1. JYRÄNGÖN KOULU LIIKUTTAJANA LÄHTÖTILANNE HANKKEESEEN

Transkriptio

1 Jyrängön koulu Koskensaarentie Heinola kimmo.nykanen@heinola.fi p JYRÄNGÖN KOULU LIIKUTTAJANA LÄHTÖTILANNE HANKKEESEEN Jyrängön koulussa on aloitettu panostaa liikunta- ja terveyskasvatukseen siten, että se olisi luonnollinen osa koulun toimintakulttuuria ja lasten arkea, vuodesta 2005 alkaen. Seuraavassa esitellään niitä toimenpiteitä, joita Jyrängön koulussa on tehty koulupäivien liikunnallistamisen eteen: A) Tavoiteasettelu Koulun liikuntatoiminnalle on luotu seuraavat tavoitteet: 1. Lisätä lasten liikunnan määrää koulupäivän aikana (oppi- ja välitunnit). 2. Parantaa liikuntatuntien laatua. Erityishuomio fyysis-motorisiin (toimintakykyisyyttä parantaviin) tekijöihin. 3. Kannustaa ja motivoida terveelliseen liikunnalliseen elämäntapaan (oppilaat, henkilökunta, vanhemmat). 4. Innostaa henkilökuntaa liikuntakasvatuksen monipuoliseen kehittämiseen sekä viedä eteenpäin henkilöstön osaamista liikunnan alueella (koulutus, sisäinen keskustelu). 5. Liikuntaympäristön aktiivinen tarkastelu, hyödyntäminen ja kehittäminen. 6. Luoda uudenlaisia malleja sisätilojen hyödyntämiseen. 7. Etsiä ja kehittää yhteistyömalleja urheiluseurojen, järjestöjen ja koulun välille. 8. Profiloitua liikuntaan (suunnannäyttäjä, edelläkävijä). B) Tuntikehys Kaikilla luokka-asteilla tuntikehystä on kohdennettu liikuntaan taito- ja taideaineiden välyksestä. Oppilailla on liikuntatunteja luokilla 1-2 kolme tuntia viikossa ja luokilla 3-6 neljä tuntia viikossa. Oppitunnit pidetään yksittäisinä tunteina, jotta liikuntaa tulisi mahdollisimman usein sopivina annoksina

2 Koulun muuta liikunnallista toimintaa (välitunti- ja kerhotoiminta) on kohdennettu eri luokille niille koulupäiville, joina ei ole liikuntatunteja. Tavoitteena on, että jokaisena päivänä koulussa tulisi liikuttua. C) Liikunnan opetus Liikuntatunneille on luotu vuosikalenteri, jota noudatetaan kaikilla luokkaasteilla. Liikuntatunneille on tehty tavoitteisiin ja sisältöihin liittyviä painotuksia. - Lajitaidot (2h/vko) - Kuntotunnit = fyysisen suorituskyvyn parantaminen (1h/vko) - Pelit ja leikit, lajiesittelyt (1h/vko) Kuntotunneille on luotu myös vuodenkiertoon nivoutuva kalenteri sisällöille. D) Koulupäivän rytmitys Koulupäivään on tehty rakenteellisia muutoksia, jotta todellinen liikkuminen koulupäivän aikana mahdollistuisi. Päivän aikana on kaksi pidempää välituntia (25 ja 40 min), joiden aikana on mahdollisuuksia omaehtoiseen tai ohjattuun liikkumiseen. E) Välitunnit Oppilailla on välituntien aikana mahdollisuuksia liikkua koulun - piha-alueella - sisätiloissa - lähimaastossa Koululla on käytössään liikuntavälinekaapit, joihin on ostettu runsain mitoin erilaisia liikunta-, peli- ja leikkivälineitä. Sisältöä on ideoitu sekä henkilökunnan että oppilaiden toimesta. Kaapeissa on aina myös ns. kausivälineitä saatavissa. Lisäksi kaapeista löytyy toiminnallisia ohjeita leikkeihin ja peleihin. Välineitä on ostettu koulun omasta käyttöbudjetista. Osa oppilaista on koulutettu ns. välkkäreiksi, joiden tarkoituksena on järjestää liikunnallista toimintaa välitunneille. Koulun sisätilat (liikuntasali, aula, käytävät) ovat aina vuorollaan käytössä osalle luokista välituntien aikana. Myös näille sisävälitunneille on hankittu koulun omasta käyttöbudjetista erilaisia yhteistoimintaan ohjaavia liikuntavälineitä. Lisäksi kaikki oppitunneille hankitut liikuntavälineet ovat välituntisin oppilaiden käytössä. Kunnossa pienestä pitäen projektin yhteydessä koulumme takapihalle rakennettiin pururata. Sen valmistuttua alue liitettiin osaksi koulumme välituntialuetta. F) Kerhotoiminta Kerhotoiminnan valtionapu on mahdollistanut kerhotoiminnan herättämisen. Kahtena päivänä viikossa pitkillä välitunneilla oppilailla on mahdollisuus - 2 -

3 osallistua ohjattuun kerhotoimintaan, joka on tarjonnut muiden taito- ja taidealueiden ohella aina runsaasti mahdollisuuksia monipuoliseen liikkumiseen. Kerhot ovat toimineet periodeissa. Lukuvuoden aikana on näin kyetty kolmella kerhotunnilla järjestämään 24 erisisältöistä kerhoa, joihin pitkälti yli 90% koulumme oppilaista on osallistunut. Jos kunta saa jatkoa kerhotoiminnan rahoitukselle, tulemme kehittämään edelleen mm. aamu- ja iltapäivien kerhotoimintaa. G) Vanhempien osallisuus Vanhempainryhmä on ollut Jyrängön koulun liikuntatapakulttuurin kehittämisessä mukana niin suunnittelussa kuin toteutuksessa. Vanhempainryhmä on myös keräämillään varoilla avustanut koulua liikuntavälineiden hankinnassa. Vanhempainryhmän kanssa on tehty koulumatkakartoituksia, jotta koulumatkalta tunnistettaisiin vaaranpaikat. Turvallinen koulumatka kävelijälle ja pyöräilijälle lisää koulumatkaliikuntaa

4 2. LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN TOIMINTASUUNNITELMA Jyrängön koululla on jo nykyisellään tehty erittäin paljon alakoululaisten liikuttamisen eteen. Haluamme kuitenkin toimia edelläkävijöinä ja jatkuvasti kehittää omaa toimintaamme. Liikkuva koulu -hankkeen aikana tarkoitus on vahvistaa jo olemassa olevaa toimintaa sekä luoda sellaista uutta toimintaa ja toimintaympäristöä, joka jää elämään ja kehittyy myös hankkeen jälkeen. Hankkeen aikana haluamme mm. seuraavien toimenpiteiden avulla kehittää Jyrängön koulun toimintaa sekä samalla luoda uudenlaisia malleja muualle mallinnettavaksi: A) Liikuntatunnit Liikuntatunneille tavoitteenamme on jatkossa luoda eri luokka-asteille jakso- ja tuntimalleja, joilla voidaan varmistaa fyysisen aktiivisuuden toteutuminen koulussamme kaikkien oppilaiden kohdalla. Toimintamme tavoitteena on tiivistetysti kehittää oppilaiden kunto-ominaisuuksien keskiarvoa. Tähän mennessä meillä on yksi viikoittaisista liikuntatunneista nimetty kuntotunniksi. Hankkeen aikana tavoitteemme on vahvistaa lasten kunto- ja terveystekijöitä entisestään. Kuntotunteja, joilla tähdätään fyysisen toimintakyvyn kehittämiseen, on jatkossa kaksi tuntia viikossa (luokat 3-6) luokilla toimintakykyisyyttä kehittävä toiminta tapahtuu viikoittaisten liikuntatuntien sisällä leikinomaisesti. Kuntotunnit rakennetaan ns. palkkitunneiksi, jolloin kuntotunneilla on samanaikaisesti 2-3 opetusryhmää ja 2-3 opettajaa. Tällä tavoin pystytään järjestämään vaihtoehtoisia tapoja yksittäiselle oppilaalle mm. kestävyyden ja lihaskunnon harjoittamiseen. Tämä taas on omiaan motivoimaan liikkumiseen, kun omalle tavalle liikkua löytyy mahdollisuuksia. Drop out -ilmiötä / syrjäytymistä / liikunnasta vieraantumista pystytään ehkäisemään. B) Teknologia mukaan liikuntaan ja lasten liikuttamiseen - ruutuaika voitoksi Nykyajan lapset käyttävät vapaa-aikaansa paljon television sekä peli- ja tietokoneiden ääressä. Ruutuaikaa on keskimäärin 6-8 tuntia viikossa. Yksi tavoitteistamme on kääntää tappiota voitoksi ja hyödyntää uuden teknologian laitteita lasten liikuttamisessa. Koulumme oppilaat hyödyntävät kaikkia koulun sisätiloja (ulkotilojen ohella) koulupäivän aikana, niin oppi- kuin välitunneillakin, liikkumiseensa. Hankkeen aikana tavoitteenamme on ottaa käyttöön uutena lapsia liikuttavana elementtinä nykypäivän tekniikkaa pelikonsoleista leikinomaisia liikunta- ja oppimisympäristöjä tarjoaviin teknologisiin sovelluksiin. Tällaisia ovat mm. Wii-pelit, - 4 -

5 SmartUs-alustat sekä tanssimatot. Sen lisäksi, että ne saavat hien virtaamaan, ne kehittävät tasapainoa ja motorisia taitoja, yhdistävät oppimista jne. C) Koululiikuttaja Koululle palkataan koululiikuttaja (työaika n. 5 h/vko), jonka tehtävänä on kehittää, organisoida ja toteuttaa koulun välituntitoimintaa sekä oppilaiden omaehtoista liikuntaa. Koululiikuttaja pyrkii myös järjestämään liikunnallisia tapahtumia, joita suunnataan oppilaiden lisäksi koko perheelle. Koululla ja koulun läheisyydessä tapahtuva toiminta vahvistaa Jyrängön koulun aluetta lähiliikuntapaikkana. Koululiikuttajan työtehtäviin kuuluu myös henkilökunnan liikunnallinen aktivointi ja kannustaminen sekä tiedonvälittäminen ajankohtaisista koulutuksista ym. Oman koulun toiminnan järjestelyjen lisäksi koululiikuttajan tehtäviin lukeutuu tiedottaminen Jyrängön koululla hyväksi havaituista käytänteistä. Tavoiteltavaa onkin, että Jyrängön koululla ennen hanketta sekä sen aikana havaitut toimivat lapsia liikuttavat käytänteet tulisivat tunnetuiksi ja leviäisivät myös muualle. Paikallisesti hyvien käytänteiden leviämistä tullaan edistämään mm. yhteistyössä paikallislehden sekä Päijät-Hämeen liikunnan ja urheilun kanssa. Valtakunnallisesti yhteistyöhön kanssamme ovat lupautuneet Nuori Suomi ja Koululiikuntaliitto. D) Tuloksia toiminnasta oppilaiden testaaminen Suomessa ei ole tällä hetkellä paljoakaan jatkuvaan seurantaan perustuvaa tietoa lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn kehittymisestä. Jyrängön koululla on omaa olemassa olevaa materiaalia ja tapakulttuuria oppilaiden kuntotesteistä, mutta meillä ei ole ollut resursseja tulosten analysointiin. Omat tutkimustuloksemme ovat tällä hetkellä pitkälti empiirisiä opettajien omien havaintoihin perustuvia ja lisäksi terveydenhoitajan huomioita lasten painokäyrien positiivisista muutoksista. Mikä tärkeää, myös vanhemmilta on tullut palautetta lasten kasvaneesta hyvinvoinnista. Tavoitteenamme hankkeen aikana olisi saada faktaa oman toiminnan vaikutuksista mm. lasten toimintakykyyn, kouluviihtyvyyteen, koulun toimintakulttuuriin sekä kiusaamisen vähentymiseen. Näemme, että liikunta muodostaa yhteisöllisen ilmapiirin koululle niin välituntiliikunnan kuin luokkien välisen yhteistyön muodossa, jossa kiusaamiselle ei muodostu otollista kenttää. Hankkeen aikana osaksi oppilaiden fyysisen suorituskyvyn seurantaa kehitetään kuntokortti, johon oppilaan tulokset merkitään ylös tietyin seurantavälein. Sama kortti olisi oppilaalla läpi alakoulun / perusopetuksen. Kuntokortin tarkoituksena olisi mahdollistaa jokaisen oman kehityksen seuraaminen. Kortin kotona käyttämisen yhteydessä vanhemmille jaettaisiin aina ikäkauteen sopivia tietoiskuja liikuntaan, ravintoon ja uneen liittyen

6 E) Kouluttautuminen Koulun henkilökunta on sitoutunutta liikuntakulttuurin kehittämiseen. Sitoutumista kasvattaa yhteiset koulutukset, joita hankkeen aikana tulee säännöllisesti järjestettäväksi. Oppilaista koulutetaan välituntiliikuttajia, joiden tehtävänä on järjestää muille oppilaille liikunnallista toimintaa välitunneille. F) Toiminnallinen koulunpiha ja lähiliikuntapaikka Jyrängön koulun lähialueita on tarkasteltu yhdessä henkilökunnan, oppilaiden ja vanhempainryhmän sekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Pururata koulun takapihan alueelle lähti liikkeelle oppilaskunnan ideoinnin kautta. Hankkeen aikana haluamme vahvistaa Jyrängön koulun aluetta niin toiminnallisena koulualueena kuin Jyrängön alueen asukkaiden lähiliikuntapaikkana. Seuraavat helposti toteuttavissa olevat ratkaisut lisäävät alueen toiminnallisuutta: Panna-peliareena (ympyränmuotoinen jalkapalloareena) aktivoi niin kouluaikana kuin sen jälkeenkin liikunnan pariin. Frisbeegolf-korit sekä koulun pihalle että takapihan pururadan alueelle. Ulkokuntolaitteet koulun piha-alueelle Panna-kentän läheisyyteen. G) Tarvikehankinnat Kaikki koulumme liikuntavälineet ovat jatkuvasti oppilaiden käytössä, jonka vuoksi ne kuluvat. Tarvikkeita pitää uusia. Lisäksi tulee hankkia myös uudenlaisia liikuntavälineitä. H) Seurayhteistyö Hankkeen aikana pyritään luomaan ns. seurapankki, johon paikalliset urheiluseurat ja -järjestöt voivat ilmoittautua. Listalla oleviin toimijoihin voidaan olla yhteydessä, kun koululle halutaan jonkin lajin osaamista. Sitä kautta lajiesittelyjen yhteydessä lapsia pystytään myös ohjaamaan liikunnallisten harrastuksien pariin. I) Yhteistyö muiden tahojen kanssa Nuoren Suomen, Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun, Koululiikuntaliiton sekä Suomen Urheiluopiston kanssa jatketaan hankkeen yhteydessä yhteistyötä monella eri saralla

7 Itä-Hämeen alueen paikallislehti Itä-Hämeen kanssa on alustavasti sovittu Jyrängön koulun Liikkuva koulu -hankkeen edistymisen seuraamisesta ja uutisoinnista. Paikallisesti kunnan liikuntatoimi tulee myös toimimaan merkittävänä yhteistyötahona