Ohjeet opettajalle. Pelin tavoitteet. Pelin purku. Kohderyhmä. Aika. Tehtävien vastaukset. Pelissä tarvitaan. Symbolit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjeet opettajalle. Pelin tavoitteet. Pelin purku. Kohderyhmä. Aika. Tehtävien vastaukset. Pelissä tarvitaan. Symbolit"

Transkriptio

1 Hulluhaaste-peli Opettajan opas Pelin tavoitteet Pelin tavoitteena on leikkimielisten rastitehtävien avulla innostaa oppilaita tutustumaan Heureka tulee hulluksi -näyttelyyn ja syventää heidän näyttelykokemustaan. Pelissä kannustetaan toimimaan yhdessä ja samalla hankkimaan tietoa mielen hyvinvoinnista. Pelin kuluessa kuunnellaan myös oman joukkueen jäsenten ajatuksia ja tunteita. Ohjeet opettajalle Tulosta ja kopioi pelitehtävät etukäteen koulussa. Jaa luokka 3 4 hengen joukkueisiin. Anna jokaiselle joukkueelle yksi tehtävämoniste ennen vierailua Heureka tulee hulluksi -näyttelyssä. Ohjeista ryhmät sääntöihin (ks. peliohjeistus oppilaille). Kerää tehtäväpaperit määräajan kuluttua. Kohderyhmä Hulluhaaste-peli soveltuu yläkoulun ja lukion käyttöön. Aika Peliin kannattaa varata aikaa minuuttia ryhmän iästä riippuen. Kaikilla rasteilla ei välttämättä ehdi käydä pelin aikana, joten pelaajien tulee valita itseään eniten kiinnostavat rastit. Pelissä tarvitaan Pelimonisteet ja kyniä Kännykkä, tabletti tai muu laite, jolla voi ottaa valokuvia. Kuvaaminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä pelin pelaamisen kannalta. Pelin purku Kysymykset ja vastaukset käydään läpi koulussa. Samalla voidaan keskustella näyttelyn herättämistä ajatuksista ja katsoa joukkueiden eri rasteilla ottamia kuvia. Opettaja voi halutessaan antaa Tähti-symbolin hyvin suoritetuista tehtävistä. Koulussa on myös mahdollista julistaa voittajajoukkue esimerkiksi yhteenlaskettujen symbolien perusteella. Tehtävien vastaukset Opettajan ohjeen vastaukset noudattavat pääsääntöisesti näyttelytekstejä. Opettaja voi soveltaa mallivastauksia oman harkintansa ja opettamansa luokkatason mukaisesti. Osaan tehtävistä ei ole olemassa oikeita vastauksia. Näiden tehtävien tavoitteena on harjoitella toisten kuuntelemista sekä omien tunteiden ja ajatusten ilmaisua muille. Symbolit Joukkueet saavat kunkin tehtävän suorittamisesta palkkioksi symbolin / symboleita. Ansaitut symbolit rastitetaan tehtäväpaperista. Symboleja on neljä erilaista. Teos: Vappu Rossi

2 Ohjeistus oppilaille Kerro oppilaille ennen pelin alkua, mitä pelissä tehdään ja mitkä ovat pelin säännöt. Mitä tehdään? Kyseessä on leikkimielinen rastiralli Heureka tulee hulluksi -näyttelyssä. Rasteilla kokeillaan yhdessä eri näyttelykohteita, otetaan valokuvia omalla puhelimella, tabletilla tai muulla tallennuslaitteella sekä vastataan kysymyksiin. Kustakin suoritetusta tehtävästä joukkue saa palkkioksi rastittaa tehtävän kohdalla olevan symbolin / symbolit. Symboleja on neljä erilaista. Toiminta-symbolin ansaitsee, kun on suorittanut toiminnallisen tehtävän. Toiminta voi olla esimerkiksi tanssimista, kuuntelemista tai pelaamista. Lamppu-symboli vaatii ajattelua ja tiedonhankintaa. Sydän-symbolin saa, kun ilmaisee tunteitaan esimerkiksi maalaamalla, kirjoittamalla tai puhumalla. Opettaja voi halutessaan antaa hyvin suoritetusta tehtävästä Tähti-symbolin, jonka hän piirtää joukkueen tehtäväpaperiin. Lopuksi erilaiset symbolit lasketaan yhteen. Aika Ennen pelin alkua sovitaan kellonaika, jolloin peliaika umpeutuu, sekä kokoontumispaikka pelin loppuessa. Pelin säännöt 1. Peliä pelataan Heureka tulee hulluksi -näyttelyssä. 2. Näyttelystä etsitään kohteet, joilla on sama nimi kuin rasteilla (ks. pohjapiirros). 3. Rasteilla voi käydä vapaavalintaisessa järjestyksessä. Kaikkia rasteja ja niihin liittyviä tehtäviä ei välttämättä ehdi suorittaa annetun ajan puitteissa, joten joukkueiden tulee valita itseään eniten kiinnostavat rastit. 4. Kun tehtävä on suoritettu, ruksataan sen kohdalla oleva symboli / symbolit. Tehtävistä on mahdollista saada Toiminta-, Lamppu- sekä Sydän -symboleja. Saatavien symbolien määrä ja laatu vaihtelevat kullakin rastilla. Useamman symbolin saaminen edellyttää yleensä useamman eri tehtävän ja kysymyksen suorittamista rastilla. 5. Näyttelykohteilla olevia jonoja ei saa ohittaa. 6. Näyttelyssä juokseminen on myös kielletty. 7. Tehtäviin vastataan näyttelyn sisäänkäynniltä lainattavien kirjoitusalustojen päällä. Näyttelyssä olevien seinämaalausten ja valokuvien päällä ei saa kirjoittaa tai piirtää. 8. Tehtäväpaperi palautetaan opettajalle määräaikaan mennessä. 9. Opettaja voi halutessaan antaa Tähti-symbolin esimerkiksi oppilaiden ottamista kuvista tai muista erityisen hyvin tehdyistä tehtävistä. Tästä on kuitenkin syytä kertoa pelaajille ohjeidenannon yhteydessä.

3 HULLUHAASTE-PELIN MALLIVASTAUKSET 1. Tanssi hulluna a. Tanssikaa minidiskon hattujen alla vähintään puolen minuutin ajan. b. Miten hulluna tanssiminen liittyy mielen hyvinvointiin? Itselle tärkeät asiat voivat joskus näyttää toisista hullulta. Muiden mielipiteistä huolimatta on hyvä uskaltaa toteuttaa itseään, sillä se tukee omaa mielen hyvinvointia. Tanssiminen ja yleisesti liikunta ovat tärkeitä mielen hyvinvointia ylläpitäviä tekijöitä. 2. Tunnista tunne a. Pelatkaa Tunnista tunne -peliä. Kukin ryhmän jäsen esittää vuorollaan onnenpyörällä arvotun tunteen joukkueensa jäsenille. Muu joukkue arvaa, mistä tunteesta on kyse. Kun joukkue on arvannut viisi tunnetta oikein, joukkue saa yhden Toimintaja yhden Lamppu-symbolin. Jos paikalle osuu samanaikaisesti toinen joukkue, vuorottelevat joukkueet tunteiden esittämisessä. Molemmat joukkueet saavat arvata. Kun joukkue on arvannut oikein viisi tunnetta, joukkue saa kaksi symbolia ja voi jatkaa eteenpäin. Toinen joukkue jatkaa tunteiden esittämistä ja arvaamista, kunnes on arvannut viisi tunnetta oikein. b. Miksi on tärkeää oppia tunnistamaan tunteita? Kun tiedostaa omat tunteensa, ymmärtää paremmin itseään sekä oman toimintansa syitä ja seurauksia. Hankalat käsittelemättömät tunteet kuormittavat mieltä ja samalla kuluttavat henkisiä voimavaroja. Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa tunteiden ilmaisu sanallisesti ja sanattomasti ilmein ja elein on tärkeää. Jotta voi ymmärtää toisten ihmisten tunteita, täytyy ensin osata tunnistaa omat tunteensa. 3. Pelottaako? a. Pelatkaa yhdessä Pelottaako?-peliä. Saatte kaksi Toiminta-symbolia, kun olette selvinneet yhdestä yöstä leirinuotiolla. b. Miksi ihmisen on tärkeää käsitellä vaikeita tai pelottavaksi kokemiaan asioita? Vaikeiden ja pelottavien asioiden kohtaaminen ja käsittely on yleensä itselle helpottavaa ja tukee omaa mielen hyvinvointia. Kun asiat kohtaa, on niihin mahdollista etsiä myös itselle sopivia ratkaisuja. 4. Ilmaise tunteesi a. Maalatkaa kukin tämän hetkiset tunnetilanne tauluihin, tai tehkää yhteinen taideteos tunnetiloistanne. b. Ottakaa kännykällä kuva / kuvia taideteoksista. c. Kertokaa omasta taideteoksestanne tai osasta taideteosta muille ryhmän jäsenille. Tehtävän tavoitteena on, että jokainen pääsee ilmaisemaan maalaamisen avulla omia tunteitaan ja myös kertomaan omasta sen hetkisestä tunnetilastaan muille joukkueen jäsenille. d. Miten maalaaminen liittyy mielenterveyteen? Mielen hyvinvointia edistävät erilaiset harrastukset ja luovuus. Maalaamista voidaan käyttää myös taideterapian hoitomuotona, jossa tunteita työstetään taiteen avulla. Taideterapiaa voivat maalaamisen lisäksi olla esimerkiksi musiikki, tanssi, kirjoittaminen tai muu luova toiminta. Taideterapiassa on tärkeää tekeminen itsessään, ei lopputulos. Luova tekeminen voi auttaa pääsemään käsiksi vaikeasti selitettäviin tai tiedostamattomiin tunteisiin.

4 5. Skitsofoni a. Laittakaa skitsofoni päähän ja kulkekaa näyttelyssä vähintään puoli minuuttia tarkasti kuunnellen. b. Miltä maailma kuulosti skitsofonin kautta? Kirjoittakaa jokaisen ajatukset ylös. c. Minkälaisia tunteita skitsofoni herätti ryhmässänne? Kirjoittakaa ja / tai ottakaa valokuvia kännykällä skitsofonin herättämistä tunteista. Kuvan ei tarvitse olla henkilöstä. Tehtävän tavoitteena on, että kaikki ryhmän jäsenet pääsevät kertomaan omista havainnoistaan ja tuntemuksistaan, ja muut keskittyvät kuuntelemaan toisten ajatuksia. Tuntemuksia on myös mahdollista kuvata luovasti valokuvien avulla. d. Miltä tuntuisi, jos jatkuvasti kuulisitte äänet samalla tavalla kuin kuulitte ne skitsofonin avulla? Skitsofoni päässä on vaikeampi erottaa tärkeitä ja turhia ääniä toisistaan. Tämän takia keskittyminen ja tarkkaavaisuuden ylläpitäminen on varmasti vaikeampaa. Yleensä ihmisen aivot suodattavat tietoisesti ja tiedostamatta epäolennaisia ääniä pois, ja ihminen kiinnittää huomiota vain murto-osaan aistihavainnoistaan. Moniin psykoottisiin häiriöihin liittyy merkittävää tarkkaavaisuuden heikentymistä. Asioista ja tapahtumista syntyy vääristyneitä käsityksiä, kun ihmiselle tärkeään informaatioon sekoittuu epäolennaista tietoa. Näin käy erityisesti stressaavissa tilanteissa. 6. Anna kehon puhua a. Laittakaa naamiot päähänne ja esittäkää oman naamionne esittämää tunnetta koko kehollanne. b. Kun kehon asento vastaa naamion tunnetta, ottakaa kuva kännykkäkameralla. Opettaja voi halutessaan antaa joukkueille Tähtisymbolin kuvien perusteella. 7. Olenko se minä? a. Sulauttakaa kasvonne vuoronperään Edvard Munchin Huuto-maalauksen kasvoiksi. b. Katsokaa Munchin maalausta ja eri puolilla näyttelyä esillä olevia valokuvia eri henkilöistä (6 suurta valokuvaa). Osa valokuvien henkilöistä sairastaa jotain mielenterveyden häiriötä. Minkälaisia ajatuksia kuvat teissä herättävät? Taustatietoa kuvista: Mielenterveyden häiriöt eivät näy päälle päin. Edes Heurekan henkilökunta ei tiedä, ketkä valokuvissa esiintyvistä ihmisistä sairastavat jotain mielenterveyden häiriötä. 8. Mielenterveysvisa a. Pelatkaa yhdessä yksi kierros mielenterveysvisaa. Palkkioksi saatte kaksi Toiminta-symbolia. Lisäpisteiden hankkimiseksi laskekaa joukkueenne jäsenten saamat pisteet yhteen. Mikäli joukkueenne yhteenlaskettu loppupistemäärä on vähintään 30 / 40, saatte yhden Lamppu-symbolin. Mikäli joukkueenne yhteenlaskettu pistemäärä on vähintään 35 / 40, saatte kaksi Lamppu-symbolia.

5 9. Masennus koskettaa Kuunnelkaa perheenjäsenten ajatuksia. Vastatkaa sitten seuraaviin kysymyksiin. a. Miltä isästä tuntuu? Mitä hän ajattelee? b. Mitä äiti ajattelee? c. Miten poika kokee tilanteen? a. Isä on masentunut, väsynyt ja iloton. Hänellä ei ole voimia toimia perheensä tai muiden ihmisten kanssa. Hän kokee, että muut ihmiset ovat vahingoniloisia, koska hän on sairastunut ja negatiiviset asiat korostuvat hänen ajatuksissaan. b. Äiti on huolestunut ja pelkää, että isä tekee itselleen jotain. Äiti on myös itse väsynyt isän masennukseen ja pohtii poismuuttamista. Äiti on myös pannut merkille muutoksen pojan käytöksessä. Ennen poika oli iloisempi, nyt hän piirtelee itsekseen omassa huoneessa. Äiti yrittää pitää yllä normaalia arkea isän masennuksesta huolimatta. c. Poika pelkää, että hänestä tulee samanlainen kuin masentuneesta isästä. Hän toivoo, että isä ilahtuisi hänen hyvin menneestä kokeestaan tai tulisi katsomaan hänen jalkapallopeliään. Hän toivoo, että isä olisi tavallinen isä eikä unitautinen isä. Etsikää Mielenterveyden häiriöt -kohteen tietopankista tietoa. Kirjoittakaa tiedot ylös. d. Miten masennusta hoidetaan? Masennusta hoidetaan yleensä lääkkeillä ja psykoterapialla. Myös vertaistukiryhmät tuovat apua. Masennuksen hoidossa voidaan käyttää myös terveyskeskusten psykiatristen sairaanhoitajien tuomaa keskusteluapua. Vaikeissa tapauksissa saatetaan tarvita sairaalahoitoa. Vaikeissa ja psykoottisissa masennuksissa voidaan hoitona käyttää myös sähköhoitoa. e. Miten yleistä masennukseen sairastuminen on? On arvioitu, että masennuksesta kärsii elinaikanaan yli 10 % miehistä ja yli 20 % naisista. Seuraaviin kysymyksiin voi etsiä tietoa myös näyttelyn Mistä apua -kohteesta ja internetistä mm. seuraavilta sivuilta: f. Mistä masentunut isä voisi saada apua? Masentuneiden on vaikea hakea apua ja hoitoa sairauteensa, sillä heidän omat voimavaransa ovat sairaudesta johtuen huonot. Mutta apua kannattaa aina hakea ja apua voi saada esim. terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta, psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta, yksityisiltä lääkäriasemilta ja psykoterapeuteilta, kirkolta sekä useilta järjestöiltä. Lähde: g. Miten masentuneen perhe voi huolehtia omasta jaksamisestaan? Läheisten antama tuki masentuneelle on tärkeää, mutta läheisten on tärkeää huolehtia myös omasta jaksamisestaan. Jos läheiset uupuvat, he eivät voi tukea masentunutta. Läheisten kannattaa huolehtia omasta mielen hyvinvoinnistaan elämällä myös omaa elämäänsä esim. käymällä harrastuksissa sekä tekemällä muita itselleen mieleisiä asioita ja ottamalla välillä etäisyyttä. Jos läheisten oma jaksaminen on koetuksella, kannattaa levätä ja tarvittaessa hakea apua, sillä masentuneiden omaisilla on korkea riski masentua itse. Läheisille on myös olemassa vertaistukiryhmiä, joista saa tukea, tietoja ja neuvoja. Lähde: laheisellani-on-diagnosoitu-mielenterveyden-hairio/ Perheen pojan kannattaa keskustella isän masennuksesta vanhempiensa tai muiden läheistensä kanssa. Myös ulkopuolista keskusteluapua kannattaa hakea. Asian voi ottaa puheeksi esim. kouluterveydenhoitajan, koululääkärin tai koulukuraattorin kanssa. Yhteyttä voi ottaa myös kotikunnan terveyskeskukseen, sosiaalityöntekijään, perheneuvolaan tai kriisikeskukseen. Myös kirkolta ja erilaisilta järjestöiltä, kuten Helsinki Mission (Nuorten kriisipiste) ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto, on mahdollista saada apua. Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on myös lasten ja nuorten puhelin, johon voi soittaa maksutta. Lähde:

6 10. Elämänkaaria Kuunnelkaa yhden / kahden valitsemanne henkilön tarina. Vastatkaa kuulemanne perusteella seuraaviin kysymyksiin. a. Mihin mielenterveyden häiriöön henkilö on sairastunut? b. Minkälaisia oireita sairaus aiheutti? Miltä sairaus tuntui? c. Miten henkilö on parantunut tai oppinut elämään sairautensa kanssa? d. Minkälaisia ajatuksia tarinat herättivät teissä? Inka a. Anoreksia b. Inka painoi pahimmillaan 35 kg, liikkui runsaasti ja söi hyvin vähän lähinnä hedelmiä ja vihanneksia. Oireiden takana oli Inkan pelko siitä, ettei kelpaa. Inkan sairauteen vaikuttivat hänen uskomuksensa ja arvonsa siitä, minkälainen hänen tulisi olla tai yleisesti minkälainen hänestä hyvän naisen tulisi olla. c. Inka kävi psykoterapiassa, fysioterapiassa ja punnituksissa. Hänelle tärkeä käänne olivat keskustelut elämäntaidollisen valmentajan kanssa, jolloin hän koki tulevansa kuulluksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin hän on. Tällöin hän oli myös valmis purkamaan ajatustensa takana olevia arvoja ja uskomuksia. Inkan hyvinvoinnille tärkeintä on se, että suhde omaan itseen on kunnossa ja hän hyväksyy itsensä (ja kehonsa) sellaisena kun on. Inka kokee, että anoreksia on osa hänen elämänpolkuaan. Katja a. Vakava masennus b. Masennus vei Katjan pahimmillaan sängyn pohjalle ja hän oli totaalisen väsynyt. Ensimmäisen masennuksen aikaan hän tunsi myös vihaa, kiukkua ja surua, mutta toisen masennuksen aikana hän koki itsensä täysin tunteettomaksi. Hän oli elämäniloton eikä arvostanut itseään. c. Erityisesti luovuusterapia auttoi Katjaa käsittelemään omia tunteitaan, joihin sanat eivät yltäneet. Kristian a. Kaksisuuntainen mielialahäiriö b. Maniavaiheissa rahankäyttö oli holtitonta, ja Kristianilla oli hällä väliä -asenne elämään. Maniavaiheessa hän myös itse huomasi, että vauhti on liian kova. Masennusvaiheessa Kristianin oli vaikea nousta vuoteesta, hän tunsi itsensä toimintakyvyttömäksi ja lamaantuneeksi. Kristianilla oli itsetuhoisia ajatuksia ja itsemurhayrityksiä, jotka eivät onneksi onnistuneet. c. Noin kymmenen vuotta sitten Kristian teki päätöksen, että aikoo saada mahdollisimman eheän ja laadukkaan elämän. Samalla hän aloitti lääkehoidon. Lääkehoito on tärkein kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitomuoto, ja lääkkeet pitävät oireet kurissa. Mielialaharjoituksilla Kristian pystyy myös jonkin verran estämään suurimpia mielialanvaihteluita. Petri a. Skitsofrenia b. Petri koki erilaisia harhoja, joissa hän näki näkyjä ja kuuli ääniä, lisäksi hän käsitti kaikki asiat väärin. Sairauden toteamisen aikoihin Petrillä oli henkisesti huono olo, muttei hirveästi harhoja, ja lääkityksen avulla Petri tuli hyvin toimeen. Amfetamiinin käytön aloittaminen kuitenkin toi mukanaan pahat harhat. c. Petri on kuntoutunut lääkehoidon ja päihteettömyyden avulla. Petriä auttaa myös se, että hänellä on sairaudentunto. (Sairaudentunnolla tarkoitetaan, että Petri itse ymmärtää, milloin hän on sairas ja tarvitsee apua.) Lisäksi hänen paranemistaan edisti pääsy asumisvalmennusyksikköön, jossa saa tukea. Myös opiskelu, valmistuminen koulusta ja teatteri ovat tärkeitä. Sami a. Äänien kuuleminen b. Sami kuulee erilaisia ääniä, joita muut eivät kuule. Osa äänistä on uhkaavia ja ilkeitä, osa lempeitä tai hän kuulee musiikkia. 24-vuotiaana hän joutui psykoosin takia sairaalahoitoon. c. Alussa sairautta hoidettiin lääkityksellä ja äänet piti ohittaa. Myöhemmin vertaistukiryhmän keskustelut ja niissä opitut hallintakeinot ovat auttaneet Samia elämään normaalia elämää.

7 11. Aivot ja mielenterveys Psykoosi a. Mikä aivojen osa vastaa määrätietoisesta toiminnasta? Mesolimbinen dopamiinijärjestelmä MLD b. Mitä aivoissa tapahtuu psykoosissa? Psykoosissa MLD-järjestelmä toimii ylikierroksilla, jolloin ihminen kiinnittää huomiota myös tavallisesti poissuodattuviin aistiärsykkeisiin ja luo merkityksellisiä yhteyksiä näiden asioiden välille. Tällöin todellisuudentaju vääristyy ja lopulta voi syntyä psykoottisia harhaluuloja. c. Miten psykoosia hoidetaan? Psykoosia hoidetaan lääkkeillä. Myös läheiset ihmiset ja terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä avunlähteitä. Masennus d. Mitä masentuneen aivoissa tapahtuu? Masentuneen aivojen tunteiden säätely ei toimi kunnolla. Limbinen järjestelmä on ylivilkas, ja aivokuoren toiminta on vaimentunut. Tästä seuraa, että masentunut reagoi herkemmin negatiivisiin tapahtumiin, ja positiivisten asioiden huomaaminen sekä rauhoittuminen ovat vaikeampia. e. Miten masennusta hoidetaan? Masennuksen hyvässä hoidossa käytetään masennuslääkkeitä ja psykoterapiaa. Myös läheiset ihmiset, liikunta ja terveelliset elämäntavat auttavat.

8 KARTTA HEUREKA TULEE HULLUKSI -NÄYTTELYSTÄ 9. Masennus koskettaa Mielenterveyden häiriöt 4. Ilmaise tunteesi Skitsofoni 6. Anna kehon puhua 2. Tunnista tunne 11. Aivot ja mielenterveys Olenko se minä? 10. Elämänkaaria Pelottaako? Mielenterveysvisa Määränpäänä Mars -näyttely Mistä apua 1. Tanssi hulluna Sisäänkäynti Planetaario Pelikohteet: 1. Tanssi hulluna 2. Tunnista tunne 3. Pelottaako? 4. Ilmaise tunteesi 5. Skitsofoni 6. Anna kehon puhua 7. Olenko se minä? 8. Mielenterveysvisa 9. Masennus koskettaa 10. Elämänkaaria 11. Aivot ja mielenterveys 12. Mistä apua 13. Mielenterveyden häiriöt Muut kohteet, jotka eivät ole mukana pelissä 14. Minäkuvapeili 15. Näin hulluutta hoidettiin 16. Fobiahuone 17. Kun todellisuus vääristyy 18. Kurkista hulluuden historiaan 19. Testaa itseäsi 20. Huolisilppuri 21. Terävää hulluutta

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

4.2 Tunnetaitojen opetussuunnitelma

4.2 Tunnetaitojen opetussuunnitelma 4.2 Tunnetaitojen opetussuunnitelma 1 vko aihe toteutustapa tammikuu 1 oman kehon minun kehoni hahmottaminen peilin edessä oman kehon koskettaminen, oman selän katsominen pikkupeilin avulla (siellä se

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Pelin sisältö: Pelilauta, tiimalasi, 6 pelinappulaa ja 400 korttia.

Pelin sisältö: Pelilauta, tiimalasi, 6 pelinappulaa ja 400 korttia. 7+ 4+ 60+ FI Pelin sisältö: Pelilauta, tiimalasi, 6 pelinappulaa ja 400 korttia. Selitä sanoja käyttäen eri sanoja, synonyymejä tai vastakohtia! Tarkoituksena on saada oma pelikumppani tai joukkue arvaamaan

Lisätiedot

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 Hyvinvoiva Perhe HYPE -hanke (2014-2017) Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n hallinnoima Rayn rahoittama hanke, joka on mukana

Lisätiedot

AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE

AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE Sosiaalinen ja henkinen aktiivisuus pitää yllä aivojen kuntoa kaikenikäisillä, ja aivojen hyvinvoinnista huolehtiminen voi auttaa pienentämään riskiä

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

LYHYESTI JA SELKEÄSTI SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS. Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta

LYHYESTI JA SELKEÄSTI SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS. Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta LYHYESTI JA SELKEÄSTI 1 SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta 2 Kirjoittajat ja Sininauhaliitto Teksti ja selkomukautus: Irene Komu ja Sirpa Pöllönen, Sininauhaliitto / Esteetön

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit.

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit. KULTAKISA Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Kultakisassa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä kultahippusia eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedonmurusia.

Lisätiedot

Mielenterveys työelämässä

Mielenterveys työelämässä Mielenterveys työelämässä 11.6.2009 Mika Vuorela, Mielenterveyden keskusliitto Vastaajat Potilaita 411 kpl 101 ilmoitti sairastavansa skitsofreniaa 85 kaksisuuntaista mielialahäiriötä 104 vakavaa masennusta

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi Kaksoisdiagnoosi Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Kaksoisdiagnoosi Mikä on kaksoisdiagnoosi? 4 Kaksoisdiagnoosipotilaalle

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä Masennus on yleisin nuorten mielenterveyden häiriö Suomessa, ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän nuorten keskuudessa. Masennus on myös yksi yleisimmistä nuorten sairauslomien syistä ja yleisin ennenaikaiselle

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Multian kunta Varhaiskasvatus Päivähoito Lapselle eväät elämään laitetaan ja kirjaksi taitetaan. Yhdessä lapsi, äiti, isä ja hoitoväki näin lapsen hyväksi näki. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Tunnetko tunnesäännöt? Nettiluento 13.3.2015 Anja Saloheimo Sosiaalipsykologi, VTM Pari- ja seksuaaliterapeutti

Tunnetko tunnesäännöt? Nettiluento 13.3.2015 Anja Saloheimo Sosiaalipsykologi, VTM Pari- ja seksuaaliterapeutti Tunnetko tunnesäännöt? Nettiluento 13.3.2015 Anja Saloheimo Sosiaalipsykologi, VTM Pari- ja seksuaaliterapeutti Mikä on tunne? Kehollinen tuntemus, sisäinen kokemus ja lisäksi mukana sosiaalinen ulottuvuus:

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille

Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille Nuorten työelämätaidot ja syrjimätön työelämä koulutus 9.11.2012 Yritysvierailut eri tarkoituksiin Kysy pois! Tutustutaan yrityksen kokonaisvaltaiseen

Lisätiedot

Jännittävä seurapeli, jossa arvataan kanssapelaajien mieltymyksiä. Kuka tuntee sinut parhaiten?

Jännittävä seurapeli, jossa arvataan kanssapelaajien mieltymyksiä. Kuka tuntee sinut parhaiten? Jännittävä seurapeli, jossa arvataan kanssapelaajien mieltymyksiä. Kuka tuntee sinut parhaiten? Pelin tarkoitus Kerätä pisteitä arvaamalla kanssapelaajien mieltymyksiä. Alkuvalmistelut 1. Asettakaa pistekiekot

Lisätiedot

KUUNTELEMISEN TAITO. Heidi Lokkila

KUUNTELEMISEN TAITO. Heidi Lokkila KUUNTELEMISEN TAITO Heidi Lokkila Voit opetella olemaan parempi kuuntelija, mutta sen oppiminen ei ole taito, joka vain lisätään siihen mitä jo tiedämme. Se on kuuntelua häiritsevien tekijöiden poistamista,

Lisätiedot

Isyyden kielletyt tunteet

Isyyden kielletyt tunteet Isyyden kielletyt tunteet Mitä isät vastasivat kyselyymme? Anja Saloheimo 1.3.2013 Kuvat: Osmo Penna Ensin äidit, sitten isät Äidin kielletyt tunteet herätti kysymyksen: entä isät? Kesällä 2009 käynnistettiin

Lisätiedot

Muurahaisia pöksyissä ja päässä.

Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Lasten Muurahaisia pöksyissä ja päässä. Vaikka adhd ei välttämättä näkyisikään päällepäin, niin usein se kyllä tuntuu koko kehossa. Adhd voi aiheuttaa sen, että on vaikea istua paikoillaan, kuunnella tai

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat saivat eniten tukea työtovereilta (32 %), skitsofreenikot vähiten (16 %).

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat saivat eniten tukea työtovereilta (32 %), skitsofreenikot vähiten (16 %). MIELENTERVEYS TYÖELÄMÄSSÄ -KYSELYN TULOKSET POTILAAT JA OMAISET Kysely lähetettiin postikyselynä 2 000:lle Mielenterveyden keskusliiton jäsenelle sekä 1 000:lle Mielenterveysyhdistys Helmi ry:n jäsenelle.

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2013

Mielenterveysbarometri 2013 Mielenterveysbarometri 2013 Tutkimuksen tavoitteena: Selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia Tutkia suomalaisten käsityksiä mielenterveysongelmista ja mielenterveyskuntoutujista

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Tempo-päivä 30.3.2014 Tampereella Markku Gardin Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä vuosina 2005-2013 (-2020) Katso: www.pohjanmaahanke.fi 1 Itsetuhoisen kohtaamiseen jaettua osaamista ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Itsemurhia

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

YSILUOKKA. Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä

YSILUOKKA. Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä YSILUOKKA Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Sisältö ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat ymmärtävät mitä sukupuolten välinen tasaarvo tarkoittaa Suomessa, mitä tasa-arvoon liittyviä haasteita

Lisätiedot