Alihankintana teetettävä tutkimus. Katso voimassa oleva luettelo lähetyspaikoista.

Transkriptio

1 Sivu 1/231 ADENOSIINIDEAMINAASI 2991 S -ADA 3661 Li-ADA 3662 Pf-ADA 8175 As-ADA Virhelähteet Adenosiinideaminaasi on kaikissa kudoksissa esiintyvä entsyymi, joka osallistuu puriinien kataboliaan katalysoimalla adenosiinin muuttumista inosiiniksi ja deoksiadenosiinin muuttumista deoksi-inosiiniksi. Erityisen paljon ADAentsyymiä on lymfaattisessa kudoksessa, ja sillä onkin keskeinen tehtävä lymfoidisten solujen erilaistumisessa. ADA:n puutos johtaa vaikeaan immuniteetin heikkenemiseen. Tuberkuloosin ja meningiitin erotusdiagnostiikka. Pleuriiteissa parhaimman informaation saa määrittämällä sekä pleuranesteen (Pf-) että seerumin (S-) entsyymiaktiivisuus. Kineettinen määritys. Tulos valmistuu viikon kuluessa. Vähäinenkin hemolyysi häiritsee määritystä. 1 ml hemolysoitumatonta näytettä (seerumia, likvoria, pleuranestettä, askitesnestettä). astia Pleuranestenäytteen yhteydessä otetaan myös seeruminäyte. S -ADA: Seerumiputki, 5 ml Li-, As-, Pf-ADA: Lisäaineeton putki tai hepariiniputki. Näytteet säilyvät 2-3 vrk jääkaapissa. Pitempiaikainen säilytys pakastettuna. Näytteet lähetetään huoneenlämpöisinä. Seerumin ADA-aktiivisuus suurenee tiloissa, joissa soluvälitteinen immuunivaste on aktivoitunut. Tälläisia ovat mm. monet infektiotaudit, autoimmuunisairaudet (hepatiitit, nivelreuma, psoriasis) ja eräät maligniteetit. Likvorin ADA-aktiivisuus on suuri tuberkuloottisessa meningiitissä, mikä erottaa tämän tilan muista bakteerimeningiiteistä ja virusmeningiiteistä, joissa aktiivisuudet ovat normaalit tai lievästi suurentuneet. Myös keskushermostolymfoomassa voidaan nähdä kohonneita likvorin ADA-aktiivisuuksia. Pleuranesteen ADA-aktiivisuus kohoaa selvästi yli seerumitason tuberkuloosin aiheuttamassa pleuriitissa. Yli seerumitason olevia ADA-aktiivisuuksia on kuvattu myös empyeemassa ja reumaan liittyvässä pleuriitissa, kun taas muissa pleuriiteissa pleuranesteen ADA-aktiivisuus on matalampi kuin seerumin aktiivisuus. a varten tulisi samanaikaisesti pyytää myös S-ADA -määritys. Askitesnesteen ADA-aktiivisuus on korkea mm. peritoneaalisessa tuberkuloosissa, kun taas monissa muissa askitesnesteen muodostumiseen johtavissa tiloissa askitesnesteen ADA-aktiivisuus on tavallisimmin seerumitasolla tai sen alle. Kirjallisuuden mukaan peritoneaalisessa tuberkuloosissa askitesnesteen ADA-aktiivisuus on yleensä vähintään kaksinkertainen verrattaessa S-ADA-määrityksen viitevälin ylärajaan. Päivitetty ADRENALIINI JA NORADRENALIINI PLASMASTA 1017 P -Adr 2405 P -Noradr Katekoliamiinit ovat pääasiassa lisämunuaisytimen tuottamia hormoneja. Feokromosytooma tuottaa, varastoi ja metaboloi normaalia suurempia määriä katekoliamiineja. Adrenaalinen feokromosytooma erittää adrenaliinia ja mahdollisesti myös noradrenaliinia, ekstra-adrenaaliset feokromosytoomat erittävät usein vain noradrenaliinia. Feokromosytooman ja muiden harvinaisempien katekoliamiineja tuottavien kasvainten diagnostiikka. Katekoliamiinien esiasteita sisältävien (levodopa) ja katekoliamiinien aineenvaihduntaan vaikuttavien lääkeaineiden (mm. Mao-inhibiittorit, efedriini, metyylidopa, labetaloli) käyttöä tulee välttää mahdollisuuksien mukaan 3 vrk ennen näytteenottoa. Varminta olisi jättää ko. lääkkeet pois 1-2 viikon ajaksi ennen näytteenottoa. Myös katekoliamiinipitoisia tai katekoliamiinien aineenvaihduntaan vaikuttavia ravintoaineita (mm. banaani, tee, kahvi) tulee välttää ennen näytteenottoa. Fyysinen ja psyykkinen stressi kohottavat plasman katekoliamiinipitoisuuksia. Vuodeosastolla verinäyte otetaan

2 Sivu 2/231 aamulla ennen kuin potilas on noussut ylös. Ennen näytteenottoa potilaalle asetetaan laskimonsisäinen katetri ja potilas lepää makuuasennossa minuuttia. Näin voidaan vähentää näytteenottotilanteen aiheuttamaa plasman katekoliamiinitason nousua. Nestekromatografinen määritys. Tulos valmistuu 4 viikon kuluessa. 2 ml EDTA-plasmaa Kylmänäytteenotto. Plasma erotetaan mahdollisimman pian ja siirretään 2 muoviputkeen, jotka pakastetaan. Tutkimus ei sovellu hajautettuun näytteenottoon. astia EDTA-putki, 7 ml. Plasmanäyte säilytetään pakastettuna. lähetetään pakastelähetyksenä. Kohonneita pitoisuuksia todetaan feokromosytoomassa ja sen sukuisissa kasvaimissa (mm. neuroblastooma). Lisämunuaisperäisessä feokromosytoomassa kohoaa joko adrenaliiini- tai noradrenaliinipitoisuus tai molemmat. Plasman adrenaliini- ja noradrenaliinipitoisuudet ovat labiileja, joten virtsatutkimukset antavat mahdollisesta ylituotannosta usein paremman kuvan, mikäli paikallistaminen ei ole tarpeen. Päivitetty Normaalia korkeampia plasman katekoliamiinipitoisuuksia voidaan tavata myös mm. hypertyreoosissa, diureettien aiheuttamassa dehydraatiossa ja alkoholismissa. Essentiellissä hypertoniassa plasman pitoisuudet ovat yleensä normaalit, mutta saattavat tilapäisesti nousta viitearvojen yläpuolelle. ADRENALIINI, NORADRENALIINI JA DOPAMIINI VIRTSASTA 1016 du-adr 2404 du-noradr 1264 du-dopam Katekoliamiinit ovat pääasiassa lisämunuaisytimen tuottamia hormoneja. Feokromosytooma tuottaa, varastoi ja metaboloi normaalia suurempia määriä katekoliamiineja. Feokromosytoomaepäilyssä pyritään diagnoosiin keräysvirtsasta tehtyjen katekoliamiini-, metanefriini-, MOMA- ja HVA-määritysten avulla. Yleisimmät adrenaliiniset kasvaimet erittävät adrenaliinia ja mahdollisesti noradrenaliinia. Toisinaan tavataan lähes yksinomaan dopamiinia erittäviä feokromosytoomia. Pääosa katekoliamiineista erittyy virtsaan metaboliitteina ja vain murto-osa adrenaliinina tai noradrenaliinina. Metaboliittien pitoisuudet ovat myöskin stabiilimpia. Näistä syistä tulisi feokromosytoomaepäilyissä ensisijaisesti määrittää katekoliamiinien pääasiallisten metaboliittien, metanefriinin ja normetanefriinin eritys virtsaan. Joissakin feokromosytoomatapauksissa kasvaimista vapautuvien katekoliamiinien aineenvaihdunta voi olla sellainen, että ainoa patologinen arvo on kohonnut MOMA-eritys. Virtsan dopamiinin ja sen aineenvaihdunnan lopputuotteen homovanillinaatin (HVA) määritykset tulevat kysymykseen epäiltäessä neuroblastoomaa, ganglioneuroomaa sekä eräitä lähes yksinomaan dopamiinia erittäviä feokromosytoomia. Tällöin myös 3-metoksityramiinin eritys virtsaan on lisääntynyt. Potilasohje Feokromosytooman ja muiden harvinaisempien katekoliamiineja tuottavien kasvainten diagnostiikka. Katekoliamiinien esiasteita sisältävien (levodopa) ja katekoliamiinien aineenvaihduntaan vaikuttavien lääkeaineiden (mm. Mao-inhibiittorit, efedriini, metyylidopa, labetaloli) käyttöä tulee välttää mahdollisuuksien mukaan 3 vrk ennen keräystä ja keräyksen aikana. Varminta olisi jättää ko. lääkkeet pois 1-2 viikon ajaksi ennen keräystä. Myös katekoliamiinipitoisia tai katekoliamiinien aineenvaihduntaan vaikuttavia ravintoaineita (mm. banaani, tee, kahvi) tulee välttää keräyksen aikana. Vuorokausivirtsan keräys ( P). Nestekromatografinen määritys. Tulos valmistuu viikon kuluessa. 10 ml vuorokausivirtsaa. astia Keräysastiaan lisätään säilöntäaineeksi 10 ml 6 mol/l HCl:a, josta puolet keräyksen alkaessa ja loput keräyspäivän iltana. Virtsa säilytetään keräyksen aikana viileässä. Keräyksen loputtua koko erittynyt virtsamäärä toimitetaan laboratorioon. Virtsan tilavuus mitataan laboratoriossa. Ks. myös erillinen vuorokausivirtsojen keräysohje. Virtsankeräysastia säilyy 2-3 vrk jääkaapissa, pitempiaikainen säilytys pakastettuna.

3 Sivu 3/231 du-adr, du-noradr: voidaan lähettää huoneenlämpöisenä, mikäli näyte on perillä vuorokauden kuluessa. du-dopam: lähetetään kylmälähetyksenä. Lisämunuaisperäisessä feokromosytoomassa kohoaa joko adrenaliini- tai noradrenaliinipitoisuus tai molemmat. Muissa feokromosytoomatapauksissa kohoaa usein vain noradrenaliinipitoisuus. Päivitetty ADRENOKORTIKOTROPIINI Fyysinen ja psyykkinen stressi voivat aiheuttaa kohtalaisesti kohonneita arvoja P -ACTH Adrenokortikotropiini on aivolisäkkeen etulohkon erittämä peptidihormoni, joka säätelee lisämunuaiskuoren kortisolin tuotantoa. ACTH erittyy sykäyksittäin. Eritykseen vaikuttaa mm. vuorokauden aika, stressitilanteet ja veren kortisolipitoisuus negatiivisen palautejärjestelmän välityksellä. Hypo- ja hyperkortisolismin erotusdiagnostiikka. Koe ei korvaa toimintakokeita. Immunoluminometrinen määritys (ILMA). 3 kertaa viikossa. 1 ml EDTA-plasmaa. Hepariiniplasma tai seerumi ei sovi määritykseen. Plasma erotetaan mahdollisimman pian ja jaetaan kahteen putkeen, jotka pakastetaan välittömästi. Kylmänäytteenotto. Aamunäyte otetaan klo 8-10 ja iltanäyte klo 20 (vaihtoehtoisesti klo 16 jälkeen). on liittyvä pelko ja stressi lisäävät ACTH-eritystä, joten näytteen ei tulisi olla ensimmäinen potilaasta otettava näyte, ja potilaan olisi oltava paikallaan ainakin 30 min ennen näytteenottoa. Tutkimus ei sovellu hajautettuun näytteenottoon. astia EDTA-putki, 5 ml säilyy pakastettuna muutaman kuukauden. Pakastelähetys. Plasman ACTH lisääntyy aivolisäkkeen liikatoiminnassa, jolloin myös vuorokausirytmi häviää. ACTH:sta riippumattomassa, lisämunuaisperäisessä Cushingin oireyhtymässä ACTH:n pitoisuus on alentunut. Päivitetty Primaarissa lisämunuaiskuoren vajaatoiminnassa (Addisonin taudissa) ACTH:n pitoisuus on kohonnut. Aivolisäke- tai hypotalamusperäisessä hypokortisolismissa pitoisuus on laskenut. ADRENOKORTIKOTROPIINI-KOE, LYHYT, AIKUISET (R1) 1001 Pt-ACTH-R1 Osatutkimukset Kokeessa stimuloidaan lisämunuaisen kuorikerrosta synteettisellä ACTH:lla ja vaste todetaan määrittämällä seerumin kortisoli. Stimulanttina käytetään tetrakosaktidia. Seulontakoe primaarisen ja sekundaarisen lisämunuaiskuoren vajaatoiminnan diagnostiikassa. Kaikkia lääkkeitä tulisi välttää mahdollisuuksien mukaan. Spironolaktonia ei saa nauttia 2 viikkoon eikä lakritsia 2 vuorokauteen ennen koetta. Deksametasoni ei häiritse koetta. Paastoa ei tarvita. Vakavaa Addisonin tautia epäiltäessä koe tulisi suorittaa deksametasonisuojauksessa. Kokeen suoritus Potilaalta otetaan 0 min verinäyte klo 7-9 aamulla ennen ACTH:n antamista. Sen jälkeen annetaan tetrakosaktidia 250 µg lihakseen (i.m.). Seuraavat verinäytteet otetaan 30 ja 60 minuutin kuluttua annoksesta. Koe voidaan tehdä polikliinisesti. Kemiluminesenssimikropartikkeli-immunomääritys. S -Korsol: Arkipäivisin (ma-pe).

4 Sivu 4/231 1 ml seerumia jokaisesta näytteestä. Ks. Kokeen suoritus. Tutkimus ei sovellu hajautettuun näytteenottoon. astia Geeliputki, 5 ml Näytteet säilyvät 2 viikkoa jääkaapissa ja pitempään pakastettuna. Primaarissa lisämunuaiskuoren vajaatoiminnassa vaste puuttuu. Sekundaarisessa vajaatoiminnassa (ACTH:n puute) tai pitkäaikaisen glukokortikoidihoidon seurauksena vaste on heikentynyt tai puuttuu. Päivitetty Vasteen puuttuminen tulisi aina varmistaa pitkällä ACTH-kokeella. ADRENOKORTIKOTROPIINI-KOE, LYHYT, LAPSET 8026 Pt-ACTH-RL 4938 Pt-ACTH-Rm Osatutkimukset Kokeessa stimuloidaan lisämunuaisen kuorikerrosta synteettisellä ACTH:lla ja vaste todetaan määrittämällä seerumin kortisoli. Stimulanttina käytetään tetrakosaktidia. Seulontakoe primaarisen ja sekundaarisen lisämunuaiskuoren vajaatoiminnan diagnostiikassa. Lääkkeitä tulisi välttää mahdollisuuksien mukaan. Spironolaktonia ei saa nauttia 2 viikkoon eikä lakritsia 2 vuorokauteen ennen koetta. Deksametasoni ei häiritse koetta. Paastoa ei tarvita. Vakavaa Addisonin tautia epäiltäessä koe tulisi suorittaa deksametasonisuojauksessa. Kokeen suoritus Pt-ACTH-RL: Potilaalta otetaan 0 min verinäyte aamulla klo 7-9 ennen ACTH:n antamista. Sen jälkeen annetaan tetrakosaktidia 250 µg/1.73 m2 laskimoon (i.v.). Seuraavat verinäytteet otetaan 60 ja 120 min kuluttua annoksesta. Koe voidaan tehdä polikliinisesti. Pt-ACTH-Rm: Pieniannoksinen mini-acth koe lapsilla. Ennen ACTH:n antoa otetaan nollaverinäyte. Sen jälkeen annetaan tetrakosaktidiliuosta 1 µg/ 1.73 m2 laskimoon (i.v.). Seuraavat näytteet otetaan 30 min ja mahdollisesti 60 min kuluttua. Kemiluminesenssimikropartikkeli-immunomääritys. S -Korsol: Arkipäivisin (ma-pe). 1 ml seerumia jokaisesta näytteestä. Lapsilta riittää tarvittaessa 200 µl seerumia kertamääritykseen. Ks. Kokeen suoritus. Tutkimus ei sovellu hajautettuun näytteenottoon. astia Geeliputki, 5ml Näytteet säilyvät 2 viikkoa jääkaapissa ja pitempään pakastettuna. S -Korsol 0 min (perustaso aamulla) nmol/l. 120 minuutin näytteen ja perustason erotus on vähintään 220 nmol/l. 120 minuutin näytteen pitoisuus on vähintään 750 nmol/l. Mini-ACTH kokeessa (Pt-ACTH-Rm) riittävänä vasteena 30 min kohdalla pidetään arvoa vähintään 300 nmol/l. Primaarissa lisämunuaiskuoren vajaatoiminnassa vaste puuttuu. Sekundaarisessa vajaatoiminnassa (ACTH:n puute) tai pitkäaikaisen glukokortikoidihoidon seurauksena vaste on heikentynyt tai puuttuu. Päivitetty ADRENOKORTIKOTROPIINI-KOE, PITKÄ 1002 Pt-ACTH-R2

5 Sivu 5/231 Osatutkimukset Potilaalle annetaan kokeessa 1 mg pitkävaikutteista tetrakosaktidia (depot) lihakseen kolmena perättäisenä päivänä ja vaste todetaan seuraamalla seerumin kortisolipitoisuutta 12 tunnin ajan kolmannen tetrakosaktidi-injektion jälkeen. Primaarisen ja sekundäärisen lisämunuaiskuoren vajaatoiminnan erotusdiagnostiikka. Kaikkia lääkkeitä tulisi välttää mahdollisuuksien mukaan. Spironolaktonia ei saa nauttia 2 viikkoon ja lakritsia 2 vuorokauteen ennen koetta. Mikäli kortikosteronihoitoa ei voida keskeyttää, tulisi siirtyä deksametasoniin. Epäiltäessä vaikeaa lisämunuaiskuoren vajaatoimintaa, koe on suoritettava kortikoidisubstituution aikana (esim. deksametasoni 0.5 mg x 2). Kokeen suoritus Kemiluminesenssimikropartikkeli-immunomääritys. S -Korsol: Arkipäivisin (ma-pe). S -Korsol: 1 ml seerumia jokaisesta näytteestä. Ks. Kokeen suoritus. Tutkimus ei sovellu hajautettuun näytteenottoon. astia Geeliputki, 5ml Näytteet säilyvät 2 viikkoa jääkaapissa ja pitempään pakastettuna. Terveillä henkilöillä seerumin kortisoli kohoaa yleensä vähintään tasolle 800 nmol/l. Primaarisessa vajaatoiminnassa vaste puuttuu, vaikka ACTH annetaan useana päivänä. Sekundaarisessa vajaatoiminnassa vaste yleensä normalisoituu osittain tai kokonaan kolmantena päivänä. Päivitetty ADRENOKORTIKOTROPIININ VAPAUTTAJAHORMONIKOE 3132 Pt-CRH-R Osatutkimukset Kokeen suoritus S -Korsol: Seinäjoen keskussairaala, kliininen kemia. P -ACTH: CRH-kokeessa tutkitaan hypotalamus-hypofyysi-lisämunuaisakselin toimintaa. ACTH:a vapauttava hormoni (CRH) stimuloi aivolisäkkeen ACTH:n eritystä ja sitä kautta lisämunuaiskuoren kortisolin tuotantoa. Hyperkortisolismin erotusdiagnostiikka ja hoidon seuranta. 12 tunnin paasto ennen koetta. I.v.-muovikanyylin asettaminen kokeen ajaksi on suositeltavaa. Potilas on levossa ennen koetta ja kokeen aikana. Otetaan -20 min ja 0 min verinäytteet. Välittömästi näytteenoton jälkeen potilaalle annetaan laskimoon synteettistä CRH:ta (esim. CRH-kortikoreliiniinjektiokuiva-aine + liuotin. Valmisteen käyttö edellyttää Lääkelaitoksen erityislupaa). Aikuisille annetaan 100 µg ja lapsille 1 µg/kg. Seuraavat näytteet otetaan 20,60, ja 90 minuutin kuluttua. S -Korsol: Kemiluminesenssimikropartikkeli-immunomääritys. P -ACTH: Immunoluminometrinen määritys (ILMA).

6 Sivu 6/231 S -Korsol: Arkipäivisin (ma-pe). P -ACTH: Tulos valmistuu kolmen viikon kuluessa. S -Korsol: 1 ml seerumia jokaisesta näytteestä. P -ACTH: 1 ml EDTA-plasmaa jokaisesta näytteestä. Plasma erotetaan mahdollisimman pian ja jaetaan kahteen putkeen, jotka pakastetaan välittömästi. P -ACTH: Kylmänäytteenotto Ks. Kokeen suoritus. Tutkimus ei sovellu hajautettuun näytteenottoon. astia S -Korsol: Geeliputki, 5ml P -ACTH: EDTA-putki, 5ml S -Korsol: Näytteet säilyvät 2 viikkoa jääkaapissa ja pitempään pakastettuna. P -ACTH: säilyy kuukausia pakastettuna. P -ACTH: Pakastelähetys. CRH:n antaminen nostaa normaalisti sekä ACTH:n että kortisolin pitoisuuksia. Maksimi on minuutin kohdalla. Aivolisäkeperäisessä hyperkortisolismissa kortisolin ja ACTH:n lähtötasot ovat korkeat ja S -Korsol- ja erityisesti P - ACTH-vaste on korostuneet. Lisämunuaisperäiselle adenoomalle on tyypillistä matala P -ACTH ja puuttuva ACTHvaste sekä korkea kortisolipitoisuus, joka ei reagoi testin aikana. Ektooppisessa ACTH:n tuotannossa ACTH ja kortisoli eivät juuri reagoi testin aikana. Päivitetty ALANIINIAMINOTRANSFERAASI Hypofyysin sairaudesta johtuvassa ACTH:n puutteessa CRH:n anto ei nosta hormonitasoja. Hypotalamisessa vauriossa vaste on vaimea. Lisämunuaiskuoren vauriossa vain ACTH-taso suurenee, mutta kortisolitaso ei nouse. Koetta ei tule käyttää yksinomaisena hypotalamus-hypofyysi-lisämunuaisakselin toimintakokeena, vaan sen tulos tulee suhteuttaa muiden kyseisen järjestelmän toimintakokeiden antamiin tuloksiin. Virhelähteet 1024 P -ALAT Alaniiniaminotransferaasi on erityisesti maksan parenkyymisoluissa esiintyvä entsyymi. Maksasairauksien diagnostiikka. Kineettinen entsyymiaktiivisuuden mittaus +37 C:ssa kansainvälisen (IFCC) entsyymisuosituksen mukaisesti. Joka päivä, päivystystutkimus. Näytteen hemolyysi aiheuttaa virheellisen korkeita P -ALAT tuloksia. 1 ml plasmaa. Lapsilta riittää tarvittaessa pienempi näytemäärä kertamääritykseen. astia Hepariinigeeliputki, 5ml Mikäli näytettä ei analysoida samana päivänä, pitää se erotella mahdollisimman pian. säilyy vuorokauden huoneenlämmössä (eroteltuna ja tiiviisti suljettuna max 3 vrk), viikon jääkaapissa tai pakastettuna -20 C. voidaan lähettää huoneenlämpöisenä. Plasman alaniiniaminotransferaasiaktiivisuus kohoaa herkästi sekä virusten että lääkeaineiden aiheuttamien hepatiittien yhteydessä. ALAT-aktiivisuuden määritystä pidetään hyvänä maksan tulehdusprosessin vakavuuden ja keston osoittajana koska aktiivisuus nousee tulehduksen varhaisessa vaiheessa ja laskee viitearvoalueelle yleensä jo muutaman viikon kuluessa tulehdusvaiheen loputtua. ALAT-aktiivisuus kohoaa selvästi myös mm. intrahepaattisessa sappistaasissa ja biliaarisessa kirroosissa. Päivitetty ALBUMIINI Vain hieman kohonneita ALAT-aktiivisuuksia arvioitaessa on otettava huomioon, että miesten arvo on korkeampi kuin naisten ja keski-ikäisten on hieman korkeampi kuin nuorten aikuisten. Lihavien miesten keskimääräinen ALATarvo voi olla lähes kaksinkertainen verrattuna viitealueen arvoihin. Myös eräät lääkeaineet (esim. estrogeenit ja fenotiatsidi) voivat kohottaa ALAT-arvoja P -Alb

7 Sivu 7/231 Albumiini on kvantitatiivisesti tärkein proteiini, joka ylläpitää plasman kolloidiosmoottista painetta. Albumiini on myös tärkeä kuljetusproteiini, joka sitoo plasmassa mm. vapaita rasvahappoja, kalsiumia, bilirubiinia ja useita lääkeaineita. Neste- ja proteiinitasapainon arviointi. Fotometrinen määritys. Joka päivä, päivystystutkimus. 1 ml plasmaa. Lapsilta riittää tarvittaessa pienempi näytemäärä kertamääritykseen. astia Hepariinigeeliputki, 5 ml säilyy vuorokauden huoneenlämmössä, viikon jääkaapissa ja kuukausia pakastettuna. voidaan lähettää huoneenlämpöisenä. Plasman albumiinipitoisuus kohoaa nestehukan tai riittämättömän nesteen saannin yhteydessä. Päivitetty Vaikeissa maksasairauksissa albumiinin pitoisuudet ovat matalia. Albumiinipitoisuus laskee yleensä huomattavasti myös mm. nefroosin ja palovammojen yhteydessä sekä tiloissa, joihin liittyy proteiinien vuotoa suolistoon. Albumiinipitoisuus laskee myös mm. akuutin ja kroonisen infektion, inflammaation, malignien tautien, sydäninsuffisienssin, raskauden ja malabsorption yhteydessä. ALBUMIINI VIRTSASTA, MIKROALBUMINURIA 4084 cu-alb-mi 9158 U -Alb-LB (vieritesti) Potilasohje Mikroalbuminuriaa eli lievästi kohonnutta virtsan albumiinieritystä, jolloin kvalitatiivinen liuskakoe on vielä negatiivinen, voidaan diabeteksessa pitää diabeettisen nefropatian varhaisena osoittajana. Yövirtsan keräämisellä eliminoidaan fyysisen aktiivisuuden aiheuttama ylimääräinen albumiinieritys. Tutkimusta suositellaan käytettäväksi diabeetikkojen vuositarkastuksen yhteydessä tai tarvittaessa useammin. Keräysiltana on vältettävä ruumiillista rasitusta. Yövirtsan keräys: albumiinieritys (mikroalbuminuria) ( P). Immunonefelometrinen määritys. 2 kertaa viikossa. cu-alb-mi: keräysvirtsa, yövirtsa. Koko erittynyt virtsamäärä toimitetaan laboratorioon. Erityksen laskemiseksi on välttämätöntä, että keräysaika ilmoitetaan minuutilleen. Lapsilta ilmoitetaan pituus ja paino. U -Alb-LB: aamuvirtsa. astia Potilaalta kerätään täsmällinen vuodelepoajan keräysvirtsa. Keräysajan tulee olla vähintään 6 tuntia. Virtsankeräysastia säilyy viikon jääkaapissa. ttä ei saa pakastaa, koska pakastettaessa osa albumiinista saattaa tuhoutua. voidaan lähettää huoneenlämpöisenä, mikäli se on perillä näytteenottopäivänä. Muutoin kylmälähetyksenä. Mikroalbuminuria voi olla ajoittaista. Lisääntynyt virtsan albumiinieritys ei ole spesifinen diabeettiselle nefropatialle, vaan se liittyy myös muihin munuaisvaurioihin. Tavanomaisilla virtsan proteiinien osoittamiseen käytetyillä liuskoilla saadaan positiivinen tulos yleensä vasta, kun albumiinipitoisuus on noin 200 mg/l ja muutokset useimmiten palautumattomia. U -Alb-LB vieritestiä ei voi käyttää diagnoosin tekemiseen, vaan tulos tulee aina varmistaa yövirtsakeräyksellä ja cu- Alb-Mi määrityksellä.

8 Sivu 8/231 Päivitetty ALBUMIINI, VASTASYNTYNEET 8176 S -Alb-Vas Albumiini on kvantitatiivisesti plasman tärkein proteiini, ja se ylläpitää plasman kolloidiosmoottista painetta. Albumiini on myös tärkeä kuljetusproteiini, joka sitoo plasmassa mm. vapaita rasvahappoja, kalsiumia, bilirubiinia ja useita lääkeaineita. Vastasyntyneen albumiinipitoisuus on alhaisempi kuin aikuisella. Normaalisti vastasyntyneen albumiini sitoo bilirubiinia, mutta lääkeaineet voivat syrjäyttää bilirubiinin albumiinissa, jolloin bilirubiinia jää elimistöön vapaaksi haitallisia määriä. Bilirubiinin sitomiskyvyn arviointi. Immunonefelometrinen määritys. Arkipäivisin (ma-pe). 0.5 ml seerumia. Tarvittaessa pienempikin näytemäärä riittää kertamääritykseen. astia Geeliputki, 5 ml. säilyy vuorokauden huoneenlämmössä, viikon jääkaapissa ja kuukausia pakastettuna. voidaan lähettää huoneenlämpöisenä. S-Alb-Vas g/l Vastasyntyneillä pitoisuus on riippuvainen gestaatioiästä. Päivitetty ALBUMIININ JA KREATINIININ SUHDE (virtsasta) Potilasohje 4511 U -AlbKre Diabeettisen nefropatian varhaisvaihetta on tavallisesti tutkittu yövirtsaan erittyneen albumiinin perusteella. Diabeettisen nefropatian varhaisseulontaan voidaan käyttää aamun ensimmäisestä kertavirtsasta määritetyn albumiinin ja kreatiniinin suhdetta. Tällöin virtsan keräys yön yli erilliseen astiaan ei ole tarpeen. Diabeettisen nefropatian seulonta. Edellisenä iltana vältettävä kovaa fyysistä rasitusta. Virtsanäytteenotto (aamuvirtsa) ( P). Aamun ensimmäinen virtsanäyte. astia Virtsaputki 10 ml tai säilöntäaineeton vakuumivirtsaputki. säilyy viikon jääkaapissa. voidaan lähettää huoneenlämpöisenä. Miehet alle 2.5 mg/mmol Naiset alle 3.5 mg/mmol Diabeettisen nefropatian seulontaraja on 2 mg/mmol. Jos U -AlbKre on yli seulontarajan, suositellaan mikroalbuminurian varmistamiseen ja seurantaan cu-alb-mi (4084) määritystä. Päivitetty ALDOLAASI 1032 S -Aldol Aldolaasi on glykolyysiketjun entsyymi, joka hajottaa fruktoosidifosfaatin kahdeksi 3-hiiliatomiseksi yhdisteeksi. Lihastautien diagnostiikka. Entsymaattinen määritys, jossa substraattina käytetään fruktoosi-1,6-difosfaattia. Tulos valmistuu 2 viikon kuluessa. 0.5 ml hemolysoitumatonta seerumia.

9 Sivu 9/231 astia Seerumiputki, 5 ml säilyy 2-3 vrk jääkaapissa, pitempiaikainen säilytys pakastettuna. voidaan lähettää huoneenlämpöisenä. Seerumin aldolaasiaktiivisuus on usein erittäin korkea lihasdystrofian ja myosiitin aktiivivaiheessa. Korkeita pitoisuuksia esiintyy myös akuutin hepatiitin yhteydessä ja sydäninfarktin akuutissa vaiheessa. Aldolaasiaktiivisuus on usein korkea myös malignia tautia sairastavilla. Päivitetty ALDOSTERONI 6336 fp-aldos 6078 P -Aldos 1033 du-aldos Aldosteroni on elimistön tärkein mineralokortikoidi. Aldosteroni syntetisoituu lisämunuaisten kuorikerroksessa ulommassa vyöhykkeessä. Tuotantoa säätelevät reniini-angiotensiini -järjestelmä sekä seerumin natriumin ja kaliumin pitoisuus. Hypertension etiologian selvittelyt sekä primaarisen ja sekundaarisen hyperaldosteronismin erotusdiagnostiikka yhdessä reniinimäärityksen kanssa. 12 tunnin paasto. Ennen näytteenottoa tulee estrogeenit, kortisoni, triamtereeni ja spironolaktoni keskeyttää vähintään 4 viikoksi, prostaglandiini-inhibiittorit 2 viikoksi, ACE-estäjät, angiotensiini II-reseptorin salpaajat, beetasalpaajat, sympatolyytit ja vasodilataattorit vähintään viikoksi. Lisäksi lakritsin ja salmiakin syöntiä on hyvä välttää 3-5 päivää ennen näytteenottoa. Lääkitystä koskevissa asioissa potilaan tulee aina keskustella hoitavan lääkärin kanssa. Ks. tarvittaessa myös reniinitutkimukset (fp-renim atk no 6338 ja P -Renim atk no 6339). Kompetitiivinen immunoluminologinen menetelmä (LIA). Tulos valmistuu viikon kuluessa. fp-aldos, P -Aldos: 1 ml (minimi 0.5 ml) EDTA-plasmaa. Plasma on erotettava ja pakastettava mahdollisimman pian. du-aldos: 10 ml vuorokausivirtsaa. pakastetaan. Lisätutkimuksena suolatilanteen arvioimiseksi suositellaan du-k:n määritystä. fp-aldos, P -Aldos: otetaan aamulla klo 7-10, kun vuoteesta nousemisesta on kulunut vähintään 2 tuntia. Ennen verinäytteen ottamista potilas istuu 15 min. du-aldos: Virtsa säilytetään keräyksen aikana viileässä. Keräysastiaan ei lisätä säilöntäainetta. Keräyksen loputtua koko erittynyt virtsamäärä toimitetaan välittömästi laboratorioon. Virtsan tilavuus mitataan laboratoriossa. Ks. myös erillinen vuorokausivirtsojen keräysohje. Tutkimus ei sovellu hajautettuun näytteenottoon. astia fp-aldos, P -Aldos: EDTA-putki, 5 ml du-aldos: Virtsankeräysastia Näytteet säilytetään pakastettuna. Näytteet lähetetään pakastettuna. alle 520 pmol/l alle 220 pmol/l, jos potilas on ollut makuulla vähintään tunnin ennen näytteenottoa. Lapsille ei ole omia viitearvoja. du-aldos: nmol Korkea aldosteronitaso: Mikäli potilaan verenpaine on koholla, sen syynä saattaa olla primaarinen aldosteronismi, jolloin reniiniaktiivisuus on matala. Sekundaarisessa aldosteronismissa reniiniaktiivisuus on koholla. Jos verenpaine on normaali tai matala, korkea aldosteronitaso viittaa suolan ja nesteen puutteesta johtuvaan sekundaariseen aldosteronismiin. Päivitetty Matala aldosteronitaso: Hypoaldosteronismia ja samanaikaista kohonnutta verenpainetta voivat aiheuttaa lakritsin syönti ja harvinaiset mineralokortikoidit entsyymidefekteineen (matala reniinitaso). Jos verenpaine on normaali tai matala, hypoaldosteronismin syynä voi olla mm. Addisonin tauti, aivolisäkkeen vajaatoiminta tai entsyymidefekti, jolloin reniinitaso on korkea.

10 Sivu 10/231 ALFA-1-ANTITRYPSIINI SEERUMISTA 1038 S -Antitry Alfa-1-antitrypsiini on maksassa syntetisoituva proteaasi-inhibiittori, jonka fysiologinen tehtävä on tulehduksen yhteydessä granulosyyteistä vapautuvien proteaasien, etenkin elastaasin inhibitio ja niiden kudoksiin kohdistuvien haittavaikutusten estäminen. Alfa-1-antitrypsiini kuuluu ns. akuutin faasin proteiineihin. Alfa-1-antitrypsiini esiintyy erilaisina geneettisinä variantteina, joihin liittyy erilaiset seerumipitoisuudet. Mataliin alfa-1-antitrypsiinipitoisuuksiin liittyy lisääntynyt riski sairastua keuhkoemfyseemaan ja lapsilla neonataaliseeen maksafibroosiin. Alfa-1-antitrypsiini on proteiinielektroforeesin alfa-1-fraktion tärkein komponentti. Pieni tai puuttuva alfa-1-fraktio viittaa alfa-1-antitrypsiinin puutostilaan. Keuhkoemfyseeman etiologian selvittely sekä maksakirroosin ja vastasyntyneen pitkittyneen keltaisuuden tutkiminen. Immunoturbidometrinen määritys. Tulos valmistuu viikon kuluessa. 1 ml seerumia. astia Seerumiputki, 5 ml säilyy 2-4 vrk jääkaapissa. Pitempiaikainen säilytys pakastettuna. voidaan lähettää huoneenlämpöisenä. S -Antitry g/l Matalat pitoisuudet liittyvät alfa-1-antirypsiinin homotsygoottiseen tai heterotsygoottiseen puutokseen. Heterotsygoottisessa puutoksessa saattaa alfa-1-antitrypsiinitaso tilapäisesti kohota normaaliksi tulehdustiloissa. Homotsygoottitapauksissa alfa-1-antitrypsiinipitoisuus on alle 0.2 g/l. Matalien pitoisuuksien yhteydessä ja sairastumisriskiä arvioitaessa voidaan lisätutkimuksena käyttää alfa-1-antitrypsiinin genotyypitystä. Päivitetty ALFA-1-ANTITRYPSIINI ULOSTEESTA Alfa-1-antitrypsiinin pitoisuus nousee tulehdustiloissa ja kudostuhon yhteydessä. Raskauden, estrogeenihoidon ja maligniteetin yhteydessä tavataan kohonneita pitoisuuksia. Potilasohje 3341 F -Antitry Alfa-1-antitrypsiini on seerumin proteiineihin kuuluva proteaasi-inhibiittori, joka syntetisoituu maksassa. Tulehduksellisiin suolistosairauksiin (ulseratiivinen koliitti, Crohnin tauti, suoliston patogeenien aiheuttamat tulehdukset) liittyy yleisesti plasmavuotoa suolistoon. Alfa-1-antitrypsiinipitoisuuden määrittäminen ulosteesta soveltuu hyvin tämän vuodon osoittamiseen, sillä se ei pilkkoudu suoliston proteolyyttisten entsyymien vaikutuksesta. Protein-losing-enteropatian ja lisääntyneen suolistoon tapahtuvan proteiinivuodon osoittaminen. -ohje: ulostenäyte ( P). Immunoluminometrinen menetelmä. 3 kertaa viikossa. Ulostetta yli puoli purkillista. Purkki on suljettava tiiviisti. astia Ulostenäytepurkki voidaan säilyttää jääkaapissa ja lähettää huoneenlämmössä mikäli se saadaan laboratorioon vuorokauden sisällä näytteenotosta. Pidempiaikainen säilytys pakastettuna. lähetetään huoneenlämmössä mikäli perillä laboratoriossa vuorokauden sisällä näytteenotosta. Pidempiaikainen säilytys ja lähetys pakastettuna. F -Antitry alle 268 µg/g Ulosteen alfa-1-antirypsiinin pitoisuus korreloi suolistoon vuotavaan plasma-proteiinien määrään. Kohonnut tulos ei viittaa spesifiseen diagnoosiin. Päivitetty ALFA-1-ANTITRYPSIININ GENOTYYPITYS, DNA-TUTKIMUS

11 Sivu 11/ B -ATryTyD Alfa-1-antitrypsiini esiintyy monena perinnöllisenä varianttina, joista tärkeimmät ovat: MM, SS, ZZ, MZ ja SZ. Näistä S- ja Z-tyypin yhteydessä pitoisuus seerumissa on pieni. Matala alfa-1-antitrypsiinitaso aiheuttaa lisääntyneen riskin sairastua keuhko- ja maksasairauksiin. Keuhkosairauksien, erityisesti emfyseeman etiologian selvittäminen sekä sairastumisriskin arvioiminen. Alfa-1-antitrypsiinin genotyypityksen ensimmäisessä vaiheessa tutkittava osa alfa-1-antitrypsiinigeeniä monistetaan PCR-menetelmällä. Tämän jälkeen alleelit M, Z ja S osoitetaan minisekvensointimenetelmällä. Näytteestä identifioidaan genotyypit MM, MS, MZ, SS, SZ ja ZZ. Tulos valmistuu 3 viikon kuluessa. 3 ml EDTA-verta. Lapsilta 1 ml, joka riittää yhteen DNA-eristykseen. astia EDTA-putki, 7 ml säilyy 2-4 vrk jääkaapissa. Pitempiaikainen säilytys pakastettuna. voidaan lähettää huoneenlämpöisenä. Tutkimuksesta annetaan lausunto. Normaali genotyyppi on MM. Z ja S genotyypit aiheutuvat pistemutaatioista alfa- 1-antitrypsiinigeenin nukleotideissa 9992 ja Vakavin puutostila liittyy tyyppiin ZZ. SS-fenotyypin aiheuttama puutostila on lievempi. Erilaisilla heterotsygooteilla (MZ, MS, SZ) esiintyy vaihtelevanasteisia puutostiloja. Z-alleeli liittyy sekä maksa- että keuhkovaurioihin, S-alleeli pelkästään keuhkovaurioihin. Päivitetty ALFA-1-FETOPROTEIINI 1040 S -AFP 8178 S -AFP-Ra S -AFP: Seinäjoen keskussairaala, kliininen kemia S -AFP-Ra: Alfa-1-fetoproteiini on glykoproteiini, jota muodostuu sikiökaudella ruskuaispussissa ja myöhemmin maksassa. AFP:a erittyy äidin verenkiertoon normaalia enemmän sikiön rakenteellisissa poikkeavuuksissa, kuten keskushermostoputken sulkeutumishäiriössä ja synnynnäisessä munuaistaudissa. Kohonneet arvot esiintyvät erityisesti raskausviikoilla. Keskimääräistä matalampia äidin seerumin AFP-pitoisuuksia on todettu 21- trisomian (Downin syndrooma) yhteydessä. Pahanlaatuisista kasvaimista erityisesti primaarinen maksasyöpä erittää AFP:a verenkiertoon. Primaarisen maksasyövän ja teratokarsinooman diagnostiikka ja seuranta. Tutkimusta voidaan myös käyttää raskaana olevilla naisilla epäiltäessä sikiön kehityshäiriötä. Immunofluorometrinen Tulos valmistuu viikon kuluessa. 1 ml seerumia. astia Seerumigeeli, 5 ml erotellaan mahdollisimman pian. Eroteltu seerumi säilyy jääkaapissa 6 vrk ja pitempiä aikoja pakastettuna. voidaan lähettää huoneenlämpöisenä, mikäli se on perillä näytteenottopäivänä. Muutoin kylmä- tai pakastelähetyksenä. S -AFP alle 7.0 ku/l Raskauden aikana seerumin AFP:n normaalin ylärajana pidetään yleensä pitoisuutta, joka on 3.0 kertaa vastaavan raskausviikon mediaani. Kohonneita seerumin AFP-pitoisuuksia tavataan erityisesti primaarin maksasyövän yhteydessä ja usein myös kivesja munasarjasyövissä. Lievemmin kohonneita pitoisuuksia tavataan sekundaarisen maksasyövän ja muiden maksatautien yhteydessä, kuten esim. kroonisessa hepatiitissa, maksakirroosissa ja hemokromatoosissa. Päivitetty ALKALINEN FOSFATAASI Raskauden aikana äidin veren AFP-pitoisuus kohoaa noin 32. raskausviikolle asti, jonka jälkeen pitoisuus pienenee. Alentuneita arvoja todetaan raskaustoksemiassa ja eräissä sikiön kromosomipoikkeavuuksissa kuten 21-trisomiassa P -AFOS

12 Sivu 12/231 Plasman alkalinen fosfataasi muodostuu monesta isoentsyymistä, jotka ovat peräisin eri kudoksista, kuten maksasta, luustosta, suolistosta, istukasta ja joskus harvoin myös muusta kudoksesta. Kasvuikäisillä luuston isoentsyymi on vallitseva, aikuisilla maksaperäinen. Pääasiassa luuston ja maksan sairauksien diagnostiikka ja seuranta. Kineettinen entsyymiaktiivisuuden mittaus +37 C:ssa kansainvälisen (IFCC) entsyymisuosituksen mukaisesti. Joka päivä, päivystystutkimus. 1 ml plasmaa. Lapsilta riittää tarvittaessa pienempi näytemäärä kertamääritykseen. astia Hepariinigeeliputki, 5 ml säilyy vuorokauden huoneenlämmössä, viikon jääkapissa ja kuukausia pakastettuna. voidaan lähettää huoneenlämpöisenä. Alkalisen fosfataasin pitoisuus nousee maksan sappiteiden tukkeutuessa ja tiloissa, joissa osteoblastien toiminta ja luuston uudistuminen on kiihtynyt. Pitoisuus on selvästi kohonnut mm. sappitieobstruktiossa, akuutissa hepatiitissa, riisitaudissa, osteogeenisessa sarkoomassa ja Pagetin taudissa. Kohtalaisesti kohonneita pitoisuuksia esiintyy mm. leukemioissa, sarkoidoosissa, tuberkuloosissa, amyloidoosissa, monissa maksataudeissa, osteomalasiassa ja hyperparatyreoosissa. Päivitetty ALKALINEN FOSFATAASI, ISOENTSYYMIT Syövän yhteydessä AFOS-aktiivisuuden kohoaminen viittaa yleensä luusto- ja maksametastaaseihin, vaikka entsyymi voi olla peräisin myös itse kasvaimesta. Raskauden aikana AFOS-pitoisuus kohoaa, mikä johtuu istukan erittämästä AFOS-entsyymistä S -AFOS-Is Alkalisen fosfataasin isoentsyymit (maksaperäinen, suolistoperäinen, luustoperäinen, istukkaperäinen ja eräät kasvainspesifiset AFOS-isoentsyymit) eroavat toisistaan kineettisiltä ja fysikaalisilta ominaisuuksiltaan. Alkalisen fosfataasin isoentsyymien määritystä käytetään AFOS-aktiivisuuden alkuperän selvittämiseen silloin, kun entsyymin kokonaisaktiivisuus on lisääntynyt. Isoentsyymien elektroforeettinen fraktiointi ja paikallistaminen entsyymiaktiivisuuden perusteella. Tulos valmistuu 2 viikon kuluessa. 1 ml seerumia. astia Seerumiputki, 5 ml säilyy viikon jääkaapissa ja kuukausia pakastettuna. lähetetään kylmälähetyksenä.

13 Sivu 13/231 Tuloksesta annetaan lausunto, jossa ilmoitetaan mistä kudoksesta havaittu kohonnut entsyymiaktiivisuus on todennäköisesti peräisin. Tavallisesti on kyse joko maksa- tai luustoperäisestä aktiviteetista. Päivitetty ALKALINEN FOSFATAASI, VÄRJÄYS Yleisin syy alkalisen fosfataasin aktiivisuuden kohoamiseen on maksan isoentsyymin nousu. Se nousee jo varhain maksasairauksissa esim. akuutissa hepatiitissa, rasvamaksassa ja maksakirroosissa sekä maksan, haiman ja sappiteiden karsinoomissa. Ns. nopea maksaperäinen isoentsyymi esiintyy usein maksametastaasien yhteydessä. Luun isoentsyymi kohoaa lisääntyneen osteoblastiaktiivisuuden seurauksena. Patologisesti koholla olevia arvoja esiintyy mm. luusyövissä ja osteomalasiassa sekä etenkin Pagetin luutaudissa. Istukkaperäinen isoentsyymi tulee esiin ensimmäisen raskauskolmanneksen loppuvaiheessa ja pysyy koholla koko loppuraskauden ajan ja jopa kuukauden synnytyksen jälkeen. Toksemiassa pitoisuudet kohoavat. Suolistoperäistä isoentsyymiä voi esiintyä ulkuksen ja suolistoperforaation yhteydessä. Ns. Regan ja Nagaoisoentsyymejä, jotka muistuttavat istukkaperäistä isoentsyymiä on tavattu erilaisissa syövissä L -AFOS-Vr Neutrofiiliset granulosyytit sisältävät alkalista fosfataasia, joka sijaitsee solujen spesifisissä granuloissa ja on osoitettavissa sytokemiallisilla värjäyksillä. Myeloproliferatiivisten tautien diagnostiikka. Sytokemiallinen värjäys ja mikroskooppinen tarkastelu. Tulos valmistuu 2 viikon kuluessa. 5 kpl sivelyvalmisteita suoraan kapillaariverestä. astia Tutkimus ei sovellu hajautettuun näytteenottoon. Aluslasi Mikäli sivelyvalmisteita ei värjää heti, ne säilytetään pakastimessa -20 C:ssa. Korkeita leukosyyttien AFOS-arvoja tavataan seuraavissa tiloissa: infektion aiheuttamat leukosytoosit, leukemoidireaktiot, Hodgkinin taudin akuutti vaihe, polysytemia vera ja myeloproliferatiiviset taudit yleensä lukuun ottamatta kroonista myeloista leukemiaa. Päivitetty ALKOHOLIT Alentuneita arvoja tavataan seuraavissa tiloissa: krooninen myeloinen leukemia, preleukemia, primäärinen sideroblastianemia, akuutti monosyyttileukemia ja parosyksmaalinen yöhemoglobinuria. Vaihtelevia arvoja tavataan seuraavissa tiloissa: lymfaattinen leukemia (kohonnut tai normaali), lymfosarkooma, retikkelisolusarkooma, infektiöösi mononukleoosi (matala tai normaali) S -Alko Osatutkimukset lähetetään TAYS kliinisen kemian (lääkeaineet ja toksikologia) laboratorioon puh , päivystysaikana Etyleeniglykolia käytetään etupäässä jäähdytysnesteessä. Etyleeniglykoli ei itse ole kovin myrkyllinen, mutta sen metaboliatuotteena syntyvä oksaalihappo on munuaistoksinen. Isopropanolia on monissa kaasutinsprii- ja jäänestoliuoksissa. Se on lähes kaksi kertaa toksisempi ja narkoottisempi kuin etanoli, koska se metaboloituu elimistössä huomattavasti hitaammin. Isopropanolin metaboliassa muodostuvaa asetonia on todettavissa virtsassa jo tunnin kuluttua isopropanolin nauttimisesta.

14 Sivu 14/231 Metanolia käytetään etupäässä liuotinaineena. Metanoli hapettuu elimistössä myrkyllisiksi metaboliatuotteiksi: formaldehydiksi ja muurahaishapoksi. Metanoli metaboloituu viisi kertaa hitaammin kuin etanoli. Myrkytykselle tyypillisiä oireita ovat mm. verkkokalvovauriot ja metabolinen asidoosi, jonka vaikeus korreloi kuolleisuuteen. Etanolimyrkytys on akuuteista myrkytyksistä yleisin. Lisäksi se on osallisena monien lääkeaineiden aiheuttamissa myrkytyksissä vaikeuttaen niiden oireita, diagnostiikkaa ja hoitoa. Etanoli metaboloituu pääasiassa maksassa yleensä vakionopeudella 7-8 g/h (70 kg henkilö). Toksisuutta lisäävät muut keskushermostoa lamaavat aineet. Ks. myös P -EtOH, atk no Myrkytysepäily. Kiireellisessä erikoiskuljetuksessa on käytettävä yleislähetettä. Kaasukromatografinen määritys. Joka päivä, päivystystutkimus. Tulos valmistuu 2 päivän kuluessa. 1-2 ml seerumia. Määritys voidaan tehdä myös plasmasta, kokoverestä, mahanesteestä tai virtsasta. astia Ihon puhdistusaine ei saa sisältää alkoholeja. Seerumiputki, 5 ml säilytettävä suljetussa putkessa jääkaapissa. Pitempiaikainen säilytys pakastettuna. voidaan lähettää huoneenlämpöisenä. Kiireellisissä tapauksissa näyte voidaan lähettää erikoiskuljetuksella. Normaalisti veressä ei ole etyleeniglykolia, isopropanolia, metanolia tai etanolia. 1 promille = 1000 mg/l = 16.1 mmol/l etyleeniglykolia, 16.7 mmol/l isopropanolia, 31.2 mmol/l metanolia ja 21.7 mmol/l etanolia. Päivitetty Noin 10 mmol/l etyleeniglykolipitoisuus aiheuttaa vakavan myrkytyksen. Yksilöllinen vaihtelu on kuitenkin suurta. Kuolemaan johtaneissa tapauksissa seerumin etyleeniglykolipitoisuuksien on mitattu olleen välillä mmol/l ( promillea). Tappava annos on n. 100 ml. Lievissä isopropanolimyrkytyksissä aineen pitoisuus on tavallisesti alle 5 mmol/l (0.3 promillea). Vaikeassa myrkytyksessä veren isopropanolipitoisuus on usein n. 20 mmol/l (1.2 promillea). Pienikin pitoisuus voi merkitä vaikeaa myrkytystä, jos aineen nauttimisesta on kulunut pitkä aika. Tappava annos aikuisille on n. 250 ml. Yksilöllinen herkkyys metanolille vaihtelee, ja jo 0.15 promillen (5 mmol/l) pitoisuus voi aiheuttaa vakavia elimistövaurioita promillen (16-32 mmol/l) pitoisuudet merkitsevät vakavaa myrkytystä. Tappava annos on ml. Noin promillen (65-90 mmol/l) etanolipitoisuus aiheuttaa vakavan sekavuustilan ja noin 4.6 promillen (100 mmol/l) pitoisuus voi johtaa kuolemaan. Yksilöllinen, esim. alkoholin käyttötottumuksista johtuva vaihtelu on kuitenkin suuri. ALLERGEENI, IgE VASTA-AINEET, ERIKOISTEKNIIKALLA, SEERUMISTA (immunospot) 9157 S -IgE-Et Ennen tutkimuksen tilaamista otettava yhteys laboratorioon. Määritystä käytetään harvinaisten allergeeni-ige-vasta-aineiden osoittamiseen potilaan seerumista kun epäillään välitöntä (IgE-välitteistä) allergiaa, jolle ei ole kaupallista sovellutusta tai sen tulos on ristiriidassa anamneesin kanssa. Ensisijaisesti immunospot, eli immunokemiallinen tutkimus IgE-vasta-aineiden osoittamiseksi. Tutkimus tehdään sopimuksen mukaan. Tulos valmistuu noin 4 viikossa. 5 ml seerumia ja tarvittaessa epäilty allergeeninäyte. Allergeeninäyte voi olla mikä tahansa orgaaninen materiaali kuten erilaiset lääkinnälliset ja kulutustavarat, koti- ja työympäristönäytteet (eläimet, kasvit, ruoka-aineet, rakennusmateriaalit, luonnonkumituotteet, kosmetiikka-aineet, eräät lääkeaineet). Allergeeninäytteen määrä vaihtelee esim. 100 ml tai 2 ml (näytemäärästä sovittava erikseen). astia 3 x geeliputki, 5 ml. Voidaan lähettää huoneenlämmössä. Tutkimuksesta annetaan lausunto. Päivitetty ALLERGEENIT, IGE-VASTA-AINEET (YKSITTÄISALLERGEENIT) 00 Yleisimmät allergeenit: Katso alla olevasta luettelosta.

15 Sivu 15/231 Muut allergeenit: 3836 S-AllIgE, eritellään allergialähetteellä. Yleisimmät allergeenit: Seinäjoen keskussairaala, kliininen kemia Muut yksittäisallergeenit: Alihankintana teetettävä tutkimus. Katso voimassaoleva luettelo lähetyspaikoista S -AllIgE, ks. allergiatutkimuspyyntölomake. Seerumista voidaan osoittaa spesifisiä IgE-vasta-aineita selvitettäessä yliherkkyyttä allergeenejä kohtaan atooppisten sairauksien yhteydessä. Spesifisiä IgE-vasta-aineita voidaan osoittaa sekä yksittäisallergeeneille että allergeeniryhmille (ks. myös S -Immunoglobuliini E, suunnattu seulonta). Tutkimusta tilattaessa kannattaa huomioida allergeenien ristiinreagoiminen. Ei ole mielekästä pyytää tutkimusta useille ristiinreagoiville allergeeneille, jotka antavat samansuuntaisen tuloksen. Atooppisen allergian selvittely. Seinäjoen keskussairaalassa tehtävät yksittäisallergeenit tilataan kukin omalla atk-numerollaan. Muut yksittäisallergeenit tilataan sekä atk-numerolla (S -AllIgE, atk no 3836) että allergiatutkimuspyyntölomakkeella, johon tutkittavaksi halutut allergeenit merkitään. Fluoroentsyymi-immunologinen määritys. Yleisimmät allergeenit: kerran viikossa. Muut allergeenit: Tulos valmistuu 3 viikon kuluessa. 2 ml seerumia 10 osatutkimusta kohti. astia Geeliputki, 5 ml säilyy 2 vrk huoneenlämmössä, viikon jääkaapissa ja kuukausia pakastettuna. voidaan lähettää huoneenlämpöisenä, mikäli se on perillä 1-2 vrk:n kuluessa näytteenotosta. S -AllIgE alle 0.35 ku/l Herkistyminen sitä ilmeisempi, mitä korkeampi on spesifinen IgE. Spesifisen IgE:n pitoisuus on yleensä suurimmillaan muutamia viikkoja altistumisen jälkeen. Positiivinen tulos ei yksinään osoita, että kyseinen allergeeni aiheuttaa oireet. Löydös on suhteutettava kliiniseen tilaan ja erityisesti lapsipotilailla myös ikään ja immuunijärjestelmän kypsyyteen. Tavallisimmille allergeeneille kohonneiden tulosten positiivinen ennustearvo on kirjallisuuden mukaan n. 80 %. Tutkimuksen herkkyys vaihtelee eri allergeeneilla. Yleensä tietylle allergeenille herkistyneistä %:lla on kohonnut tulos.

16 Sivu 16/231 Tulosten tulkinnassa tulisi myös huomioida allergeenien ristiinreagointi. Lehtipuiden siitepölyt: Ristiinreagoinnin takia tutkimus antaa koivulla usein samankaltaisen tuloksen kuin lepällä ja pähkinäpensaalla. Samoin koivun siitepölylle herkät potilaat ovat usein myös herkkiä hedelmien, vihannesten, juuresten, pähkinöiden ja mausteiden allergeeneille. Heinien siitepölyt: Suomessa esiintyy lähes sata heinälajia. Ristiinreagoinnin takia tutkimus antaa timoteilla usein samankaltaisen tuloksen kuin muut heinäryhmän allergeenit ja potilas on yleensä herkkä monien muiden heinälajien siitepölylle. Mykerökukkaisten siitepölyt: Ristiinreagoinnin takia tutkimus antaa pujolle tavallisesti samankaltaisen tuloksen kuin esim. päivänkakkara tai voikukka. Pujo on heimon ainoa tuulipölyttäjä ja merkittävä allergian aiheuttaja. Eläinten epiteelit: Ristiinreagoinnin takia on tavallista, että potilaalla on monia eläinherkkyyksiä. Punkit: Ristiinreagoinnin takia tutkimus antaa pölypunkkilajeilla (Dermatophagoides) usein samankaltaiset tulokset. Homeet: Potilas on usein herkkä monelle eri homeelle. Ruoka-aineet: Ristiinreagoinnin takia tuloksia on tulkittava varoen. Esim. koivun siitepölylle herkillä potilailla usein lieväoireisia hedelmä, vihannes-, juures-, pähkinä- ja mausteyliherkkyyksiä. Alle 2-vuotiailla lapsilla tavataan usein myös epäspesifisenä löydöksenä lievästi kohonneita arvoja ( ku/l). Toisaalta pikkulapsilla esiintyy myös ei-ige-välitteisiä ruokayliherkkyyksiä, joissa AllIgE-tulokset ovat negatiivisia. Päivitetty ALLERGEENIT, IGE-VASTA-AINEET, ANTIBIOOTIT 3242 S -GPenIgE 3243 S -VPenIgE 9365 S -AmpiIgE 9364 S -AmokIgE Alihankintana teetettävä tutkimus. Katso voimassaoleva luettelo lähetyspaikoista. Penisilliinit aiheuttavat allergisen reaktion 1-4 %:lle potilaista. Penisilliinien ja muiden beetalaktaamiantibioottien aiheuttama allergia voi johtaa hengenvaaralliseen anafylaktiseen reaktioon. Osa (5-10 %) penisilliiniallergisista saa reaktion myös kefalosporiineista. Kukin haluttu antibioottiallergeeni on tilattava erikseen. Tilattavissa on seuraavat yksittäisallergeenit: S -G Penisilliini, IgE vasta-aineet S -V Penisilliini, IgE vasta-aineet S -Ampisilliini, IgE vasta-aineet S -Amoksisilliini, IgE vasta-aineet Penisilliiniyliherkkyysepäily. Herkistyminen penisilliineille voidaan varmimmin osoittaa 1-6 kuukauden kuluttua yleisreaktiosta. hetkellä potilaan veressä ei saa olla antibiootteja, minkä vuoksi näytteen voi ottaa aikaisintaan 4 vrk:n kuluttua hoidon lopettamisesta. Fluoroentsyymi-immunometrinen määritys. Tulos valmistuu 2 viikon kuluessa. 2 ml seerumia 10 osatutkimusta kohti. astia Geeliputki, 5 ml säilyy 2 vrk jääkaapissa ja kuukausia pakastettuna. voidaan lähettää huoneenlämpöisenä, mikäli se on perillä 1-2 vrk:n kuluessa näytteenotosta.

17 Sivu 17/231 Päivitetty Positiivinen allergeeni-ige-vasta-ainetulos penisilliineille merkitsee anafylaktisen reaktion riskiä. Viitearvoalueella oleva tulos ei osoita varmuudella, että potilas sietää penisilliiniä, koska yliherkkyyden välittäjänä voi toimia myös muu immunoglobuliini kuin IgE. Ristiinreagoinnin vuoksi penisilliini V (fenoksimetyylipenisilliini) ja penisilliini G (bentsyylipenisilliini) antavat usein saman tuloksen. ALLERGEENIT, IGE-VASTA-AINEET, KEMIALLISET HAPTEENIT 9005 S -Ke-AbE Pienimolekyyliset, reaktiiviset kemialliset yhdisteet voivat toimia allergeeneina sitoutuessaan seerumin proteiineihin. Ihmisen altistuessa näille yhdisteille, ne läpäisevät limakalvon ja proteiineihin sitouduttuaan toimivat hapteeneina. Tutkimuksessa on pyydettävissä erikseen myös seuraavat yksittäisallergeenit: Mk75 TDI (Tolueenidi-isosyanaatti) Mk76 MDI (Difenyylimetaanidi-isosyanaatti) Mk77 HDI (Heksametyleenidi-isosyanaatti) Mk78 Etyleenioksidi Mk79 Ftaalihappoanhydridi Mk80 Formaldehydi, formaliini Epäily altistuksen aiheuttamasta allergiasta. Allergiatutkimuspyyntölomake, johon halutut tutkimukset merkitään. Fluoroentsyymi-immunometrinen määritys. Tulos valmistuu 2 viikon kuluessa. 2 ml seerumia. astia Geeliputki, 5ml säilyy 2 vrk huoneenlämmössä, viikon jääkaapissa ja kuukausia pakastettuna. voidaan lähettää huoneenlämpöisenä. S -Ke-AbE alle 0.35 ku/l Päivitetty Kun yli viitearvoalueen menevää tulosta yksittäiselle allergeenille tutkitaan, on käytettävä hyväksi anamneesi- ym. tietoja; positiivinen tulos yksinään ei osoita, että kyseinen allergeeni aiheuttaisi potilaan oireet. Negatiivinen tulos ei toisaalta sulje pois allergian mahdollisuutta, koska yliherkkyys saattaa olla jotain muuta tyyppiä kuin IgE-välitteistä. ALLERGEENIT, IGG- JA IGE-VASTA-AINEET, AMPIAISEN JA MEHILÄISEN MYRKKY 9004 S -AmpmyrE 8138 S -AmpmyrG 9003 S -MehmyrE 9002 S -MehmyrG Alihankintana teetettävä tutkimus. Katso voimassaoleva luettelo lähetyspaikoista. Siedätyshoidossa potilaalle kehittyy suojaavia IgG-vasta-aineita, jolloin IgE-välitteinen reaktio estyy. Suurin IgGpitoisuus saavutetaan 1-2 kuukauden kuluessa hoidon aloittamisesta. Samalla myös spesifisen IgE:n määrä voi allergeenejä vastaan lisääntyä. Tämän jälkeen sekä IgG- että IgE-pitoisuudet laskevat, mutta IgG-pitoisuus jää suuremmaksi kuin ennen hoitoa.

18 Sivu 18/231 Spesifisten IgG-vasta-aineiden määritystä käytetään immunoterapiahoidon seurannassa yhdessä spesifisen IgEmäärityksen kanssa. Mikäli tutkittavaksi halutaan sekä IgG- että IgE-vasta-aineet, ne on tilattava erikseen. Fluoroentsyymi-immunometrinen määritys. Tulos valmistuu 3 viikon kuluessa. 1 ml seerumia. Ensimmäinen näyte (0-näyte) otetaan ennen hoidon aloittamista ja toinen näyte (1- näyte) 1-2 kuukautta hoidon aloittamisesta. astia Geeliputki, 5 ml säilyy kuukausia pakastettuna. IgE-vasta-aineet: Näytteet voidaan lähettää huoneenlämpöisinä, mikäli ne ovat perillä 1-2 vrk:n kuluessa näytteenotosta. IgG-vasta-aineet: Ennen hoidon alkua otettu 0-näyte ja hoidon aikana otettu seurantanäyte lähetetään hyvin merkittyinä mieluiten samalla kertaa yhteisellä lähetteellä. Tuore näyte lähetetään huoneenlämmössä. 0-näytteen säilytys pakastettuna seurantanäytteen lähetykseen asti. Ei-atoopikkojen ja hoitamattomien atoopikkojen seerumissa on mitattavissa vaihtelevia, mutta yleensä pieniä määriä spesifistä IgG:tä. IgG:n pitoisuuden ja IgG/IgE-suhteen suureneminen siedätyshoidon aikana viittaa hoidon onnistumiseen. Päivitetty ALPRATSOLAAMI Yksittäisen vasta-aineen kohonnutta tulosta tulkittaessa, on käytettävä hyväksi myös anamneesi- ym. tietoja; positiivinen tulos yksinään ei osoita, että kyseinen allergeeni aiheuttaisi potilaan oireet S -Alprat Alpratsolaami imeytyy hyvin suun kautta. Sen hyötysuhde on noin 90 %. Imeytyminen hidastuu, jos lääke otetaan aterian yhteydessä. Imeytyneen lääkeaineen määrä ei kuitenkaan muutu. Huippupitoisuus saavutetaan 1-2 tunnissa. Eliminaation puoliintumisaika sekä alpratsolaamilla että sen aktiivisilla metaboliiteilla on noin 12 tuntia. Lihavuus, maksakirroosi ja ikääntyminen vähentävät puhdistumaa ja pidentävät puoliintumisaikaa. Vakiintunut taso saavutetaan 3-4 vuorokauden kuluessa. Seerumin alpratsolaamipitoisuuden seuraaminen alpratsolaamilääkityksen aikana. Nestekromatografinen määritys. Tulos valmistuu 2 viikon kuluessa. 3 ml seerumia. astia otetaan aamulla ennen lääkkeen nauttimista. Seerumiputki, 7 ml. Ei suositella geeliputkea. säilyy ainakin 2-3 vrk jääkaapissa, pitempiaikainen säilytys pakastettuna. voidaan lähettää huoneenlämpöisenä. S -Alprat Alpratsolaamin hoitopitoisuuden n katsotaan yleensä olevan välillä nmol/l. Toksinen yli 240 nmol/l. Alpratsolaamin pitoisuudet seerumissa vaihtelevat yksilöstä toiseen. Mitään yksiselitteistä korrelaatiota pitoisuuden ja terapeuttisen vasteen välillä ei ole esitetty.

19 Sivu 19/231 Päivitetty ALUMIINI 2998 P -Al Alumiini on hivenaine, jota normaalisti saadaan pieniä määriä ruoan mukana. Vain osa ruokavalion alumiinista imeytyy, ja elimistö poistaa tehokkaasti ylimääräisen alumiinin munuaisten ja sapen erityksen avulla. Dialyysipotilailla alumiinia voi kerääntyä elimistöön dialyysinesteestä, aiheuttaen mm. dialyysienkefalopatiaa ja D- vitamiini-resistenttia osteodystrofiaa. Myös potilaalle annettavat alumiinipitoiset lääkkeet saattavat aiheuttaa alumiinikertymistä. Alumiini saattaa kertyä elimistöön myös kroonisissa maksataudeissa. Kokeen suoritus Elimistön liiallisen alumiinikertymän osoittaminen. Kontaminaatiovaarasta johtuen kaikkien käytettävien välineiden näytteenotosta lähtien on oltava erikoispestyjä ja näytteitä sisältävät putket on pidettävä aina suljettuna. Atomiabsorptiospektrofotometrinen määritys. Tulos valmistuu 1-2 viikon kuluessa. 1 ml hepariiniplasmaa. astia Aamunäyte. Kontaminaatioriskin vähentämiseksi suositellaan yhden ylimääräisen putken ottamista ennen varsinaista näytteenottoa. otetaan 6 ml:n hivenaineanalyyseihin tarkoitettuun hepariiniputkeen. Plasma siirretään erikoispestyyn polypropyleeniputkeen dekantoimalla. Tutkimus ei sovellu hajautettuun näytteenottoon. Hivenainenäyteputki, Vacuette 6 ml. säilyy 2-3 vrk jääkaapissa. voidaan lähettää huoneenlämpöisenä. Altistumattomat alle 0.2 µmol/l Plasman alumiinipitoisuus yli 7 µmol/l viittaa vaikeaan alumiinikertymään, mutta kertymään viittaavia oireita voi esiintyä jo puolta pienemmillä pitoisuuksilla. Toimenpideraja dialyysipotilaille 3.7 µmol/l. Päivitetty AMIKASIINI JÄÄNNÖS- JA HUIPPUPITOISUUS 3000 S -AMI0/1 Amikasiinihoidon seuranta. Fluoresenssipolarisaatio, immunoanalyysi (FPIA). Tulos valmistuu viikon kuluessa. 1 2 ml seerumia. astia Seerumiputki, 5 ml. säilyy 2 3 vrk jääkaapissa. Pitempiaikainen säilytys pakastettuna. voidaan lähettää huoneenlämpöisenä. S -AMI hoitopitoisuus mg/l. Toksinen yli 35 mg/l. Haittavaikutusriski lisääntyy, mikäli minimipitoisuus on mitattavissa (tai yli 3 mg/l) annosteltaessa amikasiinia kerran vuorokaudessa tai jos minimipitoisuus on yli 10 mg/l kolmasti vuorokaudessa annosteltaessa. Minimipitoisuus määritetään vähintään kerran viikossa ja jos se on liian korkea, harvennetaan amikasiinin annosväliä tai pienennetään annosta. Minimipitoisuuden määrittäminen on aiheellista aina, jos seerumin kreatiniinipitoisuus nousee viitealueen yläpuolelle. Huippupitoisuuden määrittäminen ei ole normaalisti tarpeen. Päivitetty Farmakokinetiikka: Amikasiini erittyy muuttumattomana virtsaan. Eliminaation puoliintumisaika on noin 2 tuntia, mutta pitenee munuaisten vajaatoiminnassa. Yhteisvaikutukset: Muut munuaistoksiset lääkeaineet (esim. muut aminoglykosidit, amfoterisiini B, furosemidi, tulehduskipulääkkeet, sisplatiini ja vankomysiini) voivat altistaa munuaisvauriolle. Toksisuus: Haittavaikutukset aiheutuvat yleensä pitkäaikaisesta ja suuriannoksisesta hoidosta tai yhteiskäytöstä muiden toksisten lääkeaineiden kanssa. Munuaisten vajaatoiminta altistaa haittavaikutuksille.

20 Sivu 20/231 AMINOHAPOT 1058 du-aminoh 1061 P -Aminoh Potilasohje Aminohappoja erittyy virtsaan joko niiden suurentuneen plasmapitoisuuden tai munuaisten heikentyneen reabsorptiokyvyn vaikutuksesta. Aminohappojen pitoisuus plasmassa muuttuu aminohappojen aineenvaihdunnan häiriöissä, maksasairauksissa ja joidenkin lääkkeiden vaikutuksesta. Myös munuaisperäinen aminohappojen eritys voi johtua synnynnäisestä solukuljetushäiriöistä sekä eräistä hankituista tiloista. Aminohappoaineenvaihdunnan häiriöt. Erillinen AMINOHAPPOJEN JA ORGAANISTEN HAPPOJEN TUTKIMUS -lähete. Lähetteeseen on tärkeä merkitä potilaan henkilötietojen lisäksi pituus, paino, S -Krea, lääkitys, mahdollinen erikoisdieetti ja kysymyksenasettelu sekä vuorokausivirtsan tilavuus. Jos kyseessä on aamuvirtsanäyte, merkitään tieto kertanäytteestä lähetteeseen. du-aminoh: Vuorokausivirtsan keräys ( P). Ioninvaihtokromatografia. Tulos valmistuu 2 viikon kuluessa. du-aminoh: 10 ml vuorokausi- (tai aamuvirtsanäytettä). pakastetaan välittömästi. P -Aminoh: 2 ml hepariiniplasmaa (vähimmäisnäytemäärä 1 ml). pakastetaan välittömästi. du-aminoh: Virtsa säilytetään keräyksen aikana viileässä. Keräysastiaan ei lisätä säilöntäainetta. Keräyksen loputtua koko erittynyt virtsamäärä toimitetaan välittömästi laboratorioon. Virtsan tilavuus mitataan laboratoriossa. Ks. myös erillinen vuorokausivirtsojen keräysohje. du-, P -Aminoh: Tutkimus ei sovellu hajautettuun näytteenottoon. astia du-aminoh: Virtsankeräysastia P -Aminoh: Hepariiniputki, 5 ml säilyy kuukausia pakastettuna. Pakastelähetys. Tuloksesta annetaan lausunto. Päivitetty AMIODARONI 3922 S -Amiod Suun kautta annettuna amiodaroni imeytyy hitaasti. Annostus ja pitoisuudet plasmassa korreloivat hyvin keskenään vakiintuneen tason aikana. Eliminaatio on hyvin hidas: puoliintumisaika vaihtelee välillä vrk. Amiodaroni metaboloituu täysin ja lopputuotteet poistuvat ulosteeseen. Amiodaronihoidon seuranta. Nestekromatografinen määritys. Tulos valmistuu viikon kuluessa. 3 ml seerumia. astia otetaan aamulla ennen lääkkeen nauttimista. Seerumiputki, 5 ml. Ei suositella geeliputkea. säilyy ainakin 2-3 vrk jääkaapissa, pitempiaikainen säilytys pakastettuna. voidaan lähettää huoneenlämpöisenä. S -Amiod Hoitopitoisuus µmol/l. Toksinen yli 5.5 µmol/l. S -Desamiod µmol/l. Haittavaikutuksia voi ilmetä pitoisuuden ylittäessä hoitopitoisuuden. Päivitetty AMITRIPTYLIINI 1068 S -Amitrip