ITSETUHOISEN JA MASENTUNEEN LAPSEN KOHTAAMISEN HAASTEET LASTENSUOJELULAITOKSESSA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITSETUHOISEN JA MASENTUNEEN LAPSEN KOHTAAMISEN HAASTEET LASTENSUOJELULAITOKSESSA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA"

Transkriptio

1 ITSETUHOISEN JA MASENTUNEEN LAPSEN KOHTAAMISEN HAASTEET LASTENSUOJELULAITOKSESSA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Kati Arffman Sanna Tihinen Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + Diakonian virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Kati Arffman & Sanna Tihinen. Itsetuhoisen ja masentuneen lapsen kohtaamisen haasteet lastensuojelulaitoksessa pääkaupunkiseudulla, kevät 2007, 67 s. 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Opinnäytetyön aiheena on itsetuhoisen ja masentuneen lapsen kohtaamisen haasteet lastensuojelulaitoksessa pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lastensuojelulaitoksen työntekijöiden näkökulmasta, mitä keinoja työntekijöillä on tunnistaa masentunut tai itsetuhoisesti käyttäytyvä 8-vuotias tai sitä nuorempi lapsi. Pyrkimyksenä oli lisäksi selvittää, miten itsetuhoinen lapsi kohdataan lastensuojelulaitoksessa ja toimivatko ammatilliset verkostot. Tutkimus on kvalitatiivinen. Aineiston keruu tapahtui teemahaastatteluna. Haastattelut toteutettiin alkuvuodesta Työelämän yhteistyötahona oli eräs Helsingin kaupungin lastensuojelulaitos. Haastatteluun osallistui kolme työntekijää, joista kaksi oli naista ja yksi mies Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytetään kvalitatiivista sisällönanalyysiä. Kuvaamme tutkimustulokset tutkimusongelmittain teema-alue kerrallaan. Tarkastelemme tutkimustuloksia opinnäytetyömme teoriaosuuteen peilaten ja etenemme empiirisestä aineistosta kohti käsitteellisempää näkemystä. Tutkimustulokset osoittavat, että lasten epäsuoran ja suoran itsetuhoisuuden välillä on vaikea vetää selkeää rajaa. Haastateltavat kertoivat että, itsetuhoisuuden tunnistaa lapsen käytöksestä. Ammattilaisen tulee hallita lapsen normaalin kehityksen teoriatieto, jotta voi työssään arvioida lapsen kehityksen poikkeavuuksia, mahdollista masennusta tai itsetuhoista käytöstä ja ennalta ehkäistä mahdollisia ongelmia. Moniongelmaiset perheet sekä häiriöt varhaisessa vuorovaikutuksessa ja kiintymyssuhteessa koettiin suurimmiksi syiksi siihen, että lapsi masentuu tai käyttäytyy itsetuhoisesti. Tutkimuksen mukaan työntekijän persoona, koulutus, työkokemus sekä reflektiivisyys synnyttävät ammattitaidon. Toimivien verkostojen merkitys on suuri. Suurimmaksi haasteeksi koettiin taloudelliset resurssit ja lapsen hoidon jatkumo. Yhteistyötä seurakunnan tai kirkon auttavien tahojen kanssa ei tehdä. Ammattitaitoinen työntekijä kunnioittaa asiakkaiden vakaumusta. Johtopäätöksenä tutkimuksesta on, että ennakko tiedot ja taidot voivat lisää auttavien tahojen ymmärrystä kohdata masentunut tai itsetuhoinen lapsi. Syiden tunnistaminen ja löytäminen antaa työntekijöille mahdollisuuden etsiä keinoja sekä toimintatapoja, jolla voidaan itsetuhoisesti käyttäytyvää ja masentunutta lasta parhaiten auttaa. Tuore tutkimustieto aiheesta voi parhaimmillaan vaikuttaa siihen, että lasten hoito- ja auttamistyöhön ollaan tulevaisuudessa valmiita panostamaan entistäkin enemmän. Asiasanat: lapset, masennus, itsetuho, lastensuojelu, kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Kati Arffman & Sanna Tihinen. Self-destructive and depressed children: challenging encounters in a child protection institution in Helsinki metropolitan area. Helsinki, spring 2007, 67 p. 5 appendices. Diaconia University of Applied Sciences. Diak South, Helsinki Unit, Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Social Work. The purpose of this thesis was to determine the challenges faced by a child protection institute when dealing with self-destructive and depressed children in the Helsinki metropolitan area. The objective of the study was to determine how employees of a child protection institute could identify depressed and self-destructive children aged 8 or younger. A further objective was to determine how a self-destructive child was treated in the institute and whether cooperation with other healthcare organisations and congregations was sufficient. This qualitative study was done in cooperation with a child protection institute in Helsinki. The research data was collected in spring For the purposes of this study, theme interviews were conducted with three employees of the child protection institute, two females and one male. The results of this study indicated that distinguishing between direct and indirect selfdestructive behaviour among young children was challenging. However, according to the interviewees of this study, depression and self destructive behaviour could be recognised by observing the behaviour of a child. Additionally, the interviewees stated that child protection professionals should have knowledge on emotional growth development in children in order to be able to recognise deviant behaviour, depression and selfdestructive tendencies. Moreover, the interviewees stated that the most significant reasons for depression and self destructive behaviour were unstable family situations and dysfunctions in early human interactions. According to this study, the personality, education and work experience of an employee influenced the level of professionalism. Well functioning heath care networks were seen to be important. Lack of financial resources and discontinuation of treatments were seen as the biggest challenges in the system. This study also indicated that there was no co-operation between health care organisations and congregations. The conclusion of this study is that additional information aids heath care organisations when dealing with depressed and self destructive children. Identifying the underlying causes behind the destructive behaviour of a child assists in determining the best treatment methods. Key words: children, depressed, self-destructive, child protection

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LAPSUUDEN PSYYKKISEN KEHITYKSEN YLEISPIIRTEITÄ KEHITYSVAIHETEORIA Vauvaiän kehitystehtävät Varhaislapsuuden kehitystehtävät Leikki-iän kehitystehtävät Kouluikä KIINTYMYSSUHDE LASTEN MASENNUS JA SEN TUNNISTAMINEN Vauvaikäisen masennus Leikki-ikäisen masennus Kouluikäisen masennus Lasten masennuksen hoito Vakavasti psyykkisesti oireileva lapsi pääkaupunkiseudulla ITSETUHOISUUTEEN LIITTYVÄT KESKEISET KÄSITTEET Lasten epäsuora itsetuhokäyttäytyminen Lasten suora itsetuhokäyttäytyminen ja itsemurhat Itsetuhoisen lapsen hoito Kuoleman ajatus yksilönkehityksessä SUOMALAISEN LASTENSUOJELUN KESKEISIÄ PERIAATTEITA Lastensuojelun toimenpiteet Uusi lastensuojelulaki Perhetyö ja verkostot lastensuojelussa KIRKON KÄSITYS ITSEMURHASTA Uskonto ja itsetuhoisuus tutkimusten valossa Itsetuhokäyttäytyminen kirkon haasteena TUTKIMUSONGELMAT JA TUTKIMUKSEN TARKOITUS...41

5 10 OPINNÄYTETYÖN EMPIIRINEN TOTEUTUS Tutkimuksen metodiset lähtökohdat Aineiston keruu Aineiston analyysi OPINNÄYTETYÖN TULOKSET Lapsen itsetuhoinen käyttäytyminen Ammatillisuus Verkostot Avohuollon perhetyö Kirkko ja seurakunta Tulevaisuuden haasteet Motivoivat tekijät Ammattitaidon ylläpitäminen JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTAA Opinnäytetyön luotettavuus Opinnäytetyön eettiset kysymykset Opinnäytetyöprosessin kulku ja arviointi...61 LÄHTEET...65 LIITTEET...68 LIITE LIITE LIITE LIITE LIITE

6 1 JOHDANTO Lasten itsetuhoisuus on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Suomessa 7 8-vuotiaiden itsemurhat ovat harvinaisia ja niitä tapahtuu enintään 1 2 vuodessa. Itsemurhayrityksiä esiintyy jonkin verran enemmän. Lapsen ilmaisemiin itsetuhoajatuksiin tulee aina suhtautua vakavasti. (Kunnamo 2002, ) Stakesin raportin Alaikäiset psykiatrisessa sairaanhoidossa mukaan psykiatrisessa hoidossa olleiden lasten ja nuorten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. (Sandström 2006, A4). Kuolema ja siihen liittyvät ilmiöt ovat aihe, joista ei ole helppo puhua, ja se voi herättää ahdistusta. Itsetuhosta ja itsemurhista puhuminen ammatillisella tasolla mahdollistaa itsemurhia ehkäisevän työn jatkuvan kehittämisen. Julkinen keskustelu aiheesta on vaikuttanut siihen, että palveluita on kehitetty ja lisätty. Taloudelliset ja ajalliset resurssit asettavat kuitenkin rajansa kaikessa auttamistyössä. Apua on tarjolla ja kynnys avun hakemiseen on madaltunut. Matala kynnys onkin olennainen asia itsetuhoisen lapsen hoitoon saamisen kannalta. Moniammatillisessa palvelujärjestelmässä on tärkeää, että oikeat ihmiset kohtaavat ja asiakas kokee tulleensa autetuksi parhain mahdollisin tavoin. Opinnäytetyömme aiheena on masentuneen ja itsetuhoisesti käyttäytyvän lapsen kohtaamisen haasteet lastensuojelulaitoksessa pääkaupunkiseudulla. Aiheen valintaan ohjasivat molempien työkokemuksen kautta saatu kokemus itsetuhoisesti käyttäytyvien lasten ja nuorten kohtaamisesta ja siihen liittyvistä ongelmista sekä henkilökohtainen kiinnostus lasten hyvinvoinnista erityisesti lastensuojelulaitoksessa. Aihe on arkaluontoinen ja haastava, eikä sitä havaintomme perusteella ole paljon tutkittu. Tulevina kasvattajina sekä sosiaalialan ammattilaisina haluamme tehdä lasten masennukseen ja itsetuhoisuuteen liittyviä asioita näkyviksi. Tutkimuksessamme kartoitamme työntekijöiden ammatillisia vahvuuksia kohdata masentunut ja itsetuhoinen lapsi sekä selvitämme, missä asioissa työntekijät kokevat tarvitsevansa lisäkoulutusta.

7 7 Tutkimuksessamme haastattelemme lastensuojelulaitoksen työntekijöitä, jotka ovat työssään kohdanneet tai voivat kohdata eriasteista lasten masennusta ja itsetuhokäyttäytymistä. Olemme rajanneet aiheen koskemaan 8-vuotiaita ja sitä nuorempia lapsia. Laadullisen tutkimuksen kautta saadaan tietoa työntekijöiden ammatillisista valmiuksista, voimavaroista ja kehittämishaasteista. Tutkimuksessamme selvitämme, miten lastensuojelulaitoksessa asuvien lasten elämään liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja verkostot toimivat. Muuttunut maailma asettaa myös kirkon työntekijät haasteelliseen asemaan. Onko kirkolla tai seurakunnilla mahdollisuuksia ja keinoja toimia tukiverkostona masentuneiden ja itsetuhoisesti oireilevien lasten kohtaamisessa?

8 8 2 LAPSUUDEN PSYYKKISEN KEHITYKSEN YLEISPIIRTEITÄ Ihminen kasvaa ja kehittyy koko elämänsä ajan. Kasvu on jatkuva prosessi. Lapsen fyysinen kasvu sekä psyykkinen kehitys vaatii hyvin pitkän ajan. Varhaislapsuuden kehitystapahtumassa kehityksen eripuolet ovat kietoutuneet toisiinsa. Luonteenomaista kasvulle ja kehitykselle on myös se, että toimintojen muovautuvuus säilyy iän lisääntyessäkin. Kehityksen perustana on lapsen ja häntä hoitavan aikuisen keskinäinen vuorovaikutus, jossa lapsi on heti syntymästään asti aktiivinen aloitteentekijä. Lapsella on syntymästään alkaen kognitiiviset ja emootioihin perustuvat valmiudet vuorovaikutukseen. Lapsuudesta aikuisuuteen siirtyminen tapahtuu asteittain, jos lapsen ympäristö on lasta suojaava sekä huolehtiva. (Friis, Eirola & Mannonen 2004, ) Varhaislapsuudessa lapsen fyysinen kehitys korostuu. Arkielämän perustoimintojen oppiminen on lapsen varhaiskehityksen keskeinen tehtävä. Tämä edellyttää monenlaisien taitojen muodostumista. Motoriset taidot, erityisesti perusliikuntataidot kuten kävely, juokseminen ja hyppääminen sekä koordinaatioon liittyvät taidot kuuluvat varhaislapsuuden kehitystehtäviin. Kasvun ja kehityksen myötä myös psyykkiset toiminnot eriytyvät kehosta. ( Lyytinen, Korkiakangas & Lyytinen 1998, 41.) Lapsen psyykkinen kehitys nähdään nykyisin monivaiheisena prosessina. Monien tekijöiden samanaikaisessa prosessissa vaikuttava geneettiset, biologiset, sosiaaliset ja vuorovaikutukseen liittyvät tekijät. Ne ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja riippuvaisia toisistaan. Tätä kautta minän ja kehonkuva alkavat muotoutua. Kun lapsen muistiin kertyy tietoa ympäristöstä ja tunnekokemuksista, alkaa lapsen toiminnan luonne muuttua. Silloin lapsi alkaa rakentaa kokonaiskuvaa ympäröivästä maailmasta. Lapsi oppii ensimmäisinä vuosina käsitteellistämään todellisuuden. Lapsen kognitio ja temperamentti kehittyvät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Ympäristö ei vaikuta pelkästään yksilöön vaan yksilö muokkaa omalla käyttäytymisellään ympäristöään ja ottaa siitä vastaan vaikutteita oman kognitiivisten taitojensa mahdollistamalla tavalla. Vuorovaikutus, kognitio ja temperamentin kehitys kietoutuu toisiinsa muodostamalla kokonaisuuden mentaalisen varhaiskehityksen tarkasteluun. ( Lyytinen, Korkiakangas & Lyytinen 1998, 41; Sinkkonen & Pihlaja 1999, 15.)

9 9 3 KEHITYSVAIHETEORIA Erik Homburger Erikson ( ) kehitti psykoanalyyttisiin teorioihin perustuvan hyvin tunnetun teorian, joka kuvaa ihmisen kahdeksaa kehitysvaihetta. Teoria kattaa koko ihmisen elämänkaaren kuvaten ihmisen kehitysvaiheita varhaislapsuudesta myöhäiseen vanhuuteen. Erikson katsoi kehityksen etenevän elämään normaalisti kuuluvien psykososiaalisten kriisien kautta. Teoriassa kuvataan identiteetin eli yksilöllisyyden elämänmittaista kehittymistä sekä sosiaalista vuorovaikutusta. (Dunderfelt 1997, 241; Sinkkonen & Pihlaja 1999, 20.) Erikson on tutkinut yksilön ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. Kehityksessään ihminen kohtaa erilaisia yhteiskunnallisia järjestelmiä, jotka vaikuttavat häneen kehityksen eri vaiheissa. Nämä sosiaaliset järjestelmät, esimerkiksi perhe, koulu, työpaikka ovat yhteiskunnan välineitä yksilön kasvattamiseksi yhteiskunnallisen kokonaisuuden osaksi. Samoin kuin ihminen kehittyy sisäisten kokemusten kautta, hän käy läpi tiettyjä sosiaalisen kehityksen vaiheita. Yksilön ja yhteiskunnan vuorovaikutus perustuu yksilön omiin valintoihin ja näitä valintoja ohjaavat yhteiskunnan järjestelmät. Yksilö itse päättää ja tekee valinnan oman sisäisen kehitysvaiheensa edellytysten perusteella. (Dunderfelt 1997, 242.) Eriksonin mukaan lapsen kehitys on prosessi, jossa yhdistyvät psykologiset, biologiset ja sosiaaliset tapahtumat. Hän määrittelee ihmisen kahdeksan kehitysvaihetta vastakohtaparien avulla. Jokaiseen kehitysvaiheeseen kuuluu persoonalliset ja sosiaaliset kriisit. Jokaisessa kehitysvaiheessa yksilö kohtaa erilaisia kehityshaasteita ja tehtäviä. Eriksonin mukaan kehitys ei voi edetä ilman kriisejä, mutta kriisien tarkoituksena on synnyttää yksilössä uusia valmiuksia ja kykyjä. Yksilö siirtyy seuraavaan kehitysvaiheeseen heti, kun hän on valmis ratkaisemaan edellisen kehitysvaiheen psykososiaalisen kriisin. Kriisin ratkaiseminen ja läpikäyminen on kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Kehityskriisien ratkaisemiseen vaikuttaa ympäristön lapsen toiminnalle antamat mahdollisuudet ja sosiaalisen ympäristön suhtautuminen lapsen toimintapyrkimyksiin. Ihmisen koko elämän aikana kehityksen teemana on identiteetin etsiminen eli itsensä ymmärtäminen suhteessa sosiaaliseen yhteisöön. (Dunderfelt 1997, ; Sinkkonen & Pihlaja 1999, 20.)

10 Vauvaiän kehitystehtävät Eriksonin kahdeksan vastakkaisina pareina esittämät kehitystehtävät eivät sulje toisiaan pois. Esimerkiksi vauvaiän luottamus versus epäluottamus (0 1 ½v.) eivät ole vaihtoehtoja vaan tuon iän keskeinen kokemuksellinen ulottuvuus. Lapsi liikkuu näiden kokemusten ja tunteiden välissä tai ääripäissä. Lapsen ensimmäinen osoitus sosiaalisesta luottamuksesta on se, että hänet on helppo ruokkia, hän nukkuu hyvin ja hänen vatsansa toimii. Lapsi kokee olevansa turvassa. Tämä kokemus syntyy äidin huolenpidosta ja siitä, että lapsen perustarpeista huolehditaan. Pikkulapsen ensimmäinen sosiaalinen saavutus on se, että hän suostuu päästämään äidin näkyvistä kokematta liiallista ahdistusta koska äidistä on tullut sisäinen varmuus yhtä hyvin kuin ennustettavissa oleva ulkoinen asia. Tällainen kokemuksen johdonmukaisuus, jatkuvuus suo alkeellisen minä identiteetintunteen. (Dunderfelt 1997, 249; Erikson 1982, 239.) Äidillisen hoivan tehtävänä on lujan perustan luominen varhaisimmassa lapsuudessa. Luottamuksen määrä ei riipu pelkästään ruoan tai rakkaudenosoitusten määrästä vaan myös äitisuhteen laadusta. Äidit luovat luottamuksentunteen lapsiinsa hoidolla, joka yhdistää lapsen yksilöllisiin tarpeisiin kohdistuvan huolenpidon ja lujan tunteen henkilökohtaisesta luotettavuudesta. Tämä muodostaa lapsessa perustan identiteetintunteelle. Varhaisessa vaiheessa syntynyt syvä epäluottamus elämää kohtaan ja perustarpeiden tyydyttämättömyys voivat johtaa itseensä käpertymiseen. (Dunderfelt 1997, ; Erikson 1982, ) 3.2 Varhaislapsuuden kehitystehtävät Varhaislapsuuden kehitystehtävänä on itsenäisyys versus häpeä ja epäilys (1.1/2 4v.) Se on yksilöllisen heräämisen aikaa. Perusta itsenäisyyden tunteesta muodostuu ja sen myötä epäily ja häpeä omasta pahuudesta tai huonoudesta. Lapsen on hyvä saada kokea monenlaista, mutta vanhempien tulee varoa vaatimasta lapselta liikoja. Lapsen liika rajoittaminen ei myöskään ole hyväksi lapsen kehitysprosessille, koska rajoittaessa liikaa lasta lapsi ei kykene kehittymään riittävän itsenäiseksi, ja näin ollen riittämättömyyden sekä häpeän tunne saa vallan. Lapsen toiminta voi muodostua myös pa-

11 11 konomaiseksi jos siihen liittyy rankaisun pelkoa tai itsekontrollia. (Dunderfelt 1997, ; Erikson, 1982, ) 3.3 Leikki-iän kehitystehtävät Leikki-iässä kehitystehtävänä on aloitteellisuus versus syyllisyydentunne (4 7v.)Tämä on aikaa, jolloin ympäristön normeja, sääntöjä ja käyttäytymistapoja sisäistetään. Tässä vaiheessa on tyypillistä aikuisen käytöksen matkiminen ja havainnointi. Lapsen mielikuvitus ja ilo on leikeissä voimakkaasti mukana. Vuorovaikutussuhde ulkomaailman kanssa on mutkikas, ja se herättää lapsessa paljon tunteita. Aloitteellisuuden ja syyllisyyden tunteiden ristiriita syntyy lapsen sisältä tulevien voimien ja ympäristön välisestä jännitteestä. Lapsi pystyy leikkimielisesti kuvittelemaan ja tahtonsa avulla toteuttamaan päämääriä ja suunnitelmia, ilman syyllisyyden tai rankaisun pelkoa. Lapsen syyllisyys kasvaa, jos reaktiot hänen käyttäytymiseensä ovat ennustamattomia. Lapsi kohdistaa määrittelemättömän uhan pelossa rangaistuksen itseensä tai tuntee syyllisyyttä. (Dunderfelt 1997, 248.) 3.4 Kouluikä Kouluiässä lapsella on käytössään paljon energiaa ja luovuutta. Eriksonin mukaan kehitystehtävänä on ahkeruus versus alemmuudentunne. Tässä kehitysvaiheessa tärkeimpiä tekijöitä ovat koulu, harrastukset ja toveripiiri. Lapsi oppii saamaan tunnustusta tuottavalla toiminnalla. Hän on oppinut hallitsemaan liikkumisen ja elinmoodit. Hän on valmis omistautumaan tiettyjen taitojen ja tehtävien oppimiseen. Hän kehittää uutteruuden. Tässä kehitysvaiheessa vaarana on riittämättömyyden ja alemmuuden tunne. Merkitsevää on, saako lapsi riittävästi rakentavaa palautetta toiminnastaan ja rakentuuko lapselle kokemus omasta erinomaisuudesta ja pystyvyydestä. Monen lapsen kehitys katkeaa, kun kotielämä ei ehkä ole valmistanut häntä kouluelämään tai kun kouluelämä ei onnistu tukemaan aikaisempien vaiheiden antamia lupauksia. (Dunderfelt 1997, 247; Erikson, 1982, )

12 12 4 KIINTYMYSSUHDE Kiintymyssuhde pyrkii nimensä mukaisesti kuvaamaan lapsen ja häntä hoitavan aikuisen välisen suhteen laatua. Tämän suhteen laadun selvittäminen on lähtenyt liikkeelle John Bowlbyn ja Mary Ainsworthin kiintymysteorioista. Kiintymyssuhdetutkimusten taustalla on ajatus siitä, että lapsen ihanteellinen sosio-emotionaalinen kehitys on riippuvainen ympäristöstä, joka vastaa hänen emotionaalisiin sekä sosiaalisiin tarpeisiinsa. Bowlbyn omin sanoin: kiintymyssuhdeteoria on yritys käsitteellistää ihmisen taipumusta muodostaa voimakkaita tunnesiteitä toisiin ihmisiin ja selittää niitä ahdistuksena, vihamielisyytenä, depressiona ja tunteiden eristämisenä ilmeneviä stressin muotoja, jotka aiheutuvat tahattomista erokokemuksista ja menetyksistä. (Niemelä, Siltala & Tamminen 2003, 93; Lyytinen ym. 1998, 61.) Bowlby olettaa, että jos lapsen kokema ahdistus on pitkäaikaista, lapsi voi kehittää hallintayrityksiä, jotka lisäävät muutokselle vähemmän alttiin kiintymyssuhteen kehittymistä. Kiintymyssuhdeteoria käsittelee ilmiöitä, joita kutsutaan myös objektisuhteeksi, symbioosiksi tai yksilöitymiseksi. Lapsen suhde tuttuun häntä hoitavaan aikuiseen järjestäytyy systeemiksi, joka elävöityy aina, kun turvallisuuden tunne laskee tietyn kynnysarvon alapuolelle. (Niemelä Ym. 2003, 93; Sinkkonen & Kalland 2001, 18.) Lapsen hengissä säilymisen ehtona on häntä hoivaava aikuinen. Lapsella on synnynnäinen tarve kiinnittyä hoivaajaansa. Kiintymyssuhteen synty varmistaa ihmislapsen eloonjäämisen, näin ollen alttius muodostaa kiintymyssuhde olisi ohjelmoitu ihmisen neurobiologiaan. Lapsen kiintymyssuhteen muodostuminen onkin määritelty vain kokemuksia odottavaksi tapahtumaketjuksi. Kokemuksia odottava kehitys oletetaan joustavaksi eli se voi toteutua hyvinkin erilaisissa ympäristöissä ja olosuhteissa. Kiintymyssuhteen muodostuminen edellyttäisi näin ollen vain vähimmäismäärän virikkeitä. Lapsi pystyy kehittämään joustavasti jonkinlaisen kiintymyssuhteen, jos saatavilla on vain vähimmäismäärä tukea ja virikkeitä. Oman turvallisuudentarpeensa vuoksi lapsi kiinnittyy lähimpään saatavilla olevaan aikuiseen. Lapsi kiinnittyy aina johonkin, ja se voi olla myös laiminlyövä tai etäinen häntä hoivaava aikuinen ellei parempaa ole tarjolla. Lapsen tapa kiinnittyä häntä hoivaavaan henkilöön riippuu hänen mahdollisuudestaan käyttää äitiä turvallisena perustana, silloin kun hän tutkii ympäristöään. Lapsen kokema äi-

13 13 din saatavilla olo silloin kun lapsi häntä eniten tarvitsee, vaikuttaa siihen millaiseksi kiintymyssuhde muodostuu. (Niemelä ym. 2003, 93; Sinkkonen & Kalland 2001, ) Bowly kuvaa syntyvää kiintymyssuhdetta sisäisenä säätelyjärjestelmänä. Järjestelmän avulla lapsi ylläpitää riittävää kokemusta toisen tarvittavasta läheisyydestä uhan edessä. Pieni lapsi vertailee informaatiota esimerkiksi äidin sijainnista suhteessa tavoitteeseen. Tavoite määrittyy aluksi etäisyytenä äidistä, myöhemmin koettuna turvallisuuden tunteena. Tämän vertailun tuloksena lapsi joko jatkaa ympäristönsä tutkimista tai keskittyy hoivasuhteensa varmistamiseen. Lapsen mahdollisuus käyttää äitiään tai hoitajaansa turvallisena perustana on edellytys sille, että hän voi vapaammin tutkia ympäristöään. Lapsen kokema turvallisuus ja läheisyys mahdollistavat sen, että lapsi voi kehittää hoitajasta poispäin vieviä ja psyykkisesti eriytyviä toimiaan. (Sinkkonen & Kalland 2001, ) Kiintymyssuhteen merkitys lapsen turvallisuudentunteen ylläpitäjänä ja ympäristön tutkimisen helpottajana on keskeinen lapsen osaamisen kehittymiselle. Äidin tai primaarihoitajan avulla lapsi pyrkii ylläpitämään jatkuvuuden, hyvänolon ja mielekkyyden kokemusta itsestään suhteessa muihin. Joillekin vaaran ja uhan alla eläville lapsille ulkoinen todellinen vaara voi leimata koko elämäntilannetta tavalla joka rajaa vähitellen lapsen halua tutkia ympäristöään. Bowlbyn mukaan tavat, joilla lapsi on kiinnittynyt hoitajaansa, määrittelevät menettelyn, jolla lapsi eri konteksteissa löytää ihanteellisen tasapainon turvallisuuden tunteen säätelyn ja ympäristön tutkimisen välille. (Sinkkonen & Kalland 2001, ) Ainsworth havaitsi tutkiessaan kuukauden ikäisten lasten kiintymyssuhdetta että on olemassa turvallisesti sekä turvattomasti kiinnittyneitä lapsia. Jälkimmäisenä mainitussa ryhmässä lapsia on kahta tyyppiä: välttelevät lapset ja vastustelevat lapset. Turvallisesti kiinnittyneet lapset ovat oppineet luottamaan äitinsä saatavilla oloon. Ensimmäisen elinvuoden aikana lapsi on oppinut pitämään äitiään turvanaan tutkiessaan maailmaa. Turvallisesti kiinnittyneet lapset myös viestivät tunnetiloistaan selvästi ja olettavat, että äiti reagoi sopivasti heidän kulloiseenkin hoivan tarpeeseen. Ainsworth havaitsi myös tutkimuksessaan äidin ja lapsen välisestä vuorovaikutuksesta sen seikan, että tur-

14 14 vallisesti kiinnittyneiden lasten äidit reagoivat sensitiivisimmin, nopeasti ja johdonmukaisesti lapsen viesteihin. (Niemelä ym. 2003, 95; Sinkkonen & Kalland 2001, ) Turvattomasti kiinnittyneet ja välttelevät lapset ovat oppineet olemaan käyttämättä äitiä turvapesänään. Nämä lapset koettavat välttää tarvitsevuutensa osoittamista erityisesti kielteisten tunteidensa ilmaisua. Turvattomasti kiinnittyneiden lasten äidit olivat epäjohdonmukaisia ja epäsensitiivisiä lapsen viesteihin nähden. Turvattomasti kiinnittyneet, vastustelevat lapset, ovat Ainsworthin mukaan epäjohdonmukaisesti lapsensa kanssa toimivien äitien lapsia, jotka eivät vielä vuoden iässä ole kyenneet organisoimaan menettelyä hallitakseen äitinsä mutkikkaita ja vaikeasti ennakoitavia vuorovaikutustapoja. (Sinkkonen & Kalland 2001, ) Kiintymyssuhteen laadun ja myöhemmän selviytymisen välillä on joitakin yhteyksiä. Varhainen kiintymyssuhde ei yksinään johda myöhemmin ilmeneviin käyttäytymisen ja toiminnan eroihin, vaan se on eräänlaisen kehityspolun alku ja ainoastaan viitoittaa suuntaa tuleville tapahtumille. Turvallinen kiintymyssuhde näyttää olevan yhteydessä hyvään turhautumisen ja stressin sietokykyyn. Luottavainen lapsi pystyy vastavuoroisuuteen ja hallitsee impulssejaan verraten hyvin. Tällaiset ominaisuudet ovat sosiaalisten suhteiden kannalta hyväksi mutta turvallinen kiintymyssuhde ei pysty suojaamaan psyykkisiltä häiriöiltä. Psyykkiset häiriöt syntyvät monien tekijöiden summana ja turvaton kiintymys voi olla yksi sellainen. Voidaan kuitenkin todeta, että laajasti ymmärrettynä kiintymyssuhdeteoria tarjoaa hienoja mahdollisuuksia lasten psykiatristen häiriöiden ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen hoitoon. Kiintymyssuhde muuttuu lapsen kehittyessä. (Niemelä ym. 2003, ) Lapsen hyvän kehityksen edellytyksiä eli suojaavia tekijöitä on tutkittu vähemmän kuin riskitekijöitä, jotka altistavat lapsen ongelmille. Suojaavista tekijöistä on merkittävin hyvä varhainen vuorovaikutus, joka luo turvallisen kiintymyssuhteen vanhempaan. Lapselle kehittyy hyvä itsetunto, usko omaan selviytymiskykyyn, realistinen kuva omasta itsestä sekä kyky ottaa huomioon myös muiden tarpeet ja oikeudet. Riskitekijöinä nähdään esimerkiksi menetykset kuten muutto, avioero tai kuolema, sairaudet, kielen kehityksen häiriöt ja oppimisvaikeudet, henkinen tai fyysinen kaltoinkohtelu. Vakavina riskeinä pidetään muun muassa päihde- ja mielenterveysongelmia, köyhyyttä, syrjäytyneisyyttä ja väkivaltaisuutta. Riskitekijät ovat kuitenkin tilastollisia määreitä ja on tärkeää,

15 15 ettei ketään leimata vaan kuullaan yksilöinä. (Turunen 2003, 35 38; Sinkkonen & Pihlaja 1999, 194.) 5 LASTEN MASENNUS JA SEN TUNNISTAMINEN Masennus on sinänsä normaali psykologinen perusilmiö, jolla elimistö suojaa itseään ylivoimaisessa stressitilanteessa. Masennuksella ei ole vain yhtä syytä. Masennuksen esiintymiseen vaikuttavat niin perinnölliset, biologiset, psykologiset, kuin sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät. Kaoottinen perhetilanne, vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelmat, työttömyys, syrjäytyminen tai kiireinen elämänrytmi voivat aiheuttaa lapselle sietämättömän tilanteen. Hoidon laiminlyönnin seurauksena lapsi voi masentua. Varhaisen vuorovaikutuksen häiriö johtaa siihen, että lapsen kokemus mielihyvästä on puutteellista. Kokemus itsestä ja hoivasta jää puutteelliseksi. Masennuksen keskeinen oire on kokemus vaille jäämisestä ja menetyksestä. (Turunen 2003, 39 40, 45; Friis ym. 2004, 114.) Esikouluikäisistä ja kouluikäisistä lapsista masennusta esiintyy noin puolesta kolmeen prosenttilla. Masennus on yhtä yleistä sekä tytöillä, että pojilla. Alaikärajaa masennuksen oireilulle ei ole. Tutkimuksin on osoitettu, että lapsi voi olla masentunut jo vauvaikäisenä. (Sinkkonen & Pihlaja 1999, 183.) Lapsuusiän masennuksen oirekuva vaihtelee iän ja kehitystason mukaan. Kliinisen masennuksen keskeiset oireet ovat masentunut mieliala, kyvyttömyys tuntea mielenkiintoa ja mielihyvää sekä kyvyttömyys nauttia elämästä. Voimattomuus, väsyminen ja aktiivisuuden väheneminen ovat myös merkkejä masennuksesta. Lapsilla ärtyneisyys voi myös olla masennuksen oire. Keskittymis- ja huomiokyvyn heikkeneminen, muistamattomuus, itseluottamuksen ja itsetunnon väheneminen ovat esimerkkejä kognitiivisten toimintojen muutoksista. Tavallista on myös voimakas ja aiheeton syyllisyyden ja arvottomuuden tunne sekä toivottomuus tulevaisuuden suhteen. Masennuksesta kertovat myös perustoimintojen häiriöt kuten nukkumiseen ja ruokahaluun liittyvät muutokset. Masennus vaikuttaa pienen lapsen kokonaiskehitykseen monin eri tavoin. Puheen-, pai-

16 16 non sekä älyllinen kehitys voi hidastua tai pysähtyä. (Turunen 2003, 39 40, 45; Friis ym. 2004, 114.) Viime vuosiin asti aikuisten on ollut vaikea suostua näkemään lapsen masennuksen merkitystä hänen elämänsä ja tulevaisuutensa kannalta. Ajatuskin lapsen masentuneisuudesta voi tuntua vieraalta. Osaltansa tämän takia lasten masennus jää usein havaitsematta ja hoitamatta. (Sinkkonen & Pihlaja 1999, 182.) Vielä 1960-luvulla tutkijat kirjoittivat, ettei lapsilla esiinny masennusta. Lapsuus on merkittävä osa ihmisen elämää, ja siksi lapsillakin on oikeus saada apua kärsiessään. Tarvitaan tietoa ja valmiutta kuulla lapsia ja heidän vanhempiaan. Suomessa peruspalvelut mahdollistavat sen, että lapsen hätä tulee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kuulluksi. Tällöin toimenpiteiden ei tarvitse olla vielä kovin raskaita ja monimutkaisia, vaan pienellä inhimillisellä puuttumisella voidaan vaikuttaa isoihin asioihin. (Turunen 2003, ) 5.1 Vauvaikäisen masennus Mikäli vauvan varhainen vuorovaikutus läheisten kanssa ei ole määrällisesti tai laadullisesti riittävää, voi vauva masentua. Tavallisesti voi olla kyse äidin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, johon hän ei ole saanut apua. Masentunut vanhempi ei jaksa houkutella vauvaa vuorovaikutukseen eikä aisti riittävän herkästi vauvan tarpeita ja viestintää. Masentuneen vauvan kiintymyssuhteen muodostumisessa on vakavia ongelmia. Vauvan masennukselle on tyypillistä heikko katsekontakti, syömisvaikeudet, infektioherkkyys sekä hidas painonnousu. Masentunut vauva muuttuu itkuiseksi ja vetäytyy kontakteista. Vauvan sosiaalinen hymy voi olla heikko tai hän ei hymyile ollenkaan. Imeminen tai syöminen voi olla ongelmallista ja unirytmissä on häiriöitä. Vireystaso voi laskea, uteliaisuus ympäristöä kohtaan vähenee ja vauva voi liikkua niukemmin. Tilanne voi johtaa älyllisen ja fyysisen kehityksen hidastumiseen tai pysähtymiseen Pahimmillaan vauvaikäisen masennus on palautumaton, kuolemaan johtava tila. (Turunen 2003, 40 41; Friis ym. 2004, 114.)

17 Leikki-ikäisen masennus 3 5-vuotiailla lapsilla masennus näkyy mielialassa ja hyvin selkeästi leikin sisällössä. Lapsi voi olla alavireinen, iloton ja masentuneen oloinen. Lapsi on tyytymätön ja hänen käytöksensä on aggressiivista, uhmakasta sekä tuhoavaa. Lapsi saattaa myös karkailla. Mielialan vaihtelut ovat suuria. Synkkyys ja ilottomuus ovat leikki-ikäisellä aina hälytysmerkki. Lapsi kertoo usein aikuisille pahasta olostaan. Leikkiä voivat sävyttää tuhon ja kuoleman aiheet, joita lapsi koettaa torjua maagisilla fantasioillaan ja kaikkivoipaisuudella. Tilanteen jatkuessa kehitys taantuu ja lapsen kiinnostus leikkiin ja älyllisiin toimintoihin vähenee. (Turunen 2003, 41.) Ryhmätilanteissa lapsi voi olla hankala. Lapsi on innoton, vailla tarmoa ja voi käyttäytyä aggressiivisesti. Lapsi koetaan usein ärsyttävänä, ja hän joutuu helposti erilleen tovereista. Lapsi tajuaa, että hän ei ole hyväksytty, ja huono kierre vain syvenee. Tämä saattaa ilmetä voimakkaana eroahdistuksena ja vanhempiin takertumisena. Lapsi voi myös oireilla erilaisin fyysisin vaivoin. (Turunen 2003, 42.) Valtaosa psyykkisistä ongelmista kärsivistä lapsista oirehtii somaattisin vaivoin. Toistuvat vatsakivut, päänsäryt ja muut kipuoireet ovat tyypillisiä lasten psykosomaattisia oireita, joilla on todettu olevan yhteyksiä lasten masennukseen, ahdistuneisuuteen ja käyttäytymisen häiriöihin. Lasten univaikeudet ja ruokahalun muutokset saattavat myös viestiä psyykkisistä ongelmista. (Heikkinen 2005, ) Jo leikki-ikäiset voivat olla itsetuhoisia, vaikka heillä ei ole käsitystä siitä, millä he voisivat vahingoittaa itseään. Itsetuhoisuus näyttäytyy karkailuna, tapaturma-alttiutena ja vaelteluna. Vanhemman vakava sairastuminen, poissaolo kotoa tai menetys voi laukaista masennuksen. Lapsen perushoidon laiminlyöminen, perheväkivalta sekä vanhempien päihteiden käyttö ovat tekijöitä jotka voivat johtaa lapsen masennukseen. (Turunen 2003, 42; Friis ym. 2004,115.)

18 Kouluikäisen masennus Koululaisella voi olla monenlaisia masennuksen oireita mutta hän voi myös taitavasti peittää oireitansa, kun ei halua huolestuttaa ympäristöään. Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Merja-Maaria Turusen mukaan (2003) suomalaisissa tutkimuksissa on todettu, että masentuneista 8-vuotiaista lapsista yli puolet oli sellaisia, joiden masennusta vanhemmat ja tai opettaja eivät olleet tunnistaneet. Masentunut koululainen on alakuloinen, ilme on totinen ja iloton. Leikit ovat depressiivisiä, sisältäen moitteita ja kritiikkiä, tyhjäksi tekemistä, menetystä, hylkäämistä ja henkilökohtaista vahingoittumista ja kuolemaa Usein lapsen kaverisuhteissa on vaikeuksia. Toverisuhteita vaikeuttavat heikko itsetunto ja pettymystensieto. Toverisuhteet voivat olla mielenkiinnon puutteen vuoksi myös kokonaan katkenneet. Lapsi pahoittaa mielensä pienestäkin syystä ja mistään ei tule hyvä olo kuin pieneksi hetkeksi. Lapsi kokee myös olevansa huonompi kuin muut. Keskittymisvaikeuksien vuoksi alisuoriutuminen koulussa on tavallista. Joskus lapsi voi ottaa koulussa pellen roolin tai käyttäytyä muita lapsia kohtaan aggressiivisesti. Lapsen olemusta leimaa väsymys, ikävystyminen, kuten nukahtamishäiriöt ja aamuyön heräämiset voivat viestiä masennuksesta. Vaikeassa masennuksessa lapsella on itsetuhopuheita ja -käyttäytymistä. Lapsi yrittää jäädä auton alle tai myrkyttää itseään lääkkeillä. Toistuvat tapaturmat voivat olla vaarallisia ja koululaisilla on esiintynyt myös toteutuneita itsemurhia. (Turunen 2003, 42 43; Friis ym. 2004, ) 5.4 Lasten masennuksen hoito Lasten masennukset ovat haaste lastenpsykiatrialle. Lasten masennuksia on alettu systemaattisesti tutkia vasta 1980-luvulla. Mitä enemmän lasten masennusta on alettu ymmärtämään, sitä suuremmaksi ongelmaksi ne ovat osoittautuneet lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta. Lapsen kehitystaso vaikuttaa monella tapaa hänen käyttäytymiseensä sekä kykyynsä kokea sekä ilmaista tunteitaan. Lapsi on myös sidoksissa ympäristöönsä. Tämä kaikki vaikeuttaa lasten masennuksen määrittelyä ja diagnosointia. (Solantaus 1994.)

19 19 Lastenpsykiatrisessa hoidossa on periaatteessa kolme tasoa: perusterveydenhuolto, kasvatus- ja perheneuvolat ja erikoissairaanhoito. Palveluissa on kuntakohtaisia eroja työntekijöiden määrässä, koulutuksessa sekä taloudellisissa ja ajankäyttöön liittyvissä resursoinneissa. (Heikkinen 2005, ) Asiakkaiden sujuva ohjaaminen palvelusta toiseen ja palveluiden helppo saatavuus ovat pienten lasten auttamisen kannalta oleellista. Yhteistyötä tarvitaan lastenneuvoloiden ja päivähoidon, koulun ja kouluterveydenhuollon, lastensuojelun, kasvatus- ja perheneuvoloiden, puhe-, ravitsemus- ja toimintaterapeuttien, sosiaalityöntekijöiden ja tarpeen mukaan myös muiden työntekijöiden kanssa. Tehostamalla lastenneuvoloiden työtä voidaan tehokkaasti tukea perheitä ja ehkäistä lasten pahoinvointia. Mahdollisuus kotikäynteihin tulisi myös järjestää niitä tarvitseville perheille. (Heikkilä & Roos 2004, 21.) Valtaosa masennusoireista on lyhytaikaisia, ja ne kuuluvat elämän pettymyksiin ja menetyksiin. Ne menevät ohi itsestään viikkojen kuluessa mutta niihin on myös lapsilla oikeus saada apua. Pitkittyessään lapsuusiän masennus voi jatkua nuoruuteen ja aikuisuuteen ja lisätä itsemurhavaaraa. Lapsen vakava masennus kestää useita kuukausia ja hoitamattomana keskimäärin 7 11 kuukautta. Tilanne voi myös uusiutua helposti. Masennus paranee mutta sen aiheuttamat sosiaaliset ongelmat perheessä ja muissa sosiaalisissa suhteissa eivät välttämättä korjaannu. Lapsi voi jäädä pysyvästi vaille hyvää vuorovaikutussuhdetta. (Turunen 2003, 44.) Huoli lasten ja nuorten pahoinvoinnista kantautuu monia eri kanavia myöten. Varsinaisten mielisairauksien esiintyminen lapsuudessa on harvinaista. Tutkimuksiin tai hoitoon pääsee vain murto-osa sitä tarvitsevista lapsista. Laki velvoittaa tutkimuksiin pääsemistä kolmen viikon ja hoitoon pääsemistä kolmen kuukauden kuluessa. Keskeisiä auttamismenetelmiä ovat psykoterapia, rentoutumisharjoitukset ja pienten lasten kohdalla leikkiterapia. Lääkehoito tapahtuu aina erikoislääkärin toimesta. Masentuneen lapsen hoitoon voidaan yhdistää erilaisia kognitiivisen ja käyttäytymisterapian muotoja sekä kuvataidemusiikki-, toiminta- ja ryhmäterapian muotoja. Keskivaikeassa ja vaikeassa masennustilassa on syytä harkita lääkityksen aloittamista. Mikäli lapsi on itsetuhoinen, tarvitaan sairaalahoitoa. (Turunen 2003, 34, 44 45; Sinkkonen & Pihlaja 1999, 184.) Hoitojärjestelmän puutteiden korjaaminen edellyttää tutkimus- ja hoitopalveluiden resurssien lisäämistä. Tärkeää on ennaltaehkäisevä työ ja ongelmien varhainen tunnista-

20 20 minen perusterveydenhuollossa, neuvolassa, päivähoidossa, kouluterveydenhuollossa ja koulussa. Vanhemmuuden tukeminen ja toisten toimijoiden työtä kunnioittava yhteistyö on etenkin ongelmatilanteissa välttämätöntä. Arvostelu ja kiistelyt siitä, kuka on suurin syyllinen lasten ongelmiin, ei tuo ratkaisua, vaan jokainen kantaa vastuunsa suhteessa lapseen. Lasten ongelmat on pyrittävä tunnistamaan mahdollisimman ajoissa ja näkemään kokonaistilanne perheen kannalta. (Turunen 2003, ) Masentuneen lapsen hoidossa on erityisen tärkeää huolehtia siitä, etteivät lapsen suhteet omaan verkostoon katkea. Perheterapia ja lapsen koko sosiaalisen tilanteen huomioiminen ovat tärkeitä hoidon osia. Olennaista on olla kestävä, sitkeä ja tukea lasta tarvittaessa pitkään. (Turunen 2003, 45.) Stakesin raportin Alaikäiset psykiatrisessa sairaanhoidossa mukaan psykiatrisessa hoidossa olleiden lasten ja nuorten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Pienillä vauvoilla voi olla vieroitusoireita ja jo muutaman vuoden ikäiset tarvitsevat psykiatrista hoitoa. Raportin tilastot eivät kerro syitä suuriin alueellisiin eroihin ja potilaiden lukumäärän kasvuun. Raportin tekijöiden mukaan tarvittaisiin kipeästi tutkimustietoa alaikäisten mielenterveysongelmien määrän ja vaikeuden kehityksestä. (Sandström 2006, A4.) Stakesin kehittämispäällikkö Tytti Solantaus pitää myös mahdollisena että, sairaalahoidon kasvu voi johtua siitä, että hoitoa on paremmin tarjolla. Eniten hän pohtii kuitenkin kysymystä: pystytäänkö peruspalveluissa hoitamaan riittävästi mielenterveyttä ja miten avohoito toimii? Solantauksen mukaan sairaalahoitoa tulee sitä tarvitsevan saada. Erikoissairaanhoitoa on kehitetty mutta jonot hoitoon säilyvät, osittain siksi, ettei perustaso toimi. Solantaus korostaa, että lapsen kehityksen kannalta on tärkeää pitää peruspalvelut kuten päivähoito ja koulu korkealla tasolla. (Sandström 2006, A4.) 5.5 Vakavasti psyykkisesti oireileva lapsi pääkaupunkiseudulla Lasten psyykkinen oireilu ja sen hoito nousi 1990-luvun lopulla esiin julkisessa keskustelussa. Yhteiskunnassa on tapahtunut muutoksia, jotka ovat osaltaan heikentäneet lasten suotuisaa kasvua ja kehitystä. Lapset elävät eriarvoisessa asemassa perheiden talou-

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ

ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä vuosina 2005-2013 (-2020) Katso: www.pohjanmaahanke.fi 1 Itsetuhoisen kohtaamiseen jaettua osaamista ITSETUHOISUUS ILMIÖNÄ Itsemurhia

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain Syrjään joutuminen on estettävissä varhain Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, erityisasiantuntija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Yhteyteen kuuluminen vai syrjään joutuminen Ihmisen hakee kuulumista yhteisöön

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi TOIMIVA LAPSI&PERHE Perheiden kansa työskentely - mahdollisuus tukea pärjäävyyttä. 12.11.2008 Kirsi-Marja Iskandar, Kalliolan setlementti, kehittämisyksikk misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi Mistä

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Rikotun katulampun vaikutus ( Ann Power) Helsingissä vertailtiin kahta eri tavoin

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

LAPSEN EROKRIISI (1/2) LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,

Lisätiedot

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen

Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Taloudellinen ja sosiaalinen vauraus Taloudellinen vauraus:

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kirsi Tuomi FM, musiikki- ja theraplay terapeutti Asta Rossi Sosionomi (AMK),

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot