Masennusinfo 10 kysymystä: Mitä potilaan on hyvä tietää masennuksesta
|
|
- Anita Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Masennusinfo 10 kysymystä: Mitä potilaan on hyvä tietää masennuksesta 1. Mikä on masennus? Masennus on sairaus, johon kuuluu useita erilaisia henkisiä ja ruumiillisia oireita, jotka aiheuttavat kärsimystä ja toimintakyvyn laskua ja jotka ovat kestäneet vähintään kaksi viikkoa. Masennuksen kesto voi olla viikkoja, kuukausia tai hoitamattomana jopa vuosia. Masentunut mieliala on yksi masennuksen oireista, mutta se ei yksinään ole vielä sairaus. Masentunut mieliala tarkoittaa pitkäaikaista ja hallitsevaa tunnetilaa eikä ohimenevää masennuksen tunnetta, jota kaikki kokevat toisinaan reaktiona ikäviin asioihin. Kaikki sairastuneet eivät koe masentunutta mielialaa, vaan enemminkin mielihyvän tunteen tai kiinnostuksen vähenemistä, väsymystä ja ahdistusta. Psykiatrisessa tautiluokituksessa masennus kuuluu mielialahäiriöihin, ei vakaviin mielisairauksiin. Masentunut ihminen yleensä tunnistaa sairautensa oireita. 2. Kuka voi sairastua? Kuka tahansa voi sairastua masennukseen. Masennus on hyvin yleinen sairaus, jota noin joka viides meistä sairastaa elämänsä aikana. Kahdenkymmenen ihmisen joukosta vähintään yksi sairastaa parhaillaan masennusta. 3. Mistä masennus johtuu? Masennuksen taustalla ei ole yhtä yksittäistä syytä, vaan se on monitekijäinen. Masennusta edeltää useimmilla jokin menetys tai vastoinkäyminen. Yksittäisen menetyksen sijaan takana voi olla sarja rasittavia elämäntapahtumia pitkällä aikavälillä tai pitkäaikainen kuormittava tilanne. Vaikeat lapsuudenkokemukset voivat herkistää reagoimaan voimakkaammin myöhemmille menetyksille. Kiusaamiskokemukset ja traumat altistavat masennukselle. Kykymme sietää erilaisia stressitekijöitä vaihtelee yksilöllisesti ja elämänvaiheittain ja meillä jokaisella on omat haavoittuvammat alueemme ja vahvemmat puolemme. Masennukseen sairastuminen ei merkitse heikkoutta tai huonoutta, vaikka masentunut niin herkästi kokeekin. Masennus ei ole itseaiheutettu sairaus eikä tahdonalainen olotila, josta voi yhtäkkiä päätöksen voimalla tai toisen kehoituksesta irrottautua. Masennuksessa, kuten verenpainetaudissa, migreenissä ja astmassa,
2 on taustalla sekä biologisia riskitekijöitä että ulkoisia laukaisevia tai altistavia tekijöitä. Masennusalttius on suurempi niillä, joiden suvussa on masennusta. Muun muassa hormonaaliset, immunologiset ja aineenvaihdunnalliset tekijät voivat altistaa masennukselle. Pitkäaikaisiin ruumiillisiin sairauksiin liittyy usein masennusta. Alkoholin runsas käyttö altistaa masennukselle, samoin muut päihteet ja riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden säännöllinen käyttö. Tällaisia ovat muun muassa bentsodiatsepiinityyppiset rauhoittavat lääkkeet ja vastaavat unilääkkeet sekä keskushermostoon vaikuttavat vahvat kipulääkkeet. 4. Miten masennus ilmenee ja mitä vaikutuksia sillä on? Masentuneena näkee itsensä ja ulkopuolisen maailman kuin harmaan linssin läpi... Masentuneena mikään ei tunnu miltään... paitsi enintään pahalta. (masennuksesta toipunut 30-vuotias nainen) Masennus voi alkaa unettomuudella tai epämääräisin kipu- ja väsymysoirein. Joillakin se alkaa ahdistusoirein tai pitkittyneen surun jälkeen. Koska masennus ei yleensä näy ulospäin, voi toisten olla vaikeaa havaita ja ymmärtää sitä. Läheiset saattavat joskus ensimmäisenä huomata sairastuneessa käyttäytymisen muutoksen, esimerkiksi vetäytymisen omiin oloihin, ärtyisyyden, muistin heikkenemisen tai hidastumisen. Aiemmista harrastuksista pois jättäytyminen ja kiinnostuksen tai innostuksen menetys ovat masennukselle tyypillisiä oireita. Masennukseen liittyy usein aloitekyvyn puute, välinpitämättömyys, häpeä, huonouden- tai toivottomuudentunne, mikä voi vaikeuttaa myös avun hakemista. Masennuksen aikana suhde omaan itseen ja ympäristöön värittyy kielteisesti. Masentunut ihminen pyrkii yleistämään kielteisiä kokemuksiaan, eikä pysty huomioimaan myönteisiä asioita. Hän saattaa muistaa herkästi vain epäonnistumiskokemuksiaan muiden muistikuvien jäädessä niiden varjoon ja tulkita neutraalitkin tapahtumat epäonnistumisiksi. Masentunut aliarvioi herkästi itseään ja omia mahdollisuuksiaan ja siksi suurten ratkaisujen tekemistä kannattaa lykätä masennuksen pahimmassa vaiheessa tai ainakin niistä olisi hyvä neuvotella ensin oman tukiverkoston kanssa. Masentunut ihminen kokee herkästi itsensä huonoksi ja syyttelee itseään monenlaisista asioista, sellaisistakin, joihin hänellä ei ole mitään vaikutusvaltaa. Muiden on vaikeaa ymmärtää, miten masentunut voi nähdä itsensä syypääksi lähes kaikkeen pahaan. Hän tulkitsee ympäristön viestit kielteisellä tavalla johtuen näistä olettamuksistaan ja siksi ajatukset jumiutuvat kielteisille radoilleen. Sairauden oireisiin voivat kuulua myös itsetuhoiset ajatukset tai kuolemantoiveet, joista on hyvä pystyä puhumaan jo ennen kuin ne voimistuvat tai muuttuvat vaikeasti hallittaviksi. Masennuksen ruumiilliset oireet voivat johtaa rasittaviin, toistuviin tutkimuksiin, joissa oireiden syy ei selviä. Jos ruumiilliset oireet ovat hallitsevia, niitä voi olla vaikeaa mieltää osaksi masennusta, ja silloin lääkäreidenkin saattaa olla vaikeaa diagnosoida masennusta. Toisaalta monella esiintyy yhtaikaa sekä masennus että ruumiillinen sairaus: pit-
3 kittyneet ruumiilliset sairaudet altistavat masennukselle sekä psyykkisen rasituksen kautta että biologisin mekanismein. Masennuksen ruumiillisiin perusoireisiin kuuluvat väsymys, ruokahalun muutokset, unettomuus tai liiallinen nukkuminen ja liikkumisen hidastuneisuus tai levottomuus. Kaikilla ei kuitenkaan näitä oireita esiinny. Masennukseen usein liittyviä ruumiillisia oireita ovat myös muun muassa kipuherkkyys, pahoinvointi, heikotus sekä aineenvaihdunnan ja autonomisen hermoston toiminnan muutokset. Masennus on myös aivojen sairaus. Masentuneella stressihormonia eli kortisolia on yleensä aivoissa liikaa. Tämä heikentää hermosolujen uusiutumiskykyä eli muovautuvuutta ja siten vaikeuttaa muistitoimintoja, ajattelun joustavuutta ja uuden oppimista. Masennuksessa aivojen kemiallinen tasapaino on häiriytynyt muun muassa serotoniini- ja noradrenaliinivälittäjäaineiden osalta. Toiminnallisessa aivokuvauksessa nähdään aivojen aineenvaihdunnan palautuminen normaaliksi hoidon aikana. Pitkittyneellä, hoitamattomalla masennuksella voi olla epäsuotuisia rakenteellisia ja toiminnallisia vaikutuksia aivojen muistitoimintojen kannalta keskeiseen alueeseen. Yleensä masennukseen kuuluvat muistin, keskittymisen ja päätöksentekokyvyn häiriöt väistyvät hyvin toipumisen edetessä, tosin usein pienellä viiveellä. Masennus vaikuttaa laajalti eri elämänalueisiin, koska sen oirekuva on moninainen. Työssä selviytymistä haittaavat esimerkiksi keskittymisen ja muistin ongelmat, hitaus, aloittamisen ja päätöksenteon vaikeudet työnkuvan ja haasteiden mukaan. Samat oireet saattavat vaikeuttaa myös omien asioiden hoitamista, kodista ja taloudesta huolehtimista. Ihmissuhteita ja harrastuksia haittaavat muun muassa kiinnostuksen, mielihyvän, aloitteellisuuden ja itseluottamuksen väheneminen. 5. Toipuuko masennuksesta? Masennukseen on hoitoa tarjolla ja pääsääntöisesti se paranee. Useimmat parantuvat hyvin, mutta masennus saattaa uusiutua herkästi. Riittävän ajoissa aloitettu ja riittävän pitkään jatkettu hyvä hoito varmistaa toipumisen. Hoitamattomana masennus voi pahentua ja siitä johtuvien ikävien seuraamustensa kautta vaikeutua entisestään. Joillekin jää niin sanottuja jäännösoireita eli lieviä jälkioireita, joita on syytä hoitaa, sillä ne laskevat elämänlaatua, haittaavat usein toimintakykyä ja altistavat masennuksen uusiutumiselle. Hyvin hoidettu masennus voi johtaa jopa aiempaa parempaan vointiin tai elämänlaatuun silloin, kun se lisää itsetuntemusta, oman rajallisuuden hyväksyntää ja herättää tekemään mielekkyyttä lisääviä ja terveellisiä muutoksia elämään. Masennuksen sairastaminen lisää myös ymmärrystä muita masentuneita ihmisiä kohtaan ja saa uudelleen arvioimaan omia arvoja. 6. Mitä hoitoa masennukseen on? Koska masennus on sekä biologinen että psyykkinen häiriötila, hoidetaan sitä sekä biologisin että psykososiaalisin keinoin. Paras hoitotulos saadaan yleensä käyttämällä yhdessä näitä kahta hoitotapaa. Biologisista hoidoista tavallisimpia ovat mielialalääkkeet, ja sairaudenkuvan
4 mukaan voidaan joskus tarvita valohoitoa tai aivojen sähköhoitoa. Myös säännöllisestä liikunnasta on apua. Psykososiaalinen hoito voi olla keskustelua oman lääkärin, hoitajan tai muun henkilön kanssa, tiedon ja tuen saamista, toiminnallisia harjoituksia, vertaistukiryhmässä käymistä, perheen tukea tai psykoterapiaa. Vaikeissa tilanteissa, esimerkiksi raskaissa menetyksissä tai itsetuhoajatusten voimistuessa, voi nopea kriisiapu olla tarpeen. Tilanteissa, joissa omia hoitavia henkilöitä ei ole tavoitettavissa, voi yhteyttä ottaa yleisiin kriisipalveluihin, joita valtakunnallisesti tarjoaa esimerkiksi Suomen Mielenterveysseura. Lisäksi jokaisella alueella on omia kriisipalveluita ja terveyskeskus/sairaalapäivystys. Suomen Mielenterveysseuran paikalliset kriisikeskukset > SOS-kriisikeskus > Paikallinen toiminta > Yhteystiedot alueittain Työssä jatkaminen ja työhön paluu ovat usein myös toipumista edistäviä hoidollisia tekijöitä, kunhan kuormitus on oikein mitoitettu toipumisen vaiheeseen nähden. Yhteistyössä esimiehen ja työterveyshuollon kanssa voidaan sopia toipumista edistävät työssä selviytymisen tukikeinot (esim. työjärjestelyt, työnohjaus, työyhteisölliset tukitoimet, työaikajoustot, osasairauspäiväraha tai työkokeilu). Yhteyden säilyttäminen työterveyshuoltoon ja työpaikkaan on sairauslomankin aikana tärkeää, jotta työhön paluu helpottuisi. Työhönpaluuoppaita Pitkittyvä sairausloma ja työhön paluu. Opas työnantajalle: > Julkaisut (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:19) Pitkittyvä sairausloma ja työhön paluu. Opas työntekijälle: > Julkaisut (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:21) 7. Mitä haittoja on lääkehoidolla? Kuten lähes kaikilla lääkkeillä, mielialalääkkeilläkin on haittavaikutuksensa. Haittavaikutukset ovat yleensä vaarattomia ja liittyvät hoidon aloitusvaiheeseen. Hoitamattoman masennuksen vähitellen etenevät haitat ovat kuitenkin moninkertaiset verrattuna mielialalääkkeiden yleensä ohimeneviin haittavaikutuksiin. Ihmiset reagoivat mielialalääkkeisiin yksilöllisesti: suurin osa saa enintään lieviä ja siedettäviä haittavaikutuksia, kun taas joidenkin kokemat
5 haittavaikutukset ovat niin voimakkaita, että lääkityksen jatkaminen tuntuu vaikealta. Mielialalääkkeiden aloitukseen liittyvät, tavallisesti ohimenevät haittavaikutukset ilmenevät ensimmäisten hoitoviikkojen aikana ja niitä ovat muun muassa pahoinvointi, päänsärky, väsymys tai tilapäinen ahdistuksen lisääntyminen. Terveyttä uhkaavat haittavaikutukset, kuten esimerkiksi immunologiset yliherkkyysreaktiot, ovat harvinaisia. Ne erottuvat muista haittavaikutuksista hoitoa vaativien oireidensa perusteella ja edellyttävät usein lääkityksen keskeytystä. Keskeytyksen pitäisi kuitenkin perustua aina hoitavan tai päivystävän lääkärin arvioon, sillä esimerkiksi äkilliseen kuumeeseen ja laaja-alaiseen ihottumaan voi olla muitakin syitä kuin lääkeyliherkkyys ja kaikki syyt on hyvä selvittää huolellisesti. Haittavaikutuksista kannattaa kertoa hoitopaikassa. Tavalliset haittavaikutukset ovat yleensä hallittavissa varovaisen annostelun avulla. Oman lääkärin antama asiallinen tieto ja toimintaohjeet auttavat selviytymään vaarattomien, ohimenevien haittavaikutusten kanssa. Joskus lääkäri voi päätyä vaihtamaan lääkkeen, jos haittavaikutukset tuottavat kärsimystä eivätkä ne väisty odotetulla tavalla hoidon alkuvaiheen jälkeen. Suurin osa ihmisistä pystyy kuitenkin jatkamaan turvallisesti lääkitystään. Tiedonpuute aiheuttaa ennakkoluuloja mielialalääkkeitä kohtaan, sillä ne sekoitetaan usein rauhoittaviin lääkkeisiin tai mielisairauksien eli psykoosien hoitoon suunnattuihin vahvempiin lääkkeisiin. Mielialalääkkeiden suurena etuna on se, että ne eivät aiheuta riippuvuutta eivätkä häiritse muistia, keskittymistä ja tarkkaavaisuutta kuten rauhoittavat lääkkeet. Mielialalääkkeet käynnistävät masennuksesta toipumisen toisin kuin rauhoittavat lääkkeet, jotka tuovat vain hetkellisen helpotuksen. Tilanteissa, joissa tarvitaan nopeaa lievitystä voimakkaisiin, lamauttaviin ahdistusoireisiin, voidaan rauhoittavia lääkkeitä käyttää tilapäisesti lääkärin kanssa sovitulla tavalla. 8. Mitä hyötyä on lääkehoidosta? Suurin osa (2/3) masennukseen sairastuneista toipuu mielialalääkityksellä, mutta se edellyttää lääkekuurin loppuunviemistä ja lääkkeen ottamista säännöllisesti. Mielialalääke vaikuttaa aivoihin muun muassa palauttamalla välittäjäaineiden tasapainotilan ja lisäämällä hermoverkoston uusiutumiskykyä, eli mielialalääke suojaa hermosoluja ja estää muistialueiden surkastumisen. Hermosolujen toiminnan koheneminen näkyy käytännössä siten, että lamautunut ajatustoiminta elpyy, uudenoppimiskyky kohenee ja ajattelun joustavuus lisääntyy. Silloin biologiset olosuhteet ovat otolliset masennukselle ominaisten jumiutuneiden kielteisten ajatusmallien uudelleen muokkaamiseen myönteisten kokemusten, terapian ja muun psykososiaalisen tuen avulla. Mielialalääkehoito luo siten paremmat edellytykset terapian onnistumiselle, varsinkin terapian alkuvaiheessa, joka on haasteellisin vaihe.
6 Mielialalääkkeistä on apua myös ahdistuksen, kivun ja unettomuuden hoidossa, ja ne tarjoavat turvallisen vaihtoehdon riippuvuutta aiheuttaville lääkkeille, jotka eivät sovi pitkäaikaiskäyttöön. Masennuksen fyysisiä oireita, kuten lisääntynyttä ruokahalua, toimintakykyä lamaava väsymystä ja unettomuutta, voi olla vaikea saada hallintaan kohtuullisessa ajassa ja turvallisesti millään muulla keinoin kuin mielialalääkityksellä. 9. Milloin on hyvä hakeutua psykoterapiaan? Pelkkä mielialalääkitys ei välttämättä riitä jumiutuneisiin masentuneisiin ajatuksiin, vaan tarvitaan myös suotuisa toipumisympäristö ja mielellään psykososiaalista tukea. Ammatillisesti toteutettua psykoterapiaa, voidaan tarvita silloin, kun suotuisaa ympäristöä ei ole tai tavanomainen psykososiaalinen hoito tai tuki (keskustelut hoitajan, lääkärin tai tuki-henkilön kanssa, vertaistuki tai koulutukselliset ryhmät) eivät riitä. Sairastamisvaiheeseen sopivat yleensä lyhyet, aktiivisesti ja järjestelmällisesti etenevät psykoterapiat (< 1/2 vuotta). Toipumisvaiheessa voi käydä niin, että toipuminen pysähtyy jonkin ylitsepääsemättömän stressitekijän, jumiutuneiden masentuneiden ajatusten, masennusta ylläpitävien totuttujen käyttäytymismallien tai luontaisten herkkyystekijöiden (esim. heikko itsetunto, liiallinen vaativuus itseä kohtaan, vaikeus asettaa rajoja) vuoksi. Silloin saattaa olla tarvetta hakeutua pidempään psykoterapiaan (1 3 vuotta), joka vaatii enemmän voimavaroja, pitkäjänteisyyttä ja motivaatiota toteutuakseen. Psykoterapian tarvetta ja terapiamuotojen soveltuvuutta voidaan selvitellä työterveyshuollossa (esim. työterveyspsykologin vastaanotolla). Psykiatrin arvio ja B-lausunto tarvitaan, mikäli haetaan Kelan korvauksia psykoterapiakuntoutukseen. 10. Miten voi itse edistää toipumista ja estää uudelleen sairastumista? Alkoholinkäyttöä on hyvä välttää tai pysytellä kohtuukäytössä: masennuksen aikana ja toipilasvaiheessa enintään 2 ravintola-annosta kerralla enintään 2 x/vk. Yleiset riskirajat ovat masennuksesta toipuvalle liian korkeat, sillä 1. alkoholin säännöllinen käyttö laskee mielialaa ja laukaisee ahdistusoireita 2. alkoholi korostaa masennukseen liittyviä muistin ja keskittymisen ongelmia 3. alkoholi heikentää unen laatua aamuyöstä 4. masennuksen aikana kehittyy helpommin alkoholiriippuvuus kuin terveenä ollessa 5. alkoholi heikentää masennuslääkkeen tehoa ja pahentaa sen haittavaikutuksia 6. psyykenlääkkeet voivat pahentaa alkoholin keskushermostoa lamaavia vaikutuksia.
7 Noudata lääkärin/hoitajan antamia hoito-ohjeita, erityisesti huolehtimalla säännöllisestä lääkkeen ottamisesta. Lääkärin kanssa kannattaa neuvotella aina, jos toivoo muutoksia lääkitykseen, ja välttää omatoimista lääkintää. Harrasta säännöllistä liikuntaa 2 3 x/vk vähintään 45 min/kerta. Aloita vaikka viidestä minuutista ja lisää harjoitusaikaa asteittain. Hyväksy toipilasvaihe ja tunnista voimavarojesi rajallisuus/vaihtelu. Voit luottaa toipumiseen, mutta et saa vaatia itseltäsi liikaa. Etsi yhteistyössä työterveyshuollon ja esimiehen kanssa toipumisvaiheeseen sopiva työkuormitus ja työtehtävät. Pyydä tukea ja työn sekä voinnin uudelleen arviointia herkästi, jos huomaat ylirasituksen merkkejä itsessäsi. Pidä yllä tärkeitä sosiaalisia suhteita ja rajaa sellaista kanssakäymistä, joka kuormittaa liikaa. Pysähdy miettimään syitä kuormittumiseen ja mahdollisuuksia muutoksiin. Palaa aiemmin iloa tuottaneisiin tai rentouttaviin harrastuksiin heti, kun voimavarat alkavat riittää, ja pidä huoli työn ulkopuolisesta elämän sisällöstä. Vahvista luovaa ja joustavaa ajattelua itsellesi sopivien luovien, itseilmaisullisten harrastusten kautta, esimerkiksi hakemalla omille kokemuksille heijastuspintaa ja virkistystä taide-elämyksistä. Hyödynnä masennuksesta toipumisen tuomaa itsetuntemusta ja valmiutta hyvinvointia lisääviin elämän valintoihin ja terveellisiin elämäntapoihin. Päiväkirjan avulla voi vahvistaa itsetuntemusta ja oman jaksamisen rajojen tunnistamista. Terapia-arvioon voi hakeutua, jos toipumiselle tuntuu olevan sisäisiä esteitä. Opettele tunnistamaan ja kyseenalaistamaan itsellesi haitallisia ajatus- ja toimintatapoja. Erota tunteet ja faktat toisistaan. Väittele itsesi kanssa. Muista, että huonoudentunne on pelkkä tunne ja kuuluu sairauden oireisiin eikä siihen, mitä olet! Rajaa pakollisia asioita elämässäsi ja lisää omaa valinnanvapauttasi arjessa. Mikäli pakolliset asiat rasittavat, kannattaa pysähtyä miettimään: kuka pakottaa, mihin, miksi ja onko todella pakko? Muista omat hyvät puolesi ja vahvuutesi sekä elämäsi myönteiset asiat silloinkin, kun masentuneet ajatukset pyrkivät lannistamaan ja valtaamaan tilaa. Voit listata hyviä asioita halutessasi. Puhu tuntemuksistasi muille ihmisille ja hae herkästi apua, jos tunnet, että vointisi heikkenee.
8 Itsehoidollista kirjallisuutta stressinhallintaan ja masennuksen ehkäisyyn Hakanen J ym: Voimanlähteet. Työterveyslaitos, Helsinki Mattila A: Näkökulman vaihtamisen taito. WSOY, Helsinki Pietikäinen A: Joustava mieli. Duodecim, Helsinki Räisänen K & Leskinen J: Kyllin hyvä. Työterveyslaitos, Helsinki Young JE & Klosko JS: Avaa tunnelukkosi: vapaudu elämään täydesti. Kansanvalistusseura, Helsinki Lisää tietoa masennuksesta ja sen hoidosta Terveyskirjasto, Duodecim: Masennus Mielenterveystalo, Kelnet: Masennus ja mielenterveyspalveluohjaus Tukiasema.net, nettiopas
MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotDepression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli
Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotMitä esimiehen on hyvä tietää masennuksesta?
Mitä esimiehen on hyvä tietää masennuksesta? Mieliala vaihtelee osana elämää, mutta vakava masennus on sairaus Ihmisen mieliala vaihtelee luonnostaan aika ajoin. Reagoimme esimerkiksi surulla erilaisiin
LisätiedotStressi ja mielenterveys
Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,
Lisätiedotsinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?
sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotArja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema
Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS
LisätiedotMASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma
MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys MASENNUS TYÖELÄMÄN
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotItsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö
Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotMIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen
LisätiedotMuodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.
HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotAmmattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!
Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset
LisätiedotVAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA
VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotHyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen
NUORTEN MASENNUS Tietoa nuorille ja heidän perheilleen 1 LL Linnea Haarasilta Dos Mauri Marttunen Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto 2000 Kuvat: Jonna Vuokola 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotSÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.
SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,
LisätiedotKEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA - PALAUTUMINEN. Satu Nevalainen Työterveys Wellamo Johtava ylilääkäri
KEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA - PALAUTUMINEN Satu Nevalainen 19.3.2019 Työterveys Wellamo Johtava ylilääkäri STRESSI & PALAUTUMINEN -Stressiksi tila, jossa keho mukautuu ja reagoi fyysisesti ja psyykkisesti
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotNUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen
NUOREN DEPRESSIO Potilasopas Linnea Haarasilta Mauri Marttunen Sisältö sivu Johdanto 4 Mitä masennuksella tarkoitetaan? 5 Mistä masennuksen voi tunnistaa? 6 Mistä masennus johtuu? 9 Masennusta voidaan
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotMiten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista
Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti
LisätiedotTeksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.
Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotKerronpa tuoreen esimerkin
Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotMiten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä
Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa
LisätiedotEikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema. Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta Kahvi-Kaisa
Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta 4.4.2017 Kahvi-Kaisa Kiitokset materiaalista ja taustatuesta! Duodecim Käypä hoito suositus unettomuudesta 3.12.2015
LisätiedotKorvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle
Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle 1 Sisällys Mitä on korvaava työ TyöSi Työ Sinulle?... 2 Milloin korvaava työ ei sovellu... 2 Työterveyshuollon rooli... 3 Korvaava työ - kun sairausloma keskeytetään
LisätiedotÄidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotPalautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Palautuminen ja unen merkitys 17.4.2018 Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Arjessa jaksaminen Kuormitus ja palautuminen tulee olla tasapainossa Pääosin tekijöihin pystyy vaikuttamaan itse Palautuminen
LisätiedotPalvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma. Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke
Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke 23.5.2019 TYÖKE Verkostoilla tehoa Soteen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen Rahoittajana ESR
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90
1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotNÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET. Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi
NÄKÖKULMIA ELÄMÄNLAADUSTA. MIELEN JA DIABETEKSEN MONINAISET YHTEYDET Helena Nuutinen, PsL, YTM, terveyspsykologian erikoispsykologi Suomen Diabetesliitto/Yksi-elämä-hankkeet Diabetesfoorumi 2013 Onko mieli
LisätiedotMETADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ
Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotLataa Irti murehtimisesta. Lataa
Lataa Irti murehtimisesta Lataa ISBN: 9789516564749 Sivumäärä: 199 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 34.25 Mb Kun levottomuus, pelokas odotus, tuskaisuus, väsymys ja keskittymisvaikeudet yhdistyvät jatkuvaan
LisätiedotAHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä
AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen
LisätiedotMasennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.
Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan
LisätiedotTyön ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015
Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotPITKÄAIKAISSAIRAUDEN KANSSA JAKSAMINEN PSORIASIS MUKANA ELÄMÄSSÄ JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN. Kipu- ja kuntoutuspsykologi Terhi Runsio
PITKÄAIKAISSAIRAUDEN KANSSA JAKSAMINEN PSORIASIS MUKANA ELÄMÄSSÄ JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN Kipu- ja kuntoutuspsykologi Terhi Runsio Medishare Oy & Tyksin suu- ja leukasairauksien klinikka PSYYKKISEN HYVINVOINNIN
LisätiedotAjattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012
Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotErilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015
Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotFSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002
1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja
LisätiedotKriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari
Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotSkitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus
Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän
LisätiedotLYHYESTI JA SELKEÄSTI SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS. Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta
LYHYESTI JA SELKEÄSTI 1 SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta 2 Kirjoittajat ja Sininauhaliitto Teksti ja selkomukautus: Irene Komu ja Sirpa Pöllönen, Sininauhaliitto / Esteetön
LisätiedotMilloin matkoja on liikaa?
Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai
LisätiedotEntä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla
TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi
LisätiedotLataa Masennus. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Masennus Lataa Luettu Kuunnella E- kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa Masennus Lataa ISBN: 9789516563186 Sivumäärä: 416 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.83 Mb Masennus-kirja käsittelee masennustilaan vaikuttavia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä, sairauden
LisätiedotMitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.
Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille
LisätiedotKAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry
KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat
LisätiedotMielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä
Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä Kaatumisseula-päätösseminaari 15.2.2017 Merikeskus Vellamo, Kotka Suunnittelija Sonja Maununaho, Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys on hyvinvoinnin
LisätiedotEnsiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen
Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa
LisätiedotUrheilijan ylirasitustila
Urheilijan ylirasitustila Aleksi Kallioniemi Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Lääkärikeskus Aava Helsingin Urheilulääkäriasema Ylirasitustilaan ei ole olemassa varsinaista hoitoa, joten järkevintä on
LisätiedotJohtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT
Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja
LisätiedotAlkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.
Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotUnesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes
Unesta ja unettomuudesta Eeva Liedes 21.3.2019 Unen vaiheet ja rakenne nonrem uni: torke, kevyt uni, syvä uni nonrem uni lisääntyy ruumiillisen rasituksen jälkeen REM uni: unennäkemisen univaihe REM uni
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotMiten mielenterveyttä vahvistetaan?
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto
LisätiedotMitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala
Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn
LisätiedotJAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö
JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea
LisätiedotYÖTYÖN RISKIEN KARTOITUS
YÖTYÖN RISKIEN KARTOITUS LUOTTAMUKSELLINEN Yötyö kuormittaa työntekijää fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin päivätyö, koska työntekijän vuorokausirytmiä muutetaan. Yötyö aiheuttaa lähes kaikille sitä
Lisätiedot