Syöpä. Rakkaudesta. cancer.fi. se tämäkin mies kelluu 5/2011. Vaaleanpunainen kuukausi on täällä taas Leikkaus antaa toivon paranemisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Syöpä. Rakkaudesta. cancer.fi. se tämäkin mies kelluu 5/2011. Vaaleanpunainen kuukausi on täällä taas Leikkaus antaa toivon paranemisesta"

Transkriptio

1 Syöpä 5/2011 SYÖPÄJÄRJESTÖJEN AIKAKAUSLEHTI cancer.fi Vaaleanpunainen kuukausi on täällä taas Leikkaus antaa toivon paranemisesta Rakkaudesta se tämäkin mies kelluu 1

2 Tässä numerossa 5/ Leikkaus antaa toivon paranemisesta Vastaava ylilääkäri Caj Haglund HYKSistä leikkaa syöpäpotilaita. Maarit Huovinen Pelottaako syöpään sairastuminen? Pia Piltz ja Altti Rautalahti kyselivät Helsingin kaduilla, pelkäävätkö ihmiset syöpää. Pia Piltz Kliininen tutkimus on rankka laji Professori Seppo Pyrhönen palkittiin tutkimusansioistaan. Marika Javanainen Geenivirheen perinyttä seurataan koko elämä Pieni osa rintasyövästä on perinnöllistä, jolloin riski sairastua on paljon tavallista suurempi. Katja Aktan-Collan s.12 s Gynekologisen syövän kirurgia Päivi Pakarinen Rakkaudesta se suomalainen mieskin kelluu Kymmenen miestä kuviokellui Roosa nauha -ryhmässä. Altti Rautalahti Vaaleanpunainen kuukausi ihastuttaa taas Roosa nauha -kampanja jo yhdeksättä kertaa lokakuussa. Mari Saari Kuusikymppinen täydessä vauhdissa Haastateltava Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala. Tuula Vainikainen Kahden syövän koskettamat Leena Karttusen perheessä syöpään sairastui ensin lapsi ja sitten mies. Tuula Vainikainen 29 Anna palautetta jäsenpaneelin kautta s.6 s.19 Joka numerossa Pääkirjoitus Kuudessa viikossa leikkaukseen Harri Vertio Puheenvuoro On uskallettava uudistua Marja-Liisa Kotisaari, Pirkanmaan Syöpäyhdistys Kolumni Uuden ajan johtamista Lassi Kurkijärvi 2

3 Lokakuu 2011 Pääkirjoitus Hoitoon kuudessa viikossa Kannen kuva: Juuso Noronkoski Voita Syöpä-paita! Kerro meille mielipiteesi? Mikä on lehden paras juttu? Anna palautetta lehden sisällöstä ja ulkoasusta sähköpostilla tai postikortilla osoitteeseen Syöpä-lehti Pieni Roobertinkatu Helsinki Kaikkien mennessä vastanneiden kesken arvotaan kolme Syöpä-paitaa. Merkitse palautteeseen myös t-paidan koko. Syöpä-lehden numeron 4/2011 parhaaksi artikkeliksi lukijat valitsivat jutun: Potilaan polku tarina toivosta ja luopumisista. Aalto-maljan voittivat Raija Koistinen Kuopiosta, Kerttu Merimaa Porista ja Marjatta Rostedt Turusta Kiitos palautteesta! Jokaisen syöpää sairastuvan suomalaisen pitäisi päästä kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta sairaalaan hoitoon. Tavallisesti hoito on leikkaus, jota ennen tai sen jälkeen voidaan antaa muita hoitoja. Ensimmäisestä hoidosta, siis yleensä leikkauksesta, neljän viikon kuluttua tulisi alkaa säde- ja/tai lääkehoidon, jos siihen on tarvetta. Tämä tietysti sillä ehdolla, että leikkauksesta on ollut mahdollista toipua siihen mennessä. Syöpäjärjestöt seuraavat omalta osaltaan näiden aikatavoitteiden toteutumista. Kuten muutkin hoidot, leikkaushoidot ovat kehittyneet vuosien varrella. Suunta on ollut kohti yhä täsmällisempiä leikkauksia, joissa pyritään poistamaan olennainen, mutta varomaan muita kudoksia. Joissakin leikkauksissa on hyötyä myös roboteista, joiden avulla voidaan tehdä entistä tarkempaa työtä. Syöpätutkimuksen suuria haasteita on syövän varhainen leviäminen kaikkialle elimistöön, jolloin leikkauksella ei päästä parantavaan hoitoon. Leviämisen mekanismien tunteminen on edennyt ja siihen kohdistuu paljon myös suomalaista huippututkimusta. On mahdollista, että syövän ennusteisiin voidaan tulevaisuudessa vaikuttaa myös estämällä varhainen etäpesäkkeiden synty. Usein perustutkimuksesta on kuitenkin odottamattoman pitkä aika käytännön hoitoratkaisuihin. Syöpätutkimuksen rajalliset voimavarat on osattava suunnata oikein. Suomessa on onneksi melkoinen joukko menestyviä tutkimusryhmiä, jotka tuottavat jatkuvasti merkittäviä tuloksia. Tutkimustyön edellytysten takaamiseksi on koottava jatkuvasti varoja. Ilahduttavan monet ihmiset ovat tämän ymmärtäneet ja lahjoittavat varoja syöpätutkimukseen. Testamenttilahjoitusten osuus tästä on ollut huomattava, mutta myös monet varainhankinnan kampanjat, kuten Roosa nauha -kampanja ja juhlatoimikuntamme jatkuvat ponnistelut ovat kartuttaneet tutkimusvaroja. Suomen Syöpäyhdistyksen juhlavuonna kokoamme varoja teemalla Enemmän synttäreitä. Sitähän me tässä kirjaimellisesti haluamme tehdä. Lisää syntymäpäiviä kaikille. Eikä tässä suhteessa näytäkään kovin huonolta. Yhä useampi syöpään sairastunut selviää sairaudestaan. Syksyn Sävel tulee uudelleen, tällä kertaa MTV3:n ja Suomen Syöpäyhdistyksen yhteistyönä. Sen myötä jokainen voi kartuttaa voimavaroja, joiden avulla syöpäpotilaita tuetaan ja syöpää ehkäistään. Kuva: Jouko Keski-Säntti Harri Vertio, pääsihteeri 3

4 aajassa Kuva: Ville Kortepohja Banaanikärpästä puolustamassa Tulipa tänä kesänä mieleen, että tieteellä on sentään melko hyvä ja vahva asema Suomessa. Näihin ajatuksiin syynä olivat Tiedetoimittajain maailmankongressissa amerikkalaiset kollegat, jotka aidosti ovat huolissaan siitä, että Yhdysvalloissa vanhoillinen uskonnollinen liike vahvistaa voimiaan. Nämä ihmiset epäilevät evoluutioteoriaa luontohan on älykkäästi Jonkun suunnittelema - ja kasvihuoneilmiötä. Konservatiivisen liikkeen ensimmäinen tähtipoliitikko Sarah Palin avasi 2008 presidentinvaalit julistamalla, että rahaa tuhlataan paljon turhuuteen. Kun veronmaksajien rahoilla voisi tutkia autismin syitä, lennätetään tutkijoita Pariisiin keskustelemaan hankkeista, joiden kohteena ovat banaanikärpäset. Tällä lausahduksella Palin teki itsensä tunnetuksi ympäri maailmaa, myös Saksassa. Heinäkuussa 2011 Heidelbergissa Euroopan molekyylibiologian laboratorion pääjohtaja Ian Mattai muisteli huokaillen Palinin tietämättömyyden paljastavaa asennetta. Mattain johtamassa tutkimusinstituutissa Puheenvuoro On uskallettava uudistua tehdään perustiedettä ja banaanikärpäset otetaan vakavissaan matka ihmisen biologiseen olemukseen on yllättävän lyhyt. Tutkimusinstituuttia rahoittaa 20 Euroopan maata, myös Suomi. Syöpäsäätiön panostus perustutkimukselle on vahva. Heidelbergissä halutaan ottaa selville syöpäkasvaimen perimän koostumus ja haaveillaan kullekin potilaalle geeniprofiilia jo lähivuosina. Sama tavoite on kesäkuussa Suomen Akatemian huippuyksiköksi valitulla syöpägenetiikan tutkimusohjelmalla. Helsingin yliopiston yhteistyökumppanina on Suomen Syöpärekisteri, joka on Suomen Syöpäyhdistyksen ylläpitämä tutkimuslaitos. Syöpää voi vastustaa monin tavoin. Vaikkapa kellumalla. Lokakuussa voi ostaa roosan rusetin tai äänestää parasta laulua ja laulajaa Syksyn Sävelessä. Ehkäpä banaanikärpäsen lisäksi lähivuosina moni kasvain joutuu luovuttamaan salaisuutensa tutkijoiden piirityksessä. Merkit ainakin ovat hyvin lupaavat. Satu Lipponen, toimituspäällikkö CAJ HAGLUND s. 6 Kirurgi tarvitsee taitavien käsien lisäksi hyvän pään. Kymmenen vuotta sitten Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen hallituksen silloinen puheenjohtaja rehtori Kaija Holli kirjoitti yhdistyksen juhlajulkaisussa seuraavasti: Nykypäivä kantaa historiaa mukanaan; uutta voi suunnitella vain vanhan pohjalle. Toimivat ratkaisut tuovat varmuutta, mutta käytännöt voivat myös kahlita, jos asiat jatkuvat ennallaan vain historiallisista syistä. Jonkun on uskallettava myös kyseenalaistaa totuttuja tapoja. Monet syöpäjärjestöt pääsevät tänä vuonna ikään, jota voidaan pitää varsin kunnioitettavana. On syntymäpäiviä, ja samaan aikaan on myös menossa toimintojen ja tapojen uudelleen organisointi. Uutta on yritetty kauan ja niin laihoin tuloksin, että monissa organisaatioissa olisi jo tehty tiukkojakin johtopäätöksiä. Entisen esimieheni lausuman rohkaisemana uskallan sanoa tämän. Mikä tässä mättää? Miksi se on niin vaikeaa? Olemmeko saaneet olla liian pitkään pää pilvissä ja jalat ilmassa laput silmillä? Vikaa on nähty milloin missäkin, enemmän muissa kuin itsessään. On manattu yhdistyslakia, joka turvaa jokaiselle yhdistykselle oikeuden päättää asioistaan omista lähtökohdista katsottuna parhaalla mahdollisella tavalla. Miten saisimme tämän moninaisuuden muutettua tuloksia tuottavaksi yhtenäisyydeksi? Mistä löytyisi riveistämme näkijöitä, tekijöitä sekä uskaltajia? Suosittelen kaikille syöpäjärjestöjen kehittämistyöhön osallistuville huoneentauluksi edellä olevaan siteerausta rehtori Kaijan kirjoituksesta. Ehkä sen sanoman sisäistäminen vie meitä eteenpäin. 60-vuotias Pirkanmaan Syöpäyhdistys voi hyvin. Ikä ei paina, mutta toivottavasti eletty elämä on antanut myös viisautta. Suuri kiitos pirkanmaalaisille, jotka ovat 60 vuoden ajan antaneet niin henkistä kuin taloudellistakin tukea yhdistykselle ketään erikseen mainitsematta mutta ketään unohtamattakaan! Yritämme seuraavinakin vuosikymmeninä olla luottamuksenne arvoisia. Marja-Liisa Kotisaari toimitusjohtaja, Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry 4

5 Lokakuu 2011 SyöpäCancer on Syöpäjärjestöjen julkaisema aikakauslehti. Ilmestyy kuusi kertaa vuonna Painosmäärä on Tilaushinta 30 vuosikerralta. Jäsenille lehti on ilmainen. 41. vuosikerta ISSN Päätoimittaja: Päivi Hietanen Toimituspäällikkö: Satu Lipponen Toimitussihteeri: Maarit Rautio (vt) Pääkirjoitukset ja kolumnit: Harri Vertio Toimitus: Caj Haglund, Sirkku Jyrkkiö, Päivi Lähteenmäki, Päivi Pakarinen, Leena Rosenberg- Ryhänen, Risto Sankila Toimittajat: Jaana Ruuth, Anu Kytölä Lääketieteellinen toimittaja: Katja Aktan-Collan AD: Kirsi-Marja Puuras/Design Puuras Valokuvaajat: Antti Ekola, Jouni Harala, Teppo Johansson, Jouko Keski-Säntti, Ville Kortepohja, Pasi Leino, Tuomas Marttila, Juuso Noronkoski, Kuvatoimisto Plugi, Altti Rautalahti, Barbro Wickström, Veli-Matti Väärä Toimitusneuvosto: Marja-Liisa Ala-Luopa Satakunnan Syöpäyhdistys, Riitta Korhonen Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Kalevi Kiviniitty Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys, Marja-Liisa Kotisaari Pirkanmaan Syöpäyhdistys, Leila Märkjärvi Saimaan Syöpäyhdistys, Auli Nevantaus Keski-Suomen Syöpäyhdistys, Kari Ojala Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, Katriina Päivinen Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys, Leena Rosenberg-Ryhänen Suomen Syöpäpotilaat, Markku Suoranta Pohjanmaan Syöpäyhdistys, Leena Vasankari-Väyrynen SYLVA, Marjut Öster Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Toimituksen osoite: Pieni Roobertinkatu 9, Helsinki Osoitteenmuutos tehdään omaan jäsenyhdistykseen, jonka yhteystiedot löytyvät lehden sivulta 31. Puhelin: Fax: Sähköposti: Internet: Repro: TS-Yhtymä Oy, Helsinki Paino: Hansaprint, Turku 2011 EMMA SALOKOSKI Syksyn Sävel soi syöpää vastaan Tänä syksynä Suomen Syöpäyhdistys yhdessä MTV3:n kanssa synnyttää Syksyn Sävel -laulukilpailun uudelleen. Uudessa Syksyn Sävelessä kilpaillaan siitä, kuka artisti kerää eniten rahaa syövän vastaiseen työhön. Jokaisella kilpailuun osallistuvalla artistilla on oma numero, johon soittamalla äänestät suosikkiasi ja tuet Suomen Syöpäyhdistystä. Kilpailu esitetään suorana lähetyksenä klo MTV3-kanavalla. Laulut voi kuunnella ennakkoon verkossa osoitteessa mtv3.fi/syksynsavel. Tämän lehden välissä tulee ohjelman mainos, jonka avulla voit mainostaa ohjelmaa lähiympäristössäsi. Punajuuririsotto 3 dl risottoriisiä 3 rkl rypsiöljyä 3 punajuurta 2 punasipulia 2 valkosipulinkynttä 4 dl kuivaa valkoviiniä 5 dl kanalientä fondista suolaa, pippuria 100 g maustamatonta tuorejuustoa 50 g sinihome- tai vuohenjuustoa 1 rkl hienonnettua timjamia Raasta punajuuret ja hienonna sipulit. Kuumenna paksupohjaisessa kattilassa tilkka öljyä ja kuullota siinä risottoriisi. Lisää joukkoon punajuuriraaste ja sipulit. Sekoittele, kunnes kasvikset kuumenevat. Lisää valkoviini koko ajan sekoitellen. Kun viini on imeytynyt, jatka lisäämällä kanalientä vähin erin sekoitellen. Keitä noin 15 minuuttia. Lopputuloksen tulee olla valuvan löysää. Mehevöitä risotto tuorejuustolla ja mausta sinihome- tai vuohenjuustolla sekä timjamilla. Tarkista maku. Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry. Broilerin lisäkkeeksi 5 Kuva: Jouni Harala Kuva: Teppo Johansson/Kotimaiset kasvikset ry

6 Leikkaus antaa toivon paranemisesta Taitavien käsien lisäksi tarvitaan hyvää päätä. Tämän tietää Caj Haglund, Helsingin yliopistollisen sairaalan pehmytkudoskirurgian klinikkaryhmän vastaava ylilääkäri. Teksti MAARIT HUOVINEN mmoniammatillisessa hoitotiimissä syntyvät päätökset: potilas on leikattava kokonaishoidon kannalta oikeaan aikaan. Hyvän syöpäkirurgin tulee olla empaattinen, hänen on osattava kohdata potilas myös leikkauksen jälkeen, olivat uutiset sitten hyviä tai huonoja. Sanotaan, että leikkaus on syövän hoidossa myönteinen asia. Vastaava ylilääkäri Caj Haglund on samaa mieltä: Pääsääntöisesti leikkaus lisää parantumisen toiveita. Jos ei voida leikata, se merkitsee usein, että tauti on jo edennyt pitkälle. On toki syöpämuotoja, joissa kirurgia ei ole varsinainen hoitomuoto, kuten leukemiat ja nykyään jopa kivessyöpä, mutta suurimmassa osassa syöpiä kirurgia on keskeinen alkuvaiheen hoito. Leikkaamalla pyritään saamaan pääkasvain pois ja joissakin tapauksissa myös etäpesäkkeet tai pyritään tyhjentämään imurauhasalueita. Leikkauksella varmistetaan lisäksi diagnoosi ja taudin levinneisyys. Useimmissa syöpäleikkauksissa poistetaan lähialueen imurauhaset ja patologi tutkii ne. Jos etäpesäkkeitä löytyy, kyseessä on levinnyt tauti. Tieto auttaa suunniteltaessa jatkohoitoa. Joskus etäpesäkkeet voivat olla niin pieniä, etteivät ne näy röntgenkuvissa. Kun ne sitten havaitaan, saadaan taudin levinneisyys täsmennettyä ja voidaan räätälöidä jatkohoito kevyemmäksi tai raskaammaksi, vähentää tai lisätä lääkityksiä ja miettiä esimerkiksi sädehoidon käynnistämistä. Etäpesäkkeillä on suuri merkitys ennusteen suhteen. Esimerkiksi paksusuolensyövässä tauti voi olla rajoittunut suolen seinämään, jolloin ennuste on erinomaisen hyvä. Jos syöpä on levinnyt imurauhasiin, tarvitaan lisähoitoja, jolloin potilaalla on edelleen toivoa. Minun tieni Kuvat JOUKO KESKI-SÄNTTI Omasta tiestään syöpäkirurgian pariin Caj Haglund kertoo: - Kiinnostuin vatsaelinkirurgiasta, ja sillä alueella syöpä on keskeinen sairaus. Erikoistumisvaiheessa ryhdyin tekemään tutkimustyötä syövän kasvainmerkkiaineista (Haglund väitteli haimasyövän kasvainmerkkiaineista) - ja tutkimustyö jatkuu edelleenkin samojen teemojen ympärillä. Tutkimus ja hoito tukevat toisiaan ja tavallaan kuuluvat yhteen. Vatsaelinkirurgiassa tutuiksi tulivat erityisesti mahasyöpä ja haimasyöpä. Sittemmin tutkimukset painottuivat paksusuolisyöpään. Kun Haglund siirtyi vuonna 1995 Kirurgisesta sairaalasta Meilahden sairaalaan (HYKS), talossa tarvittiin endokriiniseen kirurgiaan vetäjää eli umpieritysrauhasten kirurgiasta kiinnostunutta lääkäriä. Tässä roolissa tulivat tutuiksi kilpirauhassyöpä ja lisämunuaiskasvaimet, jotka ovat yleensä hyvänlaatuisia. Ylivoimaisesti yleisin syöpäleikkaus on rintasyöpäleikkaus. Lähes kaikki rintasyöpäpotilaat operoidaan. Lisäksi tarvitaan sädehoitoa ja lääkehoitoa. Rintasyöpäkirurgiassa korostuu diagnostiikka: kainalon imurauhasten tutkiminen. On löydettävä se nimenomainen imurauhanen, jonka kautta kasvaimen alueelta tuleva imuneste kulkee. Tiedetään, että juuri siellä on etäpesäke, jos niitä on ollakseen. Löydös ohjaa koko loppuhoitoa. Suolistosyöpäpotilaat ovat toinen iso leikattava ryhmä. Jos lasketaan molemmat sukupuolet yhteen ja tarkas- 6

7 Syöpä-lehden lukijat ovat saaneet nauttia Caj Haglundin asiantuntevuudesta jo vuosia: hän on lehden toimituksen jäsen ja on ideoinut lukuisia juttuja lehteen. Kirurgi on potilaita varten eivätkä potilaat kirurgia varten. CAJ HAGLUNDIN MOTTO 7

8 tellaan paksu- ja peräsuolisyöpiä, silloin suolisyöpää leikataan jo enemmän kuin keuhkosyöpää, Haglund sanoo. Kirurgisesti paksusuolisyöpä on selkeä: katkaistaan noin puolet paksusuolesta ja syöpäpuoli poistetaan. Myös peräsuoli voidaan poistaa. Leikkauksesta huolimatta potilas selviytyy hyvin. Nykyään leikkaustekniikka ja leikkausta edeltävä sädehoito ovat vaikuttaneet siihen, että peräsuolen poistossa pystytään tekemään suolisauma paljon matalammalle kuin aikaisemmin ja säilyttämään normaali peräaukon toiminta. Vain peräaukon lähellä olevat suolisyövät johtavat peräaukon menetykseen ja avanteen asettamiseen. Uutta ovat myös suolistosyöpien tähystysleikkaukset. Uutta ja vanhaa soveltaen Eturauhassyövässä eturauhanen poistetaan yhä useammin kokonaan, ja nykyisin robottitekniikka vielä kasvattaa tätä suuntausta. Robotti ei kuitenkaan leikkaa, vaan kyse on tähystysleikkauksesta, jossa kirurgi robotin avulla ohjaa instrumentteja. Robotti muuttaa karkean kädenliikkeen minimaalisen pieneksi, jolloin kirurgi voi tehdä hienosäätöistä työtä ilman, että käden normaali vapina vaikuttaa tulokseen. Robotin avulla saadaan leikkauskohdasta myös merkittävästi suurempi kuva, jota voi seurata omin silmin. Robottia käytetään runsaasti apuna gynekologisissa syöpäleikkauksissa, itse asiassa monissa maissa gynekologit käyttävät tänä päivänä enemmän robottia kuin urologit. Näin sen takia, että lantion pohja on ongelmallinen, kapeneva suppilo, jossa luinen lantio on tiellä. Kun kirurgi työntää sinne kätensä, näkyvyys heikkenee ja kuopan pohjalla on vaikea työskennellä. Silloin tähystystekniikka on suureksi avuksi. Sen sijaan vatsaa tai haimaa leikatessa näkyvyyden kanssa ei ole ongelmia. Haimasyövän kohdalla keskustellaan onko se loppujen lopuksi sittenkään aggressiivisempi kuin muut syövät. Vai onko niin, että haimasyöpä todetaan myöhemmin kuin muut syövät. Haimasyöpä on tunnetusti pitkään oireeton, ja kun se alkaa oireilla, mahdollisuus parantavaan hoitoon on jo menetetty. Kymmenestä potilaasta enintään kahdelle voidaan tehdä leikkaus, jossa kasvain saadaan poistettua. Näistä potilaista vain murto-osa jää henkiin, sillä osa kuolee taudin uusiutuessa. Jos syöpäleikkauksen aikana löytyy etäpesäkkeitä, se vaikuttaa mielialaan kielteisesti, mutta ei tarkoita, että kirurgi olisi epäonnistunut tehtävässään. Millainen tunnelma on leikkaussalissa? Tunnelma voi vaihdella jopa leikkauksen aikana. Itse en ole innokas taustamusiikin kuuntelija, mutta ei se häiritsekään. Häiriöt ärsyttävät. Joskus saattaa olla hyvä jutella työtovereiden kanssa ihan jostakin muusta. Jatkuva keskittyminen väsyttää. Mitkä ovat hyvän kirurgin ominaisuudet? Oikea päätöksenteko on tärkeää. Usein korostetaan aivan liikaa leikkaustekniikkaa tietenkin sen pitää olla kohdallaan. Vatsaelinkirurgiassa ja syöpäkirurgiassa ei tarvitse kuitenkaan olla kirurginen virtuoosi. Jos keskittyy johonkin syöpämuotoon, keskivertolahjakkuus- kin oppii taitavaksi. Harvoin syntyy tilanteita, joissa lopputulos riippuu siitä, kuinka taitava kirurgi on käsistään. Tärkeämpi kuin kädet on pää: potilaaseen on tutustuttava etukäteen, on valittava oikea hoitomenetelmä ja leikkaus on suoritettava oikeaan aikaan. Caj Haglund sanoo, että nykyään pystytään tekemään isoja leikkauksia iäkkäillekin potilaille, koska tehohoidot ja tukihoidot ovat parantuneet. 8 Milloin kirurgi tietää, että on onnistunut? Kun tavanomainen leikkaus on ohi, kirurgi useimmiten tuntee onnistuneensa. Jos kuitenkin löytyy etäpesäkkeitä, se sumentaa iloa, mutta ei merkitse, että kirurgi olisi epäonnistunut. Maksasyöpä- ja haimasyöpäleikkaukset ovat isoja ja haastavia. On tehtävä saumoja esimerkiksi suoliston ja sappiteiden välille ja ne ovat herkkiä aiheuttamaan komplikaatioita, tihkumista ja vuotamista. Leikkauksen jälkeen kirurgi usein pohtii tekikö hän tänään hyvän sauman. Tuleeko työ kotiin ja uniin? Kyllä tulee, se kuuluu ammatin luonteeseen. Kirurgi ei voi koskaan jättää leikkausta kesken ja jatkaa sitä seuraavana päivänä, eikä hän voi perua jo tekemäänsä ratkaisua. Jos leikkaus on ollut vaikea, kirurgi saattaa jäädä miettimään, olisiko jotakin pitänyt tehdä toisin. Päivystyskirurgiassa tarvitaan nopeita päätöksiä syöpäkirurgiassa edetään hitaammin, jolloin potilaan välitön menehtyminen on hyvin harvinaista. Oma sormenjälki Jos jonkin jäljen olen jättänyt kirurgiaan, niin on se eräs leikkaustekniikka, Caj Haglund sanoo. Haglund oli ensimmäinen maailmassa, joka julkaisi tekniikan, millä kilpirauhasta poistetaan ultraäänisaksia käyttäen ilman lankoja, ilman ompeleita. Tämä leikkaustekniikka on laajalti käytössä tänä päivänä. Suurin osa leikattavista kilpirauhassairauksista on hyvänlaatuisia, mutta sama tekniikka sopii myös syöpään. Uutta oli siihen aikaan laitteen ja leikkaustekniikan soveltaminen kilpirauhaskirurgiassa, mitä kukaan muu ei ollut tehnyt aikaisemmin. Kyseessä on sakset, jotka värähtelevät kertaa sekunnissa. Värähtely tuottaa energiaa, jonka seurauksena kudokset hitsautuvat yhteen. Toisin sanoen sakset katkaisevat verisuonen, joka samalla liimautuu kiinni, jolloin ei tarvita ompeleita. Leikkaus on lähes veretön, mikä nopeuttaa työtä ja vähentää jälkivuotoja.

9 Pelottaako syöpään sairastuminen? Teksti PIA PILZ Kuvat ALTTI RAUTALAHTI Lehtemme kyseli elokuussa Helsingin kaduilla ihmisten peloista syöpää kohtaan. 1. Pelottaako syöpä? 2. Pelottaako joku erityinen syöpä? 3. Teetkö jotain ehkäistäksesi syöpäriskiä? Janne Lardot, Helsinki 1. Ei. 2. Jos joku pitää valita niin keuhkosyöpä, koska poltan. 3. En. Beate ja Peter Ditzel, Saksa 1. Peter toteaa, että ehkä. Beate sanoo, että kaikki syövät ovat pelottavia. 2. Beaten mielestä erityisesti rintasyöpä on naisena pelottava. 3. Syömme terveellisesti, harrastamme juoksua ja urheilemme muutenkin ja Beate on kasvissyöjä. Niin ja juomme punaviiniä kohtuudella. Tero Wörlin, Vantaa 1. Ei. 2. Ei. 3. Tein jo, lopetin tupakanpolton viisi vuotta sitten. Jakob Sundman, Helsinki 1. Ei. 2. Keuhkosyöpä. 3. En. Poltan, mutta vain silloin tällöin. Anja Riitta Lahikainen, Helsinki 1. Ei, olen jo sairastanut syövän. Hoidot aloitettiin 12 vuotta sitten. 2. Ei. 3. Kuuntelen infoa, jota tänä päivänä jaetaan paljon. Syön terveellisesti. Natasa Heikkilä ja Anastasia Asikainen, Helsinki 1. Anastasiaa ei syöpä pelota. Natasa myöntää, että häntä syöpä kuitenkin vähän pelottaa. 2. Anastasiaa pelottaa eniten ihosyöpä. Natasasta pelottavinta olisi syöpä sisäelimessä, joka huomattaisiin liian myöhään ja tulisi nopea lähtö. 3. Vältän turhia lisäaineita, toteaa Natasa. Käytän aurinkorasvoja, mutta en tietoisesti tee mitään välttääkseni syöpäriskiä, kertoo Anastasia. 9

10 10 Professori Pyrhönen ei osaa kuvitella työtään ilman tutkimusta.

11 Kliininen tutkimus on rankka laji Suomalaiset luottavat kliiniseen syöpätutkimukseen. Yksi luottamuksen takuumiehistä on palkittu professori Seppo Pyrhönen. Teksti MARIKA JAVANAINEN ssyöpätutkimus näkyy julkisuudessa kehityksenä, varsinkin voittoina. Tutkijat ovat sankareita, jotka auttavat ihmiskuntaa taistelussa syöpää vastaan. Joka kuukausi joku tekee merkittävän läpimurron tai keksinnön. Yksi Suomen arvostetuimmista kliinisen syöpätutkimuksen konkareista on Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpätautien klinikan ylilääkäri, professori Seppo Pyrhönen. Kesäkuussa 2011 hän sai Syöpäsäätiön Sakari Mustakallion rahastolta euron palkinnon, joka myönnetään hyvästä kliinisestä tutkimuksesta. Palkinto tuli tutkimusansioista. Seppo Pyrhönen on tehnyt pitkään hirveän hyvää ja pitkäjänteistä tutkimusta. Tätä palkintoa ei saa tähdenlennon perusteella, sanoo Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Harri Vertio, joka toimii palkinnon myöntäneen rahaston sihteerinä. Vertion mukaan Pyrhönen osaa koota ympärilleen toisia hyviä tutkijoita, osaa ohjata työtä ja johtaa kokonaisuutta. Lisäksi hänellä on omia ajatuksia ja näkemyksiä. Jokainen hyvä tutkija tarvitsee näitä ominaisuuksia. Professori Pyrhönen on itse vaatimattomampi. Kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ Olen vaan tykästynyt tähän hommaan. Kun itse tutkii, ymmärtää paremmin toisten tutkimusten tuloksia ja niiden mahdollisuuksia potilaiden hoidossa. Eettinen vastuu Tutkimuspotilaita hoidetaan klinikalla samalla tavalla kuin muitakin, mutta tiedon keruuta ja raportointia on paljon. Tutkimukset ovat muuttuneet jatkuvasti suuremmiksi ja kansainvälisemmiksi. Takavuosien tutkimushuijausten takia tutkimukseen osallistuvilta klinikoilta edellytetään väliraportteja ja vuosiraportteja. Tiedon käsittelyä on jo niin paljon, että uusia lääkkeitä koskevia tutkimuksia ei pysty tekemään ilman apuhenkilökuntaa. Muutos on ollut valtava. Parikymmentä vuotta sitten yhdestä potilaasta kerättiin tietoa sivua, nykyisin tietoa kerätään vastaavasta potilaasta jopa 500 sivua, Seppo Pyrhönen kertoo. Byrokratian ja raportoinnin lisäksi tutkimukseen liittyy aina myös eettinen puoli ja vastuu. Tutkimuspotilaille annettavat lääkkeet voivat aiheuttaa hankaliakin sivuvaikutuksia, joita ei välttämättä tunneta etukäteen. Juuri tällainen tutkimus on ollut professori Pyrhösen uran haasteellisinta aikaa. Pyrhönen tutki 1990-luvulla suuriannoksista interleukiini-2-hoitoa levinneen melanooman ja munuaissyövän hoidossa. Tutkijat osasivat kertoa potilaille, että hoito tulee olemaan raskasta, mutta todellisuus oli odotuksia rankempi. Monet joutuivat hoidon takia tarkkailuun klinikalle sisälle pystytetylle teho-osastolle. Professori Pyrhösen puhelin oli päällä vuorokauden ympäri. Tutkijan sielu joutui siinä kyllä koetukselle. Aina ei osannut sanoa, oliko potilas jäänyt eloon taudista vai lääkkeestä huolimatta, Pyrhönen huokaa. Onneksi tällaisesta interleukiini-2- hoidoista luovuttiin Suomessa hyvin nopeasti. Luotettavin mahdollinen tutkimus Paljon palstatilaa saavasta solutason perustutkimuksesta huolimatta kliinisen tutkimuksen tarve ei ole muuttunut. Perustutkimuksessa saadaan tietoa syöpäsolujen käyttäytymisestä ja toimintamekanismeista sekä uusista mahdollisista lääkeaineista. Perusteellisten tutkimusten perusteella tehdään hypoteeseja, jotka testataan ensin koe-eläimillä ja lopulta potilailla. Kliininen tutkimus on ainoa tapa, jolla voi dokumentoida ja selvittää uusien hoitomenetelmien tehoa ja vaikutuksia oikeiden potilaiden kanssa. Sen tarve ei koskaan katoa, sanoo Seppo Pyrhönen. 11

12 Vapautta ja intoa tutkijalle! kliininen tutkimus on maailman huippuluokkaa. Syitä on monia: potilaat lähtevät mielellään mukaan Seppo Pyrhönen hoitotutkimuksiin ja luottavat saavansa Professori, Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpäklinikan hyvää hoitoa, terveydenhuoltojärjestelmä on hyvin organisoitu ja suurin osa ylilääkäri syövistä diagnosoidaan julkisella sektorilla. Tärkeää on sekin, että potilaat Syöpä-lehden päätoimittaja ( ) pysyvät hyvin mukana tutkimuksissa Professori Seppo Pyrhönen on loppuun asti. Suomalainen tehnyt uransa aikana sekä akateemista kliinistä tutkimusta että maan suomalaisia klinikoita ja tutkijoita Lääketeollisuus on innostunut otta- lääketutkimuksia. Hän on ollut mukaan tutkimuksiinsa, koska kliinisten mukana monissa lääketutkimuksissa jo 1980-luvulta saakka. aineistojemme luotettavuus on huippuluokkaa. Potilashävikki on olemattoman Merkittävä osa tutkimuksista on julkaistu ja osa tutkituista lääkkeistä on otettu myöhemmin pieni. käyttöön syöpäpotilaiden standardihoidoissa. Lääkäri, joka ei tutki? Professori Pyrhönen ei osaa kuvitella Syntynyt 1944 työtään ilman tutkimusta. Immunolo- Perhe: Vaimo, kaksi lasta ja neljä lastenlasta Harrastukset: Puutarhanhoito, mökkeily, hiihtäminen ja lukeminen giasta kiinnostunut nuori lääkäri aloitti uransa perustutkimuksen parissa, ja yliopistossa vierähti kymmenen vuotta luvulta lähtien Pyrhönen on yhdistänyt kliinisen työn ja tutkimuksen, vaikka työn ohella ei ole ollut aina helppoa löytää aikaa tutkimustyölle. Aikanaan lääkäreitä oli paljon vähemmän kuin nykyään ja työ osastolla oli niin rankkaa, että päivän aikana ei jäänyt aikaa panostaa tutkimuksen. Tutkimushommat tuli tehtyä iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Tutkimus tuo kuitenkin oman mausteensa kliiniseen työhön luvulla yliopistosairaaloille ryhdyttiin maksamaan erityisvaltionosuutta myös tutkimuksen tekemiseen. Sen avulla Pyrhösen oli mahdollista irrottautua perustyöstä muutamaksi kuukaudeksi tutkimuksen pariin, ja iltoja säästyi myös muuhun elämään. Lisäksi hän on viettänyt muutamia lyhyitä jaksoja Syöpäsäätiön kliinikkotutkijan virassa. Pitäisikö kaikkien lääkäreiden pyrkiä samaan? Ei, Seppo Pyrhösen mielestä se on jo liioittelua. Hän ei edellytä väitöskirjan tekemistä edes oman klinikkansa lääkäreiltä. Hänen mielestään on tärkeää, että keskussairaaloissa ja yliopistosairaaloissa on hyviä lääkäreitä, jotka saavat rauhassa keskittyä potilaiden hoitamiseen. 12

13 [kurkijärvi] Uuden ajan johtamista Vuodenvaihteessa myimme ja lahjoitimme pois suurimman osan tavaroistamme. Pari laatikkoa muistoja veimme vaimoni kanssa syntymäkotien ullakoille, ja muutaman kuution verran aarteita pakkasimme kuorma-autoon, joka kuljetti ne Amsterdamiin uuteen kotiimme. Pitkäaikainen haaveemme muuttaa ulkomaille toteutui, kun siirryin Hollantiin vetämään kännykkäsovelluksia kehittävää pientä ryhmää Sanoman paikalliselle toimistolle. Olin ajatellut, että eniten uutta oppisin kaupanteosta, ovathan hollantilaiset perinteikästä kauppiaskansaa. Toisin kävi. Täällä olen saanut elämäni vaikeimman oppitunnin johtamisesta. En sellaisesta, joksi asia perinteisesti mielletään eli käskyjen jakamisesta ja resurssien kohdentamisesta, vaan ihmisten innostamisesta sekä erityisesti tukemisesta. Isoin kulttuuriero on nimittäin se, että Hollannissa työpaikalla puhutaan avoimesti niin onnesta kuin surusta, eikä pelkästään työhön vaan myös omaan elämään liittyen. Niinpä olen muutamassa kuukaudessa jakanut valtavan määrän ihmisten tunteita, lähtien innosta tuleviin avioliittosuunnitelmiin aina suruun kollegan isän kuoleman lähestymisestä. Olen aiemminkin kirjoittanut vaikeiden kokemuksien jakamisesta, joka tuntuu suomalaisessa kulttuurissa hankalalta aiheelta. Perinteenä on, että asiat kestetään kuin mies. Mieleeni palaa usein hieno Miesten vuoro -dokumentti, jossa miehet kertovat saunassa elämän kolhuista. Kaikkia yhdistää ajatus siitä, että suru olisi pidettävä sisällä. En usko, että moni katsoo elokuvaa ilman kyyneliä. Täällä olen sen sijaan ensimmäistä kertaa itkenyt töissä, kun tiimini jäsen on kertonut isänsä taistelusta laajalle levinnyttä imusolmukesyöpää vastaan. Hän käy perheensä kanssa kamppailua aikaa vastaan, jotta isälle saataisiin voimia kestää rankkoja hoitoja. Keskustelemme työpaikan käytäntöön kuuluvissa viikoittaisissa kahdenvälisissä palavereissa elämän sattumanvaraisuudesta, siitä miten pitää keskittyä asioihin joihin voi vaikuttaa ja tehdä parhaansa tukeakseen ihmisiä ympärillään. Kotona tutkin, mitä suomalainen johtamisoppi neuvoo kuolemasta. Kuulemma suomalaiseen mielenlaatuun sopivat muodollisuudet ja tavat, kertoo yksi teos. Tärkeää surutyötä ohjeistetaan tekemään ammattilaisten ohjaamissa ryhmäkeskusteluissa. Johtajalla on oltava voimaa, jota muut voivat ammentaa. Täällä kulttuuri on erilainen. Kyllä, hyvä johtaja inspiroi ja näyttää suuntaa, mutta samalla istuu alas ja keskustelee. Mieleen tulee presidentti Paasikiven lause: kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Suomalaiseen työkulttuuriin kuuluu usein näytelmä, jossa puvut päällä pönöttävät herrasmiehet jättävät kaiken henkilökohtaisen taakseen. Tosiasia on kuitenkin, että olemme ihmisiä pienine voittoineen, tappioineen ja tunteineen. Kolmekymppisenä, sodanjälkeisen polven lapsena alan uskoa, että meillä kaikilla on paitsi voimaa muuttaa kulttuuria jossa elämme, myös pakko tehdä niin. Työkulttuuri jossa ihminen ei jää yksin ajatuksiensa kanssa on ainoa terve mahdollisuus sille, että ihmiset jaksavat nykyisen työelämän tahtia. Jos en puhuisi näistä asioista, ne vain pyörisivät pääni sisällä, kollegani sanoi lopulta isästään. Sitten pääni vain poksahtaisi. Se on hyvä muistutus meille kaikille. työpaikalla puhutaan Hollannissa avoimesti niin onnesta kuin surusta, myös omaan elämään liittyen. Kuva: Jouko Keski-Säntti Lassi Kurkijärvi on 29-vuotias pelaaja, joka kehittää työkseen Internet-palveluja. Hän sairasti kuusi vuotta sitten Hodgkinin taudin. 13

14 Geenivirheen perinyttä seurataan koko elämä Työskennellessäni perinnöllisyysklinikalla ja Syöpäjärjestöjen poliklinikalla Helsingissä kohtasin hyvin erilaisia suhtautumistapoja perinnöllisen rintasyövän suvuissa. Perinnöllisen rintasyövän kokemisessa ei ole yhtä mallia, siihen vaikuttavat tutkimustenkin perusteella hyvin moninaiset tekijät kuten ikä, elämänkokemus, kokemukset suvun syövistä ja niistä selviämisestä jne. Kaikki eivät myöskään halua tietää, kantavatko he geenivirhettä. Teksti KATJA AKTAN-COLLAN Kuva BARBRO WICKSTRÖM Perinnöllinen rintasyöpä Rintasyöpään sairastuu vuosittain naista. Niin sanottua familiaalista eli suvuttain esiintyvää rintasyöpää arvellaan olevan näistä prosenttia ja varsinaisesti korkean riskin perinnöllistä rintasyöpää 5 10 prosenttia. Korkean riskin rintasyöpää tiedetään aiheuttavan lähinnä kaksi perintötekijän eli geenin virhettä: BRCA1 ja BRCA2. tarinat valottavat hieman, miten erin tavoin perinnöllisen rintasyövän voi kokea. (Tarinat ovat fiktiivisiä, mutta perustuvat vastaanottokokemuksiin usean vuoden ajalta, nimetkin ovat keksittyjä). Vilhelmiina, 65v Vilhelmiinalla oli todettu rintasyöpä molemmissa rinnoissa 60. ikävuoden jälkeen. Hän tuli perinnöllisyysklinikan vastaanotolle perinnöllisyysneuvontaan, jonka jälkeen häneltä tutkittiin, oliko hän perinyt suvussa kulkevan geenivirheen. Silmät tuikkien hän kertoi eläneensä rintasyövistä huolimatta erittäin hyvän elämän ja olevansa kiitollinen jokaisesta kokemastaan päivästä. Hänellä todettiin geenivirhe, josta hän ilmoitti kertovansa tyttärelleen. Hän arveli, että tytär ei haluaisi tietää asiasta enempää mutta kertoi yrittävänsä 14sSeuraavat parhaansa. Hänelle annettiin perinnöllisyysklinikan yhteystiedot, jonne hän voisi ohjata tyttärensä soittamaan ja keskustelemaan asiasta. Irmeli, 38v Irmeli oli alle 40v nainen, jolla oli neljä pientä lasta. Hänellä rintasyöpä oli todettu jo alle 35-vuotiaana. Hänen suvussaan perinnöllistä rintasyöpää oli epäilty jo pitkään. Irmelin äiti ja kaikki tädit olivat sairastuneet rintasyöpään, mutta he olivat menehtyneet ennen kuin geenitestaus oli mahdollista. Vasta Irmelin itse sairastuttua geenivirhe löytyi. Irmeli oli hyvin masentunut sairaudestaan ja geenivirheestä, vaikka olikin epäillyt sitä. Hänellä oli huoli lapsistaan ja hän pelkäsi kovasti, että lapset jäisivät äidittömäksi nuorella iällä, kuten hänkin aikanaan. Irmeli toivoi psykososiaalista tukea ja hakeutui psykoterapiaan. BRCA1/2 -geenivirheet periytyvät vallitsevaa periytymistapaa noudattaen: geenivirheen perineen jälkeläisillä on kullakin 50 prosentin riski periä geeni. Silloin kun suvun geenivirhe tunnetaan, se on mahdollista tutkia suvun muilta jäseniltä perinnöllisyysneuvonnan jälkeen. BRCA1/2 -geenivirheisiin liittyy niiden perineillä prosentin riski sairastua rintasyöpään ja prosentin riski sairastua munasarjasyöpään. Tämä tarkoittaa sitä, että kymmenestä geenivirheen kantajasta 4 8 sairastuu elämänsä aikana. Koko väestöstä yksi kymmenestä sairastuu elämänsä aikana. Geenivirheen perineet sairastuvat usein nuorempina kuin väestössä yleensä. Yksilöllistä sairastumisriskiä ei pystytä arvioimaan. Tämän vuoksi geenivirheen kantajille suositellaan elämänkattavaa seurantaa nuoresta aikuisiästä alkaen tai hoitovaihtoehtoja jossakin vaiheessa aikuisiässä.

15 15

16 Anneli, 25v Anneli oli 25-vuotias nainen, jonka isän veljen tyttärellä oli todettu rintasyöpä 27-vuotiaana. Annelilla oli juuri päättynyt viisi vuotta kestänyt seurustelusuhde, eikä lapsia vielä ollut. Anneli oli jonkin verran huolestunut asiasta, mutta perinnöllisyysneuvonnan jälkeen päätyi haluamaan perinnöllistä rintamunasarjasyöpää ennakoivan geenitutkimuksen. Annelilta löytyi BRCA1 -geenivirhe. Anneli kertoi olevansa tyytyväinen, että pääsisi rintojen magneettitutkimuksiin vuosittain, mutta esitti kysymyksen viitaten serkkunsa tilanteeseen: kuinka kauan saan pitää rintani, kuinka kauan uskallan pitää rintani? Hän suri myös katkennutta parisuhdetta ja sitä, ettei hänellä vielä ollut lapsia. Nyt tulevaisuus tuntui hänestä epävarmalta: saisiko hän koskaan lapsia, jos hän saisi lapsia olisiko raskaus turvallinen, olisiko hänellä rintoja, joilla imettää ja missä vaiheessa pitäisi tehdä päätöksiä munasarjojen poistamisesta. Lisäksi hän mietti, miten kertoa mahdolliselle tulevalle kumppanille geenivirheestään ja miten hänen lapsillaan tulisi olemaan 50 prosentin riski periä sama geenivirhe. 16 Seuranta ja hoito Perinnöllisen rintasyövän tunnistaminen ja diagnostiikka tähtää löytämään rinta- ja munasarjasyövän riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta taudin ennuste olisi hyvä. Joskus päädytään lääkärin ja potilaan yhteisellä päätöksellä poistoleikkauksiin syövän ennaltaehkäisemiseksi. Perinnöllisen rinta- ja munasarjasyövän seurannan ja hoidon suunnittelee tänä päivänä moniammatillinen hoitotiimi, johon voi kuulua perinnöllisyyslääkäri, rintasyöpäkirurgi, syöpätautien erikoislääkäri, naistentautien erikoislääkäri jne. Monissa muissa maissa yhteistyössä on lisäksi mukana psykososiaalisen hoidon asiantuntija (psykologi, counsellor, ym). Jatkuvasti kehittyvän laadukkaan rintasyöpätutkimuksen myötä on mahdollista, että tulevaisuudessa hoitoa voidaan räätälöidä yksilöllisesti entistä enemmän. Siru, 40v Siru oli 40-vuotias nainen, jolla oli todettu rintasyöpä 38-vuotiaana. Hänen isoäitinsä oli sairastanut munasarjasyövän 38-vuotiaana ja hänen äidillään todettiin molemmissa rinnoissa rintasyöpä ja lisäksi myöhemmin munasarjasyöpä. Sirulla ei ollut lapsia. Hän kertoi olevansa elämäänsä tyytyväinen, oli helpottunut, että rintasyöpä oli löytynyt hänen kohdallaan ajoissa. Hän oli nyt tyytyväinen, ettei muun elämäntilanteen vuoksi ollut saanut lapsia. Hän päätyi yhdessä hoitavien lääkärien kanssa munasarjojen poistoleikkaukseen. Siru eli aktiivista elämää, hänellä oli hyviä ystäviä mutta silti hän kertoi kaipaavansa vertaistukea. Hän halusi keskustella samantyyppisen tilanteen kokeneen kanssa, joka ihan aidosti ymmärtäisi mitä hän on kokenut. Seuraavalla vastaanottokäynnillä hän kertoi löytäneensä netin kautta geenivirheen kantajan, jonka kanssa oli käynyt hedelmällisiä keskusteluja. Antero, 55v Antero oli 55-vuotias mies, jonka rintasyöpään sairastuneelta sisarelta oli löydetty geenivirhe. Anteron äidilläkin oli aikanaan ollut rintasyöpä. Antero halusi selvittää oman tilanteensa kolmen tyttärensä vuoksi. Kun Antero kuuli kantavansa geenivirhettä, hän meni hyvin vakavaksi, hänen silmänsä kyyneltyivät ja hän istui hiljaisuuden vallassa. Sitten hän sanoi, että hän ei olisi voinut arvata etukäteen, vaikka hänen kanssaan olikin etukäteen mietitty tilannetta, että hän tuntisi niin paljon surua ja syyllisyyttä tytärtensä vuoksi. Hänen tyttärensä tulisivat selvittämään oman tilanteensa mahdollisimman pian. Vanhemmat tyttäristä suhtautuivat asiaan mutkattomasti mutta nuorimmalla oli Anteron mukaan herkempi luonne ja taipumus murehtimiseen. Toisaalta Antero oli onnellinen, että mikäli jollakin hänen tyttäristään todettaisiin geenivirhe, he saisivat mahdollisuuden rintojen ja munasarjojen seurantaan toisin kuin hänen sisarensa ja äitinsä aikanaan. Perinnöllisen rintasyövän geenejä on tutkittu Suomessa hyvin ansiokkaasti ja tutkimus on korkealuokkaista. Perinnöllisen rintasyövän psykososiaalisista vaikutuksista Suomessa ei juurikaan tiedetä. Suomalaisissa paksusuolisyöpäsuvuissa on todettu, että geenitestaus ei juurikaan lisää ahdistusta, syövän tai kuoleman pelkoa. Geenivirheen kantajat jopa kertovat useamman vuoden jälkeen, että tieto suvun geenivirheen Geeni- testaus ei lisää syövän pelkoa. löytymisestä ja tietoisuus syövänalttiudesta on pysäyttänyt heidät elämään tätä hetkeä, tuntemaan paremmin mikä on tärkeää, lisäämään läsnäoloa ja arvostamaan elämää. Rikas elämä riskistä huolimatta Jokaisen tarina on ainutkertainen, elämän varrelle mahtuu monenlaisia tunteita ja polkuja. Perinnöllinen rintasyöpä voi luoda omat haasteensa tarinaan. Toiveena olisi, että elämä perinnöllisen rintasyöpäalttiudenkin kanssa voisi olla rikasta ja siihen sisältyisi hyvän elämän aineksia. Tässä asiassa terveydenhuollon ammattilaiset, tutkijat, syöpäyhdistykset, ja yhteiskunta voivat antaa oman siivunsa pitämällä huolta tasa-arvoiseen laadukkaaseen hoitoon ja tutkimuksiin pääsystä ja luomalla mahdollisuuksia korkealaatuiseen tieteellisen tutkimuksen tekemiseen ja tulosten hyödyntämiseen uusien hoitojen ja tutkimusmenetelmien kehittämiseksi. On erittäin oleellista jakaa oikeaa tietoa taudista, perinnöllisyydestä ja siihen liittyvistä erityisistä piirteistä sekä geeninkantajan ja toisaalta hänen sukulaistensa näkökulmasta. Perinnöllisestä rintasyöpäalttiudestaan tiedon saaneita pitäisi tukea kokonaisvaltaisesti esimerkiksi luomalla mahdollisuuksia vertaistukeen ja tarvittaessa yksilölliseen psykososiaalisen tukeen. Ennen kaikkea pitäisi pysähtyä kysymään, miten voisimme olla omalta osaltamme avuksi?

17 Gynekologisen syövän kirurgia Gynekologisella syövällä tarkoitetaan naisen sukuelimistä lähtenyttä pahanlaatuista kasvainta. Elin voi olla munasarja, munanjohdin, kohtu, kohdunkaula, emätin tai ulkosynnyttimet. Syövän riski lisääntyy iän myötä ja nämäkin syövät ilmenevät yleensä vasta keski-iän jälkeen. Teksti PÄIVI PAKARINEN Kuva TUOMAS MARTTILA eeri syöpien oireet vaihtelevat. Häpyhuulen syövän tavallisin oire on epänormaali haavauma, kun taas kohdunkaulan tai kohdun limakalvon syövän oire on usein epänormaali verinen vuoto tai valkovuoto emättimestä. Munasarjasyöpään liittyvät oireet ovat usein epämääräisempiä ja ohimenevinä meillä kaikilla silloin tällöin esiintyviä vaivoja kuten mahan turvotus, mahakivut ja muutokset suoliston toiminnassa. Oireiden jatkuessa kannattaa tehdä gynekologinen tutkimus ja ultraäänitutkimus. Varhaisessa vaiheessa todetun syövän hoito on helpompaa ja ennuste erinomainen. 17

18 Kutakin gynekologisen elimen syöpää on useita eri tyyppejä, mikä huomioidaan hoidon suunnittelussa ja kirurgiassa. Samoin huomioidaan potilaan taudinkuva ja tutkimustulokset, elämäntilanne, ikä ja muu terveydentila. Kyse on siis hyvin erilaisten ihmisten lukuisista eri taudeista ja kirurginen hoito suunnitellaan kunkin potilaan tarpeiden mukaan. Nuorille, hedelmällisessä iässä oleville naisille syövän takia perinteisesti suoritetun radikaalileikkauksen, jossa kohtu ja munasarjat poistetaan, vaikutus olisi merkittävä. Syövän paranemisen huolen lisäksi tulevaisuuden suunnitelmat lasten hankkimisesta vaarantuvat. Tekniikan kehitys ja tutkimustieto ovat onneksi mahdollistaneet sen, että tietyissä varhaisen vaiheen munasarjaja kohdunkaulan syövässä hedelmällisyyden kannalta tärkeät elimet voidaan säilyttää. Tutkimusten mukaan paras leikkaustulos saadaan, jos syövän leikkaa sen leikkaushoitoon erikoistunut lääkäri syövän hoitoon erikoistuneissa yksiköissä. Suomessa gynekologisten syöpien leikkaushoito onkin pitkälti keskitetty yliopistollisiin keskussairaaloihin. Avo- vai tähystysleikkaus Kehitys potilaiden kirurgisessa hoidossa on nopeaa. Tämän on mahdollistanut tutkimustieto ja kehitys kirurgian ohella muillakin lääketieteen aloilla. Potilaiden hoito vaatii eri alojen saumatonta yhteistyötä. Syövän diagnostiikassa tarvitaan radiologisia tutkimuksia ja laboratorionäytteitä. Huonokuntoisten ja sairaiden potilaiden yleistilannetta on usein kohennettava sisätautilääkäreiden hoidon avulla. Anestesialääkärien, kirurgien, patologien ja hoito- ja muun henkilökunnan osaaminen ja yhteistyö poliklinikoilla, vuodeosastoilla, leikkaussaleissa ja mahdollisesti tarvittavine jälkihoitoineen mahdollistavat tuloksellisen ja kokonaisvaltaisen syövän hoidon. Kirurgisen hoidon teknistyessä leikkaussalien ulkonäkö ja vaatimukset ovat muuttuneet. Salit ovat täynnä erilaisia teknisiä laitteita ja kattomoduuleissa liikuteltavia monitoreja. Viimeisimpänä Kirurginen hoito suunnitellaan kunkin potilaan tarpeiden mukaan. sinne on ilmaantunut leikkausrobotti. Kudosten käsittelyyn, leikkaamiseen ja verisuonten sulkemiseen käytetään erityisiä elektronisia instrumentteja, jotka pitkälti ovat syrjäyttäneet perinteiset sakset ja langat. Ennen leikkauksen alkua käydään kunkin potilaan kohdalla läpi tarkistuslista, jonka avulla varmistetaan, että kaikki on kunnossa turvallista leikkausta varten. Samankaltaista listaa käytetään lentoliikenteessä ja molemmissa systemaattisen tarkistuksen on todettu parantavan turvallisuutta. Aikaisemmin leikkauksesta jäi aina iso arpi vatsanpeitteisiin. Tähystyksessä toimenpide tehdään pienistä 5 10 millimetrin haavoista. Kirurgi pääsee kameran avulla lähelle leikkauskohdetta, jolloin näkymä tarkentuu ja pienillä instrumenteilla päästään hankaliinkin paikkoihin elimistössä. Tähystysleikkauksen etuja avoleikkaukseen verrattuna ovat pienet, kivuttomammat ihohaavat ja nopeampi leikkauksesta toipuminen. Haavatulehdusriski ja leikkauksen vaikutukset normaaleihin elintoimintoihin ovat pienempiä. Potilas kotiutuu yleensä jo seuraavana päivänä, sairasloma on lyhyempi ja normaaliin elämään palaaminen tai syövän jatkohoitojen aloitus nopeutuu. Tähystysleikkausta käytetään kohdun-, kohdunkaulan- ja tietyissä munasarjasyöpätapauksissa. On kuitenkin tilanteita, missä avoleikkaus on paras ja tehokkain vaihtoehto. Munasarjasyövän leikkauksessa tavoite on kirurgisesti poistaa kasvainkudos mahdollisimman tarkkaan ja selvittää taudin leviämisaste. Koska munasarjasyöpä usein todetaan vasta, kun se on jo levinnyt vatsaontelossa, paras tulos saadaan avoleikkauksessa, jossa nykyisin käytetään samoja teknisiä apuvälineitä kuin tähystysleikkauksessakin. Leikkauksen jälkeisen hoidon kehitys edesauttaa avoleikkauksestakin toipumista myös kivun hoidossa Leikkausrobotti tähystysleikkauksen apuna Tähystysleikkauksen oppiminen on kirurgille ja koko leikkaustiimille aikaa vievää ja haasteellista, mutta Suomessa tähystysleikkausta on käytetty jo vuosia menestyksekkäästi. Leikkausrobotti on mullistanut hoidon ja sen avulla tähystysleikkaus on helpottunut ja yleistynyt. Robotit otettiin käyttöön gynekologiassa vuonna 2005 ensin Yhdysvalloissa ja sittemmin ympäri maailman. Suomessa on tällä hetkellä viisi leikkausrobottia, joista kaksi Helsingissä ja yksi Tampereella, Turussa ja Oulussa. Leikkausrobotin avulla tähystysleikkauksen näkymä on entistä tarkempi ja kirurgin näkymä kolmiulotteinen. Instrumentit ovat helposti liikuteltavia ja ranteistaan taipuvia. Kirurgille työskentely robotilla on ergonomista, mikä helpottaa työtä ja parantaa laatua varsinkin pitkissä leikkauksissa. Leikkauksessa kirurgi istuu robottia ohjaavassa konsolissa, jolloin robotti toimii kirurgin, ja vain ainoastaan kirurgin liikkeitä mukaillen. Minkäänlaiseen itsenäiseen toimintaan nykyrobotti ei ole tarkoitettu. Robotin hankintaa ja käyttöä rajoittaa korkea hinta. Suomessa potilasjärjestöt ja säätiöt ovat merkittävästi avustaneet robottien hankinnoissa. Kirjoittaja on gynekologisen onkologian erikoislääkäri HYKSin Naistenklinikalla. 18

19 Rakkaudesta se tämäkin mies kelluu Altti Rautalahti, 24-vuotias tekniikan opiskelija, kellui pinkeissä trikoissa Roosa nauha -ryhmässä. Kuviokellumassa oli kymmenen miestä, joita yhdisti rakkaus suomalaiseen naiseen. Teksti ALTTI RAUTALAHTI Kuvat JUUSO NORONKOSKI 8.6. Lähden ryhmään mukaan erittäin skeptisenä. En epäile hetkeäkään, etteikö aihe olisi riittävän tärkeä tai aikani arvoista. Epäluuloni johtuu pikemminkin itseluottamuksen puutteesta. Julkinen esiintyminen, koreografian opettelu ja jo yksinkertaisesti veden pinnalla pysyminen tuntuvat haasteilta, joista selviäminen on kaikkea muuta kuin varmaa. Taitouinnissa ei varsinaisesti ole mitään epämiehekästä, mutta lajista mieleen tulevat kuvat siroista naisista yhdenaikaisine liikkeineen ja sulavine nilkkojen ojennuksineen tuntuvat hyvin kaukaisilta siihen verrattuna, mihin muutaman harjoittelukerran jälkeen tiesin kykeneväni. Tuskaani ei helpota tieto, että muu ryhmä olisi pitänyt jo yhdet harjoitukset ennen kuin pääsisin kiireiltäni mukaan. Näillä lähtökohdilla astelen hyvin hermostuneena ensimmäistä kertaa Yrjönkadun uimahalliin. Roomalaista kylpylää muistuttava rakennus saa kaikessa mahtavuudessaan edessä olevan haasteen tuntumaan entistä suuremmalta. Korkeat pylväät reunustavat marmorisalia, jossa aika tuntuu jääneen ainakin sata vuotta jälkeen. Puitteiden vastapainoksi porukkamme osoittautuu todella helposti lähestyttäväksi ja tunnelma on ensi hetkistä asti rento ja toverillinen. Helpotuksesta huokaaminen osoittautuu kuitenkin ennenaikaiseksi, kun koreografian kuivaharjoittelu alkaa. Koko muu ryhmä muistaa jo ulkoa loputtomalta tuntuvat liikesarjat ja askelkuviot. En kuitenkaan halua ripustaa uimalaseja naulaan ennen kuin ne ovat edes kertaakaan kastuneet. Vasta altaassa tajuan kuinka rankkaa liikkeiden suorittaminen on vedessä. Hukkuminen ei ole kovin kaukana, kun yritän epätoivoisena pysyä muiden perässä Epämukavuusalueelle siirtymiseen tarvitaan kunnollinen motiivi. Rintasyöpä on minulle sellainen. Rintasyöpää sairastaneita naisia on Suomessa tuhansia vuosittain. Kun mukaan lasketaan potilaiden läheiset, tajuan 19

20 Tidjan Ba Altti Rautalahti Julius Pillai Juhana Jasmavaara Jukka Kuosa Vincent Bakkum Aleksi Sariola Tommi Knaapila Mikko Harittu Pasi Koota kuinka monen suomalaisen elämään rintasyöpä on vaikuttanut. Olin itse yksitoista, kun äitini sairastui rintasyöpään ensimmäisen kerran. Nyt hoitojaksoja on ollut syövän uusimisen takia jo yli kymmenen vuotta. Sitkeä tauti päättää kiusata uudestaan aina kun sen kuvittelee olevan jo kukistettu. Ensimmäisten harjoitusten jälkeen sain tietää, että äitini syöpä oli taas uusinut ja hoitorumba oli edessä. Tauti ei siis ole missään mielessä mukava, enkä sitä kenellekään toivo, mutta mainittakoon silti, että taudin myötä elämään voi tulla myös uusia, positiivisia, seikkailuja. Olen saanut ylpeänä katsoa, kun äitini on ollut mukana niin kiipeämässä eteläisen pallonpuoliskon korkeimmalle vuorelle kuin kantamassa olympiasoihtua Torinossa. Jos äitini on selvinnyt jo useamman kerran hiukset tiputtavista hoidoista, kyllä minä nyt yhden kuviokelluntaesityksen hoidan! Seuraavien harjoitusten aikana elämäni parhaan kuviokelluntavalmentajan Iris Luceniuksen koreografia alkaa painua muistiin ja huomaan todella 20 nauttivani mainion porukkamme seurasta. Median läsnäolo ei ole häirinnyt minua lainkaan, mutta kun ensimmäisen kerran pitää istua haastateltavaksi, ei suusta tunnu tulevan yhtään järkevää lausetta. Kuvausvalojen loisteessa, hikikarpalot otsalla valuen onnistun taas kuvittelemaan mukaan lähtemiseni sen luokan marttyyriteoksi, että vähintään mitalin olen mielestäni ansainnut. Esityspäivä Kymmenen raavasta miestä vaaleanpunaisissa kokovartalouimapuvuissa. Ensimmäistä kertaa paikalla myös tuotantotiimiin kuulumatonta yleisöä. Sinä päivänä Yrjönkadun uimahalli näyttää vielä aiempaa mahtipontisemmalta. Tätä varten olemme harjoitelleet viime viikot. Tunnelma pukuhuoneessa on hermostuneen iloinen. Musiikin alkaessa soimaan siirtyy vastuu liikkeideni ohjailusta suoraan selkärangalleni. Automaattiohjaus kytkeytyy pois päältä heti kun musiikki taukoaa ja yleisön mylvintä alkaa. Spektaakkeli on ohi nopeammin kuin Kellumassa mukana: Altti Rautalahti, Helsinki, opiskelija Juhana Jasmavaara, Rauma, projektipäällikkö Tommi Knaapila, Kouvola, rikosylikonstaapeli Pasi Koota, Espoo, talousjohtaja Jukka Kuosa, Helsinki, konduktööri Mikko Harittu, Pori, tietotekniikan DI, elämäntaidon valmentaja Aleksi Sariola, Helsinki, tv-juontaja, näyttelijä Tidjan Ba, Helsinki, muusikko Vincent Bakkum, Helsinki, taiteilija Julius Pillai, Helsinki, näyttelijä olin osannut arvata. Käteen siitä jäi kokemus, jolla kelpaa retostella vielä eläkepäivillä. Lokakuussa nähdään hyytyykö hymy, kun pinkit uima-asut polskivat televisiossa! Rakkaudesta se suomalainen mieskin kelluu -dokumentti: MTV3-kanavalla klo 18.45

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue Tuija Wigren Apulaisylilääkäri TAYS Syövänhoidon vastuualue Sädehoito Tähän asti kliininen auditointi ollut luonteeltaan informoiva ja sisältänyt neuvontaa monista perusvaatimuksista osittain päällekkäistä

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Ohjeita synnytyksen jälkeen

Ohjeita synnytyksen jälkeen Ohjeita synnytyksen jälkeen 2 3 4 5 1 6 Lantionpohja 1. Lantionpohjan lihaksisto 2. Selkäranka 3. Peräsuoli 4. Kohtu ja emätin 5. Virtsarakko 6. Häpyluu Lantionpohjan lihakset Loppuraskauden aikana ja

Lisätiedot

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Etiikka työyhteisön näkökulmasta ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Tapausesimerkki 1. Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta 2016 Julkinen 1 Tutkimuksen tausta, menetelmä ja tiedonkeruu Tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puhelimelle sattuneita vahinkoja sekä rikkoutumisen riskitilanteita.

Lisätiedot

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää?

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? Tavoite: Jotta tietää mitä pitää tietää. Puheenjohtajan rooli ja osaaminen Miten johdat onnistuneen kokouksen? Mitä tehtäviä hallituksella on? Tehtävien

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN

MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke 2013 2017 tutkija Anna Anttila NUORISOTYÖTÄ KOULUUN HYPOTEESI 2013 Oman luokan oppilaiden kanssa myös vapaa-ajalla oppilaat tutuiksi,

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Avain terveyteen ja hyvinvointiin Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Minun omahoitoni- tehtävä Keskustele parin kanssa omahoidosta. Kerro parille, mikä omahoidossasi on hyvin ja toimii. Kerro myös, mikä

Lisätiedot

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 1. HYVÄ YSTÄVÄ Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 2 2. HYVÄ YSTÄVÄ Oletko itse ystävänä sellainen, minkä ominaisuuden kirjoitit? a. En koskaan 0

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti

Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti Avoin eettinen foorumi Neonatologi Mari Juuti 2.12.2013 Hoidon rajat Syntymä ja kuolema - elämän ääripäät Aletaanko hoitaa? Milloin hoito lopetetaan? Kuinka jaksaa vaikeiden päätösten äärellä Aletaanko

Lisätiedot