ITSETUHOISEN JA MASENTUNEEN LAPSEN KOHTAAMISEN HAASTEET LASTENSUOJELULAITOKSESSA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITSETUHOISEN JA MASENTUNEEN LAPSEN KOHTAAMISEN HAASTEET LASTENSUOJELULAITOKSESSA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA"

Transkriptio

1 ITSETUHOISEN JA MASENTUNEEN LAPSEN KOHTAAMISEN HAASTEET LASTENSUOJELULAITOKSESSA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Kati Arffman Sanna Tihinen Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + Diakonian virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Kati Arffman & Sanna Tihinen. Itsetuhoisen ja masentuneen lapsen kohtaamisen haasteet lastensuojelulaitoksessa pääkaupunkiseudulla, kevät 2007, 67 s. 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Opinnäytetyön aiheena on itsetuhoisen ja masentuneen lapsen kohtaamisen haasteet lastensuojelulaitoksessa pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lastensuojelulaitoksen työntekijöiden näkökulmasta, mitä keinoja työntekijöillä on tunnistaa masentunut tai itsetuhoisesti käyttäytyvä 8-vuotias tai sitä nuorempi lapsi. Pyrkimyksenä oli lisäksi selvittää, miten itsetuhoinen lapsi kohdataan lastensuojelulaitoksessa ja toimivatko ammatilliset verkostot. Tutkimus on kvalitatiivinen. Aineiston keruu tapahtui teemahaastatteluna. Haastattelut toteutettiin alkuvuodesta Työelämän yhteistyötahona oli eräs Helsingin kaupungin lastensuojelulaitos. Haastatteluun osallistui kolme työntekijää, joista kaksi oli naista ja yksi mies Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytetään kvalitatiivista sisällönanalyysiä. Kuvaamme tutkimustulokset tutkimusongelmittain teema-alue kerrallaan. Tarkastelemme tutkimustuloksia opinnäytetyömme teoriaosuuteen peilaten ja etenemme empiirisestä aineistosta kohti käsitteellisempää näkemystä. Tutkimustulokset osoittavat, että lasten epäsuoran ja suoran itsetuhoisuuden välillä on vaikea vetää selkeää rajaa. Haastateltavat kertoivat että, itsetuhoisuuden tunnistaa lapsen käytöksestä. Ammattilaisen tulee hallita lapsen normaalin kehityksen teoriatieto, jotta voi työssään arvioida lapsen kehityksen poikkeavuuksia, mahdollista masennusta tai itsetuhoista käytöstä ja ennalta ehkäistä mahdollisia ongelmia. Moniongelmaiset perheet sekä häiriöt varhaisessa vuorovaikutuksessa ja kiintymyssuhteessa koettiin suurimmiksi syiksi siihen, että lapsi masentuu tai käyttäytyy itsetuhoisesti. Tutkimuksen mukaan työntekijän persoona, koulutus, työkokemus sekä reflektiivisyys synnyttävät ammattitaidon. Toimivien verkostojen merkitys on suuri. Suurimmaksi haasteeksi koettiin taloudelliset resurssit ja lapsen hoidon jatkumo. Yhteistyötä seurakunnan tai kirkon auttavien tahojen kanssa ei tehdä. Ammattitaitoinen työntekijä kunnioittaa asiakkaiden vakaumusta. Johtopäätöksenä tutkimuksesta on, että ennakko tiedot ja taidot voivat lisää auttavien tahojen ymmärrystä kohdata masentunut tai itsetuhoinen lapsi. Syiden tunnistaminen ja löytäminen antaa työntekijöille mahdollisuuden etsiä keinoja sekä toimintatapoja, jolla voidaan itsetuhoisesti käyttäytyvää ja masentunutta lasta parhaiten auttaa. Tuore tutkimustieto aiheesta voi parhaimmillaan vaikuttaa siihen, että lasten hoito- ja auttamistyöhön ollaan tulevaisuudessa valmiita panostamaan entistäkin enemmän. Asiasanat: lapset, masennus, itsetuho, lastensuojelu, kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Kati Arffman & Sanna Tihinen. Self-destructive and depressed children: challenging encounters in a child protection institution in Helsinki metropolitan area. Helsinki, spring 2007, 67 p. 5 appendices. Diaconia University of Applied Sciences. Diak South, Helsinki Unit, Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Social Work. The purpose of this thesis was to determine the challenges faced by a child protection institute when dealing with self-destructive and depressed children in the Helsinki metropolitan area. The objective of the study was to determine how employees of a child protection institute could identify depressed and self-destructive children aged 8 or younger. A further objective was to determine how a self-destructive child was treated in the institute and whether cooperation with other healthcare organisations and congregations was sufficient. This qualitative study was done in cooperation with a child protection institute in Helsinki. The research data was collected in spring For the purposes of this study, theme interviews were conducted with three employees of the child protection institute, two females and one male. The results of this study indicated that distinguishing between direct and indirect selfdestructive behaviour among young children was challenging. However, according to the interviewees of this study, depression and self destructive behaviour could be recognised by observing the behaviour of a child. Additionally, the interviewees stated that child protection professionals should have knowledge on emotional growth development in children in order to be able to recognise deviant behaviour, depression and selfdestructive tendencies. Moreover, the interviewees stated that the most significant reasons for depression and self destructive behaviour were unstable family situations and dysfunctions in early human interactions. According to this study, the personality, education and work experience of an employee influenced the level of professionalism. Well functioning heath care networks were seen to be important. Lack of financial resources and discontinuation of treatments were seen as the biggest challenges in the system. This study also indicated that there was no co-operation between health care organisations and congregations. The conclusion of this study is that additional information aids heath care organisations when dealing with depressed and self destructive children. Identifying the underlying causes behind the destructive behaviour of a child assists in determining the best treatment methods. Key words: children, depressed, self-destructive, child protection

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LAPSUUDEN PSYYKKISEN KEHITYKSEN YLEISPIIRTEITÄ KEHITYSVAIHETEORIA Vauvaiän kehitystehtävät Varhaislapsuuden kehitystehtävät Leikki-iän kehitystehtävät Kouluikä KIINTYMYSSUHDE LASTEN MASENNUS JA SEN TUNNISTAMINEN Vauvaikäisen masennus Leikki-ikäisen masennus Kouluikäisen masennus Lasten masennuksen hoito Vakavasti psyykkisesti oireileva lapsi pääkaupunkiseudulla ITSETUHOISUUTEEN LIITTYVÄT KESKEISET KÄSITTEET Lasten epäsuora itsetuhokäyttäytyminen Lasten suora itsetuhokäyttäytyminen ja itsemurhat Itsetuhoisen lapsen hoito Kuoleman ajatus yksilönkehityksessä SUOMALAISEN LASTENSUOJELUN KESKEISIÄ PERIAATTEITA Lastensuojelun toimenpiteet Uusi lastensuojelulaki Perhetyö ja verkostot lastensuojelussa KIRKON KÄSITYS ITSEMURHASTA Uskonto ja itsetuhoisuus tutkimusten valossa Itsetuhokäyttäytyminen kirkon haasteena TUTKIMUSONGELMAT JA TUTKIMUKSEN TARKOITUS...41

5 10 OPINNÄYTETYÖN EMPIIRINEN TOTEUTUS Tutkimuksen metodiset lähtökohdat Aineiston keruu Aineiston analyysi OPINNÄYTETYÖN TULOKSET Lapsen itsetuhoinen käyttäytyminen Ammatillisuus Verkostot Avohuollon perhetyö Kirkko ja seurakunta Tulevaisuuden haasteet Motivoivat tekijät Ammattitaidon ylläpitäminen JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTAA Opinnäytetyön luotettavuus Opinnäytetyön eettiset kysymykset Opinnäytetyöprosessin kulku ja arviointi...61 LÄHTEET...65 LIITTEET...68 LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE

6 1 JOHDANTO Lasten itsetuhoisuus on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Suomessa 7 8-vuotiaiden itsemurhat ovat harvinaisia ja niitä tapahtuu enintään 1 2 vuodessa. Itsemurhayrityksiä esiintyy jonkin verran enemmän. Lapsen ilmaisemiin itsetuhoajatuksiin tulee aina suhtautua vakavasti. (Kunnamo 2002, ) Stakesin raportin Alaikäiset psykiatrisessa sairaanhoidossa mukaan psykiatrisessa hoidossa olleiden lasten ja nuorten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. (Sandström 2006, A4). Kuolema ja siihen liittyvät ilmiöt ovat aihe, joista ei ole helppo puhua, ja se voi herättää ahdistusta. Itsetuhosta ja itsemurhista puhuminen ammatillisella tasolla mahdollistaa itsemurhia ehkäisevän työn jatkuvan kehittämisen. Julkinen keskustelu aiheesta on vaikuttanut siihen, että palveluita on kehitetty ja lisätty. Taloudelliset ja ajalliset resurssit asettavat kuitenkin rajansa kaikessa auttamistyössä. Apua on tarjolla ja kynnys avun hakemiseen on madaltunut. Matala kynnys onkin olennainen asia itsetuhoisen lapsen hoitoon saamisen kannalta. Moniammatillisessa palvelujärjestelmässä on tärkeää, että oikeat ihmiset kohtaavat ja asiakas kokee tulleensa autetuksi parhain mahdollisin tavoin. Opinnäytetyömme aiheena on masentuneen ja itsetuhoisesti käyttäytyvän lapsen kohtaamisen haasteet lastensuojelulaitoksessa pääkaupunkiseudulla. Aiheen valintaan ohjasivat molempien työkokemuksen kautta saatu kokemus itsetuhoisesti käyttäytyvien lasten ja nuorten kohtaamisesta ja siihen liittyvistä ongelmista sekä henkilökohtainen kiinnostus lasten hyvinvoinnista erityisesti lastensuojelulaitoksessa. Aihe on arkaluontoinen ja haastava, eikä sitä havaintomme perusteella ole paljon tutkittu. Tulevina kasvattajina sekä sosiaalialan ammattilaisina haluamme tehdä lasten masennukseen ja itsetuhoisuuteen liittyviä asioita näkyviksi. Tutkimuksessamme kartoitamme työntekijöiden ammatillisia vahvuuksia kohdata masentunut ja itsetuhoinen lapsi sekä selvitämme, missä asioissa työntekijät kokevat tarvitsevansa lisäkoulutusta.

7 7 Tutkimuksessamme haastattelemme lastensuojelulaitoksen työntekijöitä, jotka ovat työssään kohdanneet tai voivat kohdata eriasteista lasten masennusta ja itsetuhokäyttäytymistä. Olemme rajanneet aiheen koskemaan 8-vuotiaita ja sitä nuorempia lapsia. Laadullisen tutkimuksen kautta saadaan tietoa työntekijöiden ammatillisista valmiuksista, voimavaroista ja kehittämishaasteista. Tutkimuksessamme selvitämme, miten lastensuojelulaitoksessa asuvien lasten elämään liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja verkostot toimivat. Muuttunut maailma asettaa myös kirkon työntekijät haasteelliseen asemaan. Onko kirkolla tai seurakunnilla mahdollisuuksia ja keinoja toimia tukiverkostona masentuneiden ja itsetuhoisesti oireilevien lasten kohtaamisessa?

8 8 2 LAPSUUDEN PSYYKKISEN KEHITYKSEN YLEISPIIRTEITÄ Ihminen kasvaa ja kehittyy koko elämänsä ajan. Kasvu on jatkuva prosessi. Lapsen fyysinen kasvu sekä psyykkinen kehitys vaatii hyvin pitkän ajan. Varhaislapsuuden kehitystapahtumassa kehityksen eripuolet ovat kietoutuneet toisiinsa. Luonteenomaista kasvulle ja kehitykselle on myös se, että toimintojen muovautuvuus säilyy iän lisääntyessäkin. Kehityksen perustana on lapsen ja häntä hoitavan aikuisen keskinäinen vuorovaikutus, jossa lapsi on heti syntymästään asti aktiivinen aloitteentekijä. Lapsella on syntymästään alkaen kognitiiviset ja emootioihin perustuvat valmiudet vuorovaikutukseen. Lapsuudesta aikuisuuteen siirtyminen tapahtuu asteittain, jos lapsen ympäristö on lasta suojaava sekä huolehtiva. (Friis, Eirola & Mannonen 2004, ) Varhaislapsuudessa lapsen fyysinen kehitys korostuu. Arkielämän perustoimintojen oppiminen on lapsen varhaiskehityksen keskeinen tehtävä. Tämä edellyttää monenlaisien taitojen muodostumista. Motoriset taidot, erityisesti perusliikuntataidot kuten kävely, juokseminen ja hyppääminen sekä koordinaatioon liittyvät taidot kuuluvat varhaislapsuuden kehitystehtäviin. Kasvun ja kehityksen myötä myös psyykkiset toiminnot eriytyvät kehosta. ( Lyytinen, Korkiakangas & Lyytinen 1998, 41.) Lapsen psyykkinen kehitys nähdään nykyisin monivaiheisena prosessina. Monien tekijöiden samanaikaisessa prosessissa vaikuttava geneettiset, biologiset, sosiaaliset ja vuorovaikutukseen liittyvät tekijät. Ne ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja riippuvaisia toisistaan. Tätä kautta minän ja kehonkuva alkavat muotoutua. Kun lapsen muistiin kertyy tietoa ympäristöstä ja tunnekokemuksista, alkaa lapsen toiminnan luonne muuttua. Silloin lapsi alkaa rakentaa kokonaiskuvaa ympäröivästä maailmasta. Lapsi oppii ensimmäisinä vuosina käsitteellistämään todellisuuden. Lapsen kognitio ja temperamentti kehittyvät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Ympäristö ei vaikuta pelkästään yksilöön vaan yksilö muokkaa omalla käyttäytymisellään ympäristöään ja ottaa siitä vastaan vaikutteita oman kognitiivisten taitojensa mahdollistamalla tavalla. Vuorovaikutus, kognitio ja temperamentin kehitys kietoutuu toisiinsa muodostamalla kokonaisuuden mentaalisen varhaiskehityksen tarkasteluun. ( Lyytinen, Korkiakangas & Lyytinen 1998, 41; Sinkkonen & Pihlaja 1999, 15.)

9 9 3 KEHITYSVAIHETEORIA Erik Homburger Erikson ( ) kehitti psykoanalyyttisiin teorioihin perustuvan hyvin tunnetun teorian, joka kuvaa ihmisen kahdeksaa kehitysvaihetta. Teoria kattaa koko ihmisen elämänkaaren kuvaten ihmisen kehitysvaiheita varhaislapsuudesta myöhäiseen vanhuuteen. Erikson katsoi kehityksen etenevän elämään normaalisti kuuluvien psykososiaalisten kriisien kautta. Teoriassa kuvataan identiteetin eli yksilöllisyyden elämänmittaista kehittymistä sekä sosiaalista vuorovaikutusta. (Dunderfelt 1997, 241; Sinkkonen & Pihlaja 1999, 20.) Erikson on tutkinut yksilön ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. Kehityksessään ihminen kohtaa erilaisia yhteiskunnallisia järjestelmiä, jotka vaikuttavat häneen kehityksen eri vaiheissa. Nämä sosiaaliset järjestelmät, esimerkiksi perhe, koulu, työpaikka ovat yhteiskunnan välineitä yksilön kasvattamiseksi yhteiskunnallisen kokonaisuuden osaksi. Samoin kuin ihminen kehittyy sisäisten kokemusten kautta, hän käy läpi tiettyjä sosiaalisen kehityksen vaiheita. Yksilön ja yhteiskunnan vuorovaikutus perustuu yksilön omiin valintoihin ja näitä valintoja ohjaavat yhteiskunnan järjestelmät. Yksilö itse päättää ja tekee valinnan oman sisäisen kehitysvaiheensa edellytysten perusteella. (Dunderfelt 1997, 242.) Eriksonin mukaan lapsen kehitys on prosessi, jossa yhdistyvät psykologiset, biologiset ja sosiaaliset tapahtumat. Hän määrittelee ihmisen kahdeksan kehitysvaihetta vastakohtaparien avulla. Jokaiseen kehitysvaiheeseen kuuluu persoonalliset ja sosiaaliset kriisit. Jokaisessa kehitysvaiheessa yksilö kohtaa erilaisia kehityshaasteita ja tehtäviä. Eriksonin mukaan kehitys ei voi edetä ilman kriisejä, mutta kriisien tarkoituksena on synnyttää yksilössä uusia valmiuksia ja kykyjä. Yksilö siirtyy seuraavaan kehitysvaiheeseen heti, kun hän on valmis ratkaisemaan edellisen kehitysvaiheen psykososiaalisen kriisin. Kriisin ratkaiseminen ja läpikäyminen on kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Kehityskriisien ratkaisemiseen vaikuttaa ympäristön lapsen toiminnalle antamat mahdollisuudet ja sosiaalisen ympäristön suhtautuminen lapsen toimintapyrkimyksiin. Ihmisen koko elämän aikana kehityksen teemana on identiteetin etsiminen eli itsensä ymmärtäminen suhteessa sosiaaliseen yhteisöön. (Dunderfelt 1997, ; Sinkkonen & Pihlaja 1999, 20.)

10 Vauvaiän kehitystehtävät Eriksonin kahdeksan vastakkaisina pareina esittämät kehitystehtävät eivät sulje toisiaan pois. Esimerkiksi vauvaiän luottamus versus epäluottamus (0 1 ½v.) eivät ole vaihtoehtoja vaan tuon iän keskeinen kokemuksellinen ulottuvuus. Lapsi liikkuu näiden kokemusten ja tunteiden välissä tai ääripäissä. Lapsen ensimmäinen osoitus sosiaalisesta luottamuksesta on se, että hänet on helppo ruokkia, hän nukkuu hyvin ja hänen vatsansa toimii. Lapsi kokee olevansa turvassa. Tämä kokemus syntyy äidin huolenpidosta ja siitä, että lapsen perustarpeista huolehditaan. Pikkulapsen ensimmäinen sosiaalinen saavutus on se, että hän suostuu päästämään äidin näkyvistä kokematta liiallista ahdistusta koska äidistä on tullut sisäinen varmuus yhtä hyvin kuin ennustettavissa oleva ulkoinen asia. Tällainen kokemuksen johdonmukaisuus, jatkuvuus suo alkeellisen minä identiteetintunteen. (Dunderfelt 1997, 249; Erikson 1982, 239.) Äidillisen hoivan tehtävänä on lujan perustan luominen varhaisimmassa lapsuudessa. Luottamuksen määrä ei riipu pelkästään ruoan tai rakkaudenosoitusten määrästä vaan myös äitisuhteen laadusta. Äidit luovat luottamuksentunteen lapsiinsa hoidolla, joka yhdistää lapsen yksilöllisiin tarpeisiin kohdistuvan huolenpidon ja lujan tunteen henkilökohtaisesta luotettavuudesta. Tämä muodostaa lapsessa perustan identiteetintunteelle. Varhaisessa vaiheessa syntynyt syvä epäluottamus elämää kohtaan ja perustarpeiden tyydyttämättömyys voivat johtaa itseensä käpertymiseen. (Dunderfelt 1997, ; Erikson 1982, ) 3.2 Varhaislapsuuden kehitystehtävät Varhaislapsuuden kehitystehtävänä on itsenäisyys versus häpeä ja epäilys (1.1/2 4v.) Se on yksilöllisen heräämisen aikaa. Perusta itsenäisyyden tunteesta muodostuu ja sen myötä epäily ja häpeä omasta pahuudesta tai huonoudesta. Lapsen on hyvä saada kokea monenlaista, mutta vanhempien tulee varoa vaatimasta lapselta liikoja. Lapsen liika rajoittaminen ei myöskään ole hyväksi lapsen kehitysprosessille, koska rajoittaessa liikaa lasta lapsi ei kykene kehittymään riittävän itsenäiseksi, ja näin ollen riittämättömyyden sekä häpeän tunne saa vallan. Lapsen toiminta voi muodostua myös pa-

11 11 konomaiseksi jos siihen liittyy rankaisun pelkoa tai itsekontrollia. (Dunderfelt 1997, ; Erikson, 1982, ) 3.3 Leikki-iän kehitystehtävät Leikki-iässä kehitystehtävänä on aloitteellisuus versus syyllisyydentunne (4 7v.)Tämä on aikaa, jolloin ympäristön normeja, sääntöjä ja käyttäytymistapoja sisäistetään. Tässä vaiheessa on tyypillistä aikuisen käytöksen matkiminen ja havainnointi. Lapsen mielikuvitus ja ilo on leikeissä voimakkaasti mukana. Vuorovaikutussuhde ulkomaailman kanssa on mutkikas, ja se herättää lapsessa paljon tunteita. Aloitteellisuuden ja syyllisyyden tunteiden ristiriita syntyy lapsen sisältä tulevien voimien ja ympäristön välisestä jännitteestä. Lapsi pystyy leikkimielisesti kuvittelemaan ja tahtonsa avulla toteuttamaan päämääriä ja suunnitelmia, ilman syyllisyyden tai rankaisun pelkoa. Lapsen syyllisyys kasvaa, jos reaktiot hänen käyttäytymiseensä ovat ennustamattomia. Lapsi kohdistaa määrittelemättömän uhan pelossa rangaistuksen itseensä tai tuntee syyllisyyttä. (Dunderfelt 1997, 248.) 3.4 Kouluikä Kouluiässä lapsella on käytössään paljon energiaa ja luovuutta. Eriksonin mukaan kehitystehtävänä on ahkeruus versus alemmuudentunne. Tässä kehitysvaiheessa tärkeimpiä tekijöitä ovat koulu, harrastukset ja toveripiiri. Lapsi oppii saamaan tunnustusta tuottavalla toiminnalla. Hän on oppinut hallitsemaan liikkumisen ja elinmoodit. Hän on valmis omistautumaan tiettyjen taitojen ja tehtävien oppimiseen. Hän kehittää uutteruuden. Tässä kehitysvaiheessa vaarana on riittämättömyyden ja alemmuuden tunne. Merkitsevää on, saako lapsi riittävästi rakentavaa palautetta toiminnastaan ja rakentuuko lapselle kokemus omasta erinomaisuudesta ja pystyvyydestä. Monen lapsen kehitys katkeaa, kun kotielämä ei ehkä ole valmistanut häntä kouluelämään tai kun kouluelämä ei onnistu tukemaan aikaisempien vaiheiden antamia lupauksia. (Dunderfelt 1997, 247; Erikson, 1982, )

12 12 4 KIINTYMYSSUHDE Kiintymyssuhde pyrkii nimensä mukaisesti kuvaamaan lapsen ja häntä hoitavan aikuisen välisen suhteen laatua. Tämän suhteen laadun selvittäminen on lähtenyt liikkeelle John Bowlbyn ja Mary Ainsworthin kiintymysteorioista. Kiintymyssuhdetutkimusten taustalla on ajatus siitä, että lapsen ihanteellinen sosio-emotionaalinen kehitys on riippuvainen ympäristöstä, joka vastaa hänen emotionaalisiin sekä sosiaalisiin tarpeisiinsa. Bowlbyn omin sanoin: kiintymyssuhdeteoria on yritys käsitteellistää ihmisen taipumusta muodostaa voimakkaita tunnesiteitä toisiin ihmisiin ja selittää niitä ahdistuksena, vihamielisyytenä, depressiona ja tunteiden eristämisenä ilmeneviä stressin muotoja, jotka aiheutuvat tahattomista erokokemuksista ja menetyksistä. (Niemelä, Siltala & Tamminen 2003, 93; Lyytinen ym. 1998, 61.) Bowlby olettaa, että jos lapsen kokema ahdistus on pitkäaikaista, lapsi voi kehittää hallintayrityksiä, jotka lisäävät muutokselle vähemmän alttiin kiintymyssuhteen kehittymistä. Kiintymyssuhdeteoria käsittelee ilmiöitä, joita kutsutaan myös objektisuhteeksi, symbioosiksi tai yksilöitymiseksi. Lapsen suhde tuttuun häntä hoitavaan aikuiseen järjestäytyy systeemiksi, joka elävöityy aina, kun turvallisuuden tunne laskee tietyn kynnysarvon alapuolelle. (Niemelä Ym. 2003, 93; Sinkkonen & Kalland 2001, 18.) Lapsen hengissä säilymisen ehtona on häntä hoivaava aikuinen. Lapsella on synnynnäinen tarve kiinnittyä hoivaajaansa. Kiintymyssuhteen synty varmistaa ihmislapsen eloonjäämisen, näin ollen alttius muodostaa kiintymyssuhde olisi ohjelmoitu ihmisen neurobiologiaan. Lapsen kiintymyssuhteen muodostuminen onkin määritelty vain kokemuksia odottavaksi tapahtumaketjuksi. Kokemuksia odottava kehitys oletetaan joustavaksi eli se voi toteutua hyvinkin erilaisissa ympäristöissä ja olosuhteissa. Kiintymyssuhteen muodostuminen edellyttäisi näin ollen vain vähimmäismäärän virikkeitä. Lapsi pystyy kehittämään joustavasti jonkinlaisen kiintymyssuhteen, jos saatavilla on vain vähimmäismäärä tukea ja virikkeitä. Oman turvallisuudentarpeensa vuoksi lapsi kiinnittyy lähimpään saatavilla olevaan aikuiseen. Lapsi kiinnittyy aina johonkin, ja se voi olla myös laiminlyövä tai etäinen häntä hoivaava aikuinen ellei parempaa ole tarjolla. Lapsen tapa kiinnittyä häntä hoivaavaan henkilöön riippuu hänen mahdollisuudestaan käyttää äitiä turvallisena perustana, silloin kun hän tutkii ympäristöään. Lapsen kokema äi-

13 13 din saatavilla olo silloin kun lapsi häntä eniten tarvitsee, vaikuttaa siihen millaiseksi kiintymyssuhde muodostuu. (Niemelä ym. 2003, 93; Sinkkonen & Kalland 2001, ) Bowly kuvaa syntyvää kiintymyssuhdetta sisäisenä säätelyjärjestelmänä. Järjestelmän avulla lapsi ylläpitää riittävää kokemusta toisen tarvittavasta läheisyydestä uhan edessä. Pieni lapsi vertailee informaatiota esimerkiksi äidin sijainnista suhteessa tavoitteeseen. Tavoite määrittyy aluksi etäisyytenä äidistä, myöhemmin koettuna turvallisuuden tunteena. Tämän vertailun tuloksena lapsi joko jatkaa ympäristönsä tutkimista tai keskittyy hoivasuhteensa varmistamiseen. Lapsen mahdollisuus käyttää äitiään tai hoitajaansa turvallisena perustana on edellytys sille, että hän voi vapaammin tutkia ympäristöään. Lapsen kokema turvallisuus ja läheisyys mahdollistavat sen, että lapsi voi kehittää hoitajasta poispäin vieviä ja psyykkisesti eriytyviä toimiaan. (Sinkkonen & Kalland 2001, ) Kiintymyssuhteen merkitys lapsen turvallisuudentunteen ylläpitäjänä ja ympäristön tutkimisen helpottajana on keskeinen lapsen osaamisen kehittymiselle. Äidin tai primaarihoitajan avulla lapsi pyrkii ylläpitämään jatkuvuuden, hyvänolon ja mielekkyyden kokemusta itsestään suhteessa muihin. Joillekin vaaran ja uhan alla eläville lapsille ulkoinen todellinen vaara voi leimata koko elämäntilannetta tavalla joka rajaa vähitellen lapsen halua tutkia ympäristöään. Bowlbyn mukaan tavat, joilla lapsi on kiinnittynyt hoitajaansa, määrittelevät menettelyn, jolla lapsi eri konteksteissa löytää ihanteellisen tasapainon turvallisuuden tunteen säätelyn ja ympäristön tutkimisen välille. (Sinkkonen & Kalland 2001, ) Ainsworth havaitsi tutkiessaan kuukauden ikäisten lasten kiintymyssuhdetta että on olemassa turvallisesti sekä turvattomasti kiinnittyneitä lapsia. Jälkimmäisenä mainitussa ryhmässä lapsia on kahta tyyppiä: välttelevät lapset ja vastustelevat lapset. Turvallisesti kiinnittyneet lapset ovat oppineet luottamaan äitinsä saatavilla oloon. Ensimmäisen elinvuoden aikana lapsi on oppinut pitämään äitiään turvanaan tutkiessaan maailmaa. Turvallisesti kiinnittyneet lapset myös viestivät tunnetiloistaan selvästi ja olettavat, että äiti reagoi sopivasti heidän kulloiseenkin hoivan tarpeeseen. Ainsworth havaitsi myös tutkimuksessaan äidin ja lapsen välisestä vuorovaikutuksesta sen seikan, että tur-

14 14 vallisesti kiinnittyneiden lasten äidit reagoivat sensitiivisimmin, nopeasti ja johdonmukaisesti lapsen viesteihin. (Niemelä ym. 2003, 95; Sinkkonen & Kalland 2001, ) Turvattomasti kiinnittyneet ja välttelevät lapset ovat oppineet olemaan käyttämättä äitiä turvapesänään. Nämä lapset koettavat välttää tarvitsevuutensa osoittamista erityisesti kielteisten tunteidensa ilmaisua. Turvattomasti kiinnittyneiden lasten äidit olivat epäjohdonmukaisia ja epäsensitiivisiä lapsen viesteihin nähden. Turvattomasti kiinnittyneet, vastustelevat lapset, ovat Ainsworthin mukaan epäjohdonmukaisesti lapsensa kanssa toimivien äitien lapsia, jotka eivät vielä vuoden iässä ole kyenneet organisoimaan menettelyä hallitakseen äitinsä mutkikkaita ja vaikeasti ennakoitavia vuorovaikutustapoja. (Sinkkonen & Kalland 2001, ) Kiintymyssuhteen laadun ja myöhemmän selviytymisen välillä on joitakin yhteyksiä. Varhainen kiintymyssuhde ei yksinään johda myöhemmin ilmeneviin käyttäytymisen ja toiminnan eroihin, vaan se on eräänlaisen kehityspolun alku ja ainoastaan viitoittaa suuntaa tuleville tapahtumille. Turvallinen kiintymyssuhde näyttää olevan yhteydessä hyvään turhautumisen ja stressin sietokykyyn. Luottavainen lapsi pystyy vastavuoroisuuteen ja hallitsee impulssejaan verraten hyvin. Tällaiset ominaisuudet ovat sosiaalisten suhteiden kannalta hyväksi mutta turvallinen kiintymyssuhde ei pysty suojaamaan psyykkisiltä häiriöiltä. Psyykkiset häiriöt syntyvät monien tekijöiden summana ja turvaton kiintymys voi olla yksi sellainen. Voidaan kuitenkin todeta, että laajasti ymmärrettynä kiintymyssuhdeteoria tarjoaa hienoja mahdollisuuksia lasten psykiatristen häiriöiden ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen hoitoon. Kiintymyssuhde muuttuu lapsen kehittyessä. (Niemelä ym. 2003, ) Lapsen hyvän kehityksen edellytyksiä eli suojaavia tekijöitä on tutkittu vähemmän kuin riskitekijöitä, jotka altistavat lapsen ongelmille. Suojaavista tekijöistä on merkittävin hyvä varhainen vuorovaikutus, joka luo turvallisen kiintymyssuhteen vanhempaan. Lapselle kehittyy hyvä itsetunto, usko omaan selviytymiskykyyn, realistinen kuva omasta itsestä sekä kyky ottaa huomioon myös muiden tarpeet ja oikeudet. Riskitekijöinä nähdään esimerkiksi menetykset kuten muutto, avioero tai kuolema, sairaudet, kielen kehityksen häiriöt ja oppimisvaikeudet, henkinen tai fyysinen kaltoinkohtelu. Vakavina riskeinä pidetään muun muassa päihde- ja mielenterveysongelmia, köyhyyttä, syrjäytyneisyyttä ja väkivaltaisuutta. Riskitekijät ovat kuitenkin tilastollisia määreitä ja on tärkeää,

15 15 ettei ketään leimata vaan kuullaan yksilöinä. (Turunen 2003, 35 38; Sinkkonen & Pihlaja 1999, 194.) 5 LASTEN MASENNUS JA SEN TUNNISTAMINEN Masennus on sinänsä normaali psykologinen perusilmiö, jolla elimistö suojaa itseään ylivoimaisessa stressitilanteessa. Masennuksella ei ole vain yhtä syytä. Masennuksen esiintymiseen vaikuttavat niin perinnölliset, biologiset, psykologiset, kuin sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät. Kaoottinen perhetilanne, vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelmat, työttömyys, syrjäytyminen tai kiireinen elämänrytmi voivat aiheuttaa lapselle sietämättömän tilanteen. Hoidon laiminlyönnin seurauksena lapsi voi masentua. Varhaisen vuorovaikutuksen häiriö johtaa siihen, että lapsen kokemus mielihyvästä on puutteellista. Kokemus itsestä ja hoivasta jää puutteelliseksi. Masennuksen keskeinen oire on kokemus vaille jäämisestä ja menetyksestä. (Turunen 2003, 39 40, 45; Friis ym. 2004, 114.) Esikouluikäisistä ja kouluikäisistä lapsista masennusta esiintyy noin puolesta kolmeen prosenttilla. Masennus on yhtä yleistä sekä tytöillä, että pojilla. Alaikärajaa masennuksen oireilulle ei ole. Tutkimuksin on osoitettu, että lapsi voi olla masentunut jo vauvaikäisenä. (Sinkkonen & Pihlaja 1999, 183.) Lapsuusiän masennuksen oirekuva vaihtelee iän ja kehitystason mukaan. Kliinisen masennuksen keskeiset oireet ovat masentunut mieliala, kyvyttömyys tuntea mielenkiintoa ja mielihyvää sekä kyvyttömyys nauttia elämästä. Voimattomuus, väsyminen ja aktiivisuuden väheneminen ovat myös merkkejä masennuksesta. Lapsilla ärtyneisyys voi myös olla masennuksen oire. Keskittymis- ja huomiokyvyn heikkeneminen, muistamattomuus, itseluottamuksen ja itsetunnon väheneminen ovat esimerkkejä kognitiivisten toimintojen muutoksista. Tavallista on myös voimakas ja aiheeton syyllisyyden ja arvottomuuden tunne sekä toivottomuus tulevaisuuden suhteen. Masennuksesta kertovat myös perustoimintojen häiriöt kuten nukkumiseen ja ruokahaluun liittyvät muutokset. Masennus vaikuttaa pienen lapsen kokonaiskehitykseen monin eri tavoin. Puheen-, pai-

16 16 non sekä älyllinen kehitys voi hidastua tai pysähtyä. (Turunen 2003, 39 40, 45; Friis ym. 2004, 114.) Viime vuosiin asti aikuisten on ollut vaikea suostua näkemään lapsen masennuksen merkitystä hänen elämänsä ja tulevaisuutensa kannalta. Ajatuskin lapsen masentuneisuudesta voi tuntua vieraalta. Osaltansa tämän takia lasten masennus jää usein havaitsematta ja hoitamatta. (Sinkkonen & Pihlaja 1999, 182.) Vielä 1960-luvulla tutkijat kirjoittivat, ettei lapsilla esiinny masennusta. Lapsuus on merkittävä osa ihmisen elämää, ja siksi lapsillakin on oikeus saada apua kärsiessään. Tarvitaan tietoa ja valmiutta kuulla lapsia ja heidän vanhempiaan. Suomessa peruspalvelut mahdollistavat sen, että lapsen hätä tulee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kuulluksi. Tällöin toimenpiteiden ei tarvitse olla vielä kovin raskaita ja monimutkaisia, vaan pienellä inhimillisellä puuttumisella voidaan vaikuttaa isoihin asioihin. (Turunen 2003, ) 5.1 Vauvaikäisen masennus Mikäli vauvan varhainen vuorovaikutus läheisten kanssa ei ole määrällisesti tai laadullisesti riittävää, voi vauva masentua. Tavallisesti voi olla kyse äidin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, johon hän ei ole saanut apua. Masentunut vanhempi ei jaksa houkutella vauvaa vuorovaikutukseen eikä aisti riittävän herkästi vauvan tarpeita ja viestintää. Masentuneen vauvan kiintymyssuhteen muodostumisessa on vakavia ongelmia. Vauvan masennukselle on tyypillistä heikko katsekontakti, syömisvaikeudet, infektioherkkyys sekä hidas painonnousu. Masentunut vauva muuttuu itkuiseksi ja vetäytyy kontakteista. Vauvan sosiaalinen hymy voi olla heikko tai hän ei hymyile ollenkaan. Imeminen tai syöminen voi olla ongelmallista ja unirytmissä on häiriöitä. Vireystaso voi laskea, uteliaisuus ympäristöä kohtaan vähenee ja vauva voi liikkua niukemmin. Tilanne voi johtaa älyllisen ja fyysisen kehityksen hidastumiseen tai pysähtymiseen Pahimmillaan vauvaikäisen masennus on palautumaton, kuolemaan johtava tila. (Turunen 2003, 40 41; Friis ym. 2004, 114.)

17 Leikki-ikäisen masennus 3 5-vuotiailla lapsilla masennus näkyy mielialassa ja hyvin selkeästi leikin sisällössä. Lapsi voi olla alavireinen, iloton ja masentuneen oloinen. Lapsi on tyytymätön ja hänen käytöksensä on aggressiivista, uhmakasta sekä tuhoavaa. Lapsi saattaa myös karkailla. Mielialan vaihtelut ovat suuria. Synkkyys ja ilottomuus ovat leikki-ikäisellä aina hälytysmerkki. Lapsi kertoo usein aikuisille pahasta olostaan. Leikkiä voivat sävyttää tuhon ja kuoleman aiheet, joita lapsi koettaa torjua maagisilla fantasioillaan ja kaikkivoipaisuudella. Tilanteen jatkuessa kehitys taantuu ja lapsen kiinnostus leikkiin ja älyllisiin toimintoihin vähenee. (Turunen 2003, 41.) Ryhmätilanteissa lapsi voi olla hankala. Lapsi on innoton, vailla tarmoa ja voi käyttäytyä aggressiivisesti. Lapsi koetaan usein ärsyttävänä, ja hän joutuu helposti erilleen tovereista. Lapsi tajuaa, että hän ei ole hyväksytty, ja huono kierre vain syvenee. Tämä saattaa ilmetä voimakkaana eroahdistuksena ja vanhempiin takertumisena. Lapsi voi myös oireilla erilaisin fyysisin vaivoin. (Turunen 2003, 42.) Valtaosa psyykkisistä ongelmista kärsivistä lapsista oirehtii somaattisin vaivoin. Toistuvat vatsakivut, päänsäryt ja muut kipuoireet ovat tyypillisiä lasten psykosomaattisia oireita, joilla on todettu olevan yhteyksiä lasten masennukseen, ahdistuneisuuteen ja käyttäytymisen häiriöihin. Lasten univaikeudet ja ruokahalun muutokset saattavat myös viestiä psyykkisistä ongelmista. (Heikkinen 2005, ) Jo leikki-ikäiset voivat olla itsetuhoisia, vaikka heillä ei ole käsitystä siitä, millä he voisivat vahingoittaa itseään. Itsetuhoisuus näyttäytyy karkailuna, tapaturma-alttiutena ja vaelteluna. Vanhemman vakava sairastuminen, poissaolo kotoa tai menetys voi laukaista masennuksen. Lapsen perushoidon laiminlyöminen, perheväkivalta sekä vanhempien päihteiden käyttö ovat tekijöitä jotka voivat johtaa lapsen masennukseen. (Turunen 2003, 42; Friis ym. 2004,115.)

18 Kouluikäisen masennus Koululaisella voi olla monenlaisia masennuksen oireita mutta hän voi myös taitavasti peittää oireitansa, kun ei halua huolestuttaa ympäristöään. Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Merja-Maaria Turusen mukaan (2003) suomalaisissa tutkimuksissa on todettu, että masentuneista 8-vuotiaista lapsista yli puolet oli sellaisia, joiden masennusta vanhemmat ja tai opettaja eivät olleet tunnistaneet. Masentunut koululainen on alakuloinen, ilme on totinen ja iloton. Leikit ovat depressiivisiä, sisältäen moitteita ja kritiikkiä, tyhjäksi tekemistä, menetystä, hylkäämistä ja henkilökohtaista vahingoittumista ja kuolemaa Usein lapsen kaverisuhteissa on vaikeuksia. Toverisuhteita vaikeuttavat heikko itsetunto ja pettymystensieto. Toverisuhteet voivat olla mielenkiinnon puutteen vuoksi myös kokonaan katkenneet. Lapsi pahoittaa mielensä pienestäkin syystä ja mistään ei tule hyvä olo kuin pieneksi hetkeksi. Lapsi kokee myös olevansa huonompi kuin muut. Keskittymisvaikeuksien vuoksi alisuoriutuminen koulussa on tavallista. Joskus lapsi voi ottaa koulussa pellen roolin tai käyttäytyä muita lapsia kohtaan aggressiivisesti. Lapsen olemusta leimaa väsymys, ikävystyminen, kuten nukahtamishäiriöt ja aamuyön heräämiset voivat viestiä masennuksesta. Vaikeassa masennuksessa lapsella on itsetuhopuheita ja -käyttäytymistä. Lapsi yrittää jäädä auton alle tai myrkyttää itseään lääkkeillä. Toistuvat tapaturmat voivat olla vaarallisia ja koululaisilla on esiintynyt myös toteutuneita itsemurhia. (Turunen 2003, 42 43; Friis ym. 2004, ) 5.4 Lasten masennuksen hoito Lasten masennukset ovat haaste lastenpsykiatrialle. Lasten masennuksia on alettu systemaattisesti tutkia vasta 1980-luvulla. Mitä enemmän lasten masennusta on alettu ymmärtämään, sitä suuremmaksi ongelmaksi ne ovat osoittautuneet lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta. Lapsen kehitystaso vaikuttaa monella tapaa hänen käyttäytymiseensä sekä kykyynsä kokea sekä ilmaista tunteitaan. Lapsi on myös sidoksissa ympäristöönsä. Tämä kaikki vaikeuttaa lasten masennuksen määrittelyä ja diagnosointia. (Solantaus 1994.)

19 19 Lastenpsykiatrisessa hoidossa on periaatteessa kolme tasoa: perusterveydenhuolto, kasvatus- ja perheneuvolat ja erikoissairaanhoito. Palveluissa on kuntakohtaisia eroja työntekijöiden määrässä, koulutuksessa sekä taloudellisissa ja ajankäyttöön liittyvissä resursoinneissa. (Heikkinen 2005, ) Asiakkaiden sujuva ohjaaminen palvelusta toiseen ja palveluiden helppo saatavuus ovat pienten lasten auttamisen kannalta oleellista. Yhteistyötä tarvitaan lastenneuvoloiden ja päivähoidon, koulun ja kouluterveydenhuollon, lastensuojelun, kasvatus- ja perheneuvoloiden, puhe-, ravitsemus- ja toimintaterapeuttien, sosiaalityöntekijöiden ja tarpeen mukaan myös muiden työntekijöiden kanssa. Tehostamalla lastenneuvoloiden työtä voidaan tehokkaasti tukea perheitä ja ehkäistä lasten pahoinvointia. Mahdollisuus kotikäynteihin tulisi myös järjestää niitä tarvitseville perheille. (Heikkilä & Roos 2004, 21.) Valtaosa masennusoireista on lyhytaikaisia, ja ne kuuluvat elämän pettymyksiin ja menetyksiin. Ne menevät ohi itsestään viikkojen kuluessa mutta niihin on myös lapsilla oikeus saada apua. Pitkittyessään lapsuusiän masennus voi jatkua nuoruuteen ja aikuisuuteen ja lisätä itsemurhavaaraa. Lapsen vakava masennus kestää useita kuukausia ja hoitamattomana keskimäärin 7 11 kuukautta. Tilanne voi myös uusiutua helposti. Masennus paranee mutta sen aiheuttamat sosiaaliset ongelmat perheessä ja muissa sosiaalisissa suhteissa eivät välttämättä korjaannu. Lapsi voi jäädä pysyvästi vaille hyvää vuorovaikutussuhdetta. (Turunen 2003, 44.) Huoli lasten ja nuorten pahoinvoinnista kantautuu monia eri kanavia myöten. Varsinaisten mielisairauksien esiintyminen lapsuudessa on harvinaista. Tutkimuksiin tai hoitoon pääsee vain murto-osa sitä tarvitsevista lapsista. Laki velvoittaa tutkimuksiin pääsemistä kolmen viikon ja hoitoon pääsemistä kolmen kuukauden kuluessa. Keskeisiä auttamismenetelmiä ovat psykoterapia, rentoutumisharjoitukset ja pienten lasten kohdalla leikkiterapia. Lääkehoito tapahtuu aina erikoislääkärin toimesta. Masentuneen lapsen hoitoon voidaan yhdistää erilaisia kognitiivisen ja käyttäytymisterapian muotoja sekä kuvataidemusiikki-, toiminta- ja ryhmäterapian muotoja. Keskivaikeassa ja vaikeassa masennustilassa on syytä harkita lääkityksen aloittamista. Mikäli lapsi on itsetuhoinen, tarvitaan sairaalahoitoa. (Turunen 2003, 34, 44 45; Sinkkonen & Pihlaja 1999, 184.) Hoitojärjestelmän puutteiden korjaaminen edellyttää tutkimus- ja hoitopalveluiden resurssien lisäämistä. Tärkeää on ennaltaehkäisevä työ ja ongelmien varhainen tunnista-

20 20 minen perusterveydenhuollossa, neuvolassa, päivähoidossa, kouluterveydenhuollossa ja koulussa. Vanhemmuuden tukeminen ja toisten toimijoiden työtä kunnioittava yhteistyö on etenkin ongelmatilanteissa välttämätöntä. Arvostelu ja kiistelyt siitä, kuka on suurin syyllinen lasten ongelmiin, ei tuo ratkaisua, vaan jokainen kantaa vastuunsa suhteessa lapseen. Lasten ongelmat on pyrittävä tunnistamaan mahdollisimman ajoissa ja näkemään kokonaistilanne perheen kannalta. (Turunen 2003, ) Masentuneen lapsen hoidossa on erityisen tärkeää huolehtia siitä, etteivät lapsen suhteet omaan verkostoon katkea. Perheterapia ja lapsen koko sosiaalisen tilanteen huomioiminen ovat tärkeitä hoidon osia. Olennaista on olla kestävä, sitkeä ja tukea lasta tarvittaessa pitkään. (Turunen 2003, 45.) Stakesin raportin Alaikäiset psykiatrisessa sairaanhoidossa mukaan psykiatrisessa hoidossa olleiden lasten ja nuorten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Pienillä vauvoilla voi olla vieroitusoireita ja jo muutaman vuoden ikäiset tarvitsevat psykiatrista hoitoa. Raportin tilastot eivät kerro syitä suuriin alueellisiin eroihin ja potilaiden lukumäärän kasvuun. Raportin tekijöiden mukaan tarvittaisiin kipeästi tutkimustietoa alaikäisten mielenterveysongelmien määrän ja vaikeuden kehityksestä. (Sandström 2006, A4.) Stakesin kehittämispäällikkö Tytti Solantaus pitää myös mahdollisena että, sairaalahoidon kasvu voi johtua siitä, että hoitoa on paremmin tarjolla. Eniten hän pohtii kuitenkin kysymystä: pystytäänkö peruspalveluissa hoitamaan riittävästi mielenterveyttä ja miten avohoito toimii? Solantauksen mukaan sairaalahoitoa tulee sitä tarvitsevan saada. Erikoissairaanhoitoa on kehitetty mutta jonot hoitoon säilyvät, osittain siksi, ettei perustaso toimi. Solantaus korostaa, että lapsen kehityksen kannalta on tärkeää pitää peruspalvelut kuten päivähoito ja koulu korkealla tasolla. (Sandström 2006, A4.) 5.5 Vakavasti psyykkisesti oireileva lapsi pääkaupunkiseudulla Lasten psyykkinen oireilu ja sen hoito nousi 1990-luvun lopulla esiin julkisessa keskustelussa. Yhteiskunnassa on tapahtunut muutoksia, jotka ovat osaltaan heikentäneet lasten suotuisaa kasvua ja kehitystä. Lapset elävät eriarvoisessa asemassa perheiden talou-

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä vuosina 2005-2013 (-2020) Katso: www.pohjanmaahanke.fi 1 Itsetuhoisen kohtaamiseen jaettua osaamista ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Itsemurhia

Lisätiedot

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1

PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1 PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö 13.5.2009 15.5.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Todellisuus tarua julmempi Mitä tapahtuu työntekijälle? http://www.aftonbladet.se/nyheter/153kvinnordoda

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Yksin ryhmässä - Aikaisemmat tutkimukset

Yksin ryhmässä - Aikaisemmat tutkimukset Yksin ryhmässä - Vetäytyvät lapset ja syrjäytyminen päiväkodissa Aikaisemmat tutkimukset Laine Kaarina ja Junttila Nina: Lasten syrjäytyminen päiväkodin vertaisryhmästä (2002) Ulkomaisia tutkimuksia: mm.

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Miksi tukea parisuhdetta? Parisuhdetyytyväisyydellä suuri merkitys vanhemman hyvinvointiin

Lisätiedot

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Päihdelääketieteen päivät 2010 12.3.2010 Kaarlo Simojoki, yl Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö Kaksoisdiagnoosipotilas runsasta ja monenlaista oireilua

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot