Rauma-Raumo. Rauman kaupunkiarkeologinen. Inventointi. aupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi. Päivi Hakanpää 2009

Transkriptio

1 n kaupunkiarkeologinen Inventointi aupunkiarkeologinen Lentokuva Vallas oy -Raumo Kaupunkiarkeologinen inventointi Päivi Hakanpää 00 Museovirasto Rakennushistorian osasto

2 RAUMA RAUMO Kaupunkiarkeologinen inventointi Päivi Hakanpää 00 Museovirasto Rakennushistorian osasto Kantakartta n kaupunki 00 Valokuvat Museovirasto, n museo, Muuritutkimus ky, Lentokuva Vallas Oy URN:NBN:fi-fe00000

3 Arkisto- ja rekisteritiedot Mj-rekisteritunnus: 0000 Kohde: ( ) numero: Tutkimus: Kaupunkiarkeologinen inventointi Ajoitus: on saanut ensimmäiset kaupunkioikeutensa vuonna. Peruskartta: PK 0 ja PK 0 Tutkimuslaitos: Museovirasto, rakennushistorian osasto Kenttätyönjohtaja: Päivi Hakanpää (FM) Yhteistyötaho: n museo ja n kaupunki Kenttätyöaika: ,..00 Tutkitun alueen laajuus:, hehtaaria Tutkimuksen rahoittaja: n kaupunki Kirjallisuus: Ervasti-Julku, Liisa: 0: Vielä Kajaanin kartoista. Faravid /. Rovaniemi. Gardberg, C. J. : Kaupunkilaitos keskiajalla ja uuden ajan alussa. Suomen kaupunkilaitoksen historia I. Helsinki. Grotenfelt, Kustavi : Jacob Teittis klagomålsregister mott adel i Finland. Todistuskappaleita Suomen historiaan V. Heino, Ulla 00:, idylliä ja tehokkuutta 000. Pori. Hiekkanen, Markus :. Keskiajan kaupungit. Museovirasto, Helsinki. Hiekkanen, Markus 00: Suomen keskiajan kivikirkot. Suomen Kirjallisuuden Seuran toimituksia. Helsinki. Högman, Volter 0: n kaupungin historia vuoteen asti. Helsinki. Lilius, Henrik : Neljä karttaa 00-luvun Kajaanista. Faravid /. Rovaniemi. Lilius, Henrik : Kaupunkirakentaminen. Suomen kaupunkilaitoksen historia I. Helsinki. Lilius, Henrik : Suomalaisen koulutalon arkkitehtuurihistoriaa. Kehityslinjojen tarkastelua keskiajalta itsenäisyyden ajan alkuun. SMYA. Lilius, Henrik : Suomalainen puukaupunki Trästaden i Finland The Finnish Wooden Town. Lähteenoja, Aina : 00. n kaupungin historia II.. Lähteenoja, Aina : 0. n kaupungin historia III. Lähteenoja, Aina : 0. n kaupungin historia IV.. Lähteenoja, Aina : vuoteen 00. n kaupungin historia I.

4 Lähteenoja, Aina : Lisiä n kaupungin historiaan I. n raastuvanoikeuden pöytäkirjoja vv Knapas, Marja-Terttu 0: Pyhän Kolminaisuuden kirkon raunio. n kirkot. Suomen kirkot. Forssa. Knapas, Marja-Terttu 0: Pyhän Ristin kirkko. n kirkot. Suomen kirkot. Forssa. Köykkä, Sirkka ja Nurmi-Nielsen Anna 000a: Asemakaavat synnyttävät kerrostumia. Rakennusperintö ja paikallisuus. Ajallinen kerrostuma suunnittelun lähtökohtana lla. Köykkä, Sirkka ja Nurmi-Nielsen Anna 000b: Erilaiset tekijät synnyttävät kerrostumia. Rakennusperintö ja paikallisuus. Ajallinen kerrostuma suunnittelun lähtökohtana lla. Nikula, Osckar : Kaupunkilaitos. Suomen kaupunkilaitoksen historia. Helsinki. Niukkanen, Marianna 00: Kaupungit muinaisjäännöksinä - kaupunkiarkeologia Suomessa. Städerna som fornlämningar - stadsarkeologi i Finland. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja. Helsinki. Nurmi, Leevi : Raatihuone rakennusvaiheita. n museo.. Masonen, Jaakko : Kirkon, kruunun ja kansan tiet keskiajalla. Maata, jäätä, kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 0. Toim. Tapani Mauranen. Tielaitos. Helsinki. Mökkönen, Teemu : Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologiset inventointiraportit. ( Papunen, Pentti : n seudun asuttaminen ja yhteiskunnallisen vakiintumisen kausi rautakauden lopulta n. vuoteen 0. n seudun historia I. n mlk Lappi Hinnerjoki vanhemmista ajoista n. vuoteen.. Papunen, Pentti : Läänivallan ja suurvaltakauden vaikutukset n seudulla 0. n seudun historia I. n mlk Lappi Hinnerjoki vanhemmista ajoista n. vuoteen.. Ranta, Raimo : Suurvalta-ajan kaupunkilaitos. Suomen kaupunkilaitoksen historia, keskiajalta 0-luvulle. Vantaa. Sarvas 0: n kirkkojen rahalöydöt. n kirkot. Suomen kirkot. Forssa. Sauramo, Matti : Maankamara. vuoteen 00. n kaupungin historia I. Suvanto, Seppo : Keskiaika. Satakunnan historia III. Painamattomat lähteet: Isotalo, Timo ja Multamäki, Jouni : Vanhan n kellarit. n kenttäraportteja n:o. n museo. Kärki, Pekka :, Vanha kaupunki, katupäällystysten inventointi... RHOA.

5 Museoviraston perustietokortti Raumo Perustamisvuosi Yleistä: Alueella oli sijannut ilmeisesti jo 00-luvun alussa kauppapaikka, jonka asukkaat ovat maksaneet yhdessä Unajan kylän kanssa kaupunkien sääntöveroa 0 markkaa. Keskiaikaisen kirkon luoteispuolella oli tori. Kaupungin toinen tori muodostui kaupungin länsiosaan, nykyisen Kauppatorin etelälaidalle. Arvion mukaan lla oli 0-luvulla 0 asukasta. Isonvihan jälkeen, vuonna, asukkaita oli. Kaupunki lakkautettiin vuonna 0 ja sen porvarit saivat siirtokäskyn vasta perustettuun Helsinkiin, josta he palasivat takaisin lle vuonna. Keskiaikaisen sataman sijainnista ei ole tarkkaa tietoa. Kaupunkiin suunniteltiin ruutuasemakaava 00-luvun puolivälissä, mutta suunnitelmat eivät toteutuneet vanhan kaupungin alueella. : Keskiajalla rakennettu kivikirkko sijaitsi kaupungin kaakkoisosassa. Sitä on edeltänyt puukirkko. Fransiskaanikonventin kivikirkko rakennettiin keskiajan lopulla kaupungin ulkopuolelle, joen pohjoispuolelle. Sen paikalla on sijainnut mahdollisesti jo 0-luvulla rakennettu puukirkko. Raatihuone mainitaan ensimmäisen kerran vuonna. Jo tuolloin se todennäköisesti sijaitsi nykyisen Kauppatorin laidalla. lla on toiminut koulu jo keskiajalla. Koulu rakennettiin pappilan ja kirkon väliselle tontille vuoden palon jälkeen. Kaupunkipalot: Kaupunki on palanut ainakin vuosina,,. Kolmannes koko kaupungista paloi vuonna 0, jolloin tuhoutui myös kaupungin kirkko. Kaupunki paloi jälleen vuonna, jolloin kaikki julkiset rakennukset ja 0 taloa tuhoutui. Yhteystietoja: n museo (Museonjohtaja Kirsi-Marja Siltavuori-Illmer, kirsi-marja.siltavuoriillmer@rauma.fi) Museovirasto, rakennushistorian osasto (Intendentti Marianna Niukkanen, marianna.niukkanen@nba.fi) Lounais-Suomen ympäristökeskus www-museo www-kaupunki www-yke

6 Sisällysluettelo ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT... MUSEOVIRASTON PERUSTIETOKORTTI.... INVENTOINNIN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET.... KENTTÄTYÖT.... HISTORIAA JA ASEMAKAAVAN KEHITYS 0-LUVULLE.... n kaupungin synty ja 00-luvun asemakaava.... Asemakaavan kehitys 00-luvulla.... n asemakaavat - karttojen asemointi ja asemoinnin luotettavuus.... JULKISET RAKENNUKSET.... Kirkot.... Raatihuone ja kaupungin vankila.... Koulut.... Tullituvat.... INVENTOINTIALUEEN ALKUPERÄINEN TOPOGRAFIA JA AIEMMAT ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET.... Kaavoitetun alueen alkuperäinen topografia.... Aiemmat tutkimukset ja kerrosten paksuudet sekä syvyydet.... NYKYISET KATU-, TORI- JA PUISTOALUEET.... ALUEIDEN LUOKITTELU, INVENTOINNIN TULOKSET JA KAUPUNKIARKEOLOGISEN TUTKIMUKSEN MAHDOLLISUUDET.... RAPORTIN LAATIMINEN.... LOPUKSI...0 LIITTEET:... Liite Inventointialueen rajaus... Liite Arkeologiset tutkimukset kaupunkialueella... Liite. Vuoden kaupunkimittaus asemoituna kantakartan päälle... Liite Tutkimuksellisesti ja suojelullisesti merkittävät alueet... Liite Tutkimuksellisesti ja suojelullisesti merkittävät katualueet... Liite Vesi-, sadevesi- ja viemäriverkosto... Liite Kohdetiedot...

7 RAUMA - RAUMO Kaupunkiarkeologinen inventointi Päivi Hakanpää n kaupunki-inventointi on jatkoa Museovirastossa vuonna 000 aloitetulle Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologiselle inventointiprojektille. Keskiaikaisista kaupungeista on tehty arkisto- ja karttatyöskentelyyn pohjautuvat arkeologiset perusselvitykset jo 0-luvulla. Niissä ei ole kuitenkaan otettu kantaa kaupunkialueen arkeologiseen säilyneisyyteen tai suojeltavan alueen laajuuteen. Tässä inventoinnissa on pyritty hahmottamaan keskiajalla perustetun n kaupungin alue 0-luvun puoliväliin asti. Sen isoonvihaan mennessä rakennettujen alueiden kulttuurikerrokset ja rakenteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Kaupungille olivat erityisesti 00- ja 00-luvut koettelemusten aikaa, sillä se paloi vuosina, ja, sekä vuosina 0 ja. menetti myös kaupunkioikeutensa vuonna 0. Ensimmäinen kaupunkimittaukseen perustuva ja luettavasti ajoitettava kartta kaupunkialueesta on vasta vuodelta. sai uuden, säännölliseen ruutuasemakaavaan perustuvan asemakaavaehdotuksen vuonna 0. Myöhemmin 00-luvulla tehtiin useita muitakin asemakaavaa uudistavia suunnitelmia, jotka eivät kuitenkaan toteutuneet vanhan kaupungin alueella. Alueen nykyinen rakennuskanta on peräisin etupäässä 00- ja 00-luvuilta. Puukaupungin asemaakaava on säilynyt 00-luvun puolivälin muodossaan lukuun ottamatta pieniä muutoksia.. Inventoinnin lähtökohdat ja tavoitteet Kaupunkiarkeologia ja kaupunkien vanhat kerrostumat ovat nousseet yhä keskeisemmiksi aiheiksi muinaisjäännösten tutkimuksessa ja suojelussa 0-luvulta lähtien. Keskiaikaisista kaupungeista on tehty arkisto- ja karttatyöskentelyyn pohjautuvat arkeologiset perusselvitykset jo 0-luvulla. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunki-inventoinnit aloitettiin vuonna 000. Inventoinnin tarkoituksena oli täydentää ja päivittää Markus Hiekkasen keskiaikaisesta sta jo vuonna tekemää selvitystä, jossa ei ole otettu kantaa kaupunkialueen arkeologiseen säilyneisyyteen tai suojeltavien alueiden laajuuteen. Muinaismuistolaki (/) koskee ensisijaisesti ennen 00-lukua perustettuja kaupunkeja ja niiden isoonvihaan (v. ) mennessä rakennetuilla alueilla sijaitsevia, säilyneitä kulttuurikerroksia. Rauhoitus voi kuitenkin koskea myös nuorempia alueita ja kaupunkeja, mikäli niillä on tutkimuksellista merkitystä. Vanha on muinaisjäännös, joka on säilynyt eri tavoin eri osiltaan. Keskiaikaisen kaupungin tarkkaa laajuutta ei tiedetä. Inventoinnin tavoitteena oli selvittää, millä alueilla n 00-luvun puoliväliin mennessä kaavoitetun kaupunkialueen kerrostumat ovat todennäköisesti säilyneet ja millä tuhoutuneet. n vanhin kaavoitettu alue sijoittuu suunnilleen nykyisen Luostarinkadun eteläpuolelle, Naulakadun pohjoispuolelle, sekä Anundilankadun ja Tullivaheen väliselle alueelle. n kaupunkikerrostumat ajoittuvat keskiajalta aina nykyaikaan asti. Kaupunki-inventoinnin ulkopuolelle on jätetty keskiaikaiset kirkot. Niukkanen 00, ; Mökkönen , Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologiset inventoinnit; Hiekkanen. Niukkanen 00,.

8 Inventoinnissa on käytetty samaa toimintaperiaatetta kuin muissakin Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunki-inventoinneissa. Kaupunkiarkeologisen inventoinnin lähtökohtana on ollut historiallinen karttaja arkistomateriaali. lta valittiin tarkastelun kohteeksi vuoden kartta, koska aikaisempia, luotettavasti ajoitettavia ja kaupunkimittauksiin perustuvia karttoja ei lta ole säilynyt. Tunnettujen rajojen sisällä määriteltiin eri alueiden säilyneisyys käytettävissä olleiden lähteiden ja paikalla tehdyn maastotarkastuksen perusteella. Inventoinnin yhteydessä ei kaivettu koekuoppia tai -ojia, joten säilyneisyysluokat ovat todennäköisyyksiä. Inventointi antaa kuvan siitä, mitä on jo menetetty ja mitä vielä on jäljellä. Myös rakennusvalvonnassa ja kaavoituksessa tarvitaan ohjeita muinaismuistolaista ja sen soveltamisesta. Inventoinnin tarkoituksena on tuottaa kaavoittajille, rakennuttajille ja tonttien omistajille jo etukäteen tietoa todennäköisistä muinaisjäännösalueista rajauksineen. Tällöin on mahdollista varautua toimenpiteisiin jo suunniteltaessa sellaista rakentamista, jolla voi olla muinaisjäännöksiä tuhoava tai vahingoittava vaikutus. Muinaisjäännösalueet tulisi ensisijaisesti rauhoittaa rakentamiselta ja kaivutöiltä. Kartta. Suomen keskiajalla sekä Vaasa- ja suurvalta-ajalla perustetut kaupungit.

9 . Kenttätyöt Ennen kenttätutkimusta koottiin n perustiedot. Tällaisia olivat karttatietojen lisäksi muun muassa tiedot rakennusten rakentamisajankohdista, arkeologisista tutkimuksista ja tulipaloista sekä tiedot kunnallistekniikasta. Vuoden kartta muutettiin digitaaliseen muotoon ja samaan mittakaavaan nykyisen kantakartan kanssa. Kenttätöiden jälkeen asemointia tarkennettiin. Kenttätöihin käytettiin viisi työpäivää lokakuussa 00. Inventointia täydennettiin yhden kenttätyöpäivän aikana huhtikuussa 00. Kenttätöiden yhteydessä inventoitiin vuoden karttaan merkitty kaupungin asemakaava-alue, jolle ulottuneet nykyiset tontit ja viheralueet tarkastettiin yksitellen. Vanhan n kellarit on inventoitu vuosina 0 ja. Inventoinnin yhteydessä tarkastettiin yksi kivirakenteinen kellari. Yleiskuvaus kirjattiin niistä tonteista, joiden kaupunkikerrostumat olivat todennäköisesti kokonaan tai osittain säilyneet. Tietoja täydennettiin arkistomateriaalin ja julkaisujen pohjalta. Jokaisen kohteen tiedot tallennettiin inventointitietokantaan. Tonttien säilyneet alueet rajattiin kantakarttaan ja tonteista otettiin yleiskuvia. Tietoja ei kirjattu niistä tonteista, joiden kerrostumat olivat todennäköisesti tuhoutuneet.. Historiaa ja asemakaavan kehitys 0-luvulle. n kaupungin synty ja 00-luvun asemakaava on yksi kuudesta keskiajalla Suomeen perustetusta kaupungista. Pohjanlahden rantakaupungeista a pohjoisempana oli ainoastaan Ulvila. Ensimmäiset kaupunkioikeutensa n porvarit saivat vuonna saman laajuisena kuin ne olivat Turunkin porvareilla. Oikeudet uusittiin 00-luvulla kolmesti, vuosina, ja. Hallinnollisesti uusi n kaupunki oli osa Turun linnalääniä. Seurakunnallisesti se kuului Satakuntaan. oli aikaisemmin kuulunut hallinnollisesti Satakuntaan, sillä mm. Erik Pommerilaisen verokirjassa vuodelta on Satakunnan verojen kohdalla samaan maakuntaan kuuluneiden kaupunkien sääntöveroissa Ulvilan jälkeen mainittu Vnio. Verokirjasta on säilynyt vain kopiosta tehtyjä muistiinpanoja, joissa mainitaan, että Vnio on maksanut 0 markkaa veroa ja Vlfsby 0 markkaa. Vnio on tulkittu milloin väärin kopioiduksi ksi, milloin Cumoksi eli Kokemäeksi. Varsinais-Suomen tilikirjassa 00-luvun alussa on merkintä Vnio eller Raumo. Seppo Suvanto onkin tulkinnut, että Vnio viittaisi sekä Unajan että n kyliin, joissa sen laivurit ja kauppiaat ovat harjoittaneet kauppaa ennen varsinaisen kaupungin perustamista. Markus Hiekkasen tulkinnan mukaan nykyisen kaupungin paikalla ei ole ollut kylämäistä asutusta ennen 00-luvun alkua. Useiden kunnallisteknisten kaivantojen yhteydestä on saatu havaintoja peltomaaksi tulkitusta hiekasta suunnilleen Kauppatorin, Kuninkaankadun ja Kalatorin väliseltä alueelta. n porvareiden kauppapiiri ulottui Satakuntaan ja Vakka-Suomeen. Keskiajan kauppatarvikkeista on hyvin vähän tietoa, mutta ainakin kalaa, karjaa, turkiksia ja hylkeenrasvaa on viety ulkomaille. Kahden merenlahden väliselle niemelle perustettu kaupunki loi uuden kauppatilanteen Pohjanlahden rannalle. laisten etuna oli purjehduskelpoinen satama, josta pääsi nopeasti saariston Isotalo ja Multamäki. FMU ; FMU ; FMU ; FMU. Suvanto,. Suvanto, ; Högman 0, 0; Lähteenoja,. Hiekkanen 00,. Koivunen, RHOA; Uotila ja stö 00, RHOA; stö ja Manninen 00, RHOA; Tuomi RHOA.

10 suojiin. Keskiaikaisen sataman sijainnista ei ole tarkkaa tietoa. Aina Lähteenoja on olettanut, että sisäsatama on ollut nykyisen kanaalin pohjoispään kohdalla, eli suunnilleen nykyisen Kuninkaankadun, Jokikadun ja Nortamonkadun välisessä kulmauksessa. Ulkosatama on sijainnut 00-luvun puolivälissä jo Salmensuussa, kaupungin länsipuolella. 0 lle keskiajalla johtaneista yleisistä maanteistä ei Jaakko Teitin tieluettelossa ole mainintaa. Seppo Suvanto ja Pentti Papunen ovat kuitenkin todenneet, että Laitilasta olisi johtanut n kautta Ulvilaan Huovintie, joka olisi liittänyt n keskiaikaiseen tieverkostoon. Keskiaikaisten kaupunkien toimintaa sääteli vuoden 0 paikkeilta peräisin ollut Maunu Eerikinpojan kaupunkilaki. Laki edellytti, että kaupunki jaettiin neljään kortteliin. Henrik Liliuksen mukaan keskiajalle oli tyypillistä pitkä ja kapea korttelityyppi, jossa pitkät ja kapeat tontit olivat kahden kadun välissä. Päärakennukset ja talousrakennukset sijoittuivat tontin vastakkaisille puolille. Keskiajan perinteeseen kuului myös se, että talojen päädyt olivat kadun suuntaisia. n kaupungin nautinta-alue tarkastettiin ja sen rajat määriteltiin vuoden paikkeilla, mutta kaupungin asemakaavaalueen laajuutta asiakirjassa ei kuitenkaan mainita. Useat tutkijat ovat olettaneet, että kaupunkiasutus on syntynyt Pyhän Kolminaisuuden kirkon länsipuolelle, Kalatorin ympäristöön. Keskiaikaisen kaupungin laajuudesta tai asemakaavasta ei ole säilynyt kirjallisia lähteitä, eikä siitä ole arkeologisin menetelminkään saatuja tietoja. Pitkiä, kapeita tontteja esiintyy vuoden kartassa nykyisen Vanhankirkonkadun varrella, raatihuoneen itäpuolisessa korttelissa. Markus Hiekkanen on esittänyt vanhan pääkadun kulkeneen nykyisten korttelien ja 0 keskellä. Ajatus kadun sijainnista ei ole aivan uusi, sillä jo Aina Lähteenoja on esittänyt ajatuksen Kalatorilta viistosti Kauppatorille kulkeneesta kadusta. Myös arkeologiset havainnot viittaavat katuun, joka on kulkenut Kalatori :n nykyisen porttikäytävän eteläpuolella. Kapeita tontteja on myös raastuvan tontin länsipuolella olevassa korttelissa, nykyisen Isoraastuvankadun varrella, sekä Kuninkaankatu :n kohdalla, jossa tontit ovat ulottuneet rantaan asti. Markus Hiekkanen on hahmotellut vuoden tonttien rajoja hyödyntäen toisenkin lähes itä-länsisuuntaisen kadun, joka on hänen mukaansa alkanut nykyisen Kalatorin luoteiskulmasta ja kulkenut kortteleiden ja puolivälistä nykyiselle Kauppatorille. Arkeologisista havainnoista päätellen on asutus levinnyt 00-luvun lopulla länteen, ainakin Kauppatorin ja Isoraastuvan kadun alkupäähän asti, ja idässä mahdollisesti Pappilankatu 0:n tienoille. Kaupungissa on arvioitu olleen 0-luvulla noin 0 asukasta. Volter Högman on hahmotellut kaupungin laajuutta 00-luvun puolivälissä. Hänen mukaansa asuttu alue ulottui nykyistä Eteläpitkäkatua pitkin Naulamäelle ja sieltä Anundilankadulle, kääntyen Vanhankirkonkadun kohdalta Pappilankadulle ja sieltä taasen joen rantaan. niemen kulmilta kaupungin alueeseen on Högmanin mukaan kuulunut ainoastaan tontit 0: ja :. Isopoikkikadulta asutun alueen raja on kulkenut nykyiselle Kauppakadulle ja sieltä Kalatorille. Kaupungin itäosassa olisi asutusta ollut ainoastaan Kuninkaankatu 0:n, Itäkatu 0 :n sekä Tullivahe :n kohdalla. Högmanin oletus perustuu ajatuk- Suvanto,,,. 0 Lähteenoja, ; Lähteenoja,. Masonen, ; Papunen, ; Suvanto,. Fornsvenska textbanken Gardberg,. Lilius, 0. Högman 0,. Högman 0,, ; Lähteenoja, ; Gardberg, 0; Hiekkanen, ; Hiekkanen 00,. Kartta vuodelta ja sen kopio vuodelta 0, KA d /0; Hiekkanen, kartta ; Lähteenoja, ; stö ja Manninen 00,, kartta, RHOA; Mäkinen, kartat, RHOA. Hiekkanen,, kartta. Koivunen, RHOA; Koivukari ja Helamaa 00, RHOA; Uotila ja stö 00, RHOA; Koivukari 00, RHOA. Lilius,.

11 seen, että tontit ovat saaneet nimensä 00-luvun puolivälissä kirjallisissa lähteissä mainituilta porvareilta, ja että tonttien nimet ovat päätyneet samoina myös vuoden karttaan. 0 Varmuutta ei ole siitä, että tontit ovat pysyneet saman suvun omistuksessa, tai säilyttäneet vanhan nimensä tontin omistajan vaihtuessa. Kaupunkipalojen jälkeen on asemakaavaan voitu tehdä muutoksia ja tontteja on voitu järjestellä myös uudelleen. Varhaisin n tulipaloja koskeva tieto on peräisin vuodelta, jolloin tanskalaiset ryöstivät ja polttivat kaupungin. Toisen kerran on palanut ilmeisesti vuonna. Seuraavana vuonna paloi kaupungin pappila. Pappilan tontti on alun perin sijainnut todennäköisesti aivan Pyhän Kolminaisuuden kirkon pohjoispuolisessa korttelissa. Pappila nimittäin omisti vielä 00-luvun puolivälissä suurimman osan korttelia, jossa sijaitsi sen tupakkamaita. Volter Högman mainitsee, että pappila siirrettiin palon jälkeen luostarin tontille. Kaupunki lakkautettiin vuonna 0, kun n, Ulvilan, Porvoon ja Tammisaaren porvarit saivat käskyn siirtyä vastaperustettuun Helsinkiin. Käskystä huolimatta jäi kaupunkiin muutamia porvareita heidän lahjottuaan Ala-Satakunnan voudin. Helsingissä olo jäi lyhytaikaiseksi, sillä vuonna porvarit saivat palata takaisin lle. Vuoden asetusluonnos edellytti, että jokaisessa kaupungissa oli oltava vahvistettu mittaus eli asemakaava. Siihen tuli merkitä katujen linjaukset ja tonttien rajat. Vanhin esitys n asemakaavasta on Hans Hanssonin laatimassa Vehmaan kihlakunnan kartassa. Asemakaava on luonnosmainen, eikä perustu tarkkoihin mittauksiin. Se antaa kuitenkin viitteitä kaupungin muodosta. Kaupunki oli jaettu kahdeksaan kortteliin. Kaupungin läpi kulki ainoastaan yksi pitkä katu, joka alkoi kaupungin itäosasta kirkon luota ja päättyi meren rantaan. Kaupungin länsiosassa katu kulki neliön muotoisen aukion läpi. Tätä pääkatua halkoi kolme lyhyttä poikkikatua. Ne ulottuivat kaupungin pohjoisosassa kapean merenlahden rantaan asti. n karjaveroluettelossa vuodelta on kaupunki jaettu kahteen osaan, pohjoiseen ja eteläiseen kortteliin, mutta jo vuoden manttaaliluettelossa neljään kortteliin. Kaupungin kirkko oli palanut vuonna 0, jolloin tuhoutui myös kolmannes koko kaupungista. Vuoden tulipalo tuhosi noin 0 kaupunkitaloa, kaikki julkiset rakennukset, tulliaidan, pappilan, sekä Pyhän Ristin kirkon katon ja kellotapulin. Tulipaloista on saatu useita arkeologisia havaintoja eri puolilta kaupunkia, mm. Kuninkaankatu :n kohdalta, Kauppatorin tienoilta, Pappilankadulta, Isokirkkokadulta ja Pyhän Ristin kirkon pohjoispuolelta. Palokerroksista on olemassa havaintoja myös useilta nykyisiltä tonteilta, jotka sijaitsevat Anundilankadun, Kauppakadun, Kuninkaankadun ja Isopoikkikadun välisellä alueella. Suurin osa paloon viittaavista jäljistä liittynee vuoden kau- 0 Högman 0, ja karttaliite. Raastuvan oikeuden pöytäkirjoissa 00-luvun alussa mainitaan nimeltä sellaisia tontteja, joita ei ole enää merkitty vuoden kartan tonttiluetteloon. Tonttikauppojen yhteydessä on mainittu tonttien omistajat, eikä välttämättä tonttien nimiä. Esimerkkejä on n raastuvanoikeuden pöytäkirjoissa..,..;.., Lähteenoja. Hiekkanen, ; Lähteenoja, 0. Kartta vuodelta ja sen kopio vuodelta 0, KA d /0; Högman 0, ; Lähteenoja,. Högman 0,,, ; Papunen, ; Lähteenoja,, ; Gardberg, 0. Ranta, ; Lilius, 0 0. Kartta 0-luvulta, KA MH / M ; Lähteenoja,. Lähteenoja,. Lähteenoja,. 0

12 punkipaloon, mutta tätäkin vanhempia palojälkiä on dokumentoitu Kauppatorilta ja Isoraastuvankatu -:n kohdalta. Kuva. n kaupungin asemakaava on kuvattu luonnosmaisesti 0-luvun karttaan. Kuvassa on vain osa kartasta. KA MH / M. Laajat kaupunkipalot ovat mahdollistaneet asemakaavan muutokset. Vuonna kehotettiin kaupunkilaisia rakentamaan uusi katu torilta tulliportille. Tämän kadun nimeksi on mainittu Kuninkaankatu. Aina Lähteenoja ja Markus Hiekkanen ovat tulkinneet, että kyseessä on nykyinen Kauppakatu. 0 Asemakaavan muutoksia on ollut muuallakin kaupungissa. Arkeologisissa valvonnoissa on tehty havaintoja rakennusten jäännöksistä nykyisillä katualueilla. Kaupungin länsiosassa, Kuninkaankadun ja Länsikadun risteyksen lähellä, on tehty havaintoja rakennuksen hirsiperustuksista. Pappilankadulla on tehty havaintoja puulattian jäännöksistä Kauppakadun ja Kuninkaankadun väliin jäävällä alueella. Kaupungin pohjoisosassa, Koulukadun jokirannan puoleisessa päässä, on dokumentoitu talon ja mahdollisen tulisijan kiviperustuksia. Kaupungin itäosasta on löydetty tulisijan perustukset Pappilankatu :n kohdalta. Rakenteiden iästä ei ole tietoa. Kadut ovat olleet suunnilleen nykyisten katujen levyisiä ja ne ovat sijainneet vuoden karttaan merkityillä paikoilla, joten rakennukset ovat ainakin 00 luvun puoliväliä vanhempia. Isoraastuvankatu :n ja :n kohdalla on dokumentoitu 00-luvun Kärki, RHOA; Koivunen, RHOA; Vanhakylä 00, RHOA; Sjölund, RHOA; Koivukari 00, RHOA; Uotila ja stö 00, RHOA. 0 Lähteenoja, ; Hiekkanen,.

13 alun puurakennuksen lattiarakenteita ja tulisijojen perustuksia. n kaupungin asemakaava on näiden muutamien arkeologisten havaintojen mukaan saattanut olla hyvinkin erilainen 00-luvulla.. Asemakaavan kehitys 00-luvulla Suuren Pohjan sodan vaikutukset alkoivat näkyä myös lla, kun venäläiset etenivät kaupunkiin elokuussa. Isonvihan aikana he ryöstelivät autioksi jääneitä koteja sekä polttivat yksityisten rakennuksia ja käyttivät niiden rakennusmateriaalia polttopuiksi. Satamassa olleita laivoja hävitettiin ja niistä ryöstettiin käyttökelpoinen tavara. Suurtuholta kaupunki kuitenkin välttyi. lla oli asukasta vuonna. Suotuisan kehityksen myötä väkiluku kolminkertaistui 00-luvun alkuun tultaessa. sta on säilynyt kaksi asemakaavaa kuvaavaa karttaa 00-luvun alkupuolelta. Vanhin päivätty kaupungin asemakaavakartta on syntynyt vuoden 0 mittausmääräyksen seurauksena. Kaupunki ulottui jo joen pohjoisrannalle, jonne oli kaavoitettu tonttia. Asemakaavoitettu alue oli nyt noin 0 metriä pitkä. Leveyttä alueella oli enimmillään 0 metriä. Koko kaupungin laajuus oli noin hehtaaria. Kaupungissa oli tonttia, jotka olivat jakautuneet 0 kortteliin. Suurimmat tontit olivat pinta-alaltaan yli 000 m ja pienimmät vain hieman yli 0 m. Kaupungin laitamilla oli kaali- ja tupakkamaita. Itätullilta johti Rautilankatu, eli nykyinen Kuninkaankatu, koko kaupungin läpi satamaan johtavalle sillalle. Sen eteläpuolella oli kolme muuta pitkittäiskatua, joista Torikatu, eli nykyinen Kauppakatu, alkoi Vähätorilta kulkien Suurtorin poikki läntiselle tullille. Vähätorin, eli nykyisen Kalatorin, lounaiskulmasta alkoi Vanhankirkonkatu, joka on samalla paikalla kuin nykyisinkin. Kadun eteläpään sulkeneen tontin pohjoisosa on nykyisin katua, jota on myös eteläpäästä hieman suoristettu. Etelässä kirkon raunioilta alkoi mutkitteleva Mäkikatu eli nykyinen Eteläpitkäkatu. Kaupunkia halkoi neljä poikkikatua ja neljä edellisiä lyhyempää kujaa. Poikkikaduista nimen olivat saaneet ainoastaan Lakarikatu, eli nykyinen Isopoikkikatu, sekä Isokirkkokatu, joka käsitti myös nykyisen Isoraastuvankadun osuuden. Katuverkosto ei suurestikaan poikennut nykyisestä. Myös tontit ovat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta säilyttäneet alkuperäiset rajansa. Päiväämättömässä, ilmeisesti tullilaitokseen liittyvässä kartassa, on kaupungin asemakaava kuvattu hieman vuoden kartasta poiketen. Kaupunki jakaantui kortteliin, mutta tonttijakoa karttaan ei ole merkitty. Kaupunkia halkoi kolme pitkittäiskatua, sekä viisi pohjois-eteläsuuntaista katua, jotka kaikki on merkitty yhtä leveiksi. Katuja on selvästi suoristettu ja korttelijakoa yksinkertaistettu verrattuna vuoden kartassa esitettyyn asemakaavaan. Poikkikadut kulkevat koko kaupungin läpi, ja lyhyet kujat ovat hävinneet. Kartasta näyttää puuttuvan myös kokonaan Naulamäen ympärille syntynyt asutus. Pyhän Kolminaisuuden kirkon edustalla ei ole selvää aukiota, vaan kolmion muotoinen aukio on merkitty itäisen tullin länsipuolelle. Kartassa on paljon piirteitä, jotka vaikuttavat regulointisuunnitelmilta. Suunnitelmia ei ole kuitenkaan käytännössä toteutettu. Tuomi, RHOA; Vanhakylä 00, RHOA; Sjölund, RHOA; Uotila ja stö 00, RHOA. Lähteenoja,. Nikula,. Lilius, 0. Kartta vuodelta ja sen kopio vuodelta 0, KA d /0. Lähteenoja,. Alkuperäinen kartta Kra 00::0:00. Henrik Lilius ja Liisa Ervasti-Julku ovat todenneet vastaavanlaisen Kajaania esittävän kartan liittyvän tullilaitokseen. Lilius, ; Ervasti-Julku 0,.

14 Kuva. Päiväämättömässä kartassa on kadut kuvattu hyvin suoralinjaisina. Kartta lienee peräisin 00-luvun alusta. Lähteenoja,. Alkuperäinen kartta Kra 00::0:00. Asemakaavan muutokset ovat olleet vähäisiä 00-luvun lopulla ja 00-luvun alussa, mikä käy ilmi insinööri Claus Gyldénin laatimasta kartasta vuodelta. Pappilan länsipuolelle ja Naulamäelle oli kaavoitettu muutamia uusia tontteja, kuten myös Isopoikkikadun ja Kainunkadun väliselle alueelle. Julkisten rakennusten määrä oli lisääntynyt köyhäintalolla ja ruiskuhuoneella. a varten suunniteltiin 00-luvulla lukuisia ruutukaavaan perustuvia asemakaavoja, jotka eivät toteutuneet. Uudisrakentaminen suuntautui muualle, vanhan kaupungin ulkopuolelle. n myöhempiä asemakaavasuunnitelmia ovat käsitelleet mm. Sirkka Köykkä ja Anna Nurmi-Nielsen. Kartta vuodelta, KA d /. Köykkä ja Nurmi-Nielsen 000 a ja 000 b,. Kuva. n asemakaavassa ei ole tapahtunut suuriakaan muutoksia 00-luvun lopulla ja 00-luvun alussa, mikä käy ilmi C. W. Gyldénin laatimasta kartasta. KA d /.

15 . n asemakaavat - karttojen asemointi ja asemoinnin luotettavuus sta on käytettävissä vain yksi asemakaavaa kuvaavaa kartta 00-luvulta. Pienimittakaavaisessa Vehmaan kihlakunnan kartassa on kaupungin asemakaava esitetty luonnosmaisesti, eikä se ilmeisesti perustu tarkkaan kaupunkimittaukseen. Ensimmäisen päivätyn, kaupunkimittaukseen perustuvan kartan laati vasta vuonna Daniel Gadolin. Alkuperäistä karttaa on säilytetty Turun ja Porin läänin maanmittauskonttorissa ja se lienee siirretty sittemmin Jyväskylään. Markus Hiekkasen julkaisema kartta vaikuttaa alkuperäiseltä konseptikartalta, joksi sen on maininnut myös maanmittari Stålström vuonna. Kartasta on olemassa useita uudempia kopioita, joista vuoden 0 versio vastaa alkuperäistä karttaa. Kaupungista on säilynyt myös toinen, mahdollisesti 00-luvun alkuun ajoittuva, päiväämätön kartta, joka on myös ilman tekijän allekirjoitusta. Aina Lähteenoja on arvioinut kartan olevan peräisin 00-luvun lopulta. Markus Hiekkanen ajoittaa kartan, viitaten Henrik Liliukseen ja Liisa Ervasti-Julkuun, vasta 0-luvulle tai 0-luvulle. 0 On hämmästyttävää, että n vuosien 0 tai kaupunkipalojen jälkeen kaupungista ole laadittu mittausta, vaikka 00-luvun puolivälissä on jo muita kaupunkeja kartoitettu. 0-luku Otsikko: Charta över Wemå heredt görfattadt och afritad Hans Hansson. Tekijä: Hans Hansson Päiväys:- Ensimmäinen säilynyt n kaupungin asemakaavaa kuvaava esitys on Hans Hanssonin laatima Vehmaan kihlakunnan kartta, jossa kaupunki sijaitsee kapealla niemellä. Merenlahden pohjukkaan on merkitty kirkko. Kaupungin poikki kulkee yksi pitkä katu, joka halkoo keskeltä neliön muotoisen torin. Katu päättyy meren rantaan. Kartassa on kuvattu lisäksi kolme lyhyttä poikkikatua ja kahdeksan korttelia. Kaupungin asemakaava on hyvin luonnosmainen, joten asemointi nykykartalle on mahdotonta. Kartan selitysosaan ei ole merkitty tekijää eikä päiväystä, mutta vuosiluku 0 on merkitty karttaan myöhemmin. Otsikko: Charta öfwer Sjö Staden Raumo uti Björneborgs Län. Författad år af då varande Extra ordinarie Landtmätare Daniel Gadolins. Tekijä: Daniel Gadolin. Kopio J. Stålström. Päiväys: Kartta on kopioitu... Kaupunkimittaukseen on merkitty korttelit, kadut, kirkot, koulurakennukset, aitat, sekä pappilalle ja kruunun panimolle kuuluvat tontit. Torikadun päähän on merkitty länsitulli ja Rautilankadun päähän itätulli. Kartassa näkyvät lisäksi joen ylittävät sillat ja jokeen rakennettu mylly. Tonttien rajat on merkitty harmaalla viivalla ja tontit on numeroitu. Selitysosassa on tontin kohdalle merkitty tontin omistaja, talon nimi sekä tontin pinta-ala. Selityksistä käy ilmi myös kaali- ja tupakkamaat. Osalla kaduista on nimet. Kartan kopioinut maanmittari J. Stålström on lisännyt tontteja Naulamäelle, Vähätorin lounaiskulmaan ja Pyhän Kolminaisuuden kirkon lounaispuolelle. Hän on myös luonnostellut tonttien lohkomisia ja rajojen oikaisemisia. Alkuperäisestä kartasta poiketen hän on merkinnyt kaupungin itäosaan myös pienen kujan, joka tunnetaan nykyisin nimellä Kitukränn. Kartalla näkyy myös Kartta 0-luvulta, KA MH / M ; Kartta vuodelta ja kartan kopiot vuosilta ja 0, KA ja d /0. Alkuperäisen kartan on julkaissut Markus Hiekkanen vuonna. Hiekkanen, karttaliite a. 0 Päiväämätön kartta, Kra 00::0:00; Lähteenoja, ; Hiekkanen,.

16 vasta 00-luvun alussa rakennettu pedagiorakennus. Kartan mittayksikkönä on ruotsin kyynärä, joka vastaa noin, senttimetriä. Kuva. Ensimmäinen säilynyt kaupunkimittauksiin perustuva kartta on vuodelta. Sen kopioon on maanmittari Stålström hahmotellut jo muutoksia vuonna. KA d /0. Otsikko: Charta öfver Raumo Stad i Björneborgs Län Nedre Satakunda härad. Efter af framtidne Landmätaren Daniel Gadolins År. Deröfver författad Charta afritad År 0. Af Joh. Tillberg. Tekijä: Daniel Gadolin. Kopio Joh. Tillberg. Päiväys: Kartta on kopioitu vuonna 0. Kaupunkimittaukseen on merkitty korttelit, kadut, kirkot, koulurakennus, aitat, sekä pappilan ja kruunun panimon tontit. Torikadun päähän on merkitty länsitulli ja Rautilankadun päähän itätullin tontti, joka rajattu punaisella viivalla. Kartassa näkyvät lisäksi joen ylittävät sillat ja jokeen rakennettu mylly. Tontit on merkitty vaaleanpunaisella värillä ja ne on numeroitu. Selitysosassa on tontin kohdalle merkitty tontin omistaja, talon nimi sekä tontin pinta-ala. Selityksistä käy ilmi myös kaali- ja tupakkamaat, jotka on kartassa väritetty keltaisiksi. Osalla kaduista on nimet. Karttakopio vastaa paremmin alkuperäistä karttaa kuin J. Stålströmin varhaisempi kopio. Kartan mittayksikkönä on ruotsin kyynärä, joka vastaa noin, senttimetriä. Kaupunkimittaukseen perustuva kartta asemoitiin neljän vastinpisteen avulla n kaupungin kantakarttaan. Vastinpisteinä käytettiin Pyhän Kolminaisuuden kirkon kaakkoisnurkkaa, Vanhankirkonkatu :n ja Pappilankatu 0:n kulmaa, Pappilankatu :n ja Vähäkoulukatu :n kulmaa, sekä Pyhän Ristin kirkon kaakkoiskulmaa. Asemointivirhe on noin - metriä.

17 Kuva. Vuodelta mittauksen kopio on vuodelta 0. KA d /0. 00-luvun alku Otsikko: Grundritning öfwer Raumo Stad. Plan över staden med kyrkan m.fl. byggnader i perspektiv. Tekijä: - Päiväys: - Aina Lähteenoja mainitsee, että kyseessä on tullikartta, joka on hänen mukaansa peräisin 00-luvun lopulta. Kyseessä on todennäköisesti kuitenkin 00-luvun alkupuolella tehty kartta. Siihen on merkitty kadut, korttelit, kaupunkiin johtavat tiet ja joki. Karttaan on lisäksi kuvattu perspektiivissä kirkko, raatihuone, kievari, pappila, koulu, kirkon kellari, Tiusalan riihi ja kaupungin kirkon raunio. Karttaan on lisäksi merkitty tulliaita ja tulliportit. Aina Lähteenoja on julkaissut vain osan kartasta, joten kartan mittayksikköä ja yhtä kartan selitysosassa mainittua kohdetta ei näy. Alkuperäistä karttaa säilytetään Ruotsin sota-arkistossa. Päiväämätön kartta, Kra 00::0:00; Lähteenoja,.

18 Taulukko: n kaupunkia kuvaavista kartoista Vuosi Otsikko Nimi Selite Aluperäinen 0 Charta på Wemå heredt Hans Vehmaan kihlakunnan karttaan KA MH Författadt och afritad Hansson on merkitty tiet, kylät, / M Hans Hansson. myllyt, kartanot ja satamat. Lisäksi kartassa on kuvattu n kaupunki asemakaa- () (0) (0) Charta öfwer Sjö staden Raumo uti Björneborgs Län. Författad år af då varande Extra ordinarie Landtmätare Daniel Gadolins. Charta öfver Raumo Stad i Björneborgs Län Nedre Satakunda härad. Efter af framtidne Landmätaren Daniel Gadolins År. Deröfver författad Charta afritad År 0 af Joh. Tillberg. Karta öfver Sjöstaden Raumo uti Åbo och Björneborgs län. Författad dåvarande Extra ordinarie Landtmätare Daniel Gadolin år och renoverad 0. - Grundritning öfwer Raumo Stad. Plan af Raumo. Utgifven af C. Gyldén. Daniel Gadolin, kopio Jac. Stålström Daniel Gadolin, (Kopio Johan Tillberg) Daniel Gadolin, (Kopio E. Ceder) voineen ja kirkko. Karttaan on merkitty numeroidut tontit, kadut nimineen, kirkko, kaupungin kirkon rauniot ympäröivine aitoineen, raatihuoneen ja pappilan tontit, koulu, aittoja sekä joki siltoineen. Kartan selityksiin on merkitty tonttien nimet, omistajat ja pinta-alat. Karttaan on merkitty numeroidut tontit, kadut nimineen, kirkko, kaupungin kirkon rauniot ympäröivine aitoineen, raatihuoneen ja pappilan tontit, koulu, aittoja sekä joki siltoineen. Kartan selityksiin on merkitty tonttien nimet, omistajat ja pinta-alat. Karttaan on merkitty numeroidut tontit, kadut nimineen, kirkko, kaupungin kirkon rauniot ympäröivine aitoineen, raatihuoneen ja pappilan tontit, koulu, aittoja sekä joki siltoineen. Kartan selityksiin on merkitty tonttien nimet, omistajat ja pinta-alat. - Karttaan on merkitty kadut, korttelit, kaupunkiin johtavat tiet ja joki. Karttaan on lisäksi kuvattu perspektiivissä kirkko, raatihuone, tulliportit, pappila, koulu, kirkon kellari, Tiusalan riihi ja kaupungin kirkon tontti. C. W. Gyldén Karttaan on merkitty numeroidut tontit, kadut nimineen, kaupunkiin johtavat tiet, joki siltoineen, torit sekä kirkko, raatihuone, triviaalikoulu, koulu, köyhäintalo, ruiskuhuone, kirkon rauniot ja hautausmaa. KA d /0 KA d /0 KA M 0/0. Kra 00:: 0:00 KA d / Huom. Kartta on huonokuntoinen. Markus Hiekkanen ajoittaa kartan, viitaten Henrik Liliukseen ja Liisa Ervasti-Julkuun, 0- luvulle tai 0- luvulle. Kartta on sama kuin KA MHA, M 0/.

19 . Julkiset rakennukset. Kirkot Keskiaikaisessa kaupungissa oli kaksi kirkkoa. Fransiskaaniluostarin kirkko rakennettiin pitkän lahden pohjukkaan, kaupungin pohjoispuolelle. Nykyisin kirkko on n joeksi mataloituneen, entisen lahden rannalla. Kaupungin kirkkona toiminut Pyhän Kolminaisuuden kirkko sijaitsi kaupungin kaakkoisreunassa, Turkuun johtavan tien vieressä. Kirkon paikalla on sijainnut aikaisemmin puukirkko, joka on rahalöydöistä päätellen rakennettu aikaisintaan vuonna 0. Markus Hiekkasen mukaan voidaankin olettaa, että kirkko rakennettiin n kylään kauppaoikeuksien myöntämisen jälkeen. Maininta kauppaoikeuksista on Erik Pommerilaisen vuonna laatimassa verokirjassa. Puukirkon viereen rakennettiin kivisakaristo, joka Ilkka Kronqvistin tutkimusten mukaan oli erillään runkohuoneesta. Puukirkko on purettu kaupunkiprivilegioiden saamisen jälkeen noin 00-luvun puolivälissä. Sen tilalle on rakennettu kivirakenteinen runkohuone, jonka pohjoisseinään liitettiin aiemmin rakennettu sakaristo. Itä-länsisuuntainen runkohuone on, metrin pituinen ja, metriä leveä. Eteläseinän vierestä ei ole löytynyt asehuoneen olemassaoloon viittaavia merkkejä. Runkohuoneen holvaus tehtiin myöhemmin seinien kulmiin ja niiden keskelle rakennettujen pilareiden, ja pilareilla lepäävien kaarien varaan. Markus Hiekkasen mukaan on koko kirkkorakennus muurattu todennäköisesti vasta vuosien 0 välisenä aikana. Kuva. Tiilipilasterien varaan tehdystä holvauksesta on vielä näkyvissä pilastereiden perustukset. Pohjoisseinällä näkyy myös porrasaukko. Päivi Hakanpää RHOA 0:. Kronqvist 0, MV, hist.top.ark; Sarvas 0, ; Knapas 0, ; Hiekkanen,. Kronqvist 0, MV, hist.top.ark; Knapas 0,,. Hiekkanen 00,.

20 Kirkkoa on kunnostettu vuosina ja. Kirkon holvikatto sortui talvella. Lähteissä mainitaan vuonna kirkon katon kunnostuksesta. Jokaisen porvarin oli toimitettava korjaustöihin paanuja. Kirkko paloi vuonna 0, eikä sitä enää kunnostettu varojen puutteesta johtuen. Kaupunkikirkoksi tuli entinen luostarikirkko. Pyhän Kolminaisuuden kirkkoon haudattiin vainajia vielä tämänkin jälkeen. Isonvihan aikana kirkon holveista, ikkunoista ja oviaukoista purettiin tiiliä. Kirkon seinäkiviä käytettiin 0-luvulla Pyhän Ristin kirkon länsitornin rakentamiseen. Hautausmaan kiviaita muodosti osan kaupungin tulliaitaa ainakin 00-luvun lopulta lähtien. Hautausmaan portti läpikäytävineen mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 0. Huonokuntoinen porttirakennus myytiin huutokaupalla vuonna. Hautausmaalla on vielä jäljellä kaksi hautakappelia, hautakiviä ja valurautaisia ristejä. Viimeisimmät hautaukset on tehty 0-luvulla. Kuva. Pyhän Kolminaisuuden kirkko tuhoutui vuoden 0 palossa. Päivi Hakanpää RHOA 0:-. Fransiskaanikonventin kirkko rakennettiin kaupungin ulkopuolelle. Ensimmäinen kirjallinen tieto konventista on vuodelta. Keskiaikaisissa lähteissä ei ole mainintaa konventin rakennuksista. Markus Hiekkanen on olettanut, että kivikirkon paikalla on sijainnut mahdollisesti jo 0-luvulla rakennettu puukirkko. kirkko on rakennettu ilmeisesti vasta 0 -luvulla. Konventti lakkautettiin vuonna. Kustaa Vaasan määräyksellä perustettiin vuonna kuninkaankartano luostarin paikalle. 0 Kirkkoa käytettiin ilmeisesti vielä luostarin lakkauttamisen jälkeen, sillä kirkon lasiikkunoita on korjattu 0-luvun alussa. Maininta luostarin muuttamisesta kruunun suolavarastoksi on saattanut koskea jotain muuta luostariin kuulunutta rakennusta kuin itse kirkkoa. Kaksilaivaisen runkohuoneen pituus on, metriä ja leveys, metriä. Runkohuoneen itäpuolella on sitä kapeampi kuoriosa, jonka eteläpuolella on suorakaiteen muotoinen sakaristo. Sen seinät eivät limity kuorin muurattuihin kiviseiniin. Sakariston seinien yläosat on tehty tiilestä. Kirkon etäpuolen eteishuone on vuodelta ja kuorin pohjoisosan eteishuone vuodelta. Kirkon länsi- ja eteläovien edessä on ollut ilmeisesti kivirakenteiset eteishuoneet jo 00-luvulla. Lähteenoja,. Högman 0, 0 ; Papunen, 0 0; n raastuvanoikeuden pöytäkirja 0.., Lähteenoja, ; Hiekkanen,, Lähteenoja, 0. Knapas 0,. Knapas 0, -0. FMU. 0 Hiekkanen 00,, ; Högman 0, ; Papunen, ; Lähteenoja,. Knapas 0, 0,, ; Hiekkanen 00,.

21 Kuva. Pyhän Ristin kirkko eli fransiskaanikonventin kirkko on ainoa keskiajalta säilynyt rakennus lla. Päivi Hakanpää RHOA 0:-. Kirkon kattoa korjattiin ja sen lasi-ikkunat uusittiin vuosina. Kellotapuli valmistui 0- luvulla. Kaupunkipalossa tuhoutunut kirkon katto korjattiin 0-luvulla ja palaneen kellotapulin tilalle rakennettiin uusi tapuli kirkon länsipuolelle. Se purettiin huonokuntoisena 00-luvun alussa ja sen tilalle rakennettiin väliaikainen tapuli kirkon itäpuolelle. Tämäkin sai väistyä uuden länsitorin valmistuttua vuonna. Sakariston länsiseinän viereen valmistui tiilirakenteinen luuhuone vuonna. Se purettiin pois vuonna. Vuoden kaivauksissa löytyivät vielä luuhuoneen perustukset. Kirkon lisäksi muista konventtiin kuuluneista rakennuksista ei ole tietoa. Kirkon pohjoispuolella sijaitsevan, ns. kirkonkellarin, on ajateltu olevan keskiaikainen. Siitä ei ole kuitenkaan kirjallisia tietoja ennen 00-lukua, jolloin kellaria on käytetty ehtoollisviinin säilytykseen, kalkkivarastona ja mahdollisesti kalkkihautana. Markus Hiekkasen mukaan kellari on todennäköisesti peräisin 00-luvulta. Harmaakivestä muurattu rakennus on noin 0 metriä pitkä ja noin metriä leveä. Kirkon itäpuolella kaivettiin ns. Palotontilla vuonna, mutta kaivauksessa ei todettu jälkiä rakennuksista. Kirkon pohjois- ja eteläpuolilta on löytynyt kaivauksissa rakennuksen ja tulisijojen perustusten jäännöksiä, mutta niiden liittyminen konventtiin on jäänyt tukinnanvaraiseksi. Konventin aikaisesta hautausmaasta ei ole säilynyt tietoja, mutta kirkon länsi- ja eteläpuolella olevaa kirkkotarhaa on alettu käyttää vasta 00-luvun alussa. Sen täytteeksi ajettiin multaa, hiekkaa ja savea. Kirkkotarhaa ympäröivästä kiviaidasta on tietoja 00-luvulta. Knapas 0,, 0. Knapas 0,, ; Hiekkanen 00,. Appelgren, MV, hist.top.ark; Högman, MV, hist.top.ark; Hiekkanen,. Knapas 0,,. 0

22 . Raatihuone ja kaupungin vankila Kaupungin privilegioissa vuodelta mainitaan, että kaupungilla piti olla pormestarit ja raatimiehet kuten Ruotsin muillakin kaupungeilla. Ensimmäinen pormestarista ja raadista säilynyt kirjallinen lähde on vasta vuodelta 0. Keskiaikaisesta raatihuoneesta ei ole lainkaan kirjallisia tietoja. Raati on saattanut kokoontua aluksi pormestarin tai jonkun raatimiehen kotonakin. Aina Lähteenojan olettamuksen mukaan vanhin raatihuone on sijainnut Pyhän Kolminaisuuden kirkon vieressä. Hän otaksuu sen olleen 00-luvulla torin varrella, nykyisin museona toimivan raatihuoneen naapuritontilla. Perusteluita hän ei olettamuksilleen esitä. Hänen mukaansa raatihuone tuhoutui vuoden 0 tulipalossa. Ensimmäinen varsinainen maininta raatihuoneesta on vasta vuodelta, jolloin raastupaa varten hankittiin lankkuja. Uuden raatihuoneen rakentamiseen viittaa myös se, että vuonna porvareiden piti hankkia kattolautoja ja toimittaa kiviä raatihuoneen alle rakennettavaa kellaria varten. Raatihuonetta jouduttiin kunnostamaan jo vuonna 0. Tuolloin se sai uudet portaat, ikkunaluukut, oven ja sisäkaton, sekä tonttia ympäröivän aidan. Raatihuoneen tornia korjattiin 0-luvun lopulla ja uudelleen vuonna 0. Korjausten hyöty jäi lyhytaikaiseksi, sillä raatihuone paloi vuonna 0. Sen tontti oli käynyt ahtaaksi, joten raati päätti rakentaa uuden raatihuoneen viereiselle tontille, josta osa oli otettu kaduksi. Puurakenteinen raatihuone valmistui vasta vuonna. 0 Lähes 0 vuotta kaupunkilaisia palvellut raatihuone oli päässyt huonoon kuntoon 0-luvulle tultaessa. Se sai väistyä uuden tieltä. Puretun rakennuksen kaikki käyttökelpoinen rakennusmateriaali huutokaupattiin. Tiilirakenteinen raatihuone valmistui samalle tontille, torin eteläreunalle. Maalaustöitä lukuun ottamatta rakennus oli valmis vuonna. Vasta seuraavana vuonna se sai keltaisen maalinsa. Tontin kadunpuoleisille osuuksille rakennettiin kiviaita. Alakerrassa oli myymälä takahuoneineen ja vankikopit. Yläkertaan tehtiin raastuvanoikeuden istuntosali ja tilat maistraattia varten. Raatihuoneessa ei ole alun perin ollut kellaria, mutta vuonna kaivettiin rakennuksen alle, sen kaakkoisosaan, kattilahuone lämmitysjärjestelmän uusimisen yhteydessä. Kuva. Nykyisin museona toimiva raatihuone valmistui vuonna. Samalla tontilla on ollut 00-luvun puolivälissä valmistunut raatihuone, joka sittemmin purettiin pois. Päivi Hakanpää RHOA 0:. FMU ; FMU. Lähteenoja, 0. Lähteenoja, ; n raastuvanoikeuden pöytäkirja.., Lähteenoja,. n raastuvanoikeuden pöytäkirja.., Lähteenoja,. 0 Lähteenoja, 0. Nurmi,,,,.

23 Kaupungin vankilasta on maininta jo vuodelta. Se mainitaan myös vuoden raastuvanoikeuden pöytäkirjassa. Laittomasti torin varrelle rakennetun aitan tilalle oli määrä rakentaa uusi vankitupa. Aitan purkamisesta annettiin määräys vuonna, mutta vankitupa valmistui ilmeisesti vasta kymmenen vuotta myöhemmin.. Koulut Keskiajalla on opetusta annettu todennäköisesti luostarin yhteydessä toimineessa koulussa. lla koulua on käynyt myöhemmin piispaksi kohonnut Martti Skyte. Uskonpuhdistuksen jälkeen koulusta vastasivat sekä kirkko että kaupunki. Opetusta on aluksi antanut kirkkoherra, joka sai 0- luvun alussa palkaksi kirkon kymmenykset työstään koulutuvassa. Myöhemmin opetuksesta vastasi kappalainen. Kaupunkilaiset maksoivat koulumestarille rahapalkkaa 0-luvulla. Koulutuvan sijainnista luvuilla ei ole säilynyt tietoja. Henrik Lilius on todennut, että kaupungeissa ovat koulut suurimmaksi osaksi sijainneet kirkkojen läheisyydessä. Tietoja varsinaisista koulurakennuksista on säilynyt vain vähän. Koulutuvan kattoa on korjattu vuonna, jolloin velvoitettiin porvareita tuomaan rakennustarpeiksi tuohia ja palkkeja. Koulutuvan huonosta kunnosta johtuen jouduttiin koulua käymään vuokratiloissa 0-luvun alussa. Tuolloin olivat koulun ikkunat rikki ja kattokin vuosi. Vuoden palon jälkeen koulu rakennettiin pappilan ja kirkon väliselle tontille, johon koulu on merkitty vuoden kartassakin. Triviaalikoulu sijoitettiin lle Porin palon jälkeen vuonna. Uutta koulurakennusta alettiin rakentaa pedgogiorakennuksen viereen seuraavana vuonna. Rakennuksessa oli iso sali, jonka edessä oli eteishuone sekä pienet kamarit. Triviaalikoulu toimi lla aina vuoteen, jolloin se siirrettiin takaisin Poriin. Kuva. 00-luvun lopulta lähtien koulurakennukset sijaitsivat pappilan ja kirkon välisellä tontilla. Päivi Hakanpää RHOA 0:. Hiekkanen, ; Grotenfelt,. n raastuvanoikeuden pöytäkirja..,.. ja.., Lähteenoja,, 0,. Lähteenoja, ; Lilius,. Hiekkanen,. Lähteenoja, ; Lilius,. n raastuvanoikeuden pöytäkirja 0.., Lähteenoja, 0; Lähteenoja,. Lähteenoja, ; Lilius,, ; Lähteenoja,.

24 n pedagogio toimi vanhassa triviaalikoulussa, jonka tilalle rakennettiin vuonna uusi koulutalo. Uuteen rakennukseen tuli koulusali, kaksi kamaria, keittiö ja eteinen. Rakennus purettiin vasta vuonna. Turun palon jälkeen vuonna valmistui koulutalo Turun katedraalikoulua varten lle. Pyhän Ristin kirkkoa vastapäätä jokirannassa sijaitsevassa rakennuksessa toimi myöhemmin Turun triviaalikoulu ja sittemmin n pedagogio. 0. Tullituvat Kaupunkien asemakaavoitetut alueet piti aidata tulliaidalla 0-luvulta lähtien. Aitaukseen oli tehtävä portteja, jotka voitiin lukita yöksi. Niiden viereen rakennettiin myös tullitupia. lle tulliaitaa alettiin rakentaa vuonna. Se on 00-luvun karttojen mukaan kulkenut suunnilleen Pyhän Kolminaisuuden kirkolta nykyistä Isopoikkikatua seuraten Naulamäelle. Lännessä se kulki Anundilankadun länsipuolelta Savilankatua ja Posellinkatua seuraten kohti joen rantaa. Pohjoisessa tulliaita kulki pappilan, koulun ja kirkon kellarin kautta nykyisen Pohjankadun pohjoispuolelle ja kääntyi Itäisen tullin kohdalla jokirantaan. Idässä rajana oli Tullivahe. Itäisen eli Porin tullin päähän rakennettiin tullitupa 0-luvulla. Vuoden karttaan on merkitty nykyisen Kuninkaankadun ja Nummenkadun kulmaan vanha tullihuone, joka oli rakennettu ilmeisesti vuonna 0. Läntinen tulli sijaitsi Torikadun itäpäässä, suunnilleen nykyisen Kauppakadun ja Anundilankadun kulmassa. Se sai tullihuoneen vasta vuonna. olivat pieniä, käsittäen vain tullituvan, kamarin ja eteisen. Satamassa, Salmensuulla, oli oma tullipuomi ja myöhemmin myös tullihuone.. Inventointialueen alkuperäinen topografia ja aiemmat arkeologiset tutkimukset. Kaavoitetun alueen alkuperäinen topografia n kaupunki perustettiin hiekkaperäiselle niemelle. Sen molemmilla puolilla olivat sisämaahan työntyvät kapeat merenlahdet. Vielä 00-luvun puolivälissä on nykyinen joki ollut kapea salmi, joka on ulottunut itäisen tullin luokse. Umpeen kasvaneen merenlahden itäosaa kutsuttiin Paskasalmeksi. Tämän vesijättömaan omistuksesta riideltiin 00-luvun lopulla. Kaupunkia rajasi lounaassa Naulamäki, joka kohoaa metrin korkeuskäyrälle. Lännessä maasto on alavaa, umpeen kasvanutta merenlahtea, joka on Kauppakadun päässä vain kolme metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella. joen pohjoisrannalla Pyhän Ristin kirkon ympäristössä, sekä kaupungin itäosassa, Pyhän Kolminaisuuden kirkon alueella, maasto kohoaa lähes seitsemään metriin. Molemmat kirkot on rakennettu kalliolle. Maa kohoaa n seudulla nykyisin noin, mm vuodessa. Tämän mukaan vedenpinta on ollut 00-luvun alussa noin neljä metriä nykyistä korkeammalla. Maan kohoamisen nopeus on voinut myös vaihdella eri aikoina. Markus Hiekkanen on esittänyt lineaarisen maankohoamisen rinnalle toisen maankohoamiskäyrän, jonka mukaan meri on ulottunut 00-luvulla,, metrin, ja 00- Lähteenoja,, Heino 00, ; Lilius,. Ranta, ; Lähteenoja,. Lähteenoja, ; Kartta vuodelta, KA d /0; Päiväämätön kartta, Krigsarkiv 00::0:00. Lähteenoja, ; Lähteenoja,,. Kartta 0-luvulta, KA MH / M ; Sauramo,. Lähteenoja,. Hiekkanen,.

25 luvulla,0 metrin korkeuskäyrälle. Maankohoaminen on joka tapauksessa vaikuttanut rantalinjaan etenkin kaupungin länsiosassa sekä joen rannalla, jossa vieläkin on nähtävissä noin neljän metrin korkeuskäyrälle ulottuvat rantatörmät. Kaupungin keskiosassa maa laskee melko tasaisesti noin kolme metriä Kalatorilta kohti Kauppakadun länsipäätä. Maastoa on muokattu tietoisesti tuomalla paikalle täyttömaita. Esimerkiksi Kalatorin pintaa on tasattu ja korotettu eteläosastaan lähes metrin paksuisilla maakerroksilla. Myös historiallisissa lähteissä on mainintoja maan pinnan muokkaamisesta. Läntisen tulliportin vieressä ollut lampi täytettiin 0-luvulla. Kuva. Joen rantatörmät ovat näkyvissä Pyhän Ristin kirkon luona. Päivi Hakanpää RHOA 0:. joen länsiosan korvaamista kanaalilla ehdotettiin jo vuonna, mutta se valmistui vasta vuonna. Matalaksi käynyttä jokea ruopattiin 00-luvun lopulla ja sen rannat kivettiin 00- luvun alussa Vännin kulmalta Talvitiensillalle asti. Leikarin niityn kiertänyt vanha joenuoma täytettiin vuonna 0 nahkatehtaalta rautatielle asti. 0 Kaupungin eteläosaa on halkonut Kriipinoja. Markus Hiekkanen on hahmotellut sen alkaneen nykyisen Isopoikkikadun paikkeilta. Sieltä se on johtanut Eteläpitkäkatua pitkin kohti Pappilankatua ja kääntynyt Kauppakadun ja Vanhankirkkokadun välistä kohti meren lahtea. Puro ei esiinny vuoden kartassa, mutta sen on muistinvaraisesti merkinnyt maanmittari Juhana Mandelin kartalle vuonna 0. Aina Lähteenojan mukaan ojan loppupäässä on ollut puusuojus. Suojuksen rakenne tai tarkoitus eivät kuitenkaan selviä tekstistä. Hiekkanen, 0. Mäkinen, kartat, RHOA. Lähteenoja, 0. 0 Heino 00,, ; Lähteenoja, 0. Hiekkanen,, kartta ; Lähteenoja,.