HYVINVOINTIMATKAILU KÄRKIYRITTÄJIEN SILMIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVINVOINTIMATKAILU KÄRKIYRITTÄJIEN SILMIN"

Transkriptio

1 HYVINVOINTIMATKAILU KÄRKIYRITTÄJIEN SILMIN Merja Konu Opinnäytetyö Toukokuu 2005 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemus- ja talousala KUVAILULEHTI Tekijä(t) KONU, Merja Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 51 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus Työn nimi HYVINVOINTIMATKAILU KÄRKIYRITTÄJIEN SILMIN Salainen saakka Koulutusohjelma Matkailualan koulutusohjelma Työn ohjaaja KALLIONIEMI, Kirsi Toimeksiantaja(t) Matkailun verkosto-osaamiskeskus, Jyväskylän solmukohta Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli selvittää hyvinvointimatkailun valtakunnallisten kärkiyrittäjien näkemyksiä hyvinvointimatkailusta, sen käsitteistä, alan tulevaisuuden näkymistä ja tulevaisuuden ennakoinnista. Tutkimus tehtiin haastattelemalla neljää valtakunnallista kärkiyrittäjää eri puolilla Suomea. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna, ja haastattelun tukena käytettiin puolistrukturoitua haastattelulomaketta. Yritykset ovat kylpylöitä ja ne toimivat Naantalissa, Porvoossa, Tampereella ja Vuokatissa. Kahden yrittäjän haastattelut nauhoitettiin ja kahden yrittäjän antamat tiedot kirjattiin haastattelulomakkeeseen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kärkiyrittäjät näkevät hyvinvointimatkailun ihmisen hyvinvointia edistävänä kokonaisuutena, johon kuuluvat kuntouttavat, hemmottelevat sekä mielihyvää ja terveyttä edistävät palvelut. Tarkoituksena on, että asiakas voi paremmin käytettyään hyvinvointimatkailupalveluita. Hyvinvointimatkailupalvelujen keskeisiä asiakasryhmiä ovat seniorit ja naiset. Hyvinvointimatkailutuote on yksilöllinen ja se koostuu useista eri elementeistä. Hyvinvointimatkailun kärkiyrittäjät eivät käytä tulevaisuuden ennakoinnissa varsinaista tulevaisuudentutkimusta. He ennakoivat alan tulevaisuutta mm. seuraamalla eri tiedotusvälineitä ja matkailemalla hyvinvointimatkailuyrityksissä eri puolilla maailmaa. Hyvinvointimatkailuyritysten kannattaisi kehittää tuotteita ja palveluita etenkin senioreille, koska he tulevat olemaan suuri asiakassegmentti tulevaisuudessa. Hyvinvointimatkailuyritysten kannattaisi uudistaa toimintaansa enemmän hyvinvointimatkailun kuin terveysmatkailun suuntaan, koska hyvinvointimatkailun mahdollisuudet nähdään hyvänä ja sektorin uskotaan kasvavan. Avainsanat (asiasanat) Hyvinvointimatkailu, wellness, hyvinvointi, tulevaisuudentutkimus Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and services Management Date Author(s) KONU, Merja Type of Publication Bachelor s thesis Pages 51 Language Finnish Confidential Title Until WELLNESS AS ENTREPRENEUERS SEE IT Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor KALLIONIEMI, Kirsi Assigned by The Finnish Networked Centre of Expertise for Tourism Abstract The purpose of this thesis was to verify what top national entrepreneurs in the wellness business think about the concept of wellness and about future prospects in business, and how they anticipate the future. The survey was made in the form of a group interview of the four top national entrepreneurs, with the help of a semi-structured enquiry form. The enterprises were spas located in Naantali, Porvoo, Tampere and Vuokatti. Two of the interviews of the respondents were tape recorded with two recorded in the semi-structured enquiry form. The results of the survey showed that top entrepreneurs think that wellness improves well-being. Wellness consists of rehabilitating and indulgent services, including pleasure and health promotion. The purpose of wellness services is to make the customer feel better. The most important customer segments in wellness are senior citizens and women. Wellness products are individual and consist of several elements. Top entrepreneurs do not use futurology to help them anticipate the future. They try to predict the future of their businesses by following the media and visiting other wellness enterprises all over the world. Wellness enterprises should develop their products and services to senior citizens in particular, because they are going to be a very large customer segment in the future. Wellness enterprises should pay more attention to wellness tourism than to health and medicine tourism while re-designing their services. Keywords wellness, well-being, futurology Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Matkailun verkosto-osaamiskeskus Moske Mosken Jyväskylän solmukohta MATKAILUN MÄÄRITELMÄ HYVINVOINTI KÄSITTEENÄ KYLPYLÄMATKAILU HYVINVOINTIMATKAILUN PERUSTANA HYVINVOINTIMATKAILU KÄSITTEENÄ TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN TEHTÄVÄT Strateginen tulevaisuustyöskentely yritysjohdon työkaluna Heikot signaalit Trendit ja trendiajattelu TUTKITTAVA ILMIÖ JA TUTKIMUSMENETELMÄT Työn kulku HYVINVOINTIMATKAILU KÄRKIYRITTÄJIEN SILMIN Matkailu Suomessa Suomen vetovoimatekijät hyvinvointimatkailussa Hyvinvointi ja hyvinvointimatkailu Hyvinvointimatkailupalveluiden olemus Elämys hyvinvointimatkailupalveluissa Wellness-, terveys-, luonto ja liikuntamatkailu osana hyvinvointimatkailua Wellness hyvää oloa edistävänä matkailunmuotona Terveysmatkailun tarkoituksena asiakkaan hoitaminen Luonto- ja liikuntamatkailu virkistyksen lähteenä Suomen vahvuudet ja uhat hyvinvointimatkailussa Lähimarkkina-alueiden kilpailutilanne hyvinvointimatkailussa HYVINVOINTIMATKAILUN ASIAKKAAT Seniorit hyvinvointimatkailun asiakassegmenttinä Motiivit hyvinvointimatkan valitsemiseen Kärkiyrittäjien näkemys hyvinvointimatkailun asiakasryhmistä... 34

5 Ulkomaiset asiakkaat Suomeen hyvinvointimatkalle HYVINVOINTIMATKAILUN TUOTTEET Hyvinvointimatkailutuotteiden tulevaisuus Hyvinvointimatkailutuotteiden jakelukanavat ja markkinointi Tuotteet lapsiperheille, senioreille ja liikematkustajille HYVINVOINTIMATKAILUN KÄRKIYRITTÄJÄT JA TULEVAISUUDEN ENNAKOINTI Kärkiyrittäjien suhtautuminen tulevaisuudentutkimukseen Trendit POHDINTA LÄHTEET.. 48 LIITTEET Liite 1 Haastattelurunko Liite 2 Haastateltavat kärkiyrittäjät Etusivun kuvat: Hyvinvointimatkailupalvelut hyvän olon lähteenä. Kuvio.1. Sairauksia ehkäisevä matkailu- ja toipumismatkailu.

6 3 1 JOHDANTO Hyvinvointi on jokaista koskettava ja tärkeä asia. Työelämän vaatimukset ovat kovat ja ihmiset kaipaavat stressin vastapainoksi jotain aivan muuta, omaa aikaa, jotain ihan vain itselle. Akkujen lataaminen on ehdoton edellytys jaksamiselle pitkällä aikavälillä. Jotta ihminen jaksaisi hoitaa työnsä ja elää täysipainoista elämää, tarvitsee hänen saada vastapainoksi jotain rentouttavaa ja palauttavaa. Hyvinvointimatkailu pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen. Hyvinvointimatkailuun kuuluvat olennaisesti rauha ja hiljaisuus, lepo, hoidot, itseensä tutustuminen, oma aika ja rentoutuminen, eli siis juuri ne asiat, joita nykyihminen kipeästi kaipaa. Parhaimmillaan hyvinvointimatkailussa pystytään ottamaan ihminen huomioon kokonaisvaltaisesti, eli ihmisen psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja hengellinen puoli saa jotakin hyvää, uutta ja rakentavaa. Hyvinvointimatkailussa tärkeää on ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen yksilön persoona huomioon ottaen. Opinnäytetyöni aihe käsittelee hyvinvointimatkailua. Tarkoituksena on tarkastella hyvinvointimatkailua ja siihen kuuluvia osa-alueita, kuten wellness-, terveys-, luonto- ja liikuntamatkailua. Oma kiinnostukseni hyvinvointimatkailua kohtaan heräsi keväällä 2004, kun osallistuin matkailun alueellisen kehittämisen kurssille. Tällä kurssilla osallistuimme Mosken eli matkailun osaamiskeskuksen projektiin, jonka tarkoituksena oli tutkia matkailun hyvinvointipalveluita Keski- Suomessa. Projektissa oli mukana tulevaisuusnäkökulma, eli tutkimme sitä, millaisia nämä matkailun hyvinvointipalvelut olisivat kymmenen vuoden päästä Keski-Suomessa. Hyvinvointimatkailu yhtenä matkailun muotona alkoi kiinnostaa ja aloin uskoa sen mahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Matkailun alueellisen kehittämisen kurssi tuotti marraskuussa 2004 julkaistun raportin, Matkailun hyvinvointipalvelut Keski-Suomessa vuonna Raportista jäi puuttumaan yrityssektorin näkemys hyvinvointimatkailusta, sen aineksista ja mahdollisista tulevaisuuden suuntauksista. Itseäni kiinnostikin tutkia, mitä mieltä yrittäjät ovat hyvinvointimatkailusta, ja miten he uskovat sen sektorin mahdollisesti kehittyvän. Aiheeni valinnan taustalla oli siis oma mielenkiinto aihetta kohtaan, sekä konkreettinen tarve tutkia myös yrittäjänäkökulmasta matkailun uutta kuumaa perunaa. Opinnäytetyöni näkökulmana onkin siis yrittäjänäkökulma. Työn toimeksiantajan Mosken kiin-

7 4 nostuksen ohjaamana haastateltavien kohderyhmä laajennettiin Keski-Suomesta valtakunnalliseksi, koska Keski-Suomen näkemystä hyvinvointimatkailusta on jo tutkittu melko paljon. Valtakunnallinen näkökulma tuo uutta näkemystä tutkittavaan aiheeseen. Valtakunnallisilla hyvinvointimatkailun kärkiyrittäjillä on paljon ammattitaitoa, kokemusta ja näkemystä kommenttiensa tukena ja visioita innovaatioista tuotekehittelyn suhteen. Tutkimuksen kohteen hahmottamiseksi sille kuuluvassa toimintaympäristössä tarkastellaan matkailua hieman laajemmassa kontekstissa. Tässä työssä tietoperustaan kuuluvat hyvinvointimatkailun käsitteistön tarkastelu sekä laajemmin matkailun avainkäsitteiden esille tuominen, jotta voisi verrata ja arvioida haastateltavien hyvinvointimatkailun kärkiyrittäjien näkemystä näistä aiheista. Tässä työssä tietoperustaan kuuluu myös tulevaisuudentutkimus, koska tutkimuksessa tarkastellaan haastateltavien kärkiyrittäjien tapoja ennakoida tulevaisuutta yritysmaailmassa ja selvitetään heidän näkemyksiään tulevaisuudentutkimuksesta yritysjohdon strategisena työkaluna. 1.1 Matkailun verkosto-osaamiskeskus Moske Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä matkailun verkosto-osaamiskeskus Mosken Jyväskylän solmupisteen kanssa. Matkailun verkosto-osaamiskeskus Moske on neljän solmupisteen eli Turku Sciencepark Oy:n, Tampere Convention Bureaun, Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemus- ja talousalan yksikön sekä Joensuun yliopiston Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksen muodostama matkailun innovatiivinen kehittämisyksikkö. (Halolahti 2004, 8.) Mosken tehtävänä on tarjota matkailuyrityksille ja niiden verkostoille uusia tapoja nähdä toimialan tulevaisuutta, omaksua parhaita käytänteitä sekä tehdä bisnestä. Moske toimii tutkimusmaailman ja elinkeinon välisenä suodattimena. Ideana on hyödyntää eri alojen huippuosaamista ja kansainvälistä asiantuntijuutta elinkeinon tarpeisiin sekä välittää matkailuyritysten tiedon ja osaamisen tarpeita tutkimuslaitoksille. Moske kuuluu sisäasiainministeriön valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan, jossa on 22 osaamiskeskusta eri aloilta. Verkostomuotoisia osaamiskeskuksia maassamme on viisi. (Halolahti 2004, 8.) Ohjelmansa Moske on rakentanut kolmen ydintavoitteen varaan:

8 5 1. Liiketoimintaosaaminen, 2. Ennakointi ja arviointi sekä 3. Uusien teknologioiden hyödyntäminen. Matkailun verkosto-osaamiskeskus toimii neljällä paikkakunnalla, joista Jyväskylässäkeskitytään hyvinvointimatkailuun, Savonlinnassa vapaa-ajan matkailuun, Tampereella kokous- ja kongressimatkailuun sekä Turussa kulttuurimatkailuun. Näiden osaamisalojen funktiona on kohdistaa huomiota kunkin matkailun osa-alueen tyypillisiin ominaispiirteisiin ja problematiikkaan. Mosken solmujen toimintaa tukevat alueiden sidosryhmiä varsin kattavasti edustavat ohjausryhmät. (Halolahti 2004, 8.) Moske keskittyy ensisijaisesti matkailun yritysverkostojen kehittämiseen. Tavoitteena on yhdessä yritysten kanssa löytää ja testata uusia innovatiivisia toimintamalleja ja liiketoimintakonsepteja. Lähtökohtana ovat tulevaisuuden globaalien mahdollisuuksien ennakointi ja hyödyntäminen. Asiakkaan eli matkailijan näkökulma ja tarpeet kulkevat kaikessa toiminnassa punaisena lankana. Mosken toiminnan ytimen muodostavat seuraavat ohjelmat: matkailijan tiedonhallinta, matkakohteen hallintajärjestelmät, yritysten viestintä ja verkostoituminen, asiakastiedon hallinta, tapahtumamatkailun liiketoimintamallit sekä älykkäät matkailun toimintaympäristöt. Kukin ohjelma pureutuu tiettyyn ongelmakokonaisuuteen ja matkailunäkökulmaan. Ohjelmia toteutetaan hankkeiden kautta yhdessä yrityspartnerien ja yhteistyökumppanien kanssa. (Halolahti 2004, 8 9.) Tulevaisuuden ennakointityöhön Moske on osallistunut Mekin eli Matkailun edistämiskeskuksen skenaariotyön ja Joensuun yliopiston vetämän luontomatkailun tulevaisuustyöryhmän työskentelyn kautta. Tulevaisuustietoa hyödynnetään hankkeistamisessa ja asiantuntijatyöskentelyssä. Moske osallistuu lisäksi asiantuntijaroolissa matkailun kehittämishankkeisiin, seminaareihin ja työryhmiin sekä järjestää konferensseja ja vierailee yrityksissä. (Halolahti 2004, 9.) 1.2 Mosken Jyväskylän solmukohta Opinnäytetyöni toimeksiantajan, Mosken Jyväskylän solmukohdan vastuullisena toimijana on Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemus- ja talousala. Sen teemana on Virettä matkailusta, virettä matkailuun. Tarkoituksena on kehittää paikallisten ja kansallisten kärkiyritysten kanssa uusia palveluketjuja hyvinvointimatkailuun. Tavoitteena on Suomen tunnettavuuden ja kiinnostavuuden lisääminen hyvinvointimatkailumaana, löytää hyvinvointimatkailun mukanaan

9 6 tuomat mahdollisuudet sekä syventää hyvinvointimatkailun palvelujen osaamista. Hankkimaansa osaamista Jyväskylän solmukohdan on tarkoitus jakaa muiden solmukohtien käyttöön ja hyödyntää myös toisten solmukohtien aikaansaannoksia. 2 MATKAILUN MÄÄRITELMÄ World Tourism Organisationin (WTO:n) mukaan matkailu on toimintaa, jossa ihminen matkustaa ja oleskelee tavallisen elinpiirinsä ulkopuolella korkeintaan yhden vuoden ajan. Määritelmä sisältää oleskelun vapaa-aikana, työmatkalla tai muussa tarkoituksessa. Matkailija on henkilö, joka tämän määritelmän mukaista toimintaa harjoittaa eli matkustaa. (Verhelä & Lackman 2003, 15.) Matkailu määritellään tapahtumaksi, jossa lähtöalueen työntövoima ja kohteen tai kohdealueen vetovoima kohtaavat toisensa (Aho 1994, 22). Matkailuelinkeinoa ei pysty määrittelemään yhtenä kokonaisuutena vaan se muodostuu useista eri elinkeinoaloista. Matkailuelinkeinon ominaispiirteisiin kuuluvat mm. kausivaihtelut, voimakas suhdanneherkkyys sekä herkkyys kaikelle muutokselle, jota yhteiskunnassa ja maailmalla tapahtuu. (Verhelä & Lackman 2003, 10.) Matkailuun liittyvät kaikki ne palvelut, joita matkailija käyttää eli esim. majoituspalvelut, ravitsemispalvelut, kuljetuspalvelut ja ohjelmapalvelut (Verhelä & Lackman 2003, 11,12). Syitä matkustamiseen voi perustella mm. ihmisten voimakkaalla vaihtelun halulla. (Vuoristo 1998, 29.) Matkailuun kuuluvat sekä työntövoima että vetovoimatekijä. Lähtöalueella, eli siellä mistä matkailijat lähtevät matkalle, on olemassa lähtövalmiudet, kuten edellytykset, motivaatio ja tarpeet. Edellytyksiin kuuluvat mm. taloudellinen mahdollisuus matkustaa ja tarpeisiin syy, miksi matkustaa. Maantieteellisen perusrakenteen lähtökohtiin kuuluu lähtöalueella se, että muodostuu matkailupalveluiden kysyntä, joka sitten voidaan kohdealueen tarjonnalla täyttää. (Vuoristo 1998, 16.) Kohdealueelta pitää löytyä valmiudet ja edellytykset ottaa matkailijat vastaan. Tarjonnan pitäisi olla kattavaa suhteessa edellytyksiin, eli kohdealueen tarjontaa ohjaavat alueen luontaiset ja rakennetut puitteet. (Vuoristo 1998, 16.) Kohdealue on se paikka, mihin matkustetaan, ja se on

10 7 saavutettavissa matkailureittien ja kulkumuotojen avulla, eli kysynnän ja tarjonnan liittävät yhteen maa-, vesi- ja ilmaliikenteen verkostot. (Vuoristo 1998, 19.) Kohdealueella olevalla attraktiolla tarkoitetaan paikkaan sidottuja kohteita tai tapahtumia, joilla on erinäinen määrä vetovoimatekijöitä. Vetovoimatekijöillä tarkoitetaan mm. luontoa, maisemaa, kulttuuria, matkailupalveluja, historiaa ja saavutettavuutta. (Aho 1994, 38.) Matkailua ohjaa tietty toiminta-ajatus, joka perustuu liikkeelläoloon, kohteen vaihtamiseen ja matkalla saataviin elämyksiin (Vuoristo 1998, 16). Motivaation katsotaan olevan keskeinen matkailukysynnän rakenteita selittävä tekijä. Matkailutuotteilla voidaan myös luoda uusia motivaatioita matkailemiseen. (Vuoristo 1998, 41.) Matkustustarpeen ja motiivin ymmärtäminen ja kunnioittaminen on myös terveys- ja hyvinvointimatkailun lähtökohta (Matkailualan vuosikirja 2004, 78). Kun tarkastellaan tarpeita matkailumotivaation osatekijänä, on hyvä lähteä liikkeelle Maslowin paljon käytetystä tarvehierarkian mallista. Maslowin tarvehierarkian malli tarjoaa yhden melko selkeän ja loogisen tavan ymmärtää tätä monimutkaisen oloista ilmiötä. (Vuoristo1998, 41.) Maslowin tarvehierarkian malliin kuuluu viisi eri tasoa ja se on pyramidin kaltainen. Alimmalla tasolla ovat fysiologiset tarpeet, kuten nälkä ja unen tarve. Toisella tasolla alhaalta päin on turvallisuuden tarve. Kolmannelta tasolta löytyvät sosiaaliset tekijät, ihmisen tarve rakkauteen ja yhteenkuuluvuuteen. Kun noustaan neljännelle tasolle, vastaan tulee arvostuksen tarve ja ylimmällä eli viidennellä tasolla on itsensä toteuttamisen tarve. (Vuoristo1998, 42.) Mallin ajatuksena on näkemys, jonka mukaan ihmiset kykenevät oikeissa oloissa nousemaan fyysiseltä materiaaliselta tasolta korkeammalle henkiselle tasolle silloin, kun elämän jokapäiväiset välttämättömät tarpeet on tyydytetty. Siis kun fyysiset tarpeet on tyydytetty, ihmisellä on mahdollisuus toteuttaa itseään tyydyttämällä henkisiä tarpeitaan. Näihin itsensä toteuttamisen tarpeisiin voidaan lukea matkailuntarve. Ihminen haluaa vaihtelua ja kokemuksia, joita voi saada vaikkapa matkailemalla. Toteuttamalla itseään ihminen ikään kuin nousee tarvehierarkiassa alimmalta tasolta ylimmälle tasolle. Matkailun suhdanneherkkyys liittyy osittain tähän tarvehierarkian malliin. Jos yhteiskunnassa on lama ja ihmisillä rahat vähissä, täytyy heidän huolehtia ravinnon saannista ensin, ostaa ruokaa, maksaa lämmityksestä jne. Matkailla voi vasta sitten, kun rahaa jää tarpeeksi vielä peruskustannuksien maksamisen jälkeen. (Vuoristo1998, 42.)

11 8 Kun pohditaan matkailijoiden motiiveja Iso-Aholan kehittämän sosiopsykologisen nelikenttämallin mukaan, nousee esiin kaksi motivaatiotyyppiä. Ensimmäinen näistä motivaatiotyypeistä koostuu pakomotiiveista. Yksilö, jolla on pakomotiivi, haluaa paeta henkilökohtaista ympäristöään, ongelmiaan, vaikeuksiaan ja epäonnistumisiaan. Samoin hän voi haluta paeta sosiaalista vuorovaikutusympäristöään, johon kuuluvat työtoverit, perhe ja naapurit jne. Pakomotiivi nouseekin usein esiin määriteltäessä matkailijoiden motiiveja, koska turismi perustuu mm. erilaisuuden tavoitteluun ja jokapäiväisen arkielämän vastakohtien arvostamiseen. (Vuoristo 1998, 43.) Toinen näistä motivaatiotyypeistä koostuu pyrkimyksestä saada psykologisia tai sisäisiä palkintoja. Yksilö voi saada henkilökohtaisia palkintoja mm. levon, rentoutumisen ja itsensä toteuttamisen kautta eli esim. matkailemalla. Samoin hän voi saada henkilökohtaisia palkintoja ihmiskontakteista ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. (Vuoristo 1998, 43.) Hyvinvointimatkailun voidaan katsoa perustuvan mm. fysiologisiin ja henkisiin tarpeisiin. Hyvinvointimatkailun aktiivipuolta, eli liikuntamatkailua voi perustella nykyihmisen liikunnan tarpeella. Ihmiset tarvitsevat henkistä ja ruumiillista virkistystä, he haluavat hoitaa terveyttään ja urheilla sekä huvitella. (Vuoristo 1998, 42.) 3 HYVINVOINTI KÄSITTEENÄ Hyvinvointi liittyy erittäin läheisesti hyvinvointimatkailuun. Ihmiset etsivät ja haluavat lisätä psyykkistä ja fyysistä hyvinvointiaan hyvinvointimatkailun avulla. Siispä onkin perusteltua tarkkailla hyvinvointi-käsitettä ja sen sisältöä hieman lähemmin. Perinteisesti hyvinvointi-käsite on liitetty pitkälti hyvinvointiyhteiskuntaan ja sen tarkasteluun mm. kuntapolitiikassa. Monilla asioilla on vaikutusta hyvinvoinnin muodostumiseen. Hyvinvoinnin muodostumiseen arkielämässä vaikuttavat mm. aineellinen hyvinvointi, asuinpaikka, elämänhallinta ja tulevaisuuden näköalat. (Heikkilä 2002, 6.) Hyvinvointi on käsitteenä ristiriitainen ja sillä voidaan ymmärtää monia asioita. Yleisesti voidaan todeta hyvinvoinnin muodostuvan elämässä tapahtuvista hyvistä ja huonoista asioista. Hyvinvointi on yksilöllinen kokemus jonka muodostumiseen vaikuttavat toiset ihmiset, sosiaaliset suhteet ja

12 9 ympäröivä yhteisö. Hyvinvointi voidaan ymmärtää ihmisten elämäntilanteena ja se on suhteellinen kuvaaja. Lisäksi ymmärrys hyvinvoinnista vaihtelee ajan, paikan ja yksilöiden mukaan. Se, mitä ennen pidettiin hyvänä ja tavoiteltavana elämisen tasona, voi nykypäivänä tuntua toisarvoiselta ja huonolta. Yksilöiden välillä lienee myös suuret erot hyvinvoinnin kokemisessa. Toinen löytää elämäänsä sisältöä ja iloa pienistäkin asioista, kun taas toiselle ei riitä mikään. (Heikkilä 2002, 18.) Psyykkisellä hyvinvoinnilla tarkoitetaan olotilaa, jossa yksilö kokee olleensa viimeksi kuluneiden neljän viikon ajan parhaimmillaan rauhallinen ja mielialaltaan onnellinen ja heikoimmillaan hermostunut ja masentunut. Toimeentulon katsotaan vaikuttavan yksilön hyvinvointiin merkittävästi. Eroja suhtautumisessa taloudelliseen tilanteeseen sukupuolten välillä löytyy. Taloudellisen tilanteen niukkuudesta huolimatta naiset kokevat psyykkisen hyvinvointinsa paremmaksi kuin miehet. Tähän uskotaan vaikuttavan naisten kyvyn selviytyä arkielämän rooleista paremmin kuin miehet. (Heikkilä 2002, 60, 61.) 1990-luvun lama on jättänyt pitkän varjonsa ihmisten elämään, vaikuttanut arkeen ja selviytymiseen sekä osiltaan nakertanut hyvinvointiyhteiskuntaa. Eriarvoistuminen on kasvanut suhteellisen voimakkaasti. Talouden lähdettyä vähitellen kasvuun, on huomattu kaksi eriytymistekijää: tuloerojen kasvu ja alueellinen eriarvoistuminen. Alueellinen eriarvoistuminen näkyy mm. alueiden väestörakenteiden muutoksina. Tuloerojen on todettu rajoittavan ihmisten valintoja ja estävän täysimääräistä osallistumista poliittiseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen elämään. (Heikkilä 2002, 17,18.) Käsiteltäessä hyvinvoinnin muodostumistapoja puhutaan tarpeiden korostamisen näkökulmasta ja resurssipainotteisesta näkökulmasta. Tarpeiden korostamisen näkökulma lähtee yksinkertaisesti siitä ajatuksesta, että ihmisillä on erilaisia tarpeita, joita he pyrkivät tyydyttämään. Resurssipainotteinen näkökulma puolestaan tarkastelee voimavaroja, joilla ihminen voi ohjata ja hallita elinolojaan. Näitä resursseja ovat mm. raha ja psyykkinen energia. Kun resursseja on tarpeeksi ja niitä pystyy käyttämään, niin on oletuksen mukaan hyvinvoiva. Käytännössä hyvinvoinnin kokemiseen liittyy oleellisesti kuitenkin myös se seikka, miten yksilö näitä resursseja osaa käyttää ja mihin hän niitä käyttää. (Heikkilä 2002, 18,19.)

13 10 4 KYLPYLÄMATKAILU HYVINVOINTIMATKAILUN PERUSTANA Maailman matkailumarkkinoilla syntyneen well-boomin taustalla on perinteinen kylpylähoito, jonka perustana on ihmisen halu edistää terveyttään ja tarve helliä ja hoivata itseään. Wellnessmatkailutarjonta nojaa siis tuhatvuotisiin kylpyläkulttuurin perinteisiin. Suurimmillaan kylpylämatkailun suosio oli 1800-luvun aikana. Tällöin kylpyläelämä oli yläluokan etuoikeus ja kylpylähoidoista nautittiin erityisesti eurooppalaisissa kylpylöissä. (Matkailualan vuosikirja 2004, 76, 82.) Suomessa terveyslähteiden aikakausi alkoi 1700-luvulla. Näistä terveyslähteistä haettiin terveyttä ja hoitoa erilaisiin vaivoihin. Suomalaisten kylpylöiden ajatuksena oli tarve löytää apu sairauksiin, edistää terveyttä sekä hoivata itseään. (Matkailualan vuosikirja 2004, 83.) Terveyskylpylöitä oli mm. Turussa, Naantalissa, Helsingissä ja Iisalmella. Suomessakin kylpylämatkailun suosio oli suurimmillaan 1800-luvulla. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen pelkkä terveydenhoito koettiin riittämättömäksi ja palveluja monipuolistettiin viihdepalvelujen suuntaan. Monien kylpylöiden toiminta päättyi 1930-luvulla, mutta 1980-luvun loppupuolella kylpylämatkailun suosio kasvoi uudestaan. Eri puolella Suomea onkin nykyään suuria virkistyskylpylöitä, jotka panostavat mm. monipuoliseen allasosastoon ja korkeatasoiseen hotelli- ja ravintolatoimintaan. (Matkailualan vuosikirja 2004, ) Suomessa kylpylät ovat profiloituneet terveyskylpylöiksi, virkistyskylpylöiksi tai kuntoutuskeskuksiksi. Jos suomalaisia kylpylöitä katsotaan Keski-Euroopan standardien kautta, on Suomessa ylellisiä kylpylähotelleja vain kaksi, Naantalin ja Haikon kylpylät. Nämä kaksi edustavat todellista wellness-tarjontaa, kun muut lukeutuvat hyvinvointi eli well-being matkailuun. Nämä perinteisellä linjalla jatkavat terveyskylpylät ja kuntoutuskeskukset ovat erikoistuneet toteuttaman niin työssäkäyvien kuin ikääntyneidenkin kuntoutusta, henkisen hyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja elämänhallinnan palveluja. (Matkailualan vuosikirja 2004, ) 5 HYVINVOINTIMATKAILU KÄSITTEENÄ Tässä opinnäytetyössä hyvinvointimatkailukäsitteellä tarkoitetaan matkailua, joka tuottaa matkailijoille hyvää oloa, joka jatkuu vielä matkan jälkeenkin. Käsitteen määritel-

14 11 mään kuuluu myös se, että hyvinvointimatkailu ei ole sairautta parantavaa eikä kuntoa korjaavaa vaan matkailijan terveydentilaa ylläpitävää, edistävää ja vireyttä antavaa. Hyvinvointimatkailun katsotaan olevan sellaista, joka tuottaa asiakkaalle yksilöllistä ja kokonaisvaltaista hyvää oloa, ja se voi olla sekä fyysistä että psyykkistä vireyttä antavaa. Tämän työn hyvinvointimatkailun määritelmä perustuu matkailun osaamiskeskuksen Mosken määritelmään. (Matkailun verkosto-osaamiskeskus, toimintasuunnitelma 2004.) Tässä työssä nostetaan esille wellness-, terveys-, kylpylä-, liikunta ja luontomatkailu osana hyvinvointimatkailun kokonaisuutta. Ne käsitetään hyvinvointimatkailuun kuuluviksi matkailunmuodoiksi. Hyvinvointimatkailu on matkailun uusi teema, jonka ennustetaan olevan tulevaisuudessa yksi nopeimmin kasvava matkailun ala. Perinteiseen kylpylätarjontaan pohjautuvaa hyvinvointia sekä edistävää että ylläpitävää matkailupalveluiden tarjontaa voidaan kutsua hyvinvointimatkailuksi. Suomessa hyvinvointimatkailusta puhuttaessa viitataan pääsääntöisesti viihdekylpylöihin ja niihin lisättyihin viihde-ulottuvuuksiin (Arola 2005, 94). Lähtökohtana kylpyläpalveluihin liitettävissä lisäpalveluissa on matkailijan henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lisääminen. Liikuntaan, ravitsemukseen ja terveydentilaan liittyvät tiedolliset tuotteet täydentävät hyvinvointimatkailutarjontaa. (Matkailualan vuosikirja 2004, 88.) Terveys- ja hyvinvointimatkailu ovat terveyttä ja hyvää oloa lisääviä matkailunmuotoja, jossa henkisen vireyden ja terveyden hoidolla on suuri merkitys (Matkailualan vuosikirja 2004, 81). Hyvinvointimatkailuun kuuluu kokonaisvaltainen huolehtiminen asiakkaan hyvinvoinnista. Tätä kokonaisvaltaista hyvinvointia voidaan matkailun keinoin tavoitella vaikkapa hakemalla rauhaa luonnosta, liikkumalla aktiivisesti, ottamalla hoitoja kylpylässä, kokeilemalla omia rajoja seikkailumatkailussa, osallistumalla terveellisen ruokavalion kurssille ja jouten olemalla. (Verhelä, Lackman 2003, 140.) Joutenolon voidaan ajatella olevan nykyihmiselle mielenterveydestä huolehtimista. Kiireisessä arjessa ihmisen tarvitsee antaa tilaa itselleen, mutta pysähtyminen ja itsensä kohtaaminen voi olla vaikeaa. Tämä tarve luo kysynnän, jonka pohjalta tuotetaan ohjattuja itsensä etsimiseen ja joutenoloon tarkoitettuja matkailupalveluita. (Verhelä, Lackman 2003, 144.) Se, mitä milloinkin hyvinvoinnin eteen tehdään, määräytyy jokaisen matkailijan omista tarpeista ja henkilökohtaisista tavoitteista (Verhelä, Lackman 2003, 140).

15 12 Hyvinvointiajatteluun matkailussa liittyy olennaisena osana itsestä ja omasta terveydestä huolehtiminen. Elämän ymmärtämisen ja itseensä panostamisen markkinat ovat avautuneet ja kasvavat nopeasti. Tänä päivänä elämänrytmi on kiireinen ja työelämässä loppuun palaminen tavallista. Masennus ja muut mielenterveyden ongelmat ovatkin lisääntyneet. Nämä tekijät ovat osaltaan pakottaneet ihmisiä pohtimaan arvojansa uudelleen. Yksilön pitää pystyä tekemään itselleen myönteisiä valintoja, koska itsensä huomioiminen ja omaan olemiseen keskittyminen vaatii tilaa ja aikaa. (Verhelä, Lackman 2003, 140.) Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien palveluiden ja tuotteiden kysynnän syynä voidaan nähdä: elämänrytmin muutos, henkisen hyvinvoinnin arvostuksen nousu ja taloudellisen riippumattomuuden lisääntyminen (Matkailualan vuosikirja 2004, 76). Teollisuusmaiden väestö ikääntyy ja se merkitsee tulevaisuudessa keskimääräistä vanhempia, mutta terveitä ja hyväkuntoisia ihmisiä, jotka kuitenkin vaativat ikänsä puolesta erityistä huomiota itselleen. Osa matkailun uusista innovaatioista ja ilmiöistä, kuten hyvinvointimatkailu, johtuukin kuluttajien muuttuvista demografisista tekijöistä, kuten ikääntymisestä. Tulevaisuuden turisti etsii materialismin lisäksi aineetonta hyötyä, terveellisyyttä, tasapainoa ja erilaisia merkityksiä elämään. (Arola 2005, 94.) Eurooppalainen ihminen elää muutosten aikakautta, missä epävarmuus ja huoli tulevasta kuormittavat jokapäiväistä jaksamista ja hyvinvointia. Elämäntyyli on vaativa ja elämä voidaankin kokea jatkuvien suoritusten sarjana. Velvollisuudet voivatkin vallata koko elämän ja silloin mielekkyys vähenee ja voimat loppuvat. Työelämän asettamat vaatimukset voivat olla todellisessa ristiriidassa ihmisen muiden elämänalueiden kanssa. (Matkailualan vuosikirja 2004, 76.) Kaikki tämä väsyttävyys, turvattomuus ja levottomuus ohjaavat ihmisiä etsimään tasapainoa, elämänhalua, mielekkyyttä ja mielenrauhaa arvomaailmasta. Ihmiset voivat hakea vaihtoehtoista tapaa elää ja miettiä, mikä todella on tärkeää omassa elämässä. Matkailubisneksen onneksi terveyttä ja henkistä vireyttä vaalitaan yhä enemmän matkailemalla: kokemalla, levolla ja virkistyksellä. Matkailu onkin oivallinen tapa ottaa aikalisä arjesta. (Matkailualan vuosikirja 2004, 77.)

16 13 6 TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN TEHTÄVÄT Ilman tulevaisuutta toiminnalla on vaikea nähdä olevan merkitystä ja asioita tehdäänkin sen vuoksi, että tulevaisuus saisi määrätyn muodon. Tulevaisuudentutkimuksen päämääränä on löytää, tutkia, arvioida ja ehdottaa todennäköisiä, mahdollisia ja toivottavia tulevaisuuksia. Tulevaisuudentutkijat analysoivat sitä, mihin muutoksiin ihmiset pystyvät vaikuttamaan ja mihin muutoksiin taas ei voida vaikuttaa. Tulevaisuudentutkimus pyrkii vaikuttamaan paremman maailman synnyttämiseen vaikuttamalla tekoihin ja päätöksiin mm. yhteiskunnallisen keskustelun kautta. (Kamppinen, 2002, 299,300.) Tulevaisuudentutkimus tutkii sitä, millaisilla päätöksillä ja toimenpiteillä voidaan mihinkin mahdolliseen maailmaan pyrkiä nykyhetkestä käsin (Kamppinen 2002, 26). Tulevaisuudentutkimuksen tehtävänä on mm. mahdollisten tulevaisuuksien tutkiminen. Rikkomalla perinteisen ajattelun rajoja haetaan nykyiselle kehitykselle erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja. Luovissa vaihtoehdoissa nykyiset ongelmat muutetaan mahdollisuuksiksi. Tulevaisuudentutkijat ilmaisevat mahdollisia tulevaisuuksia pyrkimyksenään laajentaa yksilöllisten ja yhteiskunnallisten vaihtoehtojen kirjoa. Tulevaisuudentutkimuksen tehtävänä on todennäköisten tulevaisuuksien tutkiminen ja tulevaisuuskuvien tutkiminen. Tulevaisuudentutkijat selittävät ihmisten käyttäytymistä nykyhetkessä tulevaisuuskuvilla, koska tulevaisuuskuvat vaikuttavat siihen, miten ihmiset sopeutuvat tulevaisuuteen ja muokkaavat sitä. (Kamppinen 2002, 301.) Tulevaisuudentutkijat joutuvat arvioimaan inhimillisiä päämääriä ja arvoja tutkiessaan toivottavia tulevaisuuksia. Tulevaisuudentutkimukseen kuuluu historiallisten kehityspolkujen tutkiminen. Nämä kehityspolut ovat antaneet suuntaa nykykehitykseen ja niistä halutaan saada tietoa. (Kamppinen, 2002, 302.) 6.1 Strateginen tulevaisuustyöskentely yritysjohdon työkaluna Tulevaisuudentutkimus on yritysjohdon strateginen työkalu. Useat menestyvät yritykset ovat omaksuneet strategisen tulevaisuustyöskentelyn osaksi toteutettavia toimintoja. (Mannermaa 2004, 11.) Strategiatyöskentelyn suorittaa ylin johto, yleensä johtoryhmä. Alemmat tasot sekä toteuttavat valittuja strategioita käytännössä, että tuottavat ainesta ylimmän johdon strategiatyös-

17 14 kentelyyn. (Mannermaa, 2004, 186.) Tulevaisuudessa nähdään sekä lupaavia mahdollisuuksia että arveluttavia uhkia. Yritys ennakoi sitä, mitä sen tulisi tehdä, jotta tulevaisuus toteuttaisi sen arvokkaina pitämät päämäärät ja välttäisi uhkakuvat. (Kamppinen 2002, 9.) Jokainen yritysjohtaja joutuu tekemään päätöksiä päivittäin. Huomioitavaa on se, että mitä suuremmista päätöksistä on kyse, sitä merkittävämpää olisi osata arvioida niiden vaikutukset pitkälle tulevaisuuteen. Tulevaisuudentutkimus kiinnostaa niin suuryritysten kuin kuntienkin ylintä johtoporrasta. Tulevaisuudentutkimuksessa käytetään työkaluna vaihtoehtoisia skenaarioita, joiden valossa yritysten pitkän aikavälin päätöksenteko helpottuu. Absoluuttinen totuutta sillä ei kuitenkaan uskota saavan koska tulevaisuus on aina epävarmaa. (Nurmi-Rättö 2002, 12.) Skenaariot ovat merkittäviä toteutettavissa olevia mahdollisia maailmoja ja ne voivat olla joko erityisen houkuttelevia tai katastrofaalisia. Näitä skenaarioita ja niihin liittyviä toimintasuunnitelmia eli strategioita tulevaisuudentutkijat sitten luovat yhdessä asiakkaidensa kanssa eli niiden, joiden tulevaisuudesta on kyse. (Kamppinen 2002, 31, 32.) Viimeisimmät kehityksen skenaariot ja faktat ennustavat, että sellaisten matkakohteiden kysyntä kasvaa, jotka tarjoavat hyvinvointiin liittyviä tuotekokonaisuuksia (Arola 2005, 94). Paras tapa ennustaa tulevaisuutta on tehdä se itse (Kamppinen, 2002, 114). Liike-elämässä näkemys tulevasta on tärkeää, jotta yritys voi suunnitella tulevaa ja saada osansa markkinoista omakseen. Tulevaisuustiedon avulla voi orientoitua oikein sekä jakaa resursseja. Lisäksi tulevaisuustieto auttaa valitsemaan sopivat ja soveliaat ymmärryksen ja toiminnan työkalut. (Kamppinen 2002, ) Hyvään päätökseen kuuluvat päämäärätieto, voimavaratieto ja tilannetieto. Hyvä päätös edellyttää selkeää näkemystä päämäärästä, siitä mihin halutaan päätyä, sekä riittävää tilannetietoa ympäristöstä ja tulevaisuudesta, jossa päätös toteutetaan. Lisäksi hyvä päätös edellyttää tietoja toimijan käytettävissä olevista voimavaroista ja kyvystä toimia. Nämä kolme tekijää toimivat nykyaikaisen strategisen suunnittelun ajatusmallina ns. SWOT-analyysissä. SWOT-analyysiin kuuluvat toimijan voimavarojen, kilpailukyvyn, vahvuuksien ja heikkouksien kartoittaminen sekä toimintaympäristön mahdollisuuksien ja uhkia kartoittaminen. (Kamppinen 2002, )

18 Heikot signaalit Heikot signaalit ovat viime vuosina olleet mielenkiinnon kiehtovimpina kohteina tulevaisuudentutkimuksessa. Heikoilla signaaleilla tarkoitetaan ilmiöitä, jotka ovat vasta tulossa, nupuillaan, ne eivät siis ole aikaisemmin olleet olemassa eli niillä ei ole tunnistettavaa menneisyyttä. Heikko signaali ei ole trendi, vaikka siitä sellainen voi tulla. Se vahvistaa itse itseään ja muotoutuu ajan mittaan trendiksi, ehkä jopa megatrendiksi. Yritysjohtaja tavoittelee menestystä liiketoiminnassaan ja heikot signaalit ovat erityisen kiehtovia, koska uskotaan, että niiden havainnoija on muita paremmassa asemassa varautumaan uusiin ilmiöihin sekä toimimaan niiden mukaan. (Mannermaa 2004, ) Tyhjiössä heikkoja signaaleja ei synny, vaan ne syntyvät tieteellisessä, taloudellisessa, teknologisessa tai yhteiskunnallisessa yhteisössä. Idea syntyy yksittäisen henkilön korvien välissä ja tarvitaan esim. tieteellisen yhteisön tuki ja kriittinen olemus, jotta se voisi vahvistua heikoksi signaaliksi, jonkin uuden aluksi ja oivallukseksi. Menestyneiden ideoiden ja innovaatioiden taakse tarvitaan yritysjohtajia, joilla on vahva persoona ja jonkinlainen visio, sekä usko ja vahvuus pistää itsensä likoon idean puolesta. Heikko signaali on vasta muutoksen ensioire, joka tulee vahvaksi yhdistymällä toisiin signaaleihin. (Mannermaa 2004, 116.) Heikot signaalit ovat ilmiöinä sellaisia, joiden tapahtumatodennäköisyys on alhainen, mutta seurausvaikutukset suuret. Heikko signaali tulee vallitsevien järjestelmien ja viisauksien ulkopuolelta, joten se on ilmiönä outo, poikkeavakin. Heikko signaali on siis uusi idea, jota aluksi pidetään kummajaisena, mutta joka voi muodostua ajan kanssa itsestään selväksi megatrendiksi, kuten esim. internet tänä päivänä. (Mannermaa 2004, 117.) Heikko signaali osoittautuu hyvin pian ensi ilmestymisensä jälkeen joko voimistuvaksi tai kokonaan häviäväksi. Uusia ideoita ja menestystuotteita pohdittaessa tulisi ottaa huomioon ihmisten todelliset tarpeet ja elämänlaadun parantaminen. Heikon signaalin voima yrityksen näkökulmasta piilee siinä, että kun yritys on havainnut sen ensimmäisenä ja ymmärtänyt sen merkityksen, sekä toiminut sen mukaan jo silloin, kun muut sitä vielä hylkivät, saa se huomattavaa edelläkävijän etua. Heikon signaalin muututtua vahvaksi signaaliksi sen arvo romahtaa, koska megatrendin tietävät kaikki, eikä siitä voi saada enää edelläkävijän etua. On suuri henkilökohtainen riski nostaa

19 16 yrityksessä etukäteen esiin heikko signaali, johon muut eivät usko. Vaikka heikkoja signaaleita pohtimalla tehdään virheitä varmasti, kannattaa se silti, koska se on yksi todellisen innovatiivisuuden perusedellytys. (Mannermaa 2004, ) 6.3 Trendit ja trendiajattelu Trendit liittyvät tulevaisuudentutkimukseen. Trendiajattelu on ihmiselle ominainen tapa ajatella kehitystä ja tulevaisuutta. Trendeillä tarkoitetaan sellaisia nykyhetken piirteitä, joiden uskotaan voivan jatkua jollakin tunnetulla tavalla. Megatrendi on trendiä voimakkaampi mahdollisesti toteutuva malli. (Kamppinen 2002, 34.) Matkailun Edistämiskeskuksen Mekin mukaan matkailun kannalta tärkeimmiksi katsotut megatrendit ovat: kansainvälisten kriisien lisääntyminen, turvallisuushakuisuuden lisääntyminen, elämyshakuisuuden lisääntyminen ja globalisaation vahvistuminen. Näiden lisäksi kaupungistuminen ja keskittyminen lisääntyvät. (Matkailu vuonna 2020, 3.) Kun jokin asia on muuttunut tiettyä mallia noudattaen, ajatellaan sen jatkuvan samalla tavalla myös tulevaisuudessa. Samoin jos jokin asia ei ole muuttunut menneisyydessä, ei sen uskota muuttuvan tulevaisuudessakaan. Trendiajattelun peruslähtökohtina voidaankin nähdä muuttumaton muutos ja muuttumaton muuttumattomuus. Muuttumattoman muutoksen ilmiössä oletetaan tapahtuvan säännöllisiä jaksollisia vaihteluita. Rakennemuutos on ilmiö, jota trendiajattelu ei kykene hallitsemaan, koska se pitää sisällään oletuksen rakenteiden säilymisestä. (Mannermaa, 2004, ) Trendiajattelun pohjalta tehdään erilaisia ennusteita, joiden tulokset eivät voi esittää varmaa totuutta tulevaisuuden suuntaviivoista. Kuitenkin näitä esim. talousennusteita on hyödyllistä tehdä, koska ne signaloivat näkemystä itsestään. Ennusteissa kannattaa kiinnittää huomiota niiden taustalla vaikuttaviin olettamuksiin. (Mannermaa 2004, 26.) Tämän päivän toimintaympäristö, jossa yritysjohto yrittää päättää tulevaisuudestaan, on jatkuvassa muutostilassa. Elämme tietoyhteiskunnassa jota on visioitu seuraavan esim. bioyhteiskunta. Tämän hetken trendeinä voidaan pitää mobiiliteknologian mahdollistamaa riippumattomuutta. Tämä teknologiahan mahdollistaa työskentelyn missä ja milloin tahansa. Etätöitä voi tehdä kotona ja yhteydet työnantajaan sekä asiakkaisiin hoituu verkon avulla. Ihmisen itsensä vastuulle lienee jäävän se, miten hän rajaa aikansa, mihin suostuu ja mihin ei. Tämän riippumattomuuden vastapainona on maksimaalinen liikkumattomuus, paikallaan olo. Ihminen voi halutessaan linnoit-

20 17 tautua omaan kotiinsa mobiiliteknologiansa kanssa. Tämän päivän trendejä ovat myös yksilöllisyyden ja erilaisuuden korostuminen, vapaus valintoihin ja globalisaation eteneminen. (Nurmi- Rättö 2002, 14.) 7 TUTKITTAVA ILMIÖ JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tämän opinnäytetyön tehtävänä on tutkia hyvinvointimatkailun olemusta yrittäjien näkökulmasta. Tässä työssä on tarkoitus selvittää, millaisena valtakunnalliset hyvinvointimatkailupalveluiden kärkiyrittäjät näkevät hyvinvointimatkailun tällä hetkellä ja miten he näkevät sen muuttuvan tulevaisuudessa. Tässä työssä on tarkoitus selvittää myös sitä, miten valtakunnalliset kärkiyrittäjät tutkivat alan tulevaisuutta. Tutkimusmenetelmä valikoitui laadulliseksi eli kvalitatiiviseksi menetelmäksi, koska haluttiin syvällisempää tietoa haastateltavien käsityksistä hyvinvointimatkailusta. Aineisto kerättiin haastattelemalla valtakunnallisia hyvinvointimatkailun kärkiyrittäjiä. Tiedonkeruumenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu teemahaastattelu. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 9.) Haastattelulomakkeita ei lähetetty etukäteen haastateltaville hyvinvointimatkailuyrittäjille, vaan haastattelutilanteessa käytettiin lomaketta vain haastattelijan tukena. Lähdeaineistoa eli aikaisempaa tutkimustietoa hyvinvointimatkailusta löytyi suhteellisen hyvin eri teoksista. Teemahaastattelussa haastattelu kohdistetaan tiettyihin teemoihin, joista keskustellaan. Teemahaastattelu on puolistrukturoitu menetelmä siksi, koska haastattelun aihepiirit, teema-alueet, ovat kaikilla samat (Hirsjärvi & Hurme 2001, 48). Teemahaastattelu on sopiva metodi, mikäli tutkija haluaa säilyttää mahdollisuuden esittää vastausten johdosta täydentäviä kysymyksiä. Teemahaastattelu sopii myös erityisesti silloin, kun kysytään laatuina kuvattavia asioita tai kun tutkittavaa asiaa ei tunneta kovin hyvin. Teemahaastattelu auttaa kysymyksiin vastaamisessa ja edistää vastausten ymmärtämistä. Teemahaastattelussa, huolimatta strukturoidusta haastattelulomakkeesta, keskustelu voi kulkea teemoja seuraillen melko vapaasti. Valmiit kysymykset luovat kuitenkin rungon, joka varmistaa haastattelun loogisen etenemisen. Yllättävän vastauksen kuullessaan tutkijalla on teemahaastattelussa mahdollisuus heti reaaliajassa udella sen syitä, taustatietoja ja perusteluja. (Kyselevät tutkimustavat: teemahaastattelu, 3.)

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Risto Hietala 10.11.2009 Miksi Valio Olo? Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Valio-konsernin visio 2015 määrittää vahvasti Valion tahtotilaa Valio on alansa johtava brändi Suomessa

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Mikko Rautiainen Erikoissuunnittelija, Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita Talouden alamäki, maaseudun

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.01.2010, TahkoSpa, Nilsiä Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta MEGATRENDEJÄ Yeoman, Ian (2008). Tomorrow s Tourist. Scenarios and Trends.

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Vihreää hyvinvointia: Testi luonnon hyvinvointivaikutuksista N=33 Hyvinvointia, mutta miten? Teknologialla? Lääkkeillä? Luonnolla? Ihminen edellä

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta

Muuttuva ilmasto haaste matkailulle. Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Muuttuva ilmasto haaste matkailulle Ilmastoskenaariot matkailuyrittämisen näkökulmasta Ilmastonmuutos ja matkailu Luontoon perustuva matkailu muita matkailun muotoja herkempi muutoksille Luontomatkailu

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Ranska SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Kyse on kalastuskohteista ja paikoista, Ei rajoista tai hallinnasta

Kyse on kalastuskohteista ja paikoista, Ei rajoista tai hallinnasta Kalastusmatkailun merkitys ja tulevaisuus Kyse on kalastuskohteista ja paikoista, Ei rajoista tai hallinnasta Kalastuslain 2012 - - 2014 henki ratkaisee Vaikuttavuusulottuvuudet 1. Taloudelliset 2. Tiedolliset

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3. Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät sen avulla yrityksensä

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

4eventin palvelut Långvikissa

4eventin palvelut Långvikissa 4eventin palvelut Långvikissa Fyysinen hyvinvointi Kehon ikä -kartoitus Lähtölaukaus elämänpituiselle hyvinvointimatkalle Kehon ikä -kartoitus on kokemuksemme mukaan motivoivin yksilötason terveyskunnon

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Finrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi

Finrelax - luonnollista hyvinvointia. Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi Finrelax - luonnollista hyvinvointia Suomi kansainvälisesti tunnetuksi hyvinvointimatkailukohteeksi Sisältö Finrelax -hyvinvointimatkailustrategia: Visio Missio Ydinviesti Painopistealueet Finrelax -kasvuohjelma

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA KOULUTUS TULEVAISUUDESSA Lukio Suomessa - Tulevaisuusseminaari 3.4.2014 Johanna Ollila, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto TULEVAISUUDENTUTKIMUS Havainnointia mm. tilastot,

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka Anne Kalliomäki Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka JOS KESKI-SUOMI OLISI TUNNE! MIKÄ TUNNE SE OLISI?! PUNAINEN LANKA Tarinakone valmentaa yrityksiä tarinallistamaan

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4

Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4 Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4 Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterin tarjoamat palvelut ideoiden jatkotyöstöön Lisää liikevaihtoa ja uusia asiakkaita venäläisistä

Lisätiedot

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet Päivi Voima Senior Researcher Hanken Missä olemme tänään? Riippuu keneltä kysyy Myynti 4P Customer experience Segmentointi B2C CRM Asiakkuudet Palvelut Sosiaalinen

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Palvelumuotoilun perusteet. Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki

Palvelumuotoilun perusteet. Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki Palvelumuotoilun perusteet Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki Mitä palvelumuotoilu on Keskeiset käsitteet Miksi se on olennaista Kehittämisen malli Kuka: Sami Oinonen, Kirkkonummi, kalliokiipeilijä,

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys. - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50

Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys. - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50 Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50 TNS 2014 1 Kuinka tärkeää? 2 Mitkä asiat? 3 Vaikuttaako? TNS 2014 2 76% TNS Gallupin tutkimus

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 4.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu Ammattitaitovaatimukset w valmistautuu

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä. Ratkaisun paikka 2013. Anni Vepsäläinen 14.5.2013

Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä. Ratkaisun paikka 2013. Anni Vepsäläinen 14.5.2013 Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä Ratkaisun paikka 2013 Anni Vepsäläinen 14.5.2013 Esityksen rakenne Lyhyt yrityksen ja sen taustan esittely Vastuuajattelu Diacorissa Yritysjohdon roolista yritysvastuussa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot