Tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien raportti 2011

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien raportti 2011"

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien raportti 2011

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Kaupungin sitoumusten toteuttaminen ja seuranta SEUDULLINEN ILMASTOSTRATEGIA, PORMESTAREIDEN ILMASTOTIOUMUS JA KUNTA-ALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS ECO2-HANKE KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TUKITOIMINTA Kaupunkiympäristön kehittäminen ja maankäytön suunnittelu MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS KATU- JA ULKOVLAISTUS LIIKENNEVALOT Liikenne, liikkuminen ja logistiikka JOUKKOLIIKENNE TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE KAUPUNGIN MUUT AJONEUVOT JA TUOKONEET SEKÄ KORJAAMOPALVELUT KULJETUSTENOHJAUSKESKUS JA MATERIAALINOHJAUS Rakennukset, rakentaminen ja rakennusten käyttö JULKISET PALVELURAKENNUKSET Tilakeskuksen hallinnoimat rakennukset...28 Sosiaali- ja terveyspalvelun rakennukset...32 Koulut ja päiväkodit...35 Uima- ja jäähallit ASUINRAKENNUKSET VTS-Kodit (VTS)...44 Tampereen Vuokra-asunnot (TVA)...48 Kotilinnasäätiö (KLS) Hankinnat, laitteiden vuokraus ja kulutus HANKINNAT KONEITTEN VUOKRAAMINEN (Konevuokraamo) Kaupungin muut keskeiset energiaa käyttävät toiminnot ENERGIANTUOTANTO PUHTAAN VEDEN TUOTTAMINEN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY JÄTEHUOLTO ATERIAHUOLTO Elinkeinot ja osaaminen Muut kuntalaisille ja kunnan alueella toimiville organisaatioille suunnatut toimet RAKENTAMISEN JA ASUMISEN NEUVONTAPAVELU KAUPUNKILAISTEN VASTUULLISEN KULUTTAMISEN NEUVONTA Koulutus, viestintä ja mediayhteistyö Sopeutumistoimet Energia- ja ilmastotoimien yhteyshenkilöt ja seurantaryhmä Yhteenveto

3 Vuosi 2011 Vuosiraporttiin 2011 on koottu konsernihallinnon, hyvinvointipalveluitten, kaupungin energia- ja ilmastotoimien kannalta keskeisten liikelaitosten ja yhtiöiden sekä suurimpien asuntoyhteisöjen energiankäyttöä tehostaneiden ja ilmastonmuutosta hillitsevien toimenpiteiden toteuma ja kulutustietoja vuonna Tampereen kaupungin julkisten palvelurakennusten, asuinrakennusten, ulko- ja katuvalaistuksen, autojen ja työkoneitten, joukkoliikenteen sekä vesi-ja jätevesihuollon yhteenlaskettu energiankulutus oli 441 GWh. Kokonaisenergiankulutus laski noin 3,5 %:ia edellisestä vuodesta. Kokonaiskulutus koostui 253 GWh:n lämmönkäytöstä, 121 GWh:n sähkönkäytöstä sekä 67 GWh:n liikennepolttoaineiden käytöstä. Lämmönkäyttö oli alentunut, sähkön käyttö säilynyt samana ja liikennepolttoaineiden käyttö kasvanut verrattuna edelliseen vuoteen. Uusiutuvien polttoaineiden käyttö lämmitykseen ja jätevedenkäsittelyprosesseihin oli yhteensä 13 GWh:ta. Vuonna 2011 Tampereen kaupunki osti 20 GWh:a uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä, joka vastasi noin 17 %:ia kaupungin sähkönkäytöstä ja reilua 30 %:ia julkisten palvelurakennusten sähkönkäytöstä. Vuoden 2011 suurimpia energiankäyttäjiä olivat rakennukset (julkiset rakennukset ja asuinrakennukset), joiden osuus oli yhteensä 74 %:ia kaupungin energiankäytöstä. Joukkoliikenteen (TKL) osuus oli 10 %:ia, vesi- ja jätevesihuollon 7 %:ia, katu- ja ulkovalaistuksen 4 %:ia sekä autojen ja työkoneitten 5 %:ia. Yhteenlasketut kulutustiedot eivät sisällä Tampereen Sähkölaitoksen energiankäyttöä, sillä se kuuluu päästökaupan piiriin ja noudattaa omaa sopimustaan. Energiankulutusta vastaavat päästöt olivat yhteensä noin hiilidioksidi-ekvivalenttitonnia (tco2-ekv.). Kulutuksesta aiheutuneet päästöt laskivat lähes 10 %:ia. Päästöjen määrää edellisestä vuodesta alensi myös Tampereen Sähkölaitoksen lisääntynyt puun käyttö. Kulutustiedot ja niistä lasketut päästömäärät ovat suuntaa-antavia. Energiankäytön seurantaa on edelleen tehostettava luotettavien vertailutietojen saamiseksi. Huomattavaa on, että energiatehokkuussopimukseen kuuluvia toimenpiteitä on raportoitu vasta noin kymmenesosa siitä määrästä, mikä toimenpiteitä pitäisi toteuttaa KETS-sopimuksen mukaan vuoteen 2016 mennessä. Vaikka raportoinnin perusteella ei voida kaikkien toimien osalta vetää yksiselitteisiä johtopäätöksiä toimien vaikutuksista, tärkeintä kuitenkin on, että energiansäästö ja energiatehokkuus sekä eri toimien ilmastovaikutukset otetaan huomioon kaupungin jokapäiväisessä toiminnassa päätöksistä ja pitkän aikavälin suunnitelmista toteutukseen asti. Energiatehokkuus on lisäksi nostettava keskeiseksi kriteeriksi kaikissa niissä hankinnoissa, joissa energiankäytöllä on merkitystä. Henkilöstölle, kuntalaisille ja kunnan alueella toimiville organisaatioille on etsittävä uusia kannustuskeinoja energia- ja ilmastotoimien tehostamiseksi. Vuonna 2011 energiatehokkuuden kasvattamiseksi, energiansäästön saavuttamiseksi ja turhan kulutuksen estämiseksi sekä CO 2 -päästöjen alentamiseksi toteutettiin mm. seuraavia toimenpiteitä: - Päätettiin, että kaikki uudisrakentaminen Tampereella on vähintään A-tasoa vuoden 2012 lähtien. - Kestävän kehityksen vastaavien koulutusteemoina olivat ilmastonmuutoksen hillintä ja energiatehokkuus. - Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella (EHYT) -työ jatkui suunnitellusti. - Saneerattiin noin 2500 katuvalaisinta aikaisempaa huomattavasti energiatehokkaammiksi. - Noin 230 liikennevalo-opastinta vaihdettiin LED-opastimiksi. - Tampereen kantakaupungin joukkoliikenteeseen hankittiin noin km edellistä vuotta enemmän liikennepalveluja, jonka ansiosta matkustajamäärä kasvoi 4,5 %. 3

4 - Päätettiin, että Tampereelle hankitaan sähkö-dieselhybridilinja-autoja. - Luovuttiin kaupungin omista liikennepolttoaineiden jakelupisteistä. - Toteutettiin matkojen yhdistelyä, jonka ansiosta syntyi yhteensä säästettyä kilometriä. - Käynnistettiin julkisten palvelurakennusten energiatehokkuushankkeita, joilla arvioidaan saavutettavan vajaan MWh:n säästöt vuosittain. - Jatkettiin Kaupin sairaalan energiansäästöprojektia. - Kasvatettiin koulukiinteistöjen käyttöastetta iltakäyttöä lisäämällä. - Uintikeskuksen miesten pukuhuonetiloihin asennettiin led-lamput. - VTS-Kodit teetti lämmitysverkoston perussäädön 17 kiinteistöön. - Tampereen Vuokra-asunnot jatkoi ilmanvaihtolaitteistojen huoltoja ja säätöjä. - Kotilinnasäätiö valvoi ja seurasi tehokkaasti energiankulutusta. - Julkaistiin uusi hankintaopas Tampereen kaupungin yksiköille. Oppaassa käsiteltiin laajasti ympäristökriteerien käyttöä kaupungin hankinnoissa. - Konehankinnoissa huomioitiin eri vaihtoehtojen energiatehokkuus. - Tampereen Sähkölaitos lisäsi puun käyttöä energiantuotannossa. - Tampereen Vesi jatkoi Viinikanlahden mädättämöiden tehostusta. Tavoitteena on kaasun tuotannon nostaminen siten, että siitä saatava hyöty vastaisi 100 MWh:a vuodessa. - Tammervoiman hyötyvoimalaitoshanke eteni suunnitellusti. - Tampereen Ateria keskitti tuotantoa alueellisiin keittiöihin, joissa tuotantoprosessi on tehokkaampi kuin pienissä keittiöissä. 4

5 1 Kaupungin sitoumusten toteuttaminen ja seuranta 1.1 SEUDULLINEN ILMASTOSTRATEGIA, PORMESTAREIDEN ILMASTOTIOUMUS JA KUNTA-ALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS Tampereen kaupunki on solminut vuonna 2007 vapaaehtoisen Kuntien energiatehokkuussopimuksen (KETS). Sopimuksen tavoitteena on energiankäytön tehostaminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen. Sopimuksella toteutetaan nk. energiapalveludirektiiviä sekä kansallista energia- ja ilmastostrategiaa. Sopimuksen mukaan Tampereen on tehostettava energiankäyttöään siten, että vuonna 2016 kaupungin energiankulutus on 9 %:ia alempi kuin se oli vuonna Sopimuksen piiriin kuuluvat kaikki kaupungin toiminnot paitsi Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitos (TKL) ja Tampereen Sähkölaitos Oy. Sekä Tampereen Sähkölaitos Oy että TKL kuitenkin kuuluvat Tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien piiriin ja raportoivat toimistaan vuosittain. Kaupunki raportoi joka vuosi huhtikuun loppuun mennessä energiatehokkuustoimistaan Työ- ja elinkeinoministeriölle sekä Kuntaliittoon. Energiatehokkuussopimuksen mukaista tavoitetta mitataan toteutetuilla aktiivisilla energiansäästö- ja energiatehokkuustoimenpiteillä, joilla on tietty voimassaoloaika. Raportoidut säästöt ovat laskennallisia ja niiden yhteisvaikutuksen pitäisi vastata sopimuksen säästötavoitetta vuonna Kaupunki on sitoutunut eurooppalaiseen Kaupunginjohtajien yleiskokoukseen (Covenant of Mayors) vuonna Sen mukaan kaupunki vähentää CO2-päästöjä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Kaupunki on laatinut sitoumusta toteuttavan kestävän energiankäytön ohjelman (SEAP) ja päivittänyt sen vuonna Kaupunkiseudulle on laadittu ilmastostrategia, johon ovat sitoutuneet vuonna 2010 kaikki seudun kunnat. Strategian tavoitteena on vähentää asukaskohtaisia kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vertailuvuodesta Strategia sisältää runsaasti päästöjä vähentäviä toimenpiteitä. Kestävän energiankäytön ohjelma on laadittu siten, että se tarkentaa toimenpiteitten osalta seudullista ilmastostrategiaa. Kaikki kolme sitoumusta ovat hieman erisisältöisiä ja niiden tavoitteiden saavuttamista mitataan eri mittarein. Periaatteessa kaikilla mitataan kaupungin välitöntä energiankäyttöä tai sen aiheuttamia päästöjä. KETS rajautuu kaupungin omaan toimintaan, sisältäen sen, kuinka kaupunki vaikuttaa kaupungin alueella toimivien organisaatioiden ja kuntalaisten energiatehokkuustoimiin. Kaupunginjohtajien yleiskokouksen rajaus on tehty siten, että siihen kuuluvat ne CO2-päästöjä vähentävät Tampereen kaupungin alueella tapahtuvat toimet, joihin Tampereen kaupunki voi vaikuttaa. Ilmastostrategia on kattavuudeltaan laajin ja sen piiriin kuuluu kaikki toiminta Tampereen kaupunkiseudun alueella. Välillistä energiankulutusta ja sen aiheuttamia päästöjä ei huomioida em. sopimuksissa eikä niitä sen takia mitata ja raportoida. KETSin raportointi tehdään vuosittain työ- ja elinkeinoministeriöön ja Kuntaliittoon. Ministeriölle raportoidaan yleisesti energiatehokkuustyöstä ja Kuntaliitolle rakennusten energiankäytöstä. Energiansäästötavoitteen saavuttamista mitataan laskennallisin energiatehokkuustoimenpitein, joita kaupunki on aktiivisesti toteuttanut, ei esimerkiksi ominaiskulutusten avulla. Menetelmä on monimutkainen, ylimääräistä työtä vaativa ja teoreettinen, eikä se välttämättä kuvaa todellista energiatehokkuustyön tasoa. Siksi tämä raportti sisältää useita kaavioita, joissa on olemassa olevien tietojen perusteella pyritty kuvaamaan eri toimien todellista energiatehokkuuden kasvua ja KETSin 9 %:n energiansäästötavoitteen saavuttamista pääasiassa juuri ominaiskulutusten avulla. Yhteenveto-luvun kaaviossa 31 on kuvattu sopimuksen mukaisten energiatehokkuustoimenpiteiden säästövaikutusta. 5

6 Sopimukseen kuuluvia toimenpiteitä on raportoitu vasta noin kymmenesosa siitä määrästä, mikä toimenpiteitä pitäisi toteuttaa vuoteen 2016 mennessä. Kaupunginjohtajien yleiskokous edellyttää raportointia joka toinen vuosi. Raportoinnin yhteydessä päivitetään Kestävän energiankäytön ohjelma. Se sisältää ne toimenpiteet, joiden avulla sitoumuksen mukainen CO2-päästövähenemä on mahdollista saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian toteutumista seurataan säännöllisesti Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän johdolla. Suomen kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat perustivat Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston keväällä Aloite kaupunginjohtajien ilmastoverkoston perustamisesta tuli Sitralta ja se sisältyy ympäristöministeriön, Tekesin ja Sitran tekemään ERA17-ohjelmaan. Verkoston tarkoituksena on edistää EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamista ja ekotehokasta kaupunkikehitystä. Verkoston avulla nostetaan esille uusia aloitteita, lisätään yhteistyötä ja levitetään hyviä käytäntöjä suurten kaupunkien kesken. Verkoston puheenjohtajana toimii Tampereen pormestari Timo P. Nieminen ja sihteerinä Tampereen kaupungin ECO 2 -hanke. 6

7 1.2 ECO2-HANKE Tavoite ja toimintatapa ECO 2 Ekotehokas Tampere hanke on Tampereen kaupungin ja Sitran keväällä 2010 käynnistynyt yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on Tampereen ilmastositoumusten toteuttaminen (mm. seudullinen ilmastostrategia), uusien vähähiilisten ja hiilineutraalien kaupunkisuunnittelun toimintatapojen kehittäminen, ympäristöliiketoiminnan edistäminen ja edelläkävijyys ilmastoasioissa. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2011 talousarviossa, että ECO 2 -hanke on yksi kaupungin strategisista hankkeista. ECO 2 koordinoi, tukee ja kehittää kaupungin yksiköiden energia- ja ilmastotyötä ja käynnistää yhteistyöhankkeita sidosryhmien, kuten yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja rahoittajien kanssa. Hanketta ohjaavat kaupungin yksiköiden ja Sitran edustajista muodostuva ohjausryhmä sekä kaupungin, Sitran ja sidosryhmien edustajista muodostuva neuvottelukunta. Työstä raportoidaan kaupunginhallitukselle ja Sitralle. ECO 2 toimii Tampereen kaupungin konsernihallinnossa kaupunkikehitysryhmässä. ECO2:n tehtävänä on edistää kaupunkehitykseen vaikuttavien toimijoiden yhteistyötä ja vähähiilisten toimintamallien kehittämistä: 1. Kehittämällä ja käynnistämällä kasvihuonekaasupäästöjä hillitseviä ja energiatehokkuutta lisääviä selvitys-, suunnittelu- ja toteutushankkeita sekä pilotti- ja demonstraatiohankkeita. 2. Suunnittelemalla ja toteuttamalla hankkeet yhteistyössä kaupungin ja muiden toimijoiden kesken. 3. Hankkimalla rahoitusta kehittämishankkeisiin eri lähteistä (esim. Tekes, Sitra, ministeriöt, EU yms.) 4. Osallistumalla kansallisiin ja kansainvälisiin kaupunkisuunnittelun kehittämishankkeisiin tavoitteena uudistaa kaupungin toimintatapoja. Toteutuneet toimenpiteet ECO 2 :n toiminta eteni vuonna 2011 hankesuunnitelman mukaisesti. Kaupungin yksiköt ovat toteuttaneet omia energia- ja ilmastotavoitteitaan. ECO 2 on koordinoinut ja toiminut asiantuntijayksikkönä sekä kehittänyt uusia hankkeita. Vuosi 2011 oli ECO2-hankkeen ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Hankesuunnittelu ja käynnistyneiden hankkeiden ohjaus ovat työllistäneet 5-henkisen tiimin. Foorumit ja tapahtumat ovat verkostoineet yhteistyöhön eri alojen asiantuntijoita. Kaupungin eri yksiköt ovat ottaneet entistä selkeämmin vastuun ekotehokkaan ja vähähiilisen kaupunkikehityksen edistämisestä. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi osana ECO2- hankkeen vuoden 2011 toteutussuunnitelmaa kymmenen Tampereen kaupungin ilmastotekoa. Ne ovat toteutuneet seuraavasti: 1. Kaikki uudisrakentaminen Tampereella on vähintään A-tasoa vuoden 2012 alusta lähtien. Kiinteistötoimi on valmistellut menettelytavat ja käytäntö astuu voimaan vuoden 2012 alusta lähtien. 2. Tammelan alueesta tehdään energiatehokkaan täydennys- ja korjausrakentamisen koealue. Hanke käynnistyi Sitran tuella osana keskustaprojektia. Sille haettiin myös EU:n Smart Cities-ohjelmasta rahoitusta. 3. Vuoreksen asuntomessujen asukastalosta tehdään aurinko- ja passiivienergiatalo. 7

8 Tilakeskus valmisteli ja kilpailutti suunnitelmat, mutta kustannukset nousivat 45 % ja kaupunginvaltuusto perui hankkeen. Nousu ei johtunut energiatavoitteista. 4. Vuoreksessa aloitetaan laajan puukerrostaloalueen suunnittelu. Hanke käynnistyi loppuvuodesta yhteistyössä Finnish Wood Researchin kanssa Tekesin tuella. 5. Vähähiilisiä ja hiilineutraaleja asuinalueita suunnitellaan Nurmi-Sorilaan ja Härmälänrantaan. Hankkeet ovat edenneet suunnitelmien mukaan 6. Tampereen keskustassa käynnistetään tontinluovutuskilpailu, jolla etsitään mahdollisimman ekotehokkaan kerrostalon ratkaisua. Kiinteistötoimi järjesti kilpailun, kilpailun ratkaisu siirtyi vuoden 2012 puolelle. 7. Keskusareenasta suunnitellaan maailman ensimmäinen BREEAM Good ympäristösertifioitu areena ja Kannelle BREEAM Very Good luokituksen mukaisia kiinteistöjä. Alueen kaava hyväksyttiin valtuustossa, mutta toteutus viivästyy valitusten vuoksi. 8. Rakentamisen ja energiansäästön neuvontakeskus avataan. RANE neuvontakeskus avattiin Tampereen päivänä Toiminnan vakiinnuttaminen siirtyi vuoteen Tampereen Sähkölaitos nostaa uusiutuvan energian osuuden 11 prosenttiin. Uusiutuvaa energiaa tuotettiin ennätysmäärä ja sen osuus nousi 8 prosentista noin 10 prosenttiin. 10. Kaupunki hankkii ensimmäiset sähköautot ja jatkossa kaikki hankittavat autot ovat mahdollisimman vähäpäästöisiä malleja. Tampereen kaupungin Infra teki yhteistyössä ECO2:n kanssa vähäpäästöisten autojen hankintaselvityksen. Ensimmäisten sähköautojen hankintaa valmisteltiin. Tampere lähti mukaan sähköautojen testaushankkeeseen ja siihen hankitaan 5 sähköautoa vuonna Myös kahden hybridibussin hankinnasta tehtiin päätös joukkoliikenteessä. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö ECO 2 -hanke on nostanut ilmasto- ja energia-asioiden painoarvoa kaupungin toiminnassa. Maankäytön suunnittelussa kaavojen ekotehokkuutta tarkastellaan entistä järjestelmällisemmin, ja energiajärjestelmäselvitysten tekeminen uusille alueille on aloitettu. ECO 2 tuki erilaisia kehityshankkeita vuosina noin eurolla. Hankkeiden yhteisarvo oli yli 2 miljoonaa euroa. Rahoittajina olivat kaupungin lisäksi Tekes, EU, Sitra, yritykset ja tutkimuslaitokset. 30 tukihankkeeseen osallistui yhteensä lähes 100 eri osapuolta. Osa hankkeista oli valtakunnallisia, osa kansainvälisiä ja osa Tampereen seutua tai Tamperetta koskevia. Edellisessä luvussa listattujen toimenpiteiden lisäksi on aloitettu ja/tai toteutettu mm. seuraavat hankkeet: Osallistuttiin KEKO (kaavoituksen ekotehokkuustyökalu) kehityshankkeeseen. KEKO A-vaihe oli käynnissä, siinä tehdään perustutkimusta erilaisista ekotehokkuustyökaluista. Valmisteltiin KEKO B-vaihetta, jossa tehdään kuntien käyttöön ekotehokkuuslaskennan työkalu. Ecocity Evaluator.-työkalu valmistui. Sitä käytetään Aurinkokaupunki Nurmi-Sorila - hankkeessa. 8

9 Valmisteltiin rinnakkaishanke VTT:n Omistajuus kestävässä rakentamisessa (OKRA) - tutkimushankkeelle, joka sai Tekes-rahoituksen. Rinnakkaishankkeessa valmistellaan Tampereen kaupungin ERA17-tiekartta. Koukkurannan energiatarkastelu teetettiin yhteistyössä Sähkölaitoksen, Vuores-projektin ja ECO 2 :n kanssa. Tampereen palvelukiinteistöt energiatehokkaiksi (TAPRE) -hankkeessa on valmisteltu ohjeistoa Tampereen seudun palvelukiinteistöille ja Tilakeskuksessa kaupungin kiinteistöille. Kaupunkien uusiutuvan energian pilotit -hanke (RESCA) sai Tekes-rahoitusta ja käynnistyi. Tampereella pilotit ovat aurinkoenergian kehittäminen, Sähkölaitoksen pellettivoimala Sarankulmassa, Tilakeskuksen bioaluelämpölaitos Kämmenniemessä sekä Tampere-talon ja Särkänniemen hiilineutraalin toimintakonseptin kehityshanke. Toteutettiin Ilmastosankarit-kampanja, jossa järjestettiin kilpailu parhaiten pyöräilyä edistävästä työpaikasta ja parhaasta Kilometrikisa-joukkueesta. Kaupungin työntekijöille järjestettiin sähköpyöräkokeilu, johon osallistui 50 työntekijää. Vuonna 2011 ECO 2 menestyi kilpailuissa: Pohjoismaiden ministerineuvoston ja pohjoismaisten kuntaliittojen järjestämässä Käytännön ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään kilpailussa 1. sija. Pohjoismainen energiakunta -kilpailussa finaalipaikka 14 parhaan joukossa. European Public Sector Awards -kilpailussa viiden parhaan ympäristöprojektin joukossa 56:sta. Seuranta ECO 2 on kaupungin strateginen hanke. Strategisia hankkeita seurataan kaupunkistrategian toteutumisraporteissa ja tilinpäätöksessä. Ohjausryhmä kokoontuu joka toinen kuukausi ja arvioi hankkeen toteutumista ja ohjaa toimintaa. Toteutumisraportti käsitellään 3 kertaa vuodessa kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa (touko-, syys- ja tammikuussa). Silloin arvioidaan kaupunkistrategian toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Tämän lisäksi hanke raportoi toiminnastaan kerran vuodessa kaupunginhallituksen suunnittelujaostolle ja Sitralle (tammikuussa). Silloin esitellään ECO2:n vuosiraportti. Vuonna 2012 hankkeesta toteutetaan ulkoinen arviointi kaksi kertaa vuodessa (väliarviointi toukokuussa ja loppuarviointi joulukuussa). Arvioinnin tekee Ramboll Oy. Sitra tukee ECO2-hanketta eurolla vuodessa vuosina Samana ajanjaksona kaupungin rahoitus ja työpanos hankkeelle ovat yhteensä euroa. Tarkoitus on jatkaa hanketta aina vuoteen 2020, joka on kaupungin ilmastositoumusten tavoitevuosi. Vuonna 2012 tehdään arviointi hankkeen vaikuttavuudesta ja päätökset hankkeen jatkosta. Vastuutaho ja lisätietoja Pauli Välimäki, ECO2-hankkeen johtaja 9

10 1.3 KAUPUNGIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TUKITOIMINTA Tavoite ja toimintatapa Tampereen kaupunki allekirjoitti keväällä 2007 Euroopan kuntien ja kaupunkien yhteisen kestävän kehityksen asiakirjan eli Aalborgin sitoumukset. Sitoumusten toteutuminen on Tampereella kytketty kaupungin strategiaprosessiin. Strategiaan sisällytettävät kestävän kehityksen teemat saavat valtuustokauden mittaiset kehittämistavoitteet, jotka konkretisoidaan vuositavoitteiksi. Tavoitteiden toteutuminen raportoidaan osana strategiaraportointia. Kaupungin yksiköihin nimetyt kestävän kehityksen vastaavat muodostavat verkoston, jonka avulla levitetään tietoa kestävästä kehityksestä kaupungin henkilöstölle. Lisäksi kestävän kehityksen vastaavien johdolla pohditaan kaupungin yksiköissä, löytyykö niistä sellaisia työ- ja toimintatapoja, joita voitaisiin muuttaa kestävämmiksi. Verkoston kautta on edistetty myös kestävän kehityksen sisältöä selkiyttäviä vuosittain vaihtuvia teemoja. Vuonna 2011 verkostossa oli Tampereella noin 150 työntekijää, lisäksi kaikkiin päivähoidon yksiköihin on nimetty oma yhdyshenkilö. Kaupungin toimintayksiköillä ja tytäryhteisöillä on käytössään myös erilaisia omia kestävän kehityksen toimintatapoja ja -ohjelmia. Esimerkkeinä näistä ovat päiväkotien, koulujen ja toisen asteen koulutuksen kestävän kehityksen toimintaohjelmat ja Vihreä lippu -toiminta sekä liikelaitosten ja tytäryhteisöjen erilaiset ympäristöohjelmat ja sertifioidut ympäristönhallintajärjestelmät. Toteutuneet toimenpiteet Vuonna 2011 kaupungin kestävän kehityksen teemoina olivat ilmastonmuutoksen hillintä ja energiatehokkuus sekä luonnon monimuotoisuus. Energiasäästöä edistettiin vuoden aikana mm. viestimällä asiasta kestävän kehityksen vastaavien kautta ja tekemällä tunnetuksi kaupungin ekotehokkuushanketta ECO2 ja Tilakeskuksen tarjoamia sähköisiä kulutusseurantapalveluita. Energiansäästöviikkoa vietettiin vuonna 2011 erityisenä kohderyhmänään koulut ja päiväkodit. Vuonna 2011 julkaistiin myös Tampereen kaupungin hankintaopas, joka kertoo, mitä asioita tulee ottaa huomioon hankintoja tehdessä ja mitkä ovat kaupunkikonsernin hankintaperiaatteet. Opas sisältää ohjeistuksen ekologisen kestävyyden ja energiatehokkuuden huomioimiselle hankinnoissa. Myös vuoden aikana valmistunut Tampereen ekologisen jalanjäljen laskenta sekä kestävän kehityksen indikaattoriraportti nostivat energia-asiat osaltaan esiin. Loppuvuodesta 2011 toteutetussa henkilöstön ympäristökyselyssä kerättiin työntekijöiltä tietoa energia-asioista niin kotona kuin töissä ja näkemyksiä kaupungin energia- ja ilmastotyön näkymisestä käytännön toiminnassa. Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa sekä toisen asteen koulutuksessa laadittiin vuoden 2011 aikana yksikkö- tai oppilaitoskohtaiset kestävän kehityksen toimintaohjelmat. Toiminnassa keskitytään vuosittain yksikkökohtaisesti valittaviin teemoihin ja energiansäästö on yksi suosituimmista teemoista. Vuoden 2011 lopussa Tampereella oli Vihreä lippu -toiminnassa mukana 5 koulua ja 5 päiväkotia. Energia on myös yksi Vihreä lippu -toiminnan perusteemoista. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Vuonna 2006 luotu kestävän kehityksen vastaavien verkosto uudistetaan vuonna 2012 tavoitteenaan toiminnan laajentaminen ja systematisointi pääkaupunkiseudulla kehitettyä ekotukitoimintamallia hyödyntäen. Tällä lisätään toiminnan vaikuttavuutta ja tarjotaan aiempaa parempi työväline myös energiansäästötyön jalkauttamiseen kaupungin toimialoilla. 10

11 Seuranta Energia- ja ilmastoraportoinnin lisäksi kaupunki laatii vuosittain kestävän kehityksen indikaattoriraportin, jonka avulla seurataan ja arvioidaan, kehittyykö Tampereen kaupungin toiminta kestävään suuntaan. Raportoinnista ja käytetyistä indikaattoreista on sovittu yhteisesti kuuden suurimman kaupungin kanssa. Kaupunkiorganisaation toiminnan kuormitusta ja ekotehokkuutta mitataan osaltaan kaupungin kiinteistöjen sähkön, lämmön ja veden ominaiskulutusten avulla. Vastuutaho ja lisätietoja Kestävä yhdyskunta -yksikkö, kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Huikuri 11

12 2 Kaupunkiympäristön kehittäminen ja maankäytön suunnittelu 2.1 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS Tavoite ja toimintatapa Vuoden 2011 tavoitteena oli kaavoituksen arvioinnin ja suunnittelun ohjaaminen energiatehokkuuteen, mm. työkaluja kehittämällä, koulutuksella ja energiaselvitysten laadinnalla. Toteutuneet toimenpiteet Kehitteillä ollut asemakaavoituksen kestävän kehityksen arviointityökalu muutettiin kestävän kehityksen suunnitteluohjeeksi. Ohjetta testattiin kahden asemakaavan laadinnan yhteydessä. Testaaminen jatkuu vuonna Energia/ekotehokkuustarkasteluja tehtiin joidenkin yleis- ja asemakaavojen laadinnan yhteydessä, kuten esim. Ojalan osayleiskaavassa sekä Santalahden, Linnainmaan ja Hiidenmäen asemakaavoissa. Työkaluja (HEKO/TEKO ja EcoCity Evaluator) testattiin ja kehitettiin yhteistyössä ECO2 hankkeen kanssa. Koukkurannan asemakaavan yhteydessä tehtiin lämpöenergiaratkaisujen vertailu. Energiatehokkuuteen liittyvää koulutusta järjestettiin henkilökunnalle, ja yksi suunnittelija suoritti energiatehokkuus-asiantuntija koulutuksen (30op). Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Aurinkokaupunki Nurmi-Sorila Tekesin rahoittamassa hankkeessa tavoitteena on hiilineutraalin kaupunginosan määrittely ja suunnittelu. Vuosina toteutettavassa Aurinkokaupunki Nurmi-Sorila -hankkeessa valmistellaan aikataulutettu toteutussuunnitelma, joka sisältää Tampereen kaupungin suunnitelmat, toimintatavat ja valinnat hiilineutraalin Nurmi-Sorilan kaupunginosan rakentamiseksi. Vuoden 2011 aikana hankkeelle valittiin konsultti, ja lähtötietoja kerättiin ja analysoitiin. Lisäksi alkoi ideointivaiheen testaaminen. Kustannukset Hankkeen kokonaiskustannukset ovat euroa, josta kaupungin osuus rahoituksesta on euroa. Seuranta Hankkeen ohjausryhmän, Tekesin raportoinnin, ECO2 hankkeen ja Kaupunkiympäristön kehittämisen strategian kautta. Aikataulu Hanke toteutetaan vuosina Vastuutaho ja lisätietoja Antonia Sucksdorff, Maankäytön suunnittelu 12

13 Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella - EHYT Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella (EHYT) työn tarkoituksena on etsiä asuntorakentamiseen soveltuvia alueita olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Hankkeessa painotetaan täydennysrakentamista nykyisissä asuntokortteleissa, mutta selvitetään myös alueiden käyttötarkoituksen muutoksen tarpeita, ns. välialueiden rakentamista sekä täydennysrakentamisen mahdollisuuksia muun kuin asuinrakentamisen tarpeisiin. Erityistä huomiota kiinnitetään Tampereen keskustan ja aluekeskusten täydennysrakentamiseen. EHYT -työstä valmistui raportti kesäkuussa Työssä on etsitty asuntorakentamiseen soveltuvia alueita olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi raportin jatkosuunnittelun pohjaksi kokouksessaan EHYT raportti: Vuonna 2011 työstettiin myös Haukiluoman yleissuunnitelmaa sekä käynnistettiin Tesoman yleissuunnitelma-alueen perusselvityksiä. Tehostamistavoite Ei määritelty Kustannukset Virkatyön lisäksi tilattiin selvityksiä noin eurolla vuonna 2011 Seuranta EHYT hankkeen ohjausryhmä Aikataulu Jatkuva Vastuutaho ja lisätietoja Hanna Montonen, Maankäytön suunnittelu 13

14 2.2 KATU- JA ULKOVLAISTUS Tavoite ja toimintatapa Tampereella on tehty ulkovalaistukseen 10 vuoden saneerausohjelma ( ), jolloin vuonna 2020 meillä pitäisi olla moderni ja energiatehokas ulkovalaistusverkko. Tämä toteutuksessa on nyt menossa kolmas vuosi ja hanke on aikataulussaan. Vuosittain uusitaan n valaisinta. Heikolla hyötysuhteella toimivia valaisimia on käytössä vielä n kpl ja valaisimia yhteensä on n kpl. Tampereen kaupungilla ei ole tässä asiassa seutuyhteistyötä ympäristökuntien kanssa. Sen sijaan meillä on kehitysyhteistyötä Helsingin, Vantaan, Espoon, Lahden, Turun ja valtion Liikenneviraston kanssa. Tämän lisäksi Tampere on osallistunut useisiin kehitystyöhankkeisiin mm. rahoittajana ja johtoryhmän jäsenenä. Toteutuneet toimenpiteet Vuonna 2011 on saneerattu noin 2500 valaisinta uuteen, energiatehokkaaseen versioon. Lisäksi vuoden 2011 alusta otettiin käyttöön vaatimus, että kaikissa uusissa valaisimissa tulee olla tehonpudotus- tai himmennystoiminto. Vuonna 2011 asennettiin noin 150 LED-valaisinta ja ohjausjärjestelmän optimointihanketta on jatkettu. Optimointihanke etenee hitaasti, koska se on erittäin suuritöinen hanke. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Ulkovalaistuksessa pyritään jatkuvaan kehittymiseen niin tekniikan kuin toimintatapojen suhteen. Tämä on välttämätöntä, jotta valaistusalalla pysyy kehityksen kärkiryhmässä. Uutena tekniikkana valaistukseen on tulleet LED-valaisimet ja niitä tullaa lähivuosina käyttämään enenemässä määrin. Ohjauksessa tullaa ottamaan käyttöön valaisinkohtainen järjestelmä, josta on suurta hyötyä ohjauksen ja kunnossapidon osalla. Erityishankkeena vuonna 2011 on ollut nykyisen ohjausjärjestelmän kehittäminen (optimointi) ja uuden järjestelmän kehittäminen sekä koekäyttö. Seuranta Ulkovalaistuksen energiatehokkuuden mittarina toimii laitteiden virta ja jännitemittaus sekä sähkönkulutuksen kwh-mittaus. Kustannukset Vuositasolla valaistussaneerauksen investointikustannukset ovat noin 3 miljoonaa euroa ja käyttökustannukset noin 2,5miljoonaa euroa. Vastuutaho ja lisätietoja Vastuuyksikkönä hankkeella on kaupunkiympäristön kehittäminen ja vastuuhenkilönä Mika Heikkilä. 14

15 Kulutustiedot Katuvalaistuksen valaistusenergian kulutustietoja Kokonais- Teho Valaisin- Kulutus Teho Paloaika kulutus kw pisteitä kwh/piste/a W/piste vuodessa MWh/a kpl h Taulukko 1. Katuvalaistuksen valaistusenergian kulutustietoja Kokonaiskulutuksen, valaisinpisteiden lukumäärän sekä valopisteen kulutuksen kehittyminen Kokonais- kulutus MWh/a Valaisin- pisteitä kpl Kulutus kwh/piste/a Kaavio 1. Kokonaiskulutuksen, valaisinpisteiden lukumäärän sekä valopisteen kulutuksen kehittyminen vuosina

16 Kokonaiskulutus ja paloaika vuodessa Kokonais- kulutus MWh/a Paloaika vuodessa h Kokonais- kulutus MWh/a Paloaika vuodessa h Kaavio 2. Katuvalaistuksen kokonaisenergiankulutus (MWh/a) ja paloaika (h) vuodessa Toteutunut sähkönkulutus, MWh/a Tavoitekulutus, MWh/a Kaavio 3. Ulko- ja katuvalaistuksen toteutunut sähkönkulutus ja tavoitekulutus (MWh/a). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

17 2.3 LIIKENNEVALOT Tavoite ja toimintatapa Vaihdamme opastimia ja valoyksiköitä vähemmän energiaa kuluttaviin LED:hin. Toteutuneet toimenpiteet Opastimia vaihdettiin LED-opastimiksi noin 230 kappaletta. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Ei mainittavaa. Seuranta Mittarina on energiankulutus. Uusi opastin maksaa vaihtoineen noin 500 euroa. Vastuutaho ja lisätietoja Kaupunkiympäristön kehittäminen, liikenneinsinööri Mika Kulmala Kulutustiedot Tietoa ei ole käytössä. 17

18 3. Liikenne, liikkuminen ja logistiikka 3.1 JOUKKOLIIKENNE Tavoite ja toimintatapa Tampereen kaupunkistrategian yksi strateginen päämäärä on, että joukkoliikenteen tulisi olla sujuvin vaihtoehto vuoteen 2020 mennessä. Valtuustokauden tavoitteena on nostaa joukkoliikenteen kulkutapaosuutta 3 prosenttiyksikköä 18 %:iin. Vuoden 2011 vuosisuunnitelman tavoitteena oli joukkoliikenteen matkustajamäärän 3 %:n kasvu. Joukkoliikenteen strategisista päämääristä ja valtuustokaudeksi asetettavista tavoitteista päättää Tampereen kaupungissa kaupunginvaltuusto, joka myös vahvistaa prosessien budjetit. Joukkoliikenteen vuosisuunnitelman ja palvelutarjonnan tason hyväksyy Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta. Toteutuneet toimenpiteet Liikennetarjonnan lisääminen. Tampereen kantakaupungin joukkoliikenteeseen hankittiin vuonna 2011 liikennepalveluja yhteensä linjakilometriä (ei sis. Teiskon aluetta). Määrä oli n km (0,86 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Matkustajamäärä kasvoi 4,5 %. Teiskon alueen joukkoliikenne integroitiin osaksi kaupungin muuta joukkoliikennettä alkaen. Integrointi mahdollistaa asiakkaan kannalta paremman palvelutason tarjoamisen kalusto- ja ajomäärää kasvattamatta. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Vuoden 2011 alusta joukkoliikenteen viranomaistoiminnot Tampereen kaupunkiseudulla on järjestetty seudullisesti vastuukuntamallilla. Vastuukuntana toimii Tampere, jonka organisaatioon on perustettu 14- jäseninen seudullinen joukkoliikennelautakunta. Lautakunnassa ovat edustettuina kaikki seudun 8 kuntaa. Joukkoliikennelautakunnalle siirtyivät Pirkanmaan ELY-keskuksen tehtävät seudun sisäisiä liikennelupia ja liikennöintisopimuksia koskien sekä eräitä muita joukkoliikenteen toimivaltaiselle viranomaiselle kuuluvia tehtäviä. Seudullisesti tärkein hanke vuonna 2011 oli joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn laatiminen ja hyväksyminen. Määrittelyssä kuvataan joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso alueittain ja nimetään tärkeimmät alueet tarjonnan kehittämisessä aikavälillä Määrittely hyväksyttiin joulukuussa Vuonna 2011 otettiin tuotantokäyttöön bussien reaaliaikainen informaatio- ja liikennevaloetuusjärjestelmä. Järjestelmään oli vuoden 2011 lopussa kytketty n. 140 bussia. Vuoden 2012 aikana loputkin kaupunkiliikenteen bussit kytketään järjestelmään. Järjestelmään kuuluu liikennevaloetuustoiminto, jonka avulla vähennetään bussien seisomista liikennevaloissa. Järjestelmä oli vuoden lopussa toiminnassa n. 70 liikennevaloliittymässä kaupungin alueella. Joukkoliikenneyksikkö osallistui vuonna 2010 JOLEN-tutkimuksen rahoittamiseen ja työryhmätyöskentelyyn. Hankkeen loppuraportti julkaistiin helmikuussa (Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen, Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Kestävä 18

19 kehitys, raportti ). Hankkeen tuloksia hyödynnetään jatkossa liikennepalveluiden tilaamisen suunnittelussa. Jatkotutkimuksena käynnistettiin hybridibussien soveltuvuutta Tampereen käyttöolosuhteisiin selvittävä tutkimus, joka jatkuu vuoden 2012 puolelle. Yhteistyössä TKL:n kanssa neuvoteltiin hybridibussien hankinnasta vuodelle Seuranta Tampereen kaupungin sopimusliikenteessä kuljetettiin vuonna 2011 n. 4,5 % enemmän matkustajia kuin vuonna Kustannukset Liikenteen hankinnan yksikkökustannukset kasvoivat vuoden 2011 aikana n. 4,8 %. (Tilastokeskuksen linjaautoliikenteen kokonaiskustannusindeksi.) Vastuutaho ja lisätietoja Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, joukkoliikenne joukkoliikenneinsinööri Juha-Pekka Häyrynen 19

20 3.2 TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE Tavoite ja toimintatapa Vuonna 2011 Tampereen Joukkoliikenteen ostama liikenne TKL:ltä väheni edelleen, sillä linjat 17 ja 20 siirtyivät kilpailutuksen perusteella Länsilinjat Oy:n liikennöitäviksi. On todennäköistä, että vastoin aiempia vuosia TKL:n ajosurite tulee nousemaan vuoden 2012 aikana. Tämän takia TKL:n kokonaisenergiankulutus tullee nousemaan aikaisempaan verrattuna, mutta tavoitteena on, että energiankulutus/ajokilometri tulisi edelleen laskemaan kuten aiempinakin vuonna. TKL:n tavoitteeksi asetetaan edelleen 1,5 % polttoaineenkulutussäästön / ajettu km verrattuna vuoteen Tämä ei ole iso säästö, mutta konstit tällä hetkellä säästön saavuttamiseen ovat hyvin rajalliset. Toteutuneet toimenpiteet Vuoden 2011 aikana tehtiin päätös, että Tampereelle hankintaan sähkö-dieselhybridilinja-autoja. TKL onkin tilannut kaksi tällaista linja-autoa ja ne saataneen käyttöön vuoden 2012 loppuun mennessä. Autot toimittaa Puolalainen Solaris Bus & Coach S.A. jolla on paljon kokemusta hybridilinja-autoista. Autot tulevat mitoiltaan olemaan lähes samanlaisia normaalien kaksiakselisten linja-autojen kanssa. Autojen energiansäästön toivotaan olevan 20-25% luokkaa. Lisäksi TKL:lle hankitaan kolme uutta telibussia. Nämä kolme Volvo 8907 RLE telibussia ovat markkinoilla olevista telikaupunkibusseista kaikista energiatehokkaimpia. Veolia Transport pääkaupunkiseudulla ja Reissu-Ruoti Lahden seudulla alkavat liikennöimään täysin sähkökäyttöisiä akkulinja-autoja, joiden energiankulutus on polttomoottoriauton kulutusta merkittävästi pienempi. Tätä uutta teknologiaa seurataan tarkasti TKL:llä ja sen pohjalta yhdessä Tilaajan kanssa mietitään vastaavien autojen hankintaa Tampereelle. Jäähdytysilmastointeja ei jätetä linja-autoista pois vielä vuonna 2012:kaan. Ilmastoinnin pois jättäminen olisi erittäin merkityksellisiä asioita myös ilmastotavoitteiden ja ilmastositoumuksen kannalta. Ilmastositoumukseen pääsemiseen helpotusta toisivat myös biodieselin käyttö ja siirtyminen ainakin osittain maa/biokaasulinja-autoihin. Nämä ovat kuitenkin konsernitason päätöksiä, ja niihin ei voida lähteä ilman konsernihallinnon tekemää päätöstä. Näin ollen konstit energiansäästön lisäämiseen TKL:llä ovat aika vähissä. Uuden kaluston hankinnassa painotimme edelleen muuten energiatehokkuutta ja tulevien toimittajien kanssa voimme miettiä, millä saamme autoista entistä energiatehokkaampia. Tällaisia konsteja ovat muun muassa moottorikoon valitseminen mahdollisimman pieneksi, jättämällä autosta kaikki ylimääräinen varustelu pois, jolloin auton paino laskee ja sitä kautta energiankulutus putoaa. Aikaisempina vuosina hankittu kiihtyvyyden rajoitus otetaan myös vuonna 2012 hankittaviin telilinja-autohin. Tällä rajoituksella on saavutettu merkittäviä energiasäästöjä, vaikka kaikki kuljettajat eivät rajoittimesta pidäkään. TKL:n uudet teliautot on EEV-tasoa, kun verrataan vaikka Euro 4 tasoon, joka on vielä hyvin yleinen, on Nox ja PM päästöt huomattavasti pienemmät Aiempina vuosina aloitettu energiasyöppöjen nivelbussien hävittäminen jatkuu edelleen. Joukkoliikenteen Tilaaja on päättänyt olla tilaamatta enää yhtään nivelbussiliikennettä kesäkaudesta 2012 alkaen. TKL:llä ei ikävä kyllä ole vielä mahdollisuutta hävittää heti kaikkia nivelautoja, vaan niitä jää 4-5 liikenteeseen toistaiseksi. Autot sijoitetaan siten, että ne ovat arkisin ajossa kaikista lyhyimmillä ajokierroilla ja lauantaisin sekä sunnuntaisin kokonaan pois ajosta. Myöskään kesäkaudella nivelbusseilla ei ajeta ollenkaan linjaliikenteessä. 20

21 Kuljettajakunnalle on tarkoituksena järjestää hybridibussin kuljettajakoulutus vuoden 2012 loppupuolella. Näin saataisiin hybridibussien energiansäästöpotentiaalista mahdollisimman paljon irti. On tavoitteena, että saisimme hankittua näihin hybridibusseihin ajotavan ja energiankäytön seurantajärjestelmän. Aikataulu Uusien hybridi- ja teliautojen tulo liikenteeseen ajoittuu loppuvuodelle, joten niiden tuoma energiansäästö alkaa näkyä vasta vuoden 2013 energiankäytössä. Nivelautojen vähentämisen tuoma säästö alkaa näkyä välittömästi. Kuljettajien koulutuksen ja ajotavan seurannan lisäämisestä tuleva säästö tullee tapahtumaan vasta viiveellä, mahdollisesti se ajoittuu vasta vuoden 2013 puolelle täysimittaisena. Seuranta Energiankulutuksen tavoitteen toteutuksen mittari on polttoaineenkulutus mitattuna litraa/100 km. Vuoden 2012 kulutus saadaan selville vasta vuoden 2013 alussa, kun kaikki vuonna 2012 käytetty polttoaine on laskettu. Vuosi Keskikulutus ltr/100 km Säästö ed. vuoteen (%) Säästötavoite (%) ,1 1, ,7 2,91 1, ,5 0,43 1, ,8 1,51 1, ,5 Taulukko 2. Linja-autojen polttoaineen säästön seuranta. Kustannukset TKL:n hankkimat kaksi hybridibussia maksavat yhteensä vajaan ja kolme telibussia noin TKL:n kaksiakselisten bussien keskikulutus vuonna 2011 oli 44,2 ltr/100km. Uusilla autoilla ajetaan noin km vuodessa. Siis niihin tankataan litraa dieseliä. Jos hybridin kulutus on 25 % vähemmän, pitää siihen tankata litraa vähemmän. Näin ollen nämä kaksi hybridiä voivat säästää vuodessa litraa vuodessa verrattuna tavalliseen autoon. Tämä vähentää samassa suhteessa myös CO2 päästöjä. Rahaa säästyy tämän päivän polttoaineen hinnalla Vastuutaho ja lisätietoja Kalustopäällikkö Kalle Keinonen 21

22 Kulutustiedot Vuosiajo- Polttoaineen Jäähd.ilmast. Hybridibussit Ajotapa Ajotapa + hybridi Kulutettu Polttoaineen suorite kulutus LISÄYS kulutukseen SÄÄSTÖ kulutuksesta SÄÄSTÖ kulutuksesta SÄÄSTÖ polttoaine yht. SÄÄSTÖ VUOSI km litraa litraa litraa litraa litraa litraa % 2005 lähtötilanne välitavoite TOTEUTUMA XX XXX XX XXX XXXXX , välitavoite , lopputilanne Taulukko 3. Eri toimenpiteiden ja ominaisuuksien vaikutuksia linja-autojen polttoaineen kulutukseen. Määrätietoja Vuosi Autoja Käytetty polttoaine Ajetut kilometrit Matkustajia Matkustajapaikkoja kpl l km henk kpl Taulukko 4. Tietoja TKL:n linja-autojen käytöstä vuosilta

23 Kulutustietoja Vuosi Ominaiskul. Kulutus/auto Ajetut km:t/auto Kulutus/matkustaja l/100 km l/auto km/auto l/matkustaja Kulutus/paikkakm x l/paikkakm x ,225 0, ,212 0, ,216 0, ,265 0, ,216 0, ,212 0, ,212 0, ,209 0, ,208 0, ,191 0, ,190 0, ,191 0, ,152 0, ,126 0,314 Taulukko 5. TKL:n linja-autojen polttoaineen kulutus vuosina ,3 0,25 0,2 0,15 0,1 Toteutunut polttoaineen ominaiskulutus, l/matkustaja Tavoitekulutus, l/matkustaja 0, Kaavio 4. TKL:n toteutunut polttoaineen ominaiskulutus ja tavoitekulutus (l/matkustaja). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

24 3.3 KAUPUNGIN MUUT AJONEUVOT JA TUOKONEET SEKÄ KORJAAMOPALVELUT (INFRATUOTANTO, LIIKENNEPALVELUT, KORJAAMOPALVELUT) Tavoite ja toimintatapa Tampereen Infratuotannon Korjaamopalveluiden ja Liikennepalveluiden toiminta keskitettiin vuoden 2011 aikana Jokipohjantielle eli Viinikankadun tilat jäivät pois käytöstä. Näin käytöstä jää pois Viinikankadun tiloja 2952 m 2. Tosin takaisin käyttöön palaa osittain tuo ns. 3-halli (1146 m 2 ), noin puolet neliöistä on Korjaamopalveluilla rengas- ja varusvarastotiloina ja loput puolet on Liikennepalveluiden ajoneuvojen ja kaluston säilytystilaksi. Jokipohjantien tiloihin on tehty n. kuusi vuotta sitten energiakartoitus ja sen myötä on toteutettu kaikki investoinnit, joilla oli järkevä takaisinmaksuaika. Toteutuneet toimenpiteet Korjaamopalvelut ylläpiti kaupungin omaa polttoaineen tankkausjärjestelmää, joka lakkautettiin johtoryhmän päätöksellä luovuttaessa kaupungin omista jakelupisteistä. Polttoaineen tankkaus hoidetaan nykyisin Nesteen yrityskorteilla. Liikennepalveluiden polttoaineen jakoauto hoitaa työmaiden tarvitsemat tankkaukset (kaivurit, jyrät, kivimurskat yms. ja talvisulatuksen tarvitsemat polttoaineet) Seuranta Pyrimme antamaan ajoneuvojen tankkaus- ja kulutustietoja niitä tarvitseville. Kaikkien ajoneuvojen jatkuva seuranta on käytännössä mahdotonta, tankkaavia ajoneuvoja ja laitteita on noin 650 kpl. Energia ja vesi sisältyvät tilojen vuokriin, tiedot tilakeskuksella. Vastuutaho ja lisätietoja Yhteyshenkilönä toimii polttoaineiden osalta Tommi Karo. Korjaamopalveluiden toiminnasta vastaa Timo Aaltonen. Liikennepalveluiden toiminnasta vastaa Jouni Kumanto. 24

25 Kulutustiedot vuosi bensiini henkilöautoja kulutus/auto diesel k- ja p-autoja kulutus/auto l kpl l/auto l kpl l/auto Taulukko 6. Henkilöautojen, kuorma- ja pakettiautojen polttoaineen kulutus vuosina vuosi polttoöljy työkoneita kulutus/auto l kpl l/kone Taulukko 7. Työkoneiden polttoöljyn kulutus vuosina

26 Toteutunut bensiinin kulutus, l/a Tavoitekulutus, l/a Kaavio 5. Kaupungin autojen ja työkoneitten toteutunut bensiinin kulutus ja tavoitekulutus (l/a). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille Toteutunut dieselin kulutus, l/a Tavoitekulutus, l/a Kaavio 6. Kaupungin autojen ja työkoneitten toteutunut dieselin kulutus ja tavoitekulutus (l/a). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille Toteutunut polttoöljyn kulutus, l/a Tavoitekulutus, l/a Kaavio 7. Kaupungin autojen ja työkoneitten toteutunut polttoöljyn kulutus ja tavoitekulutus (l/a). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

27 3.4 KULJETUSTENOHJAUSKESKUS JA MATERIAALINOHJAUS Tavoite ja toimintatapa Kuljetuspalvelumatkojen tilaaminen keskitetysti Kuljetustenohjauskeskuksesta mahdollistaa muun muassa matkojen yhdistelyn toisiinsa. Kuljetustenohjauskeskuksen keskeinen toimintaperiaate on vähentää kuntien korvaamien henkilöliikenteiden ajokilometrejä kaupunkialueella yhdistelemällä matkustajat kimppatakseihin ja optimoimalla ryhmämatkoja. Tavoitteena on, että vuositasolla Pirkanmaan alueella vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja yhdistelemällä säästetään kilometriä kaupunkiajoa. Vuoden 2011 keskeisenä tavoitteena oli myös optimoida ryhmäkuljetuksia, kuten erityislasten koulu- ja päivähoitokuljetuksia. Ryhmäkuljetusten optimointiin ollaan mahdollisesti tekemässä ohjelmistoinvestointia. Toteutuneet toimenpiteet Matkojen yhdistelyä toteutettiin suunnitelman mukaisesti ja säästettyjen kilometrien tavoite saavutettiin. Kilometrisäästöjä syntyi yhteensä kilometriä. Ryhmäkuljetusten kehittämiseen ja optimointiin tehtiin kaksi diplomityötä, Kunnallisten ryhmäkuljetustoimintamallien kehittäminen sekä Optimointiohjelmiston käytettävyys ja liiketoimintamahdollisuudet kuntaorganisaatiossa. Pilottikäytössä ollutta ryhmäkuljetusten optimointiohjelmistoa käytettiin erityislasten koulukuljetusten suunnitteluun ja optimointiin. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Sastamalan kaupunki liittyi mukaan KUOHKEn toimintaan ja toimintaa valmisteltiin vuoden 2011 aikana. Oriveden kaupunki on liittymässä KUOHKEn toimintaan Pilottikäytön perusteella todettiin, että ryhmäkuljetusten optimointiohjelmistosta on merkittävästi hyötyä. Vuonna 2012 on meneillään optimointiohjelmiston käyttöönottoprojekti. Seuranta Yhdistelyn johdosta saatavia kilometri- ja matkasäästöjä seurataan kuukausittain matkojenyhdistelyohjelmiston raporttien perusteella. Ryhmäkuljetuksissa seurataan esimerkiksi yksittäisen matkan hintaa. Kustannukset Varsinainen matkojenyhdistely on automaattinen, matkojenyhdistelyohjelmiston suorittama toimenpide. Kustannukset muodostuvat järjestelmäkustannuksesta, järjestelmän yhdistelmäparametrien säätämisestä sekä siitä, että puhelinkontaktin kesto pitenee yhdistelyn takia. On mahdoton erottaa niitä muista toiminnan kustannuksista. Vastuutaho ja lisätietoja Tampereen Logistiikka Liikelaitos, logistiikkapäällikkö Erkki Harju 27

28 4 Rakennukset, rakentaminen ja rakennusten käyttö 4.1 JULKISET PALVELURAKENNUKSET Tilakeskuksen hallinnoimat rakennukset Tavoite ja toimintatapa Rakennusten energiankulutuksen osalta tavoitteena vuonna 2011 on ollut parantaa energiatehokkuutta siten, että Kuntien energiatehokkuussopimuksessa määritellyt tavoitteet täyttyisivät vuoteen 2016 mennessä. Toteutuneet toimenpiteet Vuoden 2011 investointimäärärahoihin myönnettiin lisämääräraha kiinteistöjen energiatehokkuutta parantavien investointien toteutukseen. Investointikohteiden valinnassa lähtökohtana on ollut, että energiatehokkuutta parannetaan turhaa kulutusta leikkaamalla. Taloteknisten järjestelmien uudistamisella on pyritty niiden optimaaliseen toimintaan, joka mahdollistaa paremman energiankäytön hallinnan ja samalla sisäilma-olosuhteiden pysyvyyden tavoitellulla tasolla. Investointikohteita valittaessa lähtökohtana on ollut, että täysin toimintakuntoisia laitteita tai järjestelmiä ei ole lähdetty uusimaan pelkästään energiatehokkuutta ajatellen, vaan on otettu huomioon myös materiaalitehokkuus. Investointihankkeissa parannetaan mm. rakennusten taloteknisten järjestelmien säätö- ja valvontaautomatiikkaa, sekä lisätään tarpeenmukaista ohjausta. Vuonna 2011 käynnistettyjen hankkeiden arvioidut investointikustannukset ovat n euroa. Hankkeissa on laskennallisesti arvioitu saavutettavan n MWh säästöä lämpöenergiasta ja n. 350 MWh sähköenergiasta. Yhteensä tämä tarkoittaa n euron säästöä vuotuisista energiakustannuksista. Investointirahaa oli käytössä kaikkiaan euroa, josta euroa siirrettiin vuodelle Osana energiatehokkuustyötä on kunnossapitomäärärahoilla tehty useita tarkastuksia ja katselmuksia energiankulutukseltaan poikkeaviin rakennuksiin. Katselmuksilla on pyritty löytämään syitä poikkeuksellisen korkeisiin energiankulutuslukemiin, sekä olosuhteissa ilmenneisiin ongelmiin. Työssä on hyödynnetty paljon mm. tuntitasoista energiankulutusseurantaa. Vuonna 2011 käynnistettiin energiatehokkuuteen tähtäävä kilpailu, johon koko Tilakeskuksen henkilöstöllä on mahdollista osallistua. Kilpailussa kerätään energiatehokkuuteen vaikuttavia toimenpiteitä, huomioita, ideoita yms. joilla voidaan vaikuttaa rakennusten energiatehokkuuteen. Toimenpiteitä, huomioita ja ideoita tehneiden kesken arvotaan palkintoja. Huoltohenkilöstölle (n. 15 huoltomiestä) järjestetty tiedotusta mm. rakennusautomaation hyödyntämisestä rakennusten energiatehokkaassa käytössä. Lisäksi on kannustettu ottamaan huomioon energiatehokkuus käyttöteknisissä toimenpiteissä. Tilakeskuksen huoltokirjajärjestelmässä on mahdollista tehdä kalenterimerkintöjä energiatehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, jolloin kulutusseurannasta on mahdollista seurata toimenpiteiden vaikutuksia energiankulutukseen. Vuonna 2011 pienimuotoisempia, lähinnä käyttöteknisiä, energiatehokkuuteen vaikuttavia toimenpiteitä merkittiin 82 kpl. 28

29 Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Vuonna 2011 osallistuttiin aktiivisesti TAPRE kehityshankkeeseen. Kehityshankkeessa kehitetään toimenpiteitä kiinteistöjen koko elinkaaren energiatehokkaaseen hallintaan aina suunnitteluvaiheesta, käyttö- ja ylläpitovaiheeseen. Seuranta Energiankulutusta lämmitys- ja sähköenergian osalta mitataan tuntitasolla. Huomattaviin poikkeamiin reagoitiin selvittämällä syitä, joista poikkeamat johtuivat. Työssä käytettiin apuna mm. yhteistyökumppaneita. Kustannukset Selvityksiin käytettiin mm. kunnossapitomäärärahoja. Lisäksi käynnistettiin energiatehokkuutta parantavia investointihankkeita yllä mainitulla tavalla. Vastuutaho ja lisätietoja Pertti Koivisto, Kiinteistönpitopäällikkö Kulutustiedot Lämmönkulutus Vuosi Rak.tilavuus Kulutus Ominaiskulutus Normeerattu om.kul m3 MWh kwh/m3 kwh/m ,4 38, ,3 34, ,9 35, , ,4 39, ,4 37, ,6 36, ,4 36, ,0 38, ,2 37, ,0 38,5 Taulukko 8. Julkisten palvelurakennusten lämmönkulutus vuosina

30 Toteutunut normeerattu lämmön ominaiskulutus, kwh/m3 Tavoitekulutus, kwh/m3 Kaavio 8. Julkisten palvelurakennusten toteutunut normeerattu lämmön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille Sähkönkulutus Vuosi Rak. tilavuus Kulutus Ominaiskulutus 1000 m3 MWh kwh/m , , , , , , , , , , ,1 Taulukko 9. Julkisten palvelurakennusten sähkönkäyttö vuosina

31 18 17, , ,5 15 Toteutunut sähkön ominaiskulutus, kwh/m3 Tavoitekulutus, kwh/m3 14, Kaavio 9. Julkisten palvelurakennusten toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille Vedenkäyttö Vuosi Rak. tilavuus Kulutus Ominaiskulutus 1000 m m3 l/m , , , , , , ,0 156 Taulukko 10. Julkisten palvelurakennusten vedenkäyttö vuosina Toimisto- ja hallintorakennukset Vuosi Lämmitys Lämmön ominaiskulutus Lämmön normeerattu ominaiskulutus Sähkö Sähkön ominaiskulutus MWh kwh/m3 kwh/m3 MWh kwh/m ,8 33,1 3116,1 10, Vesi Veden ominaiskulutus Rakennustilavuus 1000 m3 l/m m3 Taulukko 11. Toimisto- ja hallintorakennusten vedenkäyttö vuonna

32 Sosiaali- ja terveyspalvelun rakennukset (Hyvinvointipalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut) Toimenpiteet Aikataulu 1. Kaupin sairaalan energiansäästöprojekti jatkui. 2. Koukkuniemen alueella aloitetaan Jukola-rakennuksen korjaus ja laajennus. Uudisrakennus Impivaara rakennetaan A-energialuokan rakennukseksi. 3. Hatanpään H- siiven suunnittelu jatkui. C-siiven saneeraussuunnitelmat on alitettu, samalla uusitaan ilmanvaihtokoneet. Hatanpään Jukolan suunnittelu aloitettu. Rakennuksen lämpötaloutta ja ilmanvaihtoa parannetaan remontin yhteydessä. 4. Energiansäästöviikolla lähetetään päivittäin sähköpostitse energiansäästötietoa jokaiselle noin 2000 työntekijälle. 5. Pyynikin uuden sosiaali- ja virastotalon rakentaminen on aloitettu Vanhoista energiaa tuhlaavista tiloista luovutaan asteittain 12 ja 13 aikana (sosiaali- ja terveysasema koulukadulla, pohjolankadun kiinteistö. Vuoden 2012 aikana. Seuranta Kaupin seurantaa jatketaan. Kustannukset Kaupissa säästöarvio on noin Pyynikin sosiaali- ja virastotalon rakentaminen on aloitettu. Koukkuniemen osalta ensi vuoden säästötavoitteita ja kustannuksia ei vielä ole sovittu. Hatanpäällä tehtävät parannukset liittyvät Tilakeskuksen teettämään saneeraukseen. Vastuutaho ja yhteyshenkilö Laitoshoito/tekninen yksikkö suunnittelija Harri Haraholma. 32

33 Kulutustiedot Terveydenhoito ja huoltolaitosrakennukset Vuosi Lämmitys Lämmön ominaiskulutus Lämmön normeerattu ominaiskulutus Sähkö Sähkön ominaiskulutus MWh kwh/m3 kwh/m3 MWh kwh/m ,2 45, ,8 Vesi Veden ominaiskulutus Rakennustilavuus 1000 m3 l/m m ,6 42, , , , ,7 55, , ,7 57, , ,3 49, , ,2 48, , ,7 55, , ,7 55, , ,7 48, , Taulukko 12. Terveydenhoito ja huoltolaitosrakennusten energian ja vedenkäyttötietoja vuosilta Toteutunut normeerattu lämmön ominaiskulutus, kwh/m3 Tavoitekulutus, kwh/m Kaavio 10. Terveydenhoito ja huoltolaitosrakennusten toteutunut normeerattu lämmön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

34 Toteutunut sähkön ominaiskulutus, kwh/m3 Tavoitekulutus, kwh/m Kaavio 11. Terveydenhoito ja huoltolaitosrakennusten toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

35 Koulut ja päiväkodit (Hyvinvointipalvelut, sivistyspalvelut) Tavoite ja toimintatapa Tavoitteena on ollut saada energiankulutus laskemaan 2 %, vaikka tilojen käyttöastetta pyritään samaan aikaan nostamaan. Toteutuneet toimenpiteet - Koulukiinteistöissä ja päiväkodeissa on pyritty kehittämään käyttäjän ja kiinteistön omistajan välistä yhteistyötä. Tavoitteena on ollut energiankulutuksen pienentäminen sekä käyttäjän, että kiinteistön omistajan toimenpiteillä. Talotekniikan huolto- ja kunnossapito on tärkeänä osana tämän tavoitteen saavuttamisessa ja siksi huollon ja käyttäjän välistä yhteistoimintaa onkin pyritty parantamaan. - Koulukiinteistöjen käyttöastetta on pyritty lisäämään edelleen mm. iltakäyttöä lisäämällä. - Laite- ja konehankintojen kilpailuttamisessa yhtenä valintaperusteena on ollut energiansäästö. - Kouluilla ja päiväkodeissa on järjestetty koulutusta henkilökunnalle energiansäästöstä. Perusopetuksessa on järjestetty Tampereen kestävän kehityksen toimintaohjelman mukaista koulutusta v.2011 puolen päivän mittaisena koulutuksena 31 henkilölle. Päivähoidossa on järjestetty kestävän kehityksen koulutusta n.100 henkilölle ja koulutus on kestänyt 2 tuntia. Energiatehokkuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvät toimenpiteet koordinoidaan keskitetysti päiväkotikohtaisten keke-vastaavien avulla osaksi päiväkotien toimintaa. Vuonna 2011 päiväkotien keke-työryhmät ovat laatineet päiväkotikohtaiset kestävän kehityksen ohjelmat. Ohjelmissa luodaan toiminnalle tavoitteet, aikataulut ja määritellään toimenpiteet. Toiminta lisää lasten ja henkilökunnan tietoisuutta kestävästä kehityksestä ja toiminnalla pyritään päiväkotien energiakustannuksiin työntekijöiden ja lasten toiminnan kautta. - Opetukseen ja päivähoitoon on sisällytetty asennekasvatusta energiansäästöstä. Koulujen opetussuunnitelmassa on aihekokonaisuus, jonka otsikkona on Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Ei mainittavaa. Seuranta - Tavoitteiden etenemistä seurataan investointi- ja kunnossapito-ohjelmien toteutumisraporttien ja myöhemmin myös kulutusseurannan raporttien kautta. Kustannukset - Henkilöstön energiansäästöön käyttämän työajan kustannukset, jotka pääsääntöisesti syntyvät normaalin työajan puitteissa. - Henkilökunnan koulutuksesta syntyvät kustannukset tarkentuvat myöhemmin. - Laite- ja konehankinnoista syntyvät kustannukset ovat määriteltävissä hankekohtaisesti. - Tilakeskuksen kiinteistöön kohdistamat investointikustannukset näkyvät mm. kohonneina pääomavuokrina, jolloin kustannukset ovat määriteltävissä hankekohtaisesti. 35

36 Vastuutaho ja lisätietoja Päivähoidon ja perusopetuksen yhteys- ja vastuuhenkilö on suunnittelija Erja Koskinen. Kulutustiedot Opetusrakennukset Vuosi Lämmitys Lämmön ominaiskulutus Lämmön normeerattu ominaiskulutus Sähkö Sähkön ominaiskulutus MWh kwh/m3 kwh/m3 MWh kwh/m ,8 38, ,0 Vesi Veden ominaiskulutus Rakennustilavuus 1000 m3 l/m m ,8 36, , ,2 47, , ,4 43, , ,2 40, , ,5 40, , ,5 45, , ,1 44, , ,1 41, , Taulukko 13. Opetusrakennusten energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta Toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus, kwh/m3 Tavoitekulutus, kwh/m3 Kaavio 12. Opetusrakennusten toteutunut normeerattu lämmön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

37 Toteutunut sähkön ominaiskulutus, kwh/m3 Tavoitekulutus, kwh/m Kaavio 13. Opetusrakennusten toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille Päiväkodit Vuosi Lämmitys Lämmön ominaiskulutus Lämmön normeerattu ominaiskulutus Sähkö Sähkön ominaiskulutus MWh kwh/m3 kwh/m3 MWh kwh/m ,3 53, ,1 Vesi Veden ominaiskulutus Rakennustilavuus 1000 m3 l/m m ,2 48, , , ,4 58, , ,2 57, , ,0 57, , ,3 57, , ,1 59, , ,9 61, , ,7 59, , ,7 61, , Taulukko 14. Päiväkotien energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta

38 Toteutunut normeerattu lämmön ominaiskulutus, kwh/m3 Tavoitekulutus, kwh/m Kaavio 14. Päiväkotien toteutunut normeerattu lämmön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille Toteutunut sähkön ominaiskulutus, kwh/m3 Tavoitekulutus, kwh/m3 Kaavio 15. Päiväkotien toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

39 Uima- ja jäähallit (Hyvinvointipalvelut, liikuntapalvelut) Tavoite ja toimintatapa Tavoitteena on pysäyttää energiankulutuksen kasvu ja pitää kulutus paikallaan tai mieluummin alentaa sitä. Laitosten perusparantamisten viivästys heikentää tai siirtää ajallisesti tavoitteisiin pääsyä. Lämmityksen ja sähkön kulutuksia pyritään pienentämään 2%. Toteutuneet toimenpiteet - Uintikeskuksen ala-aula ja muu hallitila on erotettu lasiseinällä toisistaan, näin lämpö pysyy halliosiossa eikä pääse aulatilaan,joka näin voidaan pitää viileämpänä. - Jää-ja uimahallien tekninen henkilökunta on osallistunut koulutuspäiville joissa on ollut esillä energiaa säästävää tekniikkaa ja keinoja kulutuksen pienentämiseksi. - Uintikeskuksen miesten pukuhuonetiloihin on asennettu vanhoihin loistevalaisimiin led- lamput (125kpl). Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Led-valoasennuksia jatketaan Uintikeskuksessa, seuraavaksi naisten pukutiloissa (125kpl), tulevaa perusparannushanketta (v.2013) varten saadaan käyttötietoa ko. lampuista. Seuranta - Liikuntapalvelut seuraa itse jää- ja uimahallien energiankulutusta kuukausitasolla, osallistumme myös VTT:n ylläpitämään uimahalliportaaliin, josta voidaan seurata muidenkin hallien kulutuksia. Kustannukset - Oman työn kustannukset, 80h/v. Vastuutaho ja lisätietoja - Liikuntapalvelut/Konemestari Jarmo Levonen 39

40 Kulutustiedot UIMAHALLIT (Uintikeskus rm 3, Tesoma rm 3 ) Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Käyttäjät Rak.tilavuus MWh MWh 1000 m3 henk m Huom. vuodet 90 ja 96 sisältävät ainoastaan uintikeskuksen kulutukset Taulukko 15. Uimahallien energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta Kulutustiedot käyttäjää ja rakennustilavuutta kohti Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Rak. tilavuus kwh/henk kwh/rm3 *) kwh/henk kwh/rm3 l/henk l/rm m ,7 68,3 5, ,2 654, ,8 59,8 5, ,1 597, ,6 64,5 5 30,3 107,8 654, ,4 80,3 5 32,6 114,4 740, ,5 68,3 5,5 29,9 110,2 602, ,8 75,3 5,5 32,4 113,0 664, ,3 67,9 5,6 33,5 107,5 647, ,5 73,0 5,8 34,1 114,1 673, ,6 66,0 5,8 33,0 110,1 618, ,6 64,9 6,0 33,4 112,4 630, ,9 54,0 4,7 28,2 101,1 607, ,9 73,3 4,6 34,5 125,7 935,8 52 Taulukko 16. Uimahallien ominaiskulutustietoja vuosilta

41 Toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus, kwh/hlö Tavoitekulutus, kwh/hlö Kaavio 16. Uimahallien toteutunut normeerattu lämmön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/käyttäjä). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille ,7 5,6 5,5 5,4 5,3 5,2 5,1 5 4,9 4,8 4, Toteutunut sähkön ominaiskulutus, kwh/hlö Tavoitekulutus, kwh/hlö Kaavio 17. Uimahallien toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/käyttäjä). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille Toteutunut veden ominaiskulutus,l/hlö Tavoitekulutus, l/hlö Kaavio 18. Uimahallien toteutunut veden ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/käyttäjä). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

42 JÄÄHALLIT (Hakametsä (1-3) rm 3, Hervanta rm 3, Tesoma (1,2) rm 3 ) Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Käyttötunnit Rak.tilavuus MWh MWh 1000 m3 h 1000 m rak.tilav.kasvoi v ei Tesoma ei Tesoma 1 ja 2 Taulukko 17. Jäähallien energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta Kulutustiedot käyttötuntia ja rakennustilavuutta kohti Vuosi Lämmitys Sähkö Vesi Rak.tilavuus kwh/h kwh/rm3 *) kwh/h kwh/rm3 l/h l/rm m , ,1 24, ,3 252, ,2 249, ,2 18,2 234,6 22, , ,2 17,8 244,2 24,0 1574,7 154, ,7 18,4 251,3 23,5 1442,7 134, ,8 18,2 244,4 23,3 1363,5 130, ,6 18,0 248,9 23,6 1583,0 151, ,5 22,2 245,6 22,8 1449,8 134, ,8 21,0 263,4 23,0 1453,4 126, ,9 13,2 259,7 21,4 1769,7 147, ,3 12,1 274,4 18,9 2829,0 192,8 221 *) luvut on lämmitystarveluvulla normeerattuja Taulukko 18. Jäähallien ominaiskulutustietoja vuosilta

43 Toteutunut lämmön ominaiskulutus, kwh/h Tavoitekulutus, kwh/h Kaavio 19. Jäähallien toteutunut lämmön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/h). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille Toteutunut sähkön ominaiskulutus, kwh/h Tavoitekulutus, kwh/h Kaavio 20. Jäähallien toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/h). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille Toteutunut veden ominaiskulutus, l/h Tavoitekulutus, l/h Kaavio 21. Uimahallien toteutunut veden ominaiskulutus ja tavoitekulutus (l/h). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

44 4.2 ASUINRAKENNUKSET VTS-Kodit (VTS) Tavoite ja toimintatapa Lämmitysenergian kulutuksen säästötavoite 6 % vuodesta 2005 vuoteen 2011 verrattuna, toteutui (normeerattu lämpö). Vertailussa mukana olleet rakennukset säästivät n. 7,4 %, joka vastaa n MWh kulutusta. Energiansäästötavoitteet on määritelty Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen alaisessa vuokraasuntoyhteisöjen toimenpideohjelmassa (VAETS). Määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi työtä tehtiin yhdessä konsulttiyrityksen kanssa solmitun energiahallintasopimuksen puitteissa. Yhteistyötä energiatehokkuuden kehittämiseksi tehtiin myös kaupungin energianseurantaryhmien ym. toimijoiden, sekä asuntoja vuokraavien ns. serkkuyhtiöiden kanssa. Toteutuneet toimenpiteet Energiakatselmukset tehtiin ennalta sovitun suunnitelman mukaisesti 14 kiinteistöön. Kaikki kiinteistöt on nyt katselmoitu. Kulutusseuranta toteutui kaikissa kiinteistöissä. Energiankulutuksia seurattiin tehokkaasti ja poikkeamiin puututtiin välittömästi. Lämmitysverkon perussäätö tehtiin 17 kiinteistöön. Yhteensä kiinteistöjä on 170. Lämmönjakokeskus uusittiin 3 kiinteistöön. Uusinnassa huomioitiin oikea mitoitus. Ilmanvaihtojärjestelmän kokonaiskunnostus tehtiin 15 kiinteistöön (perussäätö ja puhdistus). Vesikalusteiden virtaamia säädettiin normien mukaisiksi asentamalla ns. vedensäästölaitteet 780 huoneistoon (19 kiinteistössä). Samalla huollettiin vesikalusteet ja poistettiin niistä mahdolliset vuodot. Ilmalämpöpumput asennettiin yhteen sähkölämmitteiseen rivitalokiinteistöön ( 12 kpl). Kiinteistösähkön kulutuksen nousua hillittiin esim. säätöjä ja ajastuksia tarkastamalla, liiketunnistimia asentamalla ja uusimalla pihavalaistuksia. LED-valaistus asennettiin yhden kiinteistön yleistiloihin koekohteeksi. Kodinkoneet uusittiin, energialuokka huomioiden, perusparannuskohteiden lisäksi 6 kiinteistössä. Lämpökamerakuvausten avulla paikannettiin rakennusten eriste- ja ilmavuotoja. Myös uudis- ja peruskorjatut rakennukset lämpökuvattiin (5 kiinteistöä, 236 huoneistoa). Ilmanpitävyysmittauksia ilmavuotojen selvittämiseksi tehtiin lähinnä remonttisuunnittelun tueksi. 44

45 Tiedottaminen ja koulutus Ympäristöohjaajille (aikaisemmin asukasekspertti) järjestettiin koulutusta energiatehokkuustietouden lisäämiseksi ja tietoa edelleen jaettavaksi omissa asukasyhteisöissään. Asukkaille jaettiin informaatiota jätteiden käsittelyssä sekä energian-, sähkön- ja vedensäästämisessä mm. asiakaslehden välityksellä. VTS- kotien nettisivuille on viety kiinteistöjen energian kulutustiedot ja energiatodistukset kaikkien asukkaiden luettaviksi. Kiinteistönhoito- ja huoltohenkilöstön edustajille annettiin energiansäästöön liittyvää informaatiota kuukausipalavereissa ja kerran vuodessa järjestettävillä kiinteistöpäivillä. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Rakentaminen Lisälämmöneristys tehtiin yhden kiinteistön julkisivuihin. Suunnitelmat toisen eristämiseksi aloitettiin. Vaikutuksia energiankulutukseen tullaan seuraamaan. Seurantaa peruskorjausten vaikutuksesta energiankulutukseen kehitettiin. Matalaenergiarakennuksen suunnittelu käynnistyi. Poistoilmalämpöpumpun asennuksen suunnittelu kerrostaloon aloitettiin. Öljylämmityskohteen suunnittelu maalämmölle käynnistettiin. VTS kodit jatkoi yhteistyötä TTY:n, Ekokumppanit Oy:n, VTS Kiinteistöpalvelu Oy:n ja Tampereen kaupungin kanssa asunto-rakentamiseen, energianhallintaan ja ympäristöasioihin liittyvissä projekteissa (mm. EVAKO, RUSTI, ECO2, RANE, ApRemodel, Insulate,Waps). Rakennusautomaatiotoiminnan ja lämmönsäädön kehittäminen Rakennusautomaatiotoimintaa laajennettiin 2:lla kiinteistöllä, jotka liitettiin valvomotoiminnan piiriin (yht. 164 kpl). Sääennusteeseen perustuvan lämmönsäädön testaamista ja vaikutusta lämpöenergian kulutukseen laajennettiin 10 kiinteistöllä. Sisälämpötilalla kompensoitu lämmönsäätö-kokeilu otettiin käyttöön 4 kiinteistössä. Hankittiin uusi langaton mittalaite-järjestelmä, jota voidaan hyödyntää esim. lämmitysverkoston säädössä ja olosuhdemittauksissa. 45

46 Seuranta Kulutustavoitteen toteutumista seurattiin Agenteqin Tampuuri-perheeseen kuuluvalla kiinteistönhallintaohjelmistolla (KihlaNet). Kustannukset Kustannukset katettiin kiinteistöille budjetoiduilla varoilla. Osa toimenpiteiden kustannuksista kuului normaaliin kiinteistön ylläpitoon. Erillistä energiainvestointia ei käytetty. Energianhallintasopimukseen kuuluvat konsulttipalkkiot katettiin saavutetulla energiansäästöllä. Energia-avustuksia haettiin, ja niitä saatiin, niihin oikeuttaviin toimiin tapauskohtaisesti. Ympäristöohjaajille ja huoltohenkilöstölle järjestettiin koulutusta oman henkilökunnan voimin ja tarvittaessa konsulttityönä. Lämpökamerakuvaukset, energiakatselmukset ja muut vastaavat palvelut VTS kodit osti ulkopuolisena konsulttipalveluna. Vastuutaho ja lisätietoja VTS kotien ylläpidosta vastaava henkilöstö VTS Kiinteistöpalvelu Oy Energiankäytön yhteyshenkilö Reijo Korhonen, energiainsinööri VTS Kiinteistöpalvelu Oy Kulutustiedot Vuosi Lämmitys Lämm.om.kul. Norm.om.kul. Sähkö Sähkön. om.kul. Vesi Veden om.kul. Rak.tilavuus Asukkaat MWh kwh/m3 kwh/m3 MWh kwh/m3 m3 l/m m3 henkilöä ,7 42, ,5 42, , ,6 43, , , , ,6 46, , ,7 49, , , , ,1 51, , , , ,1 50, , ,2 51, , ,9 51, , Vedenkulutus n. 124 l//asukas/vrk Taulukko 19. VTS-Kotien energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta

47 Toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus, kwh/m3 Tavoitekulutus, kwh/m3 Kaavio 22. VTS-kotien toteutunut normeerattu lämmön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille Toteutunut sähkön ominaiskulutus, kwh/m3 Tavoitekulutus, kwh/m Kaavio 23. VTS-Kotien toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille Toteutunut veden ominaiskulutus,l/m3 Tavoitekulutus, l/m3 Kaavio 24. VTS-Kotien toteutunut veden ominaiskulutus ja tavoitekulutus (l/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

48 Tampereen Vuokra-asunnot (TVA) Tavoite ja toimintatapa Säästää lämmitysenergiaa, sähkö ja vettä. Kulutusseuranta on säännöllistä KihlaNetkulutusseurantaohjelman avulla. Säännöllisellä seurannalla havaitaan mahdolliset poikkeamat ja muutokset kulutustiedoissa nopeasti. Toteutuneet toimenpiteet - Ilmanvaihtolaitteistojen huollot ja säädöt - Vakiopaineventtiilit asennusten jatkaminen - Peruskorjauskohteen valmistuminen (36 asunnon kohde sähkölämmitys vaihdettiin kaukolämpöön, asuntoihin vesimittarit, yläpohjan lisälämmöneristys) - Aloitettiin 72 asunnon peruskorjaus, jossa mm. uusitaan lämmönsiirtimet ja venttiilit sekä säädetään verkosto, uusitaan vesikalusteet ja ikkunat - Aloitettiin 72 asunnon kerrostalon rakentaminen, ET-luokka A - Tehty asuntotarkastuksia, joissa tarkastetaan mm. lämpötilat ja vesikalusteet (tavoite n. 20 % asunnoista tarkastetaan vuosittain täyttynyt) - Huomioidaan rakennus/korjaushankkeiden suunnittelussa energiatehokkuus esim. vuonna 2012 alkavan mittavan peruskorjaushankkeen ET-luokka A Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen - Erityishankkeet Seuranta Kulutusseuranta säännöllistä (kuukausitaso) Vastuutaho ja lisätietoja Mikko Töyrylä Kulutustiedot Vuosi Lämmitys Lämm.om.kul. Norm.om.kul. Sähkö Sähkön. om.kul. Vesi Veden om.kul. Rak. tilavuus Asukkaat MWh kwh/m3 kwh/m3 MWh kwh/m3 m3 l/m m3 henkilöä , , , , , , Tulukko 20. TVA Oy:n rakennusten energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta

49 Kotilinnasäätiö (KLS) Tavoite ja toimintatapa Säästää lämmitysenergiaa, sähköä ja vettä. Kulutustavoitteen toteutumista seurataan Tampuurikulutusseurantaohjelman avulla. Säästötavoite 1%. Tavoitteissa onnistuttiin. Toteutuneet toimenpiteet Vuodelle 2011 suunniteltuja energiansäästötoimenpiteitä ovat mm. seuraavat: - Yhteistyön ja toiminnan jatkaminen ja sieltä saatavan informaation hyödyntäminen. - Yhteistyötä muiden asuntoja vuokraavien ns. serkkuyhtiöiden kanssa jatketaan mm. jakamalla informaatiota energiatehokkuudesta. - Kiinteistöissä lämmitysverkon perussäätöjä tehdään mm. kulutusseurantatietojen perusteella. - Kiinteistöjen lämmönjakokeskuksia uusitaan ja nykyaikaistetaan niiden teknisen käyttöiän loputtua. - Rakennusautomaation valvomotoimintaa nykyaikaistetaan ja laajennetaan. - Kiinteistöjen ilmanvaihtolaitteiston perussäätö- ja kunnostustöitä tehdään suunnitellusti. - Energiankulutusta valvotaan ja seurataan tehokkaasti. - Kiinteistösähkönkulutusta pyritään pienentämään esim. säätöjä ja ajastuksia tarkastamalla sekä energiansäästölamppuja asentamalla. - Huoneistoihin asennetaan ns. vedensäästölaitteita ja samalla vesikalusteet huolletaan. - Kiinteistönhoitohenkilöstöä pyritään opastamaan ja kouluttamaan myös energiansäästöön liittyvissä asioissa. - Asukkaille jaetaan informaatiota säästöasioista mm. asukaskokouksien ja asiakaslehden välityksellä. - Rakennusten eriste- ja ilmavuotoja pyritään löytämään lämpökamerakuvausten avulla. - Uudisrakennukset kuvataan ennen niiden luovuttamista. - Vedensäästökalusteita asennettu jo valtaosaan kiinteistöjä, vuonna 2011 tehdään enää muutama. 20% säästötavoite/kiinteistö - Asukastilaisuudet 1/talo/vuosi, asukkaita mukana yhteensä n , ei varsinaista materiaalia. Aikataulu Kiinteistöille tehtävät säästötoimenpiteet tehdään erillisten aikataulujen mukaisesti. Lvi-työt määräytyvät osittain kiinteistölle aikaisemmin tehdyn PTS:n mukaan. 49

50 Kustannukset Osa kustannuksista voidaan katsoa kuuluvan normaaliin kiinteistön ylläpitoon. Energiansäästöinvestointeja katetaan erikseen niihin varatuilla varoilla. Energia-avustuksia haetaan niihin oikeuttaviin toimiin tapauskohtaisesti. Myös lämpökamerakuvaukset, energiakatselmukset ja muut vastaavat palvelut Kotilinnasäätiö ostaa ulkopuolisena konsulttipalveluna tai ne kuuluvat osana uudisrakennuksen rakentamiskustannuksia. Seuranta Suoritetaan Tampuuri-kulutusseurantaohjelman antamin tiedoin. Seurannasta saadaan suoraan MWh kulutus, m3-kulutus, kwh-kulutus ja muutosprosentit vertailussa edellisvuosiin esim. vuoteen 2008, 2009 ja Vastuutaho ja lisätietoja Kotilinnasäätiön asuntojen ylläpidosta vastaava henkilöstö: Lännen Kiinteistöpalvelu Oy, VTS Kiinteistöpalvelu Oy Petri Mäkelä ja Reijo Korhonen, Kotilinnasäätiö Heikki Niemelä. Energiankäytön yhteyshenkilö Heikki Niemelä, kiinteistöpäällikkö Tampereen Kotilinnasäätiö puh Kulutustiedot Vuosi Lämmitys Lämm.om.kul. Norm.om.kul. Sähkö Sähkön. om.kul. Vesi Veden om.kul. Rak. tilavuus Asukkaat MWh kwh/m3 kwh/m3 MWh kwh/m3 m3 l/m m3 henkilöä ,5 48, , ,8 47, ,3 48, , ,1 54, , ,8 51, , , , ,4 66, , , , , , , , , , Taulukko 21. Kotilinnasäätiön rakennusten energian- ja vedenkäyttötietoja vuosilta

51 Toteutunut lämmön normeerattu ominaiskulutus, kwh/m3 Tavoitekulutus, kwh/m Kaavio 25. Kotilinnasäätiön toteutunut normeerattu lämmön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille Toteutunut sähkön ominaiskulutus, kwh/m3 Tavoitekulutus, kwh/m Kaavio 26. Kotilinnasäätiön toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille Toteutunut veden ominaiskulutus,l/m3 Tavoitekulutus, l/m3 Kaavio 27. Kotilinnasäätiön toteutunut veden ominaiskulutus ja tavoitekulutus (l/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

52 5. Hankinnat, laitteiden vuokraus ja kulutus 5.1 HANKINNAT Tavoite ja toimintatapa Tampereen Logistiikan hankintaryhmä vastaa kaupungin erillishankintojen kilpailuttamisesta ja yhteishankintasopimusten hallinnasta. Tavoitteena on, että Tampereen Logistiikan hoitamissa hankinnoissa ja kilpailutuksissa huomioidaan laajasti energiatehokkuus ja muut ympäristönäkökohdat. Toteutuneet toimenpiteet Syksyllä 2011 julkaistiin uusi hankintaopas Tampereen kaupungin yksiköille. Oppaassa käsiteltiin laajasti ympäristökriteerien käyttöä kaupungin hankinnoissa. Vuoden 2011 alusta aloitettiin ympäristöasioiden huomioinnin tilastointi kaupungin yhteishankintojen kilpailutuksissa. Seurannan mukaan viime vuonna oli kahdeksassa yhteishankintojen tarjouspyynnössä jokin ympäristökriteeri ehdottomana vaatimuksena ja yhdessä hankinnassa se oli vertailuperusteena. Seuranta käynnistyi erillishankintojen osalta vuoden 2012 alusta. Keväällä 2011 järjestettiin koulutus- ja keskustelutilaisuus, jossa Tampereen Logistiikan hankintapäällikkö esitteli ympäristöasioiden huomioimismahdollisuuksia julkisissa hankinnoissa kaupungin yksiköiden edustajille. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Vuoden 2011 aikana tehtiin vertailua muiden kaupunkien hankintayksiköiden kanssa ympäristönäkökohtien käyttämisestä tarjouspyynnöissä. Ympäristöasiat on toistuvasti nostettu yhdeksi keskustelunaiheeksi hankintayksiköiden välisissä tapaamisissa. Tampereen Logistiikan hankintaryhmässä aloitti elokuussa 2011 määräaikainen toimistotyöntekijä, jonka tehtävänä on ollut tutustua Motivan, Kuntaliiton ja muiden organisaatioiden tuottamaan hankintojen ympäristönäkökohtia käsittelevään aineistoon ja jakaa sitä koko hankintaryhmälle. Seuranta Vuonna 2011 seurattiin kuinka monessa Tampereen kaupungin yhteishankintojen kilpailutuksessa käytettiin jotain ympäristökriteeriä ehdottoman vaatimuksena tai vertailuperusteena. Erillishankintojen osalta vastaava seuranta käynnistyi vuoden 2012 alusta. Vastuutaho ja lisätietoja Tampereen Logistiikka Liikelaitos, hankintapäällikkö Sami Tapanainen (sami.tapanainen(a)tampere.fi, ) 52

53 5.2 KONEITTEN VUOKRAAMINEN (Konevuokraamo) Tavoite ja toimintatapa Tampereen Logistiikan konevuokraamo ja rakennustarvikevarasto tarjoavat kone- ja laitevuokrauspalvelua sekä rakennustarvikkeita kaupungin yksiköiden käyttöön. Toteutuneet toimenpiteet Vanhentuneita koneita on uusittu vuoden 2011 aikana ja hankinnoissa on huomioitu markkinoilla olevien vaihtoehtojen energiatehokkuus. Vastuutaho ja lisätietoja Tampereen Logistiikka Liikelaitos, vuokraamomestari Veikko Luukkonen 53

54 6 Kaupungin muut keskeiset energiaa käyttävät toiminnot 6.1 ENERGIANTUOTANTO Tavoite ja toimintatapa Tampereen Sähkölaitos -yhtiöiden tarkoituksena on hankkia, myydä ja siirtää sähköä, kaukolämpöä ja maakaasua kannattavasti ja energiatehokkaasti. Tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä pienentää oman tuotannon hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia vuoden 2005 tasosta sekä nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus 30 prosenttiin. Toteutuneet toimenpiteet - Voimalaitosten omakäyttösähkön määrää pienennettiin uusimalla Naistenlahti 2:n pumppukäyttöjä sekä Finlaysonin vesivoimalaitoksen kestomagneettitahtigeneraattorit. - Hankittiin Tampereelle kaksi pientuulivoimalaa - Kehitettiin Naistenlahden voimalaitoksen puunkäsittelyn logistiikkaa. - Selvitettiin puupellettivoimalan hankintaedellytyksiä. - Naistenlahti 2:n poltonhallintaa kehitettiin. - Ostettiin omaan käyttöön sähköauto (Mitsubishi i-miev). - Eräiden sähköasemien tilojen lämmitykseen hankittiin ilmalämpöpumppuja. - Sähkömittareiden etäluennan piirin saatiin liitettyä lähes kaikkien asiakkaiden sähkönkäyttöpaikat, mikä pienentää mittarinluvun hiilijalanjälkeä. - Hankittiin Ratinan pysäköintialueelle etäohjausjärjestelmä, jossa lämmitysrasioiden hallinta tapahtuu internetin kautta (etolppa). Edellä mainittujen toimenpiteiden toteutus maksoi 1,7 miljoonaa euroa vuonna Lisäksi - Puun käyttöä energiantuotannossa lisättiin. - Puusähkö lisättiin sähkönmyynnin tuotevalikoimaan. - Sähkönmyynnin asiakkaille lähetettiin raportti edellisen vuoden toteutuneesta käytöstä. - Pienasiakkaille myytävälle sähkölle hankittiin uusiutuvan energian sertifikaatti. - Sähkönjakeluverkon häviösähkö sekä osa kaukolämmön kiertoveden pumppaussähköstä hankittiin uusiutuvalla energialla tuotettuna. 54

55 - Sähkönkulutusmittareita lainattiin asiakkaille. - Energiankäytön neuvontaa annettiin asiakaspalvelutilanteissa sekä Ympäristötietokeskus Moreenian kautta. - Energiansäästöpaketteja sponsoroitiin tokaluokkalaisille. - Asiakaslehden lähettämisen ekologista jalanjälkeä pienennettiin (Itella Green). - Asiakkaita informoitiin energia- ja ympäristöasioissa messuilla (ASTA), www-sivuilla ja Naps - asiakaslehdessä. - Sähköverkon laitehankinnoissa otettiin käytönaikaiset häviöt aiempaa paremmin huomioon. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Tutkittiin ja tehtiin päätös kaukojäähdytysliiketoiminnan aloittamisesta ja solmittiin ensimmäiset toimitussopimukset (toimitukset aloitetaan ). - Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen ympäristövaikutukset arvioitiin (YVA) sekä selvitettiin laitoksen liittämistä kaukolämpöverkkoon optimoimalla pumppaussähkön kulutuksen, investointikustannusten ja johdon lämpöhäviöiden välillä. - Tutkittiin ja tehtiin päätös kausihinnoitteluun siirtymisestä vuoden 2012 alusta alkaen kaukolämmön myynnissä. Vastuutaho ja lisätietoja Riskienhallinta-asiantuntija Harri Santare, Tampereen Sähkölaitos Oy Tuotantotietoja Energian tuotanto (GWh) Sähkö (netto) Lämpö vuosi Naistenlahti Naistenlahti Lielahti Vesivoimalaitokset Lämpökeskukset Yhteensä Taulukko 22. Tampereen Sähkölaitoksen energiantuotantotiedot vuosina 2010 ja Osuutemme Suomen Hyötytuuli Oy:n tuotannosta oli 11 GWh vuonna 2011 (edellisvuonna 8 GWh). 55

56 Tampereelle ostimme vuonna 2011 itsellemme kaksi 3,7 kw:n tuulimyllyä. Niillä tuotettiin vuonna 2011 noin 6 MWh sähköä. Kaavio 28. Tampereen Sähkölaitoksen oman tuotannon energialähteiden jakauma vuosina Sähkölaitoksen käyttämiä uusiutuvia energianlähteitä ovat vesi, tuuli, puuperäiset polttoaineet ja ruokohelpi. Puulla korvataan turpeen käyttöä. Vuonna 2011 päästökaupan piirissä olevat hiilidioksidipäästöt olivat tonnia pienempiä verrattuna tilanteeseen, jossa puuta ei olisi laisinkaan käytetty. Puun käyttötavoite vuodelle 2011 ylitettiin. 56

57 6.2 PUHTAAN VEDEN TUOTTAMINEN JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY Tavoite ja toimintatapa Tampereen Vesi Liikelaitos hoitaa kaupungin vesi- ja viemärilaitostoimintaa lakien ja viranomaismääräysten mukaiset. Tampereen Vesi huolehtii puhtaan veden hankinnan, käsittelyn ja jakelun, putkistojen rakentamisen ja niiden ylläpidon, jäte-, sade- ja sulamisvesien johtamisen, viemäriverkon ylläpidon sekä jätevesien puhdistamisen. Tampereen Vesi huolehtii myös Pirkkalan vedenjakelusta ja asiakaspalvelusta. Toteutuneet toimenpiteet Vuodelle 2011 asetettujen tavoitteiden toteutuminen 1. Viinikanlahden mädättämöiden mädätyksen tehostus (jatkuu vuodelta 2008) Pyritään nostamaan kaasun tuotantoa ja sen hyötykäyttöä 5 %:lla, joka vastaa 100 MWh vuodessa. Viinikanlahden lieteprosessia parannetaan siten, että samasta lietemäärästä saadaan enemmän biokaasua: Toimenpiteinä lietteen sekoituksen uusinta, jolloin sakeampi liete viipyy kauemmin mädättämössä ja siitä saadaan paremmin biokaasua. Ensimmäinen mädättämö saneerattiin vuoden 2010 aikana. Toisen mädättämön sekoittimet on uusittu kesän 2011 aikana. Projekti jatkuu vuodelle Raholan jätevedenpuhdistamon ilmastusaltaiden ilmastusilman tuotto energiatehokkaammaksi Puhdistamon ilmastusaltaat saneerattiin Projekti jatkuu vuodelle 2012, ilmastuskompressori asennetaan alkuvuodesta. 3. Vesitornien lämmitystarpeen pienentäminen Vesitornien teknisissä tiloissa ja johtotiloissa kulkevien suurten vesiputkien eristämisellä pyritään pienentämään tilojen lämmitystarvetta. Jatkuvaa. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Tampereen Vesi toimii myös seudullisesti; Tampereella käsitellään Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan viemäriverkkojen jätevedet. Talousvettä myydään tarvittaessa Nokialle, Lempäälän, Kangasalla ja Ylöjärvelle. Seudullisia hankkeita ovat Tavase-tekopohjavesilaitos ja Pirkanmaan keskuspuhdistamo. Seuranta Tavoitteita mitataan energiankulutustietoja ja -tuottotietoja vertaamalla. Kustannukset Viinikanlahden mädättämön toiminnan tehostaminen n Vastuutaho ja lisätietoja Vastuutaho tekninen päällikkö Heikki Syrjälä, yhteyshenkilö laatujärjestelmävastaava Liisa Mustaniemi. 57

58 Kulutustiedot Vuosi Käytetty sähkö Käsitelty *) Ominaiskulutus MWh m3 kwh/m , , , , , , , , , , , ,5 *) Käsitelty vesimäärä= hankittu ja puhdistettu raakavettä. Taulukko 23. Vedenhankinnan, käsittelyn ja pumppauksen sähkönkulutus vuosina ,58 0,56 0,54 0,52 0,5 0,48 0,46 0,44 0, Toteutunut sähkön ominaiskulutus, kwh/m3 Tavoitekulutus, kwh/m3 Kaavio 29. Vedenhankinnan, käsittelyn ja pumppauksen toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

59 vuosi Ostettu sähkö Tuotettu sähkö Käytetty sähkö Käsitelty jv-määrä Ominaiskulutus MWh MWh MWh m3 kwh/m , , , , , , , , , , , ,4 Taulukko 24. Jäteveden pumppauksen ja käsittelyn sähkönenergian tuotanto ja kulutus vuosina ,6 0,5 0,4 0,3 0,2 Toteutunut sähkön ominaiskulutus, kwh/m3 Tavoitekulutus, kwh/m3 0, Kaavio 30. Jäteveden pumppauksen ja käsittelyn toteutunut sähkön ominaiskulutus ja tavoitekulutus (kwh/m3). Säästötavoite, - 9 % vuoden 2005 kulutuksesta vuonna 2016, on jaettu tasan sopimuskauden eri vuosille

60 vuosi Ostettu lämpö Tuotettu lämpö Tuotettu lämpö Käytetty lämpö Nettoenergia kaasugeneraattorilla kaasukattilalla mädätys+kiinteistö myyty sähkölaitokselle MWh MWh MWh MWh MWh Taulukko 25. Lämpöenergian tuotanto ja kulutus vuosina

61 6.3 JÄTEHUOLTO Jätehuollon järjestäminen Tampereen kaupunkiseudun kunnissa Tavoite ja toimintatapa Pirkanmaan Jätehuolto huolehtii jätelain mukaisista jätehuoltotehtävistä omistajakuntiensa alueella. Yhtiö vastaa lähinnä asumisessa syntyvästä ja siihen rinnastettavasta jätteestä. Yhtiö järjestää jätteiden keräyksen, kuljetuksen, käsittelyn ja loppusijoituksen sekä vastaa jäteneuvonnasta ja jätehuollon yleisestä kehittämisestä. Tavoitteenamme on toimia asiakkaita ja ympäristöä kuunnellen. Toimintamme keskeisiä ympäristöpäämääriä ovat: Toiminnan kehittäminen, loppusijoitettavan jätteen määrän vähentäminen (jätteen synnyn ehkäisy, ekotaseeltaan järkevän syntypaikkalajittelun lisääminen, energiahyötykäytön lisääminen), jätteenkuljetuksen päästöjen vähentäminen (kuljetustarpeen pienentäminen, hiukkaspäästöjen pienentämiseen vaikuttaminen, vahinkotilanteiden minimointi) ja jätteen teknisesti korkeatasoisen loppusijoittamisen varmistaminen. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Tampereelle rakennettavan jätteiden energiasisältöä hyödyntävän energiantuotantolaitoksen suunnittelu jatkui. Tammervoima on Pirkanmaan Jätehuollon ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöiden yhteishanke ja voimalaitoksen on tarkoitus valmistua Tarastenjärvelle Voimalaitos täydentää jätteiden materiaalikierrätystä ja energiantuotantoon ohjataan materiaalihyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet. Jätteiden energiahyötykäyttö monipuolistaa pirkanmaalaisen energiantuotannon polttoainevalikoimaa, ja samalla päästään eroon jätteiden kaatopaikkasijoittamisesta. Ilmastokuormitus vähenee, kun biohajoavat jätteet eivät enää tuota metaania kaatopaikalla. Vastuutaho ja lisätietoja Pentti Rantala, Pirkanmaan Jätehuolto Oy Jätehuollon kuljetukset Tavoite ja toimintatapa Asumisessa syntyvän ja siihen rinnastettavan jätteen kuljetukset Tampereella hoitaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy, joka kilpailuttaa jätteenkuljetukseen erikoistuneet kuljetusliikkeet erikokoisille urakka-alueille säännöllisin väliajoin. Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa jätteenkeräys lain edellyttämällä tavalla niin, että keräyksestä johtuvat ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman pienet. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Pirkanmaan Jätehuolto toimii omistajakuntiensa alueella (17 kuntaa) toteuttaen jätelaissa kunnille säädettyä tehtävää. Jätteenkeräyksen kehitysprojekteista keskeisimmät olivat hyödynnettävien jätteiden Kotiporttikeräys, jota laajennettiin Itä Tampereella sekä Pirkan Putkikeräys Oy, joka perustettiin Pirkanmaan Jätehuollon tytäryhtiöksi keräämään jätteet Vuoreksen kaupunginosasta. Seuranta Pirkan Putkikeräys Oy:n rakentaman jätteiden putkikeräysjärjestelmän rakennustyö on aikataulussa. 61

62 Vastuutaho ja lisätietoja Timo Varsala, logistiikkapäällikkö, Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Jätteiden loppukäsittely Tavoite ja toimintatapa Toteutuneet toimenpiteet Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Seuranta Vastuutaho ja lisätietoja Kulutustiedot 62

63 6.4 ATERIAHUOLTO Tavoite ja toimintatapa Tampereen Aterian tavoite oli vuonna 2011 ateriamääriin suhteutettu energiankulutuksen ja käyttösähkön säästö suurissa ravintokeskuksissa Hatanpäällä ja Koukun Helmessä. Energian- ja sähkönkulutusta onnistuttiin vähentämään tavoitellusti. Biojätteen määrää pyrittiin vähentämään kaikissa toimipisteissä, mutta tähän tavoitteeseen ei päästy. Toteutuneet toimenpiteet Tampereen Aterian tuotantoa on keskitetty alueellisiin tuotantokeittiöihin, joissa tuotantoprosessi on tehokkaampi, kuin vastaavasti useassa tuotantomäärältään pienessä keittiössä. Näin ollen suurien eräkokojen valmistus kuluttaa suhteessa vähemmän energiaa, kuin usean pienemmän erän valmistus yhteensä. Sähkönkulutuksen vähenemiseen on pyritty vaikuttamaan erillisellä ohjeistuksella, joka pitää sisällään seuraavanlaisia toimenpiteitä - astianpesukoneita pidetään päällä vain tarvittaessa - padoissa ei pidetä turhaan kansia auki - uuneissa käytetään ajastuksia, valmiita ohjelmia ja sisälämpömittareita, jolloin uuni eivät ole turhaan päällä - laitteiden turhaa käyttöä ja ruuan turhaa lämpösäilytystä on vältettävä Tuotannonohjausjärjestelmä Aromia hyödyntämällä voidaan valmistaa aterioita tarvetta vastaava määrä täsmällisillä raaka-ainemäärillä. Tällä tavalla on pyritty pienentämään biojätteen määrää. Tuotannossa syntyvää biojätteen määrää onkin saatu vähenemään, vaikka kokonaisuutena keittiöiden biojätemäärä on kasvanut. Tampereen Ateria osallistui MTT:n järjestämään FOODSPILL -tutkimushankkeeseen, jonka tarkoituksena oli selvittää ruokahävikin määrää ja vähentämiskeinoja elintarvikeketjussa. Tämän tutkimuksen kannustamana Tampereen Ateria on halunnut panostaa erityisesti tarjoiluhävikin vähentämiseen mm. tiiviillä asiakasyhteistyöllä koulujen ja päiväkotien kanssa niin, että mahdollisuus rauhalliseen ruokailuhetkeen vaikuttaisi syntyvän ruokahävikin määrään vähentävästi. Tampereen Ateria liittyi portaat Luomuun järjestelmään vuonna 2011 ja saavutti järjestelmässä asetetut tavoitteensa vuoden aikana. Vuonna 2011 Tampereen Ateria osti luomutuotteita noin kg. Reilun Kaupan tuotteiden tarjonta lisääntyi vuonna 2011 ja niiden ostojen arvo lisääntyi noin 57 % vuoteen 2010 verrattuna. Ilmastonäkökulma huomioitiin tarjoamalla kasvisateria kouluissa 6 kertaa / 6 viikossa ja päiväkodeissa 5 kertaa / 6 viikossa. Marraskuussa ( ) Tampereen kouluissa ja päiväkodeissa oli tarjolla ilmastoystävällinen lounas, jossa raaka-ainevalintoihin oli erityisesti panostettu ja ateriasta laskettiin erillinen hiilijalanjälki. Seuranta Suurissa ravintokeskuksissa Hatanpäällä ja Koukun Helmessä on seurattu kuukausitasolla energian- ja sähkönkulutusta ja biojätteen määrää suhteutettuna valmistettujen aterioiden määrään. Lisäksi biojätteen määrää seurataan jokaisessa Tampereen Aterian toimipisteessä päivittäin. Seurannasta ei aiheudu erillisiä kustannuksia. Vastuutaho ja lisätietoja Suunnittelija Kaisa Korte 63

64 7. Elinkeinot ja osaaminen Tietoja kerätään vuodesta 2012 alkaen. 64

65 8. Muut kuntalaisille ja kunnan alueella toimiville organisaatioille suunnatut toimet 8.1 RAKENTAMISEN JA ASUMISEN NEUVONTAPAVELU Tavoite ja toimintatapa Kaupungin energiatehokkuustavoitteiden ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden kannalta on ollut erittäin tärkeää, että rakennusvalvonta kehittää toimintaansa entistä enemmän rakentajia ohjaavaksi, jolloin rakentaja saa tietoa matalaenergiarakentamisen hyödyistä rakennuslupaprosessin aikana. Palvelua annetaan verkon välityksellä ja henkilökohtaisesti sähköpostitse, puhelimitse tai paikanpäällä. Rane jalkautuu erilaisiin yleisötapahtumiin ja messuille. Tampereen kaupungin asuntotoimessa myönnetään valtion energia- ja korjausavustuksia. Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, ARA, määrittää vuosittain avustuskohteet ja kuntakohtaiset määrärahaosuudet. Asuntotoimi hallinnoi kaupungin Asumisen rahastoa, josta on vuodesta 2010 myönnetty varoja tamperelaisille kohdennettuun energianeuvontaan. Vuosittain rahaa voidaan myöntää enimmillään euroa. Asuntotoimi hallinnoi kaupungin Asumisen rahastoa, josta on vuodesta 2010 myönnetty varoja tamperelaisille kohdennettuun energianeuvontaan. Vuosittain rahaa voidaan myöntää enimmillään euroa. Asuntotoimi toimii aktiivisena osana Ranen neuvontapalvelua. Toteutuneet toimenpiteet Vuoden 2011 lopulla kaupunki käynnisti energia-alan tuote- ja palveluntarjoajista riippumattoman, yleishyödyllisen neuvontapalvelun, jonka tavoitteena on kehittää rakentamista ja asumista energiatehokkaammaksi ja kestävän kehityksen periaatteita noudattavammaksi. Palvelu tarjoaa yksityishenkilöille käytännön neuvoja ja ajantasaista tietoa energiatehokkuudesta asumiseen, kodin remontointiin ja rakentamiseen. Palvelua sai vuonna 2011 kasvokkain neuvonta-aikoina, puhelimitse ja sähköpostitse. Myös Ranen kotisivuilla on runsaasti rakentamista, remontointia ja asumista koskevaa tietoa. Tampereen kaupungin Asumisen rahasto on vuosina mm. mahdollistanut kuntalaisille suunnatun rakentamisen ja asuminen neuvontapalvelu Ranen kehitystyön. Seuranta Vuonna 2011 valtion energia- ja korjausavustuksia myönnettiin Tampereella 3,7 miljoonaa euroa. Ranen toimintaan liittyvä tilastointi käynnistetään laajemmin vuonna Vastuutaho ja lisätietoja Ranen toimintaan osallistuvat kaupungin asuntotoimi, rakennusvalvonta, Palvelupiste Frenckell ja ympäristöterveys, terveyden suojelu sekä Ekokumppanit Oy. Päävastuutaho on rakennusvalvonta, lisätietoja antaa Sari Niittymäki. 65

66 8.2 KAUPUNKILAISTEN VASTUULLISEN KULUTTAMISEN NEUVONTA Tavoite ja toimintatapa Kaupunki on perustanut Ekokumppanit Oy:n, jonka tehtävänä on edistää kestävää kehitystä. Ekokumppanit järjestää tilaisuuksia ja tapahtumia, vierailee kouluissa, toimii asiantuntijana sekä koordinoi kehityshankkeita. Ympäristötietokeskus Moreenia on avoinna yleisölle ja sieltä mm. lainataan sähkönkulutusmittareita kotitalouksiin ja annetaan kotitalouksien energiankäytön neuvontaa. Toteutuneet toimenpiteet Vuonna 2011 Moreenian näyttely oli avoinna yleisölle, ympäristöneuvojat vierailivat kouluilla ja Ekokumppanit toteutti useita julkisrahoitteisia kehityshankkeita, joiden tavoitteena oli energiatehokkuuden kasvattaminen, uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen ja kuluttajien ilmastomyötäisen toiminnan juurruttaminen. Tällaisia olit mm. Tampereen seudun Ilmankos, Pirkanmaan energianeuvontaverkosto, Lähilämpöä Teiskossa, Liikkumisen ohjauskeskus ja Rakennuskulttuurin koulutus- ja neuvontakeskus. Ekokumppanit toimi asiantuntijana Tampereen kaupunkiseudun kuntien energiatehokkuus- ja ilmastotyössä. Seuranta Ekokumppanit tilastoi Moreenian asiakkaat sekä tilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistuvat henkilöt ja organisaatiot. Vuonna 2011 asiakkaita sekä osallistujia oli yhteensä noin Tilastot eivät sisällä verkkomedian käyttäjiä. Vastuutaho ja lisätietoja Ekokumppanit Oy, Suvi Holm 66

67 9. Koulutus, viestintä ja mediayhteistyö Tietoja kerätään vuodesta 2012 alkaen. 10. Sopeutumistoimet Tietoja kerätään vuodesta 2012 alkaen. 67

68 11. Energia- ja ilmastotoimien yhteyshenkilöt ja seurantaryhmä Tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien yhteyshenkilöt Joni Hakala, Tampereen aluepelastuslaitos Harri Haraholma, Hyvinvointipalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut Mika Heikkilä, Kaupunkiympäristön kehittäminen Soile Heinonen, Tammerkosken Energia Oy Sanna Huikuri, Kaupunkikehitysryhmä, kestävän kehityksen yksikkö Juha-Pekka Häyrynen, Kaupunkiympäristön kehittäminen Tommi Karo, Infra, liikennepalvelut Kalle Keinonen, Tampereen kaupunkiliikenne liikelaitos Vesa Kinttula, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pertti Koivisto, Tilakeskus liikelaitos Reijo Korhonen, VTS Kiinteistöpalvelu Oy Kaisa Korte, Tampereen Ateria Erja Koskinen, Hyvinvointipalvelut, päivähoito ja perusopetus Elli Kotakorpi, ECO2-hanke Ritva Kujansuu, Tampereen Ateria Mika Kulmala, Kaupunkiympäristön kehittäminen Jouni Kumanto, Tampereen Infra, liikennepalvelut Rauno Lehtinen, Hyvinvointipalvelut, liikuntapalvelut Jarmo Levonen, Hyvinvointipalvelut, liikuntapalvelut Liisa Mustaniemi, Tampereen Vesi liikelaitos Heikki Niemelä, Kotilinnasäätiö Mika Periviita, Joukkoliikenneyksikkö Matti Pulkkinen, Tilakeskus liikelaitos Jaakko Sallinen, Hyvinvointipalvelut, liikuntapalvelut Harri Santare, Tampereen Sähkölaitos Oy Antonia Sucksdorff, Kaupunkiympäristön kehittäminen Heikki Syrjälä, Tampereen Vesi liikelaitos Sami Tapanainen, Tampereen Logistiikka Mikko Töyrylä, Tampereen Vuokra-asunnot Sakari Uusitalo, Tilakeskus liikelaitos Tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien seurantaryhmä Kaisu Anttonen, Kaupunkikehitysryhmä Markku Kailanto, Tilakeskus liikelaitos Pertti Koivisto, Tilakeskus liikelaitos Reijo Korhonen, VTS-Kiinteistöpalvelut Reko Martti, Tampereen Logistiikka liikelaitos Mika Pekkinen, Tampereen Sähkölaitos Oy Pekka Pesonen, Tampereen Vesi liikelaitos Mika Periviita, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pentti Rantala, Pirkanmaan Jätehuolto Oy Ari Tuulentie, Tredea Oy Pauli Välimäki, Kaupunkikehitysryhmä, ECO2-hanke Suvi Holm, siht. Ekokumppanit Oy, ympäristötietokeskus Moreenia, Tampereen kaupungin energiankäytön yhteyshenkilö 68

69 12. Yhteenveto Vuosi Lämpö, GWh Sähkö, GWh Liikennepa., GWh Yhteensä, GWh Tavoite, GWh Uusiutuvat, GWh; sisältyy taulukon muihin tietoihin Päästöt (1000 t CO2-ekv) Taulukko 26. Tampereen kaupungin välittömän energian käyttö ja käytöstä aiheutuneet CO2-ekv päästöt yhteensä vuosina Tavoitteen mukaiset säästötoimenpiteet, MWh TEMiin raportoidut säästötoimenpiteet, MWh Kaavio 31. Tampereen kaupungin Kuntien energiatehokkuussopimuksen mukainen energiansäästötavoite vuonna Säästötavoite -9 % vuoden 2005 kulutuksesta on jaettu tasan sopimusvuosien kesken (siniset pylväät). Työ- ja elinkeinoministeriöön tähän mennessä raportoidut säästötoimenpiteet on esitetty punaisena pylväänä. 69

70 10 % 7 % 4 % 5 % 28 % julkisten rakennusten lämpö julkisten rakennusten sähkö asuinrakennusten lämpö asuinrakennusten sähkö 4 % TKL 27 % 15 % vesi- ja jätevesihuolto katuvalaistus autot ja työkoneet Kaavio 32. Tampereen kaupungin välittömän energiankäytön jakautuma vuonna % 4 % 5 % 5 % 6 % julkisten rakennusten lämpö 29 % julkisten rakennusten sähkö asuinrakennusten lämpö asuinrakennusten sähkö TKL 10 % vesi- ja jätevesihuolto katuvalaistus 28 % autot ja työkoneet Kaavio 33. Tampereen kaupungin välittömän energiankäytön aiheuttamien CO2-ekv.-päästöjen jakautuma vuonna

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Hankkeen johtaja Pauli Välimäki 15.2.2010 ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Mikä on ECO 2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

Lisätiedot

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI Tampereen ECO 2 hanke Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Strategia/Sitoumus Tampereen kaupunkiseudun

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu Elina Seppänen 3.10.2013 ECO2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 -HANKE Mikä on ECO2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden

Lisätiedot

KAUPUNGIN SITOUMUSTEN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA...

KAUPUNGIN SITOUMUSTEN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA... Tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien raportti 2012 Sisällysluettelo VUOSI 2012... 3 1 KAUPUNGIN SITOUMUSTEN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA... 5 1.1 SEUDULLINEN ILMASTOSTRATEGIA, KAUPUNGINJOHTAJIEN

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Tampere Fiksu kaupunki

Tampere Fiksu kaupunki Tampere Fiksu kaupunki Ytimessä energia- ja ekotehokkuus 5.2.2014 Jari Jokinen Tampereen kaupunki Sisältö Ekotehokkuus kaupunkitasolla Energiaratkaisut kaupunkitasolla INKA ja referenssiympäristöt X.X.2012

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Liikenne osana Tampereen ilmasto- ja energiatehokkuustyötä Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Miten yhdistetään kaupungin kasvu ja ekotehokkuus? Haaste 1: Tampereelle tulee 45 000

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Kuntien ilmastokampanjan juhlatapaaminen 14.11.2017 Johanna Kentala-Lehtonen, Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki, kaupunkikehitys Smart City Fiksu kaupunki All Bright! Kaupunkien

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

Hinku-kunta esimerkkejä. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä

Hinku-kunta esimerkkejä. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä Hinku-kunta esimerkkejä Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä 23.11.2017 Hinku-kriteerit Hinku-kunnaksi ryhtyminen edellyttää Hinku-kriteerien täyttymistä. Hinkukriteerit on laatinut Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunta Laajapohjainen toimikunta energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiden

Lisätiedot

Lahti kestävän kehityksen edelläkävijä?

Lahti kestävän kehityksen edelläkävijä? Lahti kestävän kehityksen edelläkävijä? 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka, elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma Energiatehokkuussopimus

Toimintasuunnitelma Energiatehokkuussopimus Toimintasuunnitelma Energiatehokkuussopimus 2017-2025 Joensuun kaupunki xx.11.2017 Toiminnan tausta ja organisointi Joensuun kaupunki on liittynyt kunta-alan energiatehokkuussopimukseen vuosille 2017 2025.

Lisätiedot

ECO2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020

ECO2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Tampereen kaupungin ECO 2 -hanke Pauli Välimäki 12.5.2011 ECO2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Mikä on ECO2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra tukee käynnistysvaiheessa

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Ilmastovaikutusten arviointi Kuntien 7. Ilmastokonferenssi Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 9.5.2014 T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Pohjoinen suuralue

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Kunta-alan energiatehokkuussopimus

Kunta-alan energiatehokkuussopimus 1 Kunta-alan energiatehokkuussopimus 2017-2025 Lähtökohdat Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa.

Lisätiedot

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Liittymistilanne Energiatehokkuussopimusten energiapalveluiden toimenpideohjelmaan voivat liittyä kaikki kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä loppukäyttäjille

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

VUOSI 2013... 4 1 KAUPUNGIN SITOUMUSTEN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA... 6 2 HANKINNAT JA LAITTEIDEN VUOKRAUS...17

VUOSI 2013... 4 1 KAUPUNGIN SITOUMUSTEN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA... 6 2 HANKINNAT JA LAITTEIDEN VUOKRAUS...17 Tampereen kaupungin energia- ja ilmastotoimien raportti 2013 VUOSI 2013... 4 1 KAUPUNGIN SITOUMUSTEN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA... 6 1.1 SEUDULLINEN ILMASTOSTRATEGIA, KAUPUNGINJOHTAJIEN YLEISKOKOUS JA KUNTA-ALAN

Lisätiedot

RESCA Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit. Jari Jokinen 11.2.2013

RESCA Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit. Jari Jokinen 11.2.2013 RESCA Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit Jari Jokinen 11.2.2013 ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Mikä on ECO 2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden

Lisätiedot

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 2 Päästöjen hillintäsuunnitelma vuodelle 2017 Useita toimintaa ohjaavia toimenpiteitä mm.: Ilmasto-ohjelman päivitys Kestävän energiankäytön toimenpideohjelman

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 18.05.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 42 Teknisen lautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta 2016-2020 Valmistelijat / lisätiedot: Timo Virtanen, puh. 050 360 3292 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 209 Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

LIITE 1: Toimintasuunnitelma

LIITE 1: Toimintasuunnitelma LIITE 1: Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelman avulla täsmennetään edellä joukkoliikenteen energiatehokkuussopimuksessa esitettyjä tavoitteita. Toimintasuunnitelman painopisteiden valinnassa ja yksittäisten

Lisätiedot

Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska

Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsingin päästötavoite kiristyy Helsingin kokonaispäästötavoite tiukentunut jatkuvasti 0 % 1990-2010 (2002) -20 % 1990-2020 (2008) -30

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %

Lisätiedot

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet 7. Selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 8. Tuetaan kuntien ja valtion

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet Pariisin

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Energia- ja ilmastostrategia ja Kaisu EU:n komissio antoi ehdotuksensa eri

Lisätiedot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,

Lisätiedot

RESCA. Tampere 23.9.2013

RESCA. Tampere 23.9.2013 RESCA Tampere 23.9.2013 RESCA-TAMPERE PILOTTIKOHTEET Aurinkoenergiapilotissa on mukana viisi partneria: Sähkölaitos, Tilakeskus, Technopolis, Skanska ja Verte Oy. Kämmenniemen pilotti (koulu ja päiväkoti

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

Lahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi TAPRE

Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi TAPRE Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari 23.3.2011 Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi TAPRE Teuvo Aro, AX-Suunnittelu AX-SUUNNITTELU Perustettu 1993 LVI TUTKIMUKSET

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA Motivan HANKINTAPALVELU KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU-

Lisätiedot

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2 Liittymistilanne Vuoden 2 loppuun mennessä muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 27 yritystä, jotka koostuvat raportoivasta

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiantuotannon toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 34 yritystä, jotka koostuvat 21 raportoivasta

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä elintarviketeollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 33 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9. Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija

Lisätiedot

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla Puhdasta raideliikennettä Tiivistyvässä kaupungissa tarvitaan tehokas liikennejärjestelmä, joka liikuttaa suuria ihmisjoukkoja ympäristöä kuormittamatta. Helsingin

Lisätiedot

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 2 Liikenteen tavoitteet/keinot

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Seuranta ja raportointi

Seuranta ja raportointi Seuranta ja raportointi Kuntayhdyshenkilöpäivät 2017 8.-9.2017 Saara Elväs Esityksen sisältö Miksi raportoidaan Raportointiaikataulu Vastuuhenkilöt ja käyttöoikeudet Raportoinnin toteutus ja sisältö Palautetieto

Lisätiedot

Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska

Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet Petteri Huuska Sähkönkulutuksen vähentäminen -tavoitteet Tavoite 1. Kotitalouksien sähkönkulutus pienenee 10 prosenttia asukasta kohti verrattuna

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy TETS Vuosiraportointi 2011 Tuloksia TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy Esityksen sisältö Raportointi, energiankäyttö, säästöt, takaisinmaksuaika Vertailu säästötavoitteeseen Vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1 Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmann tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimenpideohjelmaan oli liittynytt yhteensä

Lisätiedot