PELIRAJAT ON-HANKKEEN VERTAISRYHMILLE SUUNNATTU KYSELY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PELIRAJAT ON-HANKKEEN VERTAISRYHMILLE SUUNNATTU KYSELY"

Transkriptio

1 PELIRAJAT ON-HANKKEEN VERTAISRYHMILLE SUUNNATTU KYSELY SELVITYSRAPORTTI Tekijä: Kukka Hammarström Tammikuu 2013

2 2 Kyselyn tarkoitus ja tavoitteet Tämä selvitysraportti perustuu Sosiaalipedagogiikan säätiön Pelirajat on-hankkeen vertaisryhmille suunnatun kyselyn tuottamiin vastauksiin. Kysely tehtiin osana ryhmien toiminnan arviointia. Kyselyn tavoitteena oli tuottaa tietoa vertaistuen ja kokemustiedon merkityksestä ongelmallisesti pelaavien auttamisessa sekä samalla niistä kokemuksista, joita heillä on erilaisista auttamismuodoista ja kohdatuksi tulemisesta. Kysely kohdistettiin Pelirajat on-hankkeen vertaisryhmätoimintaan syksyn 2012 aikana osallistuneille. Kyselyyn oli mahdollista vastata täyttämällä ja postittamalla lomake sekä vaihtoehtoisesti Internetissä. Raportti jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa esitellään kyselylomake ja tuotettu aineisto. Toisessa osassa käydään läpi kyselyn tuottamat vastaukset. Viimeisessä osassa tehdään yhteenveto kyselyn tuloksista ja liitetään ne osaksi laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ongelmallisesti pelaaville suunnatun hoito- ja auttamisjärjestelmän osalta, erityisesti vertaistuen näkökulmasta. Taustatietona käytettyä kirjallisuutta ja muita lähteitä koskevat tiedot löytyvät raportin liiteosasta. Kyselylomakkeen ja tuotetun aineiston kuvailu Kysely tuotti kaikkiaan 12 vastausta, joista kaksi Internet-lomakkeen kautta. Miehiä vastaajista oli yhdeksän ja naisia kolme. Vastaajien ikäryhmät jakautuivat seuraavasti: vuotiaita oli kaikkiaan kuusi, vuotiaita neljä ja yli 65-vuotiaita kaksi. Ryhmänohjaajia vastaajista oli viisi. Vastaajien ikäryhmäjakauma % 17 % 50 % 33 % 0 % Kuva 1. Vastaajien ikäryhmäjakauma

3 3 Kyselylomake koostui johdannosta ja kysymysosasta. Johdannosta kuvailtiin kyselyn tarkoitus, luottamuksellisuuteen liittyvät seikat sekä vastaamista koskevat käytännön ohjeet. Kysymysosa sisälsi vastaajan taustatietoja kuvaavan valikon ja 9 kysymystä, jotka oli jaettu kolmeen aihealueeseen. Viimeisessä kohdassa oli myös mahdollisuus vapaalle kommentoinnille. Kyselylomake löytyy kokonaisuudessaan raportin liiteosasta. Lomakkeen aihealueet ja kysymykset olivat seuraavat: Suhtautuminen ongelmallisesti pelaavaan 1. Miten sinuun on suhtauduttu kun olet hakenut apua peliongelmaan? 2. Millaisia kokemuksia sinulla on erilaisista auttamismuodoista? (esim. vertaisryhmät, GA, ammattiapu, tukihenkilöt) 3. Mikä mielestäsi on auttanut ja miksi? 4. Mikä madaltaisi kynnystä hakea apua? 5. Miten ongelmallista pelaamista pitäisi mielestäsi Suomessa hoitaa? Kokemustieto 6. Mitä annettavaa vertaisella on ongelmallisesti pelaavalle? 7. Kuka voi kutsua itseään kokemusasiantuntijaksi? Vertaisryhmän ohjaaminen 8. Miksi lähdit Pelirajat on-ryhmänohjaajaksi? 9. Mitä ryhmän ohjaaminen on sinulle antanut? Vapaa kommentit Haluatko kertoa jotain, jota emme ole vielä kysyneet? Vastaajien kokemuksia ongelmallisesta pelaamisesta Seuraavassa käydään läpi kyselyn tuottamia vastauksia. Vastauksiin ovat vaikuttaneet vastaajien henkilökohtaiset tulkinnat kysymysten luonteesta ja tapa jäsennellä käsiteltyä aihepiiriä. Tästä syystä kysymysten tulkinnoissa on vaihtelevuutta ja lomakekohtaiset vastaukset ovat monilta osin päällekkäisiä sekä toisiinsa limittyviä. On myös tärkeää huomioida, että vastaajat kuvaavat henkilökohtaisia kokemuksiaan ja heidän vastauksensa muodostavat kokonaisuuden, jonka osa-alueita tulee viime kädessä lähestyä suhteessa toisiinsa. Käsitellyn aihealueen lopussa on esimerkkejä vastaajien omista kommenteista.

4 4 Suhtautuminen ongelmallisesti pelaavaan ja kokemukset eri auttamismuodoista Valtaosa vastaajista oli kokenut, että suhtautuminen apua hakiessa oli ollut myönteistä. Muutama vastaajista totesi suhtautumisen olleen vaihtelevaa tai jopa kielteistä kohtaavasta tahosta riippuen. Suurimalla osalla vastaajista (10/12) oli kokemusta useammasta erilaisesta auttamismuodosta. Osassa vastauksia eri auttamismuotoja oli eritelty ja kuvattu tarkemmin, osassa ne oli jätetty vain yleisemmän maininnan varaan. Nimeltä mainittuja toimijoita olivat muun muassa: Pelirajat on-hanke, A-klinikka (terapeutit ja ryhmät), GA-ryhmät (Nimettömät pelurit), Peliklinikka, Sospedin Mape-projekti, Hietalinna-yhteisön Rapeli-projekti, akuutti- ja intervallityyppinen laitosmuotoinen peliriippuvuuskuntoutus (mainittu Tyynelä) sekä erilaiset mielenterveyspalvelut, terveyskeskus, työterveyshuolto ja tukihenkilöt. Myönteisiä kokemuksia liittyi kaikkiin mainittuihin auttamismuotoihin, mutta niissä oli myös vaihtelevuutta. Muutamat vastaajista kokivat kohdanneensa osaamattomuutta tai kyseenalaista suhtautumista esimerkiksi A-klinikan ja työterveyshuollon puolelta. A-klinikan ongelmapelaajien ryhmää kommentoitiin yhdessä vastauksessa hyväksi, mutta pohdittiin perustuiko apu vain kirjatietoon vetäjien ollessa koulutettuja ammattilaisia. Eräs vastaaja totesi myös, että GA-ryhmän vertaistuki oli tärkeä, muttei olisi itse halunnut sekoittaa mitään uskonnollista asiaan. Vastauksissa mainittiin myös yksilöterapia sekä mielenterveyspalveluiden käyttö, mutta kaikista ei käynyt ilmi kohdistuivatko ne suoraan ongelmapelaamisen hoitoon vai esimerkiksi muihin mielenterveysongelmiin. Muihin riippuvuuksiin tai päihteiden käyttöön ei viitattu yhdessäkään vastauksessa. Yksi vastaaja mainitsi myös ongelmallisen pelaamisen hoitoon tarkoitetun lääkehoidon, mutta ei ollut vielä vakuuttunut oman kokemustietonsa pohjalta niiden toimivuudesta. Neljä vastaajaa mainitsi läheiset, kuten perheen tai ystävät. Yksi vastaaja totesi peliongelman olevan omalle perheelle tabu. Kahdessa vastauksessa mainittiin ystävien tai ystävä/vertaisen tuki. Eräs vastaaja kertoi myös, että peliongelmaisten kuntoutusjakso oli avannut läheisen näkökulman asiaan. Minut on otettu avoimesti vastaan eikä ole tuomittu siitä, että olen peliongelmainen. On ymmärretty ongelmani vakavuus ja oltu kiinnostuneita auttamaan. Suhtautuminen ollut myönteistä ja ollaan oltu iloisia, kun on uskaltanut tunnustaa ongelman. Riippuu paikasta. Osassa ollaan sitä mieltä, että kyse on vain luonteen heikkoudesta. Kysymys koskien sitä, mikä on auttanut ja miksi, oli selvästi tulkittu kahdella tavalla. Osa vastaajista yhdisti kysymyksen erilaisten auttamismuotojen arviointiin, osassa se oli tulkittu enemmän henkiseksi ja tunnetiloihin liittyväksi asiaksi. Sellaisia olivat esimerkiksi ongelman tunnustaminen ja rehellisyys itselle sekä oma ja riittävä halu saada pelaaminen hallintaan. Kaikki vastaajat mainitsivat vertaistuen tärkeimmäksi tai erittäin tärkeäksi avuksi. Useissa vastauksissa ei eritelty vertaisryhmiä, -tukea tai tukihenkilöitä sen tarkemmin toisistaan. Muutamassa vastauksessa kerrottiin, että paras apu oli ollut vertaistuki yhdistettynä esimerkiksi terapeutin asiantuntemukseen tai intensiivihoitoon. Yksi vastaaja

5 5 koki Peli poikki-ohjelman auttaneen parhaiten. Vertaistukea tullaan käsittelemään tarkemmin kohdassa Vertaistuki ja kokemustieto. Parasta on ollut vertaistuki; on saanut vaihtaa samankaltaisia kokemuksia tuntematta itseään huonoksi ihmiseksi. Terapeutin asiantuntemus yhdistettynä vertaistukeen. Puhuminen muiden saman ongelman kanssa painivien kanssa on tuonut ongelmaan ymmärrystä, ajatuksia, samankaltaisuuden kokemuksia ja ehdotuksia pelaamisen ehkäisemiseksi. Ongelmallisen pelaamisen hoitaminen Suomessa vastaajien näkemyksiä Vastaajien näkemykset siitä, mikä madaltaisi kynnystä hakeutua hoitoon ja miten ongelmallisesta pelaamista tulisi Suomessa hoitaa, olivat pitkälti samankaltaisia. Selkeimmin esiin nousseita teemoja olivat: ongelmallista pelaamista koskevan tiedottamisen ja avoimen julkisen keskustelun sekä näkyvyyden lisääminen, avun ja palvelujen kattava tarjoaminen myös matalan kynnyksen periaatteella sekä pelaamismahdollisuuksien konkreettinen rajoittaminen ja valvonta. Avun hakemiseen katsottiin vaikuttavan ongelman tunnustaminen ja rehellisyys itselle ja muille sekä esimerkiksi luottamus siihen, ettei oma asia leviä (tuki)ryhmän ulkopuolelle. Avun hakemista vaikeuttivat puolestaan liian pitkään ongelmista kertomatta jättäminen, pelko ja masennus sekä häpeä. Toinen vastaaja pohti, että julkisuudessa esiin tuodut omakohtaiset selviytymisprosessit voisivat rohkaista hakemaan apua. Mielenterveys- ja päihdepuolen ammattilaisten kouluttaminen kohtaamaan ongelmallisesti pelaavia sekä aihetta koskeva tiedottaminen työterveyshuollon puolella nousivat esiin muutamassa vastauksessa. Ongelmalliseen pelaamiseen erikoistunutta kriisiapua kaivattiin myös. Eräs vastaaja toivoi pelaamisen lopettaville enemmän apua toimeentuloon ja laskujen maksuun liittyen ja peräänkuulutti samalla velkajärjestelyjen kehittämistä nykyisestä. Muutama vastaaja oli lisäksi sitä mieltä, että ongelmallista pelaamista, ainakin sen mennessä liian pitkälle, tulisi lähestyä myös sairautena. Useassa vastauksessa toivottiin erityisesti vertaistuen ja ryhmien lisäämistä. Hoitotilaisuuksia pitäisi pitää enemmän esillä ja ehkä myös tarjota enemmän. (Ongelma)pelaaminen on Suomessa niin hirvittävän helppoa, joten myös tukiverkkojen pitäisi olla laajalti saatavilla. Peliongelma on vasta nyt alkanut tulla laajempaan tietoisuuteen, joten varmasti uusia aluevaltauksia ja kehitettävää on! Ainakin julkisuudessa esille tuodut omakohtaiset toipumis- ja selviytymisprosessit rohkaisisivat muita hakemaan apua. Peliongelmasta ja siihen liittyvistä haitoista rehellinen ja avoin esille tuonti tiedotusvälineissä (entistä laajempi).

6 6 Kattava vertaisryhmäverkosto ja asiantuntijapalveluiden tarjoaminen matalan kynnyksen periaatteella. Tiedon lisääminen esim. pelipisteisiin. Jos tosissaan haluaa lopettaa pelaamisen ja pystyy siihen, pitäisi olla jokin apu laskujen mahdolliseen maksamiseen ja toimeen tulemiseen. Tällä hetkellä velkajärjestelyt vaikuttavat olevan vähän sieltä tännepäin. Peliongelmaisia alkaa olemaan paljon ja vertaisryhmiä ja niiden vetäjiä tarvitaan. Samalla tavalla kuin Pelirajat on hoitaa eli vertaistuella. Vertaistuen merkitys ja kokemusasiantuntijuus Vastauksissa vertaistuella viitattiin sekä yleisellä tasolla saman kokemuksen jakamiseen että jo ongelmasta selvinneisiin vertaisiin. Vastaajat katsoivat vertaisen voivan antaa ongelmallisesti pelaavalle ennen kaikkea omaan kokemukseen perustuvan tiedon, tuen, ymmärryksen ja samaistumisen kokemuksen, ettei ole yksin ongelmansa kanssa. Vertainen voi myös auttaa ymmärtämään ongelman luonnetta ja olla itse esimerkkinä siitä, että ongelmasta voi selvitä ja mitä pelaamattomuus tuo tullessaan. Joissakin vastauksissa mainittiin vertaisen kokemukseen pohjaava käytännön tieto siitä, millä keinoin ongelmallisen pelaamisen voi saada hallintaan ja ehkäistä sitä tai selviytyä arjesta. Muutamassa vastauksessa todettiin, että vertaisen kanssa voi keskustella ilman leimautumisen pelkoa ja häpeää eikä hän moiti, vaan ymmärtää esimerkiksi ongelmaan liittyviä riippuvuus-retkahdus mekanismeja. Eräs vastaaja totesi myös, että vertainen voi antaa ymmärtää, että pelaaminen on sairaus. Kokemusasiantuntijaksi voi lähes kaikkien vastaajien mukaan kutsua itseään henkilö, joka on kokenut peliongelman ja selvinnyt siitä. Jotkut vastaajista painottivat myös sitä, että ongelman on täytynyt olla vakava ja se on saatu hallintaa eli peliura on jo selvästi takana. Muutamissa vastauksissa todettiin, että kokemusasiantuntijaksi voi kutsua itseään jokainen ongelmallisesti pelaaja, sellainenkin, jolla ongelma on vielä ns. päällä. Kaksi vastaajaa mainitsi koulutuksen ja toinen vastaaja oli tarkentanut asian seuraavasti: Kokemusasiantuntijaksi voi kutsua itseään henkilö, jolla on kokemusta (esim. peliongelmasta) ja joka on päässyt niskan päälle ongelmassaan ja ns. toipunut peluri. Haluaa jakaa oman tarinansa, tietoa ja tukea peliongelmasta kaikille joita kiinnostaa kuulla (esim. tietyille opintoryhmille, ammattihenkilöille, muille pelureille jne.) ja on saanut tähän jonkinlaisen kokemusasiantuntija-koulutuksen. Yhdessä vastauksessa mainittiin, että kokemusasiantuntijaksi voi kutsua itseään läheinen, joka on seurannut vuosia läheltä toisen ongelmallista pelaamista. Eräs vastaajista ei ollut määritellyt kokemusasiantuntijuutta lainkaan ja toinen oli vain todennut, että sitä on vaikea määritellä.

7 7 (Vertaisella on annettavana) Empatia, oman tarinan jakaminen, tsemppaaminen omalla esimerkillä, ymmärrys peliongelman luonteesta sekä riippuvuus-retkahdus mekanismien ymmärrys ja toivon jakaminen. Vertaisen kanssa on mahdollisuus keskustella ilman häpeää ja leimautumisen pelkoa. Samoja vaikeuksia kokeneen näkökulmat ja tuki auttaa ymmärtämään ongelman luonnetta paremmin. (Vertaisella annettavana) Omat kokemukset sekä pahassa, että hyvässä vaiheessa peliuraa. Se, että on joku jolle puhua ilman rautalankanippua. (Kokemusasiantuntijaksi voi kutsua itseään) Ainakin sellainen, joka on ollut ongelmapelaaja. vuosia ja on päässyt peliongelmastaan yli eli ei ole pelannut vuosiin ollenkaan tai vähän pelannut enää vuosiin ja uhkapelit eivät ole olleet enää missään vaiheessa ongelma niin kuin aikaisemmin. Toisaalta itseään kokemusasiantuntijaksi voi kutsua myös läheinen, joka on seurannut läheltä vuosia toisen ongelmapelaamista. Ehkä peliongelmainen myös voi kutsua itseään kokemusasiantuntijaksi, ehkä vaikka peliongelmaisella olisi vielä ongelma päällä. Kokemuksia vertaisryhmän ohjaamisesta Vastaajista oli ryhmänohjaajia kaikkiaan viisi ja heistä kaikki olivat vastanneet aihetta koskeviin kysymyksiin. Tämän lisäksi yksi ryhmäläinen oli kommentoinut asiaa. Vastaajat olivat lähteneet ryhmänohjaajiksi, koska halusivat auttaa saman ongelman kanssa painivia ja hyödyntää omakohtaisia kokemuksiaan. Myös oman pelaamattomuuden tukeminen ja mahdollisuus saada kokemusta ryhmänohjaamisesta esitettiin syyksi hakeutua ohjaajaksi. Yksi vastaaja kertoi, että oli halunnut omalle paikkakunnalleen aktiivisesti toimivan vertaisryhmän. Toinen vastaaja viittasi puolestaan siihen, että projektin (Pelirajat on-hanke) työntekijöiden asiallinen suhtautuminen häneen oli osaltaan vaikuttanut päätökseen hakeutua ohjaajaksi. Lisäksi eräs vastaaja pohti, että voisi lähteä ryhmänohjaajaksi, muttei ollut vielä saanut omaa pelaamista hallintaan. Halusin auttaa muita saman ongelman kanssa painivia. Halusin käyttää jotenkin hyödyksi kokemiani vaikeuksia. Halusin myös vahvistaa omaa pelaamattomuuttani vertaisryhmän avulla. Toivoin, että kaikkien ongelmasta kärsivien ei tarvitsisi kulkea yhtä pitkää ja vaikeaa peliuraa kuin minun. Ryhmän ohjaaminen oli antanut vastaajien mukaan paljon hyviä ja uusia kokemuksia. Niitä olivat esimerkiksi omien ja muiden kokemusten jakaminen yhdessä, onnistumisen kokemukset sekä käytännön kokemus ryhmän kanssa toimimisesta. Vastauksissa mainittiin myös uusiin ihmisiin tutustuminen, omien sosiaalisten taitojen kehittyminen sekä tiedon ja näkemyksen syveneminen asiasta. Viimeksi mainittu koski sekä ryhmään osallistuneita että siinä vierailleita asiantuntijoita (mm. läheisen,

8 8 velkaneuvojan ja A-klinikan terapeutin näkökulma). Eräs vastaaja kertoi lisäksi, että ryhmän ohjaaminen oli auttanut ymmärtämään erilaisia ihmisiä. Vertaistuen antaminen ja saaminen koettiin myös tärkeäksi. Onnistumisen kokemus sopivasta haasteesta tässä vaihein. Olen saanut olla vertaisena asiassa, joka on ollut itselleni ongelma pitkään. Saanut jakaa omaa kokemusta ja paikata sitä muiden kokemana. Syventänyt tietoa ja näkemystä ongelmasta. Saanut olla mukana kappaleen matkaa ihmisten kanssa, joita tämä pulma yhdistää. Ollut eduksi myös sosiaalisten taitojen suhteen. Paljon hyviä kokemuksia ryhmän kanssa toimimisesta. Itsevarmuutta sosiaalisiin tilanteisiin, esim. ryhmän edessä toimiminen. Vertaistukea ja mahdollisuus tutustua hienoihin ihmisiin hankkeen kautta. Vapaat kommentit Vastaajien oli lopuksi mahdollisuus vapaaseen kommentointiin, joista tähän on koottu varsinaisesti kyselyn aiheeseen liittyvät tekstit. Miksi pelaamista niin paljon vähätellään? Hyvällä asialla ollaan liikkeellä, työntekijät, ohjaajat ja ryhmäläiset. Ryhmä avarsi uusia positiivisia asioita ja mikä elämässä on tärkeää. En olisi kyllä koskaan ennalta edes osannut uneksia minkälaisen pläjäyksen todellisuusterapiaa ryhmässä saan! Yhteenveto Ongelmallisesti pelaavia on Suomessa noin Havahtuminen ongelmaan on tapahtunut vasta vähän aikaa sitten, joten myös tuki- ja auttamisjärjestelmä on vasta muotoutumassa. Myös erilaisten hoitomuotojen vaikuttavuutta, erityisesti vertaistuen osalta on kartoitettu Suomessa vielä vähän. Palvelukentän hajanaisuus ja yleisen tietämyksen taso ongelmallisesta pelaamisesta näkyy myös edellä kuvatussa tuoreessa kyselyaineistossa. Vastaajien näkemykset siitä, mikä madaltaisi kynnystä hakeutua hoitoon ja miten ongelmallisesta pelaamista tulisi Suomessa hoitaa, tiivistyivät seuraavasti: ongelmallista pelaamista koskevan tiedottamisen ja avoimen julkisen keskustelun sekä näkyvyyden lisääminen, avun ja palvelujen kattava tarjoaminen myös matalan kynnyksen periaatteella sekä pelaamismahdollisuuksien konkreettinen rajoittaminen ja valvonta. Jotta avun saaminen ja hoitoon ohjautuminen olisi

9 9 helpompaa, tulisi tiedonsaantia ja koulutusta lisätä erityisesti niiden ammattiryhmien kohdalla, jotka työssään kohtaavat ongelmallisesti pelaavia. Myös toiveita vertaisryhmien lisäämiseksi esitettiin. Lähes kaikilla vastaajilla oli kokemusta useista erilaisista tuki- ja hoitomuodoista. Kaikki vastaajat kertoivat kuitenkin vertaistuen olleen tärkein tai erittäin tärkeä apu. Kyselyaineistossa näkyi selvästi, että ongelmallisesti pelaavat on hyvin moninainen ryhmä. Henkilökohtaiset lähtökohdat sekä ongelman taustat ja seuraukset ovat aina yksilöllisiä ja näin myös se, mikä on auttanut saamaan ongelman hallintaan tai vähentämään sitä. Kiinnostavaa on, että vaikka monet kokivat saaneensa apua useilta eri tahoilta tai erilaisten hoitomuotojen yhdistelmistä, vertaistuki oli silti kaikissa vastauksissa mainittu merkittävänä tekijänä. Vertaisuuden erityisyys on yhteisen kokemuksen jakamisessa. Tärkeää vertaisuudessa on myös se, että keskustelua voidaan käydä ilman häpeää ja leimautumisen pelkoa. Pelirajat on-hankkeen ryhmissä ryhmänohjaajana toimivat ovat itse vertaisia. He jakavat omaan kokemukseensa perustuvaa tietoa ja tukea sekä toimivat rohkaisevana esimerkkinä siitä, että ongelmallisesta pelaamisesta voi selvitä. Toisaalta vertaisuus on myös tärkeää ohjaajille itselleen. Se voi tukea heidän omaa pelaamattomuuttaan, vahvistaa sosiaalisia taitoja ja syventää tietämystä asiasta. Ryhmän ohjaaminen antaa mahdollisuuden jäsentää omia kokemuksia ja kanavoida ne myönteiseksi voimavaraksi: oman kokemuksen kautta voi auttaa muita. Ongelmallista pelaamista ja vertaistukea koskevissa näkemyksissä ja asenteissa voidaan nähdä selkeää vastakkainasettelua niin suomalaisessa kuin kansainvälisessäkin tutkimus- ja toimintakentässä. Ammatillinen ja viranomaistoiminta nähdään erityisesti järjestö- ja vapaaehtoislähtöisen vertaistoiminnan kanssa vastakkaisina tai jopa kilpailevina auttamis- ja hoitomuotoina. Vertaisuudesta puhutaan usein myös täydentävänä tai tukevana toimintana. Tämän selvitysraportin aineisto kertoo kuitenkin selkeästi siitä, että tuki- ja hoitomenetelmien vaikuttavuus on aina yksilökohtaista ja vertaisuus näyttäytyy olennaisena osana ongelmallisesti pelaavien ja myös siitä selvinneiden auttamis- ja tukijärjestelmää. Kuten tästä selvitysraportista on käynyt ilmi, Pelirajat on-hankkeen vertaisryhmille suunnattu kysely tuotti tärkeää tietoa vertaistuen ja kokemustiedon merkityksestä ongelmallisesti pelaavien auttamisessa sekä samalla erilaisista auttamismuodoista ja kohdatuksi tulemisesta. Suoritetun kyselyn ja tämän raportin perusteella voidaan esittää, että Pelirajat on hankkeen puitteissa olisi jatkossa mahdollista kartoittaa laajemmin vertaistuen ja kokemustiedon merkitystä sekä ongelmallisesti pelaavien että heidän läheistensä auttamisessa. Näin voitaisiin myös tuottaa ajankohtaista ja kehittämistyön kannalta olennaista tietoa vapaaehtoisen vertaistuen ja kokemustiedon sijoittumisesta ongelmallista pelaamista koskevaan, tuki- ja auttamistyön palvelukenttään.

10 10 LIITE 1 Lähteet Kirjallisuus Binde, Per 2012: A Mutual Support Group for Young Problem Gambler. (A post-print of an article published in the International Journal of Mental Health and Addiction, 2012, vol. 10, no. 4, pp ) Osoite: Gomes, K & Pascuel-Leone, A Primed for change: Facilitating Factors in Problem Gambling Treatment. Journal of Gambling Studies, 25. Huotari, Kari Sattumanvaraisuudesta koordinointiin : Ongelmapelaajien tuki- ja hoitopalvelut sekä hoitopalvelujärjestelmän kehittäminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 21/2009. Lund, Pekka Rahapeliongelma. Yksilölle jätetty taakka. Ps-kustannus. Luostari, Johanna Itsensä löytäjät, Järkeilijät ja Turvaverkon rakentajat. Kolme tarinatyyppiä rahapeliongelman syistä ja selättämisestä. Pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopisto, Maailman kulttuurien laitos, Uskontotiede. Matthies, A-L & Kotakari, U. & Nylund, M. (toim.) Välittävät verkostot. Vastapaino. Munn-Giddings, C. & McVikar, A Self Help Groups as Mutual Support: What Do Carers Valua? Health and Social Care in Community 15(1). Blackwell Publishing Ltd. Murto, Antti Peliongelmaisten hoito päihdehuollossa, sattuma vai tarkoitus. Tutkielma ongelmapelaajien hoitoon sijoittumisesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopisto, Yhteiskuntapolitiikan laitos, sosiaalityö. Pitkänen, Minna Peliongelmaisten hoito Suomessa. Työntekijöiden haastattelu. Pro gradututkielma. Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, hoitotiede, terveystieteiden opettajan koulutus. Ränninranta, Riikka Ongelmapelaajien vertaistukiryhmien moniääninen vuorovaikutus. Pro gradu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden laitos.

11 11 Muut lähteet Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Rahapelihaitat-sivusto (http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/aiheet/tietopaketit/pelihaitat) (pelihaittoihin keskittyvä matalan kynnyksen info- ja tukipiste) (A-klinikka säätiö) (Gambler Anonymous, GA) (Peliongelmissa auttava palvelukokonaisuus) (Sovatek säätiö) (Pelitoiminnan tutkimussäätiö) Ulkomaiset (Journal of Gambling Issues) (Gambling Research Australia) (Spelberoendes riksförbund)

12 12 LIITE 2 Arvoisa Pelirajat on-toimintaan osallistuva/osallistunut Pyydämme sinulta kokemuksia ongelmallisesta pelaamisesta, jotta voimme kehittää Pelirajat ontoimintaa. Tulemme käyttämään vastauksia myös suunnitteilla olevan tietokirjan aineistona. Oikeita tai vääriä vastauksia ei ole ja yksikin vastaus on merkittävä. Risut ja ruusut ovat yhtä tärkeitä. Jatka tekstiä tarvittaessa kääntöpuolelle. Vastausten käsittely on ehdottoman luottamuksellista, eikä yksittäistä vastaajaa voi tunnistaa. Hankkeen työntekijöitä ja tietokirjan kirjoittajia sitoo vaitiolovelvollisuus. Hankejohtaja Jari Hartikainen auttaa tarvittaessa. Hänet tavoittaa numerosta ja sähköpostitse Vastaa viimeistään klo 12 mennessä osoitteessa tai lähetä lomake osoitteeseen: Sosped säätiö / Pelirajat on Elimäenkatu 25-27, Helsinki Taustatiedot Mies Nainen Ryhmäläinen Ohjaaja Ikä: Suhtautuminen ongelmallisesti pelaavaan 1. Miten sinuun on suhtauduttu kun olet hakenut apua peliongelmaan? 2. Millaisia kokemuksia sinulla on erilaista auttamismuodoista? (esim. vertaisryhmät, GA, ammattiapu, tukihenkilöt) 3. Mikä mielestäsi on auttanut ja miksi? 4. Mikä madaltaisi kynnystä hakea apua? 5. Miten ongelmallista pelaamista pitäisi mielestäsi Suomessa hoitaa?

13 13 Kokemustieto 6. Mitä annettavaa vertaisella on ongelmallisesti pelaavalle? 7. Kuka voi kutsua itseään kokemusasiantuntijaksi? Vertaisryhmän ohjaaminen (vastaa vain, jos olet ohjannut ryhmää) 8. Miksi lähdit Pelirajat on-ryhmänohjaajaksi? 9. Mitä ryhmän ohjaaminen on sinulle antanut? Vapaat kommentit Haluatko kertoa jotain, jota emme ole vielä kysyneet?

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi 12.3.2012 Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Tietopuu Tietopuu-sivuston www.a-klinikka.fi/tietopuu/ tarkoituksena on jakaa

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015 2018 a-klinikka.fi/mipa A-klinikkasäätiö A-Kiltojen Liitto ry Diakonia-ammattikorkeakoulu EHYT ry FinFami Uusimaa ry Irti Huumeista ry Kuntoutussäätiö

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Vertaisuus mistä siinä on kysymys?

Vertaisuus mistä siinä on kysymys? Vertaisuus mistä siinä on kysymys? Esa Pöntinen, Hyvinkään A-kilta ry Outi Hietala, Kuntoutussäätiö 19.9.2016 Järvenpään opisto, Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto Vertaisuuden juuret Ystävyys, kumppanuus,

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen

Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Kokemusasiantuntijakoulutus ja kokemusasiantuntijoiden jalkautuminen Mielen avain Kokemusasiantuntijakoulutus Kokemusasiantuntija 1) Käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen 2) Kokemusta mielenterveys- ja/tai

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä Anne Kosunen ja Eeva Immonen Mikkeli 20.9.2011 Vanhempien vertaistukiryhmä JaVaMa-ryhmä, Voikukkia-ryhmä Jaetun Vanhemmuuden Mahdollisuudet Huostaanoton

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus Ikääntyneiden peliriippuvuus Ketä sinä ajattelet, kun alamme puhua ikäihmisten peliongelmista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Pelaamista ei tule ylipatologisoida:

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Mari Pajula Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana ja motiivina?

Mari Pajula Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana ja motiivina? Mari Pajula Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana ja motiivina? Kommenttipuheenvuoro alustukseen: Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana

Lisätiedot

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET 2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Rahapelihaittojen ehkäisy Minna Kesänen

Rahapelihaittojen ehkäisy Minna Kesänen Rahapelihaittojen ehkäisy Esityksen sisältö Yleistä rahapelaamisesta Rahapelihaittojen ehkäisy yhteisössä Rahapeliongelmien ehkäisy yksilötyössä Rahapelaamisesta yleisesti Rahapeleillä tarkoitetaan kaikkea

Lisätiedot

psta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö

psta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö Arvoisa vastaanottaja! TOTEUTUNUT ATK-PALVELU VUONNA 2007 TAYS:n Näkökeskus on vuonna 2007 myöntänyt Teille kotona tapahtuvaa tietokoneeseen liittyvää ATK-palvelua (tietokoneen toimitus, -asennus ja/tai

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, 13.9.2016 Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö Pitkänen 2016 1 www.a-klinikka.fi/mipa Pitkänen 2015 2 MIPA-hyvinvointikyselyyn

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJUUS B A L A N S S I R Y

KOKEMUSASIANTUNTIJUUS B A L A N S S I R Y KOKEMUSASIANTUNTIJUUS B A L A N S S I R Y 2 0 1 3 SOSIOKULTTUURINEN VAHVISTAMINEN Tarvitaan vain nämä kädet maailman muuttamiseksi. Kaiken ei tarvitse valmistua heti saa olla huomisen raakile ylihuomisen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus Yhteenveto 1 Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset 1. Helsingin jatkokoulutus 20.9.2016 Vertaisohjaajien tukeminen työnohjauksellisin keinoin Kouluttaja: Riitta Mykkänen-Hänninen Paikka: Haaga Helia

Lisätiedot

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014)

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) 1 Tukinainen kartoitti kyselyllään sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksessa

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä Oulu ARI TERÄVÄ. Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua

Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä Oulu ARI TERÄVÄ. Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua Mielenterveys ja päihdetyön neuvottelupäivä 14.2.2014 - Oulu ARI TERÄVÄ Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua Verkottaja 2013-2016 keskeiset päämäärät Päihde- ja mielenterveystyön

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

Kysely lapsiperheille tarjolla olevasta tuesta Heinolassa

Kysely lapsiperheille tarjolla olevasta tuesta Heinolassa Keväällä 2016 toteutettiin 10-vuotis juhlavuoden kunniaksi Heinolan perhekeskuksen ja ehkäisevän perhetyön toimintaa koskeva kysely. Kysely lapsiperheille tarjolla olevasta tuesta Heinolassa Kyselyn tulokset

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Epshp Kokemusasiantuntijat Petri Karoskoski

Epshp Kokemusasiantuntijat Petri Karoskoski Epshp Kokemusasiantuntijat Klo 9.00 Tervetulokahvit Klo 9.15 11.00 Kokemusasiantuntijoiden esiinnousu Klo 11.00 12.00 Lounas Klo 12.00 13.15 Kokemusasiantuntijuus käytännössä Klo 13.15 13.45 Kahvi Klo

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa?

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Nuorten näkemyksiä Emilia Martimo & Minna Tolonen Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa juhlakonferenssi 22.9.2016 NUORTEN NÄKEMYKSIÄ

Lisätiedot

Työllistämistä vai kuntoutusta?

Työllistämistä vai kuntoutusta? Työllistämistä vai kuntoutusta? Raija Kerätär Kuntoutuslääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri, työnohjaaja www.oorninki.fi työttömyysaika Pitkäaikaistyöttömät/työttömät Poikkileikkaus työttömistä hetkellä

Lisätiedot

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointi Mitä toivottaisiin aluekoordinoinnilta sekä aluekoordinaattoreilta, mikäli sellainen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

U S KO, E L Ä M Ä N M E R K I T Y K S E L L I S Y YS JA P E L I R I I P P U V U U D E S TA TO I P U M I N E N T I LT I N Y H T E I S Ö S S Ä

U S KO, E L Ä M Ä N M E R K I T Y K S E L L I S Y YS JA P E L I R I I P P U V U U D E S TA TO I P U M I N E N T I LT I N Y H T E I S Ö S S Ä U S KO, E L Ä M Ä N M E R K I T Y K S E L L I S Y YS JA P E L I R I I P P U V U U D E S TA TO I P U M I N E N T I LT I N Y H T E I S Ö S S Ä Kehittämispäällikkö Jenni Kämppi, Peluuri ja Sininauhaliiton

Lisätiedot

Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla

Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka PELISEMINAARI 16.9.2013 Lahti 16.9.2013 Peliklinikka 16.9.2013/TJ 1 Peliklinikan palvelut tarjoavat Avokuntoutusta

Lisätiedot

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston tehtävä ja tarkoitus 1. Koota palvelu- ja niitä lähellä olevilla aloilla työskenteleviä jäseniksi 2. Toimia palkka- ja työehtojen parantamiseksi

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Toiminnallinen vertaistuki yhdistyksessä osana sosiaalisesti kestävää kehitystä

Toiminnallinen vertaistuki yhdistyksessä osana sosiaalisesti kestävää kehitystä Toiminnallinen vertaistuki yhdistyksessä osana sosiaalisesti kestävää kehitystä Pohjois-Suomen Järjestöpäivät Oulu 15.3, Rovaniemi 16.3.2012 Toiminnanjohtaja Ville Liimatainen Sosiaalinen kestävyys Sosiaalisesti

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tuottama verkkoneuvonta ammattilaisille. Kehittäjätyöntekijä Maria Jeminen

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tuottama verkkoneuvonta ammattilaisille. Kehittäjätyöntekijä Maria Jeminen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tuottama verkkoneuvonta ammattilaisille Kehittäjätyöntekijä Maria Jeminen Ilmiö: Konsultointi sosiaalialalla Ongelmien analyysi/kehittämisehdotukset Keskustelu

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Peliongelma Suomessa - Peluurin kokemuksia

Peliongelma Suomessa - Peluurin kokemuksia Peliongelma Suomessa - Peluurin kokemuksia Peluurin sidosryhmäseminaari 1.3.2006 Tapio Jaakkola projektipäällikkö Peluuri Liikaa pelissä? Soita Peluuri 0800 100 101 - www.peluuri.fi Motto: Some dance to

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Tyytyväisyyskysely

Tyytyväisyyskysely Tyytyväisyyskysely 2012-2013 TYYTYVÄISYYSKYSELY Salon Vilpas Koripallo ry:n junioritoiminnan tyytyväisyyskysely toteutettiin keväällä 2013. Tyytyväisyyskyselyllä haluttiin selvittää, miten seuran laatukäsikirjaan

Lisätiedot

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry Vertaisuus ja osallisuuden paikat Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry 16.2.2010 Perhekuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke, 2005-2009 Markku Nyman, 2008. Kansalaisyhteiskunta ja vertaistuki. Hyvän

Lisätiedot