SAIRASTAVILLE SYÖMISHÄIRIÖTÄ JA SAIRASTAVAN TOIPUVILLE LÄHEISELLE. Tuntea joku, jonka kanssa vallitsee yhteisymmärrys

Transkriptio

1 SAIRASTAVILLE SYÖMISHÄIRIÖTÄ JA SAIRASTAVAN TOIPUVILLE LÄHEISELLE Tuntea joku, jonka kanssa vallitsee yhteisymmärrys välimatkoista tai lausumattomista ajatuksista huolimatta - se voi tehdä tästä maailmasta puutarhan. - Johann Wolfgang von Goethe

2

3 SINULLE Me tiedämme, mistä on kysymys. Vertaistukiohjaajamme ovat eläneet sairastavan läheisenä elämää, jossa syömishäiriö sanelee arjen, kontrolloi, pakottaa, tuhoaa ilon ja elämänhalun. Syömishäiriö vaikuttaa aina kaikkiin ihmissuhteisiin. Se on sairaus, joka pahimmillaan hallitsee perheen elämää aamusta iltaan. Tiedämme myös, että syömishäiriöistä voi ja saa toipua ihan kokonaan. Olemme yhdistys, joka tarjoaa monipuolista vertaistukea ja neuvontaa syömishäiriötä sairastaville ja heidän läheisilleen. Tarjoamme tukipalveluita sairastaville ja läheisille sekä yhdessä että erikseen. Läheisellä on usein tarve saada tietoa sairaudesta, ymmärtää millaisessa maailmassa oma sairastava läheinen elää. Miksi elämän jokapäiväisestä, luonnollisesta asiasta on yhtäkkiä kasvanut hallitsematon ongelma? Tieto sairaudesta, sen luonteesta ja toipumisprosessista auttaa luottamuksen, toivon ja myönteisyyden vaalimisessa, rakentamisessa ja oikeanlaiseen hoitoon hakeutumisessa. Läheiset kokevat usein raskaita tunteita kulkiessaan sairastavan rinnalla. Arki voi olla pitkittyessään äärimäisen ahdistavaa. Syyllisyyden, avuttomuuden, väsymyksen, raivon, luopumisen ja pelon tunteet ovat kaikki luonnollisia reaktioita vaikeassa elämäntilanteessa. Läheinen tarvitseekin usein tukea sairauden kohtaamiseen ja omaan voimaantumiseen sekä haavojen ja pelkojen käsittelyyn. Sairastavalle toipuminen on usein todella pelottavaa. Se on opettelemista ja sitoutumista kasvuprosessiin, omien rajojen tutkimiseen ja avaamiseen. Toipuessa jokainen tarvitsee jatkuvaa rohkeutta uskaltaa tehdä toisin, uudella ja pelottavalla tavalla. Kysy rohkeasti sairastavien toiminnasta, jos koet, että siitä voisi olla omalle läheisellesi apua. Ajankohtaiset ryhmät, kurssit ja muut palvelut löydät kotisivuiltamme

4 MISTÄ SYÖMISHÄIRIÖISSÄ ON KYSYMYS? Aina syntymästä vanhuuteen ruoalla ja syömisellä on suuri sija elämässämme. Keskitymme ruokaan elämämme alusta alkaen. Vauvana ruoan ja rakkauden välillä on hyvin vähän eroa. Vaikka myöhemmin ravinnon, rakkauden ja turvan tarpeemme eriytyvät toisistaan, koemme usein, että ruoka ja emotionaalinen ravinto liittyvät läheisesti toisiinsa. Syömishäiriöitä voikin lähestyä yrityksenä hallita tai ratkaista elämään jostain syystä syntynyttä epätasapainoa. Oireilu toimii ahdistuksenhallintakeinona, hetken helpotuksena tai pakopaikkana, mutta lopulta syömishäiriö vie ihmisen hyvin vaaralliseen, elämää uhkaavaan tilaan. Syömishäiriö nousee usein esiin hallinnan menettämisen pelkona, joka voi ilmentyä joko syömisen ja ruuan pakonomaisena kontrollina, pakonomaisena syömisenä, liikkumisena, oksenteluna ja erilaisten oireiden sekoittumisena. Syömishäiriöt voidaan jakaa neljään eri päätyyppiin. Yleisin syömishäiriön muoto on epätyypillinen syömishäiriö, jolloin sairastuneella useat erilaiset oireet sekoittuvat. Toiseksi yleisin syömishäiriön muoto on bulimia nervosa, jonka oireisiin kuuluu säännöllinen pakonomainen ahmiminen, jonka jälkeen sairastava pyrkii helpottamaan oloaan oksentamalla, liiallisella liikunnalla tai muilla erilaisilla tyhjennyskeinoilla. Tunnetuin syömishäiriöiden muoto on laihuushäiriö eli anoreksia nervosa. Neljäntenä syömishäiriöiden tyyppinä on BED (Binge Eating Disorder) eli ahminta- ja ylensyöntihäiriö. Ortoreksia eli pakonomainen terveellinen syöminen ei kuulu viralliseen diagnoosiluokitukseen Suomessa ja usein ortoreksialle tyypillisillä tavoilla oireilevat sairastavatkin esimerkiksi epätyypillistä syömishäiriötä tai anoreksiaa. Yhteistä erilaisille oireille on pyrkimys kontrolloida pelottavia tunteita. Syömishäiriö supistaa elämää ja se voi tuntua aluksi turvalliselta. Syömishäiriöt tarjoavat hetken pakopaikan tuskalta ja pelolta. Lopulta syömishäiriö tuo kuitenkin taukoamattoman psyykkisen pahan olon. Se luo hermostuneisuutta, vetäytymisen tarvetta, kiukkuisuutta, toivottomuutta ja epäluuloisuutta. Se vaikeuttaa suhteita muihin ihmisiin. Se etäännyttää ystävistä, rakkaista ja perheestä. Se tuo mukanaan fyysisiä kipuja, epämukavuutta ja voimien vähenemistä. Syömishäiriö voi kehittyä silloin, kun oma elämä ja minuus tuntuvat kaoottisilta, pelottavilta ja turvattomilta. Toisaalta se voi alkaa harmittomasta laihdutuskuurista. Kuitenkin lähes kaikissa tilanteissa syömishäiriön juuret ovat ihmisille yhteisissä perustavanlaatuisissa kysymyksissä: Tulenko rakastetuksi? Kelpaanko ja riitänkö sellaisena kuin olen? Olenko arvokas itsenäni?

5 KAIKKI ASIAT OVAT VAIKEITA, ENNEN KUIN NE OVAT HELPPOJA. Thomas Fuller VERTAISTUKI SYÖMISHÄIRIÖTÄ SAIRASTAVIEN LÄHEISILLE MITÄ ON VERTAISTUKI? Läheisten vertaistuki on omaan aktiivisuuteen perustuvaa avointa ryhmätoimintaa. Se on läsnäoloa ja yhteisen kokemuksen ymmärrystä. Tapaamisissa jutellaan ohjaajan tuella sekä pohditaan ja ratkotaan elämän pieniä ja suuria ongelmia yhdessä. Läheisten illoissa on aina mukana myös asiantuntija, joka auttaa erityisesti hoitoon liittyvissä kysymyksissä. OLET TERVETULLUT kun epäilet, että läheiselläsi on syömishäiriö kun olet huolestunut läheisesi syömiseen ja ruokaan liittyvistä ajatuksista tai käyttäytymisestä kun tarvitset tukea omaan jaksamiseen ja omien voimavarojesi lisäämiseen Vertaistuen voima syntyy vertaisten välisestä vuorovaikutuksesta jokainen antaa ja jokainen saa! Tapaamiskerrat ovat aina erilaisia, koska ryhmän kokoonpano ja puheenaiheet vaihtelevat. Ryhmässä saa olla oma itsensä, tässä hetkessä, surullinen tai iloinen, puhelias tai hiljainen. Arvostamme ennen kaikkea rehellisyyttä, erilaisuutta ja jokaisen oman elämän asiantuntijuutta. Avoimuus ryhmän kesken onkin yksi vertaistukitoiminnan kantavista voimista. Luottamus perustuu vaitioloon osallistujien henkilöllisyydestä ja muiden kertomista ajatuksista, tunteista ja asioista ryhmän ulkopuolella.

6 SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO AIKUISET Oman alueesi terveyskeskus on usein ensimmäinen paikka, josta aloittaa hoidon hakeminen. Terveyskeskuslääkäri kirjoittaa tarvittaessa lähetteen sairaalahoitoon tai -tutkimuksiin. Eri kunnilla on erilaisia käytäntöjä ja palveluita (esimerkiksi mielenterveystoimistoja, psykiatrisen sairaanhoitajan palveluita jne.). Tarkasta oman alueesi palvelut esimerkiksi kunnan internet-sivustolta. Useilla kunnilla on oma sosiaali- ja kriisipäivystys. Kunnalta voi löytyä myös neuvontanumero, josta saat ohjeita oikean palvelun löytämiseksi. YKSITYISET LÄÄKÄRIASEMAT JA TYÖTERVEYS Yksityiset lääkäriasemat ovat usein hyvä vaihtoehto, jos palvelujen käyttäminen on taloudellisesti mahdollista. Yksityisille lääkäreille saa ajan yleensä nopeasti ja tällöin on myös mahdollista valita lääkärinsä. Syömishäiriökeskus on yksityinen syömishäiriöihin erikoistunut klinikka, jolla on sekä terapiakeskus että kokovuorokausiosasto Helsingissä. Tarkempia tietoja: Työnantajan tarjoamaa työterveyshuoltoa kannattaa käyttää hyväksi, mikäli sellaiseen on mahdollisuus. Terveydenhuollon ammattilaisia sitoo vaitiolovelvollisuus, joten potilastiedot eivät kulkeudu työnantajan tietoon. OPISKELIJAT YTHS on yliopistoissa ja korkeakouluissa opiskelevien terveydenhoitokeskus, jossa on myös oma mielenterveyspuolensa. YTHS:llä on toimipisteissä oma syömishäiriöihin erikoistunut tiiminsä. Lisätietoa: Kunnat ja kaupungit tarjoavat opiskelijaterveydenhuoltopalvelut muille opiskelijoille (mm. ammatillinen koulutus). Löydät lisätietoja oman kuntasi internet-sivustolta. PSYKIATRIAN POLIKLINIKAT Hätätapauksia lukuun ottamatta psykiatrian poliklinikoille tarvitaan lähete. Lähetteen kirjoittaa yleensä terveysasema tai kotikunnan päivystys. Pääkaupunkiseudulla saat tarkempia ohjeita terveyspalvelujen neuvontanumerosta

7 NUORET Alle 18-vuotiaiden hoito lähtee käyntiin useimmiten kouluterveydenhoitajan vastaanotolta, josta nuori ohjataan lääkärille. Lääkäri arvioi nuoren voinnin ja tekee tarpeen vaatiessa lähetteen erikoissairaanhoitoon. Lähetteen voi saada myös yksityisen lääkärin kautta. PÄIVITETTY HOITOINFO Tarkemmat, päivitetyt tiedot pääkaupunkiseudun hoitopaikoista löydät kotisivuiltamme osoitteesta: Kysy meiltä myös päivitettyä yhteystietolistaa. YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT SYÖMISHÄIRIÖLIITTO-SYLI RY Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n kotisivuilta ja keskustelupalstalta löydät tietoa valtakunnallisista hoitomahdollisuuksista. Paikallisia hoitomahdollisuuksia voi tiedustella myös eri alueyhdistysten vastaavilta henkilöiltä. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta: Useat yhdistykset tarjoavat tukea ja neuvoja mielenterveysongelmien kanssa kamppaileville. Pyydä meiltä erillinen päivitetty lista yhdistysten tarjoamista palveluista. Löydät tietoa myös internet-sivustoltamme.

8 VERTAISTUKIRYHMÄN HUONEENTAULU OSALLISTUMINEN Osallistuminen ryhmään ja keskusteluun on aina vapaaehtoista. Voit itse päättää, kuinka paljon osallistut. Itsestäsi ja omista kokemuksistasi voit kertoa juuri sen verran kuin haluat. Ryhmässä on lupa olla juuri sellainen kuin on. VASTUU Ryhmässä jokainen on vastuussa vain omasta itsestään ja omista tarpeistaan. Ryhmässä ei tarvitse hoitaa muita se on tarkoitettu omaksi hyödyksi ja toipumisen tueksi. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, etteikö saisi tai voisi huomioida toista ja välittää heistä. Ei ole kuitenkaan tarpeellista neuvoa toisia tai antaa heille ohjeita. Oman toipumisen kannalta on tärkeämpää opetella kuuntelemaan ja jakamaan omia kokemuksia. Ryhmän ohjaajat ovat käytettävissä ryhmän aikana. Koska kyseessä on ryhmä, ei yksilökeskusteluja ole erikseen. Jos ja kun tarvetta henkilökohtaiseen keskusteluun ilmenee, asia kannattaa ottaa puheeksi ryhmänvetäjän kanssa. Yritämme ohjata avun tarvitsijan aina eteenpäin. Vertaistuki voi ryhmäläisten kesken ulottua myös vapaa-aikaan ja arkeen. Sähköpostitelkaa, soitelkaa, kyläilkää, käykää yhdessä kahvilla ja kävelemässä toistenne yksityisyyttä ja toiveita kunnioittaen! Motivoikaa ja tukekaa toinen toistanne toipumisessa. TASA-ARVOISUUS JA KUNNIOITUS Kaikki ryhmään osallistuvat ovat samanarvoisia. Emme kiinnitä huomiota koulutukseen, yhteiskunnalliseen statukseen, ulkonäköön tms. Omien ja toisten ajatusten kunnioittaminen on tärkeää. Kuuntelemalla toisten kokemuksia ja ajatuksia voit oppia. Omia kokemuksia ei tarvitse verrata muiden kertomaan. OMAA ELÄMÄÄ KOSKEVA ASIANTUNTIJUUS Tietoa siitä, mitä sinun pitäisi elämällesi tehdä, ei ole kenelläkään toisella. Ei muilla ryhmäläisillä, ei läheisillä eikä ryhmän ohjaajilla. Omaa elämää koskeva asiantuntemus perustuu siihen, että kukaan muu ei ole elänyt elämääsi eikä siten voi tietää, millaista se on ollut ja miltä se on tuntunut. Jokainen meistä on oman itsensä paras asiantuntija. Tämä ei tarkoita, etteikö sinulla olisi oikeutta pyytää ja saada tarvitsemaasi apua ja tukea esim. ryhmäläisiltä tai muilta ihmisiltä.

9 MITEN OLEN TUKEA ANTAVA JA RAKENTAVA? Ryhmässä pyrimme välttämään kritiikkiä. Rakentava palaute on kuitenkin enemmän kuin suotavaa. Kiinnitämme huomiota keskusteluissa mahdollisiin ratkaisuihin, emme siihen, kuinka huonosti asiat ovat. Muistathan omalta osaltasi, että jokainen ryhmäläinen saa aikaa tasapuolisesti. Yksi ryhmäläinen puhuu aina kerrallaan. VERTAISTUKIRYHMÄSSÄ EMME OLE......asiantuntijoita tai ammattilaisia, arvostelijoita, painostajia, oikean ja väärän tietäjiä, parhaan tiedon omaavia, yksityisyyden loukkaajia, henkilökohtaisuuksiin menijöitä, välinpitämättömiä... VAAN saman kokijoita, läsnä olevia, rohkaisijoita, tilan antajia, tunteiden jakajia, toivon ja uskon valajia, uuden näkökulman tarjoajia, kuuntelijoita, uuden oppijoita... VAITIOLOVELVOLLISUUS Ryhmänvetäjiä ja ryhmäläisiä koskee vaitiolovelvollisuus. Voit kertoa ulkopuolisille siitä, mitä olet itse ryhmässä oppinut ja kokenut mutta et siitä, mitä joku toinen on sanonut tai tehnyt. AJATUKSIA TOIPUMISESTA JA MOTIVAATIOSTA Ryhmän tärkein tehtävä on tukea syömishäiriötä sairastavan läheistä sairauden ja toipumisen eri vaiheissa. Mieti, mitkä asiat edistävät omaa hyvinvointiasi? Mitkä taas estävät sitä? Mitä ajattelet itsestäsi? Mitä ajattelet omista keinoistasi ja mahdollisuuksistasi tukea sairastavaa läheistä?

10 ETELÄN-SYLI RY Etelän-SYLI ry on vuonna 1998 perustettu Etelä-Suomen alueella toimiva yhdistys syömishäiriöön sairastuneille ja heidän läheisilleen. Tarjoamme tietoa, neuvontaa ja vertaistukea. Tavoitteemme on lisätä myös yleistä tietoisuutta syömishäiriöiden monimuotoisuudesta ja vakavuudesta. Teemme yhteistyötä muun muassa terveydenhuollon ammattilaisten ja muiden järjestöjen kanssa. Sairastuneille tarjoamme - monipuolista vertaistukea - toivoa paranemisesta - tietoa hoitopaikoista ja -muodoista - avoimen yhteisön, jossa sinut hyväksytään ja sinua arvostetaan sellaisena kuin olet Emme kysele diagnoosia. Jos jokin asia syömiskäyttäytymisessäsi mietityttää, olet tervetullut mukaan toimintaamme. Läheisille tarjoamme - tukea jaksamiseen vertaistukiryhmien ja keskustelujen kautta - asiantuntijaluentoja sekä tietoa sairaudesta ja hoitomahdollisuuksista Vapaaehtoisille ja vertaistukiohjaajille tarjoamme - mielekästä ja antoisaa vapaaehtoistyötä - koulutusta ja kokemusta, josta on hyötyä muillakin elämänalueilla - mahdollisuuden vaikuttaa yhdistyksen toimintaan - virkistävää yhdessäoloa Yhteistyökumppaneillemme kuten hoitotahoille, järjestöille, oppilaitoksille ja yrityksille tarjoamme - tietoa erilaisista syömishäiriöistä ja niiden hoidosta - kokemustietoa sairastumisesta, toipumisesta ja rinnalla kulkemisesta - yhteyksiä alan muihin toimijoihin ja asiantuntijoihin Olemme Syömishäiriöliiton ja Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistys. Toimintaamme rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

11 YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite: Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 B, 4. krs, Ruoholahti, Helsinki Postiosoite: Tallberginkatu 1 C 115, Helsinki Puhelin: Sähköposti: info@etelansyli.fi Lisää tietoa toiminnastamme ja yhteyshenkilöiden tiedot: Löydät meidät myös Facebookista. Valokuvat Copyright Aki Lähteenmäki

12