Rajat ylittävässä yhteistyössä on huumetyön mahdollisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rajat ylittävässä yhteistyössä on huumetyön mahdollisuus"

Transkriptio

1 3/2007 SININAUHALIITON TIEDOTUSLEHTI Rajat ylittävässä yhteistyössä on huumetyön mahdollisuus Aarne Kiviniemi: Huumetyö tarvitsee yhteisen äänitorven ja kumppanuuksia Lue lisää s. 3 Juha Kemppinen: Ansion jakamista kannattaa opetella. Helena Simula: Asiakkaan huolestuminen on hyvä merkki. Tukikohta-hankkeen erikoisnumero

2 Tero Sivula / Kuvakori Sisältö Olli Kariniemi Pääkirjoitus 3 Tampereen Matalassa kohtaaminen on isossa roolissa 4 Helsingin Diakonissalaitoksen palvelukeskus tarjoaa toivon ylläpitohoitoa 5 Rajat ylittävässä yhteistyössä on huumetyön mahdollisuus 6 Teija Tervo: Nuorten auttaminen on taitolaji 8 Taru Rautiainen: Asenteissa paljon korjattavaa 9 Päihdetyöntekijä herättelee asiakasta muutokseen 10 Ihminen polttopisteessä -seminaari 11 Lakka-huume leviää nuorten keskuudessa 15 Huonoa itsetuntoa ei olekaan 16 Oma kokemus työn voimavarana 18 Koulutuksen lisäksi ihmisten kuntouttamisessa tarvitaan eräoppaita, jotka ovat kulkeneet maisemissa, joissa apua tarvitsevat ihmiset vaeltavat. Sininauhaliiton tiedotuslehti Toimituksen osoite: Krämertintie 2, HELSINKI Puh , faksi (09) Päätoimittaja: Olli Kariniemi Taitto: Terttu Hauhia Etukannen pääkuva: Olli Kariniemi Painopaikka: Trio-Offset Oy, Helsinki 2007

3 pääkirjoitus Huumetyö tarvitsee yhteisen äänitorven ja kumppanuuksia Miksei hallitusohjelmassa puhuta suoraan huumeasioista mitään? Ohjelma lupaa varmistaa hoidon raskaana oleville päihdeongelmaisille naisille. Tämä tarkoittaa käytännössä valitettavan usein huumehoidon varmistamista. Mielenkiinnolla on seurattava, syvennetäänkö edellisen alkoholiohjelman aikana syntyneitä kumppanuuksia strategisesti ja toiminnallisesti aluepainotteisesti niin, että pitkäjänteiseen strategiseen kumppanuuteen perustuva toiminta saa mahdollisuuden. Ainakin kristilliset yhteisöt ja kirkot tulisivat alueellisten kumppanuuksien kautta parhaiten mukaan sosiaalisen vastuun kantamiseen päihdekysymyksissä. Toivottavasti päihdetyötä sivuavien ohjelmien jatkokehittelyissä huumetyön erityisnäkökulmille annetaan riittävä huomio. Huumetyö kaipaa syntyneiden kumppanuuksien syventämistä. Järjestöjen asema suomalaisessa huumetyössä on kiistaton. Ne ovat raivanneet tietä uusille ajattelumalleille ja kehittäneet ennakkoluulottomasti erilaisia toimintamalleja. Järjestöissä on ollut niitä, jotka ovat uskaltaneet katsoa aidosti huumetodellisuutta silmiin. Ilman tunnepitoista tai liikaa ideologian värjäämää ennakkoasennetta. Järjestöjen rakenne ja toimintakulttuuri ovat osaltaan mahdollistaneet tämän. Järjestöt tarvitsevat huumekysymyksissä yhteisen äänitorven. Kun huumetyötä tekevät järjestöt pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekoon ja lainsäätäjään, niiden tulee olla valmiita hakemaan yhä enemmän yhteistä konsensusta. Erityisesti vaikuttamistyössä järjestöjen tulee hakea aktiivisemmin laaja-alaisia keskusteluyhteyksiä ja pitkäkestoisia kumppanuuksia. Järjestöjen huumeohjelma on tarjoamassa hyviä ensi askelia. Niiden rytmiin kannattaa yhä useamman tulla aktiivisesti mukaan. On ymmärrettävä, ettei kansalaisten aktiivisuutta vapaaehtoisuuteen ja vertaistukeen pohjaavissa huumejärjestöissä tule ohjailla ylhäältä. Ruohonjuuritasolla ihmisille tulee taata tulevaisuudessakin vapaus toimia ideologisesti sitoutuneiden järjestöjen kautta. Jokaisella huumeongelmaista auttavalla tulee olla oikeus toimia itsensä näköisen yhteisön kautta. Järjestöjä saa olla monia. Kansalaistoiminnan rosoisuus kuvaa sen ydintä. Kristillisen päihdetyön eri toimijoiden kanssa yhteistyötä tekevien on syytä tulla syyskuun lopulla Laukaaseen kristillisen päihdetyön suurseminaariin. Silloin paikalla ovat sekä Kuva: Olli Kariniemi kansallisesti että kansainvälisesti merkittävimmät kristillisen päihdetyön toimijat. Seminaarin sisältö tarjoaa kokonaisvaltaisen kuvan kaikkein ajankohtaisimmista teemoista, joiden parissa kristillinen päihdetyö kumppaneineen askaroi. Toivottavasti tapaamme Laukaassa. Aarne Kiviniemi, toiminnanjohtaja 3

4 Kun ihminen itse alkaa huolestua omasta elämästään, siihen hiileen puhalletaan, Simula sanoo. Tampereen Matalassa kohtaaminen on isossa roolissa TEKSTI JA KUVA: ANNIKA TREUTHARDT Tampereen Matalassa kohtaaminen on isossa roolissa Matalan kynnyksen ideaa ruvettiin kehittelemään Tampereella kaupunginvaltuuston hyväksymän päihdepoliittisen suunnitelman pohjalta vuonna Ensimmäinen huumeidenkäyttäjille suunnattu matalan kynnyksen palvelu, Tuki- ja neuvontapiste Nervi, oli ollut Tampereella jo vuodesta Nervissä sai vaihtaa mm. käytetyt neulat puhtaisiin. Päihdepoliittisen suunnitelman myötä A-klinikkasäätiölle toteuttavaksi annetulle uudelle palvelupisteelle Matalalle annettiin tehtäväksi tavoittaa palvelun piiriin uusia huumeiden käyttäjiä. Heitä, jotka eivät nykyisessä elämän vaiheessa ole valmiita suuriin muutoksiin elämässään, mutta tarvitsevat ainakin haittojen vähentämisen näkökulmasta tukea elämäänsä. Pelkästään Tampereella matalaa kynnystä arvioitiin tarvitsevan yli tuhat suonensisäisesti huumeita käyttävää ihmistä. Matalan projektipäällikkönä toiminut Helena Simula korostaa, että matalan paikan pitää olla niin lähellä asiakasta, joka usein kokee olevansa väärässä paikassa väärään aikaan byrokraattien pallotelta- vina. Se ratkaisee huumehoidon mahdollisuudet epäedullisesti. Matala kynnys ei koskaan automaattisesti merkitse katkaisuhoitoon lähtemistä, vaan inhimillistä paikallaoloa. Luottamuksen syntymiseen tarvitaan aikaa. Aika ei ole se asia, jota tällä yhteiskunnalla on tarjota. Sen vuoksi matala kynnys merkitsee toisenlaista lähestymistapaa, Simula linjaa. Ei voi olla jonain päivänä ehkä Huumeriippuvaisten kanssa oleminen merkitsee avointa dialogia. Molemmat muuttuvat. Asioista puhutaan suoraan, avoimesti. Kun asiakassuhde kestää tarpeeksi kauan, suhtautuminen hoitoon lähdöstä saattaa muuttua niin, että ei voi olla jonakin päivänä ehkä. Useimmat haluavat ajan myötä lopettaa huumeiden käytön. Eniten Matalassa on ollut opiaatti- tai amfetamiiniriippuvaisia, yleensä sekakäyttäjiä. Elämää selkiyttää sekin, että aletaan yhdessä hoitaa käytännön asioita, kaaoksesta tulee hallitumpi kaaos. Palvelujärjestelmän kannalta matalan kynnyksen perustaminen tuo painetta sekä huumehoidon että muiden palveluiden järjestämiseen. Simula on kiertänyt ja luonut verkostoa sosiaaliasemista, terveysasemista, työvoimapalveluista ja päihdepsykiatrian osastoilta. Myös huumepoliisi on ollut mukana seurantaryhmässä. Palveluohjaus saadaan toimimaan molempiin suuntiin; asiakkaat löytävät Matalaan ja tarvittaessa Matalasta muihin palveluihin ja jatkohoitoon. Ihminen on muutakin kuin otettu päihde Vaikka matalan kynnyksen paikat eivät yksin riitä ratkaisemaan ongelmia, niiden parhaimmaksi avuksi voisi laskea inhimillisen kohtaamisen. Ihmistä katsotaan muutenkin kuin päihteensä lävitse. Hänet otetaan vakavasti ja kohdellaan hyvin. Jos ongelmia tulee, ne selvitetään. Myös läheisiä autetaan. Kun ihminen itse alkaa huolestua omasta elämästään, siihen hiileen puhalletaan, Simula sanoo. Matalan kynnyksen paikkoja pitäisi perustaa enemmän. Se vaatii asennemuutosta; eli hetkeksi asiakkaan asemaan laittautumista, Simula jatkaa. Tampereen seudulla matala kynnys on hyväksi havaittu tapa olla olemassa; päättäjille ei tarvitse enää erikseen toimintaa perustella. Tämä toimii. g Yhteystiedot: Tampereen Matala Kauppakatu 9 D (4. kerros) TAMPERE puhelin: (03) Asiakas voi hakeutua Matalaan ilman lähetettä tai ajanvarausta aukioloaikana 4

5 Helsingin Diakonissalaitoksen palvelukeskus tarjoaa toivon ylläpitohoitoa TEKSTI JA KUVA: ANNIKA TREUTHARDT Helsingin Diakonissalaitoksen palvelukeskuksessa kohdataan noin seitsemänkymmentä asiakasta päivittäin. Suonensisäisiä huumeita käyttävät hiv-tartunnan saaneet asiakkaat voivat vaihtaa neulat ja ruiskut, syödä ja peseytyä. Aina joku muistuttaa säännöllisen lääkityksen merkityksestä. Joulukuussa 2000 perustetussa yksikössä kynnys pidetään matalana. Lähetettä ei tarvita ja paikalle voi tulla vaikka minkälaisessa kunnossa. Palvelukeskuksen osastonhoitaja Riitta Vehviläinen kertoo yksikön käynnistyneen voimakkaan hiv-epidemian aikana. Tavoitteena oli silloin saada räjähdysmäinen epidemia aisoihin. Tavoite on edelleen sama; pyritään hillitsemään hivin leviämistä, ja lisäämään jo sairastuneiden elinvuosia. Kahdeksankymmentäluvulta ovat asiat sikäli paremmin, että nykyisin tautia voidaan hoitaa. Mutta vain jos lääkkeet muistetaan syödä. Huumeriippuvaista voidaan auttaa elämään hiv-tartunnan kanssa. Koko loppuelämän kestävä lääkitys on kenelle tahansa iso päätös aloitettavaksi. Sitten tarvitaan vielä rutkasti säännönmukaisuutta, jotta lääke tulee joka ikinen päivä syödyksi. Kaikki eivät välttämättä halua aloittaa lääkitystä, sekin on hyväksyttävä, Vehviläinen huomauttaa. Silti voi auttaa tekemään jäljellä olevasta ajasta mahdollisimman hyvän. Kaikki palvelut saman katon alla Helsingin Munkkisaarenkadun palvelukeskuksesta ei puutu melkein mitään. Röntgenkuvia ei pystytä ottamaan eikä hammashoitoa ole tarjolla, mutta lähes kaikki muu hoituu. Henkilökunnassa on sairaanhoitajia, lähihoitajia, sosionomeja, infektiolääkäri käy kaksi kertaa viikossa. Kotihoitotiimi löytyy, kuin myös liikkuva terveysneuvontayksikkö, 20-paikkainen majoitusyksikkö, päivittäinen ruokailu, peseytymismahdollisuus ja tarvittaessa myös sielunhoitoa. Lääkkeitä jaetaan, hiv-testejä tehdään, rokotuksia annetaan, sosiaalityöntekijä pitää vastaanottoa Palvelukeskuksessa. Opiaattiriippuvaisille on tarjolla metadoni-ylläpitohoitoa. Henkilökuntaa on kolmisenkymmentä. Mitään väliportaita ei tarvita. Tänne voi yksinkertaisesti kävellä sisään. Kynnys on matalin mahdollinen, koska huumeidenkäyttöä ei tarvitse pystyä lopettamaan, ja näin ollen seulojakaan ei tehdä. Palvelukeskus on tarkoitettu niille, joilla ei muuten olisi mitään mahdollisuuksia normaaliin elämään. Tavoitteena on lieventää inhimillistä kärsimystä, auttaa siinä missä voi ja sitten elää rinnalla, vaikka mitään ei olisi tehtävissä. Näiden vuosien aikana Aidsiin on kuollut neljä ihmistä. Huumeisiin kuolee enemmän ihmisiä. Pidämme täällä muisto- Palvelukeskus on tarkoitettu niille, joilla ei muuten olisi mitään mahdollisuuksia normaaliin elämään. tilaisuuksia. Niissä hetkissä henkilökunta ja asiakkaat ovat samalla viivalla. Olemme tasa-arvoisia kaikki, Vehviläinen sanoo. Jotkut asiakkaat ovat sanoneet, että varsinainen apu on ollut kohtaamisessa. Harvat ovat raitistuneet, useimmat eivät, mutta katkolle mennään täältäkin. Merkittävää on kuitenkin kokemus siitä, että kunnioitetaan ja annetaan ihmisarvo. Mieleen jää varsinaisesti se, että joku auttoi, ei niinkään auttamisen tapa. Toisiamme varten täällä olemme. g Yhteystiedot: Helsingin Diakonissalaitos Huumepäivystysklinikka Munkkisaarenkatu Helsinki Ilmainen huumeasioiden neuvontapalvelu Puh Osastonhoitaja Riitta Vehviläinen työskentelee Helsingin Diakonissalaitoksen palvelukeskuksessa. 5

6 TEKSTI JA KUVA: OLLI KARINIEMI Rajat ylittävässä yhteistyössä on huumetyön mahdollisuus Ai, onkos Sininauhaliitollakin huumetyötä? Tätä on kysytty usein ja monta kertaa Helena Virokannakselta, Tukikohtahankkeen projektipäälliköltä. Vastaus kuuluu: Kyllä vain. Sininauhaliitossa on viitisentoista jäsenjärjestöä, jotka tekevät huumetyötä omien menetelmien ja voimavarojen mukaan. Tarvitaan nopean toiminnan joukkoja Verkostoituminen on Virokannaksen tapa työskennellä. Hän on mukana järjestöjen huumausaineohjelman toteutusryhmässä, YK:n huumeiden vastaisen päivän työryhmässä ja koordinoi myös Sininauhaliiton huumetyöverkoston toimintaa. Yhteistyön ei pitäisi koskaan olla pelkästään suunnittelemista vaan myös yhdessä tekemistä. Me tarvitsemme nopea toiminnan joukkoja, jotka reagoivat nopeastikin työalamme muutoksiin ja uusiin haasteisiin. Erityisen mielissään hän oli YK:n huumeiden vastaisen päivän järjestämisestä Helsingin Rautatietorilla kesäkuussa. Siinä oli mukana viisitoista huumetyötä tekevää järjestöä Suomesta. Julkaisimme tapahtuman yhteydessä järjestöjen kanssa yhteisen kannanoton, jossa ilmaisimme huolemme nuorten keskuudessa leviävästä lakka-huumeesta. Sininauhaliitto mukana huumeiden vastaisessa taistelussa Sininauhaliiton huumetyöverkosto on huumetyötä tekevien ja siitä kiinnostuneiden keskustelufoorumi, jossa käsitellään työalan ajankohtaisia puheenaiheita. Se on kokoontunut vuoden 2005 syksystä lähtien kaksi kertaa vuodessa. Verkostotapaamisissa on esitelty eri huumehoitomenetelmiä, pohdittu kristillisen huumetyön erityisyyttä ja keskusteltu. Aiheiden tiimoilta on järjestetty myös viisi huumetyön koulutuspäivää eri puolilla Suomea. Koulutustilaisuudet ovat olleet Helena Virokannas esitteli YK:n huumeiden vastaisessa päivässä kesäkuussa Sininauhaliiton tekemää huumetyötä. avoimia kaikille huumetyöstä kiinnostuneille ja ne ovat olleet myös poikkeuksetta loppuun myytyjä. Suosion syitä on varmasti useita. Ensiksi koulutuspäivät on viety kentälle eli eri puolille Suomea. Toiseksi kouluttajilla on ollut vahva pedagoginen ja ammatillinen asiantuntemus sekä asiakastyön kokemus. He tietävät sen, mistä puhuvat. Kolmanneksi koulutuspäivät ovat olleet ilmaisia, Virokannas kertoo suosion syistä. Viimeisimmässä verkostotapaamisessa toukokuun alussa Lahdessa todettiin, että kolmannen sektorin järjestöjen ja huumehoitopaikkojen on nostettava profiiliaan ja panostettava ammatillisuuteen entistäkin laaja-alaisemmin. Ammatillisuus merkitsee muun muassa ainetietoutta, päihdekulttuurin tuntemusta ja lainsäädännön hallitsemista. Puhumattakaan aidon kohtaamisen taidosta. Virokannas on vilpittömästi iloinen Sininauhaliiton huumetyön verkoston kokoontumisista. Hän haluaisi edetä yhteistyössä vielä askeleen pidemmälle. Toivoisin, että Sininauhaliiton huumetyön verkosto kokoaisi yhdessä artikkelikokoelman, jossa ammatillisuus ja kristillisyys yhdistyisivät. Sen avulla voimme kertoa muille alan toimijoille, keitä me olemme, mitä teemme ja miksi. g Sininauhaliiton Tukikohta-hanke käynnistyi reilu vuosi sitten. Se levittää jäsenjärjestöille tietoa huumeiden käyttäjille suunnatuista palvelu- ja hoitomenetelmistä. Osahankepaikkakuntia ovat Kemi-Tornio ja Iisalmi, joissa on avattu matalan kynnyksen toimipisteet. 6

7 TEKSTI JA KUVAT: OLLI KARINIEMI YK:n huumeiden vastaisessa päivässä kaikuivat We are hot, drugs are not -huudot Vihreän Keitaan Keidaskahvilat Vihreä Keidas ry on Suomen vanhimpia huumetyötä tekeviä kristillisiä päihdejärjestöjä. Yhdistyksen tavoitteena on toimia nuorten vapauttamiseksi narkoottisten ja muiden huumaavien aineiden käytöstä. Auttaa heitä terveeseen elämään ja toimia huumeiden käytön ennalta ehkäisemiseksi yhteiskristillisestä arvopohjasta käsin. YK:n huumeiden vastainen päivä käynnistyi eduskuntatalon edestä noin 80 hengen marssilla Rautatientorille, joka toimi varsinaisena tapahtumapaikkana. Torilla esiintyi lukuisia bändejä sirkus- ja chearleader-esitysten sekä showtanssin lomassa. Samaan aikaan järjestöjen infopisteissä jaettiin huumetietoutta. Yhdistyksen tekemä päihdetyö jakautuu nuorten parissa tapahtuvaan ehkäisevään työhön sekä päihdeasiakkaille suunnattuun korjaavaan ja kuntouttavaan työhön. Jokainen asiakas pyritään kohtaamaan yksilöllisesti. Jatko- tai muun hoidon tarve arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa. Vihreällä Keitaalla on kaksi Keidaskahvilaa, jossa on mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun ja tukeen. Yhdistyksen tiloissa kokoontuu muun muassa Original Group (OG) ryhmä. Se on kristillinen päihderiippuvuuksista toipuville tarkoitettu ryhmä, jonka toiminta perustuu vertaistukeen. Ryhmä kokoontuu Vihreän Keitaan Sörnäisten toimitiloissa Helsingissä. Seikkailutoiminta kuuluu myös vapaa-ajan tarjontaan. Yhdistys on perustettu vuonna g YK:n huumeiden vastainen päivä järjestettiin Helsingissä kesäkuussa neljännen kerran. YK:n yleiskokous julisti vuonna 1984 kesäkuun 26:nnen päivän kansainväliseksi huumeiden väärinkäytön ja huumausainekaupan vastustamisen päiväksi. Suomessa päivää on perinteisesti vietetty juhannusta edeltävän viikon tiistaina. Lue lisää www. vihreakeidas.fi YK:n huumeiden vastaisen päivän järjestelyissä olivat mukana Aseman Lapset ry, Elämä On Parasta Huumetta ry, Elämäntapaliitto ry, Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskus, Huumeitta ry, Irti Huumeista ry, Omaiset Huumetyön Tukena ry, Preventiimi, Sininauhaliitto, Stop Huumeille ry, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen Punainen Risti, Terveys ry ja YAD Youth Against Drugs. 7

8 TEKSTI JA KUVA: OLLI KARINIEMI Teija Tervo: Nuorten auttaminen on taitolaji Taru Rautiainen (vas.) ja Teija Tervo madaltavat huumeiden käyttäjien apukynnystä Iisamlessa ja Kemi-Tornion alueilla. Merellisen Kemin keskustassa, Majakka-nimisessä yhdistysten omassa talossa toimii tukikohtapiste. Se on huumeiden käyttäjille tarkoitettu matalan kynnyksen toimipiste, ja yksi psykiatrian sairaanhoitaja Teija Tervon työpisteistä. Matalan kynnyksen toiminta tarkoittaa sitä, että toimipisteeseen voi astua suoraan kadulta aikaa varaamatta. Olen paikalla maanantaisin ja perjantaisin klo välisenä aikana. Aina. Tuolloin varaan terveysneuvonta-aikoja, vaihdan välineitä ja tarvittaessa keskustelen asiakkaiden kanssa, Tervo kertoo. Tukikohta-pisteessä asioineet huumeiden käyttäjät ovat iältään vuotiaita, joista monet ovat tutustuneet aineisiin jo alaikäisinä. Nuoret vieroksuvat virallisia paikkoja Kemi-Tornion huumetilanne on samankaltainen kuin muuallakin Suomessa, vaikka rajan läheisyys tietysti näkyy. On toiveajattelua, etteivät huumeongelmat koskettaisi seutukuntaa. Tämä näkyy myös lehtien palstoilla, vaikka tarkkoja käyttäjämääriä onkin vaikea tietää. Alueen poliisi testaa aktiivisesti autoilijoiden huumeiden käyttöä, ja kiinnijääneistä raportoidaan näkyvästi paikallisissa lehdissä. Se on tehnyt huumeiden käytön näkyväksi alueella, mikä on pelkästään hyvä asia, Tervo toteaa. Yhteistyö on huumetyössä tärkeää. Tukikohta-hanke tekee yhteistyötä paikallisten viranomaisten, päihdetyöntekijöiden, oppilaitosten ja muiden järjestöjen kanssa. Hyvästä yhteistyöstä kertoo muun muassa se, että huumepoliisi on kutsunut Tervon paikalle silloin, kun nuori huumeiden käyttäjä on jäänyt kiinni ja pyytänyt apua. Ongelmana on vain se, että harvat haluavat apua. Nuorten auttaminen vaatii taidollisuutta. En sano koskaan asiakkaalle, että mene sinne ja sinne siihen aikaan. Sovimme ajan ja menemme tapaamiseen yhdessä. Nuoret vieroksuvat virallisia paikkoja. Työhöni kuuluu siis myös muiden organisaatioiden kynnysten yli hyppelemistä yhdessä asiakkaan kanssa. Tukea huumeiden käyttäjien läheisille Tukikohta-pisteen päivystysten lisäksi Tervon päivään kuuluvat kotikäynnit, sairaalavierailut, hoitoonohjaustilanteet ja erilaiset koulutustilaisuudet sekä monet yhteistyöpalaverit. Olin äskettäin mukana yhden Joporyhmän päivässä. Sen tarkoituksena oli nostaa 8 9 luokkalaisten erityisnuorten itsetuntoa. Päivä oli nuorten mielestä tosi hieno juttu, Tervo kertoo. Kemin tukikohta-piste avattiin joulukuussa. Syksyllä perustetaan huumeiden käyttäjien läheisille oma tukiryhmä ja tukikohta-piste on tarkoitus avata pian myös Torniossa. Tornion toimipisteelle etsitään parhaillaan sopivaa paikkaa. Kemin Majakan kaltainen tila olisi paras mahdollinen, sillä siellä ei tarvitse olla koskaan yksin. Sininauhaliiton yhteistyökumppanina Kemi-Tornion alueella toimii Tornionlaakson Suojapirtti ry. g Yhteystiedot: Teija Tervo

9 TEKSTI: ANNIKA TREUTHARDT Taru Rautiainen: Asenteissa paljon korjattavaa Taru Rautiainen aloitti Tukikohtaosahankkeen projektityöntekijänä Iisalmessa tänä keväänä, kun edellinen projektityöntekijä jäi äitiyslomalle. Hän tekee tiivistä yhteistyötä Iisalmen kaupungin ylläpitämän nuorten päihde- ja huumepysäkki Stopin päihdetyöntekijä Seija Laineen kanssa. Työ on rankkaa, ja siksi työparin olemassaolo on hyväksi. Rautiaisen ensisijaisena tehtävänä on tuoda yhteistyössä matalan kynnyksen elementtejä Stopin toimintaan, joka on aikaisemmin perustunut ajanvarauksiin. Toisena tehtävä on vaikuttaa paikkakunnan päättäjiin, jotta Iisalmeen saataisiin myös huumeiden käyttäjille tarkoitettu välineiden vaihtopiste, sillä Stopissa niitä ei vaihdeta. Kolmesta iisalmelaisesta apteekista myydään vuosittain kympin pussia, joten tarvetta tällaiselle toiminnalle näyttäisi olevan. Tukikohta-osahankkeen tiimoilta kartoitetaan myös huumehoidon palveluketjuja. Palveluketjuissa ovat mukana mm. Jyvällähanke, työllistymispalvelut, uusi Koljonvirran päihdeyksikkö ja poliisi. Kaikista näistä ohjataan Stoppiin asiakkaita ja vastaavasti Stopista palvelujen pariin sen hetkisten tarpeiden mukaan. Tukihenkilö mukaan asioimiseen Palvelujärjestelmässä asioiminen ei ole päihdeasiakkaille se helpoin tie. Tukihenkilön lähtiessä mukaan palaute on ollut hyvää ja asiakkaan kohtelu asiallisempaa. Rautiaisella itsellään on kuusi asiakasta, joiden kanssa tavataan säännöllisesti. Jos asiakasta ei kuulu, Rautiainen soittaa perään. Vaikka tapaamiset perustuvatkin osittain sovittuihin ajankohtiin, asiakkaalla on lupa tulla muulloinkin. Ovet ovat auki arkisin joka päivä. Varsinaisen matalan kynnyksen terveysneuvontapisteen perustaminen Iisalmeen merkitsisi kokonaisvaltaisen kohtaamisen mahdollisuutta, johon Stopin ja Tukikohta-hanke tähtäävätkin. Toiminnan tavoitteena on löytää nekin ihmiset, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Matala kynnys merkitsee paikkaa, johon voi tulla ilman lopettamisen pakkoa. Tavoitteena on keskustelu, myöhemmässä vaiheessa asiakkaan elämäntilanteen ja tarpeiden tarkastelu. Jokainen kontakti jättää siemenen itämään, Rautiainen toteaa. Asunnottomuus, ahdistuneisuus, hoidon ja henkisen tuen tarve ovat esimerkkejä hetkistä, joihin tukea tarvitaan. Asenne on nyt vähän sellainen, että oma moka. Tarvitaan näkyvyyttä, päihteistä ääneen puhumista. Esimerkiksi korvaushoitoon pääseminen on aivan kiven takana, vaikka kunnilla on lakisääteinen korvaushoitovelvollisuus. Nyt kaivataan rohkeutta, inhimillisyyttä ja empaattisuutta peliin, Rautiainen sanoo. Asenneilmastossa on vielä parantamisen varaa, mutta Rautiainen uskoo niiden pikkuhiljaa muuttuvan, kunhan asioista uskalletaan puhua niiden oikeilla nimillä. Sininauhaliiton yhteistyökumppanina Iisalmen alueella toimii Päiväkeskus Pysäkki ry. g Yhteystiedot: Taru Rautiainen, TEKSTI: HELENA VIROKANNAS Toimintamallina ihminen Matala kynnys. Psykososiaalinen kuntoutus. Katkaisuhoito, korvaushoito. Tuettu asuminen ja päiväkeskustoiminta. Terveysneuvonta. Ehkäisevä työ ja jälkityö. Verkostotyö. Hankkeet, osahankkeet, monitoimijahankkeet. Tapahtumat ja tempaukset. Suunnitelmat, ohjelmat ja suositukset. Ammatillinen työ. Vertaistuki ja vapaaehtoistyö. Sokerina pohjalla kristillinen huumetyö mitä sekin on? Menetelmien ja hoitojen viidakko on valtava, mutta vihreä ja elävä sammaloitumisesta ei onneksi ole merkkejä. Satunnaiskäyttäjät, sekakäyttäjät. Viihdekäyttäjät ja ongelmakäyttäjät. Nuoret, aikuiset, nuoret aikuiset. Lapsetkin. Pilven pössyttelijät ja hepohirmut. Pingviinitarrat ja siniset nappulat. Asenteitakin löytyy. Älä käytä ollenkaan, huumeet tappaa. Jos käytät, katso mitä käytät. Käytä vain alkoholia, tai älä käytä sitäkään. Mutta lasi punaviiniä päivässä on vain hyväksi. Tupakka kylläkin vie hengen. Kannabis lailliseksi ja porttiteoriat kierrätyskeskukseen. Niinkö? Niin varmaan. En minä tiedä, mikä olisi oikea asenne ja mikä viinaverotuksen viisasten kivi. Mikä oikea tapa hoitaa, mikä oikea tapa kohdata. Näissä näkemysasioissa pelaisin korttini varovasti miten olisi ihminen? Ihmisen kohtaaminen, ihmisen rinnalla kulkeminen. Vastaanotettuna heikkouksineen, vahvuuksineen. Itsetuntoineen ja persoonallisuuksineen. Se ei kai voi mennä kovin pieleen. Ja kun kerran viidakossa ollaan, suunnistuksen perusviisauksista saattaa olla joskus hyötyä: 1) Jollei tiedä, missä on, on aivan sama, minne menee 2) Muita voi olla hyvä seurata, jos vauhti on sopiva ja suunta oikea 3) Suunta on tärkeämpi kuin kova vauhti 4) Samaan päämäärään pääsee useita eri reittejä ja usealla eri menetelmällä 9

10 TEKSTI JA KUVA: ANNIKA TREUTHARDT Päihdetyöntekijä herättelee asiakasta muutokseen Päihdehoitotyössä ei tarvitse odottaa vain potilaan muuttuvan. Todellisessa vuorovaikutuksessa päihdetyöntekijä kokee usein itsekin muuttuvansa, painottaa TYKS:in Addiktiopoliklinikan v.s. osastonhoitaja Ilkka Helamo. Yliopistollisen keskussairaalan päihdepsykiatrisen yksikön kautta kulkee päivässä asiakkaita nelisenkymmentä. Kaikkien kanssa jutellaan, usein ja paljon. Huumeaddiktiosta toipuminen on hidasta ja vaatii kärsivällisyyttä työntekijältä. Ei hoitaja korjaa kenenkään asioita, vaan motivoi potilasta päihteettömyyteen ja kunnostamaan itse omaa elämäänsä, Helamo toteaa. Psykososiaalinen kuntoutus on tärkeä osa opiaattikorvaushoitoa. Aluksi kartoitetaan psyykkinen ja fyysinen terveys, asuminen, työ, ihmissuhteet ja monet muut elämään kuuluvat jutut. Määritellään tavoitteet, mitä potilas odottaa elämältään. Alkuvaiheen tärkeä pointti on osoittaa ristiriita potilaan tavoitteiden ja senhetkisen toiminnan välillä. Tällä tavalla herätellään potilasta muutokseen. Oikeassa vuorovaikutuksessa myös työntekijä muuttuu Työntekijän tehtävä ei ole sääliä eikä syyttää. Voimaannuttaminen merkitsee sitä, että potilas alkaa uskoa hänessä itsessään olevan riittävästi voimavaroja viedä omaa elämää eteenpäin. Tässä vaaditaan työntekijältä tasavertaista lähestymistä; ei kohdata ihmistä ylhäältä eikä alhaalta, vaan samalta viivalta. Työntekijän on turha määräillä, vaan vain ottaa vastaan ja auttaa ihmistä tutustumaan itseensä sellaisena kuin hän on. Jokainen meille hoitoon tuleva on mahdollinen onnistuja. Aktiivinen ja toimiva hoitosuhde on paljolti työntekijän asenteesta kiinni, Helamo heittää. Aloittelijan sudenkuopat Liiallinen epäluulo ja sen toinen ääripää, yliempaattisuus, ovat molemmat hallaksi vuorovaikutukselle. Jos asenne on tämä, että älä koskaan usko mitä narkomaani kertoo, ollaan pulassa. Huumeriippuvainen ihminen ei ole lain vihollinen eikä paha. Tuen ja kontrollin välinen tasapaino on hoitosuhteessa tärkeää. On oltava yhtä aikaa jämäkkä ja joustava. Toisaalta ei kannata kuvitella, että vain minä ymmärrän tuota ihmistä. Yliempaattinen hoitaja unohtaa, ettei ketään voi tehdä terveeksi, on mahdollista ainoastaan kulkea rinnalla, Helamo avaa. Epäluulon ja yliempaattisuuden välitilasta pitäisi löytyä sopiva määrä ihmiseen uskomista ja aitoa empatiaa. Ei syyllistetä, mutta ollaan realisteja karujenkin tosiasioiden edessä. Sillä tavalla voidaan oikeasti auttaa ihmistä eteenpäin. Kontrollia tarvitaan runsaasti, varsinkin hoidon alkuvaiheessa. Rajaamista käytetään usein, mutta senkin potilas kokee ajan myötä muuttuvan tueksi. Korvaushoidon edetessä potilaalle annetaan lisää vapauksia näiden rajojen sisäistämisen myötä. Potilaan valehtelua ei saa hyväksyä. Vastakkainasettelun sijaan kannattaa kuitenkin kysyä: mitä oikeastaan halusit tällä minulle sanoa. Vastaukset löytyvät kyllä, ja sitä myöten tarve valehdella kutistuu. Työyhteisössä pitää tietenkin olla äärimmäisen selkeät toimintalinjat, joista kaikki pitävät kiinni. Se on ehdoton turvalli- suudentunteen luomisen edellytys, Helamo linjaa. Sillä tavalla potilaan luottamus hoitoon kasvaa, ja hän löytää paikan, johon uskaltaa heittäytyä. Syyllisyyden kantajat Syyllistäminen on turhaa, sillä ihmisen syyllisyys tulee kyllä esiin, kun riittävän pitkään keskustellaan. Päihteillä yritetään usein peittää ja pitää kurissa hyvinkin syvää häpeää. Yhteiskunnan on helppo syyllistää näitä ihmisiä, koska he ottavat syntipukin roolin vastaan. Huumeriippuvuudessa on kuitenkin kyse vakavasta sairaudesta. Päihteiden käytössä asuva häpeä siirtyy joskus oudosti myös työntekijöiden kannettavaksi. Siksi korostan luennoillani sitä, että me päihdetyöntekijät olemme hoitotyön ammattilaisia siinä kuin muutkin, emme mitään kummajaisia, Helamo kuittaa. Helamo näkee, miten päihde alkaa elää ihmisessä. Alkuvaiheen hän sanoo jotenkin ymmärtävänsä, jengiin samastumisen. Päihteet muovaavat ihmistä stereotyyppiseen suuntaan, käyttäjät alkavat muistuttaa toisiaan ja lopulta yksilöllisyys katoaa. Mutta miten se näkyy toisinpäin, kun kuntoutuminen käynnistyy! Vointi kohenee, hampaat korjataan, ostetaan vaatteita ja löydetään oikea päivärytmi. Miten upeita ja ihastuttavia yksilöitä sieltä löytyykään, Helamo hämmästelee. Ketjureaktion alkupisteessä Päihderiippuvaisten ihmisten kanssa työskentelevältä tarvitaan hyvää tilannetajua, herkkyyttä ja jämäkkyyttä. Oma asenne päihteisiin kannattaa rakentaa selkeäksi. Selvittämätöntä päihdeongelmaa ei päihdehoitotyöntekijällä tietenkään voi olla. Kaikkien ihmisarvon tunnistaminen ja tunnustaminen on oleellista, jotta hoitoprosessissa voisi tapahtua jotakin. Kun yksi ihminen kuntoutuu, ainakin kaksikymmentä ihmistä hänen ympärillään voi paremmin. Sitä kannattaa miettiä. Niinä hetkinä, kun tunnen itseni huonoksi työntekijäksi, luen Eino Leinon Hymyilevän Apollon, Helamo kertoo. Hänenkin osansa on voimaantua. g 10

11 Ihminen polttopisteessä s e m i n a a r i Paikka Peurungan kylpylähotelli, Laukaa Hinta 40 euroa päivältä, mikä sisältää lounaan ja kahvin alkaen ilmoittautuneille hinta 50 euroa päivältä. Päivällisen ja gaalaillallisen jokainen kustantaa itse. Ilmoittautuminen mennessä Sininauhaliittoon (katso ohjeet s. 14) Järjestäjä Sininauhaliitto, Suomen evankelisluterilainen kirkko, Suomen vapaakristillinen neuvosto SVKN ry, Ortodoksinen kirkko, Kansainvälinen Siniristi (IFBC) ja sosiaali ja terveysministeriö (STM).

12 Tervetuloa Ihminen polttopisteessä seminaarin Kuva: Olli Kariniemi Laukaan Peurungassa pidettävä Ihminen polttopisteessä -seminaari on kristillisen päihdetyön suurtapahtuma. Se on tarkoitettu seurakuntien ja järjestöjen vastuunkantajille, työntekijöille, luottamushenkilöille, vapaaehtoisille sekä kaikille, jotka työssään kohtaavat päihdeongelmaisia. Kansainvälisen Siniristin joka toinen vuosi järjestettävä verkostokonferenssi on yhdistetty osaksi seminaaria, joten paikalle odotetaan myös kristillisen päihdetyön osaajia eri puolilta maailmaa. Seminaarin teemoja ovat kohtaaminen ja laadukas hoito Seminaarin teemoja ovat kohtaaminen ja laadukas hoito. Päivien aikana esitellään alkoholiohjelman aikana kehitettyjä ja olemassa olevia toimintatapoja sekä pohditaan, mitä erityistä annettavaa kristillisillä toimijoilla on ihmisen kohtaamiseen ja päihdehoitoon. Keskiviikon aamupäivän luennoissa ja keskusteluissa kohtaamisen tematiikkaa avataan ammatillisen päihdetyön, kristillisen ihmiskäsityksen ja kadun ihmisen näkökulmasta. Iltapäivän kymmenessä työpajassa teemaa syvennetään eri asiakasryhmien ja vapaaehtoistyön näkökulmista. Torstaina aamupäivällä kristillistä päihdehoitoa tarkastellaan asiakkaan näkökulmasta kysymällä, mitä annettavaa kristillisillä seurakunnilla ja järjestöillä on päihdehoidon kokonaisuuteen. Iltapäivän työpajoissa tarkastellaan päiväkeskustoiminnan roolia hoitokokonaisuudessa, seurakunnan tukea hoidon edetessä ja kristillistä juomakulttuuria. Työpajoissa käsitellään myös palvelujen saavutettavuutta ja esteettömyyttä, perhenäkökulmaa hoitokokonaisuudessa sekä peliongelman ehkäisyn ja hoidon kysymyksiä. Perjantaina hoidon näkökulmaa laajennetaan maailmanlaajuiseksi. Seminaari on myös sosiaali- ja terveysministeriön Alkoholiohjelman kumppanuuteen sitoutuneiden kristillisten toimijoiden päätös- ja juhlaseminaari. Nähdään Peurungassa! Keskiviikko Tiistaina järjestetään Peurungassa iltagaala alk. klo 18.30, johon olet sydämellisesti tervetullut. Mainitse osallistumisesi ilmoittautumisen yhteydessä. Ohjelma Päivän teema: Kohtaaminen Puheenjohtaja: Kari Haavisto, ylitarkastaja, STM Alustukset suomeksi, tulkkaus suomeksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi Yhteiskristillinen hartaus kirkkojen piispat ja seurakuntayhteisöjen valtakunnalliset vastuunkantajat Päivien avaus puheenjohtajat Valtiovallan terveydys valtiovallan edustaja Kristilliset toimijat ja päihdepolitiikka sosiaali- ja terveysministeriön edustaja Kohtaamisen merkitys asiakastyössä johtaja Anna Ahokas, Kettutien A-klinikka, Helsinki Keskustelua Mitä erityistä kristillinen ihmiskäsi tys tuo kohtaamiseen? Diakonia- ja yhteiskuntatyön johtaja Heikki Hiilamo, Kirkkohallitus Tauko Syrjäytymisen kansainväliset kasvot ja kenttätyön näkökulma Ulla-MaijaNikula, Sininauhaliiton puheenjohtaja Keskustelua Millaista kohtaamista minä kaipaan? Kadun näkökulma. Markku Tuppurainen, Vapaa Sisälähetys ry:n toiminnanjohtaja Keskustelua Palkitsemiset. Vuoden 2007 Toivon tuoja ja Toivon teko Lounas Workshopit (kahvitauko ) Seminaarien osallistujilla on mahdollisuus osallistua kahteen eri ryhmäsessioon. Ryhmiä järjestetään eri teemoista sekä suomeksi että englanniksi. Yhden ryhmäsession kesto on 1,5 h. Ryhmät toimivat siten, että ensimmäinen ryhmäsessio on klo ja toinen Välissä on kahvitauko Ekumeeninen kansainvälinen Tuomasmessu Taulumäen kirkossa Jyväskylässä (bussikuljetus) Suomenkielisten ryhmien teemat Kohtaamisen polttopisteessä: 1) Päihdeongelmaisen lapsi 2) Nainen 3) Työikäinen mies 4) Huumeet ja mielenterveys navigointia aallokossa 5) Ikääntyvä 6) Vapaaehtoistyö voimavarana Englanninkielisten ryhmien teemat Kohtaamisen polttopisteessä: 7) Nuoret aikuiset 8) Yhteisö voimavarana 9) Huumeongelmainen 10) Läheiset

13 Torstai Teema: Hoitokokonaisuus Puheenjohtaja: Aarne Kiviniemi (Sininauhaliiton toiminnanjohtaja) Alustukset suomeksi ja englanniksi sekä tulkkaus suomeksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. Ohjelma Mitä jäi edellisestä päivästä mieleen? Geir Gundersen, kansainvälisen Siniristin puheenjohtaja Miten hoidon kokonaisuus toteutuu suomalaisessa yhteiskunnassa? Antti Holopainen, Järvenpään sosiaalisairaala Keskustelua Kristillisten toimijoiden vahvuus hoidon kokonaisuudessa sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen, Helsingin kaupunki Keskustelua Seurakunta tukea antavana yhteisönä päihdehoidossa rovasti Pentti Hakkarainen, Kajaanin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Keskustelua Tauko Hyvän päihdehoidon erityispiirteet Ulla Andersen, Pohjoismaisen Siniristin hoidon kehittämisen työryhmä Keskustelua Lounas Workshopit (kahvitauko ) Seminaarien osallistujilla on mahdollisuus osallistua kahteen eri ryhmäsessioon. Ryhmiä järjestetään eri teemoista sekä suomeksi että englanniksi. Yhden session kesto on 1,5 h. Ryhmät toimivat siten, että ensimmäinen sessio on klo ja toinen Välissä on kahvitauko Laivaristeily järvellä Suomenkielisten ryhmien teemat Näkökulmana hoitokokonaisuuteen: 1) Päiväkeskustoiminta hoitokokonaisuudessa 2) Seurakunta ihmisen tukena hoidon edetessä 3) Kristillinen juomakulttuuri? 4) Kristilliset toimijat ja rahapeliongelmaiset ihmiset 5) Perhenäkökulma ja hoitokokonaisuus 6) Saavuttavatko päihdepalvelut kaikki? Englanninkieliset ryhmät: 7) Hoidon arvot 8) Mitä tarkoittaa ammatillinen hoito? 9) Hengellinen ulottuvuus Saksankielinen ryhmä: 10) Transaktioanalyysi Perjantai Teema: Hoitokokonaisuus, kansainvälinen näkökulma Puheenjohtajat: Irene Abderhalden IFBC (kansainvälisen Siniristin pääsihteeri) Mark Moser IFBC (kansainvälisen Siniristin pääsihteeri) Anneli Pienimäki (päihdetyön kehittämispäällikkö, Sininauhaliitto) Perjantaina luennot ovat englannin kielellä ja ne käännetään suomeksi. Ohjelma Yhteenveto edellisistä päivistä Katsaus kolmannen seminaaripäi vän tarjontaan Rakennamme siltaa sydämen, uskon ja asiantuntijuuden välille: Kokonaisvaltainen lähestymistapa päihdehoitoon, jatkohoitoon ja seurakuntaan yhteisönä Keskustelua Rakennamme siltaa sydämen, uskon ja asiantuntijuuden välille: Kokonaisvaltainen lähestymistapa päihdehoitoon, jatkohoitoon ja seurakuntaan yhteisönä, Oswald Christensen, hoitokeskuksen johtaja, Brasilia Keskustelua Tauko Päihdeongelma läheisen näkökulmasta Klaus Richter, Saksan Siniristi Keskustelua Lounas Rakennamme siltaa sydämen, uskon ja asiantuntijuuden välille: Verkostoyhteistyö Kansainvälisen Siniristin (IFCB) näkökulmasta Irene Abderhalden, Mark Moser, Geir Gundersen, Albert Moukolo Keskustelua Tauko Katsaus vuoteen 2008: Kansainvälisen Siniristin (IFCB) seuraava tapaaminen Seminaarin yhteenvetoa Aarne Kiviniemi Alkoholiohjelma on alkoholihaittojen vähentämiseen tähtäävä yhteistyöprosessi, joka kokoaa eri toimijoiden vaikuttaviksi todetut toimet jäsentyneeksi kokonaisuudeksi. Yhteistyöhön halunneet toimijat liittyvät alkoholiohjelmaan kumppaneina. Vuoden 2007 alussa kumppaneita oli 195, joista 72 järjestöä, 96 kuntaa (osa liittynyt kuntaryhmänä), työmarkkinoiden keskusjärjestöt, sosiaali- ja terveysalan ammatillisia järjestöjä, alkoholielinkeinon ja alalla toimivien työntekijöiden järjestöjä sekä evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko ja Suomen vapaakristillinen neuvosto. Alkoholiohjelma on valtioneuvoston periaatepäätökseen perustuva sosiaali- ja terveysministeriön ohjaama prosessi. 13

14 Ilmoittaudu seminaariin Ilmoittaudu Ihminen polttopisteessä -seminaarin mennessä lähettämällä viereisen sivun ilmoittautumislomake 1. postitse: Sininauhaliitto, Krämertintie 2, Helsinki tai 2. faksilla: puh. (09) Ilmoittautumisen voi lähettää myös sähköpostitse. Sähköinen ilmoittautumislomake löytyy osoitteesta: ja tapahtumat. Täytä lomake tietokoneellasi, tallenna ja lähetä sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen: Majoitus: varataan suoraan Kylpylähotelli Peurungan myyntipalvelusta (014) , Varjolan Matkailupalvelu Oy:stä (puh ), josta voi tiedustella myös Yläsaarikoiden lomamökkejä sekä hotelli Vuolakkeesta, puh. (014) Majoitusta tarjoaa myös Cumulus Jyväskylä, puh. (014) Varausta tehdessä kannattaa mainita, että osallistuu seminaariin. Työpajat keskiviikkona suomeksi 1) Päihdeongelmaisen lapsi 2) Nainen 3) Työikäinen mies 4) Huumeet ja mielenterveys 5) Ikääntyvä 6) Vapaaehtoistyö voimavarana englanniksi 7) Nuoret aikuiset 8) Yhteisö voimavarana 9) Huumeongelmainen 10) Läheiset Työpajat torstaina suomeksi 1) Päiväkeskustoiminta hoitokokonaisuudessa 2) Seurakunta ihmisen tukena hoidon edetessä 3) Kristillinen juomakulttuuri? 4) Kristilliset toimijat ja rahapeliongelmaiset ihmiset 5) Perhenäkökulma ja hoitokokonaisuus 6) Saavuttavatko päihdepalvelut kaikki? englanniksi 7) Hoidon arvot 8) Mitä tarkoittaa ammatillinen hoito? 9) Hengellinen ulottuvuus saksaksi 10) Transaktioanalyysi Ilmoittautumislomake Osallistumispäivät Ke To Pe Osallistun iltagaalaan ti Kyllä En Etu- ja sukunimi Katu- ja postiosoite Puhelin Sähköpostiosoite Yhteisö, jota edustan Työnimike Laskutusosoite Osallistun työpajoihin ke nro ja to nro ja Tiedoksi järjestäjälle LEIKKAA TÄSTÄ 14

15 Riippuvuudet: huumeet Osa 3 Tero Sivula / Kuvakori Lakka-huume leviää nuorten keskuudessa Neliosaisessa sarjassa käsitellään erilaisia riippuvuuksia Nuorten keskuudessa leviää lakkaniminen huume. Sen suosio on ohittamassa jo ekstaasin, joka on ollut kannabiksen jälkeen yleisin huume. Lakka on gamman eli gammabutyrolaktoni (GBL) valmistuksessa käytettävä esiaste, ja muuttuu elimistössä gammaksi. Lakkaa juodaan valmiina nesteenä tai sekoitetaan jauheena nesteeseen. Lakan vaikutus on gammaan verrattuna kymmenkertainen ja se on käyttäjälleen hengenvaarallinen. Lakan vaarallisuutta ei tunneta Lakka kiinnostaa nuoria edullisen hinnan ja helpon saatavuuden vuoksi. Nuoret eivät vielä tunne lakan haittoja ja pitävät sitä jopa alkoholia vaarattomampana. Lakan käyttäminen aiheuttaa päihtymyksen kaltaisen tilan, aistiharhoja ja ylivireyttä, minkä vuoksi sitä käytetään juuri juhlimisen tehostajana. Lakan vaara piilee sen annostelemisen vaikeudessa, sillä jo puolen millilitran yliannostus voi olla kohtalokas. Yliannostuksesta aiheutuu tajuttomuutta ja hengityksen lamaantumista, mistä seuraa kuolema. Kuoleman riski moninkertaistuu, kun sitä käytetään yhdessä muiden hengityskeskusta lamaavien aineiden kuten lääkkeiden ja alkoholin kanssa. Lakka on aiheuttanut maassamme jo useita vakavia yliannostustapauksia. Lakan hallussapito ja levittäminen on rangaistavaa Lakka on luokiteltu lääkeaineeksi. Sen käyttö ei ole rangaistavaa, mutta säännösten vastainen myynti, levitys, valmistus ja varastointi on rangaistavaa lääkelain nojalla. Lakan hallussapito voi tuottaa syytteen myös huumausainerikoksen valmistelusta tai huumausainerikoksen edistämisestä, jos tarkoitus on ollut valmistaa siitä gammaa. Gamma on luokiteltu Suomessa alkaen huumausaineeksi, jonka hallussapito, myynti ja muu levitys on huumausainelain 3 :n mukaisesti kielletty. (STM:n asetus 983/2001.) Lakkaa kehiteltiin aikaisemmin lääkeaineeksi, mutta se todettiin siihen sopimattomaksi. Teollisuudessa sitä käytetään edelleen muun muassa liimanpoistoaineena, maalien ohennusaineissa ja asetonittomissa kynsilakoissa. Aineeseen voi syntyä fyysistä riippuvuutta. Vieroitusoireita ovat unettomuus, ahdistus ja vapina, jotka kestävät päivistä useisiin viikkoihin. g Lahden Jelppiin voi aina tulla Terveysneuvontapiste Jelppi on matalan kynnyksen paikka ja tarkoitettu suonensisäisesti huumeita käyttäville ja heidän läheisilleen. Toiminnan avulla vähennetään terveyshaittoja ja tautien leviämistä huumeidenkäyttäjien ja muun väestön keskuuteen. Jelpissä voi asioida nimettömänä, ilman lähetettä ja ajanvarausta. Tervetulleita ovat kotikunnasta riippumatta kaikki päihtyneenäkin. Asiakkaan auttaminen lähtee aina hänestä itsestään. Koskaan apua tai tukea ei tuputeta eikä asioista udella, jos asiakas ei halua elämästään puhua. Monet ovat kokeneet Jelpin henkireiäkseen. Tänne saa tulla puhumaan huolistaan, vaikka kuinka huonosti menisi. Vaikka katkaisuhoito olisi epäonnistunut. Saa tulla sittenkin, vaikka ei edes haluaisi hoitoon, terveydenhoitaja Arja- Liisa Varuhin kertoo. Jelppi on avoinna kolmena päivänä viikossa neljä tuntia kerrallaan ja muuna aikana asiakkaita palvellaan terveys- ja sosiaaliasioissa, työttömyys-, asunnottomuus-, talous- tai oikeudellisissa asioissa. Toimimme eräänlaisina tukihenkilöinä, kun asiakkaat asioivat lääkärissä, sosiaalitoimistossa, työkkärissä, asuntotoimistossa ja velkaneuvonnassa. Jelpistä asiakkaita ohjataan saamaan hengellistä tukea joko Lahden vapaaseurakuntaan tai mikäli heillä on seurakuntayhteys niin omaan seurakuntaansa, Kristillisen Raittiusliiton toiminnanjohtaja Anne Konttila toteaa. Kristillisen Raittiusliiton perustamassa Jelpissä käy viitisentoista asiakasta päivässä ja kaksisataa kaksikymmentä eri asiakasta vuodessa. Vakituisia työntekijöitä on kaksi ja he ovat sosiaali- ja terveysalojen ammattilaisia ja perehtyneet päihdetyöhön. g Yhteystiedot: Jelppi Rauhankatu 7, Lahti avoinna ti 15 18, ke to

16 TEKSTI JA KUVA: OLLI KARINIEMI Huonoa itsetuntoa ei olekaan Juha Kemppisen mielestä huumeiden käyttöä voidaan torjua, jos lapsen ensimmäiset elinvuodet suojataan yhteistuumin ja yhteiskunnassa eletään enemmän pienten lasten ehdoilla. Vanhemman hyväksyvä katse on hyvä lähtö itse kunkin elämälle. Kouvolassa, psykiatrian poliklinikan kolmannessa kerroksessa, sijaitsee psykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkärin Juha Kemppisen työpiste kolmena päivänä viikossa. Hänen asiakkainaan on muun muassa mielenterveys-, psykoosi- ja kaksoisdiagnoosipotilaita. Kaksoisdiagnoosipotilas on henkilö, jolla on diagnosoitu alkoholi- tai huumeongelma sekä jokin toinen sairaus, yleensä psyykkinen sairaus, kuten mielialahäiriö tai skitsofrenia. Vanhemman hyväksyvä katse on hyvä lähtö elämälle Psyykeltään terve ihminen ei käytä huumeita. Ne eivät tuo hänen elämäänsä yksinkertaisesti mitään lisää. Kokeileminen on tietysti eri asia, Kemppinen toteaa ja perustelee väitettään seuraavasti. Mielihyvärakenteet, jotka altistavat huumeiden käytössä ihmistä, kehittyvät jo ensimmäisten elinvuosien aikana. Huumeiden käyttäjillä on paljon erilaisia oppimisvaikeuksia. Päiväkodissa oppimisen vaikeudet sekä sosiaalisten taitojen puute johtavat häiriköimiseen ja toisten lasten tuuppimiseen. Tällainen lapsi saa helposti häirikön maineen ja toiset lapset eristävät hänet herkästi. Onnistumiset ja siitä syntyvät mielihyvän tunteet jäävät kokematta. Koulussa syrjäytymisen kierre syvenee helposti, jos pärjäämisen tunnetta ei synny. Erityisen haastava paikka koulu on pojille, sillä paikallaan istuminen on heidän temperamentinsa vastaista. Tällainen nuori hakeutuu seuraan, jossa onnistumisen fiiliksiä haetaan rettelöimällä ja rötöstelemällä sekä jossakin vaiheessa myös huumekokeiluista. Alussa huumeet tarjoavat nuorelle niitä mielihyvän tunteita, joita onnistuneista suorituksista normaalisti olisi voitu saada. Voi hyvin ymmärtää, ettei ensimmäisen kerran elämässään hyvänolontunteita päihteistä saaneeseen nuoreen tehoa puheet huumeiden käytön vaaroista, Kemppinen muistuttaa. Hän rohkaiseekin vanhempia ottamaan aikuisen paikan lastensa elämässä. Huumeiden käyttöä voidaan torjua, jos lapsen ensimmäiset elinvuodet suojataan yhteis- 16

17 tuumin ja yhteiskunnassa eletään enemmän pienten lasten ehdoilla. Vanhemman hyväksyvä katse on hyvä lähtö itse kunkin elämälle. Huonosta itsetunnosta ansion jakamiseen Huono itsetunto on Kemppisen mielestä huono sana, jonka käytöstä pitäisi luopua kokonaan. Pitää miettiä, mitä hyötyä on selityksestä huono itsetunto. Sehän on mittaamista. Vallankäyttöä. Sanot ihmiselle, että sinä olet huono. Millä oikeudella sen teemme? Puhe huonosta itsetunnosta on kuin itseänsä toteuttava ennustus. Se saa ihmisen sairastamaan jopa vuosikymmeniä. Ongelmien selitykset ohjaavat niiden ratkaisuyrityksiä. Miten ratkaiset huonoa itsetuntoa? Kemppinen kertoo uusimmista aivotutkimuksista, joiden mukaan myönteisillä kokemuksilla on parempi vaikutus itsetuntoon, oppimiseen ja terapiatuloksiin kuin negatiivisilla. Hän kehottaa unohtamaan huono-etuliitteen itsetunnon edestä. On parempi puhua vain itsetunnosta ja sen vahvistamisesta. Omien vahvuuksien löytämisessä juuri toisilta saatu positiivinen palaute on tärkeää. Olemme tottuneet puhumaan asioista kielteisen kautta. Emme yksinkertaisesti osaa ansion jakamista olipa kysymys sitten lapsista, parisuhteesta tai työkavereista. Elämä on yhtä virheiden etsimistä. Itse pyrin koko ajan kannustamaan ja kehumaan. Siitä ei ole kenellekään haittaa eikä se ole keneltäkään pois. Ehkäisevä työ tulisi Kemppisen mielestä kohdistaa riskiryhmiin ja ongelmanuoriin. Tarjota heille onnistumisen ja mielihyvän kokemuksia, mikä vaatii erityistä taitoa ja osaamista näiden nuorten kanssa työskenteleviltä. Positiivinen lähestymistapa voi vahvistaa nuoren itsetuntemusta ja saada hänet uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa. Toivo paremmasta motivoi muutokseen. Kohtaamisen ja kyynisyyden rajamailla Huumeiden käyttäjät ovat haastava asiakasryhmä. Heiltä saadun palautteen varaan ei auttaja voi perustaa omaa itsetuntoaan. Asiakkaiden ongelmat näkyvät vuorovaikutuksen vaikeutena. He kertovat sinulle kaiken sen, mitä et ole koskaan halunnut kuulla itsestäsi. Joskus sinä olet myös ensimmäinen ihminen, joka laittaa hänen käyttäytymiselleen rajat. Saat vastaasi koko sen rajattomuuden, jonka kanssa huumeiden käyttäjä on elänyt meidän kaiken sallivassa yhteiskunnassamme. Et esimerkiksi halua kirjoittaa reseptiä, kun tiedät, että lääke päätyy katukauppaan. Kemppisen mukaan rajattomuuden jälkeinen raivo työntekijää kohtaan on tyypillistä isättömille pojille ja tytöille. Monet työntekijät haluavat kaveerata potilaiden kanssa, koska on liian rankkaa vaatia vanhemmuutta ja rajoja sekä kunnollisia käyttäytymistapoja. On oikeastaan koomista, että meillä on potilaan oikeuksien laki, muttei potilaan velvollisuuksien lakia. Hän sanoo ymmärtävänsä heitä, jotka ohittavat nämä rajakysymykset olkapäitä kohauttamalla. Tekevät kaiken sen, minkä asiakkaat pyytävät. Kyynistyvät. Osa työntekijöistä myös alkoholisoituu, koska ei kykene kohtaamaan omaa epätäydellisyyttään niin työssä kuin yksityiselämässä. Meiltä puuttuu rohkeutta puuttua ihmisten elämään. Kaikki eivät uskalla ottaa vastaan ei-sanan aiheuttamaa asiakkaan raivoa. Siitä voi pahimmillaan käynnistyä myös oikeudellisten valitusten sarja, jossa työntekijälle ymmärtäjiä on todella harvassa. Tämän vuoksi moni ajattelee, että mitäpä minä tuohon puutun, kun saan vain haukkumisia. Harva päihdetyötekijä uskaltaa tänä päivänä laittaa rajoja, hän muistuttaa. Helppoja ratkaisuja ei selvästikään ole. Uskon kohtaamiseen! Se on hetki, jossa muutos todellistuu. Kohtaamiseen on lähdettävä joka kerta yhtä nöyränä ja yhtä ummikkona. Koskaan ei voi tietää, mitä on tulossa. g Kuntoutuskoti Nousevan Auringon talo Kuntoutuskoti Nousevan Auringon Talo sijaitsee Hyrynsalmella, noin 90 kilometriä Kajaanista pohjoiseen, Paljakkavaaran laella. Kodissa on 10 paikkaa ja kaksi kriisipaikkaa huumeiden käytön takia ongelmiin joutuneille vuotiaille nuorille. Kuntoutuskoti on kodinomainen nuorten huumehoitoyhteisö, jossa heidän yksilöllinen kehityksensä otetaan huomioon. Jokaisen nuoren kanssa tehdään yksilöllinen kuntoutumissuunnitelma, jonka toteutumisesta raportoidaan lähettävän kunnan sosiaalityöntekijälle tai muulle lähettävälle taholle. Huumeiden tilalle ei tarjota lääkkeitä. Sairauden vaatimat lääkehoidot voidaan toteuttaa myös kuntoutumisjakson aikana. Katkaisuhoidossa aloitettu bentsodiatsepiinien vähennys voidaan viedä loppuun. Nuoret tulevat eri puolilta Suomea ja viipyvät kodissa neljästä kuukaudesta vuoteen. Tämän jälkeen he siirtyvät avokuntoutuksen piiriin ja saavat tuekseen vapaaehtoistyötä tekevän tukihenkilön sekä vertaisryhmän. Kuntoutuksen ydinajatuksena on jatkuvuus ja samat työntekijät turvaavat hoitopolkujen jatkuvuuden siirtymävaiheissa. Nuoren perhe voi olla myös mukana kuntoutuksessa. Nousevan Auringon Talolla Hyrynsalmen keskustassa on rivitalokaksio, jossa perhe tai muut läheiset voivat majoittua. Nousevan Auringon Talon huumekuntoutukseen hakeudutaan pääsääntöisesti katkaisu- tai vieroitushoidon kautta. Näitä palveluita tarjoavat mm. A-klinikkasäätiö, sairaanhoitopiirit ja yksityiset palvelujentuottajat. Maksusitoumus sosiaalitoimesta tai A-klinikalta tarvitaan ennen kuntoutukseen tuloa. Nousevan Auringon Talon huumekuntoutus ry perustettiin vuonna 1997 Pelastusrengas pinnalla ilman huumeita -nimisenä. Yhdistyksen perustivat helsinkiläiset ja tamperelaiset huumetyötä eri tahoilla tekevät alan ammattilaiset. Kuntoutuskoti aloitti toimintansa Hyrynsalmella g Lue lisää 17

18 Hyvää Osa 3 työtä! Oma kokemus työn voimavarana Oma kokemus on työssä merkittävä voimavara. Ihmisten kuntouttamisessa tarvitaan eräoppaita, jotka ovat kulkeneet maisemissa, jossa apua tarvitsevat ihmiset vaeltavat. TEKSTI TUOMO SALOVUORI, KUVAT: TERO SIVULA JA BARBRO WICKSTRÖM / KUVAKORI Joitakin aikoja sitten istuin yliopiston luennolla, jossa opettaja tähdensi teoreettisen tiedon merkitystä heittämällä kysymyksen opiskelijoille? Kuka teistä haluaisi mennä vaikkapa hammaslääkärille, joka ei olisi opiskellut päivääkään omaa alaansa? Yhtään kättä ei noussut. Myöhemmin ajattelin, että aikaisemmin esitetyn kysymyksen rinnalle voisi heittää myös toisen kysymyksen. Kuka haluaisi nousta myrskyllä laivaan, jonka ruorissa olisi kapteeni, joka olisi tutustunut merenkulkuun vain kirjoja lukemalla? Oma elämänkokemus voi olla työssä merkittävä voimavara. Koulutuksen lisäksi ihmisten kuntouttamisessa tarvitaan eräoppaita, jotka ovat kulkeneet maisemissa, joissa apua tarvitsevat ihmiset vaeltavat. Tästä kertoo sekin, että suuri osa päihdeongelmaisista on jo vuosikymmenien ajan toipunut samaa kokeneiden seurassa tarinoitaan jakamalla. Usein 18 Oma elämänkokemus voi tulla vastaan myös työtä rajoittavana tekijänä. Päihdenämä ihmiset ovat aikaisemmin kohdanneet ammattiauttajia ja käyneet läpi monia tuloksettomia hoitojaksoja. Ongelmajätteestä kasvualustaa Mitä annettavaa on päihdetyöntekijällä, jolla ei ole omaa päihteiden käyttöhistoriaa? Mitä hän voi oikeasti tietää niistä asioista, joiden kanssa päihdeongelmainen joutuu kamppailemaan? Joskus olen vastannut tähän kysymykseen sanomalla, että en todellakaan pysty tietämään paljoa siitä, millaista on aineita käyttävän elämä. Mutta jos joku haluaa tietää miten rikkinäisen elämän kanssa tullaan toimeen, sinnitellään päihteittä ja opetellaan kohtaamaan omia vaikeita asioita selvin päin, niin siitä tiedän kyllä jotakin. Tämäntyyppistä elämänkokemusta meillä on kaikilla enemmän tai vähemmän ja juuri sitä päihdeongelmaiset tarvitsevat. Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan sairastamme kaikki samaa tautia. Joillakin sairaus on edennyt vain pitemmälle kuin toisilla. Jaamme ihmisille yhteisiä kasvamisen kipuja. Useimmilla meistä on myös jonkinlainen tuntuma esimerkiksi häpeän, pelon ja huonon itsetunnon tuntemuksiin. Näihin sielumme varjoisiin alueisiin tutustumalla voi löytää jonkinlaisen sillan myös niiden päihdeongelmaisten sielunmaailmaan, joiden sisäistä maailmaa tämän tyyppiset tuntemukset hallitsevat. Tämä henkinen ongelmajätteiden kompostointi mahdollistaa sen, että elämänkokemuksemme voi muuttua kasvualustaksi uudelle elämälle. Kyvyksi ymmärtää muiden kokemuksia ja mahdollisuudeksi opastaa eteenpäin. Usein asiakkaat vaistoavat, millaisille asioille vuorovaikutuksessa on tilaa. Sellaisen henkilön läsnä ollessa, joka on kohdannut omaa varjoaan, voi turvallisemmin tuoda esille omia vaikeita asioitaan. Siinä voi syntyä parantava kokemus siitä, että tulen ymmärretyksi ja hyväksytyksi omana itsenäni. Sama kokemus on myös vertaisauttamisen ytimessä. Oman kokemuksen rajallisuus

19 hoidon asiakkaista moni on aloittanut elämänsä perheen ns. näkymättömänä lapsena, jota ei ole noteerattu hyvässä eikä pahassa. Oma mitättömyyden kokemus kumpuaa myöhemmin näistä kokemuksista. Monien auttamistyötä tekevien taustasta löytyy perhetilanne, jossa vastuun kantamiseen toisista on jouduttu kasvamaan jo varhain. Näihin tilanteisiin liittyvät tunteet saattavat tulla vastaan myöhemmin elämässä ja vaatia oman elämän historian kohtaamista. Myös päihdekokemuksen omaavilla oman hyvinvoinnin hoitamista on tärkeää jatkaa silloinkin, kun on jo siirrytty työntekijän rooliin. Työnohjaus, vertaisryhmät tai sielunhoito antavat mahdollisuuksia oman elämän rehelliselle tarkastelulle. Sokeritautia sairastavan on helppo hyväksyä se, että oman ruumiin hyvinvoinnista on pidettävä huolta ja että sairaus voi jollakin tapaa rajoittaa elämää loppuun saakka. Myös riippuvuuden takana oleva rikkinäisyys vaatii huomiota ja säännöllistä hoitoa senkin jälkeen kun oikea diagnoosi on tehty ja sopiva hoito löydetty. AA:ssa tätä hidasta Jumalan parantamisen prosessia kutsutaan joskus sipulin kuorimiseksi. Kerros kerrallaan edetään yhä syvemmälle eikä kyyneleiltäkään aina vältytä. Kaikkea ei myöskään tarvitse omakohtaisesti kokea pystyäkseen olemaan avuksi. Ei sydänkirurgin tarvitse olla itse kärsinyt sepelvaltimotaudista voidakseen auttaa kivuista kärsivää potilasta. Kokemusta on mahdollista myös kerätä opiskelemalla ja oppimalla käytännön tilanteissa sekä kuuntelemalla niiden ihmisten tarinoita, jotka voivat kertoa omista vaikeuksistaan. Asioita voi yhdessä ihmetellä ja punnita vaihtoehtoja myös ilman valmiita patenttiratkaisuja. Koulutuksen kautta oma kokemus jäsentyy osaksi suurempaa kokonaisuutta. Vähitellen voi ymmärtää myös sen, ettei omaa kokemusta voi soveltaa kaikkiin tilanteisiin. Koulutuksen ja kokemuksen yhdistäminen onkin osoittautunut toimivaksi yhdistelmäksi päihdehoidossa. Työkokemus ja hiljainen tieto Viime vuosikymmeninä on tiedon ja osaamisen ajatuksia jäsennetty uudestaan. Kokemuksellisen tiedon merkityksestä työssä on ilmestynyt lukuisia tutkimuksia. Hoitotyössä työkokemuksen mukana kerääntynyt hiljainen tieto auttaa tutkimusten mukaan erottamaan olennaisen ja kokoamaan informaation monipuolisesti asiakasta hyödyntävällä tavalla. Monilla lääkäreilläkin puolet diagnoosin pohjalla olevasta tiedosta perustuu työkokemukseen. Jopa luovuuden tutkijat puhuvat kymmenen vuoden säännöstä, jolla tarkoitetaan sitä, että usein luovat ratkaisut vaativat pohjakseen laajan kokemuksen. Mentorointi on eräs tapa, jolla työkokemuksen mukana tullutta hiljaista tietoa voi jakaa muille. Siinä kokeneempi työntekijä antaa ohjausta ja tukea kollegalle, joka on hänelle uusien haasteiden edessä. Tässä prosessissa myös mentori saa virikkeitä omaan uudistumiseensa ja kehittymiseensä. Sininauhaliitto on kehittämässä järjestöjen työntekijöiden tueksi mentorointi-järjestelmää. Jos haluat olla jakamassa sinulle kokemuksen kautta tullutta tietoa omalta työalaltasi, niin ota rohkeasti yhteyttä. Tiedon ja kokemuksen lisäksi tarvitsemme kohtaamisessa arvostavaa asennetta. Sama resepti suhteessa omaan ja työkavereiden osaamiseen antaa hyvän pohjan yhteistyölle. g Huumekuntoutuskoti Villa Hockey Tampereen Huumeklinikkayhdistys ry:n ylläpitämä huumekuntoutuskoti Villa Hockey sijaitsee Kurun kunnassa, noin 80 kilometrin päässä Tampereelta. Se tarjoaa lääkkeetöntä kuntoutusta kodinomaisessa ympäristössä vuotiaille nuorille, jotka haluavat päästä irti huumeista. Kuntoutus alkaa kuuden viikon arviointijaksolla, jonka aikana arvioidaan kuntoutuksen tarve sekä asiakkaan soveltuvuus ja halu kuntoutukseen. Kuntoutusjakson pituus on 6 kuukautta, mutta se voi yhteisestä sopimuksesta olla pidempikin. Kuntoutuksen peruspilareita ovat yhteisöllisyys, omahoitajakeskustelut, vertaisryhmät ja toiminnallisuus. Vertaisryhmissä käsitellään monipuolisesti päihderiippuvuutta ja siihen liittyviä asioita. Vertaistuen, omahoitakeskustelujen ja toiminnallisuuden avulla tunnistetaan omia tunteita, asenteita sekä ajattelu- ja toimintamalleja. Toiminnallisuus tukee kuntoutumista koko kuntoutuksen ajan. Liikunnan, luonnossa liikkumisen ja omilla käsillä tekemisen kautta nuorella on mahdollisuus kokea onnistumisen ja yhteenkuuluvuuden tunteita. Monipuolisen toiminnan kautta asiakas voi löytää uusia mielekkäitä harrastuksia ja saada uutta sisältöä elämälleen. Villa Hockeyhyn haetaan Tampereen Huumeklinikan kautta. Se sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa. Klinikalla tehdään Villa Hockeysta kiinnostuneelle nuorelle hoidon tarpeen arviointi. Siinä selvitetään mm. käyttöhistoria, aikaisemmat kuntoutukset ja maksusitoumusasiat. Klinikalta käsin voidaan myös auttaa maksusitoumuksen selvittelyssä. Villa Hockeyn kuntoutusjakson jälkeen nuori siirtyy klinikalle jälkihuoltoon. Klinikka ottaa huomioon myös nuoren läheiset läheistuen muodossa. Huumeklinikan tiloissa toimii lääkkeetön avokatko. Tampereen Huumeklinikkayhdistys ry perustettiin vuonna Yhdistyksen perustivat kuusi tamperelaista eri tavalla huumetyössä mukana olevaa ammattilaista, joiden tavoitteena oli edistää lääkkeetöntä huumehoitoa. g Lue lisää 19

20 uutisia N i m i t y k s i ä S i n i n a u h a l i i t o s s a A r v o n i m i ä Päivi Muurtamo on M20-hankkeen uusi projektisuunnittelija Päivi Muurtamo aloittu toukokuun alussa M20-hankkeessa projektisuunnittelijana. Hän on toiminut kaksi vuotta Mainiemen kuntoutumiskeskuksessa ohjaajana ja myöhemmin A-klinikan Living room -ohjaajana Hämeenlinnassa. Living room on matalan kynnyksen terveysneuvontapiste huumeongelmaisille. Muurtamo sanoo katselevansa elämää myös lastensuojelulasien läpi. - Olen tehnyt töitä lastenkodissa ja perhetyöntekijänä Alvari-perhetyössä. Kokemus on opettanut huomioimaan koko perheen myös päihdetyössä. M20-hankkeessa hän vastaa koulutuspäivien ja tapahtumien järjestämisestä. Projektisuunnittelijan tehtävä vapautui, kun sitä hoitanut Päivi Heimonen siirtyi hankkeen projektipäälliköksi. Koulutukseltaan Muurtamo on sosionomi (AMK). Kaiju Yrttiaho aloitti PÄMI-hankkeen projektipäällikkönä Kaiju Yrttiaho aloitti toukokuun alussa PÄMI-hankkeen projektipäällikkönä. Sininauhaliiton ja Mielenterveyden keskusliiton (MTKL) yhteisessä hankeessa kehitetään kaksoisdiagnoosi- eli päihdeja mielenterveysasiakkaiden toipumista tukevaa avokuntoutusmallia. Hankkeessa yhdistään Sininauhaliiton ja Mielenterveyden keskusliiton osaaminen siten, ettei asiakasta tarvitse lähettää paikasta toiseen. - Tavoitteenamme on luoda avokuntoutusmalli, jonka avulla asiakasta tuetaan itsenäiseen asumiseen ja arjessa selviytymiseen. Laitoshoidossa ja asumiskuntoutuksessa kaksoisdiagnoosiasiakkaat on jo huomioitu, Yrttiaho tiivistää. Hän on työskennellyt lähes viisitoistavuotta toimintaterapeuttina Helsingin kaupungin eri psykiatrian toimipisteissä. Viimeiset viisi vuotta hän toimi Mielenterveyden keskusliitossa ensin TRIO-projektissa kuntoutussuunnittelijana ja sen päätyttyä ammatillisen kuntoutumisen tukipisteessä työ- ja koulutusvalmentajana. Koulutukseltaan Yrttiaholla on toimintaterapeutti (AMK) Jorma Soinista sosiaalineuvos Tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi Jorma Soinille sosiaalineuvoksen arvonimen. Arvonimi on kansalaiselle myönnetty julkinen arvonannon osoitus hänen yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä. Sain perjantain tekstiviestin, jossa onniteltiin arvonimestä. Se ei tullut minulle täytenä yllätyksenä, sillä hakemukseen oli pyydetty suostumukseni. Sen takana olivat yksityiset henkilöt, ei mikään yhdistys, Soini kertoo. Soini on toiminut Sininauhasäätiön toimitusjohtajana vuodesta Tätä ennen hän työskenteli 20 vuotta Jyväskylän Katulähetyksen palveluksessa, joista kolmetoista vuotta sen toiminnanjohtajana. Wanted! Etsimme talous- ja velkavaikeuksissa oleville tukihenkilöitä ja vertaistalousneuvojia Takuu-Säätiön hallinnoima ja koordinoima Omille jaloille -projekti toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella vuosina Projekti on valtakunnallinen verkostohanke, jossa autetaan talous- ja velkaongelmissa olevia ihmisiä. Sininauhaliiton ja Kriminaalihuollon tukisäätiön yhdessä toteuttamassa Omille jaloille osahankkeessa, etsitään asiasta aidosti kiinnostuneita tukihenkilöitä ja vertaistalousneuvojia. Sininauhaliiton jäsenjärjestöjen asiakkailla on usein päihdeongelma ja joillakin saattaa olla myös kriminaalitausta. He tulevat palvelujen piiriin niin hoitokotien, päiväkeskusten kuin asumispalveluiden myötä. Projektin tarkoituksena on luoda tuki- ja vertaistukimalli, jossa koulutuksen saaneet tukihenkilöt ja vertaistalousneuvojat antavat omien taitojen mukaan tukea, matalan kynnyksen talousneuvontaa ja auttavat talous- ja velkaongelmissa olevia ihmisiä auttamisjärjestelmän piiriin. Haemme vapaaehtoisia Sininauhaliiton järjestökenttään seuraavista toiminta-alueista: Pääkaupunkiseutu, Hämeenlinna-Tampere, Jyväskylä ja Turku-Uusikaupunki- Rauma. Koulutuksia toteutetaan läpi koko hankkeen, mutta nyt etsimme vapaaehtoisia syksyllä 2007 toteutettavaan koulutukseen. Omille jaloille Lisätietoa asiasta saa projektityöntekijä Eliisa Iivanaiselta puh

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol 5.6.2015 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari 20. 21.10.2016 Jyväskylä Monta tarinaa yhteisillä poluilla 20-21.10.2016 Päihdetyön seminaari järjestetään jo neljättä kertaa. Olemme rakentaneet seminaarin

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa TT Auli Vähäkangas, DIAK Etelä, Järvenpää Diakonian tutkimuksen päivä

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA

Sosiaalihuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila 1 (5) Sosiaalihuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA 2016-2017 Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila 2 (5)

Lisätiedot

Street-hanke

Street-hanke Street-hanke 2016 3.11.2016 Street-hanke tarjoaa C-hepatiitti- ja hiv-pikatestausta sekä terveysneuvontaa Helsingin kaduilla 21.6. 31.8.2016. Työpari liikkuu kaduilla tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

Tervetuloa rippikouluun!

Tervetuloa rippikouluun! Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2015 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2015! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 Missio A-klinikkasäätiön ehkäisevä päihdetyö, asiantuntijapalvelut sekä hoito-

Lisätiedot

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari 21.4.2016 Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen TULOKULMANA: OSIS VERTAISTEN OSALLISUUTTA VAHVISTAMASSA 2015-2017 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

ZA5563. Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland

ZA5563. Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland ZA5563 Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland EUROBAROMETER 2011 Youth attitudes on drugs D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY MERKITSE SOPIVIN] Mies... 1 Nainen... 2 D2. Minkä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku KOKEMUKSENI HYVÄSTÄ PALVELUSTA Kerro tilanteesta, jossa Sinä olet ollut asiakkaana

Lisätiedot

Korvaushoidon tavoitteet. NAPS-projektin päätösseminaari Raisio Mia-Veera Koivisto

Korvaushoidon tavoitteet. NAPS-projektin päätösseminaari Raisio Mia-Veera Koivisto Korvaushoidon tavoitteet NAPS-projektin päätösseminaari 26.10.2007 Raisio Mia-Veera Koivisto Ohjat-projektin tiedonkeruu- ja toimintamenetelmät Psykososiaalisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisprojekti

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja

Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja Osallisuus edellytyksenä yhdessä tekemiselle ( Jokainen on tärkeä ) Osallisuus on

Lisätiedot

Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin. Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin. Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Mönkään meni Yhteisövaikuttamisen sudenkuopat PAKKA-toiminta haastaa koordinaattorin Irmeli Tamminen, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Ehkäisevän työn keinot ja menetelmät Lahti 24.9.2014 Paikalliset

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 26.4.2016 Markkula 1 Lounais-Suomen avin avaus: Parhaimmat menetelmät

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot