Ohjeet opettajalle. Pelin tavoitteet. Pelin purku. Kohderyhmä. Aika. Tehtävien vastaukset. Pelissä tarvitaan. Symbolit
|
|
- Ville-Veikko Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hulluhaaste-peli Opettajan opas Pelin tavoitteet Pelin tavoitteena on leikkimielisten rastitehtävien avulla innostaa oppilaita tutustumaan Heureka tulee hulluksi -näyttelyyn ja syventää heidän näyttelykokemustaan. Pelissä kannustetaan toimimaan yhdessä ja samalla hankkimaan tietoa mielen hyvinvoinnista. Pelin kuluessa kuunnellaan myös oman joukkueen jäsenten ajatuksia ja tunteita. Ohjeet opettajalle Tulosta ja kopioi pelitehtävät etukäteen koulussa. Jaa luokka 3 4 hengen joukkueisiin. Anna jokaiselle joukkueelle yksi tehtävämoniste ennen vierailua Heureka tulee hulluksi -näyttelyssä. Ohjeista ryhmät sääntöihin (ks. peliohjeistus oppilaille). Kerää tehtäväpaperit määräajan kuluttua. Kohderyhmä Hulluhaaste-peli soveltuu yläkoulun ja lukion käyttöön. Aika Peliin kannattaa varata aikaa minuuttia ryhmän iästä riippuen. Kaikilla rasteilla ei välttämättä ehdi käydä pelin aikana, joten pelaajien tulee valita itseään eniten kiinnostavat rastit. Pelissä tarvitaan Pelimonisteet ja kyniä Kännykkä, tabletti tai muu laite, jolla voi ottaa valokuvia. Kuvaaminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä pelin pelaamisen kannalta. Pelin purku Kysymykset ja vastaukset käydään läpi koulussa. Samalla voidaan keskustella näyttelyn herättämistä ajatuksista ja katsoa joukkueiden eri rasteilla ottamia kuvia. Opettaja voi halutessaan antaa Tähti-symbolin hyvin suoritetuista tehtävistä. Koulussa on myös mahdollista julistaa voittajajoukkue esimerkiksi yhteenlaskettujen symbolien perusteella. Tehtävien vastaukset Opettajan ohjeen vastaukset noudattavat pääsääntöisesti näyttelytekstejä. Opettaja voi soveltaa mallivastauksia oman harkintansa ja opettamansa luokkatason mukaisesti. Osaan tehtävistä ei ole olemassa oikeita vastauksia. Näiden tehtävien tavoitteena on harjoitella toisten kuuntelemista sekä omien tunteiden ja ajatusten ilmaisua muille. Symbolit Joukkueet saavat kunkin tehtävän suorittamisesta palkkioksi symbolin / symboleita. Ansaitut symbolit rastitetaan tehtäväpaperista. Symboleja on neljä erilaista. Teos: Vappu Rossi
2 Ohjeistus oppilaille Kerro oppilaille ennen pelin alkua, mitä pelissä tehdään ja mitkä ovat pelin säännöt. Mitä tehdään? Kyseessä on leikkimielinen rastiralli Heureka tulee hulluksi -näyttelyssä. Rasteilla kokeillaan yhdessä eri näyttelykohteita, otetaan valokuvia omalla puhelimella, tabletilla tai muulla tallennuslaitteella sekä vastataan kysymyksiin. Kustakin suoritetusta tehtävästä joukkue saa palkkioksi rastittaa tehtävän kohdalla olevan symbolin / symbolit. Symboleja on neljä erilaista. Toiminta-symbolin ansaitsee, kun on suorittanut toiminnallisen tehtävän. Toiminta voi olla esimerkiksi tanssimista, kuuntelemista tai pelaamista. Lamppu-symboli vaatii ajattelua ja tiedonhankintaa. Sydän-symbolin saa, kun ilmaisee tunteitaan esimerkiksi maalaamalla, kirjoittamalla tai puhumalla. Opettaja voi halutessaan antaa hyvin suoritetusta tehtävästä Tähti-symbolin, jonka hän piirtää joukkueen tehtäväpaperiin. Lopuksi erilaiset symbolit lasketaan yhteen. Aika Ennen pelin alkua sovitaan kellonaika, jolloin peliaika umpeutuu, sekä kokoontumispaikka pelin loppuessa. Pelin säännöt 1. Peliä pelataan Heureka tulee hulluksi -näyttelyssä. 2. Näyttelystä etsitään kohteet, joilla on sama nimi kuin rasteilla (ks. pohjapiirros). 3. Rasteilla voi käydä vapaavalintaisessa järjestyksessä. Kaikkia rasteja ja niihin liittyviä tehtäviä ei välttämättä ehdi suorittaa annetun ajan puitteissa, joten joukkueiden tulee valita itseään eniten kiinnostavat rastit. 4. Kun tehtävä on suoritettu, ruksataan sen kohdalla oleva symboli / symbolit. Tehtävistä on mahdollista saada Toiminta-, Lamppu- sekä Sydän -symboleja. Saatavien symbolien määrä ja laatu vaihtelevat kullakin rastilla. Useamman symbolin saaminen edellyttää yleensä useamman eri tehtävän ja kysymyksen suorittamista rastilla. 5. Näyttelykohteilla olevia jonoja ei saa ohittaa. 6. Näyttelyssä juokseminen on myös kielletty. 7. Tehtäviin vastataan näyttelyn sisäänkäynniltä lainattavien kirjoitusalustojen päällä. Näyttelyssä olevien seinämaalausten ja valokuvien päällä ei saa kirjoittaa tai piirtää. 8. Tehtäväpaperi palautetaan opettajalle määräaikaan mennessä. 9. Opettaja voi halutessaan antaa Tähti-symbolin esimerkiksi oppilaiden ottamista kuvista tai muista erityisen hyvin tehdyistä tehtävistä. Tästä on kuitenkin syytä kertoa pelaajille ohjeidenannon yhteydessä.
3 HULLUHAASTE-PELIN MALLIVASTAUKSET 1. Tanssi hulluna a. Tanssikaa minidiskon hattujen alla vähintään puolen minuutin ajan. b. Miten hulluna tanssiminen liittyy mielen hyvinvointiin? Itselle tärkeät asiat voivat joskus näyttää toisista hullulta. Muiden mielipiteistä huolimatta on hyvä uskaltaa toteuttaa itseään, sillä se tukee omaa mielen hyvinvointia. Tanssiminen ja yleisesti liikunta ovat tärkeitä mielen hyvinvointia ylläpitäviä tekijöitä. 2. Tunnista tunne a. Pelatkaa Tunnista tunne -peliä. Kukin ryhmän jäsen esittää vuorollaan onnenpyörällä arvotun tunteen joukkueensa jäsenille. Muu joukkue arvaa, mistä tunteesta on kyse. Kun joukkue on arvannut viisi tunnetta oikein, joukkue saa yhden Toimintaja yhden Lamppu-symbolin. Jos paikalle osuu samanaikaisesti toinen joukkue, vuorottelevat joukkueet tunteiden esittämisessä. Molemmat joukkueet saavat arvata. Kun joukkue on arvannut oikein viisi tunnetta, joukkue saa kaksi symbolia ja voi jatkaa eteenpäin. Toinen joukkue jatkaa tunteiden esittämistä ja arvaamista, kunnes on arvannut viisi tunnetta oikein. b. Miksi on tärkeää oppia tunnistamaan tunteita? Kun tiedostaa omat tunteensa, ymmärtää paremmin itseään sekä oman toimintansa syitä ja seurauksia. Hankalat käsittelemättömät tunteet kuormittavat mieltä ja samalla kuluttavat henkisiä voimavaroja. Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa tunteiden ilmaisu sanallisesti ja sanattomasti ilmein ja elein on tärkeää. Jotta voi ymmärtää toisten ihmisten tunteita, täytyy ensin osata tunnistaa omat tunteensa. 3. Pelottaako? a. Pelatkaa yhdessä Pelottaako?-peliä. Saatte kaksi Toiminta-symbolia, kun olette selvinneet yhdestä yöstä leirinuotiolla. b. Miksi ihmisen on tärkeää käsitellä vaikeita tai pelottavaksi kokemiaan asioita? Vaikeiden ja pelottavien asioiden kohtaaminen ja käsittely on yleensä itselle helpottavaa ja tukee omaa mielen hyvinvointia. Kun asiat kohtaa, on niihin mahdollista etsiä myös itselle sopivia ratkaisuja. 4. Ilmaise tunteesi a. Maalatkaa kukin tämän hetkiset tunnetilanne tauluihin, tai tehkää yhteinen taideteos tunnetiloistanne. b. Ottakaa kännykällä kuva / kuvia taideteoksista. c. Kertokaa omasta taideteoksestanne tai osasta taideteosta muille ryhmän jäsenille. Tehtävän tavoitteena on, että jokainen pääsee ilmaisemaan maalaamisen avulla omia tunteitaan ja myös kertomaan omasta sen hetkisestä tunnetilastaan muille joukkueen jäsenille. d. Miten maalaaminen liittyy mielenterveyteen? Mielen hyvinvointia edistävät erilaiset harrastukset ja luovuus. Maalaamista voidaan käyttää myös taideterapian hoitomuotona, jossa tunteita työstetään taiteen avulla. Taideterapiaa voivat maalaamisen lisäksi olla esimerkiksi musiikki, tanssi, kirjoittaminen tai muu luova toiminta. Taideterapiassa on tärkeää tekeminen itsessään, ei lopputulos. Luova tekeminen voi auttaa pääsemään käsiksi vaikeasti selitettäviin tai tiedostamattomiin tunteisiin.
4 5. Skitsofoni a. Laittakaa skitsofoni päähän ja kulkekaa näyttelyssä vähintään puoli minuuttia tarkasti kuunnellen. b. Miltä maailma kuulosti skitsofonin kautta? Kirjoittakaa jokaisen ajatukset ylös. c. Minkälaisia tunteita skitsofoni herätti ryhmässänne? Kirjoittakaa ja / tai ottakaa valokuvia kännykällä skitsofonin herättämistä tunteista. Kuvan ei tarvitse olla henkilöstä. Tehtävän tavoitteena on, että kaikki ryhmän jäsenet pääsevät kertomaan omista havainnoistaan ja tuntemuksistaan, ja muut keskittyvät kuuntelemaan toisten ajatuksia. Tuntemuksia on myös mahdollista kuvata luovasti valokuvien avulla. d. Miltä tuntuisi, jos jatkuvasti kuulisitte äänet samalla tavalla kuin kuulitte ne skitsofonin avulla? Skitsofoni päässä on vaikeampi erottaa tärkeitä ja turhia ääniä toisistaan. Tämän takia keskittyminen ja tarkkaavaisuuden ylläpitäminen on varmasti vaikeampaa. Yleensä ihmisen aivot suodattavat tietoisesti ja tiedostamatta epäolennaisia ääniä pois, ja ihminen kiinnittää huomiota vain murto-osaan aistihavainnoistaan. Moniin psykoottisiin häiriöihin liittyy merkittävää tarkkaavaisuuden heikentymistä. Asioista ja tapahtumista syntyy vääristyneitä käsityksiä, kun ihmiselle tärkeään informaatioon sekoittuu epäolennaista tietoa. Näin käy erityisesti stressaavissa tilanteissa. 6. Anna kehon puhua a. Laittakaa naamiot päähänne ja esittäkää oman naamionne esittämää tunnetta koko kehollanne. b. Kun kehon asento vastaa naamion tunnetta, ottakaa kuva kännykkäkameralla. Opettaja voi halutessaan antaa joukkueille Tähtisymbolin kuvien perusteella. 7. Olenko se minä? a. Sulauttakaa kasvonne vuoronperään Edvard Munchin Huuto-maalauksen kasvoiksi. b. Katsokaa Munchin maalausta ja eri puolilla näyttelyä esillä olevia valokuvia eri henkilöistä (6 suurta valokuvaa). Osa valokuvien henkilöistä sairastaa jotain mielenterveyden häiriötä. Minkälaisia ajatuksia kuvat teissä herättävät? Taustatietoa kuvista: Mielenterveyden häiriöt eivät näy päälle päin. Edes Heurekan henkilökunta ei tiedä, ketkä valokuvissa esiintyvistä ihmisistä sairastavat jotain mielenterveyden häiriötä. 8. Mielenterveysvisa a. Pelatkaa yhdessä yksi kierros mielenterveysvisaa. Palkkioksi saatte kaksi Toiminta-symbolia. Lisäpisteiden hankkimiseksi laskekaa joukkueenne jäsenten saamat pisteet yhteen. Mikäli joukkueenne yhteenlaskettu loppupistemäärä on vähintään 30 / 40, saatte yhden Lamppu-symbolin. Mikäli joukkueenne yhteenlaskettu pistemäärä on vähintään 35 / 40, saatte kaksi Lamppu-symbolia.
5 9. Masennus koskettaa Kuunnelkaa perheenjäsenten ajatuksia. Vastatkaa sitten seuraaviin kysymyksiin. a. Miltä isästä tuntuu? Mitä hän ajattelee? b. Mitä äiti ajattelee? c. Miten poika kokee tilanteen? a. Isä on masentunut, väsynyt ja iloton. Hänellä ei ole voimia toimia perheensä tai muiden ihmisten kanssa. Hän kokee, että muut ihmiset ovat vahingoniloisia, koska hän on sairastunut ja negatiiviset asiat korostuvat hänen ajatuksissaan. b. Äiti on huolestunut ja pelkää, että isä tekee itselleen jotain. Äiti on myös itse väsynyt isän masennukseen ja pohtii poismuuttamista. Äiti on myös pannut merkille muutoksen pojan käytöksessä. Ennen poika oli iloisempi, nyt hän piirtelee itsekseen omassa huoneessa. Äiti yrittää pitää yllä normaalia arkea isän masennuksesta huolimatta. c. Poika pelkää, että hänestä tulee samanlainen kuin masentuneesta isästä. Hän toivoo, että isä ilahtuisi hänen hyvin menneestä kokeestaan tai tulisi katsomaan hänen jalkapallopeliään. Hän toivoo, että isä olisi tavallinen isä eikä unitautinen isä. Etsikää Mielenterveyden häiriöt -kohteen tietopankista tietoa. Kirjoittakaa tiedot ylös. d. Miten masennusta hoidetaan? Masennusta hoidetaan yleensä lääkkeillä ja psykoterapialla. Myös vertaistukiryhmät tuovat apua. Masennuksen hoidossa voidaan käyttää myös terveyskeskusten psykiatristen sairaanhoitajien tuomaa keskusteluapua. Vaikeissa tapauksissa saatetaan tarvita sairaalahoitoa. Vaikeissa ja psykoottisissa masennuksissa voidaan hoitona käyttää myös sähköhoitoa. e. Miten yleistä masennukseen sairastuminen on? On arvioitu, että masennuksesta kärsii elinaikanaan yli 10 % miehistä ja yli 20 % naisista. Seuraaviin kysymyksiin voi etsiä tietoa myös näyttelyn Mistä apua -kohteesta ja internetistä mm. seuraavilta sivuilta: f. Mistä masentunut isä voisi saada apua? Masentuneiden on vaikea hakea apua ja hoitoa sairauteensa, sillä heidän omat voimavaransa ovat sairaudesta johtuen huonot. Mutta apua kannattaa aina hakea ja apua voi saada esim. terveyskeskuksesta, työterveyshuollosta, psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta, yksityisiltä lääkäriasemilta ja psykoterapeuteilta, kirkolta sekä useilta järjestöiltä. Lähde: g. Miten masentuneen perhe voi huolehtia omasta jaksamisestaan? Läheisten antama tuki masentuneelle on tärkeää, mutta läheisten on tärkeää huolehtia myös omasta jaksamisestaan. Jos läheiset uupuvat, he eivät voi tukea masentunutta. Läheisten kannattaa huolehtia omasta mielen hyvinvoinnistaan elämällä myös omaa elämäänsä esim. käymällä harrastuksissa sekä tekemällä muita itselleen mieleisiä asioita ja ottamalla välillä etäisyyttä. Jos läheisten oma jaksaminen on koetuksella, kannattaa levätä ja tarvittaessa hakea apua, sillä masentuneiden omaisilla on korkea riski masentua itse. Läheisille on myös olemassa vertaistukiryhmiä, joista saa tukea, tietoja ja neuvoja. Lähde: laheisellani-on-diagnosoitu-mielenterveyden-hairio/ Perheen pojan kannattaa keskustella isän masennuksesta vanhempiensa tai muiden läheistensä kanssa. Myös ulkopuolista keskusteluapua kannattaa hakea. Asian voi ottaa puheeksi esim. kouluterveydenhoitajan, koululääkärin tai koulukuraattorin kanssa. Yhteyttä voi ottaa myös kotikunnan terveyskeskukseen, sosiaalityöntekijään, perheneuvolaan tai kriisikeskukseen. Myös kirkolta ja erilaisilta järjestöiltä, kuten Helsinki Mission (Nuorten kriisipiste) ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto, on mahdollista saada apua. Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on myös lasten ja nuorten puhelin, johon voi soittaa maksutta. Lähde:
6 10. Elämänkaaria Kuunnelkaa yhden / kahden valitsemanne henkilön tarina. Vastatkaa kuulemanne perusteella seuraaviin kysymyksiin. a. Mihin mielenterveyden häiriöön henkilö on sairastunut? b. Minkälaisia oireita sairaus aiheutti? Miltä sairaus tuntui? c. Miten henkilö on parantunut tai oppinut elämään sairautensa kanssa? d. Minkälaisia ajatuksia tarinat herättivät teissä? Inka a. Anoreksia b. Inka painoi pahimmillaan 35 kg, liikkui runsaasti ja söi hyvin vähän lähinnä hedelmiä ja vihanneksia. Oireiden takana oli Inkan pelko siitä, ettei kelpaa. Inkan sairauteen vaikuttivat hänen uskomuksensa ja arvonsa siitä, minkälainen hänen tulisi olla tai yleisesti minkälainen hänestä hyvän naisen tulisi olla. c. Inka kävi psykoterapiassa, fysioterapiassa ja punnituksissa. Hänelle tärkeä käänne olivat keskustelut elämäntaidollisen valmentajan kanssa, jolloin hän koki tulevansa kuulluksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin hän on. Tällöin hän oli myös valmis purkamaan ajatustensa takana olevia arvoja ja uskomuksia. Inkan hyvinvoinnille tärkeintä on se, että suhde omaan itseen on kunnossa ja hän hyväksyy itsensä (ja kehonsa) sellaisena kun on. Inka kokee, että anoreksia on osa hänen elämänpolkuaan. Katja a. Vakava masennus b. Masennus vei Katjan pahimmillaan sängyn pohjalle ja hän oli totaalisen väsynyt. Ensimmäisen masennuksen aikaan hän tunsi myös vihaa, kiukkua ja surua, mutta toisen masennuksen aikana hän koki itsensä täysin tunteettomaksi. Hän oli elämäniloton eikä arvostanut itseään. c. Erityisesti luovuusterapia auttoi Katjaa käsittelemään omia tunteitaan, joihin sanat eivät yltäneet. Kristian a. Kaksisuuntainen mielialahäiriö b. Maniavaiheissa rahankäyttö oli holtitonta, ja Kristianilla oli hällä väliä -asenne elämään. Maniavaiheessa hän myös itse huomasi, että vauhti on liian kova. Masennusvaiheessa Kristianin oli vaikea nousta vuoteesta, hän tunsi itsensä toimintakyvyttömäksi ja lamaantuneeksi. Kristianilla oli itsetuhoisia ajatuksia ja itsemurhayrityksiä, jotka eivät onneksi onnistuneet. c. Noin kymmenen vuotta sitten Kristian teki päätöksen, että aikoo saada mahdollisimman eheän ja laadukkaan elämän. Samalla hän aloitti lääkehoidon. Lääkehoito on tärkein kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitomuoto, ja lääkkeet pitävät oireet kurissa. Mielialaharjoituksilla Kristian pystyy myös jonkin verran estämään suurimpia mielialanvaihteluita. Petri a. Skitsofrenia b. Petri koki erilaisia harhoja, joissa hän näki näkyjä ja kuuli ääniä, lisäksi hän käsitti kaikki asiat väärin. Sairauden toteamisen aikoihin Petrillä oli henkisesti huono olo, muttei hirveästi harhoja, ja lääkityksen avulla Petri tuli hyvin toimeen. Amfetamiinin käytön aloittaminen kuitenkin toi mukanaan pahat harhat. c. Petri on kuntoutunut lääkehoidon ja päihteettömyyden avulla. Petriä auttaa myös se, että hänellä on sairaudentunto. (Sairaudentunnolla tarkoitetaan, että Petri itse ymmärtää, milloin hän on sairas ja tarvitsee apua.) Lisäksi hänen paranemistaan edisti pääsy asumisvalmennusyksikköön, jossa saa tukea. Myös opiskelu, valmistuminen koulusta ja teatteri ovat tärkeitä. Sami a. Äänien kuuleminen b. Sami kuulee erilaisia ääniä, joita muut eivät kuule. Osa äänistä on uhkaavia ja ilkeitä, osa lempeitä tai hän kuulee musiikkia. 24-vuotiaana hän joutui psykoosin takia sairaalahoitoon. c. Alussa sairautta hoidettiin lääkityksellä ja äänet piti ohittaa. Myöhemmin vertaistukiryhmän keskustelut ja niissä opitut hallintakeinot ovat auttaneet Samia elämään normaalia elämää.
7 11. Aivot ja mielenterveys Psykoosi a. Mikä aivojen osa vastaa määrätietoisesta toiminnasta? Mesolimbinen dopamiinijärjestelmä MLD b. Mitä aivoissa tapahtuu psykoosissa? Psykoosissa MLD-järjestelmä toimii ylikierroksilla, jolloin ihminen kiinnittää huomiota myös tavallisesti poissuodattuviin aistiärsykkeisiin ja luo merkityksellisiä yhteyksiä näiden asioiden välille. Tällöin todellisuudentaju vääristyy ja lopulta voi syntyä psykoottisia harhaluuloja. c. Miten psykoosia hoidetaan? Psykoosia hoidetaan lääkkeillä. Myös läheiset ihmiset ja terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä avunlähteitä. Masennus d. Mitä masentuneen aivoissa tapahtuu? Masentuneen aivojen tunteiden säätely ei toimi kunnolla. Limbinen järjestelmä on ylivilkas, ja aivokuoren toiminta on vaimentunut. Tästä seuraa, että masentunut reagoi herkemmin negatiivisiin tapahtumiin, ja positiivisten asioiden huomaaminen sekä rauhoittuminen ovat vaikeampia. e. Miten masennusta hoidetaan? Masennuksen hyvässä hoidossa käytetään masennuslääkkeitä ja psykoterapiaa. Myös läheiset ihmiset, liikunta ja terveelliset elämäntavat auttavat.
8 KARTTA HEUREKA TULEE HULLUKSI -NÄYTTELYSTÄ 9. Masennus koskettaa Mielenterveyden häiriöt 4. Ilmaise tunteesi Skitsofoni 6. Anna kehon puhua 2. Tunnista tunne 11. Aivot ja mielenterveys Olenko se minä? 10. Elämänkaaria Pelottaako? Mielenterveysvisa Määränpäänä Mars -näyttely Mistä apua 1. Tanssi hulluna Sisäänkäynti Planetaario Pelikohteet: 1. Tanssi hulluna 2. Tunnista tunne 3. Pelottaako? 4. Ilmaise tunteesi 5. Skitsofoni 6. Anna kehon puhua 7. Olenko se minä? 8. Mielenterveysvisa 9. Masennus koskettaa 10. Elämänkaaria 11. Aivot ja mielenterveys 12. Mistä apua 13. Mielenterveyden häiriöt Muut kohteet, jotka eivät ole mukana pelissä 14. Minäkuvapeili 15. Näin hulluutta hoidettiin 16. Fobiahuone 17. Kun todellisuus vääristyy 18. Kurkista hulluuden historiaan 19. Testaa itseäsi 20. Huolisilppuri 21. Terävää hulluutta
MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotAjatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE
LisätiedotStressi ja mielenterveys
Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotPuhetta elämästä -kortit
Puhetta elämästä -kortit Palliatiivisen talon Puhetta elämästä -kortit Pelin kulku Kortteja voi nostaa yksi kerrallaan satunnaisesti tai voi valita käyttöön pelkästään tietyn kategorian kortit. Kukin osallistuja
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotMIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotJonnan tarina. Keväällä 2007
Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotMitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.
Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia
Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotSkitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus
Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän
LisätiedotTmi OwnStory. Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti
Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti Taideterapia on taidelähtöisiin menetelmiin perustuvaa luovaa, hauskaa ja joskus vakavaakin henkilökohtaista prosessointia. Tärkeintä ei ole lopputulos, vaan koko
LisätiedotELÄMÄÄ VUORISTORADALLA
ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti
LisätiedotLataa Sairaalapäiväkirja - SusuPetal. Lataa
Lataa Sairaalapäiväkirja - SusuPetal Lataa Kirjailija: SusuPetal ISBN: 9789524984164 Sivumäärä: 104 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.56 Mb Masennukseen on monia syitä. Tämä kirja ei kerro niistä. Tämä
LisätiedotItsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA
Lisätiedot4.2 Tunnetaitojen opetussuunnitelma
4.2 Tunnetaitojen opetussuunnitelma 1 vko aihe toteutustapa tammikuu 1 oman kehon minun kehoni hahmottaminen peilin edessä oman kehon koskettaminen, oman selän katsominen pikkupeilin avulla (siellä se
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotTekstaritupuun Marita Vainio Zappar mestat.fi/mammi
MÄMMI Videovihko Mämmi on noin 10-vuotias ihan tavallinen koululainen, vaikka ulkomuodoltaan hän voi jonkun mielestä näyttääkin oranssilta läjältä. Mämmi pohtii kaikkien alakoululaisten tavoin elämän iloja
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
LisätiedotKaksinkertainen mahtis
Luovat harjoitukset Kaksinkertainen mahtis Palautteenantoharjoitus tavoite: yksityiskohtainen palautteen sanallistaminen ja luokkakaverin vahvuuksien tukeminen ja kehittäminen kesto 20 min Tehdään ensin
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotFSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002
1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja
LisätiedotSanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia
Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
LisätiedotOppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu.
T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu.
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotSomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille
SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille SomeBody -toiminta on alkamassa. Ennen toiminnan alkua pyydämme sinua lapsen/nuoren kanssa toimivana
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotElämän kartat -3. koulutustapaaminen-
Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotLiitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi
www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotAjatuksia kulttuurisensitiivisyydestä
Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä Mitä kulttuurisensitiivisyys on? Kulttuurisensitiivisyydellä tarkoitetaan halua, kykyä ja herkkyyttä ymmärtää eri taustoista tulevaa ihmistä (THL) Positiivinen, toista
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotNuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta
Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotTaide on tavallista. Taideterapia kuntoutumisen tukena. Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle?
Taide on tavallista Taideterapia kuntoutumisen tukena Mitä taideterapia on? Sopisiko se minulle? Tutkimme kuvissamme iloa, tuskaa, kaihoa, häpeää, surua. Nyt katson taidetta ja elämää eri muodoissa uusin
LisätiedotSISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat
Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotMinun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotHyvinvointikysely oppilaille
Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa
LisätiedotHarjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu
Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotHarjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä
Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa
LisätiedotYhdes sä irr hdes sä irr ellen JOUKKUETEHTÄVÄ II.
Max 4 pistettä I. Lausukaa yhteen ääneen jokaisen pelaajan nimi aloittaen kortin lukijasta. Tehkää yhteensä kolme kierrosta kiihdyttäen vauhtia kierros kierrokselta 3 p. II. Tehkää kaksi lisäkierrosta
LisätiedotMielenterveysbarometri 2015
Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia suomalaisten käsityksiä mielenterveysongelmista ja mielenterveyskuntoutujista,
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotTYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015
TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy
Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin
LisätiedotOMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus
Harjoite 12: Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotTotta vai tarua matematiikan paradokseja
Totta vai tarua matematiikan paradokseja Onko intuitio aina oikeassa todennäköisyyksiä pohdittaessa? Tilastot eivät valehtele, eiväthän? Työohjeet: 1) Muodostetaan noin 3 henkilön ryhmät. 2) Valitkaa yhden
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotMusiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä
Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii
LisätiedotKuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin
Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On
LisätiedotSOSIAALISET TAIDOT. Tukioppilaskoulutus /OSAVA-hanke
SOSIAALISET TAIDOT Tukioppilaskoulutus 12.12.2016/OSAVA-hanke Nimen vaihto kättelyllä Kuljetaan ympäri luokkatilaa Kun kohtaat jonkun, kättelet ja sanot oman nimesi. Toinen tekee samoin. Henkilön, jota
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotPelin sisältö: Pelilauta, tiimalasi, 6 pelinappulaa ja 400 korttia.
7+ 4+ 60+ FI Pelin sisältö: Pelilauta, tiimalasi, 6 pelinappulaa ja 400 korttia. Selitä sanoja käyttäen eri sanoja, synonyymejä tai vastakohtia! Tarkoituksena on saada oma pelikumppani tai joukkue arvaamaan
LisätiedotSharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa
NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme TERVETULOA
LisätiedotFriends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere
Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen
LisätiedotTÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016
RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä
LisätiedotÄidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton
LisätiedotYSILUOKKA. Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä
YSILUOKKA Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Sisältö ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat ymmärtävät mitä sukupuolten välinen tasaarvo tarkoittaa Suomessa, mitä tasa-arvoon liittyviä haasteita
LisätiedotPalliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö
Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää
LisätiedotLogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015
LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 Hyvinvoiva Perhe HYPE -hanke (2014-2017) Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n hallinnoima Rayn rahoittama hanke, joka on mukana
LisätiedotHarjoite 5: Stressin tunnistaminen
Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia
LisätiedotToiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ruoveden Pirkat
Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ruoveden Pirkat 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - f-pojat - E-pojat - dp j ft - D tytöt - naiset - D-tytöt - ft-04 - D-Pojat - E-Pojat - F-t04 -
LisätiedotTehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti
Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita
LisätiedotAivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy
Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä
LisätiedotOnnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.
KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et
LisätiedotMinkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK
Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä
LisätiedotVASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-
VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan
LisätiedotLAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT
LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..
LisätiedotPRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.
Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotOpetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin
T1 herättää oppilaassa mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan ja opastaa tuntemaan oman perheen uskonnollista ja katsomuksellista taustaa Oppilas herää mielenkiinto uskonnon opiskelua kohtaan. Oppilas
LisätiedotMyönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura
Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,
Lisätiedot