Valtion. tilinpäätöskertomus. Osat I ja II. Ohjaus ja tilivelvollisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtion. tilinpäätöskertomus. Osat I ja II. Ohjaus ja tilivelvollisuus"

Transkriptio

1 Valtion tilinpäätöskertomus 2008 Osat I ja II 23a/2009 Ohjaus ja tilivelvollisuus

2

3 K 11/2009 vp Valtion tilinpäätöskertomus vuodelta 2008 Osat I ja II Valtiovarainministeriön julkaisuja 23a/2009 Ohjaus ja tilivelvollisuus

4 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: Anitta Railonkoski/VM-julkaisutiimi ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Edita Prima Oy Helsinki 2009

5 Eduskunnalle annetaan perustuslain 46 :ssä säädettynä kertomuksena valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta valtion tilinpäätöskertomus vuodelta Talousarviolain (423/1988) 17 :n mukaisesti tilinpäätöskertomus sisältää valtion tilinpäätöksen ja tarpeelliset muut tiedot valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta sekä tiedot valtion toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden kehityksen kannalta tärkeimmistä seikoista samoin kuin tärkeimmät tiedot yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden kehityksestä ministeriöiden toimialoilla. Tilinpäätöskertomus sisältää lisäksi valtion liikelaitosten tuloslaskelmat ja taseet sekä talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tuotto- ja kululaskelmat tai tuloslaskelmat ja taseet samoin kuin tiedot liikelaitosten ja rahastojen toiminnan, talouden ja tuloksellisuuden sekä niiden kehityksen kannalta tärkeimmistä seikoista. Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

6

7 Sisältö Nide 1 Osa I 1 Taloudellinen kehitys sekä talous- ja finanssipolitiikka Johdanto Toteutunut talouskehitys ja talousnäkymät Finanssipolitiikka Valtiontalouden tila Verotulot ja niiden analyysi Maksutulot ja maksullisen toiminnan kehitys Muut tulot ja niiden analyysi Valtion talousarviomenot ja kulut Valtion taloudellinen asema, valtionvelka ja valtion vastuut Rahoituslaskelma-analyysi Valtiontalouden riskit Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen kehitys Valtion liikelaitokset ja niiden kehitys Valtiontalouden ja EU:n väliset rahavirrat vuonna Hallituksen politiikkaohjelmien ja hallinnonrajat ylittävät politiikkakokonaisuudet Katsaus Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman vaikuttavuudesta Terveyden edistämisen politiikkaohjelman katsaus ohjelman vaikuttavuudesta, kustannuksista ja varojen käyttämisestä vuodelta 2008 annettavaan tilinpäätöskertomukseen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma Peruspalveluohjelma ja -budjetti Valtion strateginen henkilöstöjohtaminen Harmaan talouden torjunta EU:n rakennerahastojen vaikuttavuuskatsaus Hallituksen vastaus eduskunnan talousarviolausumiin...69

8 5 Tilimuistutuskertomus Valtioneuvoston controllerin lausuma tilinpäätöskertomuksen tietojen oikeellisuudesta ja riittävyydestä Osa II 7 Valtioneuvoston kanslia Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetusministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö Nide II Osa III Tilinpäätöslaskelmat

9 OSA I Hallituksen vaikuttavuusselvitys Valtiontalouden ja hallituksen toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus

10

11 11 1 Taloudellinen kehitys sekä talous- ja finanssipolitiikka 1.1 Johdanto Vuoden 2007 jälkipuoliskolla Yhdysvaltojen asuntolainamarkkinoilta liikkeelle lähtenyt ja pankkisektorille levinnyt kansainvälinen rahoituskriisi laajeni ja syveni ja alkoi muuttua täysimittaiseksi talouskriisiksi. Merkittävä käänne tapahtui vuoden 2008 syksyllä, jolloin rahoitussektorin vaikeudet alkoivat näkyä yhä selvemmin reaalitaloudessa, mikä osaltaan lisäsi myös rahoitussektorin ahdinkoa. Kysymys on globaalista häiriöstä, minkä osoituksena pitkään erittäin voimakkaasti kasvanut maailmankauppa kääntyi laskuun, joka vuoden viime kuukausina jyrkkeni tuntuvasti. Vuoden 2008 perintö tälle vuodelle onkin erittäin huono. Alhainen lähtökohtataso tulee vaikuttamaan siten, että kasvuluvut jäänevät negatiivisiksi, vaikka elpyminen käynnistyisikin vuoden jälkipuoliskolla. Merkille pantavaa on se, että kriisissä on monia osatekijöitä, joiden vaikutuksesta taantuman vaikutukset kohdistuvat eri maihin eri tavoin ja myös kriisin kesto saattaa vaihdella. Toinen johtopäätös on se, että tulevina vuosina talouden kasvunäkymät jäävät väistämättä heikoiksi, koska kriisin yhteydessä kertyy niin paljon uutta painolastia. Suomen talouskehitys ei voi poiketa tuntuvasti taloudellisen ympäristömme kehityksestä. Vaikka lähtökohdat ja perustekijät ovat monessa suhteessa myönteisiä ja estänevät talouden sukeltamisen kovin syvälle, osoitti viime syksyn kehitys myös sen, kuinka haavoittuva, ulkomaankaupasta ja teollisuudesta riippuvainen ei vain lähiympäristöstä vaan koko maailmantalouden kehityksestä Suomen kansantalous on. 1.2 Toteutunut talouskehitys ja talousnäkymät Kansainvälinen talous Maailmantalouden kehitys oli viime vuonna hyvin kaksijakoista. Kysynnän ja tuotannon kasvu jatkui vahvana aina loppukesään asti. Raaka-aineiden hinnat nousivat nopeasti. Raakaöljyn hinta saavutti huippunsa heinäkuussa maksaen enimmillään 147 dollaria tynnyriltä. Siitä eteenpäin kansainvälisen talouden näkymät alkoi-

12 12 vat kuitenkin synkentyä. Luottamusta rahoitusmarkkinoihin oli v loppupuolelta lähtien pönkitetty toistuvasti. Silti Yhdysvaltain asuntomarkkinoilta alkaneet ongelmat kärjistyivät syyskuussa kriisiksi, joka uhkasi kaataa koko maailman rahoitusjärjestelmän. Keskuspankkien ja hallitusten toimin pahin onnistuttiin estämään, mutta luottamus markkinoilla ei ole palautunut eikä luotonanto normalisoitunut. Kun rahoituksen saatavuus väliaikaisesti liki tyrehtyi, alkoivat kriisin vaikutukset vuoden lopulla näkyä yhä selvemmin myös reaalitaloudessa. Teollisuustuotannon ja viennin määrät supistuivat marras-joulukuussa jyrkästi. Vuoden viimeisellä neljänneksellä tuotannon kasvu taantui ja yhä useampi maa vajosi taantumaan. Myös kehittyvien talouksien tilanne oli muuttunut olennaisesti heikommaksi. Kierre, jossa reaalitalouden kehitys alkoi rajoittaa pankkien lainanantomahdollisuuksia, oli käynnistynyt. Yhdysvalloissa käänne oli varsin jyrkkä. Vaikka tuotanto vuositasolla lisääntyi 1,1 %, supistui kasvu neljännellä vuosineljänneksellä jo yli 6 prosentin vuosivauhtia. Näkymät vuodelle 2009 eivät ole hyvät ja tuotannon arvioidaan supistuvan pari prosenttia, vaikka taloutta on elvytetty alentamalla ohjauskorko nollan tuntumaan, lisäämällä rahan tarjontaa, vahvistamalla pankkien ja muiden rahoituslaitosten taseita sekä käynnistämällä mittavia julkisen sektorin elvytystoimia. Työttömyys saattaa tänä vuonna ylittää 10 %. Julkisen talouden alijäämä kohonnee 14 prosenttiin. Myös Euroopassa kävi syksyllä selväksi, ettei se voi välttyä taantumalta. Euroopan neuvosto hyväksyi joulukuussa talouden elvyttämissuunnitelman, jolla unionin taloutta on tarkoitus elvyttää 200 mrd. eurolla, mikä vastaa 1,5 % unionin bruttokansantuotteesta. Tästä noin prosenttiyksikkö on tarkoitus toteuttaa v ja loput myöhemmin. Kun hintojen nousu on alittanut keskuspankin tavoitteen, ohjauskoron laskun uskotaan jatkuvan. Euroopan unionissa tuotanto supistui v viimeisellä neljänneksellä samaa tahtia kuin Yhdysvalloissa ja kasvoi vuositasollakin liki yhtä paljon; 0,9 %. Tänä vuonna tuotannon arvioidaan alenevan vajaan 3 %. Taantuma kohtelee pahimmin osaa uusista jäsenmaista, joista muutama on joutunut turvautumaan valuuttarahaston ja komission apuun. Työttömyys on alkanut nopeasti kasvaa ja julkisen talouden tila heikentyä. Kansainvälinen talous on vajonnut globaaliin ja syvään taantumaan, josta irtaantuminen edellyttää luottamuksen palautumista finanssimarkkinoilla. Jos näin käy, tuotannon arvioidaan alkavan elpyä kuluvan vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa. Euroopan Unionin ja euroalueen talouskehitys sekä siihen liittyvät riskit Kuva Euroopan Unionin ja euroalueen talouskehityksestä v tarkentuu vielä, kun tiedetään, kuinka paljon vuoden viime kuukausina talouskasvu supistui suhdanteiden heikentyessä. Lienee ilmeistä, että viime vuoden talouskasvu osoittautuu lopulta tammikuussa 2009 arvioitua prosentin suuruista kasvua heikommaksi. Bruttokansantuotteen kasvun alentuessa hidastui myös inflaatio, joka vuoden aikana kävi energian ja elintarvikkeiden hintojen nousun vuoksi huippulukemissa ja söi paljolti kuluttajien ostovoimaa ja yritysten kannattavuutta. Kokonaisuutena EU-alue ei ajau-

13 13 tunut taantumaan välttämättä kovinkaan huonoista lähtökohdista, sillä monissa maissa julkisen talouden tila selvästi kohentui korkeasuhdanteen aikana. Tämä vastaa niitä suosituksia, joita neuvosto osoitti jäsenvaltioille. Ongelma on kuitenkin se, että hyvin harvat maat tekivät määrätietoisia päätöksiä suotuisan suhdannekehityksen hyödyntämiseksi ja julkisen talouden kestävyyden kohentamiseksi. Julkisen talouden tila kohentui automaattisten vakauttajien ja osin kertaluontoisen verotulojen kasvun seurauksena. Tämä ei kuitenkaan parantanut julkista taloutta rakenteellisesti. Vastaava, mutta vastakkainen ilmiö nähdään vuoden 2008 ja erityisesti vuoden 2009 aikana, jolloin verotulot supistuvat nopeasti ja julkisen talouden suhdanneautomatiikka alkoi heikentää tasapainoa. Eri maissa toteutettavat pankkitukitoimet lisäsivät julkiseen talouteen kohdistuvia menopaineita selvästi, vaikka ei laskettaisi ehdollisia tukitoimia, joiden realisoitumisesta ei ole varmuutta. Tämän seurauksena eräiden maiden julkinen velkaantuminen alkoi nousta tuntuvasti, ja sama kehityssuunta jatkuu v Selvää kuvaa ei ole talouskehityksen kääntymisestä. Komission tammikuisen ennusteen mukaan käänne ajoittuisi loppuvuoteen 2009, jolloin seuraavana vuonna päästäisiin positiivisiin, joskin mataliin kasvulukuihin. Riskit ovat kuitenkin tämän jälkeen kääntyneet kohti heikomman kehityksen vaihtoehtoja. Tämä aiheutuu paljolti siitä, että reaalitalouden heikko kehitys on alkanut vaikuttaa osaltaan rahoitusmarkkinoihin, mikä on ollut omiaan syventämään kriisiä. Monista toimenpiteistä huolimatta on yhä ilmeistä, että normaalit rahoituskanavat eivät toimi ja että pankkisektorin keskinäisen luottamuksen puute on keskeinen myönteisen kehityksen este. Ilman luottokanavan avautumista ei ole edellytyksiä sille, että yritystoiminta ja investoinnit elpyisivät. Globaalin talouden elpymisen kannalta on pantu huolestuneina merkille se, että myös kansainvälisen kaupan rahoitus ei toimi. Tämä lienee ollut keskeinen taustatekijä siinä maailmankaupan romahduksessa, joka nähtiin vuoden vaihteessa. Jatkokehityksen kannalta uutena riskinä voidaan nähdä työttömyyden leviäminen, joka vaikuttanee yksityiseen kulutukseen ja luottamukseen, joka on tosin ollut alamaissa jo pitempään sekä teollisuudessa että kuluttajien piirissä. Talouspolitiikan yhteensovittaminen EU- ja euroalueella Talous- ja rahoituskriisin syventyessä on saatu merkittäviä kokemuksia myös talouspolitiikan koordinaatiosta EU:n ja euroalueen piirissä. Keskeinen havainto on se, että vakaus- ja kasvusopimuksen arvo talouspolitiikkaan kohdistuvan luottamuksen ylläpitäjänä on kasvanut. Samalla eräät uudet jäsenvaltiot, joihin kohdistuu voimakkaita ulkoisia paineita, ovat vauhdittaneet pyrkimyksiään hakeutua euro-alueen jäsenyyteen. Periaatteessa rahapolitiikan tulisi olla keskeisessä asemassa, kun talousalueeseen kohdistuu ns. symmetrinen häiriö. Rahapolitiikkaa onkin kevennetty samalla, kun hintavakauteen kohdistuvat paineet ovat hellittäneet. Kovin voimakasta elvytysvaikutusta tällä on tuskin ollut, koska luottamus on ollut heikkoa. Rahapolitiikassa ja rahoitusmarkkinoilla toimet ovatkin keskittyneet siihen, että luottamusta voitaisiin palauttaa. Pankkien pääomittaminen onkin tuottanut tuloksia. Sen sijaan erilaisten

14 14 takuuinstrumenttien vaikutus on ollut vähäisempi. Seuraavana toimenpiteenä tilanteen aukaisemiseksi ollaan valmistelemassa toimia pankkien epäkelpojen omaisuuserien eristämiseksi. Kaikilla näillä toimenpidelohkoilla on unionitason yhteistyöllä ja koordinaatiolla ollut keskeinen merkitys. Näin on voitu parhaassa tapauksessa rajoittaa pelastusoperaatioista aiheutuvia rajat ylittäviä haittoja. Komissio julkisti marraskuun lopulla elvytyssuunnitelman, jota epävirallinen Eurooppa-neuvosto oli pyytänyt. Pääpaino elvytystoimissa, joiden kokonaistavoitteeksi asetettiin 1,5 % unionialueen BKT:sta, on kansallisilla toimenpiteillä, joiden tulee olla oikein kohdennettuja ja ajoitettuja sekä väliaikaisia. Kansallisten elvytystoimien osuus on määrä olla 1,2 % bruttokansantuotteesta ja sitä täydentää unionitason osuus (0,3 % BKT:sta), joka jakautuu kahtia yhteisöbudjetin ja EIP:n kanssa. Kun otetaan huomioon se, että Euroopassa toisin kuin Yhdysvalloissa automaattisilla vakauttajilla on keskeinen rooli suhdannepolitiikassa, on päädytty lukuun, jonka mukaan finanssipolitiikan elvytysvaikutus olisi kokonaisuudessaan 3,3 % BKT:sta, mikä nousee verraten lähelle Yhdysvaltojen elvytystoimista esitettyjä arvioita. Kääntöpuoli on se, että unionialueen julkisen talouden alijäämä noussee kokonaisuudessaan 4 5 prosenttiin BKT:sta tänä ja ensi vuonna ja samalla velkaantumisaste kohoaa tuntuvasti. Kun monilla mailla on lisäksi tarve uudistaa velkakantaansa, on olemassa riski, että julkinen velka sen lisäksi, että se kasvaa ja lisää pitkän aikavälin kestävyyspaineita, alkaa syrjäyttää yhä enemmän yksityisiä investointitarpeita ja muodostuu osaltaan elpymisen ja kasvun esteeksi. Tästä syystä monet jäsenvaltiot ovat varovaisia velkaantumisen lisäämisen suhteen ja ovat alkaneet leikata julkisia menojaan. Tämä koskee varsinkin monia uusia jäsenvaltioita, joissa rahoituskriisi on syvenemässä. Kaiken tämän seurauksena tarve sovittaa jäsenvaltioiden finanssipolitiikkaa yhteen entistä paremmin on lisääntynyt. Kun on ilmeistä, että pitkän aikavälin kestävyysvajeet ovat kasvamassa, tarvitaan myös entistä selkeämpää keskipitkän ja pitkän aikavälin sitoutumista. Monissa maissa on hyväksytty tai ollaan hyväksymässä uusia budjettisääntöjä, kuten esim. Saksassa, jossa uutta kehikkoa ollaan toteuttamassa perustuslain tasolla. Suomen kansantalous Talouskasvu romahti 0,9 prosenttiin v Kokonaistuotannon kasvu alitti talousarvioesityksen perustana olleen kokonaistaloudellisen ennusteen lähes kahdella ja puolella prosenttiyksiköllä. Poikkeuksellisen suuren eron taustalla on maailmanlaajuisen finanssikriisin laajeneminen reaalitalouden taantumaksi kaikissa kehittyneissä kansantalouksissa, mitä ei vielä loppukesällä 2007 kyetty täysipainoisesti ennakoimaan. Myös kehittyvien talouksien toimeliaisuus hidastui voimakkaasti. Kansainvälisen kysynnän nopea ja jyrkkä supistuminen voimisti Suomessa jo aiemmin asuinrakentamisen supistumisesta alkunsa saanutta talouden hidastumista. Viime vuoden alkupuoliskolla kotimainen kysyntä pieneni, kun taas toisella puoliskolla vientiyritysten kysyntä supistui ja siitä seurasi teollisuustuotannon romahtaminen sekä yritysten varastojen sopeuttaminen. Tästä johtuen kokonaistuotanto ei viime vuoden sisällä

15 15 Kuvio 1. BKT, määrän muutos, % Lähde: TK BKT Vienti Tuonti Investoinnit Kulutus lisääntynyt ollenkaan, mutta edellisen vuoden lopun vahvan tason seurauksena tuotannon vuosikeskiarvo oli vielä edellistä vuotta suurempi. Sekä kotimaisen että ulkomaisen kysynnän kehitys jäi viime vuonna loppukesällä 2007 arvioitua selvästi heikommaksi. Suurimmat erot ilmenivät ulkomaankaupassa sekä kotitalouksien kysynnässä. Ulkomaankaupan ennakoitua heikompi kehitys johtui kansainvälisen talouden ja kaupan supistumisesta viime vuoden lopussa. Kotitalouksien heikkoon kulutukseen taas oli syynä erityisesti työllisyysodotusten muutos ja siitä aiheutunut kuluttajien luottamuksen romahdus viime vuoden puolivälistä alkaen, sillä kotitalouksien tulokehitys ennakoitiin erityisen hyvin. Myös investointitoiminta jäi odotuksista, kun yritysten kysyntänäkymät heikkenivät ja kapasiteetin käyttöasteet laskivat nopeasti viime vuoden aikana. Etenkin julkisten investointien kohdalla ero oli suuri, sillä vielä v julkisten investointien oletettiin lisääntyvän noin kuusi prosenttia, mutta ne supistuivatkin viime vuonna runsaan prosentin. Hintapaineet ennakoitiin hyvin, sillä bruttokansantuotteen hinnan muutos vastasi v ennakoitua, joten kokonaistuotannon arvo poikkesi odotetusta vain määrän muutoksen verran. BKT:n taso jäi siten runsaat kaksi prosenttia talousarvioesityksessä ennakoitua matalammaksi. Inflaatio kiihtyi v. 2008, ja hintojen sekä palkkojen nousu kohosi korkeammaksi kuin kertaakaan vuoden 1991 jälkeen. Elintarvikkeiden patoutuneet hintapaineet purkautuivat kuluttajahintoihin suurelta osin tammikuussa ja raakaöljyn maailmanmarkkinahinnat jatkoivat vuoden alkupuoliskolla jyrkkää nousuaan. Myös työkustannusten nousu nopeutui, ja lisäksi inflaatiota nostivat valmisteverojen sekä terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset. Vaikka inflaatiopaineet alkoivat maailmanlaajuisen taantuman ja raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen jyrkän laskun vuoksi loppuvuodesta

16 16 tuntuvasti keventyä, kuluttajahintaindeksi kohosi v keskimäärin 4,1 %. Palkansaajien ansiotaso kohosi nimellisesti 5,2 %, mutta reaalisesti vain runsaan prosentin. Ansiotason nousu vastasi syyskuussa 2007 laadittua arviota, mutta hintojen nousu muodostui 1,5 prosenttiyksikköä tätä korkeammaksi. Työllisten määrä lisääntyi koko vuoden 2008, vaikka kokonaistuotanto alkoi jo vähentyä vuoden viimeisellä neljänneksellä. Työpaikkoja oli keskimäärin enemmän kuin vuotta aiemmin. Edellisvuotista suurempi osa niistä oli kokoaikaisia. Työvoiman kysyntä oli vilkasta erityisesti rakentamisessa ja palveluelinkeinoissa, teollisuuden työpaikat vähenivät hieman. Työllisyysaste kohosi 70,6 prosenttiin, kausipuhdistetusti tasolle, jolla se oli viimeksi vuoden 1991 kesällä. Työttömyysaste laski 6,4 prosenttiin eli liki siihen mitä syyskuussa 2007 ennakoitiin. Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan työttömiä oli v keskimäärin Avoimena olevien työpaikkojen määrä alkoi vuoden loppupuolella vähentyä ja työvoiman saatavuusongelmat helpottua. Vuonna 2008 avoimia työpaikkoja oli työvoimatoimistoissa keskimäärin n , eli vajaa vähemmän kuin vuotta aiemmin; aleneva suunta alkoi jo talvikaudella. Yritysten ammattitaitoisen työvoiman saanti helpottui vuoden mittaan merkittävästi. Suomen julkinen talous Kansainvälisissä vertailuissa Suomen julkinen talous on suhteelliselta kooltaan keskimääräistä suurempi verrattuna muihin kehittyneisiin markkinatalouksiin. Julkisella taloudella on kansantaloudessa siten merkittävä rooli niin työllistäjänä, palveluiden tuottajana kuin tulonjakoonkin vaikuttavana toimijana. Julkisen vallan tehtävänä on edistää hyvinvointia luomalla mahdollisimman hyvät edellytykset taloudelliselle toiminnalle. Verrattain laaja julkinen talous näkyy vastaavasti keskimääräistä kovempana verorasituksena. Julkisen talouden suuri koko yhdessä näköpiirissä olevan demografisen muutoksen kanssa luo talouspolitiikan kannalta vaativan asetelman. Väestön ikärakenteen muuttuessa työvoiman tarjonta alenee. Samalla kun käytettävissä oleva talouden työvoimapanos pienenee, niin ikäsidonnaiset julkiset menot puolestaan kasvavat. Talouskasvu hidastuu väistämättä, mikä pakottaa tavoittelemaan tuottavuuden nostoa julkisessa taloudessa. Tähän pyritään erityisesti hallituksen käynnistämillä tuottavuusohjelmalla sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksella. Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää valmiutta sellaisiin rakenteellisiin uudistuksiin, joilla taloudellisuutta ja tehokkuutta voidaan merkittävästi lisätä ja varmistaa näin rahoituksen kestävyys. Edessä oleva nopea eläkkeelle siirtyminen mahdollistaa toimintojen rationalisoinnin ja voimavarojen kohdentamisen ydintoimintoihin. Julkisella sektorilla nykyisin työskentelevistä lähes puolet poistuu ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä eläkkeelle. Vuonna 2008 kansainvälisestä finanssikriisistä alkunsa saanut korkeasuhdanteen taittuminen heijastui nopeasti myös julkisen talouden tilaan. Suhdanneherkät verotulot, kuten yhteisöverot ja luovutusvoitoista maksettavat verot kääntyivät laskuun loppuvuodesta. Valtion saamat omaisuustulot pysyivät vielä v hyvin korkealla

17 tasolla. Talouskriisi tulee heikentämään jyrkästi julkisen talouden rahoitusasemaa lähivuosina. Kansainvälisen toimintaympäristön talousnäkymien heikkeneminen syveni vuoden loppua kohden. Vaikutukset julkiseen talouteen näkyvät kuitenkin viiveellä. Julkisen talouden tulojen kasvu hidastui 3,5 prosenttiin samalla kun menojen nousu nopeutui 6 prosenttiin. Julkinen talous oli rahoitusasemaltaan 4,3 % ylijäämäinen suhteessa kokonaistuotantoon. Julkisen talouden rahoitusasema oli hieman vahvempi kuin mitä ennustettiin budjettia laadittaessa vuodelle Huolimatta vuoden loppua kohden heikentyneestä talouskehityksestä koko julkisen sektorin velkaantuneisuus aleni v edelleen. Vuoden lopussa EMU-velka suhteessa kokonaistuotantoon oli 33,4 % eli noin 1,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Kuntatalous pysyi v edelleen lievästi alijäämäisenä (-0,1 % /BKT) verotulojen ja valtionosuuksien erittäin nopeasta, yhteensä lähes 8 prosentin kasvusta huolimatta. Tulojen lisääntyessä kuntien kulutusmenot kasvoivat nimellisesti yli 7 % ja investoinnit lähes 8 %, minkä seurauksena kuntien lainakanta kasvoi edelleen nopeasti. Vaikka kuntien rahoitusasema on viime vuosina kohentunut verotulojen nopean kasvun seurauksena ja v kuntatalouden tila oli talouskasvun nopeasta hidastumisesta huolimatta vielä varsin kohtuullinen, kuntien talousnäkymät ovat talouskriisin myötä huonontuneet nopeasti. Kuntatalous kiristyy kuluvana vuonna merkittävästi verotulojen supistuessa vuoden 2008 tasoon verrattuna. Tulojen supistuminen aiheuttaa kuntatalouteen syvän alijäämän, mikäli menojen kasvu jatkuu nopeana tänä ja ensi vuonna. Tämä säteilee kuntiin tuntuvasti vielä usean vuoden ajan siitäkin huolimatta, että yleinen taloustilanne alkaisi ensi vuonna asteittain parantua. Talouskriisi tulee kunnille erittäin hankalaan aikaan, sillä kunnissa tulisi varautua kauteen, jolloin väestön ikääntyminen alkaa lisätä palvelujen kysyntää ja kustannuksia samalla kun talouskasvu hidastuu. Käyttötalouden nopean menojen kasvun lisäksi kuntien investoinnit ovat lisääntyneet viime vuodet voimakkaasti. Tämän seurauksena kuntien lainakannan kasvu on ollut nopeaa, ja kuntatalouden puskurit talouden taantumaa ja väestön ikääntymisen aiheuttamia haasteita varten ovat pitkään jatkuneesta korkeasuhdanteesta huolimatta heikot. Kun kuntatalous näyttää kuluvana vuonna painuvan syvään alijäämään ja pysyvän lähivuodet kireänä, paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ja kuntien velan määrän voimakkaaseen lisääntymiseen ovat suuret. Kunnissa tarvitaankin menojen sopeuttamistoimia samanaikaisesti sekä suhdannetaantuman että pitkän aikavälin rakenteellisen epätasapainon korjaamiseksi. Täten tuottavuutta parantavien uudistuksien ja maltillisten palkkasopimuksien merkitys korostuu entisestään. Vuonna 2008 sosiaaliturvarahastojen ylijäämä pysyi vahvana, 3,2 prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon. Valtaosa sosiaaliturvarahastojen ylijäämästä tuli työeläkerahastoista. Työeläkkeiden osittaisella rahastoinnilla varaudutaan tuleviin eläkemenoihin. Myös työttömyysvakuutusrahasto oli ylijäämäinen, millä se kasvatti suhdannepuskuriaan. Kansainvälinen rahoitusmarkkinakriisi heikensi kuitenkin työeläkerahastojen markkina-arvoa voimakkaasti erityisesti vuoden jälkipuoliskolla. Markkina-arvo 17

18 18 oli vuoden lopussa 105,1 mrd. euroa, eli 55,9 % suhteessa kokonaistuotantoon. Markkina-arvo supistui edellisvuoden lopusta n. 17 mrd. eurolla eli 14 %. Vuoden lopulla eduskunta hyväksyi väliaikaisen lievennyksen työeläkelaitosten vakavaraisuusvaatimuksiin, jotta vältyttäisiin tilanteelta, missä laitokset joutuisivat myymään osakkeita epäsuotuisassa markkinatilanteessa. Hallituksen arviointia talouskehityksestä Heikentyvä talouskehitys ja siihen liittyvät sopeutustarpeet ovat nousseet esiin sekä hallitusohjelman puolivälin tarkistuksessa että kehysratkaisussa. Nopeasti muuttunut taloudellinen ympäristö on pakottanut sopeuttamaan myös talouspolitiikkaa. Ratkaisut ovat hyvin pitkälle sen mukaisia, mitä myös ulkopuoliset arvioijat kansainväliset talousjärjestöt ja Euroopan unioni ovat suosittaneet. Tuorein arvio, jossa on otettu huomioon uusimmat toimet, kuten vuoden 2009 ensimmäinen lisätalousarvio, on komission suositukseen perustuva lausunto, jonka Euroopan unionin neuvosto hyväksyi maaliskuussa Siinä esitetty Suomen julkisen talouden tilaa koskeva arvio on myönteinen, joskin ylijäämien nähdään supistuvan tuntuvasti. Elvytystoimia pidetään aiheellisina ja niiden katsotaan vastaavan verraten hyvin Euroopan elvytyssuunnitelman periaatteita. Julkisen talouden kehitykseen liittyy riskejä alaspäin ja huomiota kiinnitetään toimenpiteisiin, joilla voidaan varmistaa pitkän aikavälin kestävyys. Suomea kehotetaankin tämän mukaisesti: (i) toteuttamaan vuotta 2009 koskeva finanssipolitiikka suunnitellusti Euroopan elvytyssuunnitelman mukaisesti ja vakaus- ja kasvusopimuksen kehikon puitteissa (ii) tämän jälkeen kumoamaan finanssipoliittisten elvytystoimien negatiivinen vaikutus budjettiin ja palaamaan keskipitkän aikavälin tavoitteeseensa sekä panemaan täytäntöön asiaankuuluvia rakenteellisia uudistuksia, jotta julkisen talouden pitkän ajan kestävyys varmistettaisiin. Eräät Suomen hallituksen päättämät elvytystoimet, kuten veronalennukset, ovat pysyväisluontoisiksi tarkoitettuja ja poikkeavat siltä osin komission esittämästä suunnitelmasta. Samansuuntaista kritiikkiä komissio on esittänyt moniin muihinkin jäsenvaltioihin (esim. Ruotsi), jotka Suomen tavoin ovat osin rakenteellisista syistä päättäneet keventää verotusta. Elvytystoimista julkiseen talouteen kohdistuvien negatiivisten vaikutusten kompensoimiseksi ja kestävyyden vahvistamiseksi onkin nähty perustelluksi ottaa käyttöön muita toimenpiteitä, kuten niitä rakenneuudistuksia ml. eläkeikää koskeva päätös joihin ym. suosituksessakin viitataan.

19 Finanssipolitiikka Finanssipolitiikan linjan ja valtiontalouden kehysten toteutuminen sekä julkisen talouden kestävyys Vuoden 2008 menokehys piti Toukokuun 2007 kehyspäätöksessä kertomusvuodelle 2008 asetettiin menokehykseksi milj. euroa vuoden 2008 hintatasossa. Kehyspäätöksen mukaisesti menokehystä on korjattu teknisesti hinta- ja rakennemuutoksin, joiden jälkeen menokehystaso tarkentui milj. euroon vuoden 2008 hintatasossa. Kehysmenojen kokonaismäärä oli hallituksen talousarvioesityksessä milj. euroa, mikä jätti 46 milj. euron ns. jakamattoman varauksen. Varsinaiseen talousarvioon eduskunta lisäsi kehykseen luettavia menoja 44 milj. eurolla. Hallitus antoi eduskunnalle kertomusvuonna varsinaisen talousarvioesityksen lisäksi kolme lisätalousarvioesitystä. Näissä määrärahoja lisättiin yhteensä 714 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaan vuotuisten osakemyyntitulojen ylittäessä 400 milj. euroa voidaan ylityksestä enintään 25 %, kuitenkin enintään 150 milj. euroa, käyttää kertaluonteisiin osaamista, innovaatioita ja talouden kasvua edistäviin investointeihin kehyksen estämättä. Omaisuudenmyyntituloja kertyi 60,8 milj. euroa, joten lisärahaa ei ollut käytettäväksi kehyksen ylittäviin kertahankkeisiin. Valtiontalous ylijäämäinen ja valtionvelka supistui Hallituksen esittämien talousarviomenojen yhteismäärä vuodelle 2008 oli milj. euroa, joka eduskunnan käsittelyssä nousi 44 milj. eurolla. Varsinaisessa talousarviossa budjettitalous arvioitiin milj. euroa ylijäämäiseksi. Budjettitalouden tulot olivat tilinpäätökseen sisältyvän toteumalaskelman mukaan milj. euroa ja menot ilman valtiovelan vähentämistä milj. euroa. Budjetoituja menoja jäi käyttämättä 960 milj. euroa, eli 335 milj. euroa enemmän kuin v Budjettitalouden tulot olivat 763 milj. euroa toteutuneita menoja suuremmat. Budjettitalouden velkaa lyhennettiin milj. eurolla, josta 630 milj. euroa katettiin edellisten tilikausien ylijäämällä. Tuleville vuosille jää 454 milj. euroa edellisten tilikausien ylijäämää, jota voidaan talousarviolain sallimissa puitteissa käyttää talousarvion kattamiseen. Valtionvelan nimellisarvo oli vuoden 2008 lopussa 54 mrd. euroa. Valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen aleni edellisestä vuodesta kahdella prosenttiyksiköllä 29,2 prosenttiin. Velkasuhteen ennakoidaan jatkossa kasvavan. Valtionvelkaa käsitellään tarkemmin luvussa 2.5. Koko valtiontalouden ylijäämä oli v kansantalouden tilinpidon käsittein mitattuna 0,8 % bruttokansantuotteesta. Ylijäämän ennakoidaan nykyoletusten perusteella kääntyvän vaalikauden loppua kohden 4,3 prosentin alijäämäksi v

20 20 Taulukko 1. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasapaino, , milj. euroa Muutos, , % Budjettitalous Budjettitalouden tulot Budjettitalouden menot ,5 7,9 Varsinainen alijäämä ,6 Velanhallinnan menot ,0 Nettorahoitustarve ,7 Valtiontalouden jäämä kansantalouden tilinpidon mukaan Julkisen talouden kestävyys Julkisen talouden ylijäämä supistui kertomusvuonna edellisvuoden 5,2 prosentista 4,1 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Suurin osa ylijäämän heikkenemisestä johtui valtiontalouden ylijäämän nopeasta supistumisesta. Kuntatalouden alijäämä pysyi ennallaan, 0,1 prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä koheni hieman verrattuna edellisvuoteen. Työeläkerahastosijoitukset vähentyivät vuoden aikana kansainvälisen rahoituskriisin seurauksena 14 prosentilla. Työeläkejärjestelmään oli vuoden lopussa rahastoitu varoja 105,1 mrd. euroa, mikä vastasi 58,8 % bruttokansantuotteesta. Työikäinen väestö alkaa Suomessa supistua vuosikymmenen vaihteessa. Tilastokeskuksen vuoden 2007 väestöennusteen mukaan vuotiaiden määrän ennakoidaan supistuvan n hengellä parin seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa samalla yli henkilöllä. Demografinen muutos alkaa Suomessa aiemmin kuin muissa Euroopan maissa. Kahden seuraavan vuosikymmenen aikana tapahtuva vanhushuoltosuhteen kasvu on Suomessa EU-maiden voimakkain. Väestön ikääntymisen julkiselle taloudelle aiheuttamia paineita on arvioitu yhtenäisin menetelmin EU:n talouspoliittisessa komiteassa laadituissa kestävyyslaskelmissa viimeksi v Näiden laskelmien mukaan ns. ikäsidonnaisten menojen (eläkkeet, terveydenhoito, pitkäaikaishoito ja koulutus) arvioidaan kasvavan Suomessa suhteessa bruttokansantuotteeseen noin 5 prosenttiyksiköllä vuoteen 2050 mennessä. Eläkemenot nousevat 2,5 prosenttiyksiköllä ja terveyden ja pitkäaikaishoidon menot lähes 3 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Työttömyysmenot suhteessa kokonaistuotantoon supistuvat työttömyyden alentumisen vuoksi ja koulutusmenot nuorten ikäluokkien pienenemisen vuoksi. Kertomusvuonna jatkettiin työtä päivitettyjen laskelmien esittämiseksi. Uudet laskelmat valmistuvat keväällä Johtuen julkisen talouden näkymien heikkenemisestä, vuoden 2008 vakausohjelman tarkistuksessa kaksinkertaistettiin arvio julkisen talouden kestävyysvajeesta suhteessa edellisvuoden arvioon. Uusi arvio on kolme prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Joko julkisia menoja tulisi vähentää tai tuloja lisätä tällä määrällä ensi

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus. 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus 10.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä 2 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016 2019 2019 Budjettia tehdään vaikeassa

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Telan seminaari Kommenttipuheenvuoro Minna Punakallio Suomen Kuntaliitto 23.1.2015 2.6.2014/hp Mikä merkitys eläkkeillä ja eläkeläisillä

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.

Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset. Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8. Julkisen talouden haasteet ja hallitusohjelman talouspolitiikkaa koskevat linjaukset Sami Yläoutinen Finanssineuvos Jyväskylä, 8.8.2011 Esitys Alkaneen hallituskauden lähtökohdat Kestävyyslaskelma: kestävyysvaje

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815}

KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815} EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.11.2014 C(2014) 8815 final KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014, SUOMEN alustavasta talousarviosuunnitelmasta {SWD(2014) 8815} FI FI KOMISSION LAUSUNTO, annettu 28.11.2014,

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja. Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Suomen talouden haasteet ja talouspolitiikan linja Taloustieteellinen yhdistys 16.5.2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Esityksen rakenne 1. Talouskehitys hallituskauden puolivälissä 2. Talouden

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT)

Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu. Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT) Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Mallien, oletusten ja parametrisointidatan vertailu Jan Klavus (VATT) Jenni Pääkkönen (VATT) Taustaa Kestävyysvaje tulevaisuuden haasteena ja nyt tehtävien

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp)

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONTALOUDEN KEHYKSISTÄ VUOSILLE 2014 2017 27.3.2013 ANNETUN VALTIONEUVOSTON SELONTEON (VNS 3/2013 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ KEHYSPÄÄTÖS 3 Valtioneuvosto on antanut

Lisätiedot

Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN

Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN 5 214 Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN Suomen kokonaistuotannon kehitys jatkuu vuosina 214 216 vaatimattomana. Bruttokansantuote supistuu,2 % vuonna 214, ja vaikka tuotanto alkaa

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS

Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS Verot, raami ja talouskriisi VEROTUS JA JULKINEN TALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 KEVÄÄLLÄ ODOTTAVIEN VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Talouskriisi, maaliskuun kehysriihi

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 1 Teemu Lehtinen 9.1.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.900 /v (3192

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN

VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN Veronmaksajain Keskusliiton ohjelma verotuksen ja julkisen talouden kehittämiseksi vuosina 2012-2015 VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN 1 Teemu Lehtinen 17.1.2011 ANSIOTULOJEN VEROTUSTA KEVENNETÄÄN ALENTAMALLA TULOVEROASTEIKKOA

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Kuntamarkkinat - Julkisen talouden tasapaino ja velkaantuminen - Tausta - Kolme uutta kunta-asiaa 8.5.2014 Martti 10.9.2014 MarttHete i Het mäki emäki

Kuntamarkkinat - Julkisen talouden tasapaino ja velkaantuminen - Tausta - Kolme uutta kunta-asiaa 8.5.2014 Martti 10.9.2014 MarttHete i Het mäki emäki Kuntamarkkinat - Julkisen talouden tasapaino ja velkaantuminen - Tausta - Kolme uutta kunta-asiaa 8.5.2014 Martti Hetemäki 10.9.2014 Martti Hetemäki Kunnat Paikallishallinnon velka/bkt, % BKT, 2005 1.

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN

MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN Ei julkisuuteen ennen 26.9.2012 klo 10.00 TIEDOTE SUHDANNE 2012/2: MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN Eurokriisin pitkittyminen lykkää maailmantalouden elpymistä,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 14:2014

Tilastokatsaus 14:2014 Vantaa 3.12.2014 Tietopalvelu B17:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2013 1 Vuonna 2013 Vantaalla oli kaikkiaan 172 980 tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio-

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 763 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 1 16.10.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 7.1.1999

TALOUSENNUSTE 7.1.1999 TALOUSENNUSTE 7.1.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Toistuuko 1990-luvun lama?

Toistuuko 1990-luvun lama? Toistuuko -luvun lama? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Mitä -luvun lamassa tapahtui? Lama rajoittui Suomeen ja Ruotsiin, muualla lievempi taantuma Syinä liberalisointi,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot