Juhani Rantala luvun pientaloon kohdistuvat energiataloudelliset vaatimukset verrattuna 2010-luvun vaatimuksiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Juhani Rantala. 1960-luvun pientaloon kohdistuvat energiataloudelliset vaatimukset verrattuna 2010-luvun vaatimuksiin"

Transkriptio

1 Juhani Rantala 1960-luvun pientaloon kohdistuvat energiataloudelliset vaatimukset verrattuna 2010-luvun vaatimuksiin Opinnäytetyöt, rakennusterveys 2012

2 JUHANI RANTALA 1960-luvun pientalooon kohdistuvat energiataloudelliset vaatimukset verrattuna 2010 luvun vaatimuksiin Muut julkaisut -sarja opinnäytetyöt Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Itä-Suomen yliopisto Kuopio 2012 Aihealue: Rakennusten terveellisyys

3 Kopijyvä Oy Kuopio, 2012 Myynnin yhteystiedot: Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate ISBN (painettu) ISBN (pdf)

4 TIIVISTELMÄ: 1960-luvulla rakennettua puurakenteista pientaloa ja sen muuttamista nykyajan energiavaatimusten mukaiseksi tarkasteltiin tapaustutkimuksena. Onko kyseinen muutos energia- ja kokonaistaloudellisesti korjattuna kannattavaa huomioiden kohteen elinkaarijatkuvuus ja uusien rakennusmääräysten mukaiset lämmöeristevaatimukset. Onko mahdollista korjaustoimenpiteillä saavuttaa terve, taloudellinen ja elinkaariajattelun mukainen lopputulos korjaamalla vanha rakennus nykyajan vaatimuksia vastaavaksi vai puretaanko vanha talo ja tehdään vanhoille perustuksille uusi rakennus. Tarkastelu tehdään vain pintapuolisesti ja tähän tutkimuskohteeseen lähinnä soveltuvaksi. AVAINSANAT: matalaenergiatalo, passivitalo, korjausrakentaminen, purkaminen, vertailu, kuntotutkimus ABSTRACT: Changing the wooden single-family houses, which were built in the 1960 s, to meet the present energy requirements was considered as a case study. would it be worth it to renovate the old buildings when thought about the targets continuity of life and the modern thermal insulation requirements? Could it be possible to use some method of correction to gain a healthy, economical and long-living house by repairing the old building to meet the requirements of today, or do we demolish the old building and build a new one on the old foundations? Inspections on the buildings are done only on the surface, thus is only suitable for the target of study. KEYWORDS: Low-energy house, passive house, renovation, demolition, comparison, condition survey.

5

6 Esipuhe luvuilla pientalojen hyvällä suunnittelulla ja rakenneosien standardisoimisella pyrittiin edulliseen ja nopeaan rakentamisen sodan jälkeisessä Suomessa. Samanaikaisesti käynnistyi rakennusmateriaalien teollinen tuottaminen. Ajan arkkitehtuuri näkyi sekä aikakauden asuinrakennuksissa että muussakin rakentamisessa. Omakotirakentajien työtä helpottivat valmiit piirustukset ja ohjeet ja niiden avulla syntyi jälleenrakennuskaudelle = ( luvun rakentaminen) tyyppitalomalleja luvun kuluessa arkkitehtuurissa ja rakennustekniikassa tapahtui suuria muutoksia. Muutokset näkyivät myös asuntorakentamisessa. Omakotitalojen rakentamisessa siirryttiin miltei kokonaan yksikerroksisiin talotyyppeihin. Ero 1950-ja 1960-luvun pientalojen välillä on selkeä lukua edustavat loivat kattomuodot ja ko. vuosikymmenen lopulla yleistyivät tasakatot luvulla yleisesti rakennetut kaksikerroksiset rintamamiestalot olivat jäämässä sivuun rakennuskulttuurissa. Tämän tutkimuksen tarkoitus on tapaustutkimuksena tarkastella erästä 1960-luvulla rakennettua taloa ja sen muuttamista nykyajan energiavaatimusten mukaiseksi sekä sitä, onko kyseinen muutos niin energia- kuin kokonaistaloudellisesti korjattuna kannattavaa.tässä tapaustututkimuksessa tarkastellaan myös suoritettavan korjauksen lopputulosta. Perustan tämän tutkimuksen sekä saatavilla olevaan kirjallisuuteen että omakohtaiseen kokemukseen. Haluan kiittää lämpimästi niin koulutuksen erinomaista johtajaa Helmi Kokottia asiantuntevasta opetuksesta kuin myös muita kouluttajiani sekä ohjaajaani Tommi Ripattia. Erityiskiitoksen annan puolisolleni Sirpalle innostavasta tuesta koulutukseni aikana.

7

8 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO LUVUN PIENTALON ENERGIATALOUDEN VAATIMUKSET 10 3 TAPAUSKOHTAINEN ESIMERKKI 1960-LUVUN PIENTALOSTA 11 4 KUNTOARVIO TUTKIMUSKOHTEENA OLEVASSA PIENTALOSSA KUNTOARVIOSSA HAVAITUT VIRHEET JA VAURIOT 12 5 ENERGIATALOUDEN PARANTAMINEN VANHASSA 15 OMAKOTITALOSSA 5.1 ILMANVAIHTO LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ 16 6 BETONIRAKENTEINEN KELLARI ESIMERKKITALOSSA PURISTUSLUJUUDEN TUTKIMISEEN KÄYTETYT 18 MENETELMÄT ESIMERKKIKOHTEESSA Päätelmät kohdetalon perustuksista ja lujuudesta Purkujätteen käsittely ja ongelmajätteiden erottelu 20 7 KORJAUSTARPEIDEN KUSTANNUSTEN ARVIOINTI KORJAUSKUSTANNUKSET ILMAN KELLARIKERROSTA 23 8 UUDEN RAKENNUKSEN TUOTTAMINEN VANHAN TILALLE NORMIMÄÄRÄYSTEN MUKAINEN PIENTALO MATALAENENRGIATALO VAI PASSIIVITALO LUVUN ENERGIATALOUDELLISET VAATIMUKSET 26 PIENTALOISSA 9.1 UUDET RAKENNUSMÄÄRÄYKSET UUSIEN RAKENNUSMÄÄRÄYSTEN SEURAUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET 31 LÄHDELUETTELO

9 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1 Energiankulutus ja 2010-luvuilla Taulukko 2 Vertailu vanhan ja uuden talon kustannuksista Taulukko 3 Vaihtoehdot ja menetelmät Taulukko 4 Toteutus ja laskelmat Taulukko 5 Vertailu lämmöneristysmääräyksistä v ja v Taulukko 6 Lämmönläpäisykertoimet ja eristepaksuudet v.2010 Taulukko 7 Johtopäätös tutkittavana olevasta omakotitalosta KUVALUETTELO Kuva rakennettu puurakenteinen omakotitalo Kuva 2 Kellarin pohjapiirustus esimerkkikohteessa Kuva rakennetun kohdeomakotitalon lämmöneristys Kuva 4 Ulkoverhous ja sokkeli kohdetalossa Kuva 5 Kellarin pohjapiirustus esimerkkikohteessa KESKEISET LYHENTEET JA SYMBOLIT Kastepiste Kastepistelämpötila (kastepiste) on lämpötila, johon ilman pitää jäähtyä, jotta vesihöyryn kyllästystila saavutettaisiin. (Asumisterveysopas, 2005) Kosteusvaurio Rakenneosassa oleva ylimääräinen kosteus, jota kyseinen materiaali ei kestä vaurioitumatta tai ilman mikrobivauriota. Myös rakenneosan ylimääräinen kosteus, jota ei voi selittää ympäröivien rakenteiden tai ilmatilan kosteudella. (Pirinen, 2006) Kuntoarvio Rakennustekninen tarkastus, jossa selvitetään kiinteistön tai sen osan kunto aistivaraisin, kokemusperäisin ja pintoja rikkomattomin menetelmin. (Asumisterveysopas, 2005) Kuntotutkimus Rakennustekninen tutkimus, jossa selvitetään rakenteiden, rakennusosien ja koneteknisten järjestelmien kunto käyttämällä mittauksia, rakenteiden avaamista ja laboratoriotutkimuksia. Kuntotutkimus on luonteeltaan tarkempi kuin kuntoarvio. (Asumisterveysopas, 2005)

10 1. Johdanto luvuilla pientalojen hyvällä suunnittelulla ja rakenneosien standardisoimisella pyrittiin edulliseen ja nopeaan rakentamisen sodan jälkeisessä Suomessa. Samanaikaisesti käynnistyi rakennusmateriaalien teollinen tuottaminen. Ajan arkkitehtuuri näkyi sekä aikakauden asuinrakennuksissa että muussakin rakentamisessa. Omakotirakentajien työtä helpottivat valmiit piirustukset ja ohjeet ja niiden avulla syntyi jälleenrakennuskaudelle =( luvun rakentaminen) tyyppitalomalleja luvun kuluessa arkkitehtuurissa ja rakennustekniikassa tapahtui suuria muutoksia. Muutokset näkyivät myös asuntorakentamisessa. Omakotitalojen rakentamisessa siirryttiin miltei kokonaan yksikerroksisiin talotyyppeihin. Ero 1950-ja 1960-luvun pientalojen välillä on selkeä lukua edustavat loivat kattomuodot ja ko. vuosikymmenen lopulla yleistyivät tasakatot luvulla yleisesti rakennetut kaksikerroksiset rintamamiestalot olivat jäämässä sivuun rakennuskulttuurissa. Tämän tutkimuksen tarkoitus on tapaustutkimuksena tarkastella erästä 1960-luvulla rakennettua taloa ja sen muuttamista nykyajan energiavaatimusten mukaiseksi sekä sitä, onko kyseinen muutos niin energia- kuin kokonaistaloudellisesti korjattuna kannattavaa. Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellaan myös suoritettavan korjauksen lopputulosta. Perustan tämän tutkimuksen paitsi saatavilla olevaan kirjallisuuteen niin myös omakohtaiseen kokemukseen pitkältä rakennusalan työhistorian ajaltani ja tavoitteenani on myös selvittää, mahdollistaako saneeraus uudenlaisen tilanjakoasettelun vai onko taloudellisesti kannattavampaa uusia koko rakennus. 9

11 luvun pientalon energiatalouden vaatimukset 1960-luvun pientalon lämmöneristysvaatimukset Ennen 1960-luvun rakennustapaa käytettiin yleisesti pientalorakennuksissa tiiviiksi sullottua eristeseosta, jossa oli puolet sahanpurua ja puolet kutterilastua luvulla oli jo saatavana teollisesti valmistettuja lämpöeristeitä, jotka korvasivat sahanpurun ja kutterin ( esim. lasi- ja mineraalivilla). Routasuojaukseen käytettiin muovipohjaista kevelevyä, joka myöhemmin tunnettiin styrox-levynä. Tutkimuksen kohteena olevassa puurunkoisen pientalossa seinäeristeenä oli käytetty 100 mm lasivillaa, samoin yläpohjassa oli 100 mm lasivilla. Lattiaeristeenä oli käytetty sen aikaisen tavan mukaan 50 mm kevelevyä (styrox) eristeenä. Lähdemateriaaleista ei ilmennyt erityisiä pientalon energiatalouden osoittavia lukuja (esim U-arvot). Ainoastaan on verrattu 100 mm purueristettä uudenpaan eristeeseen kuten lasivillaan. Yleinen luvun lämmöneristysvaatimuskäsite oli, että lasivilla korvaa täysin sahanpurumateriaalit. Tämä voitiin osoittaa myös laskennallisesti. Laskennalliset lämmönläpäisyarvot kyseisille materiaaleille ovat seuraavat: Purueriste, jossa sahanpurua 50 % ja kutterilastua 50% tiivistettynä on keskiarvona 0,010 W/km 2.. Lasivillan lämmönläpäisyarvokerroin on 0,038 W/km 2. Kyseiset arvot osoittavat mm. lasivillan olevan parempi eriste kuin sahanpuru-kutterilastun. (Vinha, 2010) 10

12 3. Tapauskohtainen esimerkki 1960-luvun pientalosta Kuva rakennettu puurakenteinen omakotitalo (omistajan arkisto) Tässä tutkimuksessa tutkittavana kohteena on vuonna rakennettu omakotitalo. Talo sijaitsee n.3000 m 2 :n tontilla. Rakennuksen pinta-ala on 112 m 2 ja tilavuus on n. 312 m 3. Kellarikerroksen pinta-ala on n. 70 m 2 ja tilavuus n. 160 m 3. Asuintalo on puurakenteinen. Sen vesikate on pelti. Aluskatetta ei ole ja kellariseinät sekä rakennuksen sokkeli ovat teräsbetonia. Seinäeristeenä on käytetty 100 mm lasivillaa ja 12 mm puukuitulevyä. Yläpohjassa on 100 mm lasivilla ja 12 mm puukuitulevy. Alapohjasssa on käytetty 100 mm lasivillaa. 11

13 Kuva 2. Poikkileikkauskuva esimerkkinä olevasta pientalokohteesta 1960-luvulta (omistajan arkisto) 4. Kuntoarvio tutkimuskohteena olevassa pientalossa Kuntoarvio on silmämääräinen selvitys rakennuksen, järjestelmien, laitteiden ja rakennusosien virheistä, energiataloudesta ja käyttövirheistä. Kuntoarviossa ehdotetaan, mitä rakennusosia, laitteita ja järjestelmiä kannattaa jatkossa seurata. Lisäksi siinä luetellaan mahdolliset korjaustoimenpiteet kustannuksineen. (Hekkanen M., 1998) Tämän tutkimuksen kohteessa suoritetaan aistinvaraiseen kokemukseen ja arvijoijan ammattitaitoon perustuvaa kuntoarviota ja poikkeuksellisesti rakenteita avaamalla ennakkoon valituista paikoista. Rakenteiden avaamiseen saatiin omistajan lupa. 4.1 KUNTOARVIOSSA HAVAITUT VIRHEET JA VAURIOT Julkisivuverhouksessa havaittiin verhousmateriaalin saumojen rakoilua ja halkeilua. Alaosissa oli lahovaurioita. Verhouksen takana ei ollut tuuletusväliä ja tuulensuojana 12

14 oli käytetty bitumipaperia, joka oli osittain auringonsäteilyn ja säärasitusten vaikutuksesta kulunut pois tai rikkonainen. Ulkoseinän lämpöeriste oli lasivillamatto paksuudeltaan 100 mm. Tutkimuskohdissa ko. lämpöeriste oli väriltään tummunut mustanharmaaksi ja siinä oli nähtävissä lievää mikrobikasvustoa puun ja eristeen välissä. Nähtävästi villa oli saanut ylimääräistä kosteutta usein, kastunut ja kuivunut sääolojen muuttuessa. Rungon sisäpuolelle oli vinolaudoitukseen käytetty kellarin betonimuottilaudoituksessa käytettyä lautaa. Näkyvissä oli osittain kuoripäällysteistä lautaa. Seinän alaosissa oli havaittavissa jäänteitä mikrobikasvustosta. Vesikatteen pintamateriaali on urajäykistetty peltilevykate. Kiinnitys oli tehty kampanauloilla, joiden kannan alapuolella oli kumitiiviste. Sään vaikutuksesta tiivisteet olivat ajan saatosta murentuneet pois kokonaan. Osittain oli suoritettu korjauksia tiivistemassalla. Tiivisteiden puuttuminen on aiheuttanut vesivuotoja ja samoin myös aluskatteen puuttuminen. Yläpohjan lämmöneristeet olivat tummuneita ja oli havaittavissa puurakenteen ja eristemateriaalin rajapinnoissa mikrobikasvun jäänteitä. Yläpohja oli saanut mahdollisesti sadeveden aiheuttamaa kosteutta. Vesikatteen alapuolella ei ollut käytetty aluskatetta. Lattiarakenteessa ei ollut havaittavissa erityisiä vaurioita. Etelänpuoleisella julkisivulla olevien kaksilasisten ikkunoiden ulkopuitteet ja karmien alaosat eivät olleet taloudellisesti korjattavissa. Välttävässä kunnossa sen sijaan olivat muiden ilmansuuntien ikkunat ja ulko-ovet. Betoniholvin päällä oleva alapohjarakenne (eristelevy, betoni ja muovimatto) ei ollut erityisesti vaurioitunut. Esimerkkikohdetalossa tarkasteltiin vanhaa rakennetta, jossa ulkoseinässä oli 100 mm lämpöeristettä ja sisäpuolella muovitiivistyspaperi. Ulkoverhouksen alla on kahdenlaista rakennetta. Toisessa kohdassa on verhouspaperin alla tervapaperi ja talon päädyissä minerit-levy verhouksena. Minerit-levyverhouksen alla on vinolaudoitus, jonka alla on (huom!) rei ittämätön muovitiivistyspaperi (ehkä erehdyksessä). Tällainen rakenne sinänsä on täysin virheellinen. Tässä tilanteessa ei ollut 13

15 kiinnitetty kuitenkaan huomiota muovitiivistyspapereiden asennuksen tiiveyteen, joten se on toiminut ns. hengittävänä rakenteena. Rakenteesta johtuen puuosissa ei havaittu tämän vuoksi merkittäviä vaurioita. Kosteusvauriot ovat nykyrakentamisenkin ongelma ja vauriot johtuvat pääsääntöisesti rakentamisen laadusta. Toimivien rakenteiden periaatteet on tunnettu jo kauan. Mielestäni on kuitenkin unohdettu se, että rakentajille tuotetaan toistuvasti uusia rakennusmateriaaleja. Kuitenkin rakennetaan aikaisemman rakennustavan mukaisesti, vaikkei rakennustapa soveltuisikaan kyseisten materiaalien kohdalla. Materiaalikäytön ohjeistus on ollut puutteellista. VTT:n parinkymmenen viime vuoden aikaisen tutkinnan mukaan sadeveden pääsy rakenteisiin,märkätilojen riittämätön vedeneristys, putkistojen vuodot, vedenpoistojen tukkeutumiset, maakosteuden pääsy rakenteisiin ja sisäilman pitkäaikainen vuotovirtaus rakenteiden läpi ovat aiheuttavat tavallisimmin rakenteiden kosteusongelmia. Energiatehokas rakentaminen perustuu rakenteisiin ja ratkaisuihin, joiden toimivuus tunnetaan. Viime aikoina on keskusteltu rakenteiden paksujen lämmöneristysten kosteusriskeistä, koska paksumpi lämmöneristys oletettavasti heikentää rakenteiden kuivumiskykyä.tällöin on mielestäni entistä tärkeämpää suojata ja säilyttää rakenneosat ja rakennustarvikkeet kosteudelta suojattuina. (Peuhkuri ym., 2009) 14

16 5. Energiatalouden parantaminen vanhassa omakotitalossa Kuva rakennetun kohdeomakotitalon lämmöneristys.yllä olevassa kuvassa ei ole kuvattu lattiarakennetta, joka koostuu styrox-eristeestä (50 mm), betonilaatasta (60 mm) ja muovimatosta. Kuvassa 3 on esitetty kohteena olevan 1960-luvun omakotitalon seinärakenneliitos ja sen liittyminen sokkeliin ja kellarin yläpohjan kantavaan teräsbetonilaattaan. Kylmäsiltakatkon merkitys kastepisteen muodostumisen estämiseksi on merkittävä.kuvasta voi havaita, että tämä tärkeä kylmäsillan katkaisemiseksi asennettava 15

17 lämpöeristemateriaali esim. styrox puuttuu tästä rakenteesta. Kylmäsilta mahdollistaa kastepisteen muodostumisen kellarin ulkoseinän yläosaan ja kellariholvin alapintaan. Näin ollen se lisää kellarin kosteuskuormaa. Myös kellarin yläpuolella oleva huoneessa oleva 50 mm lämpöeriste voi olla riittämätön kovalla pakkasella estämään kastepisteen muodostumista lämpöeristeen ja betoniholvin rajapintaan huoneen ulkoseinien rajakohdissa. Kuvassa 4 näkyy kohdetalon teräsbetonisokkeli, jossa ei ole havaittavissa rapautumista eikä halkeamia. Kuva 4. Ulkoverhous ja sokkeli kohdetalossa (kuva Juhani Rantala,oma arkisto) 5.1. ILMANVAIHTO Kohteessa on ollut painovoimainen ilmanvaihto. Poistoilma on johdettu talon keskellä olevan muuratun hormin kautta, siten että jokaisesta huoneesta on voitu järjestää oma poistokanava suoraan hormiin. Lämmön talteenottojärjestelmää ei ole ollut. Tuloilma on otettu ulkoseinässä sijaitsevista tuloilmaventtiileistä. Uudessa ilmanvaihtojärjestelmässä asennetaan koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä varustettuna lämmön talteenottojärjestelmällä. Poisto- ja tuloilma johdetaan koneellisesti. 16

18 5.2. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Kellarikerroksessa on lämmönjakohuone, jossa polttoaineena käytetään biopolttoainetta, lähinnä puuta. Lämmityskattila on varustettu myös sähkövastuksella. Lämmin kiertovesi on jaettu huoneisiin vesipattereiden avulla. Lämmitysjärjestelmä vaihdetaan todennäköisesti lattioihin asennettavaan vesikiertoiseen lattialämmitysjärjestelmään lattiaremontin yhteydessä. Taulukkossa 1. vasen osio kuvaa 1960-luvun talon keskiarvokulutusta koko talon elinkaaren ajalta. Taulukon oikeanpuoleisessa osiossa on uuden rakennuksen tavoitearviot, jotka pohjautuvat 2010-luvun tavoitearvioihin. Molempien tarkastelun kohteena olevien rakennusten kuutiotilavuus on samaa suuruusluokkaa. Taulukko 1. Energiankulutus ja 2010-luvuilla Energiankulutus vuonna 1960 ja tavoitearvio vuonna luvun talo Lämmönkulutus Sähköenegiankulutus 40449,3 kwh/v 4264,0 kwh/v Uusi talo 2010-luvun normimääräyksillä Energiatehokkuus, tavoitearvio 210 kwh/brm 2 /v 44713,3 kwh/v Kokonaisenergiankulutus Kokonaisenergiankulutuksen tavoitearvio kwh/vuosi 17

19 6. Betonirakenteinen kellari esimerkkitalossa Tutkimuksen kohteena olevassa asuinrakennuksessa on kellarikerros. Kellarikerros on sikäli mielenkiintoinen tutkimuskohde, että niiden rakentaminen ei ollut tyypillistä 1960-luvun rakentamiselle. Kohteesta on tarkoitus tutkia betonirakenteiden puristuslujuutta ja taipumaa. Tutkimuksen avulla selvitetään rakenteen säilyttämismahdollisuus. Kuva 5. Kellarin pohjapiirustus esimerkkikohteessa (omistajan arkisto) 6.1. PURISTUSLUJUUDEN TUTKIMISEEN KÄYTETYT MENETELMÄT ESIMERKKIKOHTEESSA Pentti Jormalainen on teoksessaan Korjausrakennustyöt (1994) esittänyt erilaisia tapoja mitata puristuslujuutta, joista kohteessa on käytössä seuraavat menetelmät: Koekappaleet otetaan timanttiporalla. Poran porausputki jäähdytetään virtaavalla vedellä. Koelieriöiden halkaisija on 150 mm ja korkeus sama kuin seinän paksuus. Aineenkoetuslaitokset muuttavat koetulokset redusointikertoimilla siten, että niitä voidaan arvostella normaalikokoisen koelieriön mukaisten lujuusvaatimusten mukaan. Tämä menetelmä antaa varman tuloksen, mutta on melko kallis. 18

20 Kimmovasaramenetelmässä puristuslujuus tutkitaan jousikuormitteisella iskurilla, jossa iskuvoima on vakio. Mittaustapa perustuu kimmoiseen iskurin palautuman mittaukseen. Betonin kimmoisuuden takia massa palaa takaisin. Palautuman ja lujuuden korrelaatiokäyrästä luetaan betonin puristuslujuus. Menetelmä on halpa ja antaa tuloksen +/ %:n tarkkuudella. Tutkimustulosten avulla on tarkoitus selvittää elinkaarijatkuvuus kellarin rakenteissa. Muista Jormalaisen tutkimusmenetelmistä otetaan käyttöön terästen paikantaminen yksinkertaisilla metallien magneettikenttiin perustuvilla mittareilla. Mittauksen tarkkuus riittää terästen paikan ja koon selvittämiseen melko luotettavasti. Jormalaisen esittämistä menetelmistä rakenteiden kestävyyden tarkistamista suoritetaan ko. kohteessa koekuormituksella. Kuormana käytetään niitä kuormituksia, jotka tulevat rakenteelle sen käytön aikana. Painona kohteessa betoniholvin päällä eri kohdissa käytettiin 500 litran vesisäiliöitä, koska niitä oli helppo siirtää paikasta toiseen pienen vesipumpun avulla. Taipumamittaukset kuormituksen aikana tehtiin mittakellolla. Taipuman ja kuorman suuruudesta voitiin laskea betonin likimääräinen lujuus,joka oli 7 kn- 13 kn. Näin keskiarvoksi saatiin 10 kn Päätelmät kohdetalon perustuksista ja lujuudesta Tutkimustulosten avulla oli tarkoitus selvittää elinkaarijatkuvuus kellarin rakenteissa. Tulokset osoittivat, että kellarin seinärakenteissa käytetty suuri ns.säästökivien määrä heikensi ja vääristi eri menetelmin saatujen rakenteen lujuusmäärittelyn luotettavuutta. Näin ollen kellaritilan rakenteiden säilyttäminen ei tuo merkittävää säästöä. On otettava myös huomioon, että kellaritilan nykyinen korkeus on 2,1 m. Jos kellaritilaan sijoitettaisiin huonetiloja, olisi lisälouhinta välttämätöntä ottaen huomioon kapillaarikerroksen kerrospaksuus n mm, lattialämmöneriste 200mm, teräsbetonilaatta ja pintamateriaali 90mm, yhteensä noin 500mm. Työn vaikeusaste lisää louhimiskustannuksia huomattavasti. Lopputulos osoittaa, että ei ole kannattavaa elinkaariajattelun ja energiataloudellisten seikkojen näkökulmasta korjausrakentaa 19

21 perustuksia. Näin myös tilankäyttö ei ole sidottu tiettyyn pohjaratkaisuun tilankäytön kannalta Purkujätteen käsittely ja ongelmajätteiden erottelu Ennen purkutöitä tulee suorittaa määräysten mukainen kartoitus ja selvitys esim. asbestista ym. ongelmajätteistä ja purkutyöt on suoritettava terveydensuojeluohjeita noudattaen. Kyseisessä kohteessa on julkisivuissa asbestipitoista minerit-levyä ja se poistetaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Minerit- levyt puretaan ja pakataan ehjinä levyinä muovin päälle jätelavalle. Muovi kääritään sen jälkeen tiiviiksi pakkaukseksi ja jäte kuljetetaan jätteiden loppusijoituspaikkaan. Jätteet lajitellaan lämpöeristejätteisiin, puutavaraan, lasiin ja metallijätteisiin. Mahdolliset ongelmajätteet käsitellään erikseen. 20

22 7. Korjaustarpeiden kustannusten arviointi Kohteessa tulee tehdä kuntoarvion perusteella alustava korjaussuunnitelma ja siihen liitettynä rakenteiden energiataloudellisten vaatimusten mukainen selvitys. Suunnitelman pohjalta laaditaan alustava kustannusarvio. Vertailukohdaksi otetaan teollisesti valmistettu ns. valmistalo. Taulukossa 2 on esitetty alustavaa vaihtoehtoista arviointia ja pohdintaa siitä, onko perustellusti ja taloudellisesti kannattavampaa purkaa 1960-luvun talon puurakenteet ja saneerata talo vai rakentaa uusi talo kevyesti vahvistetuille perustuksille uusi elementtirakenteinen talo. Taulukko 2. Vertailu vanhan ja uuden talon kustannuksista. Kustannusarvio vanhan talon korjauksesta Kustannusarvio uuden avaimet käteen talon rakentamisesta vanha rakennus pa. 112 m2 Vertailukohde pa. n. 101 m2 kokonaishankintahinta v.2007 Talopaketin kokonaishinta e, josta tonttimaan euroa osuus n e rakennuttajakustannukset n. (kohde pääkaupunkiseudulla) e korj.kust e (puurakenteet) perustukset + kellarin korjaustyöt n. perustukset + kellarin korjaustyöt n e e korjauskustannukset yhteensä n euroa Hankkeen kokonaishinta e (sisältää tontin) Hankkeen kokonaishinta e (sisältää tontin) 21

23 Taulukossa 3 vertaillaan vaihtoehtoista rakentamistapaa ja tutkitaan vanhan talon korjaamisen taloudellista kannattavuutta ja toivottua elinkaariajattelun mukaista lopputulosta. Vaihtoehtoisesti tarkastellaan vanhan talon purkukustannuksia ja elementtirakenteisen pientalon rakentamista tontille. Yhteenvedossa otetaan huomioon vertailukohteiden energiasäästöllä saavutettava etu. Taulukko 3. Vaihtoehdot ja menetelmät 22

24 7.1 KORJAUSKUSTANNUKSET ILMAN KELLARIKERROSTA Olemassa olevien laskentajärjestelmien avulla laskettuna ja vuoden 2010 rakentamismääräykset huomioon ottaen on arvioitavissa, että korjaustarpeen kustannukset materiaaleineen ja alv 23 % mukaan lukien tulee olemaan n euroa. On syytä pohtia, onko korjaaminen kannattavaa ajatellen rakennuksen tulevaa elinkaarta, varsinkin, jos asiaa tutkitaan ainoastaan taloudellisesti. Taulukko 4. Toteutus ja laskelmat Toteutus ja laskelmat (taulukko 4) esittää alustavan kustannusarvion menetelmän. Taulukossa eivät tule vielä näkyviin lopulliset laskelmat, koska vaiheittain edettäessä sekä toteutus että kustannukset tarkentuvat. 23

25 8. Uuden omakotitalon tuottaminen vanhan talon tilalle 8.1. NORMIMÄÄRÄYSTEN MUKAINEN PIENTALO Taulukossa 5 esitetään 1960-luvun U-arvo ja vertailuarvot. Taulukosta ilmenee 50 vuoden aikana tapahtunut muutoskehitys lämpöeristysnormien ja määräysten tiukkenemiseen. Taulukossa 6 esitetään 2010 normimääräysten mukaisia eristepaksuuksia. ja taulukossa ilmenevä hajonta osoittaa eri materiaalien käyttöä. Taulukko 5. Vertailu lämmöneristysmääräyksistä v ja v Taulukko 6. Lämmönläpäisykertoimet ja eristepaksuudet v

26 8.2. MATALALAENERGIATALO VAI PASSIIVITALO Matalaenergiatalossa tavoitellaan normirakentamista parempaa lämmönpitävyyttä ja tiiveyttä ja näin ollen lämmityskustannuksia pienentävää ratkaisua. Passiivitalossa on tavoitteena 0-energia kulutustaso lämmitysenergian osalta. On harkittava, tehdäänkö passiivitalo kivirakenteisena. Näin ollen voidaan tehdä sokkelilaajennus ja tehdä samalla salaojat. Muottityön määrä vähenee työn ja materiaalin osalta, koska olemassa oleva kellarinseinä toimii muotin toisena puolena. Tätä menetelmää voidaan käyttää, jos tulokset rakenteiden lujuudesta puoltavat kellarirakenteen säilyttämistä. Energiatehokkuus ja sen myötä lämmöneristyksen ja rakenteiden paksuuden kasvaminen on herättänyt kiinnostusta keskustella rakenteiden rakennusfysikaalisesta toiminnasta. Rakenteiden tulee toimia myös kosteusteknisesti moitteetta. On kehitelty mallinnuksia useille erilaisille mm. polyuretaanieristeisille rakenneosille kosteusteknisestä toimivuudesta. Mallinnuksesta yleinen johtopäätös on se, ettei tutkituissa rakenteissa tavallista parempi lämmönläpäisykerroin aiheuta välttämättä kosteusteknisen riskin kasvamista normaaliolosuhteissa.mahdolliset riskit liittyvät rakentamisen laatuun. Riskit ovat olemassa, vaikka rakenteiden lämmöneristysominaisuudet olisivat tasoltaan vähäisemmät. Suunnittelulle rakenteiden kosteustekninen toimivuus antaa yhä suurempia haasteita, kun energiamääräykset kiristyvät. Asia on merkittävä ja suunnittelussa on huomioitava tarkoin rakenteiden kosteustekninen toimivuus. Erityisesti passiivitaloissa pyritään rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen. (Käkelä ym. 2009) Matalaenergiarakenteiden kosteusteknisen toimivuuden riittävä arviointi vaatii dynaamisia laskennallisia simulointeja tai testausta todellisissa ilmasto-olosuhteissa. Toimivuuden kriteerinä ei voida käyttää pelkästään vesihöyryn ajoittaista tiivistymistä kondenssiksi tai kastepisteanalyysia. He toteavat, että vähäistä kondenssia ilmenee rakenteissa jo nykyisillä eristetasoilla. Tulkintani on se, että eristepaksuutta 25

27 lisättäessä ja rakenteiden eläessä tiiveys heikkenee ajan myötä. Tällöin mahdollistuu kastepisteen siirtymä lämpöeristeiden sisään. Suurin energiankuluttaja Suomen rakennuskannassa on lämmitys. Mielestäni eri rakenneosien ja siihen rinnastettavan rakennusten toimintaedellytysten ilmanvaihdon osuutta tulisi huomioida entistä enemmän ja kehittää lämmön talteenoton hallintaa. Ilmanvaihdon on todettu olevan suuri osa lämpöhukasta eli suuri osa lämmöstä karkaa ilmanvaihdon myötä ulkoilmaan (Peuhkuri ym. 2009). Uusien rakennusmääräysten (2010) myötä oli tavoitteeksi asetettu, että uudet määräykset pienentävät uudistalojen tilojen lämmitysenergian tarvetta kolmanneksella. Rakennusten suunnittelun ja toteutuksen on oltava korkealaatuista, jotta matala energiakulutus saavutetaan. Eräänä mittarina voidaan käyttää ilmatiiveyttä. Pidän tätä tärkeänä seikkana nimenomaan siksi, että sillä voidaan ehkäistä kastepisteen siirtymää eristeen sisäosaan luvun energiataloudelliset vaatimukset pientaloissa Olemassa olevaa huomattavaa määrää jälleenrakennuskauden pientaloista ei voida määrätä purettavaksi ja korjattavaksi uusia rakennusmääräyksiä vastaavaksi. Yhteiskunta on luonut useita erilaisia tukimuotoja energiataloudellisia korjaustoimenpiteitä varten energiakriisin jälkeen on asetettu mm. tulorajat ehdoksi avustuksen saamiselle ja pilkottu avustusosuudet osiin asiakkaan oman osuuden maksukyvyn mukaan. Muutamia esimerkkejä avustuksen saannista ovat mm. avustus ikkunoiden vaihtoon, lisälämmön eristämiseen yläpohjiin ja uudet energiatehokkaammat lämmityslaitteet. Jos esim. homehajujen kapselointi epäonnistuu pintaremontin tiiveystöiden jälkeen, on seuraus se, että homeenhaju tunkeutuu huonetilaan. Huono maine luvun talojen rakennusten korjaamisesta johtunee osittain tästä avustusten pilkkomisesta osiin, koska näitä uudistuksia ei ole voitu toteuttaa 26

28 kokonaisvaltaisesti samaan aikaan. Osittain suoritettuna ja eriaikoina toteutetut korjaustyöt on ollut vaikea saada vastaavan tasoiseksi kuin jos taloudellisesti olisi ollut mahdollista toteuttaa merkittävimmät korjaustoimet yhtäjaksoisesti UUDET RAKENNUSMÄÄRÄYKSET 2010 Nykyiset rakentamismääräykset antavat mahdollisuuden hillitä lämmityskuluja ja tavoitteena on tuottaa energiataloudellisempia ratkaisuja. Kuva 6 on ympäristöministeriön laatimasta rakennusmääräyskokoelmasta,minkä tarkoitus on ohjata suunnittelijoita sekä uudis- ja korjausrakentajia energiataloudellisempaan rakentamiseen. 27

29 Kuva 6. C3 Suomen rakentamismääräyskokoelma,

30 9.2. UUSIEN RAKENNUSMÄÄRÄYSTEN SEURAUKSET Siirryttäessä nykymääräysten mukaisesta rakentamisesta matalaenergiatasoon lämmöneristeiden paksuus seinissä kasvaa noin 250 mm:stä 280 mm:iin ja yläpohjissa noin 450 mm:stä 500 mm:iin. Tarkastelu suoritetaan samantyyppisillä mineraalivillaeristeillä, joita on käytetty viime vuosina. Kun näin paljon kasvatetaan eristepaksuutta, on sillä vaikutusta rakenteiden toteutukseen.rakenteiden energiatehokkuuden parantaminen tarkoittaa valtaosassa rakenteita muutoksia käytettäviin runkopaksuuksiin, eristetyyppeihin ja rakenteiden ja rakennusosien liitoksiin, kiinnityksiin ja ripustuksiin. Oman kokemusperäisen, monikymmenvuotisen korjausrakentamisen myötä, olen vakuuttunut, että lämmöneristyksen lisäyksen vaikutuksia on syytä tutkia enemmänkin rakenteiden käytännön toteutuksessa. Lämmöneristysvaatimukset ja - määräykset lisääntyvät ja energialuokitus asettaa lisävaatimuksia mm. rakennusten tiiveydelle. Kun rakenteiden vaatimustaso muuttuu, vaaditaan myös rakennesuunnittelijoilta hyvää osaamista esim. ääni-, palo-, ja lämpötekniikassa perinteisen lujuusmitoituksen lisäksi. Rakennusten energiakulutuksen vähentämisen tavoiteltavuuden jouduttamisesta Lahdensivu toteaa, että ilmastonmuutoksen ehkäisemisen tai hidastamisen kannalta on ilmeistä, että uudisrakennusten energiatehokkuuden parantaminen rakennusten vaippojen lämmöneristystä lisäämällä on saavutettavaan energiansäästövaikutukseen nähden kallis ja hidas tapa. (Lahdensivu 2009) Lainansaanti vanhaan kohteeseen on rajoittunut sen markkina-arvoon ja usein myös asukkaan tulotasoon. On syntyneet perusteellisesti korjattujen pientalojen markkinat, jotka noteerataan ainoastaan pientalon sijainnin mukaan. (1960-luvun asuntokanta n kpl) Pientalon sijainnin mukaan kiinteistön tontin arvo on itse rakennusta arvokkaampi. Tätä keinoa on johdonmukaisesti käytetty asemakaava-alueilla. Pientalovaltainen asuntokanta on kaavoituksessa muutettu rakennusoikeustehokkuusluvuilla huomattavasti suuremmaksi ja näin ollen mahdollistanut sen, että ky- 29

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS

RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS Tilaaja Kohde Tarkistaja Sivu 1 / 3 Päiväys 20.11.2014 RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS Raahen seudun ulosottovirasto / Kihlakunnanvouti Vähäsantanen Juha Kuusikuja 3, Lampinsaari Markus Liedes KOHTEEN YLEISTIEDOT

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA PAIJULAN KOULU Paijulan koulu Nousiaisten kunnassa. Alun perin rakennettu noin 1920 ja laajennus tehty 1970. Rakennuksen kerrosala on noin 528 m² ja huoneistoala noin 470 m². Rakennuksen arvioitu tilavuus

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet 1 RKM Matti Eklund 10.2.2015 2 Rakennuttamistehtäviä Rakennustöiden valvontaa Kauppakamarin hyväksymiä

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE 3 83900 JUUKA 14.02.2011 Sisällys Esipuhe...3 1 Yleistä kiinteistöstä...3 2 Asiakirjat...3 3 Rakenteiden ja järjestelmien

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 24.05.16 10693 Pirttimäki Tommi 045 326 1711 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 9 32701 Huittinen sanna.paivaniemi@oikeus.fi TYÖKOHDE Antinkuja 2 27710 Köyliö

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 Kuntotutkija Pertti Heikkinen pera.heikkinen@savoraoy.com RTA, mikä on riskirakenne? Rakenne, joka kosteusvaurioituu tilojen ja rakenteiden normaalikäytössä tai

Lisätiedot

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää PUURAKENTAMINEN OULU 23.9.2016 2 RANKARAKENTEET Määräysten mukaisen vertailuarvon saavuttaminen, 200 mm eristevahvuus Matalaenergia- ja passiivirakentaminen,

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

Haddom skola Haddomintie 14, 07945 Kuggom

Haddom skola Haddomintie 14, 07945 Kuggom 1512197 6.1.215 Loviisan kaupunki Haddom skola Haddomintie 14, 7945 Kuggom Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, 1514 Lahti Puh. +358 2 755 611 Sisällys LAADUNVARMISTUS 3 ESIPUHE 4 1. RAKENNUSTEKNIIKKA 5 1.1

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Lisätiedot

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197 Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:

Lisätiedot

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU Cygnaeuksen koulu, 20100 TURKU SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS JATKOTUTKIMUSSUUNNITELMA 15.3.2010 Raksystems-Antcimex Oy Vähäheikkiläntie 56 B FI-20810 TURKU p. 0207 495 500 20100 TURKU 2

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 20.08.15 9935 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27510 Eura markus.rantanen@eura.fi TYÖKOHDE As Oy Kotivainio Kotivainiontie 3 as

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 8 Sauna 3 Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 14 Päärakennus Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 3 Kivelä Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET LAUSUNTO 8.6.2009 Kaavin kunta / tekninen toimisto Ari Räsänen PL 13 73601 Kaavi YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET Kohde Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Kaavin yläaste A-rakennus

Lisätiedot

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Esittely Rakennuskanta Rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria: Toim. Petri Neuvonen: Kerrostalot

Lisätiedot

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin

Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin VANHAINKOTIKÄYTÖSSÄ OLLEEN RAKENNUKSEN RAKENNE - JA SISÄILMASTOTUTKIMUS Lähtötiedot Kohde on rakennettu 1980-luvulla Rakennus on ollut koko historiansa ajan vanhainkotikäytössä Tiloissa tehty pintasaneerauksia

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 13 Marjala Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori pia.hirvikoski@oikeus.fi TYÖKOHDE Tattarantie 288 29250 Nakkila

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY FRAME-PROJEKTIN ESITTELY 11.6.2009 TkT Juha Vinha TAUSTA TTY teki ympäristöministeriölle selvityksen, jossa tuotiin esiin useita erilaisia riskitekijöitä ja haasteita, joita liittyy rakennusvaipan lisälämmöneristämiseen.

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6. energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.2011 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Projektin lähtökohdat Tulokset ja johtopäätökset Esimerkkikohteet

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

Palvelutalon kuntotutkimus ja ehdotus korjausmenetelmistä. Tuukka Korhonen Polygon Finland Oy

Palvelutalon kuntotutkimus ja ehdotus korjausmenetelmistä. Tuukka Korhonen Polygon Finland Oy Palvelutalon kuntotutkimus ja ehdotus korjausmenetelmistä Tuukka Korhonen Polygon Finland Oy Kohteen yleiskuvaus Tutkimuskohteena oli vuonna 1988 rakennetut kehitysvammaisille tarkoitetut palvelutalot

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro. 109

Kingspan-ohjekortti nro. 109 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro. 109 MÖKKIOHJE Kingspan Therma -eristeiden vahvuudet mökkien lämmöneristämisessä Paremman lämmöneristyksen ansiosta mökkien vuosittainen käyttöaika pitenee. Mökit

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10. Sivuja:1/24 Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson Kuntokartoitus Kohde: Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa Tutkimus pvm: 16.10.15 Raportointi pvm: 25.10.15 Läsnä olleet: Omistajat sekä

Lisätiedot

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE

Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Koulu- ja päiväkotirakennusten tyypilliset sisäilmalöydökset, CASE Kimmo Lähdesmäki, DI, RTA Dimen Group Taustaa; CASE-kohteet Esitykseen on valittu omasta tutkimusaineistosta 1970-80 luvulla rakennetuista

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista

Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Lumen 1/2016 ARTIKKELI Kosteusturvallista betonielementtirakentamista Tuomas Alakunnas, talo- ja energiatekniikan insinööri (AMK), projektipäällikkö, ACEtutkimusryhmä, Lapin ammattikorkeakoulu Mikko Vatanen,

Lisätiedot

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero: RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari Helsingissä. Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari Helsingissä. Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari 18.11.2010 Helsingissä Ajankohtaista asiaa julkisivurintamalta Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Käyttöikä ja kestävyys ovat julkisivun

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Tommi Riippa Tiimipäällikkö, RTA 16.4.2016 Page 1 Säästä kotia korjaamalla! 16.4.2016 Page 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuonna 2013 Nyt vaaditaan rakennuslupa,

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

RAKENNUSOSAN KUNTOTUTKIMUS EVIRAN TOIMITILAT

RAKENNUSOSAN KUNTOTUTKIMUS EVIRAN TOIMITILAT RAKENNUSOSAN KUNTOTUTKIMUS EVIRAN TOIMITILAT KOHTEEN YLEISTIEDOT KOHDE TILAAJA Satamatie 15 90520 Oulu Liikelaitos Oulun Tilakeskus Tekninen isännöitsijä Matias Pirttimaa TUTKIMUKSEN TEKIJÄT Instaro Oy

Lisätiedot

40700 Jyväskylä etunimi.sukunimi@prosolve.fi

40700 Jyväskylä etunimi.sukunimi@prosolve.fi 1(5) KOSTEUSMITTAUSTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN 2(5) 1 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Pienkerrostalohuoneisto Osoite Rakennusvuosi 1989 Käyttötarkoitus Asuinhuoneisto Tarkastuksen tilaaja(t) Tarkastuksen

Lisätiedot

Ullakon eristäminen Rakennuseristeet

Ullakon eristäminen Rakennuseristeet Ullakon eristäminen Rakennuseristeet Huhtikuu 0 korvaa Joulukuu 00 Sisällys Edullisesti lisätilaa kylmästä ullakosta... Edullisesti lisätilaa kylmästä ullakosta Näin eristät ullakon seinät... Näin eristät

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009.

VANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009. . 1 (20) Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009 Projekti VANTAAN KAUPUNKI NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa Rev. Päiväys Muuttanut Hyväksynyt Muutos P:\\Kuntoarvio_.doc Aaro Kohonen Oy www.aarokohonen.com

Lisätiedot

Erityismenettely ulkoseinän rakennusfysikaalisessa suunnittelussa

Erityismenettely ulkoseinän rakennusfysikaalisessa suunnittelussa Erityismenettely ulkoseinän rakennusfysikaalisessa suunnittelussa Anssi Knuutila Opinnäytetyö, Rakennusterveysasiantuntija RTA 2015-2016 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 132/1999) 150 d Erityismenettely

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA

Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA 5.10.2016 Hankesuunnittelulla haetaan suuntaa, johon hanketta lähdetään viemään. Reunaehdot ja lähtötiedot as.oy:ltä Tehdyt / tehtävät kuntotutkimukset Osakas-

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro 106

Kingspan-ohjekortti nro 106 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro 106 HÖYRYNSULKURATKAISUOHJE Kingspan Therma -eristeet höyrynsulkuratkaisuna Kingspan Therma -eristeet alhaisen lämmönjohtavuuden ja korkean vesihöyrynvastuksen ansiosta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely

KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely KIIKAN UIMAHALLI kuntoarvio- ja kuntotutkimustulosten esittely Altaiden betonirakenteet, ympäröivien tilojen rakenteet 05.10.2016 RI (AMK) Kari Lehtola ja Rkm Timo Ekola Esityksen sisältö Kuntoarvio 2012;

Lisätiedot

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Satakunnan Rakennekuivaus Oy 11-12.11.2015 Korjaamonkatu 5 28610 Pori Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Kohde: As Oy Kotivainio Tilaaja: Euran kunta / Rantanen Markus Kotivainiontie 3 Sorkkistentie

Lisätiedot

Kuggomin päiväkoti Talluddsvägen 13, 07945 Kuggom

Kuggomin päiväkoti Talluddsvägen 13, 07945 Kuggom 1510021096 7.10.2015 Loviisan kaupunki Kuggomin päiväkoti Talluddsvägen 13, 07945 Kuggom Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh. +358 20 755 611 Sisällys LAADUNVARMISTUS 3 ESIPUHE 4 1. RAKENNUSTEKNIIKKA

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella RIL Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä, kustannustehokas rakentaminen Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella Juha-Pekka Smolander Teknisen myynnin päällikkö 1 Sisältö 1. Energiamääräykset

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS

KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS KERROSTALOHUONEISTON KOSTEUSKARTOITUS Mäkikatu 5-7 B12 76100 Pieksämäki 1 1. LÄHTÖTIETOJA KOHTEESTA: Omistaja: - Kohteen osoite: Toimeksianto: Mäkikatu 5-7 B12, 76100 Pieksämäki Kosteuskartoitus myyntiä

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

KORAMO JANNE. Yleisimpien riskirakenteiden yleisyys ja kunto eri vuosikymmenien pientaloissa

KORAMO JANNE. Yleisimpien riskirakenteiden yleisyys ja kunto eri vuosikymmenien pientaloissa KORAMO JANNE Yleisimpien riskirakenteiden yleisyys ja kunto eri vuosikymmenien pientaloissa OPINNÄYTETYÖT, RAKENNUSTERVEYS 2013 JANNE KORAMO Yleisimpien riskirakenteiden yleisyys ja kunto eri vuosikymmenien

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Energiatehokas koti. Rakentajailta Joensuu

Energiatehokas koti. Rakentajailta Joensuu Energiatehokas koti Rakentajailta 28.11.2013 Joensuu SAMITALO taustaa Valmistajana Karelment Oy, tuotantolaitos Nurmeksessa. Työllistämme noin 40 pohjoiskarjalaista ammattilaista. Samitaloja on valmistettu

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS

RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS 12.12.2011 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Rakennusfysiikan käsikirja, esittely - ja keskustelutilaisuus, Helsinki 12.12. 2011 KÄSIKIRJAN TOTEUTUSTILANNE

Lisätiedot

Vantaan kaupungintalo Vantaa

Vantaan kaupungintalo Vantaa Vantaan kaupungintalo Vantaa IKKUNOIDEN KUNNON YLEISSELVITYS 17.6.2011 Korjausrakentaminen ja 1 (9) 1 KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 1.1 Yleistiedot Työn tilaaja Kohde Vantaan kaupunki Tilakeskus, Hankepalvelut/

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/21. Vastaanottaja: Göran Pertiö. Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Haapakyläntie 19, 03100 Nummela. Tutkimus pvm: 4.5.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/21. Vastaanottaja: Göran Pertiö. Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Haapakyläntie 19, 03100 Nummela. Tutkimus pvm: 4.5. Sivuja:1/21 Vastaanottaja: Göran Pertiö Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Haapakyläntie 19, 03100 Nummela Tutkimus pvm: 4.5.16 Raportointi pvm: 12.5.16 Läsnä olleet: Göran Pertiö ja

Lisätiedot

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU ATRI VALAN ATU JANNISBERGINTIE I II FREDRIA RUNEBERGIN ATU II +,0 II +7, +7, +, +, +7,0 +9, +0,0 +, +,0 +0, +7, +8,0 +8, +8, +7, VSS pihasauna PP ajo autotalliin +, 7 AP +,0 +, +,0 +,0 +, +7,0 +7, +, tomutus

Lisätiedot

TARKASTUSKÄYNTI Santaholmantie 94, Haukipudas Talo-C, huoneiston C 1 osalta

TARKASTUSKÄYNTI Santaholmantie 94, Haukipudas Talo-C, huoneiston C 1 osalta TARKASTUSKÄYNTI 12.6.2014 Talo-C, huoneiston C 1 osalta 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTIETOA TARKASTUKOHTEESTA... 3 2. VAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDESUOSITUKSET... 4 2.1. Perustukset, alapohja ja rakennuksen

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA. Kirkonkylän alakoulu. Korjattavuusarvio P27815

TUUSNIEMEN KUNTA. Kirkonkylän alakoulu. Korjattavuusarvio P27815 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjattavuusarvio 1 (19) S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUUSNIEMEN KUNTA Kirkonkylän alakoulu Korjattavuusarvio P27815 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) 53540 0400 466 458 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) 53540 0400 466 458 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11 TILAAJA: Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 PORI Hirvikoski Pia 040 520 4517 pia.hirvikoski@oikeus.fi KOHDE: Kirkkokatu 17 Kirkkokatu 17 28900 PORI Vakuutusyhtiö:

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa Tommi Riippa 19.9.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Muutettujen osien sisältö melkein tuplaantui Tarkempia määräyksiä mm. rakenteiden lujuudelle, paloturvallisuudelle, terveellisyydelle, turvallisuudelle,

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

Betonipäivät & näyttely Helsingissä

Betonipäivät & näyttely Helsingissä Betonipäivät & näyttely Helsingissä 23.11.2011 Hyvä energiatehokkuus ja riskittömät rakenteet joko-tai vai sekäettä Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Rakennusfysikaaliset

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo 2 (4) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuote- ja rakennemäärittelyt sekä palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinän tuuletusraon palovaatimusten täyttyminen...

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN Omakotitalo - 1 - 1 Yleistietoa tarkastuksesta Kohde Kohteen pinta-ala: 161 / 113 m 2 Omakotitalo Kohteen tilavuus: Kaskistentie 386 Kerrosluku: 1 64700 Teuva Rakennusvuosi:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Mitatut ja koetut sisäilmaolosuhteet matalaenergiataloissa ja perinteisissä pientaloissa Kari Salmi, Rauno Holopainen, Erkki Kähkönen, Pertti Pasanen, Antti Viitanen, Samuel Hartikainen

Lisätiedot

Asuinrakennusten korjaustarve

Asuinrakennusten korjaustarve Asuinrakennusten korjaustarve Asuntoreformiyhdistys (ARY) 28.4.2015 Harri Hiltunen Roolitus Toteuttajat: PTT, VTT, KTI Tilaajat: Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan koulutussäätiö, Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013. SPU Eristeet

TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013. SPU Eristeet SERTIFIKAATTI VTT-C-6665-11 Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013 TUOTTEEN NIMI SPU Eristeet VALMISTAJA SPU Oy Itsenäisyydenkatu 17 A 7, FI-33500 Tampere TUOTEKUVAUS SPU:n valmistamia polyuretaanieristeitä

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15

SISÄILMATUTKIMUS. Yhteenveto PÄIVÄTUULI KIUKAINEN. I n s i n ö ö r i t o i m i s t o L E V O L A Sivu 1 / 15 L E V O L A Sivu 1 / 15 PÄIVÄTUULI 27400 KIUKAINEN SISÄILMATUTKIMUS Yhteenveto 01.02.2016 L E V O L A Sivu 2 / 15 Tilaaja Euran kunta / Markus Rantanen Toimeksianto Rakennuksen sisäilmatutkimus käyttötarkoituksen

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS KORJAUS RAPORTTI VÄLIAIKAISTUENNOISTA Torikatu Joensuu

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS KORJAUS RAPORTTI VÄLIAIKAISTUENNOISTA Torikatu Joensuu JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS KORJAUS RAPORTTI VÄLIAIKAISTUENNOISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 04.07.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, pinta Perusmuurin päällä Rossin päällä

VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, pinta Perusmuurin päällä Rossin päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 04.06.15 9705 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto Pl 9 32701 HUITTINEN TYÖKOHDE As Oy Kauttuan Vanha Kartano Mikolanmäentie 1 as

Lisätiedot