HAITTA VAI EI. tarkoitukseen johon sitä ei ole tarkoitettu. Haittaluokitus on alun perin luotu tapaturmavakuutuslain

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAITTA VAI EI. tarkoitukseen johon sitä ei ole tarkoitettu. Haittaluokitus on alun perin luotu tapaturmavakuutuslain"

Transkriptio

1 1/2009 CP-LEHTI Tässä numerossa mm: Avustajapalvelu Sopeutumisvalmennuskurssit 2009 Asiaa muuttuvista tulkkipalveluista Tarjontaa nuorten viikonloppuun Lasten ja nuorten liikuntaleiri

2 2 SISÄLLYS CP-LEHTI 2009:1 SUOMEN CP-LIITTO ry Malmin kauppatie 26, Helsinki puh , fax keskus avoinna klo Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen p , Palvelupäällikkö Ilona Toljamo p , Vammaispalveluvastaava Minna Miettinen p , Kuntoutusvastaava Elina Perttula p , Kurssisihteeri Anne Heiskanen, p Päivätoiminta, vastaava ohjaaja Sari Laiho p , Muuttuvat tulkkipalvelut, Koordinaattori Pirkko Jääskeläinen p , Vs. liikuntasuunnittelija Minna Teiska, p , Aikuistoiminta, Suunnittelija Ismo Kylmänen, p Pienet vammaryhmät, Suunnittelija Petra Peltonen p , Tiedottaja Sini Pälikkö p Talouspäällikkö Tuulikki Suutari p , Taloussihteeri Pirjo Sweins p Jäsensihteeri Hellevi Kettunen p Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo p Aluesihteerit Aira Eklöf, Lemminkäisenkatu A, Turku p , Pirkko Haikara, Kauppamiehenkatu 4, 2 krs, Kouvola p , Minna Kaltio, Isokatu 47, Oulu p Merja Partanen, Minna Canthinkatu 4 C, Kuopio p , Jari Turku, Pellervonkatu 9, huone 1014, Tampere p , Kuntoutusohjaaja, Helena Kaski, PHKS/Lasten kuntoutustutkimusyksikkö Keskussairaalankatu 7, Lahti, p , Palveluasunnot: Helsinki /Laajasalo Vastaava ohjaaja Jaakko Harju, Muurahaisenpolku 6 B, Helsinki p , Turku/Halinen Vastaava ohjaaja, Jussi Tuominen, Paavinkatu 14 as 15 A, Turku p , Liiku, opi, osallistu -projekti Projektipäällikkö, Helena Viholainen, Niilo Mäki-Instituutti PL 35, Jyväskylän yliopisto puh , , helena.viholainen nmi.fi Aimo Strömberg Secretary General c/o Suomen CP-liitto ry Tel Mobile Tässä numerossa: Pääkirjoitus 3 Tomi Kaasinen Aivokuvantaminen paljastaa tunteet ja vuorovaikutuksen parantavat vaikutukset Arja Pasila Erkkarit ovat tuuletuksen mestareita Maarit Nopsanen Kouluaikojen sovelletusta liikunnanopetuksesta Pauliina Nuutinen Saavutettavuus Tanskassa Kerttu Jokela Kaikki tiet vievät Roomaan Kerttu Jokela Vammaiskuva ruotsalaisissa oppikirjoissa Kerttu Jokela Lapsuuttani Marjukka Leppänen Nuori vammainen Tiina Ripatti Vammaispalvelulakiin muutoksia Minna Kaipinen Muutoksia odotellessa Ilona Toljamo Sinisiiven sävelseikkailu Lasten ja nuorten liikuntaleiri Sopeutumisvalmennuskurssit 2009 Avustajapalvelu Miljoonaa eteenpäin Petra Peltonen Sokeria ja sitruunaa Petra Peltonen Talvipäivän tarinoita Minna Kaltio Muuttuvat tulkkipalvelut Pirkko Jääskeläinen Salme Keskimäki on poissa Aimo Strömberg Talvipäivät Torniossa Omat polut työelämään Minna Miettinen Nuorten viikonloppu Jyväskylässä Liikuntaviikonloppu Tampereella CP-LEHTI - CP-vammaisten, MMC- ja hydrokefalia-vammaisten jäsenlehti vuosikerta Päätoimittaja Tomi Kaasinen Toimittaja Sini Pälikkö Viestintä- ja tiedotustoimikunta Paula Ahti, Marju Silander, Tomi Kaasinen, Jari Hautamäki, Sini Pälikkö I kansi Bernt Stormbom - Tilaukset, osoitteenmuutokset Hellevi Kettunen, Julkaisija Suomen CP-liitto ry Ilmoitukset Bogatus Oy, PL 35, Helsinki, p Ilmestyy 7 kertaa vuodessa, myös äänilehtenä Tilaushinta Määräaikaistilaus 35 Kestotilaus 30 ISSN Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy 2009

3 CP-LEHTI 2009:1 PÄÄKIRJOITUS 3 HAITTA VAI EI Hyvää alkanutta vuotta 2009 kaikille lehtemme lukijoille. Kuluva vuosi on Suomen CPliitossa juhlavuosi, sekä liiton aluetyö että pienet vammaryhmät toiminta (MMC ja HC) saavuttavat tänä vuonna 20 toimintavuoden virstanpylvään. Nämä liiton tärkeät toiminnat tulevat korostetusti näkymään liiton toiminnassa eri tavoin heti keväästä alkaen. Näihin molempiin edellä mainittuihin toimintalohkoihin sisältyy paljon asioita ja ilmiöitä, jotka sopivat myös hyvin liiton vuoden teeman kumppanuus ja vuorovaikutus alle. Sekä aluetyö että pienet vammaryhmät toiminta kokoaa jäsenkuntaamme ja sidosryhmiä toimimaan yhdessä yhteisten asioiden parissa. Näitä yhdessä tekemisen paikkoja ovat hyvinkin erilaiset asiat sekä luonteeltaan että laajuudeltaan. On tekemistä, tapahtumia, yhdessäoloa ja vaikuttamista. Vaikuttamisen kohteita vammaiskentällä tuntuu tänäkin keväänä riittävän. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Tapaturmavakuutuslaitosten liitolle toimeksiannon selvittää tapaturmavakuutuslain nojalla annetun haittaluokituksen uudistamistarpeita ja tehdä ehdotus ko. haittaluokituksen ajanmukaistamisesta. Tämä työryhmän ehdotus julkistettiin kesäkuussa Tämän raportin ja itse asiassa koko haittaluokituksen soveltamiskäytännön osalta on ilmennyt useita ongelmakohtia koskien sen soveltamista esimerkiksi liikuntavammaisiin henkilöihin. Haittaluokituksen osalta suurimmat ongelmat syntyvät, kun sitä sovelletaan sellaiseen tarkoitukseen johon sitä ei ole tarkoitettu. Haittaluokitus on alun perin luotu tapaturmavakuutuslain mukaisen pysyvän haitan määrittelemiseen ja sen pohjalta laskettavaan haitan korvaamiseen. Ajan kuluessa kyseistä haittaluokitusta on kuitenkin käytetty yhä laajenevissa tarkoituksissa. Esimerkkeinä laajenneesta soveltamisalueesta voi mainita KELA:n vammaistuen määrittely, verotuksen invalidivähennys sekä autoveron palautus. Myös useat lääkärit käyttävät haittaluokitusta lausunnoissaan koskien esimerkiksi vammaispalvelulain mukaisten palveluiden ja tukitoimien hakemuksia. Suomen CP-liiton kanta asiassa on, että tapaturmavakuutuslain mukaista haittaluokitusta ei tule soveltaa ollenkaan syntymästään ja varhaislapsuudestaan neurologisista syistä liikuntavammaisiin henkilöihin. Muutenkaan ko. haittaluokitusta ei tule käyttää muihin tarkoituksiin kuin laissa on asiasta määritelty. Se on liian kapea-alainen arvioitaessa CP-liiton toimintapiiriin kuuluvien vammaisten henkilöiden toimintakykyä. Tarvitaan monialaisempaa ja ammatillisempaa toimintakyvyn kokonaisvaltaista arviointia. Tällainen monialaisempi toimintakyyn arviointitapa on esimerkiksi WHO:n ICF-luokitus (International Classification of Functioning). Toinen vaihtoehto on tietysti kehittää uusi mittaristo toimintakyvyn kokonaisvaltaiseen arviointiin. Tapaamisiin kevätneuvottelupäivillä Seinäjoella viikolla 13.

4 4 LÄÄKETIEDE CP-LEHTI 2009:1 Teksti Arja Pasila Aivokuvantaminen paljastaa tunteet ja vuorovaikutuksen parantavat vaikutukset Tietokonetomografialla on jo pitkään pystytty kuvantamaan aivojen rakenteita. Uudet kuvantamismenetelmät mahdollistavat nyt myös ihmisen subjektiivisten kokemusten, tunteiden ja muistojen kuvantamisen. Fysikaalisiin lainalaisuuksiin perustuvat tutkimukset ovat määritelleet kauan länsimaisen lääketieteen hoitokäytäntöjä. Kuvantamismenetelmien avulla saadut tiedot mielen ja ruumiin välisen yhteyden vaikutuksista ihmisen terveyteen avaavat jatkuvasti uusia ovia aivojen toimintaan ja vaikuttavat vähitellen myös vakiintuneiden hoitokäytäntöjen muuttumiseen. Sanat hoitavat mieltä ja ruumista Moniin neurologisiin sairauksiin liittyy aivojen toiminnan muutoksista johtuvia psyykkisiä oireita. Masennus on tavallinen oire esim. aivohalvauksen, aivovamman, Alzheimer-, Parkinson- ja MS-taudin yhteydessä. Masennuksen yhteydessä pahenevat usein myös sairastuneiden tiedonkäsittelyyn liittyvät ongelmat. Masentuneen ihmisen aivojen välittäjäainemuutokset on pystytty osoittamaan aivokuvantamalla: esimerkiksi serotoniinireseptorien määrä vähenee 15 prosentilla. Pitkäaikainen masennus ja toistuvat depressiot aiheuttavat aivoissa myös pysyviä muutoksia, mm. hippokampuksen pienenemistä. NeuroExpo-messuilla syyskuussa luennoinut professori Hasse Karlsson esitteli luennossaan uusimpia aivokuvantamalla saatuja tutkimustuloksia. Eräässä tutkimuksessa masentuneiden ihmisten aivojen välittäjäaineenvaihduntaa tutkittiin kuvantamalla. Heidät jaettiin sen jälkeen kahteen ryhmään, joista toista hoidettiin masennuslääke fluoksetiinilla ja toista lääkkeettömästi psykoterapialla. Hoidetuista lähes 70 % koki parantuneensa neljän kuukauden hoidon jälkeen. Kun heidän aivojensa välittäjäaineenvaihduntaa kuvattiin hoitojaksojen jälkeen, eivät tulokset vastanneet tutkijoiden etukäteisodotuksia: pelkästään psykoterapiaa saaneiden ryhmässä serotoniini-1a-reseptorien määrä oli lisääntynyt 10 % laajoilla alueilla, kun lääkkeellä hoidettujen aivoissa serotoniinireseptorien määrä ei lisääntynyt lainkaan. Terapiassa, kahden ihmisen väliseen keskusteluun perustuvassa hoitotilanteessa tapahtui muutos, jota ei lääkkeillä pystytty aikaansaamaan. Se että soluvälitilassa alkoi kasvaa tämän hoidon aikana serotoniinireseptoreja todistaa, kuinka tiiviissä yhteydessä mieli ja ruumis ovat, sanoi Karlsson. Toisena esimerkkinä vuorovaikutuksen ja siihen sisältyvän toivon vaikutuksista Karlsson kertoi tutkimuksesta, jossa Parkinsonin tautia sairastaville annettiin placeboeli lumelääkettä. Kun sairastuneet söivät lumelääkettä uskoen sen olevan tehokasta biologista lääkettä, heidän oireensa vähenivät hetkeksi, kuten oikeaa Parkinson-lääkettäkin syötäessä. Se että vuorovaikutus potilaan ja lääkärin välillä ja siihen sisältyvä usko ja toivo vaikuttivat sairastuneisiin myös biologisella tasolla, pystyttiin näkemään myös aivokuvissa lumelääke kohotti dopamiinitasoa ja vaikutti aivojen syvissä osissa samoilla alueilla kuin oikea lääke. Kykymme jakaa toisen kärsimys todellista Se että ihmisen pystyy asettumaan toisen ihmisen asemaan ja jakamaan tämän kokeman kärsimyksen, voidaan osoittaa todeksi aivoja kuvantamalla. Kun ihminen katsoo kuvaa, jossa toinen ihminen kärsii kipua, hänen aivoissaan aktivoituvat osin samat alueet kuin hänen kärsiessään itse kipua. Täysin samanlaisia todellinen kivun kokemus ja toisen kivun katsomisen eivät kokemuksina ole, mutta liittyvät samaan tunnekomponenttiin, joka kivun yhteydessä aivoissa aina aktivoituu. Tässä yhteydessä voimme puhua empatian neurobiologiasta, siitä kuinka hyvä kyky ihmisellä on asettua toisen asemaan, Karlsson sanoi. Käsitystä vuorovaikutuksen välttämättömyydestä tiettyjen tunnekokemusten aktivoitumisessa vahvistaa se, että ihmiselle pystyttiin tuottamaan hypnoosin avulla aivokuvissa samanlai-

5 CP-LEHTI 2009:1 LÄÄKETIEDE nen kipukokemus kuin toisen kipua katsellessa, mutta ei enää kun ihmistä pyydettiin kuvittelemaan, että hän tuntee kipua. Empatian kokemisen suhteen miehet ja naiset näyttävät eroavan toisistaan: tutkimusten perusteella naisilla on keskimääräisesti selkeästi parempi kysy asettua toisen asemaan kuin miehellä. : Kun miehet ja naiset katsoivat ihmistä, joka kärsii kipua, molempien aivoissa aktivoituivat samat alueet kuin itse kipua koettaessa. Kun kivusta kärsivä huijasi korttipelissä, pystyivät naiset edelleen tuntemaan häntä kohtaan myötätuntoa. Miehien aivoissa ei sen sijaan tapahtunut tässä tilanteessa enää mitään aktivoitumista tähän tunnekomponenttiin liittyvillä alueilla, kertoi Karlsson. Hylätyksi tuleminen särkee sydämen Useimmat ihmiset joutuvat joskus pettymään lähimmissä ihmissuhteissaan ja tietävät myös, kuinka pahalta se tuntuu. Se mitä runoilijat ovat sanoneet sydämen särkymisestä näissä tilanteissa näyttää todella pitävän paikkansa, Karlsson sanoi esitellessään aivokuvantamalla saatuja tutkimustuloksia. Kun neljä ihmistä pelaa korttia ja eristää pelin kuluessa yhden ryhmän jäsenen sen ulkopuolelle, aktivoituvat ryhmästä eristetyn aivoissa osin samat kipualueet kuin oikeassa kivussa. Tutkimukset vahvistavat, että aivojen kehittymisen ja tunneelämän eri osa-alueiden aktivoitumisen kannalta sosiaalinen vuorovaikutus on merkittävää jo varhaislapsuudesta lähtien. Kun äideille, jotka olivat synnyttäneet pari kuukautta aikaisemmin näytettiin kuvaa omasta ja vieraasta lapsesta, aktivoituivat hänen aivoissaan omaa lasta katsoessa oksitosiini- ja vasopressiinijärjestelmät, hormonit, jotka liittyvät ihmisen positiivisiin tunnetiloihin. Samaa ei tapahtunut vieraan lapsen kuvaa katsoessa. Tämä osoittaa, että äidillä on vastinpari lapsen tunnekomponentille, Karlsson kertoi. Kun Venäjällä kurjissa oloissa varhaislapsuutensa viettäneiden lasten, jotka myöhemmin oli adoptoitu Ruotsiin, ja ruotsalaisten normaalissa perheessä kasvaneiden lasten oksitosiinitasoja verrattiin toisiinsa, ne erosivat selvästi toisistaan. Kurjissa oloissa kasvaneiden lasten oksitosiinitasot olivat selkeästi matalampia kuin alusta asti vanhempiensa hoivaa saaneiden ruotsalaisten lasten. Tämä osoitti, että äidin tunnekomponentilla on vastinparinsa lapsessa se positiivinen tunne, mikä aktivoituu äidissä, aktivoi myös lapsen vastaavia järjestelmiä. Tämä ei kuitenkaan tapahdu kurjissa oloissa eikä positiivisen vuorovaikutuksen hormoneja muodostu silloin riittävästi. Vuorovaikutuksen vaikutuksia myönteisiä hyödynnetty lääketieteessä niukasti 5 Sairaus ja työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen voivat yllättäen kutistaa sairastuneen maailman tuttujen verkostojen hävitessä. Vetäytyminen ihmissuhteista voi olla myös reaktio sairauteen oman huonommuuden tunteiden korostuessa. Mahdollisuus sosiaalisen vuorovaikutuksen elvyttämiseen tarjoutuu monille sairastuneille yhdistysten ja kerhojen harrastus- ja keskustelupiireissä. Myös kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssin käyneet pitävät usein merkityksellisimpänä kurssiantina mahdollisuutta vuorovaikutukseen vertaisten ja hoitohenkilökunnan kanssa. Sitä, millaisia vaikutuksia kuntoutuksella ja vapaaehtoisuuteen perustuvalla yhteisöllisyydellä on ihmisen hyvinvointiin, ei ole juurikaan tutkittu, vaikka ihmisten kertomusten perusteella positiivisia vaikutuksia niin mieleen kuin ruumiiseenkin voisi luetella runsaasti. Vuorovaikutuksen neurobiologia on uutta ja tutkimuksia siihen liittyen on maailmassa tehty aika vähän. Psykologisten lähestymiskeinojen avaamia mahdollisuuksia ei lääketieteessä ole hyödynnetty vielä kovinkaan paljon, Karlsson totesi. Toivottavasti tulevat tutkimukset vuorovaikutuksen merkityksellisyydestä antavat aikanaan mahdollisuuden inhimillisen kanssakäymisen hyödyntämiseen myös hoito- ja kuntoutusmenetelmien kehittämisessä. Lähde: Hasse Karlssonin luento NeuroExpo-messuilla Mauri Laukkanen

6 6 LIIKUNTA CP-LEHTI 2009:1 Teksti: Maarit Nopsanen Kuvat: Timo Tyynilä Erkkarit ovat tuuletuksen mestareita Konnun avustaja pinteessä TPV Auringonnousun syöksyessä maalille. Seisoskelen kesällä 2006 muutaman erityisjalkapalloilijan kanssa Särkänniemi Cupissa ja paikalle pyyhältää huolestunut joukkueenjohtaja: Me ollaan Porista. Missähän Erkkarit pelaa? Olen hämilläni: mistä voisin tietää, missä juuri Porin Erkkarit pelaavat? Mutisen: Me ollaan Helsingistä, ei aavistustakaan. Myöhemmin päivällä minulle selviää, että erkkareilla tarkoitetaankin yleisesti erityisryhmän pelaajia, lyhyemmin erityisjalkapalloilijoita. Lisäksi opin, että kehari ei merkitsekään pelkästään työpaikan kehityskeskustelua vaan myös kehitysvammaista. CP-vammainen eli separi sen sijaan oli jo 70-luvulla lasten käyttämä haukkumasana, mutta sen on aikoja sitten korvannut nimitys homo. Jo aika pienenä kyllä tiesin, että CP-vammainen ei välttämättä ole kehitysvammainen vaan hän voi olla vaikka professori, vaikka hän liikkuisi kuinka omituisesti. Vammaisuus on edelleen yhteiskunnassamme tabu. Itse asiassa kun sain 90-luvun alussa CP-vammaisen lapsen, en halunnut käyttää tätä kielteisesti värittynyttä termiä kertoessani muille lapseni vammasta vaan totesin pojallani olevan toisen puolen jäykkähalvaus. Vältin näin sekä CP-kirjainyhdistelmän että käsitteen vammainen käytön jäykkähalvaus on sitä paitsi aika selkeää suomea ja kuvaa suoraan vamman laatua. Mediassa ei puhuta vammaisliikunnasta Vammaisliikunnastakaan ei mediassa puhuta usein: keskustelut siitä käydään yleensä erityisryhmien lehtien palstoilla. Niinpä ei ole ihme, että kun valtakunnan päälehti kirjoitti ennakkojutun kehitysvammaisten jalkapallon EM-turnauksesta, käsitteet vammainen ja kehitysvammainen vilisivät tekstissä miten sattui kuten lasten puheessakin. On totta, että erityisryhmien pelaajista suurin osa on nimenomaan kehitysvammaisia, mutta erityisjoukkueissa pelaa myös pelkästään liikuntavammaisia tai sellaisia, joilla ei ole varsinaista vammaa, ainoastaan vaikkapa keskittymishäiriö. Helsingin Special Olympics EM-turnauksessa Suomea edusti kehitysvammaisten maajoukkue; lisäksi Suomessa on myös CP-jalkapallomaajoukkue. Luokiteltiin erityisjalkapalloilijoita miten tahansa, sekä lasten että aikuisten joukkueissa voivat kehitysja liikuntavammaiset sekä vammattomat harjoitella ja pelata yhdessä. Tällöin kehitysvammainen voi olla nopein hyökkääjä ja maalitykki, kun taas CP-vammainen voi hahmottaa peliä paremmin ja syöttää tarkasti. Vammaiset eivät siis ole välttämättä kömpelöitä ja hitaita, kuten eräässä lehtijutussa luonnehdittiin, tosin hyväntahtoisesti, Suomen Special Olympics -maajoukkuetta. Osa erityispelaajista on nimittäin nopeita ja monet fyysisesti hyväkuntoisia. Siksi pidän parempana puhua

7 CP-LEHTI 2009:1 LIIKUNTA 7 Konnun ja HJS:n pelaajat pelin tiimellyksessä keväällä erityisliikunnasta ja erityisjalkapallosta kuin vammaisurheilusta. Erityisjalkapallon ensimmäinen potku Suomessa erityisjalkapallo on ilmiönä nuori: ensimmäinen varsinainen erityisryhmä perustettiin 13 vuotta sitten Helsingissä. Tämä ryhmä on nykyään nimeltään FC Kontu Fair Play Team, jonka riveissä harjoittelee yli 30 pelaajaa. Tällä hetkellä erityisjoukkueita on ympäri maata yli 20 seurassa, aina napapiiriä myöten. Pienimmät pelaajat ovat yleensä 7 8-vuotiaita, yläikärajaa ei ole. Suomessa on myös tätä nykyä yksi tyttöerityisjoukkue: Puistolan Urheilijoiden Energiset Tytöt. Erityisjalkapallon merkitys Jalkapallo on lajina erinomainen: niin yksinkertainen, että lähes kaikki omilla jaloillaan liikkuvat voivat sitä harrastaa, mutta niin vaikea, että jokainen voi ahkeran harjoittelun avulla kehittyä siinä koko ajan. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden saada kavereita ja kuulua ryhmään, jossa kaikki hyväksytään. Myös ne, jotka eivät itse ole niin taitavia, voivat saada onnistumisen kokemuksia, kun oman puolen pelaajat potkaisevat pallon maaliin. Yhdeksänvuotias, tavallisessa jalkapallojoukkueessa harjoitteleva, Matias totesi kerran jotain olennaista erityisjalkapallon luonteesta kommentoidessaan isoveljensä Pyryn joukkuetta Fair Play Teamiä: Sun jengissä ei kukaan moiti toista vaan kaikki kannustavat muita pelaajia. Siis tässäkin mielessä erityisjalkapallo on jotain erityistä. Erityisliikunnalla on merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä: Liikunnan avulla lapset, nuoret ja aikuiset koko ajan kuntoutuvat sekä parantavat toimintakykyään. Elinikäinen liikuntaharrastus voi olla myös edellytys työskennellä jossakin ammatissa. Aktiiviset vanhemmat ja muut erityisliikkujien parissa työskente- Tyytyväiset Konnun Pantterit voittivat pronssia SM-sarjan alemmassa lohkossa. levät aikuiset tekevätkin tärkeää sosiaalista työtä. Erityisjalkapallon haasteita Myös haasteita erityisjalkapalloilussa riittää. Yleinen ongelma on suuret taso- ja ikäerot sekä joukkueiden sisällä että niiden välillä. Isoissa kaupungeissa lapset ja nuoret saattavat harjoitella omissa ryhmissään, mutta välillä otteluissa ja turnauksissa huomataankin, että kentällä on vastakkain sekä metrin että kahden metrin mittaisia pelaajia. Näin ei tietenkään saisi olla, vaikka pelaajien taso voisikin olla samanlainen. Joukkueiden vähäisyyden ja erilaisuuden vuoksi pelimahdollisuuksia erityisjalkapalloilijoilla on huomattavasti vähemmän kuin tavallisilla joukkueilla toki ne lisääntyvät koko ajan. Nuoret ja aikuiset pelaavat jopa SM-sarjassa sekä kansainvälisissä turnauksissa. Myös niin sanottuja avoimia turnauksia järjestetään; niihin voivat osallistua yleensä pienimmätkin pelaajat. Lisäksi jonkin verran voidaan käydä myös otteluita normaalijoukkueita vastaan, mutta usein pelitulos on erkkareiden kannalta murskaava. Tosin ottelutulos ei usein olekaan ratkaiseva: jo yksikin maali voi tuntua lähes voitolta. Ja jokaisen maalista iloitaan yhdessä erkkarit ovat tuuletuksen mestareita. KYSY LISÄÄ LIIKUNNASTA liikuntassuunnittelija Minna Teiskalta puh

8 8 LIIKUNTA CP-LEHTI 2009:1 Pauliina Nuutinen Kouluaikojen sovelletusta liikunnanopetuksesta Luulenpa, etten ole ainoa lievästi liikuntavammainen aikuinen, jonka kokemukset kouluaikojen liikuntatunneilta eivät ole kovin innostavia. Liikuntaryhmän ainoana erilaisena koululiikunta tarkoitti esimerkiksi yksinäisiä kävely- tai hiihtolenkkejä muiden luistellessa tai viimeisenä valituksi tulemista joukkuepeleissä. Alaluokilla liikunta- ja välitunneilla leikittiin ja pelattiin kaikenlaista ja touhuttiin muutenkin suuremmassa ryhmässä. Sinne mahtui sekaan hitaamminkin liikkuvana. Murrosiässä, kun bestikset ja kaveriporukat tulivat kuvaan mukaan, tilaa ei ollutkaan kaikille. Kun joku leimautuu poikkeavaksi yhdessä tilanteessa, murrosikäisille se voi riittää syyksi yksinjättämiseen sekä koulussa että vapaa-aikana. Minulla hydrokefalia on melko näkymätön ja toiset huomasivat sen lähinnä liikuntatunneilla. Ylivarovainen liikunnanopettaja lisäsi erilaisuuden tunnetta. Hänelle oli lähes kauhistus, kun yritin aina tehdä samaa kuin muutkin. Muistan usein valittaneeni vanhemmilleni kavereiden puutetta, ja ettei kukaan halunnut olla kanssani. Onneksi pääsin kesäisin usein CP-liiton ja muille kursseille vertaisryhmään muiden nuorten joukkoon. Koululiikunnan pitäisi kai tarjota onnistumisen kokemuksia ja kannustaa omatoimiseen kunnon ylläpitoon. Vammaisen liikkujan kohdalla koululiikunta saattaa kadottaa sen vähäisenkin liikuntamotivaation. Jos liikkumisen ilo katoaa koululaisena, sen uudelleen löytäminen aikuisena voi olla työn takana. Sohvaperunasta innokkaaksi liikkujaksi! Vähemmän onnistuneiden koululiikuntakokemusten takia liikuntani oli kouluajan jälkeen lähinnä pakollista fysioterapiaa. Aika kului muissa harrastuksissa, löysin ensin Invalidiliiton nuorisotoiminnan ja pian sen jälkeen liityin CP-yhdistykseen. Oman liikuntalajin etsiminen ei kiinnostanut. Välillä vanhemmat kyselivät, eikö olisi syytä liikkua muutenkin. Nuo kysymykset lähinnä harmittivat. Ajattelin, ettei ole vanhempien asia puuttua täysi-ikäisen liikkumiseen tai liikkumattomuuteen. Jossain vaiheessa kävin uimassa, siitä olin innostunut lapsena Futuuri-kerhossa. Muutettuani toiselle puolelle kaupunkia uimahallimatka venähti kahteen kilometriin. Uiminen jäi lähes kokonaan. Mielestäni liikuntaa harrastetaan siksi, että se on mukavaa, ilman kuntoutustavoitteita. Omaa harrastusta ei vain tuntunut uinnin jäätyä löytyvän. Joitakin liikuntaryhmiä tuli kokeiltua. Erityisryhmissä vauhti oli liiankin rauhallinen, ja kansalaisopistossa koin olevani hidas ja muiden tiellä. Monta vuotta meni ilman lähes minkäänlaista vapaa-ajan liikuntaa. Sitten tapahtui jotain, joka teki ison muutoksen elämääni. Kesällä 2006 työkaverit pyysivät minua mukaansa läheiseen liikuntakeskukseen.epäröin, mutta uskaltauduin kuitenkin aloittelijoiden spinning-tunnille. Spinningiä, pilatesta ja vähän muutakin Spinning on sisäpyöräilyä ryhmässä musiikin tahdissa, ohjaajan johdolla. Spinningtunteja on erilaisia: rauhallisempia aloittelijoille tai muuten matalasykkeisempää liikuntaa haluaville, sekä vauhdikasta menoa siitä nauttiville. Sain ensikosketuksen siihen, että pystyin liikkumaan täysillä mukana samassa ryhmässä vammattomien kanssa. Innostava musiikki ja ohjaajan kannustus saivat aikaan sen, että olin aivan myyty! Hyvin menee silloin, kun voi vain keskittyä kuuntelemaan musiikkia ja ohjaajaa. Spinningtunti voi olla rankka tai helppo riippuen siitä miten paljon uskaltaa käyttää vastusta. Eikä pyörä kaadu! Kun tunnilla soivat tutut kappaleet ja ohjaaja iloisesti kannustaa jaksamaan vielä vähän, en voi olla siitä innostumatta! Tällaisen tunnin jälkeen jalat voivat olla spagettia ja olo hetken aikaa hiukan naatti, mutta viis siitä! Spinningin myötä innostuin käymään myös muilla ryhmäliikuntatunneilla lihaskuntojumppa pumpista tanssitunteihin. Viime keväänä kokeilin ensimmäistä kertaa pilatesta, ja sitä voin lämpimästi suositella kaikille. Pilateksessa voi halutessaan keskittyä käsiliikkeisiin ja hengitys-

9 CP-LEHTI 2009:1 LIIKUNTA 9 tekniikkaan ja jättää jalkaliikkeet vähemmälle tai kokonaan pois. Liikunnan aloittamisesta on nyt reilut puolitoista vuotta. Joillekin tunneille haluan päästä viikosta toiseen jo tunnelman takia. Hahmotushäiriön takia valitsen tunneilla paikkani salissa niin, että näen ohjaajan koko ajan. Silloin voin keskittyä liikkumiseen eikä tarvitse miettiä jokaista yksittäistä liikettä erikseen. On ollut mukava huomata, että harjoittelun myötä tarvitsen yhä vähemmän soveltamista. Jos haluat kokeilla spinningiä tai pilatesta, tunteja löytyy monista yksityisistä liikuntakeskuksista. Liittyminen kuntokeskuksen jäseneksi saattaa vaatia sitoutumista kuukausimaksuihin pidemmäksi aikaa. Tuttu paikka ja etenkin tutut ihmiset saavat minut lähtemään useammin liikkeelle kuin muuten tulisi lähdettyä. Tuntuu hyvältä, kun tietää olevansa tervetullut liikuntapaikkaan omana itsenään. Tutuille ohjaajille on myös helppo kertoa miten vamma vaikuttaa liikkeiden tekemiseen. Tuntemuksia Vielä pari vuotta sitten vietin vapaa-aikani lähes pelkästään toisten liikuntavammaisten kanssa. En edes tuntenut kotikaupungistani työkavereiden ja yhdistysten kautta tutuksi tulleiden ihmisten lisäksi juuri ketään muita. Vieraiden seurassa menin hiljaiseksi enkä saanut sanaa suustani. Jännitti koko ajan mitä muut ajattelevat, jos en aina heti löydä oikeita sanoja. Ja kun jännitin, sanat menivät entistä pahemmin solmuun! Kynnys mennä mukaan vammattomien ryhmään oli iso, vaikka fyy- sistä estettä siihen ei juuri ollutkaan. Aiempien kokemusten perusteella pelkäsin, että muut osallistujat ihmettelevät hitaampaa ja kömpelömpää liikkumistani. Ensikokemus kuitenkin yllätti minut iloisesti. Tunsin heti alussa olevani samanlainen liikkuja kuin muutkin. Kuvat: Minna Teiska Pauliina Liikuntamaailman temppuradalla liikuntaviikonlopun aikana Jyväskylässä. Liikuntaharrastukseni on vaikuttanut muuhunkin elämääni. Aiemmin pidin itsestäänselvyytenä, että kerron vammastani esim. työpaikkaa hakiessa heti aluksi. Nyt mietin tarkkaan, mikä on sopiva hetki kertoa asiasta. Minulla on liikuntavamma, mutta se on vain pieni osa minua, eikä siitä suurimmassa osassa tilanteita tarvitse välittää lainkaan. En siis ajattele olevani liikuntavammainen ihminen, vaan ihminen jolla on liikuntavamma. Noilla lauseilla on pieni, mutta mielestäni merkitykseltään hyvin suuri ero. Nykyisin hakeudun liikunnan lisäksi muutenkin aiempaa enemmän paikkoihin ja ryhmiin, joissa myös vammattomat ihmiset toimivat. Minusta on ollut jännittävä huomata, miten eri tavalla suhtaudun apuvälineisiini nyt kuin aikaisemmin. Ennen ajattelin kannettavaa tietokonetta ja erikoispyörääni apuvälineinä, mutta oikeastaanhan ne ovat välineitä joita käyttävät kaikki. Polkupyörä on polkupyörä vaikka siinä olisi kolme pyörää kuten omassani, eikä ilman tietokonetta kukaan vammatonkaan nykyaikana pärjää. Samalla avustuksen ja avustajan tarve on vähentynyt entisestään. Monet ennen bussilla tekemäni matkat sujuvat nyt pyörällä tai kävellen. Vaikka lieväkin hydrokefalia on pysyvä ja muuttumaton vamma, sen aiheuttamia vaikeuksia voi vähentää liikkumalla ja lihaskuntoa parantamalla. Mukavia hetkiä kaikille liikunnan ja muiden harrastusten parissa! Erilaisia liikuntavälineitä oli mahdollisuus kokeilla Liikuntamaailmassa viime syksynä.

10 10 TANSKA CP-LEHTI 2009:1 Kuvat:Kerttu Jokela Ulla Kramer Kööpenhaminan päärautatiasemalla liikuntavammaisten matkustajien palvelut hoidetaan asemapäällikön toimistossa. Saavutettavavuus Tanskassa Vuonna 2003 tanskalaiset matkailujärjestöt ja vammaisjärjestöt sopivat esteettömän kulun vähimmäisvaatimuksista. - Liikuntavammaiset ovat yhtä tärkeä asiakasryhmä kuin muutkin, Ulla Kramer sanoo. Hän on aikaisemmin ollut töissä matkailualalla ja työskentelee nyt saavutettavuuden parantamiseksi, Tillgäenlighet for Alle yhdistyksessä. Tanskalaiset eivät ainakaan vielä ole sisäistäneet, että saavutettavuus on jokaisen ihmisen oikeus demokraattisessa yhteiskunnassa. Viranomaiset ja julkiset yhteisöt korjaavat rakennuksia mahdollisuuksien mukaan. Tillgäenglighet for alle käy paikan päällä tarkistamassa ne korjauksen jälkeen. Kun rakennus on hyväksytty, se rekisteröidään julkiseen luetteloon. Suurimpiin tavarataloihin ei ole portaita tai kynnyksiä. Pikku kauppoihin, ravintoloihin ja kerrostaloihin on valitettavasti askelmia kadulta. Jotkut omistajat ovat tehneet omatekoisia ramppeja. Se sijaan yleistä saavutettavuus -ohjelmaa Tanskassa ei ole samassa merkityksessä kuin Suomessa ja Ruotsissa. Julkinen liikenne Tanskan junissa on ramppi, jonka asemamies vetää esiin tarvittaessa. Kun liikuntavammainen tarvitsee apua junaan noustessa, avun tarpeesta on ilmoitettava asemalle. Kööpenhaminan päärautatieasemalla liikuntavammaisten palvelut hoidetaan asemanpäällikön toimistossa. Sitä saa hakea, näkyvää kylttiä ei ole. Toimisto sijaitsee sisääntulohallissa samalla puolella kuin junaraiteet ja lähellä ykkösraidetta. Päärautatieaseman hissit ovat leveähköt. Kööpenhaminan metron saavuttettavuus on Ulla Kramerin mukaan hyvä. Vaikka linja-autot ovat matalarunkoisia, ei pyörätuolilla liikkuva tai huonojalkainen pääse omin avuin linja-autoon. Yllättävältä kuullostaa, ettei Kastrupin suuren lentokentän terminaalit ole vielä hyväksyttyjen rakennusten joukossa - Vessoihin myymälöihin ja parkkipaikoille pääsee varmasti esteettä, Ulla Kramer huomauttaa. Vapaa-ajan vietto Kööpenhaminan Tivolissa pääsee melkein joka puolelle pyörätuolilla. Sisäänmeno väylät ovat leveät. Useimmat ravintolat ja monet laitteet on sopeutettu kaikille. Ulla Kramer toteaa, että saavutettavuus ei ole yhtä pitkällä kuin esimerkiksi Suomessa. Jotkut paikallisyhdistysten jäsenet ovat aktiivisia ja onnistuvat saamaan aikaan muutoksia. Menee vielä jonkin aikaa ennen kuin tanskalaiset sisäistävät, että saavutettavuus on jokaisen ihmisen demokraattinen oikeus. Lisätietoja htm. Kerttu Jokela

11 CP-LEHTI 2009:1 ITALIA Kaikki tiet vievät Roomaan 11 Kuvat:Kerttu Jokela Tie Kukkulalle Santa Maria Maggiore-kirkkoon johtaa esteetön kulkutie. Santa Maria Maggioren - opastintaulua voi lukea pistekirjoituksella. Hissikuilun leveys =2 x 39 numeron kenkä. Rooma on rakennettu seitsemälle kukkulalle Tigris- joen molemmin puolin runsaat pari tuhatta vuotta sitten. Kadut ovat mäkisiä, kiveys epätasaista ja asvaltti kulunutta. Italialaiset vammaisjärjestöt kutsuvat esteettömän kulkemisen vaatimusta barrikadien poistamiseksi. Eikä suotta. Vaikuttaa siltä, kaikkialla olisi rappusia. Moniin Rooman keskustan vanhoihin taloihin on vastikään rakennettu hissejä. Ne ovat kuitenkin niin kapeita, että aikuinen tuskin mahtuu kääntymään, pyörätuolista ei kannata edes unelmoida. Pohjoismaalainen ärsyyntyy paikallista autokulttuuria ja yrittää mutkitella jalkakäytävälle ja kadunkulmiin pysäköityjen autojen välissä. Useimmiten autoilijat kunnioittavat kuitenkin vammaispysäköintimerkkiä. Eurooppalainen pysäköintilupa on voimassa myös Italiassa. Useimpiin taidehistoriallisesti arvokkaisiin kirkkoihin pääsee pyörätuolilla. Samoin Vatikaaniin pääsee pyörätuolilla. Tosin luiskoja joutuu kuitenkin joskus etsimään. Monissa junissa ja busseissa on nostolaitteet. Suurimmilla italialaisilla rautatieasemilla on avustuspalvelu. Pyörätuolimatkustajan kannattaa kuitenkin ottaa yhteyttä Trenditaliaan etukäteen pyörätuolipaikan varaamiseksi. Intercity, Eurocity, Eurostar junissa on sekä inva- että avustajapaikkoja. Kyseisissä vaunuissa on hälyslaitteet mahdollista avun tarvetta varten sekä luonnollisesti INVA- WC:t Lisätietoja Kerttu Jokela Tukholma

12 12 RUOTSI CP-LEHTI 2009:1 Vammaiskuva ruotsalaisissa oppikirjoissa Ruotsissa laki oikeudesta henkilökohtaiseen avustajaan on ollut voimassa jo yli toistakymmentä vuotta. Saavutettavuutta pidetään demokraattisena oikeutena. Poliitikot keskustelevat työikäisten työllistämisestä ja opiskelumahdollisuuksien lisäämisestä. Kuinka Ruotsin koululaitos valmentaa oppilaita aikuisikään? Pari vuotta sitten Ruotsin kouluvirasto (vast. Opetushallitusta) julkaisi tutkimuksen peruskoulun ja lukion oppikirjojen vammaiskuvasta Funktionshinders (o)synlighet i skolans läromedel. Tutkimuksessa on analysoitu yhteensä 24 oppikirjaa biologian, uskontotiedon ja elämäntaidon, historian ja yhteiskuntaopin aloilta. Kirjoittajat, professori Anders Gustavsson ja fil.dr. Catarina Nyberg toteavat, että oppikirjojen vammaiskuva on hyvin stereotyyppinen. He huomauttavat myös oppikirjojen kirjoittamisen vaikeudesta. Opetussuunnitelmat ja tavoitteet Tutkijat tekevät ensin yhteenvedon biologian, uskontotiedon ja elämäntaidon, historia ja yhteiskuntaopin opetussuunnitelmista. Biologian oppimäärässä edellytetään oppilaiden saavan tietoa ihmisen kehosta, sen rakenteesta ja toiminnoista sekä kehityksestä. Uskontotiedossa ja elämäntaidossa taas odotetaan syvennyttävän maailmankatsomuksellisiin, eettisiin ja moraalisiin kysymyksiin. Historian opetuksessa pidetään luonnollisena, että oppiaine valottaa menneisyyttämme ja käsittelee eri kulttuureja ja yhteiskuntaluokkia. Yhteiskuntaopin opetuksen tavoite taas on pohtia demokraattisen yhteiskunnan arvoja ja toimivuutta. Signaaleja Gustavsson ja Nyberg toteavat peruskoulun ja lukion oppikirjojen antavan hyvin yksipuolisen kuvan vammaisuudesta. Se katsotaan puutteeksi, sen sijaan että sitä arvostettaisiin kokemukseksi ja elämää rikastuttavaksi tekijäksi. Biologian oppikirjoissa vammaisuus katsotaan luonnon oikuksi, jolloin DNA geeneissä on tapahtunut muutoksia, esimerkkinä on Downin syndrooma. Elämäntaidon kirjoissa toimintarajoitteisuudesta kirjoitetaan sikiödiagnostiikan,kokeiden ja abortin yhteydessä. Kirjoittajat miettivät, mitä toimintarajoitteinen koululainen miettii läksyjä tehdessään? Miten opettajat valmistautuvat tunneille? Opettajien oppaista ei kuulemma useinkaan saa tarvittavaa tukea. Rivien välistä Uskontotiedon ja elämäntaidon kirjoissa on kirjoitettu hyvin vähän toimintarajoitteista henkilöistä. Vammaisuutta käsitellään useimmiten etiikan ja moraalin yhteydessä. Samassa yhteydessä otetaan esille abortti ja sen tekeminen. Historian oppikirjat kattavat esihistoriallisesta ajasta nykypäivään. Vain yhdessä kirjassa kerrotaan kuuloja näkökuulovammaisista antiikin Kreikan yhteiskunnassa. Muissa kirjoissa toimintarajoitteisinten asemaa valotetaan vasta ja 1900 lukujen yhteiskuntakehitystä vasten. He ovat oma aikansa häviäjiä. Gustavsson ja Nyberg toteavat useaan otteeseen oppikirjojen keskittyvän erilaisten rajoitteiden ja ongelmien korostamiseen. Yhteiskuntaopin kirjoissa he tunnistavat kolme teemaa: Vammaisuus ja syrjintä, solidaarisuus heikompia kohtaan, vammaisuus on epänormaalia ja se on yhteiskunnallinen rasite. Edellisestä jaottelusta huolimatta oppikirjojen kirjoittajat eivät ole kirjoittaneet vammaisuudesta syrjintä näkökulmasta siitä huolimatta ett solidaarisuutta tulee esille. Tutkijoiden mielestä rivien välistä viestitetään, että normaalisti ihminen varttuu aikuiseksi, osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen ja kehittämiseen. Toimintarajoitteiset taas lasketaan kuluvan niihin, jotka vain kuluttavat yhteisiä varoja. Pyörätuolifiksaatio Oppikirjojen kuvamateriaali on hyvin niukka ja aihepiiriltään yksipuolinen. Pyörätuoli kuvaa vammaisuutta ja Downin syndrooma vammaista henkilöä. Tämän lisäksi on muutama kuva, joissa pyörätuoli symbolisoi yhteisön ulkopuolelle jäämistä. Yhdessä kirjassa on kuva brittiläisestä fyysikosta Stephen Hawkingista istumassa pyörätuolissaan ja keskustelemassa avaruusastronautin kanssa. Gustavsson ja Nyberg toteavat, etteivät kuvat useinkaan selvennä ongelman asettelua, päinvas-

13 CP-LEHTI 2009:1 RUOTSI 13 Vanhemmille sanoisin: Älkää kieltoin. Varsinkin silloin, kun kuvateksti puuttuu.edelleen he huomauttavat silmälasien käyttäjistä. Heidän apuvälinettään ei kommentoida millään tavalla, vaikka se on näkyvä merkki jonkinasteisesta näkövammaisuudesta. Lapsuuttani Olen CP-vammainen nainen, jolla on kova kokemus elämästä niin hyvinä kuin kauheinakin päivinä. Lapsena olin hyväkuntoinen ja kaikki hyväksyivät minut leikkeihin sellaisena kuin olin, eivätkä syrjineet minua. Minut otettiin sellaisiinkin leikkeihin, joissa oli pelottavia vaaratekijöitä.. Toiset lapset pelkäsivät minunkin puolestani. Kiersimme paikkoja, joissa kaikki eivät juokse. Oli ikimuistettava ja onnellinen lapsuus. Ei ollut mitään väärinkäsityksiä toisten lasten kanssa. Toivon, että jokaisella olisi hyvä lapsuus, jossa ei olisi väärinkäsityksiä vammattomien ja vammaisten lasten kesken. Olin tasa-arvoinen lapsi, vaikka olin niin vaikeavammainen Jos joku tunnistaa minut tästä kirjoituksesta, kiitän onnellisesta lapsuudesta. Toivon, että jokaisella vammaisella lapsella olisi ihana lapsuus, jossa ei kokisi syrjintää vammansa takia. Tutkimusta lukiessa alkaa pelätä pimeää niin kuin ruotsalaiset sanovat. Kuinka monta vuotta menee siihen, ennen kuin oppikirjojen viestittämä asenne muuttuu. Piirros: Jenni Virtanen täkö vammaista lasta liittymästä toisiin lapsiin, vaan laskekaa leikkimään ystävien kanssa. Se on rikkautta Ei minulla nytkään ole moittimista. Elämäni on kunnossa, jos ei painostuksia tule. Ja niitähän ei tule. Sen tietävät kaikki ne, jotka tuntevat minut ja kuinka itsepintainen olen. En tiedä onko itsepintaisuus kaikessa hyvä asia. Kannustakaa kaikkia vammaisia toimimaan itsenäisesti, muuten ei saa mitään aikaiseksi. Eihän kenenkään vammaisen asioita kukaan aja. Ei kannata jäädä neljän seinän sisälle odottamaan valmista. Eihän toiset tiedä toisten tarpeita Lapset ja nuoret, ottakaa selvää omista oikeuksistanne. Itse olen ollut hyvin aktiivinen. Olen pärjännyt elämässä ottamalla selvää asioista Kokemukseni perusteella ei kannata vaieta, sillä onhan kyse omasta elämästä. Marjukka Leppänen Joensuu Minulla on tunne, että ruotsalainen koululaitos ja yhteiskunta ovat kuin kaksi planeettaa, jotka valovuosien päästä törmäävät toisiinsa. Kerttu Jokela Tukholma Nuori vammainen Usein nuoren vammaisen voi olla vaikea hyväksyä omaa vammaa ja siitä johtuvia arkielämän haasteita. Omalla kohdallani en ole oikeastaan ottanut vammastani sen kummempaa ongelmaa. Kyllä minuakin harmittaa se, etten pysty tekemään kaikkia asioita niin kuin muut nuoret. Se on aivan normaali tunne, mutta kannattaa muistaa, että olemme kaikki ainutlaatuisia ihmisiä vammastamme huolimatta. Jotkut asiat teemme omalla tavallamme, mutta silti voimme olla ilmeitä itsestämme. Asioiden ja haaveiden toteuttaminen vaatii aikaa, mutta älkää nuoret luovuttako! Jokaisella on tietysti yksilöllinen avuntarve, se on ymmärrettävää. Ei ole helppoa pyytää toisen ihmisen apua asioissa, jotka toivoisi pystyvänsä tekemään itse. Avustaja mahdollistaa myös hyvin paljon vammaisen itsenäistymistä. Mielestäni avustajan hankkiminen ei tarkoita, että hän määräilisi tekemisiäsi ja sanoisi mitä haluat tehdä. Avustaja toimii ohjeiden mukaan ja yleensä avustajasta voikin tulla läheinen. Itselläni on vapaa-ajan avustajia ja he ovat mahdollistaneet paljon kodin ulkopuolella. Ei kannata kumminkaan jäädä sisälle murehtimaan, koska nuorena lähes kaikki mahdollisuudet ovat avoinna ja miksei myöhemminkin vanhempana. Tiina Ripatti Järvenpää

14 14 VAMMAISPALVELULAKI CP-LEHTI 2009:1 Minna Kaipinen Lakimies varatuomari Kehitysvammaisten Tukiliitto Vammaispalvelulakiin muutoksia Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2008 vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain eli vammaispalvelulain muutoksen. Muutos tulee voimaan Vammaispalvelulaissa tarkoitettujen palvelujen ja tukitoimien järjestämisvastuu kuuluu kunnalle. Näitä palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on kunnioitettava vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta sekä kiinnitettävä erityistä huomiota hänen vammastaan tai sairaudestaan aiheutuvaan avuntarpeeseen ja hänen yksilölliseen elämäntilanteeseensa. Palvelusuunnitelma Vammaispalvelulakiin lisättiin ensinnäkin säännökset vammaisen henkilön palvelutarpeen selvittämisestä, palvelusuunnitelman laatimisesta ja palveluja koskevan asian viivytyksettömästä käsittelystä. Palvelutarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä palvelun saamista koskevan yhteydenoton jälkeen. Yhteydenotto voi olla joko suullinen, esimerkiksi henkilökohtainen käynti tai puhelinsoitto taikka kirjallinen tiedustelu tai hakemus. Tarkoitus on, että vammaisen henkilön palvelutarve selvitetään hänen tilanteensa ja olosuhteidensa edellyttämässä laajuudessa. Pääsääntönä on kotikäynti tai vähintään asiakkaan henkilökohtainen tapaaminen, jolloin sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilölle muodostuu käsitys asiakkaan tilanteesta ja toimintakyvystä. Palvelusuunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä. Palvelusuunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Jos kyseessä on alle 18-vuotias henkilö, on se laadittava yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa kanssa. Jos täysiikäinen henkilö ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi pysty osallistumaan ja vaikuttamaan palvelujen tai tukitoimien suunnitteluun ja toteuttamiseen taikka ymmärtämään ehdotettuja ratkaisuvaihtoehtoja tai päätösten vaikutuksia, on asiakkaan tahtoa selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa tai omaisen tai muun läheisen henkilön kanssa. Palvelusuunnitelma ei ole luonteeltaan sellainen asiakirja, jonka perusteella asiakas voi vaatia suunnitelmaan sisältyviä palveluja ja tukitoimia, vaan niiden myöntämisestä tehdään erikseen hallintopäätökset asiakkaan tai hänen edustajansa hakemusten perusteella. Tarkoitus kuitenkin on, että palvelusuunnitelmasta käyvät riittävän yksityiskohtaisesti ilmi ne asiakkaan yksilölliseen palvelutarpeeseen ja elämäntilanteeseen liittyvät seikat, joilla on merkitystä palvelujen sisällöstä, järjestämistavasta ja määrästä päätettäessä. Tästä syystä palvelusuunnitelma on keskeisen tärkeä esimerkiksi henkilökohtaisen avun järjestämistapaa valittaessa. Lähtökohtana on pidettävä sitä, että palvelusuunnitelmaan kirjattuja seikkoja ei tule ilman perusteltua syytä sivuuttaa päätöksenteossa. Palvelusuunnitelmaa on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palvelutarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan. Suunnitelmaan voidaan sisällyttää maininta siitä, kuinka usein suunnitelmaa tarkistetaan. Vammaisen henkilön yksilöllinen elämäntilanne vaikuttaa tarkistamisen aikaväliin. Joka tapauksessa suunnitelmaa tulisi tarkistaa yhdessä asiakkaan tai tämän laillisen edustajan tai omaisen tai muun läheisen kanssa vähintään kahden kolmen vuoden välein. Palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Päätökset on pääsääntöisesti tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa niitä koskevan hakemuksen tekemisestä. Lakien soveltamisjärjestys Lakien soveltamisjärjestystä muutettiin siten, että vammaispalvelulaki säädettiin ensisijaiseksi suhteessa kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin eli kehitysvammalakiin. Muutos on lähinnä periaatteellinen. Muutoksen vaikutuksesta myös kehitysvammaisille henkilöille järjestetään palvelut ensisijassa vammaispalvelulain nojalla, jos

15 CP-LEHTI 2009:1 sama palvelu sisältyy sekä kehitysvammalakiin että vammaispalvelulakiin. Kehitysvammaiselle henkilölle voidaan edelleen järjestää palveluita kehitysvammalain nojalla, jos vammaispalvelulain nojalla järjestettävät palvelut eivät ole asiakkaan kannalta riittäviä tai sopivia. Kehitysvammalaki tulee sovellettavaksi myös silloin, kun sen mukainen palvelu on asiakkaalle taloudellisesti edullisempaa kuin vammaispalvelulain mukainen palvelu. Kehitysvammalaki varmistaa viime kädessä kehitysvammaisen henkilön tarvitsemat palvelut myös yksilöllisen avun suhteen. Henkilökohtainen apu Vaikeavammaisen henkilön oikeutta henkilökohtaiseen apuun laajennettiin tällä muutoksella. Lakiin lisättiin säännökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä henkilökohtaisesta avusta, joka on kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva palvelu. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnan on järjestettävä palvelu sellaiselle vaikeavammaiselle henkilölle, joka täyttää laissa asetetut kriteerit. Henkilökohtaiseen apuun kuuluu vaikeavammaisen henkilön välttämätön avustaminen päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä niin kotona kuin kodin ulkopuolella. Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan edellä mainittuja toimia suorittaessaan. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Hän voi käyttää kaikkia niitä kommunikaation menetelmiä ja apuvälineitä, joita hänellä on käytössään. Hän voi käyttää myös tukihenkilöä apunaan määritellessään avun sisältöä ja toteutustapaa. Tämän säännöksen tarkoituksena ei ole sulkea kategorisesti mitään ryhmää vaikeavammaisista henkilöistä henkilökohtaisen avun ulkopuolelle. Henkilökohtaisen avun saamisedellytykset ratkaistaan aina yksilöllisesti asiakkaan vammasta tai sairaudesta johtuvan avun- tai palvelutarpeen perusteella. Jos avun tai avustamisen tarve perustuu pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan, tulee tarpeeseen vastata muulla tavoin kuin henkilökohtaisella avulla. Tällöin apua voidaan järjestää esimerkiksi kehitysvammalain nojalla. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisistä toimista ja muista edellä mainituista toiminnoista. Avun tarve ei saa johtua pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Mitään ryhmää ei vamman tai sairauden laadun tai diagnoosin perusteella sinänsä suljeta henkilökohtaisen avun ulkopuolelle. Välttämätön ja toistuva avuntarve tarkoittaa sekä määrällisesti runsasta, jatkuvaluonteista ja vuorokauden eri aikoina ilmenevää avuntarvetta että määrällisesti vähäisempää mutta kuitenkin toistuvasti ilmenevää välttämätöntä avuntarvetta. Päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten henkilökohtaista apua on järjestettävä niin paljon kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Muita toimintoja varten eli VAMMAISPALVELULAKI 15 harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen henkilökohtaista apua on järjestettävä vähintään 10 tuntia kuukaudessa ja alkaen vähintään 30 tuntia kuukaudessa. Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avuntarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Nämä on otettava huomioon sekä henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä että henkilökohtaista apua järjestettäessä. Kummassakin vaiheessa asiakkaan itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa ottamalla huomioon hänen toivomuksensa ja mielipiteensä siitä, millä tavoin järjestettynä henkilökohtainen apu parhaiten edistää hänen itsenäistä elämäänsä ja osallistumistaan sekä vastaa hänen yksilölliseen avuntarpeeseensa ja elämäntilanteeseensa. Henkilökohtaisen avun järjestämistavan tulee tukea ja edistää vaikeavammaisen henkilön yhdenvertaista oikeutta elää yhteisössä sekä edesauttaa häntä tekemään samanlaisia valintoja kuin muutkin ihmiset. Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua useammalla eri tavalla. Nykyisen kaltainen henkilökohtainen avustaja järjestelmä on mahdollinen jatkossakin eli vaikeavammainen henkilö toimii avustajan työnantajana ja saa kunnalta korvauksen avustajan palkkaamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Tämä järjestämistapa edellyttää vaikeavammaiselta henkilöltä kykyä ja halua toimia työnantajana.

16 16 VAMMAISPALVELULAKI CP-LEHTI 2009:1 Kunta voi järjestää henkilökohtaisen avun myös palvelusetelin avulla. Palveluseteli sopii järjestämistavaksi erityisesti silloin, kun kyseessä ovat pienet viikoittaiset avustajatuntimäärät tai kun vakituiselle avustajalle tarvitaan sijaista. Setelin arvon tulee olla kohtuullinen eli sillä on oltava mahdollista hankkia henkilölle palvelusuunnitelmassa määritelty riittävä henkilökohtainen apu. Kolmantena järjestämistapana on ostopalvelu, jolloin kunta hankkii avustajapalvelun joko julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua myös osana omaa toimintaansa tai palvelutuotantoaan tai yhteistyössä muiden kuntien tai kuntayhtymien kanssa. Kaikkia henkilökohtaisen avun järjestämistapoja voidaan myös yhdistää toisiinsa sekä muihin vammaispalvelulain ja muun sosiaalihuollon lainsäädännön mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin, jos se on tarkoituksenmukaista vaikeavammaisen henkilön avuntarve huomioon ottaen. Henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen tulee pääsääntöisesti palkata perheen ulkopuolinen henkilö. Avustajana ei siis voi toimia vaikeavammaisen henkilön puoliso, lapsi, vanhempi, isovanhempi tai muu läheinen eli avopuoliso tai samaa sukupuolta oleva elämänkumppani, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. Erityisen painava syy voi olla esimerkiksi äkillinen avuntarve, kun vakituinen avustaja sairastuu tai hänen työsuhteensa päättyy. Omaisen tai muun läheisen palkkaaminen avustajaksi voi olla perusteltua myös silloin, kun perheen ulkopuolisen avustajan löytäminen on vaikeata. Vammaan tai sairauteen liittyvät erityiset syyt voivat niin ikään johtaa siihen, että on vaikeavammaisen edun mukaista, jos omainen tai muu läheinen henkilö toimii avustajana. Avustajalta edellytetään esimerkiksi vaikeavammaisen henkilön fyysisen motoriikan hallintaa tai eleiden ja tunnetilojen tulkintaa. Edellä mainittu rajaus ei estä jatkamasta voimassa olevia työsuhteita, joissa omainen tai muu läheinen henkilö on vakiintuneesti toiminut vaikeavammaisen henkilön avustajana, jos tilannetta voidaan pitää vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. Henkilökohtainen apu on asiakkaalle maksuton vammaispalvelulain mukainen sosiaalipalvelu kuten kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus, tulkkipalvelut, päivätoiminta, palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut eräin poikkeuksin sekä vammaispalvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittämiseksi tehtävät tutkimukset. Tulkkipalvelut Kelaan aikataulu muuttuu Kela tiedotti tammikuun lopussa, että vaikeavammaisten tulkkipalvelujen välittäminen siirtyy Kelaan vasta alkaen. Aiempi suunniteltu ajankohta oli vuoden 2010 alku. Kelan tiedotteen mukaan tulkkauspalveluihin liittyvä lainsäädännön uudistus valmistuu kesällä Eduskunnan käsittelyyn sen on tarkoitus tulla syksyllä. Tulkkipalvelua koskevat säännökset on tarkoitus irrottaa vammaispalvelulaista. Laki on toissijainen eli henkilö saa palvelun, jos hän ei saa sitä jo muun lainsäädännön perusteella. Tilanne on sama nytkin vammaispalvelulain mukaisessa tulkkipalvelussa. Nykyisin tulkkipalvelusta vastaavat kunnat. Uudistuksen tavoitteena on valtakunnan tasolla yhdenmukainen käytäntö samalla, kun palvelujen rahoitusvastuu siirretään valtiolle. Kelan tehtävänä tulee olemaan palveluiden järjestäminen ja kustannusten korvaaminen. Valtio osoittaa määrärahat tehtävään. Asiakkaiden oikeudet tulkkien käyttöön säilyvät ennallaan. Nyt on tärkeää, että kaikki puhevammaiset henkilöt, jotka voisivat hyötyä tulkkipalvelusta, hakevat sitä kunnalta vammaispalvelulain nojalla. Tärkeää olisi saada toistaiseksi voimassa oleva päätös palvelusta. Tällöin siirtymävaiheessa joustavasti voi siirtyä uuteen järjestelmään. Ilona Toljamo Palvelupäällikkö Muuttuvat tulkkipalvelut Suomen CP-liitto hallinnoi kuuden puhevammaisjärjestön yhteishanketta on Muuttuvat tulkkipalvelut puhevammaisten tullkipalvelujen säilyminen muutoksessa Hankkeen rahoittaa RAY. Hankkeen tarkoituksena on koordinoida järjestöjen yhteistyötä Vammaispalvelulain mukaisten tukkipalvelujen siirtyessä valtion rahoitettavaksi ja Kelan järjestettäväksi. Lisätietoja koordinaattori Pirkko Jääskeläiseltä puh

17 CP-LEHTI 2009:1 VAMMAISPALVELULAKI Vammaisfoorumin varapuheenjohtajana minulla oli mahdollisuus osallistua tiiviisti vammaispalvelulain muutosten valmisteluun. Peruspalveluministeri Risikko ja sosiaali- ja terveysministeriössä lakimuutoksia valmistelevat virkamiehet kuulivat kiitettävästi Vammaisfoorumia valmistelun eri vaiheissa. Yhteistyö oli hedelmällistä ja rakentavaa. Vammaisjärjestöt toimivat hyvin aktiivisesti asian eteenpäin viemiseksi. Vaikuttamistyön tärkeänä toimijana oli järjestöjen yhteinen APUA-ryhmä, joka järjesti aluksi itsenäisyyspäivänä 2007 hiljaisen mielenosoituksen. Vuoden aikana APUA-ryhmä muun muassa tapasi ministereitä ja virkamiehiä, valmisteli tiedotteita ja kannanottoja ja järjesti nimenkeruukampanjan. Järjestöjen yhteinen, aktiivinen toiminta tuotti tulosta syyskuussa 2009 tulee voimaan vammaispalvelulain muutokset, joista tärkeimpiä ovat palvelusuunnitelmaa ja henkilökohtaista apua koskevat säädökset. Itsemääräämisoikeus korostuu Vammaispalvelulain muutokset tulevat voimaan siis syyskuun alussa tänä vuonna. Keskusteluissa puhutaan välillä uudesta laista, mutta on tärkeä muistaa, että vammaispalvelulaki pääosin säilyy ennallaan ja muutokset koskevat lähinnä palvelusuunnitelmaa, palvelutarpeen selvityksen ja päätösten aikarajoja ja henkilökohtaista apua. Syyskuun alkuun asti toimitaan voimassa olevan lain mukaisesti. Muutoksia odotellessa Vammaispalvelulain 3 tuleva lisäys vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden kunnioittamisesta ja vammasta aiheutuvan avuntarpeen ja yksilöllisen elämäntilanteen erityisestä huomioimisesta koskee kaikkia vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien järjestämistä. Muutos on tärkeä ja se täytyy ottaa huomioon aina vammaispalvelulakia toteutettaessa. Vammaisen henkilön itsemääräämisoikeuden ja hänen tahtonsa kunnioittaminen tuodaan vahvasti esiin myös lain perusteluissa, jotka ovat tärkeitä lakia sovellettaessa. Myös palvelutarpeen selvitystä ja palvelusuunnitelmaa ja päätöksentekoa koskevat säännökset koskevat kaikkia vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia. Niinpä syyskuun alun jälkeen palvelutarpeen selvitys ja palvelusuunnitelma on tehtävä laissa säädetyssä aikataulussa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nyt kaikkien suunnitelmat on kiireesti uusittava. Jos vammaisella henkilöllä on olemassa palvelusuunnitelma ja hänen palvelutarpeensa on riittävästi selvitetty palvelujen suunnittelua ja päätöksentekoa varten, ei uusia selvityksiä ja suunnitelmia tarvitse tehdä, ellei vammaisen henkilön tilanteessa ole tapahtunut muutoksia. Jos palvelutarvetta ei ole riittävästi selvitetty tai palvelusuunnitelmaa ei ole tehty yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa, kannattaa viimeistään syyskuussa olla yhteydessä vammaispalveluista vastaavaan sosiaalityöntekijään. Subjektiiviset oikeudet 17 Vammaispalvelulain 8 luetellaan palvelut, joihin kunnalla on järjestämisvelvollisuus: kuljetuspalvelut saattajapalveluineen, palveluasuminen, tulkkipalvelut ja päivätoiminta. Näihin palveluihin on edelleen subjektiivinen oikeus. Syyskuun alusta järjestämisvelvollisuuden piiriin tulee henkilökohtainen apu. Järjestämisvelvollisuuden piriin kuuluvat myös vaikeavammaisten henkilöiden asunnonmuutostöiden ja asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden korvaaminen. Tulkkipalvelujen siirtyminen kunnilta Kelalle vuonna 2010 on aiheuttanut jo nyt sekavuutta ja hämmennystä kunnissa. Tietoomme on tullut tilanteita, joissa puhevammaisten henkilöiden tulkkipalvelupäätöksiä on peruttu, on tehty vain määräaikaisia päätöksiä tai tuntimääriä on vähennetty. Tulkkipalvelujen osalta vammaispalvelulaki on edelleen voimassa ja muutokset tulevat aikaisintaan syyskuussa Kaikkien puhevammaisten tulkkipalveluihin oikeutettujen on nyt tärkeää hakea tulkkipalvelua ja yrittää saada toistaiseksi voimassa oleva päätös. Toinen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva palvelu, josta on epäselvyyttä ja tietämättömyyttä niin palveluun oikeutetuilla kuin sosiaalityöntekijöillä, on päivätoiminta. Päivätoiminta on ollut kunnan järjestämisvelvollisuuden piirissä jo vuoden 2007 alusta. Siihen on subjektiivinen oikeus työikäisillä (18 64 vuotiailla) vammaisilla henkilöillä, jotka eivät opiskele, ole työssä tai kuntouttavassa työtoiminnassa ja joiden pääasiallinen toimeentulo on työkyvyttömyyseläke. Sen lisäksi, että oikeudesta päivätoimintaan ei tiedetä, on puutetta myös

18 18 VAMMAISPALVELULAKI CP-LEHTI 2009:1 liikuntavammaisille sopivasta päivätoiminnasta. Kunnilta kannattaa vaatia sisällöltään liikuntavammaisille soveltuvaa toimintaa. Henkilökohtainen apu tulee kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin vasta syyskuun alussa. Nykyisin henkilökohtainen avustaja tukitoimi ei ole kunnan järjestämisvelvollisuuden piirissä vaan niin sanottu harkinnanvarainen tukitoimi, ellei henkilöllä ole päätöstä vammaispalvelulain mukaisesta palveluasumisesta, joka on järjestetty kokonaan tai osittain henkilökohtaisen avustajan avulla. Palveluasumista koskevat säädökset säilyvät ennallaan ja se säilyy edelleen kunnan järjestämisvelvollisuuden piirissä. Tiedotusta tulossa Valtakunnallinen vammaisneuvosto järjestää kolme koulutustilaisuutta ja Assistentti-info on suunnitellut useita tilaisuuksia eri puolille Suomea lainsäädännön muutoksiin liittyen. Myös CP-liitto yhdessä paikallisten yhdistysten ja muiden järjestöjen kanssa järjestää koulutusta. Kannattaa siis seurata mm. liiton ja yhdistysten kotisivuja, joissa koulutustilaisuuksista ilmoitellaan. Myös Vammaisfoorumin kotisivuille pyritään keräämään tietoja eri puolilla olevista koulutustilaisuuksista. Tulemme käsittelemään lakimuutoksen eri kohtia tarkemmin lehdessä lähempänä lakimuutosten voimaantuloa. Tällöin on enemmän tietoa myös soveltamiseen liittyvästä keskustelusta ja tulkinnoista. Ilona Toljamo Palvelupäällikkö SINISIIVEN SÄVELSEIKKAILU Nuorten Ystävät, Suomen CP-liitto, Lihastautiliitto sekä sosiaali- ja terveysalan oppilaitos järjestävät Sinisiiven seikkailuviikonlopun pe su Sinisiiven asumispalveluyksikössä os. Nykäläntie 8, Muhos. Viikonloppu on tarkoitettu liikuntarajoitteisille vuotiaille CP-, MMC- tai hydrokefaliavammaisille tai lihastautia sairastaville lapsille ja nuorille. Viikonloppuun mahtuu mukaan 6 lasta/nuorta. Tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille elämyksiä, kokemuksia, virkistystä ja vertaistukea turvallisessa, kodinomaisessa ympäristössä, jolloin vanhemmat ja omaishoitajat voivat levätä ja virkistäytyä. Sävelseikkailuviikonloppu maksaa 260 /vrk/hlö. Voit pyytää maksusitoumusta viikonloppuun kotikuntasi sosiaalitoimesta. Matkat Sinisiipeen jokainen perhe kustantaa itse. Erillinen ohjelma lähetetään koteihin myöhemmin. Lisätietoja ja hakemuslomakkeita Terhi Aikio, vastaava ohjaaja Nuorten Ystävät Palvelut Oy p , Raija Similä, aluesihteeri Lihastautiliitto ry p , Minna Hannula, aluesihteeri Suomen CP-liitto ry p , Hakemus palautetaan 6.3. mennessä osoitteeseen Terhi Aikio, vastaava ohjaaja Nuorten ystävät Palvelut Oy Leppiniementie 155, MUHOS

19 CP-LEHTI 2009:1 LIIKUNTALEIRI 19

20 20 SOPEUTUMISVALMENNUS CP-LEHTI 2009:1 SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2009 PERHEET 1 Perhekurssi Pienten lasten perheet, 0-3v 2 Perhekurssi Hemiplegialasten perheet, 4-10v 3 Perhekurssi Vaikeavammaisten lasten perheet,4-10v 4 Perhekurssi Alle kouluikäisten lasten perheet, 3-7v 5 Perhekurssi Kouluikäisten lasten perheet, 7-10v Akatemia, Kauniainen Luovi, Karkku Eurajoen krist. opisto, Eurajoki Eurajoen krist. opisto, Eurajoki Eurajoen krist. opisto, Eurajoki ISOVANHEMMAT 6 Isovanhempien ja lasten kurssi isovanhemmat ja vammaiset lastenlapset Hotelli Cumulus, Hämeenlinna NUORET 7 Toimintaa ja tekoja vuotiaat nuoret 8 Toimintaa ja tekoja vuotiaat MMC/ HC-nuoret 9 Surffailua ja valokuvausta cityssä vuotiaat nuoret Moijala, Hattula Moijala, Hattula Hotelli Hermica, Tampere AIKUISET 10 Musiikkia ja tanssia Toimintapainotteinen kurssi Moijala, Hattula 11 Työpajakurssi Moijala, Toimintapainotteinen kurssi 2009 Hattula 12 Pariskunnat - kurssi Moijala, Hattula 13 Kokemusten äärellä Moijala, Keskustelupainotteinen kurssi 2009 Hattula Lisätietoja sopeutumisvalmennuskursseista: kurssisihteeri Anne Heiskanen (09) tai anne.heiskanen(at)cp-liitto.fi kuntoutusvastaava Elina Perttula (09) tai elina.perttula(at)cp-liitto.fi

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS Henkilökohtainen apu ja palvelusuunnittelu Tampere 1.6.2009 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Vammaispalvelulain uudistus Osa vammaislainsäädännön

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella

Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 20.9.2011 98 Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella 1 Sisällysluettelo 1. Järjestämisvelvollisuus

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Vammaispalvelulain muutokset

Vammaispalvelulain muutokset Vammaispalvelulain muutokset Tavoitteet Uusien säännösten tavoitteena on lisätä vaikeavammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja itsenäisyyttä. Tavoitteena on parantaa heidän mahdollisuuksiaan osallistua

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tampereella toukokuussa 2009 Vammaispalvelulaki uudistuu mikä muuttuu? Kysymyksiä ja vastauksia henkilökohtaisesta avusta Sisältö Mihin tarvitaan uutta vammaispalvelulakia (VPL)? 1 uudistetut säännökset

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN

SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN 1. Kenelle henkilökohtaista apua myönnetään 1.1 Vaikeavammainen henkilö Henkilökohtaista apua myönnettäessä

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

Oikeus henkilökohtaiseen apuun

Oikeus henkilökohtaiseen apuun Oikeus henkilökohtaiseen apuun Kenellä on oikeus henkilökohtaiseen apuun? Henkilöllä oltava pitkäaikainen tai etenevä vamma tai sairaus Voimavarat avun tarpeen määrittelyyn Ikääntyneet ja henkilökohtainen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 1. YLEISET PERUSTEET Vammaispalvelulain soveltamisen tavoitteena on a) edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Määritelmä Tulkkaus ja etätulkkaus

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

11107. 2009 Y 1005^2&0^3

11107. 2009 Y 1005^2&0^3 Kuntal i itto Kommunförbundet Yleiskirje 1 (8) S. Uotinen, J. Viemerö/eg 26.6.2009 16/80/2009 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI kaupunginhallitus Kunnan- ja kaupunginhallituksille Kuntayhtymien hallituksille 11107.

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun soveltamisohje

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun soveltamisohje Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun soveltamisohje Perusturvalautakunta 16.12.2014 143 1 Sisällysluettelo 1. Järjestämisvelvollisuus 3 2. Henkilökohtaisen avun sisältö ja määrä 3 3. Vammaispalvelulain

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2012

PIENI PALVELUOPAS 2012 PIENI PALVELUOPAS 2012 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi, www.cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus Onnensilta, Hyvinkää Matti Suontausta Lakimies Heta-Liitossa Valmistunut Turun yliopistosta jouluna 2013 Aloittanut Heta-Liitossa syksyllä 2014 Työtehtävät liittyvät

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8. VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta arviolta

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 12.8.2011 Taltionumero 2121 Diaarinumero 3195/3/10 Lyhyt ratkaisuseloste 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus B A:n edunvalvojana Päätös, jota

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLION ALUEELLA

HENKILÖKOHTAINEN APU PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLION ALUEELLA HENKILÖKOHTAINEN APU PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLION ALUEELLA SISÄLLYS Mitä on henkilökohtainen apu? 1 Kuka voi saada henkilökohtaista apua? 2 Mihin henkilökohtaista apua on mahdollista saada? 3 Miten

Lisätiedot

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Järjestämisvastuun siirto Kelaan Kyseessä on hallinnollinen siirto Asiakkaan oikeus tulkkauspalveluun säilyy pääosin entisellään Siirron

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Kaveritoimintaa on montaa erilaista!

Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 12.8.2011 Taltionumero 2125 Diaarinumero 3267/3/10 1 (15) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus ...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus zoomaa lahteen Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus kehittyvät ja muuttuvat.

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu - oikeuskäytäntöä. 12.4. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.

Henkilökohtainen apu - oikeuskäytäntöä. 12.4. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl. Henkilökohtainen apu - oikeuskäytäntöä 12.4. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtaisen avun muutokset VPL:ssa 1.9.2009 Henkilökohtaisesta avusta

Lisätiedot

VALAS2015 2104Luonnos

VALAS2015 2104Luonnos KYSELY VAMMAISIA HENKILÖITÄ KOSKEVAN SOSIAALIHUOLLON ERITYISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA (http://stm.fi/lausuntopyynnot) VALAS2015 2104Luonnos 1. Taustatiedot 1. Vastaajatahon

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Juhon tarina Henkilökohtaisella avulla voi olla merkittävä rooli vammaisen lapsen ja nuoren itsenäistymisessä

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain nojalla voidaan kuljetuspalvelua ja siihen liittyvää saattajapalvelua järjestää henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella.

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella. 2 erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 :ssä tarkoitetulle henkilölle järjestetään hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän lain nojalla siltä osin kuin ne ovat

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka SOMERON KAUPUNKI VAMMAISPALVELU Turuntie 46 B 31400 SOMERO VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVELU HAKEMUS/TARKISTUS Saapumispäivä.. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää hakemuslomake

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Toimintaohje henkilökohtaisen avun myöntämiselle 1.1.2013 lähtien

Toimintaohje henkilökohtaisen avun myöntämiselle 1.1.2013 lähtien Toimintaohje henkilökohtaisen avun myöntämiselle 1.1.2013 lähtien Henkilökohtaisen avun tavoitteet Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vaikeavammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden

Lisätiedot

Hoitokoti Sateenkaari

Hoitokoti Sateenkaari Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA HENKILÖKOHTAISEN AVUN ALUETUKIKESKUS-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI Turku 14.11.2011 Raija Mansikkamäki Koordinaattori Assistentti.info Sisältö Esittelyssä Assistentti.info

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille henkilöille N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 VAMMAINEN - Vammainen on henkilö, jolla on

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot