Juhani Rantala luvun pientaloon kohdistuvat energiataloudelliset vaatimukset verrattuna 2010-luvun vaatimuksiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Juhani Rantala. 1960-luvun pientaloon kohdistuvat energiataloudelliset vaatimukset verrattuna 2010-luvun vaatimuksiin"

Transkriptio

1 Juhani Rantala 1960-luvun pientaloon kohdistuvat energiataloudelliset vaatimukset verrattuna 2010-luvun vaatimuksiin Opinnäytetyöt, rakennusterveys 2012

2 JUHANI RANTALA 1960-luvun pientalooon kohdistuvat energiataloudelliset vaatimukset verrattuna 2010 luvun vaatimuksiin Muut julkaisut -sarja opinnäytetyöt Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Itä-Suomen yliopisto Kuopio 2012 Aihealue: Rakennusten terveellisyys

3 Kopijyvä Oy Kuopio, 2012 Myynnin yhteystiedot: Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate ISBN (painettu) ISBN (pdf)

4 TIIVISTELMÄ: 1960-luvulla rakennettua puurakenteista pientaloa ja sen muuttamista nykyajan energiavaatimusten mukaiseksi tarkasteltiin tapaustutkimuksena. Onko kyseinen muutos energia- ja kokonaistaloudellisesti korjattuna kannattavaa huomioiden kohteen elinkaarijatkuvuus ja uusien rakennusmääräysten mukaiset lämmöeristevaatimukset. Onko mahdollista korjaustoimenpiteillä saavuttaa terve, taloudellinen ja elinkaariajattelun mukainen lopputulos korjaamalla vanha rakennus nykyajan vaatimuksia vastaavaksi vai puretaanko vanha talo ja tehdään vanhoille perustuksille uusi rakennus. Tarkastelu tehdään vain pintapuolisesti ja tähän tutkimuskohteeseen lähinnä soveltuvaksi. AVAINSANAT: matalaenergiatalo, passivitalo, korjausrakentaminen, purkaminen, vertailu, kuntotutkimus ABSTRACT: Changing the wooden single-family houses, which were built in the 1960 s, to meet the present energy requirements was considered as a case study. would it be worth it to renovate the old buildings when thought about the targets continuity of life and the modern thermal insulation requirements? Could it be possible to use some method of correction to gain a healthy, economical and long-living house by repairing the old building to meet the requirements of today, or do we demolish the old building and build a new one on the old foundations? Inspections on the buildings are done only on the surface, thus is only suitable for the target of study. KEYWORDS: Low-energy house, passive house, renovation, demolition, comparison, condition survey.

5

6 Esipuhe luvuilla pientalojen hyvällä suunnittelulla ja rakenneosien standardisoimisella pyrittiin edulliseen ja nopeaan rakentamisen sodan jälkeisessä Suomessa. Samanaikaisesti käynnistyi rakennusmateriaalien teollinen tuottaminen. Ajan arkkitehtuuri näkyi sekä aikakauden asuinrakennuksissa että muussakin rakentamisessa. Omakotirakentajien työtä helpottivat valmiit piirustukset ja ohjeet ja niiden avulla syntyi jälleenrakennuskaudelle = ( luvun rakentaminen) tyyppitalomalleja luvun kuluessa arkkitehtuurissa ja rakennustekniikassa tapahtui suuria muutoksia. Muutokset näkyivät myös asuntorakentamisessa. Omakotitalojen rakentamisessa siirryttiin miltei kokonaan yksikerroksisiin talotyyppeihin. Ero 1950-ja 1960-luvun pientalojen välillä on selkeä lukua edustavat loivat kattomuodot ja ko. vuosikymmenen lopulla yleistyivät tasakatot luvulla yleisesti rakennetut kaksikerroksiset rintamamiestalot olivat jäämässä sivuun rakennuskulttuurissa. Tämän tutkimuksen tarkoitus on tapaustutkimuksena tarkastella erästä 1960-luvulla rakennettua taloa ja sen muuttamista nykyajan energiavaatimusten mukaiseksi sekä sitä, onko kyseinen muutos niin energia- kuin kokonaistaloudellisesti korjattuna kannattavaa.tässä tapaustututkimuksessa tarkastellaan myös suoritettavan korjauksen lopputulosta. Perustan tämän tutkimuksen sekä saatavilla olevaan kirjallisuuteen että omakohtaiseen kokemukseen. Haluan kiittää lämpimästi niin koulutuksen erinomaista johtajaa Helmi Kokottia asiantuntevasta opetuksesta kuin myös muita kouluttajiani sekä ohjaajaani Tommi Ripattia. Erityiskiitoksen annan puolisolleni Sirpalle innostavasta tuesta koulutukseni aikana.

7

8 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO LUVUN PIENTALON ENERGIATALOUDEN VAATIMUKSET 10 3 TAPAUSKOHTAINEN ESIMERKKI 1960-LUVUN PIENTALOSTA 11 4 KUNTOARVIO TUTKIMUSKOHTEENA OLEVASSA PIENTALOSSA KUNTOARVIOSSA HAVAITUT VIRHEET JA VAURIOT 12 5 ENERGIATALOUDEN PARANTAMINEN VANHASSA 15 OMAKOTITALOSSA 5.1 ILMANVAIHTO LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ 16 6 BETONIRAKENTEINEN KELLARI ESIMERKKITALOSSA PURISTUSLUJUUDEN TUTKIMISEEN KÄYTETYT 18 MENETELMÄT ESIMERKKIKOHTEESSA Päätelmät kohdetalon perustuksista ja lujuudesta Purkujätteen käsittely ja ongelmajätteiden erottelu 20 7 KORJAUSTARPEIDEN KUSTANNUSTEN ARVIOINTI KORJAUSKUSTANNUKSET ILMAN KELLARIKERROSTA 23 8 UUDEN RAKENNUKSEN TUOTTAMINEN VANHAN TILALLE NORMIMÄÄRÄYSTEN MUKAINEN PIENTALO MATALAENENRGIATALO VAI PASSIIVITALO LUVUN ENERGIATALOUDELLISET VAATIMUKSET 26 PIENTALOISSA 9.1 UUDET RAKENNUSMÄÄRÄYKSET UUSIEN RAKENNUSMÄÄRÄYSTEN SEURAUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET 31 LÄHDELUETTELO

9 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1 Energiankulutus ja 2010-luvuilla Taulukko 2 Vertailu vanhan ja uuden talon kustannuksista Taulukko 3 Vaihtoehdot ja menetelmät Taulukko 4 Toteutus ja laskelmat Taulukko 5 Vertailu lämmöneristysmääräyksistä v ja v Taulukko 6 Lämmönläpäisykertoimet ja eristepaksuudet v.2010 Taulukko 7 Johtopäätös tutkittavana olevasta omakotitalosta KUVALUETTELO Kuva rakennettu puurakenteinen omakotitalo Kuva 2 Kellarin pohjapiirustus esimerkkikohteessa Kuva rakennetun kohdeomakotitalon lämmöneristys Kuva 4 Ulkoverhous ja sokkeli kohdetalossa Kuva 5 Kellarin pohjapiirustus esimerkkikohteessa KESKEISET LYHENTEET JA SYMBOLIT Kastepiste Kastepistelämpötila (kastepiste) on lämpötila, johon ilman pitää jäähtyä, jotta vesihöyryn kyllästystila saavutettaisiin. (Asumisterveysopas, 2005) Kosteusvaurio Rakenneosassa oleva ylimääräinen kosteus, jota kyseinen materiaali ei kestä vaurioitumatta tai ilman mikrobivauriota. Myös rakenneosan ylimääräinen kosteus, jota ei voi selittää ympäröivien rakenteiden tai ilmatilan kosteudella. (Pirinen, 2006) Kuntoarvio Rakennustekninen tarkastus, jossa selvitetään kiinteistön tai sen osan kunto aistivaraisin, kokemusperäisin ja pintoja rikkomattomin menetelmin. (Asumisterveysopas, 2005) Kuntotutkimus Rakennustekninen tutkimus, jossa selvitetään rakenteiden, rakennusosien ja koneteknisten järjestelmien kunto käyttämällä mittauksia, rakenteiden avaamista ja laboratoriotutkimuksia. Kuntotutkimus on luonteeltaan tarkempi kuin kuntoarvio. (Asumisterveysopas, 2005)

10 1. Johdanto luvuilla pientalojen hyvällä suunnittelulla ja rakenneosien standardisoimisella pyrittiin edulliseen ja nopeaan rakentamisen sodan jälkeisessä Suomessa. Samanaikaisesti käynnistyi rakennusmateriaalien teollinen tuottaminen. Ajan arkkitehtuuri näkyi sekä aikakauden asuinrakennuksissa että muussakin rakentamisessa. Omakotirakentajien työtä helpottivat valmiit piirustukset ja ohjeet ja niiden avulla syntyi jälleenrakennuskaudelle =( luvun rakentaminen) tyyppitalomalleja luvun kuluessa arkkitehtuurissa ja rakennustekniikassa tapahtui suuria muutoksia. Muutokset näkyivät myös asuntorakentamisessa. Omakotitalojen rakentamisessa siirryttiin miltei kokonaan yksikerroksisiin talotyyppeihin. Ero 1950-ja 1960-luvun pientalojen välillä on selkeä lukua edustavat loivat kattomuodot ja ko. vuosikymmenen lopulla yleistyivät tasakatot luvulla yleisesti rakennetut kaksikerroksiset rintamamiestalot olivat jäämässä sivuun rakennuskulttuurissa. Tämän tutkimuksen tarkoitus on tapaustutkimuksena tarkastella erästä 1960-luvulla rakennettua taloa ja sen muuttamista nykyajan energiavaatimusten mukaiseksi sekä sitä, onko kyseinen muutos niin energia- kuin kokonaistaloudellisesti korjattuna kannattavaa. Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellaan myös suoritettavan korjauksen lopputulosta. Perustan tämän tutkimuksen paitsi saatavilla olevaan kirjallisuuteen niin myös omakohtaiseen kokemukseen pitkältä rakennusalan työhistorian ajaltani ja tavoitteenani on myös selvittää, mahdollistaako saneeraus uudenlaisen tilanjakoasettelun vai onko taloudellisesti kannattavampaa uusia koko rakennus. 9

11 luvun pientalon energiatalouden vaatimukset 1960-luvun pientalon lämmöneristysvaatimukset Ennen 1960-luvun rakennustapaa käytettiin yleisesti pientalorakennuksissa tiiviiksi sullottua eristeseosta, jossa oli puolet sahanpurua ja puolet kutterilastua luvulla oli jo saatavana teollisesti valmistettuja lämpöeristeitä, jotka korvasivat sahanpurun ja kutterin ( esim. lasi- ja mineraalivilla). Routasuojaukseen käytettiin muovipohjaista kevelevyä, joka myöhemmin tunnettiin styrox-levynä. Tutkimuksen kohteena olevassa puurunkoisen pientalossa seinäeristeenä oli käytetty 100 mm lasivillaa, samoin yläpohjassa oli 100 mm lasivilla. Lattiaeristeenä oli käytetty sen aikaisen tavan mukaan 50 mm kevelevyä (styrox) eristeenä. Lähdemateriaaleista ei ilmennyt erityisiä pientalon energiatalouden osoittavia lukuja (esim U-arvot). Ainoastaan on verrattu 100 mm purueristettä uudenpaan eristeeseen kuten lasivillaan. Yleinen luvun lämmöneristysvaatimuskäsite oli, että lasivilla korvaa täysin sahanpurumateriaalit. Tämä voitiin osoittaa myös laskennallisesti. Laskennalliset lämmönläpäisyarvot kyseisille materiaaleille ovat seuraavat: Purueriste, jossa sahanpurua 50 % ja kutterilastua 50% tiivistettynä on keskiarvona 0,010 W/km 2.. Lasivillan lämmönläpäisyarvokerroin on 0,038 W/km 2. Kyseiset arvot osoittavat mm. lasivillan olevan parempi eriste kuin sahanpuru-kutterilastun. (Vinha, 2010) 10

12 3. Tapauskohtainen esimerkki 1960-luvun pientalosta Kuva rakennettu puurakenteinen omakotitalo (omistajan arkisto) Tässä tutkimuksessa tutkittavana kohteena on vuonna rakennettu omakotitalo. Talo sijaitsee n.3000 m 2 :n tontilla. Rakennuksen pinta-ala on 112 m 2 ja tilavuus on n. 312 m 3. Kellarikerroksen pinta-ala on n. 70 m 2 ja tilavuus n. 160 m 3. Asuintalo on puurakenteinen. Sen vesikate on pelti. Aluskatetta ei ole ja kellariseinät sekä rakennuksen sokkeli ovat teräsbetonia. Seinäeristeenä on käytetty 100 mm lasivillaa ja 12 mm puukuitulevyä. Yläpohjassa on 100 mm lasivilla ja 12 mm puukuitulevy. Alapohjasssa on käytetty 100 mm lasivillaa. 11

13 Kuva 2. Poikkileikkauskuva esimerkkinä olevasta pientalokohteesta 1960-luvulta (omistajan arkisto) 4. Kuntoarvio tutkimuskohteena olevassa pientalossa Kuntoarvio on silmämääräinen selvitys rakennuksen, järjestelmien, laitteiden ja rakennusosien virheistä, energiataloudesta ja käyttövirheistä. Kuntoarviossa ehdotetaan, mitä rakennusosia, laitteita ja järjestelmiä kannattaa jatkossa seurata. Lisäksi siinä luetellaan mahdolliset korjaustoimenpiteet kustannuksineen. (Hekkanen M., 1998) Tämän tutkimuksen kohteessa suoritetaan aistinvaraiseen kokemukseen ja arvijoijan ammattitaitoon perustuvaa kuntoarviota ja poikkeuksellisesti rakenteita avaamalla ennakkoon valituista paikoista. Rakenteiden avaamiseen saatiin omistajan lupa. 4.1 KUNTOARVIOSSA HAVAITUT VIRHEET JA VAURIOT Julkisivuverhouksessa havaittiin verhousmateriaalin saumojen rakoilua ja halkeilua. Alaosissa oli lahovaurioita. Verhouksen takana ei ollut tuuletusväliä ja tuulensuojana 12

14 oli käytetty bitumipaperia, joka oli osittain auringonsäteilyn ja säärasitusten vaikutuksesta kulunut pois tai rikkonainen. Ulkoseinän lämpöeriste oli lasivillamatto paksuudeltaan 100 mm. Tutkimuskohdissa ko. lämpöeriste oli väriltään tummunut mustanharmaaksi ja siinä oli nähtävissä lievää mikrobikasvustoa puun ja eristeen välissä. Nähtävästi villa oli saanut ylimääräistä kosteutta usein, kastunut ja kuivunut sääolojen muuttuessa. Rungon sisäpuolelle oli vinolaudoitukseen käytetty kellarin betonimuottilaudoituksessa käytettyä lautaa. Näkyvissä oli osittain kuoripäällysteistä lautaa. Seinän alaosissa oli havaittavissa jäänteitä mikrobikasvustosta. Vesikatteen pintamateriaali on urajäykistetty peltilevykate. Kiinnitys oli tehty kampanauloilla, joiden kannan alapuolella oli kumitiiviste. Sään vaikutuksesta tiivisteet olivat ajan saatosta murentuneet pois kokonaan. Osittain oli suoritettu korjauksia tiivistemassalla. Tiivisteiden puuttuminen on aiheuttanut vesivuotoja ja samoin myös aluskatteen puuttuminen. Yläpohjan lämmöneristeet olivat tummuneita ja oli havaittavissa puurakenteen ja eristemateriaalin rajapinnoissa mikrobikasvun jäänteitä. Yläpohja oli saanut mahdollisesti sadeveden aiheuttamaa kosteutta. Vesikatteen alapuolella ei ollut käytetty aluskatetta. Lattiarakenteessa ei ollut havaittavissa erityisiä vaurioita. Etelänpuoleisella julkisivulla olevien kaksilasisten ikkunoiden ulkopuitteet ja karmien alaosat eivät olleet taloudellisesti korjattavissa. Välttävässä kunnossa sen sijaan olivat muiden ilmansuuntien ikkunat ja ulko-ovet. Betoniholvin päällä oleva alapohjarakenne (eristelevy, betoni ja muovimatto) ei ollut erityisesti vaurioitunut. Esimerkkikohdetalossa tarkasteltiin vanhaa rakennetta, jossa ulkoseinässä oli 100 mm lämpöeristettä ja sisäpuolella muovitiivistyspaperi. Ulkoverhouksen alla on kahdenlaista rakennetta. Toisessa kohdassa on verhouspaperin alla tervapaperi ja talon päädyissä minerit-levy verhouksena. Minerit-levyverhouksen alla on vinolaudoitus, jonka alla on (huom!) rei ittämätön muovitiivistyspaperi (ehkä erehdyksessä). Tällainen rakenne sinänsä on täysin virheellinen. Tässä tilanteessa ei ollut 13

15 kiinnitetty kuitenkaan huomiota muovitiivistyspapereiden asennuksen tiiveyteen, joten se on toiminut ns. hengittävänä rakenteena. Rakenteesta johtuen puuosissa ei havaittu tämän vuoksi merkittäviä vaurioita. Kosteusvauriot ovat nykyrakentamisenkin ongelma ja vauriot johtuvat pääsääntöisesti rakentamisen laadusta. Toimivien rakenteiden periaatteet on tunnettu jo kauan. Mielestäni on kuitenkin unohdettu se, että rakentajille tuotetaan toistuvasti uusia rakennusmateriaaleja. Kuitenkin rakennetaan aikaisemman rakennustavan mukaisesti, vaikkei rakennustapa soveltuisikaan kyseisten materiaalien kohdalla. Materiaalikäytön ohjeistus on ollut puutteellista. VTT:n parinkymmenen viime vuoden aikaisen tutkinnan mukaan sadeveden pääsy rakenteisiin,märkätilojen riittämätön vedeneristys, putkistojen vuodot, vedenpoistojen tukkeutumiset, maakosteuden pääsy rakenteisiin ja sisäilman pitkäaikainen vuotovirtaus rakenteiden läpi ovat aiheuttavat tavallisimmin rakenteiden kosteusongelmia. Energiatehokas rakentaminen perustuu rakenteisiin ja ratkaisuihin, joiden toimivuus tunnetaan. Viime aikoina on keskusteltu rakenteiden paksujen lämmöneristysten kosteusriskeistä, koska paksumpi lämmöneristys oletettavasti heikentää rakenteiden kuivumiskykyä.tällöin on mielestäni entistä tärkeämpää suojata ja säilyttää rakenneosat ja rakennustarvikkeet kosteudelta suojattuina. (Peuhkuri ym., 2009) 14

16 5. Energiatalouden parantaminen vanhassa omakotitalossa Kuva rakennetun kohdeomakotitalon lämmöneristys.yllä olevassa kuvassa ei ole kuvattu lattiarakennetta, joka koostuu styrox-eristeestä (50 mm), betonilaatasta (60 mm) ja muovimatosta. Kuvassa 3 on esitetty kohteena olevan 1960-luvun omakotitalon seinärakenneliitos ja sen liittyminen sokkeliin ja kellarin yläpohjan kantavaan teräsbetonilaattaan. Kylmäsiltakatkon merkitys kastepisteen muodostumisen estämiseksi on merkittävä.kuvasta voi havaita, että tämä tärkeä kylmäsillan katkaisemiseksi asennettava 15

17 lämpöeristemateriaali esim. styrox puuttuu tästä rakenteesta. Kylmäsilta mahdollistaa kastepisteen muodostumisen kellarin ulkoseinän yläosaan ja kellariholvin alapintaan. Näin ollen se lisää kellarin kosteuskuormaa. Myös kellarin yläpuolella oleva huoneessa oleva 50 mm lämpöeriste voi olla riittämätön kovalla pakkasella estämään kastepisteen muodostumista lämpöeristeen ja betoniholvin rajapintaan huoneen ulkoseinien rajakohdissa. Kuvassa 4 näkyy kohdetalon teräsbetonisokkeli, jossa ei ole havaittavissa rapautumista eikä halkeamia. Kuva 4. Ulkoverhous ja sokkeli kohdetalossa (kuva Juhani Rantala,oma arkisto) 5.1. ILMANVAIHTO Kohteessa on ollut painovoimainen ilmanvaihto. Poistoilma on johdettu talon keskellä olevan muuratun hormin kautta, siten että jokaisesta huoneesta on voitu järjestää oma poistokanava suoraan hormiin. Lämmön talteenottojärjestelmää ei ole ollut. Tuloilma on otettu ulkoseinässä sijaitsevista tuloilmaventtiileistä. Uudessa ilmanvaihtojärjestelmässä asennetaan koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä varustettuna lämmön talteenottojärjestelmällä. Poisto- ja tuloilma johdetaan koneellisesti. 16

18 5.2. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Kellarikerroksessa on lämmönjakohuone, jossa polttoaineena käytetään biopolttoainetta, lähinnä puuta. Lämmityskattila on varustettu myös sähkövastuksella. Lämmin kiertovesi on jaettu huoneisiin vesipattereiden avulla. Lämmitysjärjestelmä vaihdetaan todennäköisesti lattioihin asennettavaan vesikiertoiseen lattialämmitysjärjestelmään lattiaremontin yhteydessä. Taulukkossa 1. vasen osio kuvaa 1960-luvun talon keskiarvokulutusta koko talon elinkaaren ajalta. Taulukon oikeanpuoleisessa osiossa on uuden rakennuksen tavoitearviot, jotka pohjautuvat 2010-luvun tavoitearvioihin. Molempien tarkastelun kohteena olevien rakennusten kuutiotilavuus on samaa suuruusluokkaa. Taulukko 1. Energiankulutus ja 2010-luvuilla Energiankulutus vuonna 1960 ja tavoitearvio vuonna luvun talo Lämmönkulutus Sähköenegiankulutus 40449,3 kwh/v 4264,0 kwh/v Uusi talo 2010-luvun normimääräyksillä Energiatehokkuus, tavoitearvio 210 kwh/brm 2 /v 44713,3 kwh/v Kokonaisenergiankulutus Kokonaisenergiankulutuksen tavoitearvio kwh/vuosi 17

19 6. Betonirakenteinen kellari esimerkkitalossa Tutkimuksen kohteena olevassa asuinrakennuksessa on kellarikerros. Kellarikerros on sikäli mielenkiintoinen tutkimuskohde, että niiden rakentaminen ei ollut tyypillistä 1960-luvun rakentamiselle. Kohteesta on tarkoitus tutkia betonirakenteiden puristuslujuutta ja taipumaa. Tutkimuksen avulla selvitetään rakenteen säilyttämismahdollisuus. Kuva 5. Kellarin pohjapiirustus esimerkkikohteessa (omistajan arkisto) 6.1. PURISTUSLUJUUDEN TUTKIMISEEN KÄYTETYT MENETELMÄT ESIMERKKIKOHTEESSA Pentti Jormalainen on teoksessaan Korjausrakennustyöt (1994) esittänyt erilaisia tapoja mitata puristuslujuutta, joista kohteessa on käytössä seuraavat menetelmät: Koekappaleet otetaan timanttiporalla. Poran porausputki jäähdytetään virtaavalla vedellä. Koelieriöiden halkaisija on 150 mm ja korkeus sama kuin seinän paksuus. Aineenkoetuslaitokset muuttavat koetulokset redusointikertoimilla siten, että niitä voidaan arvostella normaalikokoisen koelieriön mukaisten lujuusvaatimusten mukaan. Tämä menetelmä antaa varman tuloksen, mutta on melko kallis. 18

20 Kimmovasaramenetelmässä puristuslujuus tutkitaan jousikuormitteisella iskurilla, jossa iskuvoima on vakio. Mittaustapa perustuu kimmoiseen iskurin palautuman mittaukseen. Betonin kimmoisuuden takia massa palaa takaisin. Palautuman ja lujuuden korrelaatiokäyrästä luetaan betonin puristuslujuus. Menetelmä on halpa ja antaa tuloksen +/ %:n tarkkuudella. Tutkimustulosten avulla on tarkoitus selvittää elinkaarijatkuvuus kellarin rakenteissa. Muista Jormalaisen tutkimusmenetelmistä otetaan käyttöön terästen paikantaminen yksinkertaisilla metallien magneettikenttiin perustuvilla mittareilla. Mittauksen tarkkuus riittää terästen paikan ja koon selvittämiseen melko luotettavasti. Jormalaisen esittämistä menetelmistä rakenteiden kestävyyden tarkistamista suoritetaan ko. kohteessa koekuormituksella. Kuormana käytetään niitä kuormituksia, jotka tulevat rakenteelle sen käytön aikana. Painona kohteessa betoniholvin päällä eri kohdissa käytettiin 500 litran vesisäiliöitä, koska niitä oli helppo siirtää paikasta toiseen pienen vesipumpun avulla. Taipumamittaukset kuormituksen aikana tehtiin mittakellolla. Taipuman ja kuorman suuruudesta voitiin laskea betonin likimääräinen lujuus,joka oli 7 kn- 13 kn. Näin keskiarvoksi saatiin 10 kn Päätelmät kohdetalon perustuksista ja lujuudesta Tutkimustulosten avulla oli tarkoitus selvittää elinkaarijatkuvuus kellarin rakenteissa. Tulokset osoittivat, että kellarin seinärakenteissa käytetty suuri ns.säästökivien määrä heikensi ja vääristi eri menetelmin saatujen rakenteen lujuusmäärittelyn luotettavuutta. Näin ollen kellaritilan rakenteiden säilyttäminen ei tuo merkittävää säästöä. On otettava myös huomioon, että kellaritilan nykyinen korkeus on 2,1 m. Jos kellaritilaan sijoitettaisiin huonetiloja, olisi lisälouhinta välttämätöntä ottaen huomioon kapillaarikerroksen kerrospaksuus n mm, lattialämmöneriste 200mm, teräsbetonilaatta ja pintamateriaali 90mm, yhteensä noin 500mm. Työn vaikeusaste lisää louhimiskustannuksia huomattavasti. Lopputulos osoittaa, että ei ole kannattavaa elinkaariajattelun ja energiataloudellisten seikkojen näkökulmasta korjausrakentaa 19

21 perustuksia. Näin myös tilankäyttö ei ole sidottu tiettyyn pohjaratkaisuun tilankäytön kannalta Purkujätteen käsittely ja ongelmajätteiden erottelu Ennen purkutöitä tulee suorittaa määräysten mukainen kartoitus ja selvitys esim. asbestista ym. ongelmajätteistä ja purkutyöt on suoritettava terveydensuojeluohjeita noudattaen. Kyseisessä kohteessa on julkisivuissa asbestipitoista minerit-levyä ja se poistetaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Minerit- levyt puretaan ja pakataan ehjinä levyinä muovin päälle jätelavalle. Muovi kääritään sen jälkeen tiiviiksi pakkaukseksi ja jäte kuljetetaan jätteiden loppusijoituspaikkaan. Jätteet lajitellaan lämpöeristejätteisiin, puutavaraan, lasiin ja metallijätteisiin. Mahdolliset ongelmajätteet käsitellään erikseen. 20

22 7. Korjaustarpeiden kustannusten arviointi Kohteessa tulee tehdä kuntoarvion perusteella alustava korjaussuunnitelma ja siihen liitettynä rakenteiden energiataloudellisten vaatimusten mukainen selvitys. Suunnitelman pohjalta laaditaan alustava kustannusarvio. Vertailukohdaksi otetaan teollisesti valmistettu ns. valmistalo. Taulukossa 2 on esitetty alustavaa vaihtoehtoista arviointia ja pohdintaa siitä, onko perustellusti ja taloudellisesti kannattavampaa purkaa 1960-luvun talon puurakenteet ja saneerata talo vai rakentaa uusi talo kevyesti vahvistetuille perustuksille uusi elementtirakenteinen talo. Taulukko 2. Vertailu vanhan ja uuden talon kustannuksista. Kustannusarvio vanhan talon korjauksesta Kustannusarvio uuden avaimet käteen talon rakentamisesta vanha rakennus pa. 112 m2 Vertailukohde pa. n. 101 m2 kokonaishankintahinta v.2007 Talopaketin kokonaishinta e, josta tonttimaan euroa osuus n e rakennuttajakustannukset n. (kohde pääkaupunkiseudulla) e korj.kust e (puurakenteet) perustukset + kellarin korjaustyöt n. perustukset + kellarin korjaustyöt n e e korjauskustannukset yhteensä n euroa Hankkeen kokonaishinta e (sisältää tontin) Hankkeen kokonaishinta e (sisältää tontin) 21

23 Taulukossa 3 vertaillaan vaihtoehtoista rakentamistapaa ja tutkitaan vanhan talon korjaamisen taloudellista kannattavuutta ja toivottua elinkaariajattelun mukaista lopputulosta. Vaihtoehtoisesti tarkastellaan vanhan talon purkukustannuksia ja elementtirakenteisen pientalon rakentamista tontille. Yhteenvedossa otetaan huomioon vertailukohteiden energiasäästöllä saavutettava etu. Taulukko 3. Vaihtoehdot ja menetelmät 22

24 7.1 KORJAUSKUSTANNUKSET ILMAN KELLARIKERROSTA Olemassa olevien laskentajärjestelmien avulla laskettuna ja vuoden 2010 rakentamismääräykset huomioon ottaen on arvioitavissa, että korjaustarpeen kustannukset materiaaleineen ja alv 23 % mukaan lukien tulee olemaan n euroa. On syytä pohtia, onko korjaaminen kannattavaa ajatellen rakennuksen tulevaa elinkaarta, varsinkin, jos asiaa tutkitaan ainoastaan taloudellisesti. Taulukko 4. Toteutus ja laskelmat Toteutus ja laskelmat (taulukko 4) esittää alustavan kustannusarvion menetelmän. Taulukossa eivät tule vielä näkyviin lopulliset laskelmat, koska vaiheittain edettäessä sekä toteutus että kustannukset tarkentuvat. 23

25 8. Uuden omakotitalon tuottaminen vanhan talon tilalle 8.1. NORMIMÄÄRÄYSTEN MUKAINEN PIENTALO Taulukossa 5 esitetään 1960-luvun U-arvo ja vertailuarvot. Taulukosta ilmenee 50 vuoden aikana tapahtunut muutoskehitys lämpöeristysnormien ja määräysten tiukkenemiseen. Taulukossa 6 esitetään 2010 normimääräysten mukaisia eristepaksuuksia. ja taulukossa ilmenevä hajonta osoittaa eri materiaalien käyttöä. Taulukko 5. Vertailu lämmöneristysmääräyksistä v ja v Taulukko 6. Lämmönläpäisykertoimet ja eristepaksuudet v

26 8.2. MATALALAENERGIATALO VAI PASSIIVITALO Matalaenergiatalossa tavoitellaan normirakentamista parempaa lämmönpitävyyttä ja tiiveyttä ja näin ollen lämmityskustannuksia pienentävää ratkaisua. Passiivitalossa on tavoitteena 0-energia kulutustaso lämmitysenergian osalta. On harkittava, tehdäänkö passiivitalo kivirakenteisena. Näin ollen voidaan tehdä sokkelilaajennus ja tehdä samalla salaojat. Muottityön määrä vähenee työn ja materiaalin osalta, koska olemassa oleva kellarinseinä toimii muotin toisena puolena. Tätä menetelmää voidaan käyttää, jos tulokset rakenteiden lujuudesta puoltavat kellarirakenteen säilyttämistä. Energiatehokkuus ja sen myötä lämmöneristyksen ja rakenteiden paksuuden kasvaminen on herättänyt kiinnostusta keskustella rakenteiden rakennusfysikaalisesta toiminnasta. Rakenteiden tulee toimia myös kosteusteknisesti moitteetta. On kehitelty mallinnuksia useille erilaisille mm. polyuretaanieristeisille rakenneosille kosteusteknisestä toimivuudesta. Mallinnuksesta yleinen johtopäätös on se, ettei tutkituissa rakenteissa tavallista parempi lämmönläpäisykerroin aiheuta välttämättä kosteusteknisen riskin kasvamista normaaliolosuhteissa.mahdolliset riskit liittyvät rakentamisen laatuun. Riskit ovat olemassa, vaikka rakenteiden lämmöneristysominaisuudet olisivat tasoltaan vähäisemmät. Suunnittelulle rakenteiden kosteustekninen toimivuus antaa yhä suurempia haasteita, kun energiamääräykset kiristyvät. Asia on merkittävä ja suunnittelussa on huomioitava tarkoin rakenteiden kosteustekninen toimivuus. Erityisesti passiivitaloissa pyritään rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseen. (Käkelä ym. 2009) Matalaenergiarakenteiden kosteusteknisen toimivuuden riittävä arviointi vaatii dynaamisia laskennallisia simulointeja tai testausta todellisissa ilmasto-olosuhteissa. Toimivuuden kriteerinä ei voida käyttää pelkästään vesihöyryn ajoittaista tiivistymistä kondenssiksi tai kastepisteanalyysia. He toteavat, että vähäistä kondenssia ilmenee rakenteissa jo nykyisillä eristetasoilla. Tulkintani on se, että eristepaksuutta 25

27 lisättäessä ja rakenteiden eläessä tiiveys heikkenee ajan myötä. Tällöin mahdollistuu kastepisteen siirtymä lämpöeristeiden sisään. Suurin energiankuluttaja Suomen rakennuskannassa on lämmitys. Mielestäni eri rakenneosien ja siihen rinnastettavan rakennusten toimintaedellytysten ilmanvaihdon osuutta tulisi huomioida entistä enemmän ja kehittää lämmön talteenoton hallintaa. Ilmanvaihdon on todettu olevan suuri osa lämpöhukasta eli suuri osa lämmöstä karkaa ilmanvaihdon myötä ulkoilmaan (Peuhkuri ym. 2009). Uusien rakennusmääräysten (2010) myötä oli tavoitteeksi asetettu, että uudet määräykset pienentävät uudistalojen tilojen lämmitysenergian tarvetta kolmanneksella. Rakennusten suunnittelun ja toteutuksen on oltava korkealaatuista, jotta matala energiakulutus saavutetaan. Eräänä mittarina voidaan käyttää ilmatiiveyttä. Pidän tätä tärkeänä seikkana nimenomaan siksi, että sillä voidaan ehkäistä kastepisteen siirtymää eristeen sisäosaan luvun energiataloudelliset vaatimukset pientaloissa Olemassa olevaa huomattavaa määrää jälleenrakennuskauden pientaloista ei voida määrätä purettavaksi ja korjattavaksi uusia rakennusmääräyksiä vastaavaksi. Yhteiskunta on luonut useita erilaisia tukimuotoja energiataloudellisia korjaustoimenpiteitä varten energiakriisin jälkeen on asetettu mm. tulorajat ehdoksi avustuksen saamiselle ja pilkottu avustusosuudet osiin asiakkaan oman osuuden maksukyvyn mukaan. Muutamia esimerkkejä avustuksen saannista ovat mm. avustus ikkunoiden vaihtoon, lisälämmön eristämiseen yläpohjiin ja uudet energiatehokkaammat lämmityslaitteet. Jos esim. homehajujen kapselointi epäonnistuu pintaremontin tiiveystöiden jälkeen, on seuraus se, että homeenhaju tunkeutuu huonetilaan. Huono maine luvun talojen rakennusten korjaamisesta johtunee osittain tästä avustusten pilkkomisesta osiin, koska näitä uudistuksia ei ole voitu toteuttaa 26

28 kokonaisvaltaisesti samaan aikaan. Osittain suoritettuna ja eriaikoina toteutetut korjaustyöt on ollut vaikea saada vastaavan tasoiseksi kuin jos taloudellisesti olisi ollut mahdollista toteuttaa merkittävimmät korjaustoimet yhtäjaksoisesti UUDET RAKENNUSMÄÄRÄYKSET 2010 Nykyiset rakentamismääräykset antavat mahdollisuuden hillitä lämmityskuluja ja tavoitteena on tuottaa energiataloudellisempia ratkaisuja. Kuva 6 on ympäristöministeriön laatimasta rakennusmääräyskokoelmasta,minkä tarkoitus on ohjata suunnittelijoita sekä uudis- ja korjausrakentajia energiataloudellisempaan rakentamiseen. 27

29 Kuva 6. C3 Suomen rakentamismääräyskokoelma,

30 9.2. UUSIEN RAKENNUSMÄÄRÄYSTEN SEURAUKSET Siirryttäessä nykymääräysten mukaisesta rakentamisesta matalaenergiatasoon lämmöneristeiden paksuus seinissä kasvaa noin 250 mm:stä 280 mm:iin ja yläpohjissa noin 450 mm:stä 500 mm:iin. Tarkastelu suoritetaan samantyyppisillä mineraalivillaeristeillä, joita on käytetty viime vuosina. Kun näin paljon kasvatetaan eristepaksuutta, on sillä vaikutusta rakenteiden toteutukseen.rakenteiden energiatehokkuuden parantaminen tarkoittaa valtaosassa rakenteita muutoksia käytettäviin runkopaksuuksiin, eristetyyppeihin ja rakenteiden ja rakennusosien liitoksiin, kiinnityksiin ja ripustuksiin. Oman kokemusperäisen, monikymmenvuotisen korjausrakentamisen myötä, olen vakuuttunut, että lämmöneristyksen lisäyksen vaikutuksia on syytä tutkia enemmänkin rakenteiden käytännön toteutuksessa. Lämmöneristysvaatimukset ja - määräykset lisääntyvät ja energialuokitus asettaa lisävaatimuksia mm. rakennusten tiiveydelle. Kun rakenteiden vaatimustaso muuttuu, vaaditaan myös rakennesuunnittelijoilta hyvää osaamista esim. ääni-, palo-, ja lämpötekniikassa perinteisen lujuusmitoituksen lisäksi. Rakennusten energiakulutuksen vähentämisen tavoiteltavuuden jouduttamisesta Lahdensivu toteaa, että ilmastonmuutoksen ehkäisemisen tai hidastamisen kannalta on ilmeistä, että uudisrakennusten energiatehokkuuden parantaminen rakennusten vaippojen lämmöneristystä lisäämällä on saavutettavaan energiansäästövaikutukseen nähden kallis ja hidas tapa. (Lahdensivu 2009) Lainansaanti vanhaan kohteeseen on rajoittunut sen markkina-arvoon ja usein myös asukkaan tulotasoon. On syntyneet perusteellisesti korjattujen pientalojen markkinat, jotka noteerataan ainoastaan pientalon sijainnin mukaan. (1960-luvun asuntokanta n kpl) Pientalon sijainnin mukaan kiinteistön tontin arvo on itse rakennusta arvokkaampi. Tätä keinoa on johdonmukaisesti käytetty asemakaava-alueilla. Pientalovaltainen asuntokanta on kaavoituksessa muutettu rakennusoikeustehokkuusluvuilla huomattavasti suuremmaksi ja näin ollen mahdollistanut sen, että ky- 29

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013 1(7) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Matkatalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta 24.09.2013 2(7) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Vihertien leikkipuistorakennus Vihertie / Uomakuja 12 01620 VANTAA 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Vihertien

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA 25.03.2013 Rakennus A Rakennus B Sisällys Esipuhe... 1 Yleistä kiinteistöstä... 2 Asiakirjat...

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(8) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Koulutalo. Valtakatu 34. 53100 Lappeenranta 29.08.2013

KUNTOTARKASTUS 1(8) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Koulutalo. Valtakatu 34. 53100 Lappeenranta 29.08.2013 1(8) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 34 53100 Lappeenranta 29.08.2013 2(8) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 34 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen, Miimu Airaksinen Luottamuksellinen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

Raportti Työnumero: 051321701024

Raportti Työnumero: 051321701024 Sivuja:1/8 Vastaanottaja: Sami Liukkonen Vanamontie 24 15610 Lahti Raportti Työnumero: 051321701024 Kohde: Toimeksianto: Okt Liukkonen Vanamontie 24 15610 Lahti Home-epäilyn tutkiminen Tutkimus pvm: 13.9.2013

Lisätiedot

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 LÄMMÖNERISTYS-

Lisätiedot

Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO. Kiinteistön huoltajat, Pekka Ruotsalainen, Jussi Timonen ja Jouni Tissari

Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO. Kiinteistön huoltajat, Pekka Ruotsalainen, Jussi Timonen ja Jouni Tissari MittaVaT Oy MUISTIO 1/6 KOHDE TILAAJA TUTKIJA Tervon kunta Opettaja asuntola Tervon kunta Jukka Korhonen Tervontie 4 72210 TERVO MittaVaT Oy Jouni Tissari ja Jussi Timonen P. 040-7606243 AIKA 26.2.2014

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja Jyväskylän Tilapalvelu Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman lähtökohdat Rakennuksen tekninen

Lisätiedot

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA PAIJULAN KOULU Paijulan koulu Nousiaisten kunnassa. Alun perin rakennettu noin 1920 ja laajennus tehty 1970. Rakennuksen kerrosala on noin 528 m² ja huoneistoala noin 470 m². Rakennuksen arvioitu tilavuus

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

Jouko Lommi Neuvontainsinööri PRKK. Remonttikoulu

Jouko Lommi Neuvontainsinööri PRKK. Remonttikoulu Jouko Lommi Neuvontainsinööri PRKK Remonttikoulu Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry PRKK ry on ainoa omakotirakentajia ja remontoijia edustava yhdistys Suomessa. Riippumaton yhdistys tarjoaa

Lisätiedot

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO LAUSUNTO PAROLANTIE 3, 02120 ESPOO 2 HUONEISTOJEN PÄÄTYJEN TARKASTUS AVATUILTA KOHDILTA Kohde: Tilaaja: As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne

Lisätiedot

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT 1 Lainsäädäntömuutokset Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet

Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet Laatuongelmien syitä Omakotitalojen tyypilliset riskirakenteet Pientalojen yleisimmät laatuvirheet 1 RKM Matti Eklund 10.2.2015 2 Rakennuttamistehtäviä Rakennustöiden valvontaa Kauppakamarin hyväksymiä

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus 1 Helsingin kaupunki MUISTIO HKR-Rakennuttaja Rakennuttajatoimisto 1 Riitta Harju 9.3.2009 Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 ja Untamontie 2 00610 HELSINKI Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Energiatavoitteet ja energiatehokkuusvaatimukset

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

Selvitys korjauskustannuksista

Selvitys korjauskustannuksista Selvitys korjauskustannuksista Johdanto Tässä arviossa tarkastellaan SR-raudan rakennusta jossa toimii rautakauppa sekä vuokralaisina muita pienyrittäjiä. Arviossa otetaan kantaa rakennuksen kunnon rapistuneisuuteen

Lisätiedot

Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI

Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI 1 Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI puh 020 749 8010 Tekninen tuki takotek.toimisto@gmail.com, 040-77201935 2 Ennen työn aloittamista

Lisätiedot

Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI

Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI Seinien alaosan korjausmenetelmä Valesokkeli on ollut hyvin tyypillinen perustamistapa rivi- ja omakotitaloissa 1970- ja

Lisätiedot

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HANGON KAUPUNKI Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sami Heikkilä, Juhani Pirinen Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011 Työ TILAT: ISÄNNÖINTI: TILAAJA: LASKUTUSOSOITE: VASTAANOTTAJA (T): Läntinen valkoisenlähteentie 50 A Lummenpolun päiväkoti Päiväkodin

Lisätiedot

REMONTTIKUVAUS YLÄKERRAN WC YLÄPOHJAN ERISTEET VESIKATE SAVUPIIPPU

REMONTTIKUVAUS YLÄKERRAN WC YLÄPOHJAN ERISTEET VESIKATE SAVUPIIPPU REMONTTIKUVAUS Kiinteistö: rv. 1954 (laajennusosa 1987). Kiinteistön vanha osa 2krs. Kiinteistöä ei ole aikaisemmin peruskorjattu. Remontti käsittää: - 1. Yläkerran wc:n remontointi, yläpohjan eristeen

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan

Lisätiedot

Vaarantaako energiansäästö rakennusten terveellisyyden? TkT Juhani Pirinen Hengitysliitto Helin korjausneuvonta

Vaarantaako energiansäästö rakennusten terveellisyyden? TkT Juhani Pirinen Hengitysliitto Helin korjausneuvonta Vaarantaako energiansäästö rakennusten terveellisyyden? TkT Juhani Pirinen Hengitysliitto Helin korjausneuvonta Hengitysliitto Heli ry www.heli.fi Sosiaali- terveysalan järjestö hengityssairaiden edunvalvonta

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 3 Kivelä Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Suomen Omakotiliiton Uudenmaan piirin Home- ja kosteusseminaari Lohja 17.04.2012. Kosteusvaurioiden korjaaminen

Suomen Omakotiliiton Uudenmaan piirin Home- ja kosteusseminaari Lohja 17.04.2012. Kosteusvaurioiden korjaaminen Suomen Omakotiliiton Uudenmaan piirin Home- ja kosteusseminaari Lohja 17.04.2012 Kosteusvaurioiden korjaaminen Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Jukka Jaakkola Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

Matalaenergiatalon betonijulkisivut. 13.5.2009 Julkisivuyhdistys 2009 Arto Suikka

Matalaenergiatalon betonijulkisivut. 13.5.2009 Julkisivuyhdistys 2009 Arto Suikka Matalaenergiatalon betonijulkisivut Muutos aiempaan 30 %:n parannus seinän ja ikkunan U-arvoihin Oleellisesti parempi tiiveys Uusia eristevaihtoehtoja käyttöön Lisäkustannus esim. betonisessa ulkoseinärakenteessa

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 14 Päärakennus Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Nurmijärvi 01.12.2010. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Nurmijärvi 01.12.2010. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Nurmijärvi 01.12.2010 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy RAPORTTI Tuusulan kunta/ Tilakeskus Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Kohde on Hyrylässä Ajomiehentiellä sijaitseva vanha kauppiastalo ( tila 3:282 ). Rakennus

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI

LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI 1(28) LÄMPÖKUVAUKSEN MITTAUSRAPORTTI 2(28) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTIETOA KOHTEESTA... 3 2 YLEISTIETOA KUVAUKSESTA JA KUVAUSOLOSUHTEET... 3 2.1 Yleistietoa kuvauksesta... 3 2.2 Kuvausolosuhteet... 4 3

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

Rakennus- tai toimenpideluvan tunnus

Rakennus- tai toimenpideluvan tunnus RAKENNUKSEN KORJAUS- JA MUUTOSTYÖN ENERGIASELVITYS Luontipäivämäärä Muutospäivämäärä Muutostunnus Muutosselite Rakennus- tai toimenpideluvan tunnus Lupatunnus Rakennuskohde Kaupunginosa Rakennuksen Juokseva

Lisätiedot

Haddom skola Haddomintie 14, 07945 Kuggom

Haddom skola Haddomintie 14, 07945 Kuggom 1512197 6.1.215 Loviisan kaupunki Haddom skola Haddomintie 14, 7945 Kuggom Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, 1514 Lahti Puh. +358 2 755 611 Sisällys LAADUNVARMISTUS 3 ESIPUHE 4 1. RAKENNUSTEKNIIKKA 5 1.1

Lisätiedot

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994 KOHDE VUONNA 1970 VALMISTUNUT 3-KERROKSINEN, KELLARILLINEN, 2-PORTAINEN, PÄÄOSIN KAHI-TIILI VERHOILTU, HISSITÖN KUNNAN KIINTEISTÖYHTIÖN OMISTAMA VUOKRATALO PELLON KYLÄKESKUKSESSA REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

TuTkimus- JA TArkAsTuspAlveluT TAhTirAnTA.fi 075 758 0801

TuTkimus- JA TArkAsTuspAlveluT TAhTirAnTA.fi 075 758 0801 Tutkimus- JA tarkastuspalvelut 075 758 0801 TähtiRanta Oy on kasvava ja kehittyvä monialainen insinööritoimisto. Asiantuntijamme tutkivat ja suunnittelevat asiakkaillemme aina parhaan lopputuloksen kiinteistöjen

Lisätiedot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero: RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 8 Sauna 3 Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Wise Group Finland Oy Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Untamontie 2 1. Tutkimuksen laajuus ja tutkimusmenetelmät 2. Koonti merkittävimmistä havainnoista ja rakenneosittain 3. Koonti toimenpide-ehdotuksista

Lisätiedot

Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT

Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT Click Esityksen to edit sisältö Master title style Lisääkö hyvä

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 930 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 15.10.15 10105 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori kirsi.sjogren@oikeus.fi TYÖKOHDE Enäjärventie 37 28370 Pori VAKUUTUSYHTIÖ

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A12076. Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A12076. Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012 Työ KOHDE: TILAT: Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Kerrokset 1,2,3,4 ja Iv-konehuone TILAAJA: Anne Krokfors ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Tarkastettu omakotitalo

Tarkastettu omakotitalo Tarkastettu omakotitalo Asuinrakennuksen ja varastorakennuksen väli on pieni, jonka vuoksi varasto on tehty julkisivujen osalta kivirakenteisena (paloturvallisuus) Asuinrakennuksen parvekkeen pilareiden

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Mäntsälä 23.2.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Mäntsälä 23.2.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Mäntsälä 23.2.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 Kuntotutkija Pertti Heikkinen pera.heikkinen@savoraoy.com RTA, mikä on riskirakenne? Rakenne, joka kosteusvaurioituu tilojen ja rakenteiden normaalikäytössä tai

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 13 Marjala Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen Passiivirakenteet ja elinkaaritalous Jussi Jokinen RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS Eristeteollisuus 2014 1 Rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavat Rakennusvaippa Suunnitteluratkaisut (muoto, sijainti, suuntaus)

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Erilaiset lämmitysjärjestelmät pientaloille ja vastaaville: Puulämmitys- sovellus/puukeskuslämmitys takkasydän Savumax - Aurinkolämmitys - pellettilämmitys

Lisätiedot

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU Cygnaeuksen koulu, 20100 TURKU SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS JATKOTUTKIMUSSUUNNITELMA 15.3.2010 Raksystems-Antcimex Oy Vähäheikkiläntie 56 B FI-20810 TURKU p. 0207 495 500 20100 TURKU 2

Lisätiedot

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen MERKKIAINEKOE Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Tiivistyskorjauksen laadunvalvonta, mallihuoneen merkkiainekoe TILAAJA Vantaan kaupunki KOHDE Lintukallionkuja 6, 01620 Vantaa 2(8) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT...

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY Pesuhuoneremontit Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai

Lisätiedot

Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi. E, Kiskonen 040 5000 9981 kirsi-tiina.kiskonen@op.fi

Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi. E, Kiskonen 040 5000 9981 kirsi-tiina.kiskonen@op.fi Sivu 1/7 Kartoitusraportti: Päivämäärä: 28.9.2011 Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi Tilaaja: Markku Mikkelson 040 735 1908 Laskutus: Kohde: Osoite/asukas: As Oy Hösmärinmäki,

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen FRAME 08.11.2012 Tomi Pakkanen Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen - Kokeellinen tutkimus - Diplomityö Laboratoriokokeet

Lisätiedot

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197 Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:

Lisätiedot

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET LAUSUNTO 8.6.2009 Kaavin kunta / tekninen toimisto Ari Räsänen PL 13 73601 Kaavi YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET Kohde Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Kaavin yläaste A-rakennus

Lisätiedot

Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VANTAA. Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VANTAA. Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa Lattiarakenteen kuntotukimus Tarkastuskohde: Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VNT Tilaaja: Mikko Krohn Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa Vahinkonumero: Tarkastaja:

Lisätiedot