Esteiden poistaminen Romaninaiset ja julkisen terveydenhuollon saatavuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esteiden poistaminen Romaninaiset ja julkisen terveydenhuollon saatavuus"

Transkriptio

1 European Monitoring Centre on Racism and Xenophobia Observatories Européen des Phénomènes Racistes et Xénophobes Europäische STELLE zur Beobachtung von Rassismus und Fremdenfeindlichkeit Esteiden poistaminen Romaninaiset ja julkisen terveydenhuollon saatavuus

2 Sisällysluettelo Esipuhe 1 Tiivistelmä 3 i. Johdanto 3 ii. Yleiskatsaus 4 iii. Keskeiset havainnot 6 iv. Suositukset 8 OSA I A. Johdanto Romaninaiset ja terveydenhuollon saatavuus: riittämättömästi käsitelty aihe Romaniyhteisöjen terveydentila: yleiskatsaus 14 B. Oikeudelliset normit Syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden periaatteet Erityistoimet Oikeus korkeimpaan saavutettavissa olevaan terveyteen Romaninaisten osallistuminen terveydenhuollon saatavuuden parantamiseen 30 C. Etnisten tietojen keruun merkitys terveydenhuollon saatavuuden parantamisessa 35 OSA II A. Romanien syrjintä terveydenhuoltopalvelujen tarjoamisessa Lääkärien kieltäytyminen romanipotilaiden hoitamisesta Terveysalan laitosten kieltäytyminen romanien hoitamisesta Romanien erottelu terveysalan laitoksissa Romanien huonompi ja alentava kohtelu Syrjintä ensiavun tarjoamisessa 47 B. Romaninaisten terveydenhuollon saatavuuden parantaminen Ennaltaehkäisevän hoidon saatavuus ja romaninaisten terveyttä koskevat asenteet Lisääntymis- ja seksuaaliterveydenhuollon saatavuus 51 2

3 a. Äitiysterveydenhuollon saatavuus 52 b. Perhesuunnittelupalvelujen saatavuus 54 c. Seksuaaliterveydenhuollon saatavuus Perheväkivalta ja romaninaiset Mielenterveyspalvelujen saatavuus Päihderiippuvuushoidon saatavuus 65 OSA III A. Asiakirjoin todistetun oikeusaseman saatavuus Oikeusaseman saatavuus Henkilöllisyyden osoittavien asiakirjojen saatavuus 71 B. Sosiaalietuuksien saatavuus ja terveys 74 C. Koulutuksen saatavuus ja terveys 79 D. Sopivan asunnon saatavuus ja terveys Puutteelliset elinolot Asuinpaikkaa koskevat vaatimukset Pakkohäädöt 90 OSA IV A. Terveys ja hallitusten strategiat romanien tilanteen parantamiseksi Julkisten palvelujen saatavuuden parantamisen kannalta oleelliset hallitusten strategioiden osa-alueet 93 a. Syrjinnän vaikutuksen tunnustaminen terveydenhuollon saatavuutta haittaavana tekijänä 94 b. Erityistoimien täytäntöönpanoa tukevat tiedotuskampanjat 95 c. Yleisen integrointiohjelman koordinointi ja valvonta erityisesti paikallistasolla 97 d. Erityiselimen täytäntöönpanemat asianmukaiset syrjinnän vastaiset lait 98 e. Romanien terveyteen liittyvien näkökohtien laajan huomioonottamisen varmistavat toimet Hallitusten strategioiden osa-alueet, joilla parannetaan terveydenhuollon saatavuutta romaninaisten kohdalla 101 3

4 a. Kokonaisvaltainen, sukupuolinäkökulman huomioon ottava lähestymistapa naisten terveyteen 101 b. Naisten tarpeiden integrointi yleiseen terveydenhuoltoon ja siihen liittyviin palveluihin monialaisen lähestymistavan pohjalta 103 B. Terveydenhuollon saatavuuden parantaminen edistämällä romanikulttuurin tuntemusta 105 C. Terveydenhuollon saatavuuden parantaminen terveysasioiden romaniyhdyshenkilöiden avulla 107 D. Hallitustenvälisten aloitteiden tarjoamat mahdollisuudet romaninaisten terveydenhuollon saatavuuden parantamisessa 110 OSA V Suositukset 113 4

5 Esipuhe Romaniyhteisön tilanteesta eri puolilla Eurooppaa on tullut mittari, jolla mitataan perusoikeuksissa ja yhteiskunnallisessa oikeudenmukaisuudessa saavutettua edistystä. Oheinen kertomus paljastaa, että romaninaisten terveydenhuollon tilanne on kehno, ja että vielä on paljon tehtävää. Myös monet muut kertomukset esim. työllisyyden tai koulutuksen alalta kertovat romaniyhteisön ahdingosta. Sosiaalisen turvallisuuden, terveyden, asuntojen saatavuuden, koulutuksen ja muiden kehityksen mittapuiden kohdalla saavutettu edistys jää vajavaiseksi, jos yhteiskunnan kaikki jäsenet eivät voi hyötyä siitä. Kaikkien yksilöiden oikeus yhdenvertaisuuteen lain edessä ja suoja välitöntä syrjintää vastaan on demokraattisten yhteiskuntien kulmakivi. Henkilön rotuun, etniseen alkuperään tai sosiaaliseen asemaan perustuva eriarvoisuus, syrjintä ja sosiaalinen syrjäytyminen on väärin paitsi oikeuden näkökulmasta myös moraalisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta, ja sillä on myös vaikutuksia taloudelliseen kehitykseen. On kaikkien edun mukaista, että yhteiskunnan jokainen jäsen voi osallistua yhteiskunnan elämään vapaasti ja tasa-arvoisesti ja hyödyntää kaikkia mahdollisuuksiaan ihmisenä, oman yhteisönsä jäsenenä ja kansalaisena. Tämä tutkimus sai alkunsa Etyjin vähemmistövaltuutetun toimiston johtajan ehdotuksesta toteuttaa jatkotoimia niiden havaintojen pohjalta, jotka esitettiin vähemmistövaltuutetun huhtikuussa 2000 julkaisemassa romanien ja sintien tilannetta Etyj-alueella käsittelevässä kertomuksessa (Report on the Situation of Roma and Sinti in the OSCE Area. ) Tässä kertomuksessa yksilöitiin useita kysymyksiä julkisen edun näkökulmasta ja esitettiin joukko suosituksia, joiden tarkoituksena oli pääosin poistaa esteet yhdenvertaisen kohtelun täyden toteutumisen tieltä. Terveysala erottui muista aloista jo saatavilla olevien tietojen puutteen vuoksi sekä sukupuolen ja rasismin välisten ilmeisten kytkösten vuoksi. Tässä kertomuksessa työtä jatketaan tuon alkuperäisen Etyj-kertomuksen pohjalta kiinnittämällä huomiota romaninaisten yleiseen tilanteeseen ja heidän terveydenhuoltoaan koskeviin huolenaiheisiin. Romaninaisia ja julkisen terveydenhuollon saatavuutta käsittelevä hanke, johon tämä kertomus kuuluu keskeisenä osana, on ensimmäinen yhteistyöhanke Etyjin vähemmistövaltuutetun toimiston, Euroopan neuvoston maahanmuuttoa sekä romanien asioita käsittelevän osaston ja Euroopan unionin rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen välillä. Kyseessä on malliesimerkki onnistuneesta alueellisesta yhteistyöstä, jossa hallitustenväliset organisaatiot yhdistävät asiantuntemustaan ja voimavarojaan. Tämä yhteishanke lähti liikkeelle yleisestä romaneja koskevasta huolesta, jonka yhteydessä romaninaisten terveyshuoliin pyrittiin puuttumaan eri alojen asiantuntemuksen ja kokemuksen ihmisoikeuksien analysoinnista ja terveys- ja koulutusstrategioita koskevasta tiedosta rasismin ja muukalaisvastaisuuden torjuntaa koskeviin kokemuksiin pohjalta. Edellä mainitut kolme elintä ovat vakuuttuneita siitä, että politiikka, joka perustuu kattaviin tietoihin, luotettavaan dataan ja kansainvälisiin standardeihin ja jossa otetaan huomioon asianosaisten näkemykset ja toiveet, voi vaikuttaa merkittävästi ihmisten elämään. Tällaisten politiikkojen tehokkaalla täytäntöönpanolla voidaankin kaventaa eroja eri ryhmille tarjolla olevien mahdollisuuksien välillä ja edistää sellaisten yhteenkuuluvuuteen perustuvien yhteisöjen luomista, joissa kaikilla jäsenillä on paikkansa ja joihin he voivat osallistua. 1

6 Syrjinnän poistaminen vaatii toimia kaikilta, mutta päävastuu on hallituksilla, joilla on keskeinen rooli näiden kysymysten hoitamisessa poliittisten linjausten ja käytännön toimien, lainsäädännön sekä valtiollisten elinten toiminnan ohjauksen kautta. Ilman kansalaisyhteiskunnan aktiivista osallistumista ja romaninaisten itsensä ratkaisevaa tukea parhaimpiakin politiikkoja ja parhaintakin lainsäädäntöä uhkaa kuitenkin epäonnistuminen. Tässä kertomuksessa hahmotellaan joukko suosituksia, jotka koskevat lainsäädäntötoimia, romanien mahdollisuuksien parantamista ja terveysviranomaisrakenteita, terveyskasvatusta ja tietoisuuden parantamista. Tutkimuksen aikana kaksi riippumatonta asiantuntijaa, Anna Pomykala sekä hänen avustajansa Mariana Buceanu, vierailivat eri maissa ja suorittivat yksittäiset haastattelut. Kiitos kuuluukin kaikille hankkeeseen osallistuneille ja Anna Pomykalalle osaltaan myös tämän kertomuksen valmistelusta, sekä kaikille, jotka osallistuivat haastatteluihin, editointiin ja kuulemisprosessiin samoin kuin kaikille niille, jotka ovat muulla tavoin tukeneet tämän hankkeen toteuttamista. Erityinen kiitos kuuluu romaninaisille itselleen heidän osallistumisestaan ja panoksestaan tähän hankkeeseen, ja tällöin erityisesti Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen Wienissä 28. ja 29. marraskuuta 2002 järjestämän romaninaisia ja terveydenhuollon saatavuutta koskevan kansalaisjärjestökokouksen osallistujille. Kiitos kuuluu lisäksi Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukselle ja Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskukselle niiden merkittävästä taloudellisesta tuesta hankkeelle, sekä Themis-säätiölle, joka myönsi hankkeen alussa Anna Pomykalalle pienen, mutta merkittävän avustuksen, jonka avulla hän pystyi osallistumaan kahteen kansainväliseen konferenssiin, joissa luotiin erittäin tärkeitä kontakteja. Tämän kertomuksen tarkoituksena on auttaa päättäjiä ja lainlaatijoita paremmin ymmärtämään monimutkaisia ja toisiinsa kytkeytyneitä terveydenhuoltokysymyksiä sekä parantamaan romaninaisia ja terveyttä koskevien politiikkojen suunnittelua ja täytäntöönpanoa. Kyseessä on pahoin laiminlyöty osa-alue romaneja koskevassa työssä, ja on toivottavaa, että kertomus edistää sellaisten konkreettisten ja käyttökelpoisten politiikkojen, strategioiden ja ohjelmien suunnittelua ja täytäntöönpanoa, jotka voivat toimia innoituksena jatkotoimille kertomuksessa käsitellyillä aloilla. Tästä koituva hyöty on romaninaisten ja heidän perheidensä lisäksi yhteiinen kaikille muillekin. 31. heinäkuuta 2003 Tämän kertomuksen on laatinut riippumaton tutkija Etyjin vähemmistövaltuutetun toimiston, Euroopan neuvoston maahanmuuttoa sekä romanien asioita käsittelevän osaston ja Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen (EUMC) yhdessä toteuttaman hankkeen "Romaninaiset ja julkisen terveydenhuollon saatavuus" alaisuudessa. Kopiointi on sallittu muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan lähde mainitaan. Kirjoittajan näkemykset eivät välttämättä edusta Etyjin vähemmistövaltuutetun toimiston, Euroopan neuvoston tai EUMC:n kantoja. 2

7 Tiivistelmä i. Johdanto Tämän hankkeen tavoitteena on jatkaa työtä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) vähemmistövaltuutetun toimiston romanien tilanteesta Etyjin alueella huhtikuussa 2000 antamassa kertomuksessa (Report on the Situation of Roma and Sinti in the OSCE Area) esitettyjen havaintojen pohjalta. Varsinkin siksi, että tästä kiistatta tärkeästä aiheesta ei ole saatavilla riittävästi tietoa, oli tarpeen laatia laaja tutkimus ja kertomus, jossa esitetään poliittisia suuntaviivoja. Siksi hankkeessa pyritään valottamaan ja ymmärtämään romaninaisten tilannetta terveydenhuoltoa koskevan elintärkeän aiheen osalta, tutkimaan aihetta käytössä olevien normien ja yhteisön todellisten tarpeiden näkökulmasta sekä tekemään asianmukaisia päätelmiä ja käytännön ehdotuksia. Hankkeessa pyrittiin siis saamaan aikaan kiinnostusta ja virittämään toimintaa erityisesti hallituksissa samoin kuin edistämään romaninaisten orastavaa Euroopan laajuista liikettä, jotta he saisivat mahdollisuuden toimia vapaina ja vastuullisina kansalaisina. Tämän Euroopan neuvoston hallinnoimaa hanketta on valvonut neuvoa-antava ryhmä, joka koostuu Euroopan neuvoston, Etyjin vähemmistövaltuutetun toimiston, Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston, Euroopan unionin Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen (EUMC) sekä Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan aluetoimiston edustajista. Kertomus perustuu ensi sijassa pääasiallisen kirjoittajan Bulgariassa, Suomessa, Ranskassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Kreikassa, Unkarissa, Irlannissa, Liettuassa, Moldovassa, Alankomaissa, Puolassa, Romaniassa, Serbiassa ja Montenegrossa, Slovakiassa ja Espanjassa tekemiin haastatteluihin. Kussakin maassa haastateltiin hallitusten, kansalaisjärjestöjen ja muiden romanien puolesta työskentelevien instituutioiden edustajia sekä romaninaisia itseään. Kertomus perustuu myös eri maihin tehtyjen vierailujen aikana hallintoviranomaisille lähetetyn kyselyn avulla kerättyyn varsinaiseen aineistoon sekä toissijaiseen tutkimukseen. Lukuisat ministeriöt ja kansalaisjärjestöt vastasivat kyselyyn, jolla pyrittiin valottamaan romaninaisten ja terveydenhuollon saatavuuden tilannetta heidän kotimaissaan. Tämä yhteistyö oli erittäin arvokasta, ja se helpotti suuresti kirjoittajan työtä. Erityisen hyödyllisiä olivat niiden valtioiden hallituksilta saadut kirjalliset kommentit, joissa vierailtiin tai joiden kanssa käytiin merkittävää kirjeenvaihtoa tämän kertomuksen alustavan luonnoksen ennakkojakelun yhteydessä. Kommentteja saatiin seuraavilta valtioilta: Unkari, Liettua, Kreikka, Irlanti, Romania ja Espanja. Hallitusten vastausten sisältö on mahdollisuuksien mukaan ja soveltuvin osin sisällytetty tämän kertomuksen tekstiin. Vierailun kohteena olevat maat valittiin tavoitteena saada käsitys terveydenhuollon saatavuuden tilanteesta erilaisissa konteksteissa ja eri romaniyhteisöissä, jotka ovat eri vaiheissa terveydenhuollon tilanteeseen puuttumista koskevien aloitteiden kehittämisessä tai täytäntöönpanossa. Tällä tavalla voitiin yksilöidä erilaisia hyviä käytäntöjä sekä aloja, joilla tulevaisuudessa on toteutettava toimia. Koska tämä tutkimus ei pyri olemaan tyhjentävä ja koska 3

8 tutkimukseen käytettävissä olevat varat ja aika olivat rajoitetut, oli mahdollista vierailla vain joissakin maissa. Jäljempänä käsitellyt kysymykset heijastavat joitakin tärkeitä huolenaiheita, joita liittyy terveydenhuollon ja muiden julkisten palvelujen saatavuuteen romaniyhteisöissä eri puolilla Eurooppaa. Ne eivät edusta tyhjentävästi kaikkia niitä tapoja, joilla valtiot voivat täyttää velvollisuutensa taata yhtäläiset mahdollisuudet käyttää terveydenhuoltopalveluja syrjimättömältä pohjalta. Lisäksi se, että jotakin maata ei mainita tietyn käytännön käsittelyn yhteydessä, ei tarkoita, ettei kyseistä käytäntöä esiintyisi siellä. Tarkoituksena ei myöskään ole vihjata, ettei kyseisessä maassa ponnisteltaisi käytäntöön puuttumiseksi. Tämän kertomuksen toivotaan edistävän sitä, että tutkitaan tarkemmin niitä tapoja, joilla syrjintä terveydenhuollon ja siihen liittyvien julkisten palvelujen tarjoamisessa vaikuttaa romaneihin, erityisesti naisiin. Tällaisen tiedon pohjalta tulisi uudistaa, kehittää ja panna täytäntöön tehokkaita valtiollisia politiikkoja, joilla taataan romaninaisille ja heidän yhteisöilleen julkisten palvelujen saatavuus syrjimättömyyden ja kulttuurinäkökohtien huomioimisen pohjalta. Sen tulisi johtaa myös romaninaisten laajempaan osallistumiseen kaikkeen päätöksentekoon ja päätösten täytäntöönpanoon. ii. Yleiskatsaus Tämän kertomuksen tarkoituksena on täydentää analyysia ja poliittisia vaihtoehtoja, joiden päämääränä on poistaa syrjintä ja parantaa romani-, 1 mustalais- ja kiertolaisnaisten ja heidän yhteisöjensä asemaa. Kaikissa yhteyksissä annetaan esimerkkejä hyvistä käytännöistä tarkoituksena auttaa valtioita kehittämään tehokkaita kohdennettuja politiikkoja asianosaisia kuullen ja yhteistyössä heidän kanssaan. Syrjimättömyys ja yhdenvertainen kohtelu terveydenhuoltopalvelujen tarjoamisessa kuuluvat kansainvälisen oikeuden nojalla valtioiden velvollisuuksiin. Kaikkien henkilöiden oikeus yhdenvertaiseen kohteluun on kansainvälisesti ja kansallisesti tunnustettu perusihmisoikeuksiin kuuluva perusperiaate ja vapaiden ja oikeudenmukaisten yhteiskuntien kehittämisen kulmakivi. Oikeudet ovat muutakin kuin laillisia velvoitteita, ja ne antavat mahdollisuuden kaikkien yhteiskunnan jäsenten koko potentiaalin hyödyntämiseen ja sosiaaliselta yhteenkuuluvuudeltaan parempien yhteisöjen luomiseen. Tämä koituu valtion yleiseksi hyödyksi sekä taloudellisesti että sosiaalisesti. Kuten kertomuksessa korostetaan, romaniyksilöiltä ja -yhteisöiltä puuttuvat monissa suhteissa mahdollisuudet hyödyntää koko potentiaaliaan ja osallistua tasavertaiselta pohjalta muuhun yhteiskuntaan. Perheillä on tärkeä asema sosiaalisesti hyvin yhteenkuuluvien yhteiskuntien luomisessa, ja siksi perheiden elinolot ovatkin ratkaiseva tekijä integroitumisen 1 Tästä eteenpäin termillä "romanit" viitataan etnisiin ryhmiin, jotka pitävät itseään "romaneina", sekä sellaisiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Irlannissa ja muualla asuviin ryhmiin kuten sintit, mustalaiset tai kiertolaiset (travellers), joiden kulttuurissa ja historiassa on samanlaisia piirteitä ja mikä tärkeintä jotka kohtaavat samanlaisia syrjintään ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyviä ongelmia. Viittaukset sinteihin, mustalaisiin, kiertolaisiin ja muihin ryhmiin on säilytetty niiltä osin kuin kyseisessä lähdemateriaalissa viitataan nimenomaan näihin ryhmiin. 4

9 tukemisessa. Romaninaisilla on keskeinen asema perheidensä ja yhteisöjensä terveyteen liittyvissä asioissa, ja siksi terveydenhuollon vapaa ja yhtäläinen saatavuus nousee keskeiseksi näkökohdaksi romaniyksilöiden ja -yhteisöjen ja sitä kautta koko yhteiskunnan edun yleisessä edistämisessä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi terveydenhuoltoon on kiinnitettävä enemmän huomiota romanien tilanteen parantamiseen tähtäävien hallitusten strategioiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. Saatetaan tarvita erityistoimia 2, joilla romaninaisille tarjotaan yhtäläiset mahdollisuudet käyttää terveydenhuoltopalveluja, jotka perustuvat syrjimättömyyteen ja kulttuurinäkökohtien huomioon ottamiseen. Erityisesti on edistettävä romaninaisten osallistumista kaikkiin päätöksenteon ja täytäntöönpanon vaiheisiin. Osassa I selostetaan tämän kertomuksen lähtökohtia, muun muassa syitä siihen, miksi romaninaisiin ja terveydenhuoltoon ei ole vielä kiinnitetty kipeästi kaivattua huomiota kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Romaniyhteisöjen terveystilanteesta esitetään lyhyt yhteenveto, jolla havainnollistetaan ongelman vakavuutta ja kontekstia, jossa toimia ja lisätutkimusta olisi kehitettävä. Oikeudellisia normeja esiteltäessä painotetaan syrjinnän vastaisten normien merkitystä tavoiteltaessa oikeutta saada parasta mahdollista terveydenhoitoa sekä edistää romaninaisten osallistumista omien julkisten palvelujen käyttömahdollisuuksien kehittämiseen. Lisäksi käsitellään sukupuolen perusteella eriteltyjen etnisten tietojen keräämisen merkitystä ja korostetaan suojatoimien tarvetta sekä tarvittaessa romanien osallistumista tiedonkeruuseen sen kaikissa vaiheissa. Osassa II kuvataan terveysalan työntekijöiden ja laitosten, joiden kanssa romanit saattavat joutua tekemisiin terveydenhuoltopalveluja käyttäessään, harjoittamaa välitöntä ja välillistä syrjintää. Näitä asioita käsitellään Yhdistyneiden kansakuntien (YK) taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevän komitean (CESCR) parasta saatavilla olevaa terveyttä koskevassa yleisessä huomautuksessa 3 annetun tiedollista, fyysistä ja taloudellista saatavuutta koskevassa puitekehyksessä. Osassa käsitellään muun muassa sellaisia syrjinnän muotoja kuin yleislääkärien ja terveysalan laitosten kieltäytyminen hoidosta, terveysalan laitoksissa harjoitettava erottelu, solvaaminen ja alentava kohtelu sekä vaikeudet ensiavun saamisessa. Kaikissa yhteyksissä korostetaan tehokkaan valvonnan ja sanktioiden merkitystä. Myös muita erityisesti romaninaisia koskevia esteitä tarkastellaan, muun muassa sukupuolidynamiikkaa, joka romaniyhteisöissä saattaa estää hoitoon pääsyn. Romaninaisten terveyttä koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan tarvetta korostetaan sukupuolinäkökulman kautta ja pitäen samalla mielessä naisten terveydelle ja hyvinvoinnille haitallisten asenteiden ja käytäntöjen muuttaminen. Lisäksi peräänkuulutetaan suurempaa avoimuutta ja konkreettisia toimia perheväkivaltaan puuttumisen, mielenterveyspalveluiden ja päihderiippuvuushoitojen osalta. Osassa III korostetaan, että terveydenhuollon saatavuus liittyy sekä edellytyksenä että erottamattomana osana oikeuden suoman identiteetin, riittävän sosiaalisen suojelun, koulutuksen sekä elin- ja asumisoloja koskevien vähimmäisvaatimusten toteutumiseen. Näiden oikeuksien sekä terveydenhuollon saatavuuden välisiä kytköksiä tarkastellaan joiltakin osin painottaen 2 Tässä kertomuksessa termillä "erityistoimet" tarkoitetaan myös positiivisia erityistoimia, sellaisina kuin ne on määritelty rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29 päivänä kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY (rotujen yhdenvertaisuudesta annetun direktiivin) 5 artiklassa. Erityistoimia käsitellään yleisemmin jäljempänä osan I luvussa B.2. 3 CESCR General Comment 14 on the right to the highest attainable standard of health, UN Doc. E/C.12/2000/4. 5

10 sellaisen välittömän ja välillisen syrjinnän poistamista, joka saattaa vaikeuttaa terveydenhuollon saatavuutta. Aiemmin liian vähän tarkasteltuja aiheita, kuten romanityttöjen ja -naisten koulutusta ja asumista koskevat erityistarpeita valotetaan tarkoituksena edistää niiden rutiiniluontoista huomioonottamista päätöksenteossa ja ohjelmien kehittämisessä. Osassa IV tarkastellaan tämänhetkisiä romanien tilanteen parantamiseen tähtääviä hallitusten strategioita tarkoituksena yksilöidä osatekijöitä, jotka ovat ratkaisevia parannettaessa julkisten palvelujen saatavuutta yleensä ja erityisesti romaninaisten terveydenhuollon saatavuutta. Näitä osatekijöitä ovat: erityiselinten rooli ja tehtävä syrjinnän torjumisessa ja yhdenvertaisen kohtelun edistämisessä; sellaisen terveyttä koskevan monialaisen lähestymistavan kehittäminen, jossa tunnustetaan syrjinnän merkitys terveydenhuollon saatavuutta haittaavana tekijänä; romanien terveyttä koskevien eri intressien huomioonottaminen; naisten oikeuksien ja sukupuolikysymysten neuvonantajan nimittäminen sukupuolinäkökulman huomioimiseksi ja sen varmistamiseksi, että romaninaisten tarpeet otetaan huomioon yleisten palvelujen yhteydessä. Terveysasioita käsittelevien romaniyhdyshenkilöiden käyttöä tarkastellaan olemassa olevien ohjelmien näkökulmasta sekä sen kannalta, mitkä ovat niiden tulevaisuuden mahdollisuudet edistää integroitumista terveyspalvelujen alalla ja parantaa romaninaisten julkista asemaa. Lisäksi tarkastellaan terveysalan työntekijöiden ja viranomaisten romanikulttuuria koskevan tiedon parantamisen merkitystä. Hallitustenvälisiä aloitteita terveydenhuollon saatavuuden parantamiseksi esitellään tarkoituksena antaa ideoita tavoitteiltaan vastaavien paikallisten ja kansallisten ohjelmien laatimiseen ja kehittämiseen. Osassa V esitellään politiikkoja koskevia suosituksia, joilla pyritään parantamaan terveydenhuollon ja siihen liittyvien julkisten palvelujen saatavuutta. Tällöin kiinnitetään erityishuomiota edellytysten luomiseen romaninaisten kokonaisvaltaiselle osallistumiselle. Terveydenhuollon saatavuutta parantavilla konkreettisilla toimilla voidaan parantaa terveydentilaa ja elinoloja sekä edistää integroitumista erilaisten yleisten palvelujen yhteydessä. Erityisten sitoumusten odotetaan näin edistävän laajempaa tavoitetta, joka koskee romanien, erityisesti naisten, integroitumista muuhun yhteiskuntaan. iii. Keskeiset havainnot Tähän mennessä romaninaisiin ja terveydenhuollon saatavuuteen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota sen paremmin kansallisella kuin kansainvälisellä tasollakaan. Romanien terveydentila on yleensä erittäin huono kaikkialla Euroopassa, ja romaninaisten tarpeista ja intresseistä on hyvin vähän tietoa. Monista eri syistä romaninaiset eivät yleensä pidä tärkeänä omasta terveydestään huolehtimista; kuitenkin he ovat usein perheidensä ja yhteisöjensä ensisijaisia huoltajia. On kerättävä myös sukupuolen mukaan eriteltyjä etnisiä tietoja, ja romaneja koskevaan tutkimukseen on otettava mukaan naiset, nuoret sekä maaseudulla ja syrjäisillä alueilla elävät sekä vaeltavat yhteisöt sellaisten tehokkaiden poliittisten linjausten ja ohjelmien kehittämiseksi, joilla taataan terveydenhuollon ja muiden julkisten palvelujen yhtäläinen saatavuus. Terveysalan työntekijöiden ja viranomaisten eri romanikulttuureja ja -tapoja koskevaa tuntemusta on parannettava, sillä niillä on merkitystä terveydenhuollossa. Tarvitaan suurempaa 6

11 avoimuutta näiden tapojen huomioimiseksi, jotta romaneille voitaisiin taata syrjimättömät ja yhtäläiset mahdollisuudet käyttää terveydenhuoltopalveluja. Romanien kohdalla terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta haittaavat tiedolliset, fyysiset ja taloudelliset esteet ovat seurausta syrjinnän ja köyhyyden toisiinsa kytkeytyneistä vaikutuksista. Romanit saattavat terveydenhuoltopalvelujen pariin hakeutuessaan kohdata erityyppistä välitöntä ja välillistä syrjintää. Näihin kuuluvat yleislääkärien tai terveysalan laitosten kieltäytyminen hoidon antamisesta, terveysalan laitoksissa harjoitettava erottelu, huonompi tai alentava kohtelu tai etnisestä taustasta aiheutuvat vaikeudet saada ensiapua. Tällaisen syrjinnän lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksia ovat hoitamattomat terveysongelmat, luottamuksen väheneminen julkisiin terveyspalveluihin sekä sosiaalisen syrjäytymisen paheneminen. Romaninaisten vaikeuksiin käyttää terveydenhuoltopalveluja yhdistyvät asenteet ja yhteisön tavat, joissa naisten terveyttä ei pidetä tärkeänä ja jotka saattavat edustaa sukupuolista syrjintää. Tästä syystä monet naiset katsovat, että terveydenhuoltopalvelut, erityisesti ennaltaehkäisevä hoito ja perhesuunnittelu, eivät koske heitä tai ole heidän saatavillaan. Romaninaisilta ja miehiltä, erityisesti nuorilta - puuttuu tietoa lisääntymis- ja seksuaaliterveydestä, vaikka monissa yhteisöissä avioliitot solmitaan ja lapsia saadaan nuorina. Perhesuunnittelupalvelujen käyttöön liittyvät vaikeudet saattavat selittää suurelta osin romaninaisten yleisesti korkeita syntyvyys- ja aborttilukuja. Sukupuolidynamiikka yhdessä köyhyyden ja syrjinnän kanssa saattaa aiheuttaa sen, että romaninaiset altistuvat perheväkivallalle, mielenterveysongelmille ja päihteiden väärinkäytölle. Näitä ongelmia koskeva tieto tai hoito ei ole helposti saatavilla. Perheväkivallasta kärsivillä romaninaisilla on vain vähäiset mahdollisuudet saada kulttuurinäkökohdat huomioon ottavia tukipalveluja, ja jos apua etsitään yhteisön ulkopuolelta, huolena on viranomaisten syrjivä kohtelu. Naisten terveyden ja hyvinvoinnin sukupuoliseen ulottuvuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota, erityisesti parantamalla romanimiesten tietoisuutta heidän roolistaan naisten terveyden edistämisessä ja suojelemisessa. Vaikka romaniyhdyshenkilöt eivät olekaan ihmelääke romanien kohtaamiin terveydenhuollon saatavuutta koskeviin kokonaisvaltaisiin ja järjestelmällisesti esiintyviin esteisiin, heillä saattaa olla merkittävä vaikutus integroitumisessa yleisiin palveluihin ja naisten osallistumisen parantamisessa kaikissa heidän terveyttään koskevissa asioissa. Nykyisissä ohjelmissa on keskitytty pääasiassa koulutukseen ja romaninaisten palkkaamiseen yhdyshenkilöiksi. Monien romanien heikko terveydentila, hoidon saamiseen liittyvien vaikeuksien yleisyys ja tarve puuttua naisten terveyden sukupuoliseen ulottuvuuteen osoittavat kuitenkin, että tarvitaan muitakin toimia ja että mukaan olisi saatava entistä enemmän myös romanimiehiä. Monilla romaneilla ei ole henkilöllisyystodistusta, syntymätodistusta tai muita virallisia todisteita oikeusasemastaan. Julkisten palvelujen käyttäminen edellyttää usein näitä asiakirjoja. Valtiottomuus ja oikeusaseman puuttuminen oleskelumaassa sekä asiakirjaongelmat vaikeuttavat monien oikeuksien, muun muassa terveydenhuollon saatavuutta koskevan oikeuden käyttämistä. Näiden tilanteiden taustalla on useita eri tekijöitä, kuten tiedolliset ja taloudelliset esteet, romaneihin usein kohdistettavat kohtuuttomat vaatimukset sekä paikallisten viranomaisten harjoittama syrjintä. Viranomaisten tietoisuutta romanien tilanteesta on parannettava, samoin 7

12 kuin joustavuutta oikeusasemaa koskevien vaatimusten soveltamisessa romanien (samoin kuin muiden syrjittyjen ryhmien) kohdalla, jotta heillä on yhtäläiset mahdollisuudet käyttää julkisia palveluja. Maksuton sairasvakuutus ja muut terveyteen liittyvät edut ovat osa sosiaalista suojaa. Monilla romaneilla ei ole tietoa sosiaalietuuksista, muun muassa siitä, että lääkärille pääsy edellyttää usein rekisteröitymistä ja säännöllisiä käyntejä työvoimatoimistossa todisteena oikeudesta hoitoon. Rekisteröitymistä koskevat vaatimukset, joilla on kohtuuttomat vaikutukset romaneihin, sekä sosiaalityöntekijöiden harkintavallan väärinkäyttö saattavat vaikeuttaa hoitoon pääsyä entisestään. Maissa, joissa romanit ovat yliedustettuina työttömien ja köyhien joukossa, henkilöllisyystodistusten hankkimisen korkea hinta saattaa muodostaa lisäesteen. Romanit, jotka noudattavat puolivaeltavaa tai vaeltavaa elämäntapaa, menettävät usein käytännössä oikeutensa sosiaalietuuksiin. Maksut ohjataan yleensä pysyvään asuinpaikkaan, ja vastoin tahtoa tapahtuvat muutot saattavat estää niiden saannin johtuen epävakauden, stressin, tiedon puutteen sekä vaeltavan elämäntavan kohtaaman syrjinnän yhteisvaikutuksesta. Monissa romaniyhteisöissä on kiinnitettävä huomiota henkilökohtaista terveyttä koskevan päätöksentekomahdollisuuden ja sukupuolidynamiikan väliseen suhteeseen, joka saattaa estää romanityttöjen ja -naisten pääsyn koulutukseen. Koulut ovat keskeinen hygieniaa, ravintoa, tautien ennaltaehkäisyä ja terveydenhuoltojärjestelmän käyttöä koskevan tiedon lähde. Romaninuorten yleistä syrjimätöntä pääsyä koulutukseen on tutkittu ja edistetty. Enemmän huomiota on kuitenkin kiinnitettävä romanityttöjen kohtaamiin erityisvaikeuksiin, esimerkiksi siihen, että vanhemmat ottavat tytöt pois koulusta suojellakseen heidän neitsyyttään, valmistaakseen heitä avioliittoa varten tai hoitamaan talousaskareita. Nämä tytöt eivät välttämättä saa riittävää luku- ja kirjoitustaitoa ja kriittisen ajattelun valmiuksia, jotta he voisivat huolehtia itsestään ja perheistään ja muokata niitä kulttuurisia tapoja, jotka vaikuttavat haitallisesti heidän terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Itse asiassa he saattavat kärsiä sekä etnisestä että sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä. Puutteelliset elinolot, pysyvän asuinpaikan varmistamiseen liittyvät ongelmat, palveluiden puute ja pakkohäädöt vaikuttavat kaikki haitallisesti terveydenhuollon saatavuuteen. Tämä vaikuttaa eniten romaninaisiin, jotka ovat asuntojen pääasiallisia käyttäjiä ja huoltajia, ja heillä on eniten vaatimuksia sopivan asunnon osalta. Valitettavasti monien romanien on pakko elää oloissa, jotka ovat vaaraksi terveydelle ja turvallisuudelle. Terveydenhuollon tai muiden palvelujen tarjoajat saattavat tarkoituksella tai tahattomasti vältellä näitä alueita. Julkiset palvelut eivät aina ole maaseudulla tai syrjäisissä yhteisöissä elävien romanien saatavilla. Tällaiset puutteet yleisissä palveluissa on poistettava. Jos julkisten palvelujen käytön edellytyksenä on todistus asuinpaikasta, romanit saattavat olla huonommassa asemassa tällaisia todistuksia myöntävien viranomaisten epäasiallisen harkintavallan käytön vuoksi tai sellaisten laillisia pysähdyspaikkoja koskevien lakien tai politiikkojen vuoksi, jotka eivät vastaa olemassa olevia tarpeita. Romaniyhteisöt saattavat joutua erityisen usein häädön kohteeksi, mikä vaikuttaa heidän terveyteensä ja muiden palvelujen saatavuuteen lukuisilla tavoilla. Tässä yhteydessä asutusten ja muiden asuinpaikkojen laillistamiseen on puututtava kiireellisesti. 8

13 iv. Suositukset Valtion tasolla ja paikallistasolla on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin tasa-arvon edistämiseksi ja terveydenhuollon syrjimättömän tarjonnan takaamiseksi, mitä voidaan edistää myös hallitustenvälisten ja kansalaisjärjestöjen aloitteiden välisellä yhteistyöllä. On laadittava kansainvälisiä ja alueellisia syrjinnän vastaisia normeja, joihin sisältyy kattava kansallinen syrjinnän vastainen lainsäädäntö, jossa selkeästi kielletään välitön ja välillinen syrjintä sekä huono kohtelu. Normien tueksi on lisäksi annettava selkeät ohjeet, joiden mukaan terveydenhuollon ja muiden julkisten palveluiden tarjoamisessa ei saa harjoittaa syrjintää. Valtioiden olisi myös harkittava yhdenvertaisen kohtelun tukemista asettamalla julkisille viranomaisille lakisääteinen velvollisuus edistää tasa-arvoa. Valtioiden olisi tutkittava, tarvitaanko erityistoimia tasa-arvon täydellisen toteutumisen varmistamiseksi käytännössä ja sellaisten olojen luomiseksi, joissa romaneilla ja erityisesti romaninaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet käyttää terveydenhuoltopalveluja. Erityistoimia saatetaan myös tarvita sen varmistamiseksi, että perinteiset tai kulttuuriin perustuvat asenteet eivät rajoita romaninaisia käyttämästä oikeutta parhaimpaan saatavilla olevaan terveyteen tai osallistumasta heihin vaikuttavien asioiden hoitoon. Näihin toimiin olisi yhdistettävä tiettyjen romaniyhteisöjen toimijoiden valmiuksien parantaminen ja näiden toimien tavoitteita koskevat tiedotuskampanjat koko väestön keskuudessa. Siellä missä niitä ei vielä ole, hallitusten olisi harkittava sellaisten erityisten elinten perustamista tai nimittämistä, jotka edistävät itsenäisesti kaikkien henkilöiden yhdenvertaista kohtelua ilman rotuun tai etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää. Näiden elinten tulisi seurata jatkuvasti terveydenhuoltoalaa ja ottaa huomioon sukupuoleen liittyvät kysymykset. Näillä elimillä voisi olla keskeinen rooli terveysalan työntekijöiden ja viranomaisten romaneihin kohdistuvan syrjinnän eri muotoja koskevan tietoisuuden parantamisessa ja ne voisivat tutkia valituksia ja tarvittaessa auttaa niiden laatimisessa, suorittaa riippumattomia tutkimuksia ja kartoituksia sekä auttaa kattavan syrjinnän vastaisen lainsäädännön laatimisessa ja täytäntöönpanossa erityisesti paikallisella tasolla. Terveydenhuollon saatavuutta koskevaa vuoropuhelua ja yhteistyötä on kehitettävä terveydenhuoltojärjestelmien, erityiselinten, sopimuksia valvovien ja hallitustenvälisten elinten edustajien kesken. Valtioiden on luotava virallinen tiedonkeruujärjestelmä, joka perustuu tunnustettuihin kansainvälisiin tietojen keruuta ja tietosuojaa koskeviin standardeihin ja joka sisältää tarvittavan valvonnan ja suojamekanismit romanien tilanteen ja tarpeiden dokumentoimiseksi ja kaikkien syrjinnän muotojen rekisteröimiseksi. Romanit tulisi mahdollisuuksien mukaan ottaa mukaan tiedon keruuseen, kokoamiseen ja analysointiin. Tietojen tarkoitus ja käyttö, samoin kuin niiden tallennusta ja saatavuutta koskevat säännöt on tehtävä selväksi henkilöille, joilta tietoja kerätään. Koska romanien terveydentilasta ja tarpeista on melko vähän tietoa, valtioiden on ryhdyttävä toimiin romanien terveydentilan ja tarpeiden sisällyttämiseksi terveyttä koskevaan tutkimukseen, painopisteenä naiset, nuoret, maaseudulla tai syrjäisillä alueilla asuvat sekä vaeltavat yhteisöt. Hallitusten strategioissa romanien tilanteen parantamiseksi olisi yksilöitävä ja esitettävä 9

14 konkreettisia toimia, joilla puututaan syrjinnän rooliin terveydenhuollon saatavuutta haittaavana tekijänä. Niihin olisi sisällyttävä kuulemismekanismeja, joilla varmistetaan romanien terveyteen liittyvien eri intressien huomioon ottaminen päätöksenteko- ja lainsäädäntömenettelyissä, ja niissä olisi sovellettava naisten terveyteen kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Olisi kannustettava naisten oikeuksien ja sukupuolikysymysten neuvonantajan nimittämistä tai osallistumista, jotta voidaan varmistaa näiden kysymysten sisällyttäminen romaneihin vaikuttaviin politiikkoihin samoin kuin heidän integroitumisensa kansallisiin terveysstrategioihin ja yleisiin palveluihin. Yleisesti ottaen hallitusten strategioiden olisi perustuttava monialaiseen lähestymistapaan, jossa otetaan huomioon, millä tavoin asiakirjoin todistetun oikeusaseman, sosiaalietuuksien, koulutuksen, elinolojen ja asunnon saatavuus vaikuttavat terveydentilaan ja hoidon saatavuuteen erityisesti naisten kohdalla. Tältä osin valtioiden olisi järjestettävä tarvittavat valtuudet ja resurssit strategioiden kehittämistä, täytäntöönpanoa ja arviointia varten, erityisesti paikallisella tasolla. Romaninaiset on pyrittävä saamaan entistä paremmin mukaan työhön, jolla pyritään parantamaan heidän mahdollisuuksiaan käyttää terveydenhuoltopalveluita ja muita julkisia palveluita. On varmistettava, että heillä on miesten kanssa tasavertaiset mahdollisuudet osallistua romaneihin vaikuttavan politiikan ja lainsäädännön kaikkiin vaiheisiin, muun muassa muodollisten kuulemismenettelyjen välityksellä sekä parantamalla rekrytointi- ja päätöksentekoprosessien avoimuutta. Terveysasioista vastaavien romaniyhdyshenkilöiden käyttämistä on tuettava paikallisella ja kansallisella tasolla. Yhdyshenkilöt voivat auttaa stereotypioiden torjumisessa tarjoamalla romaniyhteisöille ja terveysalan laitoksille toisiaan koskevaa koulutusta ja edistämällä muutoksia naisten hyvinvointiin kielteisesti vaikuttavassa yhteisön sukupuolidynamiikassa. He saattavat myös kannustaa naisia kiinnittämään enemmän huomiota omaan terveyteensä sekä yleisemmällä tasolla tukea naisten osallistumista koulutukseen ja heitä koskevien yleisten asioiden hoitoon. Terveysalan työntekijöiden ja laitosten harjoittamaa syrjintää on torjuttava eri tavoin. Välitöntä ja välillistä syrjintää ja huonoa kohtelua koskevia kieltoja on otettava käyttöön, valvottava ja pantava täytäntöön, muun muassa ammattijärjestöjen välityksellä. Romaniyhteisöjen parissa työskenteleville terveysalan työntekijöille ja viranomaisille olisi tarjottava koulutusta erilaisista romaniperinteistä ja -kulttuureista, elinoloista ja vaeltavaan elämäntapaan liittyvistä malleista sellaisen syrjinnän torjumiseksi, joka perustuu rotuun, etniseen alkuperään sekä niihin liittyviin tekijöihin, kuten kiertolaisuuteen perustuvaan elintapaan. Ennaltaehkäisyn parantamiseksi ja parhaimman mahdollisen hoidon saamiseksi on tarjottava mahdollisuus käyttää romanikieltä. Terveysalan työntekijöille on tarjottava kannustimia työskennellä näiden yhteisöjen integroimiseksi yleisiin palveluihin. Terveysasioista vastaavia romaniyhdyshenkilöitä hyödyntämällä voidaan ehkä tunnistaa ja vähentää syrjintää terveydenhuoltoalalla ja siihen liittyvissä julkisissa palveluissa. On huolehdittava terveydenhuoltoa koskevan tiedon saamisesta sekä tarjottava käytännölliset ja taloudelliset mahdollisuudet terveydenhuoltopalvelujen esim. ensiapupalvelujen käyttämiseen. Tätä voidaan tukea romaniyhteisöille ja paikallisviranomaisille suunnatuilla tiedotuskampanjoilla, järjestämällä romaniyhteisöille riittävät tieyhteydet, viestintäyhteydet ja 10

15 palvelut sekä vähävaraisten henkilöiden huomioimiseen tähtäävillä ohjelmilla. Vaeltavien yhteisöjen kohdalla on harkittava potilaiden hallussa olevia potilastietoja ja muita alueista riippumattomia järjestelmiä. Henkilöitä, joiden epäillään joutuneen syrjinnän uhreiksi, on kannustettava tekemään valitus, muun muassa tiedottamalla valituskeinoista ja tarjoamalla erityiselinten välityksellä mekanismeja, joihin sisältyvät takuut siitä, ettei valituksen tekeminen vaikuta luottamuksellisuuteen tai terveydenhuollon saatavuuteen. Valitusmekanismeissa ensisijaisen todistustaakan sen osoittamiseksi, onko yhdenvertaisen kohtelun periaatetta rikottu, pitäisi kuulua terveydenhuollon työntekijöille eikä uhreille. Romaninaisilla on monia vaikeuksia terveyteensä liittyvien tarpeiden edistämisessä. Terveysalan työntekijöiden ja viranomaisten pitäisi laatia ohjelmia, joihin sisältyy naisten omia valmiuksia parantava osio, jolla parannetaan naisten tietoisuutta ennaltaehkäisevästä, lisääntymis- ja seksuaaliterveydenhuollosta sekä niiden saatavuutta. On ryhdyttävä konkreettisiin toimiin sellaisiin romanikulttuurin piirteisiin puuttumiseksi, jotka saattavat haitata palvelujen käyttöä. Naisten oikeuksien ja sukupuolikysymysten neuvonantajasta voi olla apua tällaisten ohjelmien laatimisessa. Terveyttä koskevan tiedon ja terveydenhuoltopalveluiden tulisi olla saatavilla kaikissa elämän vaiheissa kaikille romaneille, muun muassa nuorille sekä maaseudulla tai syrjäisissä tai vaeltavissa yhteisöissä eläville. Nuorille romaninaisille, heidän sukupuolikumppaneilleen sekä vanhemmilleen on annettava valistusta, joka koskee hyvin nuorella iällä läpikäytyihin raskauksiin liittyviä riskejä. Yleisesti ottaen valistuksen, joka koskee itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta kaikissa seksuaalisuuteen liittyvissä päätöksissä, tulisi olla keskeinen osa yhteisön laajuisia terveydenhuollon saatavuuden parantamiseen tähtääviä toimia. Konkreettisiin toimiin naisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin sukupuolinäkökohtiin puuttumiseksi koko yhteiskunnassa pitäisi sisällyttää romaniyhteisöt, esimerkiksi parantamalla romanimiesten tietoisuutta heidän roolistaan naisten terveyden suojelemisessa ja perheväkivallan ehkäisyssä. On ponnisteltava sen varmistamiseksi, että koko yhteiskunnan perheväkivaltaa, mielenterveyttä ja päihteiden väärinkäyttöä koskevissa toimissa otetaan huomioon romaninaisten tarpeet. On arvioitava viranomaisten, terveysalan työntekijöiden ja muiden romaninaisille palveluja tarjoavien henkilöiden syrjinnän vastaista ja sukupuoli- ja kulttuurinäkökohtien huomioon ottamista koskevan koulutuksen tarpeet. Tietoa ja palveluita on tarjottava tavalla, jossa otetaan huomioon kulttuuri ja romaninaisille ominainen suhtautumistapa näihin ongelmiin. Nuorten sekä maaseudulla, syrjäisissä tai vaeltavissa yhteisöissä asuvien naisten tilannetta ei saa jättää huomiotta. Oikeusasemaan sekä henkilöllisyystodistusten ja sosiaalietuuksien hankkimiseen liittyvillä syrjivillä esteillä on suora vaikutus terveydenhuollon saatavuuteen, ja ne on poistettava. Vaatimuksia, joilla on kohtuuton vaikutus romaneihin, on muutettava, ja virkamiesten harjoittamaa harkintavallan väärinkäyttöä on tutkittava, ja siitä on rangaistava. Vaeltavien yhteisöjen erityistilanne on otettava huomioon kaikissa politiikkoihin tai käytäntöihin tehtävissä muutoksissa. Sitä ennen terveydenhuoltopalveluja ja muita julkisia palveluja, joiden käyttö edellyttää virallisia asiakirjoja, on tarjottava niitä tarvitseville henkilöille rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumatta. Kansalaisuuden tai oikeusaseman vaikutusta kohteluun on seurattava 11

16 säännöllisesti yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi asianmukaisella tavalla. Romanityttöjen ja -naisten terveydenhuollon saatavuuden parantaminen on erottamaton osa heidän opetusta koskevaa oikeuttaan. On toteutettava toimia sellaisten asenteiden ja käytäntöjen muuttamiseksi, jotka estävät heidän pääsynsä koulutukseen, sekä tehtävä kohtuullisia mukautuksia sellaisten tyttöjen ja naisten kohdalla, jotka ovat keskeyttäneet koulun joksikin aikaa ja palaavat sinne avioliiton solmineina naisina ja/tai äiteinä. On kannustettava opettajien, viranomaisten ja vanhempien yhteistyötä tyttöjen koulutuksen jatkamiseksi, erityisesti siksi, että se on edellytys heidän mahdollisuudelleen käyttää valinnanvapauttaan ja toimia vastuullisesti terveyteen liittyvissä asioissa. On luotava kannustimia ja tukijärjestelmiä, joilla romaninaisia kannustetaan hakeutumaan kolmannen asteen koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Laillisen, asumiskelpoisen, kulttuurivaatimukset täyttävän ja turvallisen asunnon saatavuuden varmistaminen on keskeistä terveyden parantamisessa, samoin kuin mahdollisuus käyttää sellaisia julkisia palveluja, joiden edellytyksenä on todistus asuinpaikasta. Romaninaisia on kuultava valmisteltaessa päätöksiä ja lainsäädäntöä, joilla kehitetään tai kunnostetaan asuntoja heidän perheilleen ja yhteisöilleen. Erityishuomiota on kiinnitettävä siihen, että taataan maaseudulla tai syrjäisissä ja vaeltavissa yhteisöissä asuville romaneille yhtäläinen ja syrjimätön mahdollisuus julkisten palvelujen käyttöön. Asuinpaikan rekisteröintiä on helpotettava. Ensisijaisen tärkeänä on myös pidettävä terveystarkastusten ja häätöpolitiikkojen syrjimätöntä toteuttamista, jonka yhteydessä huolehditaan asianmukaisesti julkisten palvelujen saatavuuden jatkuvuudesta ja kodittomuuden ehkäisemisestä. 12

17 13 Esteiden poistaminen Romaninaiset ja julkisen terveydenhuollon saatavuus

18 OSA I A. Johdanto 1. Romaninaiset ja terveydenhuollon saatavuus: riittämättömästi käsitelty aihe Huhtikuussa 2000 julkaistussa kertomuksessa "Report on the Situation of Roma and Sinti in the OSCE Area" todettiin, että puutteellinen terveydenhuolto on toinen romaniyhteisöjen yleisesti kehnojen elinolojen kahdesta keskeisestä piirteestä. Kielteisten vaikutusten havaittiin kohdistuvan erityisesti romaninaisiin, jotka usein kärsivät sekä yhteiskunnan harjoittamasta etnisestä syrjinnästä että yhteisöjensä sisäisestä sukupuolisesta syrjinnästä. Kertomuksessa yksilöitiin monia romaninaisten terveyteen vaikuttavia tekijöitä, muun muassa huonot asumis- ja terveysolot, koulutuksen puute, työttömyys ja oikeusasema. Erityinen huolenaihe oli syrjintä terveydenhuoltopalvelujen saatavuudessa: Syrjivät ja ennakkoluuloiset asenteet ovat yksi keskeisistä tekijöistä, joiden vuoksi romanit joutuvat usein marginaaliseen asemaan julkisissa terveyskampanjoissa ja - ohjelmissa ja jäävät joskus kokonaan niiden ulkopuolelle; erityisen huolestuttavaa terveydenhuollon käytännön saatavuuden puuttuminen on romaninaisten kohdalla. 4 Vaikka saatavuus on vain yksi terveyden monista ulottuvuuksista, 5 sen parantaminen on ratkaiseva askel kohti edullisessa ja epäedullisessa asemassa olevien ryhmien käytettävissä olevan terveydenhuollon erojen kaventamista. Terveydenhuollon saatavuus on oikeus ja edellytys hyvälle terveydelle, jota ilman täysi osallistuminen sosiaaliseen, taloudelliseen ja poliittiseen elämään ei ole mahdollista: se liittyy erottamattomasti sellaisiin julkisiin palveluihin kuin koulutus, asuminen ja sosiaalinen suojelu, ja on edellytys työpaikan saannille ja säilyttämiselle. Romaninaisten terveydenhuollon saatavuuden varmistaminen on näin ollen keskeinen elementti heidän laajemman sosiaalisen ja taloudellisen aktivoimisensa ja sosiaalisen osallisuutensa varmistamiseksi. Sekä moraalisista että käytännön syistä on paitsi romaninaisten itsensä myös heidän perheidensä, yhteisöjensä ja koko yhteiskunnan etujen mukaista, että heidän terveydestään huolehditaan. Viranomaisten ja koko yhteiskunnan sitoutumisesta edellytysten luomiseen terveelle, koulutetulle ja integroituneelle romaniväestölle on hyötyä koko väestölle. Romaninaiset ovat yleensä perheidensä ja yhteisöjensä ensisijaisia huolehtijoita. He toimivat usein myös yhdyshenkilöinä perheidensä ja julkisten palveluiden välillä. Samaan aikaan romaninaiset saattavat laiminlyödä omaa terveyttään, eikä heillä ole mahdollisuutta koulutukseen, 4 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön vähemmistövaltuutetun julkaisu "Report on the Situation of Roma and Sinti in the OSCE Area", Haag, huhtikuu 2000, s. 117, saatavilla osoitteessa: 5 CESCR-komitea on määritellyt terveyttä koskevalle oikeudelle neljä ulottuvuutta: palvelun olemassaolo, saatavuus, soveltuvuus ja laatu. Katso edellä alaviitteessä 3 mainittu julkaisu "CESCR-komitean yleinen huomautus nro 14", 12 kohta. 14

19 kunnolliseen asuntoon ja muihin julkisiin hyödykkeisiin. Nämä tekijät haittaavat romaninaisten kehitystä yksilöinä samoin kuin heidän yhteisöjensä kehitystä. Dokumentoiduista syrjintätapauksista huolimatta romaninaisiin tai terveyteen on kiinnitetty suhteessa vähemmän huomiota kuin muihin romaniyhteisöihin vaikuttaviin asioihin. Tämän taustalla on useita tekijöitä. Perheeseen ja kotiin liittyvät velvollisuudet sekä jäykät sukupuoliroolit estävät joissakin romaniyhteisöissä naisia puhumasta näistä kysymyksistä julkisesti. Romaninaiset jätetään usein huomiotta romanien integroitumiseen ja heidän mahdollisuuksiensa parantamiseen tähtäävissä toimissa. Romanien tilanteen parantamiseen tähtäävissä kansallisissa strategioissa terveyttä käsitellään usein vain koulutusaloitteiden tai vain äitiysterveydenhuollon yhteydessä. On kiinnitettävä enemmän huomiota syrjiviin ja sukupuoleen liittyviin näkökohtiin, jotka haittaavat romaninaisten mahdollisuuksia käyttää terveydenhuoltopalveluita. Yleisesti ottaen hallitusten pyrkimysten toteuttamisessa konkreettisina toimina ilmenee usein esteitä, olipa kyse resurssien, täytäntöönpanevan viranomaisen tai poliittisen tahdon puutteesta (joko kansallisella, paikallisella tai alueellisella tasolla). Tämän seurauksena romaninaisten erityisiä kokemuksia vuorovaikutuksesta terveysalan laitosten ja niihin liittyvien julkisten palveluiden parissa ei useinkaan kuulla sen paremmin kansallisella kuin kansainväliselläkään tasolla. Tästä huolimatta monet romaninaiset ja eri tasoilla toimivat järjestöt ovat antaneet huomattavan panoksen kiinnittämällä huomiota terveyteensä ja yhteisöjensä terveyteen. Joidenkin näiden ryhmien työtä kuvataan tässä kertomuksessa. Terveydenhuoltoala elää erityisesti Keski- ja Itä-Euroopassa uudistusten aikaa, johon kuuluu kasvavia haasteita kuten esim. siirtolaisten vastaanottamista ja lännen entistä monikulttuurisempien yhteiskuntien vaatimusten täyttämistä. Euroopan unionin ehdokasmaita on kehotettu puuttumaan romanien kehnoihin elinoloihin ja sosiaaliseen syrjintään sekä edistämään 6 romanien integrointia sosiaalisiin kehitysstrategioihin. Rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihamielisyyden ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden vastaisessa maailmankonferenssissa tunnustettiin jokin aika sitten tarve kehittää aiempaa järjestelmällisempi ja johdonmukaisempi lähestymistapa siihen arviointiin ja seurantaan, jotka koskevat naisiin kohdistuvaa rotusyrjintää samoin kuin niitä rasismin ja siihen liittyvän suvaitsemattomuuden aiheuttamia haittoja, esteitä ja vaikeuksia, joita naiset kohtaavat pyrkiessään käyttämään oikeuksiaan ja nauttiman niistä. 7 Tässä yhteydessä kokemusten jakamisesta saattaa olla erityistä hyötyä yksilöitäessä ongelmia, ehdotettaessa ratkaisuja ja vaihdettaessa kokemuksia terveydenhuollon ja niihin liittyvien julkisten palvelujen saatavuuden parantamisesta romaninaisten ja heidän yhteisöjensä kohdalla. 8 Tämän tiedon pohjalta valtiot voivat edetä näihin tavoitteisiin pyrkimisessä itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kanssa. 6 Kohti laajentunutta unionia: Strategia-asiakirja ja Euroopan komission kertomus kunkin ehdokasmaan edistymisestä liittymisvalmisteluissa, SEC (2002) (KOM (2002) 700 lopull.), Bryssel, 9. lokakuuta 2002, Liite 1: Määräaikaiskertomusten päätelmät. 7 Rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihamielisyyden ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden vastainen maailmankonferenssi, Durban, Etelä-Afrikka, 31. elokuuta 8. syyskuuta 2001, julistuksen 70 kohta, englanninkielinen teksti saatavilla osoitteessa: 8 Katso Etyjin vähemmistö valtuutetun Rolf Ekeuksen romanien ja sintien yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevassa konferenssissa käyttämän puheenvuoro "Implementing Good Intentions", Address to the conference on Equal Opportunities for Roma and Sinti: Translating Words into Facts, Bukarest, Romania,

20 2. Romaniväestön terveydentila: yleiskatsaus Lähes kaikissa sekä Itä- että Länsi-Euroopan romanien aseman parantamiseen tähtäävissä strategioissa tunnustetaan, että romanit ovat yleisesti ottaen sairaampia ja heillä on huonommat mahdollisuudet päästä hoitoon kuin muulla väestöllä. 9 Vaikka nimenomaan romaninaisten terveydentilasta on melko vähän tietoa, olemassa olevat romanien terveydentilaa koskevat tutkimukset antavat yleiskuvan, jonka pohjalta voidaan suunnitella toimia ja jatkotutkimuksia. Seuraavia merkille pantuja terveyttä koskevista trendejä käsitellään yksityiskohtaisemmin jäljempänä ja eri osissa kertomusta. Monet romanit ovat erittäin alttiita tietyille taudeille kehnojen elinolojen ja köyhyyden vuoksi. Nämä tekijät sekä aiheuttavat sairauksia että pahentavat niitä, sillä ne hankaloittavat ennaltaehkäisevän hoidon, kunnollisen ravinnon, hygieniatarvikkeiden ja lääkkeiden saatavuutta. Useiden syiden yhteisvaikutuksesta, joihin sisältyy syrjintä, he saattavat pudota täysin terveyskasvatusta, testejä ja hoitoa tarjoavien julkisten terveydenhuolto-ohjelmien ulkopuolelle. Korkea tupakointiaste, stressi tai mielenterveysongelmat sekä krooniset taudit, kuten sydän- tai astmasairaudet, ovat yleisiä ongelmia, joihin ei löydy helposti apua. Romaninaisten keskuudessa syntyvyys on keskimäärin korkea, ja he saavat lapsia nuorina. Heillä on huonommat mahdollisuudet saada ennaltaehkäisevää, lisääntymis- ja seksuaaliterveyttä koskevaa tietoa ja hoitoa. Tästä syystä romaneilla on lyhyempi elinajanodote, korkeampi lapsikuolleisuus, korkeampi sairastumisaste ja alhaisempi rokotusaste. Terveydenhuollon saatavuudessa esiintyvän syrjinnän vuoksi näihin yleisiin ongelmiin on vaikeaa puuttua vaikeaa niin yhteisön kuin kansallisellakin tasolla. Sekä romanimiesten että -naisten valtaväestöä lyhyempi elinajanodote on pantu selvästi merkille sekä Länsi- että Itä-Euroopassa. Esimerkiksi Slovakiassa romaninaisten elinajanodote on 17 vuotta lyhyempi kuin valtaväestöllä; miesten kohdalla se on 13 vuotta lyhempi. 10 Irlannin kiertolaisten kohdalla elinajanodote on vuotta lyhyempi kuin muun väestön. 11 Romanien lapsikuolleisuusasteen on myös todettu olevan kaikkialla Euroopassa kansallisia keskiarvoja selvästi korkeamman. Vuonna 1991 romanien lapsikuolleisuusaste silloisessa Tšekkoslovakiassa oli yli kaksinkertainen kansalliseen keskiarvoon verrattuna; Bulgariassa (1989) se oli kuusinkertainen; Italiassa (1991) lähes kolminkertainen koko väestöön verrattuna; Itä- Slovakiassa, jossa romaneja on paljon, luku oli yli kolminkertainen koko väestöön verrattuna; 12 Unkarissa ja Irlannissa se on kaksinkertainen kansalliseen keskiarvoon verrattuna Katso Open Society Institute, "Minority Protection in the EU Accession Process", CEU University Press, Budapest, Unkari, 2001, s. 37. Moldovassa on arvioitu, että 18,6 prosentilla romaneista on "erittäin vakava tauti", kuten tuberkuloosi tai poliomyeliitti. "Situation of Roma in the Republic of Moldova (public opinion poll), Chisinau, 2001, Project CORDAID, s. 28. (Kirjoittajan oma arkisto). 10 Edellä alaviitteessä 9 mainittu julkaisu "Minority Protection in the EU Accession Process", s Rachel Morris, "The Invisibility of Gypsies and Other Travellers", Traveller Law Research Unit, Cardiff Law School, 1999, s Edellä alaviitteessä 10 mainittu julkaisu "Minority Protection in the EU Accession Process", s Sama, s. 42; "Disability, Social Care, Health and Traveller People", Traveller Law Research Unit, Cardiff Law School, Wales, 2001, s

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2016 (OR. en) 12225/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto N 559 SOC 526 EMPL 347 ANTIDISCRIM

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)30 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 4: KANSALLISET TUTKIMUKSET, JOTKA KOSKEVAT MAHDOLLISTEN

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

13.10.2010 A7-0032/87

13.10.2010 A7-0032/87 13.10.2010 A7-0032/87 87 Johdanto-osan 9 kappale (9) Raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden herkän tilanteen vuoksi heille on myönnettävä oikeus vähintään 18 viikon yhtäjaksoiseen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2001(BUD) 12. elokuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ ESITYKSEN RAKENNE 1) Lapsen oikeudellinen asema 2) Lapsen oikeuksien sopimus

Lisätiedot

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE

EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-1365/2016 9.12.2016 EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan unionin painopisteistä naisten asemaa

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507.

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 17.4.2013 PE510.492v01-00 TARKISTUKSET 1-22 Sharon Bowles (PE507.945v01-00) sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta rahoituspalvelualalla

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 30.5.2012 2011/0430(COD) LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Istuntoasiakirja 2009 12.11.2008 B6-0584/2008 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS neuvoston ja komission julkilausumien johdosta työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti esittäjä(t):

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE Conseil UE KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) AD 5/17 PUBLIC LIMITE CONF-RS 5 LIITTYMISTÄ KOSKEVA ASIAKIRJA Asia: EUROOPAN UNIONIN YHTEINEN KANTA Luku

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

9645/17 team/tih/km 1 DG E 1A

9645/17 team/tih/km 1 DG E 1A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. toukokuuta 2017 (OR. en) 9645/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 23. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Valtuuskunnat ENV

Lisätiedot

COUNCIL OF THE EUROPEAN UNION. Bryssel, 23. marraskuuta 2007 (27.11) (OR. en) 15497/07 SOC 476 ECOFIN 483

COUNCIL OF THE EUROPEAN UNION. Bryssel, 23. marraskuuta 2007 (27.11) (OR. en) 15497/07 SOC 476 ECOFIN 483 COUNCIL OF THE EUROPEAN UNION Bryssel, 23. marraskuuta 2007 (27.11) (OR. en) 15497/07 SOC 476 ECOFIN 483 ILMOITUS Lähettäjä: Sosiaalityöryhmä Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Yk:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Hyväksytty YK:ssa 20.11.1989 Voimassa Suomessa vuodesta

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en) 14617/15 ATO 75 SAN 403 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 3. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. marraskuuta 2003 (OR. en) 13915/03 ENFOPOL 92 COMIX 642 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätöslauselma Eurooppa-neuvoston kokousten ja muiden vastaavien

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 25. kesäkuuta 2001 LAUSUNTO Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 8305/14 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) PI 39

Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 8305/14 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) PI 39 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) 8305/14 ADD 1 PI 39 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Päivämäärä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Vetoomusvaliokunta 2004 13. syyskuuta 2001 LAUSUNTO vetoomusvaliokunnalta kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle Ehdotus neuvoston direktiiviksi

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö YK:n lapsen oikeuksien sopimus 19 artikla Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin,

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) 15505/16 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö FSTR 86 FC 84 REGIO 108 FIN 878 Pysyvien edustajien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 17.9.2007 KOM(2007) 525 lopullinen 2007/0192 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS euron väärentämisen torjunnan edellyttämistä toimenpiteistä annetun asetuksen (EY) N:o 1338/2001

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.6.2013 COM(2013) 418 final 2013/0192 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI tiettyjen ympäristö-, maatalous- ja sosiaalipolitiikkaan sekä kansanterveyteen

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu Hyvinvointilautakunta 20.3.2017 19 LIITE NRO 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Puumalan yhtenäiskoulu Sisällys 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma... 3 1.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman

Lisätiedot

EUROOPAN TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN VUOROPUHELU: MONIALAISET SUUNTAVIIVAT TYÖHÖN LIITTYVÄN KOLMANNEN OSAPUOLEN VÄKIVALLAN JA HÄIRINNÄN TORJUNTAAN

EUROOPAN TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN VUOROPUHELU: MONIALAISET SUUNTAVIIVAT TYÖHÖN LIITTYVÄN KOLMANNEN OSAPUOLEN VÄKIVALLAN JA HÄIRINNÄN TORJUNTAAN EUROOPAN TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN VUOROPUHELU: MONIALAISET SUUNTAVIIVAT TYÖHÖN LIITTYVÄN KOLMANNEN OSAPUOLEN VÄKIVALLAN JA (Epävirallinen käännös 1.12.2011) (I) JOHDANTO 1. Suuntaviivojen tavoitteena on varmistaa,

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?

Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Mitä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja

Lisätiedot

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 1) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Kansalaisten teemavuoden taustalla Vuosi Euroopan parlamentin vaaleihin 20 vuotta EU-kansalaisuuden luomisesta (Maastricht)

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 14. toukokuuta 2002 TYÖASIAKIRJA Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vuokratyöntekijöiden työehdoista (KOM(2002) 149

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulma YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen

Sukupuolinäkökulma YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen Tämän menetelmän käyttämiseksi pitää olla riittävästi taustatietoa. Se edellyttää tutustumista opintopaketin luvun 6 teksti- ja videoaineistoon. Sukupuolinäkökulma YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen YK:n

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D043528/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 21/VIII/2007 K(2007) 3926 lopull. KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 21/VIII/2007, strategisten suuntaviivojen hyväksymisestä vuosiksi 2007 2013 osana neuvoston päätöksen N:o

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Miten yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen? Miksi väestöryhmien välille

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot