Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO 1.1. Opetussuunnitelmien merkitys 1.2. Esiopetus 1.3. Kouluverkko

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO 1.1. Opetussuunnitelmien merkitys 1.2. Esiopetus 1.3. Kouluverkko"

Transkriptio

1 Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO 1.1. Opetussuunnitelmien merkitys 1.2. Esiopetus 1.3. Kouluverkko 2 KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN ARVOPOHJA 2.1. Sivistystoimen arvot 2.2. Käsitys ihmisestä 2.3. Käsitys tiedosta 2.4. Käsitys oppimisesta 3 OPETUSTOIMEN STRATEGIA 3.1. Toiminnan systemaattinen arviointi 3.2. Oppiva organisaatio 3.3. Oppimisympäristöt ja toimintakulttuuri 3.4. Koulujen ja oppilaitosten profiloituminen 4 KIELIOHJELMA LIITE: Kieliohjelman polut 5 YLEINEN TUKI 5.1. Eri tukimuodot 5.2. Kodin ja koulun välinen yhteistyö 5.3. Oppimissuunnitelma 5.4. Ohjauksen järjestäminen 5.5. Tukiopetus 5.6. huolto 5.7. Kerhotoiminta 6 ERITYINEN TUKI 6.1. Osa-aikainen erityisopetus 6.2. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus 6.3. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS 6.4. Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain 6.5. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi 7 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN OPETUS 7.1. Maahanmuuttajien opetus 8 OPPILASARVIOINTI 9 TIETOSTRATEGIA 10 TAVOITTEET JA OPPISISÄLLÖT VUOSILUOKILLA Aihekokonaisuudet opetussuunnitelmien perusteissa

2 10.2. Ainelyhenteet Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli Ruotsi a-kielenä Ruotsi b-kielenä Vieraat kielet A-kieli A1-englanti A2-saksa A2-ranska Valinnaiset kielet B2-saksa B2-ranska B2-espanja Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Uskonto Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Historia Yhteiskuntaoppi Terveystieto Elämänkatsomustieto Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaiset aineet Tietotekniikka Oppilaanohjaus 1 JOHDANTO 1.1 Opetussuunnitelmien merkitys Perusopetuksen opetusta säätelevät perusopetuslaki (628/1998), perusopetusasetus (852/1998) sekä Opetushallituksen vahvistama Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 (1/011/2004, )

3 Tämän Lohjan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman pohjana on valtakunnallinen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, joka kokonaisuudessaan on velvoittavana noudatettavaa normia. Lohjan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on koulukohtaisten opetussuunnitelmien pohjana täydentäen ja täsmentäen valtakunnallisia perusteita. Työtä on myös ohjannut Lohjan koulutuspoliittinen ohjelma Lohjan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman ovat laatineet lohjalaiset opettajat monissa erilaisissa työryhmissä. Opetussuunnitelman laatiminen on vaativa ja pitkäkestoinen prosessi. Se on prosessi, joka ei koskaan pääty. Opetussuunnitelma kehittyy ja jalostuu koko ajan. Opetussuunnitelma on sekä koulun että opettajan työn kehittämisen työväline. Opetussuunnitelman tavoitteena on rakentaa perusopetuksesta turvallinen, ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Keskeinen pedagoginen uudistus on yhtenäisen perusopetuksen toteuttaminen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet luovat pohjan koko ikäluokan opetukselle. Opetussuunnitelman perusteet korostavat elämänhallintataitojen ja oppimaan oppimisen taitojen kehittämistä. Käsitys tiedosta ja oppimisesta on sellainen, ettei tietoa voi siirtää oppilaan mieleen, vaan oppilas rakentaa itse tiedon itselleen, ja oppiminen perustuu oppilaan omaan aktiivisuuteen. Tavoitteena on, että oppilaalle syntyy käsitys kouluoppimisen ja arkielämän välisestä yhteydestä. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena toimintana erilaisissa tilanteissa, opettajan ohjauksessa, sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja muiden oppilaiden kanssa. 1.2 Esiopetus Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta, jonka kunta on velvollinen järjestämään. Lohjalla sivistystoimi vastaa esiopetuksen järjestämisestä. Esiopetuksessa lapselle taataan tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen. Esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Lohjalla on laadittu Lohjan kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma, ja jokaisella esiopetusta antavalla yksiköllä on oma esiopetuksen opetussuunnitelmansa. 1.3 Kouluverkko Oppilaalle on varattu paikka hänen yläkoulunsa oppilasalueen lähikoulusta tai aluelähikoulusta. Aluelähikoululla tarkoitetaan koulua, jossa opetustarjonta esim. kieliohjelman tai erityisopetuksen osalta on lähikoulua laajempi. Kunta voi opetuksen järjestämiseen liittyvästä perustellusta syystä vaihtaa oppilaan koulua. voi hakeutua myös muuhun kuin omaan lähikouluunsa tai aluelähikouluunsa, mikäli koulussa on tilaa. Oppilaaksi ottamisesta päättää koulun rehtori. Esiopetusta annetaan sekä päivähoidon yhteydessä että lähikoulun/aluelähikoulun tiloissa.

4 Lohjan peruskouluverkko jakautuu yläkoulujen mukaan neljään suomenkieliseen ja koko kaupungin kattavaan yhteen ruotsinkieliseen oppilasalueeseen. Yläkoulun oppilasalueen kaikki vuosiluokat esiopetuksesta yhdeksänteen luokkaan muodostavat opetussuunnitelmallisesti yhtenäisen peruskoulun. Oppilaalle tarjotaan turvallinen, terveellinen ja hänen henkistä kasvuaan tukeva oppimisympäristö. Lohja tarjoaa koulutuspalveluita myös lähikuntien oppilaille kuntien välisten sopimusten mukaan. 2 KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN ARVOPOHJA 2.1 Sivistystoimen arvot Sivistys on kasvua vastuuseen ja inhimillisyyteen ja siihen kuuluu perustietojen- ja taitojen lisäksi lohjalaisen ja kansallisen kulttuuriperinnön merkityksen tunteminen ja ymmärtäminen. Tämä on pohjana monikulttuurisuuden ymmärtämiseen sekä oman maailmankuvan rakentamiseen ja laajentamiseen. Sivistykseen sisältyy myös kansainvälisten valmiuksien kehittäminen ja maailmankansalaisuuteen kasvaminen. Koulutuksen päämääränä on tarjota mahdollisuus laajan yleissivistyksen hankkimiseen ja ammatilliseen pätevyyteen. Koulutus antaa yksilölle välineitä toimia aktiivisena jäsenenä yhteiskunnassa ja työelämässä. Työyhteisöjen toiminnan perustana ovat Lohjan kaupungin sivistystoimen arvot: avoimuus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus, tuloksellisuus ja luovuus. Arvoperusta on yhteinen sivistystoimen lautakuntien kanssa. 2.2 Käsitys ihmisestä Kasvatus ja koulutus perustuvat ajatukseen jokaisen yhtäläisestä ihmisarvosta ja oikeuksista. Ihminen kykenee inhimilliseen kasvuun ja on siihen eettisesti velvollinen. Ihminen tekee valintoja ja kantaa niistä vastuun. Koulutuksen tehtävänä on edistää tasa-arvon toteutumista. Sen avulla selkiytetään arvoja ja pyritään vahvistamaan vastuullisuutta itsestä, toisista ja kaikkien yhteisestä hyvinvoinnista. Pyrkimyksenä on tukea ihmisen kehittymistä ehjään olemassaoloon nopeasti muuttuvassa maailmassa.

5 2.3 Käsitys tiedosta Tieto on osin muuttuvaa. Sen painoarvo on sidoksissa aikaan, paikkaan ja kulttuuriin. Koulutus herättää mielenkiinnon uusiutuvaa tietoa kohtaan sekä antaa välineitä sen hankkimiseen, soveltamiseen ja hyödyntämiseen. Tiedon arvoa ei ratkaise vain sen välitön hyödynnettävyys. Informaatiotulvasta tulee löytää oleellinen. Koulutuksen tehtävänä on ohjata kriittiseen ajatteluun tiedon etsimisessä, käsittelyssä ja tuottamisessa. 2.4 Käsitys oppimisesta Oppiminen on elinikäinen prosessi, joka perustuu aikaisemmin opitulle ja koetulle. Oppiminen tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja ympäröivän todellisuuden kanssa. Oppija on prosessissa aktiivinen toimija. Oppijaa motivoidaan ja ohjataan suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppija löytää oman tapansa oppia sekä ymmärtää oppimansa syvällisesti. Tiedollisen, taidollisen ja sosiaalisen kasvun lisäksi oppimisprosessi tukee oppijan persoonallisuuden ja tunnetietämyksen kehittymistä. 3 OPETUSTOIMEN STRATEGIA Lohjan kaupungin strategiakirjan mukaisesti opetustoimen strategian tavoitteena on: edistää kuntalaisten hyvinvointia turvata oppilaille monipuoliset tiedot ja taidot jatko-opintoihin, työelämään ja itsenäiseen elämään siirtymiseksi edistää hyvän elämän mahdollisuuksia Lohjalla opetustoimen arvot avoimuuden, vastuullisuuden, oikeudenmukaisuuden, tuloksellisuuden ja luovuuden edistäminen opetustoimen toiminta-ajatus edistää oppimaan oppimista ja antaa hyvä kasvatus, tarpeelliset tiedot ja taidot turvallisessa ja kannustavassa oppimisympäristössä opetustoimen visio Lohjan opetustoimi tarjoaa laadukkaan, kaikille avoimen ja yhtenäisen oppimispolun

6 3.1 Toiminnan systemaattinen arviointi Lohjan opetustointa kehitetään kaupungin strategiaan kirjattujen periaatteiden mukaisesti. Kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävä strateginen suunnittelu ja jatkuva kehittäminen perustuvat opetustoimen strategiaan. Strateginen suunnittelu ja siihen liittyvä arviointityö on olennainen osa oppilaitosten toimintaa, johon johto ja henkilöstö osallistuvat organisaationsa laadun kehittämiseksi. Opetustoimi arvioi strategiansa toteutumista opetustoimen arviointisuunnitelman mukaisesti mittaamalla palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta, toiminnan ja palvelujen järjestämistä, työyhteisön toimivuutta ja resurssien kohdentamista. Opetustoimessa käydään vuosittain arviointi- ja kehittämiskeskustelut henkilökunnan kanssa. Koulut ja oppilaitokset kirjaavat opetussuunnitelmiinsa kokonaisvaltaisen arvioinnin ja kehittämisen periaatteet sekä suorittavat säännöllisesti toiminnan itsearvioinnin. 3.2 Oppiva organisaatio Kaupungin opetustoimessa johtaminen perustuu kaikilla tasoilla oppivan organisaation periaatteisiin. Organisaatioissa kehitetään vuorovaikutteista johtamisjärjestelmää, jossa johdon ja henkilöstön osaamista tuetaan ja hyödynnetään. Toimiva organisaatio edellyttää vahvaa strategista johtamista ja jokaisen työyhteisön jäsenen aktiivista osallistumista työyhteisön toimintaan ja kehittämiseen. Vuorovaikutteinen johtaminen luo sellaisen toimintakulttuurin, joka edistää hyvää työilmapiiriä ja henkilöstön jaksamista. 3.3 Oppimisympäristöt ja toimintakulttuuri Oppimisympäristö koostuu psyykkisistä, fyysisistä ja sosiaalisista rakenteista. Hyvässä oppimisympäristössä vallitsee avoin, rohkaiseva, kiireetön, turvallinen ja myönteinen ilmapiiri. Se merkitsee myös tarkoituksenmukaisia opetustiloja ja ajanmukaisia välineitä. Hyvä oppimisympäristö tukee oppijan kasvua, oppimista ja terveyttä. Keskeistä on opettajan ja oppilaan välinen sekä oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus. Opettajan tehtävänä on ohjata oppimista ja järjestää oppimistilanteita sekä oppilaille mahdollisuuksia onnistumisen kokemiseen. Avoin oppimisympäristö on verkostoitunut eri yhteistyötahojen kanssa. Se laajenee lähiympäristöstä vähitellen käsittämään koko maailman. Koulujen ja oppilaitosten toiminnassa hyödynnetään sisäistä verkostoa ja henkilöstön osaamista. Koulu avautuu yhteiskuntaan ja tarjoaa oppijalle samalla mahdollisuuden soveltaa tietojaan ja taitojaan. Koulut ja oppilaitokset kehittävät toimintakulttuuriaan ja ilmapiiriään hyvän oppimisympäristön luomiseksi Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuri vaikuttaa myös kaikkeen oppituntien ulkopuoliseen koulun toimintaan kuten juhliin, teemapäiviin sekä erilaisiin tapahtumiin.

7 3.4 Koulujen ja oppilaitosten profiloituminen Lohjan oppilasalueiden lähikouluja kehitetään tasapuolisesti. Kouluilla on mahdollisuus painottaa oppiaineita valtakunnallisesti päätetyn tuntijaon antaman liukuman rajoissa. Yläluokilla opetusta voidaan painottaa valinnaisainetarjonnan avulla. Pääsääntöisesti valinnaisaineilla syvennetään kaikille yhteisten oppiaineiden sisältöjä. Koulujen toimintakulttuurit, koot ja oppimisympäristöt ovat erilaisia. Koulun omaleimaisuus on kirjattuna koulujen opetussuunnitelmissa. 4 KIELIOHJELMA Lohjan peruskoulujen kieltenopetuksessa pyritään tasavertaisuuteen ja valintojen monipuolisuuteen. A1-kielenä on kaikilla englanti. Oppilaalle pakollinen englannin kielen opiskelu aloitetaan viimeistään 3. luokalta. Aikaisempaan aloittamiseen käytetään koulun painotuksiin tarkoitettua tuntiresurssia. A2-kielenä tarjotaan ruotsia, saksaa, ranskaa ja venäjää. A2-kielen opiskelu aloitetaan 5. luokalla. Alkavan A2-kielen ryhmäkoko on vähintään 16 oppilasta. Ryhmän syntyminen on yleensä mahdollista vain aluelähikouluissa, joiden oppilasmäärä on riittävä kielivalinnan toteuttamiseksi. Aluelähikouluun siirtyminen on mahdollista 5. luokalla kaikille A2-kielen valinneille. A2-kielen tunteja on sekä ala- että yläkoulussa vähintään 6 vuosiviikkotuntia. A2-kieli jatkuu yläkouluissa joko oppilaalle ylimääräisenä oppiaineena tai yhtenä valinnaisaineena. B1-kielenä kaikilla oppilailla on ruotsi, paitsi niillä, jotka opiskelevat ruotsia A2-kielenä. Ruotsin kielen opiskelu B1-kielenä aloitetaan 7. luokalla. B2-kielenä oppilailla on mahdollisuus opiskella saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa tai jotain muuta kieltä valinnaisainetarjonnan mukaan. B2-kieli sisältyy yläkoulujen valinnaisainetarjontaan ja sen opiskelu aloitetaan 8. luokalla. Lohjan kieliohjelman rikastuttamiseksi valinnaisaineena opiskeltavan B2-kielen ryhmiä tulee voida perustaa pienemmällä oppilasmäärällä kuin A2-kielen ryhmiä. Oppilaille ja heidän vanhemmilleen selvitetään riittävän ajoissa sekä A2-kielen että B2-kielen opiskelun jatkomahdollisuudet lukiossa ja muissa toisen asteen oppilaitoksissa. B3-kielenä on lukiossa valinnaisaineena alkava saksa, ranska, venäjä, espanja tai jokin muu kieli.

8 LOHJAN KIELIOHJELMAN TOTEUTTAMINEN SUOMENKIELISISSÄ PERUSKOULUISSA JA LUKIOSSA A 1-kieli Lohjan peruskouluissa opetetaan kaikille oppilaille yhteisenä A 1 - kielenä englannin kieltä. Kielen opiskelu aloitetaan viimeistään kolmannella luokalla. A 2 - kieli voi opiskella A 1 - kielen lisäksi vapaaehtoista kieltä, jonka opiskelu aikaa viidenneltä luokalta. A 2 - kielen vähimmäistuntimäärä on 6 tuntia luokilla 5-6. Luokilla 7-9 tuntimäärä on vähintään 6 tuntia, jotka otetaan valinnaisten oppiaineiden kiintiöstä. Vapaaehtoisena kielenä tarjotaan ruotsia, saksaa, ranskaa ja venäjää. Aloitusryhmäkoko on vähintään 16 oppilasta. A 2 kieli vastaa peruskoulun päättövaiheessa A 1 - kielen oppimäärää. B 1 - kieli B 1 - kielenä opetetaan ruotsin kieltä. B 1 - kielen tavoitteet on asetettu merkittävästi A - kieliä suppeammiksi. B 2 - kieli B 2 kieli on 8. luokalta valinnaisaineena alkava kieli. B 2 kieliä ovat saksa, ranska, venäjä tai jokin muu kieli koulun valinnaisainetarjottimen mukaan. B 2 kielen tavoitteet ovat B 1 kieltä suppeammat. B 3 - kieli Lukiossa valinnaisaineena alkavia kieliä ovat saksan, ranskan, venäjän tai jotkut muut kielet. Lukiossa opetetaan yhteisinä kielinä toista kotimaista kieltä ja englannin kieltä sekä tarjotaan mahdollisuus jatkaa peruskoulussa aloitettujen valinnaisten A - ja B - kielten opiskelua.

9 5 YLEINEN TUKI 5.1 Eri tukimuodot Kun oppilaan oppiminen tai koulunkäynti ei jostain syystä suju, oppilaan oppimista tuetaan ensisijaisesti koulun omin tukitoimin. Oppimisen tukeminen on oppilaiden hyvinvointia lisäävää toimintaa, johon osallistuu koko koulun henkilöstö. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa painotetaan sitä, että tukitoimien tarkoituksena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuutensa. Lisää tukea saattavat tarvita oppilaat, - jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan - joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi - jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea tai - joilla on mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia ta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Oppimisen yleinen tukeminen voi tarkoittaa koulun koosta ja tukitoimien tarjonnasta riippuen mm. seuraavia toimia: - opettajan toteuttama opetuksen eriyttäminen (tavoitteet, tehtävät, aika ja arvioinnin koko asteikon käyttö) - opettajan toteuttama opetuksen eriyttäminen ja tukiopetus - joustavat opetusjärjestelyt (oppilasryhmittelyt) - yhteistyö huoltajien kanssa (mm. läksyjen seuranta, lepo, ravinto) - oppimissuunnitelma - jatkuva arviointi - koulunkäyntiavustajan tuki - opettajan ja erityisopettajan yhdessä suunnittelema ja toteuttama opetuksen eriyttäminen omassa luokassa - samanaikaisopetus (erityisopettaja yleisopetusluokassa) - oppilashuoltotyöntekijöiden ennaltaehkäisevä konsultointi - osa-aikainen erityisopetus yksilö- tai pienryhmäopetuksena - pienryhmässä tapahtuva opetus joissakin oppiaineissa ilman erityisopetussiirtoa Mikäli edellä mainitut tukitoimet eivät riitä, oppilashuoltoryhmä ohjaa oppilaan tarvittaviin

10 tutkimuksiin. (psykologi, lääkäri, kuraattori). Tutkimuksiin pyydetään huoltajan lupa. Pääsääntöisesti tutkimuksen tekee psykologi, joka tutkimuksissaan määrittelee tarkemmin oppilaan tarvitseman tuen. Ennen siirtopäätöstä tulee neuvotella huoltajan kanssa. Erityistä tukea voidaan antaa koulussa monin eri tavoin koulun oman opetussuunnitelman mukaisesti: - yleisopetuksen luokassa erityisopettajan konsultaation turvin - erityisopettaja oppilaan mukana yleisopetuksen luokassa - oppilas yleisopetuksessa avustajan tukemana ja osittain erityisopetuksessa - oppilas erityisluokassa ja osittain yleisopetuksessa. - oppilas erityisluokassa - muu tapa (esim. kotiopetus) Koulu määrittelee omassa opetussuunnitelmassaan ne tukimuodot, jotka koululla ovat käytössä. Toimintatapoja arvioidaan vuosittain toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä. Tukimuodot vaihtelevat kouluittain riippuen koulun koosta ja siellä olevista tukitoimista. 5.2 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyö on luonnollinen jatke varhaiskasvatuksessa alkaneelle yhteistyölle. Yhtenäinen oppimispolku varhaiskasvatuksesta läpi perusopetuksen sisältää monia nivelvaiheita, joissa yhteistyökumppanit, opetusjärjestelyt tai yhteistyömuodot saattavat muuttua. Silloin korostuvat oppilaantuntemus ja luottamuksellinen tiedonsiirto. Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.

11 Koulut järjestävät vuosittain vanhempien kanssa käytäviä arviointikeskusteluja (ns. kolmikantakeskusteluja) oppilaan edistymisestä. Arviointikeskustelujen yhteydessä voidaan laatia oppimissuunnitelma. Perusopetuksen päättövaiheessa opinto-ohjaajat tarvittaessa keskustelevat huoltajien kanssa nuorten jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä Koulun ja kodin välinen yhteistyö järjestetään siten, että se antaa mahdollisuuksia oppilaiden vanhempien keskinäiselle vuorovaikutukselle. huollon asiantuntijaverkosto auttaa tarvittaessa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä koskevissa kysymyksissä. Vanhempainyhdistystoiminta Vanhempainyhdistystoiminnan tavoitteena Lohjan kaupungissa on kodin ja koulun yhteistyön tukeminen. Eri luokkien vanhemmat voivat muodostaa koko koulun yhteisen vanhempainyhdistyksen. Yhdistys toimii vanhempien keskustelufoorumina ja vaikutuskanavana koulun toiminnan kehittämiseksi. Yhdistys keskittyy etupäässä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja koulutyön edistämiseen sekä toimii voimavarana turvallisen oppimisympäristön rakentamisessa. Yhdistys voi järjestää yhdessä koulun kanssa kasvatuksellisia vanhempainiltoja tai vanhempainkouluja. Vanhempainyhdistykset voivat toimia myös alueellisessa yhteistyössä erilaisten järjestöjen ja moniammatillisen henkilöstön kanssa lasten ja nuorten hyväksi. Yhdistykset voivat rekisteröityä. Vanhempainyhdistysten yhteistyöelimenä toimii Lohjan vanhempien yhdistys LOKOVA ry. 5.3 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on yleisopetuksen oppimäärää noudattaville oppilaille laadittava suunnitelma oppilaan opetuksen toteuttamiseksi. Oppimissuunnitelma on yksi keino tukea ja/tai eriyttää opetusta. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille tai vain osalle oppilaista. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on auttaa oppilasta muodostamaan kokonaiskäsitys omasta tilanteestaan, tavoitteista ja odotuksista. Suunnitelma lisää oppilaan valmiutta ottaa enemmän vastuuta opiskelustaan. Oppimissuunnitelman laatimisesta vastaa yhdessä oppilaan kanssa alakouluissa luokanopettaja ja/tai aineenopettaja ja yläkouluissa aineenopettaja yhdessä osaaikaisen erityisopettajan kanssa. Mikäli vanhemmat eivät osallistu suunnitelman laatimiseen, suunnitelma lähetetään oppilaan kotiin kommentoitavaksi. Lähtökohtana oppimissuunnitelmaa laadittaessa ovat oppilaan vahvuudet. Kehittämisalueiden vahvistamiseksi laaditaan selkeät, konkreettiset saavutettavissa olevat tavoitteet ja keinot, jotta itsearviointi on mahdollista. Oppimissuunnitelmaan voidaan kirjata, mikä on konkreettisesti toivottu muutos oppilaan oppimisessa ja/tai käyttäytymisessä sekä miten muutosta arvioidaan ja arviointikeinot.

12 5.4 Ohjauksen järjestäminen Kaikkien opettajien tehtävänä on oppilaan ohjaus eli ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Ohjauksen tavoitteena on tukea oppilasta ja opiskelijaa koulutukseen, opiskeluun sekä elämään ja tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Ohjauksen perusperiaatteena on ohjattavan ihmisarvon kunnioittaminen, hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen. Luokilla ohjausta annetaan muun opetuksen yhteydessä. Luokilla ohjaustehtävästä vastaavat myös koulutetut opinto-ohjaajat. Tällöin oppilaanohjaus painottuu henkilökohtaiseen, pienryhmä- ja luokkaohjaukseen, joiden sisältönä ovat mm. oppilaan itsetuntemus, valintojen tekeminen, työelämään tutustumisen ohjaus ja jatko-opintoihin ohjaaminen. Kaikilla luokka-asteilla huoltajilla pitää olla mahdollisuus saada tietoa työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaille ja huoltajille tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. 5.5 Tukiopetus Tukiopetusta annetaan tilapäisesti opinnoissaan jälkeen jääneille. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien ulkopuolella tai niiden aikana. 5.6 huolto huoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. huolto on sekä

13 yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. huollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. huollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. huollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. huollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. huoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. huolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. huoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. huoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. huollon toimintasuunnitelma huollon toimintasuunnitelma perustuu koulun yleiseen toimintasuunnitelmaan. huollon toimintasuunnitelman toteutumista arvioidaan koulun vuosittaisen arvioinnin yhteydessä. Kouluruokailu Kouluissa tarjotaan päivittäin ilmainen ateria. Kouluruoan toimittaa ruokahuoltopalvelu. Kouluruokailun tavoitteena on tarjota oppilaalle terveellinen ateria ja ohjata terveellisiin valintoihin valtakunnallisten ravintosuositusten mukaan. Kouluruokailu pitää yllä työtehoa ja tukee terveyskasvatuksen tavoitteita. Kouluruokailussa oppilaita ohjataan hyvään ja muita huomioivaan käyttäytymiseen. Koulukuljetukset Kaupunki järjestää maksuttoman koulukuljetuksen oppilaalle, jonka koulumatka on luokilla yli 3 km ja luokilla yli 5 km. Koulukuljetus voidaan järjestää, jos koulumatka muodostuu oppilaan iän tai muut olosuhteet huomioiden liian vaikeaksi,

14 rasittavaksi tai vaaralliseksi. Kuljetuspäätökset tekee rehtori vuosittain huoltajan anomuksesta. Kuljetuspäätöksistä ja järjestämisestä tiedotetaan suoraan huoltajalle. Kuljetukset pyritään järjestämään joukkoliikenteen avulla. Koululla kuljetusta odottaville oppilaille järjestetään valvontaa tai ohjattua toimintaa. Poissaolot Opettajat kirjaavat oppilaiden poissaolot. Luvattomat poissaolot edellyttävät aina jatkoselvittelyä. Huoltajan tuleekin ilmoittaa oppilaan poissaolosta viipymättä., joka ei saavu kouluun tai poistuu koulusta kesken koulupäivän ilman lupaa, on aina huoltajan vastuulla. Kiusaaminen, väkivalta ja häirintä Koulukiusaamisella tarkoitetaan sitä, että joku oppilas joutuu toistuvasti saman tai muiden luokkien oppilaiden kiusaamisen kohteeksi. Kiusaajia voi olla yksi tai useampia. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, haukkumista ja pilkkaamista, yksin jättämistä, uhkailua, ilkeitä puheita takanapäin, asiattomia netti- ja kännykkäviestejä sekä toisen omaisuuteen kajoamista. Kiusaamisessa on olennaista osapuolten välinen epätasapaino, jolloin kiusattu joutuu puolustautumaan tai on avuton kiusaajaa/kiusaajia vastaan. Perusopetuslaki 29 Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Toimintamalli kiusaamisen ehkäisemiseksi ja kiusaamistilanteissa Kiusaamisen ennaltaehkäisy - oppilas tuntee koulun ja luokan säännöt - tuetaan oppilaiden vahvuuksia ja vahvistetaan itsetuntemusta - harjoitellaan ongelmatilanteiden ratkaisemista sekä vuorovaikutustaitoja - harjoitetaan luokka- ja kouluhenkeä vahvistavaa toimintaa (esim. kummit). Oppilaita kannustetaan kantamaan vastuuta itsestään ja toisistaan - koulun koko henkilökunta toimii kasvattajana ja puuttuu kiusaamiseen - kiinnitetään huomiota kouluympäristön toimivuuteen mm. välituntivälineet ja toiminta sekä riittävä valvonta - tiedostetaan, että kaikissa kouluissa esiintyy kiusaamista. Kiusaamistilanteisiin puututaan määrätietoisesti ja tilanteiden seuranta hoidetaan järjestelmällisesti - koko työyhteisö sitoutuu yhteiseen kiusaamisen toimintamalliin Miten kiusaamisen esille tulemista edistetään? - oppilaille tehdään selväksi, että kiusaaminen ei ole sallittua - pyritään luomaan koulukulttuuri, jossa kynnys tulla kertomaan kiusaamisesta on matala - koulun aikuiset ovat valmistautuneita puuttumaan kiusaamiseen

15 - kerrotaan, mihin voi ilmoittaa mm. s-posti ja kirjelaatikko, ja keneltä voi hakea apua esim. opettajat, kuraattori, terveydenhoitaja, rehtori sekä kummi- ja tukioppilaat - vahvistetaan kodin ja koulun välistä keskustelua - asiakaskysely tehdään säännöllisesti. Lisäksi luokkailmapiiriä kartoitetaan säännöllisesti. Tarpeensa mukaan jokainen koulu voi tehdä omia kyselyjä Kiusaamistilanne - kiusaamistilanteisiin puututaan välittömästi - käsittelyvastuu on määritelty (luokanopettaja, luokanvalvoja, kuraattori, rehtori, kiusaamisryhmä, OHR jne.) kiusaamisen vakavuuden/jatkuvuuden mukaan - asia käsitellään johdonmukaisesti - tapahtuma, konkreettiset toimenpiteet ja seuranta kirjataan - tehdään alusta asti yhteistyötä kotien kanssa Yhteydenotto sosiaalitoimeen - jos kiusaaminen on ollut pitkäaikaista ja vakavaa, eikä tilanne ole koulun toimilla helpottunut, otetaan yhteys sosiaalitoimeen. - selvissä väkivaltatapauksissa tehdään aina lastensuojeluilmoitus. huoltoryhmä käsittelee asiaa. Kuraattori tai asianosainen opettaja tekee kiusaajia/kiusaajaa koskevat lastensuojelulain mukaiset lastensuojeluilmoitukset. huoltoryhmä sopii keskenään, kuka tiedottaa asiasta vanhemmille. - lastensuojeluilmoitukset tehdään kirjallisesti johtavalle sosiaalityöntekijälle. Omaa sosiaalityöntekijää voi konsultoida, mikäli asiakkuus lastensuojeluun on olemassa. On myös mahdollista kutsua sosiaalityöntekijä neuvotteluun koululle ilman, että tehdään lastensuojeluilmoitus. huoltoryhmä pohtii, miten toimitaan. Yhteydenotto poliisiin - Mikäli koulussa tapahtuu tunnin tai välitunnin aikana rikoslain tunnusmerkit täyttävä väkivaltatilanne esim. lievä pahoinpitely tai pahoinpitely, koulu ilmoittaa asiasta poliisille. Asia kirjautuu poliisille rikosilmoituksena ja poliisi tutkii tapauksen. Myös pitkään jatkuneeseen henkiseen väkivaltaan voidaan pyytää poliisin apua. Koulun rehtori ja tilanteen mukaan oppilashuoltoryhmä hoitavat yhteydenoton poliisiin. Huoltajille tiedotetaan asiasta ensin. - vapaa-ajalla tapahtuneiden väkivaltatilanteiden selvittäminen kuuluu poliisille. Huoltajat ohjataan ottamaan yhteyttä poliisiin. - Lohjan poliisin rikosilmoitusten vastaanotto on avoinna arkisin Puhelinnumero on Rikosilmoituksen voi tehdä myös sähköisesti osoitteessa Akuuteissa tilanteissa poliisipartio kutsutaan paikalle numerosta 112. huoltoryhmä päivittää koulun toimintamallin vuosittain yhdessä opettajakunnan ja koulun muun henkilökunnan kanssa. Erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset Koulut laativat koulukohtaisen turvallisuus- ja kriisisuunnitelman.

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO 1.1. Opetussuunnitelmien merkitys 1.2. Esiopetus 1.3. Kouluverkko

Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO 1.1. Opetussuunnitelmien merkitys 1.2. Esiopetus 1.3. Kouluverkko Sisällysluettelo: 1 JOHDANTO 1.1. Opetussuunnitelmien merkitys 1.2. Esiopetus 1.3. Kouluverkko 2 KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN ARVOPOHJA 2.1. Sivistystoimen arvot 2.2. Käsitys ihmisestä 2.3. Käsitys tiedosta

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY Ähtärin kaupunki Koulutoimi 26.9.2007 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS: TUKITOIMET OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY 1. Asiakirjan tarkoitus Tällä asiakirjalla määritellään

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen

Lisätiedot

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 11 4.6 Kerhotoiminta S avonlinnan normaalikoulu järjestää oppilaille vapaaehtoista kerhotoimintaa kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi. Kerhot painottuvat

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä 12.10.2011 Pyhäntä 17.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi Muutosprosessin aikataulua Erityisopetuksen

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Käytännöt ja strategiat nyt ja tulevaisuudessa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 20.4.2009 PERUSOPETUSLAKI 3 Opetuksen järjestämisen perusteet

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Alueellisen yhteistyön malli

Alueellisen yhteistyön malli Alueellisen yhteistyön malli Savonlinnan seutu OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN TUKI (Kelpo + oppilaanohjaus + oppilashuolto) KORJAAVASTA KOHTI ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TOIMINTAA Savonlinnan seudun hankkeet (lisäksi

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Taustaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppimisen ja koulunkäynnin tuen osuudet

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja.

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja. Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta kasvaa, ja monet asiat pitää hoitaa

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielisen opetuksen 3.1.2 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 26.1.2012

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen

Lisätiedot