Rajat ylittävässä yhteistyössä on huumetyön mahdollisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rajat ylittävässä yhteistyössä on huumetyön mahdollisuus"

Transkriptio

1 3/2007 SININAUHALIITON TIEDOTUSLEHTI Rajat ylittävässä yhteistyössä on huumetyön mahdollisuus Aarne Kiviniemi: Huumetyö tarvitsee yhteisen äänitorven ja kumppanuuksia Lue lisää s. 3 Juha Kemppinen: Ansion jakamista kannattaa opetella. Helena Simula: Asiakkaan huolestuminen on hyvä merkki. Tukikohta-hankkeen erikoisnumero

2 Tero Sivula / Kuvakori Sisältö Olli Kariniemi Pääkirjoitus 3 Tampereen Matalassa kohtaaminen on isossa roolissa 4 Helsingin Diakonissalaitoksen palvelukeskus tarjoaa toivon ylläpitohoitoa 5 Rajat ylittävässä yhteistyössä on huumetyön mahdollisuus 6 Teija Tervo: Nuorten auttaminen on taitolaji 8 Taru Rautiainen: Asenteissa paljon korjattavaa 9 Päihdetyöntekijä herättelee asiakasta muutokseen 10 Ihminen polttopisteessä -seminaari 11 Lakka-huume leviää nuorten keskuudessa 15 Huonoa itsetuntoa ei olekaan 16 Oma kokemus työn voimavarana 18 Koulutuksen lisäksi ihmisten kuntouttamisessa tarvitaan eräoppaita, jotka ovat kulkeneet maisemissa, joissa apua tarvitsevat ihmiset vaeltavat. Sininauhaliiton tiedotuslehti Toimituksen osoite: Krämertintie 2, HELSINKI Puh , faksi (09) Päätoimittaja: Olli Kariniemi Taitto: Terttu Hauhia Etukannen pääkuva: Olli Kariniemi Painopaikka: Trio-Offset Oy, Helsinki 2007

3 pääkirjoitus Huumetyö tarvitsee yhteisen äänitorven ja kumppanuuksia Miksei hallitusohjelmassa puhuta suoraan huumeasioista mitään? Ohjelma lupaa varmistaa hoidon raskaana oleville päihdeongelmaisille naisille. Tämä tarkoittaa käytännössä valitettavan usein huumehoidon varmistamista. Mielenkiinnolla on seurattava, syvennetäänkö edellisen alkoholiohjelman aikana syntyneitä kumppanuuksia strategisesti ja toiminnallisesti aluepainotteisesti niin, että pitkäjänteiseen strategiseen kumppanuuteen perustuva toiminta saa mahdollisuuden. Ainakin kristilliset yhteisöt ja kirkot tulisivat alueellisten kumppanuuksien kautta parhaiten mukaan sosiaalisen vastuun kantamiseen päihdekysymyksissä. Toivottavasti päihdetyötä sivuavien ohjelmien jatkokehittelyissä huumetyön erityisnäkökulmille annetaan riittävä huomio. Huumetyö kaipaa syntyneiden kumppanuuksien syventämistä. Järjestöjen asema suomalaisessa huumetyössä on kiistaton. Ne ovat raivanneet tietä uusille ajattelumalleille ja kehittäneet ennakkoluulottomasti erilaisia toimintamalleja. Järjestöissä on ollut niitä, jotka ovat uskaltaneet katsoa aidosti huumetodellisuutta silmiin. Ilman tunnepitoista tai liikaa ideologian värjäämää ennakkoasennetta. Järjestöjen rakenne ja toimintakulttuuri ovat osaltaan mahdollistaneet tämän. Järjestöt tarvitsevat huumekysymyksissä yhteisen äänitorven. Kun huumetyötä tekevät järjestöt pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekoon ja lainsäätäjään, niiden tulee olla valmiita hakemaan yhä enemmän yhteistä konsensusta. Erityisesti vaikuttamistyössä järjestöjen tulee hakea aktiivisemmin laaja-alaisia keskusteluyhteyksiä ja pitkäkestoisia kumppanuuksia. Järjestöjen huumeohjelma on tarjoamassa hyviä ensi askelia. Niiden rytmiin kannattaa yhä useamman tulla aktiivisesti mukaan. On ymmärrettävä, ettei kansalaisten aktiivisuutta vapaaehtoisuuteen ja vertaistukeen pohjaavissa huumejärjestöissä tule ohjailla ylhäältä. Ruohonjuuritasolla ihmisille tulee taata tulevaisuudessakin vapaus toimia ideologisesti sitoutuneiden järjestöjen kautta. Jokaisella huumeongelmaista auttavalla tulee olla oikeus toimia itsensä näköisen yhteisön kautta. Järjestöjä saa olla monia. Kansalaistoiminnan rosoisuus kuvaa sen ydintä. Kristillisen päihdetyön eri toimijoiden kanssa yhteistyötä tekevien on syytä tulla syyskuun lopulla Laukaaseen kristillisen päihdetyön suurseminaariin. Silloin paikalla ovat sekä Kuva: Olli Kariniemi kansallisesti että kansainvälisesti merkittävimmät kristillisen päihdetyön toimijat. Seminaarin sisältö tarjoaa kokonaisvaltaisen kuvan kaikkein ajankohtaisimmista teemoista, joiden parissa kristillinen päihdetyö kumppaneineen askaroi. Toivottavasti tapaamme Laukaassa. Aarne Kiviniemi, toiminnanjohtaja 3

4 Kun ihminen itse alkaa huolestua omasta elämästään, siihen hiileen puhalletaan, Simula sanoo. Tampereen Matalassa kohtaaminen on isossa roolissa TEKSTI JA KUVA: ANNIKA TREUTHARDT Tampereen Matalassa kohtaaminen on isossa roolissa Matalan kynnyksen ideaa ruvettiin kehittelemään Tampereella kaupunginvaltuuston hyväksymän päihdepoliittisen suunnitelman pohjalta vuonna Ensimmäinen huumeidenkäyttäjille suunnattu matalan kynnyksen palvelu, Tuki- ja neuvontapiste Nervi, oli ollut Tampereella jo vuodesta Nervissä sai vaihtaa mm. käytetyt neulat puhtaisiin. Päihdepoliittisen suunnitelman myötä A-klinikkasäätiölle toteuttavaksi annetulle uudelle palvelupisteelle Matalalle annettiin tehtäväksi tavoittaa palvelun piiriin uusia huumeiden käyttäjiä. Heitä, jotka eivät nykyisessä elämän vaiheessa ole valmiita suuriin muutoksiin elämässään, mutta tarvitsevat ainakin haittojen vähentämisen näkökulmasta tukea elämäänsä. Pelkästään Tampereella matalaa kynnystä arvioitiin tarvitsevan yli tuhat suonensisäisesti huumeita käyttävää ihmistä. Matalan projektipäällikkönä toiminut Helena Simula korostaa, että matalan paikan pitää olla niin lähellä asiakasta, joka usein kokee olevansa väärässä paikassa väärään aikaan byrokraattien pallotelta- vina. Se ratkaisee huumehoidon mahdollisuudet epäedullisesti. Matala kynnys ei koskaan automaattisesti merkitse katkaisuhoitoon lähtemistä, vaan inhimillistä paikallaoloa. Luottamuksen syntymiseen tarvitaan aikaa. Aika ei ole se asia, jota tällä yhteiskunnalla on tarjota. Sen vuoksi matala kynnys merkitsee toisenlaista lähestymistapaa, Simula linjaa. Ei voi olla jonain päivänä ehkä Huumeriippuvaisten kanssa oleminen merkitsee avointa dialogia. Molemmat muuttuvat. Asioista puhutaan suoraan, avoimesti. Kun asiakassuhde kestää tarpeeksi kauan, suhtautuminen hoitoon lähdöstä saattaa muuttua niin, että ei voi olla jonakin päivänä ehkä. Useimmat haluavat ajan myötä lopettaa huumeiden käytön. Eniten Matalassa on ollut opiaatti- tai amfetamiiniriippuvaisia, yleensä sekakäyttäjiä. Elämää selkiyttää sekin, että aletaan yhdessä hoitaa käytännön asioita, kaaoksesta tulee hallitumpi kaaos. Palvelujärjestelmän kannalta matalan kynnyksen perustaminen tuo painetta sekä huumehoidon että muiden palveluiden järjestämiseen. Simula on kiertänyt ja luonut verkostoa sosiaaliasemista, terveysasemista, työvoimapalveluista ja päihdepsykiatrian osastoilta. Myös huumepoliisi on ollut mukana seurantaryhmässä. Palveluohjaus saadaan toimimaan molempiin suuntiin; asiakkaat löytävät Matalaan ja tarvittaessa Matalasta muihin palveluihin ja jatkohoitoon. Ihminen on muutakin kuin otettu päihde Vaikka matalan kynnyksen paikat eivät yksin riitä ratkaisemaan ongelmia, niiden parhaimmaksi avuksi voisi laskea inhimillisen kohtaamisen. Ihmistä katsotaan muutenkin kuin päihteensä lävitse. Hänet otetaan vakavasti ja kohdellaan hyvin. Jos ongelmia tulee, ne selvitetään. Myös läheisiä autetaan. Kun ihminen itse alkaa huolestua omasta elämästään, siihen hiileen puhalletaan, Simula sanoo. Matalan kynnyksen paikkoja pitäisi perustaa enemmän. Se vaatii asennemuutosta; eli hetkeksi asiakkaan asemaan laittautumista, Simula jatkaa. Tampereen seudulla matala kynnys on hyväksi havaittu tapa olla olemassa; päättäjille ei tarvitse enää erikseen toimintaa perustella. Tämä toimii. g Yhteystiedot: Tampereen Matala Kauppakatu 9 D (4. kerros) TAMPERE puhelin: (03) Asiakas voi hakeutua Matalaan ilman lähetettä tai ajanvarausta aukioloaikana 4

5 Helsingin Diakonissalaitoksen palvelukeskus tarjoaa toivon ylläpitohoitoa TEKSTI JA KUVA: ANNIKA TREUTHARDT Helsingin Diakonissalaitoksen palvelukeskuksessa kohdataan noin seitsemänkymmentä asiakasta päivittäin. Suonensisäisiä huumeita käyttävät hiv-tartunnan saaneet asiakkaat voivat vaihtaa neulat ja ruiskut, syödä ja peseytyä. Aina joku muistuttaa säännöllisen lääkityksen merkityksestä. Joulukuussa 2000 perustetussa yksikössä kynnys pidetään matalana. Lähetettä ei tarvita ja paikalle voi tulla vaikka minkälaisessa kunnossa. Palvelukeskuksen osastonhoitaja Riitta Vehviläinen kertoo yksikön käynnistyneen voimakkaan hiv-epidemian aikana. Tavoitteena oli silloin saada räjähdysmäinen epidemia aisoihin. Tavoite on edelleen sama; pyritään hillitsemään hivin leviämistä, ja lisäämään jo sairastuneiden elinvuosia. Kahdeksankymmentäluvulta ovat asiat sikäli paremmin, että nykyisin tautia voidaan hoitaa. Mutta vain jos lääkkeet muistetaan syödä. Huumeriippuvaista voidaan auttaa elämään hiv-tartunnan kanssa. Koko loppuelämän kestävä lääkitys on kenelle tahansa iso päätös aloitettavaksi. Sitten tarvitaan vielä rutkasti säännönmukaisuutta, jotta lääke tulee joka ikinen päivä syödyksi. Kaikki eivät välttämättä halua aloittaa lääkitystä, sekin on hyväksyttävä, Vehviläinen huomauttaa. Silti voi auttaa tekemään jäljellä olevasta ajasta mahdollisimman hyvän. Kaikki palvelut saman katon alla Helsingin Munkkisaarenkadun palvelukeskuksesta ei puutu melkein mitään. Röntgenkuvia ei pystytä ottamaan eikä hammashoitoa ole tarjolla, mutta lähes kaikki muu hoituu. Henkilökunnassa on sairaanhoitajia, lähihoitajia, sosionomeja, infektiolääkäri käy kaksi kertaa viikossa. Kotihoitotiimi löytyy, kuin myös liikkuva terveysneuvontayksikkö, 20-paikkainen majoitusyksikkö, päivittäinen ruokailu, peseytymismahdollisuus ja tarvittaessa myös sielunhoitoa. Lääkkeitä jaetaan, hiv-testejä tehdään, rokotuksia annetaan, sosiaalityöntekijä pitää vastaanottoa Palvelukeskuksessa. Opiaattiriippuvaisille on tarjolla metadoni-ylläpitohoitoa. Henkilökuntaa on kolmisenkymmentä. Mitään väliportaita ei tarvita. Tänne voi yksinkertaisesti kävellä sisään. Kynnys on matalin mahdollinen, koska huumeidenkäyttöä ei tarvitse pystyä lopettamaan, ja näin ollen seulojakaan ei tehdä. Palvelukeskus on tarkoitettu niille, joilla ei muuten olisi mitään mahdollisuuksia normaaliin elämään. Tavoitteena on lieventää inhimillistä kärsimystä, auttaa siinä missä voi ja sitten elää rinnalla, vaikka mitään ei olisi tehtävissä. Näiden vuosien aikana Aidsiin on kuollut neljä ihmistä. Huumeisiin kuolee enemmän ihmisiä. Pidämme täällä muisto- Palvelukeskus on tarkoitettu niille, joilla ei muuten olisi mitään mahdollisuuksia normaaliin elämään. tilaisuuksia. Niissä hetkissä henkilökunta ja asiakkaat ovat samalla viivalla. Olemme tasa-arvoisia kaikki, Vehviläinen sanoo. Jotkut asiakkaat ovat sanoneet, että varsinainen apu on ollut kohtaamisessa. Harvat ovat raitistuneet, useimmat eivät, mutta katkolle mennään täältäkin. Merkittävää on kuitenkin kokemus siitä, että kunnioitetaan ja annetaan ihmisarvo. Mieleen jää varsinaisesti se, että joku auttoi, ei niinkään auttamisen tapa. Toisiamme varten täällä olemme. g Yhteystiedot: Helsingin Diakonissalaitos Huumepäivystysklinikka Munkkisaarenkatu Helsinki Ilmainen huumeasioiden neuvontapalvelu Puh Osastonhoitaja Riitta Vehviläinen työskentelee Helsingin Diakonissalaitoksen palvelukeskuksessa. 5

6 TEKSTI JA KUVA: OLLI KARINIEMI Rajat ylittävässä yhteistyössä on huumetyön mahdollisuus Ai, onkos Sininauhaliitollakin huumetyötä? Tätä on kysytty usein ja monta kertaa Helena Virokannakselta, Tukikohtahankkeen projektipäälliköltä. Vastaus kuuluu: Kyllä vain. Sininauhaliitossa on viitisentoista jäsenjärjestöä, jotka tekevät huumetyötä omien menetelmien ja voimavarojen mukaan. Tarvitaan nopean toiminnan joukkoja Verkostoituminen on Virokannaksen tapa työskennellä. Hän on mukana järjestöjen huumausaineohjelman toteutusryhmässä, YK:n huumeiden vastaisen päivän työryhmässä ja koordinoi myös Sininauhaliiton huumetyöverkoston toimintaa. Yhteistyön ei pitäisi koskaan olla pelkästään suunnittelemista vaan myös yhdessä tekemistä. Me tarvitsemme nopea toiminnan joukkoja, jotka reagoivat nopeastikin työalamme muutoksiin ja uusiin haasteisiin. Erityisen mielissään hän oli YK:n huumeiden vastaisen päivän järjestämisestä Helsingin Rautatietorilla kesäkuussa. Siinä oli mukana viisitoista huumetyötä tekevää järjestöä Suomesta. Julkaisimme tapahtuman yhteydessä järjestöjen kanssa yhteisen kannanoton, jossa ilmaisimme huolemme nuorten keskuudessa leviävästä lakka-huumeesta. Sininauhaliitto mukana huumeiden vastaisessa taistelussa Sininauhaliiton huumetyöverkosto on huumetyötä tekevien ja siitä kiinnostuneiden keskustelufoorumi, jossa käsitellään työalan ajankohtaisia puheenaiheita. Se on kokoontunut vuoden 2005 syksystä lähtien kaksi kertaa vuodessa. Verkostotapaamisissa on esitelty eri huumehoitomenetelmiä, pohdittu kristillisen huumetyön erityisyyttä ja keskusteltu. Aiheiden tiimoilta on järjestetty myös viisi huumetyön koulutuspäivää eri puolilla Suomea. Koulutustilaisuudet ovat olleet Helena Virokannas esitteli YK:n huumeiden vastaisessa päivässä kesäkuussa Sininauhaliiton tekemää huumetyötä. avoimia kaikille huumetyöstä kiinnostuneille ja ne ovat olleet myös poikkeuksetta loppuun myytyjä. Suosion syitä on varmasti useita. Ensiksi koulutuspäivät on viety kentälle eli eri puolille Suomea. Toiseksi kouluttajilla on ollut vahva pedagoginen ja ammatillinen asiantuntemus sekä asiakastyön kokemus. He tietävät sen, mistä puhuvat. Kolmanneksi koulutuspäivät ovat olleet ilmaisia, Virokannas kertoo suosion syistä. Viimeisimmässä verkostotapaamisessa toukokuun alussa Lahdessa todettiin, että kolmannen sektorin järjestöjen ja huumehoitopaikkojen on nostettava profiiliaan ja panostettava ammatillisuuteen entistäkin laaja-alaisemmin. Ammatillisuus merkitsee muun muassa ainetietoutta, päihdekulttuurin tuntemusta ja lainsäädännön hallitsemista. Puhumattakaan aidon kohtaamisen taidosta. Virokannas on vilpittömästi iloinen Sininauhaliiton huumetyön verkoston kokoontumisista. Hän haluaisi edetä yhteistyössä vielä askeleen pidemmälle. Toivoisin, että Sininauhaliiton huumetyön verkosto kokoaisi yhdessä artikkelikokoelman, jossa ammatillisuus ja kristillisyys yhdistyisivät. Sen avulla voimme kertoa muille alan toimijoille, keitä me olemme, mitä teemme ja miksi. g Sininauhaliiton Tukikohta-hanke käynnistyi reilu vuosi sitten. Se levittää jäsenjärjestöille tietoa huumeiden käyttäjille suunnatuista palvelu- ja hoitomenetelmistä. Osahankepaikkakuntia ovat Kemi-Tornio ja Iisalmi, joissa on avattu matalan kynnyksen toimipisteet. 6

7 TEKSTI JA KUVAT: OLLI KARINIEMI YK:n huumeiden vastaisessa päivässä kaikuivat We are hot, drugs are not -huudot Vihreän Keitaan Keidaskahvilat Vihreä Keidas ry on Suomen vanhimpia huumetyötä tekeviä kristillisiä päihdejärjestöjä. Yhdistyksen tavoitteena on toimia nuorten vapauttamiseksi narkoottisten ja muiden huumaavien aineiden käytöstä. Auttaa heitä terveeseen elämään ja toimia huumeiden käytön ennalta ehkäisemiseksi yhteiskristillisestä arvopohjasta käsin. YK:n huumeiden vastainen päivä käynnistyi eduskuntatalon edestä noin 80 hengen marssilla Rautatientorille, joka toimi varsinaisena tapahtumapaikkana. Torilla esiintyi lukuisia bändejä sirkus- ja chearleader-esitysten sekä showtanssin lomassa. Samaan aikaan järjestöjen infopisteissä jaettiin huumetietoutta. Yhdistyksen tekemä päihdetyö jakautuu nuorten parissa tapahtuvaan ehkäisevään työhön sekä päihdeasiakkaille suunnattuun korjaavaan ja kuntouttavaan työhön. Jokainen asiakas pyritään kohtaamaan yksilöllisesti. Jatko- tai muun hoidon tarve arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa. Vihreällä Keitaalla on kaksi Keidaskahvilaa, jossa on mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun ja tukeen. Yhdistyksen tiloissa kokoontuu muun muassa Original Group (OG) ryhmä. Se on kristillinen päihderiippuvuuksista toipuville tarkoitettu ryhmä, jonka toiminta perustuu vertaistukeen. Ryhmä kokoontuu Vihreän Keitaan Sörnäisten toimitiloissa Helsingissä. Seikkailutoiminta kuuluu myös vapaa-ajan tarjontaan. Yhdistys on perustettu vuonna g YK:n huumeiden vastainen päivä järjestettiin Helsingissä kesäkuussa neljännen kerran. YK:n yleiskokous julisti vuonna 1984 kesäkuun 26:nnen päivän kansainväliseksi huumeiden väärinkäytön ja huumausainekaupan vastustamisen päiväksi. Suomessa päivää on perinteisesti vietetty juhannusta edeltävän viikon tiistaina. Lue lisää www. vihreakeidas.fi YK:n huumeiden vastaisen päivän järjestelyissä olivat mukana Aseman Lapset ry, Elämä On Parasta Huumetta ry, Elämäntapaliitto ry, Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskus, Huumeitta ry, Irti Huumeista ry, Omaiset Huumetyön Tukena ry, Preventiimi, Sininauhaliitto, Stop Huumeille ry, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen Punainen Risti, Terveys ry ja YAD Youth Against Drugs. 7

8 TEKSTI JA KUVA: OLLI KARINIEMI Teija Tervo: Nuorten auttaminen on taitolaji Taru Rautiainen (vas.) ja Teija Tervo madaltavat huumeiden käyttäjien apukynnystä Iisamlessa ja Kemi-Tornion alueilla. Merellisen Kemin keskustassa, Majakka-nimisessä yhdistysten omassa talossa toimii tukikohtapiste. Se on huumeiden käyttäjille tarkoitettu matalan kynnyksen toimipiste, ja yksi psykiatrian sairaanhoitaja Teija Tervon työpisteistä. Matalan kynnyksen toiminta tarkoittaa sitä, että toimipisteeseen voi astua suoraan kadulta aikaa varaamatta. Olen paikalla maanantaisin ja perjantaisin klo välisenä aikana. Aina. Tuolloin varaan terveysneuvonta-aikoja, vaihdan välineitä ja tarvittaessa keskustelen asiakkaiden kanssa, Tervo kertoo. Tukikohta-pisteessä asioineet huumeiden käyttäjät ovat iältään vuotiaita, joista monet ovat tutustuneet aineisiin jo alaikäisinä. Nuoret vieroksuvat virallisia paikkoja Kemi-Tornion huumetilanne on samankaltainen kuin muuallakin Suomessa, vaikka rajan läheisyys tietysti näkyy. On toiveajattelua, etteivät huumeongelmat koskettaisi seutukuntaa. Tämä näkyy myös lehtien palstoilla, vaikka tarkkoja käyttäjämääriä onkin vaikea tietää. Alueen poliisi testaa aktiivisesti autoilijoiden huumeiden käyttöä, ja kiinnijääneistä raportoidaan näkyvästi paikallisissa lehdissä. Se on tehnyt huumeiden käytön näkyväksi alueella, mikä on pelkästään hyvä asia, Tervo toteaa. Yhteistyö on huumetyössä tärkeää. Tukikohta-hanke tekee yhteistyötä paikallisten viranomaisten, päihdetyöntekijöiden, oppilaitosten ja muiden järjestöjen kanssa. Hyvästä yhteistyöstä kertoo muun muassa se, että huumepoliisi on kutsunut Tervon paikalle silloin, kun nuori huumeiden käyttäjä on jäänyt kiinni ja pyytänyt apua. Ongelmana on vain se, että harvat haluavat apua. Nuorten auttaminen vaatii taidollisuutta. En sano koskaan asiakkaalle, että mene sinne ja sinne siihen aikaan. Sovimme ajan ja menemme tapaamiseen yhdessä. Nuoret vieroksuvat virallisia paikkoja. Työhöni kuuluu siis myös muiden organisaatioiden kynnysten yli hyppelemistä yhdessä asiakkaan kanssa. Tukea huumeiden käyttäjien läheisille Tukikohta-pisteen päivystysten lisäksi Tervon päivään kuuluvat kotikäynnit, sairaalavierailut, hoitoonohjaustilanteet ja erilaiset koulutustilaisuudet sekä monet yhteistyöpalaverit. Olin äskettäin mukana yhden Joporyhmän päivässä. Sen tarkoituksena oli nostaa 8 9 luokkalaisten erityisnuorten itsetuntoa. Päivä oli nuorten mielestä tosi hieno juttu, Tervo kertoo. Kemin tukikohta-piste avattiin joulukuussa. Syksyllä perustetaan huumeiden käyttäjien läheisille oma tukiryhmä ja tukikohta-piste on tarkoitus avata pian myös Torniossa. Tornion toimipisteelle etsitään parhaillaan sopivaa paikkaa. Kemin Majakan kaltainen tila olisi paras mahdollinen, sillä siellä ei tarvitse olla koskaan yksin. Sininauhaliiton yhteistyökumppanina Kemi-Tornion alueella toimii Tornionlaakson Suojapirtti ry. g Yhteystiedot: Teija Tervo

9 TEKSTI: ANNIKA TREUTHARDT Taru Rautiainen: Asenteissa paljon korjattavaa Taru Rautiainen aloitti Tukikohtaosahankkeen projektityöntekijänä Iisalmessa tänä keväänä, kun edellinen projektityöntekijä jäi äitiyslomalle. Hän tekee tiivistä yhteistyötä Iisalmen kaupungin ylläpitämän nuorten päihde- ja huumepysäkki Stopin päihdetyöntekijä Seija Laineen kanssa. Työ on rankkaa, ja siksi työparin olemassaolo on hyväksi. Rautiaisen ensisijaisena tehtävänä on tuoda yhteistyössä matalan kynnyksen elementtejä Stopin toimintaan, joka on aikaisemmin perustunut ajanvarauksiin. Toisena tehtävä on vaikuttaa paikkakunnan päättäjiin, jotta Iisalmeen saataisiin myös huumeiden käyttäjille tarkoitettu välineiden vaihtopiste, sillä Stopissa niitä ei vaihdeta. Kolmesta iisalmelaisesta apteekista myydään vuosittain kympin pussia, joten tarvetta tällaiselle toiminnalle näyttäisi olevan. Tukikohta-osahankkeen tiimoilta kartoitetaan myös huumehoidon palveluketjuja. Palveluketjuissa ovat mukana mm. Jyvällähanke, työllistymispalvelut, uusi Koljonvirran päihdeyksikkö ja poliisi. Kaikista näistä ohjataan Stoppiin asiakkaita ja vastaavasti Stopista palvelujen pariin sen hetkisten tarpeiden mukaan. Tukihenkilö mukaan asioimiseen Palvelujärjestelmässä asioiminen ei ole päihdeasiakkaille se helpoin tie. Tukihenkilön lähtiessä mukaan palaute on ollut hyvää ja asiakkaan kohtelu asiallisempaa. Rautiaisella itsellään on kuusi asiakasta, joiden kanssa tavataan säännöllisesti. Jos asiakasta ei kuulu, Rautiainen soittaa perään. Vaikka tapaamiset perustuvatkin osittain sovittuihin ajankohtiin, asiakkaalla on lupa tulla muulloinkin. Ovet ovat auki arkisin joka päivä. Varsinaisen matalan kynnyksen terveysneuvontapisteen perustaminen Iisalmeen merkitsisi kokonaisvaltaisen kohtaamisen mahdollisuutta, johon Stopin ja Tukikohta-hanke tähtäävätkin. Toiminnan tavoitteena on löytää nekin ihmiset, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Matala kynnys merkitsee paikkaa, johon voi tulla ilman lopettamisen pakkoa. Tavoitteena on keskustelu, myöhemmässä vaiheessa asiakkaan elämäntilanteen ja tarpeiden tarkastelu. Jokainen kontakti jättää siemenen itämään, Rautiainen toteaa. Asunnottomuus, ahdistuneisuus, hoidon ja henkisen tuen tarve ovat esimerkkejä hetkistä, joihin tukea tarvitaan. Asenne on nyt vähän sellainen, että oma moka. Tarvitaan näkyvyyttä, päihteistä ääneen puhumista. Esimerkiksi korvaushoitoon pääseminen on aivan kiven takana, vaikka kunnilla on lakisääteinen korvaushoitovelvollisuus. Nyt kaivataan rohkeutta, inhimillisyyttä ja empaattisuutta peliin, Rautiainen sanoo. Asenneilmastossa on vielä parantamisen varaa, mutta Rautiainen uskoo niiden pikkuhiljaa muuttuvan, kunhan asioista uskalletaan puhua niiden oikeilla nimillä. Sininauhaliiton yhteistyökumppanina Iisalmen alueella toimii Päiväkeskus Pysäkki ry. g Yhteystiedot: Taru Rautiainen, TEKSTI: HELENA VIROKANNAS Toimintamallina ihminen Matala kynnys. Psykososiaalinen kuntoutus. Katkaisuhoito, korvaushoito. Tuettu asuminen ja päiväkeskustoiminta. Terveysneuvonta. Ehkäisevä työ ja jälkityö. Verkostotyö. Hankkeet, osahankkeet, monitoimijahankkeet. Tapahtumat ja tempaukset. Suunnitelmat, ohjelmat ja suositukset. Ammatillinen työ. Vertaistuki ja vapaaehtoistyö. Sokerina pohjalla kristillinen huumetyö mitä sekin on? Menetelmien ja hoitojen viidakko on valtava, mutta vihreä ja elävä sammaloitumisesta ei onneksi ole merkkejä. Satunnaiskäyttäjät, sekakäyttäjät. Viihdekäyttäjät ja ongelmakäyttäjät. Nuoret, aikuiset, nuoret aikuiset. Lapsetkin. Pilven pössyttelijät ja hepohirmut. Pingviinitarrat ja siniset nappulat. Asenteitakin löytyy. Älä käytä ollenkaan, huumeet tappaa. Jos käytät, katso mitä käytät. Käytä vain alkoholia, tai älä käytä sitäkään. Mutta lasi punaviiniä päivässä on vain hyväksi. Tupakka kylläkin vie hengen. Kannabis lailliseksi ja porttiteoriat kierrätyskeskukseen. Niinkö? Niin varmaan. En minä tiedä, mikä olisi oikea asenne ja mikä viinaverotuksen viisasten kivi. Mikä oikea tapa hoitaa, mikä oikea tapa kohdata. Näissä näkemysasioissa pelaisin korttini varovasti miten olisi ihminen? Ihmisen kohtaaminen, ihmisen rinnalla kulkeminen. Vastaanotettuna heikkouksineen, vahvuuksineen. Itsetuntoineen ja persoonallisuuksineen. Se ei kai voi mennä kovin pieleen. Ja kun kerran viidakossa ollaan, suunnistuksen perusviisauksista saattaa olla joskus hyötyä: 1) Jollei tiedä, missä on, on aivan sama, minne menee 2) Muita voi olla hyvä seurata, jos vauhti on sopiva ja suunta oikea 3) Suunta on tärkeämpi kuin kova vauhti 4) Samaan päämäärään pääsee useita eri reittejä ja usealla eri menetelmällä 9

10 TEKSTI JA KUVA: ANNIKA TREUTHARDT Päihdetyöntekijä herättelee asiakasta muutokseen Päihdehoitotyössä ei tarvitse odottaa vain potilaan muuttuvan. Todellisessa vuorovaikutuksessa päihdetyöntekijä kokee usein itsekin muuttuvansa, painottaa TYKS:in Addiktiopoliklinikan v.s. osastonhoitaja Ilkka Helamo. Yliopistollisen keskussairaalan päihdepsykiatrisen yksikön kautta kulkee päivässä asiakkaita nelisenkymmentä. Kaikkien kanssa jutellaan, usein ja paljon. Huumeaddiktiosta toipuminen on hidasta ja vaatii kärsivällisyyttä työntekijältä. Ei hoitaja korjaa kenenkään asioita, vaan motivoi potilasta päihteettömyyteen ja kunnostamaan itse omaa elämäänsä, Helamo toteaa. Psykososiaalinen kuntoutus on tärkeä osa opiaattikorvaushoitoa. Aluksi kartoitetaan psyykkinen ja fyysinen terveys, asuminen, työ, ihmissuhteet ja monet muut elämään kuuluvat jutut. Määritellään tavoitteet, mitä potilas odottaa elämältään. Alkuvaiheen tärkeä pointti on osoittaa ristiriita potilaan tavoitteiden ja senhetkisen toiminnan välillä. Tällä tavalla herätellään potilasta muutokseen. Oikeassa vuorovaikutuksessa myös työntekijä muuttuu Työntekijän tehtävä ei ole sääliä eikä syyttää. Voimaannuttaminen merkitsee sitä, että potilas alkaa uskoa hänessä itsessään olevan riittävästi voimavaroja viedä omaa elämää eteenpäin. Tässä vaaditaan työntekijältä tasavertaista lähestymistä; ei kohdata ihmistä ylhäältä eikä alhaalta, vaan samalta viivalta. Työntekijän on turha määräillä, vaan vain ottaa vastaan ja auttaa ihmistä tutustumaan itseensä sellaisena kuin hän on. Jokainen meille hoitoon tuleva on mahdollinen onnistuja. Aktiivinen ja toimiva hoitosuhde on paljolti työntekijän asenteesta kiinni, Helamo heittää. Aloittelijan sudenkuopat Liiallinen epäluulo ja sen toinen ääripää, yliempaattisuus, ovat molemmat hallaksi vuorovaikutukselle. Jos asenne on tämä, että älä koskaan usko mitä narkomaani kertoo, ollaan pulassa. Huumeriippuvainen ihminen ei ole lain vihollinen eikä paha. Tuen ja kontrollin välinen tasapaino on hoitosuhteessa tärkeää. On oltava yhtä aikaa jämäkkä ja joustava. Toisaalta ei kannata kuvitella, että vain minä ymmärrän tuota ihmistä. Yliempaattinen hoitaja unohtaa, ettei ketään voi tehdä terveeksi, on mahdollista ainoastaan kulkea rinnalla, Helamo avaa. Epäluulon ja yliempaattisuuden välitilasta pitäisi löytyä sopiva määrä ihmiseen uskomista ja aitoa empatiaa. Ei syyllistetä, mutta ollaan realisteja karujenkin tosiasioiden edessä. Sillä tavalla voidaan oikeasti auttaa ihmistä eteenpäin. Kontrollia tarvitaan runsaasti, varsinkin hoidon alkuvaiheessa. Rajaamista käytetään usein, mutta senkin potilas kokee ajan myötä muuttuvan tueksi. Korvaushoidon edetessä potilaalle annetaan lisää vapauksia näiden rajojen sisäistämisen myötä. Potilaan valehtelua ei saa hyväksyä. Vastakkainasettelun sijaan kannattaa kuitenkin kysyä: mitä oikeastaan halusit tällä minulle sanoa. Vastaukset löytyvät kyllä, ja sitä myöten tarve valehdella kutistuu. Työyhteisössä pitää tietenkin olla äärimmäisen selkeät toimintalinjat, joista kaikki pitävät kiinni. Se on ehdoton turvalli- suudentunteen luomisen edellytys, Helamo linjaa. Sillä tavalla potilaan luottamus hoitoon kasvaa, ja hän löytää paikan, johon uskaltaa heittäytyä. Syyllisyyden kantajat Syyllistäminen on turhaa, sillä ihmisen syyllisyys tulee kyllä esiin, kun riittävän pitkään keskustellaan. Päihteillä yritetään usein peittää ja pitää kurissa hyvinkin syvää häpeää. Yhteiskunnan on helppo syyllistää näitä ihmisiä, koska he ottavat syntipukin roolin vastaan. Huumeriippuvuudessa on kuitenkin kyse vakavasta sairaudesta. Päihteiden käytössä asuva häpeä siirtyy joskus oudosti myös työntekijöiden kannettavaksi. Siksi korostan luennoillani sitä, että me päihdetyöntekijät olemme hoitotyön ammattilaisia siinä kuin muutkin, emme mitään kummajaisia, Helamo kuittaa. Helamo näkee, miten päihde alkaa elää ihmisessä. Alkuvaiheen hän sanoo jotenkin ymmärtävänsä, jengiin samastumisen. Päihteet muovaavat ihmistä stereotyyppiseen suuntaan, käyttäjät alkavat muistuttaa toisiaan ja lopulta yksilöllisyys katoaa. Mutta miten se näkyy toisinpäin, kun kuntoutuminen käynnistyy! Vointi kohenee, hampaat korjataan, ostetaan vaatteita ja löydetään oikea päivärytmi. Miten upeita ja ihastuttavia yksilöitä sieltä löytyykään, Helamo hämmästelee. Ketjureaktion alkupisteessä Päihderiippuvaisten ihmisten kanssa työskentelevältä tarvitaan hyvää tilannetajua, herkkyyttä ja jämäkkyyttä. Oma asenne päihteisiin kannattaa rakentaa selkeäksi. Selvittämätöntä päihdeongelmaa ei päihdehoitotyöntekijällä tietenkään voi olla. Kaikkien ihmisarvon tunnistaminen ja tunnustaminen on oleellista, jotta hoitoprosessissa voisi tapahtua jotakin. Kun yksi ihminen kuntoutuu, ainakin kaksikymmentä ihmistä hänen ympärillään voi paremmin. Sitä kannattaa miettiä. Niinä hetkinä, kun tunnen itseni huonoksi työntekijäksi, luen Eino Leinon Hymyilevän Apollon, Helamo kertoo. Hänenkin osansa on voimaantua. g 10

11 Ihminen polttopisteessä s e m i n a a r i Paikka Peurungan kylpylähotelli, Laukaa Hinta 40 euroa päivältä, mikä sisältää lounaan ja kahvin alkaen ilmoittautuneille hinta 50 euroa päivältä. Päivällisen ja gaalaillallisen jokainen kustantaa itse. Ilmoittautuminen mennessä Sininauhaliittoon (katso ohjeet s. 14) Järjestäjä Sininauhaliitto, Suomen evankelisluterilainen kirkko, Suomen vapaakristillinen neuvosto SVKN ry, Ortodoksinen kirkko, Kansainvälinen Siniristi (IFBC) ja sosiaali ja terveysministeriö (STM).

12 Tervetuloa Ihminen polttopisteessä seminaarin Kuva: Olli Kariniemi Laukaan Peurungassa pidettävä Ihminen polttopisteessä -seminaari on kristillisen päihdetyön suurtapahtuma. Se on tarkoitettu seurakuntien ja järjestöjen vastuunkantajille, työntekijöille, luottamushenkilöille, vapaaehtoisille sekä kaikille, jotka työssään kohtaavat päihdeongelmaisia. Kansainvälisen Siniristin joka toinen vuosi järjestettävä verkostokonferenssi on yhdistetty osaksi seminaaria, joten paikalle odotetaan myös kristillisen päihdetyön osaajia eri puolilta maailmaa. Seminaarin teemoja ovat kohtaaminen ja laadukas hoito Seminaarin teemoja ovat kohtaaminen ja laadukas hoito. Päivien aikana esitellään alkoholiohjelman aikana kehitettyjä ja olemassa olevia toimintatapoja sekä pohditaan, mitä erityistä annettavaa kristillisillä toimijoilla on ihmisen kohtaamiseen ja päihdehoitoon. Keskiviikon aamupäivän luennoissa ja keskusteluissa kohtaamisen tematiikkaa avataan ammatillisen päihdetyön, kristillisen ihmiskäsityksen ja kadun ihmisen näkökulmasta. Iltapäivän kymmenessä työpajassa teemaa syvennetään eri asiakasryhmien ja vapaaehtoistyön näkökulmista. Torstaina aamupäivällä kristillistä päihdehoitoa tarkastellaan asiakkaan näkökulmasta kysymällä, mitä annettavaa kristillisillä seurakunnilla ja järjestöillä on päihdehoidon kokonaisuuteen. Iltapäivän työpajoissa tarkastellaan päiväkeskustoiminnan roolia hoitokokonaisuudessa, seurakunnan tukea hoidon edetessä ja kristillistä juomakulttuuria. Työpajoissa käsitellään myös palvelujen saavutettavuutta ja esteettömyyttä, perhenäkökulmaa hoitokokonaisuudessa sekä peliongelman ehkäisyn ja hoidon kysymyksiä. Perjantaina hoidon näkökulmaa laajennetaan maailmanlaajuiseksi. Seminaari on myös sosiaali- ja terveysministeriön Alkoholiohjelman kumppanuuteen sitoutuneiden kristillisten toimijoiden päätös- ja juhlaseminaari. Nähdään Peurungassa! Keskiviikko Tiistaina järjestetään Peurungassa iltagaala alk. klo 18.30, johon olet sydämellisesti tervetullut. Mainitse osallistumisesi ilmoittautumisen yhteydessä. Ohjelma Päivän teema: Kohtaaminen Puheenjohtaja: Kari Haavisto, ylitarkastaja, STM Alustukset suomeksi, tulkkaus suomeksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi Yhteiskristillinen hartaus kirkkojen piispat ja seurakuntayhteisöjen valtakunnalliset vastuunkantajat Päivien avaus puheenjohtajat Valtiovallan terveydys valtiovallan edustaja Kristilliset toimijat ja päihdepolitiikka sosiaali- ja terveysministeriön edustaja Kohtaamisen merkitys asiakastyössä johtaja Anna Ahokas, Kettutien A-klinikka, Helsinki Keskustelua Mitä erityistä kristillinen ihmiskäsi tys tuo kohtaamiseen? Diakonia- ja yhteiskuntatyön johtaja Heikki Hiilamo, Kirkkohallitus Tauko Syrjäytymisen kansainväliset kasvot ja kenttätyön näkökulma Ulla-MaijaNikula, Sininauhaliiton puheenjohtaja Keskustelua Millaista kohtaamista minä kaipaan? Kadun näkökulma. Markku Tuppurainen, Vapaa Sisälähetys ry:n toiminnanjohtaja Keskustelua Palkitsemiset. Vuoden 2007 Toivon tuoja ja Toivon teko Lounas Workshopit (kahvitauko ) Seminaarien osallistujilla on mahdollisuus osallistua kahteen eri ryhmäsessioon. Ryhmiä järjestetään eri teemoista sekä suomeksi että englanniksi. Yhden ryhmäsession kesto on 1,5 h. Ryhmät toimivat siten, että ensimmäinen ryhmäsessio on klo ja toinen Välissä on kahvitauko Ekumeeninen kansainvälinen Tuomasmessu Taulumäen kirkossa Jyväskylässä (bussikuljetus) Suomenkielisten ryhmien teemat Kohtaamisen polttopisteessä: 1) Päihdeongelmaisen lapsi 2) Nainen 3) Työikäinen mies 4) Huumeet ja mielenterveys navigointia aallokossa 5) Ikääntyvä 6) Vapaaehtoistyö voimavarana Englanninkielisten ryhmien teemat Kohtaamisen polttopisteessä: 7) Nuoret aikuiset 8) Yhteisö voimavarana 9) Huumeongelmainen 10) Läheiset

13 Torstai Teema: Hoitokokonaisuus Puheenjohtaja: Aarne Kiviniemi (Sininauhaliiton toiminnanjohtaja) Alustukset suomeksi ja englanniksi sekä tulkkaus suomeksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. Ohjelma Mitä jäi edellisestä päivästä mieleen? Geir Gundersen, kansainvälisen Siniristin puheenjohtaja Miten hoidon kokonaisuus toteutuu suomalaisessa yhteiskunnassa? Antti Holopainen, Järvenpään sosiaalisairaala Keskustelua Kristillisten toimijoiden vahvuus hoidon kokonaisuudessa sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen, Helsingin kaupunki Keskustelua Seurakunta tukea antavana yhteisönä päihdehoidossa rovasti Pentti Hakkarainen, Kajaanin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Keskustelua Tauko Hyvän päihdehoidon erityispiirteet Ulla Andersen, Pohjoismaisen Siniristin hoidon kehittämisen työryhmä Keskustelua Lounas Workshopit (kahvitauko ) Seminaarien osallistujilla on mahdollisuus osallistua kahteen eri ryhmäsessioon. Ryhmiä järjestetään eri teemoista sekä suomeksi että englanniksi. Yhden session kesto on 1,5 h. Ryhmät toimivat siten, että ensimmäinen sessio on klo ja toinen Välissä on kahvitauko Laivaristeily järvellä Suomenkielisten ryhmien teemat Näkökulmana hoitokokonaisuuteen: 1) Päiväkeskustoiminta hoitokokonaisuudessa 2) Seurakunta ihmisen tukena hoidon edetessä 3) Kristillinen juomakulttuuri? 4) Kristilliset toimijat ja rahapeliongelmaiset ihmiset 5) Perhenäkökulma ja hoitokokonaisuus 6) Saavuttavatko päihdepalvelut kaikki? Englanninkieliset ryhmät: 7) Hoidon arvot 8) Mitä tarkoittaa ammatillinen hoito? 9) Hengellinen ulottuvuus Saksankielinen ryhmä: 10) Transaktioanalyysi Perjantai Teema: Hoitokokonaisuus, kansainvälinen näkökulma Puheenjohtajat: Irene Abderhalden IFBC (kansainvälisen Siniristin pääsihteeri) Mark Moser IFBC (kansainvälisen Siniristin pääsihteeri) Anneli Pienimäki (päihdetyön kehittämispäällikkö, Sininauhaliitto) Perjantaina luennot ovat englannin kielellä ja ne käännetään suomeksi. Ohjelma Yhteenveto edellisistä päivistä Katsaus kolmannen seminaaripäi vän tarjontaan Rakennamme siltaa sydämen, uskon ja asiantuntijuuden välille: Kokonaisvaltainen lähestymistapa päihdehoitoon, jatkohoitoon ja seurakuntaan yhteisönä Keskustelua Rakennamme siltaa sydämen, uskon ja asiantuntijuuden välille: Kokonaisvaltainen lähestymistapa päihdehoitoon, jatkohoitoon ja seurakuntaan yhteisönä, Oswald Christensen, hoitokeskuksen johtaja, Brasilia Keskustelua Tauko Päihdeongelma läheisen näkökulmasta Klaus Richter, Saksan Siniristi Keskustelua Lounas Rakennamme siltaa sydämen, uskon ja asiantuntijuuden välille: Verkostoyhteistyö Kansainvälisen Siniristin (IFCB) näkökulmasta Irene Abderhalden, Mark Moser, Geir Gundersen, Albert Moukolo Keskustelua Tauko Katsaus vuoteen 2008: Kansainvälisen Siniristin (IFCB) seuraava tapaaminen Seminaarin yhteenvetoa Aarne Kiviniemi Alkoholiohjelma on alkoholihaittojen vähentämiseen tähtäävä yhteistyöprosessi, joka kokoaa eri toimijoiden vaikuttaviksi todetut toimet jäsentyneeksi kokonaisuudeksi. Yhteistyöhön halunneet toimijat liittyvät alkoholiohjelmaan kumppaneina. Vuoden 2007 alussa kumppaneita oli 195, joista 72 järjestöä, 96 kuntaa (osa liittynyt kuntaryhmänä), työmarkkinoiden keskusjärjestöt, sosiaali- ja terveysalan ammatillisia järjestöjä, alkoholielinkeinon ja alalla toimivien työntekijöiden järjestöjä sekä evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko ja Suomen vapaakristillinen neuvosto. Alkoholiohjelma on valtioneuvoston periaatepäätökseen perustuva sosiaali- ja terveysministeriön ohjaama prosessi. 13

14 Ilmoittaudu seminaariin Ilmoittaudu Ihminen polttopisteessä -seminaarin mennessä lähettämällä viereisen sivun ilmoittautumislomake 1. postitse: Sininauhaliitto, Krämertintie 2, Helsinki tai 2. faksilla: puh. (09) Ilmoittautumisen voi lähettää myös sähköpostitse. Sähköinen ilmoittautumislomake löytyy osoitteesta: ja tapahtumat. Täytä lomake tietokoneellasi, tallenna ja lähetä sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen: Majoitus: varataan suoraan Kylpylähotelli Peurungan myyntipalvelusta (014) , Varjolan Matkailupalvelu Oy:stä (puh ), josta voi tiedustella myös Yläsaarikoiden lomamökkejä sekä hotelli Vuolakkeesta, puh. (014) Majoitusta tarjoaa myös Cumulus Jyväskylä, puh. (014) Varausta tehdessä kannattaa mainita, että osallistuu seminaariin. Työpajat keskiviikkona suomeksi 1) Päihdeongelmaisen lapsi 2) Nainen 3) Työikäinen mies 4) Huumeet ja mielenterveys 5) Ikääntyvä 6) Vapaaehtoistyö voimavarana englanniksi 7) Nuoret aikuiset 8) Yhteisö voimavarana 9) Huumeongelmainen 10) Läheiset Työpajat torstaina suomeksi 1) Päiväkeskustoiminta hoitokokonaisuudessa 2) Seurakunta ihmisen tukena hoidon edetessä 3) Kristillinen juomakulttuuri? 4) Kristilliset toimijat ja rahapeliongelmaiset ihmiset 5) Perhenäkökulma ja hoitokokonaisuus 6) Saavuttavatko päihdepalvelut kaikki? englanniksi 7) Hoidon arvot 8) Mitä tarkoittaa ammatillinen hoito? 9) Hengellinen ulottuvuus saksaksi 10) Transaktioanalyysi Ilmoittautumislomake Osallistumispäivät Ke To Pe Osallistun iltagaalaan ti Kyllä En Etu- ja sukunimi Katu- ja postiosoite Puhelin Sähköpostiosoite Yhteisö, jota edustan Työnimike Laskutusosoite Osallistun työpajoihin ke nro ja to nro ja Tiedoksi järjestäjälle LEIKKAA TÄSTÄ 14

15 Riippuvuudet: huumeet Osa 3 Tero Sivula / Kuvakori Lakka-huume leviää nuorten keskuudessa Neliosaisessa sarjassa käsitellään erilaisia riippuvuuksia Nuorten keskuudessa leviää lakkaniminen huume. Sen suosio on ohittamassa jo ekstaasin, joka on ollut kannabiksen jälkeen yleisin huume. Lakka on gamman eli gammabutyrolaktoni (GBL) valmistuksessa käytettävä esiaste, ja muuttuu elimistössä gammaksi. Lakkaa juodaan valmiina nesteenä tai sekoitetaan jauheena nesteeseen. Lakan vaikutus on gammaan verrattuna kymmenkertainen ja se on käyttäjälleen hengenvaarallinen. Lakan vaarallisuutta ei tunneta Lakka kiinnostaa nuoria edullisen hinnan ja helpon saatavuuden vuoksi. Nuoret eivät vielä tunne lakan haittoja ja pitävät sitä jopa alkoholia vaarattomampana. Lakan käyttäminen aiheuttaa päihtymyksen kaltaisen tilan, aistiharhoja ja ylivireyttä, minkä vuoksi sitä käytetään juuri juhlimisen tehostajana. Lakan vaara piilee sen annostelemisen vaikeudessa, sillä jo puolen millilitran yliannostus voi olla kohtalokas. Yliannostuksesta aiheutuu tajuttomuutta ja hengityksen lamaantumista, mistä seuraa kuolema. Kuoleman riski moninkertaistuu, kun sitä käytetään yhdessä muiden hengityskeskusta lamaavien aineiden kuten lääkkeiden ja alkoholin kanssa. Lakka on aiheuttanut maassamme jo useita vakavia yliannostustapauksia. Lakan hallussapito ja levittäminen on rangaistavaa Lakka on luokiteltu lääkeaineeksi. Sen käyttö ei ole rangaistavaa, mutta säännösten vastainen myynti, levitys, valmistus ja varastointi on rangaistavaa lääkelain nojalla. Lakan hallussapito voi tuottaa syytteen myös huumausainerikoksen valmistelusta tai huumausainerikoksen edistämisestä, jos tarkoitus on ollut valmistaa siitä gammaa. Gamma on luokiteltu Suomessa alkaen huumausaineeksi, jonka hallussapito, myynti ja muu levitys on huumausainelain 3 :n mukaisesti kielletty. (STM:n asetus 983/2001.) Lakkaa kehiteltiin aikaisemmin lääkeaineeksi, mutta se todettiin siihen sopimattomaksi. Teollisuudessa sitä käytetään edelleen muun muassa liimanpoistoaineena, maalien ohennusaineissa ja asetonittomissa kynsilakoissa. Aineeseen voi syntyä fyysistä riippuvuutta. Vieroitusoireita ovat unettomuus, ahdistus ja vapina, jotka kestävät päivistä useisiin viikkoihin. g Lahden Jelppiin voi aina tulla Terveysneuvontapiste Jelppi on matalan kynnyksen paikka ja tarkoitettu suonensisäisesti huumeita käyttäville ja heidän läheisilleen. Toiminnan avulla vähennetään terveyshaittoja ja tautien leviämistä huumeidenkäyttäjien ja muun väestön keskuuteen. Jelpissä voi asioida nimettömänä, ilman lähetettä ja ajanvarausta. Tervetulleita ovat kotikunnasta riippumatta kaikki päihtyneenäkin. Asiakkaan auttaminen lähtee aina hänestä itsestään. Koskaan apua tai tukea ei tuputeta eikä asioista udella, jos asiakas ei halua elämästään puhua. Monet ovat kokeneet Jelpin henkireiäkseen. Tänne saa tulla puhumaan huolistaan, vaikka kuinka huonosti menisi. Vaikka katkaisuhoito olisi epäonnistunut. Saa tulla sittenkin, vaikka ei edes haluaisi hoitoon, terveydenhoitaja Arja- Liisa Varuhin kertoo. Jelppi on avoinna kolmena päivänä viikossa neljä tuntia kerrallaan ja muuna aikana asiakkaita palvellaan terveys- ja sosiaaliasioissa, työttömyys-, asunnottomuus-, talous- tai oikeudellisissa asioissa. Toimimme eräänlaisina tukihenkilöinä, kun asiakkaat asioivat lääkärissä, sosiaalitoimistossa, työkkärissä, asuntotoimistossa ja velkaneuvonnassa. Jelpistä asiakkaita ohjataan saamaan hengellistä tukea joko Lahden vapaaseurakuntaan tai mikäli heillä on seurakuntayhteys niin omaan seurakuntaansa, Kristillisen Raittiusliiton toiminnanjohtaja Anne Konttila toteaa. Kristillisen Raittiusliiton perustamassa Jelpissä käy viitisentoista asiakasta päivässä ja kaksisataa kaksikymmentä eri asiakasta vuodessa. Vakituisia työntekijöitä on kaksi ja he ovat sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisia ja perehtyneet päihdetyöhön. g Yhteystiedot: Jelppi Rauhankatu 7, Lahti avoinna ti 15 18, ke to

16 TEKSTI JA KUVA: OLLI KARINIEMI Huonoa itsetuntoa ei olekaan Juha Kemppisen mielestä huumeiden käyttöä voidaan torjua, jos lapsen ensimmäiset elinvuodet suojataan yhteistuumin ja yhteiskunnassa eletään enemmän pienten lasten ehdoilla. Vanhemman hyväksyvä katse on hyvä lähtö itse kunkin elämälle. Kouvolassa, psykiatrian poliklinikan kolmannessa kerroksessa, sijaitsee psykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkärin Juha Kemppisen työpiste kolmena päivänä viikossa. Hänen asiakkainaan on muun muassa mielenterveys-, psykoosi- ja kaksoisdiagnoosipotilaita. Kaksoisdiagnoosipotilas on henkilö, jolla on diagnosoitu alkoholi- tai huumeongelma sekä jokin toinen sairaus, yleensä psyykkinen sairaus, kuten mielialahäiriö tai skitsofrenia. Vanhemman hyväksyvä katse on hyvä lähtö elämälle Psyykeltään terve ihminen ei käytä huumeita. Ne eivät tuo hänen elämäänsä yksinkertaisesti mitään lisää. Kokeileminen on tietysti eri asia, Kemppinen toteaa ja perustelee väitettään seuraavasti. Mielihyvärakenteet, jotka altistavat huumeiden käytössä ihmistä, kehittyvät jo ensimmäisten elinvuosien aikana. Huumeiden käyttäjillä on paljon erilaisia oppimisvaikeuksia. Päiväkodissa oppimisen vaikeudet sekä sosiaalisten taitojen puute johtavat häiriköimiseen ja toisten lasten tuuppimiseen. Tällainen lapsi saa helposti häirikön maineen ja toiset lapset eristävät hänet herkästi. Onnistumiset ja siitä syntyvät mielihyvän tunteet jäävät kokematta. Koulussa syrjäytymisen kierre syvenee helposti, jos pärjäämisen tunnetta ei synny. Erityisen haastava paikka koulu on pojille, sillä paikallaan istuminen on heidän temperamentinsa vastaista. Tällainen nuori hakeutuu seuraan, jossa onnistumisen fiiliksiä haetaan rettelöimällä ja rötöstelemällä sekä jossakin vaiheessa myös huumekokeiluista. Alussa huumeet tarjoavat nuorelle niitä mielihyvän tunteita, joita onnistuneista suorituksista normaalisti olisi voitu saada. Voi hyvin ymmärtää, ettei ensimmäisen kerran elämässään hyvänolontunteita päihteistä saaneeseen nuoreen tehoa puheet huumeiden käytön vaaroista, Kemppinen muistuttaa. Hän rohkaiseekin vanhempia ottamaan aikuisen paikan lastensa elämässä. Huumeiden käyttöä voidaan torjua, jos lapsen ensimmäiset elinvuodet suojataan yhteis- 16

17 tuumin ja yhteiskunnassa eletään enemmän pienten lasten ehdoilla. Vanhemman hyväksyvä katse on hyvä lähtö itse kunkin elämälle. Huonosta itsetunnosta ansion jakamiseen Huono itsetunto on Kemppisen mielestä huono sana, jonka käytöstä pitäisi luopua kokonaan. Pitää miettiä, mitä hyötyä on selityksestä huono itsetunto. Sehän on mittaamista. Vallankäyttöä. Sanot ihmiselle, että sinä olet huono. Millä oikeudella sen teemme? Puhe huonosta itsetunnosta on kuin itseänsä toteuttava ennustus. Se saa ihmisen sairastamaan jopa vuosikymmeniä. Ongelmien selitykset ohjaavat niiden ratkaisuyrityksiä. Miten ratkaiset huonoa itsetuntoa? Kemppinen kertoo uusimmista aivotutkimuksista, joiden mukaan myönteisillä kokemuksilla on parempi vaikutus itsetuntoon, oppimiseen ja terapiatuloksiin kuin negatiivisilla. Hän kehottaa unohtamaan huono-etuliitteen itsetunnon edestä. On parempi puhua vain itsetunnosta ja sen vahvistamisesta. Omien vahvuuksien löytämisessä juuri toisilta saatu positiivinen palaute on tärkeää. Olemme tottuneet puhumaan asioista kielteisen kautta. Emme yksinkertaisesti osaa ansion jakamista olipa kysymys sitten lapsista, parisuhteesta tai työkavereista. Elämä on yhtä virheiden etsimistä. Itse pyrin koko ajan kannustamaan ja kehumaan. Siitä ei ole kenellekään haittaa eikä se ole keneltäkään pois. Ehkäisevä työ tulisi Kemppisen mielestä kohdistaa riskiryhmiin ja ongelmanuoriin. Tarjota heille onnistumisen ja mielihyvän kokemuksia, mikä vaatii erityistä taitoa ja osaamista näiden nuorten kanssa työskenteleviltä. Positiivinen lähestymistapa voi vahvistaa nuoren itsetuntemusta ja saada hänet uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa. Toivo paremmasta motivoi muutokseen. Kohtaamisen ja kyynisyyden rajamailla Huumeiden käyttäjät ovat haastava asiakasryhmä. Heiltä saadun palautteen varaan ei auttaja voi perustaa omaa itsetuntoaan. Asiakkaiden ongelmat näkyvät vuorovaikutuksen vaikeutena. He kertovat sinulle kaiken sen, mitä et ole koskaan halunnut kuulla itsestäsi. Joskus sinä olet myös ensimmäinen ihminen, joka laittaa hänen käyttäytymiselleen rajat. Saat vastaasi koko sen rajattomuuden, jonka kanssa huumeiden käyttäjä on elänyt meidän kaiken sallivassa yhteiskunnassamme. Et esimerkiksi halua kirjoittaa reseptiä, kun tiedät, että lääke päätyy katukauppaan. Kemppisen mukaan rajattomuuden jälkeinen raivo työntekijää kohtaan on tyypillistä isättömille pojille ja tytöille. Monet työntekijät haluavat kaveerata potilaiden kanssa, koska on liian rankkaa vaatia vanhemmuutta ja rajoja sekä kunnollisia käyttäytymistapoja. On oikeastaan koomista, että meillä on potilaan oikeuksien laki, muttei potilaan velvollisuuksien lakia. Hän sanoo ymmärtävänsä heitä, jotka ohittavat nämä rajakysymykset olkapäitä kohauttamalla. Tekevät kaiken sen, minkä asiakkaat pyytävät. Kyynistyvät. Osa työntekijöistä myös alkoholisoituu, koska ei kykene kohtaamaan omaa epätäydellisyyttään niin työssä kuin yksityiselämässä. Meiltä puuttuu rohkeutta puuttua ihmisten elämään. Kaikki eivät uskalla ottaa vastaan ei-sanan aiheuttamaa asiakkaan raivoa. Siitä voi pahimmillaan käynnistyä myös oikeudellisten valitusten sarja, jossa työntekijälle ymmärtäjiä on todella harvassa. Tämän vuoksi moni ajattelee, että mitäpä minä tuohon puutun, kun saan vain haukkumisia. Harva päihdetyötekijä uskaltaa tänä päivänä laittaa rajoja, hän muistuttaa. Helppoja ratkaisuja ei selvästikään ole. Uskon kohtaamiseen! Se on hetki, jossa muutos todellistuu. Kohtaamiseen on lähdettävä joka kerta yhtä nöyränä ja yhtä ummikkona. Koskaan ei voi tietää, mitä on tulossa. g Kuntoutuskoti Nousevan Auringon talo Kuntoutuskoti Nousevan Auringon Talo sijaitsee Hyrynsalmella, noin 90 kilometriä Kajaanista pohjoiseen, Paljakkavaaran laella. Kodissa on 10 paikkaa ja kaksi kriisipaikkaa huumeiden käytön takia ongelmiin joutuneille vuotiaille nuorille. Kuntoutuskoti on kodinomainen nuorten huumehoitoyhteisö, jossa heidän yksilöllinen kehityksensä otetaan huomioon. Jokaisen nuoren kanssa tehdään yksilöllinen kuntoutumissuunnitelma, jonka toteutumisesta raportoidaan lähettävän kunnan sosiaalityöntekijälle tai muulle lähettävälle taholle. Huumeiden tilalle ei tarjota lääkkeitä. Sairauden vaatimat lääkehoidot voidaan toteuttaa myös kuntoutumisjakson aikana. Katkaisuhoidossa aloitettu bentsodiatsepiinien vähennys voidaan viedä loppuun. Nuoret tulevat eri puolilta Suomea ja viipyvät kodissa neljästä kuukaudesta vuoteen. Tämän jälkeen he siirtyvät avokuntoutuksen piiriin ja saavat tuekseen vapaaehtoistyötä tekevän tukihenkilön sekä vertaisryhmän. Kuntoutuksen ydinajatuksena on jatkuvuus ja samat työntekijät turvaavat hoitopolkujen jatkuvuuden siirtymävaiheissa. Nuoren perhe voi olla myös mukana kuntoutuksessa. Nousevan Auringon Talolla Hyrynsalmen keskustassa on rivitalokaksio, jossa perhe tai muut läheiset voivat majoittua. Nousevan Auringon Talon huumekuntoutukseen hakeudutaan pääsääntöisesti katkaisu- tai vieroitushoidon kautta. Näitä palveluita tarjoavat mm. A-klinikkasäätiö, sairaanhoitopiirit ja yksityiset palvelujentuottajat. Maksusitoumus sosiaalitoimesta tai A-klinikalta tarvitaan ennen kuntoutukseen tuloa. Nousevan Auringon Talon huumekuntoutus ry perustettiin vuonna 1997 Pelastusrengas pinnalla ilman huumeita -nimisenä. Yhdistyksen perustivat helsinkiläiset ja tamperelaiset huumetyötä eri tahoilla tekevät alan ammattilaiset. Kuntoutuskoti aloitti toimintansa Hyrynsalmella g Lue lisää 17

18 Hyvää Osa 3 työtä! Oma kokemus työn voimavarana Oma kokemus on työssä merkittävä voimavara. Ihmisten kuntouttamisessa tarvitaan eräoppaita, jotka ovat kulkeneet maisemissa, jossa apua tarvitsevat ihmiset vaeltavat. TEKSTI TUOMO SALOVUORI, KUVAT: TERO SIVULA JA BARBRO WICKSTRÖM / KUVAKORI Joitakin aikoja sitten istuin yliopiston luennolla, jossa opettaja tähdensi teoreettisen tiedon merkitystä heittämällä kysymyksen opiskelijoille? Kuka teistä haluaisi mennä vaikkapa hammaslääkärille, joka ei olisi opiskellut päivääkään omaa alaansa? Yhtään kättä ei noussut. Myöhemmin ajattelin, että aikaisemmin esitetyn kysymyksen rinnalle voisi heittää myös toisen kysymyksen. Kuka haluaisi nousta myrskyllä laivaan, jonka ruorissa olisi kapteeni, joka olisi tutustunut merenkulkuun vain kirjoja lukemalla? Oma elämänkokemus voi olla työssä merkittävä voimavara. Koulutuksen lisäksi ihmisten kuntouttamisessa tarvitaan eräoppaita, jotka ovat kulkeneet maisemissa, joissa apua tarvitsevat ihmiset vaeltavat. Tästä kertoo sekin, että suuri osa päihdeongelmaisista on jo vuosikymmenien ajan toipunut samaa kokeneiden seurassa tarinoitaan jakamalla. Usein 18 Oma elämänkokemus voi tulla vastaan myös työtä rajoittavana tekijänä. Päihdenämä ihmiset ovat aikaisemmin kohdanneet ammattiauttajia ja käyneet läpi monia tuloksettomia hoitojaksoja. Ongelmajätteestä kasvualustaa Mitä annettavaa on päihdetyöntekijällä, jolla ei ole omaa päihteiden käyttöhistoriaa? Mitä hän voi oikeasti tietää niistä asioista, joiden kanssa päihdeongelmainen joutuu kamppailemaan? Joskus olen vastannut tähän kysymykseen sanomalla, että en todellakaan pysty tietämään paljoa siitä, millaista on aineita käyttävän elämä. Mutta jos joku haluaa tietää miten rikkinäisen elämän kanssa tullaan toimeen, sinnitellään päihteittä ja opetellaan kohtaamaan omia vaikeita asioita selvin päin, niin siitä tiedän kyllä jotakin. Tämäntyyppistä elämänkokemusta meillä on kaikilla enemmän tai vähemmän ja juuri sitä päihdeongelmaiset tarvitsevat. Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan sairastamme kaikki samaa tautia. Joillakin sairaus on edennyt vain pitemmälle kuin toisilla. Jaamme ihmisille yhteisiä kasvamisen kipuja. Useimmilla meistä on myös jonkinlainen tuntuma esimerkiksi häpeän, pelon ja huonon itsetunnon tuntemuksiin. Näihin sielumme varjoisiin alueisiin tutustumalla voi löytää jonkinlaisen sillan myös niiden päihdeongelmaisten sielunmaailmaan, joiden sisäistä maailmaa tämän tyyppiset tuntemukset hallitsevat. Tämä henkinen ongelmajätteiden kompostointi mahdollistaa sen, että elämänkokemuksemme voi muuttua kasvualustaksi uudelle elämälle. Kyvyksi ymmärtää muiden kokemuksia ja mahdollisuudeksi opastaa eteenpäin. Usein asiakkaat vaistoavat, millaisille asioille vuorovaikutuksessa on tilaa. Sellaisen henkilön läsnä ollessa, joka on kohdannut omaa varjoaan, voi turvallisemmin tuoda esille omia vaikeita asioitaan. Siinä voi syntyä parantava kokemus siitä, että tulen ymmärretyksi ja hyväksytyksi omana itsenäni. Sama kokemus on myös vertaisauttamisen ytimessä. Oman kokemuksen rajallisuus

19 hoidon asiakkaista moni on aloittanut elämänsä perheen ns. näkymättömänä lapsena, jota ei ole noteerattu hyvässä eikä pahassa. Oma mitättömyyden kokemus kumpuaa myöhemmin näistä kokemuksista. Monien auttamistyötä tekevien taustasta löytyy perhetilanne, jossa vastuun kantamiseen toisista on jouduttu kasvamaan jo varhain. Näihin tilanteisiin liittyvät tunteet saattavat tulla vastaan myöhemmin elämässä ja vaatia oman elämän historian kohtaamista. Myös päihdekokemuksen omaavilla oman hyvinvoinnin hoitamista on tärkeää jatkaa silloinkin, kun on jo siirrytty työntekijän rooliin. Työnohjaus, vertaisryhmät tai sielunhoito antavat mahdollisuuksia oman elämän rehelliselle tarkastelulle. Sokeritautia sairastavan on helppo hyväksyä se, että oman ruumiin hyvinvoinnista on pidettävä huolta ja että sairaus voi jollakin tapaa rajoittaa elämää loppuun saakka. Myös riippuvuuden takana oleva rikkinäisyys vaatii huomiota ja säännöllistä hoitoa senkin jälkeen kun oikea diagnoosi on tehty ja sopiva hoito löydetty. AA:ssa tätä hidasta Jumalan parantamisen prosessia kutsutaan joskus sipulin kuorimiseksi. Kerros kerrallaan edetään yhä syvemmälle eikä kyyneleiltäkään aina vältytä. Kaikkea ei myöskään tarvitse omakohtaisesti kokea pystyäkseen olemaan avuksi. Ei sydänkirurgin tarvitse olla itse kärsinyt sepelvaltimotaudista voidakseen auttaa kivuista kärsivää potilasta. Kokemusta on mahdollista myös kerätä opiskelemalla ja oppimalla käytännön tilanteissa sekä kuuntelemalla niiden ihmisten tarinoita, jotka voivat kertoa omista vaikeuksistaan. Asioita voi yhdessä ihmetellä ja punnita vaihtoehtoja myös ilman valmiita patenttiratkaisuja. Koulutuksen kautta oma kokemus jäsentyy osaksi suurempaa kokonaisuutta. Vähitellen voi ymmärtää myös sen, ettei omaa kokemusta voi soveltaa kaikkiin tilanteisiin. Koulutuksen ja kokemuksen yhdistäminen onkin osoittautunut toimivaksi yhdistelmäksi päihdehoidossa. Työkokemus ja hiljainen tieto Viime vuosikymmeninä on tiedon ja osaamisen ajatuksia jäsennetty uudestaan. Kokemuksellisen tiedon merkityksestä työssä on ilmestynyt lukuisia tutkimuksia. Hoitotyössä työkokemuksen mukana kerääntynyt hiljainen tieto auttaa tutkimusten mukaan erottamaan olennaisen ja kokoamaan informaation monipuolisesti asiakasta hyödyntävällä tavalla. Monilla lääkäreilläkin puolet diagnoosin pohjalla olevasta tiedosta perustuu työkokemukseen. Jopa luovuuden tutkijat puhuvat kymmenen vuoden säännöstä, jolla tarkoitetaan sitä, että usein luovat ratkaisut vaativat pohjakseen laajan kokemuksen. Mentorointi on eräs tapa, jolla työkokemuksen mukana tullutta hiljaista tietoa voi jakaa muille. Siinä kokeneempi työntekijä antaa ohjausta ja tukea kollegalle, joka on hänelle uusien haasteiden edessä. Tässä prosessissa myös mentori saa virikkeitä omaan uudistumiseensa ja kehittymiseensä. Sininauhaliitto on kehittämässä järjestöjen työntekijöiden tueksi mentorointi-järjestelmää. Jos haluat olla jakamassa sinulle kokemuksen kautta tullutta tietoa omalta työalaltasi, niin ota rohkeasti yhteyttä. Tiedon ja kokemuksen lisäksi tarvitsemme kohtaamisessa arvostavaa asennetta. Sama resepti suhteessa omaan ja työkavereiden osaamiseen antaa hyvän pohjan yhteistyölle. g Huumekuntoutuskoti Villa Hockey Tampereen Huumeklinikkayhdistys ry:n ylläpitämä huumekuntoutuskoti Villa Hockey sijaitsee Kurun kunnassa, noin 80 kilometrin päässä Tampereelta. Se tarjoaa lääkkeetöntä kuntoutusta kodinomaisessa ympäristössä vuotiaille nuorille, jotka haluavat päästä irti huumeista. Kuntoutus alkaa kuuden viikon arviointijaksolla, jonka aikana arvioidaan kuntoutuksen tarve sekä asiakkaan soveltuvuus ja halu kuntoutukseen. Kuntoutusjakson pituus on 6 kuukautta, mutta se voi yhteisestä sopimuksesta olla pidempikin. Kuntoutuksen peruspilareita ovat yhteisöllisyys, omahoitajakeskustelut, vertaisryhmät ja toiminnallisuus. Vertaisryhmissä käsitellään monipuolisesti päihderiippuvuutta ja siihen liittyviä asioita. Vertaistuen, omahoitakeskustelujen ja toiminnallisuuden avulla tunnistetaan omia tunteita, asenteita sekä ajattelu- ja toimintamalleja. Toiminnallisuus tukee kuntoutumista koko kuntoutuksen ajan. Liikunnan, luonnossa liikkumisen ja omilla käsillä tekemisen kautta nuorella on mahdollisuus kokea onnistumisen ja yhteenkuuluvuuden tunteita. Monipuolisen toiminnan kautta asiakas voi löytää uusia mielekkäitä harrastuksia ja saada uutta sisältöä elämälleen. Villa Hockeyhyn haetaan Tampereen Huumeklinikan kautta. Se sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa. Klinikalla tehdään Villa Hockeysta kiinnostuneelle nuorelle hoidon tarpeen arviointi. Siinä selvitetään mm. käyttöhistoria, aikaisemmat kuntoutukset ja maksusitoumusasiat. Klinikalta käsin voidaan myös auttaa maksusitoumuksen selvittelyssä. Villa Hockeyn kuntoutusjakson jälkeen nuori siirtyy klinikalle jälkihuoltoon. Klinikka ottaa huomioon myös nuoren läheiset läheistuen muodossa. Huumeklinikan tiloissa toimii lääkkeetön avokatko. Tampereen Huumeklinikkayhdistys ry perustettiin vuonna Yhdistyksen perustivat kuusi tamperelaista eri tavalla huumetyössä mukana olevaa ammattilaista, joiden tavoitteena oli edistää lääkkeetöntä huumehoitoa. g Lue lisää 19

20 uutisia N i m i t y k s i ä S i n i n a u h a l i i t o s s a A r v o n i m i ä Päivi Muurtamo on M20-hankkeen uusi projektisuunnittelija Päivi Muurtamo aloittu toukokuun alussa M20-hankkeessa projektisuunnittelijana. Hän on toiminut kaksi vuotta Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa ohjaajana ja myöhemmin A-klinikan Living room -ohjaajana Hämeenlinnassa. Living room on matalan kynnyksen terveysneuvontapiste huumeongelmaisille. Muurtamo sanoo katselevansa elämää myös lastensuojelulasien läpi. - Olen tehnyt töitä lastenkodissa ja perhetyöntekijänä Alvari-perhetyössä. Kokemus on opettanut huomioimaan koko perheen myös päihdetyössä. M20-hankkeessa hän vastaa koulutuspäivien ja tapahtumien järjestämisestä. Projektisuunnittelijan tehtävä vapautui, kun sitä hoitanut Päivi Heimonen siirtyi hankkeen projektipäälliköksi. Koulutukseltaan Muurtamo on sosionomi (AMK). Kaiju Yrttiaho aloitti PÄMI-hankkeen projektipäällikkönä Kaiju Yrttiaho aloitti toukokuun alussa PÄMI-hankkeen projektipäällikkönä. Sininauhaliiton ja Mielenterveyden keskusliiton (MTKL) yhteisessä hankeessa kehitetään kaksoisdiagnoosi- eli päihdeja mielenterveysasiakkaiden toipumista tukevaa avokuntoutusmallia. Hankkeessa yhdistään Sininauhaliiton ja Mielenterveyden keskusliiton osaaminen siten, ettei asiakasta tarvitse lähettää paikasta toiseen. - Tavoitteenamme on luoda avokuntoutusmalli, jonka avulla asiakasta tuetaan itsenäiseen asumiseen ja arjessa selviytymiseen. Laitoshoidossa ja asumiskuntoutuksessa kaksoisdiagnoosiasiakkaat on jo huomioitu, Yrttiaho tiivistää. Hän on työskennellyt lähes viisitoistavuotta toimintaterapeuttina Helsingin kaupungin eri psykiatrian toimipisteissä. Viimeiset viisi vuotta hän toimi Mielenterveyden keskusliitossa ensin TRIO-projektissa kuntoutussuunnittelijana ja sen päätyttyä ammatillisen kuntoutumisen tukipisteessä työ- ja koulutusvalmentajana. Koulutukseltaan Yrttiaholla on toimintaterapeutti (AMK) Jorma Soinista sosiaalineuvos Tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi Jorma Soinille sosiaalineuvoksen arvonimen. Arvonimi on kansalaiselle myönnetty julkinen arvonannon osoitus hänen yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä. Sain perjantain tekstiviestin, jossa onniteltiin arvonimestä. Se ei tullut minulle täytenä yllätyksenä, sillä hakemukseen oli pyydetty suostumukseni. Sen takana olivat yksityiset henkilöt, ei mikään yhdistys, Soini kertoo. Soini on toiminut Sininauhasäätiön toimitusjohtajana vuodesta Tätä ennen hän työskenteli 20 vuotta Jyväskylän Katulähetyksen palveluksessa, joista kolmetoista vuotta sen toiminnanjohtajana. Wanted! Etsimme talous- ja velkavaikeuksissa oleville tukihenkilöitä ja vertaistalousneuvojia Takuu-Säätiön hallinnoima ja koordinoima Omille jaloille -projekti toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella vuosina Projekti on valtakunnallinen verkostohanke, jossa autetaan talous- ja velkaongelmissa olevia ihmisiä. Sininauhaliiton ja Kriminaalihuollon tukisäätiön yhdessä toteuttamassa Omille jaloille osahankkeessa, etsitään asiasta aidosti kiinnostuneita tukihenkilöitä ja vertaistalousneuvojia. Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen asiakkailla on usein päihdeongelma ja joillakin saattaa olla myös kriminaalitausta. He tulevat palvelujen piiriin niin hoitokotien, päiväkeskusten kuin asumispalveluiden myötä. Projektin tarkoituksena on luoda tuki- ja vertaistukimalli, jossa koulutuksen saaneet tukihenkilöt ja vertaistalousneuvojat antavat omien taitojen mukaan tukea, matalan kynnyksen talousneuvontaa ja auttavat talous- ja velkaongelmissa olevia ihmisiä auttamisjärjestelmän piiriin. Haemme vapaaehtoisia Sininauhaliiton järjestökenttään seuraavista toiminta-alueista: Pääkaupunkiseutu, Hämeenlinna-Tampere, Jyväskylä ja Turku-Uusikaupunki- Rauma. Koulutuksia toteutetaan läpi koko hankkeen, mutta nyt etsimme vapaaehtoisia syksyllä 2007 toteutettavaan koulutukseen. Omille jaloille Lisätietoa asiasta saa projektityöntekijä Eliisa Iivanaiselta puh

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com HISTORIAA, PERUSTAJAT, PERUSTAJA- YHTEISTYÖKUMPPANIT, RAHOITTAJAT Torniolaakson Suojapirtti ry:n ja Tornion kaupungin

Lisätiedot

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia

Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Etsivän KATUKLINIKAN kokemuksia Päihdetiedotusseminaari 2013 6.-8.6 Jurmala Mija Alho Yksikköjohtaja Vinkki, A-klinikka Vinkki on päihteiden käyttäjien, erityisesti suonensisäisesti huumeita käyttävien

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA?

MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA? MATALAN KYNNYKSEN TERVEYS- JA SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTEITÄ: MITEN TAVOITETAAN HEIDÄT KETKÄ EIVÄT OLE TAVOITETTAVISSA? Helena Virokannas Osis II -hanke 26.3.2015 Valtakunnalliset etsivän työn päivät Espoo Huumeiden

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

TAMPEREEN A-TOIMI A-KLINIKKA NUORISOASEMA KUNTOUTUMISKESKUS K-KLINIKKA MATALA KOULUTUSOSASTO. lokak-11

TAMPEREEN A-TOIMI A-KLINIKKA NUORISOASEMA KUNTOUTUMISKESKUS K-KLINIKKA MATALA KOULUTUSOSASTO. lokak-11 TAMPEREEN A-TOIMI KOULUTUSOSASTO A-KLINIKKA NUORISOASEMA KUNTOUTUMISKESKUS K-KLINIKKA MATALA Matala Tuomiokirkonkatu 19, 33100 Tampere Puh 03 3124 7200 Fax 03 3124 7250 Terveysneuvontapiste Nervi Suvantokatu

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

www.paly.fi www.paly.fi

www.paly.fi www.paly.fi Päihdelääketieteen päivät 2016 tarttuu ainemaailman ajankohtaisiin ilmiöihin. Tuoreimmat tiedot Euroopan huumetrendeistä tarjoilee professori Thomas Clausen Norjan addiktiotutkimuksen keskuksesta. Trendien

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano

Lisätiedot

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 Asiakaskokemuksia lastensuojelun-, aikuissosiaalityön-sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttäjiltä 2 Mitä palveluita vastaajat olivat käyttäneet Vastaaja on voinut

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Anu Pärssinen, Sosiaalityöntekijä Merikratos lastensuojelu Oy 30.9.2014 Esityksen runko Miten päädyin verkkoon? Miksi nuorille? Case: A-klinikkasäätiön Varjomaailma.fi

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun?

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun? Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2016 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2016! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos

Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos Uudistuva ammatillisuus Helsingin Diakonissalaitoksen asumispalveluissa/ yksikönjohtaja Heli Alkila, Helsingin Diakonissalaitos / Paavo verkostonkehittäjät Heli Alkila Palveluasuminen (235), tuettu asuminen

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Järjestöpäivät

Pohjois-Suomen Järjestöpäivät Pohjois-Suomen Järjestöpäivät Sosiaalisesti kestävä kehitys Oulussa 15.3.2012 klo 9-16.00 Rovaniemellä 16.3.2012 klo 9-16.00 Ajankohtaiset ja vuorovaikutteiset päivät tarjoavat pohdintaa, käytännön tietoa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Nuorten talo. Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014. Titta Pelttari

Nuorten talo. Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014. Titta Pelttari Nuorten talo Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014 Titta Pelttari Nuorten talo Matalan kynnyksen asiointipiste Nuorten talo avattiin 1.10.2013. Nuorten talolla tarjotaan 16-29-vuotiaille tamperelaisille

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot