KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS - KOMMUNINVÅNARENS VÄLFÄRD OCH DELTAGANDE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS - KOMMUNINVÅNARENS VÄLFÄRD OCH DELTAGANDE"

Transkriptio

1 VAIKUTTAJARAATI KESKUSTELUN YHTEENVETO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS - KOMMUNINVÅNARENS VÄLFÄRD OCH DELTAGANDE

2 RYHMÄKESKUSTELUT 1. Oikea-aikainen tuki lapsiperheiden arjessa 2. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen 3. Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen 4. Epäterveellisten elintapojen vähentäminen 5. Osallisuuden lisääminen 2

3 1. OIKEA-AIKAINEN TUKI LAPSIPERHEIDEN ARJESSA: PERHETYÖ Vanhemmuuden tukemisessa on tärkeää moniammatillisuus: eri asiantuntijat toimivat yhdessä. Kun perheeseen on syntymässä lapsi, ammattilaiset menevät katsomaan tilanteen perheeseen ja arvioivat, millaista apua perhe voi tarvita. Näin voidaan saada myös 3. sektori auttamaan perheitä. MLL:n tilapäinen lastenhoitoapu: tarjoaa palveluja kuntalaiselle. MLL:n tilapäinen lapsenhoito auttaa oikeastaan vain niitä perheitä, joissa kaikki ok tai hyvin. Mutta perheet, joissa on vaikeuksia, ei tämä MLL apu ole mahdollista. Porvoolaisten kannattaa ottaa oppia esim. Lappeenrannasta, jossa tehdään mm. kotikäyntejä. Opin ottaminen muilta kannattaa, ei tarvitse tehdä samaa työtä uudestaan. Kun nuoret ihmiset saavat lapsia, joilla ei välttämättä omakaan elämä ole kunnossa, tilanne johtaa oravanpyörään. Jos nuoret vanhemmat eivät saa tukea esim. omilta vanhemmilta, mitä voidaan tehdä? Perhetyö: perheeseen pitäisi mennä opettamaan ihan perusasioita: kodinhoitoa, lapsenhoidon perusteita jne. Perhetyötä voitaisiin jatkaa ensikäynneistä eteenpäin: lapsen 1., 2. ja kolmannen ikävuoden tuntumilla. Monet perheet voivat kuitenkin kokea häpeää, saadessaan tällaista apua.. 3

4 1. OIKEA-AIKAINEN TUKI LAPSIPERHEIDEN ARJESSA: VANHEMMUUDEN TUKEMINEN MUUTOSTEN EDESSÄ Kun perheeseen syntyy lapsi, koko perhe on mullistusten edessä. MLL:ssä on mietitty, että neuvola voisi ottaa enemmän tehtäviä tukeakseen perhettä. Ei vain lasten terveydenhoitoon, mutta myös koko perheen hyvinvointiin. Neuvolan perhevalmennukset ovat olleet suosittuja. Ennen niitä oli alueellisesti: saatiin vertaistukea, syntyi ystävyyssuhteita, järjestettiin isien iltoja jne. Nyt kokoonnutaan vain yhteen paikkaan, ja ryhmä on iso. Menetettiin vertaisryhmäfiilis, ryhmän jäsenet jäivät tuntemattomaksi toisilleen, jne. Seurakunnat, kuten muutkin 3. sektorin toimijat ovat tärkeitä. Nämä eivät kilpaile kuntien tarjoaman peruspalvelujen kanssa, vaan ovat täydentäviä. Miestä ei yleensä huomioida erilaisissa tapaamisryhmissä. Naisilla on hieman paremmat verkostoitumismahdollisuudet yleensäkin, mutta useilla miehillä ei ole vertaisryhmätoimintaa. Ray antanut tukea projektille, jossa MLL mukana. Koskee erityisesti perheiden isiä. Paikka, jossa äidit ja lapset kokoontuvat: avoimet varhaiskasvatuspalvelut, MLL ja seurakunnat. Neuvola voisi jakaa tietoa näistä paikoista. Ongelmana on, että toiset ovat aktiivisia etsimään tietoa ja haluavat aktiivisesti toimia, mutta kaikilla ei ole kykyä etsiä tätä tietoa. Jos ei ole valmiita verkostoja Porvoossa niin on vaara syrjäytyä. Miten kolmas sektori saadaan mukaan toimintaan? 4

5 1. OIKEA-AIKAINEN TUKI LAPSIPERHEIDEN ARJESSA: KÖYHYYS LAPSIPERHEISSÄ Liikunnan (tai muun harrastuksen) tukeminen köyhien perheissä. Liikunta on myös hyvä perusta isä-lapsi -suhteelle. Liikuntaseteli köyhille lapsiperheille. Kaikilla lapsilla tulisi olla mahdollisuus harrastaa jotain: sieltä saa ystäviä ja vertaistukea. Varattomille perheille pitäisi olla keinoja tarjota apua, ei vain sosiaaliluukun kautta. Kun saadaan hyviä kokemuksia perheisiin, joissa ei ole esim. koulunkäynnin tai harrastuneisuuden mallia, niin perheiden hyvinvointi lisääntyy ja kokemus koulussa käymisestä ja harrastuneisuuteen syntyy halu. Yksinhuoltajaperheille kummiapua, pysyviä aikuissuhteita varaisiä jne. Köyhien lapsiperheiden määrä ei saisi lisääntyä. Nollatoleranssi käyttöön. Lapset ja perheet eivät saisi jäädä missään vaiheessa ilman tukea. Kaupungin toimenpiteet työttömyyden vähentämiseen ovat tärkeitä. 5

6 1. OIKEA-AIKAINEN TUKI LAPSIPERHEIDEN ARJESSA: ENNALTAEHKÄISY Ennaltaehkäisevät toimenpiteet tuovat tuloksia, siksi varhaiskasvatus tärkeä. Varhainen puuttuminen heti tärkeää. Yksinhuoltajaperheille kummiapua, pysyviä aikuissuhteita varaisiä jne. Jos äiti tai isä on masentunut, tulisi myös lapset ottaa mukaan hoidon piiriin, ei vain masentunut vanhempi. Yhden ammattilaisen olisi hyvä seurata yhtä lasta/asiakasta, joka näkee pitkällä aikavälillä asiakkaan tilanteen. Lapsia ja perheitä ei tulisi pompottaa asiantuntijalta toiselle, tai ainakaan niin, ettei asiantuntijat tietäisi toistensa toimista asiakkaan hyväksi. Peruskoulu on yksi paikka, jossa nähdään, miten perheissä oireillaan. Siltikään varmastikaan ei aina lähdetä viemään asiaa eteenpäin. On paljon opettajia, jotka eivät uskalla tarttua ongelmaan. Lapsille on matalampi kynnys mennä kouluterveydenhoitajalle puhumaan asioista kuin koulukuraattorille. Terveydenhoitajat voivat siis myös nähdä paljon, ei vain opettajat. 6

7 1. OIKEA-AIKAINEN TUKI LAPSIPERHEIDEN ARJESSA: YHTEISÖLLISYYS Pitääkö aina tukeutua viranomaisiin? Esim. naapuritkin varmasti näkevät paljon. Voisiko esim. naapurit ja muut läheltä näkevät ottaa itsenäisesti vastuuta perheestä, kysyä miten voivat auttaa heitä? Peräänkuulutetaan vanhanaikaista pidetään huolta naapurin lapsista - tyyppistä toimintaa. Kannatetaan myös lähipalveluita, mm. lähikouluja. Esim. terveyskeskuksissa voisi olla alueellisesti omat hoitajat ja lääkärit. Vuokra-asuntoja tulisi olla tarjolla enemmän. 7

8 2. NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN Nuorten syrjäytyminen alkaa varhaisessa vaiheessa. Ennusmerkit näkyvät jo päiväkodissa ja alaluokilla. Huono-osaisuuden periytyminen ja uusavuttomuus ovat nähtävissä olevia ilmiöitä. Kaikissa kodeissa ei opeteta lapsille ja nuorille riittävästi tarpeellisia elämänhallintaan liittyviä asioita. Etenkin lapsiperheet tarvitsisivat varhaista tukea esimerkiksi vertaistuen muodossa. Uuteen perusopetuksen opetussuunnitelmaan (2016) toivottiin elämänhallintaan liittyviä aihekokonaisuuksia. Todettiin, että vanhempien suhde alkoholiin vaikutta lasten ja nuorten alkoholin käyttöön. Varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisevä toiminta ja tuen kohdistaminen oikea-aikaisesti on tärkeää. Nuorten syrjäytymiseen vaikuttaa myös yhteisöllisyyden puute. Keskustelussa toivottiin nuorten nettilehteä (nuorisopalvelut). Kaivattiin enemmän keskustelua ja yhdessäoloa kouluissa ja oppilaitoksissa. Ympäristö ei kannusta yhdessäoloon, vrt. Keski-Euroopan kahvilat ym. Kaavoituksessa on huomioitava yhteisöllisyys. Esitettiin toive siitä, että kesätyöpaikkoja tulisi olla tarjolla riittävästi ja niiden jaossa toivottiin huomioitavan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Duunirundia ei mainosteta riittävästi. Nuorten tulisi saada kokemuksia erilaisista työtehtävistä. Kesätöiden avulla nuoret tutustuisivat varhaisessa vaiheessa työelämään ja saisivat onnistumisen kokemuksia. 8

9 2. NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN Keskustelussa todettiin, että lähes kaikki porvoolaiset nuoret saavat jatko-opintopaikan peruskouluvaiheen jälkeen. Ongelmana on suuri keskeyttäneiden määrä toisen asteen aikana erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Oppilaanohjauksen (etenkin yksilöllisemmän oppilaanohjauksen) resurssia tulisi lisätä ja oppilasryhmien koko tulisi olla kohtuullinen kaikilla koulutusasteilla. Oppisopimuskoulutus todettiin molemmissa ryhmässä hyvänä kouluttautumistapana, etenkin syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Em. kouluttautumispaikkoja tulisi saada lisää. Toivottiin, että työvoimatoimisto (Lahden mallin mukaan) jalkautuisi yrityksiin ja markkinoisivat nuoria yritysten työntekijöiksi. Yrittäjäkasvatusta toivottiin lisää kouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin. Ammattioppilaitoksen opiskelijoille toivottiin mahdollisuutta vertaistukeen. Lukion tulisi saada erityisopetuksen resurssia lisää (erityisopettajan virka). Vanhempia tulisi ohjata yhteistyöhön toisen asteen oppilaitosten kanssa. Senioreissa on hyvät voimavarat esim., elämänurien ja kokemusten jakamisessa nuorille. Maahanmuuttajanuorilla on vaikeata löytää mm. jatko-opintopaikkaa huonon kielitaidon takia. Todettiin, että heille pitäisi kohdistaa enenemän tukea, esim. lisää koulunkäyntiavustajia. Maahanmuuttajaperheitä tulisi asua eri puolilla kaupunkia, jolloin perheet integroituisivat helpommin. 9

10 2. NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN Nuoria ja etenkin maahanmuuttajanuoria tulisi tukea vapaa-ajanharrastuksissa. Harrastustoiminnan tulisi olla hauskaa eikä niin tuloshakuista. Mikäli harrastuksiin liittyvät maksut ovat liian suuria, voisi avustuksia saada esim. kolmannelta sektorilta. Kouluihin toivottiin lisää kerhoja ja harrastusmahdollisuuksia. Nuorten osaamista kerhojen vetäjinä voitaisiin lisätä. Kerhot tulisi olla ns. matalakynnyksen kerhoja. Yhdistyksiä, jotka saavat kaupungilta tukea, voitaisiin velvoittaa osallistamaan lapsia ja nuoria. Yhdistysten on vaikeata saada vuokrattua tiloja kohtuuhinnalla. Voitaisiinko saada kaupungin kiinteistöt tehokkaampaan käyttöön? Voitaisiinko kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyötä koordinoida paremmin? Nuorille ei ole Porvoossa riittävästi asuntoja. He asuvat pitkään kotona ja oppivat tukeutumaan vanhempiinsa. Nuoret voisivat kunnostaa asuntojaan ( remppapajat ). Nuorille ei saisi tehdä kaikkea myöskään valmiiksi. Nuorten omatoimisuutta tulisi kannustaa. 10

11 3. HYVINVOINTI JA TERVEYSEROJEN VÄHENTÄMINEN Resurssit pitää kohdistaa tehokkaammin heikompiosaisten hyväksi, vaikka se tarkoittaisi, että parempiosaiset jäisivät ilman tiettyjä palveluja. Alueellisia tilastoja pitäisi hyödyntää niin, että esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluja annetaan enemmän siellä missä tarve on suurin. Työllisyyden parantaminen on paras keino vähentää terveys- ja hyvinvointieroja. Kaupungin tulisi kiinnittää huomiota elämän siirtymävaiheisiin, jolloin ihminen on haavoittuvimmillaan. Esimerkiksi lapsen syntymä ja eläkkeelle siirtyminen voi huonosti hoidettuina johtaa merkittäviin lisäkustannuksiin yhteiskunnalle. Ennalta ehkäisyä ja tiedottamista pitää parantaa kaikilla tasoilla. Kaupunki voisi esimerkiksi yhdessä yritysten kanssa järjestää koulutusta ennen kuntalaisten siirtymistä eläkeläiselämään sekä parantaa yhteistyötä yksityisten työterveyden ja kunnallisten terveyspalveluiden välillä. Myös perhevalmennusta ja asennekasvatusta pitäisi lisätä. Terveet elämäntavat opitaan nuorena. Kaupunki voisi olla aktiivisempi kolmannen sektorin suhteen. Koordinoida yhteistyötä, tukea talkootoimintaa, osallistua alueelliseen toimintaan, parantaa tiedottamista omasta ja kolmannen sektorin toiminnasta, tuoda eri yhdistykset lähemmäksi toisiaan. Organisatoriset hierarkiat ja muut esteet pitäisi poistaa. 11

12 4. EPÄTERVEELLISTEN ELINTAPOJEN VÄHENTÄMINEN Ikäihmisten liikkumisen lisääminen: Edullinen liikuntakortti ikäihmisille (ilmainen tai pieni omavastuu). Uimahallin käyttöä voisi lisätä. Hiljaisina aikoina voisi päästä edullisemmin. Eläkeläislippu uimahalliin ja muihin liikuntaharrastuksiin. Aktiivinen liikunta parantaa ikäihmisten elämänlaatua ja terveyttä. Talvella rollaattorilla liikkuminen on lähes mahdotonta. Suurten ikäluokkien liikkuminen: Juuri jääneet tai jäämässä eläkkeelle. Heihin tulisi nyt panostaa: he ovat tulevia vanhuksia. Liikunta pienenee eläköitymisen myötä. Ei ole alennuskortteja, ei tuttua työporukkaa tukena liikunnan harrastamiseksi, ei ehkä edes tuttua ympäristöä. Työterveys voisi panostaa tähän ikäluokkaan. Aktivointi ja tietoisuuden lisääminen liikuntamahdollisuuksista ja liikunnan hyödyistä. Panostaminen tähän ikäluokkaan ei ole kustannus vaan ennalta ehkäisyä ja pitkällä tähtäyksellä säästöä. Sekä ikäihmisten, suurten ikäluokkien ja vammaisten kannalta ympäristössä tulisi olla helppo liikkua, esteettömyys otettu huomioon, bussipysäkit hyvin toteutettu ja käyttäjäystävällisiä. Järjestetään tervetuloa terveyskeskukseen -päivä. Terveystietoa ja terveystarkastuksen lisäksi tietoa liikunnasta, mahdollisuuksia ja ravinnosta. Järjestetään Tervetuloa eläkkeelle Porvoossa päivä. 2 vuotta ennen eläkkeellelähtöä. Kerrotaan liikuntamahdollisuuksista ja aktivoidaan. Senioripuistoja pitäisi rakentaa, Loviisassa hyvä esimerkki. 12

13 4. EPÄTERVEELLISTEN ELINTAPOJEN VÄHENTÄMINEN Leikkipuistoihin on laitettu liikaa rahaa eivätkä ne ole lasta aktivoivia. Pitäisi rakentaa perhepuistoja, jossa koko perhe voisi harrastaa yhdessä. Lapsiperheille tulisi olla perhepaketteja, joilla pääsisi harrastamaan liikuntaa (uimahalliin yms.). Nyt monilapsiselle perheelle tulee liian kalliiksi lähteä uimahalliin tai muihin liikuntaharrastuksiin. Tulisi olla myös sellaisia perhepaketteja, joissa mukana voisi olla myös isovanhemmat tai yhdistelmä isovanhempi - vanhempi - lapsi. Porvoon kaupunkiympäristö tarjoaa hyvät hyötyliikuntamahdollisuudet. Hyvät sieni ja marjametsät. Ulkoilumetsiä tarjolla. Tämä on tärkeää. 65-vuotiaille kohdistettu tehokas tiedotus liikuntamahdollisuuksista. Kutsutaan terveystarkastukseen, jonka yhteydessä tiedotetaan liikuntamahdollisuuksista ja muista esim. yhdistystoiminnasta ja muista aktiviteeteistä. Terveystreffit, kun jää pois työelämästä. Terveysmessut Terveyskioski ja/tai kiertävä terveyskioski tulisi perustaa. Harrasteryhmiä tulisi saada aikaan. Yhdistyksillä voisi olla merkittävä rooli tässä. Alueellisia tapahtumia tulisi järjestää. Kutsutaan alueen asukkaat/eläkeläiset/ koolle. Tilaisuuksissa kohdataan toisia asukkaita, saadaan tietoa ympäristön mahdollisuuksista. Yhteistyötä alueella toimivien järjestöjen kanssa. Kokoontumistilojen maksullisuus haittaa. Ilmaisia treffipaikkoja tulisi olla. 13

14 4. EPÄTERVEELLISTEN ELINTAPOJEN VÄHENTÄMINEN Alkoholinkäytön vähentäminen: Aktiivinen harrastaminen, seuratoimintoihin ja muihin harrasryhmiin osallistuminen ehkäisee syrjäytymistä ja voi vaikuttaa myös alkoholinkäyttöä vähentävästi Osallisuuden tukeminen, erityisesti nuorten osalta Punaisen ristin ystäväpalvelu on hyvä Aikuisten ihmisten asenteisiin tulisi vaikuttaa. Toiset vanhemmat ostavat alaikäisille lapsilleen viinaa/viiniä/siideriä. Kouluterveydenhuolto: tällä hetkellä ei pääse terveydenhoitajalle, aivan heikkotasoista. kouluterveydenhoidolla voisi olla enemmän roolia. Päihdevalistus: kouluissa selkeä viesti ja myös vanhempien vastuun korostaminen. Syrjäytymisen ehkäiseminen tärkeätä Aikainen puuttuminen. Lapset ja nuoret kärsijöitä kun vanhemmat juo. Lasten ja nuorten tulisi saada onnistumisen kokemuksia, negatiivinen kasvatus ei ole hyvä. Pitää olla riittävästi paikkoja katkaisuun ja muihin hoitoihin. Pitää olla matalan kynnyksen paikkoja, mihin päihderiippuvainen voihelposti tulla. Hoidon alkuun pitäisi päästä heti, sillä päihderiippuvainen ei välttämättä jaksa odotella esim. kolmea viikkoa 14

15 4. EPÄTERVEELLISTEN ELINTAPOJEN VÄHENTÄMINEN Alkoholinkäytön vähentäminen: Nuoret juo liikaa. Näkyy keskustassa linja-autoaseman nurkilla. Nuorten osalta tärkeätä on ennalta ehkäisevä työ: mennään kouluihin kertomaan asiasta perhe myös kasvattaa Erityisesti 8 ja 9 luokkalaisille suunnattava Nuorisotilojen työ esim. Kevätkummun nuorisotalo järjestää valvottua toimintaa. Hyvä ja tärkeä asia. Bootsin toiminta oli hyvä. koulun päättymisen jälkeen tulisi järjestää toimintaa kesätyöpaikka nuorille seurakunnan voimavaroja voisi hyödyntää, tekevät hyvää nuorisotyötä. Kunta ja seurakunta yhdessä voisi järjestää nuorille toimintaa. 15

16 4. EPÄTERVEELLISTEN ELINTAPOJEN VÄHENTÄMINEN Mäyräkoiraongelma vanhemmilla. Väestö ikääntyy, on myös vanhuksia jotka juovat liikaa. Päihdehoito on liian vaikeasti saavutettavissa. Kaupunki ei tue vaihtoehtoisia hoitomuotoja esim. Minnesota-hoitoa. Vaihtoehtoja tulisi olla. Kannustettava hoitoihin hakeutumista. Tavallinen katko on vain rauhoittavien pumppaamista päihderiippuvaiselle. Hoitoon päästävä heti, eikä kolmen viikon päästä. Repsahdus on varmasti edessä jos ei pääse hoitoon heti. Ennalta ehkäisy hyvin tärkeätä kaikkien ikäryhmien kannalta. Matalan kynnyksen hoitopaikkoja tulisi olla, Alkot sijoittuvat markettien yhteyteen, joka lisää viinan myyntiä ja kulutusta. Alkot erilleen ruokakaupoista. Juominen lisääntyy kesällä. 16

17 4. EPÄTERVEELLISTEN ELINTAPOJEN VÄHENTÄMINEN Lihavuus: liikuntaan aktivointi Ravintotietoa lisää: Ravintoterapeutti kouluun ja päiväkoteihin onkin satsattu Ikäihmisille tietoa hyvistä ruokapaikoista lisää esim Omenamäki ja mahdollisuuksia esim. kouluissa ruokaillun Lääkäri voisi määrätä Lihavuusreseptin: ei lääkettä vaan painon pudotusta, johon saa ohjausta esim. elämäntaparyhmässä Hoitohenkilökunnan tulisi reilusti puuttua ja ottaa puheeksi ylipainon ja alkoholinkäytön Lihavuuteen ja liikkumattomuuteen liikkumisen edistämisen keinona pyörätiet: pyöräily-yhteydet Porvoossa sekavat. Monesti töksätää ja reitti päättyy yllättäen. samoilla käytävillä pyöräilijät ja kävelijät, joka haittaa molempia. pyöräilijät ja kävelijät erikseen omille reiteilleen. Skaftkärristä kaupunkiin tulossa pikapyörätie. Muihinkin suuntiin, esim Gammelbackaan, Kuninkaanporttiin ja Tarmolan suuntiin pitäsi olla vastaavat pikapyörätiet. Porvoossa eletään kuin pikkukaupungissa, autolla perille. Tanskan pyöräilykulttuurista pitäisi ottaa esimerkkiä. 17

18 4. EPÄTERVEELLISTEN ELINTAPOJEN VÄHENTÄMINEN Nuorten urheiluharrastuksen lisääminen nuorille suunnattu toiminta tärkeätä liikuntapaikkojen vuokrat korkeita kaikilla ei ole mahdollisuutta harrastaa urheilua, koska maksut liian kalliita tuki vähävaraisille perheille esim. ehto avustusten saamiselle, että seura järjestää ilmaispaikkoja vähävaraisten perheiden lapsille nuorten tulisi voida tutustua eri lajeihin. Per Högströmin Liikuntakoulut hyviä. nuorille edullisia vaihtoehtoja liikuntaharrastuksiin kouluissa tietoa erilaisista mahdollisuuksista Kulttuuritarjontaa ei saa unohtaa: musiikin ja taiteiden harrastaminen tärkeätä voi harrastaa myös valokuvausta, lintuja, soittoa omaehtoiseen harrastukseen tulisi olla mahdollisuus esim. treenikämppiä soittimia tulisi olla mahdollisuus lainata Ennaltaehkäisy tärkeätä: Liikunta, kulttuuri, nuorisotoimi => näillä voidaan vaikuttaa moneen asiaan. Työvoimatoimiston toiminnassa tulisi nuoret ottaa huomioon: heti tarjottava palveluja ja nuorta ei saa jättää yksin. Nuorille kesätyöpaikkoja: Kunta voisi kannustaa yrityksiä ottamaan nuoria töihin ja kunta voisi näyttää esimerkkiä. 18

19 4. EPÄTERVEELLISTEN ELINTAPOJEN VÄHENTÄMINEN Vahva kolmas sektori. Pitäisi paremmin hyödyntää ja yhdistää kunnan toimintaa ja kolmatta sektoria. Kunnan tulisi ottaa yhteyttä seuroihin ja yhdistyksiin. Yhdistyksiä ja seuroja Porvoossa paljon, joissa on paljon positiivista energiaa. Kartoitetaan ne ihmiset, jotka eivät harrasta mitään tai harrasta liikuntaa => kohdennetaan tähän ryhmään panostukset. Yksinäiset vanhukset, niitä pitäisi kohdata. Alueelliset tilaisuudet vanhuksille: postissa kirjeellä kutsu, mahdollisesti kuljetus. Tietoa alueesta, historiasta, liikkumisesta, harrastuksista, mitä lähialueella voi tehdä. Tapa aktivoida. Kaupunginosatilaisuuksien järjestäminen. Tapahtumien ei aina tarvitse olla niin kovin suuria. Pienimuotoiset tilaisuudet hyviä, joissa voisi olla eri teemoja esim alueen historia, terveystietoa, liikuntatietoa. Ruokakursseja. Elämäntapamuutoskursseja. Kansalaisopisto voisi järjestää. Kouluilla voisi käydä ikäihmiset syömässä. Uimahallilippuihin alennuksia eläkeläisille. Siirtolapuutarha tulisi toteuttaa. Työikäisille lääkärit yms. neuvontaa elämäntavoissa, liikkumisessa, ravinnossa pyörätiet oikein hyviä pyöräteitä korjattava, on niissä surkeitakin kohtia. arkiliikunnan mahdollisuus. Kimpassa pitäisi tehdä ja ajatella myönteisesti. Lähiruuan suosiminen. Harmillista, kun valtuustosopimusta ei tullut. Nyt päättäjillä tulisi olla idearikkautta. 19

20 5. OSALLISUUDEN LISÄÄMINEN Porvoon kaupungilla olisi hyvä olla kattava osallisuus-/osallistamisohjelma. Kaupungin voisi jakaa kaupunginosiin ja kuulla tasapuolisesti kaupungin kaikkia asuinalueita asioissa, jotka koskevat sen asukkaita. Mm. kyläraadit on todettu muualla hyväksi käytännöksi. Asukasyhdistykset ovat paras tapa vaikuttaa, mutta asukkaat eivät tiedä mitä yhdistyksiä on. Monet eivät halua sitoutua poliittisiin yhdistyksiin. Kaupungin sivuille tulisi saada yhdistysten yhteystiedot. Muita hyviä viiteryhmiä ovat mm. vanhempainyhdistykset ja muut yhdistykset ja harrastusseurat Kaupunki voisi järjestää yhdistyksille tilaisuuksia, missä kerrotaan asioista, jotka ovat juuri nyt menossa. Tilaisuudet olisivat päivällä jolloin viranhaltijat voisivat vuorollaan tulla. 20

21 5. OSALLISUUDEN LISÄÄMINEN Uusille asukkaille tulisi lähettää tervetuloa asukkaaksi -info, jossa kerrotaan mm. mihin terveydenhoitopiiriin kuuluu ja muuta perusinfoa. Kansalaisaloitteisiin tulee vastata kohtuullisessa ajassa ja kun joku haluaa tehdä aloitteita tai osallistua ei pitäisi tyrmätä ehdotuksia suoraan. Aktiivisuudesta tulee saada jokin vastine. Aloitteet ja ehdotukset tulee ohjata oikeaan paikkaan, vaikka aloitetta ei ole osattu tehdä oikeaa tietä. Omalla aktiivisuudella voi saada asioita aikaiseksi, kuntalaisia kuunnellaan kyllä. Tiedon ja vertaisryhmien löytyminen on vaikeaa. Mistä löytyisi tarvittavat tiedot? Mistä tiedon saavat ne jotka eivät tilaa Uusimaa-lehteä. Mistä kuntalainen tietää edes mitä palveluja hänen kuuluu saada? 21

22 5. OSALLISUUDEN LISÄÄMINEN Mitä pitäisi säilyttää, mitkä ovat olleet hyviä tapoja, uusia ajatuksia? Wsoy-taloon suunniteltu kohtaamispaikka kaikille yleishyödyllisille yhdistyksille on hyvä asia. Vuoden sisällä vaikuttamismahdollisuudet ovat parantuneet Vaikuttajaraati on erinomainen mahdollisuus Kylät kertovat -tilaisuus viime vuonna oli hyvä Kompassi on hyvä asia. Kaupunki tiedottaa hyvin Nettikyselyt ovat hyviä ja helppoja tapoja vaikuttaa. Kysymykset ovat olleet selkeitä ja kyselyt hyvin toteutettuja, mutta miten vaikuttavat ne, jotka eivät käytä internetiä. 22

23 5. OSALLISUUDEN LISÄÄMINEN Missioista ja visioista ei löydä omaa vaikutustaan. Myöhemmin asia muuntuu poliittiseksi jargoniksi. Strategia tulee kirjoittaa kansantajuisesti. Asiasta tulisi kertoa helpolla tavalla, esim. piirtämällä ja yksinkertaistettava siten, että asia koskettaa minua. Tulisi olla paikka minne voisi esittää pieniä toivomuksia, pitääkö kaiken mennä Kompassin tai valtuuston kautta (esim. pyöräteline kirjaston eteen). Nuorille tulisi olla oma media, nettiradiota tai muu julkaisuväline, jonne voisi laittaa omia juttujaan tai esim. runoja. Kanavan tulee olla nuorten suunnittelema, ei ylhäältä annettu (esim. Helsingissä nuorten ääni -sivusto). Koulujen oppilaskuntien sivut ovat huonoja. Mikseivät oppilaskunnat saa itse päivittää sivujaan, kertoa työstään ja lisätä tietoa vaikuttamismahdollisuuksista? 23

24 5. OSALLISUUDEN LISÄÄMINEN Senioreille neuvontapiste, jossa avustetaan henkilökohtaisten asioiden hoitamisessa, kun kaikki asiat nykyään tulee hakea netistä (ns. sosiaalikompassi). Yksi infopiste kaupungissa ei riitä, kyliin ja kaupunginosiin omat infopisteet Osallisuus perustuu vapaaehtoisuuteen, ei voi syyllistää siitä ettei osallistu. Vaikuttamiskanavia on ei tunneta. Tarvitaan tapahtuma, jossa kohdataan muita ihmisiä. Jokainen organisaatio voi miettiä omassa toiminnassaan ja omalla toiminta-alueellaan, miten osallistetaan. Jatkuvuus tapahtumille puuttuu, erilaiset jutut jatkuvat hetken ja sitten hiipuvat. Tarvitaan tiloja ja rahaa, esim. taloyhtiön kerhohuone. Itse voidaan organisoida toimintaa. Kaavoituksessa ja rakentamisessa on huomioitava, että alueitta ei saa slummittaa. 24

25 5. OSALLISUUDEN LISÄÄMINEN Kulttuurilla on suuri merkitys yhteisöllisyydessä ja osallisuudessa. Monet haluavat vaikuttaa, mutta eivät tiedä miten. Jos esim. vanhukset saisivat päättää, vanhuspalvelut tehtäisiin paljon paremmin. Esim. kotihoidossa lähihoitajille sanelukoneet, jotta aika ei mene tietokoneella istumiseen. Tulisi olla yhteinen foorumi missä voisi kertoa mielipiteensä. Päätökset tiedotetaan kun ne on jo päätetty, päättäjät voisivat tulla keskustelemaan kuntalaisten kanssa ennen kuin asiat päätetään. Heikompiosaisetkin tulisi saada mukaan vaikuttamaan. Lapsi, nuori, vanhus tai maahanmuuttaja tarvitsevat yhdessä olemista ja yhdessä tekemistä. Miten edistetään mahdollisuuksia osallistua? Esim. kulttuurialalla ei ole yhtään yhteistä keskustelutilaisuutta tai keskustelufoorumia 25

26 5. OSALLISUUDEN LISÄÄMINEN Kaupunki voi ainakin tehdä aloitteen eri tapahtumista ja olla tukena tapahtumajärjestäjille ja avustaa lupien ja muiden hakemisessa. Kaupunki voisi ottaa teemoja joita viedään eteenpäin, esim. siisteyttä tms. kampanjoiden kautta. Teema tulisi kaupungilta ja vyörytetään alueille asukasyhdistysten ym. kautta ja kannustetaan asukasyhdistysksiä aktivoitumiseen Esim. valitaan kuukauden lähiö ja sen ympärillä kaiken näköistä tapahtumaa. Lähiötapaaminen, kutsutaan ihmiset yhteen kasaan, jotta ihmiset voivat tutustua toisiinsa 26

27 5. OSALLISUUDEN LISÄÄMINEN Tulevaisuuskysely oli hyvä asia. Mietitään konsteja, miten voidaan tuntea ylpeyttä siitä, että olemme porvoolaisia. Porvoolainen identiteetti tuo mukanaan vaikuttamishalun. Kouluista lähtien opetetaan vastuuta omasta kaupungista. Olen jo lapsena mukana kuntalaisena. Jo päiväkodeissa ja kouluissa pitää herättää mielenkiintoa yhteisiin asioihin. Viestinnän kääntäminen positiiviseksi. Kutsuttava esim. tiedotusvälineet mukaviin tapahtumiin. Annetaan positiivisia uutisia, annetaan arvoa paikalliselle asuinalueelle, annetaan arvo ihmiselle. 27

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osaalueet/näkökulmat Ehdotukset

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Pohjois-Savossa

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Pohjois-Savossa Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Pohjois-Savossa Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) ja keskustelu Iisalmen ikäihmistenneuvoston kanssa 22.9.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen palveluiden kartoitus Keski-ja Länsi- Uudenmaan alueella Määrällisen kartoituksen tulokset Keski-Uudeltamaalta monipuolisemmin vastauksia

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö

Monialainen yhteistyö Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Päivähoidon kyselyn yhteenveto

Päivähoidon kyselyn yhteenveto Päivähoidon kyselyn yhteenveto Olen sosionomi-opiskelija Anna-Maija Ruusujoki ja opiskelen Diakonia-ammattikorkeakoulussa viimeistä vuotta. Toimin päivähoidon hallinnon työharjoittelussa Kuunarin päiväkodissa.

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET HYVINVOINTIKERTOMUKSEN PAINOPISTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET 2017 2019 Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveystietoisuuden lisääminen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot

Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot Kevään 2014 Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaarit Kohderyhmäkohtaisten työpajojen yhteenvedot Kevään 2014 Liikkeellä voimaa vuosiin seminaarit Eläkevuodet edessä (60+) Liikkumisympäristöt ja olosuhteet

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto Kulttuurilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kulttuurilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 117 15.11.2016 Kulttuurilautakunta 42 11.04.2017 Kaupunginhallitus 102 24.04.2017 Kaupunginvaltuusto 45 09.05.2017 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite lasten harrastustakuusta 3492/12.05.00/2016

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Tytti Määttä

Kommenttipuheenvuoro. Tytti Määttä Kommenttipuheenvuoro Tytti Määttä 11.11.2015 Tulevaisuuden kunta? Kunnallinen itsehallinto on kansalaisten itsehallintoa omassa kotikunnassaan. Kunta on yhtä vahva kuin sen jäsenet. Hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Mikä on EVIVA? EVIVA on vuosille 2011-2015 Turun kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

ITU-hanke Vaatimusmäärittely

ITU-hanke Vaatimusmäärittely ITU-hanke Vaatimusmäärittely Tarja Siira, Risto Kalliorinne, Päivi Vuokila-Oikkonen ja Anne Määttä 12/19/2016 ITU-hankkeen vaatimusmäärittely 1. Yleiskuvaus: kehitettävä alue ja kohderyhmän lähtötilanne

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016. Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 Rajamäen Kehitys Ry Toimintasuunnitelma 2016 1 1. Rajamäen Kehitys Ry:n toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta Rajamäen Kehitys Ry eli RaKe on perustettu 1924 ja on yksi suurimmista ja vanhimmista Nurmijärvellä

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS JA KAUPUNKISTRATEGIA Ensimmäinen laaja hyvinvointikertomus hyväksyttiin 17.5.2013 Kaupunkistrategia 2013-2017 hyväksyttiin valtuustossa

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

Lapsiperheen arjen voimavarat

Lapsiperheen arjen voimavarat Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Kunnallis K t unnallis en t palvelujen palv ta t rjon a t rjon a t tulevaisuudessa Kys Ky e s l e y l markkinakadulla markkinak 2013

Kunnallis K t unnallis en t palvelujen palv ta t rjon a t rjon a t tulevaisuudessa Kys Ky e s l e y l markkinakadulla markkinak 2013 Kunnallisten palvelujen tarjonta tulevaisuudessa Kysely markkinakadulla 20 Kysely tehtiin Kajaanin markkinakadulla. 6.7.20 Kyselylomakkeita oli jaossa eri puolueiden markkinapaikoilla Kysely oli osittain

Lisätiedot

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9. Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012 Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.2009 Taina Hussi Lastensuojelu on kaikkien lasten suojelua Helsingin lasten

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURIFOORUMI - KULTURFORUM 12.3.2015 TEEMARYHMÄT 1. Luovan alan yrittäjyys 2. Kolmannen sektorin yhteistyö 3. Kulttuuri- ja

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

lapsiperheiden palveluiden kansalaisosallisuus

lapsiperheiden palveluiden kansalaisosallisuus Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kansalaisosallisuus lli prosessi 11.3.2013 Uudet kehittämisideat Nuorten palvelut pitää nostaa enemmän esiin Huolen aiheena erityisesti syrjäytymisriskissä

Lisätiedot

kansalaisosallisuusprosessi 25.3.2013

kansalaisosallisuusprosessi 25.3.2013 Ikäihmisten i palvelut kansalaisosallisuusprosessi 25.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Omahoito ja oman vastuun osuus: Ilmaiset kuntoilumahdollisuudet 75 vuotta täyttäneille Liikuntapassi yli 70 vuotiaille

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015

Ammattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan

Lisätiedot

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä 1. Ikä 30-39 1.1% 4 40-49 1.7% 6 50-59 13.6% 49 60-69 56.7% 204 70-79 23.3% 84 80-89 3.6% 13 90 -> 0.0% 0 answered question 360 skipped question

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana

Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana Kunnan hyvinvointiasiakirjat toiminnan perustana KKI PÄIVÄT, FINLANDIA TALO 22.3.2017 Saku Nikkanen pj. Sosiaali- ja terveyslautakunta Saku Nikkanen Terveisiä Salosta 20 Asukkaita 53 556 alle 25-vuotiaita

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot