Työllisyyskertomus vuodelta 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työllisyyskertomus vuodelta 2007"

Transkriptio

1 Työllisyyskertomus vuodelta 2007 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 12/2008

2 Työllisyyskertomus vuodelta 2007 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 12/2008 Strategia ja ennakointiyksikkö

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) Työ ja yrittäjyys 12/2008 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Työ- ja elinkeinoministeriön, opetusministeriön, sisäasianministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön virkamiehistä koostuva projektiryhmä, puheenjohtaja Eero Polus Julkaisuaika Maaliskuu 2008 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Työllisyyskertomus vuodelta 2007 Tiivistelmä Pääministeri Vanhasen ensimmäisen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan päätavoite oli luoda uutta työpaikkaa toimikautensa aikana. Tavoite saavutettiin vuonna Pääministeri Vanhasen toisen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan tavoite on työllisyyden lisääminen vuoteen 2011 mennessä henkilöllä. Tavoitteen toteutuminen merkitsisi työllisyysasteen kohoamista noin 72 %:iin vaalikauden lopulla. EU:n työllisyysstrategian tavoitteina on nostaa työllisyysaste 70 prosenttiin, naisten työllisyysaste 60 prosenttiin ja ikääntyneiden (55 64-vuotiaiden) työllisyysaste 50 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Vuonna 2007 keskimääräinen työllisyysaste (15-64-vuotiaat) Suomessa oli 69,9 prosenttia. Edellisestä vuodesta työllisyysaste kohosi prosenttiyksiköllä. Lissabonin strategian mukaiset naisten ja ikääntyvien työllisyysastetavoitteet vuodelle 2010 Suomi on jo ylittänyt. Vuonna 2007 tuotanto kasvoi 4,4 prosenttia ja työllisiä oli keskimäärin henkilöä edellisvuotista enemmän. Eniten työllisten määrä kohosi yksityisissä palveluissa ja rakentamisessa. Monilla aloilla ilmeni pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Työikäisen väestön määrä (15 64-vuotiaat) lisääntyi henkilöä ja työvoiman tarjonta henkilöä. Vuonna 2007 työttömiä oli keskimäärin henkilöä. Työttömien määrä väheni edellisestä vuodesta henkilöä ja työttömyysaste laski 7,7 prosentista 6,9 prosenttiin. Talouden ja työllisyyden myönteiseen kehitykseen viime vuosina on vaikuttanut merkittävästi tuotannon hyvä kansainvälinen kilpailukyky sekä vakaata kasvua tukenut talouspolitiikka. Hallitus on määrätietoisesti kohdentanut resursseja tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä teknologia- ja innovaatiorahoitukseen. Työvoiman saatavuutta on lisätty työnvälitystä tehostamalla, työnhaun aktivointitoimilla, työelämän kehittämishankkeilla, eläkejärjestelmän uudistuksilla, koulutuksella sekä työvoiman liikkuvuutta ja työ-peräistä maahanmuuttoa edistämällä. Työllisyyden ja yrittäjyyden politiikkaohjelmilla on ollut keskeinen asema eri hallinnonalojen työllisyystoimien koordinoinnissa. Vuonna 2007 asetettu työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma on hallituksen keskeinen työväline edistettäessä työllisyystavoitteen toteu-tumista vuosien aikana. Vuonna 2007 työvoimapoliittisin toimenpitein sijoitettuna oli keskimäärin henkilöä, mikä työ-voimaan suhteutettuna vastaa 3,3 prosenttia. EU:n määritelmän mukainen työttömien aktivointiaste nousi edellisen vuoden 25,7 prosentista 29,0 prosenttiin. TEM:n yhdyshenkilö: Strategia- ja ennakointiyksikkö/eero Polus, puh Asiasanat työmarkkinat, työ- ja elinkeinopolitiikka, koulutus-, alue- ja sosiaalipolitiikka ISSN Kokonaissivumäärä 250 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta 36 Kustantaja Edita Publishing Oy

4 Eduskunnalle Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 6 :n mukaan työministeriö (työ- ja elinkeinoministeriö) valmistelee vuosittain julkisen työvoimapalvelun tavoitteiden toteutumista sekä työvoimapalvelun tilaa ja kehitystä koskevan työllisyyskertomuksen, joka annetaan eduskunnalle perustuslain 46 :ssä tarkoitetun hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistona. Julkisen työvoimapalvelun tavoitteet lain 3 :n mukaan ovat 1) työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon ylläpito ja edistäminen työmarkkinoilla, 2) työvoiman saatavuuden turvaaminen, 3) työttömyyden torjunta sekä 4) työnteon mahdollisuuden järjestäminen työtä hakeville. Laki painottaa myös muiden hallinnonalojen roolia näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Lain 4 :n mukaan valtio edistää korkeaa ja tasaista työvoiman kysyntää yleisillä talous- ja elinkeinopoliittisilla sekä muilla työllisyyteen vaikuttavilla toimenpiteillä. Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja työttömyyden torjumiseksi valtio edistää aktiivisella työvoimapolitiikalla ja elinkeinoja koulutuspoliittisilla sekä muilla kehittävillä ja ohjaavilla toimenpiteillä työvoiman kysynnän ja tarjonnan ammatillista ja alueellista kohtaamista. Vuosittain laadittavaan työllisyyskertomukseen kootaan kuvaukset ja saavutetut tulokset keskeisistä työllisyyden hoitoon vaikuttavista valtionhallinnon toimenpiteistä. Tärkeä näkökulma tarkastelussa on hallitusohjelmaan sisältyvien työllisyyden hoidon linjausten toimeenpano ja toteutuminen. Vuosittaista kertomusta valtionhallinnon toimenpiteistä työllisyyden hoidossa on hieman erimuotoisesti laadittu yhtäjaksoisesti 1950-luvulta lähtien. Nämä asiakirjat antavat pitkän, useat kehitysvaiheet kattavan näkökulman Suomen työmarkkinoihin ja työllisyyspolitiikan linjauksiin. Vuoden 2007 työllisyyskertomuksen valmisteli työ- ja elinkeinoministeriön asettama poikkihallinnollinen projektiryhmä, johon nimettiin edustajat työllisyyden hoidon kannalta keskeisistä ministeriöistä. Kertomuksen laadintaan osallistuivat edustajat työ- ja elinkeinoministeriöstä (aikaisemmista kauppa- ja teollisuusministeriöstä ja työministeriöstä), opetusministeriöstä, sisäasiainministeriöstä, sosiaalija terveysministeriöstä ja valtiovarainministeriöstä. Antamalla useat hallinnonalat kattavan kokonaiskuvan valtionhallinnon vuosittaisista työllisyyden hoitoon vaikuttavista toimenpiteistä kertomus pyrkii palvelemaan eduskuntaa työllisyyspolitiikan toteutuksen seurannassa ja toimenpidelinjauksia koskevassa päätöksenteossa. Projektiryhmän puheenjohtajana toimi työmarkkinaneuvos Eero Polus työ- ja elinkeinoministeriöstä ja projektin sihteeristöön kuuluivat jäseninä ylitarkastaja Martti Myllylä, erikoissuunnittelija Maarit Sumuvuori ja toimialasihteeri Reetta

5 Hyvämaa työ- ja elinkeinoministeriöstä. Eri hallintoyksikköjen edustajina projektityöhön osallistuivat aakkosjärjestyksessä mainiten neuvotteleva virkamies Meri-Sisko Eskola sisäasiainministeriöstä, ylitarkastaja Kari Gröhn työ- ja elinkeinoministeriöstä, erikoissuunnittelija Tomi Halonen opetusministeriöstä, ylitarkastaja Timo Jokiperä työ- ja elinkeinoministeriöstä, työmarkkinaneuvos Päivi Järviniemi työ- ja elinkeinoministeriöstä, vanhempi hallitussihteeri Päivi Kantanen työ- ja elinkeinoministeriöstä, erikoistutkija Kai Karsma työ- ja elinkeinoministeriöstä, erikoissuunnittelija Mikko Kauppinen työ- ja elinkeinoministeriöstä, erikoissuunnittelija Tapani Kojonsaari työ- ja elinkeinoministeriöstä, ylitarkastaja Seppo Larmo työ- ja elinkeinoministeriöstä, neuvotteleva virkamies Hillevi Lönn työ- ja elinkeinoministeriöstä, erikoissuunnittelija Timo Määttänen työ- ja elinkeinoministeriöstä, ylitarkastaja Tiina Pesonen sisäasiainministeriöstä, ylitarkastaja Jari Peura työ- ja elinkeinoministeriöstä, erikoissuunnittelija Maija Polus työ- ja elinkeinoministeriöstä, neuvotteleva virkamies Kimmo Ruth työ- ja elinkeinoministeriöstä, suunnittelija Arja Saarto sisäasiainministeriöstä, tiedottaja Suoma Salonen työ- ja elinkeinoministeriöstä, ylitarkastaja Anneli Sollo sosiaali- ja terveysministeriöstä, ylitarkastaja Aila Tommola-Kruse työ- ja elinkeinoministeriöstä, neuvotteleva virkamies Marja Tuovinen valtiovarainministeriöstä ja neuvotteleva virkamies Pentti Vesterinen valtiovarainministeriöstä. Tässä kertomuksessa esitettyjä toimenpiteitä, niiden toteutusta ja vaikuttavuutta koskevat kuvaukset perustuvat ao. viranomaisilta saatuihin selontekoihin sekä tilasto-, tutkimus- ja seurantatietoihin. Projektiryhmä on eri hallinnonaloilta kootun aineiston pohjalta laatinut kattavan kertomuksen työvoiman kysyntään ja tarjontaan, työmarkkinoiden toimintaan sekä työttömyysajan toimeentuloturvaan kohdistuvista valtionhallinnon toimenpiteistä, joilla on edistetty julkisia työvoimapalveluja koskevan lain tavoitteiden toteutumista vuonna Työllisyyskertomukseen sisältyy myös ruotsinkielinen tiivistelmä. Helsingissä 31. päivänä maaliskuuta 2008 Tarja Cronberg Työministeri Astrid Thors Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Erkki Virtanen Kansliapäällikkö

6 Sisällys Eduskunnalle Sisällys Työllisyyspolitiikan tavoitteet Hallituksen työllisyystavoitteet sekä toimet ja toteutuminen edellisellä hallituskaudella Työpolitiikan strategia EU:n työllisyysstrategia ja Suomen kansallinen toimenpideohjelma Talouskehitys Kansainvälinen talous Talouskehitys Suomessa Työllisyystilanteen kehitys Työvoiman kysyntä Työvoiman tarjonta Työttömyyden kehitys Työttömyyden rakenne Talouspoliittiset toimet työllisyyden edistämiseksi Talouspolitiikka ja taloudellisen kasvun edistäminen Veropolitiikka työllisyyden edistäjänä Tulopolitiikka ja työvoimakustannusten kehitys Ikääntymisen taloudelliset vaikutukset ja niihin varautuminen Hallituksen poikkihallinnolliset työllisyyden ja yrittäjyyden politiikkaohjelmat Hallituskauden Työllisyyden politiikkaohjelma Hallituskauden Yrittäjyyden politiikkaohjelma ja yritysten toimintaympäristön kehittyminen Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma vaalikaudella

7 6 Työ- ja maahanmuuttopolitiikka ja työmarkkinoiden toiminnan edistäminen Työnvälitys Työnvälityksen toiminnan laajuus Työnvälityksen palvelut Työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmä, siihen integroidut verkkopalvelut sekä Työlinja työhallinnon valtakunnallinen Contact Center Alueellinen liikkuvuus ja harkinnanvaraiset liikkuvuusetuudet Muutosturvan toimintamallin toimeenpano EURES-työnvälityspalvelut työnhakijoille ja työnantajille Työnantajapalvelujen kehittäminen ja rekrytointiongelmat HRV-Henkilöstöpalvelut Työhallinnon yhteistyö yksityisten henkilöstöpalveluyritysten kanssa Nuorten työllisyys ja yhteiskuntatakuu Ammatillisen kehittymisen palvelut Työllistämistukijärjestelmä, työmarkkinatuen aktiivitoimenpiteet ja työllisyysperusteiset investoinnit Työllistämistukijärjestelmä Työllisyyspoliittinen avustus Työmarkkinatuen aktiivitoimenpiteet Työllisyysperusteiset investoinnit Vaikeasti työllistyvien tukitoimet Euroopan sosiaalirahasto Toimeenpano Ohjelmien tuloksia vuonna ESR-toimenpiteiden resurssit ja vaikutukset Ohjelmakauden sulkeminen Euroopan aluekehitysrahaston EAKR:n investoinnit Rakennerahastokausi Työelämän laatu ja kehittäminen Työelämää kehitetään kolmikantaisesti Työolobarometri Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelma (Tykes) Muut työelämän kehittämistoimet Maahanmuuttopoliittiset toimet

8 6.7 Työ- ja maahanmuuttopoliittisen lainsäädännön muutokset Työpolitiikan ja työllisyyden hoidon toimeenpanon resurssit ja tuki Työllisyyden hoidon resurssit ja työhallinnon organisaatio Työpoliittinen tutkimus Työhallinnon kansainvälinen yhteistyö Työvoimapolitiikan arviointia Elinkeinopolitiikka työllisyyden edistäjänä Elinkeinopolitiikan sisältö ja tavoitteet Innovaatiopolitiikka Yritystoiminnan kehitys Yritysrahoituksen ja yritystukien vaikutukset Koulutus- ja kulttuuripolitiikka työllisyyden edistäjänä Koulutuspolitiikan sisältö ja tavoitteet Yleissivistävä koulutus Ammatilliset oppilaitokset ja korkeakoulut Oppisopimuskoulutus Ulkomaalaiset opiskelijat ja maahanmuuttajakoulutus Tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen Aikuisväestön koulutuksen ja työllistymisen edistäminen Koulutukseen ja työmarkkinoille siirtymisen nopeuttaminen Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialojen työllisyys- ja talousvaikutukset Työllisyyden edistäminen alueilla Alueellisen kehityksen nykytila Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet Osaamiskeskusohjelma Kaupunkipolitiikka Aluekeskusohjelma ja alueellinen maaseutuosio Valtion toimintojen ja yksikköjen alueellistaminen Äkillisten rakennemuutosten alueet Euroopan globalisaatiorahastolta tukea rakennemuutosongelmiin Sosiaaliturvamaksukokeilut

9 9.10 Yksinyrittäjiä rohkaistaan ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutus ja työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden turvaaminen EU:n rakennerahastot Sosiaalipoliittiset toimet Työttömyysajan toimeentuloturva Työttömyysetuudet ja työttömien koulutusetuudet Työttömyysturvan rahoitus Kuntouttava työtoiminta Pitkäaikaistyöttömien eläketuki Palkkaturva Työllisyyssuuntautunut aktiivinen sosiaalipolitiikka Sosiaaliturvan uudistamiskomitea (SATA) Työelämän vetovoiman lisääminen Veto-ohjelma Masennuksen ehkäisyyn ja masennuksesta aiheutuvan työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävä hanke (MASTO) Työssä pysymiseen tähtäävien toimenpiteiden seuranta Sosiaalivakuutusmaksut

10 Svenskspråkigt sammandrag Regeringens sysselsättningsmål samt åtgärder och utfall under föregående regeringsperiod Den ekonomiska utvecklingen Sysselsättningslägets utveckling Finanspolitiska åtgärder för att främja sysselsättningen Regeringens tväradministrativa politikprogram för sysselsättning och företagande Arbets- och invandrarpolitik samt förbättrandet av arbetsmarknadens funktion Arbetsförmedlingen Kompetensutvecklingstjänster Åtgärderna för skötsel av sysselsättningen Europeiska socialfonden Utveckling av arbetslivet Migrationspolitiska åtgärder Ändringar i arbetslagstiftningen Resurserna och stödet för arbetspolitiken och skötseln av sysselsättningen De arbetskratfspolitiska åtgärdernas nivå, sysselsättningen efter dem och resultat av utvärderingar Näringspolitik och sysselsättningen Utbildningspolitiken som främjande av sysselsättning Främjande av sysselsättningen i regionerna Socialpolitiska åtgärder

11 1 Työllisyyspolitiikan tavoitteet Hallituksen työllisyystavoitteet sekä toimet ja toteutuminen edellisellä hallituskaudella Pääministeri Vanhasen ensimmäisen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan päätavoite oli luoda uutta työpaikkaa toimikautensa ( ) aikana. Tavoite saavutettiin vuonna Pääministeri Vanhasen toisen hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan tavoite on työllisyyden lisääminen vuoteen 2011 mennessä henkilöllä. Tavoitteen toteutuminen merkitsisi työllisyysasteen kohoamista noin 72 prosenttiin vaalikauden lopulla. EU:n työllisyysstrategian tavoitteina on nostaa työllisyysaste 70 prosenttiin, naisten työllisyysaste 60 prosenttiin ja ikääntyneiden (55 64-vuotiaiden) työllisyysaste 50 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Vuonna 2007 keskimääräinen työllisyysaste (15 64-vuotiaat) Suomessa oli 69,9 prosenttia. Edellisestä vuodesta työllisyysaste kohosi prosenttiyksiköllä. Lissabonin strategian mukaiset naisten ja ikääntyvien työllisyysastetavoitteet vuodelle 2010 Suomi on jo ylittänyt. Talouden ja työllisyyden myönteiseen kehitykseen viime hallituskauden aikana on vaikuttanut merkittävästi tuotannon hyvä kansainvälinen kilpailukyky sekä vakaata kasvua tukenut talouspolitiikka. Hyvän kilpailukyvyn ansiosta Suomi on voinut hyödyntää vientimarkkinoiden vahvaa vetoa. Tuotannon kasvun edellytyksiä on hallituskauden aikana tuettu sekä suhdannepolitiikan mukaisin verokevennyksin että työ- ja pääomamarkkinoiden toimintaa parantanein rakenteellisin uudistuksin. Hallitus on jatkanut määrätietoista panostamista tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä teknologia- ja innovaatiorahoitukseen. Suomi on säilyttänyt asemansa maailman kärkitiloilla panostuksessaan uuden tiedon luomiseen ja teknologisten sovellusten kehittämiseen. Suomessa tutkimus- ja kehittämispanostus ylittää Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian tavoitteen kolmen prosentin BKT-osuudesta. Työvoiman saatavuutta on lisätty työssä jatkamista edistävillä eläkejärjestelmän uudistuksilla, työnvälityksen tehostamisella, työnhaun aktivointitoimilla, työelämän kehittämishankkeilla, koulutuksella sekä työvoiman liikkuvuutta ja työperäistä maahanmuuttoa edistämällä. Työvoiman liikkuvuutta on tuettu mm. laajentamalla työmatkakulujen vähennysoikeutta ja ottamalla käyttöön työttömien harkinnanvarainen muuttoavustus. Työvoiman kysyntää on vahvistettu mm. yrittäjyyttä ja työvoimakustannusten kasvua hillitsevin toimin, veronkevennyksin, kotitalousvähennyksen korotuksella sekä työllistämistukien avulla. Esimerkiksi pienipalkkaisten ikääntyneiden työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla on parannettu

12 14 työvoiman kysyntää vahvistavan tuen avulla. Äkillisten rakennemuutosongelmien lieventämiseksi on kehitetty uusia toimenpiteitä. Hallinnonalojen yhteistyötä on lisätty, jotta ongelmiin voidaan reagoida mahdollisimman nopeasti. Valtion vuoden 2007 talousarviossa oli ensi kertaa varattu äkillisiin rakennemuutosongelmiin erillinen määräraha. Työelämän vetovoimaa on vahvistettu lainsäädäntötoimin, kehittämällä hyviä käytäntöjä sekä parantamalla työelämän laatua. Tavoitteena on ollut edistää työssä jaksamista, kannustaa työssä käyntiä sekä helpottaa työhön paluuta kuntoutuksen kautta. Keskeisiä työelämän laadun kehittämisohjelmia ovat olleet Tykes-ohjelma, VETO-ohjelma ja NOSTE-ohjelma ( ). Työllisyyden politiikkaohjelmalla on ollut keskeinen asema eri hallinnonalojen työllisyystoimien koordinoinnissa. Ohjelma pyrki toteuttamaan työllisyysastetta nostavia, rakennetyöttömyyttä alentavia ja tulevaisuuden työvoimatarpeiden kannalta välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia. Ohjelman tavoitteita edistäviä keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet työvoiman palvelukeskusuudistus, työmarkkinatuen aktivointi, nuorten koulutus- ja yhteiskuntatakuu, opintotuen uudistukset ja muut koulutuspoliittiset toimenpiteet sekä työelämäohjelmat. Työvoiman ikääntymisen ja globalisaation aiheuttamien rakennemuutosten vuoksi työllisten määrän lisääminen vuoteen 2011 mennessä henkilöllä on vaativa tehtävä. Työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi hallitus pyrkii toimillaan vahvistamaan talouskasvua ja työvoiman saatavuutta sekä parantamaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensopivuutta. Vuonna 2007 asetettu työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma on hallituksen keskeinen työväline edistettäessä työllisyystavoitteen toteutumista vuosien aikana. Ensiarvoista Suomen tulevan menestymisen kannalta on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Kilpailussa menestyminen ja uusien työpaikkojen luominen edellyttävät taloudelta ja työmarkkinoilta hyvää sopeutumiskykyä. Suomen menestyminen rakentuu jatkossakin työvoiman osaamisen, innovaatiokyvyn ja yrittäjyyden varaan. Hallitus asetti ohjelmassaan tavoitteekseen työ- ja elinkeinoministeriön perustamisen vuoden 2007 loppuun mennessä. Tämä toteutettiin yhdistämällä työministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö ja siirtämällä uuteen ministeriöön myös aluekehitystä koskevat tehtävät sisäasiainministeriöstä. Samalla sisäasiainministeriöön keskitettiin työministeriön ja sisäasiainministeriön maahanmuuttotehtävät. Uudella ministeriöllä on tärkeä rooli innovaatio-, yrittäjyys-, työllisyys- ja energia-asioissa. Keskeisenä tavoitteena on konsernimaisen ohjaustavan avulla tehostaa ja yhdensuuntaistaa työllisyyden ja yrittäjyyden kehittämistoimenpiteitä sekä poikkihallinnollisesti vahvistaa aluekehitystoimenpiteiden synergiaa.

13 Työpolitiikan strategia Kertomusvuonna työhallinto toteutti vuosille laadittua työpolitiikan strategiaa. Ministeriöuudistuksen seurauksena työpolitiikan strategian erillistä kehittämistyötä ei enää jatkettu, vaan hallitusohjelman mukaiset linjaukset sisällytettiin työ- ja elinkeinoministeriön perustamisen strategisiin lähtökohtiin. Työpolitiikan alueelta päälinjaukseksi asetettiin työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman saatavuuden turvaaminen. Tämä edellyttää mm. työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman lieventämistä, jotta avoimet työpaikat täyttyvät nopeasti, rekrytointiongelmat vähenevät ja työttömyysjaksot lyhenevät, sekä ikääntyneiden työurien pidentämistä edelleen. Työn tuottavuuden nousu on keskeinen edellytys talouskasvun riittävälle jatkumiselle, koska työikäisen väestön määrän arvioidaan kääntyvän laskuun 2010-luvulla. Työministeriö asetti kesällä 2007 hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi työryhmän uudistamaan jouston ja turvan tasapainoa työmarkkinoilla ja työelämässä. Ryhmän toimikausi kestää vuoden 2010 loppuun saakka. Joustoturva on keskeisessä asemassa vuonna 2008 Euroopan kasvun ja työllisyyden strategian (ns. Lissabonin prosessi) uudistuksessa. Lähtökohtana on, että jokainen maa luo oman kansallisen joustoturvamallinsa olosuhteittensa ja toimintatapojensa pohjalta. Kansallisen joustoturvamallin kaavaillaan perustuvan aktiivisen työvoimapolitiikan, sosiaaliturvan, työlainsäädännön, työelämän laadun ja elinikäisen oppimisen koordinoituun kehittämiseen. Hallitus onkin käynnistänyt näiden asioiden edistämiseksi useita erillisiä hankkeita, kuten työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma, sosiaaliturvan kokonaisuudistus, aikuiskoulutusjärjestelmän kokonaisuudistus, aktiivisen työvoimapolitiikan vaikuttavuuden lisääminen, työmarkkinoiden kohtaannon parantaminen ja asuntopolitiikan kehittäminen. Joustoturvatyöryhmän tehtävänä on koota yhteen kokonaisnäkemys, Suomen malli, jolla tulevaisuudessakin varmistetaan työmarkkinoiden toimivuus, työvoiman saatavuus ja työn tuottavuuden nousu kestävällä tavalla, sekä sovittaa yhteen ko. mallin pohjalta edellä mainituissa hankkeissa tehtävää valmistelua jouston ja turvan tasapainon näkökulmasta. 1.3 EU:n työllisyysstrategia ja Suomen kansallinen toimenpideohjelma Eurooppa-neuvosto uudisti Lissabonin strategiaa vuonna 2005 ja asetti Euroopan unionin poliittisista painoalueista etusijalle taloudellisen kasvun ja työllisyyden. EU-maat ovat kirjanneet työllisyystavoitteensa kansallisiin toimenpideohjelmiin,

14 16 joka Suomessa on pääministeri Vanhasen ensimmäisen hallituksen ohjelman pohjalta valmisteltu kasvun ja työllisyyden toimenpideohjelma vuosiksi Suomen toimenpideohjelman valmistelua ja toteutumisen vuotuista raportointia koordinoi valtiovarainministeriö, työllisyyspolitiikan osuuden ollessa työministeriön vastuulla. Toimenpideohjelmassa Suomen työllisyyspolitiikan päätavoitteet ovat työllisyysasteen nostaminen ja työmarkkinoiden toiminnan parantaminen. Keskeisiä toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi ovat 1) työurien pidentäminen, 2) vero- ja etuusjärjestelmien sekä palkanmuodostuksen kannustinvaikutusten vahvistaminen sekä 3) työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantaminen. Suomi antoi komissiolle lokakuussa 2007 toisen väliarvion Lissabonin strategian toteutumisesta. Komissio julkaisi joulukuussa 2007 vuotuisen edistymisraporttinsa Lissabon-ohjelmien toimeenpanosta. Raporttiin sisältyvät myös komission ehdotukset maakohtaisiksi suosituksiksi, joita komissio ei esitä Suomelle. Raportissa todetaan, että Suomi on edistynyt erittäin hyvin kansallisen toimenpideohjelmansa täytäntöönpanossa vuosina Suomi on komission mukaan myös noudattanut hyvin kevään 2006 Eurooppa-neuvoston kokouksessa sovittuja sitoumuksia neljällä ensisijaisella alalla. Kansallisen toimenpideohjelman kaudella Suomen on kuitenkin vielä keskityttävä seuraaviin työpolitiikan haasteisiin: 1) jatketaan uudistuksia, joilla lisätään työvoiman saatavuutta, 2) vähennetään korkeaa rakennetyöttömyyttä etenkin vähän koulutettujen työntekijöiden ja nuorten osalta sekä 3) otetaan huomioon taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton tarjoamat mahdollisuudet.

15 17 2 Talouskehitys 2.1 Kansainvälinen talous Maailmantalouden kasvu vuonna 2007 jatkui vahvana, vaikka rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen, hinta- ja valuuttakurssikehitykseen sekä suuriin alueittaisiin ulkomaankaupan tasapainottomuuksiin liittyvät riskit lisääntyivät merkittävästi ja alkoivat luoda epävarmuutta talouskasvun kestävyydelle. Maailmantalouden arvioidaan kasvaneen keskimäärin noin 5 prosenttia ja maailmankaupan 6,5 prosenttia. Yhdysvalloissa tuotanto lisääntyi asuntomarkkinoihin liittyneistä suurista ongelmista huolimatta vielä yli 2 prosenttia. Loppuvuodesta USA:n BKT:n kasvu hiipui paitsi asuntoinvestointien myös kulutuksen heikentymisen vuoksi. Euroalueella kokonaistuotanto kasvoi vuonna 2007 arviolta yli 2,5 prosenttia, mutta korkeasuhdanteen huippu ohitettiin loppuvuodesta. Teollisuustuotanto ja yritysten investoinnit lisääntyivät ripeästi, sillä kehittyvien maiden vahva kysyntä kompensoi vielä euron vahvistumisen kielteisiä vaikutuksia. Myös kotitalouksien kulutus kasvoi suotuisan työllisyyskehityksen ja vähenevän työttömyyden ansiosta. Asuntorakentaminen vaimeni kuitenkin tuntuvasti. Öljyn hinta kääntyi vuoden mittaan uudelleen nousuun, ja muutoinkin raakaaineiden maailmanmarkkinahinnat pysyivät korkeana. Euron vahvistuminen hillitsi inflaatiopaineita Euroopassa. Teollisuusmaissa oli jo nähtävissä merkkejä palkkainflaation kiihtymisestä. 2.2 Talouskehitys Suomessa Vuonna 2007 Suomen kokonaistuotanto kasvoi 4,4 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Taloudellinen toimeliaisuus oli vahvaa ja laaja-alaista, joskin kasvu hidastui hieman loppuvuodesta. Vuonna 2007 BKT:n kasvua vauhditti työn tuottavuuden suotuisa kehitys. Sen osuus kasvusta oli noin 3 prosenttiyksikköä. Lähivuosinakin talouskasvua on haettava nimenomaan tuottavuutta ja työllisyyden laatua parantavista tekijöistä, kun työvoiman saatavuus väestön ikääntymisen vuoksi vaikeutuu. Kaikki kansantalouden kysyntäerät vauhdittivat talouskehitystä vuonna Viennin määrä lisääntyi 4,8 prosenttia ja tuonnin 4,1 prosenttia. Vaihtotase oli liki 8 mrd. euroa ylijäämäinen. Kulutusmenot kasvoivat 2,8 prosenttia, joista yksityiset kulutusmenot jopa 3,7 prosenttia. Kiinteät investoinnit lisääntyivät 7,6 prosenttia.

16 18 Kotitaloudet velkaantuivat edelleen nopeasti ja säästämisaste heikkeni. Velkaantumista lisäsi yhä vilkas asuntokauppa ja kotitaloushyödykkeiden hankinnat. Kotitalouksien ostovoiman kasvu oli 2,4 prosenttia. Vuoden lopulla kotitalouksien keskimääräiset velat vastasivat jo yli 100 prosenttia vuosituloista. Julkisen kulutuksen kasvu oli 0,8 prosenttia. Valtion menot pysyivät budjettikehysten määrittelemissä puitteissa ja rahoitusylijäämä nousi 2,0 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Kansantalouden investointiaste nousi 20,3 prosenttiin. Yksityiset investoinnit lisääntyivät 8,1 prosenttia erityisesti liike-, toimisto- ja teollisuusrakentamisen vilkkauden ansiosta. Sen sijaan asuinrakennusinvestointien kasvu hidastui merkittävästi edellisvuodesta. Julkiset investoinnit kasvoivat 3,5 prosenttia lähinnä infrastruktuurihankkeiden vuoksi. Kuluttajahintaindeksi kohosi vuoden 2007 aikana 2,6 prosenttia. Inflaatiota vauhditti eniten asumisen kallistuminen mm. asuntolainojen korkojen nousun, osakehuoneistojen ja kiinteistöjen hintojen kohoamisen sekä vuokrankorotusten seurauksena. Myös ajoneuvojen käyttökustannusten nousu, elintarvikkeiden, kulutusluottojen sekä ravintola- ja kahvilapalvelujen kallistuminen vaikuttivat inflaatioon. Keskimäärin kuluttajahintaindeksi kohosi 2,5 prosenttia. Ansiot lisääntyivät 3,3 prosenttia eli hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Uusien palkkaratkaisujen ja eräiden kertaluontoisten erien ajoittumisen vuoksi ansiotason nousu nopeutui vuoden lopulla yli viiteen prosenttiin. Yksikkötyökustannukset lisääntyivät alkuvuoden 2007 maltillisten palkankorotusten johdosta vain vähän.

17 19 Volyymivuosimuutos-% Bruttokansantuote Tavaroiden ja palvelujen vienti Yksityiset kulutusmenot Yksityiset kiinteät investoinnit Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Kuvio 1. muutos BKT:n, viennin ja yksityisten kulutusmenojen ja kiinteiden investointien

18 3 Työllisyystilanteen kehitys Työvoiman kysyntä Kertomusvuonna työllisyyden kehitys oli erittäin hyvä (kuvio 2). Työllisiä oli keskimäärin henkilöä. Määrä lisääntyi edellisestä vuodesta henkilöä. Vuonna 2007 keskimääräinen työllisyysaste (15 64-vuotiaat) oli 69,9 prosenttia. Edellisestä vuodesta työllisyysaste kohosi prosenttiyksiköllä. Työikäisen (15 64-vuotiaat) väestön määrä oli henkilöä. Määrä lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna henkilöllä. Työvoiman kysynnän vahvistumista osoittaa myös työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen määrän kasvu. Parantuneen työllisyyden myötä myös tehtyjen työtuntien määrä lisääntyi. % Työttömät(* Kokonaistuotanto (vas.ast.) Työvoima**, trendi, (oik.ast.) Työlliset**, trendi, (oik.ast.) Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus *)Työttömien lukumäärä viivojen välissä eli työvoima miinus työlliset **Työvoima ja työlliset 1000 henkilöä Kuvio 2. Työvoiman kysyntä ja tarjonta sekä tuotannon kasvu Työllisyyden paraneminen keskittyi yksityiselle sektorille, jossa työllinen työvoima lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna yli henkilöä. Julkisella sektorilla vastaava lisäys oli yhteensä henkilöä. Loppuosa oli toimialaltaan tuntemattomia. Valtiolla työllisten määrä lisääntyi 3 200:lla ja kunnissa ja kuntayhtymissä

19 21 väheni 1 300:lla. Vuonna 2007 työllisistä keskimäärin henkilöä (74 %) työskenteli yksityisellä sektorilla, (20 %) kunnissa ja kuntayhtymissä ja (6 %) valtiolla 1. Työvoimatutkimuksessa julkisen sektorin lukuihin sisältyvät valtion, Ahvenanmaan maakuntahallinnon, kuntien ja kuntayhtymien virastojen ja laitosten sekä julkisten liikelaitosten työvoima. Työllisyys parani kaikilla päätoimialoilla paitsi maa- ja metsätaloudessa ja liikenteessä. Maa- ja metsätaloudessa työllisten määrä väheni noin henkilöllä (kuvio 3). Maa- ja metsätaloudessa työllisyyden aleneva trendikehitys on jatkunut jo vuosikymmeniä. Liikenteessä työllisten määrä väheni 6 300:lla. Työvoiman kysyntä oli voimakkainta rahoitus-, vakuutus- ja liike-elämän palveluissa, joissa työllisten määrä lisääntyi henkilöä. Työllisyys lisääntyi merkittävästi myös kaupan ja majoituksen toimialalla, jossa työllisten määrä kasvoi :lla. Rakennusala työllisti henkilöä edellisvuotista enemmän. Teollisuuden työllisyyskehitys hidastui. Alan työllisten määrä lisääntyi vain 900:lla, kun se edellisenä vuonna lisääntyi henkilöä. Vuosina teollisuuden työllisten määrä väheni yhteensä liki :lla. 100 henkilöä /I 2007/II 2007/III 2007/IV Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa, maj. ja ravintola Liikenne Rah., vak. ja liike-el. palvelut Julkiset ja muut palvelut Toimialat yhteensä Kuvio 3. Työllisten määrän muutokset (edellisen vuoden vastaavasta vuosineljänneksestä) toimialoittain vuonna Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan.

20 22 Työllisistä oli palkansaajia henkilöä (87,4 %) ja yrittäjiä sekä heitä avustavia perheenjäseniä (12,6 %). Myös maatalousyrittäjät sisältyvät viimeksi mainittuun lukuun. Palkansaajien määrä lisääntyi :lla, mutta yrittäjien ja avustavien perheenjäsenten määrä väheni 600:lla. Vielä edellisenä vuonna yrittäjien ja avustavien perheenjäsenten määrä lisääntyi :lla. Palkansaajista toimihenkilöitä oli ja työntekijöitä Toimihenkilöiden osuus palkansaajista on jo pitemmän aikaa trendiluonteisesti kasvanut. Työllisestä työvoimasta naisia oli ja miehiä Työllisten naisten määrä lisääntyi :lla eli 2,1 prosenttia ja työllisten miesten :lla eli 1,9 prosenttia edellisestä vuodesta. Naisten työllisyysaste nousi 1,2 prosenttiyksiköllä 68,5 prosenttiin ja miesten 0,8 prosenttiyksiköllä 71,3 prosenttiin. Vuonna 2007 työllisten määrä lisääntyi kaikissa muissa paitsi ja vuotiaiden ikäryhmissä. Lisäys oli suurin vuotiaiden ( henkilöä) ikäryhmässä, minkä seurauksena ikäryhmän työllisyysaste nousi edellisvuodesta 1,9 prosenttiyksikköä 39,1 prosenttiin vuotiaiden ikäryhmissä työllisyysaste nousi 2,6 prosenttiyksikköä, ja se oli 43,2 prosenttia. Nämä luvut osoittavat, että yhä enemmän ikääntyviä työntekijöitä jatkaa entistä pitempään työelämässä. Keskeisiä syitä työurien pitenemiselle ovat vuoden 2005 eläkeuudistus, työelämän kehittämistoimet. Nuorten hyvään työllistymiseen on vaikuttanut ennen muuta suotuisa talous- ja työllisyyskehitys sekä työvoiman vaikeutunut saatavuus. Suomessa työhön osallistumisasteet nuoremmissa ja vanhemmissa ikäluokissa ovat matalampia kuin muissa Pohjoismaissa. Viime vuosina ero muihin Pohjoismaihin on kuitenkin kaventunut. Työhön osallistumisen aktiviteetti on korkein parhaassa työiässä olevilla vuotiailla. Tässä ikäryhmässä työllisyysaste vuonna 2007 oli 85,0 prosenttia. Se nousi edellisestä vuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Nuorten alle 30-vuotiaiden työllisyysaste nousi 55,0 prosenttiin edellisvuoden 52,9 prosentista. Ikääntyvien vuotiaiden työllisyysaste oli sama kuin alle 30-vuotiaiden nuorten työllisyysaste eli 55,0 prosenttia. Vuonna 2007 osa-aikatyössä työskenteli keskimäärin henkilöä eli 13,4 prosenttia palkansaajista. Heistä naisia oli lähes kaksi kolmasosaa. Vastaavat luvut vuotta aikaisemmin olivat ja 13,5 prosenttia. Osa-aikaisten työllisten määrä lisääntyi noin 4 000:lla, mutta heidän osuutensa palkansaajista laski 0,1 prosenttiyksikköä. Vastentahtoisesti osa-aikatyötä tai lyhennettyä työviikkoa tekeviä lomautettuja oli noin kolmannes kaikista osa-aikatyöllisistä. Suomessa osaaikaisen työn osuus on edelleen suhteellisen alhainen verrattuna moniin Euroopan maihin.

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.5.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 24.6.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 23.9.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1. Työttömät

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 24.6.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli toukokuun

Lisätiedot

Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua. Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9.00

Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua. Työllisyyskatsaus, elokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys väheni Etelä-Savossa koulujen alettua Työllisyyskatsaus, elokuu 2015 22.9.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli elokuun lopussa työttömänä

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Työllisyyskertomus vuodelta 2008

Työllisyyskertomus vuodelta 2008 Työllisyyskertomus vuodelta 2008 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 18/2009 Työllisyyskertomus vuodelta 2008 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 18/2009 Työ-

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa

Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa NÄKYMIÄ KESÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Taantuma kaksinkertaisti yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrän Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, toukokuu 2012 26.6.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.7. klo 9.00 Uuden työvoiman tarve hiipui selvästi kuussa Kainuussa Lomautukset ja oppilaitoksista valmistuneet kohottivat työttömyyttä

Lisätiedot

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin NÄKYMIÄ 2015 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2015 Julkistettavissa 24.2.2015 klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin Kainuussa työttömyyden kehitys

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2012

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2012 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 21.8. klo 9.00 Työttömyys pysytteli likipitäen vuoden takaisella tasolla Työttömyysjaksot pitkittyvät työttömyyseläkeputki on

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.9. klo 9.00 Kausivaihtelu pudotti työttömien määrää Myös vuositasolla pientä laskua Työttömien määrä putosi Kainuussa kuussa

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus Huhtikuu 2015

Työllisyyskatsaus Huhtikuu 2015 Työllisyyskatsaus Huhtikuu 215 Huhtikuussa 338 6 työtöntä työnhakijaa 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 LAAJA TYÖTTÖMYYS eli työttömät työnhakijat ja palveluissa olevat Työ ja elinkeinotoimistoissa oli huhtikuun

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.7. klo 9.00 Kesäkuu ei tuonut ta työttömyyden kokonaiskuvaan Vuosimuutokset ovat pieniä, Kajaanin työttömyys kasvoi touko-kuussa

Lisätiedot

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras Työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 25.6.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.6.2014 Tilannekatsaus 30.5.2014 Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan TE-toimistossa oli toukokuun 2014 tilannekatsauspäivänä 32337 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työllisyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työllisyyskatsaus Kesäkuu 215 Kesäkuussa 368 9 työtöntä työnhakijaa 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 LAAJA TYÖTTÖMYYS eli työttömät työnhakijat ja palveluissa olevat Työ ja elinkeinotoimistoissa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.1.2016 klo 9.00 Piristynyt työvoiman kysyntä laski työttömyyttä viime vuonna Vuosi päättyi työllisyyden suhteen myönteisiin

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Toukokuun työllisyyskatsaus 5/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.6. klo 9.00 Työttömien määrä pysynyt koko alkuvuoden korkealla tasolla

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Muutamia linkkejä tilastoihin Tilastokeskuksen työvoimatutkimus: http://www.stat.fi/til/tym.html Kuntoutussäätiön tutkimuksessaan suosittamat nuorisotakuun seurantatilastot:

Lisätiedot

Työttömyys jumiutui huhtikuussa lähes vuoden takaiselle tasolle

Työttömyys jumiutui huhtikuussa lähes vuoden takaiselle tasolle NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.5. klo 9.00 Työttömyys jumiutui kuussa lähes vuoden takaiselle tasolle Työttömyys väheni Kajaanin seudulla, mutta kasvoi samanaikaisesti

Lisätiedot

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 73,1 prosenttia, mikä oli hitusen alempi kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen kasvussa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 20.1.2009 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 20.1.2009 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 20.1.2009 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 400 '000 350 300 250 (1)

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014 NÄKYMIÄ TAMMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Tammikuun työllisyyskatsaus 1/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.2. klo 9.00 Avoimia työpaikkoja tammikuun

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Lokakuun työllisyyskatsaus 10/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.11. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita vajaa 5

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.12. klo 9.00 Marraskuun lopussa 9 537 avointa työpaikkaa kasvua

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2013 NÄKYMIÄ JOULUKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Joulukuun työllisyyskatsaus 12/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu on tasaantunut, pitkäaikaistyöttömyys

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 050 380 6231 Jouni Nupponen 050 395 5170 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/ Julkaisuvapaa tiistaina 21.5. klo 9.00 Työttömyys edelleen viime

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.1.2015 Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2014) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2014 lopussa 38529 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, syyskuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllikatsaus, kuu Julkistettavissa 20.10. klo 9.00 Työttömyys vähenee jälleen Kainuussa Yksi taustalla oleva syy on ikärakenne Työttömyys on alkukesän jälkeen palannut

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.9. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 13,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013

Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita kesäkuun lopussa yli 74 000 Uudenmaan

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.3. klo 9.00 Nuorisotyöttömyyden kasvu

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 23.4. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 14,9 % enemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus Lokakuu 2014

Työllisyyskatsaus Lokakuu 2014 Työllisyyskatsaus Lokakuu 214 Lokakuussa 319 9 työtöntä työnhakijaa 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 LAAJA TYÖTTÖMYYS eli työttömät työnhakijat ja palveluissa olevat Työ ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 Julkaisuvapaa 24.7.2012 klo 9.00 Kesäkaudelle ominainen työttömyyden kasvu näkyi kesäkuussa Kanta- ja Päijät-Hämeen

Lisätiedot

2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016

2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 2016:37 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä 73,8 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 4/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 4/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 4/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 22.5.2012 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi hieman viime

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 9/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 9/2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 9/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 5,8 % viime vuodesta

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 9/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 9/2015 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 9/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 20.10.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi hieman syyskuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 90 876 avoimia

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus Tammikuu 2016

Työllisyyskatsaus Tammikuu 2016 Työllisyyskatsaus Tammikuu 2016 Tammikuussa 368 100 työtöntä työnhakijaa Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta ELY keskuksittain 0,0 4,9 (1) 5,0 9,9 (0) 10,0 14,9 (7) 15,0 20,0 (8) Lappi 17,2 Pohjois

Lisätiedot

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013

Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Santtu Sundvall 0295 020 914 Jouni Nupponen 0295 021 117 Heinäkuun työllisyyskatsaus 7/ Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. klo 9.00 Alle 25-vuotiaita työttömiä

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus Marraskuu 2015

Työllisyyskatsaus Marraskuu 2015 Työllisyyskatsaus Marraskuu 215 Marraskuussa 342 1 työtöntä työnhakijaa 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 LAAJA TYÖTTÖMYYS eli työttömät työnhakijat ja palveluissa olevat Työ ja elinkeinotoimistoissa oli marraskuun

Lisätiedot

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar INSINÖÖRILIITTO IL ry Tutkimus/Jlar 14.9. TYÖTTÖMYYS SEURAA KAUSIVAIHTELUA, VASTAVALMISTUNEIDEN TILANNE KOHENTUNUT Työttömyystietoja heinäkuussa t Työttömien insinöörien määrä nousi tyypillisen kausivaihtelun

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 3/2014

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 3/2014 Julkaisuvapaa torstaina 24.4.2014 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 7 % viime vuodesta Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi Iitti

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 23.6.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 23.6.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 23.6.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 22.12.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu hidastunut koko maassa, Pohjanmaan ELYalueen tahti nyt maan keskiarvoa.

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2013 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 050 395 5170 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 24.9. klo 9.00 Työttömiä nuoria yli 40 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan

Lisätiedot