V U O J O K I K A R T A N O N R E S T A U R O I N T I R A K E N N U S T A I T E E N S E U R A 1 /

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "V U O J O K I K A R T A N O N R E S T A U R O I N T I R A K E N N U S T A I T E E N S E U R A 1 / 2 0 0 6"

Transkriptio

1 V U O J O K I K A R T A N O N R E S T A U R O I N T I R A K E N N U S T A I T E E N S E U R A 1 /

2 Vuojoen kartanon korjaus ja muutos S I M O F R E E S E Kartanokulttuurin aika Vuojoella päättyi, kun Björkenheimit myivät tilansa 1905 suurlakon jälkeen. Kävi niin kuin rakennukselle usein alkuperäisen funktion lakattua tapahtuu, kartano alkoi myllerryksessä menettää rakennustaiteellista arvoaan. Vuonna 1935 kiinteistössä aloitti toimintansa kunnallinen vanhainkoti. Rakennukset muokkautuivat vähitellen anonyymiksi sairaalamaiseksi laitokseksi alaslaskettuine kattoineen, suurkeittiöineen ja lastauslaitureineen. Klassisten huoneiden levolliset suhteet katosivat potilashuoneiden jaotukseen, interiöörien tärkeät detaljit, uunit, listat ja värit pääosin hävisivät. Kun vanhainkoti 2003 siirtyi uusiin tiloihin kirkonkylään, oli Vuojoella edessä jälleen uusi aika. Tässä oli restauroinnin lähtökohta, valtakunnallisesti merkittävän mutta kovia kokeneen rakennusmonumentin muutos uuteen käyttötarkoitukseen. Uutta käyttöä rajoitti syrjäinen sijainti kaukana taajamista. Sääty-yhteiskuntaan perustuvaa kartanokulttuuria ei Vuojoelle voitu enää palauttaa. Päädyttiin usean toimijan malliin, jossa osa rakennuksesta on toimistoja, osa juhla-, majoitus- ja koulutustiloja. Restauroinnin tavoitteeksi asetettiin Carl Ludvig Engelin luoman kartanokokonaisuuden arkkitehtuurin ainutlaatuisen arvokkuuden palauttaminen. Tavoitteet piti sovittaa yhteen talotekniikkapitoisen, osin uudisrakentamiseen verrattavissa olevan peruskorjauksen kanssa. Ensimmäisistä luonnoksista 1998 edettiin täsmällisiin urakka-asiakirjoihin alkuvuodesta Valmistelevat työt rakennuksilla alkoivat keväällä 2004 purkutöillä ja säilytettävien pintojen suojauksilla. Päärakennuksen ja flyygeleitten sekä puiston peruskorjauksen rakennustyöt alkoivat kesällä 2004 ja valmistuivat syksyllä Urakka päättyi lokakuussa 2005 irtokalustukseen. 1 ALUSSA Eurajoella ollaan kartanosta ylpeitä, syystäkin. Pitäjän historiassa Vuojoella on keskeinen asema. Kivisestä päärakennuksesta käytettiin kansan suussa linnanimitystä. 2 Nykyinen omistaja, Eurajoen kunta, ymmärsi kiinteistön arvon ja 57

3 Vuojoen kartano, päärakennus ja itäinen flyygeli, toisen kerroksen huonejako vuosina 1836, 2000 ja

4 58

5 halusi panostaa huolelliseen korjaukseen. Yhteiskuntapoliittisen sopimuksen tuloksena kunta ja tilojen hallinnasta vastaava Posiva Oy jakoivat kustannukset, Euroopan Unionin huomattavalla tuella. Puhuttiin korjauksesta talon ehdoilla, kun lopullinen käyttötarkoitus oli vielä epävarma. Tulevaa käyttöä kaavailtaessa ei sentään oltu tilanteessa, jossa ensin korjataan talo ja vasta sitten katsotaan kuka siihen sopisi käyttäjäksi: hankesuunnitelmassa punnittiin alustavan tilaohjelman sopivuus kartanon tiloihin lähtien olettamuksesta, että talossa tulee olemaan myös toimistoja vuokrattaviksi. Rakennuttajakonsultin ja erikoissuunnittelijoiden valinnassa painotettiin korjausrakentamisen tuntemusta. Kuvitelma, että tilaohjelmasta selvittäisiin toimintojen näppärällä sijoittelulla olemassa oleviin tiloihin, talotekniikan päivityksestä korjausperiaatteella sekä restauroinnista huonekohtaisella pintakäsittelyllä, osoittautui pian vääräksi. Hankkeen laajuus oli julkisen rakennuksen kokoa, bruttoalaltaan n m². Rakennukset ovat hämmästyttävän suuria ollakseen alun perin rakennettuja vain yksityiseksi asunnoksi. Vuojoella esimerkiksi kolmikerroksisen päärakennuksen julkisivujen pituus on 52,5 x 26,5 kyynärää 4 eli 31,2 x 15,7 m. Työmaa oli odotetun pulmallinen. Miten suhtautua 1960-luvulla rakennettuun laajennukseen, joka pilasi Engelin hienon komposition, mutta joka sinänsä oli käypä rakennuksena ja kallis purkaa. Julkisivujen vanha kalkkirappaus oli maalattu silikaattimaalilla, jonka päällä ei enää asiaan kuuluva kalkkimaali pysyisi, interiöörit tuntuivat epätäydellisiltä, kun tulisijat oli kahta lukuun ottamatta purettu, Björkenheimien irtokalustuksesta oli jäljellä vain yksi peili ja kaappi, puiston hoito rajoittui kartanon pihaan joitakin ongelmista mainitakseni. Kartano piti sovittaa tämän päivän rakentamismääräysten vaatimuksiin. Ratkottaviksi tulivat kysymykset palo- ja työturvallisuudesta, poistumisteistä ja julkisen rakennuksen esteettömästä liikkumisesta. Pitäisikö esimerkiksi 59

6 rakennuksen alkuperäinen pääovi, joka on aina auennut sisäänpäin, kääntää nyt aukeamaan ulos poistumistiemääräysten mukaisesti? Ilmastoinnilta normit edellyttävät toisenlaista tehokkuutta kuin mihin 1800-luvun painovoimainen järjestelmä yltää. Miten piilottaa ilmakanavat siten, että huoneiden alkuperäinen muoto ja materiaalivalikoima eivät kärsisi? TUTKIMUKSIA Arvorakennusta restauroitaessa on kohde tunnettava perinpohjaisesti. Vuojoen arkistotutkimuksessa 5 kaivettiin esiin kauppa- ja perukirjat, kartat, vanhat valokuvat ja piirustukset. Palovakuutus vuodelta osoittautui ehkä parhaaksi alkuperäistä rakennustapaa kuvaavaksi dokumentiksi. Mahdolliset aikaisemmat tutkimukset sekä aihetta sivuava kirjallisuus käytiin läpi. Haastatteluin täydennettiin kuvaa lähihistoriasta. Vuojoen tapauksessa Engelin alkuperäiset Tikkurappausta ja väritutkimuksen esiinotto. suunnitelmat olivat luonnollisesti tärkeä lähde. Engelin ammatillinen kehityskaari ja taidehistoriallinen konteksti antoivat osaltaan viitteitä suunnitteluratkaisuihin. Arvokkain tutkittava dokumentti oli rakennus itse. Kartanosta laadittiin digitaaliset mittauspiirustukset suunnittelijoiden työkaluksi. 7 Rakennuksen osien ikä arvioitiin ja tieto eri vaiheista koottiin kuvasarjaksi. Huoneet inventoitiin ja valokuvattiin, hormit tutkittiin. Seiniä, väli- ja alapohjia avattiin alkuperäisten rakenteiden selvittämiseksi ja rakennuksen kunnon määrittelemiseksi. Rungossa piilevät asbesti ja myrkyt kartoitettiin. Julkisivujen rappauksen kunto tutkittiin. Säilyneet ovet ja ikkunat inventoitiin tulevaa käyttöä ja kunnostusta sekä uusien piirtämistä varten. Interiöörien värikerrokset tuotiin esiin väritutkimuksessa. Tutkimukset ja dokumentointi jatkuivat rakennustöiden aikana. Tehdyistä löydöistä tehtiin muistiinpanot valokuvineen ja piirroksineen, käytetyt työmenetelmät sekä suunnitelmista poikkeamiset dokumentoitiin. Purkutöiden aikana löytyneistä tapettifragmenteista otettiin talteen mallit. Restauroinnin 60

7 61

8 valmistuttua tutkimustulokset koottiin näyttelyyn, joka pystytettiin kartanon päärakennuksen 1. kerrokseen kertomaan yleisölle rakennuksen historiasta ja korjauksesta. KORJAUS, MUUTOS Hankkeen yksi perustavoite oli korjata kartano teknisesti moitteettomaan kuntoon. Kokonaisuutena rakennusten tila oli vanhainkodin jäljiltä kelvollinen, olihan kunta pitänyt ammattimaisesti huolta kiinteistöstään. Perustus ja vesikatto 8 olivat vankkaa 1800-luvun rakennustekniikkaa. Kuntoarvion esiin nostamat viat voitiin korjata tutuin, luotettaviksi koetuin menetelmin. 9 Vanhat rakenteet ovat yleensä korjaajalle armeliaita, talot eivät ehkä ole huoltovapaita mutta järkevästi korjattavia. Sen sijaan uudempaa talotekniikkaa oli täälläkin vaikea hyödyntää. Olemassa olevasta tekniikasta voitiin säilyttää käytössä vain 1930-luvun vesikeskuslämmityksen patteriverkosto. Vuojoen restaurointi ei ollut ainoastaan tyylin palauttamista, vaan myös 1800-luvun rakennustekniikkaa pyrittiin vaalimaan. Ravintolasalin rossipohja säilytettiin huolimatta siitä, että muiden huoneiden alapohjarakenne oli aikojen kuluessa vaihdettu betoniin. Vesikaton kantavat rakenteet, jotka ovat ullakon alkuperäisinteriöörin tärkeä elementti kaartuvien hormien ohella, kunnostettiin paikkaamalla lahonneet kohdat. Tiiliseinien paikkamuurauksiin käytettiin 62

9 kierrätystiiliä purettavista kohdista ja alkuperäisen kaltaista heikkoa kalkkilaastia. Rapatut kattolistat täydennettiin vanhoin menetelmin. Vuojoen rakennustyöt voidaan yleistäen jakaa niihin, joissa palautettiin kohteen vanhaa substanssia ja niihin, joissa luotiin uutta vanhan rinnalle. Palautettavia osia edustavat mm. keskeiset Engelin interiöörit, joita pyrittiin jälleenrakentamaan vähistäkin säilyneistä fragmenteista. Suoranaisia rekonstruktioita ovat esimerkiksi toisen kerroksen takkauuni ja joukko uusia sisäovia keskeisissä huonetiloissa detaljoituna vanhan mallin mukaan. Ulkoa kartano kohennettiin mahdollisimman rikkeettömästi muistuttamaan Engelin alkuperäissuunnitelmaa. Julkisivuja ryhdistettiin ennen muuta purkamalla 1960-luvulla rakennettu nivelosa. 10 Itäisen flyygelin ikkunoiden pilatut suhteet ja detaljit korjattiin, alkuperäistä kalkkirappausta paikattiin rikkinäisiltä kohdin sekä puuttuvat kipsit täydennettiin. Piha jäsenneltiin korostamaan rakennusten asemakaavallista rakennukset rivissä - ajatusta. Olemassa olevaan rakenteeseen myös luotiin uutta eli sitä modernisoitiin. Vuojoen uudet käyttötarkoitukset toivat mukanaan tilatarpeita, joille ei ollut historiallista esikuvaa. Pelkkä korjaus ei riittänyt vaan kohdetta jouduttiin muuttamaan tämän päivän rakennustaiteen keinoin. Vuojoelle kaivattiin esimerkiksi uutta auditoriota nykyaikaisine AV-laitteineen, jolloin itäinen flyygeli uudistettiin koulutustiloiksi. Se suunniteltiin vanhojen seinien sisälle 2000-luvulle tunnistettavin detaljein. JA LISÄRAKENTAMINEN Radikaalina ratkaisuna runsaiden aputilojen sijoituspaikaksi rakennettiin maan alle, päärakennuksen ja itäisen flyygelin viereen, uusi kellari. 11 Näin vanhojen rakennusten maanpäälliset kerrokset voitiin osoittaa pääkäyttötarkoi- Kartanon tilat käyttötarkoituksen mukaan: keltainen yleisötilat, sininen toimistot, oranssi koulutustilat, violetti majoitus, vihreä aputilat (mm. keittiö, ullakot, tekniikka). Viereisellä sivulla: ruokasali päärakennuksen toisessa kerroksessa. 63

10 64 Itäinen flyygeli ja uusi kellari maan alla (pohjapiirustus 1/600 Arkkitehtitoimisto Schulman Oy 2004). sekä purettava nivelrakennus.

11 tuksen mukaiseen toimintaan. Kärjistäen sanottuna vanhan rakennuksen viereen rakennettiin uusi, jotta vanha säilyisi. Maan päälle kellari ei näy. Se kaivettiin niin syvälle, että piha voitiin tasata haluttuun korkoon ikään kuin kellaria ei olisikaan. Uuteen kellariin sijoittuu valtaosa kartanon teknisistä tiloista, keittiön varastot, siivouskeskus sekä sosiaalitilat. Lisäksi päärakennus ja itäinen flyygeli yhdistyivät logistisesti ja talotekniikaltaan yhdeksi rakennukseksi. Kellarin kummassakin päässä on hissi: kaikki kerrokset ovat saavutettavissa ns. tasossa pyörätuolilla, siivouskärryillä ja tarjoiluvaunuilla. Päärakennuksen puolella hissi toimii uuden keittiön vertikaaliyhteytenä kellarivarastojen sekä valmistus- ja asiakastilojen välillä. Kun ilmastointikonehuone sijoittui maan alle rakennusten viereen, ilmanvaihdon vaatimat raittiin ja likaisen ilman säleiköt, jotka pintaalaltaan ovat huomattavan suuret, voitiin ratkaisun myötä sijoittaa ei rakennusten herkästi haavoittuviin julkisivuihin tai möykyiksi vesikatolle, vaan omaksi ilmastointitornikseen puistometsän reunaan. Lisärakentamisen varjopuoli oli sen edellyttämät erittäin hankalat ja kalliit louhinnat sekä tuennat anturoiden alla. ALKUPERÄINEN HUONEJÄRJESTYS Jos kartanon ulkopuolen restaurointi oli suhteellisen yksinkertaista ammattimiesten työtä, sitä haasteellisempaa oli saavuttaa restaurointitavoitteet sisällä rakennuksissa. Tilaohjelma piti sovittaa vanhojen seinien sisään siten, että salien arkkitehtonisen arvon palauttaminen ei lähtökohtaisesti estyisi. Sen lisäksi, että yksittäisten huoneiden tietyt antikvaariset ominaisuudet kaipasivat kohentamista tai esiinottoa, huoneiden keskinäiset suhteet, yhteydet ja hierarkia olivat hämärtyneet. Muut kuin alkuperäiset kantavat väliseinät purettiin, jolloin huoneet laajenivat takaisin oikeisiin mittoihinsa. 12 Vanhojen oviaukkojen paikat tutkittiin originaalipiirustuksista, paikat varmistettiin tekemällä tutkimusaukkoja seiniin ja umpeen muuratut ovet avattiin yhdistämään huoneita. Yleensä piirustuksessa esitetyltä paikalta löytyi vanhat karmit tai ainakin tiiliseinässä oleva holvattu kevennyskaari oven yläpuolelta. Pohjakaava saatiin jälleen ympärikuljettavaksi ja tilallisesti virtaamaan huoneesta toiseen rum i fil -näkymäsarjoineen. Uusien hissin, wc-tilojen sekä talotekniikan päänousukuilun sijoitteluun löytyi ratkaisu 1930-luvulla rakennetusta, sinänsä tarpeellisesta poistumistieportaasta, 65

12 jolle päärakennuksen itäkulman huoneet oli jo uhrattu. Oli luontevaa laittaa uudetkin vertikaaliyhteydet sen kylkeen. Täällä hissin ovet eivät aukea kummallisesti suoraan historiallisiin tilasarjoihin vaan välittävään etuhuoneeseen. Entinen potilashissi pääportaan vieressä purettiin, koska se oli logistisesti väärässä paikassa, hidas ja liian suuri uuteen käyttöön. Keskeisellä paikalla se pilasi tilarakenteen ja sisänäkymät. Päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa vanhainkotiaikana talon toiseen päähän siirretty keittiö muutettiin takaisin alkuperäiselle paikalleen. Näin saatiin avattua ensimmäisen kerroksen tärkein tilasarja, alkuperäispiirustuksessa Betjent Kammare Herrns Sängkammare Herrns Förmak Biblioteque Matsal Skänk, ja keittiö logistisesti toimivaksi kokonaisuuden osaksi. AITO HUONETILA Vuojoella tuli siis määritellä palautettavien huonetilojen luonne. Suunnittelun alkaessa oli ainoastaan toisen kerroksen yhdessä salissa jäljellä piirteitä, joista aavisti menneen loiston. Purkutöiden edetessä paljastui lisää valaisevia fragmentteja. Tavoitteet alkoivat hahmottua: Autenttinen huonetilavaikutelma on monen tekijän summa. Aidossa Vuojoen huoneessa seinät, katot ja kattolistat ovat rapattuja. 13 Huoneella on oma värinsä sijaintinsa mukaan. Kahden kyynärän levyiset pariovet on koottu perinteisellä täysranskalaisen peilioven rakenteella, niissä on lyöntilistat ja messinkihelat. Ovien ja ikkunoiden puupinnat on käsitelty kiiltävällä öljymaalilla sivellintyönä. Puuikkunoiden sisä- ja ulkopuitteissa on yksi lasi kitillä siroissa profiileissa ja huonetta voi tuulettaa ikkunoiden fortuskat avaamalla. 14 Huoneen sisäkulmassa seisoo uuni suurine, lasitettuine kaakeleineen, jotka liittyvät toisiinsa ns. nollasaumalla. Laseeratut lattiat ovat leveää, kahdeksasta yhdeksään tuuman kuusi- 66

13 67

14 tai mäntylankkua, paksuus puolestatoista kahteen tuumaa. Lattioiden rakenne, ensimmäisessä kerroksessa rossipohja, ylempänä puisten välipohjapalkkien aavistuksenomainen notkahtelu, luo jalan alla oman akustisen viestinsä. Salien mittasuhteet ovat lepäävän rauhalliset, antoihan Engel tasapainoisen hahmon huoneiden sisäfasadeille hierarkkisine kerroskorkeuksineen, symmetrisine ovipareineen ja harkittuine ikkuna-aukkoineen. 15 Korjauksessa pyrittiin palauttamaan edellä mainittuja ominaisuuksia. Tavoitteena oli, että kokonaisuus olisi uskottava. Kaakeliuunien puute oli vaikein ratkaistava probleema. Myös talotekniset ratkaisut vaikuttavat huonevaikutelman laatuun. Koneellisen ilmastoinnin huminaa ei Vuojoelle haluttu. Päärakennuksen toiseen kerrokseen suunniteltiin painovoimainen ilmastointi, jossa ilma virtaa paineeron vaikutuksesta venttiileistä sisään ja entisten savuhormien kautta ulos. 16 Ensimmäisen kerroksen ravintolassa ja auditoriossa päädyttiin syrjäyttävään koneelliseen ilmanvaihtoon. Siinä ilma tuotetaan sisätilaan laajan säleikön läpi niin hitaasti, ettei huminaa ja vedon tunnetta synny. Uudet valaisimet, yleensä hehkulampulla varustetut, ripustettiin katosta huonetilan kruunuksi siten, että ne valaisevat suoraan alas, eivät epäsuorasti katon kautta. Liian tehokasta valaistusta vältettiin. Se, miten valaisimet näkyvät ikkunoista ulos pimeänä aikana, määritteli osaltaan valaisinten paikkoja ja mallia. Saleissa käytettiin kattokruunuja, laadultaan oikeata antiikkia tai modernia designia. Sähkökalustesarjaksi 68

15 valittiin pyöreä retromalli, koska neliön muotoiset valopainikkeet ja pistorasiat tuntuivat epäsopivilta historiallisiin seiniin. Toimistohuoneiden erityisen runsaat johdotukset ja pistorasiat sijoitettiin puisiin, sivellintyönä maalattuihin asennusjalkalistoihin. KIRURGIAA Ilmastoinnin ja palo-osastoinnin järjestelyt sisältävät strategisia ratkaisuja, jotka onnistuessaan parantavat interiöörien palauttavan entistämisen ns. puhtaan restauroinnin edellytyksiä. Ilmanvaihdon tekniikan valinta on tässä ensiarvoinen tekijä. Ilman on luonnollisesti vaihduttava moitteettomasti kaikissa käyttötilanteissa. Vuojoella koneellinen ilmastointi oli ainoa riittävän tehokas ratkaisu mm. keittiössä ja auditoriossa. 17 Juhlakerroksessa sen sijaan Päärakennus ja itäinen flyygeli, 1. kerros 1/600. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy 2004 Viereisellä sivulla: ravintolasali (päärakennus 1. kerros), maalaus Thomas Nyqvist 1993 ilma suunniteltiin vaihtumaan painovoimaisesti. Ensimmäisessä kerroksessa koneellisen ilmastoinnin kookkaat kanavat sijoitettiin tulemaan huoneisiin alapohjan kautta. Kolmannen kerroksen toimistoissa reitit järjestyivät ullakon kautta. Tuloksena oli, että yhdessäkään restauroitavassa kerroksessa, ei saleissa eikä eteisissä, ollut tarvetta ilmakanavien piilottamiseen alaslaskettujen kattojen päälle, vaan huoneet saivat jäädä täyteen korkeuteensa. Palo-osastointi Vuojoella määräytyi käyttötarkoituksen mukaan. Toimistot ovat siis eri paloaluetta kuin ravintola- ja juhlatilat. Näin ensimmäisen ja toisen kerroksen välipohja ei ole paloosaston raja, eikä sitä tarvinnut suojata kipsilevyin. Toisen kerroksen arimmissa huoneissa pelastuslaitos hyväksyi tikkurapatun katon riittäväksi osastoivaksi rakenteeksi

16 70

17 Nykyaikaisten sähköasennusten sovittaminen 170-vuotiseen rakennusrunkoon vaatii rakentajilta lähes kirurgin taitoja. Kun erilaisia järjestelmiä yhteysvaatimuksineen on paljon, kaapeleita tarvitaan nippukaupalla ryhmäkeskuksista toiseen ja niistä huoneisiin. Etenkin kattovalaisinten johtoreitit aiheuttivat päänvaivaa, kun johdot tuppautuivat ilkeästi leikkaamaan sileää kattopintaa. Johdot yritettiin pääsääntöisesti piilottaa rakenteen sisään. Johtojen pinta-asennus hyväksyttiin silloin, kun ei haluttu urittaa alkuperäistä rakennetta eikä vaihtoehtoista reittiä ollut olemassa, esimerkiksi porrasholveissa luvun rakennustekniikka onneksi yleensä kestää uuden tekniikan upottamisen, kun paksuja seiniä voi piikata kantavuuden pahemmin siitä kärsimättä, ja puurunkoiset välipohjat sekä ullakot ovat otollisia paikkoja erilaisille installaatioille. Myös huoneiden väljä mitoitus ja suuri kerroskorkeus edesauttavat muutoksia, toisin kuin uudemmissa, tarkoitukseensa vähimmäismitoituksella räätälöidyissä rakennuksissa. ITÄINEN FLYYGELI Itäisen flyygelin korjauksessa oli päärakennuksesta poikkeavat lähtökohdat. Erilaisia vaiheita läpikäyneellä makasiinilla oli suunnittelijaa kiehtova identiteetti. Rakennus oli toiminut alun perin kartanon kylmänä varastona, jonka kulissimaisen fasadin suojiin ajettiin hevosella halkoja, juureksia ja suolaa. Sisällä rakennuksessa oli ilmeisesti maapohja ja erilaisia kevyitä varastorakennelmia, laareja, hyllyjä, lavereita sekä kaksi käymälää. Rakennusrungosta nähdään, että seinät on muurattu tiilestä kahden kiven massiivimuureiksi päärakennuksen tapaan. Ulkokulmien neljän kiviseinäisen huoneen väliin jäi ristin muotoinen avotila, jossa katon jänneväli on huomattavan pitkä. Vesikatto kannatettiin siinä komealla, ylipitkistä hirsistä koostuvalla vekselipalkkikonstruktiolla. 71

18 1960-luvulla itäinen flyygeli kytkettiin yhdysosalla päärakennukseen, siihen tehtiin betonivälipohja ja kerrokset jaettiin pieniksi potilashuoneiksi. Vesikaton palkisto jätettiin läpäisemään osastoivia, vesikattoon asti nousevia betoniseiniä onneksi, tulevaa suunnitteluratkaisua ajatellen. Kun itäistä flyygeliä ryhdyttiin modernisoimaan koulutustiloiksi, tyhjennettiin se muista kuin alkuperäisistä rakenteista. Jäljelle jäivät vesikatto ja seinät, joissa alhaalla oli reilusti ikkunoita, kun taas ullakolla korkean aumakaton alla valoaukkoja oli niukasti ajatellen mahdollisia uudiskäyttöä esimerkiksi työtiloina. Vanhoista valokuvista paljastui lisäksi alkuperäinen kolmen huolto-oven rivistö rakennuksen itäpäässä. Rakennuksen korkeussuhteet olivat sellaiset, että etäisyyttä ensimmäisen kerroksen ikkunoiden yläreunasta alimpien kattopalkkien alapintaan oli vaivaiset 2,6 metriä. Rakennuksen keskeltä purkutöissä vapautunut avotila oli kooltaan sopiva sadan hengen auditorioksi. Mutta mille korkeudelle tila kannattaisi sijoittaa? Auditorioon olisi mutkaton saapua, jos se sijaitsisi ensimmäisessä kerroksessa, lähellä maan tasoa. Ehkä katsomoon voisi silloin tehdä maan sisään kallistuvan lattian. Toisaalta suuret ikkunat olisivat epäedulliset tilan käytön kannalta ja jäisivät hyödyntämättä työtilojen päivänvalolähteenä. Jos auditorio taas olisi ylhäällä, rakennuksen tilavuus ja valoaukot tulisivat tehokkaammin hyödynnettyä. 72

19 Mutta silloin rakentamismääräyskokoelman edellyttämien poistumisteiden tulisi olla osastoituja portaita, niitä pitäisi olla kaksi, niistä olisi päästävä suoraan ulos ja niiden olisi sijaittava auditorion eri puolilla. Lisäksi julkisessa rakennuksessa liikuntarajoitteisten olisi päästävä kulkemaan pyörätuolilla muun yleisön mukana. Tehtäväyhtälöä vaikeuttivat edelleen mm. päätelmät, että uudet kattoikkunat pilaisivat kartanon ehjän kattomaiseman ja että Engelin piirtämään rakennukseen ei uusia ulko-ovia noin vain puhkota pilaamatta julkisivuja. UUSI PUUVÄLIPOHJA Auditorio rakennettiin ylös toiseen kerrokseen. Makasiinin kulmahuoneista löytyi portaille paikat. Sijoituksessa hyödynnettiin flyygelin alkuperäisiä ulkoovia, jotka palautettiin 1900-luvun alun mukaisiksi. Pääportaan syöksyjen keskelle mahtui lasiseinäinen hissikuilu. Sen korin ovet avautuvat kahteen suuntaan, Itäinen flyygeli, leikkaus 1/400. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy 2004 jolloin metrin tasoero pihan ja ensimmäisen kerroksen välillä - mahdoton nostokorkeus yksioviselle hissille - saadaan pyörätuolilla kuljettavaksi. Suuret tallinovet maantasossa hyödynnettiin myös liikuntarajoitteisten sisäänkäyntinä, uuden kellarin kautta sieltä voidaan saapua myös päärakennukseen. Niukka sisäkorkeus saatiin riittämään rakennuksen keskiötä kohti kartiona laskevan katsomon myötä: ulkoseinillä välipohja osuu ikkunoiden yläreunaan, jolloin sisäkorkeus ylhäällä auditorion reunoilla on pieni, mutta esiintyjän kohdalla keskellä rakennusta suuri. Uusi rakenne toteutettiin paikallisista materiaaleista rakennustekniikalla, jossa välipohjan runko veistettiin käsin yli vuoden kuivuneista tukeista. Uusi rakenne nojaa vanhoihin perusmuureihin niihin enempää kajoamatta. Jos rakenteet joskus halutaan purkaa, se voidaan tehdä alkuperäistä struktuuria 73

20 vahingoittamatta. Puisen välipohjan päälle valettiin ohut betonikuori äänieristyksen varmistamiseksi. Sen päälle nikkaroitiin lankkulattia, ilman pintakäsittelyä luvun komeat, piilutut kattopalkit jäivät näkyviin yläkerran salin ilmatilaan. 19 Uusien ja vanhojen hirsien läpimitta on niin suuri, että palotilanteessa hiiltyvän pinnan alle jää palonkestävä, kantava ydin. KERTOVAT SEINÄT Materiaalivalinnoilla korostettiin itäisen flyygelin ominaislaatua entisenä makasiinina. Alkuperäiset punatiili, muurauslaasti, seinärappaus sekä piiluttu puupinta jätettiin käsittelemättöminä näkyviin kulumineen ja tahroineen, kertomaan rakennuksen menneisyydestä. Kiintoisa yksityiskohta näkyy kattopalkkien ja tiiliseinän liitoksessa, jossa palkin pään pinta on poltettu ja sen sekä tiilen välissä on koivun tuohta ehkäisemässä kondensoituvan veden aiheuttamaa lahoamista. 20 Vanhojen materiaalien vastineita uusissa rakenteissa ovat käsin höylätyt hirret, käsittelemättömät lankkulattiat, portaiden teräshierretyt betonilattiat sekä suuret lautaovet. Työmenetelmät ja materiaalit ovat paljolti samoja kuin 1800-luvulla tavoitteena, että kaikki vanhenevat samalla tavalla ja helpottavat tulevia korjauksia. Ikkunat uudistettiin vanhoja detaljeja noudattaen fortuskoineen päivineen ja maalattiin öljymaalilla. Auditorion kirjoitustasot ovat irrotettavissa, mikä seikka helpottaa tilan kalustamista erityyppisiin tilaisuuksiin, esimerkiksi konsertteihin. Tämän päivän tekniikka, hissikoneisto lasikuilussa sekä auditorion kaiuttimet ja videotykit, ovat reilusti esillä. VANHA RAKENNUS UUDESSA VALOSSA Restauroinnin yksi tehtävä oli rakentaa puistoon toimiva ulkovalaistus. Ohi ovat ajat, jolloin salien valaisimet riittivät ikkunoiden läpi loistaessaan luomaan pihapiirin tunnelman. Olemme tottuneet runsaampaan valaistukseen, joka koetaan myös turvalliseksi. Vuojoen uusi tehtävä juhlapaikkana ja toimistoina puolsi sekin reilumpaa valaistuksen tasoa. Vuojoen rakennusrivi seisoo vapaasti puiston keskellä klassismin ideaalin mukaan. Asetelmaa korostettiin kevyellä julkisivuvalaistuksella. Kun valonheittäjät sijoitettiin riittävän kauas julkisivuista ja niihin kulmittain, toi ratkaisu esiin 74

21 rakennusvolyymit, ei niinkään seinien erillisiä yksityiskohtia. Pääovia ja ulkoportaita sen sijaan haluttiin valaista ympäristöään hieman voimakkaammin. Niinpä seinällä on lyhtymäiset uudet valaisimet 21, jotka pitkissä messinkipidikkeissään kurottavat valolähteen irti julkisivun pinnasta ja levittävät valoa ympärilleen ilman syviä varjoja. Puiston läpi kulkeva tie linjattiin uuteen paikkaan siten, että se reunustaa kehänä pihan nurmikenttää. Kehä varustettiin kolmemetrisillä puistovalaisimilla, joiden valo piirtää pimeään maastoon rengasmaisen tilan rakennusrivin ympärille. Pollarivalaisimet katsottiin pihaan sopimattomiksi. IKÄ SAA NÄKYÄ Vuojoki lähestyy 170 vuoden ikää. Restauroinnin alkaessa rakennuksissa oli nähtävissä eletyn elämän merkit, vanhuuden tuoma patina, toisaalta koetut traumatkin. Mutta miten ikä näkyy korjatussa kartanossa, muuten kuin triviaalisti siinä, että se tyyliltään edustaa 1800-luvun alkupuolen uusklassismia? Restaurointioppien mukaan historiallisia kerrostumia tulisi yleensä säilyttää todisteena rakennuksen eri vaiheista, ei ainoastaan sen ensimmäisestä, alkuperäisestä hahmosta. Kerroksellisuus täyttää ympäristön merkityksillä, joita ei pysty keinotekoisesti saamaan aikaan. Jokaisella restauroinnilla on kuitenkin omat piirteensä. Vuojoella kerrostuneisuutta oli syntynyt jo kahden 75

22 Björkenheimin sukupolven aikana mm. interiööreissä päällekkäisten maali- ja tapettikerrosten muodossa. Vanhainkotivaiheessa talo koki rajumpia tilallisia muutoksia sekä teknisiä uudistuksia. Kun kartanon rakennusvaiheita tutkittiin, todettiin, että nämä laitosvaiheen uudistukset olivat poikkeuksetta laimentaneet Engelin suurenmoisen luomuksen kvaliteettia. Uuden suunnitelman myötä vanhainkotivaiheen merkit pyyhkiytyivätkin talosta lähes kokonaan. 22 Ylhäällä: Pysyvä Vuojoki-näyttely päärakennuksen 1. kerroksessa. Auditorion kalusteita, irtotuolit Nikari Oy. Kari Virtanen 76

23 Vaikka korjauksen lähtökohtana oli hyödyntää kaikki käyttökelpoinen vanha aines, uuttakin suunniteltiin. Nämä ovat ilmeeltään modernia designia tavoitteena, että niiden syntyhetki on myöhemmin silmäiltäessä helppo ajoittaa. Toisaalta pyrittiin päivän muotioikuista vapaaseen muotokieleen aika näyttää onnistuttiinko tässä. Yhtä kaikki, vanhan ja uuden kontrasti on yksi iästä kertova tekijä, olkoonkin että sitä ei Vuojoen tapauksessa haluttu erityisesti korostaa luvun rakennuksessa pinnat vanhenevat kauniisti. Vuojoella koettiin tärkeäksi, ettei rakennuksen vanhuuden merkkejä ajattelemattomasti poistettu. Historian läsnäolon tuntu syntyy käytön jäljistä, autenttisista materiaaleista, pintarakenteista ja väreistä. Kartanoon saapuva kiinnittää ehkä huomionsa kuhmuisiin ikkunoiden vesipelteihin, hän astelee ei-niin-ryhdikkäitä ulkoportaita, tarttuakseen tummuneeseen pääoven painikkeeseen. Sisällä odottavat kuluneet kalkkikivilattiat ja -portaat. Puulattioiden lankkujen saumat näyttävät tarkkaavaiselle vieraalle alkuperäiset uunien paikat. Vanha lasi eri muodoissaan, alkuperäisikkunoissa, antiikkisissa kristallikruunuissa sekä kaakeliuunien krakeloidussa pinnassa, saa valon väreilemään tavalla, jota ei nykyajan rakennuksissa näe. V Vuojoen elinkaari ei pääty näihin 170 vuoteen. Kartano on nyt huolellisesti kunnostettu uuteen käyttöön ei museoksi vaan eläväksi kokonaisuudeksi, joka on kaikkien saavutettavissa, turvallinen käyttää, kestävä kehittää ja ylläpitää. Kuitenkin on hyvä muistaa, että tämä ei ollut kartanon viimeinen korjaus. Rakennukselle muodostuu rikas historia siitä, että jokainen käyttäjä ottaa talon haltuunsa omalla tavallaan, edeltäjien jättämät lähtökohdat sivistyneesti huomioiden. Käyttäjien vaatimukset saavat tulevaisuudessa muotoja, joita emme tänä päivänä osaa kuvitellakaan. Restauroinnin ihanteetkin näyttävät kehittyvän. Joka tapauksessa rakennus pysyy parhaiten kunnossa jatkuvan ylläpidon periaatteella, jolloin rajuihin peruskorjauksiin ei toivottavasti enää tarvitse turvautua. Kirjoittaja Simo Freese on arkkitehti ja Vuojoen korjaushankkeen pääsuunnittelija 77

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Renovation Center, EU-day Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio

Renovation Center, EU-day Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio Renovation Center, EU-day 21.9.2016 Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio MARK LivingLabhankkeen materiaalia Toimenpiteet Osallistuminen suunnittelukokouksiin Arkkitehtisuunnittelu

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

2 6000 m 2 vapaata toimistotilaa Rakennusvuosi 1997 Toimistotilaa 12 604 m 2 Vapaana ~6 000 m 2 Kerroksia 7 Tilojen kunto Sijaitsevat parkkitalossa P5, johon kulku yhdyskäytävän kautta. Vieraspaikat sijaitsevat

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS KORJAUS RAPORTTI VÄLIAIKAISTUENNOISTA Torikatu Joensuu

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS KORJAUS RAPORTTI VÄLIAIKAISTUENNOISTA Torikatu Joensuu JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS KORJAUS RAPORTTI VÄLIAIKAISTUENNOISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 04.07.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009.

VANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009. . 1 (20) Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009 Projekti VANTAAN KAUPUNKI NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa Rev. Päiväys Muuttanut Hyväksynyt Muutos P:\\Kuntoarvio_.doc Aaro Kohonen Oy www.aarokohonen.com

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

Työmaan siivous pintojen ja kalusteiden asennuksen aikana

Työmaan siivous pintojen ja kalusteiden asennuksen aikana KUOPION KAUPUNKI RAKENNUSSIIVOUSOHJE 1(5) Tilakeskus Siivoustoimi 8.2.2006 raksiivohj.doc RAKENTAMISEN AIKAINEN SIIVOUS - Urakoitsijoiden vastuut rakennussiivouksesta ja jätteiden lajittelusta määritellään

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013) Pohjois-Savon pelastuslaitos Hyväksytyt poikkeamat Riskienhallinta 25.9.2014 1/6 Automaattisten sammutuslaitteistojen suunnitelussa hyväksyttävät poikkeamat. SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET 1 KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Sisällys 1. Tilarakenne ja muunneltavuus... 2 1.1. Käytävälinjan muuttaminen... 3 2. Koljonvirran tilat asumiskäytössä... 4 2.1. Hoitolaitostyyppinen asuminen... 4 2.1.1.

Lisätiedot

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS RAKENNUSTAPASELOSTUS 25.1.2016 Oy Kyöstintie 29 84100 Ylivieska puhelin 08-420 009 faksi 08-420 060 2 D1 Olevat aluerakenteet D10 Oleva maaperä Rakennusalue on rakennettua

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE 3 83900 JUUKA 14.02.2011 Sisällys Esipuhe...3 1 Yleistä kiinteistöstä...3 2 Asiakirjat...3 3 Rakenteiden ja järjestelmien

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Harri Koskenranta

Harri Koskenranta T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 3.2. 2005 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT 3.2. 2005 T-110.460 Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LUONNOS 8.6.2016 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se

Lisätiedot

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Pyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Pyörätuolihissit Pyörätuolihissit ovat kevytrakenteisia pystyhissejä tai porrashissejä jotka soveltuvat yleensä melko pieniin tasoeroihin. Kerroksesta toiseen siirtymisessä on uudisrakennuksissa käytettävä

Lisätiedot

Jugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE

Jugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE Jugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE Håkansbölen kartano Hakunilassa tuli Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005. Kaupan myötä vantaalaisista tuli valtakunnallisesti

Lisätiedot

Rakennusosat ja tekniset järjestelmät Liite 4. Rakennusteknilliset osat. Hankkeen nimi. Huomioita

Rakennusosat ja tekniset järjestelmät Liite 4. Rakennusteknilliset osat. Hankkeen nimi. Huomioita Hankkeen nimi Rakennusosat ja tekniset järjestelmät Liite 4 Rakennusteknilliset osat Alueosat Maaosat Tuennat ja vahvistukset Päällysteet Alueen varusteet, opasteet Alueen rakenteet, aidat, tukimuurit

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen historiallisessa ympäristössä

Täydennysrakentaminen historiallisessa ympäristössä Täydennysrakentaminen historiallisessa ympäristössä Historialliseen ympäristöön rakentaminen on täydennysrakentamista Onnistunut täydennysrakentaminen on aktiivinen osa rakennussuojelua. Tilanteen on oltava

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

tilat ja muuntelumahdollisuudet

tilat ja muuntelumahdollisuudet Miestentie 1 tilat ja muuntelumahdollisuudet Vuonna 1986 rakennetussa talossa on yhteensä n. 6 500 neliötä vuokrattavaa tilaa. Rakennuksessa on 3 henkilöhissiä ja tavarahissi. Autopaikkoja on yhteensä

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio Tuurnankatu 15 D 15 33270 TAMPERE p.0400-480761 email seija.hirvikallio@dnainternet.net y-tunnus 1140642-8 Tampereen Pienteollisuustalo Oy/Rakennusvaihe V Hankesuunnitelma

Lisätiedot

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Esittely Rakennuskanta Rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria: Toim. Petri Neuvonen: Kerrostalot

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Opettajan määräämissä noin kolmen hengen ryhmissä toteutetaan projekti, jossa yhdistyy yhtälöiden ratkaiseminen hahmotuskyky ja luovuus annettujen resurssien käyttö tutustuminen

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin kaupungin opetusvirasto Juha Juvonen, Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

TA-ASUMISOIKEUS OY/ AAKKULANTIE 15

TA-ASUMISOIKEUS OY/ AAKKULANTIE 15 30.06.2010 ASEMAPIIRUSTUS 3h + k + s 76,5 m² As. 2, 3, 6, 7, 9, 11, 12 4h + k + s 85,0 m² As. 8, 10 4h + k + s 85,5 m² As. 1, 4, 5, 13 MITTAKAAVA 1:600 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Puiden ja pensaiden

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

Asunto Oy. Sipoon Kvartsi. Kvartsitie 1

Asunto Oy. Sipoon Kvartsi. Kvartsitie 1 Asunto Oy Sipoon Kvartsi Kvartsitie 1 Uutta modernia asumista Söderkullassa! Asunto Oy Sipoon Kvartsi rakennetaan Söderkullan alueelle lähelle palveluja ja hyviä ulkoilumaastoja. Yhtiöön tulee kolme taloa,

Lisätiedot

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA PAIJULAN KOULU Paijulan koulu Nousiaisten kunnassa. Alun perin rakennettu noin 1920 ja laajennus tehty 1970. Rakennuksen kerrosala on noin 528 m² ja huoneistoala noin 470 m². Rakennuksen arvioitu tilavuus

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Harri Koskenranta Fyysinen turvallisuus 4.2.2004: Kuorisuojaus Arvot Suojaustoimenpiteet Uhkat Tunnistetaan Luokitellaan Mitoitetaan Otetaan

Lisätiedot

TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1. Antinkatu 1, Helsinki

TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1. Antinkatu 1, Helsinki TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1 Antinkatu 1, 00100 Helsinki MIELENKIINTOINEN FUNKKISKIINTEISTÖ Rakennushistorialtaan mielenkiintoinen funkkiskiinteistö sijaitsee keskeisellä paikalla Kampissa ja tarjoaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE Rakentamistapaohje, joka ohjaa uudisrakentamista Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan AKkorttelialueilla kortteleissa 80 ja 81. Rakentamistapaohjeet liittyvät asemakaavaan AK 358 (KV hyv. 8.6.2015 46).

Lisätiedot

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

Lupakynnys; esimerkkejä lupaa vaativista korjaushankkeista. Risto Levanto Vs. Yli-insinööri

Lupakynnys; esimerkkejä lupaa vaativista korjaushankkeista. Risto Levanto Vs. Yli-insinööri Lupakynnys; esimerkkejä lupaa vaativista korjaushankkeista Risto Levanto Vs. Yli-insinööri 12.12.2016 Tietoa (luvanvaraisuuteen ja muuhunkin) löytyy Pääkaupunkiseudun yhteiset tulkinnat pksrava.fi Helsingin

Lisätiedot

Esitystekniikoita ja visualisoinnin workflow

Esitystekniikoita ja visualisoinnin workflow 1 / 43 Digitaalisen arkkitehtuurin yksikkö Aalto-yliopisto Esitystekniikoita ja visualisoinnin workflow Miksi? 2 / 43 piirustuksilla arkkitehti kommunikoi muille suunnitelmasta (esim. skabat) eläydyttävä

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

Kårkulla Samkommun. BARNENS BY Vålaxvägen 553, Vålax RUOKALARAKENNUS MUUTOSTYÖT H U O N E S E L O S T E Sivua

Kårkulla Samkommun. BARNENS BY Vålaxvägen 553, Vålax RUOKALARAKENNUS MUUTOSTYÖT H U O N E S E L O S T E Sivua Kårkulla Samkommun BARNENS BY Vålaxvägen 553, 07450 Vålax RUOKALARAKENNUS MUUTOSTYÖT H U O N E S E L O S T E 12 Sivua Kohde: BARNENS BY, R U O K A L A Osoite: VÅLAXVÄGEN 553 laadittu: 2 TAMBUR tv h=n.2500

Lisätiedot

Asunto Oy Kuopion. Neulamuikku. Savottatie 9, Kuopio

Asunto Oy Kuopion. Neulamuikku. Savottatie 9, Kuopio Asunto Oy Kuopion Neulamuikku Savottatie 9, 70150 Kuopio Uutta rakentamista Neulamäessä! Asunto Oy Kuopion Neulamuikku rakennetaan Neulamäen etuosaan lähelle palveluja ja hyviä ulkoilumaastoja. Yhtiöön

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Asunto on 6/6 kerroksessa 1956 rakennetussa talossa Helsingin Kalliossa. Talossa on hissi. Asukkaat muuttavat työn ajaksi pois asunnosta.

Asunto on 6/6 kerroksessa 1956 rakennetussa talossa Helsingin Kalliossa. Talossa on hissi. Asukkaat muuttavat työn ajaksi pois asunnosta. Kirstinkatu, Helsinki Tarjouspyyntö: Kerrostalon asunnon maalaus 4.6.2016 Liitteet: Pohjakuva Huoneselostus + värisävyt Valokuvat Työnkuvaus: Asunto on 6/6 kerroksessa 1956 rakennetussa talossa Helsingin

Lisätiedot

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 24.05.16 10693 Pirttimäki Tommi 045 326 1711 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 9 32701 Huittinen sanna.paivaniemi@oikeus.fi TYÖKOHDE Antinkuja 2 27710 Köyliö

Lisätiedot

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU Cygnaeuksen koulu, 20100 TURKU SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS JATKOTUTKIMUSSUUNNITELMA 15.3.2010 Raksystems-Antcimex Oy Vähäheikkiläntie 56 B FI-20810 TURKU p. 0207 495 500 20100 TURKU 2

Lisätiedot

Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet

Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet Hankkeelle perustettiin suunnitteluryhmä kesällä 2010 Samaan aikaan kohteesta tehdystä rakennushistoriaselvityksestä

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 30.3.2012 IV-kuntotutkimus Metsikköpolun päiväkoti Kukinkuja 14 01620 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

Asunto Oy Vaasan Punostie 5

Asunto Oy Vaasan Punostie 5 Asunto Oy Vaasan Punostie 5 PUROLA, Punostie 5 Vaasa BOBÄCK, Snoddvägen 5 Vasa TAITEILIJAN NÄKEMYS KUVA VIITTEELLINEN Arvioitu valmistuminen: kevät 2015. Uppskattad färdigställning: våren 2015. Myllykatu

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

SUUNNITTELUASIAKIRJAT OSSINLAMMEN SILTA, Otaniemi KOIVIKKO Puinen vinoköysisilta Jm 1,9 + 8,0 + 4,2 m Kokonaispituus 16,2m

SUUNNITTELUASIAKIRJAT OSSINLAMMEN SILTA, Otaniemi KOIVIKKO Puinen vinoköysisilta Jm 1,9 + 8,0 + 4,2 m Kokonaispituus 16,2m SUUNNITTELUASIAKIRJAT OSSINLAMMEN SILTA, Otaniemi KOIVIKKO Puinen vinoköysisilta Jm 1,9 + 8,0 + 4,2 m Kokonaispituus 16,2m Suunnitelmaselostus Ossinlammensilta, Koivikko... 3 Rakennuspaikka... 3 Suunnittelun

Lisätiedot

Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä

Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä Huoneisto Aleksanterinkatu 50 E 6 liitetään tulevan remontin yhteydessä huoneistoon A 9, johon se alunperin ennen

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

HOMEKOIRATARKASTUS RAPORTTI

HOMEKOIRATARKASTUS RAPORTTI HOMEKOIRATARKASTUS RAPORTTI Mäkeläntie 2, Pulkkila 17.5.2014 HOMEKOIRATARKASTUS RAPORTTI M Ä K E L Ä N T I E 2, P U L K K I LA Kohde Osia koulurakennuksesta osoitteessa Mäkeläntie 2, 92600 Pulkkila Tilaaja

Lisätiedot

MÄKELÄNRINTEEN LUKIO Mäkelänkatu 47 PUUIKKUNOIDEN PERUSKORJAUS

MÄKELÄNRINTEEN LUKIO Mäkelänkatu 47 PUUIKKUNOIDEN PERUSKORJAUS MÄKELÄNRINTEEN LUKIO Mäkelänkatu 47 PUUIKKUNOIDEN PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA 30.11.2015 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 1 YHTEENVETO... 3 1.1 Hankkeen perustiedot... 3 1.2 Hankkeen tarpeellisuus... 3

Lisätiedot

KAUP.OSA KORTTELI TONTTI TUTKIMUSPAIKKA Hämeenkatu 28 II 4 1. Rakennustyömaa. Neljä harmaakiviseinän jäännöstä

KAUP.OSA KORTTELI TONTTI TUTKIMUSPAIKKA Hämeenkatu 28 II 4 1. Rakennustyömaa. Neljä harmaakiviseinän jäännöstä Turku, KAUP.OSA KORTTELI TONTTI TUTKIMUSPAIKKA Hämeenkatu 28 II 4 TUTKIMUKSEN LAATU Rakennustyömaa AIKA 5.5.-22.7.98 TUTKIJAT VALOKUVAAJAT H.Brusila, N.Lepokorpi, A.Pihlman M.Puhakka, A.Pihlman, N.Lepokorpi

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Hissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Hissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Hissit Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Tasoeroista määrätään F1:ssä mm. seuraavaa: Milloin kerroskorkeuden mittainen tai tätä suurempi tasoero järjestetään porrasyhteydellä, liikkumisesteetön

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

perustuksen mittaohje asiakkaan perustussuunnittelun pohjaksi Rakentamisopas

perustuksen mittaohje asiakkaan perustussuunnittelun pohjaksi Rakentamisopas 1.1. Yleistä Kaikkien Hirsikoto asiakkaiden käytettävissä on asiantunteva puhelinneuvonta koko rakennusvaiheen ajan Hirsikoto toimituksissa noudatetaan hirsitalojen RT 16-10589 hirsitalojen toimitusehtoja

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2 MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ 2.440 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Hämeenkyrössä osoitteessa Sivutie 11, 39200 Hämeenkyrö sijaitseva teollisuuskiinteistö. Kiinteistön vieressä on K-Supermarket ja Tokmanni

Lisätiedot

Kuvia Mehtätalojen rakennushankkeesta Omistajat Kaarina ja Pentti Mehtätalo, Siipolantie 49, Haukipudas

Kuvia Mehtätalojen rakennushankkeesta Omistajat Kaarina ja Pentti Mehtätalo, Siipolantie 49, Haukipudas Kuvia Mehtätalojen rakennushankkeesta 10.5.2016. Omistajat Kaarina ja Pentti Mehtätalo, Siipolantie 49, 90830 Haukipudas Taloa on tehty hiljalleen harkiten perinteitä kunnioittaen Pentin yrityksen restaurointitoiminnan

Lisätiedot

POIJU 1/13 HELSINKI SÖRNÄISTENNIEMI KORTTELI 10583

POIJU 1/13 HELSINKI SÖRNÄISTENNIEMI KORTTELI 10583 POIJU 1/13 HELSINKI SÖRNÄISTENNIEMI KORTTELI 10583 ASEMAKAAVA: LÄNSISIIPI VARJOSTAA JA PEITTÄÄ KATTOKULMA LIIAN LOIVA AURINKOTEKNIIKALLE LÄNSISIIVEN KATTO JYRKEMMÄKSI USEAN ASUNNON NÄKYMÄT AVARTUVAT KATTO

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti Kaupunkisuunnittelujaosto pyysi lausuntoa seuraavilta rakennusliikkeiltä, jotka kaikki jättivät lausuntonsa. Lausunnot

Lisätiedot

MUUTTOVALMIS SISUSTUSVALMIS AVAIMET KÄTEEN LISÄTIETOJA X= kuuluu urakkaan, O= ei kuulu urakkaan

MUUTTOVALMIS SISUSTUSVALMIS AVAIMET KÄTEEN LISÄTIETOJA X= kuuluu urakkaan, O= ei kuulu urakkaan MUUTTOVALMIS SISUSTUSVALMIS AVAIMET KÄTEEN LISÄTIETOJA X= kuuluu urakkaan, O= ei kuulu urakkaan SUUNNITELMAT JA VALVONTA Pääpiirustukset ja pääsuunnittelijan Pääpiirustukset, perustamistapaselvitys O X

Lisätiedot

Savon ammatti- ja aikuisopisto Presidentinkatu 1 ja 3 vanhat osat

Savon ammatti- ja aikuisopisto Presidentinkatu 1 ja 3 vanhat osat Savon ammatti- ja aikuisopisto Presidentinkatu 1 ja 3 vanhat osat Rakennetekninen arviointi rakennuksien peruskorjattavuudesta Rakennussuunnittelutoimisto Nylund Oy Sivu 2 / 16 Sisällys 1. Yleistä... 3

Lisätiedot

Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne Maija Lehtinen

Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne Maija Lehtinen Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne 21.3.2015 Maija Lehtinen Jousenkaaren koulu Valmistunut 1961 Peruskorjattu kahdessa vaiheessa 1996 ja 1998 21.3.2016 2 Kohdekohtainen sisäilmaryhmä Jousenkaaren koululle

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo OHJE Tarkastukseen on hyvä varata aikaa 3-4 tuntia. Kylpyhuoneessa ei saisi kastella lattiaa ja seiniä 2 päivää ennen tarkastusta. Mikäli on amme

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011 HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) ALVAR AALTO -SUOJELUKOHDE, STORA ENSO OYJ:N PÄÄKONTTORIRAKENNUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 12048) Hankenro 0685_1 Kslk dnro 2005-415 SISÄLLYS Osallistumis-

Lisätiedot

ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE Mansikka-ahontie 3, 05810 Hyvinkää

ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE Mansikka-ahontie 3, 05810 Hyvinkää ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE Mansikka-ahontie 3, 05810 Hyvinkää ASUNTO OY HYVINKÄÄN MANSIKKA-AHONTIE MANSIKKA-AHONTIE 3, 05810 HYVINKÄÄ Arvioitu valmistuminen helmikuu 2016 Rauhallisella ja viihtyisällä

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot