Tilinpäätös Hyvinkään kaupunki

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2012 Hyvinkään kaupunki

2 Kaupunginjohtajan katsaus Taloudellisesti kohtuullisen hyvien vuosien jälkeen vuoden 2012 talousarvio laadittiin alun perin 7 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Vuoden aikana tehdyillä päätöksillä alijäämä nousi peräti n. 12 miljoonaan euroon. Lopullinen tulos toteutui onneksi vain n. 4 miljoonaa euroa alijäämäisenä. Suurin syy alavireiseen talouteen on toimintamenojen lähes kaksinkertainen kasvu verotuloihin nähden. Valtio lisäsi myös omilla leikkaustoimillaan kuntien vaikeuksia. Tämä huolestuttava talouskehitys on jatkumassa myös vuonna On selvää, että Hyvinkään kuntalaivan kurssia on käännettävä kohti oikeaa suuntaa vuoden 2014 talousarvioita laadittaessa. Hyvinkään väestönkasvu oli jo toisena vuonna peräkkäin poikkeuksellisen vähäistä aikaisempaan kehitykseen tai Helsingin seudun muihin kuntiin verrattuna. Suurin syy tähän on vuoden 2008 taloudellisen taantuman aiheuttama asuntorakentamisen notkahdus vuosina Asuntotuotanto nousi kuitenkin normaalille, 250 uuden asunnon tasolle, vuosina 2011 ja Tämä kehitys näkyy varmasti väestönkasvuna vuodesta 2013 alkaen. Hyvinkää tarvitsee uusia asukkaita myös tulevaisuudessa, koska yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on noussut 7,6 %:iin. Tämä on luku on yli 2 prosenttiyksikköä suurempi kuin KUUMAkunnissa keskimäärin. Kaupunki uudisti ja peruskorjasi merkittävästi omaa palveluverkkoaan vuonna Kokonaisinvestoinnit olivat liki 32 miljoonaa euroa. Merkittävimpiä kohteita olivat Kauniston palvelukeskuksen laajennus ja peruskorjaus, Hämeenkadun koulun peruskorjaus, Sveitsin vedenottamo ja kunnallistekniikan rakentaminen uuteen Metsäkaltevan kaupunginosaan. Lisäksi loppuvuonna tehtiin päätös sairaalanmäen uudisrakentamishankkeesta. Investoinnit jouduttiin rahoittamaan lähes kokonaan lainanotolla ja niinpä asukasta kohti laskettu lainakanta nousi yli 2000 euron. Kaupungin investointien lisäksi valtion virastotalon laajennus- ja peruskorjaushankeen rakentaminen aloitettiin vuonna Pitkään suunniteltu kaupungin keskustan kaupallisten palvelujen parantaminen toteutui. Kauppakeskus Willan ja Ykköskorttelin rakentamisen myötä keskustaan tehtiin suuruusluokaltaan 200 miljoonan euron yksityiset investoinnit. Hyvinkääläisten kaupungin ulkopuolelle karannutta ostovoimaa saatiin palautettua ja kaupunkiin syntyi satoja uusia palvelualan työpaikkoja. Tärkeää olivat myös teollisten veturiyritysten rakennushankkeet, jotka luovat uskoa kaupungin elinkeinoelämän kehittymiseen ja työpaikkaomavaraisuuden parantumiseen. Uudisrakentaminen ja erityisesti kaupallisten palvelujen merkittävä paraneminen vahvistivat Hyvinkään asemaa yhtenä Uudenmaan seutukeskuksista. Monien myönteisten tapahtumien lisäksi Hyvinkäätä kohtasi toukokuussa traaginen ampumistapaus. Uhrien ja heidän omaistensa suru kosketti kaikkia kaupunkilaisia. Kaupunki pyrki omasta puolestaan lievittämään tapauksen aiheuttamia vaikutuksia lisäämällä terveyden- ja oppilashuollon henkilöstöä. Haluan erityisesti kiittää kriisityöhön osallistunutta kaupungin henkilökuntaa, Hyvinkään sairaalan, Hyvinkään kriisikeskuksen ja Hyvinkään seurakunnan työntekijöitä sekä eri tahojen vapaaehtoisia. Vuoden 2012 tilinpäätökseen on koottu kaikki keskeinen tieto viime vuoden taloudesta ja toiminnasta sekä kerrottu, miten vuonna 2011 päätetyt tavoitteet ovat toteutuneet. Tämän tiedon omaksuminen ja johtopäätösten teko on tärkeää, jotta osaamme määrittää uudet tavoitteet ja toimenpiteet vuodelle Vuonna 2013 kunnissa käydään keskustelua kuntarakenteesta, metropolihallinnosta ja sotealueista. Meidän hyvinkääläisten kesää elävöittävät Asuntomessut, pesäpallon Itä-Länsi - tapahtuma ja monet muut happeningit. Toivon, että jokainen hyvinkääläinen tuo ainakin yhden vieraan messuille. Kiitän kaikkia luottamushenkilöitä ja omaa henkilöstöä työteliäästä vuodesta 2012 ja toivotan kaikille hyvää asuntomessukesää 2013! Jyrki Mattila Vs. kaupunginjohtaja

3 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012 SISÄLLYSLUETTELO Kaupunginjohtajan katsaus 1 Yleistä Kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Lautakuntien puheenjohtajat Kaupungin organisaatio Tilivelvolliset kaupungin organisaatiossa Henkilöstö Yleinen taloudellinen kehitys Hyvinkään toimintaympäristön kehitys 10 2 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 2.1 Toiminta Tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Talous Vuoden 2013 talousarvio tilinpäätöksen valossa Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät 21 3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä ja konsernivalvonnan järjestämisestä 22 4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus 44 5 Rahoitusasema ja sen muutokset 47 6 Hyvinkään talouden kehitys suhteessa muihin 50 kuntiin 7 Kokonaistulot ja -menot 55 8 Kuntakonsernin toiminta ja talous 8.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhtiöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernin tilinpäätös ja sen tunnusluvut 58 9 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Talousarvion toteutuminen Sitovien toiminnallisten tavoitteiden ja käyttötalouden toteutuminen toimielimittäin

4 20 Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kaupunginhallitus Henkilöstöjaosto 75 Konserni- ja tukipalvelujaosto, sitovat tavoitteet Konserni- ja tukipalvelujaosto 77 Opetuslautakunta, sitovat tavoitteet Opetuslautakunta 85 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, sitovat tavoitteet Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 94 Tekninen lautakunta, sitovat tavoitteet Tekninen lautakunta 98 Ympäristölautakunta, sitovat tavoitteet Ympäristölautakunta 103 Perusturvalautakunta, sitovat tavoitteet Perusturvalautakunta Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto talousarvion toteutumisesta Käyttötalouden yhteenveto toimielimittäin Käyttötalouden yhteenveto tulosalueittain Investointiosan yhteenveto 143 Tilinpäätöslaskelmat ja liitetiedot 146 Kaupungin tuloslaskelma 147 Rahoituslaskelma 148 Kaupungin tase 149 Konsernituloslaskelma 151 Konsernin rahoituslaskelma 152 Konsernitase 153 Tilinpäätöksen liitetiedot 155 Tuloslaskelman liitetiedot 157 Taseen liitetiedot 160 Eriytetyt tilinpäätökset 172 Kunnallinen liikelaitos, Hyvinkään Vesi 173 Hyvinkään Veden vaikutus kaupungin tilikauden tuloksen 185 muodostumiseen Tilikauden aikana käytetyt tilikirjat ja tilikartta 189 Tilinpäätöksen allekirjoitukset 200

5 1 1. YLEISTÄ 1.1 Kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto piti vuoden 2012 aikana 10 kokousta. Pöytäkirjoihin merkittiin 103 pykälää. Valtuuston kokoonpano oli seuraava: Kokoomus (Kok) 16 Sosiaalidemokraattinen puolue (SDP) 13 Suomen Keskusta (Kesk) 6 Vasemmistoliitto (Vas) 5 Vihreä Liitto (Vihr) 5 Perussuomalaiset (PS) 3 Puolueisiin sitoutumattomat (Sit) 2 Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 1 Yhteensä 51 Kaupunginvaltuuston jäseninä vuonna 2012 olivat seuraavat henkilöt: Puheenjohtajat: Kokko, Annika Myllymäki, Mauri Laine, Marja-Leena puheenjohtaja, KM, pääsihteeri, KOK I varapuheenjohtaja, pääluottamusmies, eläkeläinen, SDP II varapuheenjohtaja, KM, päiväkodinjohtaja, KESK Muut jäsenet: KANSALLINEN KOKOOMUS Rp (Kok) Ahola, Mervi osastonhoitaja, erikoissairaanhoitaja Hakala, Kalle lääketieteen lisensiaatti Komulainen, Riikka assistentti Koski, Matti vanhempi konstaapeli McLeod Smith, Karel työpajatoiminnan päällikkö Mäkelä, Ari korjaamopäällikkö Poikolainen, Jutta hammashoitaja Puupponen, Riitta perushoitaja Rahkonen, Liisa sosiaalihuollon johtaja, eläkeläinen Rantala, Kyllikki yrittäjä Rantalainen, Antti yrittäjä Rantatorikka, Miika erityisluokanopettaja Räikkä, Sari erikoissairaanhoitaja, yrittäjä Silfverberg, Krista erityisluokanopettaja Vanhatalo, Tuula MMK SUOMEN SOSIAALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE Rp (SDP) Aalto, Seppo työsuojelupäällikkö, eläkeläinen Ahtikari, Markku yhteiskuntatieteiden maisteri, päihdehuollon johtaja Järvinen, Eira hieroja, eläkeläinen Karttunen, Pasi pääluottamusmies, Metalli 58 ammattios. Pj

6 2 Latosuo, Tuula Linna-Pirinen, Tuija Miettinen, Riitta Mäkinen, Raimo Nikkilä, Juhani Pahlman, Irma Saukkonen-Hämäläinen, Seija Tani, Sari apulaisosastonhoitaja pääluottamusmies VTM, kansalaisopiston rehtori kuljetusyrittäjä yrittäjä tutkimus- ja verkostojohtaja, varatuomari osastonhoitaja myymälävastaava SUOMEN KESKUSTA Rp Salmi, Joonas Salmi, Jukka Skyttä, Juhani Vilkka, Leena Yli-Saunamäki, Tapani (Kesk) opiskelija TV-tuottaja opistoupseeri FT, dosentti toimitusjohtaja VASEMMISTOLIITTO Rp Hämäläinen, Pirjo Kouhia, Juhani Nieminen, Jukka Pussinen, Heikki Savela, Olli VIHREÄ LIITTO Rp Ala-Paavola, Sinikka Korpela, Aki Koskelin, Niina Lustig, Helena Morero, Micaela (Vas) (Vihr) toimittaja-kirjailija pääluottamusmies raudoittaja työneuvoja yliaktuaari FM FM, kieltenopettaja sosiaalialan ohjaaja toimittaja FM, biologian opettaja PERUSSUOMALAISET Jäske, Heikki Orre, Taisto Salonen, Antti (PS) muurari yhteiskuntatieteiden maisteri, eläkeläinen operatiivinen johtaja SITOUTUMATTOMAT Laine, Pekka Virmala, Timo (Sit) komisario tulosyksikön päällikkö SUOMEN KRISTILLISDEMOKRAATIT Rp (KD) Sotaniemi, Timo isännöitsijä Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa kaupungin hallintoa, valmistella kaupunginvaltuustossa käsiteltävät asiat sekä huolehtia kaupunginvaltuuston päätösten

7 3 toimeenpanosta. Lisäksi se valvoo kaupungin etua, edustaa kaupunkia sekä tekee sopimukset sen puolesta. Kaupunginhallitus piti vuoden 2012 aikana 24 kokousta. Pöytäkirjoihin merkittiin 303 pykälää. Kaupunginhallituksen kokoonpano vuonna 2012 oli seuraava: varajäsen Puheenjohtaja Rantalainen, Antti (KOK) Leinonen, Aki I Varapuheenjohtaja Linna-Pirinen, Tuija (SDP) Pahlman, Irma II Varapuheenjohtaja Korpela, Aki (VIHR) Airto, Mikko Hämäläinen, Pirjo (VAS) Kouhia, Juhani McLeod Smith, Karel (KOK) Mäkelä, Ari Salmi, Jukka (KESK) Jaakkola, Olavi Silfverberg, Krista (KOK) Ahola, Mervi Tani, Sari (SDP) Kalliomaa, Sirpa Laine, Pekka (SIT) Rönkä, Maaret Henkilöstöjaosto Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto piti vuoden aikana 8 kokousta ja pöytäkirjoihin merkittiin 81 pykälää. Jaoston kokoonpano 2012 oli seuraava: varajäsen Puheenjohtaja Tani, Sari (SDP) Pöllänen, Nina Varapuheenjohtaja Salmi, Jukka (KESK) Laine, Marja-Leena Karhunen, Tuula (KOK) Poikolainen, Jutta Mäkelä, Ari (KOK) Hintikka, Esa Myllymäki, Mauri (SDP) Harjumaaskola, Arto Konserni- ja tukipalvelujaosto Kaupunginhallituksen konserni- ja tukipalvelujaosto piti vuoden aikana 11 kokousta ja pöytäkirjoihin merkittiin 79 pykälää. Kaupunginhallituksen konserni- ja tukipalvelujaostoon kuuluivat vuonna 2012 seuraavat henkilöt: varajäsen Puheenjohtaja Rantalainen, Antti (KOK) Leinonen, Aki Varapuheenjohtaja Linna-Pirinen, Tuija (SDP) Päivärinta, Marja-Riitta Ahvenainen, Aarre T. (SDP) Pätäri, Hannu Hämäläinen, Pirjo (VAS) Niemi, Paula Laakso, Marja-Leena (VIHR) Sten, Pami Pallonen, Jouni (KOK) Silfverberg, Krista Mönkkönen, Kaj (SDP) Nousiainen, Pauli

8 Lautakuntien puheenjohtajat Keskusvaalilautakunta Esa Hintikka (KOK) Sami Uusheimo (SDP) Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Sinikka Ala-Paavola (VIHR) Miika Rantatorikka (KOK) puheenjohtaja varapuheenjohtaja puheenjohtaja varapuheenjohtaja Opetuslautakunta Perusturvalautakunta Tarkastuslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Kalle Hakala (KOK) Seija Saukkonen-Hämäläinen Irma Pahlman (SDP) Kyllikki Rantala (KOK) Tapani Yli-Saunamäki (SIT) Tuula Latosuo (SDP) Tuula Vanhatalo (KOK) Riitta Miettinen (SDP) Leena Vilkka (KESK) Seppo Aalto (SDP) puheenjohtaja varapuheenjohtaja puheenjohtaja varapuheenjohtaja puheenjohtaja varapuheenjohtaja, (toiminut kokousten puheenjohtajana alkaen) puheenjohtaja varapuheenjohtaja puheenjohtaja varapuheenjohtaja Hyvinkään Veden johtokunta Tuula Vanhatalo (KOK) Riitta Miettinen (SDP) puheenjohtaja varapuheenjohtaja

9 Kaupungin organisaatio Kaupungin hallinto- ja toimintasääntö hyväksyttiin valtuustossa ja se tuli voimaan Yhtenä tekijänä sääntömuutoksen taustalla on varhaiskasvatuksen siirto perusturvan toimialalta sivistystoimeen Lisäksi lautakuntien toimivaltaan tehtiin tarkennuksia, ja samoin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston toimivaltaan liittyviä asioita tarkistettiin ja selkeytettiin. Organisaatiokaavio oli vuoden 2012 lopussa seuraava: Hyvinkään kaupungin hallinto-organisaatio

10 Tilivelvolliset kaupungin organisaatiossa Tilivelvollisten määritteleminen liittyy sisäisen valvonnan ketjun varmistamiseen. Vaikka päätöksentekovaltaa delegoidaan organisaation alemmille tasoille, tilivelvolliset viranhaltijat eivät vapaudu alaistensa toimintaa koskevasta valvontavastuusta. Valvontavastuu koskee sekä toimintaa että taloutta. Tilivelvollisten luetteloa on tarkistettu organisaatiomuutoksia ja talousarvion tulosaluemuutoksia vastaavasti. Tilivelvollisiksi on määritelty seuraavat johtavat viranhaltijat, luettelo on vuoden 2012 talousarviorakenteen ja organisaation mukainen: TOIMIELIN/Tulosalue Tilivelvollinen Tarkastuslautakunta tarkastussihteeri Keskusvaalilautakunta kansliapäällikkö Kaupunginhallitus kaupunginjohtaja Päätöksenteko ja hallinto kaupunginjohtaja Henkilöstöjaosto henkilöstöjohtaja Konserni- ja tukipalvelujaosto liiketoimintajohtaja Opetuslautakunta sivistystoimenjohtaja Sivistystoimen hallinto ja kehittäminen sivistystoimenjohtaja Perusopetus perusopetuksen koulutusjohtaja Yleissivistävä koulutus ja työpajatoiminta sivistystoimen johtaja Varhaiskasvatuspalvelut varhaiskasvatuksen johtaja Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aika Tekninen lautakunta Toimialan hallinto ja kehittäminen Tekninen keskus Tuotantoryhmä Ympäristölautakunta Ympäristökeskus Perusturvalautakunta Hallintopalvelut Sosiaalipalvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoidon palvelut Koti- ja laitospalvelut Hyvinkään Veden johtokunta sivistystoimenjohtaja kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen johtaja tekniikan ja ympäristötoimen toimialajohtaja tekniikan ja ympäristötoimen toimialajohtaja tekninen johtaja tuotantojohtaja tekniikan ja ympäristötoimen toimialajohtaja ympäristötoimen johtaja sosiaali- ja terveysjohtaja sosiaali- ja terveysjohtaja sosiaalipalveluiden johtaja terveydenhuollon johtaja sosiaali- ja terveysjohtaja koti- ja laitoshoidon johtajaylilääkäri vesihuoltojohtaja

11 7 Investointiosa Maa ja vesialueet (kaupunginhallitus) Rakennukset (konserni- ja tukipalvelujaosto) Kiinteät rakenteet ja laitteet Kunnallistekniikka Maaperä- ja vesivahingot Urheilu- ja ulkoilualueet Koneet ja kalusto Kaupunginhallitus Opetustoimi Kulttuuri- ja vapaa-aika Perusturva Tekniikka ja ympäristö Aineettomat hyödykkeet (kaupunginhallitus) Sijoitukset (kaupunginhallitus) Vesihuolto kaupunginjohtaja tilapalvelupäällikkö kaupunginjohtaja tekninen johtaja tekninen johtaja kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen johtaja kaupunginjohtaja sivistystoimenjohtaja kulttuuri- ja vapaaaikatoimenjohtaja sosiaali- ja terveysjohtaja tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja kaupunginjohtaja kaupunginjohtaja vesihuoltojohtaja Rahoitusosa talousjohtaja Henkilöstö Kaupungin henkilöstön määrä toimialoittain oli vuoden 2012 lopussa seuraava: YHTEENSÄ Muutos vakinaiset määräaikaiset sijaiset ed.vuodesta Keskushallinto Sivistystoimi Tekniikka ja ympäristö Perusturva Hyvinkään Vesi Yhteensä Yhteensä Henkilöstöstä osa-aikatyössä oli 336 henkilöä. Sivutoimia ei ole taulukon henkilöstömäärissä mukana. Sivutoimista henkilöstöä oli vuoden lopussa 22 henkilöä, kohdistuen sivistystoimeen (21 henkilöä) sekä tekniikan ja ympäristön toimialaan (1 henkilö). Sivu-

12 8 toimiset mukaan lukien kaupungin palveluksessa oli siis yhteensä henkilöä. Lisäksi vuodenvaihteessa kaupungin palveluksessa oli 54 työllistettyä. Henkilötyövuosina laskettuna työllistettyjä oli vuoden 2012 aikana yhteensä 36 vuosityöntekijää. Vuoden 2012 lopun henkilöstömäärä kasvoi lievästi vuoden 2011 lopusta. Vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyi 43 henkilöllä, määräaikaisten työntekijöiden määrä puolestaan väheni neljällä henkilöllä. Laskennallisesti kokopäiväisiksi muutettuna vakinaisten ja määräaikaisten määrä kasvoi vuoden 2012 aikana. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä oli 48 (2,1 %) laskennallisesti kokopäiväistä työntekijää korkeampi kuin vuoden 2011 lopussa. Kausivaihteluista puhdistettu henkilöstön määrän keskiarvo vuonna 2012 oli 18 kokopäiväistä työntekijää suurempi kuin Sijaiset ja sivutoimiset eivät sisälly yllä olevan kuvan henkilöstölukuihin. Laskelmissa kaksi osa-aikaista työntekijää on laskettu yhdeksi kokoaikaiseksi. Samaa laskentatapaa käytetään myös toimialojen toimintakertomusten henkilöstöluvuissa. Henkilöstön työssä oleva työpanos, jolloin vakinaisista palvelujaksoista poistetaan poissaolot ja lisätään sijaisten toteutuneet palvelujaksot, kehittyi vuosina toimialoilla seuraavasti:

13 9 Muutos, kpl / / / /2011 Keskushallinto Sivistystoimi Tekniikka ja ympäristö Perusturva Hyvinkään Vesi Yhteensä Vuositasolla työpanos poissaolojen jälkeen kasvoi hieman kahden edeltävän vuoden tasosta. Vuosina muutokseen vaikuttaa ammatillisten koulujen henkilöstön siirto. Toimintakertomuksesta erillisenä laaditaan henkilöstökertomus vuodelta 2012, jossa henkilöstöasioita esitellään kattavammin Yleinen taloudellinen kehitys Euroalue pysyi syksyn 2012 taantumassa ja sen bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan vuositasolla puolisen prosenttia. Euroalueen luvut peittävät alleen pahoin erkaantuneen talouskehityksen eri maissa. Sen suurista talouksista Saksa on edelleen erittäin vakaa. Suomen kansantalous hiipui vuoden 2012 aikana kohti taantumaa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui 0,2 prosenttia vuoden 2012 aikana. Vuoden viimeisen neljänneksen aikana supistuma oli 0,5 %. Koska vuoden kolmas neljännes oli niukasti plussalla, taantuman virallinen määritelmä ei toteutunut. Suuren taantumavuoden 2009 jälkeen bruttokansatuote ehti kasvaa kahtena peräkkäisenä vuonna: vuonna ,3 % ja ,8 %. Kansantalouden kysyntää piti yllä yksityinen kulutus, joka kasvoi 1,6 %. Jatkossa yksityisen kulutuksen kasvu kuitenkin maltillistuu reaalipalkkojen pysytellessä likimain ennallaan. Investoinnit vähenivät 2,9 %. Vähennys oli suurta erityisesti rakennusalalla. Myös viennin ja tuonnin volyymit alenivat. Viennin heikkous johtui osittain Suomen syklisten vientituotteiden hankalasta suhdannetilanteesta, osittain Nokian sekä metsäteollisuuden rakennemuutoksesta ja osittain verrokkimaita nopeammasta kustannuskehityksestä. Työttömyys kehittyi vuonna 2012 hämmästyttävän hyvin suhteessa tuotantoon. Työttömyysaste jatkoi laskuaan loppusyksyyn asti. Työ- ja elinkeinoministeriön lukujen mukaan työttömiä työnhakijoita oli joulukuussa noin henkeä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 2012 keskimääräinen työttömyys oli 9,4 % (kasvu 0,3 %- yksikköä). Vuonna 2010 hintojen muutos oli vain 1,2 %. Vuoden 2011 muutos oli 3,4 % ja viime

14 10 vuoden inflaatioksi arvioidaan 2,8 %:ia. Korkotaso laski edelleen vuoden aikana. Vuonna kuukauden euribor oli keskimäärin 1,4 % ja vuonna 2012 vastaava taso oli 0,6 %. Valtion oblikaatioiden (10v) korot laskivat 3,0 %:sta 1,9 %:iin. Suomen velkaantuminen on ollut nopeaa ja julkinen talous painui alijäämään vuonna Julkinen talous on edelleen alijäämäinen ja tulee sellaisena myös lähivuodet pysymään. Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätösten ennakkotiedot osoittavat, että kuntatalous on aikaisempia arvioita huonommassa kunnossa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate putosi vuoden 2011 yhteensä 2,55 miljardista eurosta 1,74 miljardiin euroon. Tämä kattaa vain 70 prosenttia poistoista. Kuntien verotulojen kasvu vuonna 2012 hidastui merkittävästi edellisvuodesta. Valtionosuudet kasvoivat vuonna 2012 nimellisesti 5,3 prosenttia valtionosuusleikkauksista huolimatta. Valtionosuuksien kasvua selittävät kuntien veromenetysten kompensointi valtionosuuksien kautta sekä vuonna 2012 tehty kustannustenjakotarkistus ja indeksitarkistus. Kuntien yhteenlaskettu toimintatulojen, verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ei riittänyt kattamaan kuntien toimintamenojen kasvua. Toimintakatetta heikensi myös maksu- ja myyntitulojen kasvun hidastuminen. Samalla toimintamenojen kasvu säilyi lähes edellisvuoden noin 5 prosentin tasolla. Tähän vaikutti osaltaan vuosilomamääräysten ja lomapalkkakirjausten muutokset. Kuntakentän sisäiset erot kasvoivat kaikkien keskeisten vertailutekijöiden eli tulopohja-, toimintakate-, investointi- ja lainakantavertailujen mukaan. Kuntien vuotuinen lainakannan kasvu on merkittävintä tällä vuosituhannella. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta nousi lähes 14 miljardiin euroon. Lainakanta kasvoi 13 prosenttia eli 1,6 miljardia euroa edellisvuoteen verrattuna. 1.3 Hyvinkään toimintaympäristön kehitys Väestö Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Hyvinkään väkiluku oli yhteensä henkilöä. Vuoden aikana väestömäärä kasvoi 55 asukkaalla, joten suhteellinen kasvu jäi 0,1 prosenttiin. Vuoden 2011 tavoin väestönkasvua rajoitti tappiollinen kotimaan muuttoliike, sillä vuonna 2012 kuntien välinen muuttoliike jäi Hyvinkään osalta 86 henkilön verran miinusmerkkiseksi. Muuttotappioon vaikutti erityisesti poikkeuksellisen voimakas muuttotappio elo-syyskuussa, jolloin Hyvinkää perinteisesti menettää väestöä opiskelijoiden muuttaessa opiskelupaikkakunnille. Kuntien välisen muuttotappion vastapainoksi Hyvinkää on viime vuosina saanut ulkomailta väestöä varsin tasaisesti, ja sama trendi jatkui myös vuonna Muuttoliike ulkomailta kasvatti kaupungin vä-

15 11 estöä 96 henkilöllä, joten yhteenlaskettu koti- ja ulkomaan nettomuutto vuonna 2012 oli Hyvinkään osalta +10 henkilöä Väestönmuutokset Hyvinkäällä henkilöä Luonnollinen väestönlisäys Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutto Väestönmuutos yht. Nettomuutto palautui positiiviseksi vuonna 2012, mutta syntyneiden enemmyys laski selvästi edellisvuodesta. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Hyvinkäällä syntyi vuoden 2012 aikana 451 lasta. Vuoden aikana hyvinkääläisiä kuoli 406, joten syntyneiden enemmyys oli vain 45 henkilöä. Syntyneiden enemmyys on selvästi koko luvun pienintä, ja esimerkiksi vuonna 2011 syntyneitä oli 98 henkilöä enemmän kuin kuolleita. Hyvinkään väestönkasvu vuonna 2012 oli suhteellisen vaatimatonta verrattuna muihin kehyskuntiin. Hyvinkään kasvuprosentti (0,1 %) oli kymmenestä KUUMA-kunnasta toiseksi pienin. Heikointa suhteellinen kasvu oli Keravalla (- 0,2 %) ja voimakkainta Järvenpäässä (1,8 %) sekä Mäntsälässä (1,7 %). Hyvinkään naapurikunnista muun muassa Riihimäki (0,7 %), Hausjärvi (0,6 %) ja Nurmijärvi (0,9 %) kasvattivat väestömääräänsä vuonna 2012, mutta Lopen (-0,5 %) väestö väheni vuoden aikana hieman. Väestönkasvu KUUMA-kunnissa rakentui vuonna 2012 pitkälti syntyneiden enemmyyden ja maahanmuuton varaan, sillä ainoastaan neljä kehyskuntaa sai muuttovoittoa kotimaan kunnista. Koko Helsingin seutukunnan väestö kasvoi henkilöllä (kasvua 1,2 %). Helsingin seutukunnan väestönlisäyksestä 41,7 prosenttia kertyi maahanmuutosta ja 19,6 % kuntien välisestä muutosta. Tilastokeskus ei vielä ole julkaissut vuoden 2012 ikärakennetietoja, mutta väestön ikääntyminen näkyy Hyvinkäälläkin. Tilastokeskuksen vuoden 2011 väestörakennetietojen mukaan Hyvinkään väestö on iäkkäämpää kuin muissa KUUMA-kunnissa. 1 Tilastokeskus, väestötilastopalvelu (ennakkotiedot)

16 12 Peruskouluikäisten määrä Hyvinkäällä on viime vuosina laskenut hieman ja yli 75- vuotiaiden määrä on puolestaan kasvanut vuotiaiden osuus väestöstä on pysytellyt noin 60 prosentissa, ja heitä oli vuonna 2011 yhteensä hieman yli Väestön vuotiaat vuotiaat Ikärakenne Hyvinkäällä vuotiaat vuotiaat vuotiaat 75+ vuotiaat Yhteensä määrä väestö % väestö % väestö % väestö % väestö % väestö % väestö vuosittainen kasvu % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , * 0,1 *ennakkotieto Työllisyys Työllisyystilanteen osalta vuosi 2012 alkoi suhteellisen valoisasti. Vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden ajan työttömyysaste oli edeltävän vuoden vastaavaa ajankohtaa matalampi. Vuoden kuluessa työllisyystilanne Hyvinkäällä ja muualla Suomessa heikkeni, ja vuoden 2012 lopussa Hyvinkään työttömyysaste 3 (8,7 %) oli jo 0,7 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuoden 2011 lopussa. Koko maan työttömyysaste joulukuun 2012 lopussa oli työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan 10,7 %. 4 Hyvinkään työttömyysaste oli korkeampi kuin KUUMA-kunnissa keskimäärin (6,4 %), mutta selvästi matalampi kuin Riihimä- 2 Tilastokeskus, väestötilastopalvelu 3 Uudenmaan ELY-keskus, Työllisyyskatsaus 12/ Työ- ja elinkeinoministeriö, Työllisyyskatsaus 12/2012

17 13 en työttömyysaste 5 (10,6 %). Helsingin seutukunnan työttömyysaste oli vuoden 2012 lopussa 7,7 prosenttia. Seutukunnan työttömyysaste oli 0,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin, ja työttömyysasteen ennakoidaan kasvavan myös vuoden 2013 alkupuolella 6. Vuoden 2014 alkuun mennessä työllisyystilanteen arvioidaan kuitenkin palautuvan nykytilanteen kaltaiseksi. Keskimäärin Hyvinkään työttömyysaste oli 7,8 % vuonna 2012, lisäystä vuodesta 2011 on 0,1 prosenttiyksikköä. Työttömiä työnhakijoita oli kaupungissa keskimäärin henkilöä, eli 47 henkilöä enemmän kuin vuonna Työttömien määrä kuukausittain ja 12 kk keskiarvona Hyvinkäällä vuosina I/07 III V VII IX XI I/08 III V VII IX XI I/09 III V VII IX XI I/10 Työttömien määrä (hlöä) III V VII IX XI I/11 III 12 kk keskiarvo V VII IX XI I/12 III V VII IX XI Vuoden 2012 aikana alle 25-vuotiaita oli Hyvinkäällä työttömänä keskimäärin 238 henkilöä (242 vuonna 2011). Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden ajan matalampi kuin edeltävänä vuotena vastaavaan aikaan, mutta vuoden toisen puoliskon aikana nuorisotyöttömiä oli hieman enemmän kuin vuonna Alle 25-vuotiaiden osuus Hyvinkään työttömistä oli keskimäärin 13,3 prosenttia vuonna Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Hyvinkäällä yhteensä 752 henkilöä, joten 37,9 prosenttia kaikista kaupungin työttömistä oli yli 50- vuotiaita. Yli 50-vuotiaiden työnhakijoiden määrä kasvoi vuoden takaisesta tilanteesta 64 henkilöllä. 5 Hämeen ELY-keskus, Työllisyyskatsaus 12/ Työ- ja elinkeinoministeriö & ELY-keskukset, Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2013

18 Työttömyyden suunnat eri ryhmissä kk keskiarvo työttömiä (lkm) joulu marras loka syys elo heinä kesä touko huhti maalis helmi 2012 tammi joulu marras loka syys elo heinä kesä touko huhti maalis helmi 2011 tammi joulu marras loka syys elo heinä kesä touko huhti maalis helmi 2010 tammi joulu marras loka syys elo heinä kesä touko huhti maalis helmi 2009 tammi alle 25 v yli 50 v yli 1 v työttömänä Pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu on ollut viime aikoina vallitseva ilmiö koko Suomessa. Vuoden 2012 lopussa yli vuoden työttömänä olleita työnhakijoita oli Hyvinkäällä 435 henkilöä, kasvu vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna oli 102 henkilöä (33,6 %). Uudenmaan ELY-keskuksen alueella sekä koko Suomessa pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuoden 2012 aikana 15,8 %. Muun muassa kauppakeskus Willan avaamisen myötä oli Hyvinkäällä avoimia työpaikkoja tarjolla kohtuullisen hyvin vuonna Keskimäärin työpaikkoja oli tarjolla 313 kappaletta, kasvua edellisvuoteen 36 työpaikkaa. Vuoden lopussa avoimeksi ilmoitettuja työpaikkoja oli 319 kappaletta, mikä on peräti 127 työpaikkaa enemmän kuin

19 15 Hyvinkään työpaikkarakenteesta ei vuosien tietoja ole vielä saatavilla, mutta vuonna 2010 Hyvinkäällä työskenteli Tilastokeskuksen tietojen mukaan yhteensä henkilöä ja kaupungin työpaikkaomavaraisuusaste oli 88,8 %. Työpaikkaomavaraisuudeltaan Hyvinkää on Helsingin seudun kehyskunnista paras. Työpaikat lisääntyivät vuoden 2010 aikana erityisesti ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alalla sekä julkisella sektorilla (julkinen hallinto ja maanpuolustus, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut). Työpaikat puolestaan vähenivät voimakkaimmin teollisuudessa. Suurin työllistäjä Hyvinkäällä on julkishallinto, sillä 28,6 prosenttia kaupungissa vuonna 2010 työskennelleistä oli julkisen hallinnon palveluksessa. Myös kauppa- ja kuljetusala sekä teollisuus ovat merkittäviä työllistäjiä Hyvinkäällä. Esimerkiksi yli neljännes kaupungissa työskennelleistä miehistä oli teollisuuden palveluksessa vuonna 2010.

20 16 Vuoden 2011 lopussa Hyvinkäällä toimi kaikkiaan yritystä. 7 Uusia yrityksiä vuoden aikana perustettiin 257, mikä oli 35 yritystä vähemmän kuin vuonna Toimintansa lopetti 197 yritystä, mikä on 12 yritystä enemmän kuin edeltävänä vuonna. Yhteensä Hyvinkään yrityskanta kasvoi siis 60 yrityksellä vuonna Toimialoista ylivoimaisesti suurin nettovoittaja vuonna 2011 oli ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta. Tilastokeskuksen tietojen perusteella vuoden 2012 ensimmäisen puoliskon aikana yrityksiä perustettiin samaan tahtiin kuin 2011, mutta yrityksiä lopetti hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2012 ensimmäisen puoliskon aikana yritysten määrä lisääntyi Hyvinkäällä erityisesti tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla. Vaikka kaupan alan työpaikat ovat Helsingin seutukunnan alueella vähentyneet ja palveluiden suhdanteet heikentyneet 8, vaikuttavat Hyvinkään seudulla alueelliset kehitysnäkymät 9 palveluiden ja kaupan aloilla kohtuullisen vakailta. Teollisuuden yritysten ja työpaikkojen syntyä Hyvinkäällä edesauttaa puolestaan nostoalan yritysten hyvä tilanne. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrin mukaan teollisuuden ja rakentamisen suhdannenäkymät Uudellamaalla ovat tammikuussa 2013 hieman kirkastuneet syksyyn 2012 verrattuna, mutta edelleen epävarmuus tulevasta on suuri. Rakentaminen Vuosi 2011 oli asuntorakentamisen osalta selvästi edellisvuosia pirteämpi vuosi Hyvinkäällä, ja asuntorakentaminen jatkui vilkkaana myös vuonna Uusia asuntoja valmistui vuoden 2012 aikana 272. Erityisesti kerrostaloasuntojen tuotanto oli voimakasta, sillä peräti 51,8 prosenttia valmistuneista asunnoista sijaitsee kerrostaloissa. Uusista asunnoista 30,5 prosenttia oli pientaloja ja 17,6 prosenttia valmistui rivitaloihin. 7 Suomen virallinen tilasto (SVT): Aloittaneet ja lopettaneet yritykset 8 EK, Suhdannebarometri, helmikuu TEM & ELY-keskukset 2013

21 17 Uusien asuntojen keskipinta-alojen kehitystä on kuvattu seuraavassa kuvassa. Keskeisin muutos vuoden 2012 osalta verrattuna edeltäviin vuosiin oli valmistuneiden kerrostaloasuntojen keskimääräisen koon kasvu. Valmistuneiden pientalojen ja rivitaloasuntojen asuinpinta-ala on viime vuosina pysytellyt kohtuullisen tasaisena. Keskustarakentaminen ja vuoden 2013 asuntomessut näkyvät vuonna 2012 aloitettujen asuntojen määrässä. Hyvinkäällä aloitettiin vuoden 2012 aikana peräti 361 uuden asunnon rakennustyöt. Aloitetuista asuntorakentamiskohteista 19 prosenttia oli pientaloja, 12 prosenttia ketju- tai rivitaloasuntoja ja 68 prosenttia kerrostaloasuntoja.

22 18 2. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 2.1 Toiminta Kaupunginvaltuusto antoi lausunnon Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä. Kaupunginvaltuuston lausunnossa painotettiin kaupungin kuulumista metropolialueeseen ja että kaupungin luontevin laajentumissuunta on pääradan varsi etelään nykyisestä keskustasta. Kaupunki ilmoitti olevansa valmis selvittämään, mikäli kaupungin esittämä metropoliratkaisu ja nykyisten Helsingin seudun kuntien säilyttäminen itsenäisenä ei onnistu, kuntaliitoksia Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntien kanssa. Keskustaajaman osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa myös Siinä ratkaistiin keskustaajaman maankäytön peruslinjat 2030-luvulle asti. Hyvinkäällä sattui vakava ampumistapaus, jonka seurauksena kaksi henkilöä menetti henkensä ja seitsemän haavoittui. Kaupunki käynnisti välittömästi ampumistapauksen jälkeen kriisiavun antamisen. Perusterveydenhuollon resursseja lisättiin ampumistapauksen vuoksi määräaikaisesti ja oppilashuoltoon toistaiseksi. Oppilashuoltoon palkattiin elokuussa kolme uutta koulukuraattoria ja kaksi uutta koulupsykologia. Kaupunginvaltuusto päätti , että kaupungissa siirrytään ns. elämänkaarimallin mukaiseen lautakuntajakoon ja toimintamalliin niin, että tavoitteena on muutoksen tapahtuminen vuoden 2015 alusta. Kauniston palvelukeskus, joka on 105-paikkainen lähinnä muistisairaille tarkoitettu tehostetun asumispalvelun yksikkö, aloitti toimintansa peruskorjauksen ja laajennuksen jälkeen lokakuun loppupuolella täydessä laajuudessa. Koti- ja laitospalveluiden palvelurakenteen muutoksen mahdollistamiseksi palkattiin tulosalueelle 31 uutta työntekijää. Kaupunki järjesti yleisen ideakilpailun Hangonsillan alueen maankäytön suunnittelusta. Tavoitteena oli saada korkeatasoinen suunnitelma alueen käyttämisestä pääosin asumiseen ja asumista palveleviin toimintoihin. Kilpailuaika päättyi lokakuussa 2012 ja tulokset julkaistiin tammikuussa Kaupunginvaltuusto hyväksyi Sairaalanmäen uudisrakennushankkeen periaatteet ja suunnittelun jatkamisen. Hankkeen kustannusarvio on n. 61 milj. euroa, josta kaupungin osuus on lähes 2/3. Hanke toteutetaan kaupungin ja HUS:n yhdessä omistaman Koy Sairaalanmäen kautta. Hämeenkadun koulun peruskorjaus ja laajennus valmistuivat kahdessa eri vaiheessa. Asuntomessualueen kunnallistekniikan rakentaminen ja muukin messuihin valmistautuminen eteni suunnitellussa aikataulussa.

23 19 Hyvinkään keskustan suurhanke Kauppakeskus Willa avattiin kahdessa vaiheessa vuoden aikana, maaliskuussa ja lokakuussa Vuoden aikana Suomen kuudenneksi suurimmassa kauppakeskuksessa kävi 4,8 milj. asiakasta. 2.2 Tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen 2.3 Talous Pääkaupunkiseudun 14 kuntaa koskeva metropoliesiselvitys julkaistiin Siinä esitettiin kaksi perusvaihtoehtoa, joista toinen perustuu metropolihallintoon ja vahvoihin neljään peruskuntaan ja toinen kahteen suurkuntaan ja niiden väliseen sopimusyhteistyöhön. Valtiovarainministeriö on pyytänyt kuntien lausuntoja selvityksestä mennessä. Sosiaali- ja terveystoimen selvitysmiesten ehdotus uudeksi palvelurakenteeksi julkistettaneen Vuoden 2012 talousarvio ilman vesiliikelaitosta hyväksyttiin lähes 8 milj. euroa alijäämäisenä. Talousarviomuutosten sekä määrärahasiirtojen jälkeen alijäämä syveni 12,8 milj. euroon. Hyvinkään Vesi-liikelaitos mukaan lukien alkuperäinen talousarvio oli 7 milj. euroa ja korjattu talousarvio 11,9 milj. euroa alijäämäinen. Tilikauden tulos oli -4,2 milj. euroa eli se toteutui jonkin verran talousarviota positiivisempana, mutta jäi kuitenkin selvästi alijäämäiseksi. Peruskaupungin tulos oli -5,9 milj. euroa ja vesiliikelaitoksen 1,7 milj. euroa. Toimintatuotot sisäiset erät mukaan lukien ylittivät arvion alkuperäisen arvion 5,1 milj. eurolla. Siitä 2,5 milj. euroa johtui käyttöomaisuuden myyntivoittoarvion ylittymisestä. Toimintakulut ylittivät alkuperäisen arvion 3,9 milj. eurolla, mutta jäivät muutetun arvion alle 0,7 milj. euroa. Henkilöstökulut jäivät 2,3 milj. euroa alle muutetun talousarvion siitä huolimatta, että lomapalkkavaraukseen kirjattiin lisää työ- ja virkaehtosopimusten lomapalkkamääräysten muuttumisen vuoksi lisää 1,8 milj. euroa. Palvelujen ostot ylittivät alkuperäisen arvion peräti 4,7 milj. eurolla ja muutetunkin talousarvion 1,4 milj. eurolla. Suurin osa ylityksestä johtu1 asiakaspalveluiden ostoista. Vuoteen 2011 verrattuna toimintatuotot pienenivät 2,1 % ja toimintakulut kasvoivat 5,2 %. Tästä syystä toimintakate heikkeni 13,8 milj. euroa. Verorahoituksen vaatimattoman kasvun (3 %) vuoksi vuosikate heikkeni 17,6 milj. eurosta 10 milj. euroon. Koska poistot pysyivät aikaisemmalla tasolla, tilikauden tulos painui 3,2 milj. eurosta -4,2 milj. euroon. Valtionosuudet kasvoivat 2,6 milj. euroa (5,3 %). Valtionosuuksien kautta kompensoitiin kunnille verovähennysten kasvun vaikutus. Valtionosuuksiin tehtiin lakimääräinen kustannustenjaon tarkistus sekä indeksikorotukset, mutta kuntien omarahoitusosuutta nostettiin niin paljon, että valtionosuuksien kasvusta leikattiin käytännössä pois 118 e/as. Hyvinkään osalta leikkaus on noin 5,4 milj. euroa.

24 20 Kaupunki investoi edelleen reippaasti. Kokonaisinvestoinnit olivat 31,8 milj. euroa, josta vesiliikelaitoksen osuus oli 7,3 milj. euroa. Peruskaupungin suurin kohde oli Kauniston palvelukeskuksen peruskorjaus. Vuoden 2012 määrärahan käyttö oli 3,8 milj. euroa. Laajennusosa mukaan lukien koko hankkeeseen käytettiin 10,7 milj. euroa. Hämeenkadun koulun peruskorjaukseen käytettiin 3,6 milj. euroa. Kunnallistekniikan uudisrakentamiseen käytettiin 4,8 milj. euroa ja korvausinvestointeihin 2,1 milj. euroa. Uudisrakentamisen painopiste oli Ylijurvan alueella, johon käytettiin 3,5 milj. euroa. Lisäksi vesiliikelaitos rakensi Ylijurvan alueelle vesihuoltoa 1,6 milj. eurolla. Saman verran käytettiin vuonna 2013 valmistuvaan Sveitsin vedenottamoon. Myyntivoitoista puhdistettu tulorahoitus oli vain 3,7 milj. euroa. Nettoinvestoinnit olivat 22,7 milj. euroa. Näin ollen investoinnit jouduttiin rahoittamaan lähes kokonaan lainoja lisäämällä. Koko kaupungin lainakanta kasvoi 15 milj. eurolla 95,2 milj. euroon (2 089 e/as). Kaupunginvaltuusto on myöntänyt koti- ja laitospalveluiden tulosalueelle euron toimintakatteen ylitysoikeuden ja tilapalveluiden tulostavoitteeseen euron ylitysoikeuden. 2.4 Vuoden 2013 talousarvio tilinpäätöksen valossa Vuoden 2013 talousarvio mahdollistaa noin 5 %:n kulujen kasvun, mikäli verrataan pelkästään toteutuneita ja budjetoituja lukuja. Vuoden 2013 talousarvion budjetoitu alijäämä on kuitenkin 7,6 milj. euroa. Mikäli tavoitteeksi asetetaan nollatulos ja kaikki tuotot toteutuvat arvion mukaisina, kulut saisivat kasvaa vain 2,5 %. Kuntaliiton arvio vuoden 2013 kulujen kasvusta on 3,8 %. Perusturvan ulkoisten nettomenojen kasvuvara on 3,9 %. Nettomenoarvion toteuttaminen on vuonna 2013 edelleen haasteellista, koska esimerkiksi koti- ja laitospalveluiden toiminta (mm. Kaunisto) laajeni vuoden 2012 aikana ja laajentuneiden toimintojen kustannukset ovat mukana vain osittain vuoden 2012 kustannuspohjassa. Eniten epävarmuutta on verotuloarvion toteutumisessa. Verotulojen arvioitiin kasvavan 5,2 %. Kuntaliiton helmikuun 2013 arvion mukaan verotulojen kasvuksi on ennustettu 4,5 % koko valtakunnan tasolla. Ennuste on epävarma, koska talouskehitys on normaalia vaikeammin ennakoitavissa. Tammi-helmikuussa sekä kunnallis- että yhteisöverojen tilitykset kunnille ovat olleet pienempiä kuin vuotta aikaisemmin. Valtionosuusarvio tulee täyttymään. 2.5 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Taloudellisen tilanteen ennustetaan pysyvän epävakaana ja kasvunäkymien epävarmoina ainakin Euroopassa keskipitkälläkin aikavälillä. Vaikka Suomessa Uudenmaan muuta maata myönteisempi kehitys tulee jatkumaan, seudun kuntien ja myös Hyvinkään kaupungin taloudellinen liikkumavara tulee supistumaan voimakkaasti lähivuosien aikana.

25 Ympäristötekijät Lähitulevaisuuden suurimmat riskit liittyvät näin ollen verotulojen kehitykseen sekä erityisesti verorahoituksen ja toimintakulujen kasvun väliseen suhteeseen. Kuntien toimintamenot ovat kasvaneet 2000-luvulla keskimäärin 5,3 % vuodessa, josta reaalikasvua on ollut noin 2 % vuodessa. Kuntaliiton 1 mukaan kuntien menot tullevat kasvamaan perusuralla noin 4,1 % vuodessa, josta reaalikasvua on noin 1,3 %/v, vuoteen 2017 asti. Väestön ikääntyminen selittää noin prosenttiyksikön reaalikasvupaineesta. Perusuran mukainen kulujen kasvu pienentää keskimääräisen vuosikatteen noin puoleen nykyisestä vuoteen 2017 mennessä. Mikäli vuosikate haluttaisiin pitää entisellään, kunnallisveroprosenttia olisi nostettava noin 0,5 %-yksikköä vuodessa vuosina tai menojen kasvusta pitäisi puristaa reaalikasvu kokonaan pois. Kaupungin taloussuunnitelmassa menojen reaalikasvun arvioidaan olevan suunnitelmavuosina noin 2,2 % vuodessa. Kunnallisveroprosentti on laskelmissa 20,0, mistä huolimatta koko kaupungin vuosikatteen on arvioitu jäävän keskimäärin tasolle 5,3 milj. euroa/v. Poistot ovat tasolla 15,5 milj. euroa/v. Näin ollen tilikauden tappioksi ennakoidaan lähes 10 milj. euroa/v, mikä tyhjentää taseen ylijäämäpuskurin lähes kokonaan kolmessa vuodessa. Toisaalta suunnitelmavuosien nettoinvestoinnit ovat vuodessa noin 25,5 milj. euroa. Edellä olevien lukujen toteutuessa kaupungin lainamäärä tulee olemaan kauden lopulla noin 169 milj. euroa (n e/as). Kaupungin väestö on ikärakenteeltaan lähellä valtakunnallista keskiarvoa. Lähivuosina väestö ikääntyy voimakkaasti. Tilastokeskuksen 2012 väestöennusteen mukaan alle 20-vuotiaiden määrä pysyy Hyvinkäällä lähes ennallaan vuoteen 2030 asti. Yli 75-vuotiaiden määrä nousee vastaavalla jaksolla yli 70 %:lla 3.500:sta noin 6.000:een, mistä syntyy huomattava haaste palvelujärjestelmälle myös toiminnallisesti. Kaupungin väestökasvu on pari viime vuoden ajan ollut verkkaista. Väestörakenteen parantaminen edellyttää, että väestömäärä saadaan takaisin paremmalle kasvuuralle. Toimialojen katsauksissa riskeinä riskeinä pidettiin kuntien tehtävien ja normiohjauksen kasvamista edelleen. Lainsäädäntö voi muuttaa nopeastikin kunnan velvoitteita ja käytännössä uudet tehtävät lisäävät aina myös kunnan toimintakuluja. Myös pätevän henkilöstön saatavuus ja henkilöstön vaihtuvuus nähtiin riskeinä. Riskeihin varautuminen on raportoitu sisäisen valvonnan selonteossa. Ympäristökeskus kokoaa ja koordinoi tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyn suppean ympäristötilinpäätöksen. Sen tavoitteena on antaa kokonaiskuva ympäristösuojeluun käytetyistä kuluista, tuotoista ja investoinneista. Tilinpäätöksestä erillisenä laaditaan ympäristötilinpäätös. 1 Kuntatalouden sopeutusohjelma

26 22 3. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä ja konsernivalvonnan järjestämisestä Johtamis- ja hallintojärjestelmä Kaupunkikonsernin toiminnan ohjauksen avulla johtamisjärjestelmä konkretisoituu organisaatioksi, säännöiksi ja toimivallaksi. Päätöksentekoa ja delegointia koskevat linjaukset on kuvattu hallinto- ja toimintasäännössä, samoin lautakuntien tehtävät ja toimialojen palvelualueet. Kaupunginhallitus antaa talousarvion täytäntöönpanoohjeet. Kaupunginvaltuusto vahvistaa hallinto- ja toimintasäännön 36 mukaisesti laskentamallin. Toimialojen johtaminen ja hallinto on asianmukaisesti järjestetty. Riskienhallinnan osalta epäkohtia havaitaan ja riskienhallinnan kehittäminen tarkoituksenmukaisempaan suuntaan on käynnistynyt. Asioita käsitellään toimialojen johtoryhmissä ja riskienhallinnan työryhmissä. Koska muutoksia tapahtuu kaikkialla, asiakkaiden tarpeissa, lainsäädännössä, työtavoissa ja tietojärjestelmissä, on johtoryhmätyöskentelyn yhtenä tarkoituksena hallita tätä laajaa ja moniulotteista kokonaisuutta. Lautakunnat arvioivat johtamista, hallintoa ja riskienhallintaa osavuosikatsausten yhteydessä. Lisäksi osavuosikatsauksien välillä lautakuntien on mahdollista toteuttaa valvontaa mm. viranomaispäätösten otto-oikeuteen liittyen. Toimialoilla on intranetissä omat toimintasääntönsä, joissa kuvataan toimialakohtaiset päätösvaltuudet ja delegoinnit kootusti. Sääntöjen liitteinä ovat ajantasaiset organisaatiokaaviot, vastuunjakomääritykset ja laskujen hyväksyjät. Liitteiden ajantasaisuutta tarkastetaan tarvittaessa toimintavuoden aikana. Ydinprosessien johtamis- ja kehittämistyö on käynnistetty ja siitä vastaava prosessityön ohjausryhmä perustettu. Tavoitteena on ydin- ja avainprosessien määrittely. Määrittelytyö on käynnistetty prosessityön workshopissa joulukuussa Toimivallan ja -vastuujako konserniohjauksessa Kaupunginvaltuuston tehtävänä on päättää kaupungin tavoitteista ja niiden mukaisista omistajapoliittisista linjauksista, hyväksyä konserniohje ja asettaa tytäryhteisöille tavoitteita. Toimivalta ja -vastuujako kaupunkikonsernissa on kuvattu hyvä hallinto- ja johtamistapa (corporate governance) -ohjeeseen, joka astui voimaan vuoden 2013 alusta. Konsernivalvonnasta vastaa konsernijohto, johon kuuluvat kaupunginhallitus ja sen konserni- ja tukipalvelujaosto, kaupunginjohtaja ja liiketoimintajohtaja. Konsernivalvonnan kohdealueita ovat konserniyhtiöiden toiminnan tuloksellisuus ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi. Lisäksi seurataan kaupunginvaltuuston tytäryhtiöiden toiminnalle asettamisen tavoitteiden toteutumista sekä konserniohjeen ja hyvän hallinto- ja johtamistapa -ohjeen noudattamista. Kerran vuodessa järjestetään konsernipäivä, jonka teemoina ovat tytäryhteisöihin liittyvät asiat ja tytäryhtiöiden hallitustyöskentelyn arviointi. Teemojen käsittelyn lisäksi konsernijohto antaa linjaukset seuraavan vuoden tavoiteasetannalle. Konsernipäiväkäytännön lisäksi konsernijohdolla on säännöllistä yhteydenpitoa keskeisten tytäryhteisöjen kanssa.

27 23 Ohjeiden antaminen ja ennakkokäsitysten hankinta on kuvattu hyvä hallinto- ja johtamistapa -ohjeessa. Konserni- ja tukipalvelujaosto nimeää edustajat tytäryhteisöjen yhtiökokouksiin ja osaan osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksista ja kaupunginhallitus niiden osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin, joihin konserni- ja tukipalvelujaosto ei nimeä edustajia (233 kaupunginhallitus , päätösvallan delegointi konserni- ja tukipalvelujaostolle). Konserni- ja tukipalvelujaosto antaa ohjeet kaupunkia yhtiökokouksissa edustaville, seuraa tytäryhteisöjen toimintaa, vastaa niiden valvonnasta ja konsernitilinpäätöksen ja selonteon laadinnasta. Kaupunginjohtajan ja liiketoimintajohtajan tehtävät ja vastuut on määritelty hyvä hallinto- ja johtamistapaohjeessa (corporate governance). Toimielinten ja viranhaltijoiden tehtävät ja vastuut konsernivalvonnassa on määritelty kaupunginvaltuuston hyväksymässä konserniohjeessa. Hallituksen lausuma: Kaupunkikonsernissa sisäinen valvonta, riskienhallinta ja konsernivalvonta ovat hyväksyttävällä tasolla. Kaupunkikonsernin johtamis- ja hallintojärjestelmä varmistaa lainsäädännön, säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista. Toiminnan ja talouden lainmukaisuudessa ja talousarvion noudattamisessa ei ole havaittu merkittäviä puutteita. Toimivallan ja -vastuujako kaupunkikonsernissa on selkeästi määritelty hyvä hallintoja johtamistapa -ohjeessa. Yhteydenpito kaupunkikonsernin johdon ja tytäryhteisöjen välillä on säännöllistä. Ohjeiden antoon ja ennakkokäsitysten hankintaan liittyvät menettelyt on ohjeistettu. Tytäryhtiöiden hallituksille on järjestetty hallitustyöskentelyn kehittämiskoulutusta. Kehittämiskohteet: Uudistuneen lainsäädännön (kuntalaki ) mukaisesti hallinto- ja toimintasääntöön tulee päivittää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät ja vastuut. Kaupunginvaltuuston tulee päättää sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan perusteista. Samassa yhteydessä tarkastussääntö tulee päivittää. Eri hallintoelimille tehtävää valmistelutyötä tulee edelleen kehittää. Näin varmistetaan laatu- ja hallintoprosessien sujuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan toimintamallia, menettelyjä ja arviointia tulee kehittää toimivuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Riskienhallinnan nykykäytäntöjä tulee täydentää. Valmissuunnittelu, jossa varaudutaan äkillisten toimintahäiriöiden normalisointiin, tulisi ottaa osaksi riskienhallintatyötä kaikilla toimialoilla. Riskienhallintaa tulisi täydentää toimialakohtaisilla auditoinneilla, joilla varmistetaan ohjeiston, tehtävien ja vastuiden toimivuus toimialojen kesken. Konsernivalvonnan kehittämiseksi tulisi resursoida nykyistä enemmän konserniyhtiöiden tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seurantaan ja analysointiin. Konsernivalvonnan toimivuuden kehittämiseksi tarvitaan valmistelua ja analysoitua tietoa konserni- ja tukipalvelujaoksen käyttöön. Ohjeiden antoon ja ennakkokäsitysten hankin-

28 24 taan liittyvien toimintatapojen soveltamista voidaan varmistaa ja parantaa järjestämällä koulutusta tytäryhtiöiden hallitustyöskentelyn kehittämiseksi. Strategiaprosessi, johtamis-, suunnittelu- ja seurantajärjestelmät Kaupungilla on kaupunkistrategia ja palvelustrategia. Palvelustrategialla täsmennetään palvelutuotannon linjauksia. Palvelustrategiassa määritellään strategioiden suhdetta toisiinsa. Palvelustrategia toimii talousarvion perustana ja sen toteutumista arvioidaan, mitataan ja raportoidaan talouden raportoinnin yhteydessä. Palvelustrategia asettuu yhdessä henkilöstöstrategian kanssa kaupunkistrategian ja toimialastrategioiden väliin. Palvelustrategian lisäksi kaupungilla on erilliset palveluverkon kehittämissuunnitelmat: sivistystoimen kouluverkkosuunnitelma ja perustuvan palveluverkkosuunnitelma. Erillisstrategioita edellä mainittujen toimiala- ja henkilöstöstrategian lisäksi ovat elinkeinostrategia, Hyvinkään kaupungin kulttuuristrategia, Hyvinkään kaupungin energia- ja ilmastostrategia ja viestintästrategia. Kaupungilla on lisäksi vuonna 2011 laadittu tietoturvapolitiikka tietoturvallisuuden päämäärineen ja periaatteineen. Strategioiden lisäksi kaupungilla on erilaisia ohjelmia kuten sosiaali- ja terveyspoliittisia ohjelmia, joita ovat terveyden edistämisen ohjelma (valtuustokausittain), lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma , lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma, ikääntymispoliittinen ohjelma , vammaispoliittinen ohjelma , ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön ohjelma , erityispäivähoidon ohjelma , lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn toimintaohjelma Lisäksi kaupungilla on maankäytön toteuttamisohjelma , asuntopoliittinen ohjelma (valtuustokausittain), ympäristöpäämäärät ja -ohjelma , ympäristötilinpäätös, ilmasuojeluohjelma, energiatehokkuusohjelma , elinkeinopoliittinen tavoite- ja toimenpideohjelma , tietohallinnon kehittämisohjelma , hankintojen tavoite- ja toimintasuunnitelma, vesihuollon kehittämissuunnitelma, pohjavesien suojelusuunnitelma sekä keskustaajaman osayleiskaava ja haja-asutusalueiden yleiskaavat. Toimialojen strategiat, sitovat tavoitteet ja palvelualojen tavoitteet on johdettu kaupunkistrategiasta. Kaupungin arvot ja eettiset periaatteet otetaan huomioon toimialojen toiminnassa palvelualueilla ja yksiköissä. Toimintaa seurataan ja muutoksiin reagoidaan. Haasteena strategian toteutumisessa suhteessa kuntalaisten palvelutarpeisiin on resurssien niukkuus. Kaupunkikonsernissa ja sen toimialoilla strategiset tavoitteet ja valtuustotasoisesti sitovat tavoitteet on kuvattu tuloskorttien avulla. Perusturvan sekä tekniikan ja ympäristön toimialoilla on valtuuston nähden sitovien tavoitteiden lisäksi jokaisella palvelualueella omat tuloskortit, joissa on määritelty lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet. Nämä tavoitteet käsitellään lautakunnissa osavuosikatsausten yhteydessä ja toimintakertomuksessa. Sivistystoimen johtoryhmässä seurataan valtuustoon nähden sito-