VÄLIHAASTATTELURAPORTTI

Transkriptio

1 Kehittämiskeskus Tyynelän Pelissä-osahankkeen VÄLIHAASTATTELURAPORTTI Sidosryhmien näkemyksiä osaamisestaan peliongelmien tunnistamisessa ja hoidossa, sekä yhteistyöstä Pelissä-osahankkeen kanssa Kehittämiskeskus Tyynelä Pelissä-osahanke Kaija Smolander ja Sari Naappi 0

2 Sisältö JOHDANTO... PELISSÄ-HANKE... VÄLIHAASTATTELUJEN TARKOITUS JA MENETELMÄT... VÄLIHAASTATTELUN TULOKSET Ongelmapelaamisen tiedostaminen ja puheeksiotto Keinot tunnistaa ja puheeksiottaa Palveluihin ohjautuminen Ongelmapelaajia kohtaa ja hoitaa Jatko-ohjaus Asiakkaana ongelmapelaaja ja ongelmapelaajan läheinen Tyypillinen asiakas Ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen tarjotut palvelut Ongelmapelaajien ja heidän läheistensä kanssa työskentely Erityishuomio..... Tarjotun avun arviointi..... Saatu palaute.... Ongelmapelaajien ja heidän läheistensä palveluiden kehittäminen..... Kehittämisenkeinot..... Palvelupolku..... Ehkäisevä työ Ongelmapelaajien ja heidän läheistensä kanssa tehtävään työhön saatu tuki Esimiesten tuki Ongelmapelaamiseen liittyvä tietotaito Erityisosaaminen Lisätiedon lähteet Materiaali Yhteistyö muiden yksiköiden kanssa Yhteistyö Pelissä-hankkeen kanssa Pelissä-hankkeelta saatu tuki Tiedottaminen Pelissä nettisivut Oma rooli...

3 .9 Yhteistyön eteneminen... 5 POHDINTA... Lähteet... 6 Liite... 7

4 JOHDANTO Rahapelien tarjonta on laajentunut vuosi vuodelta. Internet ja ympäri vuorokauden avoinna olevat palvelut ovat lisänneet pelaamisen mahdollisuuksia. Yhteiskuntamme on viihteellistynyt ja puoltaa kuluttamisenkulttuuria. Aikaamme kuuluu lisääntynyt vapaa-aika ja yksilön vapaus. Saamme mm. lukea iltapäivälehdistä sankaritarinoita pokeripöydissä toisten kustannuksella äkkirikastuneista kauniista ja rohkeista ihmisistä. Me suomalaiset olemme innokkaita rahapelien pelaajia kansainvälisestikin mitattuna. Emme silti käyttäisi näin paljon aikaa ja rahaa pelaamiseen, ellei sitä olisi tehty meille niin tavattoman helpoksi. Rahapelien haitoista tulisi tiedottaa nykyistä enemmän. Nuorella iällä aloitettu rahapelaaminen on vakavasti otettava peliongelman riskitekijä. Nuorten aivojen kehitys on vielä kesken, ja ne ovat herkempiä runsaan pelaamisen aiheuttaman mielihyvän aikaan saamalle riippuvuudelle. Suomessa rahapelaamisen ikäraja on 8 -vuotta, poikkeuksena RAY:n raha-automaattipelit, joiden pelaamisen ikäraja nousee 5-vuodesta 8-vuoteen vasta kesällä 0. Vuoden 00 kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulua käyvistä pojista jopa 0 prosenttia oli pelannut rahapelejä vähintään kerran viikossa. Rahapelaaminen oli yleisintä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten keskuudessa. Pojat olivat pelanneet kaikissa oppilaitoksissa selvästi enemmän kuin tytöt. Rahapelaamisesta aiheutuneet ongelmat vaihtelevat satunnaisista pikavipeistä vakaviin, jopa itsetuhoisiin ongelmiin. Pakkomielteisesti pelaavalle kaikki on kaupan, niin omaisuus, aika, arvot, terveys kuin ihmissuhteet. Ihminen saattaa pystyä pitämään vaikeankin peliongelmansa vuosikausia salassa läheisiltään. Koska ongelmapelaajat ovat varsin heterogeeninen ryhmä, eikä peliongelma näy ihmisestä päällepäin, sen tunnistaminen ja puheeksiotto voidaan kokea hankalaksi. Meillä ei esimerkiksi ole totuttu puuttumaan ihmisen rahankäyttöön, vaan talousasioiden koetaan olevan jokaisen yksityisasia. Pelaaminen saattaa hukkua rinnakkaisongelmien, kuten liiallisen päihteiden käytön tai mielenterveysongelmien varjoon. Rahapeliongelman määrittelyyn ei myöskään ole olemassa luotettavaa mittaria, koska yksilölliset erot voivat vaihdella merkittävästi sen suhteen onko ihmisen pelaamiseen käyttämä aika ja raha hänelle haitallista. Ongelmapelaajien ja heidän läheistensä tuen ja hoidon haasteena Suomessa vielä on, ettei sitä ole juurikaan tarjolla, tai siitä ei tiedetä edes paikallisessa palvelujärjestelmässä saati yleisemmin. Suomessa peliongelman hoidon järjestäminen on ensisijaisesti kuntien vastuulla, mutta hoitoa on tarjolla myös joissain kolmannen sektorin tuottamissa erityispalveluissa. Ongelmapelaamista hoidetaan pääasiassa päihde- ja mielenterveysyksiköissä. Kuitenkin yhä edelleen sosiaali- ja terveysalan työntekijöillä olisi tarve pelierityiseen lisäkoulutukseen.

5 PELISSÄ-HANKE Pelissä-hanke on vuosille ajoittuva Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittama Keski- ja Itä-Suomen ongelmapelaajien hoidon kehittämis- ja tutkimushanke. Hankkeen toimijoina ovat Kehittämiskeskus Tyynelä, Kuopion Kriisikeskus ja Sovatek-säätiö (entinen Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö), joka hallinnoi koko hanketta. Kehittämiskeskus Tyynelän Pelissä -osahankkeessa toimii kaksi työntekijää, projektisuunnittelija ja koulutussuunnittelija. Osahankkeen pilottikaupunkeina ovat Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna ja Varkaus, joissa hanke toteutetaan yhteistyössä mm. hankealueen psykososiaalistenpalveluiden kanssa. Yhteistyötahoina toimivat lisäksi alueelliset ja valtakunnalliset peli-, päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankkeet ja järjestöt, sekä Riippuvuusklinikka Tyynelä, Koulutuskeskus Agricola ja Mikkelin ammattikorkeakoulu.. Kehittämiskeskus Tyynelän Pelissä osahankkeen tavoitteet: Ongelmapelaajien avohoidon ja vertaistuen kehittäminen Ongelmapelaajien läheisten tuen kehittäminen Alueellisten palvelupolkujen kehittäminen Ammattihenkilöstön tietotaidon lisääminen moniportaisella koulutuksella Taulukko. Kehittämiskeskus Tyynelän Pelissä-osahankkeen tavoitteet VÄLIHAASTATTELUJEN TARKOITUS JA MENETELMÄT Välihaastattelujen tarkoituksena oli tehdä Kehittämiskeskus Tyynelän Pelissä -osahankkeen väliarviointi. Haastatteluilla selvitettiin osahankkeen keskeisimpien yhteistyökumppaneiden näkemyksiä siitä, kuinka ongelmapelaamisen tiedostaminen ja puheeksiotto, sekä ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen tarjottavat palvelut olivat muuttuneet Pelissä-hankkeen aikana. Lisäksi selvitettiin kuinka Pelissä-hanke oli tukenut haastateltavien ongelmapelaamiseen liittyvää tietotaitoa, ja millaiseksi haastateltavat olivat kokeneet yhteistyön hankkeen kanssa. Hankkeen alussa kesällä 008 pilottipaikkakunnilla tehtiin välihaastattelun kaltainen alkuselvitys. Alkuselvityksen haastattelulomakkeen suunnittelun pohjan oli käytetty Turjan (006) tutkimusta: Kuntien käytännöt ja tiedon taso rahapeliongelmaisten hoidossa. Välihaastatteluja varten alkuselvityksen haastattelulomake muokattiin tarkoituksenmukaiseksi. Osahankkeen väliarviointia rakennettiin vertaamalla näiden kahden haastattelun tuloksia. Projektisuunnittelija ja koulutussuunnittelija haastattelivat yhteensä yhteistyökumppania hankkeen pilottikaupungeista. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa kaksi on esitetty paikkakunnittain ne työyksiköt joissa välihaastattelu tehtiin. Haastatteluajankohdat sovittiin haastateltavien kanssa etukäteen, ja haastateltavat saivat välihaastattelukysymykset sähköpostitse ennen varsinaista haastattelua. Haastattelut tehtiin välisenä aikana haastateltujen työyksiköiden tiloissa. Haastattelut koostuivat :sta ongelmapelaamisen tunnistamiseen, hoitoon, erikoisosaamiseen ja koulutukseen sekä hanketyöskentelyyn liittyvästä kysymyksestä (liite ). Haastatteluissa esitetyt kysymykset olivat avoimia, joihin haastatellut saivat vastata omin sanoin. Haastattelut kestivät 5

6 minuutista ½ tuntiin. Työnjakona oli, että toinen hankkeen työntekijöistä haastatteli ja toinen kirjasi vastaukset joko käsin tai suoraan kannettavalle tietokoneelle. Haastatteluista kolme projektisuunnittelija kävi tekemässä yksin, jolloin hän nauhoitti haastattelut ja litteroi ne myöhemmin. Haastateltujen työyksiköt Mikkelin A-klinikka Mikkelin mielenterveysyksikkö Mikkelin talous- ja velkaneuvonta Pieksämäen päihde- ja mielenterveysyksikkö (päihdepoliklinikka) Pieksämäen päihde- ja mielenterveysyksikkö (psykiatrianpoliklinikka) Pieksämäen vammaispalvelut Savonlinnan A-klinikka Savolaiset selviytyjät ry Varkauden A-klinikka Varkauden lasten ja nuortenkeskus Nikula Varkauden psykiatrianpoliklinikka Taulukko. Välihaastatteluun haastateltujen työyksiköt VÄLIHAASTATTELUN TULOKSET Välihaastattelu toi esiin sen, miten Kehittämiskeskus Tyynelän Pelissä -osahanke oli kahden vuoden aikana edennyt pilottikaupungeissa, ja mihin asioihin sidosryhmien mielestä hankkeen tulisi viimeisenä toimintavuotena kiinnittää huomiota. Seuraavassa esitetään välihaastattelun tulokset.. Ongelmapelaamisen tiedostaminen ja puheeksiotto Yhdestätoista haastatellusta yhdeksän koki, että viimeisen kahden vuoden aikana ongelmapelaamisen tiedostaminen ja puheeksiotto olivat lisääntyneet heidän työyksikössään. Kolme haastateltavaa mainitsi, että nykyisin pelaamisen puheeksiotto oli normaali käytäntö. Haastatelluista yksi kertoi peliongelman olleen enemmän esillä työyhteisössään ja puheeksioton näin ollen tehostuneen, ja toinen työntekijä totesi vievänsä Pelissä-hankkeen prosessikoulutuksen antia työtoverilleen ja pitävänsä keskustelua aiheesta muutoinkin yllä. Yksi haastatelluista kertoi olleensa mukana Pelissä-hankkeen kokoamassa paikallisessa ongelmapelaajien ja heidän läheisten palvelupolkujen kehittämistyöryhmässä (Pokery) toimensa alusta asti. Hänen kohdallaan tiedostaminen ja puheeksiotto ei ollut merkittävästi muuttunut, vaan hän oli pyrkinyt viimeisen puolentoista vuoden aikana ottamaan pelaamisen puheeksi kaikkien asiakkaittensa kanssa. Kaksi haastatelluista nosti esiin, että ennen Pelissä-hankkeen kanssa aloitettua yhteistyötä peliongelma oli heidän työyhteisöissään aiheena suhteellisen vieras ja suurin osa yksiköiden työntekijöistä oletti, ettei heillä juurikaan asioi ongelmapelaajia tai heidän läheisiään. Koulutuksen ja Pokery:en kautta tietoisuus ja puheeksiottaminen olivat lisääntyneet. Yksi haastateltu mainitsi, ettei ongelmapelaajien hoito aiemmin edes kuulunut heidän yksikölleen. Kahdella työntekijällä oli mielikuva, että henkilöt jotka kokevat tarvitsevansa apua peliongelmaansa hakeutuvat nimenomaan haastateltujen työyksiköiden tarjoaman 5

7 palvelun piiriin. Toisaalta nämä haastatellut totesivat, että myös muilta kuin liiallisen pelaamisen vuoksi hoitoon hakeutuneilta oli aktiivisemmin alettu kysymään pelaamisesta. Yksi haastateltu luonnehti, että itse muisti aiempaa rohkeammin ottaa pelaamisen puheeksi asiakkaittensa kanssa, mutta voisi jakaa prosessikoulutuksessa saamaansa tietoa enemmän työyhteisölleen. Tunnistaminen ja puheksiotto on lisääntynyt 9 Pysynyt samana Omalla kohdalla on lisääntynyt Ei tarvitse tunnistaa Kysyminen on normaalia ja luonnollista Lisätty yksikkön päivystyshaastatteluun Kuvio. Haastateltujen näkemys siitä, kuinka ongelmapelaamisen tiedostaminen, tunnistaminen ja puheeksiotto ovat muuttuneet kahden viimeisen vuoden aikana heidän työyksikössään.. Keinot tunnistaa ja puheeksiottaa Haastatelluista kuusi kertoi kysyvänsä pelaamisesta yksikköönsä hakeutuneilta asiakkailta yleensä muun alkutilanteen kartoituksen lomassa. Yksi haastateltu tähdensi, että asiakkaan pelaamiseen liittyvä kysymys oli lisätty heidän yksikössään käytössä olevaan päivystyshaastatteluun. Toinen haastateltu totesi pelaamisesta kysymisen olevan helppoa, koska yksikössä käyvillä ihmisillä oli muutoinkin niin erilaisia elämän pulmia. Haastateltu pohti, että heidän yksikössään pelaamisen puheeksiotto oli varmasti luontevampaa, kuin esimerkiksi lääkärin vastaanotolla. Aiheesta kysyminen oli selkeästi aiempaa aktiivisempaa, korosti yksi haastatelluista. Kaksi haastateltua kertoi käyttävänsä puheeksioton tukena teemaan liittyviä oppaita ja toiset kaksi mainitsi käyttävänsä toisinaan puheeksiottoon Lie Bet - kysymysparia. Kaksi haastateltua sanoi pelaamisen otettavan puheeksi silloin, jos asiakkaan tilanteessa oli viitteitä liialliseen pelaamiseen esimerkiksi taloudellisten vaikeuksien tai sekaisin olevan päivärytmin vuoksi. Kolme haastateltua selitti pelaaminen tulleen yleensä puheeksi siinä tapauksessa, että asiakas otti asian itse esille... Palveluihin ohjautuminen Kuusi haastateltua totesi ongelmapelaajien pääasiassa hakeutuvan oma-aloitteisesti tai läheisensä ohjaamana avun piiriin. Asiakkaita ohjautui hoitoon myös sosiaalitoimen, perus-, opiskelu- ja työterveyshuollon sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden kautta. Yhden haastateltavan yksikköön asiakkaat ohjautuivat lähetteellä. Kolme haastateltua kertoi ihmisten, joilla oli pelaamisesta johtuvia ongelmia, ohjautuneen heidän yksikköönsä ensisijaisesti jonkin muun ongelman vuoksi. Näiden ihmisten kohdalla peliongelma tuli ilmi alkuhaastattelussa tai hoidon myöhäisemmässä vaiheessa. Yhteen yksikköön asiakkaita oli ohjautunut myös valtakunnallisen auttava puhelimen Peluurin kautta... Ongelmapelaajia kohtaa ja hoitaa Kysyttäessä kuka tai ketkä ensisijaisesti kohtaavat ja/tai hoitavat ongelmapelaajia ja heidän läheisiään, vastasi kolme haastateltua olevansa itse työyksikössään se työntekijä jolle pelaajat ja pelaajien läheiset ohjautuivat. Viisi haastateltua kertoi kaikkien yksiköittensä työntekijöiden kohtaavan/hoitavan 6

8 ongelmapelaajia. Yksi haastateltu mainitsi itsensä lisäksi yksikön johtajan hoitaneen pelaajia. Toinen haastateltu korosti, että vaikka pelaajat ensisijaisesti ohjautuivat hänelle asiakkaiksi, tulevaisuuden tavoitteena olisi että pelaaja-asiakkaat ohjautuisivat tasaisemmin kaikille yksikön työntekijöille... Jatko-ohjaus Asiakkaitaan vertaisryhmään oli ohjannut neljä, A-klinikalle kolme ja talous- ja velkaneuvontaan kaksi haastatelluista. Yhden maininnan saivat pankki, työterveyshuolto, terveyskeskuslääkäri, mielenterveysyksikkö, sosiaalitoimi ja seurakunnan diakoni. Kaksi kertoi ohjanneensa asiakkaita valtakunnalliseen mobiilipalvelu Pelivoimapiiriin. Varkauden A-klinikan ja psykiatrian poliklinikan työntekijät nostivat esiin keskinäisen työparityöskentelynsä, eli heillä oli myös yhteisiä asiakkaita. Neljä haastateltua totesi, ettei ollut ohjannut asiakkaittaan muiden palveluiden piiriin. Kolme muisteli aiemmin ohjanneensa ongelmapelaajia laitoskuntoutukseen.. Asiakkaana ongelmapelaaja ja ongelmapelaajan läheinen Alla olevasta kuviosta kaksi käy ilmi kuinka monta ongelmapelaajaa ja pelaajan läheistä kullakin haastateltavalla oli viimeisen vuoden aikana ollut asiakkaana. Esimerkiksi Mikkelin A-klinikalla työskentelevä haastateltu arvioi, että hänellä oli vuoden aikana asiakkaana 5 ongelmapelaajaa ja kuusi pelaajan läheistä. Mikkeli A-klinikka Mikkeli Mielenterveysyksikkö Mikkeli Talous- ja velkaneuvonta Pieksämäki Päihdepoliklinikka Pieksämäki Psykiatrian poliklinikka Pieksämäki Vammaispalvelut Savonlinna A-klinikka Savonlinna Savolaiset selvityjät ry Varkaus A-klinikka Varkaus Psykiatrian poliklinikka Varkaus Lasten ja nuorten keskus Ongelmapelaajia Läheisiä Kuvio. Viimeisen vuoden aikana haastatelluilla asiakkaana olleet ongelmapelaajat ja heidän läheisensä. 7

9 .. Tyypillinen asiakas Haastateltujen työyksiköistä viidessä oli ongelmapelaaja-asiakkaista enemmistö miehiä. Kolmessa työyksikössä miehiä ja naisia oli asiakkaina yhtä paljon, ja kolmessa yksikössä kaikki vuoden aikana asioineet ongelmapelaajat olivat olleet miehiä. Kaiken kaikkiaan ongelmapelaaja-asiakkaista miehiä oli 7 % ja naisia 6 %. Naisia 6 % Miehiä 7 % Kuvio. Haastatelluissa yksiköissä asioivien ongelmapelaajien sukupuolijakauma Taulukosta kolme käy ilmi, että suuressa osassa haastatteluun osallistuneista yksiköistä ongelmapelaajaasiakkaiden ikäjakauma oli laaja, mutta pääosin ongelmapelaajat olivat työikäisiä. Varkauden lasten ja nuortenkeskus Nikulassa ja Pieksämäen vammaispalveluiden neuropsykiatrisen ohjaajan luona asioi vain nuoria asiakkaita. YKSIKKÖ Mikkelin A-klinikka Mikkelin mielenterveysyksikkö Mikkelin talous- ja velkaneuvonta Pieksämäen päihdepoliklinikka Pieksämäen psykiatrianpoliklinikka Pieksämäen vammaispalvelut Savonlinnan A-klinikka Savonlinnan Savolaiset selviytyjät ry Varkauden A-klinikka Varkauden lasten ja nuorten keskus Nikula ASIAKKAIDEN IKÄJAKAUMA 8 65 vuotta 8 60 vuotta 5 0 vuotta 58 vuotta 0 58 vuotta 9 vuotta 5 70 vuotta 0 0 vuotta 0 60 vuotta 5 0 vuotta Taulukko. Haastatelluissa yksiköissä asioivien ongelmapelaajien ikäjakauma Yksiköissä asioi melko tasaisesti sekä heitä joille raha-automaattipelien pelaaminen oli aiheuttanut ongelmia, että heitä joille nettipokerin ja muiden nettipelien pelaaminen oli aiheuttanut ongelmia. Kaksi haastatelluista nosti esiin myös erilaisten vedonlyöntipelien liiallisen pelaamisen olleen asiakkaittensa hoitoon hakeutumisen syynä. (kuvio ) 8

10 Vedonlyönti 0 % Muut nettipelit 5 % Rahaautomaattipelit 5 % Nettipokeri 0 % Kuvio. Haastateltujen mainitsemat pelit joiden pelaamisen vuoksi asiakkailla ensisijaisesti oli ongelmia Kuuden haastatellun kohtaamat asiakkaat olivat pelanneet rahapelejä useita vuosia, jotkut lapsuudestaan saakka ennen avun piiriin hakeutumista. Neljä haastateltua kertoi asiakkaittensa pelaamishistorian vaihdelleen parista vuodesta vuosikymmeniin. Yksi haastatelluista totesi että hänen kohtaamansa ongelmapelaajat olivat pelanneet - vuotta ennen hoitoon hakeutumista.. Ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen tarjotut palvelut Seuraavalla sivulla olevassa kuviossa 5 on kuvattu haastateltujen näkemys siitä, kuinka heidän työyksiköissään ja toiminta-alueellaan ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen tarjottavat palvelut olivat muuttuneet viimeisen kahden vuoden aikana. Kuusi haastatelluista totesi, että heidän oma tietotaitonsa ongelmapelaamisesta ja sen hoidosta oli lisääntynyt kuluneen kahden vuoden aikana. Yksi työntekijä lisäsi, ettei hän ennen Pelissä-hanketta edes tiennyt missä ongelmapelaajat omalla paikkakunnalla hoidettiin. Haastatelluista kolme nosti esiin, että heidän yksikössään ongelmapelaamisen tiedostaminen ja puheeksiotto olivat selkeästi parantuneet. Viiden mielestä he olivat kehittäneet yksilötyöskentelyn hoitokäytänteitä, ja saaneet lisää välineitä ongelmapelaajien kanssa työskentelyyn. Yksi haastatelluista korosti, että myös läheisten tukemiseen oli kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Neljä kuvasi ongelmapelaajien palvelupolun selkiintyneen verkostoilleen, ja asiakkaita sekä yhteydenottoja asian tiimoilta oli tullut aiempaa enemmän. Erityisen iloinen yksi haastatelluista oli siitä, että ammatillisesti ohjatusta pelaajien ryhmästä oli tullut uusi pelaajille tarjottava palvelu. Toisessa pilottikaupungissa kaksi työntekijää mainitsi olleensa vertaisryhmäohjaajan tukena vertaisryhmää käynnistäessä. Kyseinen ryhmä kuitenkin jouduttiin lopettamaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Yksi haastateltu kertoi, että yhteistyö A-klinikan ja psykiatrian poliklinikan kanssa oli lisääntynyt ja konsultointia tapahtui puolin ja toisin. Haastatelluista yksi ei osannut sanoa, oliko ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen tarjottavat palvelut muuttuneet kahden vuoden aikana. 9

11 Oma tietotaito oli lisääntynyt 6 Tiedostaminen ja puheeksiotto oli parantunut Yksilötyöskentelyn hoitokäytänteitä oli kehitetty 5 Läheisiin oli kiinnitetty huomiota Palvelupolku oli selkiintynyt verkostolle Pelaajien ryhmä oli uusi tarjottava palvelu Pelaajien vertaisryhmää käynnistettiin Yhteistyö A-klinikan ja psyk.pkl kanssa lisääntyi En osaa sanoa Kuvio 5. Haastateltujen näkemys siitä, kuinka heidän yksiköissään/toiminta-alueellaan ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen tarjottavat palvelut olivat muuttuneet viimeisen kahden vuoden aikana.. Ongelmapelaajien ja heidän läheistensä kanssa työskentely Alla olevassa kuviossa kuusi on lueteltu haastateltavien mainitsemat viitekehykset, menetelmät ja työvälineet joita he käyttävät työskennellessään ongelmapelaajien ja heidän läheistensä kanssa. Kognitiivinen käyttäytymisterapia Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys Sosiaalityö Perheterapian menetelmät Kriisityön menetelmät Talousasioiden selvittely Informaation antaminen Reikäleipä-malli Pelipäiväkirja Pelihoukutus-kysely Nelikenttä Fläppi MaPe- materiaali MoHa Puheeksiotto SOGS -testi Päiväohjelma Keskustelu Kuuntelu Masennustesti Mielialan arviointi Pelihistorian kartoitus Muutoskehä Peliriippuvuuskysely Thl:n oppaat Nettisivustot Kuvio 6. Haastateltujen käyttämiä menetelmiä ja välineitä ongelmapelaajien ja heidän läheistensä kanssa työskentelyssä. 0

12 .. Erityishuomio Kysyttäessä mitä haastattelut erityisesti huomioivat pelaajien kanssa työskennellessään, vastasi neljä kiinnittäneensä huomiota asiakkaan raha-asioihin. Toiset neljä mainitsi huomioivansa asiakkaan syyllisyyden ja häpeän tunteet, jotka pelaamiseen ja sen aiheuttamiin ongelmiin liittyivät. Kolme haastateltua kertoi tarkastelleensa asiakkaan arjenhallintaan ja toimintakykyyn liittyviä asioita, mm. miten pelaaminen oli vaikuttanut asiakkaan ajankäyttöön. Asiakkaan mielialaan ja masennuksen asteeseen, sekä mahdolliseen itsetuhoisuuteen kertoi kiinnittävänsä erityishuomiota kolme haastatteluista, ja toiset kolme nostivat esiin pelaamisen vaikutukset pelaajan lähisuhteisiin ja luottamukseen liittyviin kysymyksiin. Kaksi haastateltua kertoi tarkastelleensa asiakkaan kanssa peliongelman laajuutta ja sen eri osa-alueita, ja kaksi mainitsi asiakkaan voimavarojen huomioimisen. Kaksi haastateltua korosti kunnioittavan työotteen merkitystä niin pelaajien, kuin heidän läheistensä kanssa työskentelyssä. Lisäksi läheisten kanssa työskentelyyn liittyen haastateltavat nostivat esiin läheisten huolen kuulemisen, sen mainitsi kolme haastatteluista. Yksittäisiä mainintoja tuli läheisille annettavalle psykoedukaatiolle, läheisten ristiriitaisten tunteiden käsittelylle, läheisten omaisuuden turvaamiseen liittyvälle neuvonnalle ja läheisten omasta hyvinvoinnistaan huolehtimiselle. Yksi haastateltava sanoi, ettei ongelmapelaajien ja läheisten kanssa työskentelyssä ollut mitään erityistä huomioitavaa verrattuna päihde- ja mielenterveyskuntoutujien kanssa työskentelyyn. (kuvio 7) Talousasiat Syyllisyyden ja häpeän tunteet Arki ja toimintakyky Mieliala, masennus Vaikutukset lähisuhteisiin Ongelman laajuus ja osa-alueet Voimavarat Läheisen huolen kuuleminen Läheisille annettava psykoedukaatio Ristiriitaiset tunteet pelaajaa kohtaan Läheisen omaisuuden turvaaminen Läheisen oma hyvinvointi Ei erityistä huomoitavaa Kuvio 7. Asiat joihin haastattelut erityisesti kiinnittivät huomiota ongelmapelaajien ja heidän läheistensä kanssa työskennellessä.. Tarjotun avun arviointi Kolme haastateltua kertoi arvioineensa asiakkaan kanssa hoitoa ja sen vaikutusta keskustelemalla asiasta asiakkaan kanssa viimeistään hoidon loppuvaiheessa. Yksi haastatelluista kertoi tarkastelleensa hoitosuunnitelmaan asetettuja tavoitteita asiakkaan kanssa viimeisillä hoitokäynneillä. Yhdessä yksikössä arviointivälineenä käytettiin GAS-arviota, ja toisessa yksikössä käytössä oli BDI-mielialakysely, koska masennus kytkeytyi usein peliongelmaan. Haastatteluista yksi sanoi arvioineensa hoidon vaikutusta

13 seuraamalla asiakkaan yleisvointia. Kolme haastateltua totesi, ettei heidän yksikössään ollut käytössä hoidon/palvelun ja sen vaikuttavuuden arviointiin olevia välineitä. Yksi haastateltu mainitsi, että heidän uudessa hoitorekisterissään oli jotain arviointivälineitä, joihin hän ei ollut vielä tutustunut. Haastatelluista yksi totesi että hänellä hoitosuhteet ongelmapelaajien kanssa olivat vasta niin alussa, ettei hoidonarviointi ollut vielä ajankohtaista. Kolmen haastatellun mielestä asiakaspalautetta olisi hyvä pyytää, ja että asiaa oli heidän työyhteisöissään pohdittukin. Yhden mielestä seurantakäynnille olisi hyvä kehittää strukturoitu arviointikaavake, ja toinen tuumasi mahdollisen arviointivälineen vahvistavan hoidon laatua. Yksi haastateltu huomautti, että hoidon vaikuttavuudenarviointi oli haastavaa, koska hoito voi asiakkaasta olla vaikuttavaa, vaikkei pelaamisessa olisikaan tapahtunut radikaalia muutosta... Saatu palaute Viisi haastateltua totesi, etteivät pelaaja-asiakkaat olleet juurikaan antaneet palautetta saamastaan hoidosta/palvelusta. Kuusi haastateltua kertoivat että ongelmapelaajat olivat olleet kiitollisia ja tyytyväisiä siihen, että heidän ongelmiinsa oli ollut apua tarjolla. Yksi haastateltu sanoi nuorten pelaajien vanhempien olleen kiitollisia saamastaan tuesta. Toinen haastateltu muisteli pelaajien läheisten antaneen myönteistä palautetta, koska olivat kokeneet tulleensa kuulluksi, ymmärretyksi ja ongelmien kanssa vakavasti otetuksi. Näillä läheisillä oli taustalla hyvin negatiivinen kokemus A-klinikalla asioinnista. Yksi haastatelluista mainitsi joskus pitkissä hoitosuhteissa tulevan monenlaisia vaiheita, kyllästymistäkin. Toinen haastateltu kertoi joidenkin asiakkaiden keskeyttäneen hoidon, ja joillekin asiakkaille hoidon alkuvaiheessa oli pettymys, ettei peliongelmaan ollut mitään välitöntä ratkaisua. Kolmas haastateltu kertoi ongelmapelaajien olleen hoitoon sitoutunutta väkeä.. Ongelmapelaajien ja heidän läheistensä palveluiden kehittäminen Yhdestätoista haastatellusta seitsemän painotti pelaajien ja läheisten ryhmätoiminnan tärkeyttä. Yksi haastatteluista toivoi aloitetun ryhmän jäävän pysyväksi ongelmapelaajille tarjottavaksi palveluksi. Toinen haastateltu naapurikaupungista totesi ryhmän käynnistämisen olevan pitkä polku ennen kuin se saadaan toimimaan, ja kolmas huomautti että ongelmapelaajia pitää olla enemmän hoidon piirissä ennen kuin ryhmää kannattaa ryhtyä kokoamaan. Haastatelluista kuusi esitti, että peruspalveluihin ja laajemminkin verkostoihin vietäisiin pelihaittoihin ja niiden hoitoon liittyvää koulutusta. Viiden mielestä paikallinen ongelmapelaajien ja heidän läheistensä palvelupolku tulisi saada selkeästi kuvattua, ja esille esim. kaupungin nettisivuille. Neljä haastateltua sanoi että heidän tulisi jakaa enemmän koulutuksissa ja Pokery:ssä tullutta tietoa omissa työyhteisöissään. Yksi työntekijä kuitenkin epäili, että hänen työpaikallaan ei edelleenkään annettu tällaiselle yksikön sisäiselle tiedonsiirrolle aikaa, eikä mahdollisuutta. Yleistä tiedottamista peliongelmasta ja paikallisista palveluista tulisi lisätä neljän haastattelun mielestä. Yksi haastatteluista totesi ettei läheskään kaikki kaupunkilaiset voineet tietää heidän yksikkönsä toiminnasta, saati siitä että myös ongelmapelaajat saivat sieltä hoitoa. Kolme haastateltua myönsi että tunnistamista ja puheeksiottoa tuli edelleen lisätä niin heidän omassa työyhteisössään, kuin laajemminkin eri psykososiaalisissa palveluissa. Ehkäisevään työhön tulisi kiinnittää erityishuomiota kahden haastattelun mielestä. Tietoa netti- ja rahapeleihin liittyvistä haitoista tulisi kertoa niin lapsille, nuorille kuin heidän vanhemmilleen. Kaksi haastateltua toivoi aiheeseen liittyvää jatkokoulutusta. Yksi haastateltu esitti että ongelmapelaajien oli jatkossakin päästävä nopeasti riittävän pitkäkestoiseen hoitoon. Yhden työntekijän haaveena oli että kaupungissa olisi pelierityinen työntekijä joka voisi

14 keskittyä vain ongelmapelaajiin ja heidän läheisiinsä. Yksi haastatelluista alleviivasi että nuoriin ja seniori-ikäisiin pelaajiin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. (kuvio 8) Ryhmätoiminta aloitetaan / jatketaan 7 Koulutusta mm. peruspalveluille 6 Selkeä palvelupolun kuvaus 5 Tiedon jakamista omassa yksikössä lisättävä Yleistä tiedottamista palveluista lisättävä Puheeksiottoa lisättävä Ehkäisevään työhön kiinnitettävä huomioita Jatkokoulutusta työntekijöille Turvattava nopea ja riittävän pitkäkestoinen hoito Pelierityinen työntekijä Kiinnitettävä huomio nuoriin ja seniori pelaajiin Kuvio 8. Haastattelujen mietteitä siitä miten ongelmapelaajien ja heidän läheistensä palveluita tulisi edelleen kehittää.. Kehittämisenkeinot Haastatteluista viisi mainitsi paikallisen selkeän ongelmapelaajien palvelupolun kuvauksen yhdeksi avohoidon kehittämisen keinoksi. Sen avulla ongelmapelaajille suunnatuista palveluista pystyttäisiin tiedottamaan niin palvelujärjestelmän työntekijöitä, kuin kaupungin asukkaita. Kaksi haastateltua totesi että peliongelma-aiheeseen liittyvää kouluttautumista tulisi edelleen pitää yllä, ja osaamista tulisi saada levitettyä mahdollisemman monelle työntekijälle. Toiset kaksi haastateltua kertoivat jakaneensa kaiken saaneensa peliongelmaan liittyvän informaation työyhteisöilleen, ja aikoivat jatkaa tätä matalan profiilin juurruttamistyötä edelleenkin. Lisäksi kaksi haastateltua lausui toiveen henkilöstöresurssien lisäämisestä. Yksi haastateltu huomautti että pelaajien vertaistukiryhmän taustalle tuli saada moniammatillinen työryhmä takaamaan ryhmätoiminnan jatkuvuus. Toinen haastateltu korosti että peliongelmateema tuli nostaa esiin organisaation suunnittelupäivissä ja kirjata toimintasuunnitelmaan. Yhden haastatellun mielestä peliasiat tuli laittaa omaksi osiokseen uusien työntekijöiden perehdytyskansioon ja teema tuli huomioida muutoinkin perehdytyksessä. Toinen haastateltu toivoi työyksikössään peliosaamisen jakautuvan useammalle työntekijälle ja uskoi työtovereittensa tarvitsevan ohjattua perehtymistä teemaan liittyvään materiaaliin. Kolmas haastateltu pohti että hänen piti miettiä yhdessä A-klinikan kanssa mahdollisia yhteisiä tavoitteita avohoidon kehittämiseksi. Neljäs koki että kuntapuolella pitäisi vähän rauhoittua jatkuvien organisaatiouudistusten pyörteessä, jotta ongelmapelaamisen tiedostamiseen ja hoidon kehittämiseen jäisi aikaa ja mahdollisuuksia.

15 .. Palvelupolku Kuviossa yhdeksän on kuvattu se mitä mieltä haastatellut olivat paikallisista ongelmapelaajien palvelupoluista. Seitsemän haastatelluista koki että ongelmapelaajien paikallinen palvelupolku ei ollut selkeä. Palvelupolkua kuvattiin sekavaksi, jopa kaoottiseksi. Palveluiden luonnehdittiin olleen hajallaan, ja joidenkin asiakkaiden kerrottiin palloilevan useamman yksikön välillä. Kuusi haastateltua kertoi että paikallisen palvelupolun kuvauksen työstäminen oli aloitettu yhdessä Pelissä-hankkeen kanssa. Haastattelluista kolme korosti että oli hyvä kun suunnitteilla olevissa palvelupolkujen kuvauksissa huomioitiin eri-ikäiset ongelmapelaajat ja pelaajien läheiset. Erityisesti nuorten erityispalveluihin toivottiin kiinnitettävän huomiota. Haastatellut totesivat että nuorten palveluiden tuli olla matalankynnyksen palveluita. Yksi haastateltu sanoi yhteistyökumppaneiden kyllä tietävän että pelaajien hoito oli keskitetty heille A-klinikalle, mutta haastateltu kaipasi palvelupolkuun pelaajien laitoskuntoutusta. Toinen haastateltu totesi heidän yksikköönsä hoitoon pääsyn olleen helppoa, koska päivystysajoille pääsi ilman ajanvarausta. Kolmas haastateltu kertoi joidenkin asiakkaiden ihmettelevän miksi pelaajia hoidettiin A-klinikalla, mutta kun asiakkaille oli selitetty A-klinikalla olleen riippuvuustyön erityisosaamista olivat asiakkaat ymmärtäneet asian paremmin. Yhden haastatellun mielestä palvelupolun kehittämisessä tulisi olla mukana eri tahojen työntekijöitä, jotta polusta tulisi kokonaisvaltainen. Haastateltu pohti peliongelman olleen vielä vieras asia monille työntekijöille, ja heiltä meni vielä aikaa sekä ongelman että palvelupolun hahmottamiseen. Yksi haastatelluista tähdensi että paikallisen palvelupolun tuli olla helposti löydettävissä kuntayhtymän nettisivuilta. Haastatteluista yksi kertoi visioineensa psykiatrian poliklinikan työntekijän kanssa, että tulevaisuudessa paikkakunnalla olisi matalankynnyksen perheklinikka ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen. Palvelupolku on sekava 7 Palvelupolun kuvaus aloitettu 6 Huomioitava eri ikäryhmät Palvelupolku on selkeä Laitoskuntoutus puuttuu Hoitoon pääsy on helppoa A-klinikka hoitopaikkana hämmentää asiakkaita Kehittäminen yhteistyönä Palvelupolku kuntayhtymän nettisivuille Visiona ong.pelaajien perheklinikka Kuvio 9. Haastattelujen mietteitä paikallisesta ongelmapelaajien ja heidän läheistensä palvelupolusta ja sen kehittämisestä

16 .. Ehkäisevä työ Kuuden haastatellun mielestä heidän toiminta-alueellaan ei ollut kiinnitetty huomiota peliongelmien ehkäisyyn. Kolme haastateltua eivät osanneet sanoa oliko ehkäisevään työhön panostettu. Yhden mielestä ehkäisevä työ oli huomioitu vähänlaisesti ja sekin painottui vain nuoriin. Haastateltu kertoi että pelihaitat tulivat olemaan esillä ehkäisevän päihdetyön teemaviikon tapahtumassa. Yksi haastatelluista koki että pelihaittojen ehkäisyyn oli kiinnitetty huomiota mm. palvelupolkujen kehittämistyöryhmä Pokery:ssä. Kaksi haastateltua sanoi mediassa olleen aiempaa enemmän juttuja peliongelmasta ja ne olivat lisänneet tietoisuutta pelaamisen haitoista. Ja toisen mielestä Pelissä-hanke oli lisännyt yleistä tietoisuutta peliongelmista. Lisäksi haastatellut mainitsivat, että ehkäisevää työtä tekevien piti kouluttautua aiheeseen ja vanhempainilloissa tuli olla räväköitä peli-tietoiskuja. Yksi haastatelluista kaipasi tietoa siitä, mihin lasten ja nuorten pelaamisessa piti kiinnittää huomiota. Toinen totesi, että koulu- ja opiskeluterveydenhoitajien tekemä ehkäisevätyö oli vielä paljolti kiinni henkilöstä, siitä miten vakavasti otattavaksi ongelmaksi työntekijä pelihaitat arvotti. Kolmas tuumasi koko paikallisen nuorten hoitojärjestelmän olleen edelleen melkoisessa murroksessa paikkakunnan nuorisopysäkin lopettamisen jäljiltä..5 Ongelmapelaajien ja heidän läheistensä kanssa tehtävään työhön saatu tuki Kuviossa 0 näkyy se, keneltä haastatellut kokivat saaneensa tukea ongelmapelaajien ja heidän läheistensä kanssa tehtävään työhön. Haastatelluista seitsemän koki saaneensa tukea Pelissä-hankkeelta. Neljä haastatteluista sanoi saaneensa tukea Pelissä-hankkeen prosessikoulutuksesta, ja kolme kehittämistyöryhmä Pokery:n yli sektorirajojen tehtävästä yhteistyöstä. Neljä haastateltua mainitsi tuen antajaksi Pelissä-hankkeen projektisuunnittelijan. Kaksi haastateltua kertoi saaneensa konsultaatioapua A-klinikalta. Yksittäisiä mainintoja saivat haastatellun oma työtiimi, oma työnohjaaja, nuorten päihdetyöntekijä ja KiipIt -projektin työntekijä. Lisäksi yksi haastateltu kertoi saaneensa vahvistusta rahapelihaittojen hoitoon internet-sivuilta. Pelissä-hankkeelta Prosessikoulutuksesta Pokery:stä Projektisuunnittelijalta A-klinikalta Omalta työtiimiltä Omalta työnohjaajalta Nuorten päihdetyöntekijältä KiipIt-projektin työntekijältä Nettisivuilta 7 Kuvio 0. Haastattelujen mainintoja siitä ketkä olivat tukeneet heidän tekemäänsä työtä ongelmapelaajien ja ongelmapelaajien läheisten kanssa 5

17 Viisi haastatelluista toivoi saavansa jatkossa tukea työhönsä lyhyiden lisäkoulutusten kautta, joissa voisi aika-ajoin päivittää tietotaitoaan. Yksi haastateltu odotti saavansa jatkossa tukea muilta prosessikoulutuksen käyneiltä, ja toinen toivoi paikallisen yhteistyön tiivistymisen antavan tarvittavaa vahvistusta arjen aherrukseen..5. Esimiesten tuki Viisi haastateltua koki esimiehensä antaneen täyden tuen ongelmapelaajien ja heidän läheistensä kanssa tehdylle työlle. Yksi haastatelluista lisäsi saaneensa tukea esimieheltään, vaikkei tämä peliongelmasta juuri mitään tiennytkään. Toinen totesi esimiehensä luottaneen työntekijöiden näkemyksiin, kolmas kuvasi omaa esimiestään kannustavaksi ja neljännen mielestä hänen työyhteisöllään oli hyvä ja keskusteleva esimies. Kolme haastateltua koki esimiehen tukeneen pelierityisen työn tekoa jonkin verran. Haastatteluista yksi sanoi yhdistyksen hallituksen suhtautuvan myönteisesti hänen tekemään työhönsä. Kahden haastatellun mielestä heidän esimiehensä eivät tue ongelmapelaajien ja heidän läheistensä kanssa tehtävää työtä. Toisen haastatellun mielestä hänen esimiehensä korosti liikaakin tulostavoitteellisuutta, vaikka kyseessä oli ihmissuhdetyö. Kyseinen haastateltu kuvasi suhdettaan esimieheensä haasteelliseksi. Haastatelluista neljä toivoi esimieheltään jatkossa yleistä mielenkiintoa ongelmapelaajien ja heidän läheistensä hoitoa kohtaan. Kahden toivelistalla oli, että heidän esimies tukisi ja mahdollistaisi hoidon kehittämistyön. Toisen kahden haastatellun toiveena oli, että he voisivat jatkossa keskustella esimiehensä kanssa asiakastilanteista ja ongelmapelaamisesta vastavuoroisesti. Yksi haastatelluista esitti toiveenaan esimiehensä antaman ajan ja tuen pelaajien vertaisryhmän suunnittelulle ja toteuttamiselle. Lisäksi haastateltujen yksittäisinä toiveina oli, että esimies osoittaisi empatiakykyä ja ymmärrystä, nostaisi ongelmapelaajien hoidon koko työyhteisön yhteiseksi asiaksi ja tekisi yksikössä tehtävää työtä enemmän näkyväksi myös yksikön ulkopuolelle, yhteistyökumppaneille ja kaupungin asukkaille. Esimies tuki kymmenen haastatellun pelihaittoihin liittyviä koulutustarpeita. Ne haastatellut jotka olivat mukana prosessikoulutuksessa, saivat käydä koulutuksen työaikanaan. Yksi haastatelluista toivoi jatkossa muidenkin yksikkönsä työntekijöiden pääsevän pidempiin pelihaittoja ja niiden hoitoa käsitteleviin koulutuksiin. Yhden toiveissa oli että oma työyhteisö osoittaisi aktiivisempaa kiinnostusta peliongelmaa kohtaan. Haastatelluista yksi sanoi, ettei hänen esimiehensä tukenut koulutustarpeita, ja että koulutuksiin ja kehittämistyöryhmiin pääsystä joutui taistelemaan. Haastateltu totesi, että ammattitaidon monipuolinen kehittäminen tukisi työntekijöiden työmotivaatiota ja jaksamista..6 Ongelmapelaamiseen liittyvä tietotaito Seuraavalla sivulla olevasta kuvioista näkyy se, miten Pelissä-hanke oli haastateltujen mielestä tukenut heidän ongelmapelaamiseen liittyvää tietotaitoaan. Seitsemän haastatelluista koki saaneensa Pelissähankkeen kautta konkreettista tietoa ja neljä ajankohtaista tietoa ongelmapelaamisesta, sen tunnistamisesta ja hoidosta. Kolme haastatelluista korosti lisääntyneen tietotaidon vahvistaneen heidän ammatillista itsetuntoa, kun he olivat havainneet osaavansa jo aika paljon. Kolme työntekijää koki saaneensa Pelissä-hankkeen kautta välineitä ongelmapelaajien ja heidän läheistensä kanssa tehtävään työhön. Kolme haastateltua nosti esiin että hankkeen kautta saadun koulutuksen ja kaksi haastateltua, että hankkeen kautta saatu materiaali oli tukenut heidän ammattitaitoaan. Yhden haastatellun mielestä 6

18 se, että Pelissä-hanke oli tuonut eri yhteistyötahoja yhteen, tuki teemaan liittyvää tietotaitoa. Yksi haastateltu totesi tiedon lisänneen tuskaa, koska peliongelman taustalla saattoi olla monenlaista pulmaa. Olen saanut konkreettista tietoa 7 Olen saanut ajankohtaista tietoa Ammatillinen itsetuntoani on vahvistunut Olen saanut käytännön työvälineitä Olen saanut koulutusta Olen saanut materiaalia Tuonut yhteistyötahot yhteen Tieto on lisännyt tuskaa Kuvio. Haastateltujen kokemuksia siitä kuinka Pelissä-hanke oli tukenut heidän ongelmapelaamiseen liittyvää tietotaitoa.6. Erityisosaaminen Haastatelluista kahdeksan oli mukana Pelissä-hankkeen prosessikoulutuksessa. Yksi heistä kertoi käyneensä aiemmin yksittäisissä ongelmapelaamiseen liittyvissä koulutuspäivissä. Toinen kertoi työtovereittensa käyneen Pelissä-hankkeen järjestämässä infokoulutuksessa. Kaksi huomautti työyhteisönsä olevan riippuvuusongelmien hoidon erityisosaamisen yksikkö. Kolme haastateltua totesi, ettei heillä ollut pelierityistä koulutusta..6. Lisätiedon lähteet Seuraavalla sivulla olevassa kuvioissa on lueteltu, mistä haastatellut olivat hankkineet aiheeseen liittyvää lisätietoa. Lisätietoa peliongelmasta, sen tunnistamisesta ja hoidosta haastatteluista kymmenen oli saanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisemista Pelin merkit-, Liikaa pelissä- ja Suhteet pelissä -oppaista. Kahdeksan haastateltua mainitsi saaneensa substanssitietoa prosessikoulutuksen kautta ja viisi Pelissä-hankkeen kautta sähköpostilla tulevista tiedotteista ja nettilinkeistä. Viisi haastateltua oli hakenut lisätietoa Peluurin, Pelivoimapiirin ja A-klinikkasäätiön Päihdelinkki nettisivustoilta. Neljä eri haastateltua mainitsi saaneensa tarpeellista tietoa THL:n Pelihaitat-sivustojen, sekä erilaisten ammattilehtien ja televisiosta tulleiden keskusteluohjelmien ja dokumenttien kautta. Kaksi mainintaa sai A-klinikkasäätiön nettisivut ja erilaiset aiheeseen liittyvät opinnäytetyön ja tutkimukset. Yksittäisiä mainintoja tuli Pelissä-hankkeen infokoulutukselle, Sosiaalipedagogiikan säätiön nettisivuille, Viimeiseen centtiin-oppaalle, Päihdepäiville ja kirjallisuudelle. Myös ongelmapelaaja-asiakkaat ja muut työntekijät mainittiin kertaalleen lisätiedon lähteenä. 7

19 THL:n oppaista Prosessikoulutuksesta Sähköpostilla tulleista tiedotteista ja linkeistä Peluuri -nettisivuilta Pelivoimapiiri -nettisivuilta Päihdelinkki -nettisivuilta Thl:n pelihaitat -nettissivuilta Ammattilehdet, tv Läheiskoulutus iltapäivästä Sininauhaliiton nettisivuilta A-klinikkasäätiön nettisivuilta Opinnäytetöistä, tutkimuksista Pelissä-hankkeen infokoulutuksista Sos.ped. -nettisivuilta Viimeiseen centtiin -oppaasta Päihdepäiviltä Riippuvuutta käsittelevistä kirjoista Asiakkailta Muilta työntekijöiltä Kuvio. Haastateltujen maininnat siitä, mistä kautta he ovat saaneet ja hakeneet lisätietoa ongelmapelaamisesta, sen tunnistamisesta ja hoidosta.6. Materiaali Kahdeksan haastatellun mielestä jaettu materiaali, mm. THL:n oppaat (Liikaa pelissä ja Suhteet pelissä), oli hyvää, selkeää ja käytännönläheistä. Samaiset kahdeksan haastateltua kertoivat antaneensa oppaita asiakkailleen ja tutustuneensa niihin yhdessä asiakkaittensa kanssa. Oppaiden toivottiin jatkossakin olevan maksuttomia. Yksi haastateltu korosti, että erilaisia oppaita ei myöskään saanut olla liikaa. Yksi haastateltu harmitteli että oli voinut hyödyntää materiaalia huonosti, koska ongelmapelaaja-asiakkaita oli vähän. Kun pelaaja-asiakkaita ei ollut, unohtui hyväkin materiaali helposti hyllyyn. Toinen haastateltu kertoi pitäneensä enemmän oppaiden vanhoista painoksista (Elämän valttikortit ja Ihmissuhteet pelissä), sillä ne tuntuivat hänestä selkeämmiltä ja ne olivat ulkoasultaan miellyttävämmät. Samainen haastateltu kertoi hyödyntäneensä myös Sosiaalipedagogian säätiön Mape -projektin tuottamaa materiaalia asiakastyössään. Yhden haastattelun mielestä nykyinen materiaalitarjonta oli riittävää, ja yksi ei ollut tutustunut lainkaan oppaisiin. Haastatelluista kaksi toivoi jotain uutta inspiroivaa kirjaa peliongelmasta ja sen hoidosta. Nuorten kanssa työskentelevä työntekijä kaipasi nuorille ja nuorten vanhemmille suunnattua materiaalia. Yksi haastateltu toivoi pelipäiväkirjasta taskukokoista versiota, ja toinen toivoi pelipäiväkirjasta kalenteriversiota, johon asiakas voisi kirjata pelaamistaan ja pelaamattomuuttaan pidemmällä aikavälillä. Yhdellä työntekijällä oli tarvetta asiakkaalle suunnatulle työkirjalle. 8

20 .7 Yhteistyö muiden yksiköiden kanssa Haastatelluista viiden mielestä ongelmapelaajien ja heidän läheistensä tunnistamisen, ohjauksen ja hoidon suhteen tehtävä yhteistyö oman alueen muiden yksiköiden kanssa toimi hyvin, kun taas neljän mielestä ei toiminut. Yhdeksän haastateltua totesi, että yksiköiden välistä yhteistyötä tuli edelleen kehittää. Poikkihallinnollisen yhteistyön toivottiin olevan nykyistä systemaattisempaa ja enemmän kuntoutujan hyväksi tapahtuvaa. (kuvio ) Yhteistyö muiden yksiköiden kanssa 5 9 Toimii Ei toimi Yhteistyötä kehitettävä Kuvio. Haastateltujen mielipide siitä, kuinka ongelmapelaajien ja heidän läheistensä tunnistamiseen, ohjaukseen ja hoitoon liittyvä yhteistyö muiden alueen yksiköiden kanssa toimii Haastatelluista yksi kertoi että hän kehitteli Pokery:ssä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa ongelmapelaajien ja heidän läheistensä palvelupolkua ja hoidon porrastusta. Hän myös kertoi puhelinkonsultaatioiden toimivan eri yksiköiden välillä. Toinen haastateltu kuvasi yhteistyön psykiatrian poliklinikan työntekijän kanssa olleen tiivistä. Kolmas haastateltu totesi yhteistyön A-klinikkaan päin toimivan hyvin, mutta hän kaipasi verkostolta laajemmin yhteen hiileen puhaltamista jokaisen tahoillaan puuhastelun sijaan. Haastatelluista yksi luonnehti Pokery:n olleen ainut ongelmapelaajien hoitoon liittyvä moniammatillinen yhteistyöfoorumi. Yhdellä haastatellulla oli ollut pelaaja-asiakkaan verkostopalavereja sosiaalitoimen kanssa, mutta muutoin hän koki yhteistyökumppaneiden löytymisen hankalaksi. Kaksi haastateltua uskoi yhteistyön eri yksiköiden välillä lisääntyvän siinä vaiheessa kun ongelmapelaaja-asiakkaita olisi nykyistä enemmän. Yksi työntekijä piti ongelmapelaajien hoitoon liittyvää verkostoitumista kyntämättömänä sarkana ja mietti oliko niin, ettei hänen työyhteisössään oltu huomattu, että yhteistyötä voisi tehdä muiden yksiköiden kanssa. 9