VS. SOSIAALIJOHTAJA: SOSIAALILAUTAKUNTA:

Transkriptio

1 Sosiaalilautakunta Sosiaalilautakunta KUNTALIITOSVALMISTELUN TILANNEKATSAUS SOSLTK 38 Valmistelija: Riitta Ylipelkonen SOSLTK 45 Valmistelija: Riitta Ylipelkonen Kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt Markku Tuunan ehdotuksesta Hannu Aallon kannattamana yksimielisesti, että lautakuntien on annettava lausuntonsa työryhmien raporteista omalta toimialaltaan. Naantalin kansanterveystyön kuntayhtymältä päätettiin pyytää lausunto sosiaali- ja terveystoimen työryhmän raportista. Sosiaali- ja terveystoimen työryhmän raportti on toimitettu sosiaalilautakunnan jäsenille postitse VS. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta keskustelee sosiaali- ja terveystoimen työryhmän raportista ja esittää lausuntonsa. SOSIAALILAUTAKUNTA: Kuntaliitos Sosiaalilautakunta keskusteli sosiaali- ja terveystoimen työryhmän raportista ja päätti jatkaa asian käsittelyä tiistaina klo Naantalin, Rymättylän, Merimaskun ja Velkuan kuntien kuntaliitos ja Naantalin, Rymättylän ja Merimaskun vuodesta 1973 alkaen toiminut kansanterveystyön kuntayhtymä purkautuu alkaen Sosiaali- ja terveystoimen toiminta järjestetään ensi vuoden alusta yhdestä yhteisestä organisaatiosta. Naantalin asukasluku nousee henkilöstä henkilöön eli lisäys on 28 % eli henkilöä vuodenvaihteen 2007 tilanteen mukaan. Ter veydenhuollon palvelut on jo tällä hetkellä järjestetty koko alueella paitsi Velkualla. Sosiaalitoimen palvelujen järjestäminen uuden kunnan alueella tu lee olemaan erittäin haasteellista sekä henkilöstön että palvelujen sisällön ja toimivuuden osalta. Paras-hankkeen tavoitteena on, että laadukkaat ja asianmukaiset, kuntalaisten palvelutarvetta vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kaikkien kuntalaisten ulottuvilla.

2 Sosiaalitoimen palvelujen lakisääteinen perusta Sosiaalitoimen palvelut perustuvat lainsäädäntöön mm. perustuslakiin, kuntalainsäädäntöön ja sosiaalihuollon lainsäädäntöön, johon kuuluvat mm. sosiaalihuoltolaki, laki lasten päivähoidosta, lastensuojelulaki, toimeentulotukilaki, vammaispalvelulaki ja päihdehuoltolaki. Lait koskevat sekä palvelujen järjestämistä että sosiaalisten ongelmien ehkäisevää toimintaa. Lainsäädännöllä ja sosiaali- ja terveysministeriön informaatio-ohjauksella asetetaan jatkuvasti palvelujen tuottamiselle tavoitteita. Vuoden alusta tuli esim. toimeentulotuen hakijalle palvelutakuu niin, että kiireellisissä tilanteissa hakemus tulee käsitellä samana päivänä ja kiireettömissä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä. Toimeentulotukea hakevan on myös päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa, viimeistään seitsemän arkipäivän päästä siitä, kun asiakas on sitä pyytänyt. Kaikilla 80 vuotta täyttäneillä sekä vaikeavammaisilla henkilöillä on oikeus päästä sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin määrä ajassa. Kiireettömissä ta pauksissa palvelujen tarve on arvioitava 7 vuoro kauden kuluessa yhteen otosta kuntaan, kiireellisissä tapauksissa välittömäs ti. Lisäksi laatusuosituk silla ohjataan palvelujen toteuttamista esim. van hustenhuollon laatusuosi tus. Sosiaalitoimen palvelut Naantalin sosiaalitoimen palvelut ovat hyvät ja/tai erinomaiset asiakaspalautteen mukaan. Henkilöstö on osaavaa, motivoitunutta ja aikaansaavaa. Sosiaalitoimen työyhteisöt toimivat Kunta 10 -tutkimuksen mukaan erittäin hyvin. Sosiaalitoimessa on menossa mm. Myötätuuli - päihdetyön kehittämishanke ja se jatkuu vuoden 2009 loppuun. Lisäksi työstetään erityistyöllistämispiste Pointin työn jatkumista. Pakolaisten vastaanottamissopimusta valmistellaan niin, että pakolaisia otetaan vastaan vuoden 2009 alusta vuosittain. Päivähoidon ja vanhustyön kustannuslaskennan hankkeita työstetään edelleen. Vanhustenhuolto on mukana seudullisessa hankkeessa ja vuoden loppuun mennessä valmistuu koko uuden kunnan alueelta vanhustenhuollon kehittämisohjelma. Päivähoidon kehittämissuunnitelma ja selvitys lasten kotihoidon tuesta on tehty. Päivähoidossa on menossa johtamis- ja vuorovaikutushanke. Jatkuva paikallinen ja seudullinen palvelujen kehittämistyö parantaa kykyä vastata kuntalaisten palvelujen tarpeisiin. Johtava sosiaalityöntekijä Kari Virtanen esittää lausuntonaan seuraavaa: Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä palveluja tulee järjestää niin, että niiden piirissä pystytään tukemaan päihteiden ongelmakäyttäjiä ja heidän omaisiaan ja muita läheisiään. Tarvittaessa avun ja hoidon tarpeessa oleva asiakas ohjataan erityispalvelujen piiriin.

3 Mielenterveyspalvelut tulee järjestää myös päihdeongelmasta kärsiville. Psyko-sosiaaliset palvelut tulisi järjestää niin että saatavilla olisi myös päihdelääketieteeseen perehtyneen lääkärin palvelut ja terapiapalveluja. Psykiatrisen hoidon saatavuuteen tulee panostaa. Palvelujen pirstaleisuutta tulee välttää. Yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen kesken tulee olla mutkatonta. Vanhustyönjohtaja Minna Hietanen esittää lausuntonaan seuraavaa: Olen edustanut sosiaalitoimea hoito- ja hoivapalveluiden alatyöryhmässä. Kannatan työryhmän esitystä ja loppuraportin näkemyksiä. Työryhmässä oli kolme edustajaa Naantalin kansanterveystyön kuntayhtymästä ja esitys oli yksimielinen. Loppuraportista on antanut lausunnon mm. Naantalin kansanterveystyön kuntayhtymän hallitus ja Eero Vaissi KuntaMaisema Oy:n toimitusjohtaja. Seuraavassa on muutamia kannanottojani lausunnoissa esitettyihin ajatuksiin. Vanhuspalvelut vai hoito- ja hoivapalvelut Vanhuus ei ole sairaus. Ikääntyminen on normaali elämän vaihe. Ikääntyvät tarvitsevat samoja asioita kun muutkin. Ikääntynyt on toimiva, tunteva, omista asioistaan päättävä yksilö. Kotihoidossa on tänäkin päivänä myös muita kun vanhus asiakkaita, vähemmän kyllä, eikä siinä ole mitään ongelmaa, että kuuluvat vanhuspalveluihin, sillä palvelun nimihän on Kotihoito. Hoito- ja hoivapalvelut kuvaisivat tehtäväaluetta vain osittain. Vanhuspalveluihin kuuluu hoito, mutta on vaan yksi osa. Hoiva taas on todella laitosmainen käsite ja laitoshoidonkin tulee olla nykyään kodinomaista. Vuodeosasto ja vanhusten pitkäaikainen hoito ja huolenpito Vuodeosastolla tulee keskittyä akuuttihoitoon ja kuntoutukseen. Paikoista 10 tulee varata kuntouttaviksi paikoiksi. Vuonna 2010 valmistuvan vanhainkodin korjauksen ja laajennuksen myötä kuntoutuspaikkoja tulee kymmenen lisää. Vuodeosasto ei sovellu vanhuksen pitkäaikaishoitopaikaksi. Samassa huoneessa on monta asukasta ja tilat mahdollistavat ainoastaan vuoteessa oleskelun. Vanhuksen lihaskunto romahtaa merkittävästi jo yhden viikon makaamisesta. Muulla Pohjoismaissa vuodepotilas on epäonnistunut hoitotulos. Vuoteeseen hoitamisen pitäisi tulla yleensä eteen vasta pari viikkoa ennen kuolemaa. Vanhusten laitoshoidolta edellytetään kodinomaisuutta ja mielekästä tekemistä. Vuodeosastolle ei ole ollut jonoja, koska sosiaalitoimen yksiköissä on ollut riittävästi ns. kevyempiä paikkoja vanhuksille.

4 Selvitysten mukaan 2/3 osaa pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevista vanhuksista on dementoituneita. Tilat tulee siis olla dementoituneiden tarpeisiin sopivia. Tilat sopivat sellaisenaan myös muiden vanhusten ja fyysisesti toimintarajoitteisten käyttöön. Kotihoito Sairaanhoidon osuutta ainakin Naantalissa on kyllä vahvistettava, koska nykyiset resurssit ovat liian pienet (kotisairaanhoito 4-5 työntekijää, kotipalvelu 24 työntekijää) ja kyllä väestö vanhenee ja yhä iäkkäämmät ja sairaammat asuvat kotona tarjottavan avun turvin. Kotihoito koostuu monista eri asioista ja toimijoista. Pitää muistaa, että edelleenkin iso osa avun tarpeesta kohdistuu arki askareissa ja kodinhoidossa auttamisesta. Ko. tehtävien lisäksi tulevat terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvät tehtävät, joita myös kodinhoitajat paljon tekevät. Korostaa tulee asiakaslähtöisyyttä, toimintakyvyn tukemista/kuntoutusta, ennalta ehkäisevää työtä ja yhteistyötä. Nykyistä paremmin tulee tunnistaa alkava dementia, masennus ja päihdeongelmat. Yhteistyötä eri ammattilaisten kun yksityisten kun omaistenkin välillä on lisättävä ja korostettava. Resursseja haaskataan mm. päällekkäisyyksiin, huonoon tiedonkulkuun, koordinoinnin puuttumiseen. Sairaanhoidon riittävyyden turvaamistakin tärkeämpää on pohtia onko nykyinen kotihoidon suunta oikea, jossa asiakaskunnasta omatoimisemmat on karsittu ja alettu hoitaa ainoastaan entistä enemmän apua tarvitsevia. Menettely on vastoin sosiaalihuoltolakia ja avun tarjoaminen esim. siivoukseen, asioiden hoitoon ehkäisee vaikeamman avuttomuuden syntyä ja lisää turvallisuuden tunnetta. Asiakkaiden saadessa riittävän varhain tukea tulevat he samalla myös tietoiseksi, mistä saavat apua, kun sitä enemmän tarvitsevat. Vanhusten tilanne ei myöskään pääsisi huomaamatta romahtamaan, jolloin ollaan jo myöhässä ja tarvitaan paljon apua. Lausuntoa on valmisteltu sosiaalitoimen johtoryhmässä. Liitteenä on Kunta- Maisema Oy:n toimitusjohtajan, sosiaali- ja terveysjohtajan Eero Vaissin lausunto ja Naantalin kansanterveystyön kuntayhtymän lausunto, pöytäkirjanote Lisäksi oheisliitteenä jaettiin kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilän lausunto LIITTEET B1 - B2, SOSLTK SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta esittää lausuntonaan sosiaali- ja terveystoimen työryh män loppuraportista seuraavaa; Tärkein tehtävä on järjestää toimivat kuntalaisten tarpeiden mukaiset sosi aalipalvelut koko kunnan alueelle. Toimintakulttuurit ja toimintatavat kun nissa ja kansanterveystyön kuntayhtymässä ovat erilaiset ja siksikin kunta laisten palvelujen järjestäminen on vaativaa. Sosiaalisten ongelmien ehkäi seminen ja varhainen puuttuminen ovat sosiaalitoimen perustehtäviä korjaa van, auttavan työn rinnalla. Esimerkiksi vanhustyössä ja

5 lastensuojelussa monimuotoinen laaja ennaltaehkäisevä työ on välttämätöntä. Uuden kunnan henkilöstölisäykset ja tila- ja toimintaresurssit tullaan sosiaa lipuolenkin osalta esittämään talousarviossa ja taloussuunnitelmassa. Riit tävä henkilöstön määrä on välttämätön. Ammattitaitoisen henkilöstön saan ti tulee olemaan vaikeaa. Tietohallinnon toimivuus uudessa organisaatiossa tulee olemaan tärkeää. Kuntalaisten palvelujen saanti ei saa katketa atk-ongelmiin. Kuntaliitostilanne, sosiaalitoimen monet kehittämishankkeet ja lainsäädän nön velvoitteet vaativat koko henkilöstöltä jaksamista ja sitoutumista, joten uusia muutoshankkeita tulee tarkasti miettiä. Uudessa organisaatiossa tulee työtehtäväalueiden ja vastuiden olla selkeät, joka helpottaa toisaalta työntekijän ammattiroolia ja toisaalta asiakkaan asemaa. Organisaatioiden hallinnolliset rajat eivät estä palvelujen sisällöllistä kehit tämistä, verkostomaista työtapaa eikä kokeiluja kehittämistoimintaa. Stra teginen, ammatillinen ja henkilöstöjohtaminen korostuvat. Yhteistyö mm. terveydenhuollon, sivistystoimen, asuntotoimen, työhallinnon, seurakunnan, järjestöjen, yksityisten palvelujen tuottajien kanssa sekä seudullinen yhteis työ eri muodoissaan luovat kunnallisen sosiaalipolitiikan pohjaa. Kuntalai sen parasta on, kun hän saa kunkin alan parhaan osaamisen. Mikään ala ei yksin pysty kokonaisvaltaiseen auttamiseen. Vanhusten palvelujen organisaatiota esitetään työryhmän loppuraportin mu kaisena, jossa yhdistyy vanhusten avohuolto ja laitoshuolto sekä kolmannen sektorin toiminta. Sosiaalihuoltolain- ja asetuksen mukaan kunnalla tulee olla vanhainkoti, jossa henkilö saa kuntoutusta, hoitoa ja huolenpitoa. Vanhainkodin tulee olla turvallinen, kodinomainen ja virikkeitä antava ja henki lölle tulee antaa mahdollisuus yksityisyyteen. Terveyskeskuksen vuodeosas tosairaala toimii hyvin ja siellä on keskimääräinen hoitoaika 15 päivää, kun Raisiossa on 40 päivää, Uudessakaupungissa 46 päivää ja Kaarinassa 17 päivää. Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon tarvevakioitujen menojen indeksi vuonna 2006 oli 100, kun se Raisiossa oli 88, Kaarinassa 102 ja Liedossa 101. Naantalin palvelujen porrasteisuus ja voimakas avohuolto painotteisuus toimivat te hokkaasti vähentäen raskaampaa hoitoa. Kuntalai set ovat tyy tyväisiä nykyisen vanhustyön toimivuuteen. Lasten päivähoidon ja sosiaalityön palvelujen organisaatiota ja järjestämistä esitetään työryhmän loppuraportin mukaisena.

6 SOSIAALILAUTAKUNTA: Sosiaalilautakunta päätti yksimielisesti esittää kaupunginhallitukselle kan santerveystyön kuntayhtymän kokouksessaan ehdottamat muu tokset sosiaali- ja terveystoimen loppuraporttiin. Lisäksi sosiaalilautakunta päätti, että raportissa ehdotetun sosiaali- ja ter veyslautakunnan jaoston tarpeellisuutta tulisi erikseen harkita. Pöytäkirja tarkastettiin tämän asian osalta kokouksessa.