Moneen lähtöön. Vito ja Sprinter.

Transkriptio

1 Tässä lehdessä: Tarveharkinta poistui lupaehdoista Uusia mahdollisuuksia asiakaspalautteen keräämiseen Stressi yksilön ja työyhteisön ongelma Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n valtakunnallinen ammattilehti Moneen lähtöön. Vito ja Sprinter. Mercedes-Benz Vito ja Sprinter-ambulanssit ovat valmiina nopeisiin lähtöihin. Vakio varustuksena oleva viimeisen sukupolven ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä optimoi auton hallinnan ääritilanteissa, kuten kaarre ajossa liukkaalla pinnalla. Uusissa CDI-dieselmoottoreissa tehoa riittää turvallisiin ohituksiin ja lisävarusteena saatavissa oleva automaattivaihteisto mahdollistaa turvallisen ohjaamisen. Ambulanssit Lommilanrinne 3, Espoo Puh

2 2 Ambulanssi Muutosta ja positiivista mieltä vuoteen 2010 Olemme päässeet joulukuun puoliväliin ja vuosi on jälleen loppumassa. Kuten kaikki lukijat ja alalla toimivat tai sitä seuraavat tietävät, vuosi 2009 on ollut vauhdikas kaikilla sektoreilla ja samalla se on antanut paljon uutta mietittävää. Uutta lainsäädäntöä väännetään ja viimeistellään tällä hetkellä terveydenhuoltoon ja myös erillislakeja omalle alallemme on tullut ja tulemassa voimaan joulukuussa. Tiedämme, ettei terveydenhuollon uudistaminen ole helppoa varsinkaan kun asioista päättävät eivät ole päässeet tätä kirjoitettaessa yksimielisyyteen siitä, mitä hallintomallia tullaan käyttämään. Jotkut viranomaistahot ovat sitä mieltä, että sairaankuljetusta ja yleensäkin terveydenhuoltoa tullaan käytännössä hallinnoimaan terveydenhuoltolain voimaan tultua sairaanhoitopiirikohtaisesti. Siten palveluiden ostosopimusten kilpailuttajakin tulisi olemaan sairaanhoitopiiri, tai ainakin sopimukset tultaisiin tekemään yksittäistä kuntaa ja terveys keskusta laajemmalle alueelle. Esillä on myös peruspalveluministeri Risikon esittämä sosiaali- ja terveydenhuollon aluemalli ja kuntaministerin Kiviniemen kannattama maakuntapohjainen malli. Liitto antoi oman lausuntonsa uudesta terveydenhuoltolakiehdotuksesta lokakuun lopussa Samassa yhteydessä otettiin kantaa moniin muihinkin julkisuudessa esille tulleisiin kysymyksiin. Olimme mm. sitä mieltä, että terveyspiirien ja sairaanhoitopiirien velvollisuus on järjestää kat tava ja tasapuolinen ensihoitopalvelu joko tuottamalla se itse tai kilpailuttamalla kaik ki palveluntuottajat. Mielestämme järjestävän tahon ensisijaisena tehtävänä ei kuitenkaan tule olemaan palvelun tuottaminen, vaan nimenomaan sen järjestäminen kilpailutuksen kautta. Lähtökohtana tulee olla julkisten hankintojen avoimuus, tasapuolisuus, ehdokkaiden ja tarjoajien syrjimätön kohtelu sekä julkisuus. On käytettävä hyväksi kaikkia olemassa olevia kilpailumahdollisuuksia. Yksi tärkeimpiä näkökohtia lausunnossamme oli, että tulevaisuudessakin pienissä kunnissa olisi samalla ambulanssilla mahdollisuus hoitaa sekä kiireellisiä että kiireettömiä tehtäviä. Liiton mielestä se on mahdollista ilman kohtuuttomia valmiusriskejä ja ambulanssityhjiöitä niillä alueilla, joilla tehtäviä on vuorokaudessa kahdesta neljään. Nämä perusajatukset eivät ole muuttuneet millään tavoin, toteutetaanpa tulevaisuuden terveydenhuollossa mitä tahansa esitetyistä hallintomalleista. Tilanne alallamme ja koko terveydenhuollossa alkaa kuitenkin olla kestämätön tällaisessa asioitten soutamisessa ja huopaamisessa. Mitään järkevää kehitystä tai laajakantoisia investointeja ei alallamme voi nyt syntyä. Sopimuskaudet ovat järjettömän lyhyitä. Henkilökuntaa ja yrityksiä poistuu alalta, kun ei tiedetä, mitä huominen tuo mukanansa. Suomen Sairaankuljetusliitto ry esittää muiden terveydenhuollon ammattilaisten edunvalvontajärjestöjen kanssa syvän huolestuneisuutensa alamme kehityksestä ja vaatii poliittisia päättäjiä ratkaisemaan erimielisyytensä sekä ilmoittamaan pikaisesti, tuleeko uusi terveydenhuoltolaki voimaan ja missä muodossa, vai jatkammeko entisin järjestelmin. Tämä on tärkeätä, jotta positiivinen kehitys saataisiin jälleen käytiin terveydenhuollossa, varsinkin omalla alallamme. Olkoon tilanne mikä tahansa jatkossa, yksityiset sairaankuljetusyritykset menestyvät uusissakin olosuhteissa erinomaisesti. On tietysti sopeutettava toiminta tuleviin muutoksiin. Suomen Sairaankuljetusliiton on, niin kuin tähänkin asti, oltava mukana kaikessa kehitystyössä, jota nyt tehdään tämän hallituskauden aikana kaikilla hallintotasoilla kunnallisesta valtiolliseen. Ainoa tapa saada hyvä ja toimiva ensihoitopalvelu myös jatkossa on kuunnella kentän ääntä ja ottaa huomioon kaikki sieltä tehdyt rakentavat ehdotukset. Todettakoon tässä, että liitto ja sen edustajat ovat olleet aktiivisesti mukana nyt voimaan tulevien lakien valmistelussa ja toteuttamisessa, esim. lupa- ja taksalainsäädännön kehitystyössä. Nämä säädökset ovat yksi tämän vuoden tärkeimpiä edunvalvonnan voittoja. Onnistuimme pitämään puolemme ja saamaan aikaan hyvät ja toivottavasti toimivat määräykset lupa- ja taksoitusasioitten siirryttyä liikenne- ja viestintäministeriöstä stm:öön. Niistä on omat artikkelinsa tässä numerossa. Siinäpä vähän miettimistä poliittisille päättäjille, kaikille alalla toimiville ja asioista muutoin kiinnostuneille. Mielestämme ainakin yksityinen sairaankuljetus voi olla positiivisin mielin, kun sulatamme joulukinkkua ja muita jouluherkkuja rauhassa läheistemme kanssa. Haluan omasta ja liiton puolesta kiittää hyvästä yhteistyöstä yhteistyökumppaneita, liiton jäsenkuntaa ja lehden lukijoita tämän vuoden osalta ja toivottaa kaikille lukijoille oikein Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta Mikael Söderlund toiminnanjohtaja Onko asiakastyytyväisyyden mittaamisella merkitystä? Oman toiminnan arviointi on vaikeaa sen sisältä ja itse toimintaansa tarkastelleen. Kukapa ehdoin tahdoin omaa työtään arvioisi ainakaan kielteisessä mielessä. Suomalaiskansalliseen tapaan kehut kyllä kelpaavat, mutta haukut, jos mahdollista, siirretään jonkun toisen harteille, kateellisten panetteluksi tai pikkutarkan asiakkaan turhaksi narinaksi. Edellä mainitusta syystä lienee asiakastyytyväisyyttä aiheellista mitata ulkopuolisen tahon objektiivisilla mittareilla ja ilman epäilyä saadun tuloksen manipuloinnista. Asiakastyytyväisyyden mittaamisen toinen päätarkoitus on olla joka suuntaan läpinäkyvä ja siten eri viranomaistahojen arvioinnin kestävä laadun mittari. Yrityksemme oli mukana ulkopuolisen toimijan tekemässä ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluihin suunnatussa asiakastyytyväisyyskyselyn pilotissa. Kaikesta on oma vaivansa, mutta tässä vähemmän kuin ihan omassa tekemässä. Muiden harteille jäi toimintaa kartoittavien kysymysten laadinta, tulosten kerääminen ja analysointi. Mutta ennen kaikkea tunne, että tietäen tai tietämättäni muokkaan tulosta haluamaani suuntaan näyttämään paremmalta kuin toiminta todellisuudessa onkaan. Minun työkseni jäi vain kysymyslomakkeiden tulostaminen ja asiakkaille postittaminen. Postitin kysymyslomakkeet keskitetysti huhti-toukokuun omavastuulaskujen mukana kaikille omavastuuosuuden maksaville potilaille. Siirtopotilaat eivät kuuluneet kyselyn piiriin. Vastausprosentti oli yllättävän korkea verrattuna yleisesti ihmisten aktiivisuuteen vastata erinäisiin kyselyihin. Tuloksessa oli eräs yksittäinen asia, joka oli selvästi muuta tasoa selvästi alempana ja mikä omassa kyselyssä olisi varmasti jäänyt tyystin kartoittamatta. Asiakkaat eivät olleet saaneet ambulanssimatkalla mielestään riittävää tietoa ja ohjausta omavastuuosuuden maksamiseen liittyvästä käytännöstä. Minulle se oli yllätys, koska olen elänyt LUULOSSA, että omavastuuosuuteen liittyvät käytännöt ovat asiakkaille ja potilaille ihan arkirutiinia. Palveluntuottajana kuten liiton puheenjohtajanakin voin vain suositella asiakaspalautteen kartoittamista mieluummin jonkin ulkopuolisen toimesta. Tietysti kaikki maksaa, mutta niin maksaa oma työkin. Liitolla on yhteistyökumppanina Innolink, joka on suunnitellut meitä varten asiakastyytyväisyyskyselymenetelmän mittatilaustyönä, joten hyödynnetään sitä ja korjaillaan toimintaamme. Uskon, että ulkopuolisen tekemään laatua mittaavaan kyselyyn myös palvelun ostajat eli kunnat ja sairaanhoitopiirit suhtautuvat eri tavoin ja pitävät tulosta uskottavampana kuin yrityksen omana työnä tekemää. Keskitetty asiakastyytyväisyyskysely antaa jatkossa myös laajemmin tietoa toiminnastamme ja tuloksellaan luonnollisesti ohjaa liiton neuvonta-, ohjaus- ja valvontatyötä. Laajetessaan kysely palvelee yritystä, aluetta ja koko liittoa toiminnan kehittämisessa. Tapahtumia vuodelta 2009 Vuosi 2009 on päättymässä. Mitä siitä on jäänyt mieleen? Lupahallinnon muutos, joka astuu voimaan juuri tätä kirjoitettaessa, Tästä päivästä lähtien olemme sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoiman lainsäädännön alla. Taksan vahvistaminenkin siirtyi lupahallinnon myötä liikenne- ja viestintäministeriöstä lupahallinnosta vastaavalle ministeriölle. Taksan yksityiskohtiin ja rakenteeseen ei tullut tässä yhteydessä muutoksia. Tässä vaiheessa on hyvä kiittää liikenne- ja viestintäministeriötä vuosikymmeniä jatkuneesta hyvästä yhteistyöstä. Terveydenhuoltolain valmistelu jatkuu edelleen. Siihen on tosin tullut mutkia matkaan ja erilaiset huhumyllyt ja kannanotot aiheuttavat epävarmuutta ja epätietoisuutta valmistelun ympärille. Mitä tuleva vuosi tuo tullessaan lain osalta, on vielä hämärän peitossa. Toimijakentässä tapahtuu muutoksia jos ei viikoittain, niin ainakin kuukausittain, fuusioiden, ostojen, myyntien, yritysten verkostoitumisen tai kilpailutusten muodossa. Yllämainittujen ja monien muidenkin yksittäisten asioiden vuoksi on päättymässä olevana vuonna ollut runsaasti jalkatyötä ja viranomaistapaamisia aina ministeriötä myöten. Puheenjohtajana olen tässäkin luottamustoimessani huomannut, että hoidettavat asiat eivät pääse loppumaan, tai edes vähenemään. Jonkin asian tultua siivotuksi pöydältä on seuraava jo odottamassa. Tuleva vuosi ei näytä yhtään sen kevyemmältä edunvalvonnan näkökulmasta kuin nyt unhoon vaipuva vuosi Lopuksi haluan kiittää liiton hallitusta, jäsenistöä sekä kaikkia yhteistyötahojamme kuluneesta vuodesta. Toivon, että yhteistyömme jatkuu edelleen myös tulevana vuonna hyvässä, ensihoitopalveluita rakentavassa ja kehittävässä hengessä. Erityiskiitokset osoitan vielä Mikaelille ja Clasulle. Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta Teuvo Kontio puheenjohtaja

3 Ambulanssi Laki julkisista hankinnoista muuttuu kansalliset kynnysarvot nousevat Hallitus antoi eduskunnalle esityksen julkisista hankinnoista annetun lain (HE 190/2009) muuttamisesta. Muutosesitykset perustuvat pääasiassa Euroopan parlamentin ja neuvoston marraskuussa 2007 antamaan uuteen oikeussuojadirektiiviin ja sen kansalliseen täytäntöönpanoon. Di rek tiivi on saatettava osaksi Suo men kansallista lainsäädäntöä mennessä. EU:n oikeussuojadirektiivistä aiheutuvien muutosten lisäksi lakia ehdotetaan muutettavaksi kansallisten säännösten osalta siten, että kansalliset kynnysarvot nousevat ja lain soveltamisalaa rajataan entistä isompiin hankintoihin. Ehdotus kansallisten kynnysarvojen uusista arvoista Hallituksen esityksessä ehdotetaan kansallisia kynnysarvoja nostettavaksi siten, että hankintalakia ei enää sovellettaisi tavara ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin tai palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin e (nykyisin e) ns. liitteen B mukaisiin terveydenhoitoja sosiaalipalveluihin, sekä liitteen B mukaisiin koulutuspalveluihin (työvoimakoulutus) lakia ei sovellettaisi silloin kun hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa olisi vähemmän kuin e (nykyisin e) rakennusurakoihin ja käyttöoikeusurakoihin lakia ei sovellettaisi, jos hankinnan ennakoituarvo ilman arvonlisäveroa olisi vähemmän kuin e (nykyisin e) Kansallisia kynnysarvoja esitetään siten kahden ensimmäisen hankintalajin osalta kaksinkertaistettavaksi nykyisestä ja viimeisen hankintalajin osalta nostettavaksi puolitoistakertaiseksi. Uusia seuraamuksia lainvastaisesta hankinnasta Keskeisimmät direktiivistä johtuvat uudistukset koskevat EU-kynnysarvot ylittäviin julkisiin hankintoihin liittyvää seuraamusjärjestelmää, johon ehdotetaan lisättäväksi uusina seuraamuksina hankintasopimuksen tehottomuus, seuraamusmaksu ja sopimuskauden lyhentäminen. Hankintasopimuksen tehottomuus olisi mahdollista määrätä silloin, kun hankintayksikkö on laiminlyönyt noudattaa odotusaikasäännöksiä tai se on tehnyt lain vastaisen suorahankinnan. Hankintasopimus voitaisiin julistaa tehottomaksi vain siltä osin, kuin sopimusvelvoitteita ei ole vielä täytetty. EU-kynnysarvon ylittäviin palveluiden käyttö oikeussopimuksiin tai hankintalaissa tarkoitettuihin kehitysyhteistyösopimuksiin liittyviin hankintapäätöksiin ei sovellettaisi tehottomuusseuraamusta vaan niiden kohdalla käytettäisiin seuraamuksena sopimuskauden lyhentämistä ja seuraamusmaksua. Seuraamusmaksu maksetaan valtiolle. Uudistuksella ei muuteta aiemmin käytössä olleita seuraamuksia muilta osin, kuin hyvitysmaksun enimmäismäärän osalta, jota täsmennetään. EU-kynnysarvot ylittäviä tavarahankintailmoituksia oli tavaroiden osalta 1868 kappaletta (kansallisia 7815), palveluhankintailmoituksia 1939 kappaletta (kansallisia 7377) ja rakennusurakoita 382 kappaletta (kansallisia 4400). Hankintaoikaisu korvaa kunnallisen oikaisupyyntömenettelyn käyttöalue laajenee myös pieniin hankintoihin Kunnallinen oikaisuvaatimusmenettely on osoittautunut toimimattomaksi muutoksenhakukeinoksi ja sen tilalle esitetään uuden tyyppistä hankintaoikaisumenet telyä. Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen sekä hankintayksikkö itse, että tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja voisivat käyttää hankintaoikaisua. Tarjoajan olisi esitettävä hankintayksikölle oikaisuvaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun hän sai tiedon hankintayksikön päätöksestä tai toimenpiteestä, johon hän haluaa muutosta. Hankintayksikkö voisi myös omasta aloitteestaan poistaa päätöksen tai peruuttaa muun toimenpiteen, jos päätös tai toimenpide perustuisi lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen. Hankintayksikkö voisi tehdä oma-aloitteisen oikaisun 60 päivän kuluessa siitä, kun oikaisun kohteena oleva päätös tai toimenpide on tehty. Hankintayksikkö voisi oikaista päätöstään myös hankintakilpailun voittajan vahingoksi. Hankinta oikaisu päätöksestä voitaisiin valittaa markkinaoikeuteen kuten normaalistakin hankintapäätöksestä. Muutoksenhaku markkinaoikeuteen ei estä hankintaoikaisun tekemistä tai käsittelyä. Jos hankintayksikkö korjaa hankintapäätöksensä tai muun toimenpiteensä siten, että markkinaoikeudelle valittaneella asianosaisella ei ole enää oikeussuojan tarvetta tai tarvetta saada peruteltua päätöstä, markkinaoikeus voi poistaa asian käsittelystä antamatta pääasiaratkaisua. Hankintaoikaisua voidaan vaatia myös sellaisen hankintayksikön tekemän päätöksen tai toimenpiteen korjaamiseen, johon ei muutoin sovelleta hankintalakia. Aiemmin tällaisiin alle kansallisen kynnysarvon oleviin hankintapäätöksiin ei voinut hakea muutosta hankintalain nojalla. Ehdotuksen mukaisten uusien kansallisten kynnysarvojen tullessa voimaan niiden pienhankintojen määrä kasvaa, joihin hankintalakia ei sovelleta. Uusi hankintaoikaisu tuo kuitenkin mahdollisuuden valittaa näistäkin päätöksistä hankintayksikölle. Oikaisupäätöksestä ei kuitenkaan ole jatkovalitusmahdollisuutta Markkinaoikeuteen. Muutoksenhakuaikamääräyksiin uusia säännöksiä Voimassa oleviin muutoksenhakuaikamääräyksiin ehdotetaan lisättäväksi tiettyjä erityistilanteita koskevia valitusaikamääräyksiä. Uusi säännös koskee tilannetta, jossa ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen, mutta niistä jompikumpi on ollut puutteellinen. Valitus markkinaoikeuteen tulisi silloin tehdä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä. Tämä uudistus muuttaa nykyistä oikeuskäytäntöä, jonka mukaan valitusaika ei ala kulua ennen kuin tarjouskilpailuun osallistunut on saanut päätöksen valitusosoituksineen tiedoksi virheettömästi. Suorahankintojen avoimuutta pyritään lisäämään. Toinen uusi määräaikasäännös koskee suorahankintaa, josta hankintayksikkö on julkaissut ilmoituksen EY:n virallisessa lehdessä. Mikäli joku katsoo, että suorahankinta on lain vastainen, hän voi tehdä hankinnasta valituksen 14 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Siinä tapauksessa, että päätöstä hankinnasta ei ole julkaistu etukäteen valitus olisi tehtävä 30 päivän kuluessa jälki-ilmoituksen julkaisemisesta tai viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hankintasopimus on tehty. Suorahankintaa koskevat valitusajat koskevat kaikkia hankintalain soveltamispiiriin kuuluvia hankintoja. Muutoksenhakuaikojen lyhentämiseksi ehdotetaan, että päätös hankinnasta voidaan antaa tiedoksi sähköisesti tarjoajan ilmoittamalla sähköpostiosoitteella. Tällöin valitusaikaan ei enää laskettaisi mukaan laskennallista postin kulkuaika. Muutoksenhaku markkinaoikeuteen tulee esityksen mukaan tapahtumaan jatkossa valituksella nykyisen hallinnollisen hakemuksen sijasta. Valitusta koskevat hallintolain säännökset velvoittavat valittajan esittämän nykyistä selkeämmin valitusperusteet valitusajassa. Ehdotuksen mukaan valittajan tulisi kirjallisesti ilmoittaa hankintayksikölle muutoksenhausta ja markkinaoikeudessa ylläpidettäisiin julkista luetteloa vireille tulleista hankinta-asioista. Anja Tuomola lainopillinen asiamies Suomen Yrittäjät ry Lupamenettely muuttui Tarveharkinta poistui lupaehdoista SSK halusi säilyttää Laki yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta mahdollistaa uusien lupien myöntämisen ilman tarveharkintaa. SSK esitti lakiluonnoksesta antamassaan lausunnossa tarveharkinnan jonkinasteista säilyttämistä. Uuden lain myötä alan kilpailu kiristyy ja saattaa johtaa epäterveeseen tilanteeseen. Muuttunut menettely ei koske parhaillaan voimassa olevia lupia. Hallitusneuvos Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä perustelee uutta käytäntöä sillä, että sairaankuljetusta käsitellään samoin perustein kuin muutakin yksityistä sairaanhoitoa. Joiltakin osin lainmuutoksen käytännön sovellukset ovat epävarmalla pohjalla niin kauan kunnes uusi terveydenhuoltolaki astuu voimaan. Mikäli joku hakee uusia sairaankuljetuslupia vielä tämän vuoden aikana yhden läänin alueelle, luvan myöntäjä on lääninhallitus. Jos lupia haetaan useamman läänin alueelle, myöntäjä on Valvira. Tällainen tilanne lienee kuitenkin varsin teoreettinen vuodenvaihteen läheisyyden vuoksi. Ensi vuoden alusta luvat myöntää yhden läänin alueelle uuden käytännön mukainen aluehallintoviranomainen. Lääninhallinto-or ganisaatio loppuu koko maasta. Esimerkiksi sairaankuljetushenkilöstön pätevyysvaatimuksista ei näillä näkymillä ole asetuksella tulossa tarkempia määrityksiä yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain yhteyteen. Kuitenkin aluehallintoviranomainen arvioi lupaa hakevan yrityksen henkilökunnan asianmukaisen koulutuksen. Nähtäväksi jää, asetetaanko pätevyysvaatimukset aikanaan osaksi terveydenhuoltolain yksityiskohtien tarkempia määrityksiä. Laki yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta 3 : Terveydenhuollon palveluja annettaessa on oltava asianmukaiset tilat ja laitteet. Sairaankuljetuspalveluja annettaessa on oltava asianmukainen sairaankuljetusajoneuvo varusteineen. Lisäksi palvelun tuottajalla tulee olla toiminnan edellyttämä, asianmukaisen koulutuksen saanut henkilökunta. Hallitusneuvos Pekka Järvinen kertoo, että aluehallintoviranomainen valvoo luvan myöntämisen jälkeenkin henkilöstön asianmukaisuutta. Hän arvioi, että käytännössä kyseessä ovat lähinnä kanteluiden johdosta tehdyt selvitykset. Laki yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta 4 : Palveluiden tuottajalla on oltava lupaviranomaisen myöntämä lupa terveydenhuollon palvelujen antamiseen. Luvasta tulee ilmetä palvelujen tuottajan 2 :n mukainen palveluala. Luvan hakijalta ei kuitenkaan vaadita sopimusta tai edes tietoa sopimuksen solmimisesta sairaanhoitopiirin tai vastaavan kanssa. Markkinoille voi tulla vaikka ulkomaalainen yrittäjä. Se on tähänkin saakka ollut mahdollista, mutta vain suurempien useissa maissa toimivien yritysten kannalta pyrkiminen Suomen markkinoille on ollut realistista. Ministeriö lähtee edelleen siitä, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja siten myös sai-

4 4 Ambulanssi raankuljetusta tullaan käytännössä hallinnoimaan terveydenhuoltolain voimaan tultua sairaanhoitopiirikohtaisesti. Siten palveluiden ostosopimusten kilpailuttajakin tulisi olemaan sairaanhoitopiiri. Joka tapauksessa sopimukset tullaan tekemään yksittäistä kuntaa ja terveyskeskusta laajemmalle alueelle, vahvistaa Järvinen. Ratkaisut ovat vielä jossain määrin auki, koska esillä on myös ministeri Risikon esittämä sosiaali- ja terveydenhuollon aluemalli ja kuntaministerin kannattama maakuntapohjainen malli. Sairaanhoitopiirit voivat asettaa sopimuksiin lupaehtoja tiukempia ehtoja palveluiden tuottamiselle, Järvinen muistuttaa. Yllä mainittu lain 4 jatkuu seuraavasti: Lupaan voidaan liittää potilasturvallisuuden varmistamiseksi välttämättömiä ehtoja palvelujen määrästä, henkilöstöstä, tiloista, sairaankuljetusajoneuvosta ja sen varusteista, laitteista, tarvikkeista sekä toimintatavoista. Ajoneuvojen asianmukaisuutta valvoo terveyslautakunnan alainen viranomainen, eli valvonta on jatkossakin terveyskeskusten tehtävänä, sanoo Järvinen. Lain 7 :ssä mainitaan käyttöönottotarkastuksesta seuraavasti: Palvelujen tuottajan on esitettävä terveydenhuollon palvelujen antamiseen käytettävät tilat ja laitteet sekä sairaankuljetusajoneuvo ja sen varustus toimintakunnossa terveyslautakunnan tarkistettaviksi ennen niiden käyttöönottoa. Joulukuun 3. päivänä voimaan astuneessa laissa on eräitä ristiriitaisuuksia terveydenhuoltolakiluonnokseen nähden. Viimemainitussa näet puhutaan ensihoitopalveluista kattavana terminä, mutta ensin mainitussa järjestelmällisesti sairaankuljetuksesta. Asia liittyy myös taksoihin, koska terveydenhuoltolakiesitys lähtee siitä, että tulevaisuuden rahoitusmalli ei perustu pelkkään kuljettamiseen, koska kohteissa tehtävä sairaanhoito on jatkuvasti lisääntynyt. Pekka Järvinen huomauttaa, että tämän hetken taksat perustuvat sairausvakuutuslakiin. Jos terveydenhuoltolaissa puhutaan ensihoitopalveluista, tarvitaan sairausvakuutuslakiin vastaava muutos. Koska yksityinen sairaankuljetus/ensihoito on nyt liitetty yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain piiriin, lupia myönnettäessä edellytetään hakijalta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaista pätevyyttä sekä riittävää kokemusta. Lupaa hakevan yrityksen vastaavan johtajan koulutuksen tulee olla tehtävään soveltuva ja hänellä tulee olla riittävä kokemus kyseisistä tehtävistä. Siten esimerkiksi kuka tahansa sairaanhoitaja ei voi lupia saada, Järvinen tarkentaa. Hän sanoo, että vastaavan johtajan tehtävänä on valvoa, että henkilöstöllä riittävä paikallistuntemus. Johtajalta itseltään ei voi sitä vaatia, Hallitusneuvos Pekka Järvinen koska yrityksellä saattaa olla useita toimipisteitä eri paikkakunnilla. Jos yrityksellä tai vastaavalla palveluntuottajalla on toimipisteitä eri paikkakunnilla, sillä tulee olla omavalvontasuunnitelma asianmukaisen toiminnan takaamiseksi. Asioiden lopullinen selkiäminen kestänee ensi juhannuksen tienoille, jolloin uuden terveydenhuoltolain tulisi olla eduskunnassa hyväksytty. Järvinen kertoo, että lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle hyvissä ajoin, jotta tuossa aikataulussa pysyttäisiin. Edessä on kuitenkin vielä yksi melko laaja lausuntokierros. Koska lakiesitys on lausuntokierroksen aikana näkyvillä stm:n nettisivuilla, on kenellä tahansa mahdollisuus kommentoida sitä. Antti Järvinen Potilaskin on asiakas SSK:n kautta jäsenille edistyksellinen ratkaisu asiakastyytyväisyyden keräämiseen Sairaankuljetuspalveluita käyttävä potilas on asiakas, jolta voi ja täytyykin kysyä palautetta palvelun laadusta. Tämä on alalla vielä osittain uusi asia, koska asiakaspalautetta ei ole totuttu tarvitsemaan. Jatkossa etenkin ensihoitopalveluiden kilpailutukset ja mahdolliset lainsäädännön muutokset vaativat alan yrityksiltä asiakastyytyväisyyden todentamista. SSK on hankkinut jäsentensä käyttöön tutkimusjärjestelmän, joka helpottaa palautteen keräämistä. Suomen Sairaankuljetusliiton toiminnanjohtaja Mikael Söderlund painottaa, että asia on vielä uusi alan yrityksille. -Etenkin lainsäädännön keskeneräisyys aiheuttaa vielä odottelua ja varovaisuutta alan yrityksissä, minkä ymmärrän ihan täysin. Tosiasia kuitenkin on, että jatkossa ulkopuolisen tahon tutkimaa asiakastyytyväisyyttä tarvitaan entistä enemmän, jotta palvelun laatu voidaan kilpailutuksissa vakuuttaa, Söderlund pohtii. Uusi laki yksityisestä terveydenhuollos- ta on valmistunut, ja laissa tarveharkinta on poistunut. -Tämä merkitsee käytännössä kilpailun lisääntymistä. Tällöin on erityisen tärkeää, että palvelun laatu ja kokemus sen tuottamisesta pystytään osoittamaan, Söderlund painottaa. Sisältöä ja välineitä edunvalvontaan Tieto tuottaa karttuessaan liiton toiminnanjohtajan käyttöön myös työkalun edunvalvontaan. -Tutkittu tieto yritysten toiminnasta on eittämätön tuki edunvalvonnassa ja sen avulla omalle asialle saadaan myös aiempaa Lisää tietoa asiakaspalautteen tutkimisesta helpommin julkisuutta. Kun potilaspalautetta on kertynyt tuhat kappaletta, määrästä voidaan jo vetää yleistettäviä johtopäätöksiä palvelun laadusta. Mukaan lähteminen hyödyttääkin siis sekä yrityksiä itseään että alaa kokonaisuudessaan. -Toivonkin, että jäsenet lähtevät mukaan varmistamaan laatuaan ja rakentamaan palautteen keräämisen käytäntöjä alalle, jolla ei ole aiemmin totuttu tutkimustietoa hyödyntämään. Palautteen kokoamisen ulkoistaminen vapauttaa yrityksen keskittymään oman toimintansa kehittämiseen, Söderlund vetoaa. Mukaan pääsee ilmoittamalla kiinnostuksensa SSK:n toiminnanjohtajalle Mikael Söderlundille osoitteeseen toimisto@sairaankuljetusliitto.fi tai suoraan Innolinkiin meiju.makela@innolink.fi. Jos haluatte lisätietoja järjestelmästä, niitä voitte kysyä samoin Mikaelilta tai Innolinkistä Etta Partaselta puh Järjestelmään liittyen pidetään info- ja koulutustilaisuus laatusertifikaatin hankkineille yrityksille helmi-maaliskuussa. Päivä tarkentuu myöhemmin. Myös Naantalin kevätkokouksessa järjestelmää esitellään ja mukaan on mahdollisuus liittyä. Helppous ja vertailutieto houkuttivat Tyytyväisyyden tutkiminen itse on hidasta ja työllistävää. Tämä huomattiin Kangasalan Sairasautot Oy:ssä, jossa asiakaspalautetta kerättiin jonkin aikaa itse. -Vihkosysteemi kuoli itsestään innon vähennettyä ja jäi lähinnä omaksi iloksi lues keluun, naurahtaa toimitusjohtaja Olli Silenius. Kangasalan Sairasautot lähti ensimmäisten joukossa mukaan liiton tarjoamaan järjestelmään. -Mukaan innosti juuri helppous. Vaikka palvelu vähän maksaakin, pääsee itse helpommalla ja palaute analysoituu järjestelmällisesti. Lisäksi houkuttavaa on mahdollisuus päästä vertaamaan oman yrityksen suoriutumista muihin mukana oleviin yrityksiin. Järjestelmästä näkee oman palvelun laadun helposti luettavina graafisina analyyseina. -Vihreällä ollaan eli keskiarvon yläpuolella. On erittäin kiinnostavaa nähdä, miten oma toiminta peilautuu ulkopuolelle ja miten muut sitä arvostavat. Palaute on väline oman toiminnan kehittämiseen, Silenius arvioi. Kangasalla odotellaan uutta lakia levollisin mielin. -En itse näe lakia mörkönä, koska vanha laki on vuodelta Alan pelisäännöt kaipaavat selkiyttämistä ja systeemiä on aika kehittää. Lähinnä huolettaa kokonaisuuksien kasvaminen, jolloin herää kysymys pienten yritysten pärjäämisestä. -Työt eivät joka tapauksessa lopu, sairauksia on aina ja liikenteen kasvaessa onnettomuuksia tapahtuu, Silenius toteaa. Luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä SSK:n puheenjohtajan Teuvo Kontion yritys Oulaisten Sairaankuljetus Oy oli toinen tutkimusjärjestelmän koekäyttäjistä. -Lähdimme mukaan koeponnistamisen merkeissä sekä ennen kaikkea hankkimaan Kustannukset yksittäisille yrityksille SSK on vastannut järjestelmän perustamisesta, ohjelmoinnista ja sisällön laatimisesta. Järjestelmään liittymismaksu on yritykseltä 220 euroa. Tämä kulu peritään vain kerran. Tutkimusyritys perii palautuneista lomakkeista 4 euroa kappaleelta käsittely- ja tallennusmaksua. Summa laskutetaan yrityksen kanssa sovittavin väliajoin ja siihen lisätään alv. 22 prosenttia. Tulevina vuosina järjestelmän vuosimaksu on n. 90 euroa, jonka liitto puolestaan laskuttaa. Järjestelmään on saatavissa yrityskohtaisia laajennuksia ja räätälöintiä, joista sovitaan jokaisen yrityksen kanssa erikseen.

5 Ambulanssi ulkopuolisen tahon tuottamaa tietoa toiminnasta. Kun tiedon tuottaa joku muu kuin itse, se on luotettavaa ja läpinäkyvää. Itse kootusta tiedosta voi tulla helposti ajatus, että sitä voi masinoida ja valita haluamaansa suuntaan, Kontio pohtii. Aiemmin palautetta on kirjattu Oulaisissakin ruutuvihkoihin. -Käymme palautteen läpi säännöllisesti tyky-päivissä. Seuraavalla kerralla katsellaankin vihkojen sijasta sähköistä järjestelmää. Kontio on tyytyväinen myönteisestä palautteesta. -Meillä otokseen on osunut varsin poikkeavaa asiakaskuntaa, paljon lapsipotilaita ja nuoria aikuisia. Palaute on ollut varsin mairittelevaa eli lasten vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä. Meidän koko kööri on asiakaspalvelun takana, mikä iloksemme näkyy tuloksissa. Tietoa voi kerätä omaan tahtiin Suomen Sairaankuljetusliiton asiakaspalautejärjestelmän piirissä on jo kymmenen jäsenyritystä. Järjestelmä on rakennettu yhdessä markkinatutkimusyritys Innolink Research Oy:n kanssa. Tavoitteena on mahdollistaa yrityksille asiakaspalautteen kerääminen helposti ja edullisesti. Järjestelmä on yhteinen kaikille SSK:n jäsenille. Tavanomaisesti asiakastyytyväisyystutkimus maksaa useita tuhansia euroja, ja tällä hinnalla saa kertatutkimuksen, jossa Esimerkkigraafi tutkimusjärjestelmästä. Asiakas arvioi kokemaansa ambulanssimatkaa eri näkö kulmista asteikolla 1 5 (1 = erittäin huono, 5 = erittäin hyvä). Tähän asti kertyneen palautteen mukaan asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Esimerkkigraafi tutkimusjärjestelmästä. Asiakkaalta kysytään, tietääkö hän, kuka sairaankuljetuspalvelun tuottaa? Esimerkkigraafi tutkimusjärjestelmästä. Asiakasta pyydetään arvioimaan, kuinka nopeasti sairaankuljetus saapui paikalle hälytyskeskukseen soiton jälkeen. Kangasalan Sairasautot Oy on yksi ensimmäisistä, joka lähti mukaan SSK:n asiakaspalautejärjestelmään. Toimitusjohtaja Olli Silenius kertoo, että mukaan houkuttivat oman työn säästäminen, vertailutieto muihin yrityksiin sekä mahdollisuus saada omasta toiminnasta ulkopuolista palautetta. tiedonkeruu alkaa ja päättyy sovittuna ajanjaksona. SSK:n järjestelmä mahdollistaa palautteen keräämisen jatkuvana yrityksen oman harkinnan ja ehtimisen mukaan. Yritys voi jakaa lomakkeita haluamallaan tahdilla esimerkiksi muutaman kerran vuodessa tai jatkuvasti. Lomakkeet postitetaan asiakkaiden omavastuulaskutuksen mukana. Asiakas palauttaa lomakkeen suoraan Innolinkiin, joka tallentaa ja analysoi tulokset. Yritykselle jää ainoastaan lomakkeiden jakelu sekä halutessaan niiden tulostus. Tulokset ovat käytössä Internetissä salasanan ja tietosuojauksen takana. Jokainen mukaan lähtevä yritys näkee omat tietonsa sekä vertailun muihin mukana oleviin yrityksiin. Toisten yritysten tarkkoja tietoja ei pääse näkemään, vain yhteenvetotiedon muista mukana olevista yrityksistä. Tulokset analysoidaan havainnollisessa muodossa, tulkitsemista helpottavat esim. värit ja selitykset. Tietoa kokemuksesta monipuolisesti Tutkimuskysymykset on laadittu yhteistyössä Innolinkin ja SSK:n kanssa. Asiakkaalta ei kysytä mitään yksityiskohtaisia tietoja sairauden laadusta, ainoastaan oliko kyseessä kiireellinen tapaus vai siirtokuljetus. Asiakkaalta kysytään ikää, asemaa ja muista taustatietoja vertailujen tekemistä varten. -Kun dataa kertyy, on kiinnostavaa nähdä, miten palveluun suhtautuvat esimerkiksi eri-ikäiset tai sellaiset, joille kokemus ambulanssimatkasta oli ensimmäinen, arvioi Innolink Research Oy:n viestintäpäällikkö Etta Partanen. Asiakas arvioi kokemustaan ensin miettimällä, miten tärkeitä ovat esimerkiksi henkilökunnan ystävällisyys, potilaalle tiedottaminen tai kyky rauhoittaa tilannetta. -Tämän jälkeen vastaaja arvioi samojen asioiden onnistumista hänen omalla kohdallaan. On muistettava, että palaute on kerättävä potilaan näkökulmasta, Partanen toteaa. Asiakkaalta kysytään myös asioita, joihin yritykset eivät voi vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi hätäkeskuspäivystäjän toiminta sekä ambulanssin saapumisen nopeus. Näitä tietoja voidaan hyödyntää liiton edunvalvonnassa. Oma lukunsa on avoin palaute, jossa jaetaan risuja ja ruusuja sekä ennen kaikkea kerrotaan tarinoita elävästä elämästä. -Alan ammattilaisille ne ovat jokapäiväisiä, mutta meillä ne riipaisevat välillä syvältäkin. Toki ymmärrämme, että suhtautumisemme on erilainen, Partanen sanoo. Näkymä Internetissä toimivasta palautejärjestelmästä. Tutkimusyritys tallentaa palautuvat lomakkeet järjestelmään, ja yritys voi keskittyä tuloksiin. Tulkitsemista helpottavat värit. Kuvassa on tyytyväisyyden vertailu iän mukaan, vihreät tekijät ovat onnistuneita, punaiset kriittisiä.

6 6 Ambulanssi Liiton hallituksen uudet jäsenet Julkaisemme perinteiseen tapaan SSK:n hallituksen uusien jäsenien esittelyn. Teimme heille seuravat kysymykset: 1. Miten tulit ryhtyneeksi ensihoito/sairaankuljetusalan yrittäjäksi? 2. Mitä asioita haluaisit erityisesti edistää SSK:n hallituksessa? 3. Minkälaisena näet yksityisten ensihoitopalveluiden tulevaisuuden Suomessa? 4. Minkälainen yrityksen tulee olla voidakseen menestyä parhaalla mahdollisella tavalla ensihoitopalveluiden tuottajana kiristyvässä kilpailussa muuttuvalla terveydenhuollon kentällä? TUOMO MAAVIRTA oli SSK:n hallituksessa Varsinais-Suomen edustajana jo vuonna 2008 ja palaa nyt takaisin. Hän on 44-vuotias sairaanhoitaja, joka toimii vaimonsa kanssa yrittäjänä Somerolla. VASTAUKSET: 1. Meillä on perintöyritys. Isän siirtyessä syrjään jatkoin vaimoni kanssa toimintaa. 2. Yritysten välinen yhteistyö nousee tärkeäksi osaksi tulevaa toimintaa sairaankuljetusrintamalla. 3. Yksityinen sairaankuljetus tulee säilymään myös tulevaisuuden Suomessa. Yritysten koko tulee kasvamaan ja kentälle tulee valtakunnallisia toimijoita. 4. Yrityksellä tulee olla valmius toimia yhteistyössä muitten yksityisten yritysten kanssa ja tarvittaessa jopa sulautua uudeksi isommaksi toimijaksi. Saatavilla on syytä olla esimerkiksi hypotermiapusseja ja lämmönpitäviä peitteitä. Ensihoitoyksiköt tarvitsevat nesteenlämmittimiä siltä varalta, että joutuvat aloittamaan nesteytyksen maastossa. Ensiapua ja -hoitoa kylmässä sekä kylmäsuojausta ja maastokuljetusvälineiden testausta on Suomessa harjoiteltu suuremmissa puitteissa lähinnä SPR:n ja Puolustusvoimien yhteistyönä. Huovat ja ns. avaruuslakanat olivat pitkään lähes ainoita suojausvälineitä, kun alilämpöistä potilasta lähdettiin kuljettamaan hoitoon. Aloitin neljä vuotta sitten suunnittelemaan yhdessä Puolustusvoimien kanssa hypotermiapusseja, jotka testattiin maastossa kaksi vuotta sitten, kertoo lohjalainen toimitusjohtaja Walo Pakkanen, jolla on laaja kokemus ensiapu ja -hoitotuotteiden kehittelyssä sekä markkinoinnissa. Pakkanen pitää hypotermiatuotteiden kehittelyä haastavana projektina. Viime talvena hän päätyi suunnittelemaan sekä verkko- että akkuvirralla toimivia lämpöpatjoja. Esimerkiksi KYS on kokeillut niiden lämpötehon riittävyyttä. Armeija on kokeillut läm- JUSSI NAUKKARINEN toimii yrittäjänä Juvalla; toimialueena on Juvan kunta. Hän edustaa hallituksessa Etelä-Savon alueyhdistystä. Yrityksen asemapaikka on kuntakeskuksessa terveyskeskuksen päivystyksessä. Naukkarinen on 31-vuotias sairaanhoitaja (AMK). Valmistumisvuosi VASTAUKSET: 1. Sattuman kautta tuli lähdettyä sairaankuljetusyrittäjäksi, kun kuulin kuusi vuotta sitten, että yrityksessä olisi osuus myynnissä. 2. Yrittäjien sekä henkilöstön jaksamiseen tulisi varmasti kiinnittää lisää huomiota. 3. Haasteita varmasti tulee riittämään, mutta uskon, että yksityinen sektori tulee tuottamaan myöskin tulevaisuudessa ensihoitopalveluja. Kilpailutettavat alueet tulevat lakiuudistuksen myötä kasvamaan, Hypotermian vaara on Suomen oloissa ympärivuotinen. Suuri osa hypoter miaan johtaneista tapahtumista sattuu 0 10 asteen olosuhteissa. Asianmukaisen ensihoidon lisäksi tai siihen kuuluen tarvitaan tehokkaita suojausvälineitä potilaan jatkuvan lämmönhukan estämiseksi. mikä vaatii myös reagointia yksityisellä puolella ja tätä on ollutkin nähtävissä. Yksityiset palveluntuottajat tulevat pitämään puolensa hinta-laatu suhteellaan näissäkin mittelöissä. 4. Tälläisen pienyrittäjän näkökulmasta katsottuna tulee ensimmäiseksi mieleen, että yrityksen tulisi olla iso, jotta pääomaa olisi vaikka muille jakaa. Itse kuitenkin vielä toivon, että pitkäjänteisellä ja laadukkaalla ensihoitopalvelujen tuottamisella olisi tilausta tänä isoihin kokonaisuuksiin tähtäävänä aikakautena. Tietysti pitää olla valmis muuntumaan tilanteen mukaan ja hakemaan yhteistyökumppaneita muista yrityksistä. Kuitenkin uskon, että hyvällä palveluntuottajan maineella ja sillä, että tuote on kunnossa, on mahdollisuus menestyä kiristyvässäkin kilpailussa. Toivonkin, että ensihoitopalvelun tilaajat kiinnittäisivät entisestään huomiota laadullisiin seikkoihin sekä siihen, että sopimusrikkojen sanktioihin tulisi jämäkkyyttä. Tämän toivoisin rajoittavan hinnalla saatujen sopimusten tuomaa epätervettä kilpailua, joka valitettavasti näkyy liian usein ensihoitopalvelun laadun ja toiminnan epävarmuutena. JUHA TURUNEN toimii yrittäjänä Tuusniemellä, Koillis-Savossa. Koulutukseltaan hän on ensihoitoon erikoistunut lähi hoitaja. Turunen edustaa hallituksessa Savo-Karjalan alueyhdistystä. VASTAUKSET: 1. Tiesin jo kouluttautuessani alalle, että haluan jonakin päivänä yrittäjäksi ja haave toteutui edellisen yrittäjän jäätyä Tuusniemellä eläkkeelle. 2. Jäsenyritysten keskinäistä yhteistyötä. 3. Kenttä tulee olemaan seuraavina vuosina monelta osin haastava, mutta uskon yksityisen sairaankuljetuksen selviytyvän siitä, kunhan teemme sen yhdessä. 4. Yrityksen tulee olla yhteistyökykyinen, luotettava ja avarakatseinen. Jos yrityksellä on edellisen lisäksi osaava, koulutettu ja motivoitunut henkilöstö, se pärjää jo pitkälle. pöpatjoja maastossa. Sairaaloissa eräs käyttöympäristö on heräämö. Pakkasen mukaan lämpöpatjoja ei vielä ambulansseissa käytetä, vaikka juuri niissä olisi luonnollinen käyttöympäristö. Lämpöpatjojen pienikokoiset akut voi ladata minuutissa. Akkuvirralla toimiva patja ei tarvitse erillisiä lupia, mutta sairaaloissa CE-hyväksyntä on kuitenkin oltava. Lämpöpatjaan on mahdollista asentaa kiinteät akut, jotka voidaan varata yhtä aikaa. Vaikka hypotermiapotilas ei osuisikaan ensiavun ja -hoidon osaajien kohdalle kovin usein, on realistista varautua siihen hyvin. Riskiryhmiä ovat esimerkiksi lapset, vanhukset ja alkoholistit. Onnettomuuspotilaat altistuvat kylmälle pitkän irrotusvaiheen aikana autossa tai muussa kohteessa. Jopa kotinsa lattialla maannut sairauskohtauksen saanut (esim. halvaantunut), tai loukkaantunut (esim. lonkkamurtuma) potilas on potentiaali hypotermiapotilas. Vanhuksen tai nuoremmankin kaatuessa liukkaalla kelillä on hänen kuljettamisessaan muullakin keinolla kuin ambulanssilla hyvä käyttää erillistä lämpöpussia, mikä sopii myös pyörätuolipotilaille ulkoilutettaessa tai muuten ulkoalueella kuljetettaessa. Walo Pakkanen huomauttaa, ettei aina tiedetä tarpeeksi, mitä alilämpöisen potilaan elimistössä tapahtuu. Vaikutukset ovat erilaiset, kun lämpötila on esimerkiksi 35, 33, tai 30 astetta. Oikean ensiavun ja -hoidon nopeuttamiseksi tästä asiasta olisi saatava maallikoillekin viestiä. Hypotermiatuotteissa on tärkeää, kun potilas löydetään maastosta, että suojausmateriaali kestää nostamisen ja kantamisen. Esimerkiksi hypotermiapussissa on syytä olla kantohihnat. Materiaalin on oltava täysin lämmön ja ulkopuolelta tulevan kosteuden pitävää. Kaikkien hypotermiasuojausvälineiden tulee kestää vesipesua. Hypotermiasuojausvälineet eivät vie paljoa tilaa, joten niiden kuuluminen ensihoitoa ja ensiapua harjoittavien yksiköiden vakiokalustoon on senkin vuoksi Suomen oloissa perusteltua. Suomessa harrastetaan an mitä moninaisimpia talviurheiluta pahtumia ja muitakin suuria talvisia ulkoilmatapahtumia. Suurissa ihmis- KUSTAA PIHA on Med Group Oy:n toimitusjohtaja. Yritys toimii koko Suomen alueella ja on hankkinut konserniinsa ympäri Suomen useita vanhoja sairaankuljetusyrityksiä. Piha on 31-vuotias ja hankkinut laajan koulutuksen. Hän on paitsi lääketieteen lisensiaatti, myös kauppatieteiden ja valtiotieteiden maisteri. Hänet valittiin SSK:n hallitukseen Keski-Suomen edustajana. VASTAUKSET: 1. Ensihoitoalan yrittäjäksi päädyimme yhtiökumppani Ali Omarin kanssa tietoisen harkinnan ja pitkän suunnittelu vaiheen jälkeen. Koimme, että ala on tulevaisuudessa suurten muutosten edessä ja tilaa olisi hyvin Med Groupin kaltaiselle toimijalle. 2. SSK:n kautta vaikutetaan KELA:an ja työehtosopimukseen. Näissä kysymyksissä pitää olla tarkkana. Toimiala on suurten muutosten edessä, SSK:n tulee myötävaikuttaa siihen, että muutos tapahtuu hallitusti. 3. Yksityisten ensihoitopalveluiden tulevaisuus Suomessa on erinomainen. 4. Yrityksellä tulee olla riittävästi kokoa ja voimavaroja voidakseen vastata asiakkaiden kasvaneisiin vaatimuksiin ja kantaakseen suurempiin tarjouskilpailuihin liittyvät riskit. Ensihoitopalveluiden osalta tulee tapahtumaan integraatiota muihin terveydenhuollon palveluihin ja kotiin vietäviin palveluihin. Yritykseltä vaaditaan joustavuutta ja uudistumiskykyä. Hypotermiavälineet saatavilla tarpeen vaatiessa? Lämpöpatjoja voidaan valmistaa käyttäjien tarpeiden mukaisilla mitoilla. joukoissa epätoivottavien tapausten mahdollisuus kasvaa. Sen vuoksi myös edellä kuvattuja suojausvälineitä tulisi olla ensiavusta vastaavien saatavilla, jotta alkava lämmönhukka ei turhaan johtaisi vakavampiin seurauksiin. Samoin on otettava huomioon, että vesillä ja yleensä kosteassa maastossa liikkuvat ovat potentiaalisia hypotermiapotilaita onnettomuuden tai sairaus kohtauksen sattuessa. Kunnollisilla suojausvälineillä saadaan hengenvaarassa olevat ihmiset turvallisemmin hoitoon. Onnettomuuden sattuessa maasto-olosuhteissa tai vesillä lisää pienikin verenvuoto hypotermia riskiä. AJ

7 Ambulanssi yksilön ja työyhteisön ongelma Stressistä puhutaan ja kirjoite - taan paljon. Monilla on vaikeuk - sia tunnustaa edes itselleen olevansa stressaantunut. Kilpailuyhteis kunnan asettamat paineet ovat yksilölle usein kovat ja joskus kuormitus käy niin raskaaksi, että ilmenee somaattisia oireita. Usein lääkärin vastaanotolle hakeudutaan jonkin fyysisen oireen perusteella ilman että tunnistetaan henkinen ylikuormitus. Johtajan ja alaisen, yrittäjän ja työntekijän anatomia ja fysiologia rakentuvat periaatteessa samalla tavalla, mutta yksilöllisiä eroja on siinä, miten elimistö reagoi raskaaseen henkiseen kuormitukseen. Taloudelliset paineet ovat vain yksi merkittävä syy stressin kokemiseen tavalla tai toisella. Yritystoiminnassa ja työelämässä yleensä on monia muita ongelmalähteitä, jotka saavat aikaan pahoinvointia. Pahoinvoivat nuoret on muodikas klisee, mutta elämä ei ole pelkkää juhlaa monille säännöllistä työtä tekeville vanhemmillekaan. Vielä vähemmän, jos työtä ei ole, tai yritys taistelee kestokykynsä rajoilla. Stressistä ja sen aiheuttamasta oireistosta löytyy kuvaus mm. Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston nettisivuilta html/definitions_and_causes. Määritelmät: Stressi saattaa muuttaa ihmisen tapaa tuntea, ajatella ja käyttäytyä. Sen oireita ovat: Organisaation tasolla: poissaolot henkilökunnan suuri vaihtuvuus aikataulujen pitämättömyys kurinpito-ongelmat häirintä tuottavuuden heikentyminen työtapaturmat virheet vahingonkorvauksista tai terveydenhuollosta aiheutuvien kustannusten lisääntyminen Yksilön tasolla: emotionaaliset reaktiot (ärtyneisyys, ahdistuneisuus, uniongelmat, masennus, hypokondria, eristäytyminen, loppuun palaminen ja ongelmat perhesuhteissa) kognitiiviset reaktiot (keskittymisvaikeudet, muistiongelmat sekä vaikeus oppia uusia asioita tai tehdä päätöksiä) käyttäytymisessä ilmenevät reaktiot (huumausaineiden, alkoholin ja tupakan väärinkäyttö sekä tuhoisa käyttäytyminen) fyysiset reaktiot (selkävaivat, vastustuskyvyn heikkeneminen, vatsahaavat, sydänongelmat ja korkea verenpaine) Jokaisessa työyhteisössä on tai on ollut tunnistettavissa henkilöitä, jotka ovat jossakin vaiheessa poteneet ainakin osaa noista oireista. Ongelma on siinä, että somaattiset oireet on liian helppo selittää korvien välistä johtuviksi. Toisaalta yhtä yleistä on, että hoidetaan oireita, mutta kenelläkään ei ole aikaa tutkia niiden syitä. Syitä ja seurauksia Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että vastuu väsyttää. Jos perusasiat ovat hallinnassa, stressiä voi kuitenkin keventää ja ehkäistä pahenevaa väsymystä, joka puolestaan johtaa lisäoireisiin ja virhearviointeihin liiketoiminnassa sekä yleensä työtoiminnassa. Väsyneisyys johtaa ärtyneisyyteen ja se puolestaan kireisiin ihmissuhteisiin. Kireä ilmapiiri ja keskinäinen jännitys johtavat puolestaan työn laadun heikentymiseen ja sitä kautta useinkin yrityksen kannattavuuden laskusuuntaukseen. Burn out, jonka selväkielinen synonyymi on työuupumus, näyttäytyy mm. työmotivaation ja -ilon katoamisena. Terveydenhuoltoalalla se on vahingollinen tila, joka heijastuu hoidettaviin potilaisiin. Uupumus johtaa usein kyynisyyteen. Yksilökohtainen jaksaminen ja kerkiäminen riippuvat paljon myös fyysisestä kunnosta, mm. siitä, onko perussairauksia jne. Kuntoilun merkitystä ei voi ylikorostaa, mutta asialla on turha hurskastella, sillä vuorokaudessa on vain 24 tuntia. Työuupumuksen merkki on sekin, ettei tunne jaksavansa kuntoilla, vaikka fyysiset edellytykset olisivat olemassa. Ennen kuin ryhdytään puhumaan korvien välissä olevista syistä uupumuksen aiheuttajina, on syytä selvittää, mikä on syy ja mikä seuraus. Aina se ei kuitenkaan ole yksiselitteisen helppoa. Nuorikin ihminen voi sairastua somaattisesti. Syvän väsymyksen aiheuttajia etsittäessä on syytä sulkea pois suomalaisten yleisimmät kansansairaudet, sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes. Pitempi sairausjatkumo alkaa usein kohonneella verenpaineella ja samalla, tai joitakin vuosia myöhemmin voidaan monesti todeta heikentynyt sokerinsieto. Aikuisiän diabetes saattaa piileskellä nurkan takana hyvän fyysisen peruskunnon omaavillakin. Psykosomatiikalla tarkoitetaan mielen tai ruumiin tilaa, jonka aiheuttajan oletetaan olevan psyykkinen. Somatisaatiolla ymmärretään ruumiillisena oireena näkyvää psyykkistä suojautumiskeinoa, jonka oireet eivät selity ruumiillisella sairaudella. Monilla ihmisillä on taipumus purkaa ahdistuneisuuttaan somaattisiin oireisiin, mutta he tuntevat ne oireet todellisina! Heille kiputuntemukset ovat siis oikeita. Tokihan henkinen kuormitus lisää jo todetunkin sairauden oireita, eikä niiden psykosomaattisuutta noin vain pysty arvioimaan. Niinpä koskaan ei voi vetää tiukkaa rajaa sille, ovatko jotkut oireet psyykkisiä vai somaattisia, ne voivat olla sekä että. Stressillä monet kasvot Kuten jo edellä kävi osittain ilmi, stressaantuneella ihmisellä voi esiintyä työolosuhteissa toistuvia sairaustuntemuksia, joi - ta ovat esim. päänsäryky, niska- ja selkäkivut/ lihasjännitys huimaus, rintatuntemukset erilaiset vatsaoireet, aineenvaihduntaongelmat kutina, ihottuma verenpaineen nousu toistuvat infektiot Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä -vammat ovat yleisiä mm. terveydenhuoltoalan ammateissa. Ergonomisesti vaativa työ nostamisineen ja kantamisineen sekä toisaalta pitkittyneet työrupeamat tietokoneen äärellä vammauttavat selkää sekä niska-hartiaseutua. Työstä poissaolojen yleinen syy monissa ammateissa on niska-hartiaseudun lihasten ja nivelten kipeytyminen, mikä myös usein säteilee kipuja pään lihaksistoon. Tällöin kaikki lihakset lapaluiden kohdalta ylöspäin voivat tuntua kireiltä ja puutuneilta. Päässä voi tuntua epämääräinen oire ikään kuin sisäisenä paineena. Yllä kuvattu oireisto voi olla monelle tuttu, mutta harva tulee ajatelleeksi, että kyseessä olisi myös yksi henkisen stressin ilmenemismuoto. Monet jännittävät tietämättään niska- ja hartialihaksiaan, kun elämässä on paljon ajatuksia sitovia huolia. Tilanne voi kroonistua, jos elämäntilanteeseen liittyvät ongelmat pitkittyvät. Hieronta ja muut fysikaaliset hoidot voivat lieventää vaivoja tilapäisesti. Ajan mittaan saattaa kuitenkin syntyä pysyvämpi kierre, jonka katkaisemista helpottaisi, jos perimmäinen syy tiedostettaisiin. Työhyvinvointi on ajankohtainen termi, joka voidaan määritellä mm. työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen yhteensopivuutena. Nykyisin kysytään aikaisempaa enemmän sopeutumista ja uusiutumiskykyä työtoiminnan vaatimustason kasvaessa. Stressaantunut työntekijä ei pysty osaltaan toteuttamaan työyhteisön tavoitteita riittävän tasokkaasti. Heikentyneen suorituskyvyn taustoihin tulisi puuttua ajoissa, jotta elämänhallinta ei karkaisi tavoittamattomiin. Stressaantuneella työntekijällä on keskimääräistä suurempi herkkyys aiheuttaa pieniä vahinkoja ja läheltä piti -tilanteita sekä todellisiakin vaaratilanteita. Unettomuuden taustoja ja seurauksia Unettomuus on harvoin somaattisen sairauden merkki, mutta somaattinen sairaus/ tuki- ja liikuntaelinten ylikuormitus voivat haitata unta esimerkiksi kivun muodossa. Pitkittyvät unihäiriöt puolestaan aiheuttavat päiväväsymystä, keskittymisvaikeuksia ja työtehon laskua. Unettomuuden seurauksena voi olla masennus, mikä taas osaltaan laskee työkykyä. Jos unettomuutta hoidetaan alkoholilla, kysymyksessä on väärä lääke. Päivittäinen alkoholinkäyttö puolestaan lisää masennusta ja saattaa aiheuttaa entistä pahemman unettomuuden tai ainakin lisätä unihäiriöitä. Jos unettomuuden taustalla on todettu somaattinen sairaus, oikea hoitotapa voi löytyä helposti. Nukahtamislääke ei auta, jos esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvaivat häiritsevä yöunta. Muita mahdollisia yöunen häiriötekijöitä voivat olla jo aiemmin mainitut terveysongelmat: neurologiset sairaudet, sydämen ja verenkiertoelimistön sairaudet, keuhkosairaudet, tai tihentynyt virtsaamisen tarve (diabetes, eturauhasongelmat jne.). Myös kilpirauhasen vajaatoiminnan mahdollisuus on syytä ottaa huomioon. Tilapäisiä unihäiriöitä voi olla kenellä tahansa perusterveellä henkilöllä elämäntilanteen muutoksen, tai ajoittaisen työstressin seurauksena. Arviolta 15 %:lta unettomuudesta kärsivistä ei taustalta löydy tunnistettavaa fyysistä tai psyykkistä tekijää. Unettomuuden vaikutukset ovat hyvin kokonaisvaltaisia, sillä uni on erityisen tärkeää aivojen toiminnalle. Unettomuus heikentää keskittymiskykyä ja muistia sekä vaikeuttaa uuden oppimista. Se haittaa aivojen tiedonkäsittelyä ja vaikuttaa ihmisen motoriseen toimintaan, kuten ajokykyyn, jolloin onnettomuusriski suurenee. Unen saamisen vaikeutta voidaan hoitaa suhteellisen yksinkertaisin keinoin sekä lääkkeettömästi että lääkkeillä. Tilapäiset unihäiriöt johtuvat usein psyykkisestä stressistä ja ensin olisi tarpeen hoitaa sen syitä ja vasta sen jälkeen lääkitä unettomuutta. Käytännössä ei stressiä kuitenkaan ole helppo hoitaa pois päiväjärjestyksestä. Elämäntilannetta, tai yritys- ja työelämän ongelmia ei voi pikajärjestää päivässä tai viikossa. Työpaikkakiusaaminen on ollut viime vuosina yksi puhutuimmista työelämää ja sen psykologiaa koskevista aiheista. Kiusatun stressi ilmenee hyvinkin oletettavasti univaikeuksina. Järjestelmällinen kiusaaminen, jos mikä, syö miestä tai naista. Sitä tapahtuu tutkimusten mukaan sekä ylhäältä alaspäin että päinvastoin. Yleisintä lienee kuitenkin työntekijöiden keskeinen kiusaaminen; kaikki yhtä vastaan, eikä yhden puolesta. Jatkuessaan tällainen saa aikaan kenen tahansa elimistön ylikuormituksen ja klassiset stressioireet. Antti Järvinen Lähteitä (joita ei tekstissä erikseen mainittu): Leiras: Terveyttä unesta -mediaseminaarin tausta-aineisto

8 8 Ambulanssi Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2010 Savo-Karjalan JOENSUUN ENSIHOITO JA SAIRAAN- KULJETUS OY, Joensuu KARTTULAN SAIRAANKULJETUS KY, Karttula KIURUVEDEN SAIRAANKULJETUS OY, Kiuruvesi LAPINLAHDEN SAIRAANKULJETUS OY, Lapinlahti MED GROUP LEPPÄVIRTA OY, Leppävirta MEDSTAR OY, Tuusniemi/Rautavaara PIELAVEDEN SAIRAANKULJETUS OY, Pielavesi RAUTALAMMIN SAIRAAN- KULJETUS OY, Rautalampi SAIRAANKULJETUS AARNE TIAINEN OY, Valtimo SAIRAANKULJETUS ANTTONEN KY, Keitele SAIRAANKULJETUS ESKO MIETTINEN OY, Kuopio SAIRAANKULJETUS JUHA NUMMINEN, Kaavi SAIRAANKULJETUS OSSI VÄÄTÄINEN OY, Kuopio SONKAJÄRVEN SAIRAANKULJETUS OY, Sonkajärvi TUUSNIEMEN SAIRAANKULJETUS OY, Tuusniemi VARPAISJÄRVEN ENSIHOITO OY, Varpaisjärvi VEHMERSALMEN SAIRAAN- KULJETUS OY, Vehmersalmi VESANNON ENSIHOITO JA SAIRAAN- KULJETUS OY, Vesanto VIEREMÄN SAIRAANKULJETUS OY, Vieremä Etelä-Savon ENSIHOITO KINNUNEN OY, Sulkava HARTOLA-SYSMÄ SAIRAAN- KULJETUS OY, Hartola ja Sysmä HEINÄVEDEN SAIRAANKULJETUS KY, Heinävesi JUVAN SAIRAANKULJETUS AY, Juva PERTUNMAAN ENSIHOITO JA SAIRAANKULJETUS AY, Pertunmaa PUUMALAN ENSIHOITO OY, Puumala SAIRAANKULJETUS AUVO PARTTI, Kangasniemi SAIRAANKULJETUS KINNUNEN OY, SIILINJÄRVI Lounais-Suomen AURANMAAN AMBULANSSI OY, Pöytyä, Riihikoski ESPERI SAIRAANKULJETUS OY, Helsinki ETELÄ-SUOMEN SAIRAANKULJETUS OY, Kemiö EURAN SAIRAANKULJETUS, Kauttua HARJAVALLAN SAIRAANKULJETUS KY, Harjavalta HUITTISTEN AMBULANSSIPALVELU OY, Huittinen HÄRKÄTIEN SAIRAANKULJETUS OY, Lieto KANKAANPÄÄN SEUDUN SAIRAANKULJETUS OY, Kankaanpää KARVIAN ENSIHOITOPALVELU OY, Karvia LOIMAAN AMBULANSSI OY, Loimaa LUOTEIS-SATAKUNNAN SAIRAAN- KULJETUS SALMISET, Tuorila PAIMIO-SAUVO SAIRAANKULJETUS OY, Preitilä SAIRAANKULJETUS INNA OY, Nousiainen SAIRAANKULJETUS KOSKI OY, Hietamäki SAIRAANKULJETUS KYLLÖNEN OY, Säkylä SAIRAANKULJETUS MAAVIRTA KY, Somero SAIRAANKULJETUS PEKKA TOIVONEN OY, Kokemäki SAIRAANKULJETUS TAPANI OY, Laitila SAIRAANKULJETUS UUSITALO KY, Noormarkku SALON SAIRAANKULJETUS KY, Salo VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANKULJETUS OY, Turku Hämeen ASIKKALAN SAIRAANKULJETUS OY, Asikkala FORSSAN SAIRASAUTOYHTYMÄ, Forssa HATTULAN SAIRAANKULJETUS OY, Parola HOLLOLAN SAIRAANKULJETUS OY, Hollola LOPEN SAIRAANKULJETUS OY, Loppi PADASJOEN SAIRAANKULJETUS OY, Padasjoki PÄIJÄT-HÄMEEN ENSIHOITO JA SAIRAANKULJETUS OY, Hollola SAIRAANKULJETUS T. STENBERG OY, Janakkala Keski-Suomen JOUTSAN SAIRAANKULJETUS OY, Joutsa JYVÄSKYLÄN SAIRAANKULJETUS KY, Jyväskylä KIVIJÄRVEN SAIRAANKULJETUS KY, Kivijärvi KONNEVEDEN SAIRAANKULJETUS OY, Konnevesi MED GROUP JOKILAAKSO OY, Jämsä MED GROUP JYVÄSKYLÄ OY, Jyväskylä MED GROUP KESKI-SUOMI OY, Hankasalmi MED GROUP MUURAME OY, Muurame Oulun ja Lapin läänien AMBULANSSIPALVELU MANNINEN, Yli-Ii ARCERA OY, Kittilä ENSIHOITO SIUKKA OY, Ylitornio HAAPAVEDEN SAIRAANKULJETUS OY, Haapavesi JUSSAN TUPA OY, Enontekiö KAINUUN SAIRAANKULJETUS OY, Kajaani KALAJOEN SAIRAANKULJETUS OY, Kalajoki KIIMINGIN SAIRAANKULJETUS OY, Kiiminki KUIVANIEMEN SAIRAANKULJETUS OY, Kuivaniemi KUUSAMON SAIRAANKULJETUS OY, Kuusamo KÄRSÄMÄEN SAIRAANKULJETUS AY, Kärsämäki MED GROUP OULUNSEUTU OY, Kempele MONIPALVELU APUAVAIN, Utsjoki OULAISTEN SAIRAANKULJETUS OY, Oulainen OULUN SEUDUN SAIRAANKULJETUS OY, Muhos POHJOIS-SUOMEN SAIRAAN- KULJETUS Oy, Rovaniemi POSION SAIRAANKULJETUS, Posio PYHÄJÄRVEN SAIRAANKULJETUS AY SAARANEN & TUIKKA, Pyhäjärvi RAAHEN AMBULANSSI KY, Raahe REISJÄRVEN SAIRAANKULJETUS OY, Reisjärvi SAIRAANKULJETUS A. JÄRVENPÄÄ OY,Ii SAIRAANKULJETUS AHOKAS AY, Utajärvi SAIRAANKULJETUS BERG KY, Keminmaa SAIRAANKULJETUS HAATAJA OY, Muhos SAIRAANKULJETUS LOUET AY, Rantsila SAIRAANKULJETUS LOUKUSA OY, Pudasjärvi SAIRAANKULJETUS LUOSTARI KY, Sievi SAIRAANKULJETUS PETTERI HÄRKÖNEN, Vihanti SAIRAANKULJETUS TALVIO KY, Sodankylä SAIRAANKULJETUS TAPANI KUKKOLA KY, Ivalo SALLAN ENSIHOITO OY, Salla SIIKALATVAN SAIRAANKULJETUS OY, Pulkkila SIMON SAIRAANKULJETUS OY, Simo TAIVALKOSKEN SAIRAANKULJETUS OY, Taivalkoski TUNTURI-LAPIN ENSIHOITO OY, Muonio YLIKIIMINGIN SAIRAANKULJETUS OY, Ylikiiminki Pirkanmaan AMBULANSSIPALVELU KOSKIMAA OY, Vammala AP-ENSI Oy, Punkalaidun IKAALISTEN AMBULANSSIPALVELU OY, Hämeenkyrön toimipiste IKAALISTEN AMBULANSSIPALVELU OY, Ikaalisten toimipiste KANGASALAN POTILASKULJETUS OY, Tampere KANGASALAN SAIRASAUTOT OY, Kangasala LAVIAN SAIRAANKULJETUS KY, Lavia MED GROUP KANTA-HÄME OY, Tampere MED GROUP PIRKANMAA OY, Tampere MÄNTÄN SEUDUN SAIRAANKULJETUS OY, Mänttä ORIVEDEN SAIRASAUTOPALVELU KY, Orivesi SAIRASAUTOASEMA AHOMETSÄ & NISKANEN AY, Vammala SYDÄN-HÄMEEN ENSIHOITO KY, Luopioinen MED GROUP TOIJALA OY, Tampere VAMMALAN SAIRAANKULJETUS EERO KULJU T:MI, Vammala MED GROUP VIRRAT OY, Virrat YLÖJÄRVEN-KURUN SAIRAAN- KULJETUS KY, Ylöjärvi Pohjanmaan ALAVUDEN SAIRAANKULJETUS KY, Alavus HÄRMÄN SAIRAANKULJETUS OY, Kangasto ILMAJOEN SAIRAANKULJETUS AY, Ilmajoki ISOJOEN SAIRAANKULJETUS OY, Isojoki JALASJÄRVEN SAIRAANKULJETUS OY, Jalasjärvi KAUHAJOEN AMBULANSSI KY, Kauhajoki KAUSTISEN SAIRAANKULJETUS OY, Kaustinen KRONOBY SJUKTRANSPORT OCH SJUKVÅRDSSERVICE AB, Nedervetil/Alaveteli KURIKAN SAIRAANKULJETUS OY, Kurikka LAPPAJÄRVEN SAIRAANKULJETUS OY, Lappajärvi LOHTAJAN-HIMANGAN SAIRAAN- KULJETUS AY, Lohtaja OY VASA AMBULANS VAASA AB, Mustasaari PERHON SAIRAANKULJETUS AY, Perho SAIRAANKULJETUS ERKKI AHONEN OY, Vimpeli SAIRAANKULJETUS HÄMÄLÄINEN OY, Kannus SAIRAANKULJETUS KARI KOSKINEN OY, Alajärvi SAIRAANKULJETUS LÄSPÄ KY, Veteli SAIRAANKULJETUS MIKKOLA OY, Evijärvi SOININ ENSIHOITO JA SAIRAANKULJETUS AY, Soini SUUPOHJAN SAIRAAN- KULJETUS OY, Kristiinankaupunki TEUVAN SAIRASAUTO KY, Teuva TOHOLAMMIN SAIRAANKULJETUS KY, Toholampi Uudenmaan ESPERI SAIRAANKULJETUS OY, Helsinki ESPOON SAIRAANKULJETUS OY, Espoo ETELÄ-SUOMEN ENSIHOITO OY, Nurmijärvi HELSINGIN AMBULANSSIPALVELU OY, Helsinki HELSINGIN ENSIHOITO JA SAIRAAN- KULJETUS, Helsinki HELSINGIN SEUDUN SAIRAAN- KULJETUS OY, Helsinki HYVINKÄÄN SAIRAANKULJETUS OY, Hyvinkää INGÅ SJUKTRANSPORT AB, Inkoo KARISBYGDENS SJUKTRANSPORT KB, Karis/Karjaa KESKI-UUDENMAAN SAIRAAN- KULJETUS OY, Järvenpää KIRKKONUMMEN SAIRAAN- KULJETUS & ENSIHOITO OY, Kirkkonummi LEPPÄVAARAN AMBULANSSI OY, Espoo LOHJAN SAIRAANKULJETUS OY, Lohja MED GROUP KARKKILA OY, Karkkila MED GROUP KYMENLAAKSO OY, Hamina ORIMATTILAN SAIRAANKULJETUS OY, Hollola PARIKKALAN ENSIHOITOPALVELU OY, Parikkala PORVOON AMBULANSSIPALVELU OY, Porvoo RU0KOLAHDEN ENSIHOITO KY, Ruokolahti SAIRAANKULJETUS ARI SOININKALLIO OY, Elimäki TAMMISAAREN SAIRAANKULJETUS OY, Tammisaari / EKENÄS SJUKTRANSPORT AB, Ekenäs UUDENMAAN SAIRAANKULJETUS OY, Vantaa VIHDIN SAIRAANKULJETUS OY, Vihti, Nummela

9 Ambulanssi Ambulanssikaluston kehitysvaiheita sodassa ja rauhassa: osa IV Perustyökalut ja monitaitoiset miehet ambulanssityön perustana Ambulanssiautojen merkit ja maahantuonti noudattivat ja 1960-luvuilla samoja kehityskulkuja kuin muidenkin autojen. Hankintoja vaikeuttivat ja hidastivat tuontirajoitukset, jotka poistuivat kuorma-autoilta vuonna 1956 ja henkilöautoilta SPR tuki kuntien hankintoja Sairasauto joka kuntaan -keräyksien tuotolla. Yhtenä keräyskeinona käytettiin radion Sävellahja-konserttien tuottoa luvulta alkaen siirryttiin vähitellen paaritaksityylisestä kuljettamisesta farmariautoihin. Sen jälkeen kuljettiin pakettiautomallien kautta korotettuihin ja alun perin ambulanssikäyttöön suunniteltuihin autoihin. Vuonna 1955 saatiin erikoislisenssit 20 uuden ambulanssin hankkimiseksi. Sen jälkeen maahan ei saatu niitä lisää ennen vuotta Tuolloin keräystuotoilla saatiin Suomeen 61 ambulanssia. Monen liikenteenharjoittajan autohankintoja vaivasi 1950-luvun lopulla myös raju inflaatio. Sitä lisäsi osaltaan vuoden 1956 yleislakko. Tuontitavaroiden hinnat nousivat huomattavasti, mikä koski myös autoja, polttoaineita ja varaosia. Viisikymmentäluvun paaritakseista siirryttiin vähitellen määräysten edellyttämiin farmarimallisiin autoihin. Sairaankuljetusajoneuvojen määrä kasvoi 1960-luvun alusta alkaen voimakkaasti. Vuonna 1960 oli Suomessa sairaankuljetusajoneuvoiksi rekisteröityjä autoja 191 kappaletta. Sen jälkeen vuosittainen kehitys oli seuraava: Vuonna 1969 oli ko. autoista kunnilla niiden palokunnat mukaan lukien 224 kpl. Puolustuslaitoksella 35, SPR:llä 72, sairaaloilla 20, teollisuus- ja liikelaitoksilla 15, Suomen Sairaankuljetus ry:hyn kuuluvilla yksityisillä 135 ja siihen kuulumattomilla 4 sairaankuljetusajoneuvoa. Vuoden 1964 laskennassa sairaankuljetusajoneuvojen määrä oli 1/ asukasta. Kuntien omistuksessa oli 141 autoa, johon sisältyivät myös palokuntien hallussa olevat. Yksityisillä oli 80 ja SPR:llä 62 autoa. Monitoimimiehet ja kunnon työkalut ajan tarpeiden mukaisesti Yksityisen autoilijan tai esimerkiksi palomiesten, tai poliisien muodostaman päivystysrenkaan ryhtyessä modifioimaan ambulanssiautoa, piti sen kalustamisessa olla monitaitoinen ja kekseliäs. Ylöjärveläinen Reino Vilen aloitti sairaankuljetuksen vuonna 1962 Peugeotilla vm Hän oli jo silloin harjoittanut kuorma- ja pakettiautoliikennettä, jota myös jatkoi. Vilen ryhtyi myös taksiautoilijaksi, mutta sairaankuljetuksen astuessa kuvaan taksiliikenne jäi paljolti hänen vaimonsa vastuulle. Vilen matkusti sairaankuljetustoimintaa aloittaakseen metallialalla olleen veljensä kanssa Helsinkiin katsomaan paarien malle- ja. Mittoja otettiin sitä varten, että paarit rakennettaisiin alusta loppuun saakka itse. Veljekset kulkeutuivat kuitenkin Peugeoteja myyvään liikkeeseen, jossa olikin valmiita paareja ja niiden alustoja. Ne ostettiin ja lisäksi uusi ambulanssiauto varustettiin happilaitteella ja yksinkertaisilla ensiapuvälineillä. Vuonna 1967 laskettiin koko maan sairasautokannasta varustetun 220 asianmukaisilla ensiapuvälineillä. SPR luovutti edelleen autoihin korvauksetta hapenanto-, hengityksenhoito - ja imulaitteita. Niiden lisäksi autoissa oli yleensä sidostarvikelaukku sekä joitakin pahvilastoja. Tarkkailuvälineistön taso ja määrä alkoi vasta noihin aikoihin kehittyä sairaaloissa. Siten ei osattu kuvitella, että ambulansseissa, jotka miellettiin lähinnä kuljetuskalustoksi, olisi ollut esimerkiksi monitori, josta olisi voitu tarkkailla sydämen toimintaa. Sairaankuljettajien koulutustasokaan ei olisi sitä edellyttänyt. Monet laitteet sitä paitsi olivat tuolloin liian isoja mahtuakseen luontevasti ambulanssiauton potilastilaan. Kehittyneintä välineistöä edustivat ns. revivaattorit (AGA), joiden alumiinilaukkuun pakattuun kokonaisuuteen kuuluivat mm. hengityspalje ja -maski sekä imulaite. Sairasauton varusteista saatiin aikaan suositusluontoinen valtakunnallinen sopimus. Keskeisenä vaikuttajana asiassa oli SPR. Varustelista laadittiin seuraavaksi: Happipommi 2 kpl Paineenalennusventtiili Hapenantonaamari Ambu Ambumaski Raivausvälineet Kenttälapio Hinausköysi Ensiapulaukku Hiilihapposammutin Turvavyö 2 kpl Olosuhteet sairaankuljetustoiminnalle olivat vielä 1960-luvulla varsin toisenlaiset nykyisiin verrattuina. Autojen ominaisuudet olivat kaukana nykyisistä. Ennen kaikkea tiestön kunto sekä harva tieverkko osassa maata asettivat niin autoille kuin niiden varusteille ja kuljettajillekin toisenlaisia vaatimuksia. Porilaiset Koivusen veljekset aloittivat yksityisen sairaankuljetuksen vuonna Toinen heistä oli poliisi ja alkuvaiheissa päivystysrenkaaseen kuului muitakin poliiseja. Autoksi valittiin farmarimallinen Peugeot, johon lisättiin paareja varten kiskotus, katolle punainen hälytysvilkku ja paineilmatorvet äänimerkinantolaitteiksi. Ajan hengen ja määräysten mukaisesti auto varustettiin myös happilaitteella sekä sidetarpeilla. Muut varusteet olivat ajan tarpeita vastaavat sorkkarauta, saha ja kirves. Legendaariseksi hahmoksi aikalaisten - sa mieliin jäänyt Reino Seilonen aloitti sairaankuljetustoiminnan Karigasniemellä vuon na Ajoneuvovalinnassa hän päätyi Toyota Crowniin. Tiet kohteisiin saattoivat olla polkumaisia, joita oli ajettu vain traktorilla. Tiekarhunkin matka saattoi keskeytyä, kun jääpaanteet olivat tehneet tiestä liukkaan ja kaltevan. Niinpä sairaankuljettajan oli tuollaisella tiellä hälytystehtävälle mennessään otettava autosta kirves käteensä ja hakattava sillä raiteita. Muuten olisi ollut vaara luisua veden peittämälle Tenojoen jäälle. Tosin jäästä oli sydäntalvella hyötyäkin, sillä kuivalla kelillä se saattoi olla parempi ajotie kuin maan päällä oleva. Tiet Lapissa saattoivat olla lumimyrskyn jälkeen tukkoisia, joten Seilonenkin käytti 14 millimetrin nastoja ambulanssiautonsa renkaissa päästäkseen turvallisemmin polannekinosten läpi kapeilla teillä. Suomen oloissa ambulanssiauton tärkeä varuste on muuallakin kuin Lapissa ollut ahkio. Aina ei potilaan luokse päästä autolla vieläkään, mutta ja 1960-luvuilla se oli vielä yleisempää, joten potilaan saamiseksi autoon piti käyttää mm. kohteessa olevaa vesikelkkaa tai maitokärryjä. Ambulanssiautojen tuotekehittely eteni 1950-luvulta lähtien mm. sen mukaisesti, minkälaisissa sää- ja maasto-oloissa niitä tultiin käyttämään. Lisäksi ostajilla oli tietysti omia periaatteellisia mieltymyksiään, joista saattoi kehittyä pitkäaikainen merkkiuskollisuus. Korinvalmistusperiaatteitaan kuvasi lehti-ilmoituksessaan pitäjänmäkeläinen Velj. Kulmala Oy vuonna 1952 seuraavasti. kori autokoriteräslevyä lattiat pölytiiviit seinät lasivillaeristetty kuljettajan ja sairastilan välissä liukuovi sairastilassa hyvä valaistus ja tuuletus auto on matalan rakenteensa ansiosta maantieominaisuuksiltaan erittäin hyvä Ambulanssiautojen uusiutuminen oli alkamassa sodankäyneiden ajoneuvojen palveltua siihen saakka niin kauan kuin ne jotenkin kasassa pysyivät. Korotetut ambulanssikorit olivat vielä Tehtaan mallikuva vm VW-ambulanssista. VW-Krankenwagen valmistettiin VW:n omalla tuotantolinjalla. Valmistus aloitettiin Aluksi moottori oli äärettömän heikkotehoinen, mutta aikaa myöten parani jonkin verran. Huippunopeus oli 110 km/t ja vastatuulessa tai muutoin huonolla ilmalla se oli noin 75 km/t. Hankaluutena oli takana oleva moottori, jonka yli paarit täytyi nostaa sisälle. Sekin asia korjaantui ajan mukana paremmaksi. Ambulanssi oli talvella kylmä ja kesällä kuuma huonon ilmanvaihdon vuoksi. Auto oli kuitenkin kokonaisuutena äärimmäisen hyvin suunniteltu ja hoitotiloiltaan toimivin markkinoilla olevista ambulansseista tuohon aikaan ja 1960-luvuilla harvinaisia. Helsingin autonäyttelyyn ilmestyi vuonna 1960 saksalaisella Miesenin tehtaalla valmistettu korotettu ja jatkettu Opel. Näyttelyn jälkeen se ohjautui Seinäjoelle käytännön palvelukseen. Sairaankuljetuksesta siellä huolehti paikallinen taksiyhtymä. Tuttuja ja vieraampia merkkejä 1950-luvun sairaankuljetusautot olivat pääosin erimerkkisiä kuin nykyiset. Tähän tarkoitukseen alusta saakka suunnitellut mallit yleistyivät vasta 1950-luvun lopulla. Yksi nykyisinkin yleinen merkki kuitenkin oli markkinoilla Mercedes Benz. Volvo esiintyi niin ikään jo varhaisessa vaiheessa yleisenä ambulanssiauton merkkinä. Ennen nykyisenkaltaisten autojen yleistymistä sairaankuljetuksessa käytettiin mm. Dodgen ja Fordin farmarimalleja. Volkswagen yleistyi 1960-luvulla. Tuontilupia heltisi 1950-luvulla helpoiten itäeurooppalaisille autoille. Siten monella niinä aikoina sairaankuljetuksen aloittaneella liikennöijällä ensimmäinen siihen tarkoitukseen hankittu automerkki oli Skoda. Neuvostoliitossa valmistetusta ZIMhenkilöautostakin oli tehty sairasautoversio, jossa takapenkkien poistamisen jälkeen paarit voitiin ladata takaluukusta sisälle. Näitä versioita lienee kuitenkin ollut Suomessa vain 1 2 kappaletta. Enemmän esiintyi sen sijaan samasta maasta peräisin olevia Pobeda ja Volga -merkkisiä ambulansseja. Pobeda edusti vanhanaikaista suunnittelua. Huippunopeus ei juuri ylittänyt 80 kilometriä tunnissa, mutta autossa oli hyviäkin ominaisuuksia, sillä ajoneuvon sisätiloja kehuttiin pehmeiksi ja lämpimiksi. Pobedan loistokausi Suomen automarkkinoilla sijoittuu vuosien 1950 ja 1955

10 10 Ambulanssi välille, jonka jälkeen Volga hivuttautui edelle. Parhaimmillaan Suomen taksiautoista jopa % oli Pobedoita. Amerikkalainen International, Natikka, sai 1960-luvun lopulla kyseenalaista mainetta, koska sen käyttö oli kielletty Ruotsissa heikkojen jarrujensa vuoksi. Suomessa ei vikoja myönnetty olevan ja tätä merkkiä hankittiin puolustusvoimille vuosien mittaan kappaletta. Internationaleja myi siviilikäyttöön lauttasaarelainen Laatu-Vaunu Oy ja muista poiketen piirimyyntiorganisaatiota ei ollut lainkaan. Englantilainen Fordson puolestaan muistetaan, jos ei muusta, niin vaihdetangon erikoisesta sijainnista kuljettajan jalkojen välissä. Auto oli hyvin tilava, mutta sen moottori heikkotehoinen, vain 36 hevosvoimainen. Eivät olleet erityisen vahvoja ensimmäiset Volkswagenitkaan, sillä hevosvoimia irtosi vain 35, mutta autot olivat hyvin sisustettuja ja lämpimiä. Fargon ajo-ominaisuuksia verrattiin katujyrään, mutta potilastilaa kuvattiin avaraksi. Ajo-ominaisuuksiensa vuoksi tätä pakettiauton alustalle rakennettua ambulanssia ei kuitenkaan pidetty kovin potilasystävällisenä. Tuona aikana Fargo voitti potilastiloillaan Mercedeksen, joka puolestaan sai mainetta ajo-ominaisuuksiensa perusteella. Helsingin palolaitos hankki sairaankuljetukseen 1960-luvulla yhdeksän Fargoa. Vuonna 1970 mietintönsä julkaissut sairaankuljetuskomitea oli teetättänyt tutkimuksen Suomessa käytettyjen ambulanssien prosentuaalisesta jakautumasta. Tilasto näytti seuraavalta: Peugeot 27 % Mercedes Benz 20 % Volkswagen 14 % Volga 10 % Ford 10 % Toyota 5 % International 4 % Fargo 3 % Chevrolet 3 % Muut yhteensä 4 % Tilasto kertoo todennäköisen uskottavasti 1960-luvun loppupuolen trendin, koska siihen aikaan ei kaluston uusimistiheys ollut nykyistä luokkaa. Vuoden 1971 tilastoista löytyvät myös ambulanssiautojen keskimääräiset kokonaispainot (k.kp). Seuraavassa autot lukumäärittäin. Merkki Lukumäärä k.kp Peugeot kg Mercedes Benz kg Toyota kg Volkswagen kg Volvo kg Ford kg Gaz (Volga) kg Chevrolet kg Opel kg Hanomag kg International kg Fiat kg Tämän auton mallimerkintä on Volvo PV 834 ja vuosimalli luvulla näitä Volvo-autoja oli maassa useita ja samaa alustaa käytettiin Suomessa myös taksina ja poliisiautona. Tämä yksilö on ollut Vaasan palolaitoksen ambulanssi ja on vieläkin siellä museossa. Nykyään täysin tuntematonta Hanomagia myi Haka-Auto Oy. Gazin ja Volgan esiintymisen samassa yhteydessä selittänee yksinkertaisesti tilastoinnin epätarkkuus ja kehittymättömyys luku toi tullessaan lisää vaatimuksia ambulanssiautoille sekä niiden varustukselle, koska hoitotaso alkoi kehittyä hitaasti, sillä se oli vasta 1960-luvun lopulla kehittynyt sairaaloissakin niin paljon, että hätätilapotilaiden henki voitiin aikaisempaa suuremmalla todennäköisyydellä pelastaa. Ambulanssiautojen hoito- ja tarkkailuvälineistön lisääntyessä myös korinvalmistus ja potilastilan sisustus alkoivat vaatia uusia ratkaisuja. Hoitotoimenpiteiden lisääntyessä tarvittiin enemmän tilaa potilastilassa seisomiselle ja liikkumiselle. LÄHTEET: Antti Järvinen Kuvat: Pertti Kiiran arkisto Hiittu Mikko Hiittu, Matti: Häkäpöntöstä dieseliin. Alfamer 2006 Järvinen Antti: Hoitaja vai kuljettaja. Suomalaisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon historia. Suomen Ensihoidon Tiedotus 1998 Karusuo Kalevi: Fiude, sata vuotta helsinkiläistä autokauppaa. Aimo Astalan säätiö Helsingin automuseo 2004 Kiira Pertti: Haastattelu Nyström Samu: Stadin tabis 100 vuotta. Helsingin kaupungin palolaitos 2005 Saadut kokemukset olivat suorastaan hämmästyttäviä: perinteiset vaatesakset joutavat romukoppaan. Odotettu uutuus! S-Cut on käytännössä täysin ylivoimainen - Systole 1/2009 KOKOA PORUKKA JA VARAA ESITTELYKÄYNTI! - saat lahjan! Merplast Professional Oy Myyntijohtaja Petri Satosaari p. (017) , Pohjanmaan Sairaankuljetusyrittäjien pikkujoulu Pohjanmaan Sairaankuljetusyrittäjät ry. päätti syyskokouksessaan, että pikkujoulua vietetään viikonloppumatkana teatterin merkeissä. Ajankohdaksi valittiin Toiveissa oli päästä näkemään komediaa tai musikaalia. Kohteeksi valikoitui Rauman kaupunginteatterin Broadway- musikaali Lainahöyhenissä. Yhdistyksen jäsenistä matkaan lähti 22 henkilöä. Matka taittui mukavasti Anja ja Sakari Mikkolan vastatessa kuljetuksista. Pikkujouluun osallistui myös SSK:n toiminnanjohtaja Mikael Söderlund. Cumulus-hotelliin majoittumisen jälkeen nautittiin teatteriesityksestä. Illalla hotellin ravintolassa odotti maittava joulumenu. Matkan sponsorina oli Pohjanmaan Ambulanssipalvelu Oy, joka maksoi majoituksen ja teatteriliput. Yhdistys maksoi matkat, ruokailun ja väliaikakahvit. Kotimatkalle lähdettiin virkistyneinä ja hyvillä mielin: teatteriesitys oli onnistunut, palvelu ja ruoka hotellissa erinomaista. Kuvassa kaikki pikkujouluun osallistujat. Kuvan otti paikallinen lenkkeilijä. YKSITYINEN SAIRAANKULJETUS TUTUKSI SSK:n kevätkokous Naantalin kylpylässä SSK:n syyskokous Aulangolla Hämeenlinnassa Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n seniorikerho kiittää kaikkia toimintaansa tukeneita vuodelta 2009 sekä toivottaa Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta

11 Ambulanssi Kuva: Jukka Uotila/Suomen Lääkäriliiton kuva-arkisto Seulottuja tiedonjyviä Tällä palstalla käsitellään terveyteen ja sairauteen liittyviä asioita yleisemmällä tasolla kuten myös sairauksien syitä, seurauksia ja hoitoa. Aiheet eivät vält tämättä suoraan liity ambulanssityöhön, mutta terveydenhuollon ammattilaisina tämän lehden lukijat saattavat kuitenkin olla niistä kiinnostuneita. Jos tarjottu tieto ei aina sisällä varsinaista uutista, saattaa sen mieleen muistuminen olla hyvänä lisänä muun ammattitietouden joukossa. Terveydenhuollossa sitä paitsi kaikki liittyy kaikkeen, vaikka heti ei siltä vaikuttaisikaan. Palstalla voidaan kirjoittaa myös muista kuin edellä mainituista aiheista, jos ne jotenkin liittyvät vakinaisen lukijakunnan työhön. Lääkäriliiton laatupalkinto Telestroke-hankkeelle: Tehokasta liuotushoitoa videoyhteyden avulla Aivoinfarktiin sairastuu noin suomalaista vuosittain. Liuotushoito parantaa potilaan ennustetta, vähentää kuolleisuutta ja pitkäaikaisen laitoshoidon tarvetta. Etäkonsultaatioon perustuvan Telestroke-hankkeen ansiosta potilaat saavat liuotushoitoa myös sellaisilla paikkakunnilla, joissa ei ole jatkuvaa neurologipäivystystä. Vuonna 2007 alkaneessa Telestrokepilottihankkeessa HYKS:n neurologian klinikan lääkärit konsultoivat videoyhteyden avulla muiden sairaaloiden lääkäreitä. Konsultaatioapua Meilahdesta saavat tällä hetkellä Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalat sekä Kuusankosken aluesairaala. Sairaaloiden välinen tietoliikenneyhteys mahdollistaa reaaliaikaisen, vastavuoroisen kuvan ja äänen siirron. Myös aivojen tietokonetomografiakuvat siirtyvät digitaalisina. Hanke on osoittanut liuotushoidon olevan etäyhteyden avulla nopeaa ja turvallista. Se on tuonut myös säästöjä ensimmäisen vuoden aikana miljoona euroa, kun kymmenen potilasta on kotiutettu jatkamaan itsenäistä elämää laitoshoidon sijaan. Etäkonsultaatiota on tarkoitus laajentaa valtakunnalliseksi. - Toimintamme on hyvä esimerkki ruohonjuuritason ideasta, joka lähtee tarpeesta ja rikkoo organisaatioiden rajoja. Lisäksi se toimii kevyellä hallinnolla, sanoo Telestroke-hankkeen johtaja, HYKS:n aivohalvausyksikön ylilääkäri Turgut Tatlisumak. Hanke sai laatupalkintona euroa Teksti: Suomen Lääkäriliiton tiedote Infarktipotilaiden vaikuttavan hoidon alkua voi vielä nopeuttaa ST-nousuinfarktin suositeltavin hoitomuoto on välittömästi tehtävä pallolaajennus. Sen suunnitelmallinen järjestäminen edellyttää kaikkien mahdollisten viiveiden minimointia ja alueellisen yhteistyön toimivuutta hoitoketjun jokaisella tasolla. Näin toteaa asiantuntijaryhmä, joka on tehnyt seurantatutkimuksen Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä ST-nousuinfarktin välittömään pallolaajennukseen tähtäävän hoidon viiveistä ja tuloksellisuudesta. Työryhmä katsoo päätelmissään, että ST-nousuinfarktin hoitoketjussa on mahdollista minimoida välittömän pallolaajennushoidon viiveet hoitoketjun eri tasoilla ja saada erinomaiset hoitotulokset. Se edellyttää hyvää alueellista yhteistyötä ja potilaiden välitöntä kuljetusta katetrisaatiolaboratorioon toimenpidettä varten. Asiaa koskevassa Lääkärilehden artikkelissa mainitaan, että ST-nousuinfarktin kajoavan hoidon kehittyminen asettaa erityiset vaatimukset potilaiden varhaiselle riskinarviolle. Noninvasiivisin menetelmin tulisi kyetä löytämään ne potilaat, jotka hyötyvät välittömästä pallolaajennuksesta ja ne, jotka voidaan hoitaa liuotushoidolla. Kansainväliset hoitosuositukset suosittelevat välitöntä pallolaajennusta ensisijaiseksi hoitomuodoksi aina, kun se on tietyin edellytyksin mahdollista. Ympärivuorokautisen invasiivisen kardiologipäivystyksen jär jestäminen on suuri taloudellinen ja logistinen haaste. Erityisen vaativaa on toimivan hoitoketjun rakentaminen niin, että toi mintatavat ovat kaikille osapuolille selvät. Ainoas taan siten voidaan hoitoketjun viiveet minimoida ja saavuttaa kriittisen tarkastelun kestäviä tuloksia ST-nousuinfarktin hoidossa. Tutkimus vahvistaa ensihoidon osalta ennenkin tiedettyä, eli sitä, että ensihoitoyksiköiden ohjeistaminen ja koulutus akuutin sydäninfarktin hoidossa on keskeistä, jotta päästäisiin parhaisiin mahdollisiin tuloksiin. Samoin vahvistuu se tieto, että kohteessa annettu liuotushoito vähentää kuolleisuutta verrattuna siihen, että potilas ensin kuljetetaan sairaalaan, jotta liuotus pääsisi alkamaan. Tässä tutkimuksessa ilmeni Pirkanmaan osalta, että viiveet EKG:n rekisteröimisestä sen lähettämiseen olivat sairaankuljetusyksiköillä pienimmät ja ajat EKG:n ottamisesta Sydänkeskukseen saapumiseenkin samaa tasoa kuin sairaalan sisällä. Tutkijat kiinnittävätkin huomiota siihen, että sairaalan sisäisten viiveiden minimoinnissa on vielä tehostamisen varaa. Lähde: Mäkilä J, Nikus K, Huhtala H, Niemelä K, Eskola M; ST-nousuinfarktin hoito välittömällä pallolaajennuksella. Suomen Lääkärilehti 47/2009, vsk 64 s Aspiriini saatavilla yli 100 vuotta monikäyttöisenä vaan ei riskittömänä Asetylisalisyylihappo on monikäyttöinen lääkeaine. Ensihoidossa sen merkitys tunnetaan valtimoiden tukkeutumista estävästä vaikutuksestaan. Sydän- ja verisuonitautia sairastaville tai niiden selkeitä riskitekijöitä omaaville ASA:a määrätään jo ennalta ehkäisevästi. Varttuneempi väki muistaa ajan, jolloin muita tulehduskipulääkkeitä kuin aspiriini ei juuri ollut ja tätä tuo - tetta käytettiin vaivaan kuin vaivaan. Hiljalleen lääkevalikoimat kasvoivat ja kipulääkkeetkin kehitettiin vähemmän mahaa syöviksi. Aikoinaan kipulääkkeet syötiin pulverina, eli kaadettiin suoraan paperipakkauksestaan suuhun. Miten lienee ollut ruoansulatuskanavan kestävyyden laita, vai oliko sekin suomalaisilla yhtä kestävää ja sitkeää ainesta kuin muukin elimistö? Ehkä suusta kaadettavat aineet eivät yleisesti ottaen olleet yhtä epäterveellisiä kuin nykyisin lukuun ottamatta rasvaista lihaa ja täysmaitoa (joista viimemainittu saattoi paremminkin olla neutraloija). Monikäyttöisen ASA:n käyttö tulehduskivun hoidossa on vähentynyt ja ehkäisevä käyttö sydän- ja verisuonitautien hoidossa lisääntynyt. Sen vaikutuksia tutkitaan myös syöpien ja dementiasairauksien ehkäisyssä. Nivelreumassa ja nivelrikossa ASA:a on käytetty pitkäaikaislääkkeenäkin. Tällä superlääkkeellä on tunnetusti myös haittavaikutuksia kuten maha-suolikanavan oireet, munuaisten toimintahäiriöt ja turvotus sekä verenpainelääkkeiden tehon heikkeneminen. ASA:n kuten muidenkin tulehduskipulääkkeiden kiistaton hankaluus on pitkäaikaiskäytössä mahahaavan vaara. Haavauma- ja verenvuotoriski suurenee, jos potilaalla on samanaikaisesti helikobakteeri infektio tai/ja potilas käyttää samanaikaisesti alkoholia ja/tai yhtä aikaa muita tulehduskipulääkkeitä. Tulehduskipulääkkeiden maha-suolikanavaa ärsyttävissä vaikutuksissa on eroja, mutta se on jo kokonaan oma aiheensa. Lähde: Pelkonen Olavi: Miksi asetyylisalisyylihapolla on niin monia vaikutuksia ja käyttökohteita? Duodecim 2009; vsk 125, Moottoriajoneuvojen ohjaimissa enemmän vanhempia ihmisiä miten se näkyy tieturvallisuudessa? Väestö ikääntyy, mikä näkyy myös liikenteessä ja tulee jatkossa näkymään yhä selvemmin. Vaikka iäkkäitä ihmisiä on moottoriajoneuvojen kuljettajina enemmän kuin aikaisemmin, sen perusteella ei voida vetää yksioikoisia johtopäätöksiä liikenneturvallisuuden heikkenemisestä. Turvallisuusuhat koskevat eniten ikäihmisiä itseään. Lain mukaan lääkäri voi kuitenkin antaa ajolupaviranomaisille kielteisen lausunnon henkilön ajokyvystä, vaikka asianomainen sitä vastustaisikin. Yli 84-vuotiaiden ajoluvan haltijoiden määrä tulee kasvamaan suhteellisesti eniten, mutta myös vuotiaiden ryhmä tulee kasvamaan moninkertaisesti vuoteen 2020 mennessä (n > n ). 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmän riski menehtyä liikenneonnettomuudessa on kaiken kaikkiaan pienempi kuin vuotiailla vuotiaiden riski on samaa luokkaa kuin 75 vuotta täyttäneiden. Kun nuorten riski menehtyä liikenneonnettomuudessa on noin kolminkertainen muuhun väestöön verrattuna, on se 75 vuotta täyttäneillä kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna. Iäkkäiden autoilijoiden suurin liikenneonnettomuusriski on risteysajossa. Keskushermoston kyky käsitellä useita asioita yhtä aikaa heikkenee iän mukana. Niinpä tilanteet, joissa pitää toimia nopeasti ja tehdä monta asiaa yhtä aikaa, tuottavat iäkkäille enemmän vaikeuksia. Nukahtaminen ja vireystilan lasku ovat luonnollisesti tavallisempia ikääntyneillä kuin nuoremmilla. 75 vuotta täyttäneiden liikenneonnettomuuteen johtanut tapahtuma on ollut sairauskohtaus neljänneksessä tapauksista. Keski-ikäisillä vastaava osuus on kuusi prosenttia. Asiaa voi tarkastella monesta näkökulmasta kuten siitä, että yli 75-vuotiaiden osuuden Suomen miehistä ollessa noin kuusi prosenttia, on heidän osuutensa liikennekuolemissa 16 prosenttia. Yli 75-vuotiaiden naisten osuus Suomen naisista on kymmenen prosenttia ja liikennekuolemista 20 prosenttia. Mitään dramaattisia riskin lisäyksiä ei tutkijoiden mukaan toistaiseksi näy liikenteessä sen vuoksi, että iäkkäiden kuljetta jien määrä on lisääntynyt. Riski liikenneonnettomuustilastojen kasvuun on kuitenkin ilmeinen. Yksi tulevaisuuden haasteista onkin ajoneuvotekniikan kehittäminen. Voitaisiinko kehitystä viedä siihen suuntaan, että heikommin reagoivalla ja fyysisesti hauraallakin kuljettajalla olisi ajoneuvon tekniikan ja rakenteiden ansiosta pienempi mahdollisuus joutua onnettomuuksiin? Lähde: Rajalin Sirpa (LIIKENNETURVA): Selviytyykö ikäihminen liikenteessä? Liikenneturvan iäkässeminaarit 2009 AJ Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n valtakunnallinen ammattilehti Päätoimittaja: Mikael Söderlund Nuijamiestentie 7, Helsinki puh. (09) faksi (09) mikael.soderlund@sairaankuljetusliitto.fi Toimitus ja ilmoitukset: Nuijamiestentie 7 C, Helsinki puh. (09) faksi (09) toimisto@sairaankuljetusliitto.fi Taitto: Ad Helena Oy puh. (09) helena@adhelena.fi Paino: Pirkanmaan Lehtipaino oy Tampere, 2009 Ilmoitushinnat: Etusivu e takasivu e 1/1 sivu e 1/2 sivu pysty/vaaka 790 e 1/4 sivu 390 e 1/8 sivu 205 e 1/16 sivu 105 e Osoitteet ja osoitteenmuutokset: toimisto@sairaankuljetusliitto.fi Ambulanssi-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy viikolla 9. Aikakauslehtien Liiton jäsen

12 12 Ambulanssi Hälytysajokoulutusta - ettei kävisi näin! Kuva: Jaakko Kyyrönen Järjestämme ajokoulutusta yhteistyössä SSK ry:n kanssa ajoharjoitteluradoilla eri puolilla Suomea. Sairaankuljettajien koulutuksesta vastaavat kokeneet ajokouluttajat. Koulutus sisältää hälytysajo-ohjeiston ja siihen liittyvän lainsäädännön, ajoneuvon käsittelyharjoituksia radalla ja ajoharjoittelua liukkaalla pinnalla. AMMATTILAISEN APUKUSKIT. A-Vakuutuksen asiakkaana sinulle on tarjolla lukuisia palveluita veloituksetta. Talleta kännykkääsi palvelunumero Se on oma kaistasi nopeaan palveluun. Virka-aikana palveluksessasi on kymmeniä korvauspalvelun ammattilaisia. Voit hoitaa vahinkoasiasi vaikka handsfreellä. Kokeile, kuinka mutkattomasti korvausten hakeminen onnistuu! Hätäpalvelustamme saat apua kellon ympäri, vuoden jokaisena päivänä. Virka-ajan ulkopuolella puheluusi vastaavat hätäpalvelun ammattilaiset. Nämä ammattilaiset antavat neuvoja ja auttavat eteenpäin vaikeissa tilanteissa. Koulutetut saavat kurssista virallisen todistuksen ja yrittäjä oman todistuksen kilpailutusta varten. Tunnelmallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! Tutustu tarkemmin sivuillamme: Yhteydenotot: D.A.R.E.-Product Oy: Hannu Jore SSK ry: Mikael Söderlund Yhteistyökumppanit: Suomen Sairaankuljetusliitto ja Ambulanssi-lehden toimitus