MYASTENIA-VIESTI Suomen -yhdistys ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MYASTENIA-VIESTI 2 2015 1 Suomen -yhdistys ry"

Transkriptio

1 MYASTENIA-VIESTI Suomen 1 -yhdistys ry

2 1 MYASTENIA-VIESTI Sisällys Pääkirjoitus...3 Ajankohtaista...4 Myastenia-Viesti on myasteniapotilaiden oma lehti. Se sisältää tietoa Myasthenia gravis- ja LEMS-sairauksista ja Suomen MG-yhdistys ry:n toiminnasta. Lehti toimii potilaiden yhdyssiteenä ja informaatiokanavana. Lehti kuuluu jäsenetuna varsinaisille ja kannattajajäsenille sekä toimitetaan ilmaisjakeluna suurimpaan osaan Suomen sairaaloista ja tärkeille yhteistyökumppaneille. Lehden levikki on noin 1100 ja se ilmestyy neljästi vuodessa. Lehteä julkaisee Suomen MG-yhdistys ry ja sen toimikuntana on yhdistyksen johtokunta ja asiantuntijana dosentti Laura Airas Turun yliopistosta. Lähetä tekstiä ja kuvia tärkeistä, kiinnostavista ja hauskoistakin asioista, joiden uskot kiinnostavan meitä muita. Voit lähettää myös mielipidekirjoituksia ja kannanottoja. Toimitus voi muokata ja lyhentää kirjoituksia. Päätoimittaja: Paavo Koistinen Mariantie 2 as. 9, Säynätsalo Toimitussihteeri: Maarit Vartama Mäkelänkatu 14 B 28, Helsinki Puh Yhdistyksen kurssit...5 Kurssikuulumisia...10 Kurssihakemus Myastenia -päivät ja Suomen MG -yhdistyksen vuosikokous Tampereella MG-vuosikokouksen asiantuntijaluento MG:n hoidosta...15 Palautteet Myastenia -päiviltä...17 Johtokunnan uudet kasvot - Mirva ja Pirkko...18 Miten toisen voimaantumista voi tukea?...20 Myastenian oppikoulu...24 MG-viikon päätapahtumat Paikallistoiminta...27 MYASTENIA-VIESTI Toimitustyö ja taitto: Newprint Oy Tuijussuontie 1, Raisio Puh , Painopaikka: Newprint Oy, Raisio Suomen -yhdistys ry Jäsenasiat, lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset: May-Len Saari Napaturunkatu 2 B 25, Turku Puh Tilaushinta jäsenistön ulkopuolisille on 22 euroa vuodessa. Kansikuva: Polku kesään Helsingin Töölössä Kuvaaja: Maarit Vartama Aineisto seuraavaan lehteen , lehti ilmestyy Lehteen tulevien kuvien resoluution tulee olla 300 dpi ja CMYK-muodossa. Suositeltavat tiedostomuodot ovat eps, tiff, jpeg tai pdf. 2

3 Pääkirjoitus Uudistuksia ja säästöjä vaiko säästöjä uudistuksien kustannuksella? Sote-uudistusta ei tullut viime vaalikaudella, se kaatui perustuslaillisiin ongelmiin mutta potilaat täytyy hoitaa ja terveydenhuollon täytyy sujua kaikesta huolimatta. Eduskunta on hyväksynyt lain, jonka tarkoituksena on muuttaa lääkekorvausjärjestelmää suosimaan paljon lääkkeitä käyttäviä potilaita. Lääkekorvausjärjestelmän kehittämistyöryhmässä olin Suomen Potilasliiton edustajana mukana. Meille potilaiden edustajille oli tässä työskentelyssä tärkeää se, että nimenomaan ne ihmiset, jotka joutuvat käyttämään paljon lääkkeitä ja jotka ovat heikommassa taloudellisessa asemassa eivät joudu tästä säästöuudistuksesta kärsimään. Myöskään pienituloisten lapsiperheiden asemaa ei saanut heikentää tässä uudistuksessa. Haaste oli tässäkin tapauksessa kova, sillä koko työryhmä koottiin sen raamin puitteissa, että vuosittain on saatava kokoon 113 miljoonan euron säästöt. Asia oli kirjattu hallitusohjelmaan, joten loppusumma oli tiedossa etukäteen, mutta keinot oli keksittävä matkan varrella. Perusturvan kannalta olennainen muutos on ns. alkuomavastuu, joka on 45 euroa vuodessa. Se tarkoittaa, että satunnaisesti reseptilääkkeitä tarvitseva alkaa saada niistä Kela-korvausta vasta sitten, kun mainittu alkuomavastuu on täyttynyt. Työryhmässä keskusteltiin työn edetessä niin matalammasta kuin korkeammastakin summasta. On laskettu, että tästä sovitusta 45 euron alkuomavastuusta tulee Suomen valtiolle 32 miljoonan euron säästöt. Se mahdollistaa lääkkeiden peruskorvaustason noston 40 prosenttiin eli lähelle sitä tasoa, jolla se oli ennen aikaisemmin toteutettuja leikkauksia. Paljon lääkkeitä käyttäviä auttaa myös lääkekatto. Se on vuotuinen omavastuu lääkeostoista, joka nyt on 610 euroa. Pienituloisten perheiden tilannetta helpottaa se, että alle 18-vuotiaan lääkkeistä saa edelleen Kela-korvauksia entiseen tapaan ilman alkuomavastuuta. Yksi huolenaihe meillä kuitenkin on ja siitä meidän kaikkien on kannettava huolta väestörakenteemme muuttuessa: vanhusten osuus väestöstä kasvaa koko ajan. Yli eläkeläisen on tultava toimeen vain 750 eurolla kuukaudessa. Se on kovin vaatimaton summa elämiseen. Vuonna 2014 köyhyysraja oli Suomessa euroa. Vanhusten köyhyyttä on 3 tutkinut Jyväskylän yliopiston sosiaalityön professori Jari Heinonen. Hän uskoo, että tulevaisuudessa yhä useampi suomalainen eläkeläinen putoaa tämän köyhyysrajan alapuolelle. Erityisesti köyhtymisen vaarassa ovat naiset. Tämä johtuu siitä, että naisten eläkkeiden lähtötaso on pienempi kuin miehillä. Se taas johtuu lyhyemmistä työurista ja matalimmista palkoista. Nyt yli 75-vuotiaista yksin asuvista kansalaisista liki 80 prosenttia on naisia. Tämä asettaa tulevaisuudessa hyvin suuria haasteita vanhustenhuoltoon niin laitoksissa asuvien kuin kotonaan asuvien ja siellä hoitoa tarvitsevien osalta. Kuinka turvataan iäkkäiden ihmisten inhimilliset ja tasoltaan edes tyydyttävät hoito- ja hoivapalvelut. Nyt tarvitaan innovaatioita ja uusia avauksia. Kuinka maahan saadaan räätälöityä myös vanhuspalvelut asiakkaan tarpeiden mukaan? Meillä on teknologiaa, jota voidaan hyödyntää, mutta puuttuvatko meiltä teknologiaa käyttävät kädet? Meitä terveyspalveluiden asiakkaita ja käytännön hoitotyötä tekeviä ammattilaisia olisi syytä kuunnella herkällä korvalla, sillä juuri siltä suunnalta voi löytyä aivan niitä tarvittavia uusia näkökulmia ja ratkaisuja moniin kysymyksiin.

4 Terveydenhuollossa on tärkeää, että sairaudet diagnosoitaisiin niiden varhaisessa vaiheessa. Jos sairautta aletaan hoitaa vasta siinä vaiheessa, kun esitetään se klassinen kysymys, että miksi ette tulleet aikaisemmin lääkäriin, niin ollaan jo tilanteessa, jossa hoitaminen on yleensä jo varsin kallista. Nyt vaikka sote -uudistusta ei tullutkaan voitaisiin kuitenkin miettiä sitä, miksi perusterveydenhuollossa pitää olla terveyskeskuksia kaikissa pienissäkin kunnissa? Miksi kallis koneisto on oltava sellaisessa kunnassa, missä on lääkäripula ja eurot vähissä sekä väestö iäkästä? Siis taas rautalangasta vääntäen: miksi on ylläpidettävä kallista yksikköä siellä, missä sille on vähän maksupohjaa ja minne ei saa lääkäreitä oikein rahallakaan? Voisiko ajatella, että määräpäivinä terveyskeskusauto tulisi kirkonkylään? Tässä terveysbussissa olisi lääkärin vastaanotto, kuvantamislaitteet sekä la- boratoriopalvelut käytössä. Akuutti vastaanottohan on aivan eri asia. Nythän näitä kuvantamisrekkoja näkyy kaupunkien parkkipaikoilla. Ne tosin ovat julkiselle terveydenhoidolle ostopalvelua tarjoavien yksityisten yritysten. Eikö säästöjä hakevien uudistusten tulisi tuottaa säästöjä? Niinpä tällaisen pyörien päällä kulkevan terveysbussin tulisi nimenomaan olla julkisen terveydenhoidon hanke. Väestö ei nuorene eikä raha lisäänny. Silloin olisi taloudellisinta ja tehokkainta siirtyä nopeisiin liikkuvan toiminnan joukkoihin. Jos nyt sotilaallinen termi tässä yhteydessä sallittaisiin. Jos ei ole innovaatioita eikä uusia avauksia jäävät säästötkin loppupeleissä vähiin. Paavo Koistinen, puheenjohtaja Suomen MG-yhdistys ry Myasteniapäiviä vietettiin huhtikuussa Tampereella ja vuosikokouksessa valittiin taas johtokunta uudelle kaudelle. Puheenjohtajana jatkaa Paavo Koistinen ja uusina jäseninä mukaan tulivat Pirkko Vanhamäki uudeksi sihteeriksi ja Mirva Lehtniemi varajäseneksi pitkän johtokuntauran tehneiden ja nyt tehtävistä poisjääneiden Aila Weaverin ja Mariann Sjöholmin tilalle. Uusien johtokuntalaisten esittelyt voi lukea tästä lehdestä! Vuoden 2016 Myasteniapäivät sovittiin pidettäväksi Lahdessa! AJANKOHTAISTA Verkkosivujen päivityksen yhteyshenkilönä toimii tästä lähtien Maarit. Päivitykset voi lähettää -osoitteeseen. Yhteyshenkilöiden koordinaattorina aloittaa Riitta Jokela. Puheenjohtaja palkitsee pitkään sihteerinä toimineen Aila Weaverin. Kuva Pirjo Ylimäki 4

5 Sopeutumisvalmennus -kurssi Yhdistyksen kurssit Kylpylähotelli Rantasipi Laajavuoressa Jyväskylässä Vielä ehtii mukaan, kysy vapaista paikoista kuntoutussihteeriltä!! Laajavuoren kurssiohjelma: Ke klo Kurssin avaus klo Päivällinen Kurssi on tarkoitettu kaikille myasteenista sairautta sairastaville, ja erityisen hyvä sinulle, jolla ei ole ollut mahdollisuutta osallistua Kelan pitkälle sopeutumisvalmennuskurssille. Kurssin tavoitteena on auttaa tutustumaan omaan sairauteen ja oppia tuntemaan oman kehon rajoitteet ja mahdollisuudet sekä löytää uusia keinoja ja voimavaroja arjessa jaksamiseen. Lisäksi kurssilla on erinomaiset mahdollisuudet tavata muita myasteenikkoja ja saada vertaistukea. Kurssi sisältää tietopainotteisia ryhmäkeskusteluja, joissa vetäjinä ovat psykologi/psykoterapeutti/ seksuaaliterapeutti Marjo Kokko, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin neurologi Jussi Joukainen, työfysioterapeutti Anne Asikainen ja toimintaterapeutti. Lisäksi kurssilla on mahdollisuus minuutin yksilöaikaan psykologille. Majoitus on kahden hengen huoneissa, ruokailut aamupala, lounas ja päivällinen. Kurssipaikka: Kylpylähotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä, osoite; Laajavuorentie 30, puh Hotellissa on uudehko kylpylä, keilahalli sekä hyvät ulkoilureitit Laajavuoren vaihtelevassa maastossa. To klo klo klo klo klo klo klo klo Pe klo klo klo klo klo Klo klo klo Tutustuminen toisiin ohjatusti Ensiapukoulutus, vieras esine hengitysteissä - miten toimin? SPR kouluttaja Anne Paasonen Mahdollisuus pieneen ulkolenkkiin Lounas Perustarpeet tarkasteluun, psykologi Marjo Kokko Mahdollisuus pieneen kävelylenkkiin Yksilöaikoja 30 min. psykologille ja toisille ohjatusti vertaistukikeskustelu Päivällinen Tunteet, tarpeet ja läheisyys, psykologi Marjo Kokko Tauko / yksilöaika Hyvinvoinnin lähteitä omaan elämääni, psykologi Marjo Kokko Lounas Yksilöaikoja Mahdollisuus kylpylään Myasteeniset sairaudet, MG ja LEMS, neurologi Jussi Joukainen Päivällinen Kurssilta peritään omavastuu 10 e/vrk, ko. kurssi yhteensä 30 e ja se maksetaan kurssille valinnan jälkeen yhdistyksen tilille IBAN FI BIC: OKOYFIHH. Omavastuu palautetaan, mikäli peruuttamisen syy esim. sairastuminen. Matkakustannukset MG -yhdistys korvaa julkisen liikenteen maksujen mukaan. Lisätietoja kurssista saa yhdistyksen kuntoutussihteeriltä Annaleena Leinoselta, puh , s-posti: Hakemuslomake Soita tai ota yhteyttä suoraan kuntoutussihteeriin! 5 La klo Terveysliikunnan perusteet ja soveltaminen arjessa, fysioterapeutti Anne Asikainen klo 12 Lounas klo 13 Ergonomian perusteet ja soveltaminen arjessa, fysioterapeutti Anne Asikainen klo 14 Palautekeskustelu Hyvää kotimatkaa!

6 MG -kurssi (to-la) Härmän Kuntokeskuksessa Iloa elämään liikkumalla Kurssi edellyttää kohtuullista liikuntakykyä Kurssi on tarkoitettu kaikille myasteenista sairautta sairastaville, MG ja LEMS. Kurssin tavoitteena on oppia tuntemaan oman kehonsa rajoitteet ja mahdollisuudet sekä löytämään itselle sopivia liikuntamuotoja. Kurssi sisältää tietopainotteisia ryhmäkeskusteluja, joiden aiheita mm. tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja kehon kuormitusoireet, ja miten oireisiin voi itse vaikuttaa. Kurssiin sisältyy myös terveysliikunnan perusteiden selvittäminen sekä kuntosaliharjoitteluun ohjaaminen. Lisäksi kurssilla on päivittäin liikuntaa, sisä- ja ulkoliikuntaa sekä vesiliikuntaa. Kurssin vetäjänä on työfysioterapeutti. Majoitus on kahden hengen huoneissa, ruokailut aamupala, lounas ja päivällinen. Kurssipaikka Härmän Kuntokeskus, Vaasantie Ylihärmä, puh Kurssilta peritään omavastuu 10 e/vrk, ko. kurssi yhteensä 30 e ja se maksetaan kurssille valinnan jälkeen yhdistyksen tilille IBAN FI BIC: OKOYFIHH. Omavastuu palautetaan, mikäli peruuttamisen syy esim. sairastuminen. Matkakustannukset MG -yhdistys korvaa julkisen liikenteen maksujen mukaan. Lisätietoja kurssista saa yhdistyksen kuntoutussihteeriltä Annaleena Leinoselta, puh , s-posti: Hakemuslomakkeen postitusosoite; Annaleena Leinonen, Taulunkuja 1, Palokka Hakemuslomake löytyy tästä lehdestä sekä yhdistyksen nettisivuilta. Hakuaika saakka Kurssille valinnasta ilmoitetaan jokaiselle hakijalle hakuajan päättymisen jälkeen, mikäli yhteyttä ei oteta, ota yhteys kuntoutussihteeriin. Ohjelma alustavasti, tarkemmat kelloajat ja mahdolliset muutokset selviävät viimeistään kurssille saavuttaessa. Torstai Klo Klo Klo Perjantai Klo 8.15 TULOTILAISUUS ja TALON ESITTELY, kurssiohjelman läpikäyminen LUENTO JA TOIMINNALLINEN HARJOITUS TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN ABC 60 min / työfysioterapeutti tuki- ja liikuntaelimistön rakenne, lihastyötavat, avallisimmat kehon kuormitusoireet ja miten itse voin niihin vaikuttaa Toiminnallinen ryhmäharjoitus ryhdin muokkaaminen Päivällinen Tutustuminen muihin kurssilaisiin kokoustilassa omatoimisesti Ohjattu allasvoimistelu (talon yleistä vapaa-ajan ohjelmaa) Toiminnallinen ryhmäharjoitus keskivartalon hallinta 60 min. / työfysioterapeutti TERVEYSLIIKUNTA, luento 60 min Miksi? Miten?, terveysliikunnan käsitteet, terveysliikuntasuositukset liikuntapiirakka, fyysisen kunnon osa-alueet (kestävyys, lihaskunto, liikkuvuus) OHJATTU TUTUSTUMINEN KUNTOSALIHARJOITTELUUN 60 min laitteiden esittely lihaskuntoharjoittelun perusteet kokeilua käytännössä OHJATTU CIRCUIT TRAINING 60 MIN alkuverryttely lihaskuntoharjoitus koko keholle, välineinä esim. puntti, keppi, kuntopallo venyttelyt 6

7 SIIRTYMINEN KYLPYLÄÄN, JOSSA SYVÄN VEDEN JUMPPA 45 min asiakkaalla oltava vähintään auttava uimataito juoksuvyö koko kehon harjoitus, jossa syke- ja lihaskuntoharjoittelu vuorottelevat hyvä keskivartalon lihasten hallintaharjoitus Lauantai Sunnuntai Klo 9.00 LENKKI 75 sykemittarin kanssa optimaalisen harjoitustason kokeilu vuodenaikaan sopivalla lajilla kävely, sauvakävely, hölkkä, pyöräily, potkupyöräily ULTIMATE liitokiekolla (=frisbee kiekko) pelattava joukkuepeli 60 min voidaan pelata ulkona ja sisällä pelin tavoitteena on tehdä ennalta määrätty määrä maaleja eli pisteitä nopeammin kuin vastajoukkue. Maali syntyy, kun pelaaja vastaanottaa syötön joukkuetoveriltaan maali-alueella. PERUSVENYTTELYOPASTUS LIHASRYHMITTÄIN SEKÄ KOTIOHJEET 60 MIN KÄYTÄNNÖN HARJOITUS VENYTTELYT & RENTOUS 60 min. rauhalliset koko kehon venyttelyt ja rentoutustuokio Palautekeskustelu Klo Ensiapukoulutus, SPR:n kouluttaja Marja-Liisa Valli Vieras esine hengitysteissä - miten toimin? Huoneiden luovutus klo Hyvää Kotimatkaa! Härmän kuntokeskuksen ruokailuajat: Aamupala arkisin klo ja lauantaisin klo Lounasbuffet arkisin klo Päivällisbuffet arkisin klo Lauantaina buffet-tarjoilu klo Kylpylän käyttö arkisin klo Lauantaisin klo MG -kurssi (ma-la) Härmän Kuntokeskuksessa Eilinen meni, rakenna tätä päivää ja huomista kuntoa megakuntoon sinulle sopivasti Kurssilla selviää liikuntarajoitteinenkin Kurssi on tarkoitettu kaikille myasteenista sairautta sairastaville, MG ja LEMS. terveysliikunnan perusteiden selvittäminen sekä kuntosaliharjoitteluun ohjaaminen. Lisäksi kurssilla on päivittäin liikuntaa, sisä- ja ulkoliikuntaa sekä vesiliikuntaa. Kurssin vetäjänä on työfysioterapeutti. Majoitus on kahden hengen huoneissa, ruokailut aamupala, lounas ja päivällinen. Kurssin tavoitteena on oppia tuntemaan oman kehonsa rajoitteet ja mahdollisuudet sekä löytämään itselle sopivia liikuntamuotoja. Kurssi sisältää tietopainotteisia ryhmäkeskusteluja, joiden aiheita mm. tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja kehon kuormitusoireet, ja miten oireisiin voi itse vaikuttaa. Kurssiin sisältyy myös 7 Kurssipaikka Härmän Kuntokeskus, Vaasantie Ylihärmä, puh Kurssilta peritään omavastuu 10 e/vrk, ko. kurssi yhteensä 30 e ja se maksetaan kurssille valinnan jälkeen yhdistyksen tilille IBAN FI BIC: OKOYFIHH. Omavastuu palautetaan, mikäli peruuttamisen syy esim. sairastuminen.

8 Matkakustannukset MG-yhdistys korvaa julkisen liikenteen maksujen mukaan. Lisätietoja kurssista saa yhdistyksen kuntoutussihteeriltä Annaleena Leinoselta, puh , s-posti: gmail.com Hakemuslomakkeen postitusosoite; Annaleena Leinonen, Taulunkuja 1, Palokka Hakemuslomake löytyy tästä lehdestä sekä yhdistyksen nettisivuilta. Hakuaika saakka Kurssille valinnasta ilmoitetaan jokaiselle hakijalle hakuajan päättymisen jälkeen, mikäli yhteyttä ei oteta, ota yhteys kuntoutussihteeriin. Ohjelma alustavasti, tarkemmat kelloajat ja mahdolliset muutokset selviävät viimeistään kurssille saavuttaessa. Maanantai Klo Tiistai Klo 8.15 Keskiviikko Klo 8.15 TULOTILAISUUS ja TALON ESITTELY, kurssiohjelman läpikäyminen Tulokahvit LUENTO JA TOIMINNALLINEN HARJOITUS TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN ABC 60 min / työfysioterapeutti tuki- ja liikuntaelimistön rakenne, lihastyötavat, tavallisimmat kehon kuormitusoireet miten itse voin niihin vaikuttaa Toiminnallinen ryhmäharjoitus - ryhdin muokkaaminen 60 min. tai Toiminnallinen ryhmäharjoitus keskivartalon hallinta 60 min. Päivällinen Tutustuminen toisiinne kokoustilassa omatoimisesti Illalla ravintolassa naistentanssit, orkesteri (pääsylippu 5 e hotellin asukkailta) Ohjattu allasvoimistelu (talon yleistä vapaa-ajan ohjelmaa) TERVEYSLIIKUNTA, luento 60 min Miksi? Miten?, terveysliikunnan käsitteet, terveysliikuntasuositukset liikuntapiirakka, fyysisen kunnon osa-alueet (kestävyys, lihaskunto, liikkuvuus) Lounasbuffet OHJATTU TUTUSTUMINEN KUNTOSALIHARJOITTELUUN 60 min. laitteiden esittely, lihaskuntoharjoittelun perusteet, kokeilua käytännössä OHJATTU CIRCUIT TRAINING 60 min. Alkuverryttely, lihaskuntoharjoitus koko keholle, välineitä esim. puntti, keppi, kuntopallo, venyttelyt Päivällinen Ohjattu voimistelu (talon yleistä vapaa-ajan ohjelmaa) LENKKI 60min. sykemittarin kanssa optimaalisen harjoitustason kokeilu vuodenaikaan sopivalla lajilla kävely, sauvakävely, hölkkä, pyöräily, potkupyöräily Lounas ULTIMATE liitokiekoilla (=frisbee kiekko) pelattava joukkuepeli 60 min. voidaan pelata ulkona ja sisällä, pelin tavoitteena tehdä ennalta määrätty määrä maaleja eli pisteitä nopeammin kuin vastajoukkue. Maali syntyy, kun pelaaja vastaanottaa syötön joukkuetoveriltaan maalialueella. 8

9 Kylpylässä SYVÄN VEDEN JUMPPA 45 min Asiakkaalla oltava vähintään auttava uimataito juoksuvyö, koko kehon harjoitus, jossa syke- ja lihaskuntoharjoittelu vuorottelevat, hyvä keskivartalon lihasten hallintaharjoitus Päivällinen Illalla ravintolassa tanssit, orkesteri (pääsylippu 5 e hotellin asukkailta) Torstai Klo 8.15 Perjantai Klo 8.15 Lauantai Klo 9.00 Ohjattu ALLASVOIMISTELU (talon yleistä vapaa-ajanohjelmaa) TOIMINTATERAPEUTIN LUENTO 60 min. apuvälineet ja liikuntavälineet Lounas PERUSVENYTTELYOPASTUS LIHASRYHMITTÄIN SEKÄ KOTIOHJEET 60 min. KÄYTÄNNÖN HARJOITUS, VENYTTELYT & RENTOUTUS 60 min. rauhalliset koko kehon venyttelyt ja rentoutustuokio Päivällinen Illalla ravintolassa karaoketanssit (vapaa pääsy) ALLASVOIMISTELU (talon yleistä vapaa-ajan ohjelmaa) HYVÄN OLON AVAIMET 60 min. Terveelliset elämäntavat, liikunta, lepo, ravinto, nautintoaineet Lounasbuffet PILATESRULLA 60 min. lihaskunto-, selkärangan ja nivelten liikkuvuus-, venyttely ja rentoutusharjoitus pilatesrulla apuvälineenä, sopii myös palauttavaan itsehierontaan TULES TREENIT ALTAASSA 45 min. perusallasjumppa, kehon hallinnan ja lihaskestävyyden parantamiseksi, välinevaihtoehtoja: Hipper Smile, puntti, lötköpötkö tehokas harjoitus, jonka tehoa voidaan edelleen parantaa erilaisilla välineillä näitä suositellaan silloin kun tuki- ja liikuntaelinoireita erityisesti kantavissa nivelissä (polvet, lonkat, alaselkä), ylipainoisia tai iäkkäämpi ryhmä Palautekeskustelu Klo Ensiapukoulutus, SPR:n kouluttaja Marja-Liisa Valli Vieras esine hengitysteissä - miten toimin? Huoneiden luovutus klo Hyvää Kotimatkaa! Härmän kuntokeskuksen ruokailuajat: Aamupala arkisin klo ja lauantaisin klo Lounasbuffet arkisin klo Päivällisbuffet arkisin klo Lauantaina buffet-tarjoilu klo Kylpylän käyttö arkisin klo Lauantaisin klo

10 Kurssikuulumisia Matka mystiseen myasteniaan Maskussa KELAn sopeutumisvalmennuskurssille Maskuun saapui kahdeksan eri ikäluokan henkilöä. Meistä seitsemän oli diagnoosiltaan tuore ja yksi veteraani. Mieli oli puoliksi odottava ja osin tiedonnälkäinen. Hieman olotila oli myös hämmentynyt, koska kukaan meistä ei ollut aiemmin ollut KELAn kustantamalla kuntoutuskurssilla. Lähiomaiset ja me itse olimme kuitenkin tyytyväisiä siitä, että pääsimme tälle kurssille. Oli mielenkiintoista tavata muita myasteniaa sairastavia ihmisiä ja nähdä toisillakin oireita, jotka itsellä olivat arkipäivää. Kurssi alkoi heti aamukymmeneltä vauhdikkaasti ja tiedossamme oli 17 päivän tiivis ohjel- ma sekä runsaasti yhdessäoloa. Ohjelma rakentui luennoista, keskusteluryhmistä ja yksilötapaamisista. Reilun kahden viikon aikana tapasimme ainakin lääkärin, hoitajan, psykologin, fysioterapeutin, sosiaalityöntekijän, hierojan, ravitsemusterapeutin, toimintaterapeutin ja puheterapeutin. Oli myös mahdollista varata aika mm. kipusairaanhoitajalle ja uroterapeutille. Fysioterapiaa oli eniten. Fysioterapiassa kuntoutuksen merkitys ja oman kunnon kohentaminen korostuivat niin, että jokainen meistä teki harjoitteet oman kehon, omien voimavarojen ja jaksamisen ehdoilla. Fysioterapia ja liikunta monella eri tapaa tulivat meille tutuiksi. Apuvälineinä olivat mm. jättipallo ja pilatesrulla. Tasapaino- ja allasharjoittelu sekä kuntosali toivat haasteita. Monet Kuvassa (vas) Pirkko, Maarit, Anu, Jenni, Marko, Timo, Tuula ja Esteri (edessä). Kuvaaja Jari Kuosmanen. 10

11 Kurssihakemus Hakijan koko nimi Osoite: Puhelinnumero: Palautus: Annaleena Leinonen Taulunkuja Palokka TAI osoitteessa kohdassa Kurssit Sähköpostiosoite: Ikä: Ammatti Oletko työssä Eläkkeellä Muu, mikä? Yhdistyksen jäsen, kyllä Ei Aiempi kuntoutus MG-yhdistyksen järjestämä RAY:n tukema kuntoutus, Kurssin nimi ja vuosiluku KELA:n Sopeutumisvalmennuskurssi ja vuosiluku KELA:n muu kuntoutus Sairaus Miten selviydyt ja mitä ongelmia koet MG-sairauden kanssa jokapäiväisessä elämässä?

12 Minkälainen on liikuntakykysi, esim. miten pitkän matkan voit kävellä tai minkälaisia rajoitteita sinulla on? Onko muita sairauksia ja haittaavatko ne selviytymistäsi, miten? Mainitse kaikki lääkkeesi ja niiden määrät Onko käytössäsi apuvälineitä ja mitä? Onko sinulla erikoisruokavaliota tai ruoka-aine allergioita? Mille kurssille haet? Mitä odotat kuntoutuskurssilta?

13 harjoittelut olivat uusia, mutta mukavia ja tehokkaita ylläpitää ja kohottaa omaa kehon hallintaa ja kuntoa. Toimintaterapeutti esitteli apuvälineitä esim. kurkkupurkin kannen avaamiseen. Kirjatuki ja sukanpujotin helpottavat arjen toimintoja. Korkeammassa satulatuolissa myös ryhti pysyy parempana. Puheterapiasta nielemishäiriöt ja kasvojen alueen lihasheikkoudet ovat osalle meistä tuttuja. Niiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon saimme yksinkertaisia, mutta vaikuttavia harjoitteita. Irvistys ja nyrpistys sekä hymyilyt päivittäin vahvistavat lihaksia. Psykologin keskustelu- ja rentoutusryhmät antoivat mahdollisuuden kertoa omia kokemuksia ja näkemyksiä sairaudesta sekä rentoutua turvallisessa seurassa. Rentoutustilan nojatuolit olivat kieltämättä asialliset istumalla rentoutumiseen. Sosiaalityöntekijä kertoi arvokkaita neuvoja erilaisista KELAn tarjoamista etuuksista. Puheenvuorossa otettiin huomioon eri näkökulmat opiskelijan, työikäisen ja eläkeläisen kannalta. MG on monitahoinen sairaus ja ymmärrettävästi myös lääkäreiden vaikea diagnostisoida. Mieleenpainuvaa monien kohdalla on, että sairastuessamme koimme oireiden vähättelyä muun muassa kaksoiskuvista ja väsymyksestä. Joillekin oli sanottu oireiden johtuvan ahdistuksesta ja masentuneisuudesta. Ryhmässämme oireiden alusta diagnoosin saamisen välillä aikaa kului kahdesta viikosta kuuteen vuoteen. Maskussa lääkärin testit ja luennot avasivat meille oireiden taustoja, oirekuvia, lääkehoitoa ja tulevaisuutta. Kurssin alussa hoitajat tekivät alkuhaastattelun ja kyselivät kurssin tavoitteita. Hoitajia vaivattiin myös myasteniaan kuulumattomissa oireissa ja kysymyksissä. Ravitsemusterapeutti valaisi monipuolisen ruokavalion tärkeyttä ja esitteli lautasmallia. Ruokalassa linjaston alussa oli menun vieressä mallitarjotin suositeltavasta päivän ruoka-annoksesta. Erityisruokavaliot otettiin hyvin huomioon. Päivittäin oli kolme ateriaa ja valmista ruokaa oli turhan helppo lastata lautaselle. Ryhmässä kuultiin myös ähkyn ääniä. Puheenvuoron piti myös MG-yhdistys. He esittelivät yhdistyksen toimintaa ja jakoivat MG-esitettä. Työelämästä ja seksuaalisuudesta pidettiin yksittäiset luennot. Talo tarjosi yhden hieronnan. Enemmänkin olisi ollut mahdollista valuuttaa vastaan. Hiljentymishuoneesta löytyneet kirkasvalolamppu ja hierova tuoli löysivät käyttäjiä ryhmästämme. Keskustelu kävi vilkkaana myös ohjelman ja sairauden ulkopuolella. Talon puolesta oli runsaasti vapaa-ajan ohjelmaa. Kädentaitotilassa sai tehdä mm. geelikynttilöitä ja joulukortteja. Makkaraa paistettiin, elokuva pyöri isolla kankaalla kerran viikossa ja muusikoitakin piipahti piristämässä iltojamme. Rahallista korvausta vastaan sai sunnuntaiaamuna kyydin paikalliseen kirkkoon ja teatteriretki Turkuun oli myös järjestetty. Vertaistuki oli vertaa vailla. Oli mielenkiintoista tavata tätä mystistä tautia sairastavia kuntoutujia. Meidän jokaisen tarina on erilainen kaksoiskuvien, väsymyksen ja muiden omituisten oireiden kanssa. Tarinamme kertovat meidän omat kokemukset, näkemykset ja sopeutumiset sairauteen. Aikamoisia kauhuskenaarioita me kuntoutujat olemme kohdanneet. Olemme kuitenkin voiton puolella tämän jälkeen. Nyt ymmärrämme itseämme paremmin, kun olemme kuunnelleet toisiamme. Annamme suuret kiitokset kaikille kurssimme vastuuhenkilöille ja koko Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen henkilökunnalle. Meidän mahtavien mystisten myasteenikoiden matka Maskussa meni mainiosti. Kuntoutujat Maarit, Marko, Anu, Timo, Pirkko, Jenni, Esteri ja Tuula 13

14 Myastenia -päivät ja Suomen MG -yhdistyksen vuosikokous Tampereella Myastenia -päivät alkoivat aurinkoisessa mutta vielä keväisen viileässä säässä Tampereen keskustassa Cumulus Koskikadulla. Päivän ensimmäinen luento oli Maritta Ukkosen Myastenia tänään, josta on kattava tiivistelmä seuraavilla sivuilla. Kevennetyn osuuden sairauksien kanssa selviytymisestä piti Tampereen Komediateatterin perustaja Esko Raipia, joka puhui läheisten merkityksestä selviytymiseen ja oman intohimonsa tai itselle tärkeän asian löytämisestä ja sen tekemisen voimaannuttavasta vaikutuksesta. Ennen taukoa saimme vielä nauttia mahtavan lauluesityksen kun kolmikymmenhenkinen Hämeenlinnan Mieskuoro esiintyi luentosalissamme. Illallisen jälkeen istuimme iltaa yhdessä ja nautimme näyttelijä Valtteri Roihan Luolamiehen poika esityksestä. Huikea monologi isäksi tulemisesta kirvoitti porukasta useammat naurut. Hämeen Mg-ryhmä piti päivillä arpajaiset, joiden tuoton he saivat omaan vertaistukitoimintaansa. Sunnuntaina vuosikokouksessa valittiin uusi johtokunta seuraavalle kaudelle. Johtokunnasta jäi pois Mariann Sjöholm ja Aila Weaver ja uusina jäseninä mukaan tulivat Pirkko Vanhamäki ja Mirva Lehtniemi. Pirkko ottaa yhdistyksen sihteerin tehtävät hoitaakseen ja Mirva aloittaa varajäsenenä sekä tukee Tomasia LEMS-asioissa. Vuosikokouksen jälkeen tutustuimme porukalla vielä Tampereen Komediateatterin tiloihin, lounastimme ja lähdimme kylläisinä ja vertaistukea saaneina kotimatkalle. Vuoden 2016 vuosikokouspaikkaäänestyksen voitti Lahti! Innokkaat asiantuntijaluennon kuulijat. Kuva Tapio Ketonen Osa porukasta Komediateatterin edessä. Kuva Eva Frostell-Pyhäjärvi Puheenjohtaja avaa päivät luentosalissa. Kuva Tapio Ketonen Esko Raipia ja Maija-vaimo. Kuva Tapio Ketonen 14 Luennoitsija Maritta Ukkonen. Kuva Eva Frostell- Pyhäjärvi

15 MG-vuosikokouksen asiantuntijaluento MG:n hoidosta Suomen MG-yhdistyksen vuosikokoukseen ja Myastenia -päiville oli pyydetty Tampereen yliopistollisesta sairaalasta (TAYS) neurologian professori Irina Elovaara luennoimaan aiheesta Myastenia tänään. Valitettavasti Elovaara sai kutsun USA:- han kyseisenä ajankohtana ja täten neurologian erikoislääkäri Maritta Ukkonen, joka myös hoitaa MG-potilaita TAYS:ssa, piti asiantuntijaluennon. Samalla saatiin myös kuulla miten hyvin myasteenikoista pidetään huolta Tampereella. Kerran vuodessa käynti neurologin luona ja siitä puolen vuoden jälkeen sairaanhoitaja soittaa ja kyselee kuulumisia. Lisäksi lääkäri soittaa kahden viikon kuluttua lääkehoidon muutoksen jälkeen ja kyselee vointia. Myasteenikkoja on myös joskus siirretty Hatanpään sairaalan hoitoon mutta käytäntö on osoittanut, että potilaat ohjautuvat takaisin TAYS:iin vaikeuksien ilmestyttyä. Sitten itse luentoon, joka oli kattava paketti myasteeniasta ja käsitteli mm. myastenian esiintymistä, oireita, taudinkuvaa, diagnostiikkaa ja hoitoa. Myastenia gravis on yleisin hermo-lihasliitoksen sairaus ja maailmanlaajuisesti sen esiintyvyys on kohti miljoonaa ihmistä. Suomessa vuosittain ilmaantuu 50 uutta tapausta. Taudin esiintyminen on kaksihuippuinen ja naisilla yleisin sairastumisikä on 20-30v kun taas miehillä 60-70v. Vuoden 2014 lopussa oli KELAn tilastotietojen mukaan 1329 MG-potilasta, jotka ovat oikeutettuja korvattaviin MG-lääkkeisiin (naisia 773/miehiä 556). Myastenia gravis (MG) kuuluu ryhmään autoimmuunisairaudet, joita tunnetaan yli 80 ja joiden esiintyvyys väestössä on 5-8%. Tällöin elimistön immuunijärjestelmä tunnistaa oman kudoksen vieraaksi ja käynnistää siihen kohdistuvan immuunivasteen. Autoimmuunisairauksia tavataan useilla lääketieteen erikoisaloilla; esim. ihotaudit, neurologia ja reumatologia. Myastenia on hermo-lihasliitoksen autoimmuunisairaus, jossa immunovälitteisen tuhon seurauksena asetyylikoliinireseptoreiden (AkoIR) määrä on vähentynyt poikkijuovaisen lihaksen kalvolla tai AkoIR vasta-aineet salpaavat postsynaptiset reseptorit lihas siis väsyy, koska ei saa käskyä aivoista miten toimia. Osalla esiintyy lihas-spesifisen tyrosiinikinaasin (MuSK) vasta-aineita (yleisemmin naisilla). Myös titiini- ja ryanidireseptorivasta-aineita voi esiintyä. 15 Myastenian oireet ja taudinkuva Alkuoireet 50%:lla alkaa silmäoirein, jolloin ilmenee toispuoleista luomen roikkumista ja/tai kaksoiskuvia. 15%:lla tauti alkaa nielemisvaikeutena tai puhe väsyy tai ääni käheytyy. Alle 5%:lla MG alkaa raajaheikkoutena. Alkuun oire voi esiintyä vain infektioiden yhteydessä, ja paranee itsestään kun tulehdustauti on parantunut. Taudinkuva ilmenee siten, että aamulla potilas on oireeton tai oireet ovat lieviä, ja oireet ilmaantuvat/pahenevat päivän rasituksessa. Toistorasitus tuo oireet esille. Oireita voi olla vain yhdessä lihaksessa. Yleinen väsyvyys ei ole tyypillinen myastenia-oire. Okulaarisessa muodossa, jonka esiintyvyys on 10%, oireet rajoittuvat vain silmälihasten alueelle. Yleistyneessä muodossa oireita esiintyy nielun ja/tai raajojen lihaksissa. MG:n diagnostiikka Myastenian diagnoosi tehdään oireiden, esitietojen ja potilaan haastattelun perusteella. Lisäksi on lihas (ENMG) ja vasta-ainetestejä. Esim. transmissiolihastesti on positiivinen n. 75%:lla yleistyneessä muodossa olevilla ja silmäoireiden osalta n. 50%:lla. Kun taas yksi-säie jitter-lihastesti on yleistyneessä MG:ssä positiivinen 99%:lla ja silmäoireiden osalta 97%:lla. Potilailla, joilla on MuSK vasta-aineita tämä testi on harvemmin positiivinen. Veren vasta-ainetesteissä löytyy AkoIR vasta-aineita yleistyneessä muodossa olevilla 80% kun silmäoireita olevilla 55% %:lla, joilla AkoIR vasta-ainetesti on negatiivinen, on taas positiivinen MuSK-vasta-ainetesti. Myös voidaan tehdä hoitokokeilu Mestinon -lääkkeellä. Tensilon testi soveltuu paikalliseen oireeseen, jonka korjaantuminen on hyvin havaittavissa (luomen roikkuminen, puhevaikeus). Tensilon-testi on yli 90% positiivinen (tällöin Enlon -lääkettä ruiskutetaan suoneen). Lääkettä annetaan hitaasti 0.2 ml suoneen, jos ei haittoja ilmene, annetaan lisää 0.8 ml. Oireet korjaantuvat 1-3 minuutin ajaksi. Diagnoosia vaikeuttaa lukuisat muut sairaudet, joilla on MG:n kanssa samankaltaiset oireet kuten aivorunkoinfarkti, MS, okulaarinen myopatia, mitokondriotaudit, muut yleissairaudet kuten tyreotoksikoosi (kilpirauhaseen liittyvä), reuma, LED. Lisäksi samankaltaisia oireita voi esiintyä potilailla,

16 joilla on LEMS, Isaac s syndrooma (lihassairaus), neuromyotonia, Guillan-Barre (äärihermoston tulehdus) (Miller-Fisher variantti, silmäoireet) ja progressiivinen eksternaalinen oftalmoplegia (etenevä silmäsairaus). LEMS -tauti (=Lambert-Eatonin myasteeninen syndrooma) Vuodesta 2011 myös LEMS-potilaat kuuluvat mukaan Suomen MG-yhdistykseen, joten siitä erikseen muutama sana. LEMS on erittäin harvinainen hermolihasliitoksen sairaus ja sillä on erilainen patogeneesi sekä kliininen kuva kuin MG:ssa. Tauti liittyy usein johonkin syöpäsairauteen, yleensä keuhkojen pienisolukarsinooman. Oireina esiintyy lihasheikkoutta, puhe- ja nielemisvaikeuksia. EN- MG:n lihastestilöydös poikkeaa MG:sta. MG-lääkitys ei yleensä auta vaan käytetään 4-amiinipyridiiniä. Myastenian hoito tänään Myastenian peruslääkkeet ovat seuraavat: Mestinon (pyridostigmiini vaikuttava aine), jota on 10 mg:n ja 60 mg:n tablettina. Hoito aloitetaan 30 mg x 3 /päivä (ei suositella alle 4 tunnin välein annostelua). Kerta-annosta nostetaan 10 mg portain. Mestinonin lisäksi voidaan käyttää Ubretid -lääkettä (distigmiini vaikuttava aine) 5 mg:n tablettina. Tämä on Mestinonia heikkotehoisempi mutta pitkävaikutteisempi. Ubretidin annostelu on kahdesti vuorokaudessa 2,5 10 mg/vrk. Mikäli bromiyhdisteille on allerginen löytyy vaihtoehto: Mytelase 10mg:n tablettina (ambenoni on vaikuttava aine). Aloitusannostus on 5 mg x 3 päivässä, mutta annosta voidaan nostaa seuraavasti: 5-25 mg x 3-5/ vrk. Mikäli potilas ei voi ottaa lääkettä suun kautta nielemisvaikeuksien vuoksi, voidaan sairaalassa antaa neostigmiiniä lihakseen tai ihon alle. Tymektomia, eli kateenkorvan poistaminen Kateenkorva eli thymus on rintaontelossa sydämen etuyläpuolella oleva rauhanen, joka surkastuu aikuisella. Se toimii T-solujen kypsymispaikkana. Tymektomia tehdään yleensä kaikille yleistynyttä myasteniaa sairastaville. Sen vaikutus tulee ½-3 vuoden kuluessa leikkauksesta ja tauti lievenee n. 80%:lla potilaista. Toimenpide vähentää kiertävien T-solujen anti-akoir reaktiviivisuutta. Myös Mestinon -annos alenee 30% tai joskus voidaan lopettaa lääkitys kokonaan. Teho on paras nuoremmilla. Tampereella kaikki tymektomiat tehdään tähystyksellä. 16 Immunosuppressio (Immuunivasteen heikentäminen) Vasta-ainetuotannon ollessa suuri tarvitaan immuunivasteen heikentämistä eli immunosuppressio-hoitoa. Tällöin aloitetaan steroidien käyttö. Annostus aloitetaan esim. Prednisolon -lääkkeellä mg tai pienellä asteittain nostettavalla annostuksella. Siitä kuitenkin pyritään pois koska se nostaa verensokeria ja aiheuttaa luuston haurastusta. Lisätehoa saadaan käyttämällä atsatiopriiniä esim. Azamun tai Imurel -lääkettä, jonka aloitusannos on 25 mg x 2/vrk. Atsatiopriinin vaste tulee hitaasti, vasta 3-6 kuukauden kuluessa ja sen sivuvaikutukset: laskee valkosolujen määrää. allerginen reaktio (15%), hiusten lähtö, haimatulehdus, voi aktivoida piilevän tulehduksen. Tämän vuoksi on pidettävä tiheä verikoeseuranta ( 4 kertaa vuodessa) ja veriarvoissa MVC (punasolujen keskitilavuus) on usein koholla. Mikäli steroidit tai atsatiopriini eivät anna toivottua hoitovastetta voidaan kokeilla seuraavia lääkkeitä: Siklosporiini, jonka lääkevalmisteen nimi on Sandimmun ja sitä löytyy 25, 50 ja 100 mg:n tablettina ja annoskerta on 2-3 vuorokaudessa. Lääkkeellä on paljon haittavaikutuksia ja voi aiheuttaa magnesiumin puutetta. Metotreksaatti on toinen vaihtoehto. Lääkkeen valmistenimi on Trexan ja sitä on 2,5 ja 10 mg:n tablettina. mukofenylaatti, jonka lääkevalmisteen nimi on Cellcept. Lääkettä löytyy sekä tablettina että ruiskeena ja sitä käyttävät myös elinsiirtopotilaat. Vaikeahoitoinen myastenia ja myasteeninen kriisi Vaikeahoitoisen myastenian ollessa kyseessä ei saada vastetta tavanomaisille lääkkeille. Tällöin potilaalla on myasteeninen kriisi. Sitä esiintyy yleensä naisilla enemmän kuin miehillä vaikeahoitoista myasteniaa. Asiaan voi myös liittyä tymooma, eli kasvain kateenkorvassa. Mikäli edellä mainitut lääkkeet eivät anna vastetta on kokeiltu antaa rituksimabia, jonka lääkevalmisteen nimi on MabThera. Lääkettä annetaan suonensisäisesti sairaalassa. Lääkeaine sitoutuu B-solun CD20-antigeeniin. Käytössä ei ole standardiannostusta, mutta lääkitystä on annettu 375 mg/m2 viikon välein 4 viikon ajan ja sen jälkeen oireiden mukaisesti. Lääkettä on yleensä hyvin siedetty, mutta pitkäaikaishaittavaikutukset ovat mahdollisia. Myös syklofosfamidia on kokeiltu vaikeissa tapauksissa. Siitäkään ei ole vakiintunutta annostelua. Lääkettä on annettu 50 mg/kg suonensisäisesti päivittäin 4 päivän ajan tai 500 m g/m2 kerran kuukaudessa kuuden kuukauden ajan. Hoidon jälkeen tarvitaan

17 punasolu/verihiutaleinfuusio ja lääkitystä neutrofiilien korjaamiseksi. Myasteenisen kriisin yhteydessä MG-oireet ovat korostuneet ja lääkitystä on liian vähän. Puhe- ja nielemisvaikeudet pahenevat ja hengitysvaikeuksia ilmenee. Laukaisevana tekijänä on yleensä hengitystieinfektio, ripuli tai matala kalium. Akuutin pahenemisvaiheen hoito Myastenin akuutin pahenemisvaiheen hoitoon käytetään kortisonipulssihoitoa. Kortisonia annetaan suonensisäisesti sairaalassa 1 g kolmen vuorokauden ajan. Alkuun tila huononee mutta oireet korjaantuvat 4-5 päivän kuluessa. Okulaariset (silmäoireet) usein reagoivat vain kortisonille. Toinen vaihtoehto akuutin vaiheen hoitoon on plasmanvaihto. Sitä tehdään yleensä 5 vuorokauden ajan. Kolmas hoitomuoto on immunoglobuliinihoito, eli IVIG. IVIG-ainetta annetaan 2g/kg 3-5 vuorokauden ajan. Tällöin lihasväsyvyyden väheneminen alkaa 3-6 päivän kuluttua. IVIG-hoito on myös tehokas anti-musk vasta-aine positiivisessa MG:ssa. IVIG-hoitoa voidaan käyttää ennen tymektomiaa tai muita leikkauksia jos: vaikea lihasväsyvyys, bulbaarioireet (puhe/nieleminen) hengitystoiminnan heikkeneminen, tymooma, leikkauksen jälkeen edistämään myastenian stabilisoitumista sekä raskauden aikana, ennen synnytystä tai neontaalimyasteniassa. Kysymyksiä Luennon lopuksi neurologian erikoislääkäri Maritta Ukkonen vastasi vielä kuulijoiden kysymyksiin. Liittyykö myasteniaan kipua? Kipua ei varsinaisesti liity myasteniaan, mutta heikentynyt lihaskunto voi rasittaa muita lihaksia ja siten voi syntyä kipua. Mikä on Mestinon -lääkkeen keskivertoannos? Tähän ei periaatteessa voi antaa vastausta sillä annos voi vaihdella 0:sta 6x 60 mg:aan. Huom! Yhdistys teki viime vuonna potilaskyselyn, jonka vastaukseksi saatiin: alin annos 10 mg ja suurin 1080 mg, ja keskivertoannokseksi 265 mg/vrk. Kyselyn tuloksista raportti syksyn lehdessä. Liittyykö myasteniaan inkontinenssi (virtsan karkailua)? Myastenia voi heikentää lantioseudun lihaksia, jolloin voi esiintyä virtsankarkailua. Onko hyvä syödä kalium-valmistetta? Myasteenikon on syytä ottaa kaliumia, mikäli arvo on matalahko (alle 4). Kaliumia saa myös ravinnosta esim. banaanissa ja tomaatissa on runsaasti kaliumia. Teksti Eva Frostell-Pyhäjärvi Hämeen Mg-ryhmän keräämä arpajaisvoittopöytä. Kuva Pirjo Ylimäki Hämeenlinnan Mieskuorolaiset valmistautuvat lauluun. Kuva Pirjo Ylimäki 17

18 Palautteet Myastenia -päiviltä Päivien palaute oli enimmäkseen positiivista ja kehuja keräävää. Marjatta Ukkosen asiantuntijaluentoa kehuttiin kiinnostavana ja erittäin kiinnostavana mutta se sisälsi monille myös samaa tuttua asiaa eikä juuri uutta informaatiota. Vastasairastuneille sen arveltiin olevan erittäin hyvä. Kuitenkin Irina Elovaaran puuttumista harmiteltiin ja toivottiin, että saisimme hänet joskus paikalle. Kummastusta luennossa herätti vastaukset fysioterapiaan liittyen ja koettiin, että mg:n arjen ongelmia, esimerkiksi hartiaseudun kipuilua, väheksyttiin. Hyviä pointteja asiantuntijoille siitä, että fyysiseenkin puoleen olisi ehkä hoitosuunnitelmissa kiinnitettävä enemmän huomiota ja hoitokäytäntöjä sen mukaisesti miettiä, koska potilaan arkeen esimerkiksi fysioterapialla voi olla suuri merkitys. Esko Raipian luennosta pidettiin mutta kommentointiin myös, että esityksen otsikko ja sisältö eivät vastanneet toisiaan eikä siten odotuksia. Osa kuulijoista ei pitänyt tätä osuutta lainkaan kiinnostavana ja sen hyötyjä tässä yhteydessä kyseltiin. Raipiaa kuitenkin pidettiin hyvänä puhujana, enemmän viihdyttäjänä kuin luennoitsijana. Iltapäivä myös pitkittyi turhaan, vaikka loppusanat oli jo lausuttu niin esitystä silti jatkettiin. Iltapäivän mieskuoron esitys sai isot kehut! Iltaohjelmassa Valtteri Roihan esitystä kehuttiin erittäin hyväksi ja loistavaksi, ja siitä pidettiin paljon. Muuten illan ohjelmaa ei pidetty niin hyvänä vaan vapaa keskustelu pöytäseurueissa olisi ollut tervetullutta ilman yllätysesiintyjää ja vitsien kerrontaa. Yleisesti viikonlopun järjestelyt saivat kehuja ja kokonaisuutta pidettiin hyvänä, myös hotellia ja henkilökuntaa kehuttiin. Tulevalle toivottiin asiantuntijaluentoja ravinnosta ja jaksamisesta, enemmän hyvinvointiin liittyvistä asioista! Johtokunta kommentoi tähän, että toivottavasti toteutuu ensi vuoden Myastenia päiville, olemme samaa yrittäneet. Vapaaseen seurusteluun kaivattiin enemmän aikaa, ja sitä etenkin iltaohjelman aikana voitaisiin järjestää. Ideoita ja kehitystoiveita tuli myös jonkin verran! Yhteystieoja kaivattiin osallistujalistan yhteyteen, jotta kontaktien solmiminen olisi helpompaa. Yhteyshenkilöiden työn vastuullisuutta ja vastavuoroisesti tietoa jäsenistöltä toivottiin enemmän esiin kuten myös kyselytuntia vuosikokouksen yhteyteen. Johtokunnan parempaa esittelyä toivottiin ja kyseltiin voisiko myös vuosikokouksen yhteydessä olla jäsenistön sairauskertomuksia. Nettisivuille toivottiin myös enemmän säpinää tapahtumista ja kursseista kertomusten ja kuvien muodossa. Nyt nettisivujen päivitys siirtyi sihteerin tehtävistä toimitussihteerille, joten katsotaan mitä tälle asialle saadaan aikaan. Sosiaalista mediaa ja sen olemassaoloa kyseltiin myös, etenkin nuorten osalta, mutta tähän johtokunta vastaa, että näitäkin on yritetty ja nuorilta kyselty, mutta vielä ja tuskin koskaan on innostusta tai tarvetta näille, koska vielä emme ole tavanneet yhtäkään nuorta, joka tästä asiasta haluaisi sosiaalisessa mediassa puhua. Toki, jos innostusta löytyy, näitäkin harkitaan. Pyrimme toteuttamaan kaikkia ideoita ja otamme kehitysehdotukset kiitollisina vastaan mutta muistutamme myös, että niin johtokunta kuin yhteyshenkilöt toimivat vapaaehtoisesti ja osa vielä työn ohessa sekä itsekin potilaina, joten kaikkia mahtavia ideoitanne emme pysty toteuttamaan. Lehteen esimerkiksi toivottiin vielä enemmän potilaskertomuksia ja yhtenä kanavana näitä saada ehdotettiin haastatteluja Myastenia -päivillä. Idea on hyvä ja mielenkiintoinen mutta näillä resursseilla emme siihen pysty. Toimitukseen saa kuitenkin aina lähettää omia sairaskertomuksia tai muitakin tarinoita, joissa sairaus on mukana ja otamme niitä vastaan erittäin mielellämme lehteä varten! Paikallisyhdistyksissäkin voi aina uusilta kysellä, josko kirjoitusintoa löytyisi. Muuten lehti sai kehuja, kiitos erittäin paljon niistä! Ravintoon ja hyvinvointiin liittyviä juttuja on haussa, katsotaan mitä saamme aikaan. Mukavaa kesää koko johtokunnan puolesta! 18

19 Johtokunnan uudet kasvot - Mirva ja Pirkko Olen syntynyt -60, kotoisin Tampereelta ja nykyään asun Liedossa. Sairastuin LEMSiin -90, mutta sain diagnoosin vasta reilu kymmenen vuotta myöhemmin. Olen työkyvyttömyyseläkkeellä fysioterapeutin ammatista. Perheeseni kuuluvat puoliso ja kaksi aikuista tytärtä. Olen kiinnostunut ravinnon ja liikunnan merkityksestä sairauden hoidossa. Sairauden vuoksi pitkäaikainen tanssiharrastus on vaihtunut kuvataiteisiin. Käyn kansalaisopistossa kuvataideryhmässä. Lisäksi tykkään lukea ja kuunnella musiikkia. Matkustelemme jonkin verran mieheni kanssa. Lääkityksenä minulla on 3,4 DAP ja ajoittain Mestinon. Käyn kerran viikossa fysioterapiassa, johon saan maksusitoumuksen Tyksistä. Suurin haaste sairauden kanssa on tasapaino rasituksen ja levon välillä. Mitä enemmän rasitan itseäni, sitä huonommaksi lihakset menevät voimiltaan. Kävin tänä keväänä mindfulness -kurssin, missä opin käsittelemään stressiä eri tekniikoilla. Uskon, että jokaisen on tärkeätä löytää oma tapansa torjua liikaa stressaamista. Paljon tämä sairaus on ottanut, mutta tilalle olen saanut taidon elää enemmän hetkessä, nauttia läheisistäni ja luonnosta. Mirva Lehtniemi Olen Pirkko Vanhamäki ja uusi kasvo johtokunnassa. Suurena yllätyksenä minut valittiin Tampereen vuosikokouksessa johtokunnan sihteeriksi. Olen toiminut Uudenmaan MG-ryhmän yhtenä koollekutsujista, joten toimintani MG:ssä on ollut melko vähäistä. Juuri tällä hetkellä ajattelenkin kuinkahan mahdan selvitä tulevasta ja vaativasta tehtävästä. Samalla, taas kuin joskus aiemminkin, mieleeni tulee äitini käyttämä lausahdus: Työ tekijäänsä neuvoo, kun edessä oli työ, jota aikaisemmin ei ole tehnyt. Luotan siihen, mihin aina olen työelämässä luottanut; oikealla asenteella ja innolla, hyvällä yhteistyöllä ja läpinäkyvyydellä hyvien asiantuntijoiden kanssa asiat etenevät itsestään niin tässäkin työssä. 19 Olin varmaan sairastanut myasteniaa jo pitkään ennen kuin tauti todettiin, koska muistan jo nuoruudesta valtavaa väsymystä ja päänsärkyjä silmäongelmien vuoksi. Vuonna 2005 jäin vuorotteluvapaalle työstäni väsymyksen vuoksi, ajattelin, että en millään jaksa eläkkeelle asti, jos en saa työhön pientä taukoa. Luulin kaiken johtuvan kiireisestä työstressistä. Kun palasin töihin, väsymys jatkui ja silmäongelmat pahenivat, en nähnyt kuin puolet näyttöpäätteestä. Silloin ajattelin, että nyt korkea aika hankkia työnantajan maksamat päätelasit ja marssin Prisman Silmäasemalle näöntarkastukseen. Siellä sattuikin olemaan asiansa osaava optikko, joka sanoi minulle, että sinun näössä ei ole mitään vikaa, mutta sinä et vaan näe. No, kuulostihan se minusta aika kummalliselta. Hän passitti minut silmälääkärille ja sitä kautta Hyksin silmäklinikalle, jossa kuulin ensimmäiset epäilykset sairaudesta. Kutsu Hyvinkään sairaalan tuli nopeasti ja jo kahdessa viikossa sain tietää, että sairastan myastenia gravista. Lääkäri antoi minulle netistä keräämiään myesteniaa koskevia monisteita ja pyysi perehtymään sairauteen. Järkytys oli valtava, ja mitä enemmän istuin netistä ja etsin tietoa, sitä järkyttyneemmäksi tulin. Eihän tästä hengissä selviä, oli ainoa ajatukseni. Sairaus vei mukanaan. Huomasin myös itsessäni sellaisen piirteen, että olin sairastumassa sairauteen, se ei riittänyt että sairastin myesteniaa vaan tietoisuus vaikeasta sairaudesta kietoi minut verkkoonsa ja otti aika ajoin yliotteen. Sairasloma loppui ja oli palattava työelämään, sovin silloisen esimieheni kanssa osatyökyvyttömyyselääkkeelle jäämisestä. Kävin sairaalassa kolmen viikon välein ivig-hoidossa päivittäisen lääkehoidon lisäksi. Olin kolme päivää töissä ja kaksi päivää vapaalla, mutta pian huomasin, että se ei riittänyt siihen työmäärään, joka minulla oli. Piti tehdä päätös joko kokonaan eläkkeelle tai muihin tehtäviin. En halunnut vaihtaa tehtäviä enkä halunnut jäädä eläkkeelle, joten ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin palata kokopäivätyöhön. Nyt olen ollut viisi vuotta kokopäivätyössä ja voinut hyvin. Kiitos Hyvinkään sairaalan neurologisen osaston hyvän hoidon. Tunnen voivani hyvin, olen saanut sairaudesta yliotteen. Olen hyväksynyt sairauden osana minua ja sen, mitä se minulta vaatii: säännölliset tapaamiset neurologin kanssa, itsestä huo-

20 lehtiminen, terveellinen ruokavalio ja liikunta sekä lisäravinteet pitävät väsymyksen kurissa. Nyt olen lomalla, lopettamassa 43 vuoden työuraani. Jään eläkkeelle heinäkuun alussa Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistosta. Työelämässä olen toiminut erilaisissa esimiestehtävissä, asiakastyö- ja asiakaspalvelu ovat olleet lähellä sydäntäni. Koulutukseltani olen kasvatustieteen maisteri, työnohjaajaopinnot suoritin lisäkoulutuksena. Koulutus on antanut hyvin tukea työelämään. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut olla paljossa mukana, tehdä pitkän ja monipuolisen työuran. Innostun helposti uusista asioista ja näen vastoinkäymiset mahdollisuuksina. Nyt on aika jättää työelämä taakse ja suuntautua muihin tehtäviin. Kotona Hyvinkäällä minulla on aviopuoliso ja pieni valkoinen villakoira. Liikunta ja lenkit luonnossa kuuluvat päivittäisiin aktiviteetteihin. Lukeminen, joka jäi vähemmälle, saa nyt uuden merkityksen. Edessä on kevät, luonto herää ja lintujen viserrys täyttää aamut. Hyvinkäällä Pirkko Vanhamäki Miten toisen voimaantumista voi tukea? Juha Siitonen sanoo väitöskirjassaan, ettei toista ihmistä voi voimaannuttaa, mutta toisen voimaantumista voi hienovaraisesti tukea. Tässä artikkelissa kuvataan kirjallisuuteen ja Suomen Potilasliiton koulutustilaisuudessa tammikuussa 2015 pidettyyn esitykseen perustuen voimaantumista tukevia toimia eli etsitään vastauksia kysymykseen, miten toisen ihmisen voimaantumista voi tukea ja edistää. Voimaantumisella tarkoitetaan ihmisen sisäistä hallintaa ja valtaistumista. Se on yksilöllisten ihmisten, mutta myös yhteisöjen itsensä toteuttamista. Se ilmenee koettuna ilona ja terveytenä sekä eettisesti oman itsen ja toisen ihmisen ihmisyyden ja itseksi tulemisen aitona kunnioittamisena. Lähimmäisenrakkaus ravitsee voimaantumista niin, ettei kenenkään tarvitse alistaa ketään eikä kenenkään tarvitse alistua muiden tahtoon. Voimaantuneisuuden ydinsisältö onkin olla pakottamatta tai estämättä toista ihmistä tai olla itse alistumatta ja lannistumatta toisen ihmisen tahtoon. Ihmisen voimaantuminen on aina perimmältään yksilön sisäinen prosessi, mutta myös päämäärä. Voimissaan olevalla ihmisellä on kyky vaikuttaa asioihin ja kyky huolehtia itsestään, lisäksi hänellä on voimavaroja huolehtia muista ihmisistä. Voimaantuneet ihmiset arvostavat muita ja heitä arvostetaan, he yrittävät parhaansa, toimivat luovasti ja rohkeasti, ovat positiivisia ja kannustavat muita. He käyttävät omia kykyjään ja toimintavapauttaan. Voimissaan olevat henkilöt tekevät itseään koskevia päätöksiä ja perustavat päätöksensä saatavissa olevaan tietoon. He toimivat vakuuttavasti ja kehittävät kriittistä ajatteluaan ja ilmaisevat tunteitaan tarkoituksenmukaisella tavalla. He ottavat selvää omista oikeuksistaan ja heillä on myönteinen käsitys itsestään ja muista, joten 20 heistä välittyy itseluottamus ja myönteisyys. Voimaantuneet henkilöt ovat oma-aloitteisia, oppivat omista virheistään ja esiintyvät kaikissa tilanteissa rohkeasti omana itsenään. Voimaantumista estäviä ja edistäviä tekijöitä Kirjallisuuden perusteella tiedetään, että joskus ihmisten auttamiseksi tarkoitettu toiminta kääntyy tarkoituksensa vastakohdaksi. Tunnetaan toimintatapoja, jotka suorastaan lisäävät kärsimystä. Ihmisten hoidossa puhutaan jopa hoitokärsimyksestä. Vastaavasti tunnetaan seikkoja, jotka lisäävät ihmisten hyvinvointia ja tukevat voimaantumista. Auttamisen ja huolenpidon nimissä tapahtuu tuputtamista, holhoamista, pakottamista ja vallankäyttöä. Auttamistapa voi loukata apua tarvitsevan ihmisarvoa, toiminnassa voi olla viesti tuomitsemisesta ja rankaisemisesta ja siihen voi sisältyä edellä mainittua vallankäyttöä tai välinpitämätöntä auttamatta jättämistä. Toisen ihmisen auttamisessa toimitaan usein myös tehtäväkeskeisesti niin, että tehtävät ja toimenpiteet ovat huomion keskipisteessä apua tarvitsevan ihmisen asemesta. Huomio voi kohdistua lisäksi käytettyyn menetelmään, oikeana pidettyihin tutkimustuloksiin tai organisaation rutiineihin ja vaatimuksiin. Ihmisen auttaminen voi myös olla mekanistista niin, että apua tarvitseva ihminen kohdataan esineellistävästi korjausta vaativan koneen tavalla. Tällöin ihminen joutuu kohteeksi yhteistyökumppanuuden asemesta. Paternalistinen lähestymistapa puolestaan suuntautuu autoritaarisesti ylhäältä alaspäin, jolloin avun saaja joutuu vähäarvoiseksi kohteeksi. Tiedetään, että ihmisiä on hoidettu hyljeksivästi, kylmästi rutiinilla tai robottimaisesti. Joissakin ti-

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Elämyksiä luonnosta - Yyterin Kylpylähotellissa, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) MALLIOHJELMA 2017

Elämyksiä luonnosta - Yyterin Kylpylähotellissa, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) MALLIOHJELMA 2017 Elämyksiä luonnosta - Yyterin Kylpylähotellissa, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) MALLIOHJELMA 2017 Sunnuntai Klo 15.00- Majoittuminen hotelliin Klo 18.00-19.00 Tuloinfo. Taloon ja toisiin tutustuminen

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

PHT Hyvinvointiloma PAINONHALLINTA

PHT Hyvinvointiloma PAINONHALLINTA PHT Hyvinvointiloma PAINONHALLINTA PÄÄJAKSO Sunnuntai 13.00 14.00 Tuloinfo: tutustuminen ja tulokahvit. 14.15 15.30 Pääjakson tavoitteet ja ohjelma sekä talon esittely. 16.00 17.00 Ulkoilu ja ympäristöön

Lisätiedot

Vuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2017 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2017 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Lähitori Kuusela tapahtumat helmikuussa 2016

Lähitori Kuusela tapahtumat helmikuussa 2016 Lähitori Kuusela tapahtumat helmikuussa 2016 Viikko 5 (1.2. 7.2.) Ma 1.2. - Klo 9.00-14.00 Kädentaitopaja (0. krs). Mahdollisuus tehdä erilaisia tekstiilitöitä ja kädentaitoja oman mielen mukaan. Materiaalimaksu.

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 TYYNE = Työkykyä ylläpitävä neurologinen kurssi Tarkoituksena ylläpitää työkykyä neurologista

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 Esim. kokous-, tyky-, tyhy- ja virkistyspäivien ohjelmaan liitettäviä palveluita. Virkisty joogakävelyllä 60min 100 kävelyä hiljaisuudessa hiekkadyyneillä pitkospuita pitkin.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15.

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15. KUNTOKEIDAS SANDELS Kalliolan Senioripalvelusäätiö Kuntokeidas Sandels Välskärinkatu 4 B, 00260 Helsinki Puh. (09) 4368 8070 Sisäänkäynti: katutaso, B-ovi, hissi/portaat pohjakerrokseen Kevätkauden 2014

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Opaste toimistoomme: Jarrumiehenkatu. Käynti pihan puolelta. Junailijankatu Hämeenkatu 7 A. Kela. Kirkko.

SISÄLLYSLUETTELO. Opaste toimistoomme: Jarrumiehenkatu. Käynti pihan puolelta. Junailijankatu Hämeenkatu 7 A. Kela. Kirkko. SISÄLLYSLUETTELO Yleistä 2 Hallituksen jäsenet 2 Jäsenedut 3 Hoitovuorokausikorvaus 3 Kuntoutus/Kurssitoiminta 4 Tukihenkilötoiminta 5 Keskusteluillat 6 Osaston toiminta 7 Liikuntaa syöpäpotilaille 8 Yhteystiedot

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta.

Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta. Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta. Kelan Verkkokuntoutushanke 16.4.2013 Maire Heikkinen Sisältö MS ja kuntoutus Verkosta voimaa ja tukea

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI

OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTON HOITOMUODOT 14.3.2016 KOKOVUOROKAUSIOSASTO S1, HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ SH ULLA-KAISA.KETTUNEN@HUS.FI OSASTO S1 12 + 2 potilaspaikkainen avo-osasto syömishäiriöyksikkö on yli 13-vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Luottamushenkilöiden jaksaminen Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Mistä voin itse huolehtia? Varmista osaamisesi: Murikan kurssit! Hyödynnä vertaistuki: työpaikan luottamushlöt, ammattiosasto Nuku

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

KESKIVIIKKO. Yhteinen retki kirjastolle, tiedettä ja taidetta Omatoimista liikunta TORSTAI PERJANTAI

KESKIVIIKKO. Yhteinen retki kirjastolle, tiedettä ja taidetta Omatoimista liikunta TORSTAI PERJANTAI Tervetulokahvit ja talokierros Rauhallinen lomanaloitus jumppa Toimivatestit Asiantuntijan Virran Fysio/Kauneushoitola Mirja Laitinen Sisäliikuntaa ja tasapainoharjoitteita Toimivatesti palaute toisiin

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut, Palaute

Kuntaneuvottelut, Palaute Kuntaneuvottelut, Palaute 1. Oletko? VSSHP:n viranhaltija 0 1 2 3 Kuntien edustaja Muu, 2. Kutsu 0 1 2 3 3. Kokoustilat, Haartmanin, Learning cafe-tilat 0 1 2 3. Aikataulussa pysyminen 0 1 2 3 . Ajan riittävyys

Lisätiedot

MALLIOHJELMA Lepoa Hoivaamisesta loma omaishoitajille 5 vrk

MALLIOHJELMA Lepoa Hoivaamisesta loma omaishoitajille 5 vrk MALLIOHJELMA Lepoa Hoivaamisesta loma omaishoitajille 5 vrk SISÄLTÖ: majoitus kahden hengen huoneessa 5x aamiainen 5x lounas 5 x päivällinen kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö talon yleinen maksuton vapaa-ajan

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Auron Liikuntapalvelut

Auron Liikuntapalvelut Auron Liikuntapalvelut Kuntouttavat liikuntaryhmät Terveysliikuntaryhmät Kuntoliikuntaryhmät Löydä itsellesi sopiva liikuntaohjelma ja varaa paikkasi kätevästi netissä: www.auron.fi/liikuntaryhmät Ohjaava

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Lähitori Kuusela tapahtumat tammikuussa 2016

Lähitori Kuusela tapahtumat tammikuussa 2016 Lähitori Kuusela tapahtumat tammikuussa 2016 Viikko 1 (4.1. 10.1.) Ma 4.1. - Klo 9.00-14.00 Kädentaitopaja (0. krs). Mahdollisuus tehdä erilaisia tekstiilitöitä ja kädentaitoja oman mielen mukaan. Materiaalimaksu.

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Aktiviteetit ryhmille

Aktiviteetit ryhmille Aktiviteetit ryhmille Tiimihenkeä nostattavaa kisailua ja hauskanpitoa Puhalletaan yhteen hiileen 60 min, max 30 hlöä 135 Kisaillaan tiimin nostatus hengessä hauskojen tehtävien parissa. Aktiviteetti toteutetaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Keinupuistokeskuksen Syyskuu

Keinupuistokeskuksen Syyskuu Torstai 1.9. Koko päivän Keinupuistokeskuksen Syyskuu Tule tutustumaan Kanervan ryhmiin ja TOIVO -Mummusikaalin tekoon 10.15-11.00 Yhteislaulua, ravintolasalissa 10.00-12.00 Lähitorin fysioterapeutin vastaanotto

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Hyvinvointiloma 5 vrk Kuulo-Auriksessa

Hyvinvointiloma 5 vrk Kuulo-Auriksessa Hyvinvointiloma 5 vrk Kuulo-Auriksessa Tervetuloa! Tavoite: voimaantuminen ja aktivoituminen hyvinvoinnin ylläpitämisessä 1. päivä tulopäivä 2. päivä 3. päivä klo. 9.00-10.00 4. päivä klo. 9.00-10.00 5.

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA Helsinki 4.11.2010 Sirkku Laine Luvassa... Katsahdus matkailijan näkökulmaan Paljon käytännön esimerkkejä Arviointia, onko sosiaalisesta mediasta oikeasti

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot