2/13. Kasvavaa moottorivalmistusta. Suomessa. Lehden liitteenä Ekokemin 2014 kurssiesite! Ekokem. Dieselmoottorivalmistaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/13. Kasvavaa moottorivalmistusta. Suomessa. Lehden liitteenä Ekokemin 2014 kurssiesite! Ekokem. Dieselmoottorivalmistaja"

Transkriptio

1 Ekokem Tässä lehdessä myös 7 Jätelainsäädännön uudistus etenee 12 Ekokemin apurahat haettavana 22 Toimintamme laajentui 2/13 Lehden liitteenä Ekokemin 2014 kurssiesite! Kasvavaa moottorivalmistusta Suomessa Dieselmoottorivalmistaja Agco Power investoi ja rekrytoi Nokialla 14 4 Ekokem purkaa rakennuksia 8 Arinakuonan jalostusta kehitetään 18 Jätteistä energia teollisuusprosessiin

2 Sisältö Pääkirjoitus 2/13 Agco Power kuuluu maailman suurimpiin dieselmoottorien valmistajiin Vuorokaudessa valmistuu moottoria 14 Ekokemin rakennuspurkutoiminnan ytimessä on rakennusjätteiden erottelu ja hyödyntäminen. Yli 95% jätteistä voidaan hyödyntää. 4 Ekokemin, KWH Mirkan ja Renewan yhteistyöstä syntyi Suomen ensimmäinen jätepolttoainetta hyödyntävä pienen kokoluokan kattilalaitos Jätelainsäädännön uudistaminen etenee 12 Ekokemin 2014 apurahat haettavana 22 Ekokemin toiminta laajentui Ekokem kehittää menetelmiä, joilla jätteenpoltosta syntyvästä arinakuonasta saadaan yhä enemmän materiaalia hyödynnettäväksi. Arinakuonasta enemmän irti 8 Ekokemin sidosryhmälehti Ekoasiaa 2/2013 Julkaisija Ekokem Oy Ab, PL 181, Riihimäki, puh , ekokem.fi Päätoimittaja toimitusjohtaja Timo Piekkari Toimitus Satu Meriluoto Auli Westerholm Ulkoasu Satu Saksala Valokuvat Ekokemin arkisto, ellei toisin mainita Paino Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere 2013 ISSN Tilaukset ja osoitteenmuutokset HIILINEUTRAALI PAINOTUOTE ClimateCalc CC /FI Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY Hiomatuotteita valmistavan KWH Mirkan tehtaan tarvitsema energia noin 43GWH vuodessa tuotetaan jätteistä Ekokemin rakentamassa hyötyvoimalassa. Tuotetulla energialla korvataan fossiilisia polttoaineita. Kokonaisvaltaisen ympäristönhuollon kumppani Ensi vuoden budjetointi ja liiketoiminnan kehittämisen painopisteiden määrittely on parhaillaan käynnissä monissa yrityksissä, myös Ekokemissa. Ekokemin tulevaisuuden suunnittelun punaisena lankana on kannattavan kasvun jatkaminen. Ekokemin perinteiset vahvuudet eli ympäristörakentaminen sekä tavanomaisten ja vaarallisten jätteiden käsittely muodostavat kestävän perustan kasvulle, mutta Ekokem on paljon muutakin. Tulevaisuuden kasvun moottorina toimii kattavan materiaali- ja energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävän palvelukokonaisuuden tarjoaminen asiakkaillemme. Esimerkkinä laajenevasta palvelutarjonnasta tulemme jatkossa panostamaan muun muassa hajautetun energiantuotannon ratkaisuihin, joissa hyödynnämme asiakkaan Hyödynnämme prosessissa syntyviä sivuvirtoja energiantuotannossa lähellä asiakasta. asiakkaan prosessissa syntyviä Ekokem ottaa vastuun energiantuotannosta ja toimittaa asiakkaalle höyryä, kaukolämpöä ja sähköä. giantuotannossa sivuvirtoja ener- Samalla vähennämme kaatopaikkakuormitusta, korvaamme neitseelli- lähellä asiakasta. siä polttoaineita ja tuotamme taloudellisesti mitattavaa lisäarvoa yhdessä asiakkaan kanssa. Ekokem tarjoaa asiakaskohtaisia ratkaisuja myös teollisuuden vesienkäsittelyyn. Huolehdimme jätevesien asianmukaisesta käsittelystä ja hyödynnämme prosessissa syntyvät sakat esimerkiksi ympäristörakentamiskohteissa neitseellisten raaka-aineiden sijaan. Ympäristörakentamisen saralla tulemme kehittämään muun muassa purkuliiketoimintaamme, joka täydentää jo olemassa olevaa palvelutarjontaa ja kytkeytyy saumattomasti ympäristörakentamisen ja energiantuotannon palvelukokonaisuuteen. Tavoitteemme on olla kokonaisvaltaisen ympäristönhuollon kumppani asikkaillemme! Jani Lösönen Maajohtaja

3 teksti: Satu Meriluoto Kuvat: Ekokem Purkutoiminnan ytimessä materiaalien hyödyntäminen Ekokem pystyy hyödyntämään valtaosan rakennuspurkutoiminnassa syntyvästä jätteestä muissa projekteissaan, esimerkiksi kaatopaikkojen rakennekerroksina ja energiana. Myös purkutyömaalla ilmenevät mahdolliset pilaantuneet maat tai vedet pystytään kunnostamaan. Ekokem on tehnyt rakennuspurkuprojekteja Suomessa noin vuoden ajan. Purkutoiminnan ytimessä on rakennusjätteiden erottelu ja hyödyntäminen muissa Ekokemin kohteissa. Yli 95 prosenttia rakennusjätteistä voidaan hyödyntää muun muassa kaatopaikkojen pinta- ja pohjarakenteissa, allas- ja kenttärakenteissa, maaperän kunnostuksessa, pohjaveden käsittelyssä ja suojarakenteissa sekä kaatopaikkojen hoidossa. Hyötykäyttöratkaisut tehdään tapauskohtaisesti, mutta rakennusjätteet pyritään kuitenkin aina hyödyntämään mahdollisimman lähellä purkupaikkaa. Monipuolisen osaamisensa vuoksi Ekokem voi hoitaa purkutyömailla eteen tulevat yllätyksetkin. Jos työmaalta löytyy purkuprojektin yhteydessä esimerkiksi pilaantuneita maita tai vesiä, meillä on valmiudet kunnostaa ne. Tai jos purkutyössä syntyy vaarallista jätettä, me voimme hyödyntää sen energiaksi. Tänä vuonna saimme myös työsuojeluviranomaisten myöntämän asbestipurkuvaltuutuksen. Asbestijätteen loppusijoitukseen Ekokemillä on ollut lupa jo aikaisemmin, kertoo Ekokemin työpäällikkö Kari Vahtera. Yhtiö kehittää itse käsittely- ja hyötykäyttömenetelmiä rakennusjätteille ja käyttää apunaan myös uusia, tehokkaita menetelmiä kehittäviä aliurakoitsijoita. Muun muassa kipsilevy- ja bitumikatejätteen kierrättämiseen on kehitetty uusia menetelmiä. Näin voidaan korvata neitseellisiä materiaaleja ja nostaa rakennusjätteen kierrätysastetta. Yli 95 % rakennusjätteistä voidaan hyödyntää. Monipuolisia kohteita ympäri Suomea ja ulkomailla Tänä vuonna Ekokem on tehnyt purkuprojekteja muun muassa Siilinjärvellä, Valkeakoskella ja Savonlinnassa. Siilinjärvellä purettiin koulutuskeskus, oppilasasuntola ja ruokalarakennus uudisrakennuksen tieltä. Purkujätteestä pystyttiin hyödyntämään noin 4000 tonnia puhdasta betonia Kuopion Sorsasalossa sijoitettiin kenttärakenteisiin ja kaatopaikan pohjarakenteisiin. Valkeakoskella purettavana oli vanhainkoti ja hissikuilu, joka sijaitsi vanhainkodin uudemman, 70-luvulla rakennetun osan ja 30-luvulla rakennetun vanhan osan välissä. Vanha osa on suojeltu, eikä purkutyö saanut vahingoittaa sitä. Myös tämän purkutyömaan materiaaleja hyödynnettiin läheisellä Ekokemin urakoimalla kaatopaikkatyömaalla, jonka peittorakenteisiin käytettiin purkujätteistä tiilet ja pulveroidut betonit, sanoo Vahtera. 4 5

4 Ajankohtaista Jätelainsäädännön uudistaminen etenee Jätehuollon keskeiset säädökset, jätelaki ja -asetus, on uudistettu. Uudistus jatkuu toimiala- ja jätelajikohtaisten säädösten uudistamisella. Oheisessa taulukossa on esitetty ajankohtaiskatsaus lähiajan muutoksista. Taulukon lähteenä on ympäristöministeriön aineistot. Säädös Voimaantulo Merkittävät muutokset aiempaan VNA asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista 846/ Jäteasfaltin ja lentotuhkan hyödyntäminen. VNA jätteen polttamisesta 151/ Pääosin ennallaan, jätelain mukaiset tarkennukset. VNA kaivannaisjätteistä 190/ Pääosin ennallaan, jätelain mukaiset tarkennukset. VNA kaatopaikoista 331/2012 ja jäteasetuksen muutos 332/ , Orgaanisen jätteen kaatopaikkauskielto alkaen. Eri materiaalit erotellaan ja hyödynnetään mahdollisimman lähellä purkupaikkaa. Laki vaarallisten aineiden rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa 387/2013 VNA juomapakkausten palautusjärjestelmästä 526/2013 VNA käytöstä poistettujen renkaiden erilliskeräyksestä ja hyödyntämisestä 527/ Vaikuttaa SER-jätehuoltoon tulevaisuudessa Tuottajavastuu panttijärjestelmällä, sitova uudelleenkäyttö- tai kierrätystavoite 90 % Tuottajavastuu, sitova uudelleenkäyttö- tai kierrätystavoite 95 %. Purkutyön kokonaispalvelu Laaja kirjo purkukohteita asuin-, julkis- ja teollisuusrakennusten purkutyöt, teollisuusalueiden purkutyöt ja teollisuuden rakenteiden purkutyöt. Kokonaispalvelu sisältää purkutyön suunnittelun jäte- ja hyötykäyttösuunnitelman tarvittavien lupien hankinnan työn toteutuksen purettujen materiaalien toimittamisen asianmukaiseen käsittelyyn hyödynnettäviksi alueen jatkokäyttöön liittyvät infrarakentamisen työt. Savonlinnassa Ekokem purki kaupungin keskustassa järven rannalla sijainneen vanhan sahan hallirakennukset ja käsitteli alueen pilaantuneet maat. Hankkeeseen liittyvät asbestipurkutyöt tehtiin omana työnään. Hallien liimapuurungot ja suuri osa katto- ja ulkoseinärakenteista sekä nosto-ovista käytetään uudelleen. Ekokem valittiin hankkeen urakoitsijaksi monipuolisen osaamisena ansiosta, koska se pystyi hoitamaan sekä purkutyön että pilaantuneiden maiden käsittelyn, Vahtera sanoo. Ekokem on tehnyt purkuprojekteja Suomen lisäksi aiemmin ulkomailla. Esimerkiksi Albaniassa Ekokem teki vuosina kolme tehdasalueen kunnostusprojektia, joihin sisältyi myös purkutoimintaa. Yksi kunnostetuista oli vanhan lannoitetehtaan alue. Kunnostustyö kattoi tehtaan tyhjentämisen ja purkamisen lisäksi pilaantuneen maaperän poistamisen ja maaperän sekä tuotannon lietteiden stabiloimisen ja vaarallisten jätteiden pakkaamisen. Edistämässä purkutoiminnan vaatimustasoa Ekokem on myös mukana edistämässä Suomessa tapahtuvan purkutoiminnan vaatimustasoa. Yhtiö on ollut perustamassa European Demolition Associationin EDA:n Suomenosastoa. Osasto kantaa nimeä Suomen purkuliikkeiden liitto ja se on perustettu viime vuonna. Liiton tavoitteena on nostaa purkutoiminnan profiilia ja luoda alalle kriteerejä hieman samaan tapaan kuin on luotu asbestipurkutyölle. Ekokemin lisäksi useimmat Suomen suurimmista purkutoimintaa harjoittavista yrityksistä ovat jo yhdistyksen jäseniä tai kiinnostuneet jäsenyydestä. Monipuolisen osaamisensa vuoksi Ekokem voi hoitaa purkutyömailla eteen tulevat yllätyksetkin. VNA keräyspaperin erilliskeräyksestä ja kierrätyksestä 528/2013 VNA pakkauksista ja pakkausjätteistä ja jätelain muutos VNA sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta ja jätelain muutos VNA romuajoneuvoista, VNA vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa EU:ssa syntyy vuosittain 2,7 miljardia tonnia jätettä, josta 98 miljoonaa tonnia on vaarallista. Keskimäärin ainoastaan 40 prosenttia kiinteästä jätteestä käytetään uudelleen tai kierrätetään. Loppuosa menee kaatopaikalle tai poltettavaksi. Joissakin jäsenvaltioissa yli 70 prosenttia jätteestä kierrätetään, mikä osoittaa, että jätettä voidaan käyttää yhtenä EU:n tärkeimmistä resursseista. Samanaikaisesti monissa jäsenvaltioissa kaatopaikalle viedään yli 75 prosenttia yhdyskuntajätteestä. Ehdotus EU:n 7. ympäristöohjelmaksi Tuottajavastuu, sitova kierrätystavoite 75 %. lausunnolla Tuottajavastuu, myös muovipakkauksille erilliskeräys, kierrätystavoitteisiin muutoksia. valmisteilla Tuottajavastuu, erilliskeräyksen tavoite 65 % vuonna 2019, muutoksia hyödyntämistavoitteisiin. valmistelu 2014 Tuottajavastuu, tarkistetaan vastaanottopaikkojen määrä ja kierrätystavoitteet. VNA paristoista ja akuista valmistelu 2014 Tarkistetaan ajoneuvoakkujen vastaanottopaikkojen riittävyys. VNA jätteiden käytöstä maarakentamisessa ( MARA -asetus) valmistelu 2014 Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa Esitetty uusien jätelajien sisällyttämistä soveltamisalaan hyödyntämisen edistämiseksi. Tavoitteemme on muuttaa EU resurssitehokkaaksi, vihreäksi ja kilpailukykyiseksi, vähähiiliseksi taloudeksi. 6 7

5 teksti: Satu Meriluoto Kuvat: Ekokem Arinakuonasta enemmän irti Kaatopaikan rakentamisessa ja sulkemisessa voidaan hyödyntää jalostettua arinakuonaa. Suomessa jätteenpolton arinakuonaa muodostuu vuosittain yli satatuhatta tonnia. Määrä kasvaa, kun uusia polttolaitoksia käynnistetään. Ekokem kehittää menetelmiä, joilla arinakuonasta saadaan yhä enemmän materiaalia hyödynnettäväksi. Jalostettuna kaatopaikkarakenteisiin Jalostettua, metallieroteltua kuonaa voidaan hyödyntää esimerkiksi kaatopaikkarakentamisessa tai kaatopaikkojen sulkemisessa. Vuosittain Ekokem on hyödyntänyt kymmeniätuhansia tonneja jalostettua arinakuonaa suljettavien kaatopaikkojen pintarakenteiden kaasunkeräyskerroksissa sekä uusien kaatopaikkojen ja jätteenkäsittelykenttien pohjarakenteissa. Arinakuonaa syntyy, kun yhdyskuntajätettä poltetaan jätteenpolttolaitoksessa. Arinakuona on voimalan arinalta poistettavaa polton jäännöstä, joka tavallisimmissa laitosratkaisuissa jäähdytetään vedellä ennen kuin se viedään välivarastokasalle ikääntymään. Arinakuonaa syntyy Suomessa vuosittain yli satatuhatta tonnia. Ekokem on käsitellyt omien voimaloidensa lisäksi muun muassa Kotkan, Oulun ja Turun jätteenpolttolaitosten kuonia eli valtaosan kaikesta tällä hetkellä Suomessa syntyvästä arinakuonasta siirrettävällä kuonalaitoksellaan. Rekan perässä kulkeva kuonalaitos mahdollistaa sen, että voimme mennä asiakkaan luokse tekemään käsittelyn, kertoo Ekokemin tutkimusinsinööri Anne Marttila. Arinakuonan jalostuksessa kuonaa seulotaan eri raekokoihin ja samalla siitä erotellaan metalleja. Jätteen syntypaikkalajittelusta huolimatta arinakuonassa on jäljellä arvokkaita materiaaleja, joiden erottelua Ekokem kehittää. Tällä hetkellä Suomessa syntyvistä arinakuonista Ekokem erottelee vuosittain jopa noin tonnia rautaromua ja tonnia muita metallijakeita. Rautaromun ajautuminen sekajätteen mukana polttoon on yleinen ilmiö Euroopassa, myös korkean kierrätysasteen maissa. Rauta saadaan toki polton jälkeenkin palautettua kiertoon miltei täysimääräisesti, mutta sen kuumentaminen on turhaa energian tuhlausta. Sen sijaan muut metallit, kuten mehupakkausten alumiini, esiintyvät usein sellaisessa muodossa, että niiden kuumentaminen on välttämätöntä kierrätyksen mahdollistamiseksi. Jalostamalla metallit talteen Kuonasta voidaan erotella kierrätystä varten arvokkaita metalleja, kuten alumiinia, kuparia ja messinkiä sekä rautaa ja ruostumatonta terästä. Kuonan jalostuksella saadaan aikaan myös hyötykäyttökelpoisia kuonajakeita. Ekokem kehittää jatkuvasti erilaisia menetelmiä seulonnassa syntyvien jakeiden jatkojalostukseen. 8 9

6 Jalostettu kuona soveltuu hyötykäyttöön esimerkiksi suljettavien kaatopaikkojen pintarakenteen kaasunkeräyskerroksessa, kaatopaikkojen pohjarakenteissa ja jätteenkäsittelykenttien rakenteissa. On osoitettu, että arinakuonan hyötykäyttö yhdyskuntajätteiden kaatopaikan kaasunkeräyskerroksessa puhdistaa kaatopaikkakaasua rikkivedystä ja hiilidioksidista. Tämä vähentää kaatopaikan kasvihuonekaasupäästöjä ja parantaa samalla mahdollisuuksia hyödyntää kaatopaikkakaasua. Lisäksi on havaittu, että arinakuonasta on hyötyä kaatopaikkojen hajuhaittojen torjunnassa, Marttila listaa hyötyjä. Seulontaan useita menetelmiä Arinakuonan jalostuksen tavoitteena on saada metallit eroteltua kuonasta mahdollisimman hyvin ja puhtaana. Jalostuksella halutaan saada kuonasta myös parempilaatuista esimerkiksi kaatopaikkarakentamista varten. Kuona ei sellaisenaan kelpaisi hyötykäyttöön, mutta jalostamalla siitä saadaan sellaisia jakeita, joiden hyödyntämiseen saamme ympäristöluvan sopivissa kohteissa. Näin kuonakuorma ei päädy loppusijoitettavaksi kaatopaikalle. Jalostus tapahtuu niin, että kuona lajitellaan neljään tai viiteen jakeeseen koon perusteella, minkä jälkeen jakeista erotellaan rauta magneettierottelulla ja värimetallit pyörrevirtaerottelulla. Pyörrevirtaerottelulla saamme kuonasta eroon sellaiset metallijakeet, jotka ovat ei-magneettisia ja sähköä johtavia, käytännössä kuonan koostumus huomioiden siis kuparia, alumiinia ja messinkiä. Sen sijaan ruostumattoman teräksen erotteluun on käytettävä sensoritekniikkaan perustuvaa erottelua. Kaiken erotellun metallin Ekokem toimittaa kierrätyslaitoksille, jotka jalostavat siitä raaka-ainetta uusiometallituotteisiin. Syntyviä kuonajakeita hyödynnetään puolestaan esimerkiksi juuri suljettavien kaatopaikkojen kaasunkeräyskerroksissa. Tällä hetkellä hyödyntämiskelvotonta jäännöskuonaa jää 5 10 prosenttia alkuperäisestä kuonamäärästä. Hyödyntämiskelvoton osa koostuu epähomogeenisesta, yli 50 millimetrin kokoisesta materiaalista, jolle mietitään parhaillaan prosessointimenetelmää hyötykäytettävyyden parantamiseksi. Jatkojalostustutkimuksia käynnissä Ekokem keskittyy arinakuonan jatkojalostuksessa tutkimaan metallien erottelun tehostamista ja jatkojalostusta. Näihin on useita vaihtoehtoja, kuten mekaaninen erottelu tai märkäprosessit. Lisäksi käynnissä on neljä muuta tutkimusprojektia, jotka liittyvät kuonassa olevan alumiinin korroosionestoon, kuonan ikäännyttämiseen, sen ominaisuuksien muuttumiseen hapettomissa olosuhteissa ja metallierotteluun bioliuotuksella. Alumiinin korroosionestoa koskevan tutkimusprojektin tarkoituksena on selvittää, millä keinoilla alumiinin hapettuminen voidaan estää ja hävikki minimoida. Ekokem erottelee vuosittain noin t metalliromua. Kun arinakuonaa jäähdytetään vedellä, sen sisältämästä metallisesta alumiinista saatetaan menettää jopa puolet hapettumisen seurauksena. Tutkimuksessa testataan erilaisia korroosionestoaineita, joilla tiedetään olevan alumiinin hapettumista estäviä ominaisuuksia, Marttila kertoo. Korroosiotutkimuksessa olevat kuonaerät on liitetty osaksi ikäännytyskokeita. Ikäännytyskokeissa kuonaa ikäännytetään erikorkuisissa kasoissa. Samalla tarkastellaan, miten sen kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet muuttuvat. Ikäännytyskokeissa kuona reagoi ilman hiilidioksidin kanssa, mikä muuttaa sen kemiallisia ominaisuuksia. Lopulta ikäännytyskokeissa mukana olleille, alumiinin korroosionestokokeiden kuonille tehdään metallierottelukokeita, joiden tuloksia verrataan kuonaan, jolle ei ole tehty korroosionestokäsittelyä. Näin saadaan selville, onko korroosionestoaineilla ollut vallitsevissa olosuhteissa alumiinin hapettumista estävää vaikutusta. Metallierotteluun liittyvät myös kuonan bioliuotuskokeet, joissa kuonakasan läpi valutetaan suljettuna kiertona liuosta, johon on lisätty tarkoin valittua bakteeriviljelmää. Bioliuotuskokeissa pyritään samalla myös puhdistamaan kuona lopuista raskasmetalleista, jotta arinakuonan hyötykäytön mahdollisuudet lisääntyisivät. Tehdyissä esikokeissa on nähty esimerkiksi kuparin, nikkelin ja sinkin liukenevan bakteeriliuokseen hyvin. Jatkotutkimuksissa on tarkoitus selvittää, saadaanko bakteeriliuoksesta talteen metalleja vielä esimerkiksi saostamalla. Arinakuonaa on lisäksi tutkimusmielessä sijoitettu maahan upotettuun säiliöön, eli niin kutsuttuun lysimetriin. Tällä lysimetrikokeella selvitetään ensisijaisesti kuonan ominaisuuksien muuttumista hapettomissa olosuhteissa, koska hyötykäyttökohteissa vallitsevat tämänkaltaiset olosuhteet. Osa käynnissä olevista tutkimushankkeista on valmistumassa vielä tänä vuonna. Siirrettävä kuonalaitos erottelee Käsittely tapahtuu Ekokemin siirrettävällä kuonalaitoksella, jolla kuonaa seulotaan yhä useampaan jakeeseen. Samalla kuonan sisältämiä metalleja erotellaan erilaisilla erottelumenetelmillä, kuten magneetti-, pyörrevirta- ja induktioerottelulla. Arinakuona syntyy Arinakuona poltossa syntyy poltosta Ekokem vastaanottaa Riihimäellä sijaitseviin kahteen voimalaansa yhdyskuntajätettä, joka poltetaan arinauuneissa. Polton jäännöksenä muodostuu arinakuonaa, joka jäähdytyksen jälkeen siirretään välivarastokentälle ikäännytysaumoihin ja lopulta käsitellään Ekokemin kuonalaitoksella. Tämän lisäksi Ekokem käsittelee kuonalaitoksellaan myös muualla Suomessa muodostuvia jätteenpolttolaitosten arinakuonia. Yhteensä tätä kuonaa on kertynyt vuosittain noin tonnia

7 Ekokem jakaa ensi vuonna ympäristö- ja jätehuoltoalan tutkimukseen apurahaa euroa. Ensisijaisesti rahastosta jaetaan varoja laajamittaisten tutkimushankekokonaisuuksien rahoitukseen tai osarahoitukseen. Rahastosta voidaan myöntää apurahoja myös rahaston tarkoitukseen liittyvien opinnäyte- ja väitöskirjatöiden rahoitukseen sekä kansainvälisesti merkittävien tutkimustulosten julkaisua edistävään tarkoitukseen ja esiselvitysluonteisiin hankkeisiin, jotka tähtäävät laajempiin jatkohankkeisiin. Vuoden 2014 hakuteemat ovat: Vientituotteeksi soveltuvat ympäristöinnovaatiot Kaatopaikkarajoitusten luomat mahdollisuudet kierrätysliiketoiminnan kehittämisessä teksti: Satu Meriluoto KuvaT: Satu Meriluoto ja istockphoto apurahaa ympäristö- ja jätehuoltoalan tutkimukseen Ekokemin ympäristöstipendirahaston tarkoituksena on ympäristö- ja jätehuollon tietämyksen sekä osaamisen kasvattaminen Suomessa. Ekokemin 2014 apurahat haettavana Vesistöjen tilaa parantavat ratkaisut jätevesien käsittelyssä. Ekokemin ympäristöstipendirahaston tarkoitus on ympäristönhuoltoalaa, erityisesti jätehuoltoa, materiaalien kierrätystä, jätteiden hyödyntämistä, vaarallisten jätteiden käsittelyä sekä maaperän ja vesistöjen kunnostusta edistävän innovatiivisen tutkimuksen, tuotekehityksen sekä osaamisen edistäminen ja tukeminen Suomessa. Ekokemin hallitus tekee päätöksen apurahojen saajista helmikuussa Apurahojen saajat julkistetaan kesäkuussa 2014 pidettävässä seminaaritilaisuudessa. Lisätietoja Ekokemin tutkimus- ja kehityspäällikkö Toni Andersson, puh , Hakemus liitteineen tulee lähettää internetissä osoitteessa ekokem.fi > Ekokem > Tutkimus ja kehitys > Ympäristöstipendirahasto > Vuoden 2014 hakuteemat. Hakemusten on oltava perillä Kahdeksan tutkimusta sai apurahan tänä vuonna Ekokemin ympäristöstipendirahaston apurahoja on myönnetty 1,3 Me Tänä vuonna Ekokem jakoi euroa tutkimus- ja opintoapurahoja kahdeksaan ympäristönhuollon tutkimukseen. Jaettava summa oli yhtiön ympäristöstipendirahaston historian suurin euron apurahan sai kolme tutkimusta. Yksi niistä myönnettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston professorille Ilkka Turuselle metsäteollisuuden jätevesiä käsittelevään tutkimukseen. Sen tavoitteena on edesauttaa metsäteollisuuden vesikiertojen sulkemista, tuottaa arvokkaita kemikaaleja jätevedestä sekä vähentää ympäristön kuormitusta. Susanne Lampeniuksen diplomityön toteutukseen myönnettiin euron apuraha. Diplomityö käsittelee jätteiden esikäsittelyvaihtoehtoja. Jätteen esikäsittelyllä pyritään maksimoimaan materiaalien kierrätys. Työssä tarkastellaan syntypaikkalajitellun jätteen kierrätysastetta verrattuna sekajätteen mekaaniseen lajitteluun ja selvitetään vaihtoehtoja, joilla kaatopaikalle menevä osuus voidaan minimoida sekä ylijäävä rejekti hyödyntää energiantuotannon polttoaineena. Tämän vuoden hakuteemat olivat jätehuollon etusijajärjestyksen toteutumisen edistäminen, suurten teollisuusjätevirtojen uudet prosessointi- ja hyödyntämismenetelmät sekä liuenneiden raskasmetallien, erityisesti lyijyn, poistaminen maaperästä. Hakuajan loppuun mennessä hakemuksia tuli 57. Ekokemin 15-vuotispäivänä vuonna 1994 perustetun ympäristöstipendirahaston apurahoja on myönnetty vuosina yhteensä lähes 1,3 miljoonaa euroa. Stipendin saaneet hankkeet: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, kemiantekniikka, professori Ilkka Turunen, Karboksyylihappojen tuottaminen metsäteollisuuden jätevesistä Tutkimushanke, Swedish University of Agricultural Sciences, tutkija Mikko Mäkelä, Pilot-scale processing of industrial sludge streams for bioenergy production (Bi-oPRO) Tutkimushanke, Sjöblom Sonja, Åbo Akademi, luonnontieteellinen tiedekunta, geologia ja mineralogia, Geological and mineralogical aspects on mineral carbonation of rocks and mine tailings Väitöskirjatyö, ÅF-Consult Oy, Peter Kling, Susanne Lampenius, Jätteiden esikäsittelyvaihtoehdot hyödynnettäessä energiantuotantoon menevä osuus leijukerrospoltossa. Diplomityö, Aalto-yliopisto, Zevenhoven Maria, Åbo Akademi, Prosessikemian keskus, epäorgaaninen kemia, Novel technique to Determine leaching Kinetics of Lead from Soil (Kiles) Tutkimushanke, Kerminen Kaisa, Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Torjunta-aineiden hajoaminen pintamaassa ja pohjavesisedimentissä sekä mikrobiologisten, kemiallisten ja fysikaalisten puhdistusmenetelmien kehittäminen Väitöskirjatyö, Turunen Topi, Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos, Jätteen määritelmästä poistuminen jätelain 5 :n 4 momentin tulkinta Pro gradu -työ, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Ympäristökoulu Polku, yhteyshenkilö Hanniina Manner, Jätteen vähentämiseen tähtäävän Kummikouluopetuksen vaikuttavuus peruskouluissa Pro gradu -työ, Tänä vuonna Ekokemin ympäristöstipendin saivat Kaisa Kerminen (toinen vas.), Ilkka Turunen, Mikko Mäkelä, Topi Turunen, Susanne Lampenius, Maria Zevenhoven ja Sonja Sjöblom. Kuvassa vasemmalla Ekokemin tutkimus- ja kehityspäällikkö Toni Andersson ja oikealla toimitusjohtaja Timo Piekkari. Kuvasta puuttuu stipendin saaneen Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen edustaja

8 teksti: Satu Meriluoto Kuvat: Matti Sulanto Agco-konserni Yhdysvaltalainen maatalouskoneiden valmistaja Perustettu 1990 Brändejä mm. Massey Ferguson ja Valtra Toimii 140 maassa Liikevaihto 9,9 miljardia dollaria Henkilöstöä noin Agco Power Agco-konserniin kuuluva dieselmoottoreiden valmistaja Entinen Sisu Diesel Tehtaat Nokian Linnavuoressa, Brasiliassa ja Kiinassa Nokialla dieselmoottoreiden valmistus alkoi 1946 Vuonna 2012 Nokialla valmistui noin moottoria Henkilöstöä Nokialla noin 850. Agco Powerin ja Ekokemin yhteistyötä hoitavat ympäristöinsinööri Jussi Lehtonen (vas.) ja myyntipäällikkö Sami Kiema. Nokialta moottoreita maailmalle Nokian Linnavuoressa Agco Powerin tehtaalla tehdään dieselmoottoreita maailman tunnetuimpiin maatalouskoneisiin. Viime vuonna moottoreita valmistui Uuden tehtaan myötä tavoite on kasvanut :een. Valmistuksessa syntyvät vaaralliset jätteet Linnavuoresta noutaa Ekokem. K olme oranssia, ihmisen kokoista robottia häärii valtavien metallikimpaleiden ympärillä ja työstää niitä. Metallikimpale on sylinterilohko, johon robotit ovat alkaneet lisätä osia Nokian Linnavuoressa sijaitsevan Agco Powerin raskaalla kokoonpanolinjalla. Kun yksi työvaihe valmistuu tällaisessa usean robotin robottisolussa, nosturi kuljettaa moottorin seuraavaan. Pikkuhiljaa moottori saa männän, kampiakselin ja niin edelleen. Raskaimmat työvaiheet on jätetty roboteille. Kun ihmisten tekemät työvaiheet saavat vuoronsa kokoonpanossa, peilien avulla navigoivat, trukinnäköiset vihivaunut helpottavat työtä. Ne kuljettavat moottoria työvaiheesta toiseen itsekseen niille opetettua reittiä. Linnavuoressa on valmistettu dieselmoottoreita jo lähes 70 vuotta. Suomalaiset muistavat Agco Powerin todennäköisesti sen entisellä nimellä Sisu Diesel. Vuonna 2004 yhdysvaltalainen maatalouskonejätti Agco osti Sisu Dieselin moottoritehtaat Linnavuoressa ja Brasilian Mogi das Gruzesissa. Lokakuussa 2008 Sisu Dieselin nimi vaihtui Agco Sisu Poweriksi ja kesäkuussa 2012 yrityksen nimi sai nykyisen muotonsa Agco Power. Suomalaiset muistavat Agco Powerin todennäköisesti sen entisellä nimellä Sisu Diesel. Kokoonpanoa ja osavalmistusta Sulautuminen Agco-konserniin merkitsi sitä, että Agco Powerista tuli yksi maailman merkittävimmistä maatalouskoneiden dieselmoottoreiden valmistajista. Se tarkoitti myös isoja uudistuksia Linnavuoren tehtaalla. Uudistukset tehtiin vuosina

9 Tietokone kertoo moottoriasentaja Ida Nummelalle (vas.) ja Niina Viitamaalle, mitä heidän tulee tehdä. Viitamaa kiinnittää moottoriin pakosarjaa ja Nummela öljynerotinta. Agco Powerin moottoreita esitellään myös messuilla. Robotit hoitavat Agco Powerilla raskaimmat työvaiheet. Kierrätystä on tehostettu tehtaalla, ja eri jätejakeille on omat astiat. Automaation taso nousi todella korkealle. Meillä on täällä satakunta robottia, kertoo kunnossapitoinsinööri Jukka Punkari. Dieselmoottoreiden lisäksi Linnavuoressa tehdään myös voimansiirtotuotteita, kuten hammaspyöriä ja akseleita. Tällä hetkellä tehtaassa on työn alla myös puimureihin ja traktoreihin tarkoitettu lippulaiva V12-moottori, joka on testivaiheessa. Kokoonpanohalleja on Linnavuoressa kaksi. Lisäksi valmistamme itse osia, kuten sylinterilohkoja ja -kansia sekä ruisku- ja polttoaineputkia. Esimerkiksi sylinterilohko tulee meille valuna, ja me koneistamme sen täällä tuotantoa varten. Viime vuonna Linnavuoressa valmistui noin dieselmoottoria. Karkeasti vuorokaudessa syntyy moottoria. Linnavuoren lisäksi moottoreita tehdään edelleen Brasiliassa ja uusimpana Kiinassa. Linnavuoressa tehdään moottoreita eniten ja täältä myös viedään koneistettuja osia Kiinaan ja Brasiliaan. Kiinan tehdas avattiin viime vuonna ja Brasilia on puolestaan kasvanut koko ajan. Meiltä valmiit moottorit lähtevät konserniin kuuluville maatalouskoneiden valmistajille ympäri maailmaa, Punkari sanoo. Uusi moottoritehdas vanhojen kylkeen Linnavuoreen valmistui tänä vuonna uusi, 6600 neliömetrin kokoinen moottoritehdas. Investoinnin arvo on noin 20 miljoonaa euroa, ja laajennuksella tähdätään kapasiteetin nostamiseen. Tavoitteena on moottoria vuodessa. Uudessa tehtaassa tapahtuu isojen, kuten V12-moottorien kokoonpano. Uuden tehtaan vuoksi Agco Power on rekrytoinut jopa pari sataa uutta työntekijää. Vallitsevassa taloustilanteessa Agco Power on ollut ilonpilkahdus Pirkanmaalla. Pirkanmaan liiton maakuntahallitus myönsikin yhtiölle tämän vuoden Pirkanmaan palkinnon. Palkinnon perusteluina oli Agco Powerin tekemä työ pirkanmaalaisen yrittäjyyden hyväksi ja Pirkanmaan tunnetuksi tekeminen. Ympäristöasioiden läpikäynti kuuluu myös uusien työntekijöiden perehdytykseen. Räätälöintiä toiveiden mukaan Agco Powerilla toimintaa ohjaavat ympäristöja laatujärjestelmät. Ympäristöinsinööri Jussi Lehtosen mukaan tavoitteena on syntyvän jätteen määrän vähentäminen, ja näin on myös tapahtunut. Muutaman viime vuoden aikana esimerkiksi sekajätteen määrä on vähentynyt yli puolella, vaikka tuotantomäärät ovat kasvaneet. Myös kierrätystä on tehostettu tehtaalla, ja eri jätejakeille on omat astiat. Ympäristöasioiden läpikäynti kuuluu myös uusien työntekijöiden perehdytykseen. Eniten Agco Powerilla syntyy valurautajätettä, noin 4000 tonnia vuodessa. Valurautajäte on hienoa lastua, jota syntyy koneistuksessa, ja se voi olla joko kuivaa tai märkää. Metallin koneistuksessa käytetään leikkuunestettä, öljyemulsiota, joka on käytännössä veden ja öljyn seosta, jolloin myös syntyvä jäte on märkää. Öljyemulsio tulee Ekokemille käsittelyyn. Lisäksi noudamme Agco Powerilta esimerkiksi öljyjä, kiinteitä öljyisiä jätteitä, aerosoleja ja maaleja. Viime vuonna noudimme vaaralli- sia jätteitä kaikkiaan noin 650 tonnia. Teemme myös kuukausittain tarkastuksen öljynerotuskaivoille ja tarvittaessa huollamme ne. Kerran vuodessa tehdään isompi huolto, jossa pestään myös öljynerottimien koalisaattorit, kertoo Ekokemin myyntipäällikkö Sami Kiema. Ekokem on myös räätälöinyt tuotannossa käytettävien, koneistettujen osien pesuun tarkoitettujen pesukoneiden huollon Agco Powerin toiveiden mukaan. Tuotannon työntekijät ovat määritelleet ne pesukoneet, joiden pitää olla puhtaana. Ekokem on joustavasti toteuttanut tämän toiveen. Huoltoon kuuluvat koneiden pesu ja koneissa kiertävän leikkuunesteen tyhjennys, Jussi Lehtonen sanoo

10 teksti: Satu Meriluoto Kuvat: Ekokem Voimalahanke numeroin Ekokemin voimalainvestoinnin arvo: 10 miljoonaa euroa hiomapaperijätettä energiahyödynnettäväksi: tonnia vuodessa vähemmän hiilidioksidipäästöjä: tonnia korvattuja fossiilisia polttoaineita: kuutiometriä työllisyysvaikutus rakennusaikana: henkilötyöpäivää. Kattilalaitos korvaa kaatopaikan Ekokem käynnisti tänä syksynä KWH Mirkan tuotantolaitoksella hyötyvoimalan, joka tuottaa aiemmin kaatopaikalle sijoitetusta hiomatuotteiden valmistusjätteestä energiaa Mirkan prosessiin. Voimala on Suomen ensimmäinen jäteperäistä polttoainetta hyödyntävä pienen kokoluokan kattilalaitos. Ekokemin Jepuan laitoskonsepti Pohjanmaalla Jepualla pääpaikkaansa pitävällä Mirkalla oli ongelma. Hiomatuotteita valmistava yritys vei vuosittain tonnia tuotantojätettä noin 20 kilometrin päähän Oravaisiin kaatopaikalle. Se tarkoitti 2 500:aa tonnia hyödyntämätöntä materiaalia. Jokainen kaatopaikalle kuskattu tonni maksoi 50 euroa, euroa vuodessa ja päälle vielä lisäkulut. Lisäksi Mirkan prosessien tarvitsema energia tuotettiin raskaalla polttoöljyllä, jonka hinta kohosi jatkuvasti. Kaikki tämä näkyi hiomatuotteiden hinnoissa. Meillä oli selvästi kaksi tavoitetta. Halusimme etsiä ratkaisun hiomatuotejätteiden hyödyntämiseen sekä energiana että materiaalina. Ekokem osoittautui ainoaksi yritykseksi, jonka kanssa oli mahdollista löytää ratkaisu kumpaankin, kertoo Mirkan tutkimus- ja kehitysjohtaja Mats Sundell. Tärkeä syy ratkaisujen etsimiseen oli myös yhtiön halu tuoda esiin vastuullisuuttaan. Asiakas saattaa käyttää tuotettamme kymmenen sekuntia ja heittää sen sitten pois. Mirkalle on tärkeää, että asiakkaat tietävät tuotteidemme olevan ympäristön kannalta kestäviä. Kaksivaiheinen projekti Mirkan ja Ekokemin yhteinen taival alkoi keväällä 2010, kun yhtiöt kävivät ensimmäiset neuvottelut mahdollisuuksista tutkia hiomatuotejätteen energiahyödyntämistä ja materiaalikierrätystä. Päätimme hakea materiaalinkierrätystutkimukseen rahoitusta Tekesiltä, ja sen myös saimme kesällä Se antoi Mirkalle rohkeutta investoida tähän projektiin. Vaativa tutkimus ei olisi ollut mahdollista ilman tukea. Se myös nopeutti projektin etenemistä. Projektin alkuvaiheessa kävi kuitenkin selväksi, että Ekokem keskittyisi aluksi ratkaisemaan kaatopaikalle päätyvän hiomatuotejätteen ongelman, ja materiaalikierrätyksen mahdollisuuksia tutkittaisiin rinnalla. Uudelle hyötyvoimalalle haettiin ympäristölupaa kesällä 2011, ja samana syksynä Ekokem ja Mirka allekirjoittivat sopimuksen energiantuotannosta Mirkan Jepuan tuotantolaitokselle ja tuotantojätteen hyötykäytöstä. Reilu vuosi myöhemmin, syyskuussa 2012 projekti sai ympäristöluvan, ja Ekokem pääsi rakentamaan voimalaa jo heti lokakuussa. Lämpöenergia Mirkan tehtaalle Tuotantojäte polttoon Polttoaineen vastaanotto BFBhyötykattila (10 MW pa ) Savukaasun puhdistus Muut polttoaineet (Ekokemin hankinta) Raaka-aineen kierrätys takaisin tuotantoon 18 19

11 Uutta kattilateknologiaa Renewan kanssa Hiomapaperijäte on vaativa polttoaine, jonka hyödyntämiseen ei ollut mitään valmista ratkaisua. Niinpä mukaan kehitystyöhön etsittiin kolmas kumppani. Ekokemin ja Mirkan lisäksi voimalahankkeessa on ollut mukana kattilavalmistaja Renewa, jonka kanssa Ekokem kehitti uudenlaisen leijukerrospolttoon perustuvan höyrykattilan. Leijukerrospoltto sopii parhaiten juuri pienen ja keskisuuren kokoluokan paikalliseen energiantuotantoon. Fossiilisen öljyn sijaan polttoaineteholtaan 10 MW:n kattilalaitos tuottaa Mirkan Jepuan tehtaan tarvitseman energian, noin 43 GWh vuodessa. Aiemmin kaatopaikalle vietyjen hiomatuotejätteiden lisäksi polttoaineena käytetään vuosittain noin tonnia biopolttoaineita sekä noin tonnia energiajätettä, joka on pääosin teollisuuden, kaupan ja rakentamisen pakkaus- ja purkujätettä. Sundellin mukaan Mirka pystyy sulkemaan 20 vuotta yhtiön käytössä olleen kaatopaikan ensi vuoden aikana. Uuden voimalan ansiosta yhtiö säästää merkittävästi energian hankinnassa ja jätehuollossa. Uuden voimalan ansiosta yhtiö säästää merkittävästi energian hankinnassa ja jätehuollossa. Materiaalikierrätystä tutkitaan vielä Voimalaprojektin rinnalla kulkenut tutkimustyö hiomatuotejätteiden materiaalikierrätyksestä on edelleen käynnissä. Tekes-hanke päättyi tämän vuoden kesällä, mutta työ jatkuu. Mirkan prosesseissa kattilatuhkaan päätyy noin 800 tonnia hiomamateriaalia vuoden aikana. Mirka ja Ekokem tutkivat sen talteenottoa ja soveltuvuutta uudelleen käytettäväksi, sillä materiaali on kallista. Tähän mennessä tehdyt tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että materiaali soveltuu jopa ajateltua paremmin uudelleen käyttöön. Tekes-hankkeessa saavutimme tulokset, joita toivoimmekin. Meillä on nyt olemassa teknologia materiaalin talteenottoon. Seuraava vaihe on materiaalin puhdistusprosessin rakentaminen, jotta saamme materiaalin käyttöön tuotannossamme, Sundell kertoo. Suomalaisvoimin tehtyä yhteistyötä Ekokem Tuotteet UN-säiliö nesteiden keräykseen ja kuljetukseen Ekokem on laajentanut tuotevalikoimaansa UN-säiliöllä, joka soveltuu nestemäisten jakeiden suurehkojen määrien keräykseen ja kuljetukseen. Haponkestävästä teräksestä valmistettu l UN-säiliö on rakennettu kaikki kuljetusmuodot huomioiden. Vuokraamme ja myymme säiliöitä asiakkaillemme litraisina, mutta myös muut tilavuudet ovat mahdollisia. Lisäksi säiliöitä voi yhdistellä toisiinsa. Säiliö (UN-luokitus T11, 4 bar) on hyväksytty pääasiassa pakkausryhmiin II ja III. Säiliö on eristetty, ja siihen on asennettu höyrynlämmityksen mahdollistavat kanavat. Säiliössä on tyhjennystä ja täyttöä varten pohjayhde, jossa on säiliön sisäpuoleinen sulkuventtiili, 3 palloventtiili sekä sulkijahattu. Säiliö on 1-osastoinen, ja se on varustettu loiskelevyillä. Loiskelevyt mahdollistavat säiliön kuljetuksen myös vajaatäyttöisenä. Säiliö on varustettu kolmella täysikokoisella miesluukulla, mikä helpottaa sen puhdistusta ja pesua. Ekokem tarjoaa ratkaisuja erilaisiin jätteiden varastointitarpeisiin Asiakkaallamme oli normaalia vaarallisen jätteen varastokonttia suurempi tarve varastointiin, ja vaihtoehtona oli käytännössä rakentaa kiinteä varasto tai siirrettävä konttivarasto, kertoo Ekokemin tuotepäällikkö Jyrki Malinen. Asiakas päätyi Ekokemin toimittamaan yhdistelmäkonttivarastoon, koska siinä on ns. siirtämis- ja laajentamisvalmius. Mikäli myöhemmin tulee tarve siirtää varastoa, se onnistuu. Ratkaisu oli myös kustannustehokkaampi verrattuna varastorakennukseen, ja se saatiin valmiiksi nopeammin. Yhdistelmäkonttivarastojen lisäksi Ekokem tarjoaa normaalikokoisia Lisätietoja: tuotepäällikkö Jyrki Malinen, puh , Haponkestävä teräs soveltuu UN-säiliön materiaaliksi erinomaisesti, koska se mahdollistaa laajemman käyttöalueen kuin esimerkiksi ruostumaton teräs. Haponkestävä teräs kestää myös pääsääntöisesti paremmin erilaisten kemikaalien vaikutusta kuin hiiliteräs. varastokontteja, joiden perusvarustukseen kuuluvat valaistus (ATEXhyväksytyissä EX-hyväksytty), kokosivun aukeavat neljä- tai useampilehtiset ovet käyntiovella sekä lattiapinnan alapuolinen valumaallas. Kontin varustelu täyttää kaikki nykyisin vaadittavat standardit sekä lainsäädännön. Olemme kehittäneet kontteihin järjestelmän, jolla on mahdollista hoitaa niin koneellinen ilmanvaihto, lämmitys, jäähdytys kuin ilmankuivauskin. Kontteihin on saatavissa myös automaattinen sammutusjärjestelmä, Malinen luettelee. Jepuan voimala on kolmen suomalaisen yhtiön toteuttama hanke, jonka merkityksestä kertoo työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) Ekokemille myöntämä energiatuki, 3,8 miljoonaa euroa, jonka Ekokem sai laitoksen rakentamiseen TEM piti laitosta uuden tekniikan pilottihankkeena, jolla pystyttiin näyttämään, että tämän kokoluokan laitos on taloudellisesti kannattava. Ekokemille laitoskonsepti on myös referenssi, jolla voidaan tavoitella uusia asiakkaita ja markkinoita. - Energialiiketoimintamme kannalta Jepuan laitos on ensimmäinen merkittävä referenssi Riihimäen ulkopuolella. Vuodesta 2008 olemme operoineet etälaitosta Hangossa. Se on ollut etäkäyttötoimintojen opettelemisen ja kehittämisen näkökulmasta merkittävä. Jepuan laitos on ollut seuraava askel kehityspolulla. Seuraavaksi kehitämme laitoksen käyttöä sekä polttoainehuoltoa ja panostamme myyntiin. Tällä hetkellä palveluiden myynti keskittyy Suomeen, mutta Ekokem on pohjoismainen yhtiö, joten seuraamme tilannetta myös muissa Pohjoismaissa ja tartumme tilaisuuksiin, jos niitä tulee eteen, sanoo Ekokemin energialiiketoiminnasta vastaava johtaja Petri Onikki. Myös Renewalle Jepuan laitos toimii referenssinä, ja yhtiö on kertonut tavoittelevansa uudella konseptilla Euroopan markkinoita. TEM piti laitosta uuden tekniikan pilottihankkeena. Asiakkaan toiveesta konttiin toimitettiin myös erillinen lisäkate, jotta konttivarastosta saatiin harjakattoinen. Yhdistelmäkonttivarasto koko 8 x 8 m kauttaaltaan lämpöeristetty sisältää eriytetyn, ATEX-hyväksytyn palavien nesteiden ja kaasujen osaston, noin 2 x 8 m värin voi valita RAL-värikartasta

12 Ekokem Uutiset Ekokem investoi lämpöpumppuihin Ekokemin toiminta laajentui Sekajäte jalostuu kaukolämmöksi asuntomessutaloille Ekokem nostaa kaukolämpöyhtiöille toimitettavan kaukolämmön tehoa kahdella lämpöpumpulla. Uusi lämpöpumppulaitteisto on ainutlaatuinen Suomessa käyttötarkoitukseltaan ja kooltaan. Yhteensä lähes 100 tonnin painoiset lämpöpumput otetaan käyttöön talven lämmityskaudeksi. Niiden avulla Ekokem tuottaa noin 27 GWh lisää kaukolämpöä samalla jätemäärällä kuin aikaisemmin. Lämpöpumppulaitteiston teho vastaa tuhatta omakotitalon lämpöpumppua. Ekokemin Riihimäellä sijaitsevan voimala 1:n yhteyteen on rakenteilla uusi pumppaamo, johon lämpöpumput sijoitetaan. Pumppaamorakennus valmistui lokakuun alussa, ja se otetaan käyttöön joulukuussa. Pumppaamo liitetään osaksi Ekokemin kaukolämpöverkkoa. Lämpöpumput toimittaa Carrier Oy ja luovuttaa ne Ekokemin käyttöön joulukuun 2013 alussa. Investoinnin arvo on noin neljä miljoonaa euroa. Ekokemin toiminta on laajentunut kesän ja syksyn aikana liiketoimintakaupoilla. Kesällä Ekokem osti Eerola-Yhtiöihin kuuluvalta Lehile Oy:ltä hiekan- ja rasvanerotuskaivojätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn liittyvän liiketoiminnan. Kaupan myötä Lehilen hiekka- ja rasvakaivojätteen vastaanottolaitos Espoon Juvanmalmilla siirtyi Ekokemille. Syyskuussa Ekokem osti riihimäkeläisen Muovix Oy:n liiketoiminnan. Muovix on edelläkävijä suomalaisessa muovinkierrätyksessä. Myös Ekokemin teollisuusjätekeskusten verkosto täydentyi uudella Valkeakosken toimipisteellä. Ekokem osti Avilon Fibres Oy:n konkurssipesältä Mahlianmaan loppusijoitusalueen, jonne perustetaan pilaantuneiden maa-ainesten ja teollisuusjätteen käsittelykeskus. Toiminta keskittyy aluksi hyötykäytettävien teollisuusjätteiden sekä pilaantuneiden maa-ainesten vastaanottoon ja käsittelyyn. Ekokem jalostaa yhdyskuntajätteistä kaukolämpöä Hyvinkään asuntomessualueen pientaloille. Messualueella sijaitsevan Kravunharjun kaupunkikylän tarvitsemasta kaukolämmöstä lähes 20 prosenttia tuotetaan alueen omasta sekajätteestä. Kravunharjun kaupunkikylän 29 messutalon alueelta syntyy sekajätettä vuosittain noin 17 tonnia. Kiertokapula Oy kuljettaa syntypaikkalajitellut yhdyskuntajätteet Ekokemille Riihimäelle, missä hyötykäyttöön kelpaamaton jäte muuttuu energiaksi polttamalla. Noin 17 tonnista sekajätettä saadaan kaukolämpöä 39 MWh. Kaupunkikylän messutaloista 15 on liitetty kaukolämpöverkkoon, ja näiden talojen tarvitsemasta kaukolämmöstä 17 prosenttia tuotetaan alueen omista jätteistä. Hyvinkään ja Riihimäen alueella kehitetään parhaillaan myös muita uusia teknisiä ja tehokkaampia ratkaisuja pientaloalueiden kaukolämmön tuotantoon ja jakeluun. Kehitystyö liittyy VTT:n koordinoimaan TUKA- LEN-tutkimushankkeeseen, jossa ovat mukana Ekokemin ja Hyvinkään Lämpövoiman lisäksi muun muassa Riihimäen Kaukolämpö Oy ja Hyvinkään kaupunki. Ekokem hoitaa öljynkeräyksesi Ekokem kerää ja kierrättää teollisuudessa sekä huolto- ja korjaustoiminnassa käytetyt kirkkaat voiteluöljyt. Ekokemin minimimäärä veloituksettomalle öljynnoudolle on 600 litraa. Kirkkaat voiteluöljyt kannattaa kerätä erilleen, jolloin niiden prosessoinnissa säästyy energiaa ja lisäkemikaalien tarve vähenee. Tämä parantaa tuotteiden hiilijalanjälkeä. Näin säästämme yhdessä luonnonvaroja. Ekokem jalostaa vuosittain noin 3,5 miljoonaa litraa käytettyjä öljyjä uudelleenkäyttöä varten Jämsän toimipisteessä. Näin syntyviä teräketju-, ketju- ja johdevoiteluöljytuotteita käytetään puunkorjuussa moottorisahojen ja monitoimikoneiden teräketjujen voitelussa sekä puunjalostusteollisuuden keskusvoitelujärjestelmissä. Ekokem jalostaa vuosittain käytettyjä öljyjä uudelleenkäyttöä varten. Tilaa käytettyjen voiteluöljyjen tyhjennys Puh Puh Uusia johtajia Ekokemille Ekokemin Suomen maajohtajana aloitti diplomi-insinööri. Jani Lösönen ja ensi vuoden alussa Ekokemin Lösönen on tehnyt aiemman työuransa Kemirassa, jossa hän on toiminut mm. Pa- yhteiskuntasuhteiden ja strategisen suunnittelun johtajana aloittaa puolestaan Mari per-liiketoiminnan tuotantojohtajana sekä Pulp Puoskari. Chemicals -liiketoiminnan johtajana. Jani Lösönen vastaa tehtävässään sekä Mari Puoskari vastaa Ekokem-konsernin ulkoisesta viestinnästä, toimintaympäristö- ja lii- maaorganisaation tuloksesta, prosesseista ja resursseista että turvallisuus- ja ympäristöasioista. ketoimintatiedon hallinnasta sekä yhteiskuntavastuun Koulutukseltaan hän on tuotantotalouden koordinoinnista. Mari Puoskari on kemiantekniikan ja tuotantotalouden diplomi-insinööri. Hän on työskennellyt kestävän kehityksen liiketoiminnan johtajana ja yritysvastuujohtajana CGI Suomi Oy:ssä (entinen Logica) sekä strategiakonsulttina BearingPoint Management Consulting Oy:ssä. Lösönen ja Puoskari ovat Ekokem-konsernin johtoryhmän jäseniä

13 Ekokem kierrättää muovisi Ekokemin muovinkierrätys tarjoaa kilpailukykyisen reitin muovien hyötykäyttöön. Otamme vastaan kaikkia kestomuoveja. Valmistamme kerätyistä hylkymuoveista profiileja, jotka ovat erimuotoisia ja -pituisia. Profiilit soveltuvat hyvin meluvallien, aitojen ja terassien sekä maatalouden tarha- ja karsinarakenteiden rakentamiseen. Kierrätysmuovista valmistetut profiilit kestävät kulutusta, ovat lahoamattomia sekä helposti puhdistettavia. Tuotteet ovat valmiiksi värjättyjä, joten ne eivät vaadi maalausta. Tuotteiden isku- ja pakkaskestävyys on erinomainen. 100-prosenttisesti jätemuovista valmistetuilla profiileilla voit korvata painekyllästetystä puusta sekä tietyissä tapauksissa myös metallista ja betonista valmistettuja tuotteita. Annetaan muoville yhdessä uusi elämä! Lisätietoja: Mikko Koivuniemi, puh Muovix Ekokem muovinkierrätys

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem Säästämme luonnonvaroja Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaiden materiaali- ja energiatehokkuutta. 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

MUOVIX OY Muovijätteen hyödyntäminen Kemian Päivät: Nyhjää Tyhjästä 22.3.2011 Mikko Koivuniemi

MUOVIX OY Muovijätteen hyödyntäminen Kemian Päivät: Nyhjää Tyhjästä 22.3.2011 Mikko Koivuniemi MUOVIX OY Muovijätteen hyödyntäminen Kemian Päivät: Nyhjää Tyhjästä 22.3.2011 Mikko Koivuniemi Lähde: Uusi Muovitieto Muovijäte Suomessa Yhteensä n. 160 000 tonnia vuodessa Noin 50 % käytettyjä pakkauksia

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Rakennusjätteen hyödyntämismahdollisuudet

Rakennusjätteen hyödyntämismahdollisuudet Rakennusjätteen hyödyntämismahdollisuudet Toimitusjohtaja Jarmo Kemppainen MAAMERKKI OY Toimialat Pohjarakentamiseen liittyvät: q Maarakennus q Louhinta q Tukiseinät q Betonointi q Paalutus q Ympäristörakentaminen

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Katsaus lainsäädäntöön. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Jätehuoltopäivät 7.10.2014 Helsinki

Katsaus lainsäädäntöön. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Jätehuoltopäivät 7.10.2014 Helsinki Katsaus lainsäädäntöön Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Jätehuoltopäivät 7.10.2014 Helsinki Sisältö Uusi kansallinen jätelainsäädäntö Valmisteilla oleva lainsäädäntö Jätelainsäädännön arvioinnit EU:n kiertotalouspaked

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat Keräysvälineet Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 MIKSI JÄTTEET LAJITELLAAN? Tavoitteena on: - Vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää - Kierrättää käyttökelpoisia materiaaleja

Lisätiedot

Uu#a jätelainsäädännöstä EU:ssa ja Suomessa. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos 27. Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 9.10.2013 Tampere

Uu#a jätelainsäädännöstä EU:ssa ja Suomessa. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos 27. Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 9.10.2013 Tampere Uu#a jätelainsäädännöstä EU:ssa ja Suomessa Jarmo Muurman Ympäristöneuvos 27. Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 9.10.2013 Tampere Komission vuosien 2013-2014 toimenpiteitä EU lainsäädännön avaintavoi#eiden,

Lisätiedot

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1 Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 1 JÄTTEET OVAT TULEVAISUUDEN RAAKA- AINETTA Kaatopaikat Hygieniauhan torjuminen Jätteiden

Lisätiedot

KOKOEKO-SEMINAARI öljynerotinjätteiden käsittely. Pekka Hyvärinen 3.10.2007

KOKOEKO-SEMINAARI öljynerotinjätteiden käsittely. Pekka Hyvärinen 3.10.2007 KOKOEKO-SEMINAARI öljynerotinjätteiden käsittely ESITYKSEN PÄÄKOHDAT Ekokem-yhtöt Öljynerotinjärjestelmän toiminta Erotinjätteiden luokitus Erotinjätteiden käsittely Iisalmen Keräysöljy Oy Suomen vanhimpia

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa

LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa Martti Kemppinen/Mamk, Egidija Rainosalo/KETEK et al. Hankkeen motivaatio Orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoitusta rajoitetaan

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Vuoden 2011 jätelaki

Vuoden 2011 jätelaki Vuoden 2011 jätelaki Vanhat jätelait Jätehuoltolaki 1978 Vuoden 1993 jätelaki Vuoden 2011 jätelaki Huom. siirtymäsäännökset esim. lain 35 vuodelta 1993 ja asetuksen 4 luku jäävät voimaan (Valtion osallistuminen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS YVA-ohjelman julkistaminen 28.8.2013 MATERIAALINKÄSITTELYKESKUS HANKKEEN ESITTELY JORMA MIKKONEN Ympäristöhuollon tulevaisuuden trendit Niiden vaikutus Lounais-Suomeen

Lisätiedot

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 12.2.2014 1 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013 Voimassa 1.6.2013

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Suomen Autokierrätys Oy Arto Silvennoinen Draivi tulevaisuusfoorumi09.10.2008 Velvollisuus romuajoneuvojen kierrätykseen äjtelain muutos syksyllä 2004 laajensi

Lisätiedot

SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat. Quide Lehtikuja

SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat. Quide Lehtikuja SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat Quide Lehtikuja Uusi SER -direktiivi (WEEE -direktiivi) julkaistiin Euroopan Unionin virallisessa lehdessä 24.7.2012 (2012/19/EU) Direktiivi tulee panna täytäntöön

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat

Metsäteollisuuden sivuvirrat Metsäteollisuuden sivuvirrat Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari Hanna Eklund, UPM 2 Sisältö Metsäteollisuus Suomi ja Kaakkois-Suomi Hyödynnettävissä olevat sivuvirrat - Potentiaali Hyötykäyttötilanne

Lisätiedot

Finncont Oy, Virrat henkilöstöä n. 130 liikevaihto n. 20 milj. Perustettu v. 1974. Räätälöityjä ratkaisuja 40 vuotta

Finncont Oy, Virrat henkilöstöä n. 130 liikevaihto n. 20 milj. Perustettu v. 1974. Räätälöityjä ratkaisuja 40 vuotta Teollisuuden polttonesteet -seminaari 9.-10.9.2015, Tampere Työmaiden ja maatilojen siirrettävät (ja varasto-) säiliöt käyttökelpoiset vaihtoehdot eri kohteisiin Timo Linjamaa, myyntipäällikkö, vakiotuotteet

Lisätiedot

Viite. MAKSUTAULUKKO euroa. Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat. Ehdotus uudeksi maksuksi. maksu

Viite. MAKSUTAULUKKO euroa. Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat. Ehdotus uudeksi maksuksi. maksu Viite MAKSUTAULUKKO euroa Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat Metsäteollisuus - sahalaitos tai viilutehdas - puunsuojauskemikaaleja käyttävä laitos Nykyinen maksu Ehdotus uudeksi maksuksi Metalliteollisuus

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat

Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat MAKSUTAULUKKO euroa Ympäristönsuojelulain mukaiset ympäristöluvat KUOPIO vanhat maksut Metsäteollisuus - sahalaitos tai viilutehdas, 4 100,00 - puunsuojauskemikaaleja käyttävä laitos 4 100,00 KUOPIO ehdotus

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Joensuun seudun jätteiden energiahyötykäyttö 24.10.2013, Joensuu Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010 Hankkeen perustana: Tarve Itä-Suomen jätteenpolttolaitokselle

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta ajankohtaiset säädösprosessit. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Strategisen tutkimuksen verkostoitumistilaisuus 10.3.

Kohti kiertotaloutta ajankohtaiset säädösprosessit. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Strategisen tutkimuksen verkostoitumistilaisuus 10.3. Kohti kiertotaloutta ajankohtaiset säädösprosessit Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Strategisen tutkimuksen verkostoitumistilaisuus Helsinki Sisältö Valmistunut ja valmisteilla oleva kansallinen lainsäädäntö

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella

Lisätiedot

Kierrätetään. www.tramel.fi

Kierrätetään. www.tramel.fi Kierrätetään. www.tramel.fi Tramel Oy tarjoaa yrityksille ja kotitalouksille taloudellisesti kannustavan palvelun metallien ja metallipitoisten materiaalien kierrätykseen. Tramel Oy Prosessit Tuotteet

Lisätiedot

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Kiertotalous KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry Suomessa toimivien vastuullisten ympäristöteollisuus ja -palveluyritysten

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle

Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle KEMIAN PÄIVÄT 2011 22.3.2011 Risto Saarinen Suomen ympäristökeskus Uusi jätelaki voimaan 2012 Uusi jätelaki hyväksyttiin eduskunnassa 11.3.2011 ja laki vahvistettaneen

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Muovijätteiden ja sivuvirtojen materiaalihyötykäyttö

Muovijätteiden ja sivuvirtojen materiaalihyötykäyttö Muovijätteiden ja sivuvirtojen materiaalihyötykäyttö Ekokemin ympäristöseminaari Perjantai 14.6.2013, Helsingin Messukeskus Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Materiaaliopin laitos Tohtorikoulutettava

Lisätiedot

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5. ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.2015 SISÄLTÖ Energia- ja ympäristöosaaminen Rambollissa

Lisätiedot

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO TOIMINTAOHJEET 3 2. DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNAT 4 3. PIENJÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 6 4. JÄTEASTIOIDEN TYHJENNYSMAKSUT

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

UUMA2 Vuosiseminaari 10.9.2015. Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry

UUMA2 Vuosiseminaari 10.9.2015. Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry UUMA2 Vuosiseminaari 10.9.2015 Maija Heikkinen Metsäteollisuus ry 2 Esityksen sisältö 1. Metsäteollisuuden potentiaaliset sivuvirrat maarakentamisessa Syntypaikat Hyötykäyttömäärät 2. Haasteet sivuvirtojen

Lisätiedot

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Nykyaikainen jätehuolto: Uudelleen käyttö! Uusiokäyttö! Energiatuotanto! Loppusijoitus Sama laki kaikilla: erilaisia ratkaisuja esim. lajittelussa 25 Päivämäärä Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Ylitarkastaja Tarja-Riitta Blauberg Ympäristöministeriö 1 Esityksen sisältö EU:n 6. ympäristöohjelma ja jätteet

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU. KOKOEKO -seminaari

PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU. KOKOEKO -seminaari Annukka Leppänen-Turkula PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU KOKOEKO -seminaari 16.2.2012 UUSI JÄTELAKI Aikataulu jätelaki tulee voimaan toukokuussa 2012 tuottajavastuuluku voimaan toukokuussa 2013 tuottajayhteisöt

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI Hallitus 51 24.04.2015 LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI 994/00.02.023.0230/2015 Hallitus 51 Esittelijä Toimialajohtaja Petri Kouvo Valmistelija

Lisätiedot

Metsä Groupin biotuotetehdasprojekti

Metsä Groupin biotuotetehdasprojekti in biotuotetehdasprojekti 1 Biotuotetehdasprojekti etenee suunnitellusti YVA- ja ympäristölupaprosessit on käynnistetty ja saadaan päätökseen 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana Yhteysviranomaisen (Keski-Suomen

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA. Pirkanmaan ELY-keskus

TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA. Pirkanmaan ELY-keskus TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA Pirkanmaan ELY-keskus Jätehuollon vastuunjako Kunnat vastaavat asumisessa syntyneen jätteen sekä koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavan jätteen jätehuollosta

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

NCC:n synergiamahdollisuudet Ekomon alueella

NCC:n synergiamahdollisuudet Ekomon alueella NCC:n synergiamahdollisuudet Ekomon alueella REPA kick off -seminaari 12.5.2015 NCC Roads Oy Matti Kauppi Kehityspäällikkö 12.5.2015 NCC Roads Oy 1 Sisältö 1. NCC Yrityksenä 2. NCC Roadsin toiminta 3.

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Seminaari. RePlast FinEst MIHIN MENEE MUOVI? Suomessa ja Virossa

Seminaari. RePlast FinEst MIHIN MENEE MUOVI? Suomessa ja Virossa Seminaari RePlast FinEst MIHIN MENEE MUOVI? Suomessa ja Virossa 16.11.2005 klo 12:00-16:00 Lahden Messukeskus Sali 1 Muovi Plastics QualiFinn 2005- messut Muovien kierrätystä ja uusiokäyttöä ohjaava lainsäädäntö

Lisätiedot

LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa

LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa Dick Blom Kumi instituutti Sastamala 17.4.2015 LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa 2013-2014

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,

Lisätiedot

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä Fiksu Ammattilainen, Rakennusala KARTOITUS TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA Ympäristöasioiden hoito yrityksessä OPISKELIJAN TEHTÄVÄLOMAKE 1 Olet suorittamassa työssäoppimisjaksoa rakennusalan yrityksessä. Tehtävänäsi

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot