KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS - KOMMUNINVÅNARENS VÄLFÄRD OCH DELTAGANDE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS - KOMMUNINVÅNARENS VÄLFÄRD OCH DELTAGANDE"

Transkriptio

1 VAIKUTTAJARAATI KESKUSTELUN YHTEENVETO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS - KOMMUNINVÅNARENS VÄLFÄRD OCH DELTAGANDE

2 RYHMÄKESKUSTELUT 1. Oikea-aikainen tuki lapsiperheiden arjessa 2. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen 3. Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen 4. Epäterveellisten elintapojen vähentäminen 5. Osallisuuden lisääminen 2

3 1. OIKEA-AIKAINEN TUKI LAPSIPERHEIDEN ARJESSA: PERHETYÖ Vanhemmuuden tukemisessa on tärkeää moniammatillisuus: eri asiantuntijat toimivat yhdessä. Kun perheeseen on syntymässä lapsi, ammattilaiset menevät katsomaan tilanteen perheeseen ja arvioivat, millaista apua perhe voi tarvita. Näin voidaan saada myös 3. sektori auttamaan perheitä. MLL:n tilapäinen lastenhoitoapu: tarjoaa palveluja kuntalaiselle. MLL:n tilapäinen lapsenhoito auttaa oikeastaan vain niitä perheitä, joissa kaikki ok tai hyvin. Mutta perheet, joissa on vaikeuksia, ei tämä MLL apu ole mahdollista. Porvoolaisten kannattaa ottaa oppia esim. Lappeenrannasta, jossa tehdään mm. kotikäyntejä. Opin ottaminen muilta kannattaa, ei tarvitse tehdä samaa työtä uudestaan. Kun nuoret ihmiset saavat lapsia, joilla ei välttämättä omakaan elämä ole kunnossa, tilanne johtaa oravanpyörään. Jos nuoret vanhemmat eivät saa tukea esim. omilta vanhemmilta, mitä voidaan tehdä? Perhetyö: perheeseen pitäisi mennä opettamaan ihan perusasioita: kodinhoitoa, lapsenhoidon perusteita jne. Perhetyötä voitaisiin jatkaa ensikäynneistä eteenpäin: lapsen 1., 2. ja kolmannen ikävuoden tuntumilla. Monet perheet voivat kuitenkin kokea häpeää, saadessaan tällaista apua.. 3

4 1. OIKEA-AIKAINEN TUKI LAPSIPERHEIDEN ARJESSA: VANHEMMUUDEN TUKEMINEN MUUTOSTEN EDESSÄ Kun perheeseen syntyy lapsi, koko perhe on mullistusten edessä. MLL:ssä on mietitty, että neuvola voisi ottaa enemmän tehtäviä tukeakseen perhettä. Ei vain lasten terveydenhoitoon, mutta myös koko perheen hyvinvointiin. Neuvolan perhevalmennukset ovat olleet suosittuja. Ennen niitä oli alueellisesti: saatiin vertaistukea, syntyi ystävyyssuhteita, järjestettiin isien iltoja jne. Nyt kokoonnutaan vain yhteen paikkaan, ja ryhmä on iso. Menetettiin vertaisryhmäfiilis, ryhmän jäsenet jäivät tuntemattomaksi toisilleen, jne. Seurakunnat, kuten muutkin 3. sektorin toimijat ovat tärkeitä. Nämä eivät kilpaile kuntien tarjoaman peruspalvelujen kanssa, vaan ovat täydentäviä. Miestä ei yleensä huomioida erilaisissa tapaamisryhmissä. Naisilla on hieman paremmat verkostoitumismahdollisuudet yleensäkin, mutta useilla miehillä ei ole vertaisryhmätoimintaa. Ray antanut tukea projektille, jossa MLL mukana. Koskee erityisesti perheiden isiä. Paikka, jossa äidit ja lapset kokoontuvat: avoimet varhaiskasvatuspalvelut, MLL ja seurakunnat. Neuvola voisi jakaa tietoa näistä paikoista. Ongelmana on, että toiset ovat aktiivisia etsimään tietoa ja haluavat aktiivisesti toimia, mutta kaikilla ei ole kykyä etsiä tätä tietoa. Jos ei ole valmiita verkostoja Porvoossa niin on vaara syrjäytyä. Miten kolmas sektori saadaan mukaan toimintaan? 4

5 1. OIKEA-AIKAINEN TUKI LAPSIPERHEIDEN ARJESSA: KÖYHYYS LAPSIPERHEISSÄ Liikunnan (tai muun harrastuksen) tukeminen köyhien perheissä. Liikunta on myös hyvä perusta isä-lapsi -suhteelle. Liikuntaseteli köyhille lapsiperheille. Kaikilla lapsilla tulisi olla mahdollisuus harrastaa jotain: sieltä saa ystäviä ja vertaistukea. Varattomille perheille pitäisi olla keinoja tarjota apua, ei vain sosiaaliluukun kautta. Kun saadaan hyviä kokemuksia perheisiin, joissa ei ole esim. koulunkäynnin tai harrastuneisuuden mallia, niin perheiden hyvinvointi lisääntyy ja kokemus koulussa käymisestä ja harrastuneisuuteen syntyy halu. Yksinhuoltajaperheille kummiapua, pysyviä aikuissuhteita varaisiä jne. Köyhien lapsiperheiden määrä ei saisi lisääntyä. Nollatoleranssi käyttöön. Lapset ja perheet eivät saisi jäädä missään vaiheessa ilman tukea. Kaupungin toimenpiteet työttömyyden vähentämiseen ovat tärkeitä. 5

6 1. OIKEA-AIKAINEN TUKI LAPSIPERHEIDEN ARJESSA: ENNALTAEHKÄISY Ennaltaehkäisevät toimenpiteet tuovat tuloksia, siksi varhaiskasvatus tärkeä. Varhainen puuttuminen heti tärkeää. Yksinhuoltajaperheille kummiapua, pysyviä aikuissuhteita varaisiä jne. Jos äiti tai isä on masentunut, tulisi myös lapset ottaa mukaan hoidon piiriin, ei vain masentunut vanhempi. Yhden ammattilaisen olisi hyvä seurata yhtä lasta/asiakasta, joka näkee pitkällä aikavälillä asiakkaan tilanteen. Lapsia ja perheitä ei tulisi pompottaa asiantuntijalta toiselle, tai ainakaan niin, ettei asiantuntijat tietäisi toistensa toimista asiakkaan hyväksi. Peruskoulu on yksi paikka, jossa nähdään, miten perheissä oireillaan. Siltikään varmastikaan ei aina lähdetä viemään asiaa eteenpäin. On paljon opettajia, jotka eivät uskalla tarttua ongelmaan. Lapsille on matalampi kynnys mennä kouluterveydenhoitajalle puhumaan asioista kuin koulukuraattorille. Terveydenhoitajat voivat siis myös nähdä paljon, ei vain opettajat. 6

7 1. OIKEA-AIKAINEN TUKI LAPSIPERHEIDEN ARJESSA: YHTEISÖLLISYYS Pitääkö aina tukeutua viranomaisiin? Esim. naapuritkin varmasti näkevät paljon. Voisiko esim. naapurit ja muut läheltä näkevät ottaa itsenäisesti vastuuta perheestä, kysyä miten voivat auttaa heitä? Peräänkuulutetaan vanhanaikaista pidetään huolta naapurin lapsista - tyyppistä toimintaa. Kannatetaan myös lähipalveluita, mm. lähikouluja. Esim. terveyskeskuksissa voisi olla alueellisesti omat hoitajat ja lääkärit. Vuokra-asuntoja tulisi olla tarjolla enemmän. 7

8 2. NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN Nuorten syrjäytyminen alkaa varhaisessa vaiheessa. Ennusmerkit näkyvät jo päiväkodissa ja alaluokilla. Huono-osaisuuden periytyminen ja uusavuttomuus ovat nähtävissä olevia ilmiöitä. Kaikissa kodeissa ei opeteta lapsille ja nuorille riittävästi tarpeellisia elämänhallintaan liittyviä asioita. Etenkin lapsiperheet tarvitsisivat varhaista tukea esimerkiksi vertaistuen muodossa. Uuteen perusopetuksen opetussuunnitelmaan (2016) toivottiin elämänhallintaan liittyviä aihekokonaisuuksia. Todettiin, että vanhempien suhde alkoholiin vaikutta lasten ja nuorten alkoholin käyttöön. Varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisevä toiminta ja tuen kohdistaminen oikea-aikaisesti on tärkeää. Nuorten syrjäytymiseen vaikuttaa myös yhteisöllisyyden puute. Keskustelussa toivottiin nuorten nettilehteä (nuorisopalvelut). Kaivattiin enemmän keskustelua ja yhdessäoloa kouluissa ja oppilaitoksissa. Ympäristö ei kannusta yhdessäoloon, vrt. Keski-Euroopan kahvilat ym. Kaavoituksessa on huomioitava yhteisöllisyys. Esitettiin toive siitä, että kesätyöpaikkoja tulisi olla tarjolla riittävästi ja niiden jaossa toivottiin huomioitavan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Duunirundia ei mainosteta riittävästi. Nuorten tulisi saada kokemuksia erilaisista työtehtävistä. Kesätöiden avulla nuoret tutustuisivat varhaisessa vaiheessa työelämään ja saisivat onnistumisen kokemuksia. 8

9 2. NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN Keskustelussa todettiin, että lähes kaikki porvoolaiset nuoret saavat jatko-opintopaikan peruskouluvaiheen jälkeen. Ongelmana on suuri keskeyttäneiden määrä toisen asteen aikana erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Oppilaanohjauksen (etenkin yksilöllisemmän oppilaanohjauksen) resurssia tulisi lisätä ja oppilasryhmien koko tulisi olla kohtuullinen kaikilla koulutusasteilla. Oppisopimuskoulutus todettiin molemmissa ryhmässä hyvänä kouluttautumistapana, etenkin syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Em. kouluttautumispaikkoja tulisi saada lisää. Toivottiin, että työvoimatoimisto (Lahden mallin mukaan) jalkautuisi yrityksiin ja markkinoisivat nuoria yritysten työntekijöiksi. Yrittäjäkasvatusta toivottiin lisää kouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin. Ammattioppilaitoksen opiskelijoille toivottiin mahdollisuutta vertaistukeen. Lukion tulisi saada erityisopetuksen resurssia lisää (erityisopettajan virka). Vanhempia tulisi ohjata yhteistyöhön toisen asteen oppilaitosten kanssa. Senioreissa on hyvät voimavarat esim., elämänurien ja kokemusten jakamisessa nuorille. Maahanmuuttajanuorilla on vaikeata löytää mm. jatko-opintopaikkaa huonon kielitaidon takia. Todettiin, että heille pitäisi kohdistaa enenemän tukea, esim. lisää koulunkäyntiavustajia. Maahanmuuttajaperheitä tulisi asua eri puolilla kaupunkia, jolloin perheet integroituisivat helpommin. 9

10 2. NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN Nuoria ja etenkin maahanmuuttajanuoria tulisi tukea vapaa-ajanharrastuksissa. Harrastustoiminnan tulisi olla hauskaa eikä niin tuloshakuista. Mikäli harrastuksiin liittyvät maksut ovat liian suuria, voisi avustuksia saada esim. kolmannelta sektorilta. Kouluihin toivottiin lisää kerhoja ja harrastusmahdollisuuksia. Nuorten osaamista kerhojen vetäjinä voitaisiin lisätä. Kerhot tulisi olla ns. matalakynnyksen kerhoja. Yhdistyksiä, jotka saavat kaupungilta tukea, voitaisiin velvoittaa osallistamaan lapsia ja nuoria. Yhdistysten on vaikeata saada vuokrattua tiloja kohtuuhinnalla. Voitaisiinko saada kaupungin kiinteistöt tehokkaampaan käyttöön? Voitaisiinko kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyötä koordinoida paremmin? Nuorille ei ole Porvoossa riittävästi asuntoja. He asuvat pitkään kotona ja oppivat tukeutumaan vanhempiinsa. Nuoret voisivat kunnostaa asuntojaan ( remppapajat ). Nuorille ei saisi tehdä kaikkea myöskään valmiiksi. Nuorten omatoimisuutta tulisi kannustaa. 10

11 3. HYVINVOINTI JA TERVEYSEROJEN VÄHENTÄMINEN Resurssit pitää kohdistaa tehokkaammin heikompiosaisten hyväksi, vaikka se tarkoittaisi, että parempiosaiset jäisivät ilman tiettyjä palveluja. Alueellisia tilastoja pitäisi hyödyntää niin, että esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluja annetaan enemmän siellä missä tarve on suurin. Työllisyyden parantaminen on paras keino vähentää terveys- ja hyvinvointieroja. Kaupungin tulisi kiinnittää huomiota elämän siirtymävaiheisiin, jolloin ihminen on haavoittuvimmillaan. Esimerkiksi lapsen syntymä ja eläkkeelle siirtyminen voi huonosti hoidettuina johtaa merkittäviin lisäkustannuksiin yhteiskunnalle. Ennalta ehkäisyä ja tiedottamista pitää parantaa kaikilla tasoilla. Kaupunki voisi esimerkiksi yhdessä yritysten kanssa järjestää koulutusta ennen kuntalaisten siirtymistä eläkeläiselämään sekä parantaa yhteistyötä yksityisten työterveyden ja kunnallisten terveyspalveluiden välillä. Myös perhevalmennusta ja asennekasvatusta pitäisi lisätä. Terveet elämäntavat opitaan nuorena. Kaupunki voisi olla aktiivisempi kolmannen sektorin suhteen. Koordinoida yhteistyötä, tukea talkootoimintaa, osallistua alueelliseen toimintaan, parantaa tiedottamista omasta ja kolmannen sektorin toiminnasta, tuoda eri yhdistykset lähemmäksi toisiaan. Organisatoriset hierarkiat ja muut esteet pitäisi poistaa. 11

12 4. EPÄTERVEELLISTEN ELINTAPOJEN VÄHENTÄMINEN Ikäihmisten liikkumisen lisääminen: Edullinen liikuntakortti ikäihmisille (ilmainen tai pieni omavastuu). Uimahallin käyttöä voisi lisätä. Hiljaisina aikoina voisi päästä edullisemmin. Eläkeläislippu uimahalliin ja muihin liikuntaharrastuksiin. Aktiivinen liikunta parantaa ikäihmisten elämänlaatua ja terveyttä. Talvella rollaattorilla liikkuminen on lähes mahdotonta. Suurten ikäluokkien liikkuminen: Juuri jääneet tai jäämässä eläkkeelle. Heihin tulisi nyt panostaa: he ovat tulevia vanhuksia. Liikunta pienenee eläköitymisen myötä. Ei ole alennuskortteja, ei tuttua työporukkaa tukena liikunnan harrastamiseksi, ei ehkä edes tuttua ympäristöä. Työterveys voisi panostaa tähän ikäluokkaan. Aktivointi ja tietoisuuden lisääminen liikuntamahdollisuuksista ja liikunnan hyödyistä. Panostaminen tähän ikäluokkaan ei ole kustannus vaan ennalta ehkäisyä ja pitkällä tähtäyksellä säästöä. Sekä ikäihmisten, suurten ikäluokkien ja vammaisten kannalta ympäristössä tulisi olla helppo liikkua, esteettömyys otettu huomioon, bussipysäkit hyvin toteutettu ja käyttäjäystävällisiä. Järjestetään tervetuloa terveyskeskukseen -päivä. Terveystietoa ja terveystarkastuksen lisäksi tietoa liikunnasta, mahdollisuuksia ja ravinnosta. Järjestetään Tervetuloa eläkkeelle Porvoossa päivä. 2 vuotta ennen eläkkeellelähtöä. Kerrotaan liikuntamahdollisuuksista ja aktivoidaan. Senioripuistoja pitäisi rakentaa, Loviisassa hyvä esimerkki. 12

13 4. EPÄTERVEELLISTEN ELINTAPOJEN VÄHENTÄMINEN Leikkipuistoihin on laitettu liikaa rahaa eivätkä ne ole lasta aktivoivia. Pitäisi rakentaa perhepuistoja, jossa koko perhe voisi harrastaa yhdessä. Lapsiperheille tulisi olla perhepaketteja, joilla pääsisi harrastamaan liikuntaa (uimahalliin yms.). Nyt monilapsiselle perheelle tulee liian kalliiksi lähteä uimahalliin tai muihin liikuntaharrastuksiin. Tulisi olla myös sellaisia perhepaketteja, joissa mukana voisi olla myös isovanhemmat tai yhdistelmä isovanhempi - vanhempi - lapsi. Porvoon kaupunkiympäristö tarjoaa hyvät hyötyliikuntamahdollisuudet. Hyvät sieni ja marjametsät. Ulkoilumetsiä tarjolla. Tämä on tärkeää. 65-vuotiaille kohdistettu tehokas tiedotus liikuntamahdollisuuksista. Kutsutaan terveystarkastukseen, jonka yhteydessä tiedotetaan liikuntamahdollisuuksista ja muista esim. yhdistystoiminnasta ja muista aktiviteeteistä. Terveystreffit, kun jää pois työelämästä. Terveysmessut Terveyskioski ja/tai kiertävä terveyskioski tulisi perustaa. Harrasteryhmiä tulisi saada aikaan. Yhdistyksillä voisi olla merkittävä rooli tässä. Alueellisia tapahtumia tulisi järjestää. Kutsutaan alueen asukkaat/eläkeläiset/ koolle. Tilaisuuksissa kohdataan toisia asukkaita, saadaan tietoa ympäristön mahdollisuuksista. Yhteistyötä alueella toimivien järjestöjen kanssa. Kokoontumistilojen maksullisuus haittaa. Ilmaisia treffipaikkoja tulisi olla. 13

14 4. EPÄTERVEELLISTEN ELINTAPOJEN VÄHENTÄMINEN Alkoholinkäytön vähentäminen: Aktiivinen harrastaminen, seuratoimintoihin ja muihin harrasryhmiin osallistuminen ehkäisee syrjäytymistä ja voi vaikuttaa myös alkoholinkäyttöä vähentävästi Osallisuuden tukeminen, erityisesti nuorten osalta Punaisen ristin ystäväpalvelu on hyvä Aikuisten ihmisten asenteisiin tulisi vaikuttaa. Toiset vanhemmat ostavat alaikäisille lapsilleen viinaa/viiniä/siideriä. Kouluterveydenhuolto: tällä hetkellä ei pääse terveydenhoitajalle, aivan heikkotasoista. kouluterveydenhoidolla voisi olla enemmän roolia. Päihdevalistus: kouluissa selkeä viesti ja myös vanhempien vastuun korostaminen. Syrjäytymisen ehkäiseminen tärkeätä Aikainen puuttuminen. Lapset ja nuoret kärsijöitä kun vanhemmat juo. Lasten ja nuorten tulisi saada onnistumisen kokemuksia, negatiivinen kasvatus ei ole hyvä. Pitää olla riittävästi paikkoja katkaisuun ja muihin hoitoihin. Pitää olla matalan kynnyksen paikkoja, mihin päihderiippuvainen voihelposti tulla. Hoidon alkuun pitäisi päästä heti, sillä päihderiippuvainen ei välttämättä jaksa odotella esim. kolmea viikkoa 14

15 4. EPÄTERVEELLISTEN ELINTAPOJEN VÄHENTÄMINEN Alkoholinkäytön vähentäminen: Nuoret juo liikaa. Näkyy keskustassa linja-autoaseman nurkilla. Nuorten osalta tärkeätä on ennalta ehkäisevä työ: mennään kouluihin kertomaan asiasta perhe myös kasvattaa Erityisesti 8 ja 9 luokkalaisille suunnattava Nuorisotilojen työ esim. Kevätkummun nuorisotalo järjestää valvottua toimintaa. Hyvä ja tärkeä asia. Bootsin toiminta oli hyvä. koulun päättymisen jälkeen tulisi järjestää toimintaa kesätyöpaikka nuorille seurakunnan voimavaroja voisi hyödyntää, tekevät hyvää nuorisotyötä. Kunta ja seurakunta yhdessä voisi järjestää nuorille toimintaa. 15

16 4. EPÄTERVEELLISTEN ELINTAPOJEN VÄHENTÄMINEN Mäyräkoiraongelma vanhemmilla. Väestö ikääntyy, on myös vanhuksia jotka juovat liikaa. Päihdehoito on liian vaikeasti saavutettavissa. Kaupunki ei tue vaihtoehtoisia hoitomuotoja esim. Minnesota-hoitoa. Vaihtoehtoja tulisi olla. Kannustettava hoitoihin hakeutumista. Tavallinen katko on vain rauhoittavien pumppaamista päihderiippuvaiselle. Hoitoon päästävä heti, eikä kolmen viikon päästä. Repsahdus on varmasti edessä jos ei pääse hoitoon heti. Ennalta ehkäisy hyvin tärkeätä kaikkien ikäryhmien kannalta. Matalan kynnyksen hoitopaikkoja tulisi olla, Alkot sijoittuvat markettien yhteyteen, joka lisää viinan myyntiä ja kulutusta. Alkot erilleen ruokakaupoista. Juominen lisääntyy kesällä. 16

17 4. EPÄTERVEELLISTEN ELINTAPOJEN VÄHENTÄMINEN Lihavuus: liikuntaan aktivointi Ravintotietoa lisää: Ravintoterapeutti kouluun ja päiväkoteihin onkin satsattu Ikäihmisille tietoa hyvistä ruokapaikoista lisää esim Omenamäki ja mahdollisuuksia esim. kouluissa ruokaillun Lääkäri voisi määrätä Lihavuusreseptin: ei lääkettä vaan painon pudotusta, johon saa ohjausta esim. elämäntaparyhmässä Hoitohenkilökunnan tulisi reilusti puuttua ja ottaa puheeksi ylipainon ja alkoholinkäytön Lihavuuteen ja liikkumattomuuteen liikkumisen edistämisen keinona pyörätiet: pyöräily-yhteydet Porvoossa sekavat. Monesti töksätää ja reitti päättyy yllättäen. samoilla käytävillä pyöräilijät ja kävelijät, joka haittaa molempia. pyöräilijät ja kävelijät erikseen omille reiteilleen. Skaftkärristä kaupunkiin tulossa pikapyörätie. Muihinkin suuntiin, esim Gammelbackaan, Kuninkaanporttiin ja Tarmolan suuntiin pitäsi olla vastaavat pikapyörätiet. Porvoossa eletään kuin pikkukaupungissa, autolla perille. Tanskan pyöräilykulttuurista pitäisi ottaa esimerkkiä. 17

18 4. EPÄTERVEELLISTEN ELINTAPOJEN VÄHENTÄMINEN Nuorten urheiluharrastuksen lisääminen nuorille suunnattu toiminta tärkeätä liikuntapaikkojen vuokrat korkeita kaikilla ei ole mahdollisuutta harrastaa urheilua, koska maksut liian kalliita tuki vähävaraisille perheille esim. ehto avustusten saamiselle, että seura järjestää ilmaispaikkoja vähävaraisten perheiden lapsille nuorten tulisi voida tutustua eri lajeihin. Per Högströmin Liikuntakoulut hyviä. nuorille edullisia vaihtoehtoja liikuntaharrastuksiin kouluissa tietoa erilaisista mahdollisuuksista Kulttuuritarjontaa ei saa unohtaa: musiikin ja taiteiden harrastaminen tärkeätä voi harrastaa myös valokuvausta, lintuja, soittoa omaehtoiseen harrastukseen tulisi olla mahdollisuus esim. treenikämppiä soittimia tulisi olla mahdollisuus lainata Ennaltaehkäisy tärkeätä: Liikunta, kulttuuri, nuorisotoimi => näillä voidaan vaikuttaa moneen asiaan. Työvoimatoimiston toiminnassa tulisi nuoret ottaa huomioon: heti tarjottava palveluja ja nuorta ei saa jättää yksin. Nuorille kesätyöpaikkoja: Kunta voisi kannustaa yrityksiä ottamaan nuoria töihin ja kunta voisi näyttää esimerkkiä. 18

19 4. EPÄTERVEELLISTEN ELINTAPOJEN VÄHENTÄMINEN Vahva kolmas sektori. Pitäisi paremmin hyödyntää ja yhdistää kunnan toimintaa ja kolmatta sektoria. Kunnan tulisi ottaa yhteyttä seuroihin ja yhdistyksiin. Yhdistyksiä ja seuroja Porvoossa paljon, joissa on paljon positiivista energiaa. Kartoitetaan ne ihmiset, jotka eivät harrasta mitään tai harrasta liikuntaa => kohdennetaan tähän ryhmään panostukset. Yksinäiset vanhukset, niitä pitäisi kohdata. Alueelliset tilaisuudet vanhuksille: postissa kirjeellä kutsu, mahdollisesti kuljetus. Tietoa alueesta, historiasta, liikkumisesta, harrastuksista, mitä lähialueella voi tehdä. Tapa aktivoida. Kaupunginosatilaisuuksien järjestäminen. Tapahtumien ei aina tarvitse olla niin kovin suuria. Pienimuotoiset tilaisuudet hyviä, joissa voisi olla eri teemoja esim alueen historia, terveystietoa, liikuntatietoa. Ruokakursseja. Elämäntapamuutoskursseja. Kansalaisopisto voisi järjestää. Kouluilla voisi käydä ikäihmiset syömässä. Uimahallilippuihin alennuksia eläkeläisille. Siirtolapuutarha tulisi toteuttaa. Työikäisille lääkärit yms. neuvontaa elämäntavoissa, liikkumisessa, ravinnossa pyörätiet oikein hyviä pyöräteitä korjattava, on niissä surkeitakin kohtia. arkiliikunnan mahdollisuus. Kimpassa pitäisi tehdä ja ajatella myönteisesti. Lähiruuan suosiminen. Harmillista, kun valtuustosopimusta ei tullut. Nyt päättäjillä tulisi olla idearikkautta. 19

20 5. OSALLISUUDEN LISÄÄMINEN Porvoon kaupungilla olisi hyvä olla kattava osallisuus-/osallistamisohjelma. Kaupungin voisi jakaa kaupunginosiin ja kuulla tasapuolisesti kaupungin kaikkia asuinalueita asioissa, jotka koskevat sen asukkaita. Mm. kyläraadit on todettu muualla hyväksi käytännöksi. Asukasyhdistykset ovat paras tapa vaikuttaa, mutta asukkaat eivät tiedä mitä yhdistyksiä on. Monet eivät halua sitoutua poliittisiin yhdistyksiin. Kaupungin sivuille tulisi saada yhdistysten yhteystiedot. Muita hyviä viiteryhmiä ovat mm. vanhempainyhdistykset ja muut yhdistykset ja harrastusseurat Kaupunki voisi järjestää yhdistyksille tilaisuuksia, missä kerrotaan asioista, jotka ovat juuri nyt menossa. Tilaisuudet olisivat päivällä jolloin viranhaltijat voisivat vuorollaan tulla. 20

21 5. OSALLISUUDEN LISÄÄMINEN Uusille asukkaille tulisi lähettää tervetuloa asukkaaksi -info, jossa kerrotaan mm. mihin terveydenhoitopiiriin kuuluu ja muuta perusinfoa. Kansalaisaloitteisiin tulee vastata kohtuullisessa ajassa ja kun joku haluaa tehdä aloitteita tai osallistua ei pitäisi tyrmätä ehdotuksia suoraan. Aktiivisuudesta tulee saada jokin vastine. Aloitteet ja ehdotukset tulee ohjata oikeaan paikkaan, vaikka aloitetta ei ole osattu tehdä oikeaa tietä. Omalla aktiivisuudella voi saada asioita aikaiseksi, kuntalaisia kuunnellaan kyllä. Tiedon ja vertaisryhmien löytyminen on vaikeaa. Mistä löytyisi tarvittavat tiedot? Mistä tiedon saavat ne jotka eivät tilaa Uusimaa-lehteä. Mistä kuntalainen tietää edes mitä palveluja hänen kuuluu saada? 21

22 5. OSALLISUUDEN LISÄÄMINEN Mitä pitäisi säilyttää, mitkä ovat olleet hyviä tapoja, uusia ajatuksia? Wsoy-taloon suunniteltu kohtaamispaikka kaikille yleishyödyllisille yhdistyksille on hyvä asia. Vuoden sisällä vaikuttamismahdollisuudet ovat parantuneet Vaikuttajaraati on erinomainen mahdollisuus Kylät kertovat -tilaisuus viime vuonna oli hyvä Kompassi on hyvä asia. Kaupunki tiedottaa hyvin Nettikyselyt ovat hyviä ja helppoja tapoja vaikuttaa. Kysymykset ovat olleet selkeitä ja kyselyt hyvin toteutettuja, mutta miten vaikuttavat ne, jotka eivät käytä internetiä. 22

23 5. OSALLISUUDEN LISÄÄMINEN Missioista ja visioista ei löydä omaa vaikutustaan. Myöhemmin asia muuntuu poliittiseksi jargoniksi. Strategia tulee kirjoittaa kansantajuisesti. Asiasta tulisi kertoa helpolla tavalla, esim. piirtämällä ja yksinkertaistettava siten, että asia koskettaa minua. Tulisi olla paikka minne voisi esittää pieniä toivomuksia, pitääkö kaiken mennä Kompassin tai valtuuston kautta (esim. pyöräteline kirjaston eteen). Nuorille tulisi olla oma media, nettiradiota tai muu julkaisuväline, jonne voisi laittaa omia juttujaan tai esim. runoja. Kanavan tulee olla nuorten suunnittelema, ei ylhäältä annettu (esim. Helsingissä nuorten ääni -sivusto). Koulujen oppilaskuntien sivut ovat huonoja. Mikseivät oppilaskunnat saa itse päivittää sivujaan, kertoa työstään ja lisätä tietoa vaikuttamismahdollisuuksista? 23

24 5. OSALLISUUDEN LISÄÄMINEN Senioreille neuvontapiste, jossa avustetaan henkilökohtaisten asioiden hoitamisessa, kun kaikki asiat nykyään tulee hakea netistä (ns. sosiaalikompassi). Yksi infopiste kaupungissa ei riitä, kyliin ja kaupunginosiin omat infopisteet Osallisuus perustuu vapaaehtoisuuteen, ei voi syyllistää siitä ettei osallistu. Vaikuttamiskanavia on ei tunneta. Tarvitaan tapahtuma, jossa kohdataan muita ihmisiä. Jokainen organisaatio voi miettiä omassa toiminnassaan ja omalla toiminta-alueellaan, miten osallistetaan. Jatkuvuus tapahtumille puuttuu, erilaiset jutut jatkuvat hetken ja sitten hiipuvat. Tarvitaan tiloja ja rahaa, esim. taloyhtiön kerhohuone. Itse voidaan organisoida toimintaa. Kaavoituksessa ja rakentamisessa on huomioitava, että alueitta ei saa slummittaa. 24

25 5. OSALLISUUDEN LISÄÄMINEN Kulttuurilla on suuri merkitys yhteisöllisyydessä ja osallisuudessa. Monet haluavat vaikuttaa, mutta eivät tiedä miten. Jos esim. vanhukset saisivat päättää, vanhuspalvelut tehtäisiin paljon paremmin. Esim. kotihoidossa lähihoitajille sanelukoneet, jotta aika ei mene tietokoneella istumiseen. Tulisi olla yhteinen foorumi missä voisi kertoa mielipiteensä. Päätökset tiedotetaan kun ne on jo päätetty, päättäjät voisivat tulla keskustelemaan kuntalaisten kanssa ennen kuin asiat päätetään. Heikompiosaisetkin tulisi saada mukaan vaikuttamaan. Lapsi, nuori, vanhus tai maahanmuuttaja tarvitsevat yhdessä olemista ja yhdessä tekemistä. Miten edistetään mahdollisuuksia osallistua? Esim. kulttuurialalla ei ole yhtään yhteistä keskustelutilaisuutta tai keskustelufoorumia 25

26 5. OSALLISUUDEN LISÄÄMINEN Kaupunki voi ainakin tehdä aloitteen eri tapahtumista ja olla tukena tapahtumajärjestäjille ja avustaa lupien ja muiden hakemisessa. Kaupunki voisi ottaa teemoja joita viedään eteenpäin, esim. siisteyttä tms. kampanjoiden kautta. Teema tulisi kaupungilta ja vyörytetään alueille asukasyhdistysten ym. kautta ja kannustetaan asukasyhdistysksiä aktivoitumiseen Esim. valitaan kuukauden lähiö ja sen ympärillä kaiken näköistä tapahtumaa. Lähiötapaaminen, kutsutaan ihmiset yhteen kasaan, jotta ihmiset voivat tutustua toisiinsa 26

27 5. OSALLISUUDEN LISÄÄMINEN Tulevaisuuskysely oli hyvä asia. Mietitään konsteja, miten voidaan tuntea ylpeyttä siitä, että olemme porvoolaisia. Porvoolainen identiteetti tuo mukanaan vaikuttamishalun. Kouluista lähtien opetetaan vastuuta omasta kaupungista. Olen jo lapsena mukana kuntalaisena. Jo päiväkodeissa ja kouluissa pitää herättää mielenkiintoa yhteisiin asioihin. Viestinnän kääntäminen positiiviseksi. Kutsuttava esim. tiedotusvälineet mukaviin tapahtumiin. Annetaan positiivisia uutisia, annetaan arvoa paikalliselle asuinalueelle, annetaan arvo ihmiselle. 27

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen palveluiden kartoitus Keski-ja Länsi- Uudenmaan alueella Määrällisen kartoituksen tulokset Keski-Uudeltamaalta monipuolisemmin vastauksia

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

ITU-hanke Vaatimusmäärittely

ITU-hanke Vaatimusmäärittely ITU-hanke Vaatimusmäärittely Tarja Siira, Risto Kalliorinne, Päivi Vuokila-Oikkonen ja Anne Määttä 12/19/2016 ITU-hankkeen vaatimusmäärittely 1. Yleiskuvaus: kehitettävä alue ja kohderyhmän lähtötilanne

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

Päivähoidon kyselyn yhteenveto

Päivähoidon kyselyn yhteenveto Päivähoidon kyselyn yhteenveto Olen sosionomi-opiskelija Anna-Maija Ruusujoki ja opiskelen Diakonia-ammattikorkeakoulussa viimeistä vuotta. Toimin päivähoidon hallinnon työharjoittelussa Kuunarin päiväkodissa.

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Tytti Määttä

Kommenttipuheenvuoro. Tytti Määttä Kommenttipuheenvuoro Tytti Määttä 11.11.2015 Tulevaisuuden kunta? Kunnallinen itsehallinto on kansalaisten itsehallintoa omassa kotikunnassaan. Kunta on yhtä vahva kuin sen jäsenet. Hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET 2017 2019 Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveystietoisuuden lisääminen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

lapsiperheiden palveluiden kansalaisosallisuus

lapsiperheiden palveluiden kansalaisosallisuus Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kansalaisosallisuus lli prosessi 11.3.2013 Uudet kehittämisideat Nuorten palvelut pitää nostaa enemmän esiin Huolen aiheena erityisesti syrjäytymisriskissä

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS JA KAUPUNKISTRATEGIA Ensimmäinen laaja hyvinvointikertomus hyväksyttiin 17.5.2013 Kaupunkistrategia 2013-2017 hyväksyttiin valtuustossa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä 1. Ikä 30-39 1.1% 4 40-49 1.7% 6 50-59 13.6% 49 60-69 56.7% 204 70-79 23.3% 84 80-89 3.6% 13 90 -> 0.0% 0 answered question 360 skipped question

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Lännen aluetoimijaverkosto

Lännen aluetoimijaverkosto Lännen aluetoimijaverkosto Nostot ensimmäisen tapaamisen ryhmätöistä 28.1.2016 Hyvinvointikeskuksen, sen käyttäjien, palvelujen ja alueellisen yhteistyön ideointia Hyvinvoinnin tärkeinä pidettyjä ulottuvuuksia

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016 - Säästöpankki SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ - OSA YHTEISKUNTAA JO YLI 190 VUOTTA Ensimmäinen Säästöpankki Turkuun 4.1.1823 Perustettiin vähävaraisia varten, opetti säästäväisyyttä

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä. Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015

Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015 Kartoituskoonti Rajakylä Pateniemi Herukka alueelta Syksy 2015 Millaista toimintaa toivoisit asuinalueellasi olevan: Lapsille: Pienten lasten liikuntakerhotoimintaa Kokkikoulua 1-6 lk:sille (nykyisessä

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina

Lisätiedot

Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä. M-L Aronpää

Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä. M-L Aronpää Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä M-L Aronpää HASIC-projekti - Euroopan komission Health Programmen rahoittama projekti - Projektin kesto: 1.1.2014-30.6.2016 - Projektia

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2012 1 (5) historia 23.04.2012 423 Pöydälle 23.04.2012 päätti panna asian pöydälle. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja OmaisOiva-toiminta 2017 Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja Toiminta-alue ja yhteistyöverkosto Toiminta-alue: Espoon ja Kauniainen Länsi-Uudenmaan suurimmat kunnat: Kirkkonummi, Raasepori, Inkoo, Hanko

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen Yleisiä näkemyksiä, päätöksenteko ja osallistuminen Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenrannan vastausprosentti 39,8% (N=478) Kuntalaiskysely on osa

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa Tilaisuuden aluksi Elsa Paronen (Ikäinnovaatio hankkeen projektipäällikkö) esitteli Ikäinnovaatio 2012-2014 hanketta ja sen

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot