SOSIAALITURVA 8/04. Psykososiaalista tukea tarvitsevat lapset joutuvat odottamaan liian kauan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITURVA 8/04. Psykososiaalista tukea tarvitsevat lapset joutuvat odottamaan liian kauan"

Transkriptio

1 SOSIAALITURVA 8/04 Psykososiaalista tukea tarvitsevat lapset joutuvat odottamaan liian kauan

2 Pääkirjoitus 10. toukokuuta 2004 Lasten psykososiaalinen tuki on kuntien vastuulla Asiantuntijat varoittivat 1990-luvun laman aikana heikentämästä ja leikkaamasta lasten palveluita: lasku tulisi maksettavaksi myöhemmin. Kävi niin kuin pelättiin. Vuosikymmenen lopulla alkoi tulla hälyttäviä tietoja, että lasten psykososiaalisten häiriöiden määrä on kasvanut. Eduskunta reagoi asiaan antamalla kunnille erityisvaltionavustusta lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen tukemisesta, häiriöiden ehkäisystä ja psykiatristen hoitopalveluiden palveluiden turvaamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Kela sai eduskunnalta erillismäärärahan lasten harkinnanvaraiseen psykiatriseen kuntoutukseen. Rahoille löytyi käyttöä.tänä vuonna sosiaali- ja terveysministeriössä on tultu siihen tulokseen, että hätäavun aika on ohi ja kunnissa pitää palata lasten psykoterapioissa normaalipalveluihin. Päätöstä perustellaan sillä, että lapset tulevat parhaiten autetuiksi kuntien monimuotoisilla lasten ja perheiden palveluilla kuin niistä irrallisilla psykoterapioilla. Kuinka paljon Kelan lisäterapiarahat ja kuntien saamat erityisvaltionavut paransivat tilannetta, ei ole valtakunnantasoista tietoa, eikä myöskään lasten psykososiaalisen tuen tämänhetkisestä tarpeesta. Paikallistasolla asiasta voi olla selkeämpi käsitys. Asiantuntijoiden mukaan lapset eivät edelleenkään saa riittävästi tarvitsemaansa psykososiaalista tukea.tarpeen kasvuun on vaikuttanut osaltaan se, että tuen tarve huomataan nykyisin aiempaa paremmin. Kaikki lapset ovat koulussa ja lähes kaikki päivähoidossa ja ammatti-ihmisten tarkkailussa, joten lasten ongelmat tulevat huomatuiksi. Lapsen tilanteen arvioimiseen voimavarat riittävät, mutta tuen ja hoidon järjestyminen onkin jo toinen juttu. Voimavarat eivät ole kunnissa pysyvästi lisääntyneet. Niinpä monissa kunnissa on ryhdytty katsomaan, voitaisiinko nykyiset palvelut järjestää järkevämmin. Suomen Kuntaliiton ja Lastensuojelun Keskusliiton yhteisen Harava-projektin kunnissa on laitettu käytäntöön juhlapuheiden taikasanat: hallintokuntien rajojen ylittäminen, strategisten kumppanuuksien luominen, ylikunnallinen yhteistyö ja seudullisten palvelumallien ja sopimusten laatiminen. Myös monissa Harava-projektiin kuulumattomissa kunnissa on kartoitettu muun muassa lapsipoliittisten ohjelmien yhteydessä lasten psykososiaalisen tuen parantamismahdollisuudet nykyisten palvelujen puitteissa. Esimerkiksi koulu voi monin pienin tavoin ehkäistä lasten mielenterveysongelmia tai tuottaa niitä. Lasten psykososiaaliselle tuelle riittää tarvetta, koska monet lapset kasvavat riskioloissa. Ajankohtaisin riski on vanhempien ja erityisesti äitien lisääntynyt alkoholin käyttö. Arvioiden mukaan kuusi prosenttia synnyttävistä äideistä on päihdeongelmaisia. Näiden äitien lapset tarvitsevat apua jo ennen syntymäänsä. Odottavien äitien päihteiden käyttö on esimerkki riskistä, jota ei 25 vuotta sitten edes tunnistettu. Muita uusia riskejä lapsille ovat vanhempien vaihtuvat parisuhteet, työuupumus ja mielenterveysongelmat. Niidenkään vaikutuksia lapsiin ei vielä paljosta puheesta huolimatta kovin hyvin tunneta, ja tukimuodot ovat vielä paljolti kehitteillä. Merja Moilanen SOSIAALITURVA 8/ vsk Perustettu 1912 Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2004 Julkaisija Huoltaja-säätiö talouspäällikkö Yrjö Saarinen p , Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistusja tiedotustoimintaa. Huoltaja-säätiön hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Riitta Pihlaja Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki p , fax päätoimittaja Merja Moilanen p toimitussihteeri Satu Kontiainen p toimittaja Minna Tarvainen p toimitussihteeri Erja Saarinen (vap.) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö (vap.) Taitto:Anne-Mari Luhtanen,Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: p , fax Tilaushinnat ,50 /vuosi, kestotilaus 45 /vuosi, opiskelijatilaus 24,75 /vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 4,20 /kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Koulutus- ja työpaikkailmoitukset tekstin jälkeen, hinta 3,42 palstamm:ltä, palstan leveys 90 mm. Hintaan lisätään alv. 22 %. p , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainosilmoitukset Julkaisu Bookers Oy Sanna Laaksonen p Kirjapaino ISSN SOSIAALITURVA 8/2004

3 Tässä numerossa Päihdeongelmasta on osattava keskustella odottavien äitien kanssa moralisoimatta, jotta mahdollisimman moni motivoituisi hoitoon jo raskausaikana. s. 18. EEVA MEHTO Kela ei korvaa enää lasten psykoterapioita. Kunnat ovat entistä tiukemmalla lasten mielenterveysongelmien hoidossa. Arviointia on, vain hoito puuttuu. s. 9. EEVA MEHTO Kuntien sosiaalijohtoa huolestuttaa jääkö sosiaalialan kehittämishanke terveydenhuollon jalkoihin. s. 23. SATU KONTIAINEN 2 Lasten psykososiaalinen tuki on kuntien vastuulla Merja Moilanen 4 Koulu sai konsteja mielenterveyden kohentamiseen Minna Tarvainen 6 Yhteistyöhön lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi Satu Kontiainen 8 Kelan siivu kutistui Minna Tarvainen 10 Arviointia on vaan ei hoitoa Minna Tarvainen 12 Kuuluuko perheen ääni yhteiskunnassa? Mikael Juudin 14 Kolumni Viina-ilmiö Unto Matinlompolo Nettipaloja Tietoa lasten mielenterveydestä laidasta laitaan Erja Saarinen 16 Lapsidiakoniassa nähdään lapsen hätä Kati-Pupita Mattila 17 Tukea päihdeongelmaisille äideille ja heidän lapsilleen Virpi Kujala 18 Hoitoon motivointia ja hoitoa moralisoimatta Satu Kontiainen 20 Tuki ja apu omaan kotiin Kati Pitkänen 22 Kohti parempia päiviä Kati Pitkänen 23 Jyrääkö terveyshanke sosiaalihankkeen? Merja Moilanen Väitöksiä 26 Kirjallisuutta Lastenkotien historiikki puhuu laitosten arjesta ihmisäänin Sirpa Tarkkinen 27 Digitaalinen kuilu lasten ja vanhempien välillä? Varsu ohjaa oppimaan Kannen kuva: Eeva Mehto Seuraava Sosiaaliturva 9/04 postitetaan lukijoille 26.toukokuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään 18.toukokuuta SOSIAALITURVA 8/2004 3

4 Koulu sai konsteja mielenterveyden kohentamiseen Koulu on oiva paikka mielenterveystyölle, sillä siellä tavoitetaan koko lapsiväestö.välineitä vain on puuttunut. Hanna Gråsten-Salonen ja Anne Konu tarjosivat kouluille kahden välineen työkalupakin. tänään poissaolijoita? alkaa moni oppitunti tänäänkin koulussa. Onko Se onkin hyvä kysymys.toistuvasti tyhjäksi jäävä pulpetti voi olla oire psyykkisestä huonovointisuudesta. Pirkanmaalla vuonna 2002 alkaneessa Koulumiete-projektissa poissaoloja ei ole ohitettu olankohautuksella. Projektityöntekijät Hanna Gråsten-Salonen ja Anne Konu sanovat, että runsaat poissaolot ovat ikkuna, jonka kautta on mahdollista tavoittaa huonoimmin voivia oppilaita. Mukana on seitsemän pilottikoulua: kaksi alakoulua ja viisi yläkoulua. Hankkeen aikana ne ovat rakentaneet systemaattisia poissaolojen seurantajärjestelmiä ja varhaisen puuttumisen malleja. Tässä ei ole kysymys mistään kyttäämisestä, vaan siitä, että päästäisiin auttamaan niin pian kuin mahdollista. Poissaolojen seuranta on auttamisen väline. Poissaoloihin pitäisi reagoida aina nopeasti ja niitä pitäisi voida ehkäistä. Toisena työvälineenä hankkeessa on ollut hyvinvointikysely, josta koulut ovat saaneet tietoa hyvinvoinnin edistämisen pohjaksi. Kytkös poissaolojen hyvinvointinäkökulman ja seurannan välillä on Konun ja Gråsten-Salosen mukaan selkeä. Kun kouluyhteisö voi paremmin, jää enemmän voimavaroja heikoimpien auttamiseen. Poissaolot kirjoihin, kansiin ja verkkoon Poissaolojen seuranta ei ole kouluissa yhtä automaattista kuin ennen. Osittain käytäntöjen rapautuminen on seurausta lakimuutoksista.vuonna 1998 säädetty perusopetuslain muutos poisti kouluilta velvollisuuden seurata oppilaiden paikallaoloa. Kun pakkoa ei ollut, poissaolojen kirjaaminen saattoi jäädä hataraksi. Viime elokuussa voimaantullut perusopetuslaki toi velvoitteen takaisin kouluille, mutta syntynyttä vahinkoa ei ole ollut helppo korjata. Lain lisäksi opetussuunnitelman perusteissa vaaditaan oppilashuollon toimenpidesuunnitelmaa poissaolojen seurantaan. Erityisesti yläkoulussa paikallaoloa on hankala seurata. Oppilaat vaeltavat luokasta toiseen, opettajat vaihtuvat, luokat hajoavat eri puolille koulua, jopa eri rakennuksiin atk-ryhmiin ja kotitalousryhmiin. Luokanvalvoja saattaa tavata omaa luokkaansa vain silloin tällöin. Hanna Gråsten-Salonen korostaa, että poissaolojen seurannassa on kysymys tiedonkulun systemaattisuudesta. Vaikka luokanvalvojalla on viime kädessä vastuu seurata poissaoloja, on kaikkien opettajien sitouduttava kirjaamaan tiedot yhteisiin kansiin. Yhdessä pilottikoulussa on kokeiltu atk-pohjaista seurantajärjestelmää. Jokaisessa luokassa on pääte, josta opettaja pääsee merkitsemään poissaolot Poissaolojen seuraaminen ei käy koulussa yhtä automaattisesti kuin ennen. Seurantaan kuitenkin kannattaisi paneutua. Runsaat poissaolot voivat kieliä myös psyykkisestä pahoinvoinnista. ja myöhästymiset verkossa pyörivään ohjelmaan. Tiukkuus on vanhemmille mieleen Tärkeää on myös tiedonkulun joutuisuus kodin ja koulun välillä. Monessa koulussa kotiin otetaan yhteyttä vasta kolmen poissaolopäivän jälkeen. Gråsten-Salosen mukaan tätä nopeampi puuttuminen kuitenkin kannattaa. Miksi odottaa monta päivää? Kun ei tarvitse ilmoitella, on inhimillistä, että halu olla pois kasvaa. Ja palaamisen kynnys nousee. Monen päivän poissaolon jälkeen on helppo ajatella, että kun en ollut eilen, en mene tänäänkään enkä kolmantena päivänä. RAIMO LIETSALA 4 SOSIAALITURVA 8/2004

5 Anne Konun ja Hanna Gråsten-Salosen mielestä koulu voi tehdä itse paljon hyvinvoinnin ja mielenterveyden eteen. Yhdessä pilottikouluissa on sovittu, että koulun on saatava ilmoitus poissaolosta kello kymmeneen mennessä.yleisimmin käytössä on yhden päivän raja. Tämän jälkeen poissaolo tulkitaan luvattomaksi, ja luokanvalvoja tai luokanopettaja ottaa yhteyttä kotiin. Mietimme ensin kouluissa, onko tämä liian tiukkaa. Vanhemmilta kuitenkin tuli palautetta, että tämä on hyvä järjestelmä. Jo toimiva tiedonkulku on näyttänyt ehkäisseen poissaoloja. Pilottikoulut ovat myös sopineet tuntimääristä, joiden jälkeen hälytyskellot soivat, ja poissaolojen syitä aletaan tutkia tarkemmin. Puuttumisen ohella koulut ovat etsineet jämptejä auttamisen malleja: Milloin luokanvalvoja tarvitsee avukseen oppilashuoltoa, kuraattoria tai terveydenhoitajaa? Milloin on tarpeen ottaa yhteyttä lastensuojeluun? Kriittinen kysymys on myös kouluun palaaminen. Tarvitseeko runsaasti poissa ollut oppilas tukiopetusta vai yksilöllisempää ohjausta päästäkseen takaisin kiinni opiskelurytmiin? Ehkäisystä ja korjaamisesta edistämiseen Lisäksi koulut ovat miettineet, mitä ne voisivat tehdä, että poissaoloja aiheuttavia pulmia ei pääsisi syntymään. Esimerkiksi seitsemänsien luokkien kokoonpanoja kannattaa Gråsten- Salosen mukaan pohtia tarkoin etukäteen.yläasteelle siirryttäessä nuoren mieli muuttuu, ja silloin luvattomat poissaolot tuppaavat lisääntymään. Usein seiskaluokkalaiset tulevat eri kouluista. On tärkeää, että luokat saataisiin toimiviksi niin, että kouluun on mukava tulla ja ryhmähenki säilyy. Pulmia tulee aina, mutta niitä pitäisi pystyä ratkomaan. Koulu ei saisi olla kaoottinen ja kauhea paikka, minne ei voisi mennä, Gråsten-Salonen kertoo. Yhtenä Koulumiete-hankkeen ajatuksena onkin juuri edistää mielenterveyttä. Ongelmia voidaan estää ennen kuin ne ovat nousseet pintaan, Anne Konu sanoo. Hän on lähestynyt mielenterveyden edistämistä hyvinvointi-käsitteen avulla. Hyvinvointi on mielenterveyttä ja hyvinvoinnin puute on myös puutetta mielenterveydestä. Levottomuudella monta syytä Anne Konu on kehittänyt kouluille mielenterveyden työkalupakin toisen työvälineen, hyvinvointikyselyn, väitöskirjansa pohjalta. MINNA TARVAINEN Minut kirvoitti tutkimaan hyvinvointiasiaa se, että huomasin levottomuuden ja lisätuen tarpeen lisääntyneen koulussa. Olin aikaisemmin luokanopettaja ja pidin välillä kymmenen vuoden tauon. Kun palasin, tuli tunne, että jotakin on tapahtunut. Se oli ihan mutua, mutta se tuli vahvana. Konu ja Gråsten-Salonen eivät suoraan sano, että mielenterveysongelmat olisivat lisääntyneet kouluissa. He puhuvat levottomuudesta. Luokissa on hälinää ja häiriöitä enemmän kuin ennen. Levottomuuden taustalla Konu ja Gråsten-Salonen näkevät sekä kulttuurisia, sosiaalisia että koulusta itsestään lähteviä syitä. Yleisellä tasolla kulttuurinen minäkeskeisyys, kiireisyys ja uudenlaiset ihanteet, Konu pohtii. Virikkeitä on nyt paljon. Kouluikäisenä 70-luvulla meillä oli televisio, mutta muuten touhuttiin pihalla ja pelattiin tammea ja myllyä. Nykypäivän nuorilla on paljon erilaisia mahdollisuuksia katsella tätä maailmaa. Elämä on monella netissä, irkissä ja virtuaalipeleissä, Gråsten-Salonen jatkaa. Elämänmeno on muuttunut perheissä, ja sekin näkyy koulussa.yksinhuoltajuus on parissa vuosikymmenessä yleistynyt. 90-luvun lama lisäsi vanhempien työttömyyttä ja toi perheisiin ahdistusta ja huolta. Lama painoi jälkensä myös kouluun. Koulujen kerhot vähenivät huimasti. Opettajilla oli lomautuksia.tilanne ei ole kohentunut entiselleen. Opettajien työmäärää lisäävät toistuvat opetussuunnitelmauudistukset. Jatkuva kehittäminen vie voimia. Moni opettaja on ihmetellyt, millä ajalla tämän kaiken ehtii tehdä. Kysely kertoo yhteisön hyvinvoinnista Konun luomassa mallissa koulun hyvinvointia tarkastellaan yhteisön näkökulmasta. Koulu elää ympäröivässä yhteisössä. Kouluyhteisöön taas kuuluvat niin oppilaat, henkilökunta kuin taustavaikuttajina oppilaiden koditkin. Aika vaikuttaa niin, että hyvinvointi voi ajan myötä muuttua. Konun mukaan oppiminen, kasvatus ja hyvinvointi ovat aina sidoksissa toisiinsa. Hyvinvointi jakautuu kyselyssä neljään osaan: koulun olosuhteisiin, sosiaalisiin suhteisiin, itsensä toteuttamisen mahdollisuuksiin ja terveyteen. Olosuhteet kattavat koulun organisoinnin ilmavaihdosta Oppimisvaikeuksia, depressiota ja lintsaamista Parikymmentä vuotta koulukuraattorin virkaa hoitanut Hanna Gråsten-Salonen tietää, että luvattoman poissaolon taustalta voi paljastua pelkoa, kiusaamista, pulmia kaverisuhteissa, perheongelmia tai hankaluuksia opettaja-oppilas -suhteissa. Kynnys jäädä pois koulusta laskee niin ikään silloin, kun lapsella tai nuorella on oppimisvaikeuksia. Hänelle juolahtaa herkästi mieleen, että ei huvita, teen jotakin muuta. Koulukieltäytyjällä poissaolot liittyvät usein vanhempien ja lapsen väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Taustalla saattaa olla eroahdistusta ja depressiota. Kouluun lähtö laukaisee pikkuvaivoja, kuten vatsakipuja ja päänsärkyä. Jotkut nuorista potevat silkkaa motivaation puutetta. Varsinaiseksi lintsaamiseksi sanotaan sellaista luvatonta poissaoloa, josta vanhemmat eivät tiedä. Jos poissaolojen annetaan jatkua, voivat seuraukset olla ikäviä. Oppimisvaikeudet syvenevät. Jatko-opintoja ja elämää varten tarvittavat taidot jäävät puutteellisiksi. Nuori jää myös koulun sosiaalisten ympyröiden ulkopuolelle. SOSIAALITURVA 8/2004 5

6 turvallisuuteen. Millaisia ovat välitunnit ja lukujärjestys? Miten palvelut toimivat? Saako tukiopetusta tai kuraattorin ja terveydenhoitajan apua tarvitessaan? Sosiaalisten suhteiden alle menevät oppilaiden keskinäiset suhteet, oppilaan ja opettajan väliset suhteet, luokkien ja ryhmien toiminta sekä yhteistyö kotien ja koulun välillä. Itsensä toteuttamisen mahdollisuuksissa kysytään, tunteeko oppilas olevansa arvostettu ja voiko hän opiskella omien edellytystensä ja oppimisvauhdin mukaan. Löytyykö koulusta sellaista, missä oppilas pääsee eteenpäin. Jollekin se voi olla kuvis, toiselle koulun XPkone. Terveydentila ei tarkoita ainoastaan fyysistä tilaa, vaan se pitää sisällään myös psykosomaattisen oireilun. Se on oireilua, joka voi johtua muustakin kuin yksilöstä itsestään. Aika helposti on vatsa kipeä eikä halua tulla kouluun, kun on kaverin kanssa ongelmia. Kysely pohjana parannuksille Kyselyyn on vastannut koko koulun väki, rehtorista keittäjään ja oppilaista siistijään. Kyselyn pohjalta syntyy koulun hyvinvointiprofiili.tulokset on tarkoitettu koulujen omaan käyttöön. Tulokset on käyty lävitse henkilökunnan kanssa palautekeskusteluissa. Siten palaute on toiminut tietoon perustuvana informaatio-ohjauksena. Opettajat ovat sanoneet, että jo pelkkä asioiden esiin nostaminen on vaikuttanut. Normaali, vastuuntuntoinen työntekijä muuttaa toimintaansa, jos hän esimerkiksi kuulee, että oppilaiden tasapuolista kohtelua koskevasta kysymyksestä on saatu heikko tulos. Koulun kehittämis- tai oppilashuoltoryhmät ovat valinneet yksi tai kaksi tärkeintä asiaa, joihin ne ovat puuttuneet.yhdessä koulussa ruokailujärjestelyt olivat osoittautuneet huonoiksi, joten niitä muutettiin. Toisessa koulussa päätettiin lähteä hakemaan apua univaikeuksiin. Lisäksi kyselyjen tuloksia on tarkoitus käyttää uuden oppiaineen, terveystiedon, oppisisältönä. Tulokset voidaan analysoida luokittain, joten ne antavat hedelmällisen pohjan käsitellä sosiaalisia suhteita ja mielenterveyskysymyksiä oppilaiden omaa elämää koskettavan aineiston pohjalta. Kaikissa kouluissa ainetta ei vielä ole. Niissä luokanvalvojat ovat esitelleet tuloksia omille luokilleen. Raameja puhua hyvinvoinnista Kysely on tehty osassa pilottikouluista kaksi kertaa. Mielenkiintoista oli esimerkiksi se, että seitsemäs- ja neljäsluokkalaisten vastaukset olivat positiivisempia syksyllä kuin keväällä. Muutos nostattaa alkuinnostusta, mutta se hiipuu kevääseen mennessä, Konu arvelee. Koulussa vuoden sykli vaikuttaa moneen asiaan. Syksyllä kesäloman jälkeen vastaukset ovat erilaisia kuin pitkän pakertamisen jälkeen keväällä. Siksi kyselyiden tulosten vertailu oli vaikeaa. Muutoksia on kuitenkin havaittavissa. Jossakin sosiaaliset suhteet ovat menneet parempaan suuntaan.yksittäisiä asioita on pystytty parantamaan. Anne Konun mielestä kysely pitäisi tehdä säännöllisesti samaan aikaan vuodesta. Näin koulut saisivat pysyvän välineen tarkastella hyvinvoinnin tilaa. Hän toivoo, että kyselystä saataisiin versio esimerkiksi nettiin jaettavaksi. Silloin mikä hyvänsä koulu voisi napata sen käyttöönsä. Kouluista löytyy hänen mielestään halua kohentaa hyvinvointia. Se on kuitenkin niin laaja asia. Jos ei ole raameja puhua aiheesta, käy helposti niin, että aletaankin puhua siitä, ovatko vessat kunnossa. Sekin on tärkeä asia, mutta ei ainoa. Minna Tarvainen Koulumiete-projekti on osa laajempaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin mielenterveystyön hanketta. Rahoituksen Koulumietehanke on saanut Sosiaali- ja terveysministeriön Terveyden edistämisen määrärahoista. Hanke alkoi vuonna 2002 ja päättyy tämän vuoden lopussa. Yhteistyöhön lasten ja Psykososiaalisen tuen kasvanut tarve on asettanut palvelujärjestelmän koetteille. Harava-projektissa on vastattu pulmaan kehittämällä uusia yhteistoimintaja palvelumalleja. Kuntaliiton ja Lastensuojelun Keskusliiton yhteisessä Harava-projektissa on vuosina kehitetty lasten ja nuorten psykososiaalista palvelujärjestelmää. Projektin syntyyn vaikuttivat havainnot siitä, että tuen kysyntä ja tarjonta oli keikahtamassa pahasti epätasapainoon. Rahaa, työntekijöitä ja osaamista alkoi olla paikoin huolestuttavan vähän palveluntarpeeseen nähden. Ymmärsimme, että lisäresursseja ei mistään saada, joten kehittämistyö oli kohdistettava vallitsevaan palvelujärjestelmään nykyisine resursseineen, projektipäällikkö Eila Kihlman kertoo. Taikasanat ylikunnallinen ja seudullinen yhteistyö, hallintokuntien rajojen ylittäminen, strategisten kumppanuuksien luominen sekä seudullisten palvelumallien ja sopimusten laatiminen päätettiin laittaa käytäntöön. Harava kokosi yhteen laajan toimijoiden joukon yli sektorirajojen. Mukana oli erilaisten lastensuojelujärjestöjen sekä yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita. Porukalla pohdittiin, mitkä palvelujärjestelmän ongelmat ovat, mitkä ovat resurssit ja miten toimintaa ryhdytään kehittämään, projektipäällikkö Sari Välimäki kertoo. Haravassa kehitettyjä yhteistoiminta- ja palvelumalleja on tarkoitus hyödyntää valtakunnallisesti. Projektin varsinaiset toiminta-alueet ovat olleet Varsinais- Suomi, Keski-Suomi ja Länsipohja. Alueilla on vedetty erilaisia yhteistoimintamallikokeiluja, joissa on kehitetty esimerkiksi seudullista sosiaali- ja kriisipäivystystä, pienen kunnan psykiatrista osaamista, lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisyä tai seudullista työnohjausta. Huolen harmaa vyöhyke kasvanut Psykososiaalisen tuen tarve ja tehdyn työn määrä ovat lisääntyneet viime vuosina Stakesin selvitysten mukaan. Nuorten kerrotaan voivan huonoimmin moneen kymmeneen vuoteen. Pahoinvointi vaikuttaa lisääntyneen lähes jokaisen mittarin mukaan. Ainakin huostaanotot ja avohuollon tukitoimet ovat lisääntyneet.toisaalta työskentelykin on tehostunut, joten työmäärän lisääntyminen ei välttämättä heijastele suoraan pahoinvoinnin lisääntymistä, projektipäällikkö Aino Arponen pohtii. Vuonna 2001 Stakesin julkaisemassa raportissa Mikä lapsiamme uhkaa? arvioitiin noin joka kolmannen lapsen ja nuoren voivan huonosti ja määrän nähtiin kasvavan. Huonosti voivien lasten ja nuorten määrää arvioidessa prosenttimäärät vaihtelevat kovasti käytetyn mittarin mukaan. Niin sanotun normaalin rajaus on mittareissa aika tiukka, ja suhtaudunkin jossain määrin kriittisesti esitettyihin prosenttilukuihin.todella huonosti voivien määrästä voidaan olla kyllä jokseenkin samaa mieltä, Eila Kihlman lisää. Viime vuosina on myös kiinnitetty enemmän huomiota siihen, mitä lasten hyvinvointi on. Ei-hyvinvoivat lapset voivat pahoin. Seurauksena niin sanottu huolen harmaa vyöhyke on valtavasti kasvanut, Sari Välimäki pohtii. Vaatimukset lisääntyneet Huoli kohdistuu muun muassa lasten ja nuorten lisääntyneeseen masennukseen. Oireilua ei pitäisi kuitenkaan laskea heti mielenterveysongelmien kasvuksi. Se, mikä herkästi diag- 6 SOSIAALITURVA 8/2004

7 nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi Haravan mallissa korostetaan, että asiakkaan ei tarvitse hakea apua monesta paikasta ja kertoa toistuvasti joskus hyvin traumaattistakin historiaansa. Työprosesseissa on päävastuullinen työntekijä, joka on verkoston keskushenkilö, jonka puoleen asiakas voi aina kääntyä. Työprosesseissa on havaintomme mukaan korostunut sosiaalityöntekijän keskeinen rooli, koska asiakkaiden tilanteet koskettavat usein lastensuojelua. Toinen tärkeä henkilö on terveydenhoitaja, mutta monilla paikkakunnilla sosiaalityöntekijästä on luontevasti tullut keskushenkilö, varsinkin jos asiakkuuksia on monissa paikoissa, Aino Arponen kertoo. Keski-Suomen Haravan projektipäälliköt Aino Arponen (vas.), Eila Kihlman ja Sari Välimäki uskovat, että Haravassa kehitetyt yhteistoimintamuodot ovat vähentäneet lisäresurssien saamisen paineita kunnissa. nosoidaan epänormaaliksi käytökseksi tai jopa mielenterveysongelmaksi, saattaa olla nuoren normaali reaktio vaikeisiin olosuhteisiin. Pulmat voivat liittyä nuoren kehitysvaiheeseen ja usein ne ovat monien osien summa. Hyvin usein lasten ja nuorten ongelmat toistavat aikuisten pahoinvointia.yleisin syy huostaanottojen taustalla onkin vanhempien mielenterveys- tai päihdeongelma. Vähitellen on alettu huomioida niiden lasten hoidon ja tuen tarve, joiden vanhemmille on annettu päihdehuolto- ja mielenterveyspalveluja. Paljonhan tässä on vielä tekemistä, vaikka myöskin aikuispalveluja velvoittava lastensuojelulaki on pian 20 vuotta vanha, Eila Kihlman toteaa. Myös vanhempien työttömyys tai työriippuvuus saattaa vaarantaa lasten hyvinvointia. Koko yhteiskunnassa vallitsee järjetön suorituskeskeisyys, joka heijastuu ensin vanhempien työntekoon ja sitä kautta lasten päivähoitojärjestelyihin, sitten kouluun ja harrastuksiin. Laiskuuden ja olemisen itseisarvo on jäänyt pahnan pohjimmaiseksi, Sari Välimäki pohtii. Lapsistakin on tullut sellaisia pärjääjiä - tai heistä on pitänyt tulla sellaisia nykymaailmassa, Aino Arponen huokaisee. Lapset kaipaavat yhä enemmän ulkopuolista tukea, jotta he pystyisivät vastaamaan lisääntyneisiin vaatimuksiin. Pullonkaula toimintatapojen kehittymättömyydestä Psykososiaalisen tuen kasvanut tarve on asettanut palvelujärjestelmän koetteille. Nähdäksemme olemassa olevia voimavaroja ei osata hyödyntää riittävästi, Eila Kihlman selvittää Haravan periaatteita. Kun lisäresursseja ei ole näköpiirissä, moniammatillisuuden puute on järjestelmän suurimpia puutteita. Vastuu on Kihlmanin mukaan määritelty puutteellisesti ja palvelutoiminta on sirpaleista ja päämäärätöntä. Päällekkäisyyteen hukkaantuu hirvittävän paljon resursseja. Asiakkaan ongelmat saattavat sillä välin vain pahentua. Asiakkaan kokonaistilannetta ei Sari Välimäen mukaan kyetä näkemään yksiammatillisuudesta mustasukkaisesti kiinni pitävissä organisaatioissa. Paljon näkee vielä sitä, että asiakas käy yhdessä palvelussa ja etsii sitten seuraavan ja sitä seuraavan ja palaa vielä ensimmäiseen. SATU KONTIAINEN Moniammatillisen työn pulmia Eila Kihlman arvelee, että Haravan käyttöönottoa on luultavasti eniten vaikeuttanut yksiammatillisuuden perinne. Moniammatillista työtä ei koeta oikeaksi työksi, eikä siihen löydetä resursseja - aikaa tai rahaa. Oma työ nähdään niin paljon tärkeämmäksi, ja suoritteita kerätään vain omista työtoiminnoista. Tämä ei kuitenkaan ole ensisijaisesti työntekijöistä kiinni, vaan se on laajempi järjestelmän ongelma. Moniammatillista työtä ei tilastoida eikä tehty työ näy heti samalla tavalla suoritemäärinä. Mitä järjestelmä arvostaa? Kovaa tulosta.työntekijä voi olla tässä tilanteessa eettisesti aika kovassa puristuksessa, Sari Välimäki pahoittelee. Eräässä Haravan toimintamallikokeilussa on kehitetty moniammatillisen työotteen kehittämis- ja arviointimenetelmä Matka. Kokemuksellisessa menetelmässä avataan asiakastyön prosesseja ja tarkastellaan, miten moniammatillinen työporukka toimii, ei niinkään, mitä asiakkaalle on tapahtunut. Menetelmän avulla moniammatillinen työ saadaan paremmin määriteltyä, ja näin moniammatillisuus alkaa saada to- SOSIAALITURVA 8/2004 7

8 dellista jalansijaa. Lisäksi menetelmä tuottaa arvokasta tietoa palveluketjujen ja -prosessien sujuvuudesta ja solmukohdista. Harava avannut pullonkaulaa Haravassa kehitetyt yhteistoimintamuodot ovat Kihlmanin mukaan järkeistäneet psykososiaalisen palvelujärjestelmän toimintaa ja näin ne vähentävät lisäresurssien saamisen paineita kunnissa. Nähdäksemme voimavarojen vähentämiseen ei ole mitään mahdollisuuksia, mutta asiakkaita voidaan nyt palvella hieman paremmin. Haravan valtakunnallinen toiminta on päättymässä tänä vuonna. Keski-Suomen Haravan projektipäälliköt Kihlman, Arponen ja Välimäki uskovat, että pysyvälle muutokselle on luotu pohjaa. Olemme keskittyneet jo aivan alusta asti ajatusten juurruttamiseen ja levittämiseen. Emme ole koonneet valmiiksi raporttia perinteisen projektin tyyliin ja häipyneet sitten. Osallistumme vastuun kantamiseen siitä, että nämä toimintatavat voisivat myös juurtua käytäntöön, sinne missä niitä on kokeiltu, ja levittää niitä laajemmallekin, Eila Kihlman kertoo. Tuleva syksy on varattu erityisesti tähän. Osahankkeiden perinnönjako on jo aloitettu. Monet hankkeista ovat saaneet kotipesän eli uuden päävastuullisen tai ne ovat edenneet itsenäisiksi jatkohankkeiksi. Satu Kontiainen Haravan Internet-sivuilta löytyy lisätietoa muun muassa alueellisista toimintamallikokeiluista: Mielenterveyspalvelujen yhteistyössä parannettavaa Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on selvittänyt työnjakoa ja työnrasitusta mielenterveyspalveluissa. Selvitystyössä haettiin vastauksia siihen, kuinka sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita olisi uudistettava vastaamaan väestön lisääntynyttä henkistä pahoinvointia ja palveluiden suurentunutta kysyntää. Kasvanutta kysyntää varten ei ole kyetty kehittämään toimintaa selkiyttäviä työnjako- ja yhteistyömalleja. Seurauksena on ollut kohtuuton työrasitus ja erityisesti psykiatrien siirtyminen pois julkishallinnon tehtävistä. Mielenterveyspalveluiden nykyisillä resursseilla, hajautetuilla tehtävillä ja osaamisella ei ole mahdollista vastata ajankohtaisiin vaatimuksiin. Työryhmä esittää tilanteen ratkaisemiseksi alueellisten yhteistoimintamallien kehittämistä, parannuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon väliseen yhteistyöhön ja työnjakoon, mielenterveyspalveluiden ja sitä laajemman mielenterveystyön yhteensovittamista ja uusien toimintamallien kehittämistä. Parannusten aikaansaamiseksi valtiovallan ja läänien olisi tuettava sairaanhoitopiirikohtaisia mielenterveystyön hankkeita, joissa kehitetään, kokeillaan ja tutkitaan ehdotettuja uudistuksia ja luodaan uusia toimintamalleja. Selvitys painottuu terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen. Sairaanhoitopiirit ovat työryhmän ehdotuksessa keskeisiä kehittämisen kohteita ja kehittämistyön koordinoijia. Sosiaalihuollon kokonaisuus on selvityksessä jäänyt tavoittamatta. Työryhmän puheenjohtajan Sakari Lankisen mukaan sosiaalitoimen on vaikeaa ottaa sisälleen mielenterveysasioita, mutta myöntää, että jatkotyössä sosiaalitoimi on tarpeen nivoa paremmin mukaan kehittämistyön kokonaisuuteen. Kelan siivu kutistui Lasten psykoterapioiden tarina Kelassa jäi lyhyeksi. Kunnat joutuvat järjestämään tilalle korvaavaa terapiaa. Vuosituhannen vaihteessa alkoi nousta huoli siitä, että julkisen sektorin resurssit eivät riitä vastaamaan lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoidon kasvaviin vaatimuksiin.valtakuntaan tarvittiin lisää voimavaroja. Eduskunta myönsi kunnille valtionavustusta lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen tukemisesta, häiriöiden ehkäisystä ja psykiatristen hoitopalveluiden palveluiden turvaamisesta aiheutuviin kustannuksiin ensimmäisen kerran vuonna Kela aloitti samana vuonna lasten psykoterapioiden korvaukset erillismäärärahalla, jonka eduskunta myönsi lasten harkinnanvaraiseen psykiatriseen kuntoutukseen. Kunnissa tuntui olevan patoutunutta tarvetta lasten psykoterapioihin. Kelan kriteerit täyttäviä hakijoita riitti. Uusien kuntoutujien määrä kasvoi vuosi vuodelta. Jo aloitettuja terapioita ei kuitenkaan päättynyt samaan tahtiin. Kirstunpohja psykoterapioiden korvaamisen määrärahoissa tuli vastaan vuoden 2003 syyskesällä. Neljän miljoonan lisärahalla saatiin turvattua kriittisimmät psykoterapiat. Muut ohjattiin hakeutumaan kuntien palvelujen piiriin. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän arvioimaan tilannetta ja miettimään psykoterapioiden työnjakoa kuntien ja Kelan välillä.viime syksyn ja talven aikana psykoterapioiden ympärillä käytiin kiivasta keskustelua, joka rönsysi aina koulukuntariitoihin saakka. Tänä vuonna Kelan linja lasten terapioissa muuttui: vuotiaiden lasten ja nuorten kuntoutuksessa Kela painottaa monimuotoisen perhekuntoutuksen järjestämistä tutkimusja kehittämishankkeissa. Tämä on tarkoittanut sitä, että Kela ei korvaa enää uusia lasten psykoterapioita. Jo aloitetuista terapioista tehdään vain toisen vuoden jatkopäätöksiä yksi tai kaksi kertaa viikossa annettavaan terapiaan. Kun nämä loppuvat, loppuvat myös Kelan tuet lasten psykoterapioihin. Tietokatkokset äläkän alkujuurena Kelan kuntoutuslinjan kehittämispäällikön Tomi Ståhlin mukaan kuohunnan ja ongelmien yhtenä alkusyynä oli informaatiosekaannus Kelan ja terapeuttien välillä. Ongelma oli lähinnä se, että psykoterapeuttien käsitys rahavaroista ei ollut täysin realistinen. Nämä lasten psykoterapiat oli sidottu tiettyyn rahamäärään. Opetus voisi olla se, että Kelan olisi pitänyt heti alkuvaiheessa informoida enemmän sitä, että tämä on nyt vuodeksi kerrallaan, mutta jatkosta ei ole takuuta. Kelan puolelta oli selvää, että lasten psykoterapia oli harkinnanvaraisen kuntoutuksen varoista kustannettua: varojen loppuessa voi siis loppua myös kuntoutus, jollei toista rahoittajaa löydy. Harkinnanvaraiset päätökset tehdään vain kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Terapeutit puolestaan suunnittelivat lasten terapiat oman ammatillisen logiikkansa mukaisesti useamman vuoden pituisiksi. Palveluodotusten ja rahoituksen välille syntyi ristiriita.terapia oli suunniteltu kolmeksi vuodeksi, mutta raha riitti vain kahdeksi. Miksi psykoterapia lopetettiin? Psykoterapioiden lopettamispäätökselle on esitetty useita perusteita. STM:n kokoama työryhmä esitti kannakseen sen, että Suomen hoitojärjestelmä painottuu liikaa psykoterapioihin. 8 SOSIAALITURVA 8/2004

9 Kelasta vakuutetaan, että päätöksellä on haluttu varmistaa se, että lapsen psykiatrinen kuntoutus ei jäisi pelkän psykoterapian varaan ja lapsi ei unohtuisi yksin Kelan hoteisiin. Kunnissa lapsi saa tarvitsemansa kokonaispaketin läheltä. Ei ole hyvä, että yksi lapsi joutuisi hakemaan palveluita monen järjestelmän kautta.vaikuttavuudesta on saatu sellaista tietoa, että lasten kuntoutuksen on oltava moniammatillista. Lapset tarvitsevat vanhempien ja koulun tuen sekä ehkä sosiaalitoimen ja terveydenhuollon palveluita. Yksi syy Ståhlin mukaan on myös se, että Kelan vahvinta aluetta ovat kehittämishankkeet, ei suinkaan lastenpsykiatria. Kelassa on kokemusta ja osaamista jalostaa parhaita kuntoutuskäytäntöjä. Tämän ohella hankkeet tarjoavat kunnille aidosti lisää, koska Kela käyttää niissä yksityisiä palveluntuottajia. Koko ajanhan nämä lapset saavat myös palveluita, Ståhl perustelee.vielä ei tiedetä, kuka löydettyjä hyviä käytäntöjä jatkossa toteuttaa. Tänä vuonna Kela myöntää harkinnanvaraisena kuntoutuksena mielenterveysongelmista kärsiville lapsille tutkimus- ja kehittämishankkeita. Kela ei korvaa enää psykoterapiaa alle 16-vuotiaille. Mitä jäi jäljelle? Tänä vuonna 5-15-vuotiaat jakavat Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen potin yhdessä nuorten ja aikuisten kanssa. Erillistä määrärahaa ei Kelalle tullut. 98 miljoonan määrärahasta on varattu lasten ja nuorten hankkeisiin 3,5 miljoonaa. Tällä hetkellä hankkeita on 14. Tämän vuoden alussa hankkeissa oli 688 lasta. Uusiin hankkeisiin osallistuu vuotiasta kuntoutujaa sekä 896 heidän omaistaan. Aloitettavissa hankkeissa painopistettä on tarkoitus siirtää vuoden aikana lasten ikäryhmän suuntaan. Alkuvuonna Kelan järjestämässä psykoterapiassa oli vielä 848 alle 16-vuotiaista. Ei-harkinnanvaraiset, huomattavasti vaikeammin sairaille myönnettävät tuet kulkevat entisissä uomissaan. Vakavista mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöistä kärsivät lapset voivat saada vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta. Edellytyksenä on, että lapsen hoitoon on myönnetty lasten hoitotukea. Lisäksi vamman täytyy olla niin vakava, että se vaikeuttaa selviytymistä kotona tai koulussa. Sopeutumisvalmennuskurssit jatkuvat myös samaan malliin kuin ennen. Silti nykyinen vastuunjako ei jää epäselväksi. Lasten psykiatrinen hoito ja kuntoutus vaikeavammaisia lukuun ottamatta on ollut ja tulee olemaan kuntien käsissä. Kela voi siirtyä kehittämis- ja tutkimustoiminnan suuntaan. Kenellekään, perheille tai muille, ei pitäisi olla epäselvää, kuka lasta hoitaa, Ståhl sanoo. Minna Tarvainen EEVA MEHTO SOSIAALITURVA 8/2004 9

10 Arviointia on vaan ei hoitoa Eräs terapiaa tarvitseva ryhmä on huostaanotetut ja sijoitetut lapset. Monet heistä ovat niin traumatisoituneita, että he tarvitsevat yksilöterapiaa,kirsi Hatanpää kertoo. on sellainen käsitys, että tutkivia tahoja on, Minulla mutta hoitavia ei ole, Kirsi Hatanpää arvioi lasten mielenterveysongelmien hoidon tilannetta kunnissa. Hatanpää on siirtynyt hiljattain Kasvatus- ja perheneuvontaliiton toiminnanjohtajaksi Vihdin perheneuvolan johtajan paikalta. Sekä Vihdissä että muualla hän on havainnut saman ongelman: avun saaminen tyssää hoitovaiheeseen. Siksi Hatanpään mielestä Kelan psykoterapiahanan tyrehtyminen tuli väärään paikkaan. Tämäkin tuki olisi ollut tarpeen. Ei voi ottaa pois, jos ei ole antaa mitään tilalle, Hatanpää sanoo. Sairaanhoitopiirit ovat saaneet seitsemän miljoonan määrärahan lasten psykiatristen hoitojen järjestämiseen tälle vuodelle, mutta se ei ole muuttanut tilannetta kunnissa. MINNA TARVAINEN Arviointia saa monelta portaalta Arviointi on Hatanpään mukaan kunnissa paremmassa kunnossa kuin koskaan. Lasten tunne-elämään ja persoonallisuuteen liittyviä ongelmia sekä oppimishäiriöitä osataan havainnoida ja tunnistaa monissa kunnan peruspalveluissa. Neuvoloiden henkilökunta kohtaa lapset jo aivan vauvasta lähtien. Päiväkodeissa työntekijät seuraavat leikki-ikäisten lasten kehitystä. Koulussa lapsi ohjataan oppilashuoltoon, jos ongelmia ilmenee. Useissa kouluissa on omat koulukuraattorit sekä koulupsykologit, jotka osaavat arvioida lapsen tilannetta. Voi olla, että terveyskeskuslääkäri huomaa vastaanotolla jotakin ja huolestuu. Kaikki nämä yksiköt havainnoivat, onko jotakin poikkeuksellista tai sellaista, joka kannattaa huomioida ja hoitaa mahdollisimman varhain, jotta vaikeudet eivät kasaantuisi. Mahdollisista ongelmista kärsivää lasta kuljetetaan palvelujärjestelmissä kohti seuraavaa porrasta. Alle 13-vuotiailla se on ohjeistusten mukaan perheneuvola, mutta sinne voi tulla myös tätä vanhempia. Nuoret ohjataan psykiatrisille poliklinikoille tai nuorisoasemille. Tällä portaalla ongelmaa voidaan alkaa hoitaa ja tehdään tarkempia tutkimuksia. Asiantuntijat arvioivat, tarvitseeko lapsi esimerkiksi sairaalatutkimuksia. Esimerkiksi Vihdissä arviointijaksot jatkuvat lastenpsykiatrisella poliklinikalla. Sieltä lapsi saa lähetteen Lasten- ja nuorten sairaalaan arviointijaksolle. Portaat loppuvat lääkärin arvioon Arviointien ketju kestää jonotuksineen puolitoista, jopa kaksi vuotta. Tämän jälkeen lapsi saa lastenpsykiatrilta lausunnon ja hoitosuositukset. Lääkärikin on silmät pyöreinä, jos hän on kirjoittanut, että lapsi tarvitsee terapiaa, mutta sitä ei sitten saa. Mistä sitä saa? Lasta on puolitoista vuotta arvioitu, Hatanpää puuskahtaa. Lääkärin pitäisi olla se asiantuntija, joka päättää potilaan parhaasta hoidosta. Kunnan rahat eivät kuitenkaan Hatanpään mukaan riitä yksityisiin terapioihin, joita Kela aikaisempina vuosina kustansi. Kunnan omat henkilöstöresurssit ovat rajalliset. Hän kertoo, että esimerkiksi Vihdin perheneuvolassa on yksi psykologi. Psykologi kyllä antaa terapiaa, mutta 160 lapsiasiakkaan vuosivauhdilla hänen on mahdotonta ottaa terapia-asiakkaaksi enemmän kuin yksi tai kaksi lasta kerrallaan. Kertaviikkoisena terapia on supportiivista eli lasta ja perhettä tukevaa. Perheneuvoloiden pitäisi hoitaa lasten mielenterveyshäiriöitä, mutta työntekijöiden määrä ei ole noussut asiakasmäärien kasvaessa. Raskaat oireet vaativat raskaan terapian Psykoterapian tarpeessa olevat lapset ovat usein raskaasti oireilevia. Eräs terapiaa tarvitseva ryhmä on huostaanotetut ja sijoitetut lapset. Monet heistä ovat niin traumatisoituneita, että he tarvitsevat terapiaa, Kirsi Hatanpää kertoo. Sijoitetut lapset eivät ole ainoita. On myös muita, joiden kokemukset ovat liian rankkoja lapsen maailmaan. Joku on kokenut väkivaltaa, nähnyt pahoinpitelyjä tai joutunut katselemaan äidin huumeidenkäyttöä. Normaaleissakin kasvuolosuhteissa elävällä lapsella voi olla ahdistusoireita ja pelkotiloja. Psykoterapiaan ohjatut lapset tarvitsevat intensiivistä tukea parantuakseen.terapiaistuntoja täytyy olla usein ja säännöllisesti, jotta terapia olisi tuloksellista. Viime aikoina julkisuutta saaneet lyhytterapiat eivät ole kaikille riittävä tuki ja apu. On tutkittu, kuinka monta kertaa asian pitää toistua, että saadaan muutoksia. Lyhytterapeuttisilla menetelmillä saadaan kyllä paljon aikaiseksi, ja ne ovat kustannuksiltaan edullisia. Mutta jotta niistä seuraisi pysyviä muutoksia, niitä pitäisi saada toistettua muutamia kertoja. Silloin niistä tulisi oikeita muutoksia käyttäytymiseen ja ajattelumalleihin, Hatanpää kertoo. Perheen tilanne vaikuttaa hoitosuositukseen Paradoksaalista parantavassa pitkässä ja intensiivisessä terapiassa on se, että lapsen perheen tai muiden huoltajien elämän pitää olla kunnossa ennen hoidon aloittamista. Ilman vanhempien tukea lapsen toipuminen ei lähde liikkeelle. Toisaalta hoito vie voimia koko perheeltä. Terapia vaatii sitoutumista vanhemmilta, jotta nämä jaksavat viedä lasta terapiaan useita kertoja viikossa useiden vuosien ajan. Hatanpää sanoo varovasti, että lääkärit suosittelevat harvoin psykoterapiaa esimerkiksi lastensuojeluasiakkaille. Ei sellaiseen jaksa sitoutua, jos itsellään on taloudellisia ja muita vaikeuksia ja kaikki asiat ovat huonosti. Tällaisille perheille muu tuki voi olla parempi. Joskus jopa huostaanotto toimii parempana kuntouttajana kuin psykiatriset hoidot. Jonokin voi hoitaa, kukaties Mitä tapahtuu lapsille, jotka nyt odottavat lääkärinlausunnon kanssa psykoterapiaan pääsyä? Vihdin kunnassa heitä on tällä hetkellä kolme, ja monta monta muuta ympäri Suomea. Sitten vain odotellaan, Kirsi Hatanpää sanoo. Perheneuvolassa yritetään keksiä jotakin. Annetaan leikkiterapiaa ja muuta supportiivista tukea. Jossakin voidaan tarjota musiikkiterapiaa. Lapsi saattaa mennä huonompaan kuntoon ja joutuu sairaalaan. Ei siinä ole mitään selkeätä mallia. Jo perheen joutuminen tällaisiin arviointikuvioihin voi auttaa. Ja sanotaanhan, että ihmiset paranevat joskus jopa jonoissa. Miksi sitten niin käy? Minna Tarvainen 10 SOSIAALITURVA 8/2004

11

12 Kuuluuko perheen ääni yhteiskunnassa? Teppo Kröger, Minna Zechner ja Katja Repo julkistivat kansainvälisen hoivatutkimuksen tulokset Perhetutkimuksen päivillä maaliskuussa Kuuluu ja ei kuulu, todettiin Perhetutkimuksen päivillä Jyväskylässä. MIKAEL JUUDIN Usein perheen ääni yhteiskunnassa hukkuu yleiseen meteliin. Joskus taas päätöksiä tekevät teroittavat korvansa kuullakseen kuiskauksenkin. Raha, tapahtumien ajankohdat ja joskus jopa sattuma ohjaavat sitä, miten perheiden tarpeet täyttyvät. Perhetutkimuksen päivien järjestäjän edustaja, Jyväskylän yliopiston perhetutkimusyksikön tutkija Marjo Kuronen arvioi, että alituinen ongelmista toitottaminen ei vie asioita välttämättä eteenpäin. On tietysti tosiasia, että käytöshäiriöinen lapsi tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin niin sanottu normaali lapsi. Mutta on puhuttava myös positiivisista asioista, ei aina lasten ja perheiden ongelmista. Arki ja muutos, nämä ovat kaksi ajankohtaista sanaa. On puhuttava perheen ja työn yhteensovittamisesta myös lasten kannalta, ei pelkästään aikuisten näkövinkkelistä, hän sanoi. Perhe muotoilee oman hoivansa Päivillä julkistettiin Euroopan komission rahoittama kansainvälinen Soccare-tutkimus, jossa selvitettiin, miten eurooppalaiset perheet järjestävät lasten ja vanhusten hoivan. Kolmivuotisessa vertailututkimuksessa haastateltiin yhteensä 400 perhettä Suomessa, Ranskassa, Britanniassa, Italiassa ja Portugalissa. Hanketta johtivat tutkijat Teppo Kröger, Katja Repo, Minna Zechner ja Jorma Sipilä Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitokselta. Kaikkiaan tutkijoita oli 15. Kuuluiko perheen ääni hoivan järjestämisessä, dosentti Teppo Kröger? Kuului ja ei kuulunut. Sikäli kuului, että perheillä oli vaihtoehtoja. Jokainen perhe rakensi itselleen sopivan järjestelyn. Sikäli ei kuulunut, että perheiden mahdollisuudet jakautuivat epätasaisesti. Oli hoivarikkaita perheitä, joilla oli runsaasti mahdollisuuksia; hoivaköyhillä taas oli vähän mahdollisuuksia. Hoivarikkaus tai -köyhyys ei ollut aina rahasta kiinni. Entä johtopäätökset? Julkisia, tarpeeksi joustavia hoivapalveluja on oltava riittävästi. Työmarkkinoilla on otettava huomioon, että työntekijät hoivaavat lapsia ja vanhuksia. Epätyypilliset työajat ovat ongelma. Palvelut ovat vain yksi osa perheiden arkielämän kokonaisuudesta. Palvelujärjestelmän käyttämiseen pitää olla riittävästi tietotaitoa, Kröger listasi. Suomessa on alettu oivaltaa, että työntekijät ovat samalla lasten vanhempia. Sitä ei ole havaittu riittävästi, että moni työntekijä on vastuussa iäkkäistä vanhemmistaan. Miten joustamaton palvelu voi olla hyvä? Ranskassa ja Suomessa lastenhoitopalvelut olivat perheiden saatavilla, mutta Italiassa ja Portugalissa perheet käyttivät runsaasti isovanhempien apua. Ikääntyneille Etelä- Euroopassa ei ole julkisia hoivapalveluja. Italiassa vanhusten tarpeet hoidettiin ennen lasten tarpeita.yllättävintä minusta oli se, että neuvottelut ja säännöt olivat samanlaisia Italiassa ja Suomessa, Minna Zechner arvioi. Katja Revon mielestä joustavat palvelut ovat keskeisessä asemassa. Mutta joskus joustamaton palvelu voi olla hyvä. Elämä oli täynnä hoivariskejä Suomessa ja Britanniassa. Esimerkiksi lapsen sairaus tai yllättävä työmatka romahduttivat hoivan. Toisaalta joustamaton palvelu voi olla hyvä asia, sillä se rakentaa rajan hoivan ja työn välille. Kun lapsen päiväkoti menee kiinni tiettyyn aikaan, aikuisen on silloin lopetettava työpäivänsä, Repo huomasi. Useimpien koulutettujen keskiluokkaisten suomalaisten vanhempien viikoittainen työaikatoive asettuu tunnin välille. Suunnilleen kolmannes työntekijöistä puskee kuitenkin tuntia työtä viikossa, kuudennes tekee yli 50-tuntisia viikkoja. Aikapula puristaa enemmän naisia kuin miehiä. Nämä asiat selviävät Raija Julkusen, Jouko Nätin ja Timo Anttilan tutkimuksesta Aikanyrjähdys - keskiluokka tietotyön puristuksessa. Työntekijät joustavat työnantajan tarpeiden mukaan. Samalla hoivasuhde lapsiin ja vanhuksiin joutuu koetukselle. Suomessa on palattava kahdeksan tunnin työpäivään. Päiväkoti kiinni tiettynä aikana, silloin isän on pakko hakea lapsi ajoissa, sanoi Väestöliiton toimitusjohtaja Helena Hiila. 12 SOSIAALITURVA 8/2004

13 Ainainen joustaminen uhkana työelämässä Suurin osa työntekijöistä tekee normaaleja työviikkoja, osa tavallista lyhyempiä. Mutta nämäkin työntekijät joustavat jatkuvasti, arvioi SAK:n kehittämisjohtaja Eija Hietanen. Pätkätyöt ovat luoneet epävarmuutta työmarkkinoille. Työaikojen yksilöllistyminen lisää työntekijöiden psyykkistä kuormitusta, joka uhkaa nousta liian korkealle. Perheet ovat joustaneet työelämän tarpeille, nyt alkaa olla aika työelämän joustaa perheen tarpeille.työelämän on inhimillistyttävä, Hietanen vaatii. Tarvittaessa töihin kutsuttavista on tullut normaalia työvoimapolitiikkaa. Elämästä puuttuu suunnitelmallisuus, jos seuraavan päivän työt tietää vasta edellisenä iltana. Työhön aamulla, sitten useita hyppytunteja, töihin taas illaksi. Miten perheen ääni kuuluu tällaisessa työrytmityksessä? Hietanen on huolissaan palveluiden rapautumisesta. Jos emme pysty rahoittamaan tarvittavia palveluja, edessä on iso romahdus. Tarvitsemme perheystävällisempiä työpaikkoja. Fiksuilla työpaikoilla tämä on ratkaistu, mutta muita työpaikkoja varten pitää olla myös pakkokeinoja. Hoitovapaan laajentaminen, pätkätöiden ja osa-aikatöiden vähentäminen, isien kannustaminen perhevapaiden käyttöön sekä naisten ja miesten palkkaerojen kaventaminen ovat SAK:n lähiaikojen tavoitteita. Vanhempien rooli liian passiivinen kouluelämässä Kasvatustieteiden tohtori, aiemmin rehtorina toiminut Leevi Launonen toimii pääkoordinaattorina Jyväskylän yliopiston Mukava-hankkeessa, jossa pohditaan keinoja koulun ja kodin yhteistyön parantamiseksi. Hän arvioi, että koulu voisi hyödyntää paljon nykyistä enemmän vanhempien asiantuntemusta. Vanhempainillan sanankuulija ja luokkaretken varojenkerääjä, siinä kaksi vanhemman tyypillistä nykyroolia. Mutta pitäisikö vanhemman olla mieluummin tasavertainen yhteistyökumppani, jolloin hän olisi aidossa roolissa? Vain yksi kymmenestä luokanopettajasta arvioi saaneensa riittävät valmiudet kodin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Erityisen haasteellisia ovat vanhempien henkilökohtaiset tapaamiset, Launonen tietää. Perheen ääni alkoi kuulua selvemmin 1990-luvulta lähtien, jolloin kuvaan tulivat koulukohtaiset opetussuunnitelmat ja oppilaskohtaiset arviointikeskustelut. Tietotekniikka voi myös parantaa kodin ja koulun yhteistyötä. Vanhempainillat, pelkkää pakkopullaa? Vanhempainillat koettelevat sekä vanhempia että opettajia. Miten perheen ääni kuuluu vanhempainillassa? Eija Hietanen (vas.) ja Helena Hiila puhuivat perheen puolesta SAK:n ja Väestöliiton äänellä. Valto Koski myöntää, että perhepolitiikka on jäänyt eläkeasioiden varjoon eduskunnassa. Soolo on yhden vanhemman voimakas kanta. Duetto on pienen ryhmän ajatus. Kuoro on tavoiteltavaa moniäänisyyttä, Launonen tuumii. Leevi Launonen ja Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Pirjo Somerkivi myöntävät, että vanhempainilloista tulee helposti pakkopullaa. Paikalla ovat vanhemmat, joiden ei pitäisi olla täällä.tämä lause ei ole hyvä lähtökohta vanhempainillalle, Somerkivi sanoo. Vanhempainliitto toteutti vuonna 2003 nettikyselyn, jossa vanhemmat arvioivat yhteistyötään opettajien kanssa. Monet vanhemmat ilmoittivat, että he tietävät lapsen koulusta liian vähän pystyäkseen arvioimaan sen toimintaa. Koulun arki ja opetuksen tavoitteet tuntuivat vierailta, koulun MIKAEL JUUDIN MIKAEL JUUDIN ammattislangi vaikeasti ymmärrettävältä. Lisäksi aktiivinen ja kantaa ottava vanhempi leimataan helposti hankalaksi ihmiseksi. Arviointi mielletään arvosteluksi. Opettajien on vaikea sietää vanhempien palautetta.vanhempien puolestaan on vaikea ottaa vastaan palautetta lapsestaan, Somerkivi tietää. Lapsiasianvaltuutetun virka perustetaan Perheen ääni kuuluisi selvemmin, jos olisi perheministeri. Vai kuuluisiko? Perheministeri on Väestöliiton tavoitteena. Ehkä perheministeri olisi hyvä ratkaisu. Mutta hallitusohjelmassa olevat politiikkaohjelmat voisivat olla yhtä hyvä ratkaisu, mietiskeli Helena Hiila. Eija Hietanen ei usko, että perheministeri olisi oikea vastaus haasteisiin. Perhepolitiikassa on monta toimijaa. Politiikkaohjelmat ovat parempi ratkaisu, Hietanen arveli. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Valto Koski ei ottanut suoraa kantaa perheministeriasiaan. Sen sijaan lapsiasiainvaltuutetun virka perustetaan. Asiaa koskeva lakiesitys on tekeillä, Koski ilmoitti. Lapsiasiainvaltuutetun korviin pitäisi kuulua muun muassa alkoholiongelmaisten vanhempien lasten ääni.tällä hetkellä näitä lapsia ei kuuntele juuri kukaan, arvioi asiasta väitöskirjan tehnyt Maritta Itäpuisto Kuopion yliopistosta. Perheen ulkopuoliset ihmiset eivät kuuntele näitä lapsia, kun he yrittävät kertoa vanhempiensa alkoholinkäytöstä.ympäristön suhtautumista kuvaavat sellaiset käyttäytymismallit kuin leimaaminen, hiljentäminen ja hyljeksiminen. Valto Koski sai kritiikkiä siitä, että perhe on kansanedustajille enemmän objekti kuin subjekti. Perhepolitiikka on jäänyt varjoon eduskunnassa. Eläkeasiat ovat olleet huomattavasti enemmän esillä kuin perhepolitiikka, Koski myönsi. Minusta lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat kipein kysymys. Eduskunnan katsantokanta on muuttumassa hallituksen uuden perhepolitiikan ansiosta. Nykyisessä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa perheen ääni on kuulunut aiempaa voimakkaammin. Poliittinen riitely on jäänyt vähemmälle. Valto Koski on toiminut neljä vuotta valiokunnan jäsenenä ennen nykyistä puheenjohtajuutta. Eduskunnasta tämän kauden jälkeen luopuva Koski sanoi eduskunnassa toivottavan enemmän palautetta lakien toimivuudesta. Mikael Juudin SOSIAALITURVA 8/

14 Kolumni NETTIPALOJA Unto Matinlompolo VIINA-ILMIÖ Harvoin tulee yhteiskunta bruttokansaa vastaan niin reilusti kuin alkoholin verouudistuksessa. Erityisemmin ansaitsematta, kansa on saamassa valtavan veroedun. Mitä enemmän jaksaa juoda, sitä enemmän verojen laskusta hyötyy. Ja hyödyn tavoittelijoista ei ole puutetta yhteiskunnassa, jossa tehdään selväksi, että vain omalla toiminnalla voi päästä tulokseen. Jopa päihdetyöläiset korostavat, että jokainen ottaa itse ryyppynsä, kukaan ei ota sitä toisen puolesta. Etenkin köyhät hyötyvät uudistuksesta. Ihminen joka juo kaikki rahansa, pysyy nyt sijoituksellaan pidempään ja jos mahdollista entistä syvemmässä humalassa.yleistyy niin sanottujen paavikännien osuus, jossa kaksi taluttaa ja kolmas tulkkaa. Toinen asia on, löytyykö porukoista riittävästi taluttajia ja tulkkeja vai onko yhteiskunnan ryhdyttävä heitä erityisesti valmentamaan valkoviinien lipittäjistä tai muista jälkeenjääneistä olioista. Veroalen kohdentamisessa raskaisiin juomiin on myös ympäristönäkökohta. Puhdas vesi on eräs uhanalaisimmista luonnonvaroistamme, ja on erittäin tyhmää pilata sitä muuttamalla se viiniksi tai olueksi vain muutaman prosentin tähden. Samalla vesimäärällä voi tainnuttaa kymmenkertaisen määrän asiakkaita, ja veden kuskaus vähenee.yksi rommia kuljettava rekka vastaa kymmentä kaljarekkaa, se on logistinen totuus tässä heittelehtivien perävaunujen maassa. Hempeät litkut voisikin liittää suoraan vesijohtoverkostoon eikä ajeluttaa pitkin rappeutuvaa tiestöä. Myös kansan henkinen hyvinvointi harppaa pitkiä askeleita. Juominen on osalle meistä terapeuttinen kokemus, ja ikävien asioiden unohtaminen entistä syvemmin ja pidempään korvaa monta masennuslääkettä, eihän niitä edes saa nauttia ryyppäämisen kestäessä. Oikeastaan Kelan tulisi korvata osa juomisen aiheuttamista pääomakustannuksista. Alkoholihan on flavonoideineen funktionaalinen elintarvike. Se pitää verisuonet auki kasvisterolien tapaan hautaan asti. Myös perheasioiden ratkominen liian heikolla juomalla tuottaa vain turhaa jankutusta ja tarpeettomasti tyhjiä pulloja. Uusi tilanne on haaste Alkolle, sillä isänmaalliset juopot kantavat Viroon viedyt koffinsa takaisin, ja kotimainen kauppa deprivoituu. Alkon tulisi pystyttää plussa- tai bonussysteemi, joka kannustaisi kotimaiseen ryyppäämiseen. Kannustimena voisi olla vaikkapa sadan viinalitran juomisesta ilmainen viikon katkaisuhoito, jolla on päihdehuollon ammattilaisten hyvin tuntema, jatkojuomiseen kannustava vaikutus. Tällä lisäkäyttöön valmentavalla syötillä osoitettaisiin myös modernin markkinatalouden tulleen osaksi Alkoa ja suomalaista päihdepolitiikkaa. Tietoa lasten mielenterveydestä laidasta laitaan Kuinka avioero tai asunnottomuus vaikuttaa lasten mielenterveyteen? Miten tunnistaa lapsen masennus? Muun muassa tällaisia teemoja käsitellään englantilaisen Young minds -järjestön nettisivulla. Lasten mielenterveyttä edistävän Young mindsin verkossa oleva tietokeskus, Info center, antaa laajasti tietoa lasten mielenterveyden häiriöistä ja niihin vaikuttavista asioista. Mukana on myös tietoa ehkäisevästä työstä ja eri hoitomuodoista, lainsäädännöstä ja ylipäänsä siitä, mitä yhteiskunnassa tehdään lasten auttamiseksi. Sivuilta on ladattavissa paljon lapsille ja nuorille sekä vanhemmille ja ammattilaisille tarkoitettuja esitteitä ja Young minds -lehden artikkeleita.tarjolla on myös lukuisia linkkivinkkejä ja tietoa eri aihepiirejä käsittelevästä kirjallisuudesta. Itseään vahingoittavat lapset Lapsilla ja nuorilla itsensä vahingoittaminen on yleisempää kuin luullaan. Englannin self harm -käsite sisältää kaikenlaisen tahallisen itsensä vahingoittamisen, kuten viiltelyn tai itsensä polttamisen. Itsemurha ei kuitenkaan yleensä ole vahingoittamisen tarkoituksena. Itseä vahingoittava käyttäytyminen pysyy usein salassa. Häpeän tai pelon vuoksi siihen ei haeta apua. Asiasta saa tietoa muun muassa National Childrens Bureau, NCB, -järjestön Young people and self harm -verkkosivulta. Toisen lastensuojelujärjestön, NCH:n, sivulta taas löytyy raportti, joka herättelee sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuutta ja keskustelua asiasta. Raportin saa verkosta käyttöönsä. Samalta sivulta löytyvät yleisimmät itsensä vahingoittamista koskevat kysymykset vastauksineen. Lasten näkökulma ammattilehden nettisivulla "Minulla on valtava perhe, jossa on kolme osaa; isän perhe, äidin perhe ja isäpuoleni perhe", kertoo seitsenvuotias Abby englantilaisen 0-19-lehden verkkosivuilla. Lehti on tarkoitettu lasten parissa työskenteleville. Lasten artikkelit ja kuvaukset elämästään ovat hyvä idea ammattiartikkeleiden rinnalla. Lehden verkkosivuilla on suuri osa painetun lehden aineistosta. Artikkelit käsittelevät muun muassa lasten ja nuorten terveyttä, lapsiperheiden köyhyyttä ja nuorisorikollisuutta. Lasten syrjäytymisen ehkäisy on yksi tärkeimmistä teemoista. Erja Saarinen Nettiaineistojen osoitteet: Young minds -järjestö: Young people and self harm -verkkopalvelu: Self harm: Look beyond the scars -raportti: lehden verkkosivut: 14 SOSIAALITURVA 8/2004

15

16 Lapsidiakoniassa nähdään lapsen hätä Lapsidiakoniaa voi kutsua myös lapsen turvallisen tai hyvän kasvun tukemiseksi. Lapsidiakoniaa se on lähtökohtansa perusteella. Lapsidiakonia lähti kehittymään siitä näköalasta, että lapsen hätä nykyyhteiskunnassa on torjuttua ja välteltyä, ja lapsen pahoinvointiin puututaan usein vasta, kun hänellä on niin isoja ongelmia, että ne häiritsevät aikuisia. Koska diakonian tehtävä on lievittää niiden ihmisten hätää, jotka muut ovat unohtaneet tai eivät halua, nousi lapsidiakonia työnäyksi. Lapsen turvattomuuden havaitseminen Lasten kanssa työskentelevät huomaavat aika ajoin lapsen, joka oireilee turvattomuuttaan. Turvattomuuden taustalla voi olla perheessä ilmenevä päihdeongelma tai muu tilapäinen tai pysyvä vanhemmuutta heikentävä tekijä. Voi olla myös, ettei työntekijä tiedä syytä, mutta havaitsee lapsen turvattomuuden. Vastuuntuntoisen työntekijän ensitoiminta on yritys keskustella vanhempien kanssa ja tukea heidän vanhemmuuttaan. Mutta se voi osoittautua toivottomaksi. Miten ihmeessä auttaa ja tukea lasta, jos vanhemmat eivät lähde mukaan yhteistyöhön ja kasvamaan vanhempina? Helposti työntekijä kyynistyy ja ajattelee, ettei mitään ole tehtävissä. Ja kuitenkin hyvin paljon on tehtävissä tavallisessa arjessa. Lapsen haavoittumisen syy on, ettei hän tule nähdyksi.tähän kietoutuvat turvattomuus, yksinäisyys, huolenpidon puute ja joutuminen aikuisten onnellisuuden tavoittelun välikappaleeksi. Kasvaakseen ehjästi ja vahvistuakseen lapsi tarvitsee nähdyksi tulemista sekä turvaa ja huolenpitoa. Tätä kaikkea työntekijä voi antaa lapselle arkitoimintojen yhteydessä. Lapsi tulee nähdyksi, kun hän saa itse kertoa, kuka hän on, mitä hänelle kuuluu ja mitä hän tarvitsee, ja me katsomme ja kuuntelemme häntä. Mitä on nähdyksi tuleminen? Me emme näe mitä lapselle kuuluu, miten hän voi ja mitä tarvitsee, jos olemme tietävinämme hänet niin hyvin. Me uskomme tietävämme, mitä lapsi tarvitsee, minkälainen ihminen hän on ja mitä hänestä tulee. Tietäminen nousee näkemisen esteeksi. Lapsi tulee nähdyksi, kun hän saa itse kertoa, kuka hän on, mitä hänelle kuuluu ja mitä hän tarvitsee, ja me katsomme ja kuuntelemme häntä. Kun lapsi tulee nähdyksi, hän oppii luottamaan siihen, että on arvokas ihminen, jonka tunteilla ja ajatuksilla on merkitystä. Hän uskoo, että hänellä on oma paikkansa ja tehtävänsä tässä maailmassa. Hänellä on olemassaolon oikeus, jota ei tarvitse erikseen ansaita tietynlaisella persoonallisuudella tai käyttäytymisellä, vaan hän saa olla olemassa omana itsenään, heikkona ja vahvana, sopeutuvana ja särmikkäänä, iloisena ja vakavana. Turvallinen ympäristö Turvalliseen oloonsa lapsi tarvitsee turvallisen, läsnäolevan aikuisen sekä kannustavan ja sallivan vertaisryhmän ja turvallisuutta vahvistavan ympäristön. Myös jälkimmäisten luomisessa aikuisella on keskeinen vastuu. Turvallinen aikuinen kestää lapsen tunteet. Hän kestää sen, että lapsi on vihainen, peloissaan tai pettynyt. Hän osaa ja uskaltaa kuitenkin asettaa rajat sille toiminnalle, mikä näitä tunteita seuraa. Lapsi tarvitsee kokemuksen, että aikuinen on 'iso' ja tietää, miten asiat tehdään. 'Isona' olemiseen sisältyy elämää suojelevien rajojen asettaminen ja niistä kiinni pitäminen.turvallinen aikuinen myös kantaa vastuun omista tunteistaan eikä syytä tai syyllistä lasta niistä. Hän uskaltaa tuntea ne, mutta ei laita niitä lapsen kannettavaksi. Turvallisessa ympäristössä turvattoman lapsen on hyvä olla ja hänen turvallisuutensa voi jopa lisääntyä. Turvallinen ympäristö sisältää sekä fyysisen turvallisuuden että psyykkisen turvallisuuden. Fyysinen turvallisuus edellyttää esimerkiksi sitä, KIRSTI LAURINOLLI että tila on riittävän iso toiminnan luonteeseen nähden, etteivät lapsi sohi toisiaan välineillä. Psyykkinen turvallisuus merkitsee sitä, että lapsi voi olla oma itsensä pelkäämättä tulevansa syrjityksi tai pilkatuksi. Turvallinen vertaisryhmän muodostuminen on myös työntekijän vastuulla. Turvallisessa ryhmässä ketään ei paineta alas, ketään ei syrjitä eikä kenenkään asemaa määritellä ennakkoasenteen mukaisen roolin perusteella. Lapset tarvitsevat ohjausta ollakseen kannustavia toisiaan kohtaan ja ymmärtääkseen minkälainen menettely on toista ihmistä alaspainavaa ja minkälainen vastaavasti tukevaa.työntekijän on oltava esimerkillinen luotettavuudessa ja avoimuudessa sekä siinä, ettei kenenkään mielipidettä ja tunteita väheksytä. Turvaverkon luominen Turvaverkon olemassaolo merkitsee, että lapsella on varmuus siitä, että hänen tarpeisiinsa vastataan oikea-aikaisesti, oikeanlaisesti ja oikeamääräisesti. Lapsi voi luottaa siihen, että hänestä huolehditaan silloin, kun hän sitä tarvitsee. Lapsi tietää saavansa apua silloin, kun hän ei itse pärjää. Lasta ei auta, vaikka hänen ympärillään olisi parvi ystävällisiä aikuisia, jos hän ei saa apua ja tukea silloin, kun tarvitsee ja sellaista kuin tarvitsee. Kun lapsella on turvaverkko, hän saa yrittää itse, elää omaa elämäänsä ilman painostusta, onnistua rauhassa, epäonnistua ja pudota turvaverkkoon. Kati-Pupita Mattila Kirjoittaja on teologian tohtori ja lääketieteen opiskelija. Yhteystiedot: LÄHDE: Mattila, Kati-Pupita, Lapsidiakonian käsikirja.sininauhaliitto SOSIAALITURVA 8/2004

17 Tukea päihdeongelmaisille äideille ja heidän lapsilleen Eevan perhe -projektissa yritetään lapsidiakonian avulla katkaista sukupolvelta toiselle siirtyvän syrjäytymisen ja haavoittuneisuuden ketju. Projektissa yhdistetään ammatillista ja vertaistukea, käytetään yhteisöä yksilön ja perheen tukemisessa ja noudatetaan lapsidiakonian periaatteita. Perustana on kristillinen ihmiskäsitys, joka huomioi ihmisen kokonaisvaltaisesti. Erityisesti Rauman osaprojektissa toteutetaan lapsidiakoniaa kaikissa projektin toiminnoissa. Lapsidiakonian tavoitteena on lapsen aidon persoonan kohtaaminen sekä lapsen huomioiminen jokaisessa tilanteessa. Päihdeperheiden lasten vertaisryhmätoiminnan keskeisimpänä tavoitteena on katkaista sukupolvelta toiselle siirtyvien ongelmien ketju. Omissa ryhmissään samaa kokeneet lapset ja heidän vanhempansa jakavat kokemuksiaan päihteiden käytön seurauksista ja saavat näin tukea toisiltaan. Lasten ja vanhempien ryhmässä opetellaan puhumaan vaikeista asioista, tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteita sekä löytämään uusia toimintatapoja uudelleen eteen tuleviin tilanteisiin. Toiminnan avulla annetaan lapsille lupa puhua perheen ongelmista ja lapsen tunteista. Raumalla on koulutettu kolmetoista päihdeperheiden lasten ja vanhempien vertaisryhmän ohjaajaa. Päihdeperheiden lasten ja vanhempien vertaisryhmät aloitettiin syksyllä 2003 yhteisellä viikonlopun perheleirillä ja ryhmät päätettiin perheviikonloppuleiriin maaliskuussa Ryhmäkertoja oli Eevan perhe -projekti on kolmivuotinen ( ) Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittama Sininauhaliiton Lapsi-, nuoriso- ja perhetyön yksikön kehittämishanke. Projektin kohderyhmänä ovat päihteitä käyttävät naiset ja äidit sekä heidän lapsensa, sijoitettujen lasten vanhemmat sekä Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen henkilöstö. Projektia toteutetaan Raumalla, Tampereella ja Jyväskylässä. Projektin ohjaajana toimii teologian tohtori Kati-Pupita Mattila. Eevan perhe -projektin tavoitteet ovat: 1. Eheyttää päihdeongelmaisten naisten äitiyttä ja naiseutta, jotta he pystyvät vastaamaan paremmin lastensa tarpeisiin. 2.Vahvistaa päihdeongelmaisten naisten identiteettiä ja lisätä heidän kykyään käsitellä tunne-elämänsä ongelmia. 3. Lisätä lasten hyvinvointia ja välttää huostaanottoja parantamalla päihdeongelmaisten vanhempien vanhemmuutta ja elämänhallintaa. 4. Parantaa sijoitettujen lasten äitien/vanhempien vanhemmuutta ja elämänhallintaa ja vahvistaa heidän kykyään vanhemmuuteen. 5.Vahvistaa Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen perhetyön ammatillisuutta. yhteensä neljätoista. Lasten ja vanhempien ryhmäkerroissa käsiteltiin samoja teemoja erilaisin toiminnallisin menetelmin. Päiväkeskukset ovat arjen keitaita Jyväskylässä toimii Naisten talo, joka matalan kynnyksen kohtaamis- ja toimintakeskus naisille/äideille ja heidän lapsilleen. Talo tarjoaa päivittäistä, ammatillista ja vertaistukea päihdeongelmaisten naisten ja äitien, lasten ja koko perheiden tueksi. Naiset kohdataan kokonaisvaltaisesti ihmisinä, eikä vain ongelmiensa kautta. Naisten talossa voi asioida ilman ajanvarausta, ja sieltä saa puhelinneuvontaa ja keskusteluapua. Naisten talossa toteutetaan ryhmätoimintoja, joita ovat kaikille avoimet luovan toiminnan ryhmä ja te tapäivät. Suljettuja, kokoontumiskerroiltaan rajattuja ryhmiä ovat olleet sijoitettujen lasten äitien ryhmät, toimintaterapeuttinen ryhmä ja tarinataloryhmä. Rauman seudun katulähetyksen Toivonpihan tiloissa on naisille ja lapsille tarkoitettu päiväkeskus. Pirkanmaan Sininauha ry:n Sinivainion tukiasumis- ja päiväkeskusyksikössä ovat kokoontuneet Siniset Ladyt lapsineen saamaan eväitä arkipäiväänsä ja vahvistumista naiseuteensa ja äitiyteensä. Naiset ja äidit ovat kokeneet päivätoiminnoista saamansa tuen merkitykselliseksi.yhteisöllisyys on luonut perheyhteyttä, turvallisuutta ja mahdollisuuden toipumiseen. Naiset ovat voineet turvallisessa ympäristössä, vain naisten kesken, käsitellä omia asioitaan. Naisten elämän kiperiä kysymyksiä ovat naiseuteen, äitiyteen ja parisuhteeseen liittyvät asiat, joista ei helposti keskustella, jos läsnä on miehiä. Leireiltä eväitä arkeen Eevan perhe -projektissa on pidetty yksi yhteinen ja kaksi Jyväskylän Naisten talon järjestämää äitien ja lasten leiriä. Leireillä on vahvistettu naisten ja äitien voimavaroja ja kehitetty äitien ja lasten vuorovaikutusta naisten ja äitien keskinäisellä vertaistuella ja ammatillisen tuella. Projektin työntekijät yhteistyökumppaneineen ovat kokeneet äiti-lapsileirit ensiarvoisen tärkeiksi ja haastaviksi äitien ja lasten arkielämän ja vuorovaikutuksen tukemisen välineeksi. Leirien aikana ovat tulleet esille päihdeongelmaisten äitien ja heidän lastensa tarpeet olla yhdessä ja saada vuorovaikutukseensa uusia muotoja.yksittäinen leiri ei anna riittävässä määrin tukea perheille. Lisäksi tarvitaan samojen perheiden parissa tehtävää pitkäkestoista ja monipuolista prosessinomaista työskentelyä. Leiriprosessit ja niiden väliin sijoittuvat ryhmätapaamiset ovat hyvä keino auttaa perheitä auttamaan itseään. Virpi Kujala Kirjoittaja on kasvatustieteiden maisteri ja Eevan perhe -projektin koordinaattori. Yhteystiedot: SOSIAALITURVA 8/

18 Hoitoon motivointia ja hoitoa moralisoimatta Päihdeongelmasta on voitava keskustella neutraaliin sävyyn odottavan äidin kanssa. Ensi- ja turvakotien liitto kouluttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia kohtaamaan päihdeongelmaisia äitejä ja kehittää erilaisia hoitomuotoja vauvaperheille, joissa äidillä on päihdeongelma. Vuonna 1990 avasi ensimmäinen päihdeongelmien hoitoon erikoistunut ensikoti ovensa Helsingin Oulunkylässä. Tätä ennen päihdeongelmaiset äidit yhdessä vauvan kanssa eivät olleet erityinen hoidon kohde päihdehoitolaitoksissa. Oulunkylässä keskityttiin ensimmäistä kertaa sekä päihdeongelman hoitamiseen että äitiyteen valmistautumiseen, lapsuuden turvaamiseen ja vanhemmuuden tukemiseen. Päihdeongelmaiset äidit tarvitsevat erityistä tukea ja hoitoa. Ensikodeissa voidaan kuntouttaa äitiä ja samalla hyvin varhaisessa vaiheessa tukea äidin ja vauvan välisen suhteen tervettä kehitystä. Pieni vauva ei myöskään voi odottaa olosuhteiden paranemista, ja päihdekuntoutus räätälöidäänkin vanhemmuuden tukemisen ehdoilla, Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Maarit Andersson kertoo. Kysynnän kasvun vuoksi perustettiin vuonna 1998 Turkuun Ensikoti Pinja. Viime vuonna liitto avasi kolme uutta yksikköä Espooseen, Jyväskylään ja Kuopioon. Kaikkien näiden ensikotien yhteydessä toimivat avopalveluyksiköt. Tänä vuonna ensikotien määrä kasvaa vielä kahdella. Mitä pikemmin, sen parempi Kussakin päihdeongelmiin erikoistuneessa ensikodissa hoidetaan keskimäärin 10 perhettä vuodessa. Viisipaikkaiset kodit täyttyvät tasaista tahtia, Oulunkylään on ollut jonojakin. Uusien ensikotien avaamisen ansiosta perheitä voidaan ottaa Ensi- ja turvakotien liitossa toivotaan, että yhä useampi päihdeongelmainen äiti aloittaisi hoidon jo raskaana ollessaan. Viime vuonna hoitoon tulleista hieman alle puolet oli raskaana. hoitoon enemmän.viime vuonna hoidettiin yhteensä 40 asiakasperhettä, joista kaikkiaan 16 aloitti hoitonsa raskausaikana. Toivoisimme, että raskaana aloittavien määrä olisi suurempi. Edelleen on paljon äitejä, jotka hakeutuvat tai ohjautuvat hoitoon vasta synnytyssairaalasta tai jopa kotoa vauvan kanssa, Maarit Andersson kertoo. Anderssonin mukaan on hyvin haastavaa, jos äiti ja vastasyntynyt tulevat hoitoon vasta synnytyssairaalasta. Äiti ja vauva voivat molemmat kärsiä vieroitusoireista, joka mutkistaa varhaista vuorovaikutusta. Yhtäaikainen äidiksi tuleminen ja päihdehoidon aloittaminen on todella suuri haaste.tietysti tämäkin on parempi kuin se, että heidät lähetetään sairaalasta suoraan kotiin. Alun ei tarvitse olla kaikessa niin vaikeaa Raha-automaattiyhdistys on viime vuodesta maksanut raskaana olevan hoidon ensikodissa kokonaan kahdelta ensimmäiseltä kuukaudelta.täyssubventiolla tahdotaan laskea hoidon kynnystä ja tukea varhaista hoitoon ohjautumista. Kun asiakas on motivoitunut hoitoon ja lähtee hakemaan maksusitoumusta, voi kulua kolmekin viikkoa, ennen kuin hän saa edes ajan sosiaalityöntekijälle, Andersson pahoittelee. Paljon ehtii tapahtua sinä aikana. Tuen vaikutukset alkavat pikku hiljaa näkyä. Raskaana hoitoon tulleiden määrä on kasvanut selvästi muun muassa Turun Pinjassa. Neljännes asiakkaista on hakeutunut itse hoitoon. Lastensuojelu on merkittävä hoitoon ohjaaja.tämän lisäksi asiakkaita tulee synnytyssairaaloista, neuvoloista, mielenterveystoimistoista ja päihdehuollon yksiköistä. Joskus on tuntunut siltä, että jos äiti hakeutuu itse hoitoon, niin hänet kuntapuolella katsotaan tällä kriteerillä sopivaksi avohoitoon. Jos hän on näinkin EEVA MEHTO 18 SOSIAALITURVA 8/2004

19 motivoitunut, ei hän tarvitse niin vahvaa tukea, liiton koulutussuunnittelija Eija Kettunen pohtii. Täyssubventio takaa kuitenkin sen, että halutessaan hoitoon myös pääsee. Äiti voi ottaa itse yhteyttä ensikotiin tai avohoitoyksikköön ja mennä tutustumiskäynnille.yksiköt päättävät yhdessä äidin kanssa hoitoon tulosta. Hoidon aikana käynnistetään yhteistyö viranomaisten kanssa mahdollisen jatkohoidon turvaamiseksi. Häpeä vaikeuttaa hoitoa Odottavan äidin päihdeongelma on vaikea asia äidille itselleen, mutta myös työntekijälle. Herkästi voi käydä niin, että arkaa asiaa ei osata ottaa puheeksi. Pahin seuraus voi olla se, että päihdeongelmaan ei reagoida mitenkään koko neuvola-aikana. Mielenterveyden ongelmista, kuten masennuksesta, voi puhua jo kohtuullisen neutraalisti. Ei ole häpeä tunnustaa, jos on masentunut synnytyksen jälkeen. Päihdeongelmassa on kuitenkin edelleen häpeällinen sävy, joka vaikuttaa äidin hoitomyönteisyyteen ja työntekijöiden asenteisiin, Eija Kettunen pohtii. Monet naiset käyttävät nykypäivänä päihteitä, ja se on todellisuutta yhä useammalle myös raskausaikana. Marjukka Pajulo selvitti väitöskirjassaan, että jopa kuusi prosenttia odottavista äideistä on päihdeongelmaisia. Maassamme syntyy vuosittain tuhansia lapsia päihdeongelmista kärsiville äideille. Olisi korkea aika kyetä lähestymään tätä asiaa neutraalisti, moralisoimatta, Kettunen painottaa. Koulutusta kohtaamiseen Moni työntekijä kokee paineita päihdeongelman puheeksiottamisesta. Kenen kanssa mahdollisesta ongelmasta ja sen vaikutuksista sikiöön pitäisi erityisesti keskustella? Miten tunnistaa nämä äidit? Miten kuulostaa neutraalilta, ettei äiti salaisi ongelmaansa? Neutraaliuteen kuuluu se, että ongelmaa ei vain havaita ja syyllistetä, että tehkää nyt jotain, vaan myös tarjotaan apua - tunnetaan hoitopaikat ja osataan ohjata niihin, Maarit Andersson korostaa. Ensi- ja turvakotien liitto tarjoaa syventävää koulutusta Pato-hankkeessaan kuuden paikkakunnan terveydenhoitajille ja sosiaalityöntekijöille raskausajan päihdeongelmista ja varhaisesta vuorovaikutuksesta Kaksivuotisen koulutuksen tavoite on valmentaa kullakin paikkakunnalla työntekijäpari kouluttamaan edelleen muita paikkakuntiensa työntekijöitä kohtaamaan raskaana olevia naisia, joilla on päihdeongelma. Korostamme, että kaikkien äitien kanssa on keskusteltava päihteiden käytöstä, yhdessä vaikkapa ruokavalioasioiden kanssa. Näin siitä tulee luonnollinen osa neuvolakäyntejä. Eikä riitä, että kysytään käytätkö vai et ensimmäisellä käynnillä. Luottamus työntekijään kasvaa vähitellen, Eija Kettunen kertoo. Äitiä pitää rohkaista puhumaan päihteiden käytöstä useamman kerran raskauden kuluessa. On voitava kysyä, minkä verran olet viime viikkoina käyttänyt. Samaan tapaan kuin kysytään, mikä on ollut vointi ja mieliala. Kun keskusteluyhteys on saatu avattua, valtaosa äideistä on motivoitavissa miettimään omaa päihteiden käyttöä ja sen vaikutuksia sikiöön. Äiti haluaa yleensä lapsensa parasta, vaikka päihteidenkäyttö olisi jo muodostunut ongelmaksi. Aika onkin erityinen mahdollisuus vaikuttaa päihteiden käyttöön naisen elämässä, Maarit Andersson pohtii. Pakkohoitoajatukset jäädytettävä Valitettavasti motivaatio ei aina takaa hoitoa nykypäivänä, Maarit Andersson pahoittelee. Puheet päihdeongelmaisten äitien pakkohoidosta ovat Anderssonin mielestä ennenaikaisia niin kauan kun ihmiset eivät pääse vapaaehtoiseen hoitoon. Vapaaehtoisen hoitojärjestelmän pitää olla kattava ja toimiva, ennen kuin voidaan miettiä niitä harvoja tapauksia, joita ei saada hoitoon. Liiton arvion mukaan vain muutamalle prosentille äideistä ei tehoa mikään muu kuin pakkohoito. Esimerkiksi Tanskassa on rakennettu hyvin kattava matalan kynnyksen hoitojärjestelmä, joka tavoittaa lähes kaikki päihdeongelmaiset äidit. Yhtäaikainen äidiksi tuleminen ja päihdehoidon aloittaminen on todella suuri haaste. Eija Kettunen (vas.) ja Maarit Andersson Ensija turvakotien liitosta kertovat useimpien äitien olevan kuitenkin hyvin motivoitavissa päihdeongelmansa hoitoon. Heillä pakkohoitolaki voisi olla nyt ajankohtainen. Jos laki tulisi ennen näin hyvää tavoittavuutta, vaikutus olisi se, että päihdeongelmia tulisi entistä vähemmän esille. Vauvaperheet hyötyvät kotikäyntityöstä Päihdehoidon tarpeen odotetaan kasvavan tulevina vuosina. Työntekijöiden kouluttamisen ja viranomaisten verkottumisen lisäksi tämä edellyttää hoitopaikkojen lisäämistä ja uusien hoitomuotojen kehittämistä. Ensi- ja turvakotien liitto on kehittämässä laitos- ja avohoitoyksiköidensä rinnalle päihdekuntoutuksen ja varhaisen vuorovaikutuksen näkökulmista tehtävää kotikäyntityötä. Kotikäyntityön projektissa järjestetään kolmelle tai neljälle pilottialueelle kotikäyntityön kehittämishanke, jossa muun muassa VOIMAVARAKESKEINEN TYÖNOHJAAJAKOULUTUS 40 ov kevät 2007, Helsinki Koulutuksessa perehdytään voimavarakeskeisen työskentelyn filosofiaan, teoriaan ja käytäntöön työnohjauksessa. Koulutus antaa osallistujille valmiudet toimia itsenäisinä työnohjaajina ja sopii kasvatus- ja opetus- sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, joilla on vähintään opistotasoinen peruskoulutus ja omakohtaista kokemusta työnohjaukseen osallistumisesta. Kurssin johtajana toimii ve-perheterapeutti Pekka Holm. Hinta 6000 euroa, lukukaudessa 1200 euroa. Palmenia ERITYISTASON PERHETERAPIAKOULUTUS syksy 2007, Helsinki Soveltuu henkilöille, jolla on käytännön kokemusta perheiden kanssa työskentelystä. Koulutus antaa valmiudet perheterapeuttina toimimiseen ja täyttää erityistason psykoterapiakoulutuksen kriteerit. Kouluttajina toimivat perheterapeutit Pekka Holm, Jan-Christer Wahlbeck, Helena Lounavaara-Rintala ja Pirjo Vuornos. Hinta 9120 e, lukukaudessa 1520 euroa. Lisätietoja koulutuksista Pekka Holm, p , tai erikoissuunnittelija Mari Juote-Pesonen p. (09) , Esite ja ilmoittautuminen: Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia SOSIAALITURVA 8/ SATU KONTIAINEN

20 sosiaalityöntekijöitä, terveydenhoitajia tai diakoneja voidaan kaksivuotisen prosessikoulutuksen avulla valmentaa tekemään kotikäyntityötä uudenlaisin työmenetelmin vauvaperheisiin, jossa äidillä on päihdeongelma.yhteistyön toivotaan käynnistyvän jo raskausaikana. Rahat kotikäyntityön kehittämiseen ja työparien koulutukseen saadaan Yhteisvastuu keräyksestä. Varsinainen kotikäyntityö alkaa vuonna Yhdysvalloissa on havaittu, että lapsiperheiden hyvinvointiin voidaan merkittävästi vaikuttaa raskaus- ja vauvaperheaikaan sijoittuvalla pitkällä kotikäyntityön prosessilla (Odds 2003). Vastaavasti myös Suomessa on huomattu, että moniongelmaiset äidit ja erityisesti heidän lapsensa hyötyvät kotikäyntityöstä merkittävästi pitkällä aikavälillä. Nämä ovat rohkaisevia havaintoja, ja odotammekin projektilta paljon, Kettunen kertoo. Kotiin tarjottu tuki on sopiva ja luonteva hoitomuoto vauvaperheille. Perheiden voi olla vaikea lähteä hoitoon muualle, mutta he ottavat mielellään apua kotiinsa. Kotiolot voivat kertoa myös työntekijälle paljon. Varsinkin toistuvilla käynneillä saadaan todellisempaa tietoa olosuhteista, ja perhettä voidaan auttaa paremmin. Kaikille kotikäynnit eivät ole kuitenkaan riittävä tuen muoto.tämän vuoksi hoitosuhteen alussa on molemminpuolinen harkintajakso ennen varsinaisen yhteistyön aloittamista. Harkintavaiheen jälkeen tehdään sopimus kotikäyntityöstä yhdessä perheen kanssa. Kotikäynnit muodostavat tulevaisuudessa tärkeän osan palvelupalettia, Maarit Andersson uskoo. Satu Kontiainen LÄHTEET: Odds, David (2003) Reducing program attrition in home visiting: what do we need to know? Child Abuse & Neglect 27 (2003). Pajulo, Marjukka (2001) Early motherhood at risk: mothers with substance dependency.väitöskirja, Turun yliopisto. Myönteiset mielikuvat vauvasta ja vanhemmuudesta ennustavat pärjäämistä Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneissa ensikodeissa keskitytään päihdekuntoutuksen ohella erityisesti äidin ja vauvan väliseen vuorovaikutukseen. Raskausaikana äitiyteen valmistaudutaan muun muassa mielikuvitustyöskentelyllä. Lääketieteen tohtori, lastenpsykiatri Marjukka Pajulo tutkii parhaillaan tutkimusryhmänsä kanssa ensikodeissa hoidolliseen ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa seurataan kaksivuotiaaksi asti lapsen hyvinvointia sekä varhaisen vuorovaikutussuhteen kehittymistä. Pajulon tutkimuksessa selvitetään muun muassa sitä, voivatko äidin mielikuvat vauvasta vaikuttaa vanhemmuuteen ja lapsenhoitoon. Myönteisellä mielikuvalla vauvasta ja äitinä olemisesta uskotaan olevan suuri merkitys pärjäämiselle. Äiti sitoutuu vauvaan ja on motivoitunut pysymään kuivilla. Aiemman seurannan mukaan yhden vuoden jälkeen hoidon päättymisestä yhdellä kolmannesta hoidetuista perheistä menee hyvin, kolmannes pärjää kohtalaisesti ja lopulla kolmanneksella päädytään huostaanottoon. Näissäkin tapauksissa on hoitokontaktin ansiosta voitu tavallisesti välttää lapsen kannalta negatiiviset nopeat huostaanotot. Tuki ja apu omaan kotiin Tandem-projektissa omaneuvojat tukevat mielenterveyskuntoutujaa tämän omassa arkiympäristössä. Monelle mielenterveyskuntoutujalle arjesta selviytyminen on yhtä taistelua. Joku ei pääse sängystä ylös koko päivänä, toinen taas pelkää oman ulko-ovensa avaamista. Arkea on vaikea tukea konkreettisesti mielenterveystoimistokäynnillä, psykologin vastaanotolla tai hoitojaksolla sairaalassa. Siksi Kaarinan seudun vammaisten palveluyhdistys ry:n Tandem-projektin idea tuntuu raikkaan yksinkertaiselta: omaneuvojat tulevat asiakkaan omaan kotiin auttamaan arjen hallinnassa ja aktivoivat asiakasta. Kotona on erilaista Opettelemme yhdessä vaikka avaamaan sitä ulko-ovea tai totuttelemme kadulla kävelemiseen ja bussilla liikkumiseen, kuvailee sosiaaliohjaaja Marika Telenius, joka toimii omaneuvojana hankkeessa. Hän korostaa, miten hienoa on päästä tekemään työtä asiakkaan kotiin. Asiakkaan arkiympäristössä näkee nopeasti, mitkä asiat tuottavat pulmia. Keskusteluissa on myös erilainen, intiimimpi sävy kuin toimistossa tavatessa. Asiakas tuntuu sitoutuvan yhdessä tehtävään työhön syvemmin. Laskeehan hän työntekijän omalle reviirilleen, arvioi sairaanhoitaja Sanna-Mari Reivo, hankkeen toinen omaneuvoja. Kuka muu menisi mielenterveyskuntoutujan kotiin? Kunnalliselta sektorilta ei juuri löydy kotiinmenijöitä, joilla olisi tarpeeksi aikaa tukea arjen rutiineissa. Ja Tandemissa edetään rauhallisesti. Osa-tavoitteet ovat pieniä. Näin asiakas voi kokea onnistuneensa. Apua kotiin tarvitaan Tandemia edelsi saman yhdistyksen projekti Omista voimavaroista aktiiviseen arkeen, joka päättyi vuonna Siinä aktivoitiin ja tuettiin vammaisia ja pitkäaikaissairaita. Projekti vähensi sosiaalihuollon ja sairaanhoidon kuluja sekä paransi asiakkaiden elämänlaatua, painottaa Kaarinan seudun vammaisten palveluyhdistyksen toiminnanjohtaja Pirkko Heino. Voi kuulostaa omituiselta, että vammaisyhdistys tukee nyt mielenterveyskuntoutujia. Edellisen projektin aikana huomattiin kuitenkin, että mielenterveyskuntoutujille ei näyttänyt olevan tarpeeksi tukipalveluja. Ennen Tandemin aloittamista palveluyhdistys haastatteli eri yhteistyötahoja hankkeen tarpeellisuudesta. Vastaus oli selvä: aloittakaa hanke. Tukea tarvitsevia riittää. Kaarinan mielenterveyskeskuksessa asioi vuonna 2001 noin 500 eri asiakasta. Vuosi tandemilla Tandem-ohjelma kestää vuoden verran. Tarvittaessa ohjelmaa voidaan jatkaa kolmella kuukaudella. Hankkeen työntekijöillä, Reivolla ja Teleniuksella, on kummallakin samanaikaisesti kuudesta seitsemään asiakasta. Näiden luona he käyvät viikoittain jopa neljä kertaa. Vuonna 2001 alkaneessa Tandemissa on ollut kaikkiaan 34 asiakasta. Heissä on muun muassa paniikkihäiriöisiä, skitsofreenikkoja ja masentuneita.tyypillinen asiakas on vuotias nainen, joka on sairaseläkkeellä.takana on pitkä sairashistoria, hoitojaksoja sairaalassa, ja toimintakyky on vahvasti heikentynyt. 20 SOSIAALITURVA 8/2004

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) 36 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi lasten ja nuorten psykoterapioiden saatavuudesta HEL 2014-007789 T 00 00 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Laatu ja vaikuttavuus sijaishuollossa. Leena Wilén Sijaishuollon päivät 29.9.15

Laatu ja vaikuttavuus sijaishuollossa. Leena Wilén Sijaishuollon päivät 29.9.15 Laatu ja vaikuttavuus sijaishuollossa Leena Wilén Sijaishuollon päivät 29.9.15 Käytäntötutkimuksesta poimittua Osaava ja riittävä sekä pysyvä henkilöstö Sijaishuoltoyksikön toimintatavat Tilat ja ilmapiiri

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

Hyvinkäällä on hyvä huomen

Hyvinkäällä on hyvä huomen Hyvinkäällä on hyvä huomen Nuorisotyön paikka: mihin oikeastaan sijoitutaan Erikoistuneet Palvelut Tuki- Palvelut: lääkärit, Arkea tukeva toiminta Koulu kasvuyhtei- sönä. Oppiminen psykologit) 23.6.2014

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä T ä y d e n n y s k o u l u t u s Liikuntakasvatuksen koulutusjärjestelmä Suomessa Koulutus (liikuntakasvatus)

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot