PELIRAJAT ON-HANKKEEN VERTAISRYHMILLE SUUNNATTU KYSELY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PELIRAJAT ON-HANKKEEN VERTAISRYHMILLE SUUNNATTU KYSELY"

Transkriptio

1 PELIRAJAT ON-HANKKEEN VERTAISRYHMILLE SUUNNATTU KYSELY SELVITYSRAPORTTI Tekijä: Kukka Hammarström Tammikuu 2013

2 2 Kyselyn tarkoitus ja tavoitteet Tämä selvitysraportti perustuu Sosiaalipedagogiikan säätiön Pelirajat on-hankkeen vertaisryhmille suunnatun kyselyn tuottamiin vastauksiin. Kysely tehtiin osana ryhmien toiminnan arviointia. Kyselyn tavoitteena oli tuottaa tietoa vertaistuen ja kokemustiedon merkityksestä ongelmallisesti pelaavien auttamisessa sekä samalla niistä kokemuksista, joita heillä on erilaisista auttamismuodoista ja kohdatuksi tulemisesta. Kysely kohdistettiin Pelirajat on-hankkeen vertaisryhmätoimintaan syksyn 2012 aikana osallistuneille. Kyselyyn oli mahdollista vastata täyttämällä ja postittamalla lomake sekä vaihtoehtoisesti Internetissä. Raportti jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa esitellään kyselylomake ja tuotettu aineisto. Toisessa osassa käydään läpi kyselyn tuottamat vastaukset. Viimeisessä osassa tehdään yhteenveto kyselyn tuloksista ja liitetään ne osaksi laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ongelmallisesti pelaaville suunnatun hoito- ja auttamisjärjestelmän osalta, erityisesti vertaistuen näkökulmasta. Taustatietona käytettyä kirjallisuutta ja muita lähteitä koskevat tiedot löytyvät raportin liiteosasta. Kyselylomakkeen ja tuotetun aineiston kuvailu Kysely tuotti kaikkiaan 12 vastausta, joista kaksi Internet-lomakkeen kautta. Miehiä vastaajista oli yhdeksän ja naisia kolme. Vastaajien ikäryhmät jakautuivat seuraavasti: vuotiaita oli kaikkiaan kuusi, vuotiaita neljä ja yli 65-vuotiaita kaksi. Ryhmänohjaajia vastaajista oli viisi. Vastaajien ikäryhmäjakauma % 17 % 50 % 33 % 0 % Kuva 1. Vastaajien ikäryhmäjakauma

3 3 Kyselylomake koostui johdannosta ja kysymysosasta. Johdannosta kuvailtiin kyselyn tarkoitus, luottamuksellisuuteen liittyvät seikat sekä vastaamista koskevat käytännön ohjeet. Kysymysosa sisälsi vastaajan taustatietoja kuvaavan valikon ja 9 kysymystä, jotka oli jaettu kolmeen aihealueeseen. Viimeisessä kohdassa oli myös mahdollisuus vapaalle kommentoinnille. Kyselylomake löytyy kokonaisuudessaan raportin liiteosasta. Lomakkeen aihealueet ja kysymykset olivat seuraavat: Suhtautuminen ongelmallisesti pelaavaan 1. Miten sinuun on suhtauduttu kun olet hakenut apua peliongelmaan? 2. Millaisia kokemuksia sinulla on erilaisista auttamismuodoista? (esim. vertaisryhmät, GA, ammattiapu, tukihenkilöt) 3. Mikä mielestäsi on auttanut ja miksi? 4. Mikä madaltaisi kynnystä hakea apua? 5. Miten ongelmallista pelaamista pitäisi mielestäsi Suomessa hoitaa? Kokemustieto 6. Mitä annettavaa vertaisella on ongelmallisesti pelaavalle? 7. Kuka voi kutsua itseään kokemusasiantuntijaksi? Vertaisryhmän ohjaaminen 8. Miksi lähdit Pelirajat on-ryhmänohjaajaksi? 9. Mitä ryhmän ohjaaminen on sinulle antanut? Vapaa kommentit Haluatko kertoa jotain, jota emme ole vielä kysyneet? Vastaajien kokemuksia ongelmallisesta pelaamisesta Seuraavassa käydään läpi kyselyn tuottamia vastauksia. Vastauksiin ovat vaikuttaneet vastaajien henkilökohtaiset tulkinnat kysymysten luonteesta ja tapa jäsennellä käsiteltyä aihepiiriä. Tästä syystä kysymysten tulkinnoissa on vaihtelevuutta ja lomakekohtaiset vastaukset ovat monilta osin päällekkäisiä sekä toisiinsa limittyviä. On myös tärkeää huomioida, että vastaajat kuvaavat henkilökohtaisia kokemuksiaan ja heidän vastauksensa muodostavat kokonaisuuden, jonka osa-alueita tulee viime kädessä lähestyä suhteessa toisiinsa. Käsitellyn aihealueen lopussa on esimerkkejä vastaajien omista kommenteista.

4 4 Suhtautuminen ongelmallisesti pelaavaan ja kokemukset eri auttamismuodoista Valtaosa vastaajista oli kokenut, että suhtautuminen apua hakiessa oli ollut myönteistä. Muutama vastaajista totesi suhtautumisen olleen vaihtelevaa tai jopa kielteistä kohtaavasta tahosta riippuen. Suurimalla osalla vastaajista (10/12) oli kokemusta useammasta erilaisesta auttamismuodosta. Osassa vastauksia eri auttamismuotoja oli eritelty ja kuvattu tarkemmin, osassa ne oli jätetty vain yleisemmän maininnan varaan. Nimeltä mainittuja toimijoita olivat muun muassa: Pelirajat on-hanke, A-klinikka (terapeutit ja ryhmät), GA-ryhmät (Nimettömät pelurit), Peliklinikka, Sospedin Mape-projekti, Hietalinna-yhteisön Rapeli-projekti, akuutti- ja intervallityyppinen laitosmuotoinen peliriippuvuuskuntoutus (mainittu Tyynelä) sekä erilaiset mielenterveyspalvelut, terveyskeskus, työterveyshuolto ja tukihenkilöt. Myönteisiä kokemuksia liittyi kaikkiin mainittuihin auttamismuotoihin, mutta niissä oli myös vaihtelevuutta. Muutamat vastaajista kokivat kohdanneensa osaamattomuutta tai kyseenalaista suhtautumista esimerkiksi A-klinikan ja työterveyshuollon puolelta. A-klinikan ongelmapelaajien ryhmää kommentoitiin yhdessä vastauksessa hyväksi, mutta pohdittiin perustuiko apu vain kirjatietoon vetäjien ollessa koulutettuja ammattilaisia. Eräs vastaaja totesi myös, että GA-ryhmän vertaistuki oli tärkeä, muttei olisi itse halunnut sekoittaa mitään uskonnollista asiaan. Vastauksissa mainittiin myös yksilöterapia sekä mielenterveyspalveluiden käyttö, mutta kaikista ei käynyt ilmi kohdistuivatko ne suoraan ongelmapelaamisen hoitoon vai esimerkiksi muihin mielenterveysongelmiin. Muihin riippuvuuksiin tai päihteiden käyttöön ei viitattu yhdessäkään vastauksessa. Yksi vastaaja mainitsi myös ongelmallisen pelaamisen hoitoon tarkoitetun lääkehoidon, mutta ei ollut vielä vakuuttunut oman kokemustietonsa pohjalta niiden toimivuudesta. Neljä vastaajaa mainitsi läheiset, kuten perheen tai ystävät. Yksi vastaaja totesi peliongelman olevan omalle perheelle tabu. Kahdessa vastauksessa mainittiin ystävien tai ystävä/vertaisen tuki. Eräs vastaaja kertoi myös, että peliongelmaisten kuntoutusjakso oli avannut läheisen näkökulman asiaan. Minut on otettu avoimesti vastaan eikä ole tuomittu siitä, että olen peliongelmainen. On ymmärretty ongelmani vakavuus ja oltu kiinnostuneita auttamaan. Suhtautuminen ollut myönteistä ja ollaan oltu iloisia, kun on uskaltanut tunnustaa ongelman. Riippuu paikasta. Osassa ollaan sitä mieltä, että kyse on vain luonteen heikkoudesta. Kysymys koskien sitä, mikä on auttanut ja miksi, oli selvästi tulkittu kahdella tavalla. Osa vastaajista yhdisti kysymyksen erilaisten auttamismuotojen arviointiin, osassa se oli tulkittu enemmän henkiseksi ja tunnetiloihin liittyväksi asiaksi. Sellaisia olivat esimerkiksi ongelman tunnustaminen ja rehellisyys itselle sekä oma ja riittävä halu saada pelaaminen hallintaan. Kaikki vastaajat mainitsivat vertaistuen tärkeimmäksi tai erittäin tärkeäksi avuksi. Useissa vastauksissa ei eritelty vertaisryhmiä, -tukea tai tukihenkilöitä sen tarkemmin toisistaan. Muutamassa vastauksessa kerrottiin, että paras apu oli ollut vertaistuki yhdistettynä esimerkiksi terapeutin asiantuntemukseen tai intensiivihoitoon. Yksi vastaaja

5 5 koki Peli poikki-ohjelman auttaneen parhaiten. Vertaistukea tullaan käsittelemään tarkemmin kohdassa Vertaistuki ja kokemustieto. Parasta on ollut vertaistuki; on saanut vaihtaa samankaltaisia kokemuksia tuntematta itseään huonoksi ihmiseksi. Terapeutin asiantuntemus yhdistettynä vertaistukeen. Puhuminen muiden saman ongelman kanssa painivien kanssa on tuonut ongelmaan ymmärrystä, ajatuksia, samankaltaisuuden kokemuksia ja ehdotuksia pelaamisen ehkäisemiseksi. Ongelmallisen pelaamisen hoitaminen Suomessa vastaajien näkemyksiä Vastaajien näkemykset siitä, mikä madaltaisi kynnystä hakeutua hoitoon ja miten ongelmallisesta pelaamista tulisi Suomessa hoitaa, olivat pitkälti samankaltaisia. Selkeimmin esiin nousseita teemoja olivat: ongelmallista pelaamista koskevan tiedottamisen ja avoimen julkisen keskustelun sekä näkyvyyden lisääminen, avun ja palvelujen kattava tarjoaminen myös matalan kynnyksen periaatteella sekä pelaamismahdollisuuksien konkreettinen rajoittaminen ja valvonta. Avun hakemiseen katsottiin vaikuttavan ongelman tunnustaminen ja rehellisyys itselle ja muille sekä esimerkiksi luottamus siihen, ettei oma asia leviä (tuki)ryhmän ulkopuolelle. Avun hakemista vaikeuttivat puolestaan liian pitkään ongelmista kertomatta jättäminen, pelko ja masennus sekä häpeä. Toinen vastaaja pohti, että julkisuudessa esiin tuodut omakohtaiset selviytymisprosessit voisivat rohkaista hakemaan apua. Mielenterveys- ja päihdepuolen ammattilaisten kouluttaminen kohtaamaan ongelmallisesti pelaavia sekä aihetta koskeva tiedottaminen työterveyshuollon puolella nousivat esiin muutamassa vastauksessa. Ongelmalliseen pelaamiseen erikoistunutta kriisiapua kaivattiin myös. Eräs vastaaja toivoi pelaamisen lopettaville enemmän apua toimeentuloon ja laskujen maksuun liittyen ja peräänkuulutti samalla velkajärjestelyjen kehittämistä nykyisestä. Muutama vastaaja oli lisäksi sitä mieltä, että ongelmallista pelaamista, ainakin sen mennessä liian pitkälle, tulisi lähestyä myös sairautena. Useassa vastauksessa toivottiin erityisesti vertaistuen ja ryhmien lisäämistä. Hoitotilaisuuksia pitäisi pitää enemmän esillä ja ehkä myös tarjota enemmän. (Ongelma)pelaaminen on Suomessa niin hirvittävän helppoa, joten myös tukiverkkojen pitäisi olla laajalti saatavilla. Peliongelma on vasta nyt alkanut tulla laajempaan tietoisuuteen, joten varmasti uusia aluevaltauksia ja kehitettävää on! Ainakin julkisuudessa esille tuodut omakohtaiset toipumis- ja selviytymisprosessit rohkaisisivat muita hakemaan apua. Peliongelmasta ja siihen liittyvistä haitoista rehellinen ja avoin esille tuonti tiedotusvälineissä (entistä laajempi).

6 6 Kattava vertaisryhmäverkosto ja asiantuntijapalveluiden tarjoaminen matalan kynnyksen periaatteella. Tiedon lisääminen esim. pelipisteisiin. Jos tosissaan haluaa lopettaa pelaamisen ja pystyy siihen, pitäisi olla jokin apu laskujen mahdolliseen maksamiseen ja toimeen tulemiseen. Tällä hetkellä velkajärjestelyt vaikuttavat olevan vähän sieltä tännepäin. Peliongelmaisia alkaa olemaan paljon ja vertaisryhmiä ja niiden vetäjiä tarvitaan. Samalla tavalla kuin Pelirajat on hoitaa eli vertaistuella. Vertaistuen merkitys ja kokemusasiantuntijuus Vastauksissa vertaistuella viitattiin sekä yleisellä tasolla saman kokemuksen jakamiseen että jo ongelmasta selvinneisiin vertaisiin. Vastaajat katsoivat vertaisen voivan antaa ongelmallisesti pelaavalle ennen kaikkea omaan kokemukseen perustuvan tiedon, tuen, ymmärryksen ja samaistumisen kokemuksen, ettei ole yksin ongelmansa kanssa. Vertainen voi myös auttaa ymmärtämään ongelman luonnetta ja olla itse esimerkkinä siitä, että ongelmasta voi selvitä ja mitä pelaamattomuus tuo tullessaan. Joissakin vastauksissa mainittiin vertaisen kokemukseen pohjaava käytännön tieto siitä, millä keinoin ongelmallisen pelaamisen voi saada hallintaan ja ehkäistä sitä tai selviytyä arjesta. Muutamassa vastauksessa todettiin, että vertaisen kanssa voi keskustella ilman leimautumisen pelkoa ja häpeää eikä hän moiti, vaan ymmärtää esimerkiksi ongelmaan liittyviä riippuvuus-retkahdus mekanismeja. Eräs vastaaja totesi myös, että vertainen voi antaa ymmärtää, että pelaaminen on sairaus. Kokemusasiantuntijaksi voi lähes kaikkien vastaajien mukaan kutsua itseään henkilö, joka on kokenut peliongelman ja selvinnyt siitä. Jotkut vastaajista painottivat myös sitä, että ongelman on täytynyt olla vakava ja se on saatu hallintaa eli peliura on jo selvästi takana. Muutamissa vastauksissa todettiin, että kokemusasiantuntijaksi voi kutsua itseään jokainen ongelmallisesti pelaaja, sellainenkin, jolla ongelma on vielä ns. päällä. Kaksi vastaajaa mainitsi koulutuksen ja toinen vastaaja oli tarkentanut asian seuraavasti: Kokemusasiantuntijaksi voi kutsua itseään henkilö, jolla on kokemusta (esim. peliongelmasta) ja joka on päässyt niskan päälle ongelmassaan ja ns. toipunut peluri. Haluaa jakaa oman tarinansa, tietoa ja tukea peliongelmasta kaikille joita kiinnostaa kuulla (esim. tietyille opintoryhmille, ammattihenkilöille, muille pelureille jne.) ja on saanut tähän jonkinlaisen kokemusasiantuntija-koulutuksen. Yhdessä vastauksessa mainittiin, että kokemusasiantuntijaksi voi kutsua itseään läheinen, joka on seurannut vuosia läheltä toisen ongelmallista pelaamista. Eräs vastaajista ei ollut määritellyt kokemusasiantuntijuutta lainkaan ja toinen oli vain todennut, että sitä on vaikea määritellä.

7 7 (Vertaisella on annettavana) Empatia, oman tarinan jakaminen, tsemppaaminen omalla esimerkillä, ymmärrys peliongelman luonteesta sekä riippuvuus-retkahdus mekanismien ymmärrys ja toivon jakaminen. Vertaisen kanssa on mahdollisuus keskustella ilman häpeää ja leimautumisen pelkoa. Samoja vaikeuksia kokeneen näkökulmat ja tuki auttaa ymmärtämään ongelman luonnetta paremmin. (Vertaisella annettavana) Omat kokemukset sekä pahassa, että hyvässä vaiheessa peliuraa. Se, että on joku jolle puhua ilman rautalankanippua. (Kokemusasiantuntijaksi voi kutsua itseään) Ainakin sellainen, joka on ollut ongelmapelaaja. vuosia ja on päässyt peliongelmastaan yli eli ei ole pelannut vuosiin ollenkaan tai vähän pelannut enää vuosiin ja uhkapelit eivät ole olleet enää missään vaiheessa ongelma niin kuin aikaisemmin. Toisaalta itseään kokemusasiantuntijaksi voi kutsua myös läheinen, joka on seurannut läheltä vuosia toisen ongelmapelaamista. Ehkä peliongelmainen myös voi kutsua itseään kokemusasiantuntijaksi, ehkä vaikka peliongelmaisella olisi vielä ongelma päällä. Kokemuksia vertaisryhmän ohjaamisesta Vastaajista oli ryhmänohjaajia kaikkiaan viisi ja heistä kaikki olivat vastanneet aihetta koskeviin kysymyksiin. Tämän lisäksi yksi ryhmäläinen oli kommentoinut asiaa. Vastaajat olivat lähteneet ryhmänohjaajiksi, koska halusivat auttaa saman ongelman kanssa painivia ja hyödyntää omakohtaisia kokemuksiaan. Myös oman pelaamattomuuden tukeminen ja mahdollisuus saada kokemusta ryhmänohjaamisesta esitettiin syyksi hakeutua ohjaajaksi. Yksi vastaaja kertoi, että oli halunnut omalle paikkakunnalleen aktiivisesti toimivan vertaisryhmän. Toinen vastaaja viittasi puolestaan siihen, että projektin (Pelirajat on-hanke) työntekijöiden asiallinen suhtautuminen häneen oli osaltaan vaikuttanut päätökseen hakeutua ohjaajaksi. Lisäksi eräs vastaaja pohti, että voisi lähteä ryhmänohjaajaksi, muttei ollut vielä saanut omaa pelaamista hallintaan. Halusin auttaa muita saman ongelman kanssa painivia. Halusin käyttää jotenkin hyödyksi kokemiani vaikeuksia. Halusin myös vahvistaa omaa pelaamattomuuttani vertaisryhmän avulla. Toivoin, että kaikkien ongelmasta kärsivien ei tarvitsisi kulkea yhtä pitkää ja vaikeaa peliuraa kuin minun. Ryhmän ohjaaminen oli antanut vastaajien mukaan paljon hyviä ja uusia kokemuksia. Niitä olivat esimerkiksi omien ja muiden kokemusten jakaminen yhdessä, onnistumisen kokemukset sekä käytännön kokemus ryhmän kanssa toimimisesta. Vastauksissa mainittiin myös uusiin ihmisiin tutustuminen, omien sosiaalisten taitojen kehittyminen sekä tiedon ja näkemyksen syveneminen asiasta. Viimeksi mainittu koski sekä ryhmään osallistuneita että siinä vierailleita asiantuntijoita (mm. läheisen,

8 8 velkaneuvojan ja A-klinikan terapeutin näkökulma). Eräs vastaaja kertoi lisäksi, että ryhmän ohjaaminen oli auttanut ymmärtämään erilaisia ihmisiä. Vertaistuen antaminen ja saaminen koettiin myös tärkeäksi. Onnistumisen kokemus sopivasta haasteesta tässä vaihein. Olen saanut olla vertaisena asiassa, joka on ollut itselleni ongelma pitkään. Saanut jakaa omaa kokemusta ja paikata sitä muiden kokemana. Syventänyt tietoa ja näkemystä ongelmasta. Saanut olla mukana kappaleen matkaa ihmisten kanssa, joita tämä pulma yhdistää. Ollut eduksi myös sosiaalisten taitojen suhteen. Paljon hyviä kokemuksia ryhmän kanssa toimimisesta. Itsevarmuutta sosiaalisiin tilanteisiin, esim. ryhmän edessä toimiminen. Vertaistukea ja mahdollisuus tutustua hienoihin ihmisiin hankkeen kautta. Vapaat kommentit Vastaajien oli lopuksi mahdollisuus vapaaseen kommentointiin, joista tähän on koottu varsinaisesti kyselyn aiheeseen liittyvät tekstit. Miksi pelaamista niin paljon vähätellään? Hyvällä asialla ollaan liikkeellä, työntekijät, ohjaajat ja ryhmäläiset. Ryhmä avarsi uusia positiivisia asioita ja mikä elämässä on tärkeää. En olisi kyllä koskaan ennalta edes osannut uneksia minkälaisen pläjäyksen todellisuusterapiaa ryhmässä saan! Yhteenveto Ongelmallisesti pelaavia on Suomessa noin Havahtuminen ongelmaan on tapahtunut vasta vähän aikaa sitten, joten myös tuki- ja auttamisjärjestelmä on vasta muotoutumassa. Myös erilaisten hoitomuotojen vaikuttavuutta, erityisesti vertaistuen osalta on kartoitettu Suomessa vielä vähän. Palvelukentän hajanaisuus ja yleisen tietämyksen taso ongelmallisesta pelaamisesta näkyy myös edellä kuvatussa tuoreessa kyselyaineistossa. Vastaajien näkemykset siitä, mikä madaltaisi kynnystä hakeutua hoitoon ja miten ongelmallisesta pelaamista tulisi Suomessa hoitaa, tiivistyivät seuraavasti: ongelmallista pelaamista koskevan tiedottamisen ja avoimen julkisen keskustelun sekä näkyvyyden lisääminen, avun ja palvelujen kattava tarjoaminen myös matalan kynnyksen periaatteella sekä pelaamismahdollisuuksien konkreettinen rajoittaminen ja valvonta. Jotta avun saaminen ja hoitoon ohjautuminen olisi

9 9 helpompaa, tulisi tiedonsaantia ja koulutusta lisätä erityisesti niiden ammattiryhmien kohdalla, jotka työssään kohtaavat ongelmallisesti pelaavia. Myös toiveita vertaisryhmien lisäämiseksi esitettiin. Lähes kaikilla vastaajilla oli kokemusta useista erilaisista tuki- ja hoitomuodoista. Kaikki vastaajat kertoivat kuitenkin vertaistuen olleen tärkein tai erittäin tärkeä apu. Kyselyaineistossa näkyi selvästi, että ongelmallisesti pelaavat on hyvin moninainen ryhmä. Henkilökohtaiset lähtökohdat sekä ongelman taustat ja seuraukset ovat aina yksilöllisiä ja näin myös se, mikä on auttanut saamaan ongelman hallintaan tai vähentämään sitä. Kiinnostavaa on, että vaikka monet kokivat saaneensa apua useilta eri tahoilta tai erilaisten hoitomuotojen yhdistelmistä, vertaistuki oli silti kaikissa vastauksissa mainittu merkittävänä tekijänä. Vertaisuuden erityisyys on yhteisen kokemuksen jakamisessa. Tärkeää vertaisuudessa on myös se, että keskustelua voidaan käydä ilman häpeää ja leimautumisen pelkoa. Pelirajat on-hankkeen ryhmissä ryhmänohjaajana toimivat ovat itse vertaisia. He jakavat omaan kokemukseensa perustuvaa tietoa ja tukea sekä toimivat rohkaisevana esimerkkinä siitä, että ongelmallisesta pelaamisesta voi selvitä. Toisaalta vertaisuus on myös tärkeää ohjaajille itselleen. Se voi tukea heidän omaa pelaamattomuuttaan, vahvistaa sosiaalisia taitoja ja syventää tietämystä asiasta. Ryhmän ohjaaminen antaa mahdollisuuden jäsentää omia kokemuksia ja kanavoida ne myönteiseksi voimavaraksi: oman kokemuksen kautta voi auttaa muita. Ongelmallista pelaamista ja vertaistukea koskevissa näkemyksissä ja asenteissa voidaan nähdä selkeää vastakkainasettelua niin suomalaisessa kuin kansainvälisessäkin tutkimus- ja toimintakentässä. Ammatillinen ja viranomaistoiminta nähdään erityisesti järjestö- ja vapaaehtoislähtöisen vertaistoiminnan kanssa vastakkaisina tai jopa kilpailevina auttamis- ja hoitomuotoina. Vertaisuudesta puhutaan usein myös täydentävänä tai tukevana toimintana. Tämän selvitysraportin aineisto kertoo kuitenkin selkeästi siitä, että tuki- ja hoitomenetelmien vaikuttavuus on aina yksilökohtaista ja vertaisuus näyttäytyy olennaisena osana ongelmallisesti pelaavien ja myös siitä selvinneiden auttamis- ja tukijärjestelmää. Kuten tästä selvitysraportista on käynyt ilmi, Pelirajat on-hankkeen vertaisryhmille suunnattu kysely tuotti tärkeää tietoa vertaistuen ja kokemustiedon merkityksestä ongelmallisesti pelaavien auttamisessa sekä samalla erilaisista auttamismuodoista ja kohdatuksi tulemisesta. Suoritetun kyselyn ja tämän raportin perusteella voidaan esittää, että Pelirajat on hankkeen puitteissa olisi jatkossa mahdollista kartoittaa laajemmin vertaistuen ja kokemustiedon merkitystä sekä ongelmallisesti pelaavien että heidän läheistensä auttamisessa. Näin voitaisiin myös tuottaa ajankohtaista ja kehittämistyön kannalta olennaista tietoa vapaaehtoisen vertaistuen ja kokemustiedon sijoittumisesta ongelmallista pelaamista koskevaan, tuki- ja auttamistyön palvelukenttään.

10 10 LIITE 1 Lähteet Kirjallisuus Binde, Per 2012: A Mutual Support Group for Young Problem Gambler. (A post-print of an article published in the International Journal of Mental Health and Addiction, 2012, vol. 10, no. 4, pp ) Osoite: Gomes, K & Pascuel-Leone, A Primed for change: Facilitating Factors in Problem Gambling Treatment. Journal of Gambling Studies, 25. Huotari, Kari Sattumanvaraisuudesta koordinointiin : Ongelmapelaajien tuki- ja hoitopalvelut sekä hoitopalvelujärjestelmän kehittäminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 21/2009. Lund, Pekka Rahapeliongelma. Yksilölle jätetty taakka. Ps-kustannus. Luostari, Johanna Itsensä löytäjät, Järkeilijät ja Turvaverkon rakentajat. Kolme tarinatyyppiä rahapeliongelman syistä ja selättämisestä. Pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopisto, Maailman kulttuurien laitos, Uskontotiede. Matthies, A-L & Kotakari, U. & Nylund, M. (toim.) Välittävät verkostot. Vastapaino. Munn-Giddings, C. & McVikar, A Self Help Groups as Mutual Support: What Do Carers Valua? Health and Social Care in Community 15(1). Blackwell Publishing Ltd. Murto, Antti Peliongelmaisten hoito päihdehuollossa, sattuma vai tarkoitus. Tutkielma ongelmapelaajien hoitoon sijoittumisesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopisto, Yhteiskuntapolitiikan laitos, sosiaalityö. Pitkänen, Minna Peliongelmaisten hoito Suomessa. Työntekijöiden haastattelu. Pro gradututkielma. Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, hoitotiede, terveystieteiden opettajan koulutus. Ränninranta, Riikka Ongelmapelaajien vertaistukiryhmien moniääninen vuorovaikutus. Pro gradu-tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden laitos.

11 11 Muut lähteet Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Rahapelihaitat-sivusto (http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/aiheet/tietopaketit/pelihaitat) (pelihaittoihin keskittyvä matalan kynnyksen info- ja tukipiste) (A-klinikka säätiö) (Gambler Anonymous, GA) (Peliongelmissa auttava palvelukokonaisuus) (Sovatek säätiö) (Pelitoiminnan tutkimussäätiö) Ulkomaiset (Journal of Gambling Issues) (Gambling Research Australia) (Spelberoendes riksförbund)

12 12 LIITE 2 Arvoisa Pelirajat on-toimintaan osallistuva/osallistunut Pyydämme sinulta kokemuksia ongelmallisesta pelaamisesta, jotta voimme kehittää Pelirajat ontoimintaa. Tulemme käyttämään vastauksia myös suunnitteilla olevan tietokirjan aineistona. Oikeita tai vääriä vastauksia ei ole ja yksikin vastaus on merkittävä. Risut ja ruusut ovat yhtä tärkeitä. Jatka tekstiä tarvittaessa kääntöpuolelle. Vastausten käsittely on ehdottoman luottamuksellista, eikä yksittäistä vastaajaa voi tunnistaa. Hankkeen työntekijöitä ja tietokirjan kirjoittajia sitoo vaitiolovelvollisuus. Hankejohtaja Jari Hartikainen auttaa tarvittaessa. Hänet tavoittaa numerosta ja sähköpostitse Vastaa viimeistään klo 12 mennessä osoitteessa tai lähetä lomake osoitteeseen: Sosped säätiö / Pelirajat on Elimäenkatu 25-27, Helsinki Taustatiedot Mies Nainen Ryhmäläinen Ohjaaja Ikä: Suhtautuminen ongelmallisesti pelaavaan 1. Miten sinuun on suhtauduttu kun olet hakenut apua peliongelmaan? 2. Millaisia kokemuksia sinulla on erilaista auttamismuodoista? (esim. vertaisryhmät, GA, ammattiapu, tukihenkilöt) 3. Mikä mielestäsi on auttanut ja miksi? 4. Mikä madaltaisi kynnystä hakea apua? 5. Miten ongelmallista pelaamista pitäisi mielestäsi Suomessa hoitaa?

13 13 Kokemustieto 6. Mitä annettavaa vertaisella on ongelmallisesti pelaavalle? 7. Kuka voi kutsua itseään kokemusasiantuntijaksi? Vertaisryhmän ohjaaminen (vastaa vain, jos olet ohjannut ryhmää) 8. Miksi lähdit Pelirajat on-ryhmänohjaajaksi? 9. Mitä ryhmän ohjaaminen on sinulle antanut? Vapaat kommentit Haluatko kertoa jotain, jota emme ole vielä kysyneet?

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka VALTAKUNNALLISET OSAAMISKESKUSPÄIVÄT 29.8.2013 Jyväskylä 26.8.2013 Peliklinikka 26.8.2013/TJ 1 Peliklinikka

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Ikäihmisten rahapelaaminen

Ikäihmisten rahapelaaminen Ikäihmisten rahapelaaminen TERVE-SOS 2009, Helsinki Johanna Järvinen-Tassopoulos, erikoistutkija Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö 14.5.2009 Johanna Järvinen-Tassopoulos 1 1. Aluksi Marketin

Lisätiedot

Pokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi

Pokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi Pokeri ja emootiot Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi Internetin villit pelikuviot -seminaari Tiistai 11.12.12 Esityksen sisältö Pokeripelin

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Nainen ja peliongelma. Kokemuksia naistenryhmästä Peliklinikalla

Nainen ja peliongelma. Kokemuksia naistenryhmästä Peliklinikalla Nainen ja peliongelma Kokemuksia naistenryhmästä Peliklinikalla Ryhmän prosessi Ryhmän synty Tutustuminen ja pelitarinat Ryhmä tiivistyy Kesätauko Syksyllä takaisin ruotuun Yhteisen työskentelyn vaihe

Lisätiedot

Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa

Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa Kehittämispäällikkö saini.mustalampi@thl.fi 6.3.2009 Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa/ Saini Mustalampi 1 THL on tutkimus- ja kehittämislaitos,

Lisätiedot

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelit (1) Rahapeli pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoinen, perustuu pääosin sattumaan.

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Rahapelaaminen ja terveys, mitä tekemistä niillä on keskenään? Kun katsotaan rahapelaamisen

Lisätiedot

Omaistyön perustehtävä

Omaistyön perustehtävä Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen

Lisätiedot

PELIRAJAT ON-HANKE 2012-2014. Loppuraportti

PELIRAJAT ON-HANKE 2012-2014. Loppuraportti PELIRAJAT ON-HANKE 2012-2014 Loppuraportti SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2! 2 TAUSTA & TARVE... 2! 3 TAVOITTEET & KOHDERYHMÄT... 4! 3.1 Pää- ja osatavoitteet... 4! 3.2 Kohderyhmät... 4! 4 TOIMINTAMUODOT & TUOTOKSET...

Lisätiedot

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus

Pekka Lund 24.2.2015. Ikääntyneiden peliriippuvuus Ikääntyneiden peliriippuvuus Ketä sinä ajattelet, kun alamme puhua ikäihmisten peliongelmista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Milloin pelaaminen on ongelmallista? Pelaamista ei tule ylipatologisoida:

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Tervetuloa vastaamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten opetushenkilöstön kiinnostusta sosiaalisen median

Lisätiedot

Mari Pajula Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana ja motiivina?

Mari Pajula Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana ja motiivina? Mari Pajula Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana ja motiivina? Kommenttipuheenvuoro alustukseen: Verkkopelaamisen sosiaaliset taustat - yhteisö pelaamisen rajoittajana

Lisätiedot

U S KO, E L Ä M Ä N M E R K I T Y K S E L L I S Y YS JA P E L I R I I P P U V U U D E S TA TO I P U M I N E N T I LT I N Y H T E I S Ö S S Ä

U S KO, E L Ä M Ä N M E R K I T Y K S E L L I S Y YS JA P E L I R I I P P U V U U D E S TA TO I P U M I N E N T I LT I N Y H T E I S Ö S S Ä U S KO, E L Ä M Ä N M E R K I T Y K S E L L I S Y YS JA P E L I R I I P P U V U U D E S TA TO I P U M I N E N T I LT I N Y H T E I S Ö S S Ä Kehittämispäällikkö Jenni Kämppi, Peluuri ja Sininauhaliiton

Lisätiedot

PELIRAJAT ON TOIMINNAN PERIAATTEET

PELIRAJAT ON TOIMINNAN PERIAATTEET PELIRAJAT ON TOIMINNAN PERIAATTEET Pelirajat on toiminnan periaatteet on tarkoitettu ongelmallisesti pelaaville ja heidän läheisilleen, jotka etsivät itselleen turvallista vertaisryhmää tai ovat kiinnostuneita

Lisätiedot

Vaikuttavaa pelihaittojen ehkäisyä? - Rahapelaaminen - Digitaalinen pelaaminen

Vaikuttavaa pelihaittojen ehkäisyä? - Rahapelaaminen - Digitaalinen pelaaminen Saini Mustalampi, THL Vaikuttavaa pelihaittojen ehkäisyä? - Rahapelaaminen - Digitaalinen pelaaminen (Raha)pelihaittojen ehkäisyä on tieteellisesti tutkittu kansainvälisestikin vasta vähän, Suomessa ei

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Yhdistyksen jäsenkysely 2013

Yhdistyksen jäsenkysely 2013 Yhdistyksen jäsenkysely 13 Yhdistys järjesti jäsenkyselyn loka marraskuussa 13. Kysely toteutettiin Googlella ja linkki välitettiin Uutiskirjeen kautta. Kysely toteutettiin myös ruotsinkielisenä. Ensimmäisen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

2015 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Pelit puheeksi -projekti Kaisa Luhtala

2015 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Pelit puheeksi -projekti Kaisa Luhtala Aihe näkyy ja kuuluu työssä, mutta itseltä puuttuu tieto Selvitys lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten tiedoista ja tarpeista pelikasvatukseen liittyen 2015 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Pelit puheeksi

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ. Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke

PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ. Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke PELITOIMINNOT NUORISOTYÖN VÄLINEENÄ Marko Tiusanen Oulun nuorisotoimi Messi-hanke Peli Pelaaminen Pelaamisen muodot Perinteiset pihapelit Vanhat tutut korttipelit (pasianssit, tuppi...) Pulmapelit (Sudoku,

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Rahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015

Rahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015 Rahapelaamisen riskirajoilla Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015 Rahapelaamisen riskirajoilla Arpa-projekti Arpa-projekti tukee aikuisten rahapelaamisen hallintaa Tietoa ja välineitä

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla

Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka PELISEMINAARI 16.9.2013 Lahti 16.9.2013 Peliklinikka 16.9.2013/TJ 1 Peliklinikan palvelut tarjoavat Avokuntoutusta

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaisuus ja kokemus = inhimillisen toiminnan perusasioita Hoito- ja kuntoutusjärjestelmissä

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Kokijasta asiantuntijaksi

Kokijasta asiantuntijaksi Kokijasta asiantuntijaksi Kokemuskouluttaja Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Opastava hankkeen seminaari Työväenmuseo Werstas auditorio 29.5.2013 Kokija asiantuntija? Kuka on

Lisätiedot

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 2014 Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 Nokian kaupunginkirjasto Raportin kokosi Päivi Kari Raportti 6.11.2014 Nokian kaupunginkirjaston asiakaspalvelutilanne-kysely: Millaista asiakaspalvelua

Lisätiedot

Epshp Kokemusasiantuntijat Petri Karoskoski

Epshp Kokemusasiantuntijat Petri Karoskoski Epshp Kokemusasiantuntijat Klo 9.00 Tervetulokahvit Klo 9.15 11.00 Kokemusasiantuntijoiden esiinnousu Klo 11.00 12.00 Lounas Klo 12.00 13.15 Kokemusasiantuntijuus käytännössä Klo 13.15 13.45 Kahvi Klo

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Luottamuksen kaidalla tiellä

Luottamuksen kaidalla tiellä Luottamuksen kaidalla tiellä Miina-projekti Yhteistyössä uskonnollisen yhteisön kanssa Väkivaltafoorumi Oulussa 20.9.2013 Tämä on suuremmassa kuin RAY:n kädessä Riitta Pohjoisvirta Miina-projekti 2009-2012

Lisätiedot

Kysely lapsiperheille tarjolla olevasta tuesta Heinolassa

Kysely lapsiperheille tarjolla olevasta tuesta Heinolassa Keväällä 2016 toteutettiin 10-vuotis juhlavuoden kunniaksi Heinolan perhekeskuksen ja ehkäisevän perhetyön toimintaa koskeva kysely. Kysely lapsiperheille tarjolla olevasta tuesta Heinolassa Kyselyn tulokset

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013

Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Pelaaminen osana elämänhallintaa - Viekö nuori peliä vai peli nuorta? Helsinki 10.10.2013 Positiiviset vaikutukset Negatiiviset vaikutukset/ Liiallinen pelaaminen Negatiiviset vaikutukset/ Pelaamisen vaikutukset

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta

Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta Nettikysely päijäthämäläisille SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 28. joulukuuta 2011 Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 Asiakaskokemuksia lastensuojelun-, aikuissosiaalityön-sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttäjiltä 2 Mitä palveluita vastaajat olivat käyttäneet Vastaaja on voinut

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Esityksen rakenne Suomen ja Viron välinen matkustajaliikenne Kenttäkyselytutkimus Itä-Suomen

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Jukka Pekka Sorvisto Sofor Oy 26.5.2011 1 Organisaation haasteet Tiedotus ja kommunikaatio ei toimi työntekijöiden ja johdon välillä Kehitystyö ja päätökset

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus Rovaniemellä. Ensimmäinen ryhmä kokemusasiantuntijoita on

Kehittäjäasiakasvalmennus Rovaniemellä. Ensimmäinen ryhmä kokemusasiantuntijoita on Kaikille kansalaisille avoin keskustelukahvila toiminta Rovaniemellä pidettiin syksyllä 2013 yhteensä yhdeksän kertaa eri toimipisteissä aiheesta : Miten päihdepalveluita tulisi khi kehittää kunnassasi?

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa

Lisätiedot

Johdon tuki tietosuojavastaavalle terveydenhuollon organisaatiossa

Johdon tuki tietosuojavastaavalle terveydenhuollon organisaatiossa Johdon tuki tietosuojavastaavalle terveydenhuollon organisaatiossa Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojenkäsittelyn tutkimuspäivät 19.5.2014 Jaana Riikonen, TtM Tietosuojavastaava / erikoissuunnittelija

Lisätiedot

PELAAJIEN VERTAISTUKIVERKOSTO- PROJEKTIN ULKOINEN ARVIOINTI

PELAAJIEN VERTAISTUKIVERKOSTO- PROJEKTIN ULKOINEN ARVIOINTI PELAAJIEN VERTAISTUKIVERKOSTO- PROJEKTIN ULKOINEN ARVIOINTI Loppuyhteenveto Kuntoutussäätiö/Innokuntoutus Sisällys 1. Johdanto...2 2. Arviointitehtävä... 2.1 Arvioinnin kohdentuminen... 2.1 Hyödynnetyt

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 22.- 23.1.2015 Riitta Granfelt Pitkäaikaissasunnottomuus ja asunto ensin mallin soveltaminen Suomessa asunto

Lisätiedot

TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA

TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA TYÖNOHJAUS LUOTTAMUSHENKILÖIDEN IDEN TUKENA Lähtökohdat ennen kuin oli ohjattavia 2 Tavoitteena oli Selvittää miten työnohjaus tukee luottamushenkilöiden iden oppimista ja tehtävien hoitamista? Miten työnohjaus

Lisätiedot

PELIADDIKTIO. Raha- ja netti pokeri pelit

PELIADDIKTIO. Raha- ja netti pokeri pelit PELIADDIKTIO Raha- ja netti pokeri pelit NÄILTÄ SIVUILTA LÖYTYY Tietoa rahapeleistä Pelaamisen yleisyydestä Kuka pelaa ja miksi? Lainsäädäntö joka koskee rahapelaamista Onko pelaaminen ongelma? Mitä ongelmalle

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot