Anita Ahlstrand / Metropolia Ammattikorkeakoulu RAPORTTI OSALLISTUMISESTA 5. EUROOPPALAISEEN PSYKOMOTORIIKAN KONGRESSIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Anita Ahlstrand / Metropolia Ammattikorkeakoulu RAPORTTI OSALLISTUMISESTA 5. EUROOPPALAISEEN PSYKOMOTORIIKAN KONGRESSIIN"

Transkriptio

1 Anita Ahlstrand / Metropolia Ammattikorkeakoulu RAPORTTI OSALLISTUMISESTA 5. EUROOPPALAISEEN PSYKOMOTORIIKAN KONGRESSIIN Yleistä kongressista Osallistuin Metropolia Ammattikorkeakoulun kustantamana Euroopan Psykomotoriikkafoorumin 5. kongressiin Barcelonassa, Espanjassa Paikalla oli yhteensä noin 350 osallistujaa. Suomesta mukana oli 14 kasvatus-, opetus-, kuntoutus- ja terapia-alan ammattilaista, mikä on suuri määrä verrattuna esim. muihin Pohjoismaihin. Kongressin päävastuullisena järjestänä olivat Euroopan Psykomotoriikkafoorumin (EFP) tieteellinen komissio, Federación de Asociaciones de Psicomotricistas del Estado Español (FaPee) sekä useita Espanjan yliopistoja. Kongressipaikkoina olivat historiallinen Universitat de Barcelona sekä Bellaterrassa sijaitseva Universitat Autònoma de Barcelona. Kongressin pääteemana oli Different faces of Psychomotricity ja aihealueina - emootiot, neurotiede ja psykomotoriikka; kehon ja psyyken suhde ihmisessä on kiistaton. Tunteet ja tunnetilat määrittävät somaattista kehitystä. Puhumme kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta, kun puhumme ihmisen kehityksestä. Neurotiede kehittyy jatkuvasti ja löydetään lisää selkeää näyttöä kokonaisvaltaisista näkökulmista ajatellen ihmisen käyttäytymistä. Psykomotorinen lähestymistapa tukee selkeästi kokonaisvaltaista näkemystä

2 2 ihmisen kehityksessä ja vuorovaikutuksessa. - kulttuuri, ympäristö ja psykomotoriikka; jokaisella kulttuurilla on oma näkökulma kehoon ja kulttuuri vaikuttaa selkeästi eri hoitomuotoihin. Nämä ympäristö- ja kulttuurierot ovat kehityksen perustana ja yhdessä geneettisen potentiaalin kanssa määrittävät koko kehitysprosessin. Psykomotorinen interventio ei voi, kuten mikä tahansa muu interventiokaan, välttyä kulttuurin tuomalta näkökulmalta, joka täydentää ihmisen luontaisia ominaisuuksia. - taide, luovuus ja psykomotoriikka; kaikkea taidetta ja luovaa toimintaa (esim. maalaus, arkkitehtuuri, tanssi, kehon kieli), voidaan pitää toimijan sisäisen todellisuuden taiteellisena ilmauksena. Niitä voidaan pitää myös kulttuurin ilmentyminä toimijan/henkilön kehon kuvasta. Psykomotoriikassa liikunnallinen ilmaisu voi ilmentää myös symbolista sisäistä ja vaistonvaraista todellisuutta. - tutkimus, koulutus ja psykomotoriikka; psykomotorinen harjaannuttaminen ja psykomotoriikka tarvitsee myös tieteellisin menetelmin osoitettua näyttöä sen vaikuttavuudesta ja onkin ollut tarpeen keskittyä luomaan erityinen teoreettinen viitekehys. Psykomotoriikan säilymiseksi tarvitaan teoreettisen viitekehyksen ohella myös koulutusta. Tarvitaan uusien psykomotoriikan ammattilaisten koulutusta sekä täydennyskoulutusta. - Interventiot ja psykomotoriikka; psykomotoriikan ammattilainen/terapeutti käyttää erilaisia strategioita interventioissaan riippuen millä alalla hän työskentelee (opetus, kasvatus, kuntoutus tai terapia). Strategiat määräytyvät vuorovaikutuksessa asiakkaan/kohderyhmän kanssa. - Elinikä ja psykomotoriikka; psykomotoriikka tukee ihmisen kehitysprosessia, joka jatkuu läpi elämän. Eri elämänvaiheissa (lapsuudessa, nuoruudessa, aikuisuudessa, vanhuudessa) käytetään erilaisia interventioita huomioiden ko. vaiheen erityispiirteet. Kongressin avasi EFP:n presidentti Rui Martins (Portugal), tieteellisen komission koordinaattori Lurdes Martines (Espanja) ja kongressin koordinaattori Estrella Masabeu (Espanja).

3 3 Avainluennoitsijat Francisco Mora (Espanja) Brain, emotion and human development Borremans Erwin (Suomi) aihe Effectiveness of an exercise training on youth with Asperger syndrome Emck Claudia (Hollanti) aihe Double trouble? Gross motor performance and psychiatric conditions in children: an opportunity for treatment and develompent Hammar Lena (Ruotsi) aihe Working with psychomotricity and inclusive physical education in Sweden Zak Thesi (Saksa) aihe Motogeragogic people with dementia and Alzheimer s desease by psychomotricity. Improving wellbeing with and by movement. Pitteri Frank (Ranska) aihe The effect of a program of pm for the main family caregiver of persons living at home with Alzheimer s or related diseases Seewald Jürgen (Saksa) aihe Psychomotricity in Europe common grounds and conseptual differences Neto Carlos (Portugal) aihe Play and motor activities in child s development Franc Nuria (Espanja) aihe Psychomotricity intervention: poetical body Work shopit Lauantain aikana oli 15 work shopia sekä lukuisia posteriesityksiä. Work shopeissa oli paljon mielenkiintoisia aiheita, tosin osa ainoastaan espanjan kielellä. Tässä tarkemmin muutama niistä, joihin itse osallistuin. Thomas Scheewen (Windesheim University, Hollanti) Psychomotor therapy in patients with schizophrenia; from practice to research and back in the Netherlands Skitsofrenia on vakava psyykkinen sairaus, jolle on ominaista positiiviset (psykoottiset), negatiiviset ja kognitiiviset oireet. Huolimatta nykyisistä hoitomuodoista, joista lääkitys on

4 4 edelleen avainasemassa, monilla potilailla on taantumia sekä jatkuva toimintakyvyn alentuma. Lisäksi elinajanodote skitsofreniapotilaiden elinajanodote on pienentynyt 20%, mikä johtuu suurelta osin muista esiintyvistä fyysisistä sairauksista. Fyysisen aktiivisuuden merkitystä ja hyvää fyysistä kuntoa terveyden edistämiseksi on tutkittu paljon ja fyysisen aktiivisuuden tärkeys on väestössä laajalti hyväksyttyä. Siitä huolimatta fyysisen aktiivisuuden vaikutuksesta, erityisissä fyysiseen aktiivisuuteen perustuvissa hoitomuodoissa skitsofreniapotilailla on tutkittu vähän. Magneettikuvatutkimukset (MRI) ovat toistuvasti osoittaneet, että skitsofreniapotilailla havaitut poikkeavuudet aivojen rakenteessa selittävät osan oireista. Poikkeavuuksien alkuperää ei täysin tunneta, mutta liikunnan puute ja huono verekiertoelimistön kunto saattaisivat osittain selittää muutoksia aivojen rakenteessa. Tähän mennessä on tehty vain yksi tutkimus, jossa tutkittiin liikunnan vaikutusta skitsofreniaan ja todettiin hippokampuksen tilavuuden kasvua liikunnallisen harjoittelun jälkeen. Scheewen esitteli myös aiheeseen liittyvää viimeisintä tieteellistä tutkimustietoa (Scheewen, T.W ) ja integroi tutkitun tiedon käytännön kokemuksiin. The TOPFIT tutkimus osoitti, että potilaat, joilla on skitsofrenia ovat fyysisesti passiivisempia ja heidän verenkiertoelimistön kunto on huonompi kuin verrokkiryhmällä. Fyysinen aktiivisuus hoitomuotona (1-2h/viikossa) vähentää psykoottisia oireita, masennusoireita ja hoidon tarvetta. Onkin tarpeen kehittää onnistuneita vaihtoehtoisia hoitomuotoja, jotta voidaan parantaa henkistä ja fyysistä terveyttä. Useilla psykomotorisen terapian interventioilla on mahdollisuus täyttää (ainakin osa) edellä mainitusta aukosta. Thomas Scheewen antoi käytännön katsauksen eri psykomotorisen terapian interventioihin, joita tarjotaan skitsofreniapotilaille Hollannissa. Workshopissa kiinnitettiin huomiota tiettyihin hoitomuotoihin, joita tarjotaan potilaille riippuen esim. oireiden vaikeusasteesta ja hoidon vaiheesta (esim. ennaltaehkäisevä ja varhainen puuttuminen, psykoottinen vaihe tai kuntoutus). Workshop sisälsi liikkeeseen ja kehokokemuksiin perustuvia interventioita. Interventiot olivat voimavaralähtöisiä ja tavoitteina mm. onnistumisen kokemukset ja sitä kautta itsetunnon kohottaminen. Scheewen painotti positiivisten elementtien tärkeyttä. Lyhyissä interventioissa pääsimme kokemaan väläyksen siitä, millaista on psykomotorinen terapia, jolla Alankomaissa skitsofreniapotilaita hoidetaan. Scheewen, T.W The TOPFIT study. The outcome of psychosis and fitness therapy. Utrecht University. Martin Vetter (University of Teachers Education in Central Switzerland) G- FIPSS: How to practice effective, holistic approach of grafomotor intervention in psychomotoricity G-Fipps on evaluoitu, kokonaisvaltainen ja sovellettavissa oleva konsepti (ei ohjelma), jolla pyritään parantamaan esikouluikäisten grafomotorisia taitoja. Kun motoriset taidot liittyvät erityisesti kirjoittamiseen, puhutaan grafomotorisista taidoista. Grafomotoriikka on visuomotoriikkaa laajempi käsite, sisältäen visuaalisen hahmottamisen taidot, motorisen suunnittelun ja toteuttamisen, kinesteettisen palautteen, ortografisen koodauksen (eli kielen kirjoitussäännöstö ja oikeinkirjoitus) sekä visuomotoriikan. (Thorne, 2008.) Visuomotoriset tehtävät, esim. kirjainten kirjoittaminen, korreloivat lukemisen ja kirjoittamisen taitoihin ja siksi visuomotorisen integraation toiminnot ovat elintärkeässä roolissa lapsen kehityksessä, erityisesti toiminnot, mitkä liittyvät oppimiseen. (Millerin, 2006.) Grafomotorinen interventio on tyypillinen lähestymistapa sveitsiläisessä psykomotoriikassa.

5 5 Vetter esitteli saksankielisestä G-Fipps -kirjastaan useita harjoitteita. Kirja on tällä hetkellä yksi myydyimmistä psykomotoriikan kirjoista ja sisältää 24 esimerkkioppituntia. Päätavoitteena tässä konseptissa on pyrkiä parantamaan grafomotorisia taitoja kehokokemuksiin ja tilan hahmottamiseen liittyvillä käytännön harjoitteilla ja sitä kautta kehittyneiden taitojen siirtäminen kaksiuloitteisiin esim. kynä-paperitehtäviin. Pääsimme kokeilemaan useita erilaisia ja haastaviakin käytännön harjoitteita. Vetter esitteli myös 3-vuotisen seurantatutkimuksen, jossa he tutkivat G-Fipps -konseptin vaikutuksia grafomotorisiin taitoihin, koordinaatioon ja psykomotoristen harjaantumiseen. G- Fippsin toiminnan ja leikin kautta tapahtuvien psykomotoristen harjoitteiden vaikutukset olivat usealla tasolla mitattuna merkittävämpiä kuin esim. klassiset pöytätyöskentelyharjoitteet. Heikoimmat oppilaat kehittyivät interventioiden aikana eniten. Miller, L. J Miller Function and Participation Scales Manual. San Antonio, TX: Harcourt Assessment. Thorne, G Graphomotor skills: Why some kids hate to write. Luettu Vetter, M. Amft, S. Sammann, K. Kranz, I G-FIPPS: Grafomotorische Förderung: Ein psychomotorisches Praxisbuch. Davy Vancampfort et al. Consensus on physical activity within psychomotor therapy for minimizing cardio-metabolic risk in patients with schizophrenia. Davy Vancampfort et al. Exercise within psychomotor therapy for minimizing depression in elderly. Vancampfort esitteli näyttöön perustuvaa tutkimustaan fyysisen aktiivisuuden ja psykomotorisen harjoittelun vaikutuksesta skitsofreniapotilaisiin sekä psykomotoriikan terapian vaikutuksesta ikäihmisten masennukseen. Vain noin 30% skitsofreniapotilaista on fyysisesti aktiivisia ja 40% ilmoitti, ettei heillä ole mitään fyysistä aktiviteettia. Tällä hetkellä ei ole olemassa näyttöön perustuvaa ohjeistusta skitsofreniapotilaiden liikunnallisesta kuntoutuksesta ja Vancampfort totesikin, että tärkeintä on passivoitumisen estäminen. Tärkeää on, että skitsofreniapotilas saadaan liikkumaan ja kiinnostumaan mistä tahansa liikunnallisesta aktiivisuudesta ja että potilas itse pääsee vaikuttamaan aktiivisuuden valintaan. Liikunnan ei tarvitse olla kovin rasittavaa (vrt. sing and talk activity ), vähintään puolen tunnin ajan 2-3 kertaa viikossa. Esim. joogasta on saatu hyviä kokemuksia. Ikäihmisten masennus on yleistä ja sen hoito on riittämätöntä, joka aiheuttaa huomattavia kuluja ja on täten myös kansanterveydellinen haaste. Miten saadaan fyysinen aktiivisuus osaksi ikäihmisten (masennuksen) hoitoa? Masennus nähdään itsessään lisäävän myös riskiä sairastua vakaviin sydän- ja verisuonitauteihin. Fyysinen aktiivisuus on erittäin tärkeää nähdä osana kokonaisvaltaista kuntoutusta ja masennuksen hoitoa. Vancampfort esitteli useita tutkimuksia liikunnan vaikutuksista masentuneilla ikäihmisillä (Cochrane, Erickson et al, Brenes, Williams, Lavretsky, 2011 )

6 6 Tulokset näissä tutkimuksissa osoittivat, että fyysisellä aktiivisuudella on lyhytaikaisia myönteisiä vaikutuksia ikäihmisten masennuksen tai masennuksen oireiden vähenemiseen. Keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutukset eivät ole yhtä selviä. Johtopäätöksenä Vancampfort esittää, että nykyisen tieteellisen näytön perusteella ikääntyneillä, joilla esiintyy kliinisesti merkityksellisiä masennusoireita, strukturoitu fyysinen aktiivisuus ja psykomotorinen terapia vähentää ja lieventää masennusta. Probst, M. Knapen, J. Poot, G. Vancampfort, D Psychomotor therapy and Psychiatry: What s in a name? The Open Complementary Medicine Journal 2010, 2, Thesi Zak. (Saksa) Experience in specialized attending of handicapped people and elders with dementia and Alzheimer s disease. Motogeragogiikka on kokonaisvaltainen keho-, materiaali- ja sosiaalisiin kokemuksiin pohjautuva lähestymistapa, jolla on mahdollisuus tukea ikäihmisen henkilökohtaista kehitystä ja fyysistä aktiivisuutta. Ikääntynyttä ja dementoitunutta ihmistä voidaan aktivoida ja koskettaa syvästikin hyödyntämällä menneiden aikojen muistoja. Motorgeragogiikassa käytetään arkipäivän materiaaleja ja arkitoimintoja potilaiden tukemiseen. Pelit ja leikit sekä itsensä ilmaiseminen ovat toiminnan ja hoidon perustana. Erilaisilla leikin, liikkeen ja mielikuvien kokemuksilla tuetaan yksilöä kokonaisvaltaisesti; fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti - samaan aikaan. Ihmiset oppivat, että moni asia on vielä mahdollista, vaikka he eivät ole siihen uskoneet enää pitkään aikaan. Luovan liikkeen kautta he kokevat vanhan, sairaan ja raihnaisen kehonsa positiivisesti. Positiiviset liike- ja kehokokemukset kehittävät itseluottamusta, osaamista ja yksilön vapaudentunnetta. Zak on todennäköisesti tulossa Suomeen luennoimaan syksyllä 2014 Suomen Psykomotoriikkayhdistyksen 20-vuotisjuhlaseminaariin. Cor Niks ja Tina Bellemans (Hollanti) Profound intellectual and multiple disabilities: to move and be moved Syvästi kehitysvammaisten ja monivammaisten kanssa liikkumisen vaikutuksista ei ole tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Useat heistä istuvat pyörätuolissa tai eivät pysty liikkumaan itsenäisesti. Heidänkin on tärkeää liikkua; liikunta parantaa valppautta ja on hyväksi terveydelle. Tämä voidaan saavuttaa yhteenkuuluvuuden tunteella seuraamalla sivusta, osallistumalla osittain passiivisesti tai osallistumalla aktiivisesti sovellettuun liikuntaan. Vesiterapiaa käytetään laajalti syvästi kehitysvammaisten ja monivammaisten kanssa. Muut liikuntamuodot, esim. salissa tapahtuva liikunta, ovat vähemmän käytössä. Niksin ja Bellemansin kirja monivammaisten ja kehitysvammaisten psykomotorisesta terapiasta ja sen vaikuttavuudesta julkaistaan kesällä 2013.

7 7 Avoimet esitykset Avoimet esitykset oli ryhmitelty kongressin teemojen mukaan. Esityksemme, yhdessä fysioterapeutti Tuukka Äännevaaran kanssa, käsitteli moniammatillisuutta suomalaisessa psykomotoriikassa, Interprofessional collaboration in the Finnish Psychomotricity. Esitys sai hyvän vastaanoton ja avasi suomalaista psykomotoriikkaa mm. koulutusmahdollisuuksien, työelämän ja yhteistyöverkostojen tasolla. Suomessa ei ole omia psykomotoriikkereita tai psykomotoriikan terapeutteja ja kuulijat olivatkin kiinnostuneita siitä, miten psykomotoriikka näkyy ja millä tavalla sitä käytetään Suomessa. Esim. Itävallasta, Styerin Yliopistosta, halutaan esityksemme johdosta tulla Suomeen tutustumaan tarkemmin Metropolian Ammattikorkeakoulun fysioterapian koulutusohjelman opetukseen, jossa psykomotoriikka kulkee lähestymistapana Terveysliikunnan ja liikuntaneuvonnan sekä Soveltavan liikunnan opintokokonaisuuksissa ja jossa järjestetään Psykomotoriikan erikoistumisopintoja integroidusti eri ammattialoille. Heitä kiinnostaa myös nähdä miten erikoistumisopinnot jo käyneet ja työelämässä toimivat fysioterapeutit hyödyntävät psykomotoriikan lähestymistapaa työssään eri ikäisten asiakkaiden kanssa. Suomesta oli lisäksi Marko Kuukasjärven esitys Me in my body experience for adult group therapy with bodily symptoms. Pohdintaa Kongressi oli todella antoisa ja aiheet mielenkiintoisia eikä antia haitannut edes järjestelyjen ajoittainen ontuminen tai informaation vaikea saatavuus saati sangen mielenkiintoinen workshopien tulkkaus. Saimme tuoretta näyttöön perustuvaa tutkimustietoa psykomotoriikan ja liikunnallisen aktiivisuuden vaikutuksista eri kohderyhmissä sekä lisää ideoita ja vinkkejä psykomotoriikan käyttömahdollisuuksista.

8 8 Saimme ennen kaikkea vahvistusta ajatukselle, että Suomessakin tarvitaan vaihtoehtoisia lähestymistapoja niin kasvatus-, opetus- kuin kuntoutus- ja terapiaaloilla sekä psykomotorisen lähestymistavan näkyväksi tekemisestä ja koulutuksen edelleen järjestämisestä eri ammattiryhmille. Lisäksi tarvitaan ehdottomasti suomalaista näyttöön perustuvaa tutkimusta psykomotoriikan vaikutuksista sen olemassaolon vahvistamiseksi. Oli myös tärkeää vaihtaa jälleen ajatuksia eurooppalaisten kollegojen kanssa sekä vahvistaa vanhoja ja luoda uusia yhteistyökuvioita. Kultturieroista ja psykomotoriikan erilaisista historioista huolimatta meitä yhdistää yllättävänkin monet tekijät ja on tärkeää, että me eri maiden edustajat pidämme yllä ja luomme uutta yhteistyötä psykomotoriikan olemassa olon säilymiseksi ja näkyvyyden lisäämiseksi. Ehkä me vielä joskus saamme luotua jonkinlaisen yhtenäisen ja yhteisen eurooppalaisen ja englanninkielisen psykomotoriikkatutkinnon? Anita Ahlstrand Liikuntatieteellisten aineiden lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu puh

YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA

YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA PSYKOMOTORINEN LÄHESTYMISTAPA Juuret Keski-Euroopassa Suomeen vaikutteita eniten

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta Tiina Talaslahti Psykiatrian el, vs. apulaisylilääkäri Hyks Vanhuspsykiatria SPGY 20 vuotta 8.10.2010 Iäkkäät skitsofreniapotilaat Yli 65-vuotiaita

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA?

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? Soveli Messut 2011 Jarno Purtsi esittäjänä Marko Kantomaan tutkimus Liiku, opi,

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Korkeakoulujen kv-kevätpäivät toukokuu 2014 Tampere Sari Höylä Lehtori, kansainväliset

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Mielenterveystutkimuksen rahoitus Euroopassa on suhteessa paljon pienempää kuin kyseisten

Mielenterveystutkimuksen rahoitus Euroopassa on suhteessa paljon pienempää kuin kyseisten Miksi mielenterveystutkimusta? Mielenterveyden häiriöt muodostavat suuren taakan niistä kärsiville henkilöille, heidän perheilleen ja yhteiskunnalle. Joka toinen suomalainen kokee elämänsä aikana mielenterveyden

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu LIIKUNTA Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin tukemalla sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon että fyysistä,

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma Kokonaisuus 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma ü Esiselvitys 10/2009-3/2010 (OKM) ü Liikkumisesta kansalaistaito hanke 2010-2011 (ESR) ü Liikkumisesta kansalaistaito II hanke 2012-6/2014

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013. Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo

Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013. Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo Kehollisuutta maahanmuuttajatyöhön hankkeen toiminta vuonna 2013 Sirpa Ahola ja Anna-Riitta Mäkitalo Suunnitteluvaihe: Osallistujiksi kutsuttiin työntekijöitä pääkaupunkiseudun maahanmuuttajayksiköistä

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS - FYSIOTERAPEUTIN KÄYTÄNNÖN NÄKEMYS Fysioterapeutti, TtM Minna Törnävä, TAYS ft, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS),TtM, TtT-opisk SIDONNAISUUDET KAHDEN

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa?

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Fysioterapialla voidaan lievittää potilaan vieroitusoireita ( lihas- ja nivelkivut, jännitys, paleleminen, kuumotus, unettomuus ). Potilaan käsitys omasta

Lisätiedot

LUOVIEN TYÖMENETELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

LUOVIEN TYÖMENETELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) LUOVIEN TYÖMENETELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Luovuuden asialla jo 4. kertaa 15.1.2015 joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN ENNALTAEHKÄISEVÄ LIIKUNTA. Lapsen liikkuvat jokapäiväisessä elämässä entistä vähemmän. Ilman liikuntaa perustaitojen, kuten kiipeily, hyppääminen, tasapainoilu

Lisätiedot

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013

Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille. N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 Lääketieteellinen liikunta CPvammaisille henkilöille N.A. Prostokishena fysioterapeutti-lääkäri Karjalan tasavallan Lääketieteellinen ennaltaehkäisykeskus 2013 VAMMAINEN - Vammainen on henkilö, jolla on

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KASVUN TUKEMINEN PSYKOMOTORIIKAN KEINOIN. Anita Ahlstrand ja Mari Jaakkola, Veromäen koulu

OPPIMISEN JA KASVUN TUKEMINEN PSYKOMOTORIIKAN KEINOIN. Anita Ahlstrand ja Mari Jaakkola, Veromäen koulu OPPIMISEN JA KASVUN TUKEMINEN PSYKOMOTORIIKAN KEINOIN Kasvatetaan elämää varten Joka ei ole vielä minä ei voi olla me. Sitä ei voi kiintyä toiseen, kun ei ole vielä kiintynyt itseensä. Se ei voi käyttää

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources

DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources Leonardo da Vinci 2009 2011 Kansainvälisyyttä Etelä-Pohjanmaan matkailuun seminaari, Lapua

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.

Lisätiedot

CP-LAPSEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI

CP-LAPSEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI SLNY Kuopio 10. -11.9.2015. Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus CP-LAPSEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI Yliopettaja, TtT, OAMK ESITYKSEN SISÄLTÖ Konteksti: CP-vammaisten lasten ja nuorten kuntoutuksen ja seurannan

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa

Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa 5.6.2013 Minna Martin, psykologi YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Miksi ryhmiä? Resurssit: ryhmätoiminta on kustannustehokasta. Voi tuottaa yksilöhoidon tarvetta

Lisätiedot