HYVINVOINTIMATKAILU KÄRKIYRITTÄJIEN SILMIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVINVOINTIMATKAILU KÄRKIYRITTÄJIEN SILMIN"

Transkriptio

1 HYVINVOINTIMATKAILU KÄRKIYRITTÄJIEN SILMIN Merja Konu Opinnäytetyö Toukokuu 2005 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemus- ja talousala KUVAILULEHTI Tekijä(t) KONU, Merja Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 51 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus Työn nimi HYVINVOINTIMATKAILU KÄRKIYRITTÄJIEN SILMIN Salainen saakka Koulutusohjelma Matkailualan koulutusohjelma Työn ohjaaja KALLIONIEMI, Kirsi Toimeksiantaja(t) Matkailun verkosto-osaamiskeskus, Jyväskylän solmukohta Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli selvittää hyvinvointimatkailun valtakunnallisten kärkiyrittäjien näkemyksiä hyvinvointimatkailusta, sen käsitteistä, alan tulevaisuuden näkymistä ja tulevaisuuden ennakoinnista. Tutkimus tehtiin haastattelemalla neljää valtakunnallista kärkiyrittäjää eri puolilla Suomea. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna, ja haastattelun tukena käytettiin puolistrukturoitua haastattelulomaketta. Yritykset ovat kylpylöitä ja ne toimivat Naantalissa, Porvoossa, Tampereella ja Vuokatissa. Kahden yrittäjän haastattelut nauhoitettiin ja kahden yrittäjän antamat tiedot kirjattiin haastattelulomakkeeseen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kärkiyrittäjät näkevät hyvinvointimatkailun ihmisen hyvinvointia edistävänä kokonaisuutena, johon kuuluvat kuntouttavat, hemmottelevat sekä mielihyvää ja terveyttä edistävät palvelut. Tarkoituksena on, että asiakas voi paremmin käytettyään hyvinvointimatkailupalveluita. Hyvinvointimatkailupalvelujen keskeisiä asiakasryhmiä ovat seniorit ja naiset. Hyvinvointimatkailutuote on yksilöllinen ja se koostuu useista eri elementeistä. Hyvinvointimatkailun kärkiyrittäjät eivät käytä tulevaisuuden ennakoinnissa varsinaista tulevaisuudentutkimusta. He ennakoivat alan tulevaisuutta mm. seuraamalla eri tiedotusvälineitä ja matkailemalla hyvinvointimatkailuyrityksissä eri puolilla maailmaa. Hyvinvointimatkailuyritysten kannattaisi kehittää tuotteita ja palveluita etenkin senioreille, koska he tulevat olemaan suuri asiakassegmentti tulevaisuudessa. Hyvinvointimatkailuyritysten kannattaisi uudistaa toimintaansa enemmän hyvinvointimatkailun kuin terveysmatkailun suuntaan, koska hyvinvointimatkailun mahdollisuudet nähdään hyvänä ja sektorin uskotaan kasvavan. Avainsanat (asiasanat) Hyvinvointimatkailu, wellness, hyvinvointi, tulevaisuudentutkimus Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and services Management Date Author(s) KONU, Merja Type of Publication Bachelor s thesis Pages 51 Language Finnish Confidential Title Until WELLNESS AS ENTREPRENEUERS SEE IT Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor KALLIONIEMI, Kirsi Assigned by The Finnish Networked Centre of Expertise for Tourism Abstract The purpose of this thesis was to verify what top national entrepreneurs in the wellness business think about the concept of wellness and about future prospects in business, and how they anticipate the future. The survey was made in the form of a group interview of the four top national entrepreneurs, with the help of a semi-structured enquiry form. The enterprises were spas located in Naantali, Porvoo, Tampere and Vuokatti. Two of the interviews of the respondents were tape recorded with two recorded in the semi-structured enquiry form. The results of the survey showed that top entrepreneurs think that wellness improves well-being. Wellness consists of rehabilitating and indulgent services, including pleasure and health promotion. The purpose of wellness services is to make the customer feel better. The most important customer segments in wellness are senior citizens and women. Wellness products are individual and consist of several elements. Top entrepreneurs do not use futurology to help them anticipate the future. They try to predict the future of their businesses by following the media and visiting other wellness enterprises all over the world. Wellness enterprises should develop their products and services to senior citizens in particular, because they are going to be a very large customer segment in the future. Wellness enterprises should pay more attention to wellness tourism than to health and medicine tourism while re-designing their services. Keywords wellness, well-being, futurology Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Matkailun verkosto-osaamiskeskus Moske Mosken Jyväskylän solmukohta MATKAILUN MÄÄRITELMÄ HYVINVOINTI KÄSITTEENÄ KYLPYLÄMATKAILU HYVINVOINTIMATKAILUN PERUSTANA HYVINVOINTIMATKAILU KÄSITTEENÄ TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN TEHTÄVÄT Strateginen tulevaisuustyöskentely yritysjohdon työkaluna Heikot signaalit Trendit ja trendiajattelu TUTKITTAVA ILMIÖ JA TUTKIMUSMENETELMÄT Työn kulku HYVINVOINTIMATKAILU KÄRKIYRITTÄJIEN SILMIN Matkailu Suomessa Suomen vetovoimatekijät hyvinvointimatkailussa Hyvinvointi ja hyvinvointimatkailu Hyvinvointimatkailupalveluiden olemus Elämys hyvinvointimatkailupalveluissa Wellness-, terveys-, luonto ja liikuntamatkailu osana hyvinvointimatkailua Wellness hyvää oloa edistävänä matkailunmuotona Terveysmatkailun tarkoituksena asiakkaan hoitaminen Luonto- ja liikuntamatkailu virkistyksen lähteenä Suomen vahvuudet ja uhat hyvinvointimatkailussa Lähimarkkina-alueiden kilpailutilanne hyvinvointimatkailussa HYVINVOINTIMATKAILUN ASIAKKAAT Seniorit hyvinvointimatkailun asiakassegmenttinä Motiivit hyvinvointimatkan valitsemiseen Kärkiyrittäjien näkemys hyvinvointimatkailun asiakasryhmistä... 34

5 Ulkomaiset asiakkaat Suomeen hyvinvointimatkalle HYVINVOINTIMATKAILUN TUOTTEET Hyvinvointimatkailutuotteiden tulevaisuus Hyvinvointimatkailutuotteiden jakelukanavat ja markkinointi Tuotteet lapsiperheille, senioreille ja liikematkustajille HYVINVOINTIMATKAILUN KÄRKIYRITTÄJÄT JA TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI Kärkiyrittäjien suhtautuminen tulevaisuudentutkimukseen Trendit POHDINTA LÄHTEET.. 48 LIITTEET Liite 1 Haastattelurunko Liite 2 Haastateltavat kärkiyrittäjät Etusivun kuvat: Hyvinvointimatkailupalvelut hyvän olon lähteenä. Kuvio.1. Sairauksia ehkäisevä matkailu- ja toipumismatkailu.

6 3 1 JOHDANTO Hyvinvointi on jokaista koskettava ja tärkeä asia. Työelämän vaatimukset ovat kovat ja ihmiset kaipaavat stressin vastapainoksi jotain aivan muuta, omaa aikaa, jotain ihan vain itselle. Akkujen lataaminen on ehdoton edellytys jaksamiselle pitkällä aikavälillä. Jotta ihminen jaksaisi hoitaa työnsä ja elää täysipainoista elämää, tarvitsee hänen saada vastapainoksi jotain rentouttavaa ja palauttavaa. Hyvinvointimatkailu pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen. Hyvinvointimatkailuun kuuluvat olennaisesti rauha ja hiljaisuus, lepo, hoidot, itseensä tutustuminen, oma aika ja rentoutuminen, eli siis juuri ne asiat, joita nykyihminen kipeästi kaipaa. Parhaimmillaan hyvinvointimatkailussa pystytään ottamaan ihminen huomioon kokonaisvaltaisesti, eli ihmisen psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja hengellinen puoli saa jotakin hyvää, uutta ja rakentavaa. Hyvinvointimatkailussa tärkeää on ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen yksilön persoona huomioon ottaen. Opinnäytetyöni aihe käsittelee hyvinvointimatkailua. Tarkoituksena on tarkastella hyvinvointimatkailua ja siihen kuuluvia osa-alueita, kuten wellness-, terveys-, luonto- ja liikuntamatkailua. Oma kiinnostukseni hyvinvointimatkailua kohtaan heräsi keväällä 2004, kun osallistuin matkailun alueellisen kehittämisen kurssille. Tällä kurssilla osallistuimme Mosken eli matkailun osaamiskeskuksen projektiin, jonka tarkoituksena oli tutkia matkailun hyvinvointipalveluita Keski- Suomessa. Projektissa oli mukana tulevaisuusnäkökulma, eli tutkimme sitä, millaisia nämä matkailun hyvinvointipalvelut olisivat kymmenen vuoden päästä Keski-Suomessa. Hyvinvointimatkailu yhtenä matkailun muotona alkoi kiinnostaa ja aloin uskoa sen mahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Matkailun alueellisen kehittämisen kurssi tuotti marraskuussa 2004 julkaistun raportin, Matkailun hyvinvointipalvelut Keski-Suomessa vuonna Raportista jäi puuttumaan yrityssektorin näkemys hyvinvointimatkailusta, sen aineksista ja mahdollisista tulevaisuuden suuntauksista. Itseäni kiinnostikin tutkia, mitä mieltä yrittäjät ovat hyvinvointimatkailusta, ja miten he uskovat sen sektorin mahdollisesti kehittyvän. Aiheeni valinnan taustalla oli siis oma mielenkiinto aihetta kohtaan, sekä konkreettinen tarve tutkia myös yrittäjänäkökulmasta matkailun uutta kuumaa perunaa. Opinnäytetyöni näkökulmana onkin siis yrittäjänäkökulma. Työn toimeksiantajan Mosken kiin-

7 4 nostuksen ohjaamana haastateltavien kohderyhmä laajennettiin Keski-Suomesta valtakunnalliseksi, koska Keski-Suomen näkemystä hyvinvointimatkailusta on jo tutkittu melko paljon. Valtakunnallinen näkökulma tuo uutta näkemystä tutkittavaan aiheeseen. Valtakunnallisilla hyvinvointimatkailun kärkiyrittäjillä on paljon ammattitaitoa, kokemusta ja näkemystä kommenttiensa tukena ja visioita innovaatioista tuotekehittelyn suhteen. Tutkimuksen kohteen hahmottamiseksi sille kuuluvassa toimintaympäristössä tarkastellaan matkailua hieman laajemmassa kontekstissa. Tässä työssä tietoperustaan kuuluvat hyvinvointimatkailun käsitteistön tarkastelu sekä laajemmin matkailun avainkäsitteiden esille tuominen, jotta voisi verrata ja arvioida haastateltavien hyvinvointimatkailun kärkiyrittäjien näkemystä näistä aiheista. Tässä työssä tietoperustaan kuuluu myös tulevaisuudentutkimus, koska tutkimuksessa tarkastellaan haastateltavien kärkiyrittäjien tapoja ennakoida tulevaisuutta yritysmaailmassa ja selvitetään heidän näkemyksiään tulevaisuudentutkimuksesta yritysjohdon strategisena työkaluna. 1.1 Matkailun verkosto-osaamiskeskus Moske Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä matkailun verkosto-osaamiskeskus Mosken Jyväskylän solmupisteen kanssa. Matkailun verkosto-osaamiskeskus Moske on neljän solmupisteen eli Turku Sciencepark Oy:n, Tampere Convention Bureaun, Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemus- ja talousalan yksikön sekä Joensuun yliopiston Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksen muodostama matkailun innovatiivinen kehittämisyksikkö. (Halolahti 2004, 8.) Mosken tehtävänä on tarjota matkailuyrityksille ja niiden verkostoille uusia tapoja nähdä toimialan tulevaisuutta, omaksua parhaita käytänteitä sekä tehdä bisnestä. Moske toimii tutkimusmaailman ja elinkeinon välisenä suodattimena. Ideana on hyödyntää eri alojen huippuosaamista ja kansainvälistä asiantuntijuutta elinkeinon tarpeisiin sekä välittää matkailuyritysten tiedon ja osaamisen tarpeita tutkimuslaitoksille. Moske kuuluu sisäasiainministeriön valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan, jossa on 22 osaamiskeskusta eri aloilta. Verkostomuotoisia osaamiskeskuksia maassamme on viisi. (Halolahti 2004, 8.) Ohjelmansa Moske on rakentanut kolmen ydintavoitteen varaan:

8 5 1. Liiketoimintaosaaminen, 2. Ennakointi ja arviointi sekä 3. Uusien teknologioiden hyödyntäminen. Matkailun verkosto-osaamiskeskus toimii neljällä paikkakunnalla, joista Jyväskylässäkeskitytään hyvinvointimatkailuun, Savonlinnassa vapaa-ajan matkailuun, Tampereella kokous- ja kongressimatkailuun sekä Turussa kulttuurimatkailuun. Näiden osaamisalojen funktiona on kohdistaa huomiota kunkin matkailun osa-alueen tyypillisiin ominaispiirteisiin ja problematiikkaan. Mosken solmujen toimintaa tukevat alueiden sidosryhmiä varsin kattavasti edustavat ohjausryhmät. (Halolahti 2004, 8.) Moske keskittyy ensisijaisesti matkailun yritysverkostojen kehittämiseen. Tavoitteena on yhdessä yritysten kanssa löytää ja testata uusia innovatiivisia toimintamalleja ja liiketoimintakonsepteja. Lähtökohtana ovat tulevaisuuden globaalien mahdollisuuksien ennakointi ja hyödyntäminen. Asiakkaan eli matkailijan näkökulma ja tarpeet kulkevat kaikessa toiminnassa punaisena lankana. Mosken toiminnan ytimen muodostavat seuraavat ohjelmat: matkailijan tiedonhallinta, matkakohteen hallintajärjestelmät, yritysten viestintä ja verkostoituminen, asiakastiedon hallinta, tapahtumamatkailun liiketoimintamallit sekä älykkäät matkailun toimintaympäristöt. Kukin ohjelma pureutuu tiettyyn ongelmakokonaisuuteen ja matkailunäkökulmaan. Ohjelmia toteutetaan hankkeiden kautta yhdessä yrityspartnerien ja yhteistyökumppanien kanssa. (Halolahti 2004, 8 9.) Tulevaisuuden ennakointityöhön Moske on osallistunut Mekin eli Matkailun edistämiskeskuksen skenaariotyön ja Joensuun yliopiston vetämän luontomatkailun tulevaisuustyöryhmän työskentelyn kautta. Tulevaisuustietoa hyödynnetään hankkeistamisessa ja asiantuntijatyöskentelyssä. Moske osallistuu lisäksi asiantuntijaroolissa matkailun kehittämishankkeisiin, seminaareihin ja työryhmiin sekä järjestää konferensseja ja vierailee yrityksissä. (Halolahti 2004, 9.) 1.2 Mosken Jyväskylän solmukohta Opinnäytetyöni toimeksiantajan, Mosken Jyväskylän solmukohdan vastuullisena toimijana on Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemus- ja talousala. Sen teemana on Virettä matkailusta, virettä matkailuun. Tarkoituksena on kehittää paikallisten ja kansallisten kärkiyritysten kanssa uusia palveluketjuja hyvinvointimatkailuun. Tavoitteena on Suomen tunnettavuuden ja kiinnostavuuden lisääminen hyvinvointimatkailumaana, löytää hyvinvointimatkailun mukanaan

9 6 tuomat mahdollisuudet sekä syventää hyvinvointimatkailun palvelujen osaamista. Hankkimaansa osaamista Jyväskylän solmukohdan on tarkoitus jakaa muiden solmukohtien käyttöön ja hyödyntää myös toisten solmukohtien aikaansaannoksia. 2 MATKAILUN MÄÄRITELMÄ World Tourism Organisationin (WTO:n) mukaan matkailu on toimintaa, jossa ihminen matkustaa ja oleskelee tavallisen elinpiirinsä ulkopuolella korkeintaan yhden vuoden ajan. Määritelmä sisältää oleskelun vapaa-aikana, työmatkalla tai muussa tarkoituksessa. Matkailija on henkilö, joka tämän määritelmän mukaista toimintaa harjoittaa eli matkustaa. (Verhelä & Lackman 2003, 15.) Matkailu määritellään tapahtumaksi, jossa lähtöalueen työntövoima ja kohteen tai kohdealueen vetovoima kohtaavat toisensa (Aho 1994, 22). Matkailuelinkeinoa ei pysty määrittelemään yhtenä kokonaisuutena vaan se muodostuu useista eri elinkeinoaloista. Matkailuelinkeinon ominaispiirteisiin kuuluvat mm. kausivaihtelut, voimakas suhdanneherkkyys sekä herkkyys kaikelle muutokselle, jota yhteiskunnassa ja maailmalla tapahtuu. (Verhelä & Lackman 2003, 10.) Matkailuun liittyvät kaikki ne palvelut, joita matkailija käyttää eli esim. majoituspalvelut, ravitsemispalvelut, kuljetuspalvelut ja ohjelmapalvelut (Verhelä & Lackman 2003, 11,12). Syitä matkustamiseen voi perustella mm. ihmisten voimakkaalla vaihtelun halulla. (Vuoristo 1998, 29.) Matkailuun kuuluvat sekä työntövoima että vetovoimatekijä. Lähtöalueella, eli siellä mistä matkailijat lähtevät matkalle, on olemassa lähtövalmiudet, kuten edellytykset, motivaatio ja tarpeet. Edellytyksiin kuuluvat mm. taloudellinen mahdollisuus matkustaa ja tarpeisiin syy, miksi matkustaa. Maantieteellisen perusrakenteen lähtökohtiin kuuluu lähtöalueella se, että muodostuu matkailupalveluiden kysyntä, joka sitten voidaan kohdealueen tarjonnalla täyttää. (Vuoristo 1998, 16.) Kohdealueelta pitää löytyä valmiudet ja edellytykset ottaa matkailijat vastaan. Tarjonnan pitäisi olla kattavaa suhteessa edellytyksiin, eli kohdealueen tarjontaa ohjaavat alueen luontaiset ja rakennetut puitteet. (Vuoristo 1998, 16.) Kohdealue on se paikka, mihin matkustetaan, ja se on

10 7 saavutettavissa matkailureittien ja kulkumuotojen avulla, eli kysynnän ja tarjonnan liittävät yhteen maa-, vesi- ja ilmaliikenteen verkostot. (Vuoristo 1998, 19.) Kohdealueella olevalla attraktiolla tarkoitetaan paikkaan sidottuja kohteita tai tapahtumia, joilla on erinäinen määrä vetovoimatekijöitä. Vetovoimatekijöillä tarkoitetaan mm. luontoa, maisemaa, kulttuuria, matkailupalveluja, historiaa ja saavutettavuutta. (Aho 1994, 38.) Matkailua ohjaa tietty toiminta-ajatus, joka perustuu liikkeelläoloon, kohteen vaihtamiseen ja matkalla saataviin elämyksiin (Vuoristo 1998, 16). Motivaation katsotaan olevan keskeinen matkailukysynnän rakenteita selittävä tekijä. Matkailutuotteilla voidaan myös luoda uusia motivaatioita matkailemiseen. (Vuoristo 1998, 41.) Matkustustarpeen ja motiivin ymmärtäminen ja kunnioittaminen on myös terveys- ja hyvinvointimatkailun lähtökohta (Matkailualan vuosikirja 2004, 78). Kun tarkastellaan tarpeita matkailumotivaation osatekijänä, on hyvä lähteä liikkeelle Maslowin paljon käytetystä tarvehierarkian mallista. Maslowin tarvehierarkian malli tarjoaa yhden melko selkeän ja loogisen tavan ymmärtää tätä monimutkaisen oloista ilmiötä. (Vuoristo1998, 41.) Maslowin tarvehierarkian malliin kuuluu viisi eri tasoa ja se on pyramidin kaltainen. Alimmalla tasolla ovat fysiologiset tarpeet, kuten nälkä ja unen tarve. Toisella tasolla alhaalta päin on turvallisuuden tarve. Kolmannelta tasolta löytyvät sosiaaliset tekijät, ihmisen tarve rakkauteen ja yhteenkuuluvuuteen. Kun noustaan neljännelle tasolle, vastaan tulee arvostuksen tarve ja ylimmällä eli viidennellä tasolla on itsensä toteuttamisen tarve. (Vuoristo1998, 42.) Mallin ajatuksena on näkemys, jonka mukaan ihmiset kykenevät oikeissa oloissa nousemaan fyysiseltä materiaaliselta tasolta korkeammalle henkiselle tasolle silloin, kun elämän jokapäiväiset välttämättömät tarpeet on tyydytetty. Siis kun fyysiset tarpeet on tyydytetty, ihmisellä on mahdollisuus toteuttaa itseään tyydyttämällä henkisiä tarpeitaan. Näihin itsensä toteuttamisen tarpeisiin voidaan lukea matkailuntarve. Ihminen haluaa vaihtelua ja kokemuksia, joita voi saada vaikkapa matkailemalla. Toteuttamalla itseään ihminen ikään kuin nousee tarvehierarkiassa alimmalta tasolta ylimmälle tasolle. Matkailun suhdanneherkkyys liittyy osittain tähän tarvehierarkian malliin. Jos yhteiskunnassa on lama ja ihmisillä rahat vähissä, täytyy heidän huolehtia ravinnon saannista ensin, ostaa ruokaa, maksaa lämmityksestä jne. Matkailla voi vasta sitten, kun rahaa jää tarpeeksi vielä peruskustannuksien maksamisen jälkeen. (Vuoristo1998, 42.)

11 8 Kun pohditaan matkailijoiden motiiveja Iso-Aholan kehittämän sosiopsykologisen nelikenttämallin mukaan, nousee esiin kaksi motivaatiotyyppiä. Ensimmäinen näistä motivaatiotyypeistä koostuu pakomotiiveista. Yksilö, jolla on pakomotiivi, haluaa paeta henkilökohtaista ympäristöään, ongelmiaan, vaikeuksiaan ja epäonnistumisiaan. Samoin hän voi haluta paeta sosiaalista vuorovaikutusympäristöään, johon kuuluvat työtoverit, perhe ja naapurit jne. Pakomotiivi nouseekin usein esiin määriteltäessä matkailijoiden motiiveja, koska turismi perustuu mm. erilaisuuden tavoitteluun ja jokapäiväisen arkielämän vastakohtien arvostamiseen. (Vuoristo 1998, 43.) Toinen näistä motivaatiotyypeistä koostuu pyrkimyksestä saada psykologisia tai sisäisiä palkintoja. Yksilö voi saada henkilökohtaisia palkintoja mm. levon, rentoutumisen ja itsensä toteuttamisen kautta eli esim. matkailemalla. Samoin hän voi saada henkilökohtaisia palkintoja ihmiskontakteista ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. (Vuoristo 1998, 43.) Hyvinvointimatkailun voidaan katsoa perustuvan mm. fysiologisiin ja henkisiin tarpeisiin. Hyvinvointimatkailun aktiivipuolta, eli liikuntamatkailua voi perustella nykyihmisen liikunnan tarpeella. Ihmiset tarvitsevat henkistä ja ruumiillista virkistystä, he haluavat hoitaa terveyttään ja urheilla sekä huvitella. (Vuoristo 1998, 42.) 3 HYVINVOINTI KÄSITTEENÄ Hyvinvointi liittyy erittäin läheisesti hyvinvointimatkailuun. Ihmiset etsivät ja haluavat lisätä psyykkistä ja fyysistä hyvinvointiaan hyvinvointimatkailun avulla. Siispä onkin perusteltua tarkkailla hyvinvointi-käsitettä ja sen sisältöä hieman lähemmin. Perinteisesti hyvinvointi-käsite on liitetty pitkälti hyvinvointiyhteiskuntaan ja sen tarkasteluun mm. kuntapolitiikassa. Monilla asioilla on vaikutusta hyvinvoinnin muodostumiseen. Hyvinvoinnin muodostumiseen arkielämässä vaikuttavat mm. aineellinen hyvinvointi, asuinpaikka, elämänhallinta ja tulevaisuuden näköalat. (Heikkilä 2002, 6.) Hyvinvointi on käsitteenä ristiriitainen ja sillä voidaan ymmärtää monia asioita. Yleisesti voidaan todeta hyvinvoinnin muodostuvan elämässä tapahtuvista hyvistä ja huonoista asioista. Hyvinvointi on yksilöllinen kokemus jonka muodostumiseen vaikuttavat toiset ihmiset, sosiaaliset suhteet ja

12 9 ympäröivä yhteisö. Hyvinvointi voidaan ymmärtää ihmisten elämäntilanteena ja se on suhteellinen kuvaaja. Lisäksi ymmärrys hyvinvoinnista vaihtelee ajan, paikan ja yksilöiden mukaan. Se, mitä ennen pidettiin hyvänä ja tavoiteltavana elämisen tasona, voi nykypäivänä tuntua toisarvoiselta ja huonolta. Yksilöiden välillä lienee myös suuret erot hyvinvoinnin kokemisessa. Toinen löytää elämäänsä sisältöä ja iloa pienistäkin asioista, kun taas toiselle ei riitä mikään. (Heikkilä 2002, 18.) Psyykkisellä hyvinvoinnilla tarkoitetaan olotilaa, jossa yksilö kokee olleensa viimeksi kuluneiden neljän viikon ajan parhaimmillaan rauhallinen ja mielialaltaan onnellinen ja heikoimmillaan hermostunut ja masentunut. Toimeentulon katsotaan vaikuttavan yksilön hyvinvointiin merkittävästi. Eroja suhtautumisessa taloudelliseen tilanteeseen sukupuolten välillä löytyy. Taloudellisen tilanteen niukkuudesta huolimatta naiset kokevat psyykkisen hyvinvointinsa paremmaksi kuin miehet. Tähän uskotaan vaikuttavan naisten kyvyn selviytyä arkielämän rooleista paremmin kuin miehet. (Heikkilä 2002, 60, 61.) 1990-luvun lama on jättänyt pitkän varjonsa ihmisten elämään, vaikuttanut arkeen ja selviytymiseen sekä osiltaan nakertanut hyvinvointiyhteiskuntaa. Eriarvoistuminen on kasvanut suhteellisen voimakkaasti. Talouden lähdettyä vähitellen kasvuun, on huomattu kaksi eriytymistekijää: tuloerojen kasvu ja alueellinen eriarvoistuminen. Alueellinen eriarvoistuminen näkyy mm. alueiden väestörakenteiden muutoksina. Tuloerojen on todettu rajoittavan ihmisten valintoja ja estävän täysimääräistä osallistumista poliittiseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen elämään. (Heikkilä 2002, 17,18.) Käsiteltäessä hyvinvoinnin muodostumistapoja puhutaan tarpeiden korostamisen näkökulmasta ja resurssipainotteisesta näkökulmasta. Tarpeiden korostamisen näkökulma lähtee yksinkertaisesti siitä ajatuksesta, että ihmisillä on erilaisia tarpeita, joita he pyrkivät tyydyttämään. Resurssipainotteinen näkökulma puolestaan tarkastelee voimavaroja, joilla ihminen voi ohjata ja hallita elinolojaan. Näitä resursseja ovat mm. raha ja psyykkinen energia. Kun resursseja on tarpeeksi ja niitä pystyy käyttämään, niin on oletuksen mukaan hyvinvoiva. Käytännössä hyvinvoinnin kokemiseen liittyy oleellisesti kuitenkin myös se seikka, miten yksilö näitä resursseja osaa käyttää ja mihin hän niitä käyttää. (Heikkilä 2002, 18,19.)

13 10 4 KYLPYLÄMATKAILU HYVINVOINTIMATKAILUN PERUSTANA Maailman matkailumarkkinoilla syntyneen well-boomin taustalla on perinteinen kylpylähoito, jonka perustana on ihmisen halu edistää terveyttään ja tarve helliä ja hoivata itseään. Wellnessmatkailutarjonta nojaa siis tuhatvuotisiin kylpyläkulttuurin perinteisiin. Suurimmillaan kylpylämatkailun suosio oli 1800-luvun aikana. Tällöin kylpyläelämä oli yläluokan etuoikeus ja kylpylähoidoista nautittiin erityisesti eurooppalaisissa kylpylöissä. (Matkailualan vuosikirja 2004, 76, 82.) Suomessa terveyslähteiden aikakausi alkoi 1700-luvulla. Näistä terveyslähteistä haettiin terveyttä ja hoitoa erilaisiin vaivoihin. Suomalaisten kylpylöiden ajatuksena oli tarve löytää apu sairauksiin, edistää terveyttä sekä hoivata itseään. (Matkailualan vuosikirja 2004, 83.) Terveyskylpylöitä oli mm. Turussa, Naantalissa, Helsingissä ja Iisalmella. Suomessakin kylpylämatkailun suosio oli suurimmillaan 1800-luvulla. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen pelkkä terveydenhoito koettiin riittämättömäksi ja palveluja monipuolistettiin viihdepalvelujen suuntaan. Monien kylpylöiden toiminta päättyi 1930-luvulla, mutta 1980-luvun loppupuolella kylpylämatkailun suosio kasvoi uudestaan. Eri puolella Suomea onkin nykyään suuria virkistyskylpylöitä, jotka panostavat mm. monipuoliseen allasosastoon ja korkeatasoiseen hotelli- ja ravintolatoimintaan. (Matkailualan vuosikirja 2004, ) Suomessa kylpylät ovat profiloituneet terveyskylpylöiksi, virkistyskylpylöiksi tai kuntoutuskeskuksiksi. Jos suomalaisia kylpylöitä katsotaan Keski-Euroopan standardien kautta, on Suomessa ylellisiä kylpylähotelleja vain kaksi, Naantalin ja Haikon kylpylät. Nämä kaksi edustavat todellista wellness-tarjontaa, kun muut lukeutuvat hyvinvointi eli well-being matkailuun. Nämä perinteisellä linjalla jatkavat terveyskylpylät ja kuntoutuskeskukset ovat erikoistuneet toteuttaman niin työssäkäyvien kuin ikääntyneidenkin kuntoutusta, henkisen hyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja elämänhallinnan palveluja. (Matkailualan vuosikirja 2004, ) 5 HYVINVOINTIMATKAILU KÄSITTEENÄ Tässä opinnäytetyössä hyvinvointimatkailukäsitteellä tarkoitetaan matkailua, joka tuottaa matkailijoille hyvää oloa, joka jatkuu vielä matkan jälkeenkin. Käsitteen määritel-

14 11 mään kuuluu myös se, että hyvinvointimatkailu ei ole sairautta parantavaa eikä kuntoa korjaavaa vaan matkailijan terveydentilaa ylläpitävää, edistävää ja vireyttä antavaa. Hyvinvointimatkailun katsotaan olevan sellaista, joka tuottaa asiakkaalle yksilöllistä ja kokonaisvaltaista hyvää oloa, ja se voi olla sekä fyysistä että psyykkistä vireyttä antavaa. Tämän työn hyvinvointimatkailun määritelmä perustuu matkailun osaamiskeskuksen Mosken määritelmään. (Matkailun verkosto-osaamiskeskus, toimintasuunnitelma 2004.) Tässä työssä nostetaan esille wellness-, terveys-, kylpylä-, liikunta ja luontomatkailu osana hyvinvointimatkailun kokonaisuutta. Ne käsitetään hyvinvointimatkailuun kuuluviksi matkailunmuodoiksi. Hyvinvointimatkailu on matkailun uusi teema, jonka ennustetaan olevan tulevaisuudessa yksi nopeimmin kasvava matkailun ala. Perinteiseen kylpylätarjontaan pohjautuvaa hyvinvointia sekä edistävää että ylläpitävää matkailupalveluiden tarjontaa voidaan kutsua hyvinvointimatkailuksi. Suomessa hyvinvointimatkailusta puhuttaessa viitataan pääsääntöisesti viihdekylpylöihin ja niihin lisättyihin viihde-ulottuvuuksiin (Arola 2005, 94). Lähtökohtana kylpyläpalveluihin liitettävissä lisäpalveluissa on matkailijan henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lisääminen. Liikuntaan, ravitsemukseen ja terveydentilaan liittyvät tiedolliset tuotteet täydentävät hyvinvointimatkailutarjontaa. (Matkailualan vuosikirja 2004, 88.) Terveys- ja hyvinvointimatkailu ovat terveyttä ja hyvää oloa lisääviä matkailunmuotoja, jossa henkisen vireyden ja terveyden hoidolla on suuri merkitys (Matkailualan vuosikirja 2004, 81). Hyvinvointimatkailuun kuuluu kokonaisvaltainen huolehtiminen asiakkaan hyvinvoinnista. Tätä kokonaisvaltaista hyvinvointia voidaan matkailun keinoin tavoitella vaikkapa hakemalla rauhaa luonnosta, liikkumalla aktiivisesti, ottamalla hoitoja kylpylässä, kokeilemalla omia rajoja seikkailumatkailussa, osallistumalla terveellisen ruokavalion kurssille ja jouten olemalla. (Verhelä, Lackman 2003, 140.) Joutenolon voidaan ajatella olevan nykyihmiselle mielenterveydestä huolehtimista. Kiireisessä arjessa ihmisen tarvitsee antaa tilaa itselleen, mutta pysähtyminen ja itsensä kohtaaminen voi olla vaikeaa. Tämä tarve luo kysynnän, jonka pohjalta tuotetaan ohjattuja itsensä etsimiseen ja joutenoloon tarkoitettuja matkailupalveluita. (Verhelä, Lackman 2003, 144.) Se, mitä milloinkin hyvinvoinnin eteen tehdään, määräytyy jokaisen matkailijan omista tarpeista ja henkilökohtaisista tavoitteista (Verhelä, Lackman 2003, 140).

15 12 Hyvinvointiajatteluun matkailussa liittyy olennaisena osana itsestä ja omasta terveydestä huolehtiminen. Elämän ymmärtämisen ja itseensä panostamisen markkinat ovat avautuneet ja kasvavat nopeasti. Tänä päivänä elämänrytmi on kiireinen ja työelämässä loppuun palaminen tavallista. Masennus ja muut mielenterveyden ongelmat ovatkin lisääntyneet. Nämä tekijät ovat osaltaan pakottaneet ihmisiä pohtimaan arvojansa uudelleen. Yksilön pitää pystyä tekemään itselleen myönteisiä valintoja, koska itsensä huomioiminen ja omaan olemiseen keskittyminen vaatii tilaa ja aikaa. (Verhelä, Lackman 2003, 140.) Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien palveluiden ja tuotteiden kysynnän syynä voidaan nähdä: elämänrytmin muutos, henkisen hyvinvoinnin arvostuksen nousu ja taloudellisen riippumattomuuden lisääntyminen (Matkailualan vuosikirja 2004, 76). Teollisuusmaiden väestö ikääntyy ja se merkitsee tulevaisuudessa keskimääräistä vanhempia, mutta terveitä ja hyväkuntoisia ihmisiä, jotka kuitenkin vaativat ikänsä puolesta erityistä huomiota itselleen. Osa matkailun uusista innovaatioista ja ilmiöistä, kuten hyvinvointimatkailu, johtuukin kuluttajien muuttuvista demografisista tekijöistä, kuten ikääntymisestä. Tulevaisuuden turisti etsii materialismin lisäksi aineetonta hyötyä, terveellisyyttä, tasapainoa ja erilaisia merkityksiä elämään. (Arola 2005, 94.) Eurooppalainen ihminen elää muutosten aikakautta, missä epävarmuus ja huoli tulevasta kuormittavat jokapäiväistä jaksamista ja hyvinvointia. Elämäntyyli on vaativa ja elämä voidaankin kokea jatkuvien suoritusten sarjana. Velvollisuudet voivatkin vallata koko elämän ja silloin mielekkyys vähenee ja voimat loppuvat. Työelämän asettamat vaatimukset voivat olla todellisessa ristiriidassa ihmisen muiden elämänalueiden kanssa. (Matkailualan vuosikirja 2004, 76.) Kaikki tämä väsyttävyys, turvattomuus ja levottomuus ohjaavat ihmisiä etsimään tasapainoa, elämänhalua, mielekkyyttä ja mielenrauhaa arvomaailmasta. Ihmiset voivat hakea vaihtoehtoista tapaa elää ja miettiä, mikä todella on tärkeää omassa elämässä. Matkailubisneksen onneksi terveyttä ja henkistä vireyttä vaalitaan yhä enemmän matkailemalla: kokemalla, levolla ja virkistyksellä. Matkailu onkin oivallinen tapa ottaa aikalisä arjesta. (Matkailualan vuosikirja 2004, 77.)

16 13 6 TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN TEHTÄVÄT Ilman tulevaisuutta toiminnalla on vaikea nähdä olevan merkitystä ja asioita tehdäänkin sen vuoksi, että tulevaisuus saisi määrätyn muodon. Tulevaisuudentutkimuksen päämääränä on löytää, tutkia, arvioida ja ehdottaa todennäköisiä, mahdollisia ja toivottavia tulevaisuuksia. Tulevaisuudentutkijat analysoivat sitä, mihin muutoksiin ihmiset pystyvät vaikuttamaan ja mihin muutoksiin taas ei voida vaikuttaa. Tulevaisuudentutkimus pyrkii vaikuttamaan paremman maailman synnyttämiseen vaikuttamalla tekoihin ja päätöksiin mm. yhteiskunnallisen keskustelun kautta. (Kamppinen, 2002, 299,300.) Tulevaisuudentutkimus tutkii sitä, millaisilla päätöksillä ja toimenpiteillä voidaan mihinkin mahdolliseen maailmaan pyrkiä nykyhetkestä käsin (Kamppinen 2002, 26). Tulevaisuudentutkimuksen tehtävänä on mm. mahdollisten tulevaisuuksien tutkiminen. Rikkomalla perinteisen ajattelun rajoja haetaan nykyiselle kehitykselle erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja. Luovissa vaihtoehdoissa nykyiset ongelmat muutetaan mahdollisuuksiksi. Tulevaisuudentutkijat ilmaisevat mahdollisia tulevaisuuksia pyrkimyksenään laajentaa yksilöllisten ja yhteiskunnallisten vaihtoehtojen kirjoa. Tulevaisuudentutkimuksen tehtävänä on todennäköisten tulevaisuuksien tutkiminen ja tulevaisuuskuvien tutkiminen. Tulevaisuudentutkijat selittävät ihmisten käyttäytymistä nykyhetkessä tulevaisuuskuvilla, koska tulevaisuuskuvat vaikuttavat siihen, miten ihmiset sopeutuvat tulevaisuuteen ja muokkaavat sitä. (Kamppinen 2002, 301.) Tulevaisuudentutkijat joutuvat arvioimaan inhimillisiä päämääriä ja arvoja tutkiessaan toivottavia tulevaisuuksia. Tulevaisuudentutkimukseen kuuluu historiallisten kehityspolkujen tutkiminen. Nämä kehityspolut ovat antaneet suuntaa nykykehitykseen ja niistä halutaan saada tietoa. (Kamppinen, 2002, 302.) 6.1 Strateginen tulevaisuustyöskentely yritysjohdon työkaluna Tulevaisuudentutkimus on yritysjohdon strateginen työkalu. Useat menestyvät yritykset ovat omaksuneet strategisen tulevaisuustyöskentelyn osaksi toteutettavia toimintoja. (Mannermaa 2004, 11.) Strategiatyöskentelyn suorittaa ylin johto, yleensä johtoryhmä. Alemmat tasot sekä toteuttavat valittuja strategioita käytännössä, että tuottavat ainesta ylimmän johdon strategiatyös-

17 14 kentelyyn. (Mannermaa, 2004, 186.) Tulevaisuudessa nähdään sekä lupaavia mahdollisuuksia että arveluttavia uhkia. Yritys ennakoi sitä, mitä sen tulisi tehdä, jotta tulevaisuus toteuttaisi sen arvokkaina pitämät päämäärät ja välttäisi uhkakuvat. (Kamppinen 2002, 9.) Jokainen yritysjohtaja joutuu tekemään päätöksiä päivittäin. Huomioitavaa on se, että mitä suuremmista päätöksistä on kyse, sitä merkittävämpää olisi osata arvioida niiden vaikutukset pitkälle tulevaisuuteen. Tulevaisuudentutkimus kiinnostaa niin suuryritysten kuin kuntienkin ylintä johtoporrasta. Tulevaisuudentutkimuksessa käytetään työkaluna vaihtoehtoisia skenaarioita, joiden valossa yritysten pitkän aikavälin päätöksenteko helpottuu. Absoluuttinen totuutta sillä ei kuitenkaan uskota saavan koska tulevaisuus on aina epävarmaa. (Nurmi-Rättö 2002, 12.) Skenaariot ovat merkittäviä toteutettavissa olevia mahdollisia maailmoja ja ne voivat olla joko erityisen houkuttelevia tai katastrofaalisia. Näitä skenaarioita ja niihin liittyviä toimintasuunnitelmia eli strategioita tulevaisuudentutkijat sitten luovat yhdessä asiakkaidensa kanssa eli niiden, joiden tulevaisuudesta on kyse. (Kamppinen 2002, 31, 32.) Viimeisimmät kehityksen skenaariot ja faktat ennustavat, että sellaisten matkakohteiden kysyntä kasvaa, jotka tarjoavat hyvinvointiin liittyviä tuotekokonaisuuksia (Arola 2005, 94). Paras tapa ennustaa tulevaisuutta on tehdä se itse (Kamppinen, 2002, 114). Liike-elämässä näkemys tulevasta on tärkeää, jotta yritys voi suunnitella tulevaa ja saada osansa markkinoista omakseen. Tulevaisuustiedon avulla voi orientoitua oikein sekä jakaa resursseja. Lisäksi tulevaisuustieto auttaa valitsemaan sopivat ja soveliaat ymmärryksen ja toiminnan työkalut. (Kamppinen 2002, ) Hyvään päätökseen kuuluvat päämäärätieto, voimavaratieto ja tilannetieto. Hyvä päätös edellyttää selkeää näkemystä päämäärästä, siitä mihin halutaan päätyä, sekä riittävää tilannetietoa ympäristöstä ja tulevaisuudesta, jossa päätös toteutetaan. Lisäksi hyvä päätös edellyttää tietoja toimijan käytettävissä olevista voimavaroista ja kyvystä toimia. Nämä kolme tekijää toimivat nykyaikaisen strategisen suunnittelun ajatusmallina ns. SWOT-analyysissä. SWOT-analyysiin kuuluvat toimijan voimavarojen, kilpailukyvyn, vahvuuksien ja heikkouksien kartoittaminen sekä toimintaympäristön mahdollisuuksien ja uhkia kartoittaminen. (Kamppinen 2002, )

18 Heikot signaalit Heikot signaalit ovat viime vuosina olleet mielenkiinnon kiehtovimpina kohteina tulevaisuudentutkimuksessa. Heikoilla signaaleilla tarkoitetaan ilmiöitä, jotka ovat vasta tulossa, nupuillaan, ne eivät siis ole aikaisemmin olleet olemassa eli niillä ei ole tunnistettavaa menneisyyttä. Heikko signaali ei ole trendi, vaikka siitä sellainen voi tulla. Se vahvistaa itse itseään ja muotoutuu ajan mittaan trendiksi, ehkä jopa megatrendiksi. Yritysjohtaja tavoittelee menestystä liiketoiminnassaan ja heikot signaalit ovat erityisen kiehtovia, koska uskotaan, että niiden havainnoija on muita paremmassa asemassa varautumaan uusiin ilmiöihin sekä toimimaan niiden mukaan. (Mannermaa 2004, ) Tyhjiössä heikkoja signaaleja ei synny, vaan ne syntyvät tieteellisessä, taloudellisessa, teknologisessa tai yhteiskunnallisessa yhteisössä. Idea syntyy yksittäisen henkilön korvien välissä ja tarvitaan esim. tieteellisen yhteisön tuki ja kriittinen olemus, jotta se voisi vahvistua heikoksi signaaliksi, jonkin uuden aluksi ja oivallukseksi. Menestyneiden ideoiden ja innovaatioiden taakse tarvitaan yritysjohtajia, joilla on vahva persoona ja jonkinlainen visio, sekä usko ja vahvuus pistää itsensä likoon idean puolesta. Heikko signaali on vasta muutoksen ensioire, joka tulee vahvaksi yhdistymällä toisiin signaaleihin. (Mannermaa 2004, 116.) Heikot signaalit ovat ilmiöinä sellaisia, joiden tapahtumatodennäköisyys on alhainen, mutta seurausvaikutukset suuret. Heikko signaali tulee vallitsevien järjestelmien ja viisauksien ulkopuolelta, joten se on ilmiönä outo, poikkeavakin. Heikko signaali on siis uusi idea, jota aluksi pidetään kummajaisena, mutta joka voi muodostua ajan kanssa itsestään selväksi megatrendiksi, kuten esim. internet tänä päivänä. (Mannermaa 2004, 117.) Heikko signaali osoittautuu hyvin pian ensi ilmestymisensä jälkeen joko voimistuvaksi tai kokonaan häviäväksi. Uusia ideoita ja menestystuotteita pohdittaessa tulisi ottaa huomioon ihmisten todelliset tarpeet ja elämänlaadun parantaminen. Heikon signaalin voima yrityksen näkökulmasta piilee siinä, että kun yritys on havainnut sen ensimmäisenä ja ymmärtänyt sen merkityksen, sekä toiminut sen mukaan jo silloin, kun muut sitä vielä hylkivät, saa se huomattavaa edelläkävijän etua. Heikon signaalin muututtua vahvaksi signaaliksi sen arvo romahtaa, koska megatrendin tietävät kaikki, eikä siitä voi saada enää edelläkävijän etua. On suuri henkilökohtainen riski nostaa

19 16 yrityksessä etukäteen esiin heikko signaali, johon muut eivät usko. Vaikka heikkoja signaaleita pohtimalla tehdään virheitä varmasti, kannattaa se silti, koska se on yksi todellisen innovatiivisuuden perusedellytys. (Mannermaa 2004, ) 6.3 Trendit ja trendiajattelu Trendit liittyvät tulevaisuudentutkimukseen. Trendiajattelu on ihmiselle ominainen tapa ajatella kehitystä ja tulevaisuutta. Trendeillä tarkoitetaan sellaisia nykyhetken piirteitä, joiden uskotaan voivan jatkua jollakin tunnetulla tavalla. Megatrendi on trendiä voimakkaampi mahdollisesti toteutuva malli. (Kamppinen 2002, 34.) Matkailun Edistämiskeskuksen Mekin mukaan matkailun kannalta tärkeimmiksi katsotut megatrendit ovat: kansainvälisten kriisien lisääntyminen, turvallisuushakuisuuden lisääntyminen, elämyshakuisuuden lisääntyminen ja globalisaation vahvistuminen. Näiden lisäksi kaupungistuminen ja keskittyminen lisääntyvät. (Matkailu vuonna 2020, 3.) Kun jokin asia on muuttunut tiettyä mallia noudattaen, ajatellaan sen jatkuvan samalla tavalla myös tulevaisuudessa. Samoin jos jokin asia ei ole muuttunut menneisyydessä, ei sen uskota muuttuvan tulevaisuudessakaan. Trendiajattelun peruslähtökohtina voidaankin nähdä muuttumaton muutos ja muuttumaton muuttumattomuus. Muuttumattoman muutoksen ilmiössä oletetaan tapahtuvan säännöllisiä jaksollisia vaihteluita. Rakennemuutos on ilmiö, jota trendiajattelu ei kykene hallitsemaan, koska se pitää sisällään oletuksen rakenteiden säilymisestä. (Mannermaa, 2004, ) Trendiajattelun pohjalta tehdään erilaisia ennusteita, joiden tulokset eivät voi esittää varmaa totuutta tulevaisuuden suuntaviivoista. Kuitenkin näitä esim. talousennusteita on hyödyllistä tehdä, koska ne signaloivat näkemystä itsestään. Ennusteissa kannattaa kiinnittää huomiota niiden taustalla vaikuttaviin olettamuksiin. (Mannermaa 2004, 26.) Tämän päivän toimintaympäristö, jossa yritysjohto yrittää päättää tulevaisuudestaan, on jatkuvassa muutostilassa. Elämme tietoyhteiskunnassa jota on visioitu seuraavan esim. bioyhteiskunta. Tämän hetken trendeinä voidaan pitää mobiiliteknologian mahdollistamaa riippumattomuutta. Tämä teknologiahan mahdollistaa työskentelyn missä ja milloin tahansa. Etätöitä voi tehdä kotona ja yhteydet työnantajaan sekä asiakkaisiin hoituu verkon avulla. Ihmisen itsensä vastuulle lienee jäävän se, miten hän rajaa aikansa, mihin suostuu ja mihin ei. Tämän riippumattomuuden vastapainona on maksimaalinen liikkumattomuus, paikallaan olo. Ihminen voi halutessaan linnoit-

20 17 tautua omaan kotiinsa mobiiliteknologiansa kanssa. Tämän päivän trendejä ovat myös yksilöllisyyden ja erilaisuuden korostuminen, vapaus valintoihin ja globalisaation eteneminen. (Nurmi- Rättö 2002, 14.) 7 TUTKITTAVA ILMIÖ JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tämän opinnäytetyön tehtävänä on tutkia hyvinvointimatkailun olemusta yrittäjien näkökulmasta. Tässä työssä on tarkoitus selvittää, millaisena valtakunnalliset hyvinvointimatkailupalveluiden kärkiyrittäjät näkevät hyvinvointimatkailun tällä hetkellä ja miten he näkevät sen muuttuvan tulevaisuudessa. Tässä työssä on tarkoitus selvittää myös sitä, miten valtakunnalliset kärkiyrittäjät tutkivat alan tulevaisuutta. Tutkimusmenetelmä valikoitui laadulliseksi eli kvalitatiiviseksi menetelmäksi, koska haluttiin syvällisempää tietoa haastateltavien käsityksistä hyvinvointimatkailusta. Aineisto kerättiin haastattelemalla valtakunnallisia hyvinvointimatkailun kärkiyrittäjiä. Tiedonkeruumenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu teemahaastattelu. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 9.) Haastattelulomakkeita ei lähetetty etukäteen haastateltaville hyvinvointimatkailuyrittäjille, vaan haastattelutilanteessa käytettiin lomaketta vain haastattelijan tukena. Lähdeaineistoa eli aikaisempaa tutkimustietoa hyvinvointimatkailusta löytyi suhteellisen hyvin eri teoksista. Teemahaastattelussa haastattelu kohdistetaan tiettyihin teemoihin, joista keskustellaan. Teemahaastattelu on puolistrukturoitu menetelmä siksi, koska haastattelun aihepiirit, teema-alueet, ovat kaikilla samat (Hirsjärvi & Hurme 2001, 48). Teemahaastattelu on sopiva metodi, mikäli tutkija haluaa säilyttää mahdollisuuden esittää vastausten johdosta täydentäviä kysymyksiä. Teemahaastattelu sopii myös erityisesti silloin, kun kysytään laatuina kuvattavia asioita tai kun tutkittavaa asiaa ei tunneta kovin hyvin. Teemahaastattelu auttaa kysymyksiin vastaamisessa ja edistää vastausten ymmärtämistä. Teemahaastattelussa, huolimatta strukturoidusta haastattelulomakkeesta, keskustelu voi kulkea teemoja seuraillen melko vapaasti. Valmiit kysymykset luovat kuitenkin rungon, joka varmistaa haastattelun loogisen etenemisen. Yllättävän vastauksen kuullessaan tutkijalla on teemahaastattelussa mahdollisuus heti reaaliajassa udella sen syitä, taustatietoja ja perusteluja. (Kyselevät tutkimustavat: teemahaastattelu, 3.)

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset Työn keskeiset kysymykset 1. miten Ounasvaaran alueelle keskitetään hyvinvointi ja liikuntamatkailu liiketoiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja 2. miten liikunta sekä sosiaali ja terveysalan koulutus, tutkimus

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Finrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi

Finrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi Finrelax - luonnollista hyvinvointia Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi Sisältö Finrelax -hyvinvointimatkailustrategia: Visio Missio Ydinviesti Painopistealueet Finrelax -kasvuohjelma

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.01.2010, TahkoSpa, Nilsiä Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta MEGATRENDEJÄ Yeoman, Ian (2008). Tomorrow s Tourist. Scenarios and Trends.

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Jussi Eerikäinen, 2014

Jussi Eerikäinen, 2014 Ennakointi on kuin shakin peluuta. Pelaajan on ennakoitava vastustajan tulevia siirtoja ja tehtävä valintoja, jotka saattavat muuttua jo seuraavien siirtojen aikana. Tavoitteena, visiona, on vastustajan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely

Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely Tulevaisuudentutkimus Tulevaisuudentutkimus on monitieteellinen tiedonala, jonka tarkoituksena on selvittää millaisia mahdolliset,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Kuntaliiton tulevaisuustyö Polku pienestä pilotista kansalliseksi muutostueksi kunnille?

Kuntaliiton tulevaisuustyö Polku pienestä pilotista kansalliseksi muutostueksi kunnille? Kuntaliiton tulevaisuustyö Polku pienestä pilotista kansalliseksi muutostueksi kunnille? Voimmeko palvella? Kuntapalvelujen tulevaisuus Kuma 11.9.2014 Elina Laamanen Polku kohti tulevaisuutta? 2 15.9.2014

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sote-lähipalvelut Nuorten aikuisten (10) käsityksiä tulevaisuuden sote-palveluista vuonna 2030

Sote-lähipalvelut Nuorten aikuisten (10) käsityksiä tulevaisuuden sote-palveluista vuonna 2030 Sote-lähipalvelut 2030 - Nuorten aikuisten (10) käsityksiä tulevaisuuden sote-palveluista vuonna 2030 Tausta Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat muutoksessa ja palvelut ovat siirtymässä pois kunnilta maakunnille

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Taustaa Matkailijat ovat olleet perinteisesti kiinnostuneita paikallisista kulttuureista,

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Oped exo -uraohjauksen työkalun rakentamista. Leena Jokinen

Oped exo -uraohjauksen työkalun rakentamista. Leena Jokinen Oped exo -uraohjauksen työkalun rakentamista Leena Jokinen 31.3.2006 Osaamisen ennakoinnin prosessi SWOT Asiakasanalyysi Kilpailijaanalyysi Henkilöstöhaastattelut Skenaariot Visio Kompetenssit Strategia

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 Esim. kokous-, tyky-, tyhy- ja virkistyspäivien ohjelmaan liitettäviä palveluita. Virkisty joogakävelyllä 60min 100 kävelyä hiljaisuudessa hiekkadyyneillä pitkospuita pitkin.

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL YLEISESTÄ TAUSTATILANTEESTA Meneillään suomalaisen talouden ja yhteiskunnan murros

Lisätiedot

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet Jorma Penttinen Terveysmatkailu Kuopion matkailustrategiassa 2005-2012 Terve Kuopio ohjelma / Terveysmatkailu 11.11.2004 Terveysmatkailu on uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN

YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN YLLÄKSEN JA LEVIN MATKAILIJOIDEN KÄSITYKSIÄ KAIVOSTOIMINNASTA YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen & Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari & Rovaniemi AINEISTO Kerättiin

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin)

Terveystieto, valinnainen Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) (HUOM! Suorituksesta saa merkinnän Työkykypassiin) Kuvaukset 1 (5) Avaimet hyviin elintapoihin, 1 ov (YV8TT1) Tavoite tunnistaa elintapojen vaikutukset omaan sä oman vastuunsa ja mahdollisuutensa vaikuttaa omaan sä hyvinvoinnista huolehtimisen osana ammattitaitoa

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot