V U O J O K I K A R T A N O N R E S T A U R O I N T I R A K E N N U S T A I T E E N S E U R A 1 /

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "V U O J O K I K A R T A N O N R E S T A U R O I N T I R A K E N N U S T A I T E E N S E U R A 1 / 2 0 0 6"

Transkriptio

1 V U O J O K I K A R T A N O N R E S T A U R O I N T I R A K E N N U S T A I T E E N S E U R A 1 /

2 Vuojoen kartanon korjaus ja muutos S I M O F R E E S E Kartanokulttuurin aika Vuojoella päättyi, kun Björkenheimit myivät tilansa 1905 suurlakon jälkeen. Kävi niin kuin rakennukselle usein alkuperäisen funktion lakattua tapahtuu, kartano alkoi myllerryksessä menettää rakennustaiteellista arvoaan. Vuonna 1935 kiinteistössä aloitti toimintansa kunnallinen vanhainkoti. Rakennukset muokkautuivat vähitellen anonyymiksi sairaalamaiseksi laitokseksi alaslaskettuine kattoineen, suurkeittiöineen ja lastauslaitureineen. Klassisten huoneiden levolliset suhteet katosivat potilashuoneiden jaotukseen, interiöörien tärkeät detaljit, uunit, listat ja värit pääosin hävisivät. Kun vanhainkoti 2003 siirtyi uusiin tiloihin kirkonkylään, oli Vuojoella edessä jälleen uusi aika. Tässä oli restauroinnin lähtökohta, valtakunnallisesti merkittävän mutta kovia kokeneen rakennusmonumentin muutos uuteen käyttötarkoitukseen. Uutta käyttöä rajoitti syrjäinen sijainti kaukana taajamista. Sääty-yhteiskuntaan perustuvaa kartanokulttuuria ei Vuojoelle voitu enää palauttaa. Päädyttiin usean toimijan malliin, jossa osa rakennuksesta on toimistoja, osa juhla-, majoitus- ja koulutustiloja. Restauroinnin tavoitteeksi asetettiin Carl Ludvig Engelin luoman kartanokokonaisuuden arkkitehtuurin ainutlaatuisen arvokkuuden palauttaminen. Tavoitteet piti sovittaa yhteen talotekniikkapitoisen, osin uudisrakentamiseen verrattavissa olevan peruskorjauksen kanssa. Ensimmäisistä luonnoksista 1998 edettiin täsmällisiin urakka-asiakirjoihin alkuvuodesta Valmistelevat työt rakennuksilla alkoivat keväällä 2004 purkutöillä ja säilytettävien pintojen suojauksilla. Päärakennuksen ja flyygeleitten sekä puiston peruskorjauksen rakennustyöt alkoivat kesällä 2004 ja valmistuivat syksyllä Urakka päättyi lokakuussa 2005 irtokalustukseen. 1 ALUSSA Eurajoella ollaan kartanosta ylpeitä, syystäkin. Pitäjän historiassa Vuojoella on keskeinen asema. Kivisestä päärakennuksesta käytettiin kansan suussa linnanimitystä. 2 Nykyinen omistaja, Eurajoen kunta, ymmärsi kiinteistön arvon ja 57

3 Vuojoen kartano, päärakennus ja itäinen flyygeli, toisen kerroksen huonejako vuosina 1836, 2000 ja

4 58

5 halusi panostaa huolelliseen korjaukseen. Yhteiskuntapoliittisen sopimuksen tuloksena kunta ja tilojen hallinnasta vastaava Posiva Oy jakoivat kustannukset, Euroopan Unionin huomattavalla tuella. Puhuttiin korjauksesta talon ehdoilla, kun lopullinen käyttötarkoitus oli vielä epävarma. Tulevaa käyttöä kaavailtaessa ei sentään oltu tilanteessa, jossa ensin korjataan talo ja vasta sitten katsotaan kuka siihen sopisi käyttäjäksi: hankesuunnitelmassa punnittiin alustavan tilaohjelman sopivuus kartanon tiloihin lähtien olettamuksesta, että talossa tulee olemaan myös toimistoja vuokrattaviksi. Rakennuttajakonsultin ja erikoissuunnittelijoiden valinnassa painotettiin korjausrakentamisen tuntemusta. Kuvitelma, että tilaohjelmasta selvittäisiin toimintojen näppärällä sijoittelulla olemassa oleviin tiloihin, talotekniikan päivityksestä korjausperiaatteella sekä restauroinnista huonekohtaisella pintakäsittelyllä, osoittautui pian vääräksi. Hankkeen laajuus oli julkisen rakennuksen kokoa, bruttoalaltaan n m². Rakennukset ovat hämmästyttävän suuria ollakseen alun perin rakennettuja vain yksityiseksi asunnoksi. Vuojoella esimerkiksi kolmikerroksisen päärakennuksen julkisivujen pituus on 52,5 x 26,5 kyynärää 4 eli 31,2 x 15,7 m. Työmaa oli odotetun pulmallinen. Miten suhtautua 1960-luvulla rakennettuun laajennukseen, joka pilasi Engelin hienon komposition, mutta joka sinänsä oli käypä rakennuksena ja kallis purkaa. Julkisivujen vanha kalkkirappaus oli maalattu silikaattimaalilla, jonka päällä ei enää asiaan kuuluva kalkkimaali pysyisi, interiöörit tuntuivat epätäydellisiltä, kun tulisijat oli kahta lukuun ottamatta purettu, Björkenheimien irtokalustuksesta oli jäljellä vain yksi peili ja kaappi, puiston hoito rajoittui kartanon pihaan joitakin ongelmista mainitakseni. Kartano piti sovittaa tämän päivän rakentamismääräysten vaatimuksiin. Ratkottaviksi tulivat kysymykset palo- ja työturvallisuudesta, poistumisteistä ja julkisen rakennuksen esteettömästä liikkumisesta. Pitäisikö esimerkiksi 59

6 rakennuksen alkuperäinen pääovi, joka on aina auennut sisäänpäin, kääntää nyt aukeamaan ulos poistumistiemääräysten mukaisesti? Ilmastoinnilta normit edellyttävät toisenlaista tehokkuutta kuin mihin 1800-luvun painovoimainen järjestelmä yltää. Miten piilottaa ilmakanavat siten, että huoneiden alkuperäinen muoto ja materiaalivalikoima eivät kärsisi? TUTKIMUKSIA Arvorakennusta restauroitaessa on kohde tunnettava perinpohjaisesti. Vuojoen arkistotutkimuksessa 5 kaivettiin esiin kauppa- ja perukirjat, kartat, vanhat valokuvat ja piirustukset. Palovakuutus vuodelta osoittautui ehkä parhaaksi alkuperäistä rakennustapaa kuvaavaksi dokumentiksi. Mahdolliset aikaisemmat tutkimukset sekä aihetta sivuava kirjallisuus käytiin läpi. Haastatteluin täydennettiin kuvaa lähihistoriasta. Vuojoen tapauksessa Engelin alkuperäiset Tikkurappausta ja väritutkimuksen esiinotto. suunnitelmat olivat luonnollisesti tärkeä lähde. Engelin ammatillinen kehityskaari ja taidehistoriallinen konteksti antoivat osaltaan viitteitä suunnitteluratkaisuihin. Arvokkain tutkittava dokumentti oli rakennus itse. Kartanosta laadittiin digitaaliset mittauspiirustukset suunnittelijoiden työkaluksi. 7 Rakennuksen osien ikä arvioitiin ja tieto eri vaiheista koottiin kuvasarjaksi. Huoneet inventoitiin ja valokuvattiin, hormit tutkittiin. Seiniä, väli- ja alapohjia avattiin alkuperäisten rakenteiden selvittämiseksi ja rakennuksen kunnon määrittelemiseksi. Rungossa piilevät asbesti ja myrkyt kartoitettiin. Julkisivujen rappauksen kunto tutkittiin. Säilyneet ovet ja ikkunat inventoitiin tulevaa käyttöä ja kunnostusta sekä uusien piirtämistä varten. Interiöörien värikerrokset tuotiin esiin väritutkimuksessa. Tutkimukset ja dokumentointi jatkuivat rakennustöiden aikana. Tehdyistä löydöistä tehtiin muistiinpanot valokuvineen ja piirroksineen, käytetyt työmenetelmät sekä suunnitelmista poikkeamiset dokumentoitiin. Purkutöiden aikana löytyneistä tapettifragmenteista otettiin talteen mallit. Restauroinnin 60

7 61

8 valmistuttua tutkimustulokset koottiin näyttelyyn, joka pystytettiin kartanon päärakennuksen 1. kerrokseen kertomaan yleisölle rakennuksen historiasta ja korjauksesta. KORJAUS, MUUTOS Hankkeen yksi perustavoite oli korjata kartano teknisesti moitteettomaan kuntoon. Kokonaisuutena rakennusten tila oli vanhainkodin jäljiltä kelvollinen, olihan kunta pitänyt ammattimaisesti huolta kiinteistöstään. Perustus ja vesikatto 8 olivat vankkaa 1800-luvun rakennustekniikkaa. Kuntoarvion esiin nostamat viat voitiin korjata tutuin, luotettaviksi koetuin menetelmin. 9 Vanhat rakenteet ovat yleensä korjaajalle armeliaita, talot eivät ehkä ole huoltovapaita mutta järkevästi korjattavia. Sen sijaan uudempaa talotekniikkaa oli täälläkin vaikea hyödyntää. Olemassa olevasta tekniikasta voitiin säilyttää käytössä vain 1930-luvun vesikeskuslämmityksen patteriverkosto. Vuojoen restaurointi ei ollut ainoastaan tyylin palauttamista, vaan myös 1800-luvun rakennustekniikkaa pyrittiin vaalimaan. Ravintolasalin rossipohja säilytettiin huolimatta siitä, että muiden huoneiden alapohjarakenne oli aikojen kuluessa vaihdettu betoniin. Vesikaton kantavat rakenteet, jotka ovat ullakon alkuperäisinteriöörin tärkeä elementti kaartuvien hormien ohella, kunnostettiin paikkaamalla lahonneet kohdat. Tiiliseinien paikkamuurauksiin käytettiin 62

9 kierrätystiiliä purettavista kohdista ja alkuperäisen kaltaista heikkoa kalkkilaastia. Rapatut kattolistat täydennettiin vanhoin menetelmin. Vuojoen rakennustyöt voidaan yleistäen jakaa niihin, joissa palautettiin kohteen vanhaa substanssia ja niihin, joissa luotiin uutta vanhan rinnalle. Palautettavia osia edustavat mm. keskeiset Engelin interiöörit, joita pyrittiin jälleenrakentamaan vähistäkin säilyneistä fragmenteista. Suoranaisia rekonstruktioita ovat esimerkiksi toisen kerroksen takkauuni ja joukko uusia sisäovia keskeisissä huonetiloissa detaljoituna vanhan mallin mukaan. Ulkoa kartano kohennettiin mahdollisimman rikkeettömästi muistuttamaan Engelin alkuperäissuunnitelmaa. Julkisivuja ryhdistettiin ennen muuta purkamalla 1960-luvulla rakennettu nivelosa. 10 Itäisen flyygelin ikkunoiden pilatut suhteet ja detaljit korjattiin, alkuperäistä kalkkirappausta paikattiin rikkinäisiltä kohdin sekä puuttuvat kipsit täydennettiin. Piha jäsenneltiin korostamaan rakennusten asemakaavallista rakennukset rivissä - ajatusta. Olemassa olevaan rakenteeseen myös luotiin uutta eli sitä modernisoitiin. Vuojoen uudet käyttötarkoitukset toivat mukanaan tilatarpeita, joille ei ollut historiallista esikuvaa. Pelkkä korjaus ei riittänyt vaan kohdetta jouduttiin muuttamaan tämän päivän rakennustaiteen keinoin. Vuojoelle kaivattiin esimerkiksi uutta auditoriota nykyaikaisine AV-laitteineen, jolloin itäinen flyygeli uudistettiin koulutustiloiksi. Se suunniteltiin vanhojen seinien sisälle 2000-luvulle tunnistettavin detaljein. JA LISÄRAKENTAMINEN Radikaalina ratkaisuna runsaiden aputilojen sijoituspaikaksi rakennettiin maan alle, päärakennuksen ja itäisen flyygelin viereen, uusi kellari. 11 Näin vanhojen rakennusten maanpäälliset kerrokset voitiin osoittaa pääkäyttötarkoi- Kartanon tilat käyttötarkoituksen mukaan: keltainen yleisötilat, sininen toimistot, oranssi koulutustilat, violetti majoitus, vihreä aputilat (mm. keittiö, ullakot, tekniikka). Viereisellä sivulla: ruokasali päärakennuksen toisessa kerroksessa. 63

10 64 Itäinen flyygeli ja uusi kellari maan alla (pohjapiirustus 1/600 Arkkitehtitoimisto Schulman Oy 2004). sekä purettava nivelrakennus.

11 tuksen mukaiseen toimintaan. Kärjistäen sanottuna vanhan rakennuksen viereen rakennettiin uusi, jotta vanha säilyisi. Maan päälle kellari ei näy. Se kaivettiin niin syvälle, että piha voitiin tasata haluttuun korkoon ikään kuin kellaria ei olisikaan. Uuteen kellariin sijoittuu valtaosa kartanon teknisistä tiloista, keittiön varastot, siivouskeskus sekä sosiaalitilat. Lisäksi päärakennus ja itäinen flyygeli yhdistyivät logistisesti ja talotekniikaltaan yhdeksi rakennukseksi. Kellarin kummassakin päässä on hissi: kaikki kerrokset ovat saavutettavissa ns. tasossa pyörätuolilla, siivouskärryillä ja tarjoiluvaunuilla. Päärakennuksen puolella hissi toimii uuden keittiön vertikaaliyhteytenä kellarivarastojen sekä valmistus- ja asiakastilojen välillä. Kun ilmastointikonehuone sijoittui maan alle rakennusten viereen, ilmanvaihdon vaatimat raittiin ja likaisen ilman säleiköt, jotka pintaalaltaan ovat huomattavan suuret, voitiin ratkaisun myötä sijoittaa ei rakennusten herkästi haavoittuviin julkisivuihin tai möykyiksi vesikatolle, vaan omaksi ilmastointitornikseen puistometsän reunaan. Lisärakentamisen varjopuoli oli sen edellyttämät erittäin hankalat ja kalliit louhinnat sekä tuennat anturoiden alla. ALKUPERÄINEN HUONEJÄRJESTYS Jos kartanon ulkopuolen restaurointi oli suhteellisen yksinkertaista ammattimiesten työtä, sitä haasteellisempaa oli saavuttaa restaurointitavoitteet sisällä rakennuksissa. Tilaohjelma piti sovittaa vanhojen seinien sisään siten, että salien arkkitehtonisen arvon palauttaminen ei lähtökohtaisesti estyisi. Sen lisäksi, että yksittäisten huoneiden tietyt antikvaariset ominaisuudet kaipasivat kohentamista tai esiinottoa, huoneiden keskinäiset suhteet, yhteydet ja hierarkia olivat hämärtyneet. Muut kuin alkuperäiset kantavat väliseinät purettiin, jolloin huoneet laajenivat takaisin oikeisiin mittoihinsa. 12 Vanhojen oviaukkojen paikat tutkittiin originaalipiirustuksista, paikat varmistettiin tekemällä tutkimusaukkoja seiniin ja umpeen muuratut ovet avattiin yhdistämään huoneita. Yleensä piirustuksessa esitetyltä paikalta löytyi vanhat karmit tai ainakin tiiliseinässä oleva holvattu kevennyskaari oven yläpuolelta. Pohjakaava saatiin jälleen ympärikuljettavaksi ja tilallisesti virtaamaan huoneesta toiseen rum i fil -näkymäsarjoineen. Uusien hissin, wc-tilojen sekä talotekniikan päänousukuilun sijoitteluun löytyi ratkaisu 1930-luvulla rakennetusta, sinänsä tarpeellisesta poistumistieportaasta, 65

12 jolle päärakennuksen itäkulman huoneet oli jo uhrattu. Oli luontevaa laittaa uudetkin vertikaaliyhteydet sen kylkeen. Täällä hissin ovet eivät aukea kummallisesti suoraan historiallisiin tilasarjoihin vaan välittävään etuhuoneeseen. Entinen potilashissi pääportaan vieressä purettiin, koska se oli logistisesti väärässä paikassa, hidas ja liian suuri uuteen käyttöön. Keskeisellä paikalla se pilasi tilarakenteen ja sisänäkymät. Päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa vanhainkotiaikana talon toiseen päähän siirretty keittiö muutettiin takaisin alkuperäiselle paikalleen. Näin saatiin avattua ensimmäisen kerroksen tärkein tilasarja, alkuperäispiirustuksessa Betjent Kammare Herrns Sängkammare Herrns Förmak Biblioteque Matsal Skänk, ja keittiö logistisesti toimivaksi kokonaisuuden osaksi. AITO HUONETILA Vuojoella tuli siis määritellä palautettavien huonetilojen luonne. Suunnittelun alkaessa oli ainoastaan toisen kerroksen yhdessä salissa jäljellä piirteitä, joista aavisti menneen loiston. Purkutöiden edetessä paljastui lisää valaisevia fragmentteja. Tavoitteet alkoivat hahmottua: Autenttinen huonetilavaikutelma on monen tekijän summa. Aidossa Vuojoen huoneessa seinät, katot ja kattolistat ovat rapattuja. 13 Huoneella on oma värinsä sijaintinsa mukaan. Kahden kyynärän levyiset pariovet on koottu perinteisellä täysranskalaisen peilioven rakenteella, niissä on lyöntilistat ja messinkihelat. Ovien ja ikkunoiden puupinnat on käsitelty kiiltävällä öljymaalilla sivellintyönä. Puuikkunoiden sisä- ja ulkopuitteissa on yksi lasi kitillä siroissa profiileissa ja huonetta voi tuulettaa ikkunoiden fortuskat avaamalla. 14 Huoneen sisäkulmassa seisoo uuni suurine, lasitettuine kaakeleineen, jotka liittyvät toisiinsa ns. nollasaumalla. Laseeratut lattiat ovat leveää, kahdeksasta yhdeksään tuuman kuusi- 66

13 67

14 tai mäntylankkua, paksuus puolestatoista kahteen tuumaa. Lattioiden rakenne, ensimmäisessä kerroksessa rossipohja, ylempänä puisten välipohjapalkkien aavistuksenomainen notkahtelu, luo jalan alla oman akustisen viestinsä. Salien mittasuhteet ovat lepäävän rauhalliset, antoihan Engel tasapainoisen hahmon huoneiden sisäfasadeille hierarkkisine kerroskorkeuksineen, symmetrisine ovipareineen ja harkittuine ikkuna-aukkoineen. 15 Korjauksessa pyrittiin palauttamaan edellä mainittuja ominaisuuksia. Tavoitteena oli, että kokonaisuus olisi uskottava. Kaakeliuunien puute oli vaikein ratkaistava probleema. Myös talotekniset ratkaisut vaikuttavat huonevaikutelman laatuun. Koneellisen ilmastoinnin huminaa ei Vuojoelle haluttu. Päärakennuksen toiseen kerrokseen suunniteltiin painovoimainen ilmastointi, jossa ilma virtaa paineeron vaikutuksesta venttiileistä sisään ja entisten savuhormien kautta ulos. 16 Ensimmäisen kerroksen ravintolassa ja auditoriossa päädyttiin syrjäyttävään koneelliseen ilmanvaihtoon. Siinä ilma tuotetaan sisätilaan laajan säleikön läpi niin hitaasti, ettei huminaa ja vedon tunnetta synny. Uudet valaisimet, yleensä hehkulampulla varustetut, ripustettiin katosta huonetilan kruunuksi siten, että ne valaisevat suoraan alas, eivät epäsuorasti katon kautta. Liian tehokasta valaistusta vältettiin. Se, miten valaisimet näkyvät ikkunoista ulos pimeänä aikana, määritteli osaltaan valaisinten paikkoja ja mallia. Saleissa käytettiin kattokruunuja, laadultaan oikeata antiikkia tai modernia designia. Sähkökalustesarjaksi 68

15 valittiin pyöreä retromalli, koska neliön muotoiset valopainikkeet ja pistorasiat tuntuivat epäsopivilta historiallisiin seiniin. Toimistohuoneiden erityisen runsaat johdotukset ja pistorasiat sijoitettiin puisiin, sivellintyönä maalattuihin asennusjalkalistoihin. KIRURGIAA Ilmastoinnin ja palo-osastoinnin järjestelyt sisältävät strategisia ratkaisuja, jotka onnistuessaan parantavat interiöörien palauttavan entistämisen ns. puhtaan restauroinnin edellytyksiä. Ilmanvaihdon tekniikan valinta on tässä ensiarvoinen tekijä. Ilman on luonnollisesti vaihduttava moitteettomasti kaikissa käyttötilanteissa. Vuojoella koneellinen ilmastointi oli ainoa riittävän tehokas ratkaisu mm. keittiössä ja auditoriossa. 17 Juhlakerroksessa sen sijaan Päärakennus ja itäinen flyygeli, 1. kerros 1/600. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy 2004 Viereisellä sivulla: ravintolasali (päärakennus 1. kerros), maalaus Thomas Nyqvist 1993 ilma suunniteltiin vaihtumaan painovoimaisesti. Ensimmäisessä kerroksessa koneellisen ilmastoinnin kookkaat kanavat sijoitettiin tulemaan huoneisiin alapohjan kautta. Kolmannen kerroksen toimistoissa reitit järjestyivät ullakon kautta. Tuloksena oli, että yhdessäkään restauroitavassa kerroksessa, ei saleissa eikä eteisissä, ollut tarvetta ilmakanavien piilottamiseen alaslaskettujen kattojen päälle, vaan huoneet saivat jäädä täyteen korkeuteensa. Palo-osastointi Vuojoella määräytyi käyttötarkoituksen mukaan. Toimistot ovat siis eri paloaluetta kuin ravintola- ja juhlatilat. Näin ensimmäisen ja toisen kerroksen välipohja ei ole paloosaston raja, eikä sitä tarvinnut suojata kipsilevyin. Toisen kerroksen arimmissa huoneissa pelastuslaitos hyväksyi tikkurapatun katon riittäväksi osastoivaksi rakenteeksi

16 70

17 Nykyaikaisten sähköasennusten sovittaminen 170-vuotiseen rakennusrunkoon vaatii rakentajilta lähes kirurgin taitoja. Kun erilaisia järjestelmiä yhteysvaatimuksineen on paljon, kaapeleita tarvitaan nippukaupalla ryhmäkeskuksista toiseen ja niistä huoneisiin. Etenkin kattovalaisinten johtoreitit aiheuttivat päänvaivaa, kun johdot tuppautuivat ilkeästi leikkaamaan sileää kattopintaa. Johdot yritettiin pääsääntöisesti piilottaa rakenteen sisään. Johtojen pinta-asennus hyväksyttiin silloin, kun ei haluttu urittaa alkuperäistä rakennetta eikä vaihtoehtoista reittiä ollut olemassa, esimerkiksi porrasholveissa luvun rakennustekniikka onneksi yleensä kestää uuden tekniikan upottamisen, kun paksuja seiniä voi piikata kantavuuden pahemmin siitä kärsimättä, ja puurunkoiset välipohjat sekä ullakot ovat otollisia paikkoja erilaisille installaatioille. Myös huoneiden väljä mitoitus ja suuri kerroskorkeus edesauttavat muutoksia, toisin kuin uudemmissa, tarkoitukseensa vähimmäismitoituksella räätälöidyissä rakennuksissa. ITÄINEN FLYYGELI Itäisen flyygelin korjauksessa oli päärakennuksesta poikkeavat lähtökohdat. Erilaisia vaiheita läpikäyneellä makasiinilla oli suunnittelijaa kiehtova identiteetti. Rakennus oli toiminut alun perin kartanon kylmänä varastona, jonka kulissimaisen fasadin suojiin ajettiin hevosella halkoja, juureksia ja suolaa. Sisällä rakennuksessa oli ilmeisesti maapohja ja erilaisia kevyitä varastorakennelmia, laareja, hyllyjä, lavereita sekä kaksi käymälää. Rakennusrungosta nähdään, että seinät on muurattu tiilestä kahden kiven massiivimuureiksi päärakennuksen tapaan. Ulkokulmien neljän kiviseinäisen huoneen väliin jäi ristin muotoinen avotila, jossa katon jänneväli on huomattavan pitkä. Vesikatto kannatettiin siinä komealla, ylipitkistä hirsistä koostuvalla vekselipalkkikonstruktiolla. 71

18 1960-luvulla itäinen flyygeli kytkettiin yhdysosalla päärakennukseen, siihen tehtiin betonivälipohja ja kerrokset jaettiin pieniksi potilashuoneiksi. Vesikaton palkisto jätettiin läpäisemään osastoivia, vesikattoon asti nousevia betoniseiniä onneksi, tulevaa suunnitteluratkaisua ajatellen. Kun itäistä flyygeliä ryhdyttiin modernisoimaan koulutustiloiksi, tyhjennettiin se muista kuin alkuperäisistä rakenteista. Jäljelle jäivät vesikatto ja seinät, joissa alhaalla oli reilusti ikkunoita, kun taas ullakolla korkean aumakaton alla valoaukkoja oli niukasti ajatellen mahdollisia uudiskäyttöä esimerkiksi työtiloina. Vanhoista valokuvista paljastui lisäksi alkuperäinen kolmen huolto-oven rivistö rakennuksen itäpäässä. Rakennuksen korkeussuhteet olivat sellaiset, että etäisyyttä ensimmäisen kerroksen ikkunoiden yläreunasta alimpien kattopalkkien alapintaan oli vaivaiset 2,6 metriä. Rakennuksen keskeltä purkutöissä vapautunut avotila oli kooltaan sopiva sadan hengen auditorioksi. Mutta mille korkeudelle tila kannattaisi sijoittaa? Auditorioon olisi mutkaton saapua, jos se sijaitsisi ensimmäisessä kerroksessa, lähellä maan tasoa. Ehkä katsomoon voisi silloin tehdä maan sisään kallistuvan lattian. Toisaalta suuret ikkunat olisivat epäedulliset tilan käytön kannalta ja jäisivät hyödyntämättä työtilojen päivänvalolähteenä. Jos auditorio taas olisi ylhäällä, rakennuksen tilavuus ja valoaukot tulisivat tehokkaammin hyödynnettyä. 72

19 Mutta silloin rakentamismääräyskokoelman edellyttämien poistumisteiden tulisi olla osastoituja portaita, niitä pitäisi olla kaksi, niistä olisi päästävä suoraan ulos ja niiden olisi sijaittava auditorion eri puolilla. Lisäksi julkisessa rakennuksessa liikuntarajoitteisten olisi päästävä kulkemaan pyörätuolilla muun yleisön mukana. Tehtäväyhtälöä vaikeuttivat edelleen mm. päätelmät, että uudet kattoikkunat pilaisivat kartanon ehjän kattomaiseman ja että Engelin piirtämään rakennukseen ei uusia ulko-ovia noin vain puhkota pilaamatta julkisivuja. UUSI PUUVÄLIPOHJA Auditorio rakennettiin ylös toiseen kerrokseen. Makasiinin kulmahuoneista löytyi portaille paikat. Sijoituksessa hyödynnettiin flyygelin alkuperäisiä ulkoovia, jotka palautettiin 1900-luvun alun mukaisiksi. Pääportaan syöksyjen keskelle mahtui lasiseinäinen hissikuilu. Sen korin ovet avautuvat kahteen suuntaan, Itäinen flyygeli, leikkaus 1/400. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy 2004 jolloin metrin tasoero pihan ja ensimmäisen kerroksen välillä - mahdoton nostokorkeus yksioviselle hissille - saadaan pyörätuolilla kuljettavaksi. Suuret tallinovet maantasossa hyödynnettiin myös liikuntarajoitteisten sisäänkäyntinä, uuden kellarin kautta sieltä voidaan saapua myös päärakennukseen. Niukka sisäkorkeus saatiin riittämään rakennuksen keskiötä kohti kartiona laskevan katsomon myötä: ulkoseinillä välipohja osuu ikkunoiden yläreunaan, jolloin sisäkorkeus ylhäällä auditorion reunoilla on pieni, mutta esiintyjän kohdalla keskellä rakennusta suuri. Uusi rakenne toteutettiin paikallisista materiaaleista rakennustekniikalla, jossa välipohjan runko veistettiin käsin yli vuoden kuivuneista tukeista. Uusi rakenne nojaa vanhoihin perusmuureihin niihin enempää kajoamatta. Jos rakenteet joskus halutaan purkaa, se voidaan tehdä alkuperäistä struktuuria 73

20 vahingoittamatta. Puisen välipohjan päälle valettiin ohut betonikuori äänieristyksen varmistamiseksi. Sen päälle nikkaroitiin lankkulattia, ilman pintakäsittelyä luvun komeat, piilutut kattopalkit jäivät näkyviin yläkerran salin ilmatilaan. 19 Uusien ja vanhojen hirsien läpimitta on niin suuri, että palotilanteessa hiiltyvän pinnan alle jää palonkestävä, kantava ydin. KERTOVAT SEINÄT Materiaalivalinnoilla korostettiin itäisen flyygelin ominaislaatua entisenä makasiinina. Alkuperäiset punatiili, muurauslaasti, seinärappaus sekä piiluttu puupinta jätettiin käsittelemättöminä näkyviin kulumineen ja tahroineen, kertomaan rakennuksen menneisyydestä. Kiintoisa yksityiskohta näkyy kattopalkkien ja tiiliseinän liitoksessa, jossa palkin pään pinta on poltettu ja sen sekä tiilen välissä on koivun tuohta ehkäisemässä kondensoituvan veden aiheuttamaa lahoamista. 20 Vanhojen materiaalien vastineita uusissa rakenteissa ovat käsin höylätyt hirret, käsittelemättömät lankkulattiat, portaiden teräshierretyt betonilattiat sekä suuret lautaovet. Työmenetelmät ja materiaalit ovat paljolti samoja kuin 1800-luvulla tavoitteena, että kaikki vanhenevat samalla tavalla ja helpottavat tulevia korjauksia. Ikkunat uudistettiin vanhoja detaljeja noudattaen fortuskoineen päivineen ja maalattiin öljymaalilla. Auditorion kirjoitustasot ovat irrotettavissa, mikä seikka helpottaa tilan kalustamista erityyppisiin tilaisuuksiin, esimerkiksi konsertteihin. Tämän päivän tekniikka, hissikoneisto lasikuilussa sekä auditorion kaiuttimet ja videotykit, ovat reilusti esillä. VANHA RAKENNUS UUDESSA VALOSSA Restauroinnin yksi tehtävä oli rakentaa puistoon toimiva ulkovalaistus. Ohi ovat ajat, jolloin salien valaisimet riittivät ikkunoiden läpi loistaessaan luomaan pihapiirin tunnelman. Olemme tottuneet runsaampaan valaistukseen, joka koetaan myös turvalliseksi. Vuojoen uusi tehtävä juhlapaikkana ja toimistoina puolsi sekin reilumpaa valaistuksen tasoa. Vuojoen rakennusrivi seisoo vapaasti puiston keskellä klassismin ideaalin mukaan. Asetelmaa korostettiin kevyellä julkisivuvalaistuksella. Kun valonheittäjät sijoitettiin riittävän kauas julkisivuista ja niihin kulmittain, toi ratkaisu esiin 74

21 rakennusvolyymit, ei niinkään seinien erillisiä yksityiskohtia. Pääovia ja ulkoportaita sen sijaan haluttiin valaista ympäristöään hieman voimakkaammin. Niinpä seinällä on lyhtymäiset uudet valaisimet 21, jotka pitkissä messinkipidikkeissään kurottavat valolähteen irti julkisivun pinnasta ja levittävät valoa ympärilleen ilman syviä varjoja. Puiston läpi kulkeva tie linjattiin uuteen paikkaan siten, että se reunustaa kehänä pihan nurmikenttää. Kehä varustettiin kolmemetrisillä puistovalaisimilla, joiden valo piirtää pimeään maastoon rengasmaisen tilan rakennusrivin ympärille. Pollarivalaisimet katsottiin pihaan sopimattomiksi. IKÄ SAA NÄKYÄ Vuojoki lähestyy 170 vuoden ikää. Restauroinnin alkaessa rakennuksissa oli nähtävissä eletyn elämän merkit, vanhuuden tuoma patina, toisaalta koetut traumatkin. Mutta miten ikä näkyy korjatussa kartanossa, muuten kuin triviaalisti siinä, että se tyyliltään edustaa 1800-luvun alkupuolen uusklassismia? Restaurointioppien mukaan historiallisia kerrostumia tulisi yleensä säilyttää todisteena rakennuksen eri vaiheista, ei ainoastaan sen ensimmäisestä, alkuperäisestä hahmosta. Kerroksellisuus täyttää ympäristön merkityksillä, joita ei pysty keinotekoisesti saamaan aikaan. Jokaisella restauroinnilla on kuitenkin omat piirteensä. Vuojoella kerrostuneisuutta oli syntynyt jo kahden 75

22 Björkenheimin sukupolven aikana mm. interiööreissä päällekkäisten maali- ja tapettikerrosten muodossa. Vanhainkotivaiheessa talo koki rajumpia tilallisia muutoksia sekä teknisiä uudistuksia. Kun kartanon rakennusvaiheita tutkittiin, todettiin, että nämä laitosvaiheen uudistukset olivat poikkeuksetta laimentaneet Engelin suurenmoisen luomuksen kvaliteettia. Uuden suunnitelman myötä vanhainkotivaiheen merkit pyyhkiytyivätkin talosta lähes kokonaan. 22 Ylhäällä: Pysyvä Vuojoki-näyttely päärakennuksen 1. kerroksessa. Auditorion kalusteita, irtotuolit Nikari Oy. Kari Virtanen 76

23 Vaikka korjauksen lähtökohtana oli hyödyntää kaikki käyttökelpoinen vanha aines, uuttakin suunniteltiin. Nämä ovat ilmeeltään modernia designia tavoitteena, että niiden syntyhetki on myöhemmin silmäiltäessä helppo ajoittaa. Toisaalta pyrittiin päivän muotioikuista vapaaseen muotokieleen aika näyttää onnistuttiinko tässä. Yhtä kaikki, vanhan ja uuden kontrasti on yksi iästä kertova tekijä, olkoonkin että sitä ei Vuojoen tapauksessa haluttu erityisesti korostaa luvun rakennuksessa pinnat vanhenevat kauniisti. Vuojoella koettiin tärkeäksi, ettei rakennuksen vanhuuden merkkejä ajattelemattomasti poistettu. Historian läsnäolon tuntu syntyy käytön jäljistä, autenttisista materiaaleista, pintarakenteista ja väreistä. Kartanoon saapuva kiinnittää ehkä huomionsa kuhmuisiin ikkunoiden vesipelteihin, hän astelee ei-niin-ryhdikkäitä ulkoportaita, tarttuakseen tummuneeseen pääoven painikkeeseen. Sisällä odottavat kuluneet kalkkikivilattiat ja -portaat. Puulattioiden lankkujen saumat näyttävät tarkkaavaiselle vieraalle alkuperäiset uunien paikat. Vanha lasi eri muodoissaan, alkuperäisikkunoissa, antiikkisissa kristallikruunuissa sekä kaakeliuunien krakeloidussa pinnassa, saa valon väreilemään tavalla, jota ei nykyajan rakennuksissa näe. V Vuojoen elinkaari ei pääty näihin 170 vuoteen. Kartano on nyt huolellisesti kunnostettu uuteen käyttöön ei museoksi vaan eläväksi kokonaisuudeksi, joka on kaikkien saavutettavissa, turvallinen käyttää, kestävä kehittää ja ylläpitää. Kuitenkin on hyvä muistaa, että tämä ei ollut kartanon viimeinen korjaus. Rakennukselle muodostuu rikas historia siitä, että jokainen käyttäjä ottaa talon haltuunsa omalla tavallaan, edeltäjien jättämät lähtökohdat sivistyneesti huomioiden. Käyttäjien vaatimukset saavat tulevaisuudessa muotoja, joita emme tänä päivänä osaa kuvitellakaan. Restauroinnin ihanteetkin näyttävät kehittyvän. Joka tapauksessa rakennus pysyy parhaiten kunnossa jatkuvan ylläpidon periaatteella, jolloin rajuihin peruskorjauksiin ei toivottavasti enää tarvitse turvautua. Kirjoittaja Simo Freese on arkkitehti ja Vuojoen korjaushankkeen pääsuunnittelija 77

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

Kaupunginmuseon huomioita Forenom Oy:n vuokratarjouksesta

Kaupunginmuseon huomioita Forenom Oy:n vuokratarjouksesta LAUSUNTO 9.10.2015 Tilakeskus-liikelaitos Isännöitsijä Sara Welling PL 6200 02070 ESPOON KAUPUNKI Lausuntopyyntönne 8.10.2015 TRÄSKÄNDAN KARTANON VUOKRAKILPAILUTUS Tilakeskus -liikelaitos on pyytänyt kaupunginmuseon

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

LO OTA HUPISAARET. ASEMAPIIRUSTUS 1:500 bruttoala: 1 445m tilavuus: 7 670m3 L O O T A 2/5 +5,7 5 TEATTERIAUKIO +7,0 +7,9 +6,1 P +5,5

LO OTA HUPISAARET. ASEMAPIIRUSTUS 1:500 bruttoala: 1 445m tilavuus: 7 670m3 L O O T A 2/5 +5,7 5 TEATTERIAUKIO +7,0 +7,9 +6,1 P +5,5 L O O T A / ajanmukaistaa Hupisaarten kesäteatterin nykyaikaiseksi ja monipuoliseksi esitystaiteiden keskukseksi ja oululaisten kesäiseksi olohuoneeksi. Rakennus on kutsuva ja hyvin havaittavissa päälähestymisreitiltä

Lisätiedot

Urajärven kartano ja kulttuuripuisto. Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013

Urajärven kartano ja kulttuuripuisto. Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013 Urajärven kartano ja kulttuuripuisto Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013 Päärakennus, Keittiö Keittiö ennen restaurointia Seinältä löytyneitä fragmentteja vanhasta tapetoinnista Konservaattori

Lisätiedot

E K O R E X H I R S I T A L O T

E K O R E X H I R S I T A L O T EKOREX HIRSITALOT 1. SUUNNITELMAT JA OHJEET - pääpiirustukset (pohjat, julkisivut ja leikkaus) rakennuslupaa varten - viranomaisten vaatimat u-arvo- ja lujuuslaskelmat toimitettavista puuosista - hirsikaaviot

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

Verkkovajan restaurointi

Verkkovajan restaurointi Riihen restaurointi Pahoin vuotanut, tiensä päähän tullut vanha pärekatto uusittiin. Vuotavan katon aiheuttamat lahovauriot vesikaton ja välikaton rakenteissa korjattiin entisen kaltaiseksi. Päätyseiniä

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA Kolismaankatu 3, 33330 Tampere Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY RAKENNUSURAKOITSIJAN VALINTA ON KÄYNNISSÄ. LVISA-URAKAT OVAT LASKENNASSA. RAKENNUSLUPA ODOTTAA KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

R S - M A S S I I V I T O I M I T U S

R S - M A S S I I V I T O I M I T U S RS-MASSIIVITOIMITUS 1. SUUNNITELMAT JA OHJEET - pääpiirustukset (pohjat, julkisivut ja leikkaus) rakennuslupaa varten - viranomaisten vaatimat u-arvo- ja lujuuslaskelmat toimitettavista puuosista - hirsikaaviot

Lisätiedot

LOGISTIIKKAKIINTEISTÖN EVALUOINTI. Hakkilankaari 1 11.6.2007

LOGISTIIKKAKIINTEISTÖN EVALUOINTI. Hakkilankaari 1 11.6.2007 LOGISTIIKKAKIINTEISTÖN EVALUOINTI Hakkilankaari 1 11.6.2007 Sijainti ja tontti Vantaa, Hakkilan teollisuusalue Sijainti logistiikan kannalta hyvä Pääliikenneyhteydet Lahden, Porvoon ja Tuusulan moottoritiet,

Lisätiedot

KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI 5.6.2012

KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI 5.6.2012 KANKAAN VANHA PAPERITEHDAS ARKKITEHTITOIMISTO PETRI ROUHIAINEN OY INVENTOINTIMALLI Tämä tietomalliselostus koskee Jyväskylän Kankaan vanhan paperitehtaan (VPT) inventointimallin mallinnustilannetta 31.05.2012

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

Mistä lähtökohdat, kenen ehdoilla :

Mistä lähtökohdat, kenen ehdoilla : RAKC.3004 Rakennustekniikka Luento 1 / osa 2. Rationaalinen tilasuunnittelu Dipl. ins. Hannu Hirsi A E 01.09.15 Mistä lähtökohdat, kenen ehdoilla : Asiakkaan, käyttäjän tarpeet ja toiminta : Rakennuksesta

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007

T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007 T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 14.3.2006 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja . Kaavoitusyksikkö 7.1.2003 Korjattu Tampereen kaupungin tilakeskuksen lausunnon, Museoviraston ja pelastuslaitoksen edustajien kanssa 16.10.2002 pidetyn neuvottelun ja ehdotuksesta saatujen muistutusten

Lisätiedot

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET)

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) 2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) Kohde Valmisosasuunnittelun lähtötiedot arkkitehdilta Tarve 1.1 Mitoitetut työpiirustukset - Rakennuksen päämitat - Tasojen +korkeudet

Lisätiedot

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy RAPORTTI Tuusulan kunta/ Tilakeskus Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Kohde on Hyrylässä Ajomiehentiellä sijaitseva vanha kauppiastalo ( tila 3:282 ). Rakennus

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009.

VANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009. . 1 (20) Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009 Projekti VANTAAN KAUPUNKI NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa Rev. Päiväys Muuttanut Hyväksynyt Muutos P:\\Kuntoarvio_.doc Aaro Kohonen Oy www.aarokohonen.com

Lisätiedot

As. Oy Naantalin Metsätähti

As. Oy Naantalin Metsätähti 1 As. Oy Naantalin Metsätähti PERUSTAMINEN JA PIHA: Rakennukset perustetaan pohjatutkijan ohjeiden ja rakennesuunnitelmien mukaan teräsbetonipaaluin sekä maanvaraisesti. Piha-alue on liikennöitäviltä osin

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus ARKKITEHTI- JA INSINÖÖRIOSUUSKUNTA KAARI / ANITTA TUHKANEN 040 582 5351 anitta.tuhkanen@kaari.fi KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja Jyväskylän Tilapalvelu Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman lähtökohdat Rakennuksen tekninen

Lisätiedot

Työmaan siivous pintojen ja kalusteiden asennuksen aikana

Työmaan siivous pintojen ja kalusteiden asennuksen aikana KUOPION KAUPUNKI RAKENNUSSIIVOUSOHJE 1(5) Tilakeskus Siivoustoimi 8.2.2006 raksiivohj.doc RAKENTAMISEN AIKAINEN SIIVOUS - Urakoitsijoiden vastuut rakennussiivouksesta ja jätteiden lajittelusta määritellään

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET 1 KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Sisällys 1. Tilarakenne ja muunneltavuus... 2 1.1. Käytävälinjan muuttaminen... 3 2. Koljonvirran tilat asumiskäytössä... 4 2.1. Hoitolaitostyyppinen asuminen... 4 2.1.1.

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus 1 Helsingin kaupunki MUISTIO HKR-Rakennuttaja Rakennuttajatoimisto 1 Riitta Harju 9.3.2009 Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 ja Untamontie 2 00610 HELSINKI Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin

Lisätiedot

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus 5 2015 Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus Historiaa Tammelan korjausrakentamiskeskuksen nykyinen päärakennus on alunperin rakennettu useita huoneistoja käsittäväksi asuinrakennukseksi.

Lisätiedot

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013) Pohjois-Savon pelastuslaitos Hyväksytyt poikkeamat Riskienhallinta 25.9.2014 1/6 Automaattisten sammutuslaitteistojen suunnitelussa hyväksyttävät poikkeamat. SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1

Lisätiedot

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Vihertien leikkipuistorakennus Vihertie / Uomakuja 12 01620 VANTAA 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Vihertien

Lisätiedot

RAKENNUSTAPASELOSTE As Oy Kuopion Rantakerttu Osoite: Asuntoja: Autokatospaikkoja: PIHA-ALUE JULKISIVUT JA VESIKATE IKKUNAT OVET VÄLISEINÄT SEINÄPINNAT KATTOPINNAT LATTIAPINNAT KALUSTEET VARUSTEET KODINKONEET

Lisätiedot

SORVAAJANKATU 15, HELSINKI

SORVAAJANKATU 15, HELSINKI SORVAAJANKATU 15, HELSINKI Kiinteistö KOY Sorvaajanalue hallitsee vuokrasopimuksen nojalla 4386 m² suuruista vuokratonttia katuosoitteessa Sorvaajankatu 15. Tontilla sijaitsee vuonna 1991 rakennettu toimisto-

Lisätiedot

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS RAKENNUSTAPASELOSTUS 25.1.2016 Oy Kyöstintie 29 84100 Ylivieska puhelin 08-420 009 faksi 08-420 060 2 D1 Olevat aluerakenteet D10 Oleva maaperä Rakennusalue on rakennettua

Lisätiedot

KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA

KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA MYYDÄÄN KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 Fax 03 222 9835 www.catella.fi OSOITE

Lisätiedot

KOIRANKOPPI ARK. Tietomalliseloste. Havainnollistuskuva kohteesta. Heidi Sumkin. Mallintaja. Kohde

KOIRANKOPPI ARK. Tietomalliseloste. Havainnollistuskuva kohteesta. Heidi Sumkin. Mallintaja. Kohde Tietomalliseloste Havainnollistuskuva kohteesta KOIRANKOPPI ARK Aloituspvm Mallintaja Kohde Mallinnustarkoitus Käytettävät ohjelmistot, tiedonsiirto Lisätietoja, huomioita yms. 15.5.2009 Nimi Heidi Sumkin

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

VILLA FELIX VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS- JA RAVINTOLATOIMINTAAN TAI HOIVAPALVELUJEN TUOTTAMISEEN

VILLA FELIX VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS- JA RAVINTOLATOIMINTAAN TAI HOIVAPALVELUJEN TUOTTAMISEEN 1 VILLA FELIX Felixionat Oy:n konkurssipesä myy kartanomaisen majoitus- / ravintolakiinteistön Västanfjärdissä Kemiönsaaren kunnassa. Osoite: Vestanvikintie 95, 25830 Västänfjärd VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS-

Lisätiedot

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT T U L E V A I S U U S V A N K A L L A P O H J A L L A www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT PALVELUT laajasti erilaisia teollisuus- ja tukipalveluita synergiaa esimerkiksi logistiikassa sekä turvallisuus-

Lisätiedot

Rakennuksen kuntotarkastus

Rakennuksen kuntotarkastus Rakennuksen kuntotarkastus Kohde: Laatija: Tonttula, Tonttulantie 15, 92180 Lapaluoto Jyrki Määttä, tarkastusarkkitehti Raahen kaupunki, Rakennusvalvonta Ruskatie 1, 90240 Pattijoki puh. 040-830 3153 jyrki.maatta@raahe.fi

Lisätiedot

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio Tuurnankatu 15 D 15 33270 TAMPERE p.0400-480761 email seija.hirvikallio@dnainternet.net y-tunnus 1140642-8 Tampereen Pienteollisuustalo Oy/Rakennusvaihe V Hankesuunnitelma

Lisätiedot

AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava. RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 8.1.2014

AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava. RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 8.1.2014 AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 8.1.2014 Yleiskuvaus: Perustukset: Ulkoseinät: 2 rivitalon ja 1 paritalon sekä 2 autokatoksen uudiskohde. Talo A perustetaan

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013 1(7) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Matkatalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta 24.09.2013 2(7) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

NIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE. Kohde: XXX

NIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE. Kohde: XXX NIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE Kohde: XXX 2.11.2013 Alapohjan rakenne Nykyinen alapohjarakenne on maanvarainen laatta, jossa on ollut puinen koolausrakenne. Lämmöneristeenä on käytetty sahanpurua.

Lisätiedot

UUDET MAJAT. Liite 1 Yleiset ohjeet. Majojen mittavaihtoehdot

UUDET MAJAT. Liite 1 Yleiset ohjeet. Majojen mittavaihtoehdot Liite 1 Yleiset ohjeet UUDET MAJAT Majojen mittavaihtoehdot Ohessa on majojen mittavaihtoehdot 1:100 kuvina. Vanhan majan mitat voivat poiketa näistä, mutta siinä tapauksessa pinta-ala on ratkaiseva majan

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

LOISTE. Suunnittelijan sanoin;

LOISTE. Suunnittelijan sanoin; LKALUSTE LOISTE Suunnittelijan sanoin; Uutta Loiste-kalustemallistoa suunniteltaessa lähtökohtanani oli luoda mallisto, joka taipuu niin pieneen kuin suurempaankin kylpyhuoneeseen. Mallisto koostuu erikokoisista

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

RAKENNUSTAPASELOSTUS / ALUSTAVA 29.8.06 Kohde: Sijainti: Osoite: AS OY TURUN LUOLAVUORENPUISTO-II Turun kaupunki, Luolavuoren (032) kaupunginosa, kortteli 53, tontti 5 Rätiälänkatu 15 c, 20300 TURKU YLEISTÄ

Lisätiedot

KUSTANNUSSELVITYS. Kauniaisten kaupungin keskuskeittiön peruskorjaus. Kauniainen. 22.11.2013 2013 Tocoman Services Oy Sivu 1/5

KUSTANNUSSELVITYS. Kauniaisten kaupungin keskuskeittiön peruskorjaus. Kauniainen. 22.11.2013 2013 Tocoman Services Oy Sivu 1/5 KUSTANNUSSELVITYS Kauniaisten kaupungin keskuskeittiön peruskorjaus Kauniainen 22.11.2013 2013 Tocoman Services Oy Sivu 1/5 Dokumentin tiedot Laatija Ari Saari Puh. 020 7420 228 GSM 044-2828698 Sähköposti

Lisätiedot

C A S E S A T A M A K A T U

C A S E S A T A M A K A T U C A S E S A T A M A K A T U Kaksi lisäkerrosta 8-kerroksisen rakennuksen katolle PUUPÄIVÄ 26.11.2015 - Riina Savikko Mikä A-Insinöörit? Kuka Riina? WWW.AINS.FI CASE SATAMAKATU As Oy Tampereen Puolari 24

Lisätiedot

HÅKANSBÖLEN KARTANO, PEHTOORIN TALO HORMITUTKIMUS

HÅKANSBÖLEN KARTANO, PEHTOORIN TALO HORMITUTKIMUS HÅKANSBÖLEN KARTANO, PEHTOORIN TALO HORMITUTKIMUS Tutkimuksen ajankohta: vko 41 / 2006 Raportin päiväys: 19.10.2006 Tilaajan yhteyshenkilö: Vantaan Kaupunki Per Andersson, 040 5939212 Kuntotutkimuksen

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

Huoneistoala on yhteensä 376 m2 + var, tekn tila 45 m2, tilavuus 1660 m3 ja kerrosala 475 m2

Huoneistoala on yhteensä 376 m2 + var, tekn tila 45 m2, tilavuus 1660 m3 ja kerrosala 475 m2 RAKENNUSTAPASELOSTUS AS OY SEINÄJOEN HIETAMÄENTIE 17-19 Yleiskuvaus: Asunto Oy Seinäjoen Hietamäentie 17-19 rakennuspaikka sijaitsee Seinäjoen Hyllykallion kaupunginosassa kortteli 4045 tonttit 1 ja 2.

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

AS.OY.SÄRMÄNKULMA. ennakkomarkkinointi

AS.OY.SÄRMÄNKULMA. ennakkomarkkinointi AS.OY.SÄRMÄNKULMA ennakkomarkkinointi AS.OY.SÄRMÄNKULMA 1371m 2 alustava asemapiirros LAUTTAKYLÄNKATU SÄRMÄNKATU 1 5 10 15 20 25 30m 1H+TK 43,0m 2 alustava pjapiirros 10,8 m 2 kph 0,6 m 2 ppk tk 10,0 m

Lisätiedot

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Esittely Rakennuskanta Rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria: Toim. Petri Neuvonen: Kerrostalot

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Liekolankatu

Lisätiedot

Havukosken Ässäkodit

Havukosken Ässäkodit Havukosken Ässäkodit Vuokra-asuntoja Kytötie 18, 01360 Vantaa Kerrospohjat Merkkien selitykset Huoneistopohjat Rakennustapaseloste R A K E N N U S T A P A S E L O S T U S / 20.05.2013

Lisätiedot

VALOKUVAT LIITE 1 1(8)

VALOKUVAT LIITE 1 1(8) VALOKUVAT LIITE 1 1(8) Kuva 1. Keittiön vastaisen seinän rakenteena oli luokan puolella tiilikuori ja keittiön puolella betonikuori, joiden välissä oli mineraalivillaa 40 mm. Seinästä mitattiin rakennekosteuksia

Lisätiedot

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT T U L E V A I S U U S V A N K A L L A P O H J A L L A www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT PALVELUT laajasti erilaisia teollisuus- ja tukipalveluita synergiaa esimerkiksi logistiikassa sekä turvallisuus-

Lisätiedot

Helsinki, Vartiokylä. SATO LaatuKoti. Arhotie 22, 00900 Helsinki. Valoisia vuokra-asuntoja viihtyisällä alueella. Kuva otettu ennen peruskorjausta.

Helsinki, Vartiokylä. SATO LaatuKoti. Arhotie 22, 00900 Helsinki. Valoisia vuokra-asuntoja viihtyisällä alueella. Kuva otettu ennen peruskorjausta. Helsinki, Vartiokylä Arhotie 22, 00900 Helsinki SATO LaatuKoti Valoisia vuokra-asuntoja viihtyisällä alueella 1 Kuva otettu ennen peruskorjausta. Arhotie 22, 00900 Helsinki Asu aidossa 1960-luvun klassikkoasunnossa

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

CLT-Koetalon pystytyksen vaiheita

CLT-Koetalon pystytyksen vaiheita Elementtikuorman nosto autosta. Elementtien kokonaistilavuus n. 33 m 3. Kuorman päällä tuli myös kertopuupalkit. Elementtikuorma aukaistuna, jolloin kävi ilmi, että ensin tarvittava elementti oli alimmaisena.

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu

Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu Pappilanpellontie 2-45700 Kuusankoski Näkymä viereisen koulun katolta. Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu Itäinen Linjapuisto Maunukselantie Kauppakatu Killingintie KESKUSTA

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 23.3.2012 IV-kuntotutkimus Jokiuoman päiväkoti Vihertie 16 01710 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA 25.03.2013 Rakennus A Rakennus B Sisällys Esipuhe... 1 Yleistä kiinteistöstä... 2 Asiakirjat...

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3) 4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan

Lisätiedot

tilat ja muuntelumahdollisuudet

tilat ja muuntelumahdollisuudet Miestentie 1 tilat ja muuntelumahdollisuudet Vuonna 1986 rakennetussa talossa on yhteensä n. 6 500 neliötä vuokrattavaa tilaa. Rakennuksessa on 3 henkilöhissiä ja tavarahissi. Autopaikkoja on yhteensä

Lisätiedot

J y v ä s k y l ä n k a u p u n g i n t a l o n h a n k e s u u n n i t e l m a

J y v ä s k y l ä n k a u p u n g i n t a l o n h a n k e s u u n n i t e l m a MUSTAVALKOISET VALOKUVAT: KESKI-SUOMEN MUSEON KUVA-ARKISTO VANHAT PIIRUSTUKSET: JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINARKISTO VÄRIVALOKUVAT: / TUIJA ILVES KUNNALLISTALON FASAADIPIIRUSTUS 25.12.1896 KESKI-SUOMI-LEHTI 19.12.1899:

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava. RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 28.4.2014

AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava. RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 28.4.2014 AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 28.4.2014 Yleiskuvaus: Perustukset: Ulkoseinät: 2 luhtitalon ja 1 erillisen varastorakennuksen sekä 1 autokatoksen uudiskohde.

Lisätiedot

YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY

YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY www.kanavuori.fi YLEISESITTELY SISÄLLYSLUETTELO KOY Vuoriluolat yleisesittely Yleisesittely alueesta Esikunnan alue Luolastot Rantarakennusten alue Ranta-alueet Kylmävarastot

Lisätiedot

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO , 02100 ESPOO ESPOON TAPIOLASSA Historiallisesti merkittävä rakennus on keskeiselle paikalla Tapiolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Puistomaisessa ympäristössä sijaitseva kiinteistö liittyy saumattomasti

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA

1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA 1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA 63,0 m2 3,0 m2 hd 76,0 m2 ma Kaikki huoneet ovat suljettavissa ovilla ja siis käytettävissä myös makuuhuoneina Ratkaisu mollistaa monipuoliset käyttötarkoitukset, vierasmajoituksen

Lisätiedot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero: RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MUISTILISTA AVUKSESI Kartoita tarve paljonko tilaa tarvitaan tilat tehokkaaseen käyttöön tilojen muutosmahdollisuus, tilat joustavat eri tarkoituksiin

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 930 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot