VÄLIHAASTATTELURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VÄLIHAASTATTELURAPORTTI"

Transkriptio

1 Kehittämiskeskus Tyynelän Pelissä-osahankkeen VÄLIHAASTATTELURAPORTTI Sidosryhmien näkemyksiä osaamisestaan peliongelmien tunnistamisessa ja hoidossa, sekä yhteistyöstä Pelissä-osahankkeen kanssa Kehittämiskeskus Tyynelä Pelissä-osahanke Kaija Smolander ja Sari Naappi 0

2 Sisältö JOHDANTO... PELISSÄ-HANKE... VÄLIHAASTATTELUJEN TARKOITUS JA MENETELMÄT... VÄLIHAASTATTELUN TULOKSET Ongelmapelaamisen tiedostaminen ja puheeksiotto Keinot tunnistaa ja puheeksiottaa Palveluihin ohjautuminen Ongelmapelaajia kohtaa ja hoitaa Jatko-ohjaus Asiakkaana ongelmapelaaja ja ongelmapelaajan läheinen Tyypillinen asiakas Ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen tarjotut palvelut Ongelmapelaajien ja heidän läheistensä kanssa työskentely Erityishuomio..... Tarjotun avun arviointi..... Saatu palaute.... Ongelmapelaajien ja heidän läheistensä palveluiden kehittäminen..... Kehittämisenkeinot..... Palvelupolku..... Ehkäisevä työ Ongelmapelaajien ja heidän läheistensä kanssa tehtävään työhön saatu tuki Esimiesten tuki Ongelmapelaamiseen liittyvä tietotaito Erityisosaaminen Lisätiedon lähteet Materiaali Yhteistyö muiden yksiköiden kanssa Yhteistyö Pelissä-hankkeen kanssa Pelissä-hankkeelta saatu tuki Tiedottaminen Pelissä nettisivut Oma rooli...

3 .9 Yhteistyön eteneminen... 5 POHDINTA... Lähteet... 6 Liite... 7

4 JOHDANTO Rahapelien tarjonta on laajentunut vuosi vuodelta. Internet ja ympäri vuorokauden avoinna olevat palvelut ovat lisänneet pelaamisen mahdollisuuksia. Yhteiskuntamme on viihteellistynyt ja puoltaa kuluttamisenkulttuuria. Aikaamme kuuluu lisääntynyt vapaa-aika ja yksilön vapaus. Saamme mm. lukea iltapäivälehdistä sankaritarinoita pokeripöydissä toisten kustannuksella äkkirikastuneista kauniista ja rohkeista ihmisistä. Me suomalaiset olemme innokkaita rahapelien pelaajia kansainvälisestikin mitattuna. Emme silti käyttäisi näin paljon aikaa ja rahaa pelaamiseen, ellei sitä olisi tehty meille niin tavattoman helpoksi. Rahapelien haitoista tulisi tiedottaa nykyistä enemmän. Nuorella iällä aloitettu rahapelaaminen on vakavasti otettava peliongelman riskitekijä. Nuorten aivojen kehitys on vielä kesken, ja ne ovat herkempiä runsaan pelaamisen aiheuttaman mielihyvän aikaan saamalle riippuvuudelle. Suomessa rahapelaamisen ikäraja on 8 -vuotta, poikkeuksena RAY:n raha-automaattipelit, joiden pelaamisen ikäraja nousee 5-vuodesta 8-vuoteen vasta kesällä 0. Vuoden 00 kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulua käyvistä pojista jopa 0 prosenttia oli pelannut rahapelejä vähintään kerran viikossa. Rahapelaaminen oli yleisintä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten keskuudessa. Pojat olivat pelanneet kaikissa oppilaitoksissa selvästi enemmän kuin tytöt. Rahapelaamisesta aiheutuneet ongelmat vaihtelevat satunnaisista pikavipeistä vakaviin, jopa itsetuhoisiin ongelmiin. Pakkomielteisesti pelaavalle kaikki on kaupan, niin omaisuus, aika, arvot, terveys kuin ihmissuhteet. Ihminen saattaa pystyä pitämään vaikeankin peliongelmansa vuosikausia salassa läheisiltään. Koska ongelmapelaajat ovat varsin heterogeeninen ryhmä, eikä peliongelma näy ihmisestä päällepäin, sen tunnistaminen ja puheeksiotto voidaan kokea hankalaksi. Meillä ei esimerkiksi ole totuttu puuttumaan ihmisen rahankäyttöön, vaan talousasioiden koetaan olevan jokaisen yksityisasia. Pelaaminen saattaa hukkua rinnakkaisongelmien, kuten liiallisen päihteiden käytön tai mielenterveysongelmien varjoon. Rahapeliongelman määrittelyyn ei myöskään ole olemassa luotettavaa mittaria, koska yksilölliset erot voivat vaihdella merkittävästi sen suhteen onko ihmisen pelaamiseen käyttämä aika ja raha hänelle haitallista. Ongelmapelaajien ja heidän läheistensä tuen ja hoidon haasteena Suomessa vielä on, ettei sitä ole juurikaan tarjolla, tai siitä ei tiedetä edes paikallisessa palvelujärjestelmässä saati yleisemmin. Suomessa peliongelman hoidon järjestäminen on ensisijaisesti kuntien vastuulla, mutta hoitoa on tarjolla myös joissain kolmannen sektorin tuottamissa erityispalveluissa. Ongelmapelaamista hoidetaan pääasiassa päihde- ja mielenterveysyksiköissä. Kuitenkin yhä edelleen sosiaali- ja terveysalan työntekijöillä olisi tarve pelierityiseen lisäkoulutukseen.

5 PELISSÄ-HANKE Pelissä-hanke on vuosille ajoittuva Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittama Keski- ja Itä-Suomen ongelmapelaajien hoidon kehittämis- ja tutkimushanke. Hankkeen toimijoina ovat Kehittämiskeskus Tyynelä, Kuopion Kriisikeskus ja Sovatek-säätiö (entinen Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö), joka hallinnoi koko hanketta. Kehittämiskeskus Tyynelän Pelissä -osahankkeessa toimii kaksi työntekijää, projektisuunnittelija ja koulutussuunnittelija. Osahankkeen pilottikaupunkeina ovat Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna ja Varkaus, joissa hanke toteutetaan yhteistyössä mm. hankealueen psykososiaalistenpalveluiden kanssa. Yhteistyötahoina toimivat lisäksi alueelliset ja valtakunnalliset peli-, päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankkeet ja järjestöt, sekä Riippuvuusklinikka Tyynelä, Koulutuskeskus Agricola ja Mikkelin ammattikorkeakoulu.. Kehittämiskeskus Tyynelän Pelissä osahankkeen tavoitteet: Ongelmapelaajien avohoidon ja vertaistuen kehittäminen Ongelmapelaajien läheisten tuen kehittäminen Alueellisten palvelupolkujen kehittäminen Ammattihenkilöstön tietotaidon lisääminen moniportaisella koulutuksella Taulukko. Kehittämiskeskus Tyynelän Pelissä-osahankkeen tavoitteet VÄLIHAASTATTELUJEN TARKOITUS JA MENETELMÄT Välihaastattelujen tarkoituksena oli tehdä Kehittämiskeskus Tyynelän Pelissä -osahankkeen väliarviointi. Haastatteluilla selvitettiin osahankkeen keskeisimpien yhteistyökumppaneiden näkemyksiä siitä, kuinka ongelmapelaamisen tiedostaminen ja puheeksiotto, sekä ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen tarjottavat palvelut olivat muuttuneet Pelissä-hankkeen aikana. Lisäksi selvitettiin kuinka Pelissä-hanke oli tukenut haastateltavien ongelmapelaamiseen liittyvää tietotaitoa, ja millaiseksi haastateltavat olivat kokeneet yhteistyön hankkeen kanssa. Hankkeen alussa kesällä 008 pilottipaikkakunnilla tehtiin välihaastattelun kaltainen alkuselvitys. Alkuselvityksen haastattelulomakkeen suunnittelun pohjan oli käytetty Turjan (006) tutkimusta: Kuntien käytännöt ja tiedon taso rahapeliongelmaisten hoidossa. Välihaastatteluja varten alkuselvityksen haastattelulomake muokattiin tarkoituksenmukaiseksi. Osahankkeen väliarviointia rakennettiin vertaamalla näiden kahden haastattelun tuloksia. Projektisuunnittelija ja koulutussuunnittelija haastattelivat yhteensä yhteistyökumppania hankkeen pilottikaupungeista. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa kaksi on esitetty paikkakunnittain ne työyksiköt joissa välihaastattelu tehtiin. Haastatteluajankohdat sovittiin haastateltavien kanssa etukäteen, ja haastateltavat saivat välihaastattelukysymykset sähköpostitse ennen varsinaista haastattelua. Haastattelut tehtiin välisenä aikana haastateltujen työyksiköiden tiloissa. Haastattelut koostuivat :sta ongelmapelaamisen tunnistamiseen, hoitoon, erikoisosaamiseen ja koulutukseen sekä hanketyöskentelyyn liittyvästä kysymyksestä (liite ). Haastatteluissa esitetyt kysymykset olivat avoimia, joihin haastatellut saivat vastata omin sanoin. Haastattelut kestivät 5

6 minuutista ½ tuntiin. Työnjakona oli, että toinen hankkeen työntekijöistä haastatteli ja toinen kirjasi vastaukset joko käsin tai suoraan kannettavalle tietokoneelle. Haastatteluista kolme projektisuunnittelija kävi tekemässä yksin, jolloin hän nauhoitti haastattelut ja litteroi ne myöhemmin. Haastateltujen työyksiköt Mikkelin A-klinikka Mikkelin mielenterveysyksikkö Mikkelin talous- ja velkaneuvonta Pieksämäen päihde- ja mielenterveysyksikkö (päihdepoliklinikka) Pieksämäen päihde- ja mielenterveysyksikkö (psykiatrianpoliklinikka) Pieksämäen vammaispalvelut Savonlinnan A-klinikka Savolaiset selviytyjät ry Varkauden A-klinikka Varkauden lasten ja nuortenkeskus Nikula Varkauden psykiatrianpoliklinikka Taulukko. Välihaastatteluun haastateltujen työyksiköt VÄLIHAASTATTELUN TULOKSET Välihaastattelu toi esiin sen, miten Kehittämiskeskus Tyynelän Pelissä -osahanke oli kahden vuoden aikana edennyt pilottikaupungeissa, ja mihin asioihin sidosryhmien mielestä hankkeen tulisi viimeisenä toimintavuotena kiinnittää huomiota. Seuraavassa esitetään välihaastattelun tulokset.. Ongelmapelaamisen tiedostaminen ja puheeksiotto Yhdestätoista haastatellusta yhdeksän koki, että viimeisen kahden vuoden aikana ongelmapelaamisen tiedostaminen ja puheeksiotto olivat lisääntyneet heidän työyksikössään. Kolme haastateltavaa mainitsi, että nykyisin pelaamisen puheeksiotto oli normaali käytäntö. Haastatelluista yksi kertoi peliongelman olleen enemmän esillä työyhteisössään ja puheeksioton näin ollen tehostuneen, ja toinen työntekijä totesi vievänsä Pelissä-hankkeen prosessikoulutuksen antia työtoverilleen ja pitävänsä keskustelua aiheesta muutoinkin yllä. Yksi haastatelluista kertoi olleensa mukana Pelissä-hankkeen kokoamassa paikallisessa ongelmapelaajien ja heidän läheisten palvelupolkujen kehittämistyöryhmässä (Pokery) toimensa alusta asti. Hänen kohdallaan tiedostaminen ja puheeksiotto ei ollut merkittävästi muuttunut, vaan hän oli pyrkinyt viimeisen puolentoista vuoden aikana ottamaan pelaamisen puheeksi kaikkien asiakkaittensa kanssa. Kaksi haastatelluista nosti esiin, että ennen Pelissä-hankkeen kanssa aloitettua yhteistyötä peliongelma oli heidän työyhteisöissään aiheena suhteellisen vieras ja suurin osa yksiköiden työntekijöistä oletti, ettei heillä juurikaan asioi ongelmapelaajia tai heidän läheisiään. Koulutuksen ja Pokery:en kautta tietoisuus ja puheeksiottaminen olivat lisääntyneet. Yksi haastateltu mainitsi, ettei ongelmapelaajien hoito aiemmin edes kuulunut heidän yksikölleen. Kahdella työntekijällä oli mielikuva, että henkilöt jotka kokevat tarvitsevansa apua peliongelmaansa hakeutuvat nimenomaan haastateltujen työyksiköiden tarjoaman 5

7 palvelun piiriin. Toisaalta nämä haastatellut totesivat, että myös muilta kuin liiallisen pelaamisen vuoksi hoitoon hakeutuneilta oli aktiivisemmin alettu kysymään pelaamisesta. Yksi haastateltu luonnehti, että itse muisti aiempaa rohkeammin ottaa pelaamisen puheeksi asiakkaittensa kanssa, mutta voisi jakaa prosessikoulutuksessa saamaansa tietoa enemmän työyhteisölleen. Tunnistaminen ja puheksiotto on lisääntynyt 9 Pysynyt samana Omalla kohdalla on lisääntynyt Ei tarvitse tunnistaa Kysyminen on normaalia ja luonnollista Lisätty yksikkön päivystyshaastatteluun Kuvio. Haastateltujen näkemys siitä, kuinka ongelmapelaamisen tiedostaminen, tunnistaminen ja puheeksiotto ovat muuttuneet kahden viimeisen vuoden aikana heidän työyksikössään.. Keinot tunnistaa ja puheeksiottaa Haastatelluista kuusi kertoi kysyvänsä pelaamisesta yksikköönsä hakeutuneilta asiakkailta yleensä muun alkutilanteen kartoituksen lomassa. Yksi haastateltu tähdensi, että asiakkaan pelaamiseen liittyvä kysymys oli lisätty heidän yksikössään käytössä olevaan päivystyshaastatteluun. Toinen haastateltu totesi pelaamisesta kysymisen olevan helppoa, koska yksikössä käyvillä ihmisillä oli muutoinkin niin erilaisia elämän pulmia. Haastateltu pohti, että heidän yksikössään pelaamisen puheeksiotto oli varmasti luontevampaa, kuin esimerkiksi lääkärin vastaanotolla. Aiheesta kysyminen oli selkeästi aiempaa aktiivisempaa, korosti yksi haastatelluista. Kaksi haastateltua kertoi käyttävänsä puheeksioton tukena teemaan liittyviä oppaita ja toiset kaksi mainitsi käyttävänsä toisinaan puheeksiottoon Lie Bet - kysymysparia. Kaksi haastateltua sanoi pelaamisen otettavan puheeksi silloin, jos asiakkaan tilanteessa oli viitteitä liialliseen pelaamiseen esimerkiksi taloudellisten vaikeuksien tai sekaisin olevan päivärytmin vuoksi. Kolme haastateltua selitti pelaaminen tulleen yleensä puheeksi siinä tapauksessa, että asiakas otti asian itse esille... Palveluihin ohjautuminen Kuusi haastateltua totesi ongelmapelaajien pääasiassa hakeutuvan oma-aloitteisesti tai läheisensä ohjaamana avun piiriin. Asiakkaita ohjautui hoitoon myös sosiaalitoimen, perus-, opiskelu- ja työterveyshuollon sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden kautta. Yhden haastateltavan yksikköön asiakkaat ohjautuivat lähetteellä. Kolme haastateltua kertoi ihmisten, joilla oli pelaamisesta johtuvia ongelmia, ohjautuneen heidän yksikköönsä ensisijaisesti jonkin muun ongelman vuoksi. Näiden ihmisten kohdalla peliongelma tuli ilmi alkuhaastattelussa tai hoidon myöhäisemmässä vaiheessa. Yhteen yksikköön asiakkaita oli ohjautunut myös valtakunnallisen auttava puhelimen Peluurin kautta... Ongelmapelaajia kohtaa ja hoitaa Kysyttäessä kuka tai ketkä ensisijaisesti kohtaavat ja/tai hoitavat ongelmapelaajia ja heidän läheisiään, vastasi kolme haastateltua olevansa itse työyksikössään se työntekijä jolle pelaajat ja pelaajien läheiset ohjautuivat. Viisi haastateltua kertoi kaikkien yksiköittensä työntekijöiden kohtaavan/hoitavan 6

8 ongelmapelaajia. Yksi haastateltu mainitsi itsensä lisäksi yksikön johtajan hoitaneen pelaajia. Toinen haastateltu korosti, että vaikka pelaajat ensisijaisesti ohjautuivat hänelle asiakkaiksi, tulevaisuuden tavoitteena olisi että pelaaja-asiakkaat ohjautuisivat tasaisemmin kaikille yksikön työntekijöille... Jatko-ohjaus Asiakkaitaan vertaisryhmään oli ohjannut neljä, A-klinikalle kolme ja talous- ja velkaneuvontaan kaksi haastatelluista. Yhden maininnan saivat pankki, työterveyshuolto, terveyskeskuslääkäri, mielenterveysyksikkö, sosiaalitoimi ja seurakunnan diakoni. Kaksi kertoi ohjanneensa asiakkaita valtakunnalliseen mobiilipalvelu Pelivoimapiiriin. Varkauden A-klinikan ja psykiatrian poliklinikan työntekijät nostivat esiin keskinäisen työparityöskentelynsä, eli heillä oli myös yhteisiä asiakkaita. Neljä haastateltua totesi, ettei ollut ohjannut asiakkaittaan muiden palveluiden piiriin. Kolme muisteli aiemmin ohjanneensa ongelmapelaajia laitoskuntoutukseen.. Asiakkaana ongelmapelaaja ja ongelmapelaajan läheinen Alla olevasta kuviosta kaksi käy ilmi kuinka monta ongelmapelaajaa ja pelaajan läheistä kullakin haastateltavalla oli viimeisen vuoden aikana ollut asiakkaana. Esimerkiksi Mikkelin A-klinikalla työskentelevä haastateltu arvioi, että hänellä oli vuoden aikana asiakkaana 5 ongelmapelaajaa ja kuusi pelaajan läheistä. Mikkeli A-klinikka Mikkeli Mielenterveysyksikkö Mikkeli Talous- ja velkaneuvonta Pieksämäki Päihdepoliklinikka Pieksämäki Psykiatrian poliklinikka Pieksämäki Vammaispalvelut Savonlinna A-klinikka Savonlinna Savolaiset selvityjät ry Varkaus A-klinikka Varkaus Psykiatrian poliklinikka Varkaus Lasten ja nuorten keskus Ongelmapelaajia Läheisiä Kuvio. Viimeisen vuoden aikana haastatelluilla asiakkaana olleet ongelmapelaajat ja heidän läheisensä. 7

9 .. Tyypillinen asiakas Haastateltujen työyksiköistä viidessä oli ongelmapelaaja-asiakkaista enemmistö miehiä. Kolmessa työyksikössä miehiä ja naisia oli asiakkaina yhtä paljon, ja kolmessa yksikössä kaikki vuoden aikana asioineet ongelmapelaajat olivat olleet miehiä. Kaiken kaikkiaan ongelmapelaaja-asiakkaista miehiä oli 7 % ja naisia 6 %. Naisia 6 % Miehiä 7 % Kuvio. Haastatelluissa yksiköissä asioivien ongelmapelaajien sukupuolijakauma Taulukosta kolme käy ilmi, että suuressa osassa haastatteluun osallistuneista yksiköistä ongelmapelaajaasiakkaiden ikäjakauma oli laaja, mutta pääosin ongelmapelaajat olivat työikäisiä. Varkauden lasten ja nuortenkeskus Nikulassa ja Pieksämäen vammaispalveluiden neuropsykiatrisen ohjaajan luona asioi vain nuoria asiakkaita. YKSIKKÖ Mikkelin A-klinikka Mikkelin mielenterveysyksikkö Mikkelin talous- ja velkaneuvonta Pieksämäen päihdepoliklinikka Pieksämäen psykiatrianpoliklinikka Pieksämäen vammaispalvelut Savonlinnan A-klinikka Savonlinnan Savolaiset selviytyjät ry Varkauden A-klinikka Varkauden lasten ja nuorten keskus Nikula ASIAKKAIDEN IKÄJAKAUMA 8 65 vuotta 8 60 vuotta 5 0 vuotta 58 vuotta 0 58 vuotta 9 vuotta 5 70 vuotta 0 0 vuotta 0 60 vuotta 5 0 vuotta Taulukko. Haastatelluissa yksiköissä asioivien ongelmapelaajien ikäjakauma Yksiköissä asioi melko tasaisesti sekä heitä joille raha-automaattipelien pelaaminen oli aiheuttanut ongelmia, että heitä joille nettipokerin ja muiden nettipelien pelaaminen oli aiheuttanut ongelmia. Kaksi haastatelluista nosti esiin myös erilaisten vedonlyöntipelien liiallisen pelaamisen olleen asiakkaittensa hoitoon hakeutumisen syynä. (kuvio ) 8

10 Vedonlyönti 0 % Muut nettipelit 5 % Rahaautomaattipelit 5 % Nettipokeri 0 % Kuvio. Haastateltujen mainitsemat pelit joiden pelaamisen vuoksi asiakkailla ensisijaisesti oli ongelmia Kuuden haastatellun kohtaamat asiakkaat olivat pelanneet rahapelejä useita vuosia, jotkut lapsuudestaan saakka ennen avun piiriin hakeutumista. Neljä haastateltua kertoi asiakkaittensa pelaamishistorian vaihdelleen parista vuodesta vuosikymmeniin. Yksi haastatelluista totesi että hänen kohtaamansa ongelmapelaajat olivat pelanneet - vuotta ennen hoitoon hakeutumista.. Ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen tarjotut palvelut Seuraavalla sivulla olevassa kuviossa 5 on kuvattu haastateltujen näkemys siitä, kuinka heidän työyksiköissään ja toiminta-alueellaan ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen tarjottavat palvelut olivat muuttuneet viimeisen kahden vuoden aikana. Kuusi haastatelluista totesi, että heidän oma tietotaitonsa ongelmapelaamisesta ja sen hoidosta oli lisääntynyt kuluneen kahden vuoden aikana. Yksi työntekijä lisäsi, ettei hän ennen Pelissä-hanketta edes tiennyt missä ongelmapelaajat omalla paikkakunnalla hoidettiin. Haastatelluista kolme nosti esiin, että heidän yksikössään ongelmapelaamisen tiedostaminen ja puheeksiotto olivat selkeästi parantuneet. Viiden mielestä he olivat kehittäneet yksilötyöskentelyn hoitokäytänteitä, ja saaneet lisää välineitä ongelmapelaajien kanssa työskentelyyn. Yksi haastatelluista korosti, että myös läheisten tukemiseen oli kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Neljä kuvasi ongelmapelaajien palvelupolun selkiintyneen verkostoilleen, ja asiakkaita sekä yhteydenottoja asian tiimoilta oli tullut aiempaa enemmän. Erityisen iloinen yksi haastatelluista oli siitä, että ammatillisesti ohjatusta pelaajien ryhmästä oli tullut uusi pelaajille tarjottava palvelu. Toisessa pilottikaupungissa kaksi työntekijää mainitsi olleensa vertaisryhmäohjaajan tukena vertaisryhmää käynnistäessä. Kyseinen ryhmä kuitenkin jouduttiin lopettamaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Yksi haastateltu kertoi, että yhteistyö A-klinikan ja psykiatrian poliklinikan kanssa oli lisääntynyt ja konsultointia tapahtui puolin ja toisin. Haastatelluista yksi ei osannut sanoa, oliko ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen tarjottavat palvelut muuttuneet kahden vuoden aikana. 9

11 Oma tietotaito oli lisääntynyt 6 Tiedostaminen ja puheeksiotto oli parantunut Yksilötyöskentelyn hoitokäytänteitä oli kehitetty 5 Läheisiin oli kiinnitetty huomiota Palvelupolku oli selkiintynyt verkostolle Pelaajien ryhmä oli uusi tarjottava palvelu Pelaajien vertaisryhmää käynnistettiin Yhteistyö A-klinikan ja psyk.pkl kanssa lisääntyi En osaa sanoa Kuvio 5. Haastateltujen näkemys siitä, kuinka heidän yksiköissään/toiminta-alueellaan ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen tarjottavat palvelut olivat muuttuneet viimeisen kahden vuoden aikana.. Ongelmapelaajien ja heidän läheistensä kanssa työskentely Alla olevassa kuviossa kuusi on lueteltu haastateltavien mainitsemat viitekehykset, menetelmät ja työvälineet joita he käyttävät työskennellessään ongelmapelaajien ja heidän läheistensä kanssa. Kognitiivinen käyttäytymisterapia Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys Sosiaalityö Perheterapian menetelmät Kriisityön menetelmät Talousasioiden selvittely Informaation antaminen Reikäleipä-malli Pelipäiväkirja Pelihoukutus-kysely Nelikenttä Fläppi MaPe- materiaali MoHa Puheeksiotto SOGS -testi Päiväohjelma Keskustelu Kuuntelu Masennustesti Mielialan arviointi Pelihistorian kartoitus Muutoskehä Peliriippuvuuskysely Thl:n oppaat Nettisivustot Kuvio 6. Haastateltujen käyttämiä menetelmiä ja välineitä ongelmapelaajien ja heidän läheistensä kanssa työskentelyssä. 0

12 .. Erityishuomio Kysyttäessä mitä haastattelut erityisesti huomioivat pelaajien kanssa työskennellessään, vastasi neljä kiinnittäneensä huomiota asiakkaan raha-asioihin. Toiset neljä mainitsi huomioivansa asiakkaan syyllisyyden ja häpeän tunteet, jotka pelaamiseen ja sen aiheuttamiin ongelmiin liittyivät. Kolme haastateltua kertoi tarkastelleensa asiakkaan arjenhallintaan ja toimintakykyyn liittyviä asioita, mm. miten pelaaminen oli vaikuttanut asiakkaan ajankäyttöön. Asiakkaan mielialaan ja masennuksen asteeseen, sekä mahdolliseen itsetuhoisuuteen kertoi kiinnittävänsä erityishuomiota kolme haastatteluista, ja toiset kolme nostivat esiin pelaamisen vaikutukset pelaajan lähisuhteisiin ja luottamukseen liittyviin kysymyksiin. Kaksi haastateltua kertoi tarkastelleensa asiakkaan kanssa peliongelman laajuutta ja sen eri osa-alueita, ja kaksi mainitsi asiakkaan voimavarojen huomioimisen. Kaksi haastateltua korosti kunnioittavan työotteen merkitystä niin pelaajien, kuin heidän läheistensä kanssa työskentelyssä. Lisäksi läheisten kanssa työskentelyyn liittyen haastateltavat nostivat esiin läheisten huolen kuulemisen, sen mainitsi kolme haastatteluista. Yksittäisiä mainintoja tuli läheisille annettavalle psykoedukaatiolle, läheisten ristiriitaisten tunteiden käsittelylle, läheisten omaisuuden turvaamiseen liittyvälle neuvonnalle ja läheisten omasta hyvinvoinnistaan huolehtimiselle. Yksi haastateltava sanoi, ettei ongelmapelaajien ja läheisten kanssa työskentelyssä ollut mitään erityistä huomioitavaa verrattuna päihde- ja mielenterveyskuntoutujien kanssa työskentelyyn. (kuvio 7) Talousasiat Syyllisyyden ja häpeän tunteet Arki ja toimintakyky Mieliala, masennus Vaikutukset lähisuhteisiin Ongelman laajuus ja osa-alueet Voimavarat Läheisen huolen kuuleminen Läheisille annettava psykoedukaatio Ristiriitaiset tunteet pelaajaa kohtaan Läheisen omaisuuden turvaaminen Läheisen oma hyvinvointi Ei erityistä huomoitavaa Kuvio 7. Asiat joihin haastattelut erityisesti kiinnittivät huomiota ongelmapelaajien ja heidän läheistensä kanssa työskennellessä.. Tarjotun avun arviointi Kolme haastateltua kertoi arvioineensa asiakkaan kanssa hoitoa ja sen vaikutusta keskustelemalla asiasta asiakkaan kanssa viimeistään hoidon loppuvaiheessa. Yksi haastatelluista kertoi tarkastelleensa hoitosuunnitelmaan asetettuja tavoitteita asiakkaan kanssa viimeisillä hoitokäynneillä. Yhdessä yksikössä arviointivälineenä käytettiin GAS-arviota, ja toisessa yksikössä käytössä oli BDI-mielialakysely, koska masennus kytkeytyi usein peliongelmaan. Haastatteluista yksi sanoi arvioineensa hoidon vaikutusta

13 seuraamalla asiakkaan yleisvointia. Kolme haastateltua totesi, ettei heidän yksikössään ollut käytössä hoidon/palvelun ja sen vaikuttavuuden arviointiin olevia välineitä. Yksi haastateltu mainitsi, että heidän uudessa hoitorekisterissään oli jotain arviointivälineitä, joihin hän ei ollut vielä tutustunut. Haastatelluista yksi totesi että hänellä hoitosuhteet ongelmapelaajien kanssa olivat vasta niin alussa, ettei hoidonarviointi ollut vielä ajankohtaista. Kolmen haastatellun mielestä asiakaspalautetta olisi hyvä pyytää, ja että asiaa oli heidän työyhteisöissään pohdittukin. Yhden mielestä seurantakäynnille olisi hyvä kehittää strukturoitu arviointikaavake, ja toinen tuumasi mahdollisen arviointivälineen vahvistavan hoidon laatua. Yksi haastateltu huomautti, että hoidon vaikuttavuudenarviointi oli haastavaa, koska hoito voi asiakkaasta olla vaikuttavaa, vaikkei pelaamisessa olisikaan tapahtunut radikaalia muutosta... Saatu palaute Viisi haastateltua totesi, etteivät pelaaja-asiakkaat olleet juurikaan antaneet palautetta saamastaan hoidosta/palvelusta. Kuusi haastateltua kertoivat että ongelmapelaajat olivat olleet kiitollisia ja tyytyväisiä siihen, että heidän ongelmiinsa oli ollut apua tarjolla. Yksi haastateltu sanoi nuorten pelaajien vanhempien olleen kiitollisia saamastaan tuesta. Toinen haastateltu muisteli pelaajien läheisten antaneen myönteistä palautetta, koska olivat kokeneet tulleensa kuulluksi, ymmärretyksi ja ongelmien kanssa vakavasti otetuksi. Näillä läheisillä oli taustalla hyvin negatiivinen kokemus A-klinikalla asioinnista. Yksi haastatelluista mainitsi joskus pitkissä hoitosuhteissa tulevan monenlaisia vaiheita, kyllästymistäkin. Toinen haastateltu kertoi joidenkin asiakkaiden keskeyttäneen hoidon, ja joillekin asiakkaille hoidon alkuvaiheessa oli pettymys, ettei peliongelmaan ollut mitään välitöntä ratkaisua. Kolmas haastateltu kertoi ongelmapelaajien olleen hoitoon sitoutunutta väkeä.. Ongelmapelaajien ja heidän läheistensä palveluiden kehittäminen Yhdestätoista haastatellusta seitsemän painotti pelaajien ja läheisten ryhmätoiminnan tärkeyttä. Yksi haastatteluista toivoi aloitetun ryhmän jäävän pysyväksi ongelmapelaajille tarjottavaksi palveluksi. Toinen haastateltu naapurikaupungista totesi ryhmän käynnistämisen olevan pitkä polku ennen kuin se saadaan toimimaan, ja kolmas huomautti että ongelmapelaajia pitää olla enemmän hoidon piirissä ennen kuin ryhmää kannattaa ryhtyä kokoamaan. Haastatelluista kuusi esitti, että peruspalveluihin ja laajemminkin verkostoihin vietäisiin pelihaittoihin ja niiden hoitoon liittyvää koulutusta. Viiden mielestä paikallinen ongelmapelaajien ja heidän läheistensä palvelupolku tulisi saada selkeästi kuvattua, ja esille esim. kaupungin nettisivuille. Neljä haastateltua sanoi että heidän tulisi jakaa enemmän koulutuksissa ja Pokery:ssä tullutta tietoa omissa työyhteisöissään. Yksi työntekijä kuitenkin epäili, että hänen työpaikallaan ei edelleenkään annettu tällaiselle yksikön sisäiselle tiedonsiirrolle aikaa, eikä mahdollisuutta. Yleistä tiedottamista peliongelmasta ja paikallisista palveluista tulisi lisätä neljän haastattelun mielestä. Yksi haastatteluista totesi ettei läheskään kaikki kaupunkilaiset voineet tietää heidän yksikkönsä toiminnasta, saati siitä että myös ongelmapelaajat saivat sieltä hoitoa. Kolme haastateltua myönsi että tunnistamista ja puheeksiottoa tuli edelleen lisätä niin heidän omassa työyhteisössään, kuin laajemminkin eri psykososiaalisissa palveluissa. Ehkäisevään työhön tulisi kiinnittää erityishuomiota kahden haastattelun mielestä. Tietoa netti- ja rahapeleihin liittyvistä haitoista tulisi kertoa niin lapsille, nuorille kuin heidän vanhemmilleen. Kaksi haastateltua toivoi aiheeseen liittyvää jatkokoulutusta. Yksi haastateltu esitti että ongelmapelaajien oli jatkossakin päästävä nopeasti riittävän pitkäkestoiseen hoitoon. Yhden työntekijän haaveena oli että kaupungissa olisi pelierityinen työntekijä joka voisi

14 keskittyä vain ongelmapelaajiin ja heidän läheisiinsä. Yksi haastatelluista alleviivasi että nuoriin ja seniori-ikäisiin pelaajiin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. (kuvio 8) Ryhmätoiminta aloitetaan / jatketaan 7 Koulutusta mm. peruspalveluille 6 Selkeä palvelupolun kuvaus 5 Tiedon jakamista omassa yksikössä lisättävä Yleistä tiedottamista palveluista lisättävä Puheeksiottoa lisättävä Ehkäisevään työhön kiinnitettävä huomioita Jatkokoulutusta työntekijöille Turvattava nopea ja riittävän pitkäkestoinen hoito Pelierityinen työntekijä Kiinnitettävä huomio nuoriin ja seniori pelaajiin Kuvio 8. Haastattelujen mietteitä siitä miten ongelmapelaajien ja heidän läheistensä palveluita tulisi edelleen kehittää.. Kehittämisenkeinot Haastatteluista viisi mainitsi paikallisen selkeän ongelmapelaajien palvelupolun kuvauksen yhdeksi avohoidon kehittämisen keinoksi. Sen avulla ongelmapelaajille suunnatuista palveluista pystyttäisiin tiedottamaan niin palvelujärjestelmän työntekijöitä, kuin kaupungin asukkaita. Kaksi haastateltua totesi että peliongelma-aiheeseen liittyvää kouluttautumista tulisi edelleen pitää yllä, ja osaamista tulisi saada levitettyä mahdollisemman monelle työntekijälle. Toiset kaksi haastateltua kertoivat jakaneensa kaiken saaneensa peliongelmaan liittyvän informaation työyhteisöilleen, ja aikoivat jatkaa tätä matalan profiilin juurruttamistyötä edelleenkin. Lisäksi kaksi haastateltua lausui toiveen henkilöstöresurssien lisäämisestä. Yksi haastateltu huomautti että pelaajien vertaistukiryhmän taustalle tuli saada moniammatillinen työryhmä takaamaan ryhmätoiminnan jatkuvuus. Toinen haastateltu korosti että peliongelmateema tuli nostaa esiin organisaation suunnittelupäivissä ja kirjata toimintasuunnitelmaan. Yhden haastatellun mielestä peliasiat tuli laittaa omaksi osiokseen uusien työntekijöiden perehdytyskansioon ja teema tuli huomioida muutoinkin perehdytyksessä. Toinen haastateltu toivoi työyksikössään peliosaamisen jakautuvan useammalle työntekijälle ja uskoi työtovereittensa tarvitsevan ohjattua perehtymistä teemaan liittyvään materiaaliin. Kolmas haastateltu pohti että hänen piti miettiä yhdessä A-klinikan kanssa mahdollisia yhteisiä tavoitteita avohoidon kehittämiseksi. Neljäs koki että kuntapuolella pitäisi vähän rauhoittua jatkuvien organisaatiouudistusten pyörteessä, jotta ongelmapelaamisen tiedostamiseen ja hoidon kehittämiseen jäisi aikaa ja mahdollisuuksia.

15 .. Palvelupolku Kuviossa yhdeksän on kuvattu se mitä mieltä haastatellut olivat paikallisista ongelmapelaajien palvelupoluista. Seitsemän haastatelluista koki että ongelmapelaajien paikallinen palvelupolku ei ollut selkeä. Palvelupolkua kuvattiin sekavaksi, jopa kaoottiseksi. Palveluiden luonnehdittiin olleen hajallaan, ja joidenkin asiakkaiden kerrottiin palloilevan useamman yksikön välillä. Kuusi haastateltua kertoi että paikallisen palvelupolun kuvauksen työstäminen oli aloitettu yhdessä Pelissä-hankkeen kanssa. Haastattelluista kolme korosti että oli hyvä kun suunnitteilla olevissa palvelupolkujen kuvauksissa huomioitiin eri-ikäiset ongelmapelaajat ja pelaajien läheiset. Erityisesti nuorten erityispalveluihin toivottiin kiinnitettävän huomiota. Haastatellut totesivat että nuorten palveluiden tuli olla matalankynnyksen palveluita. Yksi haastateltu sanoi yhteistyökumppaneiden kyllä tietävän että pelaajien hoito oli keskitetty heille A-klinikalle, mutta haastateltu kaipasi palvelupolkuun pelaajien laitoskuntoutusta. Toinen haastateltu totesi heidän yksikköönsä hoitoon pääsyn olleen helppoa, koska päivystysajoille pääsi ilman ajanvarausta. Kolmas haastateltu kertoi joidenkin asiakkaiden ihmettelevän miksi pelaajia hoidettiin A-klinikalla, mutta kun asiakkaille oli selitetty A-klinikalla olleen riippuvuustyön erityisosaamista olivat asiakkaat ymmärtäneet asian paremmin. Yhden haastatellun mielestä palvelupolun kehittämisessä tulisi olla mukana eri tahojen työntekijöitä, jotta polusta tulisi kokonaisvaltainen. Haastateltu pohti peliongelman olleen vielä vieras asia monille työntekijöille, ja heiltä meni vielä aikaa sekä ongelman että palvelupolun hahmottamiseen. Yksi haastatelluista tähdensi että paikallisen palvelupolun tuli olla helposti löydettävissä kuntayhtymän nettisivuilta. Haastatteluista yksi kertoi visioineensa psykiatrian poliklinikan työntekijän kanssa, että tulevaisuudessa paikkakunnalla olisi matalankynnyksen perheklinikka ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen. Palvelupolku on sekava 7 Palvelupolun kuvaus aloitettu 6 Huomioitava eri ikäryhmät Palvelupolku on selkeä Laitoskuntoutus puuttuu Hoitoon pääsy on helppoa A-klinikka hoitopaikkana hämmentää asiakkaita Kehittäminen yhteistyönä Palvelupolku kuntayhtymän nettisivuille Visiona ong.pelaajien perheklinikka Kuvio 9. Haastattelujen mietteitä paikallisesta ongelmapelaajien ja heidän läheistensä palvelupolusta ja sen kehittämisestä

16 .. Ehkäisevä työ Kuuden haastatellun mielestä heidän toiminta-alueellaan ei ollut kiinnitetty huomiota peliongelmien ehkäisyyn. Kolme haastateltua eivät osanneet sanoa oliko ehkäisevään työhön panostettu. Yhden mielestä ehkäisevä työ oli huomioitu vähänlaisesti ja sekin painottui vain nuoriin. Haastateltu kertoi että pelihaitat tulivat olemaan esillä ehkäisevän päihdetyön teemaviikon tapahtumassa. Yksi haastatelluista koki että pelihaittojen ehkäisyyn oli kiinnitetty huomiota mm. palvelupolkujen kehittämistyöryhmä Pokery:ssä. Kaksi haastateltua sanoi mediassa olleen aiempaa enemmän juttuja peliongelmasta ja ne olivat lisänneet tietoisuutta pelaamisen haitoista. Ja toisen mielestä Pelissä-hanke oli lisännyt yleistä tietoisuutta peliongelmista. Lisäksi haastatellut mainitsivat, että ehkäisevää työtä tekevien piti kouluttautua aiheeseen ja vanhempainilloissa tuli olla räväköitä peli-tietoiskuja. Yksi haastatelluista kaipasi tietoa siitä, mihin lasten ja nuorten pelaamisessa piti kiinnittää huomiota. Toinen totesi, että koulu- ja opiskeluterveydenhoitajien tekemä ehkäisevätyö oli vielä paljolti kiinni henkilöstä, siitä miten vakavasti otattavaksi ongelmaksi työntekijä pelihaitat arvotti. Kolmas tuumasi koko paikallisen nuorten hoitojärjestelmän olleen edelleen melkoisessa murroksessa paikkakunnan nuorisopysäkin lopettamisen jäljiltä..5 Ongelmapelaajien ja heidän läheistensä kanssa tehtävään työhön saatu tuki Kuviossa 0 näkyy se, keneltä haastatellut kokivat saaneensa tukea ongelmapelaajien ja heidän läheistensä kanssa tehtävään työhön. Haastatelluista seitsemän koki saaneensa tukea Pelissä-hankkeelta. Neljä haastatteluista sanoi saaneensa tukea Pelissä-hankkeen prosessikoulutuksesta, ja kolme kehittämistyöryhmä Pokery:n yli sektorirajojen tehtävästä yhteistyöstä. Neljä haastateltua mainitsi tuen antajaksi Pelissä-hankkeen projektisuunnittelijan. Kaksi haastateltua kertoi saaneensa konsultaatioapua A-klinikalta. Yksittäisiä mainintoja saivat haastatellun oma työtiimi, oma työnohjaaja, nuorten päihdetyöntekijä ja KiipIt -projektin työntekijä. Lisäksi yksi haastateltu kertoi saaneensa vahvistusta rahapelihaittojen hoitoon internet-sivuilta. Pelissä-hankkeelta Prosessikoulutuksesta Pokery:stä Projektisuunnittelijalta A-klinikalta Omalta työtiimiltä Omalta työnohjaajalta Nuorten päihdetyöntekijältä KiipIt-projektin työntekijältä Nettisivuilta 7 Kuvio 0. Haastattelujen mainintoja siitä ketkä olivat tukeneet heidän tekemäänsä työtä ongelmapelaajien ja ongelmapelaajien läheisten kanssa 5

17 Viisi haastatelluista toivoi saavansa jatkossa tukea työhönsä lyhyiden lisäkoulutusten kautta, joissa voisi aika-ajoin päivittää tietotaitoaan. Yksi haastateltu odotti saavansa jatkossa tukea muilta prosessikoulutuksen käyneiltä, ja toinen toivoi paikallisen yhteistyön tiivistymisen antavan tarvittavaa vahvistusta arjen aherrukseen..5. Esimiesten tuki Viisi haastateltua koki esimiehensä antaneen täyden tuen ongelmapelaajien ja heidän läheistensä kanssa tehdylle työlle. Yksi haastatelluista lisäsi saaneensa tukea esimieheltään, vaikkei tämä peliongelmasta juuri mitään tiennytkään. Toinen totesi esimiehensä luottaneen työntekijöiden näkemyksiin, kolmas kuvasi omaa esimiestään kannustavaksi ja neljännen mielestä hänen työyhteisöllään oli hyvä ja keskusteleva esimies. Kolme haastateltua koki esimiehen tukeneen pelierityisen työn tekoa jonkin verran. Haastatteluista yksi sanoi yhdistyksen hallituksen suhtautuvan myönteisesti hänen tekemään työhönsä. Kahden haastatellun mielestä heidän esimiehensä eivät tue ongelmapelaajien ja heidän läheistensä kanssa tehtävää työtä. Toisen haastatellun mielestä hänen esimiehensä korosti liikaakin tulostavoitteellisuutta, vaikka kyseessä oli ihmissuhdetyö. Kyseinen haastateltu kuvasi suhdettaan esimieheensä haasteelliseksi. Haastatelluista neljä toivoi esimieheltään jatkossa yleistä mielenkiintoa ongelmapelaajien ja heidän läheistensä hoitoa kohtaan. Kahden toivelistalla oli, että heidän esimies tukisi ja mahdollistaisi hoidon kehittämistyön. Toisen kahden haastatellun toiveena oli, että he voisivat jatkossa keskustella esimiehensä kanssa asiakastilanteista ja ongelmapelaamisesta vastavuoroisesti. Yksi haastatelluista esitti toiveenaan esimiehensä antaman ajan ja tuen pelaajien vertaisryhmän suunnittelulle ja toteuttamiselle. Lisäksi haastateltujen yksittäisinä toiveina oli, että esimies osoittaisi empatiakykyä ja ymmärrystä, nostaisi ongelmapelaajien hoidon koko työyhteisön yhteiseksi asiaksi ja tekisi yksikössä tehtävää työtä enemmän näkyväksi myös yksikön ulkopuolelle, yhteistyökumppaneille ja kaupungin asukkaille. Esimies tuki kymmenen haastatellun pelihaittoihin liittyviä koulutustarpeita. Ne haastatellut jotka olivat mukana prosessikoulutuksessa, saivat käydä koulutuksen työaikanaan. Yksi haastatelluista toivoi jatkossa muidenkin yksikkönsä työntekijöiden pääsevän pidempiin pelihaittoja ja niiden hoitoa käsitteleviin koulutuksiin. Yhden toiveissa oli että oma työyhteisö osoittaisi aktiivisempaa kiinnostusta peliongelmaa kohtaan. Haastatelluista yksi sanoi, ettei hänen esimiehensä tukenut koulutustarpeita, ja että koulutuksiin ja kehittämistyöryhmiin pääsystä joutui taistelemaan. Haastateltu totesi, että ammattitaidon monipuolinen kehittäminen tukisi työntekijöiden työmotivaatiota ja jaksamista..6 Ongelmapelaamiseen liittyvä tietotaito Seuraavalla sivulla olevasta kuvioista näkyy se, miten Pelissä-hanke oli haastateltujen mielestä tukenut heidän ongelmapelaamiseen liittyvää tietotaitoaan. Seitsemän haastatelluista koki saaneensa Pelissähankkeen kautta konkreettista tietoa ja neljä ajankohtaista tietoa ongelmapelaamisesta, sen tunnistamisesta ja hoidosta. Kolme haastatelluista korosti lisääntyneen tietotaidon vahvistaneen heidän ammatillista itsetuntoa, kun he olivat havainneet osaavansa jo aika paljon. Kolme työntekijää koki saaneensa Pelissä-hankkeen kautta välineitä ongelmapelaajien ja heidän läheistensä kanssa tehtävään työhön. Kolme haastateltua nosti esiin että hankkeen kautta saadun koulutuksen ja kaksi haastateltua, että hankkeen kautta saatu materiaali oli tukenut heidän ammattitaitoaan. Yhden haastatellun mielestä 6

18 se, että Pelissä-hanke oli tuonut eri yhteistyötahoja yhteen, tuki teemaan liittyvää tietotaitoa. Yksi haastateltu totesi tiedon lisänneen tuskaa, koska peliongelman taustalla saattoi olla monenlaista pulmaa. Olen saanut konkreettista tietoa 7 Olen saanut ajankohtaista tietoa Ammatillinen itsetuntoani on vahvistunut Olen saanut käytännön työvälineitä Olen saanut koulutusta Olen saanut materiaalia Tuonut yhteistyötahot yhteen Tieto on lisännyt tuskaa Kuvio. Haastateltujen kokemuksia siitä kuinka Pelissä-hanke oli tukenut heidän ongelmapelaamiseen liittyvää tietotaitoa.6. Erityisosaaminen Haastatelluista kahdeksan oli mukana Pelissä-hankkeen prosessikoulutuksessa. Yksi heistä kertoi käyneensä aiemmin yksittäisissä ongelmapelaamiseen liittyvissä koulutuspäivissä. Toinen kertoi työtovereittensa käyneen Pelissä-hankkeen järjestämässä infokoulutuksessa. Kaksi huomautti työyhteisönsä olevan riippuvuusongelmien hoidon erityisosaamisen yksikkö. Kolme haastateltua totesi, ettei heillä ollut pelierityistä koulutusta..6. Lisätiedon lähteet Seuraavalla sivulla olevassa kuvioissa on lueteltu, mistä haastatellut olivat hankkineet aiheeseen liittyvää lisätietoa. Lisätietoa peliongelmasta, sen tunnistamisesta ja hoidosta haastatteluista kymmenen oli saanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemista Pelin merkit-, Liikaa pelissä- ja Suhteet pelissä -oppaista. Kahdeksan haastateltua mainitsi saaneensa substanssitietoa prosessikoulutuksen kautta ja viisi Pelissä-hankkeen kautta sähköpostilla tulevista tiedotteista ja nettilinkeistä. Viisi haastateltua oli hakenut lisätietoa Peluurin, Pelivoimapiirin ja A-klinikkasäätiön Päihdelinkki nettisivustoilta. Neljä eri haastateltua mainitsi saaneensa tarpeellista tietoa THL:n Pelihaitat-sivustojen, sekä erilaisten ammattilehtien ja televisiosta tulleiden keskusteluohjelmien ja dokumenttien kautta. Kaksi mainintaa sai A-klinikkasäätiön nettisivut ja erilaiset aiheeseen liittyvät opinnäytetyön ja tutkimukset. Yksittäisiä mainintoja tuli Pelissä-hankkeen infokoulutukselle, Sosiaalipedagogiikan säätiön nettisivuille, Viimeiseen centtiin-oppaalle, Päihdepäiville ja kirjallisuudelle. Myös ongelmapelaaja-asiakkaat ja muut työntekijät mainittiin kertaalleen lisätiedon lähteenä. 7

19 THL:n oppaista Prosessikoulutuksesta Sähköpostilla tulleista tiedotteista ja linkeistä Peluuri -nettisivuilta Pelivoimapiiri -nettisivuilta Päihdelinkki -nettisivuilta Thl:n pelihaitat -nettissivuilta Ammattilehdet, tv Läheiskoulutus iltapäivästä Sininauhaliiton nettisivuilta A-klinikkasäätiön nettisivuilta Opinnäytetöistä, tutkimuksista Pelissä-hankkeen infokoulutuksista Sos.ped. -nettisivuilta Viimeiseen centtiin -oppaasta Päihdepäiviltä Riippuvuutta käsittelevistä kirjoista Asiakkailta Muilta työntekijöiltä Kuvio. Haastateltujen maininnat siitä, mistä kautta he ovat saaneet ja hakeneet lisätietoa ongelmapelaamisesta, sen tunnistamisesta ja hoidosta.6. Materiaali Kahdeksan haastatellun mielestä jaettu materiaali, mm. THL:n oppaat (Liikaa pelissä ja Suhteet pelissä), oli hyvää, selkeää ja käytännönläheistä. Samaiset kahdeksan haastateltua kertoivat antaneensa oppaita asiakkailleen ja tutustuneensa niihin yhdessä asiakkaittensa kanssa. Oppaiden toivottiin jatkossakin olevan maksuttomia. Yksi haastateltu korosti, että erilaisia oppaita ei myöskään saanut olla liikaa. Yksi haastateltu harmitteli että oli voinut hyödyntää materiaalia huonosti, koska ongelmapelaaja-asiakkaita oli vähän. Kun pelaaja-asiakkaita ei ollut, unohtui hyväkin materiaali helposti hyllyyn. Toinen haastateltu kertoi pitäneensä enemmän oppaiden vanhoista painoksista (Elämän valttikortit ja Ihmissuhteet pelissä), sillä ne tuntuivat hänestä selkeämmiltä ja ne olivat ulkoasultaan miellyttävämmät. Samainen haastateltu kertoi hyödyntäneensä myös Sosiaalipedagogian säätiön Mape -projektin tuottamaa materiaalia asiakastyössään. Yhden haastattelun mielestä nykyinen materiaalitarjonta oli riittävää, ja yksi ei ollut tutustunut lainkaan oppaisiin. Haastatelluista kaksi toivoi jotain uutta inspiroivaa kirjaa peliongelmasta ja sen hoidosta. Nuorten kanssa työskentelevä työntekijä kaipasi nuorille ja nuorten vanhemmille suunnattua materiaalia. Yksi haastateltu toivoi pelipäiväkirjasta taskukokoista versiota, ja toinen toivoi pelipäiväkirjasta kalenteriversiota, johon asiakas voisi kirjata pelaamistaan ja pelaamattomuuttaan pidemmällä aikavälillä. Yhdellä työntekijällä oli tarvetta asiakkaalle suunnatulle työkirjalle. 8

20 .7 Yhteistyö muiden yksiköiden kanssa Haastatelluista viiden mielestä ongelmapelaajien ja heidän läheistensä tunnistamisen, ohjauksen ja hoidon suhteen tehtävä yhteistyö oman alueen muiden yksiköiden kanssa toimi hyvin, kun taas neljän mielestä ei toiminut. Yhdeksän haastateltua totesi, että yksiköiden välistä yhteistyötä tuli edelleen kehittää. Poikkihallinnollisen yhteistyön toivottiin olevan nykyistä systemaattisempaa ja enemmän kuntoutujan hyväksi tapahtuvaa. (kuvio ) Yhteistyö muiden yksiköiden kanssa 5 9 Toimii Ei toimi Yhteistyötä kehitettävä Kuvio. Haastateltujen mielipide siitä, kuinka ongelmapelaajien ja heidän läheistensä tunnistamiseen, ohjaukseen ja hoitoon liittyvä yhteistyö muiden alueen yksiköiden kanssa toimii Haastatelluista yksi kertoi että hän kehitteli Pokery:ssä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa ongelmapelaajien ja heidän läheistensä palvelupolkua ja hoidon porrastusta. Hän myös kertoi puhelinkonsultaatioiden toimivan eri yksiköiden välillä. Toinen haastateltu kuvasi yhteistyön psykiatrian poliklinikan työntekijän kanssa olleen tiivistä. Kolmas haastateltu totesi yhteistyön A-klinikkaan päin toimivan hyvin, mutta hän kaipasi verkostolta laajemmin yhteen hiileen puhaltamista jokaisen tahoillaan puuhastelun sijaan. Haastatelluista yksi luonnehti Pokery:n olleen ainut ongelmapelaajien hoitoon liittyvä moniammatillinen yhteistyöfoorumi. Yhdellä haastatellulla oli ollut pelaaja-asiakkaan verkostopalavereja sosiaalitoimen kanssa, mutta muutoin hän koki yhteistyökumppaneiden löytymisen hankalaksi. Kaksi haastateltua uskoi yhteistyön eri yksiköiden välillä lisääntyvän siinä vaiheessa kun ongelmapelaaja-asiakkaita olisi nykyistä enemmän. Yksi työntekijä piti ongelmapelaajien hoitoon liittyvää verkostoitumista kyntämättömänä sarkana ja mietti oliko niin, ettei hänen työyhteisössään oltu huomattu, että yhteistyötä voisi tehdä muiden yksiköiden kanssa. 9

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka VALTAKUNNALLISET OSAAMISKESKUSPÄIVÄT 29.8.2013 Jyväskylä 26.8.2013 Peliklinikka 26.8.2013/TJ 1 Peliklinikka

Lisätiedot

Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa

Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa Kehittämispäällikkö saini.mustalampi@thl.fi 6.3.2009 Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa/ Saini Mustalampi 1 THL on tutkimus- ja kehittämislaitos,

Lisätiedot

Ikäihmisten rahapelaaminen

Ikäihmisten rahapelaaminen Ikäihmisten rahapelaaminen TERVE-SOS 2009, Helsinki Johanna Järvinen-Tassopoulos, erikoistutkija Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö 14.5.2009 Johanna Järvinen-Tassopoulos 1 1. Aluksi Marketin

Lisätiedot

Rahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015

Rahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015 Rahapelaamisen riskirajoilla Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015 Rahapelaamisen riskirajoilla Arpa-projekti Arpa-projekti tukee aikuisten rahapelaamisen hallintaa Tietoa ja välineitä

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Pelissä -hankkeen lyhyet koulutustilaisuudet. Raportti

Pelissä -hankkeen lyhyet koulutustilaisuudet. Raportti Pelissä -hankkeen lyhyet koulutustilaisuudet Raportti Kehittämiskeskus Tyynelä 2011 Kirsi Purhonen Sari Naappi Kaija Smolander 1 Ongelmallista pelaamista käsittelevät lyhyet koulutustilaisuudet on suunniteltu

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Vaikuttavaa pelihaittojen ehkäisyä? - Rahapelaaminen - Digitaalinen pelaaminen

Vaikuttavaa pelihaittojen ehkäisyä? - Rahapelaaminen - Digitaalinen pelaaminen Saini Mustalampi, THL Vaikuttavaa pelihaittojen ehkäisyä? - Rahapelaaminen - Digitaalinen pelaaminen (Raha)pelihaittojen ehkäisyä on tieteellisesti tutkittu kansainvälisestikin vasta vähän, Suomessa ei

Lisätiedot

Tunnistamisen ja puheeksioton välineet, hoitopolut

Tunnistamisen ja puheeksioton välineet, hoitopolut Tunnistamisen ja puheeksioton välineet, hoitopolut Työikäisten ongelmapelaaminen ja pelihaittojen ehkäisy koulutus 1 Lähteet ja tukimateriaali 2 1 Pelihaittojen ehkäisy Tiedon lisääminen Valmista materiaalia

Lisätiedot

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus Ikääntyneiden peliriippuvuus Ketä sinä ajattelet, kun alamme puhua ikäihmisten peliongelmista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Pelaamista ei tule ylipatologisoida:

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelit (1) Rahapeli pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoinen, perustuu pääosin sattumaan.

Lisätiedot

Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä

Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Päihdetiedotusseminaari

Lisätiedot

Tunnistamisen ja puheeksioton välineet, hoitopolut

Tunnistamisen ja puheeksioton välineet, hoitopolut Tunnistamisen ja puheeksioton välineet, hoitopolut Lasten ja nuorten liikapelaaminen ja pelihaittojen ehkäisy koulutus 1 Lähteet ja tukimateriaali 2 1 Pelihaittojen ehkäisy Aikuisen vastuu Vanhempien roolin

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin

Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin mukaan Keskustelun teemoina : ryhmätoiminta kotikäynti psykososiaalinen tuki yhteistoiminta Asiakkaat mitä pitävät myönteisenä

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa

Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Itsetuhoisuuden kohtaaminen ja itsemurhan tehneiden läheisten tuki kriisikeskuksessa Päihde- ja mielenterveyspäivät Tamperetalo 12.10.2011 Vt. Toiminnanjohtaja Karolina Bechinsky Sivu 1 Organisaatio Kattojärjestönä

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

PELIADDIKTIO. Raha- ja netti pokeri pelit

PELIADDIKTIO. Raha- ja netti pokeri pelit PELIADDIKTIO Raha- ja netti pokeri pelit NÄILTÄ SIVUILTA LÖYTYY Tietoa rahapeleistä Pelaamisen yleisyydestä Kuka pelaa ja miksi? Lainsäädäntö joka koskee rahapelaamista Onko pelaaminen ongelma? Mitä ongelmalle

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi

Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi Työkykyryhmä 9/2013 1 21.10.2013 Terveysosasto Työkykyneuvonta 2 21.10.2013 Kela tarjoaa uutta työhön paluuta tukevaa asiakaspalvelua

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Peliriippuvuus - mitä tehdä, mihin vaikuttaa? Keskustelu- ja ideointitapaaminen 23.3. Saini Mustalampi, kehittämispäällikkö

Peliriippuvuus - mitä tehdä, mihin vaikuttaa? Keskustelu- ja ideointitapaaminen 23.3. Saini Mustalampi, kehittämispäällikkö Peliriippuvuus - mitä tehdä, mihin vaikuttaa? Keskustelu- ja ideointitapaaminen 23.3. Saini Mustalampi, kehittämispäällikkö THL:llä toimeksianto STM:ltä (2007-2009, 2009-2011, jatko tulossa) Arpajaislain

Lisätiedot

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Positiiviset vaikutukset Negatiiviset vaikutukset/ Liiallinen pelaaminen Negatiiviset vaikutukset/ Pelaamisen vaikutukset

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Nuoret ja rahapelaaminen - saatavuuden näkökulma

Nuoret ja rahapelaaminen - saatavuuden näkökulma Nuoret ja rahapelaaminen - saatavuuden näkökulma Vantaa 4.11.2015 Suunnittelija Minna Kesänen Koske/THL Pakka toimintamalli Vaikuttavaksi todettu käytännönläheinen toimintamalli paikallisten alkoholi-,

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille

30.9.2013 30.11.2014. Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja koulutusta lähiesimiehille Työsuojelurahaston rahoittama, Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoima tiedotus- ja koulutushanke Jengoilleen 30.9.2013 30.11.2014 Virallinen nimi: Osatyökykyiset työyhteisössä käytännöllinen opas ja

Lisätiedot

Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla

Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka PELISEMINAARI 16.9.2013 Lahti 16.9.2013 Peliklinikka 16.9.2013/TJ 1 Peliklinikan palvelut tarjoavat Avokuntoutusta

Lisätiedot

Pokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi

Pokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi Pokeri ja emootiot Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi Internetin villit pelikuviot -seminaari Tiistai 11.12.12 Esityksen sisältö Pokeripelin

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Toive esimieskoulutuksesta ja helposta tiedon saannista

Toive esimieskoulutuksesta ja helposta tiedon saannista Yhteenveto SAMKin ja Työsuojelurahaston Jengoilleen-hankkeen alkukartoituksesta Haastatteluissa otos hankkeeseen osallistuneista lähiesimiehistä, koonti vuodelta 2014 työkykyjohtamiseen toimivia käytäntöjä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot