Masennusinfo 10 kysymystä: Mitä potilaan on hyvä tietää masennuksesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Masennusinfo 10 kysymystä: Mitä potilaan on hyvä tietää masennuksesta"

Transkriptio

1 Masennusinfo 10 kysymystä: Mitä potilaan on hyvä tietää masennuksesta 1. Mikä on masennus? Masennus on sairaus, johon kuuluu useita erilaisia henkisiä ja ruumiillisia oireita, jotka aiheuttavat kärsimystä ja toimintakyvyn laskua ja jotka ovat kestäneet vähintään kaksi viikkoa. Masennuksen kesto voi olla viikkoja, kuukausia tai hoitamattomana jopa vuosia. Masentunut mieliala on yksi masennuksen oireista, mutta se ei yksinään ole vielä sairaus. Masentunut mieliala tarkoittaa pitkäaikaista ja hallitsevaa tunnetilaa eikä ohimenevää masennuksen tunnetta, jota kaikki kokevat toisinaan reaktiona ikäviin asioihin. Kaikki sairastuneet eivät koe masentunutta mielialaa, vaan enemminkin mielihyvän tunteen tai kiinnostuksen vähenemistä, väsymystä ja ahdistusta. Psykiatrisessa tautiluokituksessa masennus kuuluu mielialahäiriöihin, ei vakaviin mielisairauksiin. Masentunut ihminen yleensä tunnistaa sairautensa oireita. 2. Kuka voi sairastua? Kuka tahansa voi sairastua masennukseen. Masennus on hyvin yleinen sairaus, jota noin joka viides meistä sairastaa elämänsä aikana. Kahdenkymmenen ihmisen joukosta vähintään yksi sairastaa parhaillaan masennusta. 3. Mistä masennus johtuu? Masennuksen taustalla ei ole yhtä yksittäistä syytä, vaan se on monitekijäinen. Masennusta edeltää useimmilla jokin menetys tai vastoinkäyminen. Yksittäisen menetyksen sijaan takana voi olla sarja rasittavia elämäntapahtumia pitkällä aikavälillä tai pitkäaikainen kuormittava tilanne. Vaikeat lapsuudenkokemukset voivat herkistää reagoimaan voimakkaammin myöhemmille menetyksille. Kiusaamiskokemukset ja traumat altistavat masennukselle. Kykymme sietää erilaisia stressitekijöitä vaihtelee yksilöllisesti ja elämänvaiheittain ja meillä jokaisella on omat haavoittuvammat alueemme ja vahvemmat puolemme. Masennukseen sairastuminen ei merkitse heikkoutta tai huonoutta, vaikka masentunut niin herkästi kokeekin. Masennus ei ole itseaiheutettu sairaus eikä tahdonalainen olotila, josta voi yhtäkkiä päätöksen voimalla tai toisen kehoituksesta irrottautua. Masennuksessa, kuten verenpainetaudissa, migreenissä ja astmassa,

2 on taustalla sekä biologisia riskitekijöitä että ulkoisia laukaisevia tai altistavia tekijöitä. Masennusalttius on suurempi niillä, joiden suvussa on masennusta. Muun muassa hormonaaliset, immunologiset ja aineenvaihdunnalliset tekijät voivat altistaa masennukselle. Pitkäaikaisiin ruumiillisiin sairauksiin liittyy usein masennusta. Alkoholin runsas käyttö altistaa masennukselle, samoin muut päihteet ja riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden säännöllinen käyttö. Tällaisia ovat muun muassa bentsodiatsepiinityyppiset rauhoittavat lääkkeet ja vastaavat unilääkkeet sekä keskushermostoon vaikuttavat vahvat kipulääkkeet. 4. Miten masennus ilmenee ja mitä vaikutuksia sillä on? Masentuneena näkee itsensä ja ulkopuolisen maailman kuin harmaan linssin läpi... Masentuneena mikään ei tunnu miltään... paitsi enintään pahalta. (masennuksesta toipunut 30-vuotias nainen) Masennus voi alkaa unettomuudella tai epämääräisin kipu- ja väsymysoirein. Joillakin se alkaa ahdistusoirein tai pitkittyneen surun jälkeen. Koska masennus ei yleensä näy ulospäin, voi toisten olla vaikeaa havaita ja ymmärtää sitä. Läheiset saattavat joskus ensimmäisenä huomata sairastuneessa käyttäytymisen muutoksen, esimerkiksi vetäytymisen omiin oloihin, ärtyisyyden, muistin heikkenemisen tai hidastumisen. Aiemmista harrastuksista pois jättäytyminen ja kiinnostuksen tai innostuksen menetys ovat masennukselle tyypillisiä oireita. Masennukseen liittyy usein aloitekyvyn puute, välinpitämättömyys, häpeä, huonouden- tai toivottomuudentunne, mikä voi vaikeuttaa myös avun hakemista. Masennuksen aikana suhde omaan itseen ja ympäristöön värittyy kielteisesti. Masentunut ihminen pyrkii yleistämään kielteisiä kokemuksiaan, eikä pysty huomioimaan myönteisiä asioita. Hän saattaa muistaa herkästi vain epäonnistumiskokemuksiaan muiden muistikuvien jäädessä niiden varjoon ja tulkita neutraalitkin tapahtumat epäonnistumisiksi. Masentunut aliarvioi herkästi itseään ja omia mahdollisuuksiaan ja siksi suurten ratkaisujen tekemistä kannattaa lykätä masennuksen pahimmassa vaiheessa tai ainakin niistä olisi hyvä neuvotella ensin oman tukiverkoston kanssa. Masentunut ihminen kokee herkästi itsensä huonoksi ja syyttelee itseään monenlaisista asioista, sellaisistakin, joihin hänellä ei ole mitään vaikutusvaltaa. Muiden on vaikeaa ymmärtää, miten masentunut voi nähdä itsensä syypääksi lähes kaikkeen pahaan. Hän tulkitsee ympäristön viestit kielteisellä tavalla johtuen näistä olettamuksistaan ja siksi ajatukset jumiutuvat kielteisille radoilleen. Sairauden oireisiin voivat kuulua myös itsetuhoiset ajatukset tai kuolemantoiveet, joista on hyvä pystyä puhumaan jo ennen kuin ne voimistuvat tai muuttuvat vaikeasti hallittaviksi. Masennuksen ruumiilliset oireet voivat johtaa rasittaviin, toistuviin tutkimuksiin, joissa oireiden syy ei selviä. Jos ruumiilliset oireet ovat hallitsevia, niitä voi olla vaikeaa mieltää osaksi masennusta, ja silloin lääkäreidenkin saattaa olla vaikeaa diagnosoida masennusta. Toisaalta monella esiintyy yhtaikaa sekä masennus että ruumiillinen sairaus: pit-

3 kittyneet ruumiilliset sairaudet altistavat masennukselle sekä psyykkisen rasituksen kautta että biologisin mekanismein. Masennuksen ruumiillisiin perusoireisiin kuuluvat väsymys, ruokahalun muutokset, unettomuus tai liiallinen nukkuminen ja liikkumisen hidastuneisuus tai levottomuus. Kaikilla ei kuitenkaan näitä oireita esiinny. Masennukseen usein liittyviä ruumiillisia oireita ovat myös muun muassa kipuherkkyys, pahoinvointi, heikotus sekä aineenvaihdunnan ja autonomisen hermoston toiminnan muutokset. Masennus on myös aivojen sairaus. Masentuneella stressihormonia eli kortisolia on yleensä aivoissa liikaa. Tämä heikentää hermosolujen uusiutumiskykyä eli muovautuvuutta ja siten vaikeuttaa muistitoimintoja, ajattelun joustavuutta ja uuden oppimista. Masennuksessa aivojen kemiallinen tasapaino on häiriytynyt muun muassa serotoniini- ja noradrenaliinivälittäjäaineiden osalta. Toiminnallisessa aivokuvauksessa nähdään aivojen aineenvaihdunnan palautuminen normaaliksi hoidon aikana. Pitkittyneellä, hoitamattomalla masennuksella voi olla epäsuotuisia rakenteellisia ja toiminnallisia vaikutuksia aivojen muistitoimintojen kannalta keskeiseen alueeseen. Yleensä masennukseen kuuluvat muistin, keskittymisen ja päätöksentekokyvyn häiriöt väistyvät hyvin toipumisen edetessä, tosin usein pienellä viiveellä. Masennus vaikuttaa laajalti eri elämänalueisiin, koska sen oirekuva on moninainen. Työssä selviytymistä haittaavat esimerkiksi keskittymisen ja muistin ongelmat, hitaus, aloittamisen ja päätöksenteon vaikeudet työnkuvan ja haasteiden mukaan. Samat oireet saattavat vaikeuttaa myös omien asioiden hoitamista, kodista ja taloudesta huolehtimista. Ihmissuhteita ja harrastuksia haittaavat muun muassa kiinnostuksen, mielihyvän, aloitteellisuuden ja itseluottamuksen väheneminen. 5. Toipuuko masennuksesta? Masennukseen on hoitoa tarjolla ja pääsääntöisesti se paranee. Useimmat parantuvat hyvin, mutta masennus saattaa uusiutua herkästi. Riittävän ajoissa aloitettu ja riittävän pitkään jatkettu hyvä hoito varmistaa toipumisen. Hoitamattomana masennus voi pahentua ja siitä johtuvien ikävien seuraamustensa kautta vaikeutua entisestään. Joillekin jää niin sanottuja jäännösoireita eli lieviä jälkioireita, joita on syytä hoitaa, sillä ne laskevat elämänlaatua, haittaavat usein toimintakykyä ja altistavat masennuksen uusiutumiselle. Hyvin hoidettu masennus voi johtaa jopa aiempaa parempaan vointiin tai elämänlaatuun silloin, kun se lisää itsetuntemusta, oman rajallisuuden hyväksyntää ja herättää tekemään mielekkyyttä lisääviä ja terveellisiä muutoksia elämään. Masennuksen sairastaminen lisää myös ymmärrystä muita masentuneita ihmisiä kohtaan ja saa uudelleen arvioimaan omia arvoja. 6. Mitä hoitoa masennukseen on? Koska masennus on sekä biologinen että psyykkinen häiriötila, hoidetaan sitä sekä biologisin että psykososiaalisin keinoin. Paras hoitotulos saadaan yleensä käyttämällä yhdessä näitä kahta hoitotapaa. Biologisista hoidoista tavallisimpia ovat mielialalääkkeet, ja sairaudenkuvan

4 mukaan voidaan joskus tarvita valohoitoa tai aivojen sähköhoitoa. Myös säännöllisestä liikunnasta on apua. Psykososiaalinen hoito voi olla keskustelua oman lääkärin, hoitajan tai muun henkilön kanssa, tiedon ja tuen saamista, toiminnallisia harjoituksia, vertaistukiryhmässä käymistä, perheen tukea tai psykoterapiaa. Vaikeissa tilanteissa, esimerkiksi raskaissa menetyksissä tai itsetuhoajatusten voimistuessa, voi nopea kriisiapu olla tarpeen. Tilanteissa, joissa omia hoitavia henkilöitä ei ole tavoitettavissa, voi yhteyttä ottaa yleisiin kriisipalveluihin, joita valtakunnallisesti tarjoaa esimerkiksi Suomen Mielenterveysseura. Lisäksi jokaisella alueella on omia kriisipalveluita ja terveyskeskus/sairaalapäivystys. Suomen Mielenterveysseuran paikalliset kriisikeskukset > SOS-kriisikeskus > Paikallinen toiminta > Yhteystiedot alueittain Työssä jatkaminen ja työhön paluu ovat usein myös toipumista edistäviä hoidollisia tekijöitä, kunhan kuormitus on oikein mitoitettu toipumisen vaiheeseen nähden. Yhteistyössä esimiehen ja työterveyshuollon kanssa voidaan sopia toipumista edistävät työssä selviytymisen tukikeinot (esim. työjärjestelyt, työnohjaus, työyhteisölliset tukitoimet, työaikajoustot, osasairauspäiväraha tai työkokeilu). Yhteyden säilyttäminen työterveyshuoltoon ja työpaikkaan on sairauslomankin aikana tärkeää, jotta työhön paluu helpottuisi. Työhönpaluuoppaita Pitkittyvä sairausloma ja työhön paluu. Opas työnantajalle: > Julkaisut (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:19) Pitkittyvä sairausloma ja työhön paluu. Opas työntekijälle: > Julkaisut (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:21) 7. Mitä haittoja on lääkehoidolla? Kuten lähes kaikilla lääkkeillä, mielialalääkkeilläkin on haittavaikutuksensa. Haittavaikutukset ovat yleensä vaarattomia ja liittyvät hoidon aloitusvaiheeseen. Hoitamattoman masennuksen vähitellen etenevät haitat ovat kuitenkin moninkertaiset verrattuna mielialalääkkeiden yleensä ohimeneviin haittavaikutuksiin. Ihmiset reagoivat mielialalääkkeisiin yksilöllisesti: suurin osa saa enintään lieviä ja siedettäviä haittavaikutuksia, kun taas joidenkin kokemat

5 haittavaikutukset ovat niin voimakkaita, että lääkityksen jatkaminen tuntuu vaikealta. Mielialalääkkeiden aloitukseen liittyvät, tavallisesti ohimenevät haittavaikutukset ilmenevät ensimmäisten hoitoviikkojen aikana ja niitä ovat muun muassa pahoinvointi, päänsärky, väsymys tai tilapäinen ahdistuksen lisääntyminen. Terveyttä uhkaavat haittavaikutukset, kuten esimerkiksi immunologiset yliherkkyysreaktiot, ovat harvinaisia. Ne erottuvat muista haittavaikutuksista hoitoa vaativien oireidensa perusteella ja edellyttävät usein lääkityksen keskeytystä. Keskeytyksen pitäisi kuitenkin perustua aina hoitavan tai päivystävän lääkärin arvioon, sillä esimerkiksi äkilliseen kuumeeseen ja laaja-alaiseen ihottumaan voi olla muitakin syitä kuin lääkeyliherkkyys ja kaikki syyt on hyvä selvittää huolellisesti. Haittavaikutuksista kannattaa kertoa hoitopaikassa. Tavalliset haittavaikutukset ovat yleensä hallittavissa varovaisen annostelun avulla. Oman lääkärin antama asiallinen tieto ja toimintaohjeet auttavat selviytymään vaarattomien, ohimenevien haittavaikutusten kanssa. Joskus lääkäri voi päätyä vaihtamaan lääkkeen, jos haittavaikutukset tuottavat kärsimystä eivätkä ne väisty odotetulla tavalla hoidon alkuvaiheen jälkeen. Suurin osa ihmisistä pystyy kuitenkin jatkamaan turvallisesti lääkitystään. Tiedonpuute aiheuttaa ennakkoluuloja mielialalääkkeitä kohtaan, sillä ne sekoitetaan usein rauhoittaviin lääkkeisiin tai mielisairauksien eli psykoosien hoitoon suunnattuihin vahvempiin lääkkeisiin. Mielialalääkkeiden suurena etuna on se, että ne eivät aiheuta riippuvuutta eivätkä häiritse muistia, keskittymistä ja tarkkaavaisuutta kuten rauhoittavat lääkkeet. Mielialalääkkeet käynnistävät masennuksesta toipumisen toisin kuin rauhoittavat lääkkeet, jotka tuovat vain hetkellisen helpotuksen. Tilanteissa, joissa tarvitaan nopeaa lievitystä voimakkaisiin, lamauttaviin ahdistusoireisiin, voidaan rauhoittavia lääkkeitä käyttää tilapäisesti lääkärin kanssa sovitulla tavalla. 8. Mitä hyötyä on lääkehoidosta? Suurin osa (2/3) masennukseen sairastuneista toipuu mielialalääkityksellä, mutta se edellyttää lääkekuurin loppuunviemistä ja lääkkeen ottamista säännöllisesti. Mielialalääke vaikuttaa aivoihin muun muassa palauttamalla välittäjäaineiden tasapainotilan ja lisäämällä hermoverkoston uusiutumiskykyä, eli mielialalääke suojaa hermosoluja ja estää muistialueiden surkastumisen. Hermosolujen toiminnan koheneminen näkyy käytännössä siten, että lamautunut ajatustoiminta elpyy, uudenoppimiskyky kohenee ja ajattelun joustavuus lisääntyy. Silloin biologiset olosuhteet ovat otolliset masennukselle ominaisten jumiutuneiden kielteisten ajatusmallien uudelleen muokkaamiseen myönteisten kokemusten, terapian ja muun psykososiaalisen tuen avulla. Mielialalääkehoito luo siten paremmat edellytykset terapian onnistumiselle, varsinkin terapian alkuvaiheessa, joka on haasteellisin vaihe.

6 Mielialalääkkeistä on apua myös ahdistuksen, kivun ja unettomuuden hoidossa, ja ne tarjoavat turvallisen vaihtoehdon riippuvuutta aiheuttaville lääkkeille, jotka eivät sovi pitkäaikaiskäyttöön. Masennuksen fyysisiä oireita, kuten lisääntynyttä ruokahalua, toimintakykyä lamaava väsymystä ja unettomuutta, voi olla vaikea saada hallintaan kohtuullisessa ajassa ja turvallisesti millään muulla keinoin kuin mielialalääkityksellä. 9. Milloin on hyvä hakeutua psykoterapiaan? Pelkkä mielialalääkitys ei välttämättä riitä jumiutuneisiin masentuneisiin ajatuksiin, vaan tarvitaan myös suotuisa toipumisympäristö ja mielellään psykososiaalista tukea. Ammatillisesti toteutettua psykoterapiaa, voidaan tarvita silloin, kun suotuisaa ympäristöä ei ole tai tavanomainen psykososiaalinen hoito tai tuki (keskustelut hoitajan, lääkärin tai tuki-henkilön kanssa, vertaistuki tai koulutukselliset ryhmät) eivät riitä. Sairastamisvaiheeseen sopivat yleensä lyhyet, aktiivisesti ja järjestelmällisesti etenevät psykoterapiat (< 1/2 vuotta). Toipumisvaiheessa voi käydä niin, että toipuminen pysähtyy jonkin ylitsepääsemättömän stressitekijän, jumiutuneiden masentuneiden ajatusten, masennusta ylläpitävien totuttujen käyttäytymismallien tai luontaisten herkkyystekijöiden (esim. heikko itsetunto, liiallinen vaativuus itseä kohtaan, vaikeus asettaa rajoja) vuoksi. Silloin saattaa olla tarvetta hakeutua pidempään psykoterapiaan (1 3 vuotta), joka vaatii enemmän voimavaroja, pitkäjänteisyyttä ja motivaatiota toteutuakseen. Psykoterapian tarvetta ja terapiamuotojen soveltuvuutta voidaan selvitellä työterveyshuollossa (esim. työterveyspsykologin vastaanotolla). Psykiatrin arvio ja B-lausunto tarvitaan, mikäli haetaan Kelan korvauksia psykoterapiakuntoutukseen. 10. Miten voi itse edistää toipumista ja estää uudelleen sairastumista? Alkoholinkäyttöä on hyvä välttää tai pysytellä kohtuukäytössä: masennuksen aikana ja toipilasvaiheessa enintään 2 ravintola-annosta kerralla enintään 2 x/vk. Yleiset riskirajat ovat masennuksesta toipuvalle liian korkeat, sillä 1. alkoholin säännöllinen käyttö laskee mielialaa ja laukaisee ahdistusoireita 2. alkoholi korostaa masennukseen liittyviä muistin ja keskittymisen ongelmia 3. alkoholi heikentää unen laatua aamuyöstä 4. masennuksen aikana kehittyy helpommin alkoholiriippuvuus kuin terveenä ollessa 5. alkoholi heikentää masennuslääkkeen tehoa ja pahentaa sen haittavaikutuksia 6. psyykenlääkkeet voivat pahentaa alkoholin keskushermostoa lamaavia vaikutuksia.

7 Noudata lääkärin/hoitajan antamia hoito-ohjeita, erityisesti huolehtimalla säännöllisestä lääkkeen ottamisesta. Lääkärin kanssa kannattaa neuvotella aina, jos toivoo muutoksia lääkitykseen, ja välttää omatoimista lääkintää. Harrasta säännöllistä liikuntaa 2 3 x/vk vähintään 45 min/kerta. Aloita vaikka viidestä minuutista ja lisää harjoitusaikaa asteittain. Hyväksy toipilasvaihe ja tunnista voimavarojesi rajallisuus/vaihtelu. Voit luottaa toipumiseen, mutta et saa vaatia itseltäsi liikaa. Etsi yhteistyössä työterveyshuollon ja esimiehen kanssa toipumisvaiheeseen sopiva työkuormitus ja työtehtävät. Pyydä tukea ja työn sekä voinnin uudelleen arviointia herkästi, jos huomaat ylirasituksen merkkejä itsessäsi. Pidä yllä tärkeitä sosiaalisia suhteita ja rajaa sellaista kanssakäymistä, joka kuormittaa liikaa. Pysähdy miettimään syitä kuormittumiseen ja mahdollisuuksia muutoksiin. Palaa aiemmin iloa tuottaneisiin tai rentouttaviin harrastuksiin heti, kun voimavarat alkavat riittää, ja pidä huoli työn ulkopuolisesta elämän sisällöstä. Vahvista luovaa ja joustavaa ajattelua itsellesi sopivien luovien, itseilmaisullisten harrastusten kautta, esimerkiksi hakemalla omille kokemuksille heijastuspintaa ja virkistystä taide-elämyksistä. Hyödynnä masennuksesta toipumisen tuomaa itsetuntemusta ja valmiutta hyvinvointia lisääviin elämän valintoihin ja terveellisiin elämäntapoihin. Päiväkirjan avulla voi vahvistaa itsetuntemusta ja oman jaksamisen rajojen tunnistamista. Terapia-arvioon voi hakeutua, jos toipumiselle tuntuu olevan sisäisiä esteitä. Opettele tunnistamaan ja kyseenalaistamaan itsellesi haitallisia ajatus- ja toimintatapoja. Erota tunteet ja faktat toisistaan. Väittele itsesi kanssa. Muista, että huonoudentunne on pelkkä tunne ja kuuluu sairauden oireisiin eikä siihen, mitä olet! Rajaa pakollisia asioita elämässäsi ja lisää omaa valinnanvapauttasi arjessa. Mikäli pakolliset asiat rasittavat, kannattaa pysähtyä miettimään: kuka pakottaa, mihin, miksi ja onko todella pakko? Muista omat hyvät puolesi ja vahvuutesi sekä elämäsi myönteiset asiat silloinkin, kun masentuneet ajatukset pyrkivät lannistamaan ja valtaamaan tilaa. Voit listata hyviä asioita halutessasi. Puhu tuntemuksistasi muille ihmisille ja hae herkästi apua, jos tunnet, että vointisi heikkenee.

8 Itsehoidollista kirjallisuutta stressinhallintaan ja masennuksen ehkäisyyn Hakanen J ym: Voimanlähteet. Työterveyslaitos, Helsinki Mattila A: Näkökulman vaihtamisen taito. WSOY, Helsinki Pietikäinen A: Joustava mieli. Duodecim, Helsinki Räisänen K & Leskinen J: Kyllin hyvä. Työterveyslaitos, Helsinki Young JE & Klosko JS: Avaa tunnelukkosi: vapaudu elämään täydesti. Kansanvalistusseura, Helsinki Lisää tietoa masennuksesta ja sen hoidosta Terveyskirjasto, Duodecim: Masennus Mielenterveystalo, Kelnet: Masennus ja mielenterveyspalveluohjaus Tukiasema.net, nettiopas

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Mitä esimiehen on hyvä tietää masennuksesta?

Mitä esimiehen on hyvä tietää masennuksesta? Mitä esimiehen on hyvä tietää masennuksesta? Mieliala vaihtelee osana elämää, mutta vakava masennus on sairaus Ihmisen mieliala vaihtelee luonnostaan aika ajoin. Reagoimme esimerkiksi surulla erilaisiin

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen NUORTEN MASENNUS Tietoa nuorille ja heidän perheilleen 1 LL Linnea Haarasilta Dos Mauri Marttunen Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto 2000 Kuvat: Jonna Vuokola 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi

NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi Suomen Diabetesliitto/Yksi-elämä-hankkeet Diabetesfoorumi 2013 Onko mieli

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

NUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen

NUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen NUOREN DEPRESSIO Potilasopas Linnea Haarasilta Mauri Marttunen Sisältö sivu Johdanto 4 Mitä masennuksella tarkoitetaan? 5 Mistä masennuksen voi tunnistaa? 6 Mistä masennus johtuu? 9 Masennusta voidaan

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

LYHYESTI JA SELKEÄSTI SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS. Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta

LYHYESTI JA SELKEÄSTI SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS. Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta LYHYESTI JA SELKEÄSTI 1 SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta 2 Kirjoittajat ja Sininauhaliitto Teksti ja selkomukautus: Irene Komu ja Sirpa Pöllönen, Sininauhaliitto / Esteetön

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Urheilijan ylirasitustila

Urheilijan ylirasitustila Urheilijan ylirasitustila Aleksi Kallioniemi Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Lääkärikeskus Aava Helsingin Urheilulääkäriasema Ylirasitustilaan ei ole olemassa varsinaista hoitoa, joten järkevintä on

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Kohtaamisia 6.2.2015 Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka Eheydentunne mielekkään elämän perusta Kivunsäätely psyykkisenä prosessina Vuorovaikutuksen keinot tukea kivunsäätelyä Luottamusta siihen, että

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa KUORMITTUNEISUUS TYÖKUORMITUS TAPATURMAT ONNISTUNUT FYSIOTERAPIA Fysioterapian ajoitus 1. Akuutti trauman jälkeen Fysioterapia

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

Kriisin paikka. Ammatillisesti kriisiytyneellä paha olo työssä

Kriisin paikka. Ammatillisesti kriisiytyneellä paha olo työssä Kriisin paikka Työn ja organisaatioiden erikoispsykologi Merja Hutri on väitellyt ammatillisesta kriisiytymisestä syksyllä 2001. Tässä artikkelissa hän tarkastelee ilmiötä ja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi Kaksoisdiagnoosi Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Kaksoisdiagnoosi Mikä on kaksoisdiagnoosi? 4 Kaksoisdiagnoosipotilaalle

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä Masennus on yleisin nuorten mielenterveyden häiriö Suomessa, ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän nuorten keskuudessa. Masennus on myös yksi yleisimmistä nuorten sairauslomien syistä ja yleisin ennenaikaiselle

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseura Work Goes Happy 15.3.2016 Lähes jokainen ihminen kohtaa jossain elämänsä

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Jaana Kaukoranta Neuvontahoitaja, SYLVA ry. psykologi 20.3.2014 Psyykkinen kriisi: Ennustamattomuus Avuttomuus Hallinnantunteen menetys Tietoisuus haavoittuvuudesta

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot