KEMINMAAN IKÄÄNTYVIEN HYVINVOINTIOHJELMA JA IKÄIHMISTEN PALVELUSTRATEGIA VUOSILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMINMAAN IKÄÄNTYVIEN HYVINVOINTIOHJELMA JA IKÄIHMISTEN PALVELUSTRATEGIA VUOSILLE 2010-2025"

Transkriptio

1 KEMINMAAN KUNTA Hyvinvointipalvelut LIITE 50 Kunnanhallitus 8/ KEMINMAAN IKÄÄNTYVIEN HYVINVOINTIOHJELMA JA IKÄIHMISTEN PALVELUSTRATEGIA VUOSILLE

2 2 KEMINMAAN KUNNAN IKÄÄNTYVIEN PALVELUJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE Tavoitteena on tukea iäkkäiden itsenäistä kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään kotiin tarjottavien riittävien, monipuolisten ja laadukkaiden palvelujen turvin. Palveluja tarjotaan tasapuolisesti ja kunnioitetaan asiakkaan valinnan vapautta. Palveluita tuotetaan omana toimintana, ostopalveluna ja 3-sektorin turvin. Tarjotaan laadultaan hyvää tasavertaista ja asiakaslähtöistä palvelua. Palveluja tarjotaan ikäihmisten palvelujen tarpeen pohjalta. Omaishoitajien työtä tuetaan. Avopalvelun laatua, määrää ja saatavuutta kehitetään. Kehitetään erilaisia asumispalvelujen muotoja ikäihmisten tarpeiden mukaisesti. Henkilöstön määrä ja osaaminen saatetaan suositusten mukaiselle tasolle. TYÖRYHMÄ: Anne Vilmi, vs.vanhustyönjohtaja Annikki Alakuijala, vanhusneuvoston puheenjohtaja Jonna Kaarlenkaski, terveyskeskuksen vuodeosasto, sairaanhoitaja Anita Hinkkainen, kotisairaanhoito, terveydenhoitaja Anne Pulkkinen, palvelukoti Kallinranta, sairaanhoitaja Pirkko Hildén, kotipalvelu, avopalveluohjaaja Anne Soidinmäki, kotipalvelu ja päivätoiminta, avopalveluohjaaja ja päivätoiminnanohjaaja Työryhmä on kokoontunut viisi kertaa: , , , ja Työryhmän kokousten välissä jokainen työryhmän jäsen on osaltaan tuottanut Ikäihmisten palvelustrategian eri osioita, jotka Anne Vilmi on koonnut yhteen.

3 KEMINMAAN KUNNAN IKÄÄNTYVIEN PALVELUJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE SISÄLTÖ JOHDANTO 5 1. Ikääntyvien hyvinvointiohjelman tausta, tavoitteet ja tehtävät 6 2. Suomen ikäpolitiikka Valtakunnalliset vanhustenpalvelujen laatusuositukset (STM) ja linjaukset Väestörakenteen muutokset Palvelurakenteen muutos: ikääntymisen vaikutukset kuntien toimintaan ja talouteen Ikääntyneiden hyvinvointi Terveyden ja toimintakyvyn merkitys arjen sujumiseen Kuntoutus ja ennaltaehkäisevä työ Ravitsemus Kulttuuri ja liikunta Ikääntyminen voimavarana Ikääntymisen tuomat haasteet ja niihin vastaaminen; dementia ja muut palvelutarvetta lisäävät tekijät Keminmaa ikääntyvän ihmisen toimintaympäristönä vuonna Terveystarkastukset, -neuvonta ja ennaltaehkäisy Kotihoito; kotisairaanhoito, kotipalvelu ja yöpartiotoiminta Tukipalvelut Päivätoiminta ja päiväpalvelu sekä kuntouttava työote Omaishoito ja omaishoidon lomituspalvelut sekä perhehoito Ikäihmisten sosiaalityö Muut toimijat; Kansalaisopiston, järjestöjen- ja vapaaehtoisten sekä seurakunnan rooli ikäihmisten palveluissa Asumispalvelut Tavallinen palveluasuminen Intervallihoito, jaksohoito Ympärivuorokautinen hoito 22

4 4 5. Ikäihmisten palvelujen henkilöstö; suositukset ja nykytila Henkilöstön koulutustaso Vanhuspalveluhenkilöstön keski-ikä ja ennuste eläkkeelle jäävistä v Kotihoidon henkilöstömitoitus Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstö Lääkärityövoiman saatavuus Ikääntymispoliittisen strategian toimintaohjelma Ikääntymispoliittisen strategian arvot, toiminta-ajatus ja visio Vanhusten palvelurakenteen kehittämisen strategiset linjaukset Lyhyen tähtäyksen toimenpiteet vuosille Ennaltaehkäisy Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö Toimivat hoitoketjut, riittävät ja laadukkaat palvelut Pitkän tähtäyksen suunnitelma Suuret ikäluokat ja kuntien haasteet sosiaali- ja terveysalalla Terveyden edistäminen Osallistuva ikäihminen Toimivat hoitoketjut, riittävät ja laadukkaat palvelut Riittävä ja osaava hoitohenkilökunta Strategian toteutumisen seuranta ja arviointi; asiakaspalaute Tiedottaminen Yhteenveto 42

5 5 JOHDANTO Sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevassa laatusuosituksessa kehotetaan kuntia laatimaan ikäihmisten palvelustrategia ja palvelurakenteen kehittämisohjelma jonka kunnan poliittinen johto on virallisesti vahvistanut. Palvelurakenteen kehittämisohjelmassa asetetaan mitattavissa olevat tavoitteet ikääntyneiden kuntalaisten palvelutasolle ja palvelutoiminnan voimavaroille sekä määritellään toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiselle. Keminmaassa ikäihmisten palveluja koskeva Ikääntyvien hyvinvointiohjelma on hyväksytty vuonna Ikäihmisten palvelustrategian päivittäminen on kuitenkin ajankohtaista. Kunnan ikäihmisten määrä lisääntyy lähivuosina nopealla tahdilla. Kotiin saatavien palvelujen tarve ja palveluasuntojen tarve lisääntyvät. Vanhuspalvelujen kehittämis-tavoitteet lähtevät kunnan omista paikallisista olosuhteista ja tarpeista. Palvelujen kattavuudessa on asetettu tavoitteeksi valtakunnan keskitaso. Hoidonporrastusta tehostetaan hoitamalla oikeita asiakkaita oikeissa paikoissa, oikeaan aikaan. Tämä vaatii palvelurakenteen, johon sisältyy riittävästi sekä vakinaisia, ympärivuorokautista hoitoa antavia asumispalveluyksiköitä että lyhytaikais- / intervallihoitopaikkoja. Palvelutarpeen arvioinnissa on käytetty valtakunnallisia mittareita, läänin kuntien vertailuarvoja sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin peruskuntien viitearvoja. Keminmaan kuntastrategiaan on kirjattu tavoite päivittää Ikääntyvien hyvinvointiohjelma. Kunnanhallitus ja -valtuusto on edellyttäneet Talous- ja toimintasuunnitelmassa vuosille (Valtuusto ) sosiaalitoimelta vanhustyöohjelman / Ikäihmisten hyvinvointiohjelman päivittämistä ja vanhuspalvelujen koordinointia yhdessä terveystoimen kanssa. Päivittämistä ja uudistamista varten Vanhustyöryhmä perusti Vanhuspalvelustrategiatyöryhmän, johon ovat kuuluneet vs.vanhustyönjohtaja Anne Vilmi, vanhusneuvoston puheenjohtaja Annikki Alakuijala, terveyskeskuksen vuodeosaston sairaanhoitaja Jonna Kaarlenkaski, kotisairaanhoidosta Anita Hinkkainen, palvelukoti Kallinrannan sairaanhoitaja Anne Pulkkinen sekä avopalveluohjaajat Pirkko Hildén ja Anne Soidinmäki. Työryhmän tehtävänä on päivittää ja uudistaa ikäihmisten hyvinvointiohjelma ja palvelustrategia, huomioimalla käytettävissä olevat taloudelliset resurssit ja väestön palvelutarpeet sekä parantaa hoitoketjujen toimivuutta, painopisteen ollessa sosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelujen kehittämisessä.

6 6 Palvelustrategian päivittämiseen liittyy oleellisesti myös sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyössä käynnistämä päivätoiminnan kehittämishanke, johon on saatu myös Pohjois- Suomen KASTE-ohjelmasta rahoitusta. Keminmaan kunnan ikäihmisten palvelustrategian tavoitteena on mahdollistaa keminmaalaisten ikääntyminen vireinä ja hyväkuntoisina, yhteiskunnassa arvostettuina yksilöinä. Keminmaan kunnan vanhuspalveluiden palvelu- ja toiminta-ajatuksena on tarjota ikääntyville henkilöille heidän tarpeitaan vastaava palvelukokonaisuus tuottamalla palveluja oikeaan aikaan, tarvittava määrä sekä oikean tasoisessa suhteessa ikääntyvien henkilöiden tarpeisiin. Ikääntyvien hyvinvointiohjelman ja ikäihmisten palvelustrategian päivittämiseen liittyy oleellisesti myös perusturvauudistus, jossa useiden vuosien jälkeen Keminmaassa ollaan sosiaali- ja terveyspalveluita yhdistämässä yhteiseksi perusturvaksi, jota ohjaa hyvinvointilautakunta ja perusturvajohtaja. Tässä raportissa sosiaali- ja terveyspalvelut kuvataan omina toimintoinaan, jossa yhteistyön merkitys korostuu ja palveluja tuotetaan kuntalaisille yhteistyössä. 1. Ikääntyvien hyvinvointiohjelman tausta, tavoitteet ja tehtävät Keminmaan kunnassa on valmistunut vuonna 2004 Ikääntyvien hyvinvointiohjelma (KV hyväksynyt ), jonka tavoitteena on saada kuntaan toimiva palvelurakenne ja - verkosto, jolla tuetaan ikääntyvien kuntalaisten kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään. Lisäksi tarvitaan erilaisia ja eritasoisia asumispalveluja sellaisia kuntalaisia varten, jotka eivät enää runsaidenkaan kotiin järjestettävien palvelujen turvin selviä kotihoidossa. Vanhuspalvelujen kehittämistarvetta on selvitetty ohjelmatyön aikana useasta eri näkökulmasta, muun muassa kyselyt ikääntyville kuntalaisille ja palvelujen käyttäjille sekä tehty palvelukartoitusta nykytilasta ja tehty arviota ja ennusteita tulevaisuuden palvelutarpeista. Kunnanhallitus ja -valtuusto on edellyttäneet Talous- ja toimintasuunnitelmassa vuosille (Valtuusto ) sosiaalitoimelta vanhustyöohjelman päivittämistä ja vanhuspalvelujen koordinointia yhdessä terveystoimen kanssa. Vanhustyöryhmä on nimennyt vanhustyöohjelman päivittämistä varten työryhmän kokouksessaan.

7 2. Suomen ikäpolitiikka 7 Suomen ikäpolitiikan yleisenä tavoitteena on ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin, itsenäisen selviytymisen ja hyvän hoidon edistäminen. Ikäpolitiikan keskeisiä arvoja ovat tasaarvo, itsemääräämisoikeus, sosiaalinen integraatio ja taloudellinen riippumattomuus. Yleisenä päämääränä on nykyaikaisen ja aktiivisen ikääntymiskäsityksen toteuttaminen, jossa painotetaan toimintarajoitteiden ja sairauksien sijaan resursseja ja yksilöllisiä voimavaroja. 2.1 Valtakunnalliset vanhustenpalvelujen laatusuositukset (STM) ja linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto antoivat ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen vuonna 2001, jolloin laatusuositukset olivat uusia informaatioohjauksen välineitä. Nyt annettavassa, v uusitussa laatusuosituksessa otetaan huomioon ikääntymispolitiikan ajankohtaiset valtakunnalliset linjaukset, laatusuositusten arviointien tulokset, uusin tutkimustieto sekä toimintaympäristön muutokset. Erityisesti meneillään olevalla kunta- ja palvelurakenneuudistuksella (Paras -hanke) on merkittäviä vaikutuksia ikääntyneiden palvelujärjestelmään. Sosiaali- ja terveysministeriö valmisteli laatusuosituksen yhteistyössä Suomen Kuntaliiton ja Stakesin kanssa. Väestön ikärakenteen muuttuessa koko yhteiskunnan on sopeuduttava entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin. Laatusuositus tukee kuntia ja yhteistoiminta-alueita kehittämään ikäihmisten palveluita paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien yhteistyössä kolmannen sektorin, yksityisten palveluntuottajien sekä asiakkaiden, omaisten ja muiden kuntalaisten kanssa. Ikärakenteen muutokseen varautumiseksi kuntia ohjataan laatimaan ikääntymispoliittinen strategia, jonka toimeenpano kytketään kunnan talousarvioon ja - suunnitelmaan. Strategian toteutumista seurataan säännöllisesti. Laatusuosituksen tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Laatusuositus on tarkoitettu ikääntyneiden palvelujen kehittämisen ja arvioinnin välineeksi kuntien ja yhteistoiminta-alueiden päättäjille ja johdolle. Suositus koskee ikääntyneiden säännöllisesti käyttämiä sosiaali- ja terveyspalveluja sekä laajemmin ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimia.

8 8 Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen, kuten oikeus yhdenvertaisuuteen ja välttämättömään huolenpitoon. Laatusuosituksessa määritellään ikääntyneiden palvelujen järjestämistä ohjaavat arvot ja eettiset periaatteet. Suositus sisältää strategisia linjauksia laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi kolmella osa-alueella: (1) hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja palvelurakenteen kehittäminen, (2) henkilöstön määrä, osaaminen ja johtaminen, (3) asumis- ja hoitoympäristöt. Keskeisille ikääntyneiden palveluille asetetaan suosituksessa valtakunnalliset määrälliset tavoitteet, joiden pohjalta kunnat ja yhteistoiminta-alueet asettavat kuntakohtaiset tavoitteet. Vuoden 2008 laatusuosituksessa vanhuspalvelujen kattavuudet ovat: Indikaattorit Kotona asuvien osuus Säännöllistä kotihoitoa saavien osuus Omaishoidon tukea saavien osuus Tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus Pitkäaikaisessa laitoshoidossa ( vanhainkodit, tk-sairaalat) olevien osuus Tavoite ( Suhteutus 75 vuotta täyttäneisiin) % asuu kotona % saa säännöllistä kotihoitoa 5-6 % saa omaishoidon tukea 5-6 % on tehostetussa palveluasumisessa 3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla Lähde: Ikäihmisten palvelujen laatusuositus, STM:n julkaisu 2008:3 Suositus painottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ehkäisevän toiminnan ja kotona asumisen tukemisen ensisijaisuutta sekä kattavaa yksilökohtaista palvelutarpeen arviointia. Palveluvalikoimaa on monipuolistettava neuvonta- ja muilla ehkäisevillä palveluilla ja terveyttä, toimintakykyä ja kuntoutumista on tuettava kaikissa palveluissa. Suosituksessa kuvataan henkilöstön mitoitusperusteita ja annetaan suosituksia henkilöstön vähimmäismitoituksesta ympärivuorokautisessa hoidossa. Henkilöstön työhyvinvoinnin lisäämistä, gerontologisen osaamisen kehittämistä sekä johtajaosaamisen tärkeyttä korostetaan. Ikäihmisten asumis- ja hoitoympäristöjen laadun kehittäminen edellyttää panostusta esteettömyyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Suositus sisältää seurantaindikaattoreita, joiden avulla saadaan säännöllistä kuntakohtaista ja valtakunnallista tietoa suosituksen keskeisten sisältöalueiden toteutumisesta. (http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/ #fi )

9 2.2 Väestörakenteen muutokset 9 Suomen väestö ikääntyy tulevaisuudessa. Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 17 prosentista 27 prosenttiin vuoteen 2040 ja 29 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Työikäisten (15-64-vuotiaiden) osuus väestöstä pienenee nykyisestä 66 prosentista 58 prosenttiin vuoteen 2040 ja 56 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Työikäisten määrä alkaa vähentyä vuonna 2010, jolloin sotien jälkeiset suuret ikäluokat siirtyvät eläkeikään. Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden nousee nopeasti lähitulevaisuudessa. Väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2008 lopussa 50,3. Ennusteen mukaan vuonna 2016 huoltosuhde olisi 60,4 ja nousisi 70,5:een vuoteen 2026 mennessä. Vuonna 2060 väestöllinen huoltosuhde olisi 79,1. (Tilastokeskus ). Keminmaan väestörakenteessa tämä ei tarkoita pelkästään ikääntyneiden määrän kasvua. Tulevaisuudessa merkittävää eroavaisuutta on kaikissa ikäryhmissä. Suurimpana selittäjänä kunnan väestörakenteen muutokseen on asukasluvun väheneminen, vuoden asukkaasta vuoden asukkaaseen. Yli 75-vuotiaiden määrässä on tapahtunut ennustetta nopeampi lisäys 577 asukkaasta 652 asukkaaseen, joka on noin 7 % Keminmaan kunnan väestöstä. Keminmaassa tätäkin merkittävämpi on yli 75-vuotiaiden määrän kasvu tapahtuu vuoden 2015 jälkeen. Toimintakyvyn oleellinen heikkeneminen alkaa 75- ikävuoden jälkeen, jolloin myös sekä avo- että ympärivuorokautisen hoidon tarve kasvaa. Palvelutarpeen kehityksen kannalta on oleellista myös yli 85-vuotiaiden määrän huomattava kasvu ja oletettu palvelutarpeen lisääntyminen. Tulevaisuudessa yhä useampi saavuttaa vuoden iän, eikä yli 90-vuotias ole mikään poikkeus. VÄESTÖN IKÄRAKENNE KEMINMAASSA ENNUSTEEN MUKAAN IKÄRYHMÄT v v v v v v Yhteensä

10 10 Yli 75v Yli 65v Lähde: Tilastokeskus 2007 ja 2009 ja Väestörekisteri Palvelurakenteen muutos: ikääntymisen vaikutukset kuntien toimintaan ja talouteen Vanhusten palvelutarvetta lisäävät myös monet sairaudet, joista muistisairaudet ovat yleisin syy palvelutarpeen lisääntymiselle. Tutkimuksissa on havaittu, että intensiivisen hoidon ja palvelujen tarve ajoittuu viimeisten elinvuosien ajalle, elettiinpä sitten 75- tai 85 - vuotiaiksi. Myös lääketieteen ja teknologian kehitys voivat vähentää palvelujen käyttöä. Muistihäiriö ja dementiapotilaat ovat lähivuosikymmeninä suuri haaste sosiaali- ja terveydenhuollolle. On arvioitu, että vaikeaa tai keskivaikeaa dementiaa sairastavista noin puolet tarvitsee vanhainkoti-, palvelukoti-, ryhmäkoti- tai laitostasoista hoitopaikkaa. Väestön ikärakenteen vanhenemisen myötä dementiapotilaiden määrä ja samalla hoitokustannukset kasvavat. Varhainen sairauden tunnistaminen ja hoitokäytäntöjen kehittäminen ovat ratkaisevan tärkeitä kustannusten kannalta. Ikääntyvien hyvinvointiohjelman perusteella dementiaa sairastavien määrä lisääntyy Keminmaassa vuoden sairastuneesta vuoden sairastuneeseen eli kasvua on yli 100%. Hoitopaikkojen tarve kasvaa samanaikaisesti dementoituneiden osalta vuoden hoitopaikasta vuoteen 2015 mennessä 61 hoitopaikkaan ja vuoteen 2025 mennessä 84 hoitopaikkaan. Nykyisiin tehostetun palveluasumisen hoitopaikkamääriin (36+10) suhteutettuna tämä tarkoittaa, että seuraavan 15 vuoden aikana Keminmaassa on rakennettava tai hankittava ostopalveluina noin hoitopaikkaa lisää. Keminmaassa on dementian varhaiseksi tunnistamiseksi luotu myös oma toimintamalli yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen toimijoiden kesken. 3. Ikääntyneiden hyvinvointi Tulevaisuudessa ikääntyneiden hyvinvointiin panostaminen on välttämätöntä, koska väestö ikääntyy Suomessa kiihtyvällä vauhdilla. Väestön ikääntyminen aiheuttaa kuntien palve-

11 11 luiden tuottamiseen monenlaisia haasteita muun muassa sosiaali- ja terveys-palveluihin, mutta myös teknisiin palveluihin ja kaavoitukseen. 3.1 Terveyden ja toimintakyvyn merkitys arjen sujumiseen Ikääntyneiden kunto, toimintakyky ja sairaudet ovat perintötekijöiden ja eletyn elämän heijasteita. Toimintakyvyn merkitys on eri ihmisille erilainen ja sitä kuvaavat yksilön henkilökohtaiset tavoitteet, arvot ja toimintatavat elämän aikana. Toimintakyky vaihtelee ikääntymismuutosten myötä. Ihminen voi kehittää ja ylläpitää toimintakykynsä eri osa-alueita toiminnan avulla. Toisaalta hyvinkin iäkkäiden toimintakykyä voidaan oikein valituilla toimenpiteillä kohentaa melko nopeasti. Sairauksien ehkäiseminen ja hyvä hoito, elinympäristön muokkaaminen ja toimeliaisuuden edistäminen erilaisin keinoin ovat kaikki tärkeitä keinoja iäkkäiden toimintakyvyn edistämiseksi. Toimintakykyä voidaan kuvata päivittäisenä toimintakykynä (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) arkirutiineista selviämisen ja kuntoutustarpeen sekä kuntoutusmahdollisuuksien kannalta. Jos jollain toimintakyvyn osa-alueella on vajetta, niin se vaikuttaa yleensä avuntarpeen kasvuun ja liittyy kiinteästi siten myös elämänlaatuun. 3.2 Kuntoutus ja ennaltaehkäisevä työ Kuntoutuksella ja ennaltaehkäisevällä toiminnalla ehkäistään ikääntymisen lisäämiä sosiaalisia ja terveydellisiä riskejä sekä vähennetään ja siirretään palvelujen tarvetta myöhäisempään ajankohtaan. Ennaltaehkäisevällä työllä vahvistetaan ikäihmisten voimavaroja ja osallisuutta sekä edistetään ja tuetaan toimintakykyä. Erityisesti korostuu kuntoutuksen ennaltaehkäisevä vaikutus. Sairauksien ja rajoitteiden myötä myös apuvälineiden tarve yleensä kasvaa. Harva ikääntynyt selviää ilman apuvälineitä elämänsä loppuun saakka. Tekniset ja muut apuvälineet auttavat pienentämään iän mukana tuomien muutosten haittaavaa vaikutusta.

12 3.3 Ravitsemus 12 Ikääntyneiden ravitsemukseen vaikuttavat ikääntymisprosessin lisäksi monet fysiologiset, psykologiset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät. Perussairaudet aiheuttavat osaltaan myös haasteita ikääntyneiden ravitsemukselle. Hyvä ravitsemus on edellytys ikääntyneiden toimintakyvylle, joka turvaa päivittäisen elämän sujumisen ja parantaa elämän laatua. Hyvällä ravitsemustilalla voidaan myös ehkäistä tai siirtää sairauksien puhkeamista, hidastaa sairauksien pahenemista ja edistää sairauksista toipumista. Makuaistit heikkenevät iän myötä, jolloin ruuan tulee olla maukasta, tuoretta, lämmintä ja esteettisesti hyvän näköistä. Iän myötä kokonaisenergian tarve pienenee, mutta ravintoaineiden tarve ei pienene. Ruuan tulee taata riittävä energian ja suojaravinteiden saanti. 3.4 Kulttuuri ja liikunta Kulttuuri ja liikunta parantavat ikäihmisten elämänlaatua. On todettu, että ikäihmisten roolia kulttuuriperinnön siirtäjinä nuoremmille ikäpolville ei tule unohtaa, vaan päinvastoin korostaa. Samalla kasvaa ikäihmisten aseman arvostus kulttuurimme rakentajina. Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämistä varten tarvitaan myös kunnalta aktiivisia toimenpiteitä esteettömän liikkumisen ja ikäihmisten osallistumisen mahdollistamiseksi. Esimerkiksi liikunta- ja kulttuuriseteleillä voidaan edistää ikäihmisten osallistumista erilaisiin kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin. Todennäköisesti tulevaisuuden ikäihmiset ovat myös osallistuvia ja vaativampia tarjottavien kulttuuri- ja liikuntapalveluiden suhteen kuin tänä päivänä. 3.5 Ikääntyminen voimavarana Vuosissa mitattavan iän merkitys on vähentynyt vanhuuden määrittelyssä. Eläkkeelle siirtyminen ja varsinainen vanhuus ovat erkaantuneet yhä kauemmaksi toisistaan. Täten työstä pois jäämisen ja vanhuuden väliin jäävä elämänvaihe on pidentynyt noin neljännesvuosisadaksi. Näin syntynyttä uutta elämänvaihetta kutsutaan kolmanneksi iäksi. Enemmistö kolmasikäläisistä omaa vielä hyvän toimintakyvyn ja he ovat varsin aktiivisia kansalaisia. Ikääntymistutkimusten perusteella vanhuus ajoitetaan useimmiten ikävuoteen ja silloinkin korostuvat yksilölliset erot. Viime aikojen kehityksen mukaisesti vanhuspolitiikan tulee nojautua entistä enemmän ikäihmisten omiin voimavaroihin ja aktiiviseen toimintaan. (Koskinen 1998).

13 3.6 Ikääntymisen tuomat haasteet ja niihin vastaaminen; dementia ja muut palvelutarvetta lisäävät tekijä 13 Vanheneminen on luonnollinen osa elämää. Vanhenemisen nopeus on yksilöllistä. Ikääntymiseen vaikuttavat fyysiset muutokset ja toimintakyky ja sen lisäksi myös persoonalliset tekijät eli ihmisen oma suhtautuminen ja asennoituminen. Ikääntymisen tuomat haasteet kohdistuvat toisaalta palvelujärjestelmään ( palvelujen määrä ja laatu, kohdentuminen, kustannukset ) ja toisaalta ikääntyvien osallisuuteen ja vuorovaikutukseen yhteiskunnassa. Turvataan asuin- ja elinympäristön sopivuus ikä-ihmiselle, esim. poistamalla liikuntaesteet tai teknisten järjestelmien lisäämisellä. Sosiaaliset ja psyykkiset ongelmat lisäävät myös palveluntarvetta. Iäkkäällä ihmisellä kognitiiviset ongelmat vaikeuttavat itsenäistä selviytymistä ja kotona pärjäämistä sekä merkittäviä elämänlaatua heikentäviä tekijöitä ovat yksinäisyys, masennus, alkoholi-ongelmat ja ns. kansantaudit. 4. Keminmaa ikääntyvän ihmisen toimintaympäristönä vuonna 2010 Ikäihmisten palvelujen tarkoituksena on helpottaa ikäihmisten arkielämän sujumista, luoda edellytyksiä itsenäiselle selviytymiselle ja sosiaaliselle integroitumiselle sekä mahdollistaa tarvittava hoito ja hoiva. 4.1 Terveystarkastukset, -neuvonta ja ennaltaehkäisy Terveysneuvontaa annetaan terveystarkastusten yhteydessä erilaisista kansansairauksista, muun muassa sydän- ja verisuonisairauksista, diabeteksesta, tuki- ja liikuntaelinsairauksista, muistisairauksissa sekä mielenterveyshäiriöissä. Terveystarkastuksissa annetaan myös ravitsemus- ja liikuntaohjausta sekä kartoitetaan terveyskäyttäytyminen huomioiden asiakkaan sairaudet ja elämäntilanne. Terveysneuvontaa annetaan myös muiden asiakaskontaktien yhteydessä. Turvallisuusnäkökohdat ja tapaturmavaarat kartoitetaan ennaltaehkäisevästi. Myös suun terveydellä on merkitystä ikäihmisten yleisterveydelle. Hyvällä suun hoidolla voidaan parantaa ikäihmisen elämänlaatua ja toimintakykyä.

14 14 Keminmaan kunta järjestää seniorineuvolatoimintaa, jossa terveydenhoitaja tekee 70- vuotta täyttäneille ikäihmisille sekä kaiken ikäisille omaishoitajille terveystarkastuksia. Tavoitteena tarjota ennaltaehkäisevää terveydenhuollonpalvelua terveyttä edistäen erilaisin tukitoimin. Kolmas sektori (esim. eläkeläisjärjestöt) on ollut mukana vetämässä liikuntaryhmiä alueellisesti. Hoitajan vastaanotto toimii arkisin klo 8-12 ja ikäihmiset voivat käydä ajanvarauksella hoitamassa sairauden- ja terveydenhoitoon liittyviä asioita. 4.2 Kotihoito; kotisairaanhoito, kotipalvelu ja yöpartiotoiminta sekä palveluseteli Kotihoitoa ovat kotipalvelu, kotisairaanhoito ja tukipalvelut. Kotihoito on tarkoitettu kunnassa asuville ikäihmisille, jotka eivät selviydy jokapäiväisistä toiminnoistaan kotona ilman apua. Kotihoidon palvelujen lähtökohtana on turvata asiakkaille mahdollisimman laadukas, turvallinen ja omatoiminen elämä. Kotisairaanhoidolla ja kotipalvelulla on runsaasti yhteisiä asiakkaita. Kotihoito auttaa, kun asiakas tarvitsee sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi apua kotiin selviytyäkseen arkipäivän toiminnoissa. Sen tarkoituksena on tukea vanhuksen omassa kodissa asumista mahdollisimman pitkään. Kuntouttavan työotteen käyttäminen kotihoidossa tarkoittaa, että asiakkaita kannustetaan käyttämään omia voimavarojaan. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa sovitaan yhdessä asiakkaan sekä mahdollisesti muiden asiakkaan hoitoon osallistuvien tahojen kanssa palvelun laadusta ja määrästä. Kotihoidon maksu määräytyy asiakkaan tulojen ja hoitoajan perusteella. Ikäihmisille kotiin annettavien palvelujen tavoitteena on tukea ja auttaa vanhusväestön omatoimista selviytymistä jokapäiväisissä terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Kotisairaanhoito tarjoaa terveyden- ja sairaanhoidon palvelut asiakkaan omaan kotiin tai vastaaviin olosuhteisiin yhteistyössä muiden hoitoon osallistuvien kanssa. Kotisairaanhoito on lääkärijohtoista ja perustuu aluepohjaiseen palvelurakenteeseen. Jokaisella alueella on oma kotisairaanhoitaja erikoisosaamisineen.

15 15 Lisäksi kunnan ilmaisjakelu hoidetaan kotisairaanhoidon kautta. Lääkkeet toimitetaan kotisairaanhoidonasiakkaille apteekin annosjakelun kautta. Asiakkaiden reseptin uusinnat tapahtuvat kotisairaanhoidon kautta. Kotipalvelu on hoiva- ja hoitotyötä asiakkaan kotona tai ryhmäkodissa. Keminmaassa kotipalvelua annetaan joka päivä klo 7-21 välisenä aikana. Lisäksi huhtikuun 2004 alusta lähtien on toiminut yöpartio. Apua järjestettäessä otetaan huomioon avuntarpeen kiireellisyys. Hoitajien ensisijainen tehtävä on huolehtia asiakkaan perushoidosta arki-elämässä. Kotipalvelun esimiehenä toimii avopalvelunohjaaja. Kotipalvelu toimii Keminmaassa kahdella alueella, Laurilassa ja Lautiosaaressa. Kotipalveluhenkilöstöä on yhteensä 32 henkilöä ja avopalvelunohjaajia on 1,5 henkilöä. Yöpartiossa työskentelee yksi työntekijä / yö, kello 21-7 välisen ajan. Yöllä hälytykset tulevat Esperin kautta yöpartion puhelimeen. Tarvittaessa hälytyksentekijän luokse tehdään kotikäynti tai hälytetään ambulanssi. Yöaikana käydään tarkastuskäynti jokaisessa neljässä vanhustentalojen yhteydessä olevissa ryhmäasunnoissa sekä mielenterveyskuntoutujien ryhmäasunnossa noin 2 3 kertaa yössä. Keminmaan Ikääntyvien Hyvinvointiohjelmassa on asetettu kotipalvelun kattavuustavoitteeksi, että vuoteen 2006 mennessä 25 % yli 75 vuotiaista on kotipalvelujen piirissä, kun kattavuus vuonna 2003 oli 20,1 %. Vuonna 2009 yli 75-vuotiaiden määrä oli kunnassa 652 henkilöä koko kunnan väestöstä (8610), joista kotipalvelun piirissä oli noin noin 130 hlöä. Vuoden 2008 Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa kotipalvelujen määrällisenä tavoitteena on vuoteen 2012 mennessä, että 75 vuotta täyttäneistä % saa säännöllistä kotihoitoa. Keminmaassa valtakunnallinen tavoite täyttyy niukasti. Kotipalvelujen kattavuutta ja kotipalveluhenkilöstön lisäystarvetta aiheutuu keskimääräistä enemmän siksi, että kotipalveluhenkilöstö huolehtii ryhmäasuntojen asukkaiden päivittäisestä avusta ja hoivasta. Toinen tapa olisi järjestää ryhmäasuntojen asukkaiden asuminen omalla henkilöstöllä ns. tavallisena palveluasumisena, jolloin henkilöstöä tarvitaan 0,4-0,5 hoitajaa/ hoidettava. Keminmaassa kaikki ryhmäasuntojen asukkaat ovat erittäin runsashoitoisia ja tarvitsevat henkilökunnan apua myös yöaikaan. Palvelun piiriin tulevien asiakkaiden lisääntynyt

16 16 hoidon tarve sekä ikääntyvien määrän lisääntyminen edellyttävät kotihoidon määrällistä lisäämistä yli 75-vuotiaille, mutta myös kotihoidon resurssien sisällöllistä kehittämistä. Säännöllisen kotihoidon valtakunnallisen tavoitteen mukaiset määrät 75-vuotta täyttäneille Keminmaassa Yli 75-vuotta % Asiakasmäärän kasvuun ja avun tarpeen lisääntymiseen on vastattu kohdentamalla työtä huonokuntoisemmille asiakkaille. Kotihoitotyö suuntautuu entistä enemmän varsinaiseen hoito- ja hoivatyöhön. Kotipalvelu asiakkaiden lääkehoito tapahtuu apteekin annosjakelun kautta. Esimerkiksi siivouspalvelua ei tuoteta kotipalvelun kautta ja siivouspalveluasiakkaat on ohjattu yksityisille palveluntuottajille. Kunta voi myöntää tarvittaessa palvelusetelin, jonka tavoitteena on tarjota asiakkaalle valinnanmahdollisuus kunnan oman toiminnan lisäksi ja parantaa palvelujen saatavuutta. Palvelusetelillä voi ostaa esim. säännöllistä kotihoitoa ja omaishoidon sijaishoitoa. Kotipalvelun avopalvelunohjaaja tekee päätöksen oikeudesta saada palveluja ja käyttää palveluseteleitä. Palvelusetelin arvo määräytyy tulojen perusteella. 4.3 Tukipalvelut Ateriapalvelu on kotiin kuljetettuna tarkoitettu vanhuksille, vammaisille ja sairaille, joiden liikuntakyky on rajoittunut, ja joiden toimintakyky on alentunut. Asiakas voi halutessaan ruokailla myös palvelukeskus Kallinrannassa. Ateriaan sisältyy lämmin ruoka, salaatti ja jälkiruoka. Asiakkaiden erityisruokavaliot ja ruoan rakennemuutokset huomioidaan yksilöllisesti. Saunotus- ja kylvetyspalvelu asiakkaat kotipalveluhenkilöstö noutaa huonokuntoisen asiakkaan saunaan, avustaa peseytymisessä ja pukeutumisessa sekä saattaa asiakkaan takaisin kotiin. Saunapalvelua järjestetään päivätoiminnassa Palvelukoti-päiväkeskus Kallinrannassa sekä Laurilan ja Lautiosaaren vanhustentaloilla.

17 17 Turvapuhelin on puhelimeen liitettävä hälytyslaite, johon kuuluu myös sekä rannehälytin tai kaulassa riippuva hälytin. Turvapuhelimen avulla asiakas voi nopeasti kutsua tarvitsemaansa apua ympäri vuorokauden. Turvapuhelin on ensisijaisesti tarkoitettu yksin asuville vanhuksille, vammaisille tai pitkäaikaissairaille. Vaatehuollossa ja pyykinpesussa avustetaan ja tarvittaessa järjestetään pyykin kuljetus ja pyykinpesu joko kotipalvelun toimesta tai yli 5 kiloa viikossa pyykkiä tuottaville talouksille pyykinpesu pesulassa. Sotainvalideille, joilla invaliditeetti on vähintään 20%, järjestetään maksuttomia sosiaalija terveyspalveluita. 4.4 Päivätoiminta ja päiväpalvelu sekä kuntouttava työote Ikääntyneille tarkoitettua päivätoimintaa järjestetään Päiväkeskus-Palvelukoti Kallinrannassa, sekä päiväpalvelutoimintana vanhustentaloilla. Kunnan järjestämän toiminnan tarkoituksena on tarjota asiakkaille virikkeellinen, ohjattu toimintakykyä edistävä päivä. Toiminnalla tuetaan ikäihmisten kotona asumista sekä omaishoitajien jaksamista. Monimuotoinen päivätoiminta on osa ehkäisevän vanhustyön kokonaisuutta. Päivätoiminnan lisäämiselle on tarvetta, mutta henkilöstöresurssit eivät sitä tällä hetkellä mahdollista. Päivätoiminnan lisääminen vaatii lisähenkilöstöä tai palvelun hankintaa yksityiseltä palveluntuottajalta ostopalveluna. Päiväkeskus Kallinrannan tiloissa on mahdollisuus kuntosalin käyttöön, uintiin ja yksityisiin palveluihin (kampaaja, jalkojenhoitaja ja fysioterapia). 4.5 Omaishoito ja omaishoidon lomituspalvelut sekä perhehoito Omaishoidontuki on osa kunnan sosiaalipalvelua. Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon tai muun huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuen kokonaisuus tarkoittaa hoitopalkkion ja hoidettavalle annettavien palvelujen lisäksi myös omaishoitajalle annettavia sosiaalipalveluja, jotka määritellään omaishoitoa koskevassa sopimuksessa sekä hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Sopimus omaishoidontuesta laaditaan

18 18 toistaiseksi ja vain erityisestä syystä määräaikaisena. Määräytymisperusteista päätetään kunnittain paikallistasolla. Laki omais-hoidontuesta (937/2005) säätelee mm. Omaishoidontuen maksuperusteita ja oikeutta lakisääteiseen kolmen päivän vapaaseen kuukausittain. Kunta huolehtii hoidon järjes-tämisestä vapaan ajaksi. Kunnalla on mahdollisuus järjestää virkistysvapaita hoitopalkkiota alentamatta. Kunnan kanssa sopimuksen tehneelle hoitajalle kertyy työstään eläketurvaa edellyttäen, ettei hän ole jo eläkkeellä. Kunta huolehtii myös omaishoitajan tapaturmavakuutuksesta. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa määritellään hoidettavalle annettavien palvelujen lisäksi myös hoitajalle suunnatut omaishoitoa tukevat palvelut. Valtakunnallisena tavoitteena vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 5-6% saa omaishoidontukea. Keminmaassa yli 65 vuotiaiden omaishoidontuen saajissa oli vuoden 2009 lopussa yli 75 vuotta täyttäneitä 24 henkilöä eli noin 3,7% yli 75- vuotiaista. Kaikkiaan omaishoidontuen piirissä olevia asiakkaita (alle ja yli 65vuotiaat) oli vuoden 2009 lopussa 46 henkilöä. Omaishoidon tukea saavien valtakunnallisen tavoitteen mukaiset määrät 75 vuotta täyttäneille Keminmaassa Yli 75 vuotta % Perhehoidolla tarkoitetaan henkilölle annettavaa ympärivuorokautista hoitoa yksityiskodissa hänen oman kotinsa ulkopuolella. Perhehoitoa järjestetään, kun se on perusteltua hoidollisesta tai huollollisesta syystä. Perhehoidon tavoitteena on turvata hoidon kodinomaisuus. Perhehoitoa säätelevään lainsäädäntöön sisältyy säännökset perhehoitopaikan yleisistä laatuvaatimuksista, kuten henkilöstön koulutusvaatimuksista sekä siellä hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä. Keminmaan kunnan sosiaalilautakunta on hyväksynyt perhehoidon vanhuspalvelujen toimintamuodoksi. Perhehoidon käyttö on ollut kuitenkin vähäistä.

19 4.6 Ikäihmisten sosiaalityö 19 Vanhus- ja vammaispalveluissa työskentelee sosiaalityöntekijä. Asiakkaat, omaiset ja ikäihmisten kanssa työskentelevät voivat ottaa yhteyttä vanhus- ja vammaissosiaalityöntekijään ikäihmisiä koskettavissa erilaisissa elämäntilanteissa, kuten palveluntarpeen arvioinnin, asumisen, toimeentulon, kodin muutostöissä ja muissa kotona selviytymisen kysymyksissä. Vanhus- ja vammais sosiaalityöntekijä tekee Keminmaassa myön kuljetuspalvelua koskevat päätökset. Kuljetuspalveluja Keminmaan kunta järjestää vanhuksille ja vammaisille palvelulinjoilla sekä lisäksi vaikeavammaisuuden perusteella taksilla tai invataksilla yksilöllisen tarpeen mukaan. Tarvittaessa kuljettaja voi avustaa mm. autoon nousemisessa, autosta poistumisessa sekä ostosten kantamisessa. Vaikeavammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä jolla on erityistä vaikeutta pitkäaikaisesti liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Vaikeavammaisen henkilön kuljetuspalveluihin kuuluvat työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset. 4.7 Muut toimijat; Kansalaisopiston, järjestöjen- ja vapaaehtoisten sekä seurakunnan rooli ikäihmisten palveluissa Ikäihmisten hyvinvointiin vaikuttavat olennaisesti terveyden ja toimintakyvyn lisäksi monet muut asiat. Keminmaan kunnassa on tarjolla paljon erilaista ohjelmaa aktiivisille ikäihmisille. Keminmaassa on ollut vuosina Eläkeliiton Keminmaan yhdistys ry:n toteuttama hanke: Voimaa ja suorituskykyä elämän iltaan -hanke. Projektin tavoitteena oli ylläpitää keminmaalaisten ikäihmisten fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä edistää ikääntyvien ihmisten itsenäistä kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään.

20 20 Toimintamuotona olivat liikuntaryhmät eri puolilla kuntaa ja (esim. vanhusten talojen kokoontumistilassa) vesiliikuntaryhmät, yksilökohtaiset fysikaaliset hoidot sekä yleisöluennot terveyteen ja liikuntaan liittyvistä asioista. Hanke oli määräaikainen ja sille ei saatu jatkorahoitusta, joten näytti, että vilkas ja tärkeä toiminta lakkaa. Keminmaan kunnan myönteisellä suhtautumisella ja Kivaloiden Seutuopiston joustavalla toiminnalla saatiin toiminnat kuitenkin jatkumaan ainakin vuoden 2011 loppuun asti. Kivaloiden Seutuopiston tarjonta on runsasta ja edullista yli 63 -vuotiaille kuntalaisille. Seutuopisto ottaa myös kiitettävästi huomioon esitettyjä kurssiehdotuksia. Martat, Maa- ja kotitalousnaiset, kylätoimikunnat, erilaiset kulttuurikerhot ja -järjestöt, eläkeläisjärjestöt, omakotiyhdistykset, urheiluseurat, killat, SPR sekä monet muut järjestöt tarjoavat senioriväestölle jatkuvaa ja säännöllistä toimintaa. Avointen ovien toimintaa on muun muassa Laurilassa Kyläpaikassa ja Lautiosaaressa Penttilässä. Vapaaehtoista ystäväpalvelu toimintaa lisätään. Vapaaehtoistyön koulutus on alkanut keväällä 2010 yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Asiointi- ja siivouspalveluja ei voida tällä hetkellä toteuttaa kunnan toimesta, vaan asiakkaat ohjataan yksityisille palveluntuottajille. Palvelua tuottavat Keminmaassa 4H- yhdistys, omakotikotiyhdistysten kylätalkkaripalvelu tai yksityiset yritykset. Seurakunnassa on useita vanhustenkerhoja, lähimmäispalvelua ja tehdään myös kotikäyntejä niiden ikäihmisten luo, jotka eivät jostain syystä pääse erilaisiin kerhotoimintoihin. Seurakunnalla on säännölliset hartaustilaisuudet eri vanhuspalveluiden asumisyksiköissä ja päivätoiminnassa. Miesten vapaaehtoisryhmä, ns. riskiryhmä on aloittelemassa toimintaansa. Toiminta-ajatuksena on tarjota pieniä työpalveluja ikäihmisille.

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.10.2016 97 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2017 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on?

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on? Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on? Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät sosiaalihuollon ll asumispalveluilta 12.8.2013 Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Iäkkään henkilön palvelutarpeisiin vastaaminen, yleiset periaatteet Kunnan on järjestettävä

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset Vanhusasiaa! -seminaari 4.2.2010 Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Ikääntymisraportti Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on

Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on Stltk 17.12.2012, liite OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen Soveltamisohje Sisällysluettelo Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus... 3 Menettely palveluasumista haettaessa... 3 Myöntämisen perusteet... 4 Palveluasumisen

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE

OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE 1 ESPOON KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Perhe- ja sosiaalipalvelut Vanhusten palvelut OMAISHOIDON TUEN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveyslautakunta 18.5.2006, voimaan 1.6.2006 25.1.2007, voimaan 1.1.2007

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Tukipalvelukriteerit Uudessakaupungissa

Tukipalvelukriteerit Uudessakaupungissa 1 (5) Anniina Saarinen, Minna Kivijärvi, Pirjo Rakkolainen, Laura Kirkkomäki Tukipalvelukriteerit Uudessakaupungissa 3 2 (5) UUDENKAUPUNGIN TUKIPALVELUKRITEERIT Uudenkaupungin kotona asumista tukevat tukipalvelut

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Kohta 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko

Kohta 2. Omaishoidon tuen hakeminen, käsittely ja päätöksenteko Hallitus 64 11.03.2015 Omaishoidon tuen kriteerit 2015 251/05.12.00.01/2015 EKSTPHAL 64 Eksoten yhtenäiset omaishoidon tuen myöntämisperusteet ovat olleet käytössä vuoden 2010 alusta. Myöntämisperusteita

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito Perhehoito Lapissa uusia mahdollisuuksia omaishoidon tueksi Sirkka Nissi Onnela, aluevastaava, Omaishoitajat ja Läheiset liitto Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

Lisätiedot

Vanhusten palvelut Helsinki

Vanhusten palvelut Helsinki Vanhusten palvelut Helsinki Arja Peiponen, VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki Sosiaali ja terveysvirasto Helsinki Väestömäärä n. 600 000 Yli 65 v n. 100 000 Yli 75 v. 42 000 Sosiaali

Lisätiedot