Perusopetuksen iltapäivätoiminta

Transkriptio

1 Perusopetuksen iltapäivätoiminta Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan neuvottelupäivät Hotelli Arthur

2 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011 Tarkennuksia ja muutoksia Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteisiin 2004

3 Kataisen hallitusohjelma Vakiinnutetaan koulujen kerhotoiminta, joka yhdessä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa antaa oppilaille mahdollisuuden harrastuksiin koulupäivän yhteydessä. Lisätään aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjontaa perusopetuksen 1-2 luokan oppilaille sekä erityistä tukea saaville. > kuntien valtionosuus nousee 2012 Säädetään laki varhaiskasvatuksesta. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalveluiden lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön. > siirto 2013

4 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011 Noudatettavaksi alkaen Vahvistetaan yhteyttä esiopetuksen ja perusopetuksen arvopohjaan, sama terminologia, ohjausasiakirjojen yhtenäinen väri. Suositus sisällyttää toiminta osaksi kunnan Lasten ja Nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Edellyttää aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjiltä paikallisen toimintasuunnitelman muuttamista.

5 Sisältö ja tärkeimmät muutokset aikaisempiin perusteisiin 1.luku Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen lähtökohdat 1.1. Arvopohja ja tehtävä 1.2. Aamu- ja iltapäivätoimintaa ohjaavat linjaukset Toiminnan luonne ja tehtävä selkeytetty: Lapsen Vapaa-ajan toiminnan ohjaaminen Kasvun ja kehityksen tukeminen Koulunkäynnin ja oppimisen tukeminen Varhainen puuttuminen ja sosiaalinen vahvistaminen

6 2.luku Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteet 2.1. Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen 2.2. Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen 2.3. Eettisen kasvun tukeminen 2.4. Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasaarvon edistäminen sekä sosiaalinen vahvistaminen Yhteistyörakenteiden merkitystä korostetaan: Koteja kannustetaan yhteistyöhön Ap-ip- ja perusopetus toimivat yhteistyössä ja kehittävät paikallisia rakenteita Oppilashuollon palveluiden kanssa yhteinen päämäärä Toiminta tukee harrastuneisuutta, tyttöjen ja poikien erilaiset tarpeet Lasten osallisuuden edistäminen

7 2.1. Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen Kotien työtä tuettaessa lähtökohtana on, että lapsen huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Ohjaajilla on aamu- ja iltapäivätoiminnassa ammatillinen vastuu lapsen kasvatuksesta. Ohjaajien työtä ohjaavana periaatteena on kasvatuskumppanuus, jolla tarkoitetaan ammattikasvattajien sitoutumista toimimaan yhdessä huoltajien kanssa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukena.

8 Aamu- ja iltapäivätoiminta ja perusopetus toimivat yhteistyössä ja kehittävät paikalliseen yhteistyöhön sopivia rakenteita ja toimintatapoja. Aamu- ja iltapäivätoiminta yhdessä oppilashuollon palveluita tuottavan henkilöstön kanssa tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja koulunkäyntiä. Yhteisen päämäärän tulee näkyä myös yksittäistä lasta koskevien asioiden hoidossa, tiedonsiirrossa ja aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstön osallistumisessa tarpeen mukaan lasta koskeviin neuvotteluihin huoltajien luvalla.

9 Tavoitteena on, että syrjäytymistä aiheuttavat tekijät havaitaan mahdollisimman varhain ja järjestetään tarvittavaa tukea. Tässä onnistuminen edellyttää monialaista yhteistyötä aamu- ja iltapäivätoiminnan, sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja kodin kesken. Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että onnistunut koulun aloitus on yhteydessä tuleviin myönteisiin tuloksiin lapsen kasvun ja oppimisen eri osaalueilla. (Ilolla kouluun-hyvinvoiva lapsi esi- ja alkuopetuksessa, OPH, Hely Parkkinen)

10 2.3. Eettisen kasvun tukeminen Lapsia ohjataan kasvamaan vähitellen vastuuseen: Omasta hyvinvoinnista ja terveellisistä elämäntavoista Toisten hyvinvoinnista sekä siihen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista Oman toiminnan aiheuttamista tunteista ja seurauksista itselle ja toisille Ryhmän toimintaan liittyvistä säännöistä ja sopimuksista Myönteisestä suhtautumisesta ympäristöön, luontoon ja kestävään elämäntapaan

11 3.luku Aamu- ja iltapäivätoiminnan sisältö Sisällölliset kokonaisuudet: Eettinen kasvu ja yhdenvertaisuus Leikki ja vuorovaikutus Liikunta ja ulkoilu Ruokailu ja lepo Kulttuuri ja perinteet Käden taidot ja askartelu Ilmaisullinen toiminta Mediataidot Arkiaskareet Elinympäristö ja kestävä elämäntapa Tiedolliset aihepiirit

12 4.luku Tukea tarvitsevat lapset aamu- ja iltapäivätoiminnassa 4.1. Aamu- ja iltapäivätoiminta yleisen, tehostetun ja erityisen tuen aikana 4.2. Yhteistyö toiminnan järjestämisessä Turvallisuus ja osaaminen: Ennakointi toimintaa suunniteltaessa Leikin ja monipuolisen toiminnan merkitys lapselle Ohjaajien perehdytys Koulun henkilökunnan konsultaatiot Yhteistyö korostuu Tiedonsiirtoon liittyvät asiat Voi olla osa oppilaalle annettavaa koulunkäynnin tukea, kirjattuna hojks:iin

13 4. Tukea tarvitsevat lapset aamu- ja iltapäivätoiminnassa Ohjaajien ammatillista osaamista työskentelyssä tukea tarvitsevien lasten kanssa vahvistetaan mm. perehdytyksen avulla. Ohjaajien työtä voidaan tukea myös erityisopettajien tai oppilashuoltohenkilöstön antaman konsultaation avulla. Huoltajan ja mahdollisesti koulun henkilöstön kanssa sovitaan, miten tehostettua tai erityistä tukea saavan oppilaan tarpeet sekä kasvuun ja kehitykseen liittyvät tavoitteet otetaan huomioon toiminnassa. Moniammatillinen yhteistyö lisää edellytyksiä oppilaan riittävään tukemiseen.

14 4.1 Aamu- ja iltapäivätoiminta yleisen, tehostetun ja erityisen tuen aikana Yleinen tuki on osa kaikkea oppilaan kasvatusta, opetusta ja ohjausta. Tuen tarve on silloin luonteeltaan yleensä lyhytaikaista, oppilas voi tarvita vain yhtä tukimuotoa, kuten tukiopetusta tai osaaikaista erityisopetusta Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, annetaan tehostettua tukea hänelle laaditun, pedagogiseen arvioon perustuvan kirjallisen oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettu tuki on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki.

15 Erityistä tukea annetaan oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityisen tuen antamisesta tehdään hallintopäätös, joka perustuu pedagogiseen selvitykseen. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), josta on käytävä ilmi erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen > päätöksellä iltapäivätoiminnan kohderyhmään3.lk-9.lk

16 Järjestämisen ja toteuttamisen lähtökohtana aamuja iltapäivätoiminnan yleiset tavoitteet ja sisällöt Ryhmätoimintaa Vahvistetaan kokonaisen päivän näkökulmaa Työskentelytapojen ja toimintaympäristön suunnittelussa tulee huomioida lasten ikä, kehitysvaihe ja yksilölliset tarpeet Toiminnan eriyttämismahdollisuudet Tilojen toimivuus ja ulkoilumahdollisuudet Tärkeää tilanteiden ennakointi, monipuolinen toiminta, toiminnalliset työtavat, tilat ja välineet

17 Testi omasta erityisyydestä sekä omien vahvuuksien ja kokemustiedon hyödyntämisestä 1. Sanakoe Xamtygch = tänään Migwiogch = eilen Nartsjygch = huomenna 2. Käsialakirjoitus Kirjoita heikommalla kädelläsi sanelun mukaan.

18 3. Tehdään kaikki yhdessä Toistetaan yhdessä ääneen sanaa: ryh-mä Ratkaise samalla seuraavat laskutehtävät: 13-5= 82+19= = =

19 4. Tarkkaavaisuuden harjoitus Ojenna vasen kämmenesi ylöspäin vasemmalla istuvalle vieruskaverille oikealle etuviistoon ja oikean käden etusormi oikealla istuvan vieruskaverin vasemman kämmenen yläpuolelle. Sovitusta merkistä, yritä napata kaverisi sormi ja samalla pelastaa omasi.

20 Yhteistyö toiminnan järjestämisessä Tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä. Oppilasta koskevia salassa pidettävien tietojen luovuttaminen aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstölle edellyttää huoltajan antamaa yksilöityä tiedonsiirtolupaa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja voi osallistua oppilaan tehostettuun tukeen kuuluvan oppimissuunnitelman tai erityiseen tukeen kuuluvan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laadintaan huoltajan luvalla.

21 5.luku Toiminnan järjestäminen, suunnittelu ja arviointi kunnassa 5.1 Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen 5.2 Toiminnan suunnittelu ja arviointi 5.3.Toimintasuunnitelma Toiminnan järjestämisen kuvaus tarkentunut: Tiedonsiirtovelvoite Arvioinnin velvoite Toimintasuunnitelman sisältörunko tarkentunut Yhteistyö ja tiedonkulku korostuu

22 Tärkeitä kysymyksiä mietittäväksi Onko yhteistyö opettajan kanssa riittävää? Onko sinulla kokemuksia yhteistyöstä oppilashuoltoryhmän kanssa? Teetkö mielestäsi riittävästi yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa? Ovatko huoltajat ensisijaisia yhteistyökumppaneitasi?

23 Ryhmätyöt 1 A Mitä vahvuuksia on luokanopettajan ja rehtorin kanssa tehtävässä yhteistyössä? B Mitä kehitettävää on luokanopettajan ja rehtorin kanssa tehtävässä yhteistyössä? 2 A Mitä vahvuuksia on oppilashuoltoryhmän kanssa tehtävässä yhteistyössä? B Mitä kehitettävää on oppilashuoltoryhmän kanssa tehtävässä yhteistyössä? 3 A Mitä vahvuuksia on huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä? B Mitä kehitettävää on huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä?

24 Ohjaustyötä tukevia toimintamalleja 1. Tunne ryhmäsi, kaikki lapset kuuluvat ryhmään - opi tuntemaan ryhmäsi lapset eri toiminnallisten harjoitusten avulla > tavoitteena innostaa koko ryhmä hyvän yhteishengen rakentamiseen - lapsi joka luottaa aikuiseen, kertoo myös kiusaamisesta ja uskaltaa pyytää apua 2. Luokaa yhteiset käyttäytymisen säännöt ryhmään - itseluotuihin tavoitteisiin sitoudutaan vahvemmin, lasten kokoukset säännöllisiä, viikottaisia - selitä sääntöjen merkittävyys kaikkien hyvään oloon, esim. emme kiusaa muita, pyydämme yksinäisiä lapsia leikkiin

25 3. Lapsiin suhtautuminen - Yksittäisen lapsen huomioiminen ja kohtaaminen - Lasten ajatukset, mielipiteet, kannanotot ja niistä keskustelu on tärkeää - Pysähdy ja mieti - Tunnetilan ja ajatuksen tasapaino, pidä huoli ammatillisuudestasi - Ennakoi tilanteita ja mieti eriyttämisen mahdollisuuksia usein 4. Huomioi viihtyisyyttä lisääviä asioita - Tilan siisteys, valoisuus, tavaroiden ja kalusteiden kunto jne. - Ohjaajien keskinäiset suhteet ja työnjako, luottamus ja arvostus Leena Palve-Kaunisto - Melun käsittely, / Helsingin Opetusvirasto rauhallisen tunnelman tavoittelu

26 5. Onko kaikille lapsilla mielekästä tekemistä? - miten lapset saavat valita tekemisensä ja kaverinsa - ei eristetä eikä anneta eristäytyä - onko toiminnan sisällöt monipuolisia ja huomioidaanko tyttöjen ja poikien tarve erilaisille leikeille 6. Sovittavat asiat - sijaisten ohjeistus, ohjaajien kokoukset ja työn suunnitteluvastuut - valvonta-kuljetus-turvallisuus-vastuu - viestintäkäytänteet huoltajien, opettajan ym. kanssa - toimintaohjeet kriisitilanteissa, esim. tapaturma, lapsi karkaa, pahoinpitelytapaus ym.

27 Lämmin kiitos kuulijoille ja nauttinnollista syksyn jatkoa