TERVEYDENHOITAJA ERITYISLAPSEN PERHEEN TUKENA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYDENHOITAJA ERITYISLAPSEN PERHEEN TUKENA"

Transkriptio

1 TERVEYDENHOITAJA ERITYISLAPSEN PERHEEN TUKENA Mielenkiinnon kohteena XXY-pojat Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Lahdensivu Helena Lauer

2 OPINNÄYTETYÖ Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna Työn nimi Terveydenhoitaja erityislapsen perheen tukena - mielenkiinnon kohteena XXY-pojat Tekijä Helena Lauer Ohjaava opettaja Päivi Sanerma Hyväksytty Hyväksyjä

3 TIIVISTELMÄ LAHDENSIVU Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja Tekijä Helena Lauer Vuosi 2011 Työn nimi Terveydenhoitaja erityislapsen perheen tukena mielenkiinnon kohteena XXY-pojat TIIVISTELMÄ Kiinnostuin Klinefelterin oireyhtymästä törmättyäni siihen opintoihini liittyvässä työharjoittelussa. Halusin tietää aiheesta lisää. Tulevana terveydenhoitajana oli luonnollista lähestyä aihetta terveydenhoitajan näkökulmasta. Koska tarkasteltava ryhmä oli suppea, tarkastelin aihetta myös yleisemmällä tasolla erityislapsen kohtaamisena terveydenhuollossa. Sain yhteistyökumppaniksi Äksyt Ry:n joka on Klinefelter-, Jacobsin- ja XXXoireyhtymän tukiyhdistys, toimialueena koko maa. Työni tarkoitus oli selvittää, minkälaista tukea ja tietoa XXY-perheet olivat saaneet terveydenhoitajiltaan ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä ja mitä he sen lisäksi kokivat tarvitsevansa. Halusin myös kysyä vanhemmilta poikien terveydestä ja voinnista yleisemmin. Näitä tietoja voi osin soveltaa muihinkin erityislapsiin. Sain yhdistyksen kautta vastaamaan halukkaiden perheiden yhteystiedot. Yksitoista perhettä vastasi kyselyyn. Tutkimustapa oli kvalitatiivinen eli laadullinen ja vastausten analysointitapana oli induktiivinen sisällön analyysi. Vastauksista selvisi, että saatu tuki ja tieto koettiin pääasiassa vähäiseksi. Ääritapauksissa kromosomipoikkeavuuden puheeksi ottoa oli vältelty. Vanhemmat kokivat raskaaksi ammattilaisten tiedon vähäisyyden aiheesta. Monesti vanhemmat saivat kertoa tietoa oireyhtymästä eikä päinvastoin. Terveydenhoitajien pitää rohkeasti ottaa puheeksi erityislasten perheiden arjen haasteet ja olla yhteyshenkilönä eri toimijoiden välillä. Erityislasten perheet tarvitsevat enemmän vastaanottoaikaa ja heidän asioihinsa pitää perehtyä hyvin jo ennen tapaamista. Teen työni pohjalta tulostuskelpoisen tietopaketin XXY-pojista ja heidän tarpeistaan terveydenhuollon ammattilaisten suuntaan. Tietopaketti löytyy kesäkuusta 2011 lähtien Äksyt Ry:n kotisivuilta. Avainsanat Terveydenhoitaja, tuki, XXY, Klinefelterin oireyhtymä Sivut 28 s, + liitteet 18 s.

4 ABSTRACT Hämeenlinna Degree Programme in Nursing Public health nursing Author Helena Lauer Year 2011 Subject of Bachelor s thesis Public health nurse as a support for a family with a child with special needs- focus on XXY-boys ABSTRACT The author of the thesis first became interested in Klinefelter syndrome when coming across it during a study related to practical training. An interest in the topic grew. As a future public health nurse it was natural to approach the topic from a viewpoint of a public health nurse. Because the group observed was concise, the topic was examined in a broader sense, discussing how to face children with special needs in health care situations. Äksyt Ry, the support association for Klinefelter-, Jacobs- and XXX-syndromes, offered their help with the research. The objective was to examine what kind of support and information XXYfamilies had gotten from their public health nurses and other health care professionals, and what else did the families feel they would need. The parents were asked about their sons health in general. This information can partly be applied to other children with special needs as well. The contact information of the families who would participate in the inquiry was received from the support association. Eleven families took part in the study. The research method was qualitative, construed with inductive content analysis. The research revealed that the support and information the families had received was scarce. In a few cases discussing about the chromosome abnormalities had been evaded. Parents felt uncomfortable about how little the professionals knew about the topic. On the contrary, often the parents had to tell more about the syndrome to the professionals. Public health nurses need to dare to bring up the issues the families of children with special needs may face and work as a contact person between different parties involved. These families need more time on the appointments and the meetings should be properly prepared beforehand. A printable information leaflet about the XXY-boys and how they could be better helped by the health care professional, based on my research will be created. This leaflet can be found from the website of Äksyt Ry from the beginning of June Keywords Public health nurse, support, XXY, Klinefelter s syndrome Pages 28 p + appendices 18 p.

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TERVEYDENHOITAJA Vuorovaikutus asiakkaan ja terveydenhoitajan välillä Tuki Asiantuntijuus terveydenhoitotyössä Oppimisen ongelmat ja niiden puheeksi otto neuvolassa NEUVOLAT Äitiysneuvolat Lastenneuvolat Kouluterveydenhuolto XXY-POIKA ELI KLINEFELTERIN OIREYHTYMÄ POIKALAPSELLA GEENIT JA KROMOSOMIT Kromosomimuutokset Klinefelterin oireyhtymä MURROSIKÄ JA AIKUISUUS Fertiliteetti Sairaudet Hormonikorvaushoito Hypogonadismin hoito ja seuranta Lapsettomuuden hoito ETIIKKA JA KROMOSOMITUTKIMUS TUKITOIMET ERITYISLAPSILLE JA HEIDÄN PERHEILLEEN OPINNÄYTETYÖN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET OPINNÄYTETYÖN TIEDONHANKINTAMENETELMÄT SEKÄ ANALYYSI Aineiston keruu Sisällön analyysi OPINNÄYTETYÖN TULOKSET Tuki ja tuen tarve ensitiedon jälkeen Tiedon tarve terveydenhuollon ammattilaisilta Vertaistuki ja tukitoimet Vanhemmat kertovat omin sanoin XXY-pojan terveys ja hyvinvointi TULOSTEN JA TYÖN ARVIOINTI JATKOTUTKIMUSEHDOTUKSIA... 27

6 14 AMMATILLINEN KASVU LÄHTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Saatekirje Kysymykset Muistutuskirje

7 1 JOHDANTO XXY-poikia syntyy Suomessa noin 50 vuodessa. Kaikista neuvolassa käyvistä lapsista he ovat marginaalinen ryhmä. Vain osa XXYkromosomiston omaavista on saanut diagnoosin. Aikainen diagnoosi auttaisi tukitoimien oikea-aikaisessa kohdentamisessa ja myöhemmässä syrjäytymisen ehkäisyssä. Mitä enemmän terveydenhuollon henkilöstöllä on tietoa Klinefelterin oireyhtymästä, sitä useampiin diagnooseihin päästään. Opinnäytetyöni lähti etenemään kiinnostuksestani Klinefelterin oireyhtymää kohtaan. Etsin ensin tietoa oireyhtymästä, sitten lähdin tarkastelemaan aihetta terveydenhoitajatyön ja neuvolatyön kautta ja laajensin sitä erityislapsen kohtaamiseen terveydenhoitajan työssä. Yhteistyökumppaniltani Äksyt Ry:ltä sain kyselyyni vastaajiksi XXYpoikien perheitä. Tutkimuskysymyksiksi nousivat terveydenhoitajilta saatu ja toivottu tuki ja tieto. Kysyin perheiltä myös XXY-poikien terveydestä ja voinnista sekä vertaistuen saatavuudesta ja merkityksestä. Vastauksista kertyi hyvin materiaalia joita työni loppupuolella käyn läpi. Opinnäytetyöni on kaksivaiheinen ja koostuu kahdesta opinnäytetyöstä: sairaanhoitajatutkintoon liittyvä opinnäytetyö ja terveydenhoitajatutkintoon liittyvä opinnäytetyö eli terveydenhoitotyön kehittämistehtävä. 2 TERVEYDENHOITAJA Terveydenhoitaja määritellään hoitotyön, erityisesti terveydenhoitotyön, terveyden edistämisen ja kansanterveystyön asiantuntijaksi ihmisten elämänkulun eri vaiheissa. Terveydenhoitotyö on yksilöiden, perheiden, väestön, ympäristön sekä työ- ja muiden yhteisöjen terveyttä edistävää ja ylläpitävää sekä sairauksia ehkäisevää työtä, jolla pyritään vahvistamaan asiakkaiden voimavaroja ja itsehoitoa. Terveydenhoitajatyön näkökulma on preventiivinen ja promotiivinen eli terveyttä rakentava ja terveyden edellytyksiä luova ja tukeva toiminta. (Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL Ry 2008, 6.) Terveydenhoitaja johtaa ja arvioi näyttöön perustuvaa terveydenhoitajatyötä ja vastaa tutkittuun tietoon ja näyttöön perustuvasta terveydenhoitajatyön laadusta ja sen kehittämisestä. Tällöin korostuu kriittinen ajattelu, vastuullisuus ja itsenäinen päätöksenteko. Terveydenhoitajan toimintaa ohjaavat terveydenhoitajatyön arvot ja eettiset periaatteet sekä Suomen terveyspoliittiset linjaukset kuten myös voimassa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö. (Suomen terveydenhoitajaliitto STHL Ry 2008, 6) 1

8 2.1 Vuorovaikutus asiakkaan ja terveydenhoitajan välillä Terveydenhoitaja voi käyttää ratkaisu- ja voimavarakeskeistä näkökulmaa vuorovaikutuksessa. Näkökulmassa on tärkeää, että ihminen tulee kohdatuksi ja kuulluksi ja häntä autetaan löytämään ratkaisuja ja voimavaroja, resursseja ja voimanlähteitä omassa elämäntilanteessaan. (Vilen ym ) Vuorovaikutuksessa viestintä voi olla sanatonta ja sanallista. Tavoitteena on kuitenkin saavuttaa yhteisymmärrys, joten viestinnän selkeyteen ja yksiselitteisyyteen on kiinnitettävä huomiota. Sanatonta viestintää ovat eleet, ilmeet, teot ja kehon kieli. Se pyrkii tukemaan, painottamaan, täydentämään, kumoamaan tai korvaamaan kokonaan sanallista viestintää. Viestinnän tulisi olla vuorovaikutteista eli kaksisuuntaista, jolloin voidaan myös puhua yhteistyöstä. Toimivan suhteen edellytyksenä on, että henkilöt kunnioittavat toistensa asiantuntemusta. (Kyngäs ym. 2007, ) Kuulluksi tulemisen ja välittämisen kokeminen on erityisen tärkeä sellaiselle vanhemmalle, jolla on vaikealta tuntuvassa elämäntilanteessa vain vähän muita tuen lähteitä neuvolan lisäksi. (Lastenneuvolaopas 2004, 105. Sosiaali- ja terveysministeriö) 2.2 Tuki Luottamuksen syntyminen vaatii aikaa ja joustavuutta. Kun perhe on valmis hakemaan apua, on sen tarpeeseen vastattava välittömästi. Terveydenhoitaja tarvitsee sekä päätä että sydäntä, keskustelu ja kuuntelu ovat tärkeimmät auttamismenetelmät. Myönteisyys, voimavarakeskeisyys sekä tulevaisuuteen suuntaaminen ovat tärkeitä niin perheen kuin terveydenhoitajankin jaksamisen kannalta. (Honkanen 2008, 325) Huoliperheiden tukemisen keskeiset sisältöalueet löytyvät perheen kehityksen tukemisesta, vanhemmuuden tukemisesta sekä konkreettisesta ohjauksesta lapsen hoidossa ja perheen arjessa. (Honkanen 2008, 325) Onnistunut ja asiakasta tukeva vuorovaikutus ei kuitenkaan voi toteutua millään menetelmällä, ellei asiakas koe tulleensa kuulluksi ja huomioiduksi oman elämänsä asiantuntijana. (Honkanen & Mellin, 2008, 106). Perheen hoitamisen tavoitteena on tukea sen omia voimavaroja. Perheen kielellä keskusteleva, yhdessä asioita pohtiva, kuunteleva ja kysymyksiin vastaava asennoituminen merkitsee neuvottelukumppanuutta. Olennaista on perheen ratkaisujen kunnioittaminen. (Åstedt-Kurki ym. 2008, ) 2.3 Asiantuntijuus terveydenhoitotyössä Asiantuntijuus-käsite on lähellä ammattitaidon käsitettä, mutta asiantuntijuus käsitteenä ei rajaudu vain johonkin tiettyyn ammattiin. Asiantuntija voi käyttää laajemmin osaamistaan kuin ammatti edellyttää. Työssä tarvit- 2

9 tava asiantuntijuus kehittyy koulutuksen lisäksi työntekijän ja työtehtävien välisen suhteen pohjalta. (Haarala ym. 2008, 28). Asiantuntija osaa työssään käyttää, löytää ja rajata esiin tulevia kysymyksiä ja etsiä niihin tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja. Asiantuntijalla on ammattiin ja työtehtäviin tarvittavaa tietoa ja taitoa, ja hän tuntee omaan alaansa liittyvät työprosessit ja työympäristön. Asiantuntija löytää omaan alaansa kuuluvat ongelmat, pystyy rajaamaan ja määrittelemään ne sekä etsimään niihin ratkaisuja. Asiantuntijuuttaan kehittävä ammattilainen tarkastelee kokemuksiaan kriittisesti. Asiantuntijuus kehittyy myös ammattilaisen ja työtehtävien välisen suhteen pohjalta. Asiantuntijuus vaatii jatkuvaa kasvua ja kehittymistä. (Janhonen & Vanhanen-Nuutinen 2005, 15, 17.) Terveydenhoitajan ammattikuvan mukaan terveydenhoitajan ammatillisen kehityksen edellytyksenä on, että terveydenhoitaja tuntee oman ammattikuvansa, oivaltaa oman persoonallisuutensa ja ammatillisuuden merkityksen työssä. Hän muistaa myös kehittää jatkuvasti ammattitaitoaan väestön terveydentilan pohjalta. Ammatillisuudella tarkoitetaan tutkittuun tietoon perustuvaa toimintaa, joka edellyttää korkeaa eettistä vastuuta, työmoraalia, ammatin rajojen tuntemista ja vastuuta ammattinsa kehittämisestä. (Haarala ym. 2008, 23.) Jokainen terveydenhuollon ammattilainen on vastuussa oman ammattinsa kehittämisestä ja terveydenhuollon toimivuudesta. (Haarala ym. 2008, 38). 2.4 Oppimisen ongelmat ja niiden puheeksi otto neuvolassa Erityisvaikeudet jaotellaan vaikeuksiksi puheen, tarkkaavaisuuden, hahmotuksen, motoriikan, käytöksen ja sopeutumisen, kontaktikyvyn ja oman toiminnan ohjauksen alueella. Motoriseen kömpelyyteen voi liittyä vaikeuksia oppimisen eri alueilla. Samoin esim. kielelliset häiriöt ovat jaettavissa alaryhmiin. (Lastenneuvolaopas 2004, 223, Sosiaali- ja terveysministeriö) Erityisvaikeudet johtuvat aivojen toimintahäiriöstä. Tietoa on edelleen liian vähän siitä, pystytäänkö erityisvaikeuksien taustatekijöihin vaikuttamaan. Silti tilannetta voidaan kuitenkin auttaa monin tavoin. Erityisesti sekundaaristen haittojen syntyminen voidaan estää. Täydellisyyttä tavoittelevassa yhteiskunnassamme toiminnallisesta haitasta kehittyy helposti sosiaalinen haitta, joka lopulta voi vaikutta lapsen kokonaispersoonallisuuden kehittymiseen. Oppimishäiriöitä pidetäänkin riskitekijänä syrjäytymiskehitykselle. ( Lastenneuvolaopas 2004, 223, Sosiaali- ja terveysministeriö.) Lapsen käytöshäiriöt, kehitysviiveet ja mielenterveysongelmat koetaan usein vaikeaksi keskustelun aiheeksi neuvolassa. Avoin, luottamuksellinen ja kunnioittava keskusteluyhteys vanhempien ja ammattilaisten välillä on tärkeää. Ilman keskinäistä luottamusta ei voida käydä keskusteluja aroista asioista. On tilanteita, joissa vanhemmat eivät syystä tai toisesta halua tai kykene näkemään ongelmaa, joka on ammattilaisten mielestä ilmeinen. Näissä tilanteissa työntekijän kannattaa neuvotella oman työryhmänsä 3

10 kanssa, ja pyytää toista arviota tilanteesta. Vanhempien valmiutta yhteistyöhön kannattaa odottaa, sillä niin kauan kuin lapsi asuu heidän kanssaan, vanhemmat ovat lapsen elämän tärkeimmät vaikuttajat. Usein auttaa, kun vanhemmille kerrotaan avoimesti, minkälaisia jatkotutkimuksia suunnitellaan, sekä minkälaisia hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksia tutkimusten kautta voi aueta. (Lastenneuvolaopas 2004, , Sosiaali- ja terveysministeriö.) Kokonaisvastuulla tarkoitetaan paitsi lapsen sairaanhoidon sekä erilaisten tutkivien ja kuntouttavien tahojen, kehitysvammaneuvolan, päivähoidon yms. koordinointia, sairaan lapsen sosiaaliturvan varmistamista ja moniammatillisiin neuvotteluihin osallistumista myös lapsen terveen kehityksen, kasvatuksen ja perheen vuorovaikutussuhteiden sekä vanhempien jaksamisen tukemista. (Lastenneuvolaopas 2004, 216, Sosiaali- ja terveysministeriö.) 3 NEUVOLAT Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa neuvolatoiminnan kehittämistä. Kunnat vastaavat neuvolapalvelujen järjestämisestä. (Sosiaali- ja terveysministeriö, neuvolat.) Lapsen edun toteutuminen edellyttää neuvolalta lapsilähtöistä työotetta. Lapsen hyvinvointi riippuu koko perheen tilasta, erityisesti vanhempien välisestä suhteesta ja vanhemmuuden laadusta, minkä vuoksi niin isät, äidit kuin lapsetkin ovat kaikki neuvolan asiakkaita. Neuvolan toiminnan lähtökohtana pidetäänkin perheen jäsenten omaa asiantuntijuutta perhettään koskevissa asioissa. (Lastenneuvolaopas Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, 22.) Neuvolakäynnillä terveydenhoitajan on tärkeää osoittaa aitoa kiinnostusta lapsen, vanhemman ja perheen hyvinvointiin. Kohtaamisen tulisi olla avointa ja keskustelevaa. Jokaisella käyntikerralla kysytään mahdollisia huolia ja lähtökohtana tulisi olla vanhempien tarpeet ja voimavarat. (Lastenneuvolaopas Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, ) 3.1 Äitiysneuvolat Äitiysneuvolan tehtävänä on edistää raskaana olevan naisen, sikiön ja vastasyntyneen lapsen ja koko lasta odottavan perheen terveyttä ja hyvinvointia. Neuvolan tuki suunnataan koko perheelle. Huomiota kiinnitetään parisuhteeseen ja vanhemmuuteen, johon olennaisena osana kuuluu isän rooli ja vastuu vanhempana. Terveydenhoitaja tekee kotikäynnin ennen tai jälkeen synnytyksen ja tarvittaessa muulloinkin. Vanhempia tuetaan myös vanhempainryhmien avulla. Neuvola tukee vanhempia varustautumaan vanhemmuuteen ja lapsen tuomiin muutoksiin perheessä. Neuvola edistää terveellisiä elintapoja. (Sosiaali- ja terveysministeriö, äitiysneuvolat.) Äidille tarjotaan normaalisti sujuvan odotuksen aikana neuvolassa yhdestätoista viiteentoista tarkastusta terveydenhoitajan sekä lääkärin vastaan- 4

11 otolla. Neuvolatoimintaa säätelevän asetuksen mukaan odotusaikana järjestetään yksi laaja terveystarkastus, jossa arvioidaan molempien vanhempien hyvinvointia sekä tuen tarpeita. Käynneillä seurataan raskauden etenemistä, ja pulmien ilmetessä äiti lähetetään jatkohoitoon. Äidille tarjotaan mahdollisuus valtakunnallisen seulontaohjelman mukaisiin raskauden aikaisiin sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulontoihin. (Sosiaali- ja terveysministeriö, äitiysneuvolat.) 3.2 Lastenneuvolat Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten, heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Siellä tuetaan vanhempia turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa ja lapsen hyvässä huolenpidossa sekä parisuhteen vaalimisessa. Lisäksi neuvolassa kehitetään lapsen kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyttä. (Sosiaali- ja terveysministeriö, lastenneuvolat.) Neuvolan tehtäviin kuuluu myös synnynnäisten tai lapsuusiällä ilmenevien sairauksien, vaurioiden sekä kehitysvammaisuuden toteaminen. Jos lapsen kasvussa tai kehityksessä todetaan häiriöitä tai poikkeavuutta, lapsi lähetetään jatkotutkimuksiin: erityistyöntekijöiden, psykologin, sosiaalityöntekijän lääkintävoimistelijan tai puheterapeutin luo. (Palveluopas erityislasten perheille, 13.) Neuvolatoimintaa säätelevän asetuksen mukaan neuvolassa järjestetään alle kouluikäisille vähintään 15 määräaikaistarkastusta, joista viisi tekee lääkäri yhdessä terveydenhoitajan kanssa. Näistä kolme on nk. laajaa terveystarkastusta, jossa arvioidaan koko perheen hyvinvointia ja vanhempien tuen tarpeita. Yli puolet tarkastuksista tehdään alle 1-vuotiaille. Ylimääräisiä tarkastuksia ehdotetaan tarpeen mukaan. Merkittävä osa tapaamisten sisällöstä koostuu perheen tarpeiden ja lapsen kehitysvaiheen mukaisesta terveysneuvonnasta. Lapsi saa neuvolassa rokotusohjelman mukaiset rokotukset. (Sosiaali- ja terveysministeriö, lastenneuvolat.) 3.3 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset. Ensimmäisen, viidennen ja kahdeksannen luokan terveystarkastukset ovat laajoja. Laajan terveystarkastuksen tekevät terveydenhoitaja ja lääkäri yhteistyössä. (Sosiaali- ja terveysministeriö, kouluterveydenhuolto.) Oppilaan laajaan terveystarkastukseen sisältyy vanhempien kuuleminen sekä tarvittaessa opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa. Laajassa terveystarkastuksessa arvioidaan oppilaan ja vanhempien hyvinvointia. Vanhemmat ovat tervetulleita kaikkiin terveystarkastuksiin. Terveystarkastukseen sisältyy aina yksilöllinen terveysneuvonta. Kouluterveydenhuollossa on tunnistettava oppilaan ja hänen perheensä erityisen tuen tarve 5

12 ja pyrittävä järjestämään tarvittava tuki mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. (Sosiaali- ja terveysministeriö, kouluterveydenhuolto.) 4 XXY-POIKA ELI KLINEFELTERIN OIREYHTYMÄ POIKALAPSELLA Opinnäytetyössäni tutustun erityislapsen tukemiseen neuvolatyön puitteissa sekä Klinefelterin oireyhtymään. Esimerkinomainen XXY-poika terveydenhuollon asiakkaana voisi olla seuraavanlainen. Tieto poikkeavasta kromosomistosta voidaan saada ennen syntymää istukkatutkimuksen tai lapsivesitutkimuksen tuloksista. Tieto voidaan saada myös vasta myöhemmin, esim. neljävuotiaana viivästyneen kehityksen tai puheen tuottamisen häiriöselvitysten yhteydessä. Tiedon saanti on perheelle kriisi, ja tässä kriisissä terveydenhoitaja voi olla perheen kuuntelija, tukija ja informaation antaja. Tieto voi myös tulla esikoulussa tai koulussa esiintyneiden oppimisen ja käytöksen ongelmien selvittelyn tuloksena. Poikkeavaan kromosomistoon liittyy kohonnut riski ADHD ongelmaan. Tieto voi tulla myös myöhemmin, viivästyneen murrosikäkehityksen seurauksena tai laajan kahdeksannen luokan terveystarkastuksen yhteydessä heränneestä epäilystä. Tieto poikkeavasta kromosomistosta voi tulla miehelle vasta aikuisiässä, lapsettomuushoitojen yhteydessä. Suurin osa XXY-kromosomistoa kantavista pojista/miehistä ei saa koskaan selville kantajuuttaan. Lapsena XXY-poikia yleisesti kuvataan helpoiksi, he ovat enemmänkin kanssakäymisestä vetäytyviä kuin toisivat itseään esiin. Tästä poikkeuksena ADHD henkilöt. XXY-pojat saattavat olla keskivertoa kömpelömpiä ja puheen kehityksessä saattaa olla viivästymää. Älyllinen kehitys on normaali tai lähes normaali, mutta heitä saattaa leimata toimintojen hitaus. Pituuskasvussa he ovat edellä muita jo 6-7-vuotiaana. Esimerkkipoikamme saattaa koulussa olla vetäytyvä uneksija, jota ei kiinnosta urheilu tai kilpaileminen. Opettaja saattaa luulla häntä laiskaksi, vaikka hän tarvitsisi motivointia, hyvää palautetta ja tukiopetusta. Aikuisuuden kynnyksellä hänellä saattaa olla identiteettiongelmia ja masennusta, mutta aikuistuttuaan hän elää luultavasti aivan tyydyttävää arkea. 5 GEENIT JA KROMOSOMIT Ihmiskeho muodostuu miljoonista soluista. Useimmat solut sisältävät ihmisen koko geenistön. Geenejä on tuhansia, ja ne ohjaavat kaikkia elimistömme toimintoja. Geenit määräävät monia piirteitämme, kuten veriryhmän, silmien värin, ja pituuden. Geenit sijaitsevat kromosomeissa. Kromosomit ovat rihmamaisia rakenteita solun tumassa. Ihmisen lähes kaikis- 6

13 sa soluissa on tavallisesti 46 kromosomia. Perimme 23 kromosomia molemmilta vanhemmiltamme. Kromosomeja on siis 23 paria. Kromosomit muodostuvat geeneistä, ja perimme useimpia geenejä kaksin kappalein, yhden kummaltakin vanhemmalta. Tämän vuoksi meiltä löytyy molempien vanhempiemme piirteitä. Geenit ja kromosomit muodostuvat kemiallisesta yhdisteestä, deoksiribonukleiinihaposta eli DNA:sta. (Väestöliitto 2008, 2.) Kromosomit 1-22 ovat samanlaiset miehillä ja naisilla (kuva1). Näitä kromosomeja kutsutaankin autosomeiksi. Kromosomipari 23 muodostuu sukupuolikromosomeista, ja sukupuolet eroavat toisistaan tämän parin perusteella. Sukupuolikromosomeja on kaksi erilaista, X ja Y. Naisilla on normaalisti kaksi X-kromosomia (XX). Naisen toinen X-kromosomi periytyy äidiltä ja toinen isältä. Miehillä on puolestaan normaalisti yksi X- ja yksi Y-kromosomi (XY). Miehen X-kromosomi periytyy äidiltä ja Y- kromosomi isältä. (Väestöliitto 2008, 3.) 5.1 Kromosomimuutokset On tärkeää, että kromosomimateriaalia on oikea määrä ja että se on oikeassa järjestyksessä, sillä geenit sijaitsevat kromosomeissa, ja ne käsittävät elimistön toimintaohjeet. Kromosomien lukumäärän, koon tai rakenteen muutos muuttaa kromosomimateriaalin sisältämän tiedon määrää tai järjestystä. Muutos tämän tiedon järjestyksessä tai määrässä voi aiheuttaa syntyvälle lapselle terveysongelmia, kehitysviiveen tai oppimisvaikeuksia. (Väestöliitto 2008, 4.) Kromosomitestillä voidaan tarkastaa, onko yksilö kromosomimuutoksen kantaja. Tutkimus tehdään verinäytteen avulla. Laboratoriossa verinäytteen soluista selvitetään henkilön kromosomiston rakenne eli karyotyyppi. Myös raskaudenaikaisilla elinsikiödiagnostisilla tutkimuksilla (istukkanäyte, lapsivesipunktio) voidaan ottaa selville syntymättömän lapsen kromosomiston rakenne. (Väestöliitto 2008, 7.) 7

14 Kuva 1 Miehen kromosomisto. Viimeinen kromosomipari on XY. Kuva Väestöliitto, s. 4 Kromosomimuutokset 2008 Kuva 2 XXY-miehen kromosomisto. kuva: Wikipedia 8

15 5.2 Klinefelterin oireyhtymä Oireyhtymän kuvasi Harry Klinefelter v. 1942, mutta ilmiön kromosomitausta löydettiin vasta vuonna Myöhemmin löydettiin myös harvinaiset 48,XXYY-, 48,XXXY- ja 49,XXXXY-oireyhtymät sekä XY/XXYmosaikismi, jotka luetaan Klinefelterin oireyhtymän muunnelmiksi. Karyotyypin 47, XXY osuus on ollut prosenttia kaikista Klinefeltertapauksista. Mosaikismia (46XY/47,XXY ja 48,XXYY) on todettu noin kymmenellä prosentilla tapauksista. Valtaosalla XXY-miehistä ei havaita varsinaista oireyhtymää lainkaan. (Kehitysvammahuollon tietopankki) Sen tähden usein puhutaan mieluummin XXY-pojista kuin Klinefelterin oireyhtymästä. (Saha, n.d.) XXY-kromosomisto miespuolisella henkilöllä on eräs yleisimpiä kromosomimuutoksia. Esiintyvyys on noin 1:600 vastasyntynyttä poikalasta. Sen mukaan Suomessa syntyy vuosittain n. 50 poikaa, joilla on tämä kromosomisto. (Salokorpi, 2008.) Klinefelterin oireyhtymä on selvästi alidiagnosoitu, tämänhetkisen tiedon mukaan 25% oireyhtymää kantavista miehistä saa diagnoosin elämänsä aikana, heistä vain 10% ennen murrosikää. (Wickström, Dunkel, 2008, 1719.) Suuri osa XXY-pojista ei tiedä kantavansa kromosomipoikkeavuutta. XXY-pojat ovat useimmiten ikätovereidensa kaltaisia. Raskauden aikana voidaan lapsivesi- tai istukkanäytteestä määrittää syntyvän lapsen kromosomisto. Raskaudenaikaisia seulontanäytteitä otetaan esimerkiksi Downin syndrooman toteamiseksi ja tällöin mahdollinen XXYkromosomisto tulee esiin, vaikka sitä ei seulonnalla erityisesti etsitty. Vanhemmat saattavat kokea eduksi sen, että jo etukäteen tiedetään XXYlöydöksestä. Tällöin ehkä huomataan nopeammin lapsen mahdolliset ongelmat esim. kielellisen kehityksen suhteen, ja aloitetaan apu ajoissa. (Saha, n.d.) Imeväisiässä XXY-pojat eivät poikkea mitenkään ikätovereistaan. Esikouluiässä poikia kuvataan hieman ujoiksi ja vetäytyviksi. He oppivat kävelemään hieman myöhemmin kuin ikätoverinsa ja ovat myöhemminkin ehkä jossain määrin heitä kömpelömpiä. Puheen ja kielen kehitys on usein viivästynyt, ja koulun alettua monella nousevat esiin jonkin asteiset oppimisen ja tarkkaavuuden ongelmat. (Salokorpi, 2008.) XXY-poikien pituuskasvu on kiihtynyt jo ennen 5-8 vuoden ikää, aikuispituuden odotus on 1 SD yli odotuspituuden. Murrosiän alkamisikä ja kasvupyrähdyksen ajankohta ovat samat kuin verrokki ryhmällä. (Wickström, Dunkel, 2008, 1719.) 9

16 6 MURROSIKÄ JA AIKUISUUS Yleensä XXY-poikien murrosikä ajoittuu ikätovereiden tapaan. Kehityksen edetessä he eivät kuitenkaan pysy ikätovereiden vauhdissa. Verrokkiryhmän pojilla kivekset kasvavat murrosiän aikana vähitellen normaaliin aikuiskokoon. XXY-poikien kivekset jäävät pieniksi, mutta siitin kasvaa normaalisti. Kivekset tuottavat testosteronihormonia on liian vähän. Tämän seurauksena monet XXY-pojat, vaikka ovat keskimääräistä pitempiä, ovat lihasvoimaltaan ikätovereita heikompia, eikä parta välttämättä kasva. Myös muu karvoitus voi olla niukempaa tai puuttuvaa. Murrosikäkehityksen myötä monien poikien rinnat kasvavat jonkin verran. Tätä tilaa kutsutaan gynekomastiaksi, ja tavallisesti se menee ohi muutamassa kuukaudessa. Gynekomastiaa esiintyy XXY-pojilla jonkin verran enemmän kuin muilla pojilla. Joillakin XXY-pojilla rinnat voivat jäädä suurentuneiksi. On arvioitu, että vain noin 10 %:lla XXY-miehistä on tarvetta kirurgiseen toimenpiteeseen rintojen vuoksi. (Saha, n.d.) Osa XXY-pojista aikuistuu ilman, että missään vaiheessa ilmaantuu tarvetta tutkia kromosomeja, eli näiden miesten normaalia elämää ei ylimääräinen kromosomi häiritse millään tavalla. Osalla kromosomivirhettä kantavilla kiinnitetään kuitenkin murrosikäkehityksen aikana huomiota kivesten pieneen kokoon, kasvaneisiin rintarauhasiin tai laboratoriotutkimuksissa todettuun siittiötuotannon häiriöön sopiviin muutoksiin. (Saha, 2010) Valtaosa XXY-miehistä on hedelmättömiä. Joissakin tapauksissa on kuitenkin mahdollista, että siemenneste on hedelmöittämiskykyistä. Hedelmällisyyteen ei voi ottaa kantaa ilman siemennestetutkimusta.(saha, 2010) Jos diagnoosi on tehty jo ennen murrosikää tai murrosiän aikana, esiintyy XXY-miehillä aikuisuudessa vähemmän ongelmia kuin myöhemmin diagnosoiduilla. He ovat ehtineet saada tukea mahdollisiin oppimisvaikeuksiinsa ja testosteronihoito on päästy aloittamaan riittävän ajoissa. (Robert Bock, 1993.) XXY-miehillä, jotka saavat diagnoosin vasta kolmissakymmenissä, ehtii tulla verrokkiryhmiä enemmän masennusta. Taustalta löytyy useammin koulukiusaamista ja mielenterveyden ongelmia. (Bock, 1993.) Neljäänkymmeneen ehtineistä XXY-miehistä useat kertoivat elämänsä asettuneen mukavaksi. Työelämässä on koettu onnistumisia, samoin he kokivat ihmissuhteet tyydyttäviksi. XXY-miehistä useammat olivat naimattomia kuin verrokkiryhmän miehistä. (Bock, 1993.) Vanhemmat saattavat pelätä, että XXY-pojat ovat muita useammin homoseksuaaleja. Tämä ei tutkimusten mukaan pidä paikkaansa. He ovat ylipäänsä vähemmän kiinnostuneita seksistä kuin verrokkiryhmän pojat. Säännöllinen testosteronihoito nostaa kiinnostuksen normaalitasolle. (Bock, 1993.) 10

17 6.1 Fertiliteetti Ylimääräiseen X-kromosomiin liittyvä lapsettomuus johtuu sukusolujen häviämisestä kiveksistä, ja aikaisemmin on pidetty mahdottomana, että XXY-miehet voisivat saada omia biologisia lapsia. Uudet lisääntymishoidot kuten mikroinjektio ovat kuitenkin muuttaneet tätä käsitystä. (Wickström 2007) Hyksin Lasten ja nuorten sairaalassa erikoislääkärinä työskentelevä Anne Wikström selvitti väitöstyössään (2007) modernein hormonimääritys- ja kudostutkimusmenetelmin XXY-poikien sukusolujen tuhoutumiseen johtavia mekanismeja, joita ei aikaisemmin ole juurikaan tunnettu. Wikström havaitsi, että miessukupuolihormonin, testosteronin, pitoisuudet riittivät XXY-pojilla normaaliin miehistymiseen murrosiässä. Testosteronitasojen nousu alkoi hidastua murrosiän edetessä, mutta pysyi kuitenkin normaalin rajoissa koko puberteetin ajan. Samoin testosteronin vaikutusta elimistössä kuvaavat mittarit olivat murrosiän aikana normaaleja. Kivesten toimintaa säätelevät aivolisäkehormonit, gonadotropiinit, kuitenkin nousivat normaalia korkeammiksi vuoden iässä, mikä viittaa jonkinasteiseen testosteronivajeeseen. 6.2 Sairaudet XXY-pojilla on suurentunut mahdollisuus saada autoimmuunisairauksia kuin kromosomistoltaan normaalin verrokkiryhmän. Asiaan ei tiedetä toistaiseksi syytä. Tyypillisiä ovat astma, 1-tyypin diabetes, autoimmuuni tyreoidiitti sekä lupus erythematosus eli punahukka. Näihin kaikkiin edellä mainittuihin sairauksiin on kehitetty tehokas hoito. (Bock 1993.) Jollei testosteronikorvaushoitoa käytetä, on XXY-miehellä suuri riski saada osteoporoosi. Jos rinnat ovat suurentuneet, riski saada rintasyöpä on yhtä suuri kuin naisväestöllä. (Bock 1993.) XXY-pojilla esiintyy muuta väestöä enemmän ADHD:ta. Tämä häiriö tekee arjesta perheessä kuormittavaa. (Bock 1993) ADHD-lyhenne tulee sanoista attention hyperactivity disorder eli tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö. Rakenteellisiin tekijöihin, kuten kromosomipoikkeavuuksiin ja hydrokefaliaan, voi liittyä ADHD-oireistoa. (Käypähoitosuositukset, 2007.) ADHD on melko yleinen toimintakykyä heikentävä häiriö, jonka ydinoireet ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. ADHD lisää hoitamattomana psykiatristen ongelmien, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä. ADHD:n diagnosointiin tarvitaan lapsen tai nuoren tutkimus, perhetilanteen ja muiden ympäristötekijöiden huomioonottaminen sekä riittävästi tietoa toimintakyvystä eri tilanteissa. ADHD:n hyvä hoito suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta. Keskeisiä keinoja ovat lapseen tai nuoreen ja hänen ympäristöönsä kohdistuvat tukitoimet sekä tarvittaessa lisäksi lääkehoito. Hoidon on oltava riittävän pitkäjänteis- 11

18 tä. Hoito toteutetaan paikallisen hoitoketjun ja resurssien mukaisesti. (Käypähoitosuositukset, 2007.) 6.3 Hormonikorvaushoito Testosteronikorvaushoito aloitetaan, jos murrosiän kehitys ei käynnisty XXY-pojalla normaalin aikataulun mukaisesti. Paitsi fyysisiä vaikutuksia, kuten lihasvoiman kasvu ja karvoituksen lisääntyminen, tällä hoidolla on myös psyykkisiä vaikutuksia. Miehisen ulkomuodon korostuminen pyrkii lisäämään itsetuntoa. Aktiivisuuden ja ulospäin suuntautuneisuuden on havaittu lisääntyneen. Testosteronihoitoon on liitetty unentarpeen väheneminen, lisääntynyt keskittymiskyky ja ihmissuhteiden paraneminen. Vaste hoitoon on kuitenkin yksilöllinen. Toiset hyötyvät hoidosta selvästi ja toiset vähemmän. Hoidon aloittaa endokrinologiaan eli hormonitoimintaan erikoistunut lääkäri. (Saha, n.d.) Testosteronihoidon sivuvaikutukset ovat yleensä vähäisiä. Pistokset voivat tuntua epämiellyttäviltä, mutta ihon ärsyyntyminen pistoskohdalla on harvinaista ja ohimenevää. Kuukausittaisina pistoksina annettavalle testosteronihoidolle koetetaan kehittää suun kautta ja ihovoiteiden muodossa käytettäviä vaihtoehtoja. Hormonihoitoa saaville XXY-miehille voi tulla eturauhasen hyvälaatuista liikakasvua jo nuorena. Siksi eturauhasen koko on syytä tutkia säännöllisin väliajoin lääkärintarkastuksen yhteydessä. Suurentunut eturauhanen voidaan tarvittaessa korjata pienehköllä kirurgisella toimenpiteellä. (Saha, n.d.) 6.4 Hypogonadismin hoito ja seuranta Mieshormonin puute korvataan antamalla mieshormonivalmisteita. Näiden avulla voidaan parantaa myös siittiöiden muodostusta. Mieshormonivalmisteita käytetään hoidossa riippumatta siitä, onko vika kiveksissä tai aivolisäkkeessä. Hoidossa käytetään ainoastaan testosteronivalmisteita, joita voidaan annostella joko tablettina suun kautta (Panteston ), lihakseen 2-4 viikon välein (Sustanon ) tai 3 kuukauden välein (Nebido ) annettavina pistoksina, tai iholle kerran päivässä siveltävänä geelinä (Testogel ). Lihaksensisäistä pistoshoitoa ja geelihoitoa voidaan seurata seerumin mieshormonimäärityksin. Tablettivalmiste häviää hyvin nopeasti verenkierrosta eikä sen annostelua siksi voi seurata verikokein. (Sane, 2008, Terveysportti.) Mieshormoni parantaa sukuviettiä ja potenssia. Karvan kasvu kiihtyy ja lihasmassa kasvaa sekä luut vahvistuvat mieshormonihoidolla. Hoitoa seurataan voinnin avulla ja hoidon seurantaan kuuluu eturauhasen koon tarkkailu. Liian suuri mieshormonin annos nostaa painoa, hemoglobiinia ja verenpainetta ja pienentää hyvänlaatuisen kolesterolin pitoisuutta. Liian suuri mieshormonin määrä aiheuttaa eturauhasen liikakasvua, ihon rasvoittumista, aknea ja mielialavaihtelua. (Sane, 2008,Terveysportti.) 12

19 6.5 Lapsettomuuden hoito Koeputkihedelmöityshoidossa voidaan käyttää apuna munasolujen mikroinjektiota (ICSI; intracytoplasmic sperm injection), joka yleistyi käyttöön 1990-luvun alussa. Mikroinjektiota voidaan käyttää erityisesti silloin, kun hedelmöittyminen maljahedelmöityksellä ei onnistu, esimerkiksi siittiöiden heikentyneen laadun tai määrän vuoksi. Mikroinjektiossa yksittäinen siittiö poimitaan pestystä näytteestä ja työnnetään munasolun sisään ohuen neulan avulla tähän tarkoitukseen kehitetyn laitteiston ja mikroskoopin avulla. Siittiöt voidaan tarvittaessa kerätä suoraan kiveksestä tai lisäkiveksestä tai voidaan käyttää pakastettuja siittiöitä. Muutoin hoito toteutetaan samoin kuin koeputkihedelmöityshoito IVF. (Väestöliitto, 2011.) XXY-miehiltä on löydetty TESE-tekniikalla (testicular sperm extraction) eläviä siittiöitä. Tutkimusten mukaan onnistumisprosentti on ollut 40%- 50% luokkaa, mutta on raportoitu jopa 70% onnistumisista. Mikäli edellä mainitulla tekniikalla saadaan kerättyä siittiöitä, terve lapsi syntyy 20-46% KS-pariskunnista. Sikiödiagnostiikkaa suositellaan, sillä KS-miehillä on normaalia selvästi suurempi riski saada kromosomistoltaan poikkeavia lapsia. (Wickström, Dunkel,1722.) 7 ETIIKKA JA KROMOSOMITUTKIMUS Lääkäri on puolueettoman asiantuntijan asemassa. Neuvonnan tarve on erityisen suuri niissä tapauksissa, joissa sikiötutkimusten paljastaman kehityshäiriön vaikeusaste ja muut ilmenemismuodot ovat epäselvät tai silloin, kun vakavampaa sairautta etsittäessä vahingossa todetaan varsin lieväoireinen muutos kuten esimerkiksi muutos sukupuolikromosomien lukumäärässä. Genetiikan mahdollisuuksien lisääntyessä on huolehdittava siitä, ettei syyllistyttäisi ylilyönteihin. Se voi olla niin lieväoireinen, että ilman tehtyjä, sikiön kromosomitutkimuksia sitä ei ehkä lapsesta huomattaisi. ( Lääkäriliitto, Etiikkaopas 68. ) Yhteiskunnassa on aistittavissa asenteiden kovenemista tehokkuutta ja menestystä idealisoivaan suuntaan. Vaarana on, että tilaisuudet karsia sairauksia ennakolta esimerkiksi sikiön geenitutkimusten avulla leimaavat olemassa olevia sairaita ja vammaisia henkilöisi, joiden ei oikeastaan olisi pitänyt syntyäkään. Lääkärin etiikkaan kuuluu sairaan ja poikkeavan henkilön arvostaminen ihmisenä ja oikeuksiltaan tasa-arvoisena potilaana. (Lääkäriliitto, Etiikkaopas 70.) 8 TUKITOIMET ERITYISLAPSILLE JA HEIDÄN PERHEILLEEN Toimintaterapia on toimintaterapeutin toteuttamaa kuntoutusta, jonka avulla lasta tuetaan ylläpitämään ja parantamaan toimintakykyään sekä edistämään kehitystään niin, että hän pystyy mahdollisimman omatoimiseen elämään. Toimintaterapiaan tarvitaan lääkärin lähete. Toimintaterapeutti vastaa lasten toimintaterapeuttisista arvioinneista sekä terapian järjestelyistä. Ensimmäisellä arviointikerralla vanhemmat voivat olla muka- 13

20 na, jolloin myös on vanhempien haastattelua. (Palveluopas erityislasten perheille, 10.) Puheterapia-arvioon tarvitaan lääkärin lähete. Puheterapeutti vastaa puhe-, kieli ja kommunikaatiohäiriöiden arvioinnista sekä puheterapian järjestelyistä. Lisäksi hän antaa neuvontaa kielelliseen kehitykseen sekä puhe-, kieli- ja kommunikaatiohäiriöihin liittyvissä asioissa sekä ohjausta ja neuvontaa kommunikoinnin apuvälineasioissa. (Palveluopas erityislasten perheille, 10.) Musiikkiterapia on kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa musiikin eri elementtejä (rytmi, harmonia, melodia, äänensävy, dynamiikka jne.) käytetään vuorovaikutuksen keskeisenä välineenä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Musiikkiterapia voi olla yksilö- tai ryhmäterapiaa. Musiikkiterapiaa käytetään sekä kokonaishoidon osana muiden hoitomuotojen rinnalla että pääasiallisena hoitomuotona. Musiikkiterapialla voidaan saavuttaa myönteisiä tuloksia sekä fyysisten että psyykkisten oireiden ja sairauksien hoidossa. Musiikkiterapia soveltuu kaikenikäisille. (Palveluopas erityislasten perheille, 11.) Fysioterapiassa arvioidaan kuntoutujan terveyttä, liikkumista, toimintakykyä ja toimintarajoitteita hänen toimintaympäristössään. Arvioinnin perusteella laaditaan fysioterapiasuunnitelma, jota myös seurataan. Fysioterapian menetelmiä ovat toimintakykyä edistävä ohjaus ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu, manuaalinen ja fysikaalinen terapia sekä apuvälinepalvelut. Fysioterapia tuottaa yksilö- ja ryhmäterapiaa sekä kuntoneuvolatoimintaa. Sekä yksilö- että ryhmäterapiaan tarvitaan lääkärin lähete. Kuntoneuvolaan voi tulla lääkärin lähetteellä tai ilman ohjaus- ja neuvontakäynnille. (Palveluopas erityislasten perheille, 11.) Alle 16-vuotiaan vammaistuki on tarkoitettu pitkäaikaisesti sairaalle tai vammaiselle lapselle. Alle 16-vuotiaan vammaistuki on aiemmin ollut nimeltään lapsen hoitotuki. (Kela-vammaistuet.) Tuen saaminen edellyttää, että sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta koituu perheelle vähintään 6 kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna vastaavanikäiseen terveeseen lapseen. Vammaistuki on laitettu kolmeen ryhmään rasituksen ja sidonnaisuuden määrän mukaan. Vammaistuen voi saada määräaikaisena tai siihen asti, kunnes lapsi täyttää 16 vuotta. Tuen maksuaika riippuu siitä, kuinka kauan lapsen sairaudesta tai vammasta aiheutuvan rasituksen ja sidonnaisuuden arvioidaan kestävän. Monet sairaudet ovat elinikäisiä, mutta niiden aiheuttama rasitus ja sidonnaisuus voi muuttua, kun lapsi kasvaa ja kehittyy. Määräajaksi myönnettyyn tukeen voi hakea jatkoa tuen päätyttyä. (Kela-vammaistuet.) Nuorten ja lasten kurssit ovat pääasiassa sopeutumisvalmennuskursseja. Esimerkiksi lasten perhekursseilla perheiden selviytymistä tuetaan kunkin elämänvaiheen tarpeiden mukaisesti. Nuorten kursseilla käsitellään myös koulutukseen ja ammattialaan liittyviä kysymyksiä. Omaiset tai läheiset osallistuvat perhekurssille heille laaditun ohjelman mukaisesti. Omaiset 14

21 eivät osallistu kursseille henkilökohtaisina avustajina. (Kela-kuntoutussopeutumisvalmennuskurssit.) Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit voivat olla laitos- tai avomuotoisia. Niiden pituus, jaksotus ja sisältö vaihtelevat sairaus- ja kohderyhmän tarpeiden mukaan. Kurssit voivat olla kertaluontoisia tai useammassa osassa toteutettuja. Avomuotoisissa kursseissa kuntoutusta on noin 6-8 tuntia päivässä ja kurssilaiset yöpyvät kotonaan. Laitosmuotoisissa jaksoissa on toimintaa myös iltaisin ja kurssilaiset yöpyvät kuntoutuslaitoksessa. Kurssit voivat olla valtakunnallisia tai alueellisia. (Kela-kuntoutussopeutumisvalmennuskurssit.) Kurssien järjestäjät ovat esim. kuntoutuslaitoksia ja vammaisjärjestöjä. Kelasta saat tietoja eri kurssivaihtoehdoista. Haet kuntoutukseen toimittamalla kuntoutushakemuksen Kelaan, joka tekee kuntoutuspäätöksen kuntoutushakemuksen ja mahdollisen haastattelun perusteella. Kuntoutus on kuntoutujalle maksuton. (Kela-kuntoutus-sopeutumisvalmennuskurssit.) Sopeutumisvalmennuskurssien tavoitteena on parantaa valmiuksia toimia elinympäristössä mahdollisimman täysipainoisesti sairaudesta tai vammasta huolimatta. Tähän pyritään mm. antamalla tietoa sairaudesta ja sen vaikutuksista ja tukemalla selviytymistä sairauden kanssa. (Kela-kuntoutussopeutumisvalmennuskurssit.) 9 OPINNÄYTETYÖN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kuvata, minkälaista tukea XXY-poikien perheet ovat saaneet terveydenhoitajilta ja muilta terveydenhuollon ammattihenkilöiltä ja mitä tukea he lisäksi olisivat tarvinneet tai kaivanneet. Halusin laajentaa tietämystäni aiheesta sekä tuesta ja tukimuodoista, joita tulevana terveydenhoitajana voin tarjota ja suositella erityislapsille ja heidän perheilleen. Kysyin heiltä myös, mistä he olivat hakeneet lisätietoa aiheesta sekä sitä, mistä he saivat tietoa lisätuesta sekä vertaistuesta. Kysyin myös mitä he haluavat kertoa XXY-pojan terveydestä ja voinnista. Työni jatko-osassa paneuduin sähköisen, tulostamiskelpoisen oppaan tekoon aiheesta XXY-pojat. Opas on haettavissa 6/2011 lähtien Äksyt Ry:n nettisivuilta ja se soveltuu tietopaketiksi terveydenhuollon ammattilaisille. Olen lupautunut kirjoittamaan syksyllä 2011 ilmestyvään ADHDyhdistyksen lehteen artikkelin opinnäytetyöni pohjalta. Suunnitteilla on myös opinnäytetyöni pohjalta artikkeli Terveydenhoitaja-lehteen. Työni keskeisiksi kysymyksiksi nousivat: 1. Miten erityislapsen vanhemmat kokivat saaneensa apua, tietoja ja neuvoja terveydenhoitajaltaan? 2. Millaista apua, tukea ja tietoa he olisivat kaivanneet terveydenhuollon ammattilaisilta? 15

22 3. Millainen on XXY-pojan terveys ja hyvinvointi vanhempien silmin? 10 OPINNÄYTETYÖN TIEDONHANKINTAMENETELMÄT SEKÄ ANALYYSI Valitsin opinnäytetyön lähestymistavaksi on laadullisen eli kvalitatiivisen menetelmän. Laadullisessa menetelmässä tarkastellaan merkitysten maailmaa, joka on ihmisten välinen ja sosiaalinen tapa. Tavoitteena laadullisessa menetelmässä on ihmisen henkilökohtaisen käsityksen ja kokemuksen kuvaaminen. Ihmisen esille nostamien asioiden koetaan olevan yksilölle huomionarvoisia ja tärkeitä. Laadullisen tutkimusmenetelmän tarkoituksena ei ole löytää ehdotonta totuutta tutkittavasta asiasta, vaan tutkimusprosessin aikana syntyneiden tulkintojen avulla löytää ja luoda kaavoja ja toimintaperiaatteita kuvattavasta asiasta. (Vilkka 2005, ) Laadullisessa lähestymistavassa on keskeistä, että vastaajan oma näkemys ja ajatukset pääsevät esille. Todellisen elämän monimuotoisuuden kuvaaminen on tutkimuksen lähtökohta. Olennaista on myös se, että vastaajien joukko valitaan tarkoituksenmukaisesti, ja tutkimuksen tekemistä hallitse joustavuus. Tutkimus kootaan luonnollisissa tilanteissa, ja tutkimuksen lähtökohtana ei ole jonkin väittämän tai teorian kokeilu, vaan aiheen monitahoinen tutkiskelu. Tutkijan ja tutkittavan ilmiön moninaisuuden ja merkityksellisyyden vuoksi kvantitatiivisessa tutkimuksessa ei ole mahdollista saavuttaa traditionaalisessa mielessä koettua objektiivisuutta. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 161,164.) 10.1 Aineiston keruu Opinnäytetyöni tiimoilta olen tehnyt yhteistyötä Äksyt Ry:n kanssa, joka on ADHD-liito alajärjestö. Äksyt Ry on Klinefelter-, Jacobsin- ja XXXoireyhtymän tukiyhdistys, toimialueena koko maa. Otin keväällä 2010 yhteyttä yhdistyksen yhteyshenkilöön, joka näytti vihreää valoa yhteistyölle opinnäytetyön tiimoilta. Asia otettiin yhdistyksessä innostuneena vastaan. Opinnäytetyö jäi hautumaan melkein vuodeksi, kunnes jälleen tammikuussa 2011 otin yhteyttä Äksyt Ry:hyn. Vastaanotto oli jälleen yhteistyölle myönteinen. Yhteyshenkilö lähetti jäsenistölle kyselyn, löytyykö vastaamaan halukkaita perheitä. Innokkaita vastaajia löytyi ja sain kahdentoista vastaamaan halukkaan perheen yhteystiedot. Aineiston keruu suoritettiin kyselylomakkeella, joka sisälsi yksitoista avointa kysymystä. Kyselylomakkeen mukana oli myös saatekirje.(liite 1) Vastaajille lähetettiin kotiosoitteeseen (Liite 2) tieto kyselyn saapumisesta sähköpostiin, koska osa vastaajista käyttää sähköpostiaan harvoin. Kysymyksiin vastattiin sähköpostikentässä lisäämällä teksti suoraan kysymysten alle. Kahdelle perheelle lähti kysely perinteisesti lomakkeena, koska yhteystiedoissa ei ollut sähköpostiosoitetta. Vaikka yhdistyksen jäsenet tuntevat toisensa, lähetettiin sähköpostikysely siten, että vain heidän yh- 16

23 teyshenkilönsä sähköpostiosoite näkyi kaikille. Muiden osoitteet olivat piilokentässä. Myös kysymykset kirjeenä saaneiden yksityisyyttä suojeltiin. Kuoreen oli liimattu tarra: Jos vastaanottajaa ei tavoiteta palautetaan kirje lähettäjälle Sisällön analyysi Sain vastauksen yhteentoista kyselyyn lähettämistäni kahdestatoista kyselystä. Vastausprosentiksi muodostui 91,7. Viikolla viisitoista pääsin analysoimaan vastauksia. Siirsin vastausten tiedot sähköpostistani tiedostoon. Liitin siihen myös saamani kirjevastaukset. Tässä vaiheessa hävitin kaikki vastaajien henkilötiedot ja osoitetiedot tietokoneeltani ja sähköpostistani. Luin tulostetut vastaukset läpi useaan kertaan ja etsin teksteistä ilmaisuja, jotka olisivat opinnäytetyön tehtävän kannalta tärkeitä. Pyrin pelkistämään ilmaisut mahdollisimman alkuperäisinä. Pelkistetyistä ilmaisuista loin alakategorioita ja taas niistä edelleen yhdistelemällä yläkategorioita. Analysoin vastaukset aineistolähtöisenä sisällön analyysinä. Sisällön analyysissa tutkijan tarkoituksena on löytää tutkimusaineistosta jonkinlainen toiminnan logiikka tai vastauksille ominainen kertomus. Analyysivaiheessa aineistosta poistetaan tutkimusongelman kannalta epäolennainen informaatio. Sen jälkeen tutkimusaineisto ryhmitellään uusiksi johdonmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Uusien kokonaisuuksien ryhmittely tehdään sen mukaan mitä aineistosta etsitään. Jokainen ryhmä nimetään sisältöä parhaiten kuvaavalla yläkäsitteellä, ja tuloksen mukaan yritetään ymmärtää tutkittavan kuvaamaa merkityskokonaisuutta. (Vilkka 2005, 140.) Sisällön analyysillä tavoitteena on saada tutkittavan ilmiön kuvaus tiiviiseen ja yleiseen muotoon. Aineistolähtöinen sisällönanalyysi aloitetaan analyysiyksikön valinnalla, ja valintaa ohjaa tutkimustehtävä ja aineistonlaatu. Analyysiyksikkö voi olla esimerkiksi sana, lause tai ajatuskokonaisuus. Analyysiyksikön valinnan jälkeen tutkija käy aineiston useaan kertaan läpi luoden näin pohjan analyysille. Aktiivisen lukemisen jälkeen aineistosta poimitaan tutkittavaan ilmiöön tai asiaan liittyviä pelkistettyjä ilmauksia. Toisiinsa liittyvät pelkistetyt ilmaukset kirjoitetaan ylös mahdollisimman tarkkaan terminologiaa muuntamatta. Aineisto ryhmitellään siten, että samaa ilmaiseva aineisto kootaan omaan kategoriaansa ja nimetään mahdollisimman hyvin sisältöä ilmentävästi. Tutkija määrittelee, mitkä aineistot ja sisällöt voidaan ryhmitellä saman otsikon alle. Tutkija abstrahoi eli käsitteellistää aineistoa edelleen yhdistämällä samansisältöisiä kategorioita yläkategorioiksi. Tutkija myös antaa kategorioille sisältöä hyvin kuvaavat nimet. Aineiston käsitteellistämistä jatketaan yhdistämällä eri kategorioita niin pitkään kuin se on mielekästä ja tutkimustyötä eteen vievää. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 4-5.) Sisällönanalyysillä pyritään tutkittavasta ilmiöstä luomaan sanallinen kuvaus mahdollisimman tiivistetyssä ja yleisessä muodossa kuitenkaan kadottamatta aineiston sisältämää informaatiota. Analysoinnilla luodaan selkeyttä aineistoon, jotta voidaan tehdä selkeitä ja luotettavia johtopäätöksiä tutkittavasta ilmiöstä. Aineiston laadullinen analysointi perustuu loogiseen 17

24 päättelyyn ja tulkintaan, jossa aineisto aluksi hajotetaan osiin, käsitteellistetään se ja kootaan uudestaan loogiseksi kokonaisuudeksi. Analysointia tehdään jokaisessa tutkimusprosessin vaiheessa. Laadullisessa eli induktiivisessa aineiston analysoinnissa on kolme vaihetta: aineiston pelkistäminen eli redusointi, aineiston ryhmittely eli klusterointi ja teoreettisten käsitteiden luominen eli abstrahointi. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 103, 108.) On tärkeää rajata tutkittava ilmiö. Tämä rajaus näkyy tutkimuksen tarkoituksesta ja tutkimuskysymyksistä. Niiden täytyy olla linjassa raportoidun kohteen kanssa. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 92.) 11 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET Tutkimusaineisto koostui yhdentoista perheen vastauksista. Jokaiseen vastanneista perheistä kuului XXY-poika. Perheet olivat saaneet kuulla kromosomimuutoksesta lapsensa eri ikävaiheissa. (Kuvio 3 sivu 19.) Kaikkien perheiden elämään kromosomimuutos oli tuonut eriasteisia haasteita. Osalla vastaajista kromosomimuutokseen liittyi myös neurologisia ongelmia (ADHD). Heillä haasteet arjen osalta olivat suurempia. En kysynyt vastaajien asuinpaikkakuntaa, mutta vastauksista ilmeni, että osa vastaajista asui pääkaupunkiseudulla. Vastaajia oli ympäri maata, aina pohjoisinta suomea myöten. Asuinpaikalla voi olla jonkin verran merkitystä saatuihin palveluihin ennen syntymää 0-3v 4-5v 6-8v Kuvio 3 Missä vaiheessa saitte tietää lapsenne XXY-kromosomipoikkeavuudesta? Tuki ja tuen tarve ensitiedon jälkeen Vastauksista kävi ilmi, että tuen tarvetta olisi ollut mutta sitä oli saatu liian vähän. Jollakin vastaajalla vertaistuki oli astunut heti kuvaan. Useimmilla perheillä vertaistuki oli tullut mukaan myöhemmin ja se oli koettu tärkeäksi. Terveydenhoitajilta tukea oli saatu vaihtelevasti. Joku koki saaneensa 18

25 juuri oikeanlaista tukea ja kuuntelemista, jonkun perheen terveydenhoitaja ei ollut ottanut asiaa lainkaan puheeksi. Terveydenhoitajan täytyisi siis rohkeasti puhua asiasta, ottaa selvää perheen tuen tarpeista ja tukea perhettä. Ei oikeastaan mitään tukea. Muuten terveydenhoitaja oli ihana, tuki ja oli läsnä. Apu oli lähinnä kuuntelemista joka myös on tärkeää. Eivät kyseistä asiaa ottaneet puheeksi, ei edes neuvolalääkärikään Tiedon tarve terveydenhuollon ammattilaisilta Osa vanhemmista koki saaneensa riittävästi tietoa alkuun. He kokivat, etteivät heti olisi pystynytkään sulattamaan enempää tietoa. Osa taas koki, että tietoa tuli liian vähän. Lähes jokaisessa vastauksessa korostui, että itse joutui kertomaan asiasta hoitaville tahoille, joilla oli asiasta tietoa liian vähän. Kuviossa neljä sivulla 21 näkyy lista asioista, joita vanhemmat automaattisesti toivoivat saavansa hoitotyön ammattilaisilta. Lasten vanhemmat toivovat henkilöstöltä ylipäätään enemmän tietoa oireyhtymästä. He olivat väsyneitä siihen, että saivat itse kertoa asiat hoitavalle henkilökunnalle ja koulutoimelle. He toivovat myös vinkkejä arjen pyörittämiseen. Toiveissa olisi ollut myös tiiviimpi yhteistyö hoitavan henkilökunnan ja sosiaalitoimen välillä. He toivoivat myös ymmärrettävää kieltä hoitavalta henkilöstöltä. Tämä viittaa oletettavasti ammattisanastoon ja vierasperäisiin sanoihin, niitä pitäisi normaalissa ohjauksessa ja neuvonnassa välttää. Tarvitsin vankkaa tietoa ja tukea, myötäelämistä. Ja niitä myös sain. Olisimme halunneet selvittää monia mielessä pyöriviä ajatuksia, saada vastauksia ja enemmän tietoa. Olisimme halunneet tietoa, kuinka auttaa lasta, miten saada arki sujumaan. Tätä emme saaneet. Silloin tieto oli riittävää. Myöhemmin olisi tarvinnut enemmän tietoa ja vinkkejä. Alkuun kertausta mitä kyseinen poikkeama tarkoittaa. Ensimmäistä tietoa ei pystynyt sisäistämään. 19

26 Varhaisaikuisuuteen enemmän tukea, ovat helposti vietävissä esim. alkoholi. Kun perhe saa diagnoosin, menee tovi sitä sulatellessa. Koska kyse on koko perheen loppuelämästä, on kohtuullista auttaa perhe alkuun. Kuvio 4 Vanhempien toiveita terveydenhuollon ammattilaisten suuntaan 11.3 Vertaistuki ja tukitoimet Moni kyselyn vanhemmista on saanut tiedon diagnoosista yhdeksänkymmentäluvulla. Alkuun vertaistukea ei varsinaisesti ollut, Kelan mahdollistamalla sopeutumisvalmennuskurssilla tavanneet vanhemmat päättivät perustaa oman yhdistyksen. Se perustettiin nykyisen ADHD-liiton alajärjestöksi, koska monilla XXY-pojilla on lisädiagnoosina ADHD. Vertaistuki 20

27 on koettu erittäin tärkeäksi tiedonsaanti- ja tukikanavaksi ja vertaistukeen terveydenhoitajan kannattaa perheitä ohjata mahdollisuuksien mukaan. Lähes jokainen perhe oli päässyt sopeutumisvalmennuskurssille, osa kahdestikin. Murrosikään kuitenkin toivottiin omaa sopeutumisvalmennuskurssia, moni koki hormonihoidon aloittamisen haastavaksi ajaksi. Kuviossa viisi sivulla 22 näkyy perheiden saamia tukitoimia. Tukitoimien saatavuuteen vaikuttaa lapsen tuen tarve sekä vanhempien aktiivisuus tukitoimia haettaessa. Eräs äiti kertoi vastauksessaan kamppailleensa kuin leijonaemo lapsensa tarvitseman kouluavustajan saamiseksi. Lopulta kouluavustaja oli saatu ja poika pystyi hänen avullaan suoriutumaan oppivelvollisuudestaan. Monessa kunnassa tiukka talous sanelee koulunkäyntiavustajien palkkaamista. Harvalle erityislapselle on tarjolla omaa avustajaa, vaan avustaja saa työpäivänsä aikana tukea montaa lasta. Kuntien resurssien ohjautumiseen vaikuttavat poliittiset päätökset rahan käytöstä. Erityislasten vanhempien pitää olla tarkkana ja vaatia lapsilleen heille kuuluvat apukeinot. Saisi olla tässä vaiheessa (lapsen lähestyessä murrosikää) sopeutumisvalmennuskursseja.. Tällä hetkellä kun poika on murrosiässä toivon, tarpeeksi tietoa hormonikorvaushoidoista, eduista ja haitoista.. 21

28 Kuvio 5 Vertaistuki ja tukitoimet 11.4 Vanhemmat kertovat omin sanoin Kyselyn viimeisenä kohtana kysyin vanhemmilta, mitä muuta poikien vanhemmat toisivat esille asiasta. Mielestäni on tärkeää kuulla erityislapsen vanhemmilta, mitä heidän sydämellään on. Kuviossa 6 sivulla 24 näemme vastauksia. XXY-poikien vanhemmat olivat vastanneet monisanaisesti ja materiaalia kertyi paljon. Vastauksista huomasi, kuinka ongelmat eri perheissä tulevat esiin eri suuruusluokassa. Vanhemmat ottivat esiin myös arjen kauniimman puolen, eräskin vanhempi kuvasi poikaansa kai- 22

29 ken haastavuuden keskellä valontuojaksi. Vanhemmat kokivat vaikeaksi kertoa lapselle kromosomipoikkeavuudesta, ja toivoivatkin materiaalia kertomisen tueksi. Hoitohenkilökunnan pitäisi herkällä korvalla kuunnella vanhempia, sillä he ovat lapsensa parhaita asiantuntijoita. Vanhemmille pitäisi järjestää arjen keskellä hengähdystaukoja. Tähän yksi voisi vastaus olla tukiperheet. Erityislapsi voisi esimerkiksi kerran kuukaudessa viettää tukiperheen kanssa viikonloppua. Vanhemmat saisivat sillä välin ladata akkuja. Klinefelter oli tosiaan alkuun kova shokki ja suru. Vuosien aikana moni ongelma on osoittautunut sujuvan ihan kivasti, jotkut asiat taas ylipääsemättömiksi.. Syndroomasta on vaikea kertoa lapselle itselleen. Mielestäni materiaalia missä asiasta kerrottaisiin (erityislapsen) tajuisesti, pitäisi kehittää.. Kuuntele mitä äidillä/ isällä on sanottavaa sillä he elävät sairaan kanssa ja heiltä saa ensiarvoisen tärkeää tietoa ADHD:takin on monenlaista, kaikki eivät ole ylivilkkaita vaan meilläkin ominaisuus näkyy mm. käytöshäiriöinä. Ongelmana Klinefelter-henkilöillä on liika kiltteys, he menevät helposti mukaan kun kaveri yllyttää.. Kerrassaan mahtava tyyppi jonka toivon löytävän paikkansa tässä kovienkin arvojen maailmassa.. 23

30 Kuvio 6 Vanhempien ajatuksia lasten ominaisuuksista XXY-pojan terveys ja hyvinvointi Kuviossa seitsemän sivulla 25 vanhemmat kuvaavat XXY-poikansa terveyttä ja hyvinvointia. Jokainen poika on yksilö, ja tämän osion asiat eivät ole yleistettävissä. Aikuisena hormonikorvaushoito tulee koskemaan useaa XXY-poikaa, mutta loput fyysisistä ja psyykkisistä terveyteen liittyvistä asioista ovat lähes yksittäisiä. Jotkut mainituista terveysongelmista, esim. ylipaino löytyivät kahden perheen vastauksista mutta eivät silti ole yleistettävissä. Ylipaino-ongelmassa terveydenhoitaja voisi olla apuna antamalla ohjeita painonhallintaan ja terveelliseen ruokavalioon ja sen noudatta- 24

31 miseen. Fysioterapiasta ja liikunnasta saattaisi olla apua motoriikan ongelmiin. Liikunnasta pitäisi saada pojille houkutteleva ja kiinnostava harrastus. XXY-pojilla ei välttämättä löydy luontaista kiinnostusta liikunnan harrastamiselle. Monet vastauksissa esille tulleista oireista saattavat liittyä ADHD-ongelmaan enemmän kuin poikkeavaan kromosomistoon. Huomio yleisterveyden hoitoon, painonhallintaan, liikkumiseen. Välillä vanhempana on vaikeaa, kun poika ei tahdo ottaa ohjausta vastaan. Pojat ovat yksilöitä niin kuin muutkin ihmiset, eivät mahdu samaan muottiin. Motoriikan ja itsetunnon kehittäminen vaatii paljon perheeltä....hänen hymynsä saa auringon paistamaan sateellakin.. Kuvio 7 Vanhempien ajatuksia lasten ominaisuuksista 2 25

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Kromosomimuutokset. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com. Huhtikuussa 2008

Kromosomimuutokset. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com. Huhtikuussa 2008 16 Kromosomimuutokset Huhtikuussa 2008 Tätä työtä tuki EuroGentest, joka on Euroopan yhteisön tutkimuksen kuudennen puiteohjelman rahoittama verkosto. Kääntänyt Tiina Lund-Aho yhteistyössä Väestöliiton

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 1-vuotiaan lapsen terveystarkastus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Seulontavaihtoehdot ja riskit

Seulontavaihtoehdot ja riskit Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Helsinki, THL 19.3.2009 Riitta Salonen-Kajander dosentti, ylilääkäri Perinnöllisyysklinikka Neuvonta ennen seulontaa Tärkeä mitä paremmin tieto

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2012. www.lahdenkuntoutuskeskus.fi

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2012. www.lahdenkuntoutuskeskus.fi PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2012 www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Ala-asteikäisten lasten 08.07. - 14.07. (7 pv) Kurssi on tarkoitettu perheille, jossa on ala-astetta käyvä kouluikäinen liikuntavammainen tai monivammainen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot