2/13. Kasvavaa moottorivalmistusta. Suomessa. Lehden liitteenä Ekokemin 2014 kurssiesite! Ekokem. Dieselmoottorivalmistaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/13. Kasvavaa moottorivalmistusta. Suomessa. Lehden liitteenä Ekokemin 2014 kurssiesite! Ekokem. Dieselmoottorivalmistaja"

Transkriptio

1 Ekokem Tässä lehdessä myös 7 Jätelainsäädännön uudistus etenee 12 Ekokemin apurahat haettavana 22 Toimintamme laajentui 2/13 Lehden liitteenä Ekokemin 2014 kurssiesite! Kasvavaa moottorivalmistusta Suomessa Dieselmoottorivalmistaja Agco Power investoi ja rekrytoi Nokialla 14 4 Ekokem purkaa rakennuksia 8 Arinakuonan jalostusta kehitetään 18 Jätteistä energia teollisuusprosessiin

2 Sisältö Pääkirjoitus 2/13 Agco Power kuuluu maailman suurimpiin dieselmoottorien valmistajiin Vuorokaudessa valmistuu moottoria 14 Ekokemin rakennuspurkutoiminnan ytimessä on rakennusjätteiden erottelu ja hyödyntäminen. Yli 95% jätteistä voidaan hyödyntää. 4 Ekokemin, KWH Mirkan ja Renewan yhteistyöstä syntyi Suomen ensimmäinen jätepolttoainetta hyödyntävä pienen kokoluokan kattilalaitos Jätelainsäädännön uudistaminen etenee 12 Ekokemin 2014 apurahat haettavana 22 Ekokemin toiminta laajentui Ekokem kehittää menetelmiä, joilla jätteenpoltosta syntyvästä arinakuonasta saadaan yhä enemmän materiaalia hyödynnettäväksi. Arinakuonasta enemmän irti 8 Ekokemin sidosryhmälehti Ekoasiaa 2/2013 Julkaisija Ekokem Oy Ab, PL 181, Riihimäki, puh , ekokem.fi Päätoimittaja toimitusjohtaja Timo Piekkari Toimitus Satu Meriluoto Auli Westerholm Ulkoasu Satu Saksala Valokuvat Ekokemin arkisto, ellei toisin mainita Paino Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere 2013 ISSN Tilaukset ja osoitteenmuutokset HIILINEUTRAALI PAINOTUOTE ClimateCalc CC /FI Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY Hiomatuotteita valmistavan KWH Mirkan tehtaan tarvitsema energia noin 43GWH vuodessa tuotetaan jätteistä Ekokemin rakentamassa hyötyvoimalassa. Tuotetulla energialla korvataan fossiilisia polttoaineita. Kokonaisvaltaisen ympäristönhuollon kumppani Ensi vuoden budjetointi ja liiketoiminnan kehittämisen painopisteiden määrittely on parhaillaan käynnissä monissa yrityksissä, myös Ekokemissa. Ekokemin tulevaisuuden suunnittelun punaisena lankana on kannattavan kasvun jatkaminen. Ekokemin perinteiset vahvuudet eli ympäristörakentaminen sekä tavanomaisten ja vaarallisten jätteiden käsittely muodostavat kestävän perustan kasvulle, mutta Ekokem on paljon muutakin. Tulevaisuuden kasvun moottorina toimii kattavan materiaali- ja energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävän palvelukokonaisuuden tarjoaminen asiakkaillemme. Esimerkkinä laajenevasta palvelutarjonnasta tulemme jatkossa panostamaan muun muassa hajautetun energiantuotannon ratkaisuihin, joissa hyödynnämme asiakkaan Hyödynnämme prosessissa syntyviä sivuvirtoja energiantuotannossa lähellä asiakasta. asiakkaan prosessissa syntyviä Ekokem ottaa vastuun energiantuotannosta ja toimittaa asiakkaalle höyryä, kaukolämpöä ja sähköä. giantuotannossa sivuvirtoja ener- Samalla vähennämme kaatopaikkakuormitusta, korvaamme neitseelli- lähellä asiakasta. siä polttoaineita ja tuotamme taloudellisesti mitattavaa lisäarvoa yhdessä asiakkaan kanssa. Ekokem tarjoaa asiakaskohtaisia ratkaisuja myös teollisuuden vesienkäsittelyyn. Huolehdimme jätevesien asianmukaisesta käsittelystä ja hyödynnämme prosessissa syntyvät sakat esimerkiksi ympäristörakentamiskohteissa neitseellisten raaka-aineiden sijaan. Ympäristörakentamisen saralla tulemme kehittämään muun muassa purkuliiketoimintaamme, joka täydentää jo olemassa olevaa palvelutarjontaa ja kytkeytyy saumattomasti ympäristörakentamisen ja energiantuotannon palvelukokonaisuuteen. Tavoitteemme on olla kokonaisvaltaisen ympäristönhuollon kumppani asikkaillemme! Jani Lösönen Maajohtaja

3 teksti: Satu Meriluoto Kuvat: Ekokem Purkutoiminnan ytimessä materiaalien hyödyntäminen Ekokem pystyy hyödyntämään valtaosan rakennuspurkutoiminnassa syntyvästä jätteestä muissa projekteissaan, esimerkiksi kaatopaikkojen rakennekerroksina ja energiana. Myös purkutyömaalla ilmenevät mahdolliset pilaantuneet maat tai vedet pystytään kunnostamaan. Ekokem on tehnyt rakennuspurkuprojekteja Suomessa noin vuoden ajan. Purkutoiminnan ytimessä on rakennusjätteiden erottelu ja hyödyntäminen muissa Ekokemin kohteissa. Yli 95 prosenttia rakennusjätteistä voidaan hyödyntää muun muassa kaatopaikkojen pinta- ja pohjarakenteissa, allas- ja kenttärakenteissa, maaperän kunnostuksessa, pohjaveden käsittelyssä ja suojarakenteissa sekä kaatopaikkojen hoidossa. Hyötykäyttöratkaisut tehdään tapauskohtaisesti, mutta rakennusjätteet pyritään kuitenkin aina hyödyntämään mahdollisimman lähellä purkupaikkaa. Monipuolisen osaamisensa vuoksi Ekokem voi hoitaa purkutyömailla eteen tulevat yllätyksetkin. Jos työmaalta löytyy purkuprojektin yhteydessä esimerkiksi pilaantuneita maita tai vesiä, meillä on valmiudet kunnostaa ne. Tai jos purkutyössä syntyy vaarallista jätettä, me voimme hyödyntää sen energiaksi. Tänä vuonna saimme myös työsuojeluviranomaisten myöntämän asbestipurkuvaltuutuksen. Asbestijätteen loppusijoitukseen Ekokemillä on ollut lupa jo aikaisemmin, kertoo Ekokemin työpäällikkö Kari Vahtera. Yhtiö kehittää itse käsittely- ja hyötykäyttömenetelmiä rakennusjätteille ja käyttää apunaan myös uusia, tehokkaita menetelmiä kehittäviä aliurakoitsijoita. Muun muassa kipsilevy- ja bitumikatejätteen kierrättämiseen on kehitetty uusia menetelmiä. Näin voidaan korvata neitseellisiä materiaaleja ja nostaa rakennusjätteen kierrätysastetta. Yli 95 % rakennusjätteistä voidaan hyödyntää. Monipuolisia kohteita ympäri Suomea ja ulkomailla Tänä vuonna Ekokem on tehnyt purkuprojekteja muun muassa Siilinjärvellä, Valkeakoskella ja Savonlinnassa. Siilinjärvellä purettiin koulutuskeskus, oppilasasuntola ja ruokalarakennus uudisrakennuksen tieltä. Purkujätteestä pystyttiin hyödyntämään noin 4000 tonnia puhdasta betonia Kuopion Sorsasalossa sijoitettiin kenttärakenteisiin ja kaatopaikan pohjarakenteisiin. Valkeakoskella purettavana oli vanhainkoti ja hissikuilu, joka sijaitsi vanhainkodin uudemman, 70-luvulla rakennetun osan ja 30-luvulla rakennetun vanhan osan välissä. Vanha osa on suojeltu, eikä purkutyö saanut vahingoittaa sitä. Myös tämän purkutyömaan materiaaleja hyödynnettiin läheisellä Ekokemin urakoimalla kaatopaikkatyömaalla, jonka peittorakenteisiin käytettiin purkujätteistä tiilet ja pulveroidut betonit, sanoo Vahtera. 4 5

4 Ajankohtaista Jätelainsäädännön uudistaminen etenee Jätehuollon keskeiset säädökset, jätelaki ja -asetus, on uudistettu. Uudistus jatkuu toimiala- ja jätelajikohtaisten säädösten uudistamisella. Oheisessa taulukossa on esitetty ajankohtaiskatsaus lähiajan muutoksista. Taulukon lähteenä on ympäristöministeriön aineistot. Säädös Voimaantulo Merkittävät muutokset aiempaan VNA asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista 846/ Jäteasfaltin ja lentotuhkan hyödyntäminen. VNA jätteen polttamisesta 151/ Pääosin ennallaan, jätelain mukaiset tarkennukset. VNA kaivannaisjätteistä 190/ Pääosin ennallaan, jätelain mukaiset tarkennukset. VNA kaatopaikoista 331/2012 ja jäteasetuksen muutos 332/ , Orgaanisen jätteen kaatopaikkauskielto alkaen. Eri materiaalit erotellaan ja hyödynnetään mahdollisimman lähellä purkupaikkaa. Laki vaarallisten aineiden rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa 387/2013 VNA juomapakkausten palautusjärjestelmästä 526/2013 VNA käytöstä poistettujen renkaiden erilliskeräyksestä ja hyödyntämisestä 527/ Vaikuttaa SER-jätehuoltoon tulevaisuudessa Tuottajavastuu panttijärjestelmällä, sitova uudelleenkäyttö- tai kierrätystavoite 90 % Tuottajavastuu, sitova uudelleenkäyttö- tai kierrätystavoite 95 %. Purkutyön kokonaispalvelu Laaja kirjo purkukohteita asuin-, julkis- ja teollisuusrakennusten purkutyöt, teollisuusalueiden purkutyöt ja teollisuuden rakenteiden purkutyöt. Kokonaispalvelu sisältää purkutyön suunnittelun jäte- ja hyötykäyttösuunnitelman tarvittavien lupien hankinnan työn toteutuksen purettujen materiaalien toimittamisen asianmukaiseen käsittelyyn hyödynnettäviksi alueen jatkokäyttöön liittyvät infrarakentamisen työt. Savonlinnassa Ekokem purki kaupungin keskustassa järven rannalla sijainneen vanhan sahan hallirakennukset ja käsitteli alueen pilaantuneet maat. Hankkeeseen liittyvät asbestipurkutyöt tehtiin omana työnään. Hallien liimapuurungot ja suuri osa katto- ja ulkoseinärakenteista sekä nosto-ovista käytetään uudelleen. Ekokem valittiin hankkeen urakoitsijaksi monipuolisen osaamisena ansiosta, koska se pystyi hoitamaan sekä purkutyön että pilaantuneiden maiden käsittelyn, Vahtera sanoo. Ekokem on tehnyt purkuprojekteja Suomen lisäksi aiemmin ulkomailla. Esimerkiksi Albaniassa Ekokem teki vuosina kolme tehdasalueen kunnostusprojektia, joihin sisältyi myös purkutoimintaa. Yksi kunnostetuista oli vanhan lannoitetehtaan alue. Kunnostustyö kattoi tehtaan tyhjentämisen ja purkamisen lisäksi pilaantuneen maaperän poistamisen ja maaperän sekä tuotannon lietteiden stabiloimisen ja vaarallisten jätteiden pakkaamisen. Edistämässä purkutoiminnan vaatimustasoa Ekokem on myös mukana edistämässä Suomessa tapahtuvan purkutoiminnan vaatimustasoa. Yhtiö on ollut perustamassa European Demolition Associationin EDA:n Suomenosastoa. Osasto kantaa nimeä Suomen purkuliikkeiden liitto ja se on perustettu viime vuonna. Liiton tavoitteena on nostaa purkutoiminnan profiilia ja luoda alalle kriteerejä hieman samaan tapaan kuin on luotu asbestipurkutyölle. Ekokemin lisäksi useimmat Suomen suurimmista purkutoimintaa harjoittavista yrityksistä ovat jo yhdistyksen jäseniä tai kiinnostuneet jäsenyydestä. Monipuolisen osaamisensa vuoksi Ekokem voi hoitaa purkutyömailla eteen tulevat yllätyksetkin. VNA keräyspaperin erilliskeräyksestä ja kierrätyksestä 528/2013 VNA pakkauksista ja pakkausjätteistä ja jätelain muutos VNA sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta ja jätelain muutos VNA romuajoneuvoista, VNA vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa EU:ssa syntyy vuosittain 2,7 miljardia tonnia jätettä, josta 98 miljoonaa tonnia on vaarallista. Keskimäärin ainoastaan 40 prosenttia kiinteästä jätteestä käytetään uudelleen tai kierrätetään. Loppuosa menee kaatopaikalle tai poltettavaksi. Joissakin jäsenvaltioissa yli 70 prosenttia jätteestä kierrätetään, mikä osoittaa, että jätettä voidaan käyttää yhtenä EU:n tärkeimmistä resursseista. Samanaikaisesti monissa jäsenvaltioissa kaatopaikalle viedään yli 75 prosenttia yhdyskuntajätteestä. Ehdotus EU:n 7. ympäristöohjelmaksi Tuottajavastuu, sitova kierrätystavoite 75 %. lausunnolla Tuottajavastuu, myös muovipakkauksille erilliskeräys, kierrätystavoitteisiin muutoksia. valmisteilla Tuottajavastuu, erilliskeräyksen tavoite 65 % vuonna 2019, muutoksia hyödyntämistavoitteisiin. valmistelu 2014 Tuottajavastuu, tarkistetaan vastaanottopaikkojen määrä ja kierrätystavoitteet. VNA paristoista ja akuista valmistelu 2014 Tarkistetaan ajoneuvoakkujen vastaanottopaikkojen riittävyys. VNA jätteiden käytöstä maarakentamisessa ( MARA -asetus) valmistelu 2014 Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa Esitetty uusien jätelajien sisällyttämistä soveltamisalaan hyödyntämisen edistämiseksi. Tavoitteemme on muuttaa EU resurssitehokkaaksi, vihreäksi ja kilpailukykyiseksi, vähähiiliseksi taloudeksi. 6 7

5 teksti: Satu Meriluoto Kuvat: Ekokem Arinakuonasta enemmän irti Kaatopaikan rakentamisessa ja sulkemisessa voidaan hyödyntää jalostettua arinakuonaa. Suomessa jätteenpolton arinakuonaa muodostuu vuosittain yli satatuhatta tonnia. Määrä kasvaa, kun uusia polttolaitoksia käynnistetään. Ekokem kehittää menetelmiä, joilla arinakuonasta saadaan yhä enemmän materiaalia hyödynnettäväksi. Jalostettuna kaatopaikkarakenteisiin Jalostettua, metallieroteltua kuonaa voidaan hyödyntää esimerkiksi kaatopaikkarakentamisessa tai kaatopaikkojen sulkemisessa. Vuosittain Ekokem on hyödyntänyt kymmeniätuhansia tonneja jalostettua arinakuonaa suljettavien kaatopaikkojen pintarakenteiden kaasunkeräyskerroksissa sekä uusien kaatopaikkojen ja jätteenkäsittelykenttien pohjarakenteissa. Arinakuonaa syntyy, kun yhdyskuntajätettä poltetaan jätteenpolttolaitoksessa. Arinakuona on voimalan arinalta poistettavaa polton jäännöstä, joka tavallisimmissa laitosratkaisuissa jäähdytetään vedellä ennen kuin se viedään välivarastokasalle ikääntymään. Arinakuonaa syntyy Suomessa vuosittain yli satatuhatta tonnia. Ekokem on käsitellyt omien voimaloidensa lisäksi muun muassa Kotkan, Oulun ja Turun jätteenpolttolaitosten kuonia eli valtaosan kaikesta tällä hetkellä Suomessa syntyvästä arinakuonasta siirrettävällä kuonalaitoksellaan. Rekan perässä kulkeva kuonalaitos mahdollistaa sen, että voimme mennä asiakkaan luokse tekemään käsittelyn, kertoo Ekokemin tutkimusinsinööri Anne Marttila. Arinakuonan jalostuksessa kuonaa seulotaan eri raekokoihin ja samalla siitä erotellaan metalleja. Jätteen syntypaikkalajittelusta huolimatta arinakuonassa on jäljellä arvokkaita materiaaleja, joiden erottelua Ekokem kehittää. Tällä hetkellä Suomessa syntyvistä arinakuonista Ekokem erottelee vuosittain jopa noin tonnia rautaromua ja tonnia muita metallijakeita. Rautaromun ajautuminen sekajätteen mukana polttoon on yleinen ilmiö Euroopassa, myös korkean kierrätysasteen maissa. Rauta saadaan toki polton jälkeenkin palautettua kiertoon miltei täysimääräisesti, mutta sen kuumentaminen on turhaa energian tuhlausta. Sen sijaan muut metallit, kuten mehupakkausten alumiini, esiintyvät usein sellaisessa muodossa, että niiden kuumentaminen on välttämätöntä kierrätyksen mahdollistamiseksi. Jalostamalla metallit talteen Kuonasta voidaan erotella kierrätystä varten arvokkaita metalleja, kuten alumiinia, kuparia ja messinkiä sekä rautaa ja ruostumatonta terästä. Kuonan jalostuksella saadaan aikaan myös hyötykäyttökelpoisia kuonajakeita. Ekokem kehittää jatkuvasti erilaisia menetelmiä seulonnassa syntyvien jakeiden jatkojalostukseen. 8 9

6 Jalostettu kuona soveltuu hyötykäyttöön esimerkiksi suljettavien kaatopaikkojen pintarakenteen kaasunkeräyskerroksessa, kaatopaikkojen pohjarakenteissa ja jätteenkäsittelykenttien rakenteissa. On osoitettu, että arinakuonan hyötykäyttö yhdyskuntajätteiden kaatopaikan kaasunkeräyskerroksessa puhdistaa kaatopaikkakaasua rikkivedystä ja hiilidioksidista. Tämä vähentää kaatopaikan kasvihuonekaasupäästöjä ja parantaa samalla mahdollisuuksia hyödyntää kaatopaikkakaasua. Lisäksi on havaittu, että arinakuonasta on hyötyä kaatopaikkojen hajuhaittojen torjunnassa, Marttila listaa hyötyjä. Seulontaan useita menetelmiä Arinakuonan jalostuksen tavoitteena on saada metallit eroteltua kuonasta mahdollisimman hyvin ja puhtaana. Jalostuksella halutaan saada kuonasta myös parempilaatuista esimerkiksi kaatopaikkarakentamista varten. Kuona ei sellaisenaan kelpaisi hyötykäyttöön, mutta jalostamalla siitä saadaan sellaisia jakeita, joiden hyödyntämiseen saamme ympäristöluvan sopivissa kohteissa. Näin kuonakuorma ei päädy loppusijoitettavaksi kaatopaikalle. Jalostus tapahtuu niin, että kuona lajitellaan neljään tai viiteen jakeeseen koon perusteella, minkä jälkeen jakeista erotellaan rauta magneettierottelulla ja värimetallit pyörrevirtaerottelulla. Pyörrevirtaerottelulla saamme kuonasta eroon sellaiset metallijakeet, jotka ovat ei-magneettisia ja sähköä johtavia, käytännössä kuonan koostumus huomioiden siis kuparia, alumiinia ja messinkiä. Sen sijaan ruostumattoman teräksen erotteluun on käytettävä sensoritekniikkaan perustuvaa erottelua. Kaiken erotellun metallin Ekokem toimittaa kierrätyslaitoksille, jotka jalostavat siitä raaka-ainetta uusiometallituotteisiin. Syntyviä kuonajakeita hyödynnetään puolestaan esimerkiksi juuri suljettavien kaatopaikkojen kaasunkeräyskerroksissa. Tällä hetkellä hyödyntämiskelvotonta jäännöskuonaa jää 5 10 prosenttia alkuperäisestä kuonamäärästä. Hyödyntämiskelvoton osa koostuu epähomogeenisesta, yli 50 millimetrin kokoisesta materiaalista, jolle mietitään parhaillaan prosessointimenetelmää hyötykäytettävyyden parantamiseksi. Jatkojalostustutkimuksia käynnissä Ekokem keskittyy arinakuonan jatkojalostuksessa tutkimaan metallien erottelun tehostamista ja jatkojalostusta. Näihin on useita vaihtoehtoja, kuten mekaaninen erottelu tai märkäprosessit. Lisäksi käynnissä on neljä muuta tutkimusprojektia, jotka liittyvät kuonassa olevan alumiinin korroosionestoon, kuonan ikäännyttämiseen, sen ominaisuuksien muuttumiseen hapettomissa olosuhteissa ja metallierotteluun bioliuotuksella. Alumiinin korroosionestoa koskevan tutkimusprojektin tarkoituksena on selvittää, millä keinoilla alumiinin hapettuminen voidaan estää ja hävikki minimoida. Ekokem erottelee vuosittain noin t metalliromua. Kun arinakuonaa jäähdytetään vedellä, sen sisältämästä metallisesta alumiinista saatetaan menettää jopa puolet hapettumisen seurauksena. Tutkimuksessa testataan erilaisia korroosionestoaineita, joilla tiedetään olevan alumiinin hapettumista estäviä ominaisuuksia, Marttila kertoo. Korroosiotutkimuksessa olevat kuonaerät on liitetty osaksi ikäännytyskokeita. Ikäännytyskokeissa kuonaa ikäännytetään erikorkuisissa kasoissa. Samalla tarkastellaan, miten sen kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet muuttuvat. Ikäännytyskokeissa kuona reagoi ilman hiilidioksidin kanssa, mikä muuttaa sen kemiallisia ominaisuuksia. Lopulta ikäännytyskokeissa mukana olleille, alumiinin korroosionestokokeiden kuonille tehdään metallierottelukokeita, joiden tuloksia verrataan kuonaan, jolle ei ole tehty korroosionestokäsittelyä. Näin saadaan selville, onko korroosionestoaineilla ollut vallitsevissa olosuhteissa alumiinin hapettumista estävää vaikutusta. Metallierotteluun liittyvät myös kuonan bioliuotuskokeet, joissa kuonakasan läpi valutetaan suljettuna kiertona liuosta, johon on lisätty tarkoin valittua bakteeriviljelmää. Bioliuotuskokeissa pyritään samalla myös puhdistamaan kuona lopuista raskasmetalleista, jotta arinakuonan hyötykäytön mahdollisuudet lisääntyisivät. Tehdyissä esikokeissa on nähty esimerkiksi kuparin, nikkelin ja sinkin liukenevan bakteeriliuokseen hyvin. Jatkotutkimuksissa on tarkoitus selvittää, saadaanko bakteeriliuoksesta talteen metalleja vielä esimerkiksi saostamalla. Arinakuonaa on lisäksi tutkimusmielessä sijoitettu maahan upotettuun säiliöön, eli niin kutsuttuun lysimetriin. Tällä lysimetrikokeella selvitetään ensisijaisesti kuonan ominaisuuksien muuttumista hapettomissa olosuhteissa, koska hyötykäyttökohteissa vallitsevat tämänkaltaiset olosuhteet. Osa käynnissä olevista tutkimushankkeista on valmistumassa vielä tänä vuonna. Siirrettävä kuonalaitos erottelee Käsittely tapahtuu Ekokemin siirrettävällä kuonalaitoksella, jolla kuonaa seulotaan yhä useampaan jakeeseen. Samalla kuonan sisältämiä metalleja erotellaan erilaisilla erottelumenetelmillä, kuten magneetti-, pyörrevirta- ja induktioerottelulla. Arinakuona syntyy Arinakuona poltossa syntyy poltosta Ekokem vastaanottaa Riihimäellä sijaitseviin kahteen voimalaansa yhdyskuntajätettä, joka poltetaan arinauuneissa. Polton jäännöksenä muodostuu arinakuonaa, joka jäähdytyksen jälkeen siirretään välivarastokentälle ikäännytysaumoihin ja lopulta käsitellään Ekokemin kuonalaitoksella. Tämän lisäksi Ekokem käsittelee kuonalaitoksellaan myös muualla Suomessa muodostuvia jätteenpolttolaitosten arinakuonia. Yhteensä tätä kuonaa on kertynyt vuosittain noin tonnia

7 Ekokem jakaa ensi vuonna ympäristö- ja jätehuoltoalan tutkimukseen apurahaa euroa. Ensisijaisesti rahastosta jaetaan varoja laajamittaisten tutkimushankekokonaisuuksien rahoitukseen tai osarahoitukseen. Rahastosta voidaan myöntää apurahoja myös rahaston tarkoitukseen liittyvien opinnäyte- ja väitöskirjatöiden rahoitukseen sekä kansainvälisesti merkittävien tutkimustulosten julkaisua edistävään tarkoitukseen ja esiselvitysluonteisiin hankkeisiin, jotka tähtäävät laajempiin jatkohankkeisiin. Vuoden 2014 hakuteemat ovat: Vientituotteeksi soveltuvat ympäristöinnovaatiot Kaatopaikkarajoitusten luomat mahdollisuudet kierrätysliiketoiminnan kehittämisessä teksti: Satu Meriluoto KuvaT: Satu Meriluoto ja istockphoto apurahaa ympäristö- ja jätehuoltoalan tutkimukseen Ekokemin ympäristöstipendirahaston tarkoituksena on ympäristö- ja jätehuollon tietämyksen sekä osaamisen kasvattaminen Suomessa. Ekokemin 2014 apurahat haettavana Vesistöjen tilaa parantavat ratkaisut jätevesien käsittelyssä. Ekokemin ympäristöstipendirahaston tarkoitus on ympäristönhuoltoalaa, erityisesti jätehuoltoa, materiaalien kierrätystä, jätteiden hyödyntämistä, vaarallisten jätteiden käsittelyä sekä maaperän ja vesistöjen kunnostusta edistävän innovatiivisen tutkimuksen, tuotekehityksen sekä osaamisen edistäminen ja tukeminen Suomessa. Ekokemin hallitus tekee päätöksen apurahojen saajista helmikuussa Apurahojen saajat julkistetaan kesäkuussa 2014 pidettävässä seminaaritilaisuudessa. Lisätietoja Ekokemin tutkimus- ja kehityspäällikkö Toni Andersson, puh , Hakemus liitteineen tulee lähettää internetissä osoitteessa ekokem.fi > Ekokem > Tutkimus ja kehitys > Ympäristöstipendirahasto > Vuoden 2014 hakuteemat. Hakemusten on oltava perillä Kahdeksan tutkimusta sai apurahan tänä vuonna Ekokemin ympäristöstipendirahaston apurahoja on myönnetty 1,3 Me Tänä vuonna Ekokem jakoi euroa tutkimus- ja opintoapurahoja kahdeksaan ympäristönhuollon tutkimukseen. Jaettava summa oli yhtiön ympäristöstipendirahaston historian suurin euron apurahan sai kolme tutkimusta. Yksi niistä myönnettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston professorille Ilkka Turuselle metsäteollisuuden jätevesiä käsittelevään tutkimukseen. Sen tavoitteena on edesauttaa metsäteollisuuden vesikiertojen sulkemista, tuottaa arvokkaita kemikaaleja jätevedestä sekä vähentää ympäristön kuormitusta. Susanne Lampeniuksen diplomityön toteutukseen myönnettiin euron apuraha. Diplomityö käsittelee jätteiden esikäsittelyvaihtoehtoja. Jätteen esikäsittelyllä pyritään maksimoimaan materiaalien kierrätys. Työssä tarkastellaan syntypaikkalajitellun jätteen kierrätysastetta verrattuna sekajätteen mekaaniseen lajitteluun ja selvitetään vaihtoehtoja, joilla kaatopaikalle menevä osuus voidaan minimoida sekä ylijäävä rejekti hyödyntää energiantuotannon polttoaineena. Tämän vuoden hakuteemat olivat jätehuollon etusijajärjestyksen toteutumisen edistäminen, suurten teollisuusjätevirtojen uudet prosessointi- ja hyödyntämismenetelmät sekä liuenneiden raskasmetallien, erityisesti lyijyn, poistaminen maaperästä. Hakuajan loppuun mennessä hakemuksia tuli 57. Ekokemin 15-vuotispäivänä vuonna 1994 perustetun ympäristöstipendirahaston apurahoja on myönnetty vuosina yhteensä lähes 1,3 miljoonaa euroa. Stipendin saaneet hankkeet: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, kemiantekniikka, professori Ilkka Turunen, Karboksyylihappojen tuottaminen metsäteollisuuden jätevesistä Tutkimushanke, Swedish University of Agricultural Sciences, tutkija Mikko Mäkelä, Pilot-scale processing of industrial sludge streams for bioenergy production (Bi-oPRO) Tutkimushanke, Sjöblom Sonja, Åbo Akademi, luonnontieteellinen tiedekunta, geologia ja mineralogia, Geological and mineralogical aspects on mineral carbonation of rocks and mine tailings Väitöskirjatyö, ÅF-Consult Oy, Peter Kling, Susanne Lampenius, Jätteiden esikäsittelyvaihtoehdot hyödynnettäessä energiantuotantoon menevä osuus leijukerrospoltossa. Diplomityö, Aalto-yliopisto, Zevenhoven Maria, Åbo Akademi, Prosessikemian keskus, epäorgaaninen kemia, Novel technique to Determine leaching Kinetics of Lead from Soil (Kiles) Tutkimushanke, Kerminen Kaisa, Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Torjunta-aineiden hajoaminen pintamaassa ja pohjavesisedimentissä sekä mikrobiologisten, kemiallisten ja fysikaalisten puhdistusmenetelmien kehittäminen Väitöskirjatyö, Turunen Topi, Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos, Jätteen määritelmästä poistuminen jätelain 5 :n 4 momentin tulkinta Pro gradu -työ, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Ympäristökoulu Polku, yhteyshenkilö Hanniina Manner, Jätteen vähentämiseen tähtäävän Kummikouluopetuksen vaikuttavuus peruskouluissa Pro gradu -työ, Tänä vuonna Ekokemin ympäristöstipendin saivat Kaisa Kerminen (toinen vas.), Ilkka Turunen, Mikko Mäkelä, Topi Turunen, Susanne Lampenius, Maria Zevenhoven ja Sonja Sjöblom. Kuvassa vasemmalla Ekokemin tutkimus- ja kehityspäällikkö Toni Andersson ja oikealla toimitusjohtaja Timo Piekkari. Kuvasta puuttuu stipendin saaneen Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen edustaja

8 teksti: Satu Meriluoto Kuvat: Matti Sulanto Agco-konserni Yhdysvaltalainen maatalouskoneiden valmistaja Perustettu 1990 Brändejä mm. Massey Ferguson ja Valtra Toimii 140 maassa Liikevaihto 9,9 miljardia dollaria Henkilöstöä noin Agco Power Agco-konserniin kuuluva dieselmoottoreiden valmistaja Entinen Sisu Diesel Tehtaat Nokian Linnavuoressa, Brasiliassa ja Kiinassa Nokialla dieselmoottoreiden valmistus alkoi 1946 Vuonna 2012 Nokialla valmistui noin moottoria Henkilöstöä Nokialla noin 850. Agco Powerin ja Ekokemin yhteistyötä hoitavat ympäristöinsinööri Jussi Lehtonen (vas.) ja myyntipäällikkö Sami Kiema. Nokialta moottoreita maailmalle Nokian Linnavuoressa Agco Powerin tehtaalla tehdään dieselmoottoreita maailman tunnetuimpiin maatalouskoneisiin. Viime vuonna moottoreita valmistui Uuden tehtaan myötä tavoite on kasvanut :een. Valmistuksessa syntyvät vaaralliset jätteet Linnavuoresta noutaa Ekokem. K olme oranssia, ihmisen kokoista robottia häärii valtavien metallikimpaleiden ympärillä ja työstää niitä. Metallikimpale on sylinterilohko, johon robotit ovat alkaneet lisätä osia Nokian Linnavuoressa sijaitsevan Agco Powerin raskaalla kokoonpanolinjalla. Kun yksi työvaihe valmistuu tällaisessa usean robotin robottisolussa, nosturi kuljettaa moottorin seuraavaan. Pikkuhiljaa moottori saa männän, kampiakselin ja niin edelleen. Raskaimmat työvaiheet on jätetty roboteille. Kun ihmisten tekemät työvaiheet saavat vuoronsa kokoonpanossa, peilien avulla navigoivat, trukinnäköiset vihivaunut helpottavat työtä. Ne kuljettavat moottoria työvaiheesta toiseen itsekseen niille opetettua reittiä. Linnavuoressa on valmistettu dieselmoottoreita jo lähes 70 vuotta. Suomalaiset muistavat Agco Powerin todennäköisesti sen entisellä nimellä Sisu Diesel. Vuonna 2004 yhdysvaltalainen maatalouskonejätti Agco osti Sisu Dieselin moottoritehtaat Linnavuoressa ja Brasilian Mogi das Gruzesissa. Lokakuussa 2008 Sisu Dieselin nimi vaihtui Agco Sisu Poweriksi ja kesäkuussa 2012 yrityksen nimi sai nykyisen muotonsa Agco Power. Suomalaiset muistavat Agco Powerin todennäköisesti sen entisellä nimellä Sisu Diesel. Kokoonpanoa ja osavalmistusta Sulautuminen Agco-konserniin merkitsi sitä, että Agco Powerista tuli yksi maailman merkittävimmistä maatalouskoneiden dieselmoottoreiden valmistajista. Se tarkoitti myös isoja uudistuksia Linnavuoren tehtaalla. Uudistukset tehtiin vuosina

9 Tietokone kertoo moottoriasentaja Ida Nummelalle (vas.) ja Niina Viitamaalle, mitä heidän tulee tehdä. Viitamaa kiinnittää moottoriin pakosarjaa ja Nummela öljynerotinta. Agco Powerin moottoreita esitellään myös messuilla. Robotit hoitavat Agco Powerilla raskaimmat työvaiheet. Kierrätystä on tehostettu tehtaalla, ja eri jätejakeille on omat astiat. Automaation taso nousi todella korkealle. Meillä on täällä satakunta robottia, kertoo kunnossapitoinsinööri Jukka Punkari. Dieselmoottoreiden lisäksi Linnavuoressa tehdään myös voimansiirtotuotteita, kuten hammaspyöriä ja akseleita. Tällä hetkellä tehtaassa on työn alla myös puimureihin ja traktoreihin tarkoitettu lippulaiva V12-moottori, joka on testivaiheessa. Kokoonpanohalleja on Linnavuoressa kaksi. Lisäksi valmistamme itse osia, kuten sylinterilohkoja ja -kansia sekä ruisku- ja polttoaineputkia. Esimerkiksi sylinterilohko tulee meille valuna, ja me koneistamme sen täällä tuotantoa varten. Viime vuonna Linnavuoressa valmistui noin dieselmoottoria. Karkeasti vuorokaudessa syntyy moottoria. Linnavuoren lisäksi moottoreita tehdään edelleen Brasiliassa ja uusimpana Kiinassa. Linnavuoressa tehdään moottoreita eniten ja täältä myös viedään koneistettuja osia Kiinaan ja Brasiliaan. Kiinan tehdas avattiin viime vuonna ja Brasilia on puolestaan kasvanut koko ajan. Meiltä valmiit moottorit lähtevät konserniin kuuluville maatalouskoneiden valmistajille ympäri maailmaa, Punkari sanoo. Uusi moottoritehdas vanhojen kylkeen Linnavuoreen valmistui tänä vuonna uusi, 6600 neliömetrin kokoinen moottoritehdas. Investoinnin arvo on noin 20 miljoonaa euroa, ja laajennuksella tähdätään kapasiteetin nostamiseen. Tavoitteena on moottoria vuodessa. Uudessa tehtaassa tapahtuu isojen, kuten V12-moottorien kokoonpano. Uuden tehtaan vuoksi Agco Power on rekrytoinut jopa pari sataa uutta työntekijää. Vallitsevassa taloustilanteessa Agco Power on ollut ilonpilkahdus Pirkanmaalla. Pirkanmaan liiton maakuntahallitus myönsikin yhtiölle tämän vuoden Pirkanmaan palkinnon. Palkinnon perusteluina oli Agco Powerin tekemä työ pirkanmaalaisen yrittäjyyden hyväksi ja Pirkanmaan tunnetuksi tekeminen. Ympäristöasioiden läpikäynti kuuluu myös uusien työntekijöiden perehdytykseen. Räätälöintiä toiveiden mukaan Agco Powerilla toimintaa ohjaavat ympäristöja laatujärjestelmät. Ympäristöinsinööri Jussi Lehtosen mukaan tavoitteena on syntyvän jätteen määrän vähentäminen, ja näin on myös tapahtunut. Muutaman viime vuoden aikana esimerkiksi sekajätteen määrä on vähentynyt yli puolella, vaikka tuotantomäärät ovat kasvaneet. Myös kierrätystä on tehostettu tehtaalla, ja eri jätejakeille on omat astiat. Ympäristöasioiden läpikäynti kuuluu myös uusien työntekijöiden perehdytykseen. Eniten Agco Powerilla syntyy valurautajätettä, noin 4000 tonnia vuodessa. Valurautajäte on hienoa lastua, jota syntyy koneistuksessa, ja se voi olla joko kuivaa tai märkää. Metallin koneistuksessa käytetään leikkuunestettä, öljyemulsiota, joka on käytännössä veden ja öljyn seosta, jolloin myös syntyvä jäte on märkää. Öljyemulsio tulee Ekokemille käsittelyyn. Lisäksi noudamme Agco Powerilta esimerkiksi öljyjä, kiinteitä öljyisiä jätteitä, aerosoleja ja maaleja. Viime vuonna noudimme vaaralli- sia jätteitä kaikkiaan noin 650 tonnia. Teemme myös kuukausittain tarkastuksen öljynerotuskaivoille ja tarvittaessa huollamme ne. Kerran vuodessa tehdään isompi huolto, jossa pestään myös öljynerottimien koalisaattorit, kertoo Ekokemin myyntipäällikkö Sami Kiema. Ekokem on myös räätälöinyt tuotannossa käytettävien, koneistettujen osien pesuun tarkoitettujen pesukoneiden huollon Agco Powerin toiveiden mukaan. Tuotannon työntekijät ovat määritelleet ne pesukoneet, joiden pitää olla puhtaana. Ekokem on joustavasti toteuttanut tämän toiveen. Huoltoon kuuluvat koneiden pesu ja koneissa kiertävän leikkuunesteen tyhjennys, Jussi Lehtonen sanoo

10 teksti: Satu Meriluoto Kuvat: Ekokem Voimalahanke numeroin Ekokemin voimalainvestoinnin arvo: 10 miljoonaa euroa hiomapaperijätettä energiahyödynnettäväksi: tonnia vuodessa vähemmän hiilidioksidipäästöjä: tonnia korvattuja fossiilisia polttoaineita: kuutiometriä työllisyysvaikutus rakennusaikana: henkilötyöpäivää. Kattilalaitos korvaa kaatopaikan Ekokem käynnisti tänä syksynä KWH Mirkan tuotantolaitoksella hyötyvoimalan, joka tuottaa aiemmin kaatopaikalle sijoitetusta hiomatuotteiden valmistusjätteestä energiaa Mirkan prosessiin. Voimala on Suomen ensimmäinen jäteperäistä polttoainetta hyödyntävä pienen kokoluokan kattilalaitos. Ekokemin Jepuan laitoskonsepti Pohjanmaalla Jepualla pääpaikkaansa pitävällä Mirkalla oli ongelma. Hiomatuotteita valmistava yritys vei vuosittain tonnia tuotantojätettä noin 20 kilometrin päähän Oravaisiin kaatopaikalle. Se tarkoitti 2 500:aa tonnia hyödyntämätöntä materiaalia. Jokainen kaatopaikalle kuskattu tonni maksoi 50 euroa, euroa vuodessa ja päälle vielä lisäkulut. Lisäksi Mirkan prosessien tarvitsema energia tuotettiin raskaalla polttoöljyllä, jonka hinta kohosi jatkuvasti. Kaikki tämä näkyi hiomatuotteiden hinnoissa. Meillä oli selvästi kaksi tavoitetta. Halusimme etsiä ratkaisun hiomatuotejätteiden hyödyntämiseen sekä energiana että materiaalina. Ekokem osoittautui ainoaksi yritykseksi, jonka kanssa oli mahdollista löytää ratkaisu kumpaankin, kertoo Mirkan tutkimus- ja kehitysjohtaja Mats Sundell. Tärkeä syy ratkaisujen etsimiseen oli myös yhtiön halu tuoda esiin vastuullisuuttaan. Asiakas saattaa käyttää tuotettamme kymmenen sekuntia ja heittää sen sitten pois. Mirkalle on tärkeää, että asiakkaat tietävät tuotteidemme olevan ympäristön kannalta kestäviä. Kaksivaiheinen projekti Mirkan ja Ekokemin yhteinen taival alkoi keväällä 2010, kun yhtiöt kävivät ensimmäiset neuvottelut mahdollisuuksista tutkia hiomatuotejätteen energiahyödyntämistä ja materiaalikierrätystä. Päätimme hakea materiaalinkierrätystutkimukseen rahoitusta Tekesiltä, ja sen myös saimme kesällä Se antoi Mirkalle rohkeutta investoida tähän projektiin. Vaativa tutkimus ei olisi ollut mahdollista ilman tukea. Se myös nopeutti projektin etenemistä. Projektin alkuvaiheessa kävi kuitenkin selväksi, että Ekokem keskittyisi aluksi ratkaisemaan kaatopaikalle päätyvän hiomatuotejätteen ongelman, ja materiaalikierrätyksen mahdollisuuksia tutkittaisiin rinnalla. Uudelle hyötyvoimalalle haettiin ympäristölupaa kesällä 2011, ja samana syksynä Ekokem ja Mirka allekirjoittivat sopimuksen energiantuotannosta Mirkan Jepuan tuotantolaitokselle ja tuotantojätteen hyötykäytöstä. Reilu vuosi myöhemmin, syyskuussa 2012 projekti sai ympäristöluvan, ja Ekokem pääsi rakentamaan voimalaa jo heti lokakuussa. Lämpöenergia Mirkan tehtaalle Tuotantojäte polttoon Polttoaineen vastaanotto BFBhyötykattila (10 MW pa ) Savukaasun puhdistus Muut polttoaineet (Ekokemin hankinta) Raaka-aineen kierrätys takaisin tuotantoon 18 19

11 Uutta kattilateknologiaa Renewan kanssa Hiomapaperijäte on vaativa polttoaine, jonka hyödyntämiseen ei ollut mitään valmista ratkaisua. Niinpä mukaan kehitystyöhön etsittiin kolmas kumppani. Ekokemin ja Mirkan lisäksi voimalahankkeessa on ollut mukana kattilavalmistaja Renewa, jonka kanssa Ekokem kehitti uudenlaisen leijukerrospolttoon perustuvan höyrykattilan. Leijukerrospoltto sopii parhaiten juuri pienen ja keskisuuren kokoluokan paikalliseen energiantuotantoon. Fossiilisen öljyn sijaan polttoaineteholtaan 10 MW:n kattilalaitos tuottaa Mirkan Jepuan tehtaan tarvitseman energian, noin 43 GWh vuodessa. Aiemmin kaatopaikalle vietyjen hiomatuotejätteiden lisäksi polttoaineena käytetään vuosittain noin tonnia biopolttoaineita sekä noin tonnia energiajätettä, joka on pääosin teollisuuden, kaupan ja rakentamisen pakkaus- ja purkujätettä. Sundellin mukaan Mirka pystyy sulkemaan 20 vuotta yhtiön käytössä olleen kaatopaikan ensi vuoden aikana. Uuden voimalan ansiosta yhtiö säästää merkittävästi energian hankinnassa ja jätehuollossa. Uuden voimalan ansiosta yhtiö säästää merkittävästi energian hankinnassa ja jätehuollossa. Materiaalikierrätystä tutkitaan vielä Voimalaprojektin rinnalla kulkenut tutkimustyö hiomatuotejätteiden materiaalikierrätyksestä on edelleen käynnissä. Tekes-hanke päättyi tämän vuoden kesällä, mutta työ jatkuu. Mirkan prosesseissa kattilatuhkaan päätyy noin 800 tonnia hiomamateriaalia vuoden aikana. Mirka ja Ekokem tutkivat sen talteenottoa ja soveltuvuutta uudelleen käytettäväksi, sillä materiaali on kallista. Tähän mennessä tehdyt tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että materiaali soveltuu jopa ajateltua paremmin uudelleen käyttöön. Tekes-hankkeessa saavutimme tulokset, joita toivoimmekin. Meillä on nyt olemassa teknologia materiaalin talteenottoon. Seuraava vaihe on materiaalin puhdistusprosessin rakentaminen, jotta saamme materiaalin käyttöön tuotannossamme, Sundell kertoo. Suomalaisvoimin tehtyä yhteistyötä Ekokem Tuotteet UN-säiliö nesteiden keräykseen ja kuljetukseen Ekokem on laajentanut tuotevalikoimaansa UN-säiliöllä, joka soveltuu nestemäisten jakeiden suurehkojen määrien keräykseen ja kuljetukseen. Haponkestävästä teräksestä valmistettu l UN-säiliö on rakennettu kaikki kuljetusmuodot huomioiden. Vuokraamme ja myymme säiliöitä asiakkaillemme litraisina, mutta myös muut tilavuudet ovat mahdollisia. Lisäksi säiliöitä voi yhdistellä toisiinsa. Säiliö (UN-luokitus T11, 4 bar) on hyväksytty pääasiassa pakkausryhmiin II ja III. Säiliö on eristetty, ja siihen on asennettu höyrynlämmityksen mahdollistavat kanavat. Säiliössä on tyhjennystä ja täyttöä varten pohjayhde, jossa on säiliön sisäpuoleinen sulkuventtiili, 3 palloventtiili sekä sulkijahattu. Säiliö on 1-osastoinen, ja se on varustettu loiskelevyillä. Loiskelevyt mahdollistavat säiliön kuljetuksen myös vajaatäyttöisenä. Säiliö on varustettu kolmella täysikokoisella miesluukulla, mikä helpottaa sen puhdistusta ja pesua. Ekokem tarjoaa ratkaisuja erilaisiin jätteiden varastointitarpeisiin Asiakkaallamme oli normaalia vaarallisen jätteen varastokonttia suurempi tarve varastointiin, ja vaihtoehtona oli käytännössä rakentaa kiinteä varasto tai siirrettävä konttivarasto, kertoo Ekokemin tuotepäällikkö Jyrki Malinen. Asiakas päätyi Ekokemin toimittamaan yhdistelmäkonttivarastoon, koska siinä on ns. siirtämis- ja laajentamisvalmius. Mikäli myöhemmin tulee tarve siirtää varastoa, se onnistuu. Ratkaisu oli myös kustannustehokkaampi verrattuna varastorakennukseen, ja se saatiin valmiiksi nopeammin. Yhdistelmäkonttivarastojen lisäksi Ekokem tarjoaa normaalikokoisia Lisätietoja: tuotepäällikkö Jyrki Malinen, puh , Haponkestävä teräs soveltuu UN-säiliön materiaaliksi erinomaisesti, koska se mahdollistaa laajemman käyttöalueen kuin esimerkiksi ruostumaton teräs. Haponkestävä teräs kestää myös pääsääntöisesti paremmin erilaisten kemikaalien vaikutusta kuin hiiliteräs. varastokontteja, joiden perusvarustukseen kuuluvat valaistus (ATEXhyväksytyissä EX-hyväksytty), kokosivun aukeavat neljä- tai useampilehtiset ovet käyntiovella sekä lattiapinnan alapuolinen valumaallas. Kontin varustelu täyttää kaikki nykyisin vaadittavat standardit sekä lainsäädännön. Olemme kehittäneet kontteihin järjestelmän, jolla on mahdollista hoitaa niin koneellinen ilmanvaihto, lämmitys, jäähdytys kuin ilmankuivauskin. Kontteihin on saatavissa myös automaattinen sammutusjärjestelmä, Malinen luettelee. Jepuan voimala on kolmen suomalaisen yhtiön toteuttama hanke, jonka merkityksestä kertoo työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) Ekokemille myöntämä energiatuki, 3,8 miljoonaa euroa, jonka Ekokem sai laitoksen rakentamiseen TEM piti laitosta uuden tekniikan pilottihankkeena, jolla pystyttiin näyttämään, että tämän kokoluokan laitos on taloudellisesti kannattava. Ekokemille laitoskonsepti on myös referenssi, jolla voidaan tavoitella uusia asiakkaita ja markkinoita. - Energialiiketoimintamme kannalta Jepuan laitos on ensimmäinen merkittävä referenssi Riihimäen ulkopuolella. Vuodesta 2008 olemme operoineet etälaitosta Hangossa. Se on ollut etäkäyttötoimintojen opettelemisen ja kehittämisen näkökulmasta merkittävä. Jepuan laitos on ollut seuraava askel kehityspolulla. Seuraavaksi kehitämme laitoksen käyttöä sekä polttoainehuoltoa ja panostamme myyntiin. Tällä hetkellä palveluiden myynti keskittyy Suomeen, mutta Ekokem on pohjoismainen yhtiö, joten seuraamme tilannetta myös muissa Pohjoismaissa ja tartumme tilaisuuksiin, jos niitä tulee eteen, sanoo Ekokemin energialiiketoiminnasta vastaava johtaja Petri Onikki. Myös Renewalle Jepuan laitos toimii referenssinä, ja yhtiö on kertonut tavoittelevansa uudella konseptilla Euroopan markkinoita. TEM piti laitosta uuden tekniikan pilottihankkeena. Asiakkaan toiveesta konttiin toimitettiin myös erillinen lisäkate, jotta konttivarastosta saatiin harjakattoinen. Yhdistelmäkonttivarasto koko 8 x 8 m kauttaaltaan lämpöeristetty sisältää eriytetyn, ATEX-hyväksytyn palavien nesteiden ja kaasujen osaston, noin 2 x 8 m värin voi valita RAL-värikartasta

12 Ekokem Uutiset Ekokem investoi lämpöpumppuihin Ekokemin toiminta laajentui Sekajäte jalostuu kaukolämmöksi asuntomessutaloille Ekokem nostaa kaukolämpöyhtiöille toimitettavan kaukolämmön tehoa kahdella lämpöpumpulla. Uusi lämpöpumppulaitteisto on ainutlaatuinen Suomessa käyttötarkoitukseltaan ja kooltaan. Yhteensä lähes 100 tonnin painoiset lämpöpumput otetaan käyttöön talven lämmityskaudeksi. Niiden avulla Ekokem tuottaa noin 27 GWh lisää kaukolämpöä samalla jätemäärällä kuin aikaisemmin. Lämpöpumppulaitteiston teho vastaa tuhatta omakotitalon lämpöpumppua. Ekokemin Riihimäellä sijaitsevan voimala 1:n yhteyteen on rakenteilla uusi pumppaamo, johon lämpöpumput sijoitetaan. Pumppaamorakennus valmistui lokakuun alussa, ja se otetaan käyttöön joulukuussa. Pumppaamo liitetään osaksi Ekokemin kaukolämpöverkkoa. Lämpöpumput toimittaa Carrier Oy ja luovuttaa ne Ekokemin käyttöön joulukuun 2013 alussa. Investoinnin arvo on noin neljä miljoonaa euroa. Ekokemin toiminta on laajentunut kesän ja syksyn aikana liiketoimintakaupoilla. Kesällä Ekokem osti Eerola-Yhtiöihin kuuluvalta Lehile Oy:ltä hiekan- ja rasvanerotuskaivojätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn liittyvän liiketoiminnan. Kaupan myötä Lehilen hiekka- ja rasvakaivojätteen vastaanottolaitos Espoon Juvanmalmilla siirtyi Ekokemille. Syyskuussa Ekokem osti riihimäkeläisen Muovix Oy:n liiketoiminnan. Muovix on edelläkävijä suomalaisessa muovinkierrätyksessä. Myös Ekokemin teollisuusjätekeskusten verkosto täydentyi uudella Valkeakosken toimipisteellä. Ekokem osti Avilon Fibres Oy:n konkurssipesältä Mahlianmaan loppusijoitusalueen, jonne perustetaan pilaantuneiden maa-ainesten ja teollisuusjätteen käsittelykeskus. Toiminta keskittyy aluksi hyötykäytettävien teollisuusjätteiden sekä pilaantuneiden maa-ainesten vastaanottoon ja käsittelyyn. Ekokem jalostaa yhdyskuntajätteistä kaukolämpöä Hyvinkään asuntomessualueen pientaloille. Messualueella sijaitsevan Kravunharjun kaupunkikylän tarvitsemasta kaukolämmöstä lähes 20 prosenttia tuotetaan alueen omasta sekajätteestä. Kravunharjun kaupunkikylän 29 messutalon alueelta syntyy sekajätettä vuosittain noin 17 tonnia. Kiertokapula Oy kuljettaa syntypaikkalajitellut yhdyskuntajätteet Ekokemille Riihimäelle, missä hyötykäyttöön kelpaamaton jäte muuttuu energiaksi polttamalla. Noin 17 tonnista sekajätettä saadaan kaukolämpöä 39 MWh. Kaupunkikylän messutaloista 15 on liitetty kaukolämpöverkkoon, ja näiden talojen tarvitsemasta kaukolämmöstä 17 prosenttia tuotetaan alueen omista jätteistä. Hyvinkään ja Riihimäen alueella kehitetään parhaillaan myös muita uusia teknisiä ja tehokkaampia ratkaisuja pientaloalueiden kaukolämmön tuotantoon ja jakeluun. Kehitystyö liittyy VTT:n koordinoimaan TUKA- LEN-tutkimushankkeeseen, jossa ovat mukana Ekokemin ja Hyvinkään Lämpövoiman lisäksi muun muassa Riihimäen Kaukolämpö Oy ja Hyvinkään kaupunki. Ekokem hoitaa öljynkeräyksesi Ekokem kerää ja kierrättää teollisuudessa sekä huolto- ja korjaustoiminnassa käytetyt kirkkaat voiteluöljyt. Ekokemin minimimäärä veloituksettomalle öljynnoudolle on 600 litraa. Kirkkaat voiteluöljyt kannattaa kerätä erilleen, jolloin niiden prosessoinnissa säästyy energiaa ja lisäkemikaalien tarve vähenee. Tämä parantaa tuotteiden hiilijalanjälkeä. Näin säästämme yhdessä luonnonvaroja. Ekokem jalostaa vuosittain noin 3,5 miljoonaa litraa käytettyjä öljyjä uudelleenkäyttöä varten Jämsän toimipisteessä. Näin syntyviä teräketju-, ketju- ja johdevoiteluöljytuotteita käytetään puunkorjuussa moottorisahojen ja monitoimikoneiden teräketjujen voitelussa sekä puunjalostusteollisuuden keskusvoitelujärjestelmissä. Ekokem jalostaa vuosittain käytettyjä öljyjä uudelleenkäyttöä varten. Tilaa käytettyjen voiteluöljyjen tyhjennys Puh Puh Uusia johtajia Ekokemille Ekokemin Suomen maajohtajana aloitti diplomi-insinööri. Jani Lösönen ja ensi vuoden alussa Ekokemin Lösönen on tehnyt aiemman työuransa Kemirassa, jossa hän on toiminut mm. Pa- yhteiskuntasuhteiden ja strategisen suunnittelun johtajana aloittaa puolestaan Mari per-liiketoiminnan tuotantojohtajana sekä Pulp Puoskari. Chemicals -liiketoiminnan johtajana. Jani Lösönen vastaa tehtävässään sekä Mari Puoskari vastaa Ekokem-konsernin ulkoisesta viestinnästä, toimintaympäristö- ja lii- maaorganisaation tuloksesta, prosesseista ja resursseista että turvallisuus- ja ympäristöasioista. ketoimintatiedon hallinnasta sekä yhteiskuntavastuun Koulutukseltaan hän on tuotantotalouden koordinoinnista. Mari Puoskari on kemiantekniikan ja tuotantotalouden diplomi-insinööri. Hän on työskennellyt kestävän kehityksen liiketoiminnan johtajana ja yritysvastuujohtajana CGI Suomi Oy:ssä (entinen Logica) sekä strategiakonsulttina BearingPoint Management Consulting Oy:ssä. Lösönen ja Puoskari ovat Ekokem-konsernin johtoryhmän jäseniä

13 Ekokem kierrättää muovisi Ekokemin muovinkierrätys tarjoaa kilpailukykyisen reitin muovien hyötykäyttöön. Otamme vastaan kaikkia kestomuoveja. Valmistamme kerätyistä hylkymuoveista profiileja, jotka ovat erimuotoisia ja -pituisia. Profiilit soveltuvat hyvin meluvallien, aitojen ja terassien sekä maatalouden tarha- ja karsinarakenteiden rakentamiseen. Kierrätysmuovista valmistetut profiilit kestävät kulutusta, ovat lahoamattomia sekä helposti puhdistettavia. Tuotteet ovat valmiiksi värjättyjä, joten ne eivät vaadi maalausta. Tuotteiden isku- ja pakkaskestävyys on erinomainen. 100-prosenttisesti jätemuovista valmistetuilla profiileilla voit korvata painekyllästetystä puusta sekä tietyissä tapauksissa myös metallista ja betonista valmistettuja tuotteita. Annetaan muoville yhdessä uusi elämä! Lisätietoja: Mikko Koivuniemi, puh Muovix Ekokem muovinkierrätys

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 1 Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 30.11.2010 2 JÄTELAINSÄÄDÄNNÖN TAVOITTEET Ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ Eero Myller Projektipäällikkö Lassila & Tikanoja KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ Puujätteet kiertoon seminaari 27.5.2015

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET SUEZ ENVIRONNEMENT Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin ympäristöhuoltoyhtiö SITA Suomi Oy kuuluu kansainväliseen

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.05.2015 Sivu 1 / 1 1802/11.01.00/2015 48 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristöluvan muutoshakemuksesta, Delete Finland Oy:n siirtokuormausasema, Juvanmalmintie 18

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Nykyaikainen jätehuolto: Uudelleen käyttö! Uusiokäyttö! Energiatuotanto! Loppusijoitus Sama laki kaikilla: erilaisia ratkaisuja esim. lajittelussa 25 Päivämäärä Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Pirkanmaan ELY-keskus 1 ESITYS Kuntavastuullisen sekajätteen energiana hyödyntämisen

Lisätiedot

>> Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa

>>  Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Riikinvoima Oy lyhyesti 100 % kunnallinen osakeyhtiö, osakkaina Varkauden Aluelämpö ja kahdeksan itä-suomalaista jätehuoltoyhtiötä Osakkaat huolehtivat noin 640 000

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio 26.5.2016 Ekomo alusta liiketoiminnan kasvulle Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ekomo tarjoaa yrityksille alustan teollisille

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön SYKE, 29.-30.10.2013 Helsinki POP-ainelainsäädäntö ja kv.sopimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 850/2004 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Betonipäivät Puukivi - puuta ja betonia yhdessä Kimmo Rinne

Betonipäivät Puukivi - puuta ja betonia yhdessä Kimmo Rinne Betonipäivät 2015 Puukivi - puuta ja betonia yhdessä 29.10.2015 Kimmo Rinne 1 Destamatic Oy lyhyesti Vuonna 1998 perustettu, yksityisomisteinen materiaalien kierrätysalan yritys. Liikevaihto 2015 n. 9

Lisätiedot

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ KOKOEKO-seminaari Kuopio, 18.2.2016 Janne Hannula, Lassila & Tikanoja Oyj 1Lassila & Tikanoja Oyj JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS Kaatopaikat Hygieniauhan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ)

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Hallitus 90 21.08.2015 Hallitus 102 25.09.2015 JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) 1646/00.01.013.0132/2015 Hallitus 90 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

NAUTINNOLLISIA TERASSIHETKIÄ ARJEN KESKELLÄ TERASSIKUVASTO

NAUTINNOLLISIA TERASSIHETKIÄ ARJEN KESKELLÄ TERASSIKUVASTO NAUTINNOLLISIA TERASSIHETKIÄ ARJEN KESKELLÄ TERASSIKUVASTO JAMAR TERASSIT - ASIAKKAAN EHDOILLA Terassin hankkiminen Jamarilta on ennenkuulumattoman helppoa ja turvallista. Toimitamme avo- ja lasiterassit

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

LAITOS TAI TOIMINTA Ympäristölupaa edellyttävä laitos tai toiminta (YSA 7 )

LAITOS TAI TOIMINTA Ympäristölupaa edellyttävä laitos tai toiminta (YSA 7 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA Hyväksytty 14.12.2010, 112 ympäristölautakunta MAKSUTAULUKKO Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen julkisoikeudelliset maksut ympäristönsuojelulain,

Lisätiedot

Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto. Neuvoja Miia Jylhä

Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto. Neuvoja Miia Jylhä Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto Neuvoja Miia Jylhä 31.102014 Turun Seudun Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö hoitaa kuntien puolesta lakisääteiset jätehuollon palvelutehtävät

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MATERIAALI TEHOKKUUS TUTKIMUS CASE KIDEX Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MARTELA LYHYESTI Martela Oyj on työympäristöjen ja julkitilojen muutosten toteuttaja. Martelan sisustusratkaisut tukevat asiakkaan

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani

Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Envitecpolis Oy HELMET-hankkeen vastuullinen päätoteuttaja on Envitecpolis Oy, joka on vuonna 2008 perustettu hajautetun uusiutuvan energian, energia- ja materiaalitehokkuuden

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

SUEZin kyydissä lajittele jätteet oikein

SUEZin kyydissä lajittele jätteet oikein 63454_SUEZ_kyydissa_esite_287x200.indd 1 11.12.2015 14.39 KESKUSTELU- Miettikää, mitä kaikkea voi laittaa biojätteeseen? Biojäte RUSKEAKANTINEN ASTIA Voit pakata erillisastiaan kerättävän biojätteen sanomalehtipaperiin

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Fortum ja Ekokem yhdessä vahva pohjoismainen kiertotalousyhtiö

Fortum ja Ekokem yhdessä vahva pohjoismainen kiertotalousyhtiö Fortum ja Ekokem yhdessä vahva pohjoismainen kiertotalousyhtiö Pekka Lundmark, toimitusjohtaja Markus Rauramo, City Solutions divisioonan johtaja 27. toukokuuta 2016 1 Fortum ostaa Ekokemin Ainutlaatuinen

Lisätiedot

LEY 2056. EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU)

LEY 2056. EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU) LEY 2056 EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU) 1 Tilalämmittimellä tarkoitetaan laitetta, joka tuottaa lämpöä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä

Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä Helena Dahlbo, Suomen ympäristökeskus SYKE Hanna Eskelinen, Suomen ympäristökeskus SYKE Tavoitteet ja toteutus Tarkastelun

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Prof. Olli Dahl, Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Oulu, Tammikuu 2014 Kemiantekniikan korkeakoulu Puunjalostustekniikan laitos PL 16300, 00076 Aalto Puh: +358 40 5401070

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät, Messukeskus Helsinki Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniteollisuuden betonijäte Betoniteollisuudessa (valmisbetoni ja betonituotteiden valmistus)

Lisätiedot

Rakennusjätteiden kierrätys ja hyötykäyttö valvojan näkökulma

Rakennusjätteiden kierrätys ja hyötykäyttö valvojan näkökulma Rakennusjätteiden kierrätys ja hyötykäyttö valvojan näkökulma KOKOEKO-seminaari 2016 Jätehuollon uudistuvat toimintamallit Itä- Suomessa Lea Koponen, Pohjois-Savon ELY-keskus 22.2.2016 Mielikuva rakennusjätehuollon

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin Henrik Rainio, Kuntatalous Tuulia Innala, Alueet ja yhdyskunnat Kuntamarkkinat 15.9.2016 Mitä on kiertotalous? Kiertotaloudessa resurssit säilytetään

Lisätiedot

Transferring know-how. ALMA Consulting Oy

Transferring know-how. ALMA Consulting Oy Transferring know-how ALMA Consulting Oy ALMA Consulting Oy - Olemme tehneet ohjelmistoratkaisuja ja palveluita elinkaarenhallintaan ja sen osaalueisiin vuodesta 1986 lähtien. - Ratkaisumme perustuvat

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi

Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

3. Muotinvalmistuksen periaate

3. Muotinvalmistuksen periaate 3. Muotinvalmistuksen periaate Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Irtomallikaavaus Hiekkamuotin valmistuksessa tarvitaan valumalli. Se tehdään yleensä puusta, ja se muistuttaa mitoiltaan

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen 2015 Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa Resurssitehokkuus mitä se on? Kymppikerroin : sama hyvinvointi ja ansiot kymmeneksellä resursseja Tuotteiden

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot