YV tark.ltk Yh

Transkriptio

1 YV tark.ltk Yh TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS TASEKIRJA 2012

2 2

3 3 KUNTAYHTYMÄN TASEKIRJA SISÄLLYSLUETTELO I KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kuntayhtymän kehitys ja olennaiset tapahtumat Kuntayhtymän muodostuminen ja jäsenkuntien osuudet Kuntayhtymän hallinto Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Tukipalvelut Yhteistoiminta ja yhteistyöryhmä Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus Kuntayhtymän kehittämisen painopisteiden toteutuminen v Toisen asteen koulutus, Porvoon ammattiopisto, Amisto Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän meneillään olevat ja vuonna 2012 päättyneet projektit Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä 1.12 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus II TOTEUTUMISVERTAILU Talousarvion toteutuminen III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kuntayhtymän tuloslaskelmavertailu Kuntayhtymän rahoituslaskelmavertailu Kuntayhtymän tasevertailu Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Poistosuunnitelma IV LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 4.3 Omistuksia muissa yhtiöissä koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot V ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ VI LUETTELOT JA SELVITYKSET... 69

4 4 I TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA Kuntayhtymän kehitys ja olennaiset tapahtumat Toimintavuoden alussa kuntayhtymällä oli järjestämisluvan mukaan ammatillisessa peruskoulutuksessa 1345 valtion rahoitukseen oikeuttavaa koulutuspaikkaa. Opiskelijoita oli kuitenkin tammikuun laskentapäivänä yhteensä Amiston syyslukukauden aloitus kaikilla opiskelijaryhmillä olisi nostanut ylipaikkaopiskelijoiden määrää vielä n. 90. Erittäin kireässä taloudellisessa tilanteessa kuntayhtymällä ei ollut mahdollista jatkaa nuorten yhteiskuntavastuun hoitamista yksipuolisesti. Amistossa opiskelijoiden sisäänottoa jouduttiin vähentämään viidellä aloitusryhmällä ja lähiopetustunneista poistettiin syyslukukauden alusta yksi viikkotunti. Toimenpiteiden seurauksena yksi henkilö osa-aikaistettiin ja kahden määräaikaisuutta ei jatkettu. Edupolissa lakkautettiin kaksi koulutusalaa, karsittiin projektitoimintaa ja organisointiin myyntitoiminta uudelleen. Näiden toimenpiteiden seurauksena 7 henkilöä irtisanottiin, 8 osa-aikaistettiin ja 13 määräaikaisista työsuhdetta ei jatkettu. Toimenpiteet perustuivat käytyihin yt-neuvotteluihin. Yhtymähallitus haki toukokuussa opetus- ja kulttuuriministeriöltä ammatillisen peruskoulutuksen lisäpaikkoja 180 kpl ns. nuorten yhteiskuntatakuupaikoista. Ministeriö myönsi vuodelle paikkaa ja vuodelle 2013 vielä toiset 20 paikkaa. Lisäksi ministeriö myönsi yllättäen päätöksellään kuntayhtymälle 32 lisäpaikkaa vuodeksi Kuntayhtymän vuoden 2012 tilinpäätöksestä voidaan todeta, että asetetut taloudelliset tavoitteet saavutettiin pääosin ja kuntayhtymän taloudellinen kehitys saatiin oikealle uralle. Jäsenkuntien panostukset nuorten ammatilliseen koulutukseen rajoittuivat kuntien puolesta otettujen lainojen lyhennyksiin ja korkoihin. Porvoon kaupunki käynnisti kesällä 2012 ns. tilatyöryhmän työn, jonka tulokset pitäisi valmistua helmikuussa Työryhmän tavoitteena on selvittää II-asteen campuskokonaisuuden tai kokonaisuuksien muodostaminen Porvoon kaupungin alueelle. Kuntayhtymän lähivuodet tulevat olemaan haasteellisia kiinteistöratkaisujen osalta. Pomo-talon tuleva käyttö ja Perämiehentien uudisrakennus odottavat pikaista ratkaisua. Henkilöstöjohdon tiimi painotti vuonna 2012 henkilöstötoimintojen virtaviivaistamista koko kuntayhtymän tasolla. Virtaviivaistamista toteutettiin selkiinnyttämällä operatiivisten hr-toimintojen tietojärjestelmäratkaisuja sekä kattavalla intranetuudistuksella. Henkilöstöprosessien kehittämisen painopisteitä olivat varhaisen puuttumisen ja puheeksioton menettelyjen kehittäminen, perehdyttämisen kehittäminen sekä työtyytyväisyyskyselyn uudistaminen. Kuntayhtymän kehitystoiminta keskittyi laadunhallintajärjestelmän ja työterveysja turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämiseen niiden sertifiointia varten. Joulukuussa 2012 Inspecta Oy luovutti juhlallisin menoin Amistolle, kuntayhtymän tukipalveluille ja oppisopimuskeskukselle ISO 9001 laadunhallintajärjestelmän ja Edupolille OHSAS työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän sertifi-

5 5 kaatit. Tyytyväisyydellä voidaan todeta, että pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena kuntayhtymän kaikilla toiminnoilla on ulkoisen auditoinnin hyväksymät ISO 9001, ISO ja OHSAS sertifikaatit. Vastaavanlainen ammatillisen koulutuksen kehittäminen on Suomessa harvinaista. Amiston vuoden 2012 toimintaa voi kuvata arvosanalla hyvä. Taloudellinen tulos oli säästötoimenpiteiden ansiosta tyydyttävä. Toiminnan laatuun kiinnitettiin edelleen huomiota ja tulos näkyi sertifikaatin lisäksi henkilöstön tekemässä EFQM itsearvioinnissa yli 500 pisteen tuloksena. Kansainvälisessä toiminnassa saavutimme Opetushallituksen asettamat tavoitteet opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälisessä liikkuvuudessa. Projektitoimintakin aktivoitui ja sen avulla voitiin käynnistää useampi oman henkilöstön osaamisen kehittämishanke. Edupolin toiminta kasvoi hieman toimintavuoden aikana. Liikevaihto oli 16,39 M. Kokonaistuottoja kertyi 17,9 M. Henkilöstökoulutus, oppisopimuskoulutus ja ammatillinen peruskoulutus kasvoivat eniten ja vastaavasti työvoimakoulutus väheni. Liikelaitoksen tulostavoite saavutettiin lähes kokonaan. Tulosta voidaan pitää vähintään kohtuullisena, koska toimintavuoden alku sisälsi yhteistoimintamenettelyn. Porvoon toimipiste kasvatti edelleen opiskelijamääriään ja se toimii suorituskykynsä ylärajalla. Vuoden 2012 laskentapäivien keskiarvona oppisopimuksia oli 785 kappaletta. Edellisvuoteen verrattuna opiskelijamäärä nousi hieman. Perustutkintojen määrä lähti syksyn laskentapäivää kohti nousuun, mutta jäi kuitenkin alle kokonaistavoitteen eli 240 sopimukseen. Ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon opiskeli 488 henkilöä ja tutkintoon johtamattomaan lisäkoulutukseen osallistui 57 opiskelijaa. Oppisopimuksen tietopuolisista opinnoista 78 % hankittiin kuntayhtymän omista oppilaitoksista. Toiminnallisesti vuosi oli omistettu laadulle. Keväällä ja alkusyksystä toteutettiin oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen keskittyvä vertaisarviointi OPHn rahoituksen tukemana. Loppusyksystä oppisopimuskeskukselle myönnettiin lisäksi ISO9001 sertifikaatti. Oppisopimuskoulutuksen laatutyötä tehtiin myös valtakunnan tasolla, sillä oppisopimuskeskuksen edustaja osallistuu Opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmän toimintaan. Kuntayhtymän tilikauden alijäämä on 1,13 M euroa, joka vaatii sekä strategisia että operatiivisia toimia. Pitkällä jänteellä kuntayhtymän on katettava poistot täysimääräisinä, jotta terve talous säilyy. Kiitän yhtymähallitusta ja yhtymävaltuustoa tärkeästä työstä ja arvokkaasta tuesta, koko kuntayhtymän henkilökuntaa erinomaisesti toteutetusta vuodesta sekä kaikkia yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistyöstä. Markku Kantonen johtava rehtori

6 6 Huomionosoitukset Ansio- ja kunniamerkit Tasavallan presidentti on myöntänyt Laila Erävalolle Suomen Leijonan ritarimerkin, Henry Laitiselle Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin ja Vuokko Laakolle Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein. Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä on muistanut ansioituneita luottamus- ja toimihenkilöitään seuraavasti: Suomen Kuntaliiton kultainen ansiomerkki 30 v:n palveluksesta Olli Lattu, tiimipäällikkö Edupoli Suomen Kuntaliiton hopeinen ansiomerkki 20 v:n palveluksesta Mia Eloranta, keittiöapulainen Bjarne Grönholm, koulutustarkastaja Olli Haltia, kouluttaja Juhani Hiltunen, kouluttaja Sirpa Karvonen, siivooja Taina Kurvinen, tuntiopettaja Anja Leino, toimipisteenjohtaja Mirja Martikainen, koulunkäyntiavustaja Eija Saarinko-Weidemann Amisto Opso Edupoli Edupoli Tupa Amisto Amisto Edupoli Edupoli Ansiomerkit luovutettiin juhlalounaalla opetusravintola Iriksessä.

7 1.2 KUNTAYHTYMÄN MUODOSTUMINEN JA JÄSENKUNTIEN OSUUDET Kuntayhtymä Itä-Uudenmaan suomenkielisen ammattikoulun kuntainliitto perustettiin 11. päivänä kesäkuuta 1958 Porvoon kaupungissa ja sen kotipaikka on ollut alkaen Porvoon kaupunki. Uudenmaan lääninhallituksen hyväksymän perussääntömuutoksen yhteydessä muutettiin kuntainliiton nimi Itä-Uudenmaan ammatillisen koulutuksen kuntainliitoksi ja kunnallislain muutoksen yhteydessä alkaen Itä- Uudenmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymäksi. Kuntayhtymän nimi muutettiin uudella perussopimuksella v.1997 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymäksi. Kuntayhtymän tehtävänä on ylläpitää ja kehittää Porvoon ammattiopistoa - Amistoa - ja Edupolia Jäsenkuntien omistusosuudet Jäsenkuntien osuus kuntayhtymän omaisuuteen määräytyy kunkin kunnan varaamien osuuksien mukaan: KUNTA OSUUDET OSUUDET Edupoli Loviisa Porvoo Askola Lapinjärvi 7 3 Myrskylä 5 5 Orimattila 1 1 Pornainen 9 9 Pukkila 4 4 Sipoo 21 2 Yhteensä ==================================

8 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO Organisaatiokaavio Yhtymävaltuusto Ylintä päätösvaltaa kuntayhtymässä käyttää yhtymävaltuusto. Yhtymävaltuustoon kukin jäsenkunta valitsee yhden edustajan kutakin alkavaa viittätoista (15) osuutta kohti kuitenkin enintään viisi (5) jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Heillä on käytössään äänivalta, joka yhteensä vastaa jäsenkunnan osuuksien määrää siinä toiminnassa, jota äänestys koskee. Jäsenkunnan äänivalta jakaantuu jäsenkunnan saapuvilla olevien edustajien kesken tasan. Yhtymävaltuustossa voi yhden jäsenkunnan edustajien yhteinen äänimäärä olla kuitenkin enintään yhtä ääntä vailla sama kuin muiden yhtymävaltuustossa läsnä olevien edustajien yhteenlaskettu äänimäärä. Jäsenkunnat ovat valinneet kuntayhtymän yhtymävaltuustoon kaudelle seuraavat henkilöt (Loviisan edustajat muuttuivat osittain alkaen Loviisan, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kuntaliitoksen johdosta): JÄSEN VARAJÄSEN KUNTA Jouni Vilkki Erkki Pusula Askola Seija Hämäläinen Reija-Riikka Stenbäck Askola Teri Kainulainen Jouni Lamberg Lapinjärvi Pekka Heikkilä, puheenjohtaja Ismo Kokko Loviisa Jaakko Isotalo, II varapuheenjohtaja Veikko Ekström Loviisa Marjo Vuokko Timo Noroviita Loviisa Marjut Helske Mika Lindqvist Myrskylä Ari Anttila Raimo Autio Orimattila Tapani Lempinen Pirjo Korpela Pornainen Ulf Backman, I varapuheenjohtaja Stig Bäcklund Porvoo Erkki Nieminen Markku Välimäki Porvoo Kristel Pynnönen Tea Svärd-Eriksson Porvoo Juha-Pekka Siltala Juhani Pessala Porvoo Marianne Korpi Mirja Suhonen Porvoo Elina Sihlman saakka Henrik Kennää asti Pukkila Timo Hildén alkaen Erja Sihlman 13.2.alkaen Pukkila Juha Parkkonen Sami Vironen Sipoo Mari Viita Markku Rintala Sipoo

9 9 Kokous Vuoden 2011 tilinpäätöksen hyväksyminen - Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen merkitseminen tiedoksi - Amiston vuoden 2012 talouden korjaustoimenpiteet: Lähiopetustuntien määrä on alkaen 29 tuntia/viikko. Kokous Talousarvion 2012 muutos: Hanke 84 Amisto Perämiehentien uudisrakennus: Siirrettiin hankkeelle 83/Amisto Askolan peruskorjaus - Kuntayhtymän talous- ja toimintasuunnitelman hyväksyminen Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuusto valitsi kokouksessaan tarkastuslautakuntaan seuraavat henkilöt toimikaudelle : jäsenet Marjut Helske, puheenjohtaja Myrskylä Seija Hämäläinen, varapuheenjohtaja Askola Anna Kajander Sipoo Juhani Pessala Porvoo Jari Vettenranta Askola varajäsenet Lasse Virén Myrskylä Toini Schroderus Loviisa Markku Rintala Sipoo Tim Hildén Pukkila Saga Simelius-Nieminen Askola Tarkastuslautakunnan tarkoituksena on kuntalain mukaisella arvioinnillaan myötävaikuttaa kuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin suunnitelmallisen ja tehokkaan toiminnan sekä huolellisen taloudenhoidon toteutumiseen. Tarkastuslautakunta on kokoontunut toimintavuonna 2012 yhdeksän kertaa. Kokouksissa kirjattiin kaikkiaan 48 päätöstä. Lautakunnan avuksi on ostettu tukipalveluja tilintarkastusyhteisöltä. Tarkastuslautakunta on perehtynyt toimikausisuunnitelmansa ja vuosiohjelmansa mukaisesti kuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin hallintoon, talouteen ja eri toimintayksiköiden toimintaan. Tarkastuslautakunta on seurannut kuntayhtymän strategisten tavoitteiden toimeenpanoa ja valtuuston talousarviossa asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tarkastuslautakunta on tehnyt työkokouksissaan havaintoja kuntayhtymän palvelutuotannosta haastattelemalla johtavia viranhaltijoita sekä toimintayksiköiden henkilöstöä. Tarkastuslautakunta on tehnyt vuonna 2012 tarkastuskäynnit Edupoli Centeriin Petrovsky Collegessa ja Amiston Askolan toimipisteeseen. Kokousten ja käyntien yhteydessä on perehdytty kuntayhtymän, Amiston ja liikelaitos Edupolin strategisten ja talousarviovuoden tavoitteiden saavuttamiseen sekä kuntayhtymän kansainväliseen toimintaan. Toimikauden tilintarkastusyhteisönä toimii JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab. Vastuullisena tilintarkastajana vuonna 2012 on toiminut JHTT Ilpo Malinen ja avustavana tilintarkastajana Antti Kärkkäinen. Tilintarkastuksen tarkoituksena on toiminnallaan edistää hallinnon lainmukaisuutta ja sisäisen valvonnan toimivuutta sekä valtionosuusperusteiden, kirjanpidon ja tilinpäätöksen oikeellisuutta. Lakimääräisten tehtävien lisäksi tilintarkastus on

10 10 tuottanut havaintoja hallinnon ja taloudenhoidon toimintaprosesseista. Tilintarkastaja on raportoinut havainnoistaan tarkastuslautakunnalle Yhtymähallitus Kaudelle yhtymävaltuusto valitsi kokouksessaan yhtymähallitukseen seuraavat henkilöt: jäsenet Antti Mattila, puheenjohtaja Porvoo Anna Hiltunen, varapuheenjohtaja Loviisa Rainer Busk Porvoo Mervi Heljanko Askola Anna-Kaarina Kippola Loviisa Bodil Lund Porvoo Matti Kalvia Sipoo Tapio Patrakka Porvoo Taisto Uutinen Loviisa varajäsenet Juha-Pekka Siltala Porvoo Aki Virkki Loviisa Karl af Hällström Porvoo Leila Nurmilaakso Porvoo Asko Vilamaa Loviisa Anne Grönqvist Porvoo Ari Koivisto Lapinjärvi Tarja Söderlund Sipoo Merja Grönberg Loviisa Esittelijöinä ovat toimineet rehtori Markku Kantonen (Edupoli), rehtori Pentti Suursalmi (Amisto) sekä johtava rehtori Markku Kantonen ja hallintojohtaja Maija Penttilä kuntayhtymän yhteisissä asioissa. Sihteerinä toimi hallintojohtaja Maija Penttilä. Vuonna 2012 yhtymähallitus kokoontui 11 kertaa.

11 LIIKELAITOKSEN HALLINTO Edupolin johtokunta Edupolin toimintaa johtaa yhtymähallituksen alaisuudessa sen nimeämä johtokunta. Edupolin toiminnassa noudatetaan aikuiskoulutuskeskuksia koskevia lakeja ja asetuksia ja kuntayhtymän vahvistamia sääntöjä. Kokouksessaan yhtymähallitus valitsi Edupoliin johtokuntaan seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja Ulf Backman Porvoo varapuheenjoht. Jaakko Isotalo Loviisa Markku Aaltovirta Porvoo Gunnel Laukas Loviisa Satu Mäntyranta Porvoo, työmarkkina - järj.edust. Taru Ollila Pukkila Jouko Turpeinen Loviisa, EK:n edustaja varajäsenet: Rainer Busk Porvoo Sari Eriksson alkaen Loviisa Mirja Suhonen Porvoo Nina Björkman-Nystén Loviisa Tuomas Jakovesi Porvoo Heikki Majakallio Pukkila Ismo Kokko Loviisa. Muut kokouksiin osallistujat: Yhtymähallituksen edustaja Matti Kalvia alkaen Opettajakunnan edustaja Opettajakunnan edustaja, Kirsi- Marja Ollikainen alkaen varsinainen ja varalla Kerstin Rikberg asti. Juhani Hiltunen varalla alkaen ja toisena varalla Veera Wejberg alkaen varsinainen jäsen Kirsi-Marja Ollikainen, varajäsen Juhani Hiltunen( asti) ja Kerstin Rikberg. Muun henkilökunnan edustaja Seija Järvinen, varajäsen Sinikka Väisänen Esittelijät: Rehtori Markku Kantonen ja hallintopäällikkö Kimmo Orava toimien samalla sihteerinä Kuntayhtymän johtoryhmä puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet henkilökunnan edustajat Markku Kantonen Pentti Suursalmi Maija Penttilä, sihteeri Britt-Marie Kylmänen Tarja Muurinen Toimintavuonna 2012 kuntayhtymän johtoryhmä kokoontui 5 kertaa.

12 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Lakisääteiset tehtävät Uusia lakisääteisiä tehtäviä kuntayhtymälle ei ole vuoden aikana tullut Merkittävät poikkeamat tilivuoden talousarvioon ja talouden kehitys Koko kuntayhtymän talousarvio oli laadittu euroa alijäämäiseksi. Tilinpäätös osoittaa kuntayhtymän tuloksen olevan euroa alijäämäinen. Muun kuntayhtymän tulos osoittaa euron alijäämää. Alijäämää pienensi mm. Amiston OKM:lta ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaan saama 32 lisäpaikan valtionosuus vuodelle Talousarvio oli laadittu euroa alijäämäiseksi. Edupolin talousarviossa oli varauduttu euron ylijäämään. Lopullinen tulos on ylijäämäinen euroa. Kuntayhtymän ulkoiset toimintatuotot olivat euroa, josta myyntituottojen osuus oli euroa. Nousua edellisvuoden toimintatuottoihin on 1,8 prosenttia. Kuntayhtymän henkilöstökulut olivat euroa, mikä on 101,3 prosenttia talousarviossa arvioidusta. Edellisvuonna henkilöstökulut olivat euroa eli nousua edellisvuoteen on 0,1 prosenttia. Henkilöstökulujen osuus ulkoisista toimintatuotoista oli 67,9 prosenttia. Amiston henkilöstökulut olivat euroa, Edupolin euroa ja Konsernipalveluiden euroa. Kuntayhtymän ulkoiset palvelujen ostot olivat euroa. Aineita ja tarvikkeita hankittiin eurolla. Avustukset ja muut toimintakulut olivat euroa. Kuntayhtymän toimintakate oli euroa ylijäämäinen eli toimintatuotot riittivät kattamaan kaikki kuntayhtymän toimintakulut. Rahoitustuottoja kuntayhtymälle kertyi euroa. Poistoja kirjattiin yhteensä euroa. Poistot laskettiin valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Toiminta- ja rahoitustuotoilla katettiin 35,1 prosenttia poistoista Tilikauden jälkeen tapahtuneet oleelliset muutokset Kuntayhtymä sai tammikuussa 2013 tiedon opetus- ja kulttuuriministeriön ammatilliseen lisäkoulutuksen enimmäismääriä koskevasta jatkopäätöksestä. Päätös mahdollistaa Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskuksen järjestämään 370 ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimusta vuonna Tämän lisäksi kuntayhtymä sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä tuntuvan lisäavustuksen nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttamiseen. Määräraha on tarkoitettu perusasteen koulutusta vailla olevien vuotiaiden nuorten aikuisten ammatilliseen koulutukseen sekä nuorille aikuisille suunnattujen ohjaus- ja neuvontapalvelujen vahvistamiseen. Avustus mahdollistaa koulutuksen järjestämisen joko aikuiskoulutuskeskuksessa tai oppisopimuskoulutuksessa. Koulutusta järjestetään eri aloilla, Edupolissa määräraha painottuu erityisesti liiketalouden ja hal-

13 13 linnon koulutukseen. Laskennallisesti Edupoli voi ottaa 49 nuorta henkilöä vuoden pituiseen koulutukseen. Oppisopimuskeskus puolestaan voi järjestää koulutusta 40 opiskelijalle Tilinpäätöksen vaikutus tulevan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä. Tilinpäätöksellä ei ole oleellisia vaikutuksia vahvistetun taloussuunnitelman toteutumiseen. 1.5 TUKIPALVELUT Tukipalveluiden henkilökunta lähdössä kesäretkelle Toiminta Tukipalvelut muodostavat yhdessä Oppisopimuskeskuksen kanssa konsernipalveluiden kokonaisuuden. Tukipalvelut sisältää kuntayhtymähallinnon, kiinteistöt, tietotekniikkapalvelut ja keskitetyt hankintapalvelut, jotka tuotetaan tilaajien kanssa yhteisesti sovittujen palvelusopimusten mukaisesti kuntayhtymän oppilaitoksille ja Oppisopimuskeskukselle. Kaikissa toiminnoissaan Tukipalvelut huomioi kuntayhtymän strategian ja myönnettyjen sertifikaattien edellyttämät toimintatavat. Tukipalveluiden tehtäväalueena ovat: kuntayhtymän taloushallinnon kehittäminen ja koordinointi talousarvion kokoaminen ja seuranta, tilinpäätöksen laatiminen, kuntayhtymän kirjanpidon, palkanlaskennan ja rahoituksen hoitaminen kuntayhtymän yhteisten tietohallintopalvelujen järjestäminen kuntayhtymän yleishallinnon järjestäminen keskusarkiston ylläpito- ja palvelutehtävät lainsäädännön kehityksen seuraaminen, valtionosuusasioissa edunvalvonta ja asiantuntijana toimiminen kuntayhtymän omistuksessa olevien kiinteistöjen hoito- ja rakennuttamistehtävät lukuun ottamatta Vantaan ja Söderkullan toimipisteitä hankintojen ohjeistaminen ja taloudellisesti merkittävien hankintojen kilpailuttaminen ja toteuttaminen Tukipalvelut osallistui laatujärjestelmä ISO 9001 sertifioinnin valmisteluun yhdessä Amiston kanssa. Tukipalvelut ja Amisto vastaanottivat yhteisen sertifikaatin joulukuussa Aiemmin Tukipalveluiden toiminnat on sertifioitu ISO ja OHSAS osalta. Kuntayhtymän henkilökunnan keskuudessa tehdyn sisäisen asiakaskyselyn mukaan Tukipalveluiden tuottamiin palveluihin ollaan varsin tyytyväisiä. Kysely osoit-

14 14 ti, että suuria muutoksia voimassa olevien palvelusopimusten sisältöön ei tarvita. Tukipalveluiden henkilökunta nähdään asiantuntevana ja palvelualttiina yhteistyökumppanina. Parhaiten toiminnoissaan onnistui siivoustiimi, jonka henkilökunta sai työskentelystään arvosanan 3,5 (max. 4). Vuoden 2012 elokuussa aiemmin ainoastaan tietotekniikan käytössä ollut SysAid:n helpdesk-järjestelmä muokattiin koko Tukipalveluille sopivaksi palvelutoiminnan tietojärjestelmäksi. Tässä yhteydessä järjestelmän nimeksi vaihdettiin Palvelutiski. Kuntayhtymän henkilökunta voi palvelupyyntöjen lisäksi Palvelutiskin kautta antaa palautetta ja esittää kehitysehdotuksia Tukipalveluiden toimintoihin. Koko kuntayhtymää koskeva intranet-sivustojen uudistustyö saatiin valmiiksi keväällä Tukipalvelut päivitti omaa toimintaansa koskevien sivujen sisällön ja laati toimintojaan kuvaavat kehittyneemmät prosessikuvaukset osana yllämainittua laatutyötä. Nykyisellään intranet-sivustot sisältävät varsin kattavan kuvauksen Tukipalveluiden toiminnoista ja toimintaohjeistuksen eri tilanteita varten. Tukipalvelut ylläpitää henkilöstönsä osaamista erilaisten ammatillisten koulutuspäivien ja lyhyt kurssien avulla. Vuoden 2012 aikana merkittävä koulutuspanostus oli Tukipalveluiden koko henkilökunnan osallistuminen työturvallisuuskorttikoulutukseen. Lisäksi EA 1 osaamista päivitettiin, jotta koko Tukipalveluiden henkilökunnalla säilyy voimassaolevat käytännön perusensiaputaidot. Tiimipäälliköiden esimiestaitoja kehitettiin kuntayhtymän sisäisten esimiesfoorumeiden kautta. Vuonna 2012 kuntayhtymän tietotekniikkayksikkö teki monia tietoliikenteen muutos- ja kehittämistöitä, joista merkittävimmät olivat oman kuituyhteyden rakentaminen Sipoon Söderkullasta Keravan toimipisteeseen, runkokytkimien ja palomuurien vaihto sekä vlan:ien ja ristikytkentöjen uudelleenjärjestelyt. Palvelinten ja muiden keskeisten laitteiden valvontaan yksikkö otti käyttöön Microsoftin System Center Operation Manager tuotteen. Vuonna 2012 kuntayhtymään hankittiin kriisiviestintäjärjestelmä, jonka valinnassa ja käyttöönotossa tietotekniikalla oli merkittävä rooli. Ylläpito- ja perussiivoukset hoidettiin edelleen pääasiassa oman väen voimin, ostopalveluita hankittiin tarpeen mukaan. Siivoustiimi jatkoi työssä jaksamisen kannalta hyväksi havaittua työnkiertoa. Työvälineistöä ja työmenetelmiä uudistettiin tarpeen mukaan. Kiinteistöhuolto on hoitanut palvelusopimusten mukaiset kiinteistöhoitotehtävät omana työnään sekä tietyiltä osin hyödyntänyt luotettavien yhteistyökumppaneiden tarjoamia ostopalveluita. Kiinteistöhuolto on osallistunut Amiston kiinteistöjen investointihankkeiden toteutukseen tilaajan edustajana sekä vastannut kiinteistöihin kohdistuneiden pienten peruskorjausten toteuttamisesta. Kuntayhtymän strategian mukaisesti kiinteistöhuolto huomioi energiansäästö- ym. ympäristönäkökohdat toiminnassaan, mitä asiaa edistää mm. Askolan peruskorjauksen ensimmäisen vaiheen valmistuminen vuoden 2012 aikana. Maija Penttilä hallintojohtaja

15 YHTEISTOIMINTA JA YHTEISTYÖRYHMÄ YHTEISTYÖRYHMÄ, TYÖSUOJELUTOIMINTA JA YHTEISTOIMINTAMENETTELY Kuntayhtymän yhteistyöryhmä toimii sekä työsuojelutoimikuntana että työnantajan ja työntekijöiden välisenä toimielimenä henkilöstön työskentelyolosuhteisiin vaikuttavissa sekä yhteistoimintamenettelyyn kuuluvissa asioissa. Työsuojeluhenkilöstö ja yhteistyöryhmän jäsenet kaudella : Työnantajan edustajat: Varsinainen jäsen: Edustaa: Varajäsen: Antti Mattila, varapuh.johtaja yhtymähallitus Anna Hiltunen Pentti Suursalmi työsuojelupäällikkö Markku Kantonen Konserni Maija Penttilä Työsuojeluhenkilöstö: Varsinainen jäsen: Olli Papinoja, TSV Juha Naumanen, TSV Edustaa: Amisto, kuntayhtymä Åsa Stenström, 1. työsuojeluvaravaltuutettu Riikka Hyttinen, 2. työsuojeluvaravaltuutettu Edupoli 1. työsuojeluvaravaltuutettu Satu Lagerroos, 2. työsuojeluvaravaltuutettu Yhteistyöryhmän muut jäsenet:edustaa: Varajäsen: Marja Hasu Jyty ry. Erja Rasmus Kirsti Hiltunen JHL Tuula Vaarimo Sari Maunula JUKO ry. Satu Merimaa Jukka Ylipiha, puheenjohtaja JUKO ry. Tanja Holmberg JUKO ry. Raine Salminen Kirsi-Marja Ollikainen JUKO ry. Veera Wejberg Kuntayhtymän yhteistyöryhmä, joka toimii myös kuntayhtymän työsuojelutoimikuntana, kokoontui vuoden 2012 aikana 5 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 54 pykälää. Ilmoitusasioina henkilöstön edustajille kerrottiin kuntayhtymässä meneillään olevista suunnitelmista ja muista ajankohtaisista asioista. Keskeisiä asioita olivat mm: - Kuntayhtymän henkilöstöraportti - Työterveyshuollon kustannusten anominen Kelalta - Talous- ja toimintasuunnitelma Vuoden työpaikka 2012 TYHY (Työhyvinvointiryhmä) Työhyvinvointi organisoitiin uudelleen vuoden 2011 aikana. TYHY ryhmän muodostivat työsuojelupäällikkö, -valtuutetut, henkilöstön kehittämispäällikkö ja työterveyden edustaja. Uusi toimintamalli otettiin käyttöön 2012 alusta lähtien. Tyhy-ringit Amistolle ja Edupolille perustettiin eri henkilöstöryhmien edustajista muodostuvat Tyhy-ringit. Konsernipalvelulla on omat edustajansa molemmissa ringeissä. Tyhy-ringit tekevät työhyvinvointiin liittyviä kehittämisehdotuksia TYHY-ryhmälle.

16 16 Virkistystiimi Virkistystiimi toteutti talousarviomäärärahojen (6000 ) puitteissa työhyvinvointiin ja virkistykseen liittyvää toimintaa myös vuoden 2012 aikana. Virkistystiimi koostuu Amiston ja Edupolin työsuojeluvaltuutetuista ja henkilöstön edustajista. Jäseninä olivat: Olli Papinoja, Irene Niemi, Sari Maunula, Juha Naumanen ja Veera Wejberg.Virkistystiimi kokoontui kaksi kertaa vuonna Maaliskuussa yritettiin järjestää talviurheilupäivää Himoksella tai Sappeessa. Lähtijöitä ei kuitenkaan löytynyt tarpeeksi joten se jouduttiin perumaan. Sen sijaan toukokuussa 2012 tehtiin viihderisteily Baltic Princessillä Tallinaan 67:n kuntayhtymäläisen voimin. Syyskuun 7-8 päivänä kuntayhtymän henkilöstö matkasi Tampereelle katsomaan musikaalia Elizabeth Taylorin elämästä. Yövyttiin Cumulus-hotellissa ja lauantaina paluumatkalla pysähdyttiin Lempäälän Idea-parkissa. Kulttuuriseteleitä saatiin 2 kertaa vuoden aikana/henkilö/nippu 50 %:n omavastuulla kuntayhtymän henkilöstön käyttöön. Ne olivat jakelussa ennen hiihtolomaviikkoa ja ennen syyslomaviikkoa. Pikkujoulua vietettiin Ravintola Iiriksessä. Kerhot Virkistystiimin operoima kerhotoiminta on vilkasta. Kerhoissa pelattiin erilaisia pallopelejä, jumpattiin, harjoiteltiin ohjatusti kuntosalilla ja taivuttiin Pilateksen saloihin. Virkistysalue Kuntayhtymän henkilöstölle vuokraama mökki Rönnäsissä oli vilkkaassa käytössä erityisesti kesän ja viikonloppujen aikana. Pentti Suursalmi työsuojelupäällikkö 1.7 ITÄ-UUDENMAAN OPPISOPIMUSKESKUS Vuoden 2012 laskentapäivien keskiarvona oppisopimuksia oli 785 kappaletta. Edellisvuoteen verrattuna opiskelijamäärä nousi kuudella. Perustutkintoon opiskeli 240, ammatti- tai erikoisammattitutkintoon 488 ja tutkintoon johtamattomaan lisäkoulutukseen osallistui 57 opiskelijaa. Oppisopimuksen tietopuolisista opinnoista 78 % hankittiin kuntayhtymän omista oppilaitoksista. Perustutkintojen määrä lähti syksyn laskentapäivää kohden nousuun, mutta alitti kuitenkin tavoitteen 25 sopimuksella. Oppisopimuksen lisäkoulutuskiintiö kasvoi vuoden lopulla 515 lisäkoulutuspaikasta 545 paikkaan. Opiskelijoiden keski-ikä oli 40 vuotta, naisia 56 % ja miehiä 44 %. Opiskelijoita oli vuoden aikana kirjoilla eniten Porvoosta (356), Helsingistä (153) ja Loviisasta (103). Eniten oppisopimuksia tehtiin kaupan- ja hallinnon alalle.

17 17 Aktiivinen laatutyö jatkui. Vuoden alussa OPH julkaisi pilotointikäyttöön oppisopimuskoulutuksen laatukriteeristön, jonka laatimisessa oppisopimuskeskus oli aktiivisesti mukana. Kriteeristöä jalkautettiin OPHn projektirahoituksen turvin vertaisarviointihankkeena, jossa partnereina olivat Helsingin kaupungin, Omnian, Hyrian ja Keudan oppisopimustoimijat. Vertaisarvioinnin rinnalla kulki ISO9001 laatujärjestelmän sisäänajo. Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus sai sertifikaatin ensimmäisenä oppisopimuskoulutuksen järjestäjänä Suomessa vuoden lopulla. Metropolialueen oppisopimustoimijoiden yhteistyö tuotti myös yhteisen työpaikkakouluttajien koulutuskalenterin. Näin pystytään tarjoamaan monipuolisempaa ja erityiset kohderyhmät huomioivaa koulutustarjontaa työpaikkakouluttajille ohjaustyön tueksi. Työssäoppimisen suunnitelmaan liittyvä alkukartoitus saatiin käyttöön jokaisen opiskelijan kohdalla. Uuden menettelyn avulla varmistetaan, että opiskelijan työnkuva ja tutkinto soveltuva toisiinsa. Kerätty informaatio auttaa myös teoriaoppilaitoksia opintojen suunnittelussa. Oppisopimuskeskuksessa toimii myös kuntayhtymän sisäinen henkilöstön kehittämisen toiminto eli hrd sekä ulkoinen tiedottaminen. Osana toimintajärjestelmien kehittämistä monet henkilöstölle suunnatut palvelut saivat uusia muotoja. Henkilöstökoulutuksiin hakeutuminen ja hyväksyntä siirrettiin sähköiseen muotoon. Muutoksen myötä henkilöstökoulutusten tilannetta pystytään seuraamaan reaaliajassa. Henkilöstön työvälinehallinta integroitiin osaksi henkilöstötietojärjestelmää. Hrd-tiimi osallistui myös työhyvinvointiin liittyvien uusien toimintatapojen jalkauttamiseen. Kehittämistyötä tukeva työtyytyväisyyskysely uudistettiin syksyllä. Koulutusta järjestettiin monipuolisesti kaikilla henkilöstökoulutuksen osa-alueilla. Keskeiseksi teemaksi nousi toimintajärjestelmien kehittäminen. Oppisopimuksella voit valita yli 350 tutkinnosta sinulle parhaiten sopivan ammatin

18 KUNTAYHTYMÄN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEIDEN TOTEUTUMINEN v Oppiminen ja kasvu Henkilöstöjohtamisen toimintaperiaatteiden näkökulmasta vuosi 2012 oli kuntayhtymässä useiden uusien ja uudistettujen menettelytapojen vakiinnuttamisen vuosi. Edellisvuonna käyttöön otetut henkilöstön varhaisen puuttumisen malli, päivitetty päihdeohjelma, henkilöstön osaamisen kehittämisen tukemiseen liittyvät säännöt sekä etätyön säännöt vakiinnutettiin käytäntöön. Kuntayhtymän esimiehille järjestettiin vuoden aikana kaksi esimiesfoorumia toimintaperiaatteiden kouluttamiseksi sekä tiedon jakamiseksi. Menettelyistä julkaistiin koko kuntayhtymän henkilöstölle suunnattu Hyvinvoiva työyhteisö julkaisu. Käytännön henkilöstötyön näkökulmasta vuosi 2012 oli myös vakiinnuttamisen vuosi. Edellisvuonna vahvistettu henkilöstön kehittämisen tiimi, HRD-tiimi, vakiinnutti paikkansa henkilöstöhallinnon HRM-tiimin rinnalla. Merkittävä koko henkilöstöä koskeva toimintajärjestelmien kehittämistyö jatkui vuonna Järjestelmien rakentamistyö, käyttöönotto ja sertifiointi olivat merkittäviä sekä henkilöstön osallistamisen että osaamisen kehittämisen muotoja. Henkilöstölle suunnattua viestintää sekä henkilöstön käyttöön tarkoitettuja ohjeistuksia selkiinnytettiin koko kuntayhtymän kattavalla intranet-uudistuksella kevään 2012 aikana. Samoin selkiinnytettiin tietojärjestelmäratkaisuja yhdistämällä henkilöstön työvälinehallinta omaksi osiokseen Sympa HR -henkilöstötietojärjestelmään. Henkilöstölle suunnattujen palvelujen (palkkahallinto, esimiesten tuki, IT, kiinteistönhuolto, siivous) saatavuutta parannettiin laajentamalla sähköistä yhteydenottopalvelua Palvelutiskiä. Henkilöstön osaamisen kehittämisen hallinnointia, kehittämistä ja seurantaa tukeva sähköinen henkilöstökoulutusten hallintamenettely saatiin otettua käyttöön koko laajuudessaan. Sekä sisäisten että ulkoisten henkilöstökoulutusten sähköinen hakemis- ja hyväksymismenettely korvaa aiemmat paperilomakkeet sekä manuaalisen käsittelymenettelyn. Henkilöstökoulutuksiin hakeutumista sekä osallistumista pystytään seuraamaan reaaliajassa. Kuntayhtymän sisäisesti toteutettujen henkilöstökoulutusten tarjonta oli laajaa vuonna Sisäisiä henkilöstökoulutuksia järjestettiin yhteensä 70 eri koulutusja kehittämistilaisuutta, joihin osallistujia oli yhteensä 923. Koulutustarjonta kattoi laajasti henkilöstökouluttamisen eri koulutuslajit. Henkilöstöprosesseista perehdyttämismenettelyjen päivitys- ja jatkokehittäminen aloitettiin syksyllä Laatutyön yhteydessä perehdyttämisen menettelyt päivitettiin ja työtä jatketaan vuonna 2013 perehdytyskoulutusten sisältöjen kehittämistyöllä. Työyhteisön kehittämistyön tueksi henkilöstön työtyytyväisyyskysely uudistettiin syksyllä Työhyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta kulunut vuosi oli myös vakiinnuttamisen vuosi. Edellisvuonna hyväksytty kuntayhtymän työhyvinvointimallin mukainen toiminta jatkui. Mallin mukaiset tulosalueiden tyhyringit käynnistivät toimintansa ja laativat kaksivuotiskaudelleen toimintasuunnitelmat toimenpiteineen ja vastuineen. Tyhyrinkien tavoitteiden teemoina kaksivuotiskaudella ovat yhteisöllisyys, perehdytyksen kehittäminen, toimintatapojen kehittäminen tavoitteena tasa-arvo, yhdenmukaisuus sekä turvallisuus työyhteisössä.

19 19 2. Toimintatavat ja prosessit Kuntayhtymässä suoritettiin EFQM:n mukaisia itsearviointeja. Amiston ja tukipalvelujen itsearviointitulos oli 512 pistettä. Edupoli tekee itsearvioinnin joka toinen vuosi, koska vuosittaiset kehitysmuutokset ovat pieniä. Amisto, kuntayhtymän tukipalvelut ja oppisopimuskeskus läpäisivät toimintavuonna ISO 9001 ja Edupoli OHSAS sertifioinnin. Kuntayhtymän yhdenmukaiset toiminta- ja kehittämisprosessit helpottavat sen sisäistä yhteistyötä ja muuta kehittämistä. Lisäksi on syytä muistaa, että nykyisessä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa edellytetään kaikilta koulutuksen järjestäjiltä laatujärjestelmää vuoteen 2015 mennessä. 3. Asiakkuus Kuntayhtymän yhteinen asiakkuuksien hallintajärjestelmä (CRM) toimi asiakaspalvelun tukena. Kuntayhtymä toteutti toimintavuonna asiakaspäälliköille suunnatun koulutusohjelman. Asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen ja asiakkuuksien hallinta vaativat edelleen panostusta asenteisiin ja osaamiseen. Työelämäyhteistyö on tärkeää, kuten jo aiemmin on mainittu. Opettajien työelämäjaksot, opiskelijoiden työssäoppimisjaksot ja niistä saatu tieto sekä palaute antavat meille tietoa onnistumisistamme ja haasteista. Työssäoppimispaikkoja on saatu edelleen kiitettävästi ja opettajat ovat osallistuneet työelämäjaksoille hyvin. Opiskelija on tärkein asiakas. Opiskelijoista huolehtiminen on vuosien kehitystyön jälkeen saatu todella hyvälle tasolle. 4. Tulevaisuus Terve taloudellinen tulos on paras tulevaisuuden tae. Kuntayhtymä on pitkään huolehtinut nuorisotyöttömyyden hoidosta omalla taloudellisella vastuulla ottamalla valtionosuuden ulkopuolella olevia opiskelijoita. Tämä on johtanut kireään taloudelliseen tilanteeseen. Toimintavuonna nuorten sisäänottoa vähennettiin viidellä aloitusryhmällä. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi kuntayhtymälle 20 pysyvää ammatillisen peruskoulutuksen lisäpaikkaa ja 32 vain toimintavuotta koskevaa lisäpaikkaa. Nämä päätökset loivat uskoa tulevaisuuteen myös taloudellisesta näkökulmasta. Vuodelle 2013 OKM on myöntänyt vielä 20 lisäpaikkaa. 5. POMO-talon tulevaisuus Yhtymähallitus on esittänyt Porvoon kaupungille kaavamuutosta POMO-talon tontille. Kaavoitus ei ole kuitenkaan edennyt toimintavuoden aikana. Porvoon kaupunginhallitus perusti kesällä 2012 virkamiestyöryhmän, jonka tehtävänä on selvittää II-asteen kampuksen perustamismahdollisuudet Porvoon kaupungin alueelle. POMO-talon tulevaisuus kytkeytyy osaltaan tämän ns. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tilatyöryhmän tuloksiin, jotka saataneen vuoden 2013 alussa.

20 TOISEN ASTEEN KOULUTUS PORVOON AMMATTIOPISTO, AMISTO Johdanto Porvoon ammattiopiston, Amiston vuosi 2012 oli hieman kaksijakoinen. Alkuvuonna koko kuntayhtymässä käytiin yhteistoimintamenettelyn mukaiset neuvottelut, joka koskivat myös Amistoa. Neuvottelujen seurauksena viiden perustutkinnon osalta opiskelijavalinta keskeytyi. Syynä tähän oli Amiston ylisuureksi kasvanut opiskelijamäärä suhteessa järjestämisluvan mukaisiin opiskelijapaikkoihin. Jatkoa seurasi YT-neuvottelujen tulosten muuttumisen jälkeen. Amiston taloudellinen tilanne vaati lisätoimenpiteitä ja yhtymävaltuusto päätti muuttaa talousarviossa mainittua lähiopetukseen varattua tuntimäärää 30 tunnista 29 tuntiin. Tuntimäärän pienentäminen oli valitettava, mutta välttämätön päätös talouden saamiseksi oikealle raiteelle. Amiston opiskelijavalinta onnistui muuttuneista olosuhteista huolimatta hyvin ja toiminta sujui koko vuoden ajan laadukkaasti. Laatu oli näkyvästi mukana koko tarkasteluvuoden ajan Amiston toiminnassa. Keväällä oppilaitos osallistui Opetushallituksen laatupalkintokilpailuun, menestystä ei tullut vielä, kokemusta kuitenkin runsaasti. Toinen laatuun liittyvä seikka onnistui sitä vastoin 100 %:sti. Vuoden aikana tehty laatutyö tuotti tuloksen ja Amisto yhdessä kuntayhtymän tukipalvelujen kanssa sai siltä vielä puuttuneen sertifikaatin, ISO 9001, vuoden lopulla. Jos kevät oli talouden kannalta hieman synkkää aikaa, syksy oli Amiston kohdalla taloudellisesti valoisaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi järjestämislupaan ensin 20 lisäpaikkaa ja vuoden lopulla kuntayhtymälle myönnettiin edellisten lisäksi 32 lisäpaikkaa vuolle Ensimmäiseen lisäpaikkapäätökseen liittyi tieto siitä, että kuntayhtymä sai myös vuodelle 2013 vielä 20 paikkaa lisää. Vuoden 2013 Amiston järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä on siis Tästä on hyvä lähteä liikkeelle uuteen vuoteen myös talouden kannalta asiaa tarkasteltuna. Amisto kehitti edelleen toimintaansa, panostaen erityisesti opiskelijoiden ohjaus- ja tukitoimintojen sekä toimintaprosessien kehittämiseen. Oppilaitoksen strategiatyö jatkui osana koko Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän strategian laadintaprosessia. Uudistunut strategiaprosessi helpotti Amiston osalta 3-5 vuoden visiotavoitteiden ja strategisten valintojen tekemistä. Toiminnan ja osaamisen kehittäminen jatkui osin viime vuosien viitoittamaa linjaa mukaillen. Keskeisiä asioita olivat edelleen opiskelijoiden ohjauksen tehostaminen, erityisopetuksen kehittäminen ja strategian mukaisesti henkilöstön sekä tiimien oman osaamisen arviointi osaamismatriisien avulla. Laatutyö jatkui ja keskeinen tavoite oli ISO 9001 sertifikaatin saaminen. Laaja ja koko henkilökunnan työpanosta vaatinut ponnistelu onnistui ja johti sertifikaatin vastaanottamiseen joulukuussa. Taloudellisesti tarkasteltuna Amiston toimintavuotta 2012 voi pitää edellä kuvattujen seikkojen perusteella onnistuneena. Haastava vuosi kääntyi myös talouden osalta reippaasti oikealle raiteelle ja talousarviossa olleet lukemat muuttuivat tuloksen selvittyä merkittävästi Vesa-Pekka Kangas Inspecta Oy:stä oli kertomassa auditointituloksista

21 21 paremmiksi. Opiskelijamäärä oli ymmärrettävästi alhaisempi kuin aikaisemmin johtuen aloitusryhmien määrän rajoituksesta. Kokonaisuutena Porvoon ammattiopiston toimintavuotta 2012 voidaan pitää kohtuullisen hyvänä. Toiminnat ovat edelleen kehittyneet. Tästä on osoituksena useita seikkoja. Lisäopiskelijapaikat, ISO 9001 sertifikaatti ja taloudellinen tulos ovat hyviä indikaattoreita yhdessä EFQM itsearvioinnin tuloksen kanssa, joka oli yli 500 pistettä (502). Sekä ulkoiset tahot että oma henkilöstö ovat nähneet oppilaitoksen toiminnan kehittyneen myönteisesti. Pienenä lisänä voi vielä mainita vilkastuneen projektitoiminnan. Eri rahoittajien taholta on uskottu oppilaitokseen kykyyn tehdä menestyksellistä kehittämistoimintaa ja siten saatu siihen myös ulkopuolista rahoitusta. Sisäisen auditoinnin koulutus pidettiin keskiviikkona Perämiehentiellä Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa (TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN) Opiskelijamäärä Amiston opiskelijamäärä laski keväällä tehtyjen opiskelijavalintaan liittyvien rajoitusten vuoksi. Laskusta huolimatta määrä oli kiitettävä jokaisessa toimipisteessä. Korkeana pysyneen opiskelijamäärän taustalta löytyy ammatillisen peruskoulutuksen korkeana pysynyt vetovoima. Toisena tekijänä voi uskoa Amiston tarjoamien perustutkintojen olevan arvostettuja sekä nuorten että heidän huoltajiensa mielestä. Erityisen iloinen voi olla Loviisan toimipisteen opiskelijamäärän kasvusta. II-asteen opiskelijat (rah.lain keskiarvo vv ja TA2013) Vuosi Rahoituslain muk. keskiarvo Muutos-% vrt. ed.vuoteen ,2 8,8 % ,2 5,0 % ,1-3,8 % TA ,0 1,0 %

22 22 II-asteen opiskelijat toimipisteittäin Talouden ja toiminnan seuranta Kuva 2: Opiskelijamäärä toimipisteittäin ja valmentava koulutus Toiminta Amiston toiminta noudatti vuoden 2012 osalta edellisten vuosien mallia. Vuonna 2011 ainoa poikkeus useisiin aiempiin vuosiin nähden oli peruskorjauksista vapaa aika. Tarkasteluvuoden aikana palasimme tutulle tielle. Askolan toimipisteessä rakennusten peruskorjaustoimet jatkuivat mittavalla kattojen ja ikkunoiden korjaustyöllä. Hanketoiminta jatkui edelleen vilkkaana, Amisto oli aktiivisesti mukana kehittämässä omaa osaamistaan osana laajoissa koulutuksen järjestäjien verkostoissa. Oppilaitoksella oli myös merkittäviä omia kehittämishankkeita sekä OPH:n että työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamina. Kehittämisen kohteina molemmissa omissa hankkeissa olivat opiskelijoiden syrjäytymisen estäminen. Hankkeet jatkuvat ja tulokset selviävät vuoden 2013 aikana. Kansainväliseen toimintaan liittyvät erilaiset hankkeet lisääntyivät kiitettävästi kaikkien toimipisteiden osalta. Erityisen maininnan ansaitsee opiskelijoiden liikkuvuushankkeiden tavoitteiden toteutuminen Opetushallituksen tavoitetason mukaisena. Porvoon ammattiopisto on ollut aktiivisesti mukana kilpailutoiminnassa. Vuosi 2012 oli Taitaja-menestyksen osalta välivuosi. Kilpailutoiminta oli menestyksekästä myös taiteen ja kulttuurin puolella. SakuStars-kulttuurikilpailuista Järvenpäästä tuomisina oli yksi kulta- ja kaksi pronssia sekä useita kunniamainintoja. Uutena kilpailumuotona Amiston opiskelijat osallistuivat NY-toimintaan (Nuori Yrittäjä) liittyvään kilpailuun Hämeenlinnassa. Menestystä tuli 79 yrityksen joukossa. Amistosta oli mukana kaksi joukkuetta, jotka muodostuivat kauneudenhoitoalan, hiusalan ja datanomien opiskelijoista. Molemmat joukkueet, yritykset olivat 7 parhaan joukossa tuotteillaan ja myyjä-osiossa toiselle yritykselle tuli kolmas sija. Toimintaa pyrittiin kehittämään systemaattisesti yhdessä henkilöstön kanssa ja sen onnistumista kuvaa parhaiten jo johdantokappaleessa mainitun ISO9001 sertifikaatin saaminen oppilaitokselle. Talous Amiston taloudellisen toiminnan perusteen muodostaa opiskelijoista saatava yksilökohtainen valtion osuus. Opiskelijamäärät on esitetty kuvissa 1 ja 2. Val-

23 23 tion osuus saatiin lopullisesti 1039 opiskelijasta painotetun keskiarvon mukaan. Tarkasteluvuoden osalta valtion osuudet ylittyivät talousarvioluvuista, kuten tapahtui myös hankerahoituksen osalta. Oma maksullinen palvelutoiminta ei toteutunut suunnitellulla tavalla. Suurimpana syynä tähän oli yritysten laimea halu järjestää tiloissamme esim. pikkujoulujuhlia henkilöstölleen Toimipisteet Askola Askolan toimipisteen kohdalla kaikki rakentamiseen liittyvä koulutus on ollut hakijoiden voimakkaan kiinnostuksen kohteena myös kuluneen vuoden aikana. Kiinnostus kahden tutkinnon suoritusmahdollisuuteen on edelleen korkeaa tasoa Askolan toimipisteessä. Pintakäsittelyalalla ei säästösyistä aloitettu uutta ryhmää. Askolan markkinointia on tehty yhdessä Askolan kunnan lukion kanssa Askola-Instituutin nimellä. Yhteiset ponnistelut ovat johtaneet siihen, että Askolan campuksen opiskelijamäärä on korkea ja mikä tärkeintä, se on pysynyt korkeana koko lukuvuoden ajan. Askolan toimipisteen sähkö- ja LVI- sekä konemetalliosastojen peruskorjauksesta keskusteltiin runsaasti eri foorumeilla lähes koko syksyn ajan. Syysvaltuusto teki periaatepäätöksen hankkeen käynnistämisestä. Nyt kauan odotettu peruskorjaus lähtee viimein käyntiin. PMT Porvoon Perämiehentien toimipisteen opiskelijamäärä on pysynyt tasaisena. Vetovoimansa ovat säilyttäneet sähkö- ja autoala. Ajoneuvoasentajan koulutusohjelma oli Amiston ylivoimaisesti vetovoimaisin valittavina olevista koulutusohjelmista. Ensisijaisista hakijoista olisi voitu käynnistää jopa neljä ryhmää. Elintarvikealan koulutus saavutti ennätysmäärän hakijoita ja täten voimme nyt numeroidenkin valossa todeta, että koulutusohjelman siirto Loviisasta Porvooseen oli oikea ratkaisu. Catering-ala poti edelleen hieman opiskelijapulaa. Tästä syystä catering-ala oli yksi niistä perustutkinnoista, joita ei käynnistetty keväällä. Jatkossa näemme lisäävätkö uudet tutkintojen perusteet tutkinnon kiinnostavuutta. Kahden tutkinnon suoritusmahdollisuus ei ole edelleenkään kiinnostanut opiskelijoita Perämiehentien toimipisteessä. Kahta tutkintoa opiskelevien määrä on ollut valitettavan pieni. Molempien Porvoon toimipisteiden kahden tutkinnon suorittajat ovat Porvoon Linnankosken lukion aikuislinjan opiskelijoita. Tietopalvelukeskus on toiminut kiitettävästi ja sen käyttäjämäärät ovat olleet korkeita koko vuoden ajan. POMO Porvoon Aleksanterinkadun toimipisteen, POMO-talon, opiskelijamäärät ovat pysyneet hyvällä tasolla. Ravintola-ala kiinnostaa edelleen ja kosmetologikoulutukseen hakeneiden opiskelijoiden määrä oli erittäin suuri. Kahden tutkinnon suorittajia on 10 % koko opiskelijamäärästä. Matkailualan perustutkinto ja datanomikoulutus olivat sisäänottorajoituksen kohteina POMO-talossa. POMO-talo on ollut osaltaan mukana syksyn aikana Porvoon kaupungin tilatyöryhmän pohtimissa ratkaisuvaihtoehdoissa. Tilatyöryhmän työ on vielä kesken. Amiston omien toimijoiden osalta myös Edupoli käytti vaihtelevasti POMOtalon tiloja omaan toimintaansa vuoden 2012 aikana.

24 1.9.5 Opiskelijat ja opetus 24 Loviisa Loviisassa opiskelijamäärä oli edelleen hyvässä kasvussa. Lähihoitajakoulutus on saavuttanut hyvän aseman ja opiskelijamäärät ovat kasvaneet. Turva-alan koulutusten vetovoima on säilynyt ja autoalalla tilanne Loviisassa on yhtä hyvä kuin Porvoossa, ryhmään saatiin kiitettävästi opiskelijoita. Edupolin tarjoama aikuiskoulutus on säilynyt laaja-alaisena ja lisännyt merkittävästi Loviisan toimipisteen tilojen käyttöä. Joskus vapaista tiloista on ollut jopa puutetta. Loviisassa tehtiin kesän aikana pienenä peruskorjaushankkeena auto-osaston ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmän uusimistyö. Amiston päätehtävä koulutuskuntayhtymässä on vastata ensisijaisesti nuorten ammatillisesta peruskoulutuksesta. Strategiaprosessissa tärkeimmäksi asiakkaaksi on määritelty opiskelija. Opiskelijan oppiminen ja opintojen etenemisen varmistaminen ovat keskeisellä sijalla. Lähiopetuksen tuntimäärää jouduttiin säästösyitä pudottamaan 30 tunnista 29 tuntiin. Tämä vaikeuttaa erityisesti heikompien opiskelijoiden oppimista. Tilanne tiedostettiin ja hankkeiden kautta pystyttiin tarjoamaan kaikille aloittaville opiskelijaryhmille 20 tunnin opetuskokonaisuus, jossa kiinnitettiin erityistä huomiota oppimaan oppimisen menetelmiin. Opetuskokonaisuuden toteuttamiseen osallistui myös ryhmänohjaaja. Tämän lisäksi opiskelijoiden koko oppimisprosessin edelleen kehittämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Varhaisen puuttumisen mallin (VARPU) mukaisesti poissaoloja ja oppimisen etenemistä seurataan säännöllisesti sekä ryhmänohjaajien että opetuksen tukihenkilöstön toimesta. Tällä pyritään eroamisten ja keskeyttämisten vähentämiseen ja sitä kautta tavoite on saada mahdollisimman suuri osa opiskelijoista valmiiksi säädetyssä opiskeluajassa. Tässä toiminnassa opiskelijahuoltoryhmät ovat tehneet hyvää työtä. Jo aikaisemmin on Amistoon perustettu erityisopetuksen työryhmä, jossa ovat mukana kaikki viisi ammatillista erityisopettajaa. Tiimin toimintaa koordinoi laaja-alainen erityisopettaja. Tiimi on edelleen kehittänyt toimintaansa. Vuoden 2012 aikana myös oppimisstudioiden käyttö on entisestään tehostunut ja antanut tukea lisäohjausta tarvitseville opiskelijoille. Oppimisstudiot ovat käytössä kaikissa toimipisteissä. Hyvin menestyville opiskelijoille on mahdollista laajentaa omaa osaamistaan lukio-opinnoilla tai kahden jopa kolmen tutkinnon suorittamisella. Askolan toimipisteen osalta voi edelleen ilolla todeta matematiikan ja fysiikan aineopiskelijoiden määrän kasvun. Valinnaisten opintojen tarjottimelta on mahdollista valita myös ammattikorkeakouluopintoihin tähtäävää valmennusta. Kilpailutoimintaan osallistuminen antaa hyvät mahdollisuudet kehittää omaa ammatillista osaamista. Aktiivisuus on pysynyt korkealla tasolla tässäkin toiminnassa. Merkittävänä toiminnan lisänä on tarkasteluvuoden aikana tapahtunut aktivoituminen Amissäätöö-musikaaliin osallistuivat kaikki ammattioppilaitoksen linjat.

25 25 erilaisessa opiskelijoille suunnatussa harrastustoiminnassa. Amisto on mukana Amissäätöö-projektissa, joka tähtää opiskelijoiden harrastustoiminnan edelleen kehittämiseen. Kehittämisellä on hyvät mahdollisuudet, ja liikunta-, näytelmä- ja musiikkitoiminta on ollut kiitettävän aktiivista. Toiminnasta on saanut nauttia Amiston oma väki ja usean kerran myös ulkopuoliset tahot. Toiminnan laadusta on osoituksena jo aiemmin mainitut SakuStars kisoista saadut mitalit ja kunniamaininnat. Opetus- ja työskentelytiloihin sekä siellä olevaan laitteistoon on pyritty panostamaan taloudellisten resurssien mukaan. Tilat alkavat olla pitkälle peruskorjattuja ja laitekantakin hyvällä tasolla, lukuun ottamatta Askolan toimipistettä. Siellä tehtiin vuoden 2012 aikana kattojen korjaus ja ikkunoiden vaihtotyöt. Laajempi peruskorjaus on ohjelmassa vuoden 2013 kohdalla. Amiston kansainvälinen toiminta jatkui vilkkaana. Oppilaitoksen kansainvälisyysstrategiaa ja toimintamallia kehitettiin kv-työryhmässä. Amiston opiskelijat ja henkilökunta tekivät useita työssäoppimis- ja tutustumisvierailuja eri puolille Eurooppaa yleensä osana jonkin kansainvälisen projektin ohjelmaa. Uusia yhteistyöprojekteja syntyi useita kappaleita eri Euroopan maiden kanssa. Ilolla voi todeta kaikkien toimipisteiden olevan nyt aktiivisesti mukana kv-toiminnassa. Amiston graafisen alan opiskelijoita matkalla Københavns tekniske skolen järjestämään oppimistapahtumaan Strategiset valinnat Oppiminen ja kasvu Oppimisen osalta voi tarkastelun kohdistaa joko henkilöstöön tai opiskelijoihin. Henkilöstön osaamisen tulee olla sillä tasolla, että voimme olla varmoja opiskelijoiden oppimisen korkeasta laadusta. Amiston henkilöstö on osallistunut erityisopetukseen, ryhmäyttämiseen ja nykyaikaiseen oppimisympäristöön liittyvään koulutukseen. Tärkeää on myös pedagogisesti pätevien opettajien määrän lisääminen. Amisto on tukenut tätä tavoitetta perustamalla yhdessä oppisopimuskeskuksen ja Edupolin kanssa tekniikan erityisammattitutkinnon

26 26 suorittamiseen liittyvän koulutusryhmän. Ko. koulutus antaa uuden asetuksen mukaan pätevyyden hakeutua opettajalta vaadittaviin pedagogisiin opintoihin. Oppilaitos tukee myös muuta opettajien omaehtoista koulutusta. Oppimiseen liittyy verkko-opetuksen kehittäminen. Omaa henkilökuntaa on koulutettu verkkoalusta Moodlen käytössä ja pyritty aktivoimaan kaikkia ottamaan sitä aktiiviseen käyttöön. Tavoite on saada osa opetuksesta verkkopohjaiseksi. Tämä takaa opiskelijoille mahdollisuuden etätyöskentelyyn esimerkiksi opettajien koulutuspäivien aikana. Moodlen käyttö on lisääntynyt merkittävästi vuoden aikana. Kasvu on terminä hieman hankalampi, mutta edellä mainituilla keinoilla pyrimme turvaamaan opiskelijoillemme ympäristön, jossa he voivat kasvaa kohti alansa ammattimaista työnsä osaajaa. Harrastustoiminta, turvalliset työtavat ym. ovat tärkeitä tekijöitä tässäkin yhteydessä. Amissäätöö-hanke sekä liikuntaan että ammattiin oppimisen liittyvä tutkimustyö ovat osaltaan auttaneet nuoria omassa ammatillisessa kasvussaan. Myös kansainväliseen vaihtoon ja KVtyössäoppimiseen osallistuminen ovat tärkeitä tekijöitä ja antavat nuorille mahdollisuuksia kokeilla siipiään uusissa ympäristöissä. Kokemukset näistä toimista ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia. Tiimien ja henkilökohtaisen osaamisen kartoittamiseksi kaikki tiimit laativat osaamisprofiilit tutkintojen perusteiden pohjalta. Näin saimme tiedon osaamistasoista ja mahdollisista koulutustarpeista. Yhdistimme samaan tarkasteluun myös ikäprofiilin, jotta pystymme riittävän ajoissa varautumaan osaamisten poistumiin esim. uusilla rekrytoinneilla. IIP-henkilöjohtamisen standardia on käytetty johdonmukaisesti ottamalla koko henkilöstö laajasti mukaan oppilaitoksen kehittämistoimintaan. Toimintatavat, prosessit Toimintatavat ja erityisesti prosessien kuvaus on ollut suurena haasteena jo usean vuoden ajan. Vuoden 2012 aikana tämä tavoite eteni toisen tiikerin loikan eteenpäin. Osoituksena tästä on syksyllä saatu ISO9001 sertifikaatti. Syksyllä toteutettu EFQM-itsearviointi antoi myös hyvän yli 500 pisteen tuloksen. Amisto pyrkii käyttämään niin ikään strategiassa mainittua IIP-henkilöstöjohtamisen mallia toimintatapojensa kehittämisessä. Henkilöstö on ollut kiitettävästi mukana koko vuoden ajan kaikessa tässä asiakirjassa mainitussa toiminnassa. Asiakkuus Työelämäyhteistyö on tärkeää, kuten jo aiemmin on mainittu. Opettajien työelämäjaksot, opiskelijoiden työssäoppimisjaksot ja niistä saatu tieto sekä palaute antavat meille tietoa onnistumisistamme ja haasteista. Työssäoppimispaikkoja on saatu edelleen kiitettävästi ja opettajat ovat osallistuneet työelämäjaksoille hyvin. Tavoitteeksi asetettu asiantuntijatoimikuntien aktivointityö ei toteutunut ja suunnitelmia on muutettava sen kohdalla. Opettajat ovat kuitenkin koko ajan kiinteässä yhteydessä työpaikkoihin ja niiden henkilökuntaan. Tällä keinolla saamme koko ajan palautetta opetuksen laadusta ja opiskelijoiden osaamisen tasosta. Tulevaisuus Terve, positiivinen talous on kaiken kannattavan toiminnan lähtökohta. Amiston kohdalla merkittävin tulorahoitus muodostuu opiskelijamäärään perustuvaan valtionosuuteen. Kun rahoitus saadaan jokaisesta oppilaitoksessa opis-

27 27 kelevasta opiskelijasta, on taloudellinen perusta kunnossa. Tässä suhteessa suunta näyttää tulevana vuonna hyvältä. Amiston toimipisteitä on peruskorjattu voimakkaasti viime vuosien aikana, viimeisenä hoituu Askolan toimipiste. Kun ne ovat kunnossa, tilanne on hyvä, mutta myös poistojen määrä on suuri. Poistojen kattaminen tulee olemaan suuri haaste tulevien vuosien aikana. Malleja haasteeseen vastaamiseen täytyy hakea pohtimalla erilaisia opetuksen järjestämismahdollisuuksia, mm. verkko-opetus, laajennettu työssäoppiminen jne. Amistossa on jokaisen perustutkinnon opiskelijalla mahdollisuus oppia tekemällä maksullista palvelutoimintaa. Tämä on oppimisen kannalta tärkeää, mutta sen osuus toiminnan rahoittamisessa on pieni Taloudelliset tavoitteet Ta 2012 Toteutuma Alitus-/ Muutos-% +ylitys vrt. TA 1. Käyttötulot Valtionosuustulot ,6 % Tuet ja avustukset ,3 % Maksullinen palvelutoiminta ,0 % Muut toimintatuotot ,3 % ,1 % 2. Käyttömenot Henkilöstömenot ,5 % Palvelut ja tarvikkeet ,5 % Vuokrat ,6 % Muut menot ,4 % ,3 % 3. Toimintakate ,3 % 4. Opiskelijamäärä ,5 % 5. Yks.hinta/opiskelija/valtio ,7 % 6. Tuntiresurssi *) ,1 % 7. Projektit (tulot) ,3 % *)sis. Lähiopetuksen, to-tunnit, sijais-, tuki-, erityis-, porrastusperusteiset tunnit Koko ammatillisen koulutuksen keskihinta ennen tasauskertoimia kertoimia vuodelle 2012 oli ,17 (2011; ,23 ), muutos edelliseen vuoteen oli +4,8 %. Koulutusalakohtaiseen yksikköhintaan vaikuttavat vuosittain vahvistettavat alakohtaiset tasauskertoimet. Valtionosuus saatiin (2011; 1032) opiskelijasta. Porrastuskerroin erityisopiskelijoista on 1,47, logistiikan opiskelijoista 1,35 ja yhdistelmäajoneuvo-opiskelijoista 1,70. Käyttötuloista valtionosuus on 88,4 % (2011; 87,6 %.) Käyttömenoista henkilöstömenojen osuus on 63,8% (2011; 63,1 %) Kohta muut menot sisältyvät konsernipalvelujen menot (kiinteistö-, tietohallinto- ja konsernin hallintomenot). Vuokramenoihin kirjautuu Keskinäinen kiinteistö Oy Loviisan Amiston vastikemaksut.

28 Projektitoiminta Porvoon ammattiopiston projektitoiminta on ollut runsasta jo usean vuoden ajan. Toiminnan laajuuden taustalla on ollut sekä oppilaitoksen oma aktiivisuus että yhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet tämän tyyppiseen toimintaan. Projektitoiminta ei ole mikään itseisarvo vaan toiminnan avulla on koko ajan pyritty kehittämään oppilaitoksen toimintaa ja henkilöstön osaamista. Ulkopuolinen rahoitus on antanut lisää taloudellisia resursseja asioiden hoitamiseksi. Vuoden 2012 aikana projektitoiminta oli edelleen korkealla tasolla ja Amisto on mukana useassa eri oppilaitosten muodostamassa verkostossa. Amisto sai myös merkittävästi kehittämisrahaa kahteen suureen oppilaitoksen omaan kehittämishankkeeseen. Niiden lisäksi oppilaitos on saanut Opetushallitukselta pieniä määriä kehittämisrahaa eri hankkeisiin Tulevaisuus Kokonaisuutena Amiston tulevaisuus näyttää hyvältä. Oppilaitos sijaitsee väestökasvualueella, jolloin rekrytoitavien opiskelijoiden määrä on jatkossakin korkealla tasolla. Haasteina on pitää koulutuksen laatu korkeana, opetustilat ja laitteet kilpailukykyisinä, huolehtia henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Tässä suhteessa Amiston tilanne on hyvä, Perämiehentien toimipiste on peruskorjattu ja katse suunnattu Askolaan. Askolan peruskorjaus on yhtymävaltuuston hyväksymä, joten se odottaa vain toteutuksen käynnistymistä. Loviisan toimipisteen tilanne on niin ikään hyvässä kunnossa. Tulevaisuuteen liittyy sekä haasteita että uhkia. Taloudellinen tilanne erityisesti kuntasektorilla on vielä pitkään huolestuttava. Tämä ei voi olla vaikuttamatta Amistonkin tilanteeseen. Miten se vaikuttaa, se jää nähtäväksi. Haasteena on pitää talous kaikesta huolimatta kunnossa ja tarjota jatkossakin alueen nuorille tasokasta ammatillista koulutusta oman maakunnan alueella. Talouteen vaikuttaa myös koko kuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa. Luvassa on määritelty kokonaisopiskelijamäärä. Rahoitus on sidottu tähän määrään. Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi koulutuksen järjestäjiltä palautetta vuoden 2012 loppuun mennessä järjestämisluvan mukaisista koulutuspaikoista. Maaliskuussa on tulossa uusi esitys ja lopullisesti koulutuspaikkojen määrä ratkeaa alkukesän aikana. Mikä on tilanne Amiston ja koko kuntayhtymän kohdalla, jää nähtäväksi. Päätös on koko koulutuksen toteutuksen kannalta erityisesti Amistolle elintärkeä. Kuntayhtymän luottamushenkilöille voi ja myös pitää antaa suuret kiitokset heidän aktiivisesta työstä tämänkin vaikean asian ratkeamiseksi koko kuntayhtymän edun mukaisesti. Toinen seikka, joka mahdollisesti myös vaikuttaa Amiston tulevaisuuteen, on meneillään oleva selvitystyö toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisestä tulevaisuudessa. Porvoon kaupungin tilatyöryhmä tekee esityksen ammatillisen koulutuksen campusten toteutusmallista. Miten se vaikuttaa Amistoon, selvinnee vuoden 2013 aikana. Näköpiirissä olevista uhkista ja haasteista huolimatta oppilaitos on kunnossa vastaanottamaan runsaan opiskelijajoukon ja tarjoamaan heille korkeatasoista ammatillista peruskoulutusta tulevaisuudessakin. Pentti Suursalmi rehtori

29 ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN MENEILLÄÄN OLEVAT JA VUONNA 2012 PÄÄTTYNEET PROJEKTIT PROJEKTIN NIMI/TIEDOT VASTUUHENKILÖ Projektiaika AMISTO LARK Laatua ammatillisen koulutuksen arkeen Pentti Suursalmi/ 2012 Kaija Tuiskula Prosellisteollisuuden perustutkinnon toimeenpanon Merja Jämsen/ tuki-projekti Amisto on partneri Tero Salo VAK-hanke/Viestintäala ammatillisessa koulutuksessa Merja Jämsen/ Amisto on osatoteuttaja Markku Tepsa YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä, Merja Parviainen 2012 Amisto on osatoteuttaja Open minds learning minds Merja Parviainen Amisto koordinaattori Taitaja 2014 Merja Jämsen ArTop työpaikkaohjaajien koulutus ja työssäoppimisen P.Suursalmi/ kokeilu- ja kehittämishanke M. Parviainen Ammatillisen koulutuksen läpäisyn kehittäminen/avoinna M. Parviainen/ oppimiselle T. Eloranta Developing the VET in the hairdressing field to meet market needs/braid P Suursalmi/ Vierimaa Learning and Teaching Strategies to face technological P Suursalmi/ changes in graphic and premedia industry/lts-tc-gpi-parteship/lts-gpi/link S Ulmanen Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja ammattiosaamisen näytöt/topnet Mika Eskola Turvallisuusala/L4S Ville Vierimaa/ Kim Lindroos SOPRO-Solar Car projekti P Suursalmi/ V Vierimaa Amissäätöö (Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen Merja Jämsén ehkäiseminen)/2610/esr/omnia Työpaikalla tapahtuva oppiminen ja ammattiosaamisen Kim Lindroos/ näytöt/ YTTT-hanke/2609/OPH/28/422/2011 Kaija Tuiskula Englannin oppimateriaalien kehittäminen autoalalle/alt - Lifelong Learning programme/2611/leonardo Pentti Suursalmi/ da Vinci/CZ/11/LLP-LdV/TOI/ Ville Vierimaa EDUPOLI Kansainväliset projektit: FLF Future Learning Finland Raija Vuorenmaa LAMP, EU Leonardo Mobility Sirpa Muhos EuroPeerGuid (LdV) Salla Koivunen Kansalliset projektit: ESR ja EAKR-rahoitteiset hankkeet: ESR/Haavi- nuorten syrjäytymisen ehkäisy Anne Nordlund ESR/Itä-Uudenmaan Opin Ovi, Läroporten i Östra Nyland Taina Paananen ESR/Mobilisti- mobiiiloppimisen kehittämishanke Ari Rapo ESR/ProPaja- aikuisten työpajatoiminnan kehittäminen Katja Grek ESR/Testipiste aikuisten maahanmuuttajien arviointikeskus Sirkku Salonen ESR/Luova Itä-Uusimaa Sinikka Pollari EAKR/VarmaDuuni Johanna Oljemark Rahoittajina Ely-keskus, Tekes, STM ja OPH: Ammattiosaajia omistajanvaihdoksiin Jaana Ekfors Henkilökohtaistamisen laadun tukiverkosto Paula Silfvast Kaupan tilaus-toimitusketjun tehostaminen Minna Pennanen Osaava Uusimaa 2 Salla Koivunen OLKKARI oppaita liiketaloude ja kaupan näyttötutkintoihin Eero Hyttinen Prosessiteollisuuden perustutkinnon toimeenpanon tuki Olli Lattu Rekrytointimallin kehittäminen pk-yritysten ICT-asiantuntijoille Tiina Kuusisto

30 30 Sertifioidut kotityöpalveluyritykset alan kehittäjiksi Eija Lenkkeri Tuomo tuottavuutte ja tulosta monimuotoisuudella Elina Söderlund Urabaari -verkosto Taina Paananen Laatutyön tukeminen kotityöpalvelussa Eija Lenkkeri osaajat työssä Taina Paananen Maahanmuuttajien ammatillisen hakeutumisvaiheen kehittäminen Päivi Makkonen SUKIMO aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen suomen kielen Anne Laine moduulirungot Testataan, ARVI Anne Laine Kaupan tilaus-toimitusprosessin kehittäminen 2 Minna Pennanen Ammattiosaajia omistajanvaihdoksiin, OMVA jatkohanke Jaana Ekfors Omarahoitteinen FEC-koulutuksen kehittäminen Jaana Ekfors SELONTEKO KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kuntayhtymän organisaatiorakenne on määritelty hallintosäännössä sekä talous- ja toimintasuunnitelmassa. Organisaatiorakenteen pohjalta on kaikille viran- ja toimenhaltijoille määritelty tehtävät, vastuut ja valtuudet. Kunkin esimiehen tehtäviin kuuluu toimenkuvien tarvittava tarkistaminen. Kuntayhtymän organisaatiorakenne johtamisjärjestelmineen on asianmukainen ja kuntayhtymän toimintaa palveleva. Tehtävät, vastuut ja velvollisuudet on mahdollisimman selkeästi määritelty ja tilivelvollisuus toteutuu. Kuntayhtymän strategian päivitykset tehdään vuosittain helmi-maaliskuussa. Kuntayhtymän strategian pohjalta tehdään hallintosäännössä määriteltyjen tulosalueiden omat strategiat, joista edelleen johdetaan toimintasuunnitelmat ja talousarviot. Em. asiakirjoissa määriteltyjen tavoitteiden toteutumista operatiivinen johto seuraa toteutumavuoden aikana jatkuvasti. Yhtymähallitus saa kuukausittain raportin kuntayhtymän taloudesta. Tarvittaessa yhtymähallitukselle annetaan tarkempia yksittäistä toimintaa koskevia selvityksiä. Yhtymävaltuusto arvioi kuntayhtymän toimintaa ja taloutta tilinpäätöskokouksessaan. Jokainen viran- ja toimenhaltija, jolle on delegoitu päätösvaltaa, tekee päätökset juoksevasti numeroituun päätösluetteloon. Johtavat viranhaltijat seuraavat osana johtamistehtäväänsä alemmille tasoille delegoitujen toimivaltuuksien noudattamista. Yhtymähallitus ja liikelaitos Edupolin johtokunta seuraavat kuukausittain johtavien viranhaltijoiden päätöksiä ja halutessaan käyttävät otto-oikeuttaan. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luetettavuus Johtavat viranhaltijat seuraavat tavoitteiden toteutumista jatkuvasti ja tarvittaessa ohjaavat päätöksillään toimintaa asetettujen tavoitteiden suuntaan. Toiminnan tuloksellisuuden arviointi ja valvonta perustuu mm. Primus- ja Studenta-tietojärjestelmistä laadittaviin yhteenvetoihin. Tavoitteiden toteutumisesta ja mahdollisista poikkeamista tiedotetaan säännöllisesti yhtymähallitukselle tai liikelaitoksen johtokunnalle ja tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä yhtymävaltuustolle. Kuntayhtymän rahavarojen käytön valvonta tapahtuu yhtymähallituksen vahvistamien pankkitilien käyttöoikeuksien kautta. Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä ns. vaarallisten työyhdistelmien muodostumista on pyritty välttämään. Riskikohtien tiedostaminen mahdollistaa tarkemman valvonnan. Laskujen asiatarkastamisessa ja hyväksymisessä on käytössä toimiva sähköinen laskujen käsittelyjärjestelmä. Tavoitteiden toteutumista ja arvioinnin kehittämistä varten perusopetuksessa käynnistettiin laatuhanke. Muutoin tuloksellisuuden arviointi on ollut tulosalueilla vähäistä.

31 31 Riskienhallinnan järjestäminen Kuntayhtymän riskienhallinta perustuu pitkälti toimintaympäristön jatkuvaan analysointiin ja seurantaan. Amistossa vaarojen ja riskien tunnistamisprosessi on kuvattu vuosikellossa, joka sisältyy laadittuun ympäristö- ja turvallisuustoimintaohjeeseen. Ohjeen mukaisesti jokainen osasto toteuttaa vuosittain ennakolta määrättynä ajankohtana riskienkartoituksen teemakeskustelun muodossa. Kartoituksen tueksi on laadittu riskilomakkeet. Kaikki turvallisuuteen liittyvät asiakirjat kerätään turvallisuuskansioon, joka löytyy jokaisesta toimipisteestä sekä intranetistä. Riskienhallintaprosessin toimintatavat on kuvattu OHSAS18001 sertifikaatin periaatteiden mukaisesti ja ne perustuvat työterveyden, työturvallisuuden ja kestävän kehityksen jatkuvaan parantamiseen. Edupolissa on tehty systemaattista turvallisuustyötä jo vuosia. Vuonna 2011 jatkettiin Edupolin turvallisuusjärjestelmien kehittämistä tavoitteena saada koko kuntayhtymään OHSAS sertifikaatin mukainen turvallisuusjärjestelmä. Vuosittaisen kartoituksen lisäksi työsuojeluorganisaatio tekee erillisen riskienkartoittamisen työterveyshuollon kanssa silloin kun osastolla työolosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti esim. uuden merkittävän laitehankinnan tai uusien työtilojen vuoksi. Osaavan henkilökunnan saatavuus on edelleen yksi kuntayhtymän toiminnan kannalta varteenotettavimpia riskejä. Kuntayhtymän henkilökunta ikääntyy ja henkilökunnan eläköitymisen myötä on riskinä osaamisen ja asiantuntemuksen merkittävä menettäminen. Tähän kuntayhtymässä on varauduttu ottamalla käyttöön Sympa HR -ohjelma, jonka avulla henkilökunnan osaaminen on kartoitettu ja jonka avulla ohjataan henkilökunnan osaamisen systemaattista kehittämistä. Kuntayhtymän rahoitusriskejä hallitaan ennakoimalla kuntayhtymän rahavirtoja ja seuraamalla maksuvalmiutta. Kuntayhtymän omaisuusriskejä pienennetään asianmukaisella vakuuttamisella. Vakuutusten kattavuus tarkistetaan vuosittain. Mikäli vakuutusturvassa havaitaan toteutumavuoden aikana pienempiä muutostarpeita, tehdään ne välittömästi. Tietoriskejä pyritään hallitsemaan suojaamalla tietojärjestelmät salasanoin ja käyttäjätunnuskohtaisin käyttöoikeuksin. Käyttöoikeudet dokumentoidaan. Eri sovellusten tiedostot ja tietokannat varmistetaan päivittäin. Matkapuhelimet suojataan PIN-koodin lisäksi erillisellä suojakoodilla, joka estää puhelimen luvattoman käytön. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden rekisteröintiä ja valvontaa varten kuntayhtymällä on käytössään Kasperi-ohjelma, joka sisältää sekä poistojen alaisen käyttöomaisuuden että käyttötalouden varoilla hankitun irtaimiston. Rekisteri kattaa kaiken käyttöomaisuuden. Irtaimistoluettelointiin saatiin alkaen yhtymähallituksen hyväksymä ohjeistus, joka jäntevöittää irtaimistorekisterin ylläpitoa. Kuntayhtymän omistamien kiinteistöjen kuntoa seurataan aktiivisesti kuntokartoitusten ja muiden selvitysten avulla. Kuntayhtymä on viime vuosina osoittanut sekä liikelaitoksen että muun kuntayhtymän talousarvioiden investointiosissa huomattavia summia kiinteistöjen peruskorjauksiin, jotta sekä kiinteistöjen käyttö- että varallisuusarvo voidaan säilyttää. Pääosassa kuntayhtymän kiinteistöjä on kameravalvonta, jota lisätään kulloinkin toteutettavien peruskorjausten myötä. Omaisuuden hankinnoissa keskeistä on hankintalainsäädännön noudattaminen. Hankintalain ja -asetuksen lisäksi kuntayhtymän hankintoja ohjaa yhtymähallituksen hyväksymät kuntayhtymän yleiset hankintaohjeet. Yhteishankinnoissa, joissa saavutetaan suuria volyymejä, tehdään puitesopimuksia. Tilikauden aikana ei ole todettu omaisuuden hankinnoissa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen.

32 32 Sopimustoiminta Kuntayhtymän hallintosäännössä mainituilla tulosalueilla on erillisiä luetteloita voimassa olevista sopimuksista. Sopimusehtojen ja sopimusten vanhentumisaikojen seuranta on tulosalueiden johtavien viran- ja toimenhaltijoiden vastuulla. Kuntayhtymässä on viime vuosina tietoisesti panostettu kirjallisten sopimusten laadintaan ja sopimusehtojen asianmukaisuuteen ja yksiselitteisyyteen. Kuluneen vuoden aikana ei ole tullut esille sopimusten osalta sellaisia negatiivisia seuraamuksia, joita ei sopimusta tehtäessä olisi ennakoitu. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kuntayhtymällä ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen yksikköä vaan sisäinen valvonta hoidetaan ensisijaisesti esimiesten valvontavelvollisuuteen kuuluvana sisäisenä tarkkailuna. Sisäinen tarkkailu on osa operatiivista johtamista ja sen tehokkuus perustuu jatkuvaan valvontaan ja valvonnan reaaliaikaisuuteen. Kuntayhtymän koko huomioon ottaen sisäinen valvonta on nykyisellään riittävää ja toimivaa SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kuntayhtymän konserniin kuuluvat Kiinteistöosakeyhtiö Loviisan Amisto, Kiinteistöosakeyhtiö Edupolis, Edupoli Oy ja Oy Porvoon opiskelija-asunnot Studiebostader i Borgå Ab. Toimivallan ja -vastuunjako konserniohjauksessa Kuntayhtymän yhtymävaltuusto hyväksyi tarkennetun korserniohjeistuksen ja lisäsi ohjeistukseen konserniyhteisöjä koskevia tavoitteita. Ohjeistusta päivitettiin myös vuoden aikana tapahtuvan tavoitteiden valvonnan osalta. Tarkistettu ohjeistus on riittävä varmistamaan konserniyhteisöjen tehokkaan johtamisen, tarkoituksenmukaisen päätöksenteon, riskien ennalta ehkäisemisen ja hallinnan sekä ajantasaisen raportoinnin. Konserniohjeistuksen mukaisesti yhtymähallitus johtaa ja ohjaa konsernia sekä valvoo omalta osaltaan yhtymävaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Konsernin viranhaltijajohdon muodostaa kuntayhtymän johtava rehtori. Hänen tehtävänään on seurata aktiivisesti konsernin osien toimintaa ja arvioida kehittämistarpeita. Ohjeiden anto kuntayhtymän edustajille tytäryhteisöissä Yhtymähallitus nimeää tytäryhteisöjen yhtiökokousedustajat ja hallitusten kuntayhtymää edustavat jäsenet. Yhtymähallitus ohjeisti tarpeen mukaan ao. henkilöitä kuluneen vuoden aikana. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Tytäryhteisöjen tilikausi vastaa kuntayhtymän tilikautta. Tytäryhteisö raportoi yhtymähallitukselle toiminnastaan ja taloudestaan tilinpäätösraporttien kautta. Tytäryhteisöjen hallitukset saavat tuloslaskelma- ja maksuvalmiusraportit pääasiassa neljännesvuosittain. Tilinpäätösasiakirjat sisältävät kattavamman kuvauksen tytäryhteisöjen toiminnasta ja taloudesta. Yhtymähallituksen edustajat seurasivat toteutumavuoden aikana näiden raporttien avulla tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuutta ja taloudellista asemaa. Myös kuntayhtymän johtava rehtori osallistui tytäryhteisöjen hallitusten kokouksiin tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa. Nykyinen raportointijärjestelmä on todettu toimivaksi ja riittäväksi. Keskitettyjen konsernitoimintojen käyttö ja siirtohinnoittelun kustannusvastaavuus Konserniohjeen mukaisesti tavoitteena on hyödyntää kuntayhtymän tukipalveluiden hankinta- ja volyymietuudet sekä erityisosaaminen. Tytäryhteisöissä oli käytössä samat taloushallinnon järjestelmät kuin kuntayhtymän tukipalveluilla. Tytäryhteisöjen talous- ja henkilöstöhallinnon hoiti kuntayhtymän Tukipalvelut. Tytäryhteisöjen omaisuus oli vakuutettu kuntayhtymän kilpailuttamassa ja käyttämässä vakuutusyhtiössä.

33 33 Tukipalvelut peri tytäryhteisöille antamistaan palveluista korvauksen käytetyn työajan mukaan. Taloushallinnon järjestelmien käytöstä ei peritty erillistä maksua. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Tytäryhteisöjen olennaiset omaisuusriskit on kartoitettu ja niiltä on suojauduttu kattavalla vakuuttamisella. Vakuutusturva kilpailutettiin vuoden 2010 aikana. Rahoitusriskejä hallittiin ennakoimalla tytäryhteisöjen rahavirtoja ja seuraamalla maksuvalmiutta. Tietoriskejä hallittiin kuntayhtymän riskienhallinnan kautta. Tytäryhteisöjen henkilöstöriskit ovat vähäiset johtuen tytäryhteisöjen toiminnan luonteesta. Tytäryhteisöjen riskienkartoitus ja riskienhallinta on nykyisellään riittävää.

34 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 34 KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron lisäys -/vähennys + Rahastojen lisäys -/vähennys + Tilikauden yli-/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / toimintakulut, % 102,1 % -97,0 % Vuosikate / poistot, % 35,1 % -59,8 %

35 TOIMINNAN RAHOITUS KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rah.osuud. investointeihin Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen lisäys Pitkäaik. lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen muutos Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus % 33,4 % -80,0 % Pääomamenojen tulorahoitus % 25,2 % -61,6 % Lainanhoitokate 1,0-1,8 Kassan riittävyys päivinä 7,15 3,00

36 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE JA SEN TUNNUSLUVUT V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Enn.maksut ja keskeneräiset hank Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset (liitt.maksut) PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset 0 0 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yht Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ

37 37 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta Pitkäaikainen yhteensä Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat Lyhytaik. vieras pääoma VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste% 61,7 % 65,0 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 39,0 % 35,8 % Lainakanta ,1 m 6,2 m

38 KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA -MENOT VUONNA Tulot Menot Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Korkotuotot Korkokulut Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Tulorah.korj.erät -Pysyvien vast.hyöd.luovutusvoitot Investoinnit Investoinnit Pysyvien vast.hyöd.luovutustulot Investointimenot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys Pitkäaik.lainojen lisäys Pitkäaik.lainojen vähennys Lyhytaik. lainojen lisäys Lyhytaik.lainojen vähennys 0 Oman pääoman lisäys Oman pääoman vähennys 0 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys: Kok onaistulot - k ok onaismenot = Muut mak suvalmiuden muutok set - Rahavarojen muutos = , YHTYMÄHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYKSI Liikelaitoksen tulos osoittaa ylijäämää ,25 Muun kuntayhtymän tulos osoittaa alijäämää ,42 Kuntayhtymän tulos yhteensä osoittaa alijäämää ,17 Liikelaitoksen tilikauden ylijäämä ,25 euroa esitetään siirrettäväksi edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille vuonna Muun kuntayhtymän tilikauden alijäämä ,42 euroa esitetään siirrettäväksi edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille vuonna 2013.

39 KONSERNILASKELMAT KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyht. voitosta/tappiosta Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot 0 Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä/alijäämä

40 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyv. vastaavien luovutusvoitot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muut Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulosrahoitus 38,7 % -70,8 % Pääomamenojen tulorahoitus 29,4 % -51,7 % Lainanhoitokate 1,2-1,3

41 KONSERNITASE TUNNUSLUKUINEEN VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

42 42 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Ed. tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAA EHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaik. korollinen vieras pääoma Pitkäaik. koroton vieras pääoma Lyhtyaik. korollinen vieras pääoma Lyhytaik. koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % 54,3 % 57,6 % Suhteellinen velkaantuneisuus% 45,9 % 42,6 % Kertynyt alijäämä milj. 5,6 milj. 4,3 milj. Konsernin lainakanta milj. 9,339 milj. 8,318 milj,

43 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän käyttämät tunnusluvut 43 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100* Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100*Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Investointien tulorahoitus, % = 100* Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100* Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Maksuvalmius Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Omavaraisuusaste, % = 100* (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)

44 44 II TOTEUTUMISVERTAILU 2.1 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TALOUSARVIO-OSAKOHTAINEN TOTEUTUMISVERTAILU 2012 (Sisäisin erin) TARKASTUSLAUTAKUNTA Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate YHTYMÄVALTUUSTO Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate YHTYMÄHALLITUS Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate YHTEISTOIMINTA JA TYÖHYVINVOINTI Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate KONSERNIPALVELUT (tukipalvelut) Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate OPPISOPIMUSTOIMISTO Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate AMISTO Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate KAIKKI YHTEENSÄ Talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate

45 KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN 2012 (ilman liikelaitosta) Toimintatulot Talousarvio Toteutuma Poikkeama (TOT-TA) Myyntitulot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet ja tavarat Avustukset muille Muut toimintamenot Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Rahastojen lisäys (-)/vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Poikkeama-sarakkeen etumerkit osoittavat rahakertymän vaikutuksen talousarvioon verrattuna. Plus-merkkiset tulopuolella ovat kerryttäneet kassaan enemmän ja kustannuspuolella on rahaa käytetty vähemmän kuin talousarvioon on varattu. Miinus-merkkiset tulopuolella ovat kerryttäneet kassaan vähemmän ja kustannuspuolella enemmän kuin talousarvioon on varattu.

46 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN 2012 (ilman liikelaitosta) Kaikki luvut ovat alv 0% Alkuper. Ta- Muutettu Toteutuma Poikkeama Talousarvio muutos ta HANKE 71: Kiint. peruskorjaus pienhankkeet kuntayhtymän osuus Kuntien osuus 0 HANKE 83: Askolan peruskorj. (sähkö-lvi-met-rak.) kuntayhtymän osuus Kuntien osuus 0 HANKE 84: Amisto PMT 6 uudisrakennus kuntayhtymän osuus Kuntien osuus 0 HANKE 81: Tukipalveluiden atk-hankinnat kuntayhtymän osuus Kuntien osuus 0 HANKE 3 Amisto muut kalustohankinna kuntayhtymän osuus Kuntien osuus HANKKEET YHTEENSÄ (alv 0%) kuntayhtymän osuus Kuntien maksuosuus hankkeista 0 Kuntien lainaosuus hankkeista 0

47 2.1.4 KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 2012 verrattuna talousarvioon (ilman liikelaitosta) 47 Alkuperäinen Talousarvio- Muutettu Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset talousarvio (TA - tot.) Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet invest.menoihin Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Pitkäaik. lainojen lisäys Pitkäaik. lainojen vähennys Lyhytaik. lainojen muutos Oman pääoman muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Tässä laskelmassa on esitetty vain toteuma verrattuna talousarvioon, varsinainen rahoituslaskelma on esitetty toimintakertomusosiossa ja tilinpäätöslaskelmissa.

48 48 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAVERTAILU Toimintatuotot Myyntituotot , ,69 Maksutuotot , ,12 Muut tuet ja avustukset , ,41 Muut toimintatuotot , , , ,12 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,76 Henkilösivukulut Eläkkeet , ,89 Muut henkilösivukulut , , , ,66 Palvelujen ostot , ,09 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,18 Avustukset (mm.opintosos.kustannukset) , ,31 Muut toimintakulut , , , ,56 Toimintakate , ,44 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,08 Muut rahoitustuotot , ,18 Korkokulut , ,96 Muut rahoituskulut , , , ,36 Vuosikate , ,80 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmapoistot , ,69 Tilikauden tulos , ,49 Poistoeron lisäys -/vähennys + Rahastojen lisäys -/vähennys + Tilikauden yli-/alijäämä , ,49

49 KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAVERTAILU 3.2 KUNTAYHTYMÄN RAHOITUSLASKELMAVERTAILU Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,80 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,86 Investointien rahavirta Investointimenot , ,38 Rah.osuud. investointeihin Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot , , , ,74 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,60 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen lisäys ,00 Pitkäaik. lainojen vähennys , ,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,47 Oman pääoman muutos , ,99 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen muutos ,00 90,00 Vaihto-omaisuuden muutos , ,49 Saamisten muutos , ,53 Korottomien velkojen muutos , , , ,51 Rahoituksen rahavirta , ,97 Rahavarojen muutos , ,63 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,20 Rahavarat , , , ,63

50 KUNTAYHTYMÄN TASEVERTAILU V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,26 Muut pitkävaikutteiset menot , ,23 Aineettomat hyödykkeet , ,49 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,62 Rakennukset , ,93 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,87 Koneet ja kalusto , ,04 Muut aineelliset hyödykkeet 0, ,18 Enn.maksut ja keskeneräiset hank , ,93 Aineelliset hyödykkeet , ,57 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,11 Muut saamiset (liitt.maksut) , , , ,34 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,40 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet 0, ,14 0, ,14 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,97 Muut saamiset , ,35 Siirtosaamiset , ,37 Lyhytaikaiset saamiset yht , ,69 Rahat ja pankkisaamiset , ,57 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,40 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,80

51 51 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,88 Muut omat rahastot , ,49 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,40 Tilikauden yli-/alijäämä , ,49 Oma pääoma yhteensä , ,28 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,51 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta , ,00 Pitkäaikainen yhteensä , ,00 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , ,22 Saadut ennakot Ostovelat , ,21 Muut lyhytaikaiset velat , ,50 Siirtovelat , ,08 Lyhytaik. vieras pääoma , ,01 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,01 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,80

52 KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot , ,19 Toimintakulut , ,18 Osuus osakkuusyht. voitosta/tappiosta 390,28 474,94 Toimintakate , ,05 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,01 Muut rahoitustuotot , ,27 Korkokulut , ,77 Muut rahoituskulut , ,64 Vuosikate , ,18 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,69 Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Tilikauden tulos , ,87 Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä/alijäämä , ,87

53 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,18 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät , , , ,18 Investointien rahavirta Investointimenot , ,38 Rahoitusosuudet investointeihin Pysyv. vastaavien luovutusvoitot , , , ,74 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,92 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,88 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,80 Oman pääoman muutokset , ,99 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muut ,00 90,00 Vaihto-omaisuuden muutos , ,49 Saamisten muutos , ,18 Korottomien velkojen muutos , , , ,93 Rahoituksen rahavirta , ,72 Rahavarojen muutos , ,20 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,48 Rahavarat , , , ,20

54 KONSERNITASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,37 Aineettomat hyödykkeet , ,49 Aineettomat oikeudet , ,26 Muut pitkävaikutteiset menot , ,23 Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet , ,26 Maa- ja vesialueet , ,12 Rakennukset , ,74 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,87 Koneet ja kalusto , ,55 Muut aineelliset hyödykkeet , ,05 Ennakkomaksut ja keskeneräiset , ,93 hankinnat Sijoitukset , ,62 Tytäryhteisöosuudet Osakkuusyhteisöosuudet , ,24 Muut osakkeet ja osuudet , ,15 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00 Muut lainasaamiset 0,00 Muut saamiset , ,23 TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,13 Vaihto-omaisuus ,14 Saamiset , ,51 Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset , ,51 Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset , ,48 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,50

55 55 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,62 Peruspääoma , ,88 Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot , ,22 Ed. tilikausien yli-/alijäämä , ,61 Tilikauden yli-/alijäämä , ,87 VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAA , ,36 EHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,51 VIERAS PÄÄOMA , ,01 Pitkäaik. korollinen vieras pääoma , ,35 Pitkäaik. koroton vieras pääoma Lyhtyaik. korollinen vieras pääoma , ,02 Lyhytaik. koroton vieras pääoma , ,64 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,50

56 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET 2012 Pysyvät vastaavat Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Alle euron hankinnat kirjataan käyttötalouteen. Konsernitaseen yhdistelyssä on Oy Porvoon opiskelija-asuntojen poistot oikaistu kuntayhtymän suunnitelmapoistoja vastaaviksi. Sijoitukset Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenon määräisenä vuoteen 2010 asti. Vuodesta 2011 alkaen tilinpäätökseen ei vaihto-omaisuutta kirjata taseeseen, vaan kaikki kauden ostokulut jäävät tilikauden kuluksi. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt (4 )ja osakkuusyhteisö. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kuntayhtymän ja tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Negatiivista poistoeroa ei ole oikaistu. Suunnitelmapoistojen oikaisu Tytäryhteisön Porvoon opiskelija-asunnot Oy:n poistot on oikaistu kuntayhtymän suunnitelman mukaisia poistoja vastaaviksi. Oikaisu on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisön Askolan Kaukolämpö Oy on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen.

57 POISTOSUUNNITELMA POISTOSUUNNITELMA YH 83/ YV 21/ Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 5 vuotta tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmat 4 vuotta tasapoisto Vuokra- ja osakehuoneistojen perusparannusmenot 5 vuotta tasapoisto Muut 4 " tasapoisto Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoa Rakennukset ja rakennelmat Oppilaitosrakennukset 40 vuotta tasapoisto Asuinrakennukset 30 " tasapoisto Talousrakennukset, normaalit 20 " tasapoisto Talousrakennukset, kevyet 15 " tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Tieto- ja televerkot 8 vuotta tasapoisto Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet 15 " tasapoisto Muut putki- ja kaapeliverkot 15 " tasapoisto Muut maa- ja vesirakenteet 15 " tasapoisto Koneet ja kalusto Koneet ja laitteet 10 vuotta tasapoisto Liikennevälineet, raskaat 10 " tasapoisto Liikennevälineet, muut 5 " tasapoisto Muut liikkuvat työkoneet 8 " tasapoisto Atk-laitteet 4 " tasapoisto Muut laitteet ja kalusteet 8 " tasapoisto Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaik. sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoa

58 58 IV LIITETIEDOT 4.1 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TOIMINTATUOTOT (ulkoinen tuloslaskelma) Toimielinkohtaisesti Konsernipalvelut (tukipalv.) Konsernipalvelut (oppisop.) Ammattiopisto Edupoli Yhteensä Tulolajeittain Yksikköhintarahoitus (VOS) Muut myyntituotot Maksutuotot EU-tuet Muut tuet ja avustukset Muut toimintatuotot LASKELMA POISTOJEN JA INVESTOINTIEN VASTAAVUUDESTA Vuosi Investoinnit Poistot Ero Ero % % % % % % % Keskimäärin 5 vuoden aikana % Tarkasteluvuosina on suurimmat investoinnit kohdistuneet rakennuksiin, joiden pitkä poistoaika aiheuttaa lyhyen aikavälin laskelmassa suuren eron poistojen ja investointien vastaavuuteen. Luvut otettu talous ja toimintasuunnitelmasta ja niihin lisätty Edupolin osuus Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Muut toimintatuotot Osakkeet ja osuudet Muut myyntivoitot M yyntivoitot yhteensä

59 TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2012 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET ATK-OHJELMAT Kuntayhtymä Edupoli Yhteensä Arvo , ,26 Muutos +/- 0,00 0,00 Sumu-poisto , ,88 Saatu rahoitusosuus 0,00 0,00 0,00 Arvo ,38 0, ,38 MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT Kuntayhtymä Edupoli Yhteensä Arvo , ,23 Muutos +/- 0,00 0,00 Sumu-poisto , ,58 Saatu rahoitusosuus 0,00 0,00 0,00 Arvo , , ,65 Arvo yht , , ,03 SIJOITUKSET OSAKKEET JA OSUUDET Kuntayhtymä Edupoli Yhteensä Arvo , , ,11 Muutos +/- 0, , ,84 Saatu rahoitusosuus 0,00 0,00 0,00 Arvo , , ,95 LIITTYMISMAKSUT Kuntayhtymä Edupoli Yhteensä Arvo ,23 0, ,23 Muutos +/- 0,00 0,00 Saatu rahoitusosuus 0,00 0,00 0,00 Arvo ,23 0, ,23 Arvo yht , , ,18 KESKENERÄISET HANKINNAT Kuntayhtymä Edupoli Yhteensä Arvo , ,93 Lisäys , ,60 Vähennys siirto , ,93 Arvo , ,60

60 MAA- JA VESIALUEET 2012 Saatu Arvo Tontti: Arvo Muutos +/- rahoit.osuus Ammattiopisto Helkamäentie , , Monninkylä 60 Ammattiopisto Aleksanterink , , Porvoo Yhteensä ,62 0,00 0, ,62 RAKENNUKSET ,62 Siirrot Rakennus: Arvo 1.1. Muutos +/- Sumu-poistot erien välillä Arvo AMISTO, PMT , , , ,51 Pomo-talo , , , ,21 Askola , , , , ,24 Askola oppilasas , ,34 0, ,26 EDUPOLI ,43 0, ,89 0, ,54 Yhteensä , , , , ,76 Keskeneräiset , , , ,60 hankinnat MUUT KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET 2012 Saatu Rakennelma: Arvo 1.1. Muutos +/- Sumu-poistot rahoitusos. Arvo Maa-ja vesirakenteet: AMISTO 6 193,23-516, ,13 EDUPOLI , , ,13 Maa-ja vesirakenteet: , , ,26 Johtoverkostot ja laitteet: AMISTO , , ,62 EDUPOLI , , ,18 Johtoverkosto YHT ,69 0, ,89 0, ,80 Kiinteät rakenteet ja laitteet yht ,87 0, , ,06

61 61 KONEET JA KALUSTO 2012 Kuljetus- Koneet ja Muu Muut aineell. Yhteensä välineet laitteet irtaimisto hyödykkeet Arvo Ky , , , , ,08 Edupoli , , ,17 0, ,14 Lisäykset + Ky , , , ,90 Edupoli 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset - Ky 0,00 Edupoli 0,00 Sumu-poistot Ky , , , , ,72 Edupoli , , , ,74 Siirrot Ky 0,00 erien välillä Edupoli 0,00 Saatu Ky 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 rahoitusosuus Edupoli 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä Ky , , ,49 0, ,26 Yhteensä Edupoli , , ,71 0, ,40 Arvo , , ,20 0, ,66 SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT Edupolin ja Amiston ESR-hankkeiden jälkirahoitteisia saatavia ,97

62 OMISTUKSIA MUISSA YHTIÖISSÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT TYTÄRYHTEISÖT 2012 PORVOON OPISKELIJA-ASUNNOT OY POAS Oy Kuntayhtymä Kotipaikka: Porvoo Kuntayhtymän omistusosuus 62% Oma pääoma Vieras pääoma Tilikauden voitto KIINTEISTÖ OY EDUPOLIS KOY EDUPOLIS Kuntayhtymä Kotipaikka: Vantaa Kuntayhtymän omistusosuus 100% Oma pääoma Vieras pääoma Tilikauden tappio EDUPOLI OY EDUPOLI OY Kuntayhtymä Kotipaikka: Porvoo Kuntayhtymän omistusosuus 100% Oma pääoma Vieras pääoma Tilikauden voitto 0 0 KESKINÄINEN KIINTEISTÖ OY LOVIISAN AMISTO KOY L A Kuntayhtymä Kotipaikka Loviisa Kuntayhtymän omistusosuus 100 % Oma pääoma OSAKKUUSYHTEISÖT 2012 Vieras pääoma Tilikauden voitto ASKOLAN KAUKOLÄMPÖ OY Kaukolämpö Oy Kuntayhtymä Kotipaikka: Askola Kuntayhtymän omistusosuus 1/3 Oma pääoma Vieras pääoma Voitto SAAMISET TYTÄR- JA OSAKKUUSYHTEISÖILTÄ Saamiset tyäryhteisöiltä (lyhytaikaisia saamisia)

63 TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET 2012 PERUSPÄÄOMA Kuntayhtymä , ,49 Edupoli , ,39 MUU OMA PÄÄOMA Jäsenkuntien sijoitusrahastot , ,88 Aol, sijoitusrahasto: Rahaston pääoma , ,06 Lisäys , ,99 Rahaston pääoma , ,05 Pomo, sijoitusrahasto Rahaston pääoma , ,76 Edupoli, sijoitusrahasto Rahaston pääoma , ,06 Sijoitusrahastot yht , ,87 Muut omat vapaat rahastot Ky, käyttörahasto Rahaston pääoma , ,74 Aol, kehitysrahasto Rahaston pääoma , ,68 Pomo, kiinteistö- ja kehittämisrahasto Rahaston pääoma , ,20 AKK-rahasto (lopetettu 2009) MUU OMA PÄÄOMA , ,49 Edell.tilikauden alijäämä , ,40 Tilikauden ylijäämä , ,49 OMA PÄÄOMA , ,28

64 64 PERUSPÄÄOMA Osuus/ Peruspääoma Osuus/ Peruspääoma Peruspääoma %-os. Jäsenkunta Ky Ky Edupoli Edupoli Yhteensä Loviisa , , ,64 15,35 % Porvoo , , ,55 61,39 % Artjärvi , , ,75 0,34 % Askola , , ,44 7,50 % Lapinjärvi , , ,35 2,12 % Myrskylä , , ,74 1,71 % Pornainen , , ,73 3,07 % Pukkila , , ,99 1,36 % Sipoo , , ,70 7,16 % Yhteensä , , , % SIJOITUSRAHASTOT Osuus Arvo Lisäykset Ky Arvo yhteensä Omistusosuus Jäsenkunta (kunnilta perityt) % Loviisa , , ,25 15,5 % Porvoo , , ,45 61,8 % Orimattila (Artjärvi) , , ,02 0,3 % Askola , , ,57 7,2 % Lapinjärvi , , ,42 2,0 % Myrskylä , , ,52 1,6 % Pornainen , , ,06 3,0 % Pukkila , , ,45 1,3 % Sipoo , , ,11 7,1 % Yhteensä , , ,84 100,0 % JÄSENKUNTIEN %-OSUUDET Jäsenkunta Osuus Kuntien osuus peruspo:sta+sij.rahastosta Ky/Edupoli % Loviisa 45/ ,89 15,4 % 15,41 Porvoo 180/ ,00 61,5 % 61,53 Orimattila (Artjärv i) 1/ ,77 0,3 % 0,34 Askola 22/ ,01 7,4 % 7,41 Lapinjärvi 7/ ,77 2,1 % 2,09 Myrskylä 5/ ,25 1,7 % 1,68 Pornainen 5/ ,79 3,0 % 3,03 Pukkila 9/ ,44 1,3 % 1,35 Sipoo 4/ ,81 7,2 % 7,16 Yhteensä 294/ ,73 100,0 % 100,00

65 65 PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA ( jälkeen erääntyvät ) jälkeen jälkeen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,00 VELAT TYTÄR- JA OSAKKUUSYHTEISÖILLE , ,46 SIIRTOVELKOJEN OLENNAISET ERÄT Lomapalkka- ja lomarahavelka , ,91 Maksamattomat palkat 12/ , ,58 OPH:n erityisavustusten ennakkomaksut , ,00 Oppisopimuskoulutuskorvaukset , ,49 Lyhytaikaisiin lainoihin sisältyy ,64 Eur luotollisen shekkitilin velkasaldo, limiitti VASTUUT Leasing-vastuut alv 0% Edupoli , ,95 Muut (Amisto) , , , ,49 Vastuista erääntyy maksettavaksi seuraavana tilikautena ,90 Osakkuusyhteisöjen puolesta annetut takaukset alkuperäinen laina 4,5 Mmk, josta kuntayhtymän osuus 1/ Askolan Kaukolämpö Oy Alkuperäinen pääoma , ,70 Jäljellä oleva pääoma , ,61 Kuntayhtymän osuus 1/ , ,87 Muut taloudellioset vastuut Amiston opiskelijoiden vakuusmaksut Vakuusmaksutili , ,14 Arvonlisäveron palautusvastuu, konserni ,95 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön jakautuminen Muu Liikelaitos Koko eri tehtäviin kuntayhtymä Edupoli kuntayhtymä Opetustoimi Toimihenkilöt Kiinteistöt Muut palvelut Luottamustoimet Yhteensä

66 66 KONSERNIN PÄÄOMAN MUUTOKSET Peruspääoma , ,88 Muut omat rahastot 1.1. (kuntayhtymä) , ,50 Lisäykset , ,99 Rahastot , ,49 Osakepääoma / POAS (62%) 2 522,82 0, , , ,82 KOY Edupolis 9 421,21 0, , , ,21 Edupoli Oy , , , ,00 Rakennusrahasto / POAS ,81 0, , , ,81 KOY Edupolis ,41 0, , , ,41 Muut rahastot / KOY Edupolis 0, , , ,00 0,00 Keskinäisen omistuksen eliminointi POAS , ,46 KOY Edupolis , ,51 Edupoli Oy , ,00 Askolan kaukolämmön pääoman muutos , ,45 Poistojen oikaisu POAS , ,27 KOY Edupolis Edell.tilikauden yli-/alijäämä , ,37 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ , ,58 OMA PÄÄOMA , ,62 KONSERNIN PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieraspääoma ( jälkeen)

67 67 Liikelaitoksen vaikutus kuntayhtymän talouteen Rahoituslaskelma Muu Liikelaitos Koko kuntayht. kuntayhtymä eliminoitu Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet invest.menoihin Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Pitkäaik. lainojen lisäys Pitkäaik. lainojen vähennys Lyhytaik. lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos ulkoiset Saamisten muutos ky Korottomien velkojen muutos ulkoiset Korottomien velkojen muutos ky Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Muutos

68 68 Itä-Uudenmaan kouultuskuntayhtymän TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA Liikelaitoksen vaikutus kuntayhtymän talouteen Sisäisin erin Sisäiset erät eliminoitu Muu ky Liikelaitos Muu ky Liikelaitos Kuntay hty mä y ht. TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT My y ntituotot ulkoiset My y ntituotot , , ,03 Muun ky :n ja liikelaitoksen v äliset Maksutuotot 848 Maksutuotot 848, , ,46 Liikelaitoksen liikev aihto , , ,49 Tuet ja av ustukset Tuet ja av ustukset , , ,29 Muut toimintatuotot ulkoiset Muun ky :n ja liikelaitoksen v äl. muut tuotot Muut toimintatuotot , , ,68 Toimintatuotto yhteensä Toimintauotot yhteensä , , ,46 TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Palkat ja palkkiot , , ,52 Henkilösiv ukulut Henkilösiv ukulut Eläkekulut Eläkekulut , , ,23 Muut henkilösiv ukulut Muut henkilösiv ukulut , , , , , ,26 Palv elujen ostot ulkoiset Palv elujen ostot , , ,71 Muun ky :n ja liikelaitoksen v äl. Palv.ostot Aineet,tarv ikkeet, tav arat Aineet,tarv ikkeet, tav arat Ostot tilikauden aikana Ostot tilikauden aikana , , ,63 Varast. lis (+) tai v äh(-) Varast. lis (+) tai v äh(-) 0,00 Av ustukset Av ustukset , ,56 Muut toimintakulut ulkoiset Muut toimintakulut , , ,23 Muun ky :n ja liikelaitoksen v äl.muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakulut yhteensä , , ,39 TOIMINTAKATE TOIMINTAKATE , , ,07 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Korkotuotot , , ,70 Muut rahoitustuotot ulkoiset Muut rahoitustuotot ,25 0, ,25 Muun ky :n ja liikelaitoksen v äliset rahoitustuoto ,00 Korkokulut Korkokulut , , ,93 Muut rahoituskulut Muut rahoituskulut ,44-926, ,60 Rahoitustuotot ja -kulut y hteensä , , ,58 VUOSIKATE VUOSIKATE , , ,49 Poistot ja arv onalentumiset Poistot ja arv onalenn. Suunn.mukaiset poistot Suunn.mukaiset poistot , , ,66 TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN TULOS , , ,17

69 69 V ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

70 70