Suomalaisen elintarviketuotannon tulevaisuus kansainvälistyminenkö mahdollisuutena? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Enterprise Forum Oulu

Transkriptio

1 Suomalaisen elintarviketuotannon tulevaisuus kansainvälistyminenkö mahdollisuutena? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Enterprise Forum Oulu

2 Ruoantuotannon poliittiset muutosvoimat CAP 2020 uudistus Maaseudun kehittämisohjelma Kansallisten tukien jatko Markkinoiden toimivuus ja kilpailulainsäädäntö Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka Globaali talouspolitiikka ja kulutustrendit Ruokamarkkinoiden epävarmuus Rahoitus, rahoitus ja rahoitus! 2

3 Vahvalta kotimarkkinalta globaaliksi toimijaksi Vahva ja kasvava markkina kotimaassa on kansainvälistymisen välttämätön elinehto USA:n yritykset ovat kansainvälistymiskehityksen edelläkävijöitä Suurilta ja vahvoilta kotimarkkinoilta on helpompi ponnistaa ulkopuolelle Kansainvälistymiskehityksen päätepiste Monikansallisesti toimiva yritys operoi globaalisti 3

4 Osuuskunnat vahvoja ruoka-alalla Euroopan johtavien elintarvikeyritysten juuret ja omistuspohja on osuuskunnissa Suomen osuuskuntapohjalle perustetut yritykset merkittäviä toimijoita Itämeren alueella 4

5 Osuustoimintayritysten merkitys EU:ssa Importance of cooperatives per member state (The SFC Cooperation Index, calculated by taking the average market share in eight sectors weighted by the turnover at farm level of the sectors) Preliminary map, not to be quoted Lähde: PTT

6 HKScan Oyj:n toimipaikat

7 Atria Oyj:n liiketoiminta-alueet ja tuotantolaitokset

8 Valion ulkomaan toiminnot kattaa 65 maata

9 Euroopan suurimmat meijeriyritykset 2010 Danone Lactalis FrieslandCampina Arla Foods Parmalat Sodiaal Tine Glanbia Dairy Crest Nordmilch Valio Even Humana Milchunion Robert Wiseman Hochwald Nahrungsmittel-Werke Milk Link Milch-Union Hocheifel Lähde: PTT Liikevaihto Milj.

10 Euroopan suurimmat lihayritykset 2010 Vion Danish Crown Tönnies LDC Bigard Nortura HKScan PHW Gruppe Westfleisch Campofrio Heristo Cooperl Arc Atlantique Doux Atria Coren Tican Lähde: PTT Liikevaihto Milj.

11 Kasvuvaihtoehtoja Kotimainen kasvu Suurempi markkinaosuus Tuotannon tai lisäarvon kasvattaminen Siirtyminen ulkomaille Investointeja omiin tuotantolaitoksiin Yrityskauppoja Fuusiot yksityisten tai osuuskuntayritysten kanssa Viennin kasvattaminen Tuotannon kasvattaminen Lisäarvon kasvattaminen Kannattavan viennin kasvattaminen ei ole helppoa

12 Kasvua kansainvälistymisestä Economies of scale (skaalaedut) Pienemmät yksikkökustannusket Tehokkaampi tuotanto Parempi kilpailukyky ja paremmat tuottajahinnat Kilpailijat kasvavat myös koko ajan Tuontikilpailu lisääntyy Vähittäiskaupan keskittyminen vaatii vastavoimia Kotimaisen tuotannon suojaaminen Asettuminen naapurimaissa Raaka-ainevirtojen tasaaminen markkinatilanteen mukaan

13 Kansainvälistymisen haasteita Rahoitus Oma vs. Vieras pääoma Omistusrakenteen muutos ja vallankäyttö yrityksessä Omistajien ja sijoittajien intressien tasapaino Danish Crownin vuosikertomus 2011: Much of the year has been spent discussing Danish Crown's ownership structure - and considering the options should foreign capital one day be needed to ensure future growth. And thereby want a say in the decisions made. This discussion is ongoing. Samanlainen keskustelu myös esim. Suomen lihateollisuudessa

14 Kansainvälistymisen haasteita Kilpailuviranomaisten tulkinta relevanteista markkinaalueista Bulkkia vai erikoistuotteita? Omia merkkituotteita vai private label? Paikallinen ruoka, luonnonmukainen tuotanto, terveysvaikutteisia elintarvikkeita Kulttuurieroja (yrityksen sisällä, kulutustottumuksia, ym.)

15 Kansainvälistymisen kulmakiviä (1) 1. Jo kansainvälistyneet yrityksemme ovat eurooppalaisittain varsin suuria. Kuitenkin kaukana globaaleista jäteistä 2. Konsolidoitumiskehitys jatkuu. Jo pelkästään sen takia, että keskittyvä kauppa vaatii vastavoimaa. 3. Kasvun rahoittaminen on iso kysymys. Miten se tehdään erityisesti osuustoimintataustaisissa yrityksissä? Miten tuottajaomistajat mieltävät laajentumistarpeen, joka voi lyhyellä aikavälillä olla heidän etujensa vastaista, mutta pitkällä aikavälillä välttämätöntä?

16 Kansainvälistymisen kulmakiviä (2) 4. Onko vienti kannattavaa on ydinkysymys Bulkilla emme missään tapauksessa pärjää. Sen on lihateollisuus osoittanut. Maidosta on paljon positiivisempia näyttöä 5. Kansainvälistymisessä on myös mietittävä, tehdäänkö se: lisäämällä vientiä (joka on ainakin lyhyellä aikavälillä hyvin haasteellista) vai haetaanko markkinavoimaa lisää esimerkiksi etabloitumalla ulkomaille ja tekemällä yhteistyötä muiden kanssa

17 Kansainvälistymisen kulmakiviä (3) 6. Venäjän rooli mahdollisuutena. onko meillä sinne "etulyöntiasema"? Jos on, pystymmekö hyödyntämään sen? 7. Mitkä muut tärkeitä meille? Aasia,kasvava Kiina Globaali vastuu kantaa kortemme kekoon maailman ruokaturvaan (ja omaan huoltovarmuuteemme).

18 Suomen elintarvikealan kansainvälistyminen Kansainvälistyminen ollut maltillista Vienti tyypillinen kansainvälistymisstrategia Kansainvälistyminen on rakennettu sisäisten menestystekijöiden varaan Elintarvikealan menestystekijä ollut innovointi ja tuotekehitys ksylitoli, lactobasillus, benecol ja laktoositttomat maitotuotteet voisuola ennen kylmäkoneiden aikakautta. 18

19 Suomen elintarvikealan kansainvälistyminen Vauhdittui EU-jäsenyyden toteuduttua On perustunut suurelta osin myös yritysostoihin ostojen kohdealueina Ruotsi, Baltia, Venäjä ja muut Itämeren alueen maat Nykyisin Suomen elintarvikeyrityksillä yli 70 tuotantolaitosta ulkomailla. Lisäksi paljon osakkuus- ja yhteisyrityksiä: HkScanin liikevaihdosta noin 70 % tulee ulkomailta, Olvin, Fazerin, Atrian ja Vaasan liikevaihdosta 50 % ulkomailta. 19

20 Kansainvälistymisen tulokset vasta kypsymässä? Yritysostojen ja sijoituksen kautta etabloituminen on ollut hyvä keino vauhdittaa elintarvikeyritysten kasvua. Kiinnostavimmat kohteet panimo-, sokeri-, makeis- ja keksiteollisuudessa, lihateollisuudessa sekä vihannesten ja hedelmien jalostuksessa. Useat suomalaiset yritykset kiinnostavat myös ulkomaisia sijoittajia. 20

21 Kansainvälistymisen tulokset vasta kypsymässä? Elintarvikealan lähivuosien kasvunäkymät maailmalla ovat erittäin hyvät ruoan kysyntä ylittää tarjonnan EU:n maatalous toimii lähes maailmanmarkkinahinnoin EU:n tuottamia maataloustuotteita viedään käytännössä ilman vientitukea Tuotantokustannustaso Suomessa huomattavan korkea eikä maataloustuotanto ole kannattavaa ilman tukijärjestelyjä 21

22 Jatkuuko kehitys - kehityksen uhkatekijät Maatalousyrittäjien kannattavuuskehitys on viime vuosina ollut pettymys Nousseet kuluttajahinnat hyödyttäneet muita kuin tuottajia Maatalouden kustannusten nousua ei pystytty rahastamaan tuottajahinnoissa Maataloustuet kompensoineet vain osittain kustannusten nousun aiheuttamia tulonmenetyksiä. Entistä useampi maatila harkitsee tuotannosta luopumista. Maatalouden kannattavuuskriisi voi uhata kotimaisen teollisuuden raaka-aineen saatavuutta ja elintarviketurvallisuutta 22

23 Turvallisuus ja alkutuotannon kannattavuus ruoka-alan avaintekijöitä Hallitusohjelmassa ruoka-ala on tulevaisuuden kasvuala Suomen ruoka-alan vientivaltteja ovat laatu jaturvallisuus, ympäristöllinen ja eettinen vastuullisuus Kotimaisen ruokaketjun sisällä keskinäinen kohtalonyhteys Koko ketjun toimittava kannattavasti Maatalousyrittäjät tuottavat laatua ja turvallisuutta ovat ylpeitä siitä Suomalaisten kuluttajien usko kotimaisuuteen vahvistaa viljelijöiden uskoa Koko ruoka-alan yhtenäinen toiminta kotimaisuuden vahvistamiseksi suuri voimavara 23