NAKKILAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2018

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NAKKILAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2018"

Transkriptio

1 NAKKILAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2018 Kunnanhallitus

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KAAVOITUSKATSAUKSEN LAATIMISVELVOLLISUUS 3 2. KAAVAMUODOT 3 3. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI 4 4. KAAVOJEN KÄSITTELYVAIHEET PÄÄPIIRTEITTÄIN 4 5. YLEISSUUNNITELMAT, YLEISKAAVAT JA MUUT YKSITYISKOHTAISTA KAAVOITUSTA OHJAAVAT PÄÄTÖKSET Seutukaavat ja yleiskaavat Satakunnan maakuntakaava Yleiskaava Rakennusjärjestys Maankäytön yleissuunnitelmat Muut kaavoitusta ohjaavat päätökset 8 6. VOIMASSA OLEVAT ASEMAKAAVAT JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSET 9 7. VIREILLÄ OLEVAT KAAVAT, KAAVAMUUTOKSET, KAAVOITUSSOPI- MUKSET JA MUUT MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT Vireillä olevat kaavamuutokset Kaavoitussopimukset Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

3 3 KAAVOITUSKATSAUS KAAVOITUSKATSAUKSEN LAATIMISVELVOLLISUUS Kunnan tulee kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset kunnan päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. 2. KAAVAMUODOT 1. Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden valmistelusta huolehtii ympäristöministeriö. 2. Maakuntakaava käsittää tarpeellisiin tutkimuksiin ja selvityksiin perustuvan yleispiirteisen suunnitelman alueiden käyttämisestä eri tarkoituksiin. Maakuntakaavasta Satakunnassa vastaa Satakuntaliitto. 3. Yleiskaava laaditaan yksityiskohtaisen kaavoituksen sekä muun maankäytön suunnittelemiseksi. Yleiskaava sisältää pääpiirteet alueen käyttämisestä eri tarkoituksiin mm. asumiseen, elinkeinotoimintaan, virkistykseen sekä liikennettä, vesihuoltoa ja muita yleisiä tarpeita varten. Yleiskaavan, joka käsittää koko kunnan alueen tai osan siitä (osayleiskaava), hyväksyy valtuusto. 4. Asemakaavassa osoitetaan eri tarkoituksiin aiottujen alueiden kuten rakennusmaan, liikenneväylien ja muiden yleisten alueiden rajat. Asemakaavan hyväksyy valtuusto. 5. Rantarakentamisen edellytykset vastaavat vanhan rakennuslain 6 a :ää. Ranta-asemakaavasta on pääosin voimassa, mitä asemakaavasta säädetään.

4 4 3. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI Maankäyttö- ja rakennuslaki on tullut voimaan Kaavamuotoja ovat maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Turun hallinto-oikeus käsittelee valitukset kunnan kaavapäätöksistä. Turun hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Maakuntakaavatasolla valitusviranomainen on ympäristöministeriö. Valtuusto on päättänyt kokouksessaan /41 maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen ratkaisuvallan delegoinnista hyväksyessään teknisen toimen johtosäännön. 4. KAAVOJEN KÄSITTELYVAIHEET PÄÄPIIRTEITTÄIN 1. Asemakaava tulee vireille esim. aloitteesta, kunnanhallituksen päätöksestä tai kaavoitussopimuksen hyväksymisestä. 2. Kunnanhallitus antaa kaavan laatijan tehtäväksi valmistella luonnoksen. 3. Kunnanhallitus ilmoittaa kaavan vireille tulosta ja asettaa osallistumisja arviointisuunnitelman ja mahdollisesti kaavaluonnoksen nähtäville. 4. Kunnanhallitus antaa kaavan laatijan tehtäväksi valmistella luonnoksen. 5. Kaavaluonnos asetetaan nähtäväksi mielipiteitten esittämistä varten. 6. Kunnanhallitus käsittelee esitetyt mielipiteet ja antaa kaavan laatijan tehtäväksi valmistella kaavaehdotuksen. Kunnanhallitus päättää asettaa kaavaehdotuksen nähtäville ja siitä pyydetään tarpeelliset lausunnot. 7. Kunnanhallitus käsittelee saadut muistutukset ja lausunnot. 8. Kunnanhallitus tekee ehdotuksen valtuustolle asemakaavan hyväksymiseksi. 9. Valtuusto hyväksyy asemakaavan. Päätöksestä voi tehdä perustellun valituksen Turun hallinto-oikeudelle. 10. Hallinto-oikeus käsittelee valituksen. 11. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimmalle hallintooikeudelle.

5 5 Maanomistajat ja kaikki ne, joiden oloihin kaavaratkaisulla on vaikutusta, voivat esittää mielipiteensä kaavan laatimisvaiheessa. Kaavaehdotuksen ollessa nähtävillä maanomistajat ja kuntalaiset voivat tehdä kirjallisen muistutuksen kunnanhallitukselle kaavaehdotuksesta. Mielipiteet ja muistutukset seuraavat kaava-asiakirjoja koko käsittelyn ajan. Kaavan hyväksymistä tarkoittavasta valtuuston päätöksestä voi valittaa Turun hallinto-oikeudelle ja sen päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 5. YLEISSUUNNITELMAT, YLEISKAAVAT JA MUUT YKSITYISKOHTAISTA KAAVOITUSTA OHJAAVAT PÄÄTÖKSET 5.1 Seutukaavat ja yleiskaavat Satakunnan maakuntakaava Satakunnan ensimmäinen kokonaismaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa /20. Ympäristöministeriö hyväksyi Satakunnan maakuntakaavan Maakuntakaava laadittiin kokonaismaakuntakaavana. Maakunnan liitto täydentää ja uudistaa koko maakuntaa koskevaa suunnitelmaa teemoittain valtakunnallisten ja maakunnallisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Maakuntakaava ja Satakuntaliiton maakuntakatsaus löytyvät ositteesta: > Alueiden käyttö Yleiskaava Nakkilan kunnan taajamaosayleiskaavan ja osayleiskaavan tarkistus Nakkilan valtuusto hyväksyi taajamaosayleiskaavan 2035 ja osayleiskaavan tarkistuksen kokouksessaan Päätöksestä jätettiin kolme valitusta. Varsinais-Suomen Ely-keskus jätti päätöksestä oikaisukehotuksen. Valtuusto teki oikaisukehotuksen johdosta uuden päätöksen Kunnanhallitus päätti kokouksessaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n perusteella, että Nakkilan taajamaosayleiskaava ja osayleiskaavan tarkistus tulivat voimaan muilta osin paitsi valitusten alaisten alueiden osalta, jotka on merkitty kaavakartassa tekstillä ei lainvoimainen ja punaisella vinoviivoituksella. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään , taltionumero 4301, diaarinumerot 3925/16 ja 4027/1/16 yleiskaavasta tehdyt valitukset ja totesi, että Turun hallinto-oikeuden päätös jää voimaan. Nakkilan kunnan taajamaosayleiskaava 2035 ja taajamaosayleiskaavan tarkistus on tullut voimaan

6 6 Yleiskaavakartta ja kaavamääräykset ovat nähtävillä kunnanviraston hallinnon ja talouden toimialalla sekä kunnan kotisivuilla kohdassa palvelut kaavoitus ja tontit kaavoitus yleiskaava. Nakkilassa taajamaosayleiskaavan laadinta aloitettiin vuonna 2007, jolloin kunnanhallitus asetti taajamaosayleiskaavan tarkistamista valmistelevan toimikunnan ( , 55). Vuoden 2007 aikana kunnassa järjestettiin tavoiteseminaarit valtuutetuille ja nakkilalaisille yrittäjille ja niitä lähellä oleville sidosryhmille. Nakkilan taajamaosayleiskaavan tavoitekartoitus valmistui vuonna Kunnanhallitus hyväksyi Nakkilan taajamaosayleiskaavan 2010 tavoitekartoituksen sekä luettelon yleiskaavatyöhön vaikuttavista selvityksistä ja suunnitelmista. Samalla kunnanhallitus hyväksyi myös Tervasmäen alueen kaavarunkotarkastelun ja taajamaosayleiskaavan laajennusalueen. Nakkilan valtuusto päätti hyväksyä Nakkilan kunnan taajamaosayleiskaavan 2010 laajentamisen Selkätien ympäristöön Leistilänjärven pohjois- ja koillispuolelle. Samalla valtuusto päätti, että MRL:n 38 :n tarkoittama rakennuskielto sekä MRL:n 128 :n tarkoittama toimenpiderajoitus ovat voimassa saakka kuitenkin niin, että rakennuskielto ei koske maatalousrakennuksen, talousrakennuksen eikä enintään kaksi asuntoa käsittävän asuinrakennuksen korjaamista tai sen vähäistä lisärakentamista. Valtuusto jatkoi päätöksellään ( 27) rakennuskieltoa ja toimenpiderajoitusta asti. Valtuusto jatkoi rakennuskieltoa ja toimenpiderajoitusta päätöksellään ( 32) saakka. Yleiskaavan laajennusalueella tarkastellaan mm. maa-ainesten ottoa ja osoitetaan mahdolliset maa-ainesottoalueet. Varsinainen Nakkilan taajamaosayleiskaavan laadintatyö käynnistyi syksyllä Nyt laadittu osayleiskaava korvaa aiemmin laaditun Nakkilan oikeusvaikutteisen taajamaosayleiskaavan 2010 (hyv. KV , vahvistettu ). V hyväksytyn yleiskaavan tavoitevuosi (2010) on ohitettu. Rakennustarpeet ovat ohittaneet yleiskaavan, minkä takia maankäyttö ja ympäristö oli arvioitava uudestaan. Nakkilan taajamaosayleiskaava 2010 kattoi pääosan suunnittelualueesta ja uutta yleiskaavaa laajennettiin länteen noin 1100 hehtaaria. Koko suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 5800 ha. Osayleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jossa osoitetaan yleispiirteiset ratkaisut alueiden käytön järjestämiseksi sovittaen yhteen paikallisia, maakunnallisia ja valtakunnallisia tavoitteita. Osayleiskaavassa osoitetaan yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittuminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Työssä laadittiin aluevarausosayleiskaava, joka ohjaa alueen asemakaavoitusta ja asemakaavamuutoksia. Yleiskaavatyössä pohdittiin

7 7 suunnittelualueen maankäyttöä yleispiirteisellä tasolla seuraavan 20 vuoden aikana tapahtuvalle kunnan kehitykselle, tavoitevuotena Työssä huomioitiin liikenneverkon kehitystarpeet ja eri toimintojen yhteensovittaminen sekä nähtävissä olevat yhteiskunnalliset ja luonnonympäristöä koskevat muutokset kuten väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutokseen varautuminen. Lisäksi Nakkilan kunnassa on selkeä tarve ohjata yleiskaavalla maa-ainesten ottoa. Asumisen ja työpaikkarakentamisen laajennusalueiden lisäksi tarkasteltiin keskustaalueen täydennysrakentamisen mahdollisuuksia, mikä lisäisi myös joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Liikenteen kehittämisen keskiössä ovat valtatien 2 nelikaistaistaminen ja siihen liittyvät eritasoliittymät, kevyen liikenteen seudullisten ja taajaman eri osien välisten yhteyksien sujuvuus ja raideliikenteen edellytysten parantaminen. Osayleiskaavalla tuetaan Nakkilan kunnan kehittymistä keskeisellä paikalla, osana Kokemäenjokilaakson nauhataajamaa. Pori, Ulvila, Nakkila ja Harjavalta muodostavat Tilastokeskuksen luokituksessa yhtenäisen taajama-alueen, joka on Suomessa asukasluvultaan 7. suurin. Tälle alueelle sijoittuu noin puolet Satakunnan työpaikoista ja väestöstä. Nakkilan kunnan keskeinen sijainti ja kohtuullinen etäisyys Porista ovat kunnan vahvuus uusien yritysten ja asukkaiden houkuttelemiseksi kuntaan ja hyvä edellytys mm. seudullisen julkisen liikenteen kehittämiselle. Maankäytön lisääminen valtatien 2 vaikutusalueella luo edellytykset kasvulle, parantaa kunnan näkyvyyttä ja vahvistaa Nakkilan vireää kuntakuvaa. 5.2 Rakennusjärjestys 5.3 Maankäytön yleissuunnitelmat Valtuusto on hyväksynyt uuden rakennusjärjestyksen /90. Rakennusjärjestys on tullut voimaan lukien. Viimeiset muutokset on hyväksytty /26 ja ne ovat tulleet voimaan Pyssykangas-Hormiston kyläsuunnitelma Kunnanvaltuusto on hyväksynyt , muutos hyväksytty kunnanvaltuusto Kissakujan maankäytön yleissuunnitelma Kunnanvaltuusto on hyväksynyt yleissuunnitelman Nakkilan maa-aineksen ottamisen yleissuunnitelma Kunnanvaltuusto 1992 Nakkilan keskustaajaman yleissuunnitelma Valtuusto on hyväksynyt Nakkilan keskustan yleissuunnitelman ja siihen liittyvän kaupallisen ja toiminnallisen tarkastelun /15.

8 8 5.4 Muut kaavoitusta ohjaavat päätökset Arantilanpuiston yleissuunnitelma Valtuusto on käsitellyt Arantilanpuiston yleissuunnitelmaa kokouksessaan /70. Kunnanhallitus on esitellyt yleissuunnitelman valtuustolle ohjeiden antamiseksi jatkovalmistelua varten. Ehdotuksen Nakkilan Arantilanpuiston yleissuunnitelmaksi on laatinut maisema-arkkitehti Matti Liski Suunnittelukolmio Oy:stä. Suunnitelma käsittää Aronojan ympäristön kehittämisen, toimenpidekokonaisuudet sekä Kokemäenjoen rannan eli Arantilankosken kehittämisen toimenpidekokonaisuudet. Kunnanhallitus on pyytänyt lausunnot hallintokunnilta, yhdistyksiltä ja maanomistajilta. Lausuntoja on pyydetty 85 kappaletta eri toimijoilta. Suunnitelma on ollut yleisesti nähtävillä mielipiteitten esittämistä varten välisenä aikana. Lausuntoja saatiin seuraavasti: lautakunnat 5 kpl, järjestöt 10 kpl, asukkaat 24 kpl ja maanomistajat 2 kpl. Kunnanhallitus on päättänyt Arantilan yleissuunnitelman ja alueen asemakaavan päivittämisestä. Yleissuunnitelmaa ja asemakaavaa laatii Pöyry Environment Oy. Nakkilan keskustan kehittämisen yleissuunnitelma 1999 Valtuusto on hyväksynyt yleissuunnitelman huhtikuussa Suunnitelmaan liittyy erillinen kaupallinen ja toiminnallinen tarkastelu. Maa ja Vesi Oy on luovuttanut kunnalle Nakkilan keskustan kehittämisen yleissuunnitelman 1999 vuoden 1999 lopussa. Yleissuunnitelma käsittää varsinaisina suunnitelmina: - yleiskaavallisen perusratkaisun - kaupallisen keskustan kehittämisen - Porintien kehittämisen - Asematien kehittämisen - Kauppatien varren kehittämisen - torin suunnitelmat - pysäköinnin yleissuunnitelman - käsi- ja taideteollisuuspuiston suunnitelman Yleissuunnitelman pohjana on analyysi maankäytön tavoitteista ja liikennejärjestelyistä painottaen kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen merkitystä. Erikseen on selvitetty taajamakuvalliset, liikenteelliset ja ympäristölliset tavoitteet. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue Valtuuston päätös /86 Nakkilan kunnan kehittämisstrategia Nakkila 2012

9 9 Valtuusto Uusi kuntalain mukainen kuntastrategia on valmisteilla. 6. VOIMASSA OLEVAT ASEMAKAAVAT JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSET Seuraavalla sivulla on luettelo voimassa olevista asemakaavoista ja niiden muutoksista korttelialueittain vahvistuspäivämäärän mukaisessa järjestyksessä. Voimassa olevista asemakaavoista on ajantasarekisteri ja -kartasto kunnanvirastossa. Numeerista kaavayhdistelmää pidetään ajan tasalla konsultin toimesta. Uusimpia hyväksyttyjä asemakaavoja on nähtävissä kunnan internetsivuilla osoitteessa Palvelut Kaavoitus ja tontit Kaavoitus.

10 10 NO KAAVA-ALUE VAHVISTUMIS/ VOIMAANTULO PVM. KORTTELIT JA ALUEET K076 Lammainen Kortteli 2 (ent. koulu) K075 Viikkala Kortteli 40 (ent. koulu) K074 Keskusta Keskustan asemakaavan muutos, korttelit 1 ja 4 K073 Keskusta Keskustan asemakaavan muutos korttelit 89a ja 264 K072 Viikkala Viikkalan asemakaava ja asemakaavan muutos, korttelit 89a ja 90 a K071 Villilänaho Villilänaho asemakaava ja asemakaavamuutos K070 Säkkimäki Säkkimäki asemakaava ja asemakaavan muutos, korttelit 501 ja 502- maa- ja metsätalousalueita sekä katu- ja virkistysalueita K069 Keskusta Kortteli 205, erillispientalojen ja liikerakennusten korttelialue K068 Säkkimäki Korttelit 538, 539, 548 sekä katu-, puisto- lähivirkistys- ja yhdyskuntateknisten huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue K067 Keskusta-Mylläri Korttelit 143, 144, erillispientalojen korttelialueet ja lähivirkistysalueet K066 Keskusta Kortteli 92 (päiväkoti) K065 SOINILANTIE Korttelit sekä erityis-, katu- ja lähivirkistysaluetta K064 VUOHIMÄKI Kortteli 436 ja liikennealue K063 KESKUSTA Kortteli 255 (terveyskeskuskortteli) K062 KESKUSTA JA POHJOIS- ARANTILA (HOHTARI) kortteli 220, korttelin 204 tontti 8, korttelin 205 tontit 9, 10 ja 14, korttelin 219 tontti 4, korttelin 262 tontit 1, 2 ja 6 sekä katu- ja lähivirkistysaluetta K061 SOINILA JA KIRKON- SEUTU kortteli 327, rakennuspaikat 1 ja 2 sekä lähivirkistys- ja katualuetta K060 POHJOIS-ARANTILA korttelit 208, 216 ja 217 sekä lähivirkistys- ja katualuetta K059 VILLILÄ kortteli 400 sekä katualuetta, puistoaluetta, vesialuetta ja maisemallisesti arvokasta aluetta K058 MYLLÄRI korttelit 142, 144, 557 lähi virkistys- ja katualue K057 KESKUSTA KORTTELIT 2, 83, 84, 89A, 91, 106, 107 ja 104 sekä osat kortteleista 4, 16, 19, 20, 86, 87 ja 92 sekä niihin liittyviä virkistys-, katu-, liikenne ja erityisalueita K056 RUSKILA-SÄKKIMÄKI korttelit , ja 536 sekä virkistys-, katu ja rautatiealueet K055 LAMMAINEN kortteli 2, urheilu- ja virkistyspalvelujen alue K054 KESKUSTA/VUOHIMÄKI , katu- ja liikennealue K053 KESKUSTA/SOINILA , 290, 291, 301, K052 KESKUSTA , 4, 20, 22, 23, 89a, 89b, 91, 92, 106, 107, 401a, 401b, 404, 441

11 11 K051 KESKUSTA , 92, 106, 107, 255, 265, 267, 268, 284, 285 K050 KESKUSTA K049 KESKUSTA , 88, 90, 98 K048 RUSKILA K046 KESKUSTA-MYLLÄRI , 36, 37, 133, , 403, , 410, 411, 415, 421, , 556 K047 LAMMAINEN , K044 KESKUSTA , 200, 203, 205 K045 SUUTARIN ALUE K042 VIIKKALA , 84 K041 VIIKKALA V-23V, 34V, 37V-39V, 46, K015 KIRKKOKATU K023 VUOHIMÄKI K001 HARJAVALLANTIE K002 RAUHANIEMI K016 KESKUSTA osa82, 134, m osa82, 134 K025 KESKUSTA m401, 441 K024 KESKUSTA m32 K003 PENTTALA , m214 K038 VILLILÄ m400 K017 KESKUSTA , m K026 VIIKALA m28, 29, 37, 38 K020 MASIA/VAPPULA , 415, m40, 133 K012 SÄKKIMÄKI m osa500 K021 VAPPULA , m44 K032 SUOMINEN , 403, , , m31-35, 41, K006 POHJOIS-ARANTILA osa, 292, m291 K014 RUSKILA , K018 KESKUSTA m1, 3, 9, 10, 15-24, 26, 28, 29, 38-40, 61, 62, 73, os77, 79, 82, 91, 92, , 283, (Ks. toinen K018) K018 KESKUSTA , 19-22, 26-28, 31, 32, 34, 38, 39, 73, 82, 84-93, (Ks. toinen K018) K008 POHJOIS-ARANTILA , , , , m90-97, , 104, K013 SÄKKIMÄKI , K019 LAMMAINEN

12 12 K036 SUUTARIN ALUE K030 KESKUSTA , 401, 404, 405, m30, 36, 42, 63 K009 KESKUSTA , 50-74, 80-83, 91, 92, , , 291, m50-57, 60, 64, 75-68, 80, , 270, K027 TÖRMÄLAIDUN m27, 54, 55 K028 TÖRMÄLAIDUN m25, K010 KIRKONSEUTU , m275 K037 SUUTARI , 301, K011 KIRKONKYLÄ , 283, m253, 256, 259, 260 K031 KIRKONKYLÄ K029 VIIKALA K035 KIRKONKYLÄ m80, 134 K040 KIRKONSEUTU , 100A, 101, 102A, 103 K039 KIRKONSEUTU VIREILLÄ OLEVAT KAAVAT, KAAVAMUUTOKSET, KAAVOITUS- SOPIMUKSET JA MUUT MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT 7.1 Vireillä olevat kaavamuutokset Nakkilan kunnassa on vireillä seuraavat asemakaavan muutokset: 1) Liikuntakeskuksen asemakaavan muutos Asemakaava koskee osaa Kokemänejoen länsirannan vesiaalueesta ja asemakaavan muutos korttelin 134 aluetta sekä virkistys-, katu- ja liikennealueita. Kaava-alueella sijaitsevat mm. liikuntakeskus piharakennuksineen, urheilukenttä, kotiseutumuseo, kesäravintola sekä matonpesupaikka. Kaava-alueella on lisäksi lenkkipolkuja sekä frisbeegolfrata. Kaavatyössä on tavoitteena laatia asemakaavan muutos korttelin 134 alueelle sekä muuttaa myös ympäröivien alueiden asemakaavoja. Tavoitteena on osoittaa asemakaavan muutoksella kaavallinen valmius uudelle rakennettavalle liikuntakeskukselle sekä muuttaa korttelin 134 ympäröivien alueiden asemakaavoja siten, että ne ovat oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaisia ja edistävät alueen virkistys-, vapaa-ajan- ja matkailun toimintojen kehittämistä. Valtuusto on kokouksessaan hyväksynyt liikuntakeskuksen asemakaavan muutoksen, mutta asemakaavamuutos ei ole vielä tullut voimaan. Asemakaavaehdotuksen asiakirjat ovat nähtävissä kunnan internetsivuilla osoitteessa Asiakirjat on lisäksi nähtävissä kunnanviraston hallinto- ja talousosastolla.

13 13 2) Villilän yritysalueen asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee kortteleita 266, 267, 268, 269, 291, 292, 300 ja 301 sekä niitä ympäröiviä virkistys-, katu- ja liikennealueita. Kaava-alue rajautuu lännessä rautatiehen, pohjoisessa Aselintiehen, idässä osittain Satakunnantiehen sekä etelässä Suutarinmäentiehen. Suunnittelutyön tavoitteena on muuttaa kortteleita 266, 267, 268, 269, 291, 292, 300 ja 301 ja niitä ympäröivien virkistys-, katu- ja liikennealueiden maankäyttöasemakaavassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaisiksi. Satakunnantie on tarkoitus muuttaa asemakaavassa kaduksi. Asemakaavan muutosehdotuksesta saatujen lausuntojen perusteella asemakaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville talven 2018 aikana. Villilän yritysalueen asemakaavan muutoksen kaava-asiakirjat ovat nähtävissä kunnan internet-sivuilla osoitteessa Asiakirjat on lisäksi nähtävissä kunnanviraston hallinto- ja talousosastolla Nakkila NAKKILAN KUNNANHALLITUS kunnanjohtaja Matti Sjögren vs. hallintojohtaja Erno Heikkinen