Työllisyyskertomus vuodelta 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työllisyyskertomus vuodelta 2007"

Transkriptio

1 Työllisyyskertomus vuodelta 2007 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 12/2008

2 Työllisyyskertomus vuodelta 2007 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 12/2008 Strategia ja ennakointiyksikkö

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) Työ ja yrittäjyys 12/2008 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Työ- ja elinkeinoministeriön, opetusministeriön, sisäasianministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön virkamiehistä koostuva projektiryhmä, puheenjohtaja Eero Polus Julkaisuaika Maaliskuu 2008 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Työllisyyskertomus vuodelta 2007 Tiivistelmä Pääministeri Vanhasen ensimmäisen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan päätavoite oli luoda uutta työpaikkaa toimikautensa aikana. Tavoite saavutettiin vuonna Pääministeri Vanhasen toisen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan tavoite on työllisyyden lisääminen vuoteen 2011 mennessä henkilöllä. Tavoitteen toteutuminen merkitsisi työllisyysasteen kohoamista noin 72 %:iin vaalikauden lopulla. EU:n työllisyysstrategian tavoitteina on nostaa työllisyysaste 70 prosenttiin, naisten työllisyysaste 60 prosenttiin ja ikääntyneiden (55 64-vuotiaiden) työllisyysaste 50 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Vuonna 2007 keskimääräinen työllisyysaste (15-64-vuotiaat) Suomessa oli 69,9 prosenttia. Edellisestä vuodesta työllisyysaste kohosi prosenttiyksiköllä. Lissabonin strategian mukaiset naisten ja ikääntyvien työllisyysastetavoitteet vuodelle 2010 Suomi on jo ylittänyt. Vuonna 2007 tuotanto kasvoi 4,4 prosenttia ja työllisiä oli keskimäärin henkilöä edellisvuotista enemmän. Eniten työllisten määrä kohosi yksityisissä palveluissa ja rakentamisessa. Monilla aloilla ilmeni pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Työikäisen väestön määrä (15 64-vuotiaat) lisääntyi henkilöä ja työvoiman tarjonta henkilöä. Vuonna 2007 työttömiä oli keskimäärin henkilöä. Työttömien määrä väheni edellisestä vuodesta henkilöä ja työttömyysaste laski 7,7 prosentista 6,9 prosenttiin. Talouden ja työllisyyden myönteiseen kehitykseen viime vuosina on vaikuttanut merkittävästi tuotannon hyvä kansainvälinen kilpailukyky sekä vakaata kasvua tukenut talouspolitiikka. Hallitus on määrätietoisesti kohdentanut resursseja tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä teknologia- ja innovaatiorahoitukseen. Työvoiman saatavuutta on lisätty työnvälitystä tehostamalla, työnhaun aktivointitoimilla, työelämän kehittämishankkeilla, eläkejärjestelmän uudistuksilla, koulutuksella sekä työvoiman liikkuvuutta ja työ-peräistä maahanmuuttoa edistämällä. Työllisyyden ja yrittäjyyden politiikkaohjelmilla on ollut keskeinen asema eri hallinnonalojen työllisyystoimien koordinoinnissa. Vuonna 2007 asetettu työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma on hallituksen keskeinen työväline edistettäessä työllisyystavoitteen toteu-tumista vuosien aikana. Vuonna 2007 työvoimapoliittisin toimenpitein sijoitettuna oli keskimäärin henkilöä, mikä työ-voimaan suhteutettuna vastaa 3,3 prosenttia. EU:n määritelmän mukainen työttömien aktivointiaste nousi edellisen vuoden 25,7 prosentista 29,0 prosenttiin. TEM:n yhdyshenkilö: Strategia- ja ennakointiyksikkö/eero Polus, puh Asiasanat työmarkkinat, työ- ja elinkeinopolitiikka, koulutus-, alue- ja sosiaalipolitiikka ISSN Kokonaissivumäärä 250 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta 36 Kustantaja Edita Publishing Oy

4 Eduskunnalle Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 :n mukaan työministeriö (työ- ja elinkeinoministeriö) valmistelee vuosittain julkisen työvoimapalvelun tavoitteiden toteutumista sekä työvoimapalvelun tilaa ja kehitystä koskevan työllisyyskertomuksen, joka annetaan eduskunnalle perustuslain 46 :ssä tarkoitetun hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistona. Julkisen työvoimapalvelun tavoitteet lain 3 :n mukaan ovat 1) työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon ylläpito ja edistäminen työmarkkinoilla, 2) työvoiman saatavuuden turvaaminen, 3) työttömyyden torjunta sekä 4) työnteon mahdollisuuden järjestäminen työtä hakeville. Laki painottaa myös muiden hallinnonalojen roolia näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Lain 4 :n mukaan valtio edistää korkeaa ja tasaista työvoiman kysyntää yleisillä talous- ja elinkeinopoliittisilla sekä muilla työllisyyteen vaikuttavilla toimenpiteillä. Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja työttömyyden torjumiseksi valtio edistää aktiivisella työvoimapolitiikalla ja elinkeinoja koulutuspoliittisilla sekä muilla kehittävillä ja ohjaavilla toimenpiteillä työvoiman kysynnän ja tarjonnan ammatillista ja alueellista kohtaamista. Vuosittain laadittavaan työllisyyskertomukseen kootaan kuvaukset ja saavutetut tulokset keskeisistä työllisyyden hoitoon vaikuttavista valtionhallinnon toimenpiteistä. Tärkeä näkökulma tarkastelussa on hallitusohjelmaan sisältyvien työllisyyden hoidon linjausten toimeenpano ja toteutuminen. Vuosittaista kertomusta valtionhallinnon toimenpiteistä työllisyyden hoidossa on hieman erimuotoisesti laadittu yhtäjaksoisesti 1950-luvulta lähtien. Nämä asiakirjat antavat pitkän, useat kehitysvaiheet kattavan näkökulman Suomen työmarkkinoihin ja työllisyyspolitiikan linjauksiin. Vuoden 2007 työllisyyskertomuksen valmisteli työ- ja elinkeinoministeriön asettama poikkihallinnollinen projektiryhmä, johon nimettiin edustajat työllisyyden hoidon kannalta keskeisistä ministeriöistä. Kertomuksen laadintaan osallistuivat edustajat työ- ja elinkeinoministeriöstä (aikaisemmista kauppa- ja teollisuusministeriöstä ja työministeriöstä), opetusministeriöstä, sisäasiainministeriöstä, sosiaalija terveysministeriöstä ja valtiovarainministeriöstä. Antamalla useat hallinnonalat kattavan kokonaiskuvan valtionhallinnon vuosittaisista työllisyyden hoitoon vaikuttavista toimenpiteistä kertomus pyrkii palvelemaan eduskuntaa työllisyyspolitiikan toteutuksen seurannassa ja toimenpidelinjauksia koskevassa päätöksenteossa. Projektiryhmän puheenjohtajana toimi työmarkkinaneuvos Eero Polus työ- ja elinkeinoministeriöstä ja projektin sihteeristöön kuuluivat jäseninä ylitarkastaja Martti Myllylä, erikoissuunnittelija Maarit Sumuvuori ja toimialasihteeri Reetta

5 Hyvämaa työ- ja elinkeinoministeriöstä. Eri hallintoyksikköjen edustajina projektityöhön osallistuivat aakkosjärjestyksessä mainiten neuvotteleva virkamies Meri-Sisko Eskola sisäasiainministeriöstä, ylitarkastaja Kari Gröhn työ- ja elinkeinoministeriöstä, erikoissuunnittelija Tomi Halonen opetusministeriöstä, ylitarkastaja Timo Jokiperä työ- ja elinkeinoministeriöstä, työmarkkinaneuvos Päivi Järviniemi työ- ja elinkeinoministeriöstä, vanhempi hallitussihteeri Päivi Kantanen työ- ja elinkeinoministeriöstä, erikoistutkija Kai Karsma työ- ja elinkeinoministeriöstä, erikoissuunnittelija Mikko Kauppinen työ- ja elinkeinoministeriöstä, erikoissuunnittelija Tapani Kojonsaari työ- ja elinkeinoministeriöstä, ylitarkastaja Seppo Larmo työ- ja elinkeinoministeriöstä, neuvotteleva virkamies Hillevi Lönn työ- ja elinkeinoministeriöstä, erikoissuunnittelija Timo Määttänen työ- ja elinkeinoministeriöstä, ylitarkastaja Tiina Pesonen sisäasiainministeriöstä, ylitarkastaja Jari Peura työ- ja elinkeinoministeriöstä, erikoissuunnittelija Maija Polus työ- ja elinkeinoministeriöstä, neuvotteleva virkamies Kimmo Ruth työ- ja elinkeinoministeriöstä, suunnittelija Arja Saarto sisäasiainministeriöstä, tiedottaja Suoma Salonen työ- ja elinkeinoministeriöstä, ylitarkastaja Anneli Sollo sosiaali- ja terveysministeriöstä, ylitarkastaja Aila Tommola-Kruse työ- ja elinkeinoministeriöstä, neuvotteleva virkamies Marja Tuovinen valtiovarainministeriöstä ja neuvotteleva virkamies Pentti Vesterinen valtiovarainministeriöstä. Tässä kertomuksessa esitettyjä toimenpiteitä, niiden toteutusta ja vaikuttavuutta koskevat kuvaukset perustuvat ao. viranomaisilta saatuihin selontekoihin sekä tilasto-, tutkimus- ja seurantatietoihin. Projektiryhmä on eri hallinnonaloilta kootun aineiston pohjalta laatinut kattavan kertomuksen työvoiman kysyntään ja tarjontaan, työmarkkinoiden toimintaan sekä työttömyysajan toimeentuloturvaan kohdistuvista valtionhallinnon toimenpiteistä, joilla on edistetty julkisia työvoimapalveluja koskevan lain tavoitteiden toteutumista vuonna Työllisyyskertomukseen sisältyy myös ruotsinkielinen tiivistelmä. Helsingissä 31. päivänä maaliskuuta 2008 Tarja Cronberg Työministeri Astrid Thors Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Erkki Virtanen Kansliapäällikkö

6 Sisällys Eduskunnalle Sisällys Työllisyyspolitiikan tavoitteet Hallituksen työllisyystavoitteet sekä toimet ja toteutuminen edellisellä hallituskaudella Työpolitiikan strategia EU:n työllisyysstrategia ja Suomen kansallinen toimenpideohjelma Talouskehitys Kansainvälinen talous Talouskehitys Suomessa Työllisyystilanteen kehitys Työvoiman kysyntä Työvoiman tarjonta Työttömyyden kehitys Työttömyyden rakenne Talouspoliittiset toimet työllisyyden edistämiseksi Talouspolitiikka ja taloudellisen kasvun edistäminen Veropolitiikka työllisyyden edistäjänä Tulopolitiikka ja työvoimakustannusten kehitys Ikääntymisen taloudelliset vaikutukset ja niihin varautuminen Hallituksen poikkihallinnolliset työllisyyden ja yrittäjyyden politiikkaohjelmat Hallituskauden Työllisyyden politiikkaohjelma Hallituskauden Yrittäjyyden politiikkaohjelma ja yritysten toimintaympäristön kehittyminen Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma vaalikaudella

7 6 Työ- ja maahanmuuttopolitiikka ja työmarkkinoiden toiminnan edistäminen Työnvälitys Työnvälityksen toiminnan laajuus Työnvälityksen palvelut Työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmä, siihen integroidut verkkopalvelut sekä Työlinja työhallinnon valtakunnallinen Contact Center Alueellinen liikkuvuus ja harkinnanvaraiset liikkuvuusetuudet Muutosturvan toimintamallin toimeenpano EURES-työnvälityspalvelut työnhakijoille ja työnantajille Työnantajapalvelujen kehittäminen ja rekrytointiongelmat HRV-Henkilöstöpalvelut Työhallinnon yhteistyö yksityisten henkilöstöpalveluyritysten kanssa Nuorten työllisyys ja yhteiskuntatakuu Ammatillisen kehittymisen palvelut Työllistämistukijärjestelmä, työmarkkinatuen aktiivitoimenpiteet ja työllisyysperusteiset investoinnit Työllistämistukijärjestelmä Työllisyyspoliittinen avustus Työmarkkinatuen aktiivitoimenpiteet Työllisyysperusteiset investoinnit Vaikeasti työllistyvien tukitoimet Euroopan sosiaalirahasto Toimeenpano Ohjelmien tuloksia vuonna ESR-toimenpiteiden resurssit ja vaikutukset Ohjelmakauden sulkeminen Euroopan aluekehitysrahaston EAKR:n investoinnit Rakennerahastokausi Työelämän laatu ja kehittäminen Työelämää kehitetään kolmikantaisesti Työolobarometri Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelma (Tykes) Muut työelämän kehittämistoimet Maahanmuuttopoliittiset toimet

8 6.7 Työ- ja maahanmuuttopoliittisen lainsäädännön muutokset Työpolitiikan ja työllisyyden hoidon toimeenpanon resurssit ja tuki Työllisyyden hoidon resurssit ja työhallinnon organisaatio Työpoliittinen tutkimus Työhallinnon kansainvälinen yhteistyö Työvoimapolitiikan arviointia Elinkeinopolitiikka työllisyyden edistäjänä Elinkeinopolitiikan sisältö ja tavoitteet Innovaatiopolitiikka Yritystoiminnan kehitys Yritysrahoituksen ja yritystukien vaikutukset Koulutus- ja kulttuuripolitiikka työllisyyden edistäjänä Koulutuspolitiikan sisältö ja tavoitteet Yleissivistävä koulutus Ammatilliset oppilaitokset ja korkeakoulut Oppisopimuskoulutus Ulkomaalaiset opiskelijat ja maahanmuuttajakoulutus Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen Aikuisväestön koulutuksen ja työllistymisen edistäminen Koulutukseen ja työmarkkinoille siirtymisen nopeuttaminen Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialojen työllisyys- ja talousvaikutukset Työllisyyden edistäminen alueilla Alueellisen kehityksen nykytila Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet Osaamiskeskusohjelma Kaupunkipolitiikka Aluekeskusohjelma ja alueellinen maaseutuosio Valtion toimintojen ja yksikköjen alueellistaminen Äkillisten rakennemuutosten alueet Euroopan globalisaatiorahastolta tukea rakennemuutosongelmiin Sosiaaliturvamaksukokeilut

9 9.10 Yksinyrittäjiä rohkaistaan ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutus ja työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden turvaaminen EU:n rakennerahastot Sosiaalipoliittiset toimet Työttömyysajan toimeentuloturva Työttömyysetuudet ja työttömien koulutusetuudet Työttömyysturvan rahoitus Kuntouttava työtoiminta Pitkäaikaistyöttömien eläketuki Palkkaturva Työllisyyssuuntautunut aktiivinen sosiaalipolitiikka Sosiaaliturvan uudistamiskomitea (SATA) Työelämän vetovoiman lisääminen Veto-ohjelma Masennuksen ehkäisyyn ja masennuksesta aiheutuvan työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävä hanke (MASTO) Työssä pysymiseen tähtäävien toimenpiteiden seuranta Sosiaalivakuutusmaksut

10 Svenskspråkigt sammandrag Regeringens sysselsättningsmål samt åtgärder och utfall under föregående regeringsperiod Den ekonomiska utvecklingen Sysselsättningslägets utveckling Finanspolitiska åtgärder för att främja sysselsättningen Regeringens tväradministrativa politikprogram för sysselsättning och företagande Arbets- och invandrarpolitik samt förbättrandet av arbetsmarknadens funktion Arbetsförmedlingen Kompetensutvecklingstjänster Åtgärderna för skötsel av sysselsättningen Europeiska socialfonden Utveckling av arbetslivet Migrationspolitiska åtgärder Ändringar i arbetslagstiftningen Resurserna och stödet för arbetspolitiken och skötseln av sysselsättningen De arbetskratfspolitiska åtgärdernas nivå, sysselsättningen efter dem och resultat av utvärderingar Näringspolitik och sysselsättningen Utbildningspolitiken som främjande av sysselsättning Främjande av sysselsättningen i regionerna Socialpolitiska åtgärder

11 1 Työllisyyspolitiikan tavoitteet Hallituksen työllisyystavoitteet sekä toimet ja toteutuminen edellisellä hallituskaudella Pääministeri Vanhasen ensimmäisen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan päätavoite oli luoda uutta työpaikkaa toimikautensa ( ) aikana. Tavoite saavutettiin vuonna Pääministeri Vanhasen toisen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan tavoite on työllisyyden lisääminen vuoteen 2011 mennessä henkilöllä. Tavoitteen toteutuminen merkitsisi työllisyysasteen kohoamista noin 72 prosenttiin vaalikauden lopulla. EU:n työllisyysstrategian tavoitteina on nostaa työllisyysaste 70 prosenttiin, naisten työllisyysaste 60 prosenttiin ja ikääntyneiden (55 64-vuotiaiden) työllisyysaste 50 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Vuonna 2007 keskimääräinen työllisyysaste (15 64-vuotiaat) Suomessa oli 69,9 prosenttia. Edellisestä vuodesta työllisyysaste kohosi prosenttiyksiköllä. Lissabonin strategian mukaiset naisten ja ikääntyvien työllisyysastetavoitteet vuodelle 2010 Suomi on jo ylittänyt. Talouden ja työllisyyden myönteiseen kehitykseen viime hallituskauden aikana on vaikuttanut merkittävästi tuotannon hyvä kansainvälinen kilpailukyky sekä vakaata kasvua tukenut talouspolitiikka. Hyvän kilpailukyvyn ansiosta Suomi on voinut hyödyntää vientimarkkinoiden vahvaa vetoa. Tuotannon kasvun edellytyksiä on hallituskauden aikana tuettu sekä suhdannepolitiikan mukaisin verokevennyksin että työ- ja pääomamarkkinoiden toimintaa parantanein rakenteellisin uudistuksin. Hallitus on jatkanut määrätietoista panostamista tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä teknologia- ja innovaatiorahoitukseen. Suomi on säilyttänyt asemansa maailman kärkitiloilla panostuksessaan uuden tiedon luomiseen ja teknologisten sovellusten kehittämiseen. Suomessa tutkimus- ja kehittämispanostus ylittää Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian tavoitteen kolmen prosentin BKT-osuudesta. Työvoiman saatavuutta on lisätty työssä jatkamista edistävillä eläkejärjestelmän uudistuksilla, työnvälityksen tehostamisella, työnhaun aktivointitoimilla, työelämän kehittämishankkeilla, koulutuksella sekä työvoiman liikkuvuutta ja työperäistä maahanmuuttoa edistämällä. Työvoiman liikkuvuutta on tuettu mm. laajentamalla työmatkakulujen vähennysoikeutta ja ottamalla käyttöön työttömien harkinnanvarainen muuttoavustus. Työvoiman kysyntää on vahvistettu mm. yrittäjyyttä ja työvoimakustannusten kasvua hillitsevin toimin, veronkevennyksin, kotitalousvähennyksen korotuksella sekä työllistämistukien avulla. Esimerkiksi pienipalkkaisten ikääntyneiden työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla on parannettu

12 14 työvoiman kysyntää vahvistavan tuen avulla. Äkillisten rakennemuutosongelmien lieventämiseksi on kehitetty uusia toimenpiteitä. Hallinnonalojen yhteistyötä on lisätty, jotta ongelmiin voidaan reagoida mahdollisimman nopeasti. Valtion vuoden 2007 talousarviossa oli ensi kertaa varattu äkillisiin rakennemuutosongelmiin erillinen määräraha. Työelämän vetovoimaa on vahvistettu lainsäädäntötoimin, kehittämällä hyviä käytäntöjä sekä parantamalla työelämän laatua. Tavoitteena on ollut edistää työssä jaksamista, kannustaa työssä käyntiä sekä helpottaa työhön paluuta kuntoutuksen kautta. Keskeisiä työelämän laadun kehittämisohjelmia ovat olleet Tykes-ohjelma, VETO-ohjelma ja NOSTE-ohjelma ( ). Työllisyyden politiikkaohjelmalla on ollut keskeinen asema eri hallinnonalojen työllisyystoimien koordinoinnissa. Ohjelma pyrki toteuttamaan työllisyysastetta nostavia, rakennetyöttömyyttä alentavia ja tulevaisuuden työvoimatarpeiden kannalta välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia. Ohjelman tavoitteita edistäviä keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet työvoiman palvelukeskusuudistus, työmarkkinatuen aktivointi, nuorten koulutus- ja yhteiskuntatakuu, opintotuen uudistukset ja muut koulutuspoliittiset toimenpiteet sekä työelämäohjelmat. Työvoiman ikääntymisen ja globalisaation aiheuttamien rakennemuutosten vuoksi työllisten määrän lisääminen vuoteen 2011 mennessä henkilöllä on vaativa tehtävä. Työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi hallitus pyrkii toimillaan vahvistamaan talouskasvua ja työvoiman saatavuutta sekä parantamaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensopivuutta. Vuonna 2007 asetettu työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma on hallituksen keskeinen työväline edistettäessä työllisyystavoitteen toteutumista vuosien aikana. Ensiarvoista Suomen tulevan menestymisen kannalta on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Kilpailussa menestyminen ja uusien työpaikkojen luominen edellyttävät taloudelta ja työmarkkinoilta hyvää sopeutumiskykyä. Suomen menestyminen rakentuu jatkossakin työvoiman osaamisen, innovaatiokyvyn ja yrittäjyyden varaan. Hallitus asetti ohjelmassaan tavoitteekseen työ- ja elinkeinoministeriön perustamisen vuoden 2007 loppuun mennessä. Tämä toteutettiin yhdistämällä työministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö ja siirtämällä uuteen ministeriöön myös aluekehitystä koskevat tehtävät sisäasiainministeriöstä. Samalla sisäasiainministeriöön keskitettiin työministeriön ja sisäasiainministeriön maahanmuuttotehtävät. Uudella ministeriöllä on tärkeä rooli innovaatio-, yrittäjyys-, työllisyys- ja energia-asioissa. Keskeisenä tavoitteena on konsernimaisen ohjaustavan avulla tehostaa ja yhdensuuntaistaa työllisyyden ja yrittäjyyden kehittämistoimenpiteitä sekä poikkihallinnollisesti vahvistaa aluekehitystoimenpiteiden synergiaa.

13 Työpolitiikan strategia Kertomusvuonna työhallinto toteutti vuosille laadittua työpolitiikan strategiaa. Ministeriöuudistuksen seurauksena työpolitiikan strategian erillistä kehittämistyötä ei enää jatkettu, vaan hallitusohjelman mukaiset linjaukset sisällytettiin työ- ja elinkeinoministeriön perustamisen strategisiin lähtökohtiin. Työpolitiikan alueelta päälinjaukseksi asetettiin työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman saatavuuden turvaaminen. Tämä edellyttää mm. työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman lieventämistä, jotta avoimet työpaikat täyttyvät nopeasti, rekrytointiongelmat vähenevät ja työttömyysjaksot lyhenevät, sekä ikääntyneiden työurien pidentämistä edelleen. Työn tuottavuuden nousu on keskeinen edellytys talouskasvun riittävälle jatkumiselle, koska työikäisen väestön määrän arvioidaan kääntyvän laskuun 2010-luvulla. Työministeriö asetti kesällä 2007 hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi työryhmän uudistamaan jouston ja turvan tasapainoa työmarkkinoilla ja työelämässä. Ryhmän toimikausi kestää vuoden 2010 loppuun saakka. Joustoturva on keskeisessä asemassa vuonna 2008 Euroopan kasvun ja työllisyyden strategian (ns. Lissabonin prosessi) uudistuksessa. Lähtökohtana on, että jokainen maa luo oman kansallisen joustoturvamallinsa olosuhteittensa ja toimintatapojensa pohjalta. Kansallisen joustoturvamallin kaavaillaan perustuvan aktiivisen työvoimapolitiikan, sosiaaliturvan, työlainsäädännön, työelämän laadun ja elinikäisen oppimisen koordinoituun kehittämiseen. Hallitus onkin käynnistänyt näiden asioiden edistämiseksi useita erillisiä hankkeita, kuten työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma, sosiaaliturvan kokonaisuudistus, aikuiskoulutusjärjestelmän kokonaisuudistus, aktiivisen työvoimapolitiikan vaikuttavuuden lisääminen, työmarkkinoiden kohtaannon parantaminen ja asuntopolitiikan kehittäminen. Joustoturvatyöryhmän tehtävänä on koota yhteen kokonaisnäkemys, Suomen malli, jolla tulevaisuudessakin varmistetaan työmarkkinoiden toimivuus, työvoiman saatavuus ja työn tuottavuuden nousu kestävällä tavalla, sekä sovittaa yhteen ko. mallin pohjalta edellä mainituissa hankkeissa tehtävää valmistelua jouston ja turvan tasapainon näkökulmasta. 1.3 EU:n työllisyysstrategia ja Suomen kansallinen toimenpideohjelma Eurooppa-neuvosto uudisti Lissabonin strategiaa vuonna 2005 ja asetti Euroopan unionin poliittisista painoalueista etusijalle taloudellisen kasvun ja työllisyyden. EU-maat ovat kirjanneet työllisyystavoitteensa kansallisiin toimenpideohjelmiin,

14 16 joka Suomessa on pääministeri Vanhasen ensimmäisen hallituksen ohjelman pohjalta valmisteltu kasvun ja työllisyyden toimenpideohjelma vuosiksi Suomen toimenpideohjelman valmistelua ja toteutumisen vuotuista raportointia koordinoi valtiovarainministeriö, työllisyyspolitiikan osuuden ollessa työministeriön vastuulla. Toimenpideohjelmassa Suomen työllisyyspolitiikan päätavoitteet ovat työllisyysasteen nostaminen ja työmarkkinoiden toiminnan parantaminen. Keskeisiä toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi ovat 1) työurien pidentäminen, 2) vero- ja etuusjärjestelmien sekä palkanmuodostuksen kannustinvaikutusten vahvistaminen sekä 3) työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantaminen. Suomi antoi komissiolle lokakuussa 2007 toisen väliarvion Lissabonin strategian toteutumisesta. Komissio julkaisi joulukuussa 2007 vuotuisen edistymisraporttinsa Lissabon-ohjelmien toimeenpanosta. Raporttiin sisältyvät myös komission ehdotukset maakohtaisiksi suosituksiksi, joita komissio ei esitä Suomelle. Raportissa todetaan, että Suomi on edistynyt erittäin hyvin kansallisen toimenpideohjelmansa täytäntöönpanossa vuosina Suomi on komission mukaan myös noudattanut hyvin kevään 2006 Eurooppa-neuvoston kokouksessa sovittuja sitoumuksia neljällä ensisijaisella alalla. Kansallisen toimenpideohjelman kaudella Suomen on kuitenkin vielä keskityttävä seuraaviin työpolitiikan haasteisiin: 1) jatketaan uudistuksia, joilla lisätään työvoiman saatavuutta, 2) vähennetään korkeaa rakennetyöttömyyttä etenkin vähän koulutettujen työntekijöiden ja nuorten osalta sekä 3) otetaan huomioon taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton tarjoamat mahdollisuudet.

15 17 2 Talouskehitys 2.1 Kansainvälinen talous Maailmantalouden kasvu vuonna 2007 jatkui vahvana, vaikka rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen, hinta- ja valuuttakurssikehitykseen sekä suuriin alueittaisiin ulkomaankaupan tasapainottomuuksiin liittyvät riskit lisääntyivät merkittävästi ja alkoivat luoda epävarmuutta talouskasvun kestävyydelle. Maailmantalouden arvioidaan kasvaneen keskimäärin noin 5 prosenttia ja maailmankaupan 6,5 prosenttia. Yhdysvalloissa tuotanto lisääntyi asuntomarkkinoihin liittyneistä suurista ongelmista huolimatta vielä yli 2 prosenttia. Loppuvuodesta USA:n BKT:n kasvu hiipui paitsi asuntoinvestointien myös kulutuksen heikentymisen vuoksi. Euroalueella kokonaistuotanto kasvoi vuonna 2007 arviolta yli 2,5 prosenttia, mutta korkeasuhdanteen huippu ohitettiin loppuvuodesta. Teollisuustuotanto ja yritysten investoinnit lisääntyivät ripeästi, sillä kehittyvien maiden vahva kysyntä kompensoi vielä euron vahvistumisen kielteisiä vaikutuksia. Myös kotitalouksien kulutus kasvoi suotuisan työllisyyskehityksen ja vähenevän työttömyyden ansiosta. Asuntorakentaminen vaimeni kuitenkin tuntuvasti. Öljyn hinta kääntyi vuoden mittaan uudelleen nousuun, ja muutoinkin raakaaineiden maailmanmarkkinahinnat pysyivät korkeana. Euron vahvistuminen hillitsi inflaatiopaineita Euroopassa. Teollisuusmaissa oli jo nähtävissä merkkejä palkkainflaation kiihtymisestä. 2.2 Talouskehitys Suomessa Vuonna 2007 Suomen kokonaistuotanto kasvoi 4,4 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Taloudellinen toimeliaisuus oli vahvaa ja laaja-alaista, joskin kasvu hidastui hieman loppuvuodesta. Vuonna 2007 BKT:n kasvua vauhditti työn tuottavuuden suotuisa kehitys. Sen osuus kasvusta oli noin 3 prosenttiyksikköä. Lähivuosinakin talouskasvua on haettava nimenomaan tuottavuutta ja työllisyyden laatua parantavista tekijöistä, kun työvoiman saatavuus väestön ikääntymisen vuoksi vaikeutuu. Kaikki kansantalouden kysyntäerät vauhdittivat talouskehitystä vuonna Viennin määrä lisääntyi 4,8 prosenttia ja tuonnin 4,1 prosenttia. Vaihtotase oli liki 8 mrd. euroa ylijäämäinen. Kulutusmenot kasvoivat 2,8 prosenttia, joista yksityiset kulutusmenot jopa 3,7 prosenttia. Kiinteät investoinnit lisääntyivät 7,6 prosenttia.

16 18 Kotitaloudet velkaantuivat edelleen nopeasti ja säästämisaste heikkeni. Velkaantumista lisäsi yhä vilkas asuntokauppa ja kotitaloushyödykkeiden hankinnat. Kotitalouksien ostovoiman kasvu oli 2,4 prosenttia. Vuoden lopulla kotitalouksien keskimääräiset velat vastasivat jo yli 100 prosenttia vuosituloista. Julkisen kulutuksen kasvu oli 0,8 prosenttia. Valtion menot pysyivät budjettikehysten määrittelemissä puitteissa ja rahoitusylijäämä nousi 2,0 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Kansantalouden investointiaste nousi 20,3 prosenttiin. Yksityiset investoinnit lisääntyivät 8,1 prosenttia erityisesti liike-, toimisto- ja teollisuusrakentamisen vilkkauden ansiosta. Sen sijaan asuinrakennusinvestointien kasvu hidastui merkittävästi edellisvuodesta. Julkiset investoinnit kasvoivat 3,5 prosenttia lähinnä infrastruktuurihankkeiden vuoksi. Kuluttajahintaindeksi kohosi vuoden 2007 aikana 2,6 prosenttia. Inflaatiota vauhditti eniten asumisen kallistuminen mm. asuntolainojen korkojen nousun, osakehuoneistojen ja kiinteistöjen hintojen kohoamisen sekä vuokrankorotusten seurauksena. Myös ajoneuvojen käyttökustannusten nousu, elintarvikkeiden, kulutusluottojen sekä ravintola- ja kahvilapalvelujen kallistuminen vaikuttivat inflaatioon. Keskimäärin kuluttajahintaindeksi kohosi 2,5 prosenttia. Ansiot lisääntyivät 3,3 prosenttia eli hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Uusien palkkaratkaisujen ja eräiden kertaluontoisten erien ajoittumisen vuoksi ansiotason nousu nopeutui vuoden lopulla yli viiteen prosenttiin. Yksikkötyökustannukset lisääntyivät alkuvuoden 2007 maltillisten palkankorotusten johdosta vain vähän.

17 19 Volyymivuosimuutos-% Bruttokansantuote Tavaroiden ja palvelujen vienti Yksityiset kulutusmenot Yksityiset kiinteät investoinnit Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Kuvio 1. muutos BKT:n, viennin ja yksityisten kulutusmenojen ja kiinteiden investointien

18 3 Työllisyystilanteen kehitys Työvoiman kysyntä Kertomusvuonna työllisyyden kehitys oli erittäin hyvä (kuvio 2). Työllisiä oli keskimäärin henkilöä. Määrä lisääntyi edellisestä vuodesta henkilöä. Vuonna 2007 keskimääräinen työllisyysaste (15 64-vuotiaat) oli 69,9 prosenttia. Edellisestä vuodesta työllisyysaste kohosi prosenttiyksiköllä. Työikäisen (15 64-vuotiaat) väestön määrä oli henkilöä. Määrä lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna henkilöllä. Työvoiman kysynnän vahvistumista osoittaa myös työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen määrän kasvu. Parantuneen työllisyyden myötä myös tehtyjen työtuntien määrä lisääntyi. % Työttömät(* Kokonaistuotanto (vas.ast.) Työvoima**, trendi, (oik.ast.) Työlliset**, trendi, (oik.ast.) Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus *)Työttömien lukumäärä viivojen välissä eli työvoima miinus työlliset **Työvoima ja työlliset 1000 henkilöä Kuvio 2. Työvoiman kysyntä ja tarjonta sekä tuotannon kasvu Työllisyyden paraneminen keskittyi yksityiselle sektorille, jossa työllinen työvoima lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna yli henkilöä. Julkisella sektorilla vastaava lisäys oli yhteensä henkilöä. Loppuosa oli toimialaltaan tuntemattomia. Valtiolla työllisten määrä lisääntyi 3 200:lla ja kunnissa ja kuntayhtymissä

19 21 väheni 1 300:lla. Vuonna 2007 työllisistä keskimäärin henkilöä (74 %) työskenteli yksityisellä sektorilla, (20 %) kunnissa ja kuntayhtymissä ja (6 %) valtiolla 1. Työvoimatutkimuksessa julkisen sektorin lukuihin sisältyvät valtion, Ahvenanmaan maakuntahallinnon, kuntien ja kuntayhtymien virastojen ja laitosten sekä julkisten liikelaitosten työvoima. Työllisyys parani kaikilla päätoimialoilla paitsi maa- ja metsätaloudessa ja liikenteessä. Maa- ja metsätaloudessa työllisten määrä väheni noin henkilöllä (kuvio 3). Maa- ja metsätaloudessa työllisyyden aleneva trendikehitys on jatkunut jo vuosikymmeniä. Liikenteessä työllisten määrä väheni 6 300:lla. Työvoiman kysyntä oli voimakkainta rahoitus-, vakuutus- ja liike-elämän palveluissa, joissa työllisten määrä lisääntyi henkilöä. Työllisyys lisääntyi merkittävästi myös kaupan ja majoituksen toimialalla, jossa työllisten määrä kasvoi :lla. Rakennusala työllisti henkilöä edellisvuotista enemmän. Teollisuuden työllisyyskehitys hidastui. Alan työllisten määrä lisääntyi vain 900:lla, kun se edellisenä vuonna lisääntyi henkilöä. Vuosina teollisuuden työllisten määrä väheni yhteensä liki :lla. 100 henkilöä /I 2007/II 2007/III 2007/IV Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa, maj. ja ravintola Liikenne Rah., vak. ja liike-el. palvelut Julkiset ja muut palvelut Toimialat yhteensä Kuvio 3. Työllisten määrän muutokset (edellisen vuoden vastaavasta vuosineljänneksestä) toimialoittain vuonna Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan.

20 22 Työllisistä oli palkansaajia henkilöä (87,4 %) ja yrittäjiä sekä heitä avustavia perheenjäseniä (12,6 %). Myös maatalousyrittäjät sisältyvät viimeksi mainittuun lukuun. Palkansaajien määrä lisääntyi :lla, mutta yrittäjien ja avustavien perheenjäsenten määrä väheni 600:lla. Vielä edellisenä vuonna yrittäjien ja avustavien perheenjäsenten määrä lisääntyi :lla. Palkansaajista toimihenkilöitä oli ja työntekijöitä Toimihenkilöiden osuus palkansaajista on jo pitemmän aikaa trendiluonteisesti kasvanut. Työllisestä työvoimasta naisia oli ja miehiä Työllisten naisten määrä lisääntyi :lla eli 2,1 prosenttia ja työllisten miesten :lla eli 1,9 prosenttia edellisestä vuodesta. Naisten työllisyysaste nousi 1,2 prosenttiyksiköllä 68,5 prosenttiin ja miesten 0,8 prosenttiyksiköllä 71,3 prosenttiin. Vuonna 2007 työllisten määrä lisääntyi kaikissa muissa paitsi ja vuotiaiden ikäryhmissä. Lisäys oli suurin vuotiaiden ( henkilöä) ikäryhmässä, minkä seurauksena ikäryhmän työllisyysaste nousi edellisvuodesta 1,9 prosenttiyksikköä 39,1 prosenttiin vuotiaiden ikäryhmissä työllisyysaste nousi 2,6 prosenttiyksikköä, ja se oli 43,2 prosenttia. Nämä luvut osoittavat, että yhä enemmän ikääntyviä työntekijöitä jatkaa entistä pitempään työelämässä. Keskeisiä syitä työurien pitenemiselle ovat vuoden 2005 eläkeuudistus, työelämän kehittämistoimet. Nuorten hyvään työllistymiseen on vaikuttanut ennen muuta suotuisa talous- ja työllisyyskehitys sekä työvoiman vaikeutunut saatavuus. Suomessa työhön osallistumisasteet nuoremmissa ja vanhemmissa ikäluokissa ovat matalampia kuin muissa Pohjoismaissa. Viime vuosina ero muihin Pohjoismaihin on kuitenkin kaventunut. Työhön osallistumisen aktiviteetti on korkein parhaassa työiässä olevilla vuotiailla. Tässä ikäryhmässä työllisyysaste vuonna 2007 oli 85,0 prosenttia. Se nousi edellisestä vuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Nuorten alle 30-vuotiaiden työllisyysaste nousi 55,0 prosenttiin edellisvuoden 52,9 prosentista. Ikääntyvien vuotiaiden työllisyysaste oli sama kuin alle 30-vuotiaiden nuorten työllisyysaste eli 55,0 prosenttia. Vuonna 2007 osa-aikatyössä työskenteli keskimäärin henkilöä eli 13,4 prosenttia palkansaajista. Heistä naisia oli lähes kaksi kolmasosaa. Vastaavat luvut vuotta aikaisemmin olivat ja 13,5 prosenttia. Osa-aikaisten työllisten määrä lisääntyi noin 4 000:lla, mutta heidän osuutensa palkansaajista laski 0,1 prosenttiyksikköä. Vastentahtoisesti osa-aikatyötä tai lyhennettyä työviikkoa tekeviä lomautettuja oli noin kolmannes kaikista osa-aikatyöllisistä. Suomessa osaaikaisen työn osuus on edelleen suhteellisen alhainen verrattuna moniin Euroopan maihin.

Työllisyyskertomus vuodelta 2007

Työllisyyskertomus vuodelta 2007 Työllisyyskertomus vuodelta 2007 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 12/2008 Työllisyyskertomus vuodelta 2007 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 12/2008 Strategia

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Työllisyyskertomus vuodelta 2008

Työllisyyskertomus vuodelta 2008 Työllisyyskertomus vuodelta 2008 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 18/2009 Työllisyyskertomus vuodelta 2008 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 18/2009 Työ-

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi elokuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Työttömien määrä lisääntyi heinäkuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Avoimia työpaikkoja enemmän kuin vuosi sitten Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 21.7.2015 klo 9.00 Työttömyys kohosi Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja

Lisätiedot

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 71,5 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle

Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle Hämeen ELY-keskus tiedottaa SYYSKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 26.10.2010 klo 9.00 Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen

Lisätiedot

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:36 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 73 prosenttia, mikä oli 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

Työllisyyskertomus vuodelta 2009

Työllisyyskertomus vuodelta 2009 Työllisyyskertomus vuodelta 2009 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 20/2010 Työllisyyskertomus vuodelta 2009 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 20/2010 Työ-

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 20.10.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni Varsinais-Suomen kunnissa Varsinais-Suomen työ- ja

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA Julkaistavissa 23.02.2010 klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Tammikuu 2010 Tilannekatsaus: www.ely-keskus.fi/hame Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /201 Julkaisuvapaa tiistaina 2.4. 201 klo 9.00 Työttömyyden kasvu kiihtyy yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Työttömien määrä yhä kasvussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 21.10.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkuu Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 Julkaisuvapaa 21.1.2014 kello 9.00 Teollisten työpaikkojen suuri määrä vähenee jatkuvasti ja tämä näkyy joulukuun

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 20.1.2009 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 20.1.2009 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 20.1.2009 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 400 '000 350 300 250 (1)

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni useassa Varsinais-Suomen kunnassa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 17 115 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 086 vähemmän (-10,9

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen

Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Työmarkkinoiden kehityspiirteet ja Keski-Suomen ohjelmatyön asemoituminen Heikki Räisänen, äsä tutkimusjohtaja, usjo dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Esitys Osaava työvoima -seminaarissa 27.11.2008

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskus tiedottaa

Hämeen ELY-keskus tiedottaa HÄMEEN TYÖTTÖMYYDEN LASKU JATKUU HITAASTI Hämeen ELY-keskus tiedottaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue) työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 22 436 työtöntä

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni vuodentakaisesta lähes joka toisessa kunnassa

Työttömien määrä väheni vuodentakaisesta lähes joka toisessa kunnassa Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.11.2015 klo 9.00 Miesten työttömyys kääntyi laskuun Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015 Julkaisuvapaa torstaina 23.4.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys alenemassa paikoitellen Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 Aikuiskoulutuksen uusi suunta Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 1 Taantuma koettelee Suomen elinkeinoelämää Työttömyys lisääntynyt kaikilla

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011 TYÖTTÖMYYDEN LASKU HIDASTUI HIEMAN JOULUKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 19 286 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 014 vähemmän (-9,5 %) kuin vuosi

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. 2013 klo 9.00 Työttömyys kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 21.7.2015 klo 9.00 Työttömyyden kasvu hidastumassa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.11. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvutahti hidastuu Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 23.6.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 23.6.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 23.6.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 26.8.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkui heinäkuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.1. 2014 klo 9.00 Työttömyys kasvaa ja kuntien haasteet Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2013

Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömien osuus työvoimasta Alle 10 % 10-14,9 % 15-19,9 % 20-24,9 % 25 % ja yli

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Elokuu 2013

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Elokuu 2013 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2013 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Elokuu 2013 Julkaisuvapaa tiistaina 24.9.2013 klo 9.00 Pirkanmaalla työllisyystilanteessa ei elpymisen merkkejä Työttömyystilanne

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Avustajatoiminta työllistämisen ja kouluttautumisen tukena

Avustajatoiminta työllistämisen ja kouluttautumisen tukena Avustajatoiminta työllistämisen ja kouluttautumisen tukena Mitä mahdollisuuksia yhteiskunnalla on sotainvalidien ja veteraanien vanhustenhuoltoon, Keski-Suomen yhteistyöseminaari 10.5.2012 Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot