merimies Merityö kiinnostaa nuoria naisia s. 6-7 Igen samarbetsförhandlingar på Birka s. 32

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "merimies1 2007 Merityö kiinnostaa nuoria naisia s. 6-7 Igen samarbetsförhandlingar på Birka s. 32"

Transkriptio

1 Suomen Merimies-Unioni SM-U ry merimies Finlands Sjömans-Union FS-U rf Luottamusmies huolissaan: Mikä on Siljan linja henkilöstöönsä? s. 5 Igen samarbetsförhandlingar på Birka s. 32 Merityö kiinnostaa nuoria naisia s. 6-7 Sjöarbete intresserar unga kvinnor s

2 PÄÄKIRJOTUS Euroopan Yhteisöjen tuomioistuin ottaa kantaa työtaisteluoikeuteen Niin sanottu Rosella juttu oli esillä EY-tuomioistuimessa Englantilainen vetoomustuomioistuin oli pyytänyt EY-tuomioistuimen lausuntoa asiassa, jonka Viking Line oli saattanut vireille Lontoossa Kansainvälistä Kuljetustyöväen Liitto ITF:ää ja Suomen Merimies-Unionia vastaan. Perimmiltään jutussa oli kyse siitä, oliko Merimies-Unionilla oikeus painostaa Viking Line työtaistelulla uuteen Merimies-Unionin kannalta hyväksyttävään työehtosopimukseen tilanteessa, jossa Viking Line uhkasi siirtää Rosellan Viron lipun alle ja jossa Viking Line ilmoitti vaihtavansa aluksen miehistön huomattavasti halvempaan virolaiseen. Suomen oikeuden kannalta asiassa ei ollut ongelmia, jopa Viking Line myönsi Englannin ylioikeudessa, että Merimies- Unionin uhkaama työtaistelu olisi ollut Suomessa laillinen. Sen sijaan Viking Line väitti, että Merimies-Unionin toimet olisivat olleet vastoin EU-oikeutta. Rosella juttu sisälsikin esikysymyksen siitä, oliko työtaisteluoikeus EU: ssa perusoikeus varsinkin, kun otetaan huomioon työtaisteluoikeuden perusoikeusluonnetta tukevat EU:ta ja sen jäsenvaltioita sitovat kansainväliset ILO, YK ja Euroopan neuvosto -sopimukset sekä EU:n perusoikeuskirja vuodelta 2000 ja siihen liittyvä EY-tuomioistuimen oikeuskäytäntö. Ydinkysymyksenä jutussa oli myös se, jäävätkö työtaistelutoimet yritysten sijoittumisvapautta ja palvelujen tarjonnan vapautta koskevien perustamissopimuksen säännösten ulkopuolelle vai estääkö tai rajoittaako sijoittumisvapaus ja palvelutarjonnan vapaus työtaisteluoikeutta. EU-komissio ja paikalla olleet vanhat jäsenvaltiot Englantia lukuun ottamatta olivat työtaisteluoikeuden koskemattomuuden kannalla. Sen sijaan esimerkiksi Viro ja muut Baltian maat sekä Puola olivat sitä mieltä, että työtaisteluoikeus estyy edellä mainittujen sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjonnan vapauden tieltä. Näin siksi, että näiden mielestä työtaisteluoikeus ei ollut absoluuttinen perusoikeus. Suomi puolusti työtaisteluoikeutta EU-tasolla nojautuen yllä mainittuihin kansainvälisiin sopimuksiin ja korosti sitä, että Suomessa ei ole mahdollista ennakolta kieltää laillista työtaistelua. Suomen kantaa tuki ennen muuta Suomen Korkeimman oikeuden aikaisempi oikeuskäytäntö vastaavan kaltaisissa tapauksissa. Lisäksi Suomi perusteli kantaansa sillä, että yritysten sijoittautumisvapaus ja palvelujen vapaa tarjonta ei voi ulottua työehtosopimusoikeudessa tavanomaiseen työmarkkinaosapuolten oikeuteen sopia työehdoista ja työsuhteen pysyvyydestä. Lisäksi jutussa oli esillä kysymys ITF:n mukavuuslippulaivapolitiikan ja sitä soveltavien myötätuntotyötaistelutoimien tai, kuten Rosella tapauksessa oli asia, ITF:n omille jäsenliitoilleen lähettämän kirjeen laillisuudesta. ITF: n ja Merimies-Unionin mukaan ITF ei ollut syyllistynyt laittomuuksiin, kun se lähetti jäsenliitoilleen kirjeen, jossa näitä kehotettiin pidättäytymään Rosellaa koskevista työehtosopimusneuvotteluista Viking Linen kanssa ja jossa jäsenliittoja pyydettiin ilmoittamaan tällaisiin neuvotteluihin liittyvistä yhteydenotoista niin ITF:lle kuin Merimies-Unionille. Myötätuntotyötaisteluiden osalta on lisäksi aina lähdetty siitä, että jos työtaistelu, jota myötätuntotyötaistelulla tuetaan, on laillinen, niin myös myötätuntotyötaistelukin on laillinen. Päivää aikaisemmin, eli , EY-tuomioistuimessa käsiteltiin niin sanottu Laval juttu, joka liittyi Ruotsissa toteutettujen työtaistelutoimien laillisuuteen. Lavalin jutussa oli kaksi pääasiallista kysymystä: 1) onko ammattiliitolla oikeus painostaa työvoimaa lähettävä yritys työntekomaassa työehtosopimukseen, joka turvaa työntekomaan vähimmäisehtojen noudattamisen; ja 2) oliko Ruotsin yhteistoimintalakiin sisältyvä niin sanottu Lex Britannia muutos, jonka mukaan ammattiliitolla on oikeus ryhtyä työtaistelutoimiin Ruotsin lain mukaisen työehtosopimuksen solmimiseksi, jos ulkomainen työnantaja ei ole sidottu aiempaan ruotsalaiseen työehtosopimukseen, laillinen. EY-tuomioistuimen päätöksenteko sujuu normaalisti varsin verkkaiseen tahtiin. Ennen päätöksen antamista tuomioistuimessa toimiva julkisasiamies antaa tuomioistuimelle ratkaisuehdotuksen, jonka perusteella tuomioistuin tekee aikanaan lopullisen päätöksen. Julkisasiamiesten ratkaisuehdotukset saataneen ensi kesään mennessä ja tuomioistuimen lopulliset ratkaisut ehkä vuoden loppuun mennessä. Sekä Rosella että Laval tapausten osalta EY-tuomioistuimesta saatavat ratkaisut tulevat olemaan merkittäviä. Ei liene kaukaa haettua väittää, että näiden oikeustapausten kautta tullaan muovaamaan eurooppalaista ja erityisesti pohjoismaista työmarkkinakäytäntöä ja työmarkkinaosapuolten välisiä suhteita tavalla, jota ei ole aikaisemmin voitu kuvitella. Tähän asti on ollut yksiselitteistä, että EU:n toimivalta ei ulotu työtaistelutoimien sääntelyyn ja että työtaisteluihin liittyvät käytännöt jäävät riippumaan kustakin jäsenvaltiosta. Mikäli EYtuomioistuin päätyisi johtopäätökseen, jonka mukaan ammattijärjestöjen ja työntekijöiden oikeus painostaa työnantajaa joukkovoimalla olisi alisteinen työnantajayrityksen taloudellisille oikeuksille ja jonka mukaan työtaisteluun ryhtyminen Rosellan ja Lavalin kaltaisissa jutuissa olisi EU-oikeuden vastaista, joutuisimme kokonaan arvioimaan uudelleen kollektiivisen työoikeuden perusteet, työehtosopimustoiminnan mielekkyyden ja ne tavat, joilla työntekijöiden oikeuksia ja etuja voidaan työmarkkinoilla puolustaa. Mikäli taas EY-tuomioistuin päätyisi johtopäätökseen, joka tuntuu näillä näkymin varsin todennäköiseltä, että oikeus työtaisteluun on työntekijöille kuuluva perusoikeus ja että se on yksi keino, jolla turvataan sosiaalisen Euroopan kehittyminen ja rakentaminen sekä eurooppalaisten elintason ja olosuhteiden parantaminen, joudumme kysymään: miksi kaikki tämä suunnaton työ ja vaiva? Mitä hyötyä työnantajapuoli sai aloittaessaan näinkin mittavat ja suunnattomia kustannuksia aikaan saaneet oikeudelliset toimet, joiden lopputulos oli jo ennalta tiedettävissä. Oliko tällainen toiminta ollut edes heidän oman etunsa mukaista? On muistettava, että työtaisteluoikeuksiin liittyvät periaatteet eivät koske pelkästään työntekijäpuolta, kyse on myös työnantajien oikeudesta vastaaviin toimiin kuten esimerkiksi työsulkuun. EY-tuomioistuimen päätös, jolla työtaisteluoikeudet syrjäytyisivät yritysten taloudellisten oikeuksien tieltä, johtaisi siihen, että myös työnantajien oikeus työsulkuun tms. toimenpiteeseen syrjäytyisi EU-oikeuden työntekijöille takaamien taloudellisten oikeuksien tieltä. Lisäksi on muistettava, että työntekijöiden korkea järjestäytymisaste sekä kollektiivinen sopiminen työsuhteiden ehdoista ja työolosuhteista on ollut yksi pohjoismaisen hyvinvointimallin rakentamisen kulmakivistä. Pitkän päälle ei ole edes työnantajien etujen mukaista palata tilanteeseen, jossa työmarkkinoilla valitsisi viidakon laki ja jossa vahvempi polkee heikompaansa. Epäilystäkään ei ole siitä, että ratkaisut, jotka lähitulevaisuudessa tulemme EY-tuomioistuimesta saamaan, joko muuttavat työmarkkinoitamme olennaisesti tai sitten vahvistavat mahdollisuuksiamme rakentaa parempaa ja sosiaalisempaa, myös heikommassa asemassa olevat kansalaiset huomioivaa Eurooppaa. Kaikesta huolimatta: hyvää alkanutta vuotta kaikille Merimies-Unionin jäsenille! Simo Zitting päätoimittaja Matkustajalaivojen tuki nousi Valtion tukea matkustajalaivojen miehistökustannuksiin lisätään. Muutoksella tuetaan suomalaisen kauppalaivaston kilpailukykyä ja turvataan merenkulun kotimaisia työpaikkoja. Miehistökustannusten tukea laajennetaan siten, että se kattaa kokonaan työnantajan maksamat palkan sivukulut. Tähän saakka tuki on kattanut ennakonpidätykset kokonaisuudessaan ja % työvoiman sivukuluista. Tuki nostetaan nyt samalle tasolle kuin lastialusten tuki. Tukea maksetaan noin 16 alukselle. Tuen laajentamiseen on osoitettu 3,8 miljoonaa euroa valtion vuoden 2007 budjetissa. Laajennettua tukea sovelletaan alkaen aiheutuviin miehistökustannuksiin. Tilaajan vastuu torjuu harmaata taloutta ja pimeän työvoiman käyttöä Tammikuun alussa voimaan tullut laki tilaajayrityksen selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Laki luo yrityksille edellytyksiä varmistaa, että niiden kanssa sopimuksia tekevät yritykset täyttävät lakisääteiset velvoitteensa sopimuspuolina ja työnantajina. Laki koskee Suomessa tehtävää työtä. Tilaajalle tulee velvollisuus selvittää sellaisen sopimuspuolen taustoja, jonka kanssa hän tekee sopimuksen vuokratyövoiman käytöstä tai alihankintatyöstä. Tilaajalla on velvollisuus hankkia sopimusosapuoleltaan tiedot ja tämän on toimitettava ne tilaajalle. Lakia sovelletaan, jos vuokrattujen työntekijöiden työskentely kestää yhteensä yli 10 työpäivää tai jos alihankintasopimuksen vastikkeen arvo ylittää euroa. Mikäli selvitystä ei ole tehty, tilaaja määrätään maksamaan laiminlyöntimaksu. Maksu on vähintään euroa ja enintään euroa laiminlyönnin vakavuuden mukaan. Laki helpottaa yritysten ja julkisoikeudellisten yhteisöjen mahdollisuuksia ehkäistä harmaata taloutta, kun ne käyttävät ulkopuolista työvoimaa. Laissa säädetään se vähimmäistaso, jota jokaisen lain soveltamisen piiriin kuuluvan tilaajan on noudatettava. Laki parantaa säännöksiä noudattavien yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailuedellytyksiä siten, ettei epäterve kilpailu vaikuttaisi niihin haitallisesti. 2

3 Legendat, kuten Finnjet, eivät kuole koskaan Legenda on kristillisestä pyhimyksestä kertova taru, jossa keskeisessä osassa ovat kyseisen henkilön tekemät ihmeteot. Termin legenda käyttö on laajentunut nykyään puhekielessä tarkoittamaan myös kaikkien aikojen parhaimpiin kuuluvia. (Wikipedia, avoin tietosanakirja) Vaikka Finnjet ei ollutkaan mikään kristillinen pyhimys, joskus pikemminkin täysi piru, voi sitä onneksi myöhemmän kielen kehityksen perusteella ilman muuta kutsua legendaksi. Jo laivan liikenteeseen lähtö antoi odottaa, ettei tästä tule tavallinen laiva tarina. Harva on nimittäin se laiva, joka aloittaa purjehduksensa suoraan työtaistelulla. Laivan alkuvuodet sisälsivät mm. monia valokuvaajia innostaneen raskaassa jäälastissa kallellaan ajon, tuomion pelastustöiden laiminlyönnistä moottorialus Malmin uppoamisen yhteydessä, henkilökunnan osakkeiden oston ja esiintymisen laivan silloisen omistajan Enson yhtiökokouksessa. Sittemmin tästä Enson murheenkryynistä tuli Siljan kultamuna ja käsite reitin molemmissa päissä sekä Suomessa että Saksassa. Jos Kalevi Keihäsen lennot olivat mahdollistaneet monille suomalaisille ensimmäiset Kanarian lomat, teki Finnjet saman tuhansien suomalaisten automatkailulle Keski-Eurooppaan. Finnjet oli muuten se alus, joka ensimmäisenä teki pelkän 24 tunnin risteilyn, jonka aikana matkustajat eivät poistuneet laivasta. Ja seuraajia on Suomenlahdella riittänyt!!! Tapahtumista monet riittäisivät jo sinällään nostamaan laivan legendojen joukkoon, saatikka kun ne kaikki ovat sattuneet yhdellä ja ainoalla laivalla. Ja vielä on mainitsematta se kaikkein legendaarisin asia: henkilökunnan yhteishenki yli perinteisten ammattikuntarajojen. Finnjetillä ilmestyi jopa henkilökunnan toimittama lehti. Vähäisemmistä yhteisponnistuksista puhumattakaan. Kun laiva teki viimeisen reittimatkansa Helsingistä Tallinnaan ja takaisin, oli matkalla yli 200 aluksen entistä työntekijää. Vaikka alennuslipuista ei ollut tietoakaan! Eikä henkilökunta unohda laivan tärkeitä päivämääriä koskaan. Kun toukokuussa tulee kuluneeksi 30 vuotta Finnjetin liikenteeseen lähdöstä, kokoontuu henkilökunta jälleen yhteen toisiaan tapaamaan ja menneitä muistelemaan. Koska itse juhlakalu on Bahamalla uusia seikkailuja odottamassa, tehdään matka tällä kertaa Tallink Siljan m/s GALAXYlla Tallinnan risteilynä. Järjestelyryhmä toivoo mahdollisimman runsasta osanottoa, sillä vanhojen seilauskavereiden tapaaminen on kuin virkistävä sadekuuro auringon ahavoittamalla aavikolla. Ilmoittautumiset voi tehdä: tai puh tai puh tai puh Luottamusmiesten neuvottelupäivät Hyvä luottamusmies, osallistu! Luottamusmiesten täydennyskurssi (neuvottelupäivät) pidetään Cumulus Airport hotellissa Vantaalla Kursseille haetaan ammattiyhdistysliikkeen kurssihakemuksella tai mikäli sinulla on internet-yhteys käytössäsi, voit käydä tulostamassa PDF-lomakkeen Suomen Merimies-Unionin kotisivuilta ajankohtaista-osiosta: Kurssihakemusten on oltava Merimies- Unionin toimistolla viimeistään Lisätietoja asiasta Pekka Teräväiseltä, p tai sähköpostilla pekka.te 3

4 - te merimies JÄSENILLE TARJOLLA SAK:n jäsenmikrovalikoima uudistui perusteellisesti Jäsenmikron voi nyt hankkia pienemmällä rahalla Koko SAK:n jäsenmikrovalikoima on laitettu uusiksi. Uudessa valikoimassa on kolme pöytämikropakettia ja kaksi kannettavaa, joita kaikkia voi täydentää monipuolisten optioiden avulla. Jäsenmikrojen peruspaketteja on karsittu, jolloin hinnat on saatu aikaisempaa alhaisemmiksi ja samalla jäsenmikrojen vertailu muualla myynnissä oleviin tietokonepaketteihin on helpottunut. Edullisimmillaan jäsenmikron saa nyt 690 euron hintaan. Kaikki SAK:n jäsenmikrot valmistaa edelleen kotimainen, Kempeleellä toimiva Pomi Finland Oy. Uuteen jäsenmikrovalikoimaan kuuluvat peruskäyttöön soveltuva SAK:n jäsenmikro 2007, pieni ja tyylikäs SAK:n jäsenmikro 2007 plus, vaativampaan käyttöön tarkoitettu SAK:n jäsenmikro 2007 teho sekä kaksi kannettavaa tietokonetta: SAK:n kannettava 2007 ja kevyt SAK:n pikkukannettava Ilmainen kotiinkuljetus, F-Securen tietoturva ja kahden vuoden takuu Kaikkiin SAK:n jäsenmikropaketteihin sisältyy keskusyksikön, näytön, näppäimistön ja hiiren lisäksi ilmainen kotiinkuljetus ympäri Suomea, F-Secure Internet Security virussuoja- ja palomuuriohjelmisto kahden vuoden lisenssillä, tukipalvelut ja noutotakuu kahden vuoden ajan sekä takuuajan kestävä takaisinostositoumus 15 %: lla alkuperäisestä hinnasta. Pöytämikropaketteihin kuuluu myös ylijännitesuoja-jatkojohto. Jäsenmikrojen ohjelmistopakettiin kuuluu F-Secure Internet Securityn lisäksi 19 kielen sanakirjaohjelma, DVD:n purkuohjelma, CD- ja DVD-levyjen kirjoitusohjelma sekä tiedonpalautusohjelma. Käyttöjärjestelmänä mikroissa on suomenkielinen Windows XP Home Edition. Käyttöjärjestelmä on mahdollista asentaa maksutta myös ruotsiksi. Lisäturva ja muut optiot kasvattavat valinnanvaraa SAK:n jäsenmikrojen takuuaikaa sekä virussuoja- ja palomuuriohjelmiston lisenssiä voi pidentää erillisen lisäturvan avulla. Lisäturva pidentää pöytäkoneiden takuuaikaa ja lisenssiä kahdella vuodella ja kannettavien takuuaikaa ja lisenssiä yhdellä vuodella. Lisäturva koskee myös jäsenmikrojen takaisinostositoumusta. Lisäturvan voi hankkia jäsenmikron ostamisen jälkeenkin, kunhan sen tekee ennen varsinaisen kahden vuoden takuuajan päättymistä. Jäsenmikroihin on tarjolla myös runsas valikoima muita lisäominaisuuksia ja -laitteita, mm. erilaisia kirjoittimia, ohjelmistopaketteja, viivakoodin lukijoita ja WLAN-tukiasemia. Lisäksi jäsenmikrojen tehoa ja mm. näy- tön kokoa voi lisätä erilaisten vaihtoehtojen avulla. Tilaukset ja lisätiedot SAK:n jäsenmikrot voi maksaa ennakkomaksulla, postiennakkona tai osamaksulla. Pomi-rahoituksen osamaksulla jäsenmikron maksuaika on 12, 24, 36, 48 tai 60 kuukautta. Rahoituksen korko on 12 % (todellinen vuosikorko 12,69 %) eikä siitä peritä muita kuluja. Lisätietoja SAK:n jäsenmikroista saa Pomin nettipalvelusta osoitteesta Tilaukset voit tehdä soittamalla numeroon (Pomin puhelinmyynti, arkisin klo 9-17) tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen Pomin puhelinmyynti antaa myös asiantuntevaa opastusta sopivan tietokoneen valinnasta. ori SAL-lomatuki SAK:n perustaman Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry:n raha-automaattiavustuksista voi liiton jäsen hakea SAL - lomatukea. Tuki myönnetään valtioneuvoston määräämin taloudellisin, sosiaalisin ja / tai terveydellisin perustein. SAL:n jäsenliitot saattavat käyttää näiden lisäksi muitakin perusteita tukea harkitessaan. Lopullinen ratkaisuvalta lomatuen myöntämisessä on asetusten mukaan kuitenkin rahaautomaattiavustuksen saajalla eli SAL ry:llä. KUNTOREMONTTI Kuntoremontti on suunniteltu terveille työikäisille aikuiselle, joka haluavat mukavan lomanvieton ohessa liikkua, harrastaa ja kohentaa kuntoaan asiantuntevassa ohjauksessa. Kuntoremonttiin lomatukea voidaan myöntää vain liiton jäsenille, ei muille perheen jäsenille. Tuen määrä on 330 ja 130 terveystreffiin. Kuntoremontin sisältö: 1. Elämäntyylin, lihaskunnon ja hapenottokyvyn tutkiminen ja testaaminen 2. Luennot liikunnasta ja terveydestä, ravinnosta, terveysriskeistä ja ergonomiasta 3. Liikunta- ja kuntoiluryhmät 4. Yksilöllisen kuntoreseptin laadinta, jonka opastuksella voi kohentaa kuntoaan turvallisesti myös kotioloissa Reilut kolmen kuukauden kuluttua kuntoremontista lähettää SAL ry postia kuntoremonttilaisille. Terveystreffituki on voimassa tästä ajankohdasta 6 kuukautta eteenpäin. Treffiloma on viikonlopun (pe-su) pituinen miniloma. Terveystreffit jonka aikana tehdään samat testit kuin lomallakin ja tarkistetaan henkilökohtainen kuntoresepti osallistujan uuden kuntotason mukaiseksi. Merimies-Unioni on varannut jäsenistönsä haettavaksi kuntoremonttilomia seuraavista kohteista: SAL:n kuntoremontit SANTA SPORT LAPIN URHEILUOPISTO, Rovaniemi teema: Hiihtäen kuntoon , puolihoito oma osuus hinnasta 115 (kokonaishinta 445 ) Hakuaika päättyy IKAALISTEN KYLPYLÄ, Ikaalinen teema: Miehisesti , puolihoito oma osuus hinnasta 125 (kokonaishinta 455 ) Hakuaika päättyy IKAALISTEN KYLPYLÄ, Ikaalinen teema: Naisellisesti , puolihoito oma osuus hinnasta 125 (kokonaishinta 455 ) Hakuaika päättyy KYLPYLÄHOTELLI RAUHANLAHTI, Kuopio , puolihoito oma osuus hinnasta 133 (kokonaishinta 463 ) Hakuaika päättyy PERHEKUNTOLOMAT YYTERIN KYLPYLÄHOTELLI, Pori , täysihoito oma osuus 100 / 50 (400 / lapsi 200 ) Hakuaika päättyy SOSIAALILOMAT (OHJATTU LOMA) Ohjatut lomat, joihin koko perhe voi hakea lomatukea, on tarkoitettu tukemaan perheiden yhdessäoloa ja virkistäytymistä. Lomapaikkoja ei ole sen tarkemmin etukäteen varattu, vaan tarkoituksena on, että perhe itse valitsee omiin tarkoituksiinsa sopivan lomapaikan ja ajankohdan SAL lomapaikoista. Ohjatun loman tuen suuruus on 170 / aikuinen ja 85 / lapsi 6-16 v. Lisätietoja ja hakukaavakkeita saa Unionin Helsingin toimistolta, Arja Merikalliolta p tai (Hakukaavakkeet palautetaan Arja Merikalliolle SM-U:n Helsingin toimistoon os. PL HELSINKI) 4

5 Merimiespalvelutoimiston kurssit vuonna 2007 Helmikuu ATK-tekstinkäsittelykurssi, Helsinki Hopeaketjukurssi, Helsinki LOMALIITTON LOMAT VUODELLE 2007 Suomen Merimies-Unioni SM-R RY On Varannut Haettavaksi Lomaliitolta Lomia Ray:n Tuella Vuodelle 2007 Loma lapsiperheille Kylpylä Hotelli Keurusselkä Lomalla leikitään ja pelataan yhdessä koko perhe, etsitään aarretta, valokuvasuunnistetaan ja askarrellaan.lapsille on myös omaa ohjelmaa. Hyvä uimaranta lapsille. Omavastuu puolihoidolla 170 / aikuinen, 30 /lapsi 6-14v Hakuaika päättyy Liikunta/Terveet elämäntavat -loma Hotelli Ylläs Saaga Lomalla liikutaan yhdessä ulkona tunturissa, jumpataan altaassa, osallistutaan kuntosaliohjaukseen, pelataan ja osallistutaan tietoiskuun. Omavastuu puolihoidolla 110 / aikuinen, 30 /lapsi 6-14v Hakuaika päättyy Lisätietoja ja hakukaavakkeista saa Suomen Merimies-Unionin Helsingin toimistolta, Arja Merikalliolta p tai (Hakukaavakkeet palautetaan Arja Merikalliolle SMU:n Helsingin toimistoon os. PL 249, Helsinki) Kaikki ilmoitukset sähköpostilla Kaikki Merimies-lehdessä julkaistavat ilmoitukset (kokoukset, kiitos, syntymäpäivät, kuolleet) ovat jäsenille ja osastoille maksuttomia. Kaikki ilmoitukset kannattaa voi lähettää suoraan sähköpostina osoitteeseen Ilmoitukset voi toki myös soittaa toimituksen numeroon (09) tai postittaa osoitteeseen Merimies-lehti, PL 249, Helsinki. Maaliskuu ATK-alkeiskurssi, Turku ATK-tekstinkäsittelykurssi, Turku ATK-internetkurssi, Turku ATK-kuvankäsittelykurssi, Turku Tutustu lasketteluun, Turku ATK-kotisivuntekokurssi, Turku Pajutyökurssi, Piikkiö ATK-powerpointkurssi, Turku Huhtikuu Tutustu jousiammuntaan, Helsinki Kunnonhuoltopäivät, Pajulahti Espanjan alkeiskurssi, Helsinki Tutustu jousiammuntaan, Helsinki Toukokuu Ratsastuksen alkeiskurssi, Niinisalo Tutustu golfiin, Turku Voi hyvin kurssi, Karjalohja Saaristolaivurikurssi, Helsinki Tutustu golfiin, Helsinki Tutustu golfiin, Kotka Tutustu rullaluisteluun, Helsinki Iloa ja terveyttä kasveista, Piikkiö ja Ruissalo Kesäkuu Melonta, Hämeenlinna Valokuvauskurssi, Turku Melontakurssi, Hämeenlinna Elokuu Perheliikuntakurssi, Pajulahti Melontakurssi, Hämeenlinna Tutustu rullaluisteluun, Helsinki Syyskuu Haulikkoammuntakurssi ja kilpailu, Pajulahti Ruskaretkiä Ylläksellä ATK-alkeiskurssi, Helsinki ATK-tekstinkäsittelykurssi, Helsinki PC-paja, Helsinki ATK-taulukkolaskentakurssi, Helsinki Voi hyvin kurssi, Pajulahti Lokakuu ATK-kuvankäsittelykurssi, Helsinki ATK-internetkurssi, Helsinki ATK-kotisivuntekokurssi, Helsinki Venäjän alkeiskurssi, Helsinki Huovutuskurssi, Helsinki ATK-alkeiskurssi, Turku ATK-tekstinkäsittelykurssi, Turku ATK-kuvankäsittelykurssi, Turku Köysityökurssi, Helsinki Marraskuu ATK-internetkurssi, Turku ATK-kotisivuntekokurssi, Turku Viron alkeiskurssi, Helsinki Kunnonhuoltopäivät, Pajulahti Keramiikkakurssi, Helsinki Puheilmaisukurssi, Helsinki Jouluaskartelua, Helsinki Jouluaskartelua I, Turku Jouluaskartelua II, Turku Ilmoittautumiset ja lisätiedot kursseista puh. (09) , HUOM! Muutokset mahdollisia 5

6 Jenni Lahti, Hannu Korpela ja Tomi Laine tupakkatauolla. Nesteen Mastera: Merityö kiinnostaa nuoria naisia Nesteen Mastera-aluksella on huomattavan paljon nuoria naisia töissä. Kaksi perämiestä, vahtimies, moottorimies, kokkiharjoittelija näin paljon naisia ei ole tullut tankkerilla vastaan niiden kahdenkymmenen vuoden aikana, joina olen Merimies-lehteä tehnyt. Kaikilla Masteran naisilla on samanlaiset kokemukset siitä, millaista on tulla naisena työhön näin miesvaltaiselle alalle kuin tankkilaivan kansi- ja konepuolelle. Ensin kaikki myös tuttavat luulevat, että nainen on keittiöhommissa, jos hän työskentelee tankkerilla. Toisekseen naisen on aina lunastettava paikkansa ja ansaittava arvostus. Mies on normi täällä, eikä hänen tarvitse uutenakaan todistaa mitään kunhan ei nyt hirveästi mokaa. Jos nainen tekee pienenkin virheen, siitä tietää pian koko laiva ja siitä puhutaan pitkään tyyliin kun sekin tyttö teki semmoista. Mutta naiset sanovat, että kun arvostuksen lopulta saa (tekemällä työtä kaksi kertaa enemmän kuin miehet toimittajan oma kärjistys), se myös pysyy. Sen jälkeen ei tarvitse todistella yhtään mitään ja porukan hyväksyntä on selvä ja tuki vahvaa. Ala tuntuu omalta - Olen innostunut merityöstä ja ala tuntuu omalta. Täytän keväällä 18 vuotta ja haen kesäksi laivatöihin, kokkiharjoittelijana kuusi viikkoa työskentelevä Mira Leponiemi sanoo. Hän opiskelee Raumalla laivakokiksi. Kolmivuotinen opiskelu on puolivälissä ja nyt on ensimmäisen laivaharjoittelun vuoro. Ensimmäinen vuosi koulunkäyntiä oli yleistä talouspuolen opiskelua ja nyt toisena vuonna alkoi erikoistuminen. - Tää on mulla eka laiva. Meidän luokan kaikki parikymmentä opiskelijaa ovat nyt harjoittelemassa. Olen tykännyt tosi paljon olla täällä. Keittiötöiden tekeminen on erilaista kuin koulussa, sillä käytännössä asiat oppii parhaiten. Oikein odotan, että valmistun ja pääsen laivalle töihin, Mira hehkuttaa, Mastera on Miran aikana käynyt muun muassa Primorskissa, Göteborgissa, Fredericiassa ja Rotterdamissa. Rotiksessa merimieskirkon väki haki työntekijöitä maihin ja kirkolle, joka oli Miran mukaan ihan kiva kokemus ensikertalaiselle. Mira mietti peruskoulun jälkeen, minne suuntautuisi, sillä lukio ei tyttöä houkutellut. Hän tuli siihen tulokseen, että kokkiammatti voisi olla kiva ja kun esitteistä löytyi laivakokin koulutusvaihtoehto, ei kun paperit sisään. Keittiössä myös vanhoja konkareita Stuju Jorma Tura on ollut Masterassa sijaisena ja hän on pian lähdössä pois. Edessä on lähtö Kroatiaan uuden aluksen, Stena Poseidonin, keittiöön. Jorma Reima Rantanen perehtyy Masteran stujun hommiin. oli saman varustamon Kiislassa alusta lähtien, kun laiva lähti liikenteeseen kaksi vuotta sitten Portugalista. Se ajoi lähinnä Itämerellä. Jorma naurahtaa, että uuden laivan lähdöllä on aina kiire. Stena Poseidon ajaa Suomesta Panaman kanavan kautta Kaliforniaan ja hakee mahdollista paluulastia 6

7 Kokkiharjoittelija Mira Leponiemi sanoo, että meriala tuntuu omalta. Matruusi Tommi Pulkkinen tutkii joulukuun Merimies-lehteä, joka tuli laivalle vasta tammikuun alussa, kun Mastera saapui Suomeen. Etelä-Amerikasta. Jorma lähtee pitkälle linjalle mieluusti, sillä palkkaus säilyy ihan normaalina kaikkine ikälisineen. - Liityin Merimies-Unioniin Sitä ennen olin ollut parissa ruotsalaisessa Broströmin laivassa. Töitä on ollut koko ajan. Eläkkeelle on neljä vuotta ja risat. Neljänkymmenen vuoden jäsenyydestä pitäisi saada Unionista jo jotakin Samaa mieltä Jorman kanssa on Masteraan perehtymään tullut kollega Reima Rantanen, joka on ollut pursiseuran (kuten konkarit Unionia kutsuvat) jäsenenä 45 vuotta. Vapaajäsenyyttäkin Reima ja Jorma kannattavat näin monen vuoden jälkeen. Jorma on kiertänyt vuosien saatossa monet laivat. Hän sanoo pitäneensä juuri sellaisesta työnteosta, sillä hän ei halua jumiutua paikoilleen. - Tämä uusi kaukolinja tuli juuri sopivaan elämänvaiheeseen. Pitkät vuorokauden merimatkat sopii mulle oikein hyvin. Uusia haasteita on mukava saada niin kauan, kun jaksaa töitä painaa. Intoa pitää olla! Jorma on suunnitellut, että eläkepäivien koittaessa hän muuttaisi Brasiliaan ja jäisi asumaan Rioon, joka on hänelle tuttu lomakohde usean vuoden ajalta. Siellä on ystäviä ja elämän meno tuntuu omalta. Uudella laivalla sovittu vuorottelu on kahdesta kuukaudesta kahteen ja puoleen, joten siinä ennättää lomaillakin. Merellä 45 vuotta Reima Rantanen on lähdössä toiseen uuteen tankkeriin, joka on rakenteilla Kroatiassa. Reima ja Jorma - vanhat seilauskaverit, jotka tekivät pitkään työtä yhdessä Viklassa - menisivät mielellään samaan laivaan. He epäilevät kuitenkin, että Reima siirtyy Stena Poseidonin sisaralukseen Palvaan. Raisiossa asuva Reima vastaa kysymykseen merille lähdön syistä: - En tiedä, silloin vain piti lähteä. Lähdin 15-vuotiaana messikalleksi Wihurin Wipunennimiseen laivaan, joka ajoi Suomesta Mustallemerelle. Törni kesti vuoden. Siitä lähtien on leipä tullut mereltä 45 vuoden ajan. Ennen Masteraa Reima työskenteli Pohjanmeren liikenteessä olevalla Nancy Knutsenilla, joka on norjalainen laiva ja suomalaisten miehittämä. Vuorottelu siellä oli kuuden viikon mittainen kuten täälläkin. Reima kertoo olleensa Viklassa alusta loppuun, mikä tarkoittaa 22 ja puolta vuotta. Jorma heittää, että Reima oli Viklan päästuertti. - Valmetin telakalla menin laivaan ja olin myyntiin saakka. Se oli hyvä ja mukava laiva. Me ajettiin Eurooppaan ja se oli mukava linja, Reima muistelee. Vahingossa merille Jenni Lahti tuuraa kolme viikkoa moottorimiehenä. Työtoverit vieressä kommentoivat, että tässä on tuleva vahtikonemestari. Jenni on valmistunut konemestariksi Kotkasta viime kesänä kolmen vuoden opiskelun jälkeen. Haalarissa lukee tussilla kirjoitettuna 1st motorman. - Alalle tulo oli puhdas vahinko. Asun Kotkassa ja menin vähän vahingossa Kristina Reginalle hyttiemännäksi. Sitten hain merikouluun enkä osannut lopettaa, Jenni nauraa. Konepuolen Jenni valitsi, koska laivan ajaminen on hänen mielestään tylsää. Hän mieluummin touhuaa jotakin koko ajan. Jenni on tykännyt laivatyöstä, vaikka häntä joka päivä pelotellaankin mestarin hommilla. - Olen vikaeerannut vähän reilun vuoden Nesteellä. Ennen Masteraa olen ollut Tervissä ja Temperassa. Opiskeluaikana olin kaksi kesää kansimiehenä Turun saaristossa yhteysaluksissa, Jenni kertoo. Rankka linja Masterassa on takuupalkka, johon sisältyy kuusi tuntia arki- ja kolme tuntia pyhäylityötä. Tällaisella Suomen ja Venäjän Primorskin välisellä edestakaisella reitillä ylitöitä kertyy. Vuorottelu on kuuden viikon mittainen. - Olen merellä päivämies ja satamassa työskentelen 4 8 vahtia. Meitä on kuusi täkkäriä se tuntuu paljolta, muttei ole yhtään liikaa. Kun tän kokosta laivaa töijää kaksi tuntia talvella, siinä tarvitaan väkeä. Olen viihtynyt hyvin, paitsi että linja on rankka, matruusi Tommi Pulkkinen toteaa. Tommi on tullut Masteraan heinäkuussa Sitä ennen hän työskenteli pitkään Finnlinesin Juliana-laivoissa Bahaman lipun alla kuuden kuukauden mittaisia törnejä. Ensimmäinen näistä laivoista oli Lotila, sitten oli vuorossa Finnfighter. Myös ESL:n Hesperia ja Arkadia ovat Tommille tuttuja vikaeerausajoilta. Matkustajalaivoissa hän ei ole ikinä työtä tehnyt. Täällä on vakijobi. Jos Tommilla on vapaata, kun alus on maissa, hän mieluummin lepää kuin lähtee vaikkapa Rotiksessa kirkolle. Se on kuulemma nähty jo. 34-vuotias Tommi näyttää olevan täynnä tatuointeja. - Ennen tatuoinnit oli vain merimiehillä ja linnakundeilla. Nyt niitä on kaikilla, hän hymähtää. Anna-Maija Hoikkala työskentelee kansipuolen vahtimiehenä. Hän on valmistunut Raumalta perämieheksi, mutta praktiikkaa puuttuu pari viikkoa papereiden saamiseksi. Sattumalta alan opiskelijaksi tullut Anna-Maija sanoo, että ala on tähän asti tuntunut omalta. - Mutta kyllä tämä vielä on miesten ala, 23-vuotias Anna- Maija naurahtaa. Merille vuonna 1969 Konekorjausmies Hannu Korpela on ollut Masterassa alusta eli vuoden 2003 alusta alkaen. Merille hän on lähtenyt vuonna Toukokuun viides 2009 tulee neljäkymmentä vuotta täyteen. Koko ajan olen merellä ollut, H- hetkeä eli eläkkeelle siirtymistä pikku hiljaa odottamaan ryhtyvä Hannu tuumaa. Merille Hannu lähti ikätoveriensa tapaan 16-vuotiaana, jungmanniksi Algotin villin linjan laivalle Dagnylle. Se ajoi Jenkkeihin, Persianlahdelle ja Australiaan. Neljäntoista kuukauden mittaisen ensimmäisen työjakson aikana Uudestakaupungista kotoisin ollut nuori poika näki puoli maailmaa. Hannu naurahtaa, että vanhan miehen unelmana olisi päästä vielä joskus Karibianmerelle ja Curacaoon, joka oli hieno paikka, kun hän sinne joskus jonkun laivan mukana ajoi. Algot, Sally, Håkans vilahtavat Hannun puheissa aikaisempia työpaikkoja kysellessä. Unioniin päin Hannu heittää terveiset entiselle seilauskaverilleen Lustin Klasulle, nykyiselle sopimussihteerille, että pistetään ensin suomalaisten merimiesten palkat kuntoon ja sitten vasta virolaisten. Töijäyslaitteiden kanssa ongelmia Hannu ja pursimies Tomi Laine harmittelevat, että Masteran kansivehkeet eivät vielä neljän vuoden jälkeenkään toimi kunnolla. Töijäys on hankalaa ja laitteiden kanssa on ollut ongelmia tuon tuosta. - Ihan sama, miten varovasti yrität työt tehdä, se ei onnistu, kun laitteet eivät toimi kunnolla, itseään Masteran rupusakiksi virnuillen kutsuvat miehet sanovat. Tomi on ollut Masterassa nyt parisen vuotta. Hän tuli varustamoon eka kerran 80-uvulla, oli 90-luvulla Finnlinesilla ja joutui aikoinaan pois, kun puolalaiset tulivat Finnmerchantille. Tomi kertoo, että kun hän aikoinaan meni Finnlinseille, varustamolla oli 18 laivaa Suomen lipun alla ja poislähtövaiheessa enää kolme. Poosun lisäksi täkillä on kolme matruusia ja kaksi puolikasta. - Muuten se on riittävä määrä, mutta kun on koko ajan lähtöjä ja tuloja ja lopetuksia. Koko aika heilutaan ylhäällä eikä ole päivämiehiä, jotka tekee muut työt, mitä laivalla täytyy tehdä. Lähdöt ja tulot vie kolmisen tuntia kummatkin, ja ihmisiä herätellään vahtiin. Kuuden tunnin yhtämittainen lepoaika ei täällä useinkaan onnistu, Tomi kertoo. Opiskelu kannattaa Perämiesharjoittelijana ja vahtimiehenä harjoitteleva Jari Kalliosaari on ollut matkustajalaivoilla töissä 20 vuotta, mutta nyt hän opiskelee Raumalla perämiesluokalla. - Aloitin varastokallena Jakob Linesilla vuonna Olen tehnyt työtä myös tax freen kassana eri laivayhtiöissä, muun muassa Isabellassa, Silja Operassa ja Silja Europassa. Sitten tuli mittari täyteen ja ajattelin, etten voi enää eläkeiässäkin myydä viinaa. Ja kun meriala on sydäntä lähellä, päätin vaihtaa laivalla toisiin tehtäviin. Pietarsaaresta kotoisin oleva Jari on vahvasti sitä mieltä, että opiskelu onnistuu 20 työvuoden jälkeenkin. Erilaisten tukijärjestelmien myötä perheellinenkin voi hyvin opiskella, ja Jari kannustaa kaikkia asiaa harkitsevia alkamaan opinnot. - Nyt 39-vuotiaana on aivan eri motivaatio kuin nuorempana olisi ollut. Mulla on eka opiskeluvuosi menossa ja olen nyt kaksi kuukautta harjoittelemassa. AJP 7

8 Masteran päällikkö: Tämä on hyvä työpaikka - Tämä on hyvä työpaikka ja meillä on hyvä työnantaja. Työtahti laivalla on tiivis eikä täällä tule vapaa-ajan ongelmia. Näin sanoo Nesteen Masteran päällikkö Antero Nykänen pimeänä tammikuun alkupuolen aamuna Sköldvikin satamassa, kun alus on juuri tuonut lastin raakaöljyä Primorskista Venäjältä Laivalla hyörii ihmisiä: erilaisia huoltojoukkoja, uusia työntekijöitä. Kerran vuodessa tapahtuva pelastusveneiden tarkastus, jonka suorittaa laitevalmistajan hyväksymä tarkastaja, osuu myös tälle päivälle. Mastera on Nesteen suurin laiva, vaikka sisaralus Tempera on lähes samaa kaliiperia. Alus tuli liikenteeseen tammikuussa 2003 ja se on rakennettu Japanissa. Fortum, Neste, Neste Oil ja nyt viimeksi Neste Shipping Oy Nimet ja kuvat laivojen korsteeneissa ovat vaihtuneet, ja kapteeni toteaa nähneensä kaikki muutokset. Tällä haavaa Nesteellä on erillinen varustamo-osakeyhtiö tonnistovero- ja muiden tukijärjestelmien vuoksi. Primorsk saa kehuja Tyypillinen lasti Primorskista Suomeen on dead weight tonnia raakaöljyä. Laivan päällä on kerrallaan väkeä vähintään miehityssopimuksen mukaiset viisitoista, mutta käytännössä luku liikkuu 18 paikkeilla. Päälle tulevat harjoittelijat ja huoltohenkilökunta Venäjän ja Suomen liikenteen lisäksi Mastera ajaa Pohjanmerelle ja Eurooppaan. Veipä alus pari lastia Newfoundlandiin ensimmäisenä seilausvuonnaan. - Meille Primorsk on ykköspaikka hakea lastia. Raskas polttoöljy on ainoa tuote, jota Mastera kuljettaa. Se on raakaöljytankkeri (crude oil product carrier), päällikkö valistaa. Antero Nykänen antaa vuolaasti kiitosta Primorskin uudehkolle satamalle, joka on hänen mukaansa erittäin ammattitaitoisesti ja hyvin hoidettu. - Meillä on erittäin hyvä yhteistyö, päällikkö kiittelee ja kiistää minkään maailman lahjusten vaatimisen saati antamisen. Laiva parhaasta päästä Suurten alusten liikenne Suomenlahdella on Primorskin sataman myötä lisääntynyt. Nykäsen mukaan rahtaajat ovat selvästi aktivoituneet niin, ettei suhmuratonnistolle kovin helposti heru rahteja. Jääluokkavaatimukset vaikuttavat asiaan, sillä kaikki uudisrakennukset ovat parhaasta päästä. - Tämä on keskimääräistä peruslaivaa paremmin rakennettu. Mutta vielä näillä vesillä liikkuu sellaisiakin aluksia, joiden työntekijöillä ei ole alueen eikä varsinkaan jääkokemusta. Tiedossani ei kuitenkaan ole yhtään läheltä piti tilannetta tankkereiden osalta, Nykänen toteaa. Mastera ei Itämerellä tarvitse jäänmurtajien apua, sillä laiva on rakennettu viimeisintä tietotaitoa hyväksi käyttäen. Se kulkee jäistä paremmin perä kuin keula edellä ja selviää omillaan Itämeren vesillä. - Jääkonsepti toimii paremmin kuin odotettiinkaan. Uudessa laivassa on tietenkin alussa aina joitakin puutteellisuuksia, Nykänen kuittaa kyselyt tekovirheistä. Luottamusmies on tärkeä Nykänen kertoo, että huomattava osa laivan henkilökunnasta on ollut mukana alusta eli Japanista asti. Nesteellä on viime vuosina ollut paljon laivakauppoja, kun vanhempaa kalustoa on myyty ja uutta tullut tilalle. - Se on kaikille sekavaa, vaikeaa aikaa niin työnantajalle kuin työntekijöillekin. Joustoja on vaadittu molemmin puolin, päällikkö tietää. Masteran laivaluottamusmies, Jani Santala, on vapaalla. Antero Nykänen arvostaa sitä, että aluksella on oma luottamusmies. - Asiat on helppo hoitaa, jos on luottamusmies. Asiat hoituvat silloin yhden ihmisen kautta eikä jokaisen erikseen. Meillä ei ole ollut täällä erimielisyyksiä. Kapteenin mielestä ongelmia vähentää se, ettei vapaa-aikaa ole liikaa. Hän kehuu laivan hyvää jumppasalia, joka on ahkerassa käytössä. Sarkastisesti Nykänen hymähtää, ettei nyrkkeilysäkissä ainakaan toistaiseksi ole ollut hänen kuvaansa. Töitä riittää Töitä laivan päällä riittää. Mastera tuli Sköldvikiin edellisenä iltana klo 18.45, kun lähtö Primorskista oli seitsemältä aamulla. Sinne on määrä lähteä takaisin tänään noin klo 15. Matka laiturista laituriin, josta käytetään termiä all fast, kestää kymmenestä kahteentoista tuntiin. Itse merimatka kestää vain kuusi tuntia, mutta kummankin pään luotsausmatkat ja kiinnitykset tuovat lähes puolet lisää aikaa. Suomen aluevesillä ajavan vaarallista lastia kuljettavan laivan on aina otettava luotsi. - Se hyvä puoli tässä ajossa on, ettei tarvitse odotella lasteja, Nykänen toteaa. Kuiva laiva Nesteen tankkerit ovat ns. kuivia laivoja eli alkoholi on käytännöllisesti katsoen pannassa. Koko porukkaa puhallutetaan jatkuvasti; tätä edellyttävät kapteenin mukaan rahtaussopimukset. Maksimiraja alkoholia on 0,04 promillea. - Maissa saa ajaa autoa suuremmassa maistissa kuin täällä saa olla Masteran päällikkö Antero Nykänen on pitkän linjan merenkulkijoita. vapaa-ajalla. Meillä on säännöllisen epäsäännölliset puhallustestit kerran kuukaudessa. Huumetestit tehdään kerran vuodessa. Merimies on keskivertotyöntekijään verrattuna huomattavasti raittiimpi, laivassa ei ole aamuongelmia. Täällä keskitytään työhön ja tehdään se. Vuorottelu tärkeää Antero Nykänen on tyytyväinen, että nykyaikana merimiehillä on mahdollisuus säilyttää tiiviit sosiaaliset kontaktit myös töissä ollessaan. Kehitys on tehnyt merimiehestäkin normaalin ihmisen. Vielä 1970-luvulla merimies oli Nykäsen mielestä irrallinen. - Nyt tilanne on täysin toinen, mikä on vuorottelun ansiota. Nyt merimiehet huolehtivat perheistään ja hoitavat ihmissuhteitaan ihan normaalisti. Lopuksi Nykänen muistuttaa, että jos laivalla ja yhtiöllä menee hyvin, myös jokaisella työntekijällä menee hyvin. Nesteellä myös koko laivahenkilökunta on mukana tulospalkkauksessa. - Kaikki ovat mukana, jotka ovat tulosta tekemässä, Nykänen toteaa. AJP Nesteen uudet laivat Suomen lipun alle Neste Shippingin uudet laivat tulevat Suomen alusrekisteriin. Vuoden alussa toimintansa aloittanut Neste Oilin tytäryhtiön uudet alukset ovat Stena Poseidon ja Palva. Neste Shippingin toimitusjohtaja perustelee Kauppalehden haastattelussa Suomen alusrekisterin valintaa uskolla siihen, että Suomen hallitus muuttaa tonnistoverolakia kilpailukykyisempään suuntaan. Uudet laivat omistaa Neste Shippingin ja ruotsalaisen Stena Line varustamon perustamat yhteisyritykset, jotka on rekisteröity Bahamaan. Suomen alusrekisteriin alukset tulevat, koska niiden toimintaa ohjaa Suomeen rekisteröity varustamo. Uudet laivat on rakennettu Splitissä Kroatiassa. Ne kuljettavat Neste Oilin jalostamaa vähärikkistä bensiiniä Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Ensin valmistuva Stena Poseidon on viimeistelyä vaille valmis lähtemään neitsytmatkalleen. Nesteellä on kaksitoista omaa laivaa, minkä lisäksi se on vuokrannut 28 alusta. Suomalaisia merimiehiä Nesteen palveluksessa on noin 450. Nesteen Suomen lipun alla olevat tankkerit: Futura Jurmo Kiisla Mastera Neste Purha Suula Tempera Lisäksi Neste omistaa hinaaja-puskijayhdistelmät: Kari ja Aulis. Uudet liikenteeseen tänä vuonna tulevat alukset: Stena Poseidon ja Palva. 8

9 Merentutkimusalus Aranda Meriauran hoitoon Meriaura Oy miehittää tutkimusalus Arandan vuosina ja vastaa aluksen huollosta ja operoinnista. Merentutkimuslaitos ja Meriaura tekivät kilpailutuksen jälkeen asiasta sopimuksen, johon sisältyy optio jatkosta vuosille 2009 ja Aranda oli Varustamoliikelaitoksen hoidossa viime elokuun loppuun saakka. Merimies-Unioni on tehnyt Arandalle miehitys- ja työehtosopimukset Meriauran kanssa. Aranda lähti uuden varustamon hoidossa ensimmäiselle tutkimusmatkalle 9. tammikuuta, jolloin se kartoitti Suomenlahden, pohjoisen Itämeren, Selkämeren ja Perämeren tilaa. Arandan peruskorjaus jatkuu ensi keväänä. Helmikuun puolivälissä on määrä alkaa komentosillan ja merenkulkulaitteiston uusinta. Juhannuksen jälkeen Aranda telakoidaan kuukaudeksi, ja sen pohja ja muut vedenalaiset osat kunnostetaan. Jäänmurron kilpailutus uudelleen käyntiin Merenkulkulaitoksen tulee aloittaa välittömästi tarjouskilpailu tulevista jäänmurtopalveluista, esitetään liikenne- ja viestintäministeriön tilaamassa selvityksessä. Uuden kilpailutusjärjestelmän mukaisia palveluita alettaisiin tarjota noin kolmen vuoden kuluttua eli aikaisintaan vuoden 2010 lopusta lähtien. Ennen uuden käytännön alkamista noudatetaan Merenkulkulaitoksen ja Varustamoliikelaitos Finstashipin välistä jäänmurtosopimusta, jonka ne solmivat 3. tammikuuta. Merenkulkulaitos osti tarvittavat jäänmurtopalvelut neuvottelumenettelyllä vuosiksi Sopimusta voidaan pidentää vuoden 2011 alkuun. Neuvottelumenettelyyn turvauduttiin, koska vuoden 2007 alkuun tähdätty jäänmurtopalvelujen kilpailun avaaminen epäonnistui. Kesäkuussa 2006 järjestetyssä tarjouskilpailussa Merenkulkulaitos ei saanut kuin kaksi tarjousta Varustamoliikelaitokselta. Selvityksessä ehdotetaan kaksivaiheista kilpailutusta. Varustamoliikelaitoksen omistamien viiden perinteisen jäänmurtajan käytöstä solmittaisiin pitkäaikainen, esimerkiksi 10 vuotta kestävä peruspalvelusopimus. Murtajat ovat Urho, Sisu, Otso, Kontio ja Voima. Muiden palveluntarjoajien jäänmurtajia koskeva, uusi kilpailu tulisi avata mahdollisimman pikaisesti. Pitkällä siirtymäajalla pyrittäisiin varmistamaan, että Merenkulkulaitos saisi tarjouksia usealta palveluntuottajalta. Uusia murtajia voisi olla 2-4. Selvityksen ehdottama kilpailujärjestelmä tavoittelee mahdollisimman suurta joustavuutta. Uutta on muun muassa ehdotus markkina-alueiden määrittelystä. Jäänmurto-ominaisuuksien ei tarvitsisi olla samat kaikilla alueilla; esimerkiksi Perämerellä ja Suomenlahdella voitaisiin soveltaa erilaisia kriteerejä. Jäänmurtopalvelujen tilaaminen ja tuottaminen erotettiin toisistaan vuonna 2004, jolloin toteutettiin Merenkulkulaitoksen laaja uudistus. Uudistuksessa perustettiin Varustamoliikelaitos Finstaship, jonka yhdeksi tehtäväksi tuli jäänmurtopalvelujen tuottaminen. Liikenne- ja viestintäministeriön tilaaman selvityksen jäänmurtopalvelujen hankintamenettelyn tehostamisesta laati Jukka Laaksovirta, Finnlinesin entinen varatoimitusjohtaja. ESL myy Arkadian Intiaan Aspo-konserniin kuuluva ESL Shipping on sopinut omistamansa Ms Arkadian myynnistä. Alus myydään Intiaan ja kaupasta kirjataan noin 10 miljoonan euron myyntivoitto. Arkadian myynti pienentää varustamon kuljetuskapasiteettia vuositasolla noin 10 prosenttia. Arkadia oli ESL:n toiseksi vanhin laiva; se valmistui vuonna Konsernin pörssitiedotteen mukaan Arkadian myynti on osa ESL Shippingin strategian mukaista laivaston uusimista. Viime kesänä liikennöinnin aloitti uusi Eira-luokan alus Ms Credo, joka on rekisteröity Ruotsiin. Intiasta on tilattu kaksi uutta Eira-luokan alusta lisää. Ne aloittavat liikennöinnin vuosina 2008 ja ESL Shipping kuljettaa kuivia raaka-aineita pääasiassa Itämeren alueella. Vuonna 2005 yhtiön kuljetusmäärät olivat noin 14 miljoonaa tonnia. Energiateollisuuden osuus kuljetuksista oli noin 33 % ja terästeollisuuden kuljetukset vastaavasti noin 57 %. ESL Shippingin Suomen lipun alla olevat alukset Arkadian myynnin jälkeen: Eira, Hesperia, Kontula, Pasila, Tali. Jäänmurtaja Kontio ensimmäisenä liikenteeseen Jäänmurtokausi käynnistyi tammikuun 16. päivänä, kun Kontio lähti ensimmäisenä jäänmurtajana Helsingin Katajanokalta Perämerelle varmistamaan Tornion, Oulun ja Kemin liikennettä. Jäänmurtokausi alkaa Suomessa keskimäärin jo marraskuun lopulla. Poikkeuksellisen lämpimän alkutalven johdosta murtajia ei ole tänä talvena aikaisemmin tarvittu. Väyläalus Letto avusti heikkotehoisia aluksia Perämerellä ennen Kontion saapumista sinne. Birka Cargolle uusi alus Birka Cargo on hankkinut Norcliff-nimisen aluksen, joka on uudelta nimeltään Baltic Excellent. Varustamo maksoi kaupassa 9,75 miljoonaan euroa First Olsen Shipping Investille. Baltic Excellent on Norjassa vuonna 1995 rakennettu roro-alus, jossa on Suomen lippu ja suomalainen miehistö. Laivalla on viiden vuoden rahtisopimus Holmen Paperin kanssa. Lisäksi varustamolla omistaa useita hinaaja-puskijayhdistelmiä, muun muassa Rautaruukin, Steelin ja Espan. 9

10 ÄÄNIOIKEUS 100 VUOTTA - KÄYTÄ OIKEUTTASI VAIKUTTAA Suomen Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Suomen eduskunta on yksikamarinen ja siihen kuuluu 200 kansanedustajaa. Ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin Maaliskuussa 2007 pidettävät eduskuntavaalit ovat 100-vuotisjuhlavaalit ja järjestyksessään 35. eduskuntavaalit. Kansanedustajat valitaan joka neljäs vuosi toimitettavilla vaaleilla. Vaalipäivä on vaalivuoden maaliskuun kolmas sunnuntai. Eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. Kansanedustajalla on valtaa! Etujärjestöjä moitittiin eduskunnan tontille pyrkimisestä UP-uutispalvelu kysyi viideltä paikastaan luopuvalta kansanedustajalta, minkälaista valtaa kansanedustajat tai yksittäinen edustaja käyttävät. Kaikki olivat yhtä mieltä, että valtaa on. Valta riippuu kuitenkin yleensä siitä, istuuko oma puolue hallituksessa. Tärkeintä vallankäytössä ovat hyvät suhteet muihin edustajiin. Jos suhteet ovat kunnossa, oppositiostakin voi vaikuttaa. Työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kolmikanta kehuttiin, mutta etujärjestöjä moitittiin eduskunnan yli kävelemisestä. Eduskuntavaalit Ennakkoäänestys UP/Mika Peltonen Ennakkoäänestys ulkomailla ? Kysymykset 1) Onko kansanedustajalla valtaa? 2) Miten yksittäinen kansanedustaja voi vaikuttaa asioihin? 3) Mitä olet itse saanut aikaan? 4) Mitä mieltä olet työmarkkinoiden kolmikantajärjestelmästä? 5) Kävelevätkö etujärjestöt eduskunnan yli? Anne Huotari, vasemmistoliitto 1) Kyllä valtaa on. Mutta vallan määrä riippuu siitä, onko hallituspuolueen jäsen vai oppositiossa. Vallan määrään vaikuttaa myös se, miten hyvät suhteet on muihin kansanedustajiin. Nyrkkiä pöytään lyömällä ja sanomalla, että olen aina oikeassa ei taatusti ole valtaa. 2) Valmisteluvaiheessa on paras madollisuus vaikuttaa. Siinä korostuu juuri hallitus-oppositio -asetelma. Oppositiostakin voi arvostella kohteliaasti ja vaikutusvalta säilyy. Jos hyvin valmistelee asioita, perustelee niitä ja osaa viedä niitä oikeille henkilöille, voi vaikuttaa. 3) Etenkin sosiaalipuolen asioissa. Kainuun mallia olin aktiivisesti tekemässä. 4) Se on pelastanut Suomen kriisitilanteissa. Suurissa uudistuksissa on pystytty tekemään kauaskantoisia ratkaisuja. 5) Joissakin tilanteissa kyllä. Kun eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunta oli yksimielinen vuorotteluvapaasta, EK ilmoitti, että he eivät ole sopimuksen takana. Se tuntui aika loukkaavalta. Puheenjohtaja Lauri Ihalainen: Jokainen ääni on tärkeä SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen toivoo, että mahdollisimman moni SAK:lainen käyttäisi eduskuntavaaleissa äänioikeuttaan. - Äänioikeus on keskeinen osa demokratiaa ja kansanvaltaa. Äänestämällä jokainen äänioikeutettu voi vaikuttaa siihen, millainen eduskunnan kokoonpano on ja mitä asioita siellä käsitellään, Ihalainen sanoo. Hän on huolestunut SAK:n TNS Gallupilla teettämän mielipidekyselyn tuloksista. Niiden mukaan työntekijöistä aiempaa harvempi on varma siitä, että äänestää eduskuntavaaleissa. Äänestysvarmuus on laskenut 52 prosenttiin, neljällä prosentilla vuoteen 2002 verrattuna. Epävarmimpia äänestäjiä ovat SAK:laiset, joista vain 63 prosenttia aikoo varmasti äänestää. Akavan ja STTK:n liittojen jäsenistä huomattavasti useampi, reilu 80 prosenttia, ilmoittaa äänestävänsä varmasti. Muut kuin työntekijät ovat nyt aiempaa varmempia äänestämisestään. Kyselyn mukaan 64 prosenttia suomalaisista aikoo varmasti äänestää kevään 2007 eduskuntavaaleissa, neljä vuotta sitten yhtä varmoja äänestämisestään oli 58 prosenttia suomalaisista. Yhteiskunnassa paremmassa asemassa olevat äänestävät perinteisesti ahkerammin kuin heikommassa asemassa olevat, esimerkiksi työttömät. Heikommassa asemassa olevat tarvitsevat kuitenkin eniten yhteiskunnan tarjoamia palveluita, joista eduskunnassa pitkälle päätetään, Ihalainen muistuttaa. Kampanja innostaa äänestämään Lauri Ihalaisen mukaan tuoreet gallup-luvut ovat SAK:lle voimakas ponnin toimia äänestysprosentin kohottamiseksi. SAK toteuttaakin vaalien alla jo totuttuun tapaan äänestämään innostavan kampanjan. Me haluamme tehdä työtä 10

11 Antero Kekkonen, SDP Osmo Soininvaara, vihreät Matti Väistö, keskusta Kalevi Lamminen, kokoomus 1) Kyllä se on aika suhteellista. Riippuu edustajasta. 2) Omaamalla hyvän suhdeverkon. Ja tietenkin sillä on merkitystä, onko hallituspuolueen vai opposition kansanedustaja. 3) Heh, heh. Ehkä kirjoitan niistä itse joskus. 4) Oikein hyvä. 5) En sanoisi, että kävelevät yli. Mutta kieltämättä ne ovat väkevä tekijä. Niin kauan kuin etujärjestöt ovat valistuneita, en ryhdy paheksumaan. 1) Sellaisella on, joka osaa sitä käyttää. 2) Jos edustajalla on kyvykkyyttä, uusia näkökohtia ja sosiaalisia taitoja niin, että hän saa muut vakuuttumaan mielipiteistään, hän voi vaikuttaa. Hallituspuolueissa valtaa on paljon enemmän kuin oppositiopuolueissa. 3) Ministeriaikanani vaikka mitä. Keskeisiä olivat esimerkiksi kansallinen terveyshanke. Aika paljon tein myös huumepolitiikassa. Esimerkiksi huumekuolemien määrä on pienentynyt oleellisesti. 4) Se on vuoden tähtäimellä hyvä. Jos sitä ei olisi, jouduttaisiin vaikeuksiin. Pitkällä aikavälillä siitä tulee ongelmia, koska se ei pysty tekemään mitään muutoksia. 5) Täysin. Kolmikannan päättämiin asioihinhan eduskunnassa ei saa tehdä muutoksia. 1) Kyllä. 2) Valiokuntatyössä, omilla henkilökohtaisilla suhteillaan ja lobbaamalla. 3) En minä jaksa muistella. Lainsäädäntötyössä varsin paljon, mutta en halua nostaa yksittäisiä tekemisiä, koska eivät ne voi olla yhden ihmisen asioita. 4) Se on varsin hyvä ja toimiva. 5) Lainsäädäntöön liittyvissä asioissa voisi vähän miettiä, onko eduskunnan tai poliittisen päätöksenteon ja yhteiskunnallisen kokonaisuuden näkemys riittävän vahva. 1) On. Rippuu henkilöstä. Kaikilla ei ole valtaa, koska politiikka on ihmisten keskeistä kommunikaatiota. Olet voinut polttaa käytökselläsi sillat edestä ja takaa. Toiminnan pitää olla jämäkkää ja suoraviivaista niin, että omat ja etenkin vieraat uskovat sinua. 2) Oppositiossa se on tietysti vaikeampaa. Mutta on myös hallituspuolueen kansanedustajia, joita ei kuunnella edes viiden sentin edestä. Heillä on oma tapansa tehdä politiikkaa ja noukkia rusinat pullasta. 3) En yksin, mutta muiden kanssa olen saanut sen, että Satakunnassa on edelleen kaksi varuskuntaa. Ja pysyy, samaan aikaan, kun muualta on hävinnyt. 4) Kolmikanta on hyvä ja toimiva. Siitä pidetään turhaa mekkalaa. 5) Hetkinen, nyt pistit pahan. Ainakin yrittävät tehdä sen, mutta eivät ne yli pääse. Kyllä eduskunnastakin sen verran järkeä löytyy. sen eteen, että ne SAK:laisten liittojen jäsenet, jotka vielä ovat epävarmoja siitä menevätkö äänestämään, käyttävät ensi maaliskuussa äänioikeuttaan, ja vaikuttavat tätä kautta itselleen tärkeisiin asioihin. Lauri Ihalainen korostaa, että SAK:n kampanjointi äänestämisen puolesta on kansanvaltaa vahvistavaa työtä ja demokratian näkökulmasta järjestöltä arvokas teko. Samaan hengenvetoon Ihalainen kuitenkin toteaa, että SAK ei halua neuvoa ketä pitäisi äänestää eikä myöskään halua määritellä, mitkä puolueet olisivat parhaita muodostamaan seuraavan hallituksen. Jokainen äänioikeutettu ratkaisee tietenkin itse, ketä äänestää. Hallituksen muodostaminen taas on puolueiden tehtävä. Palkansaajien näkökulmasta keskeiset tulevan vaalikauden kysymykset liittyvät työllisyyteen, työntekijöiden turvallisuuteen työelämän muutostilanteissa ja työsuhteiden laatuun, Lauri Ihalainen sanoo. Pirjo Pajunen SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen toivoo, että mahdollisimman moni suomalainen käyttäisi äänioikeuttaan. 11

12 ÄÄNIOIKEUS 100 VUOTTA - KÄYTÄ OIKEUTTASI VAIKUTTAA Työelämän hoidosta tulee hyvä arvosana Järjestöt jakelevat hallitukselle ruusuja ja risuja Työllisyyden hoito, tasa-arvolaki, samapalkkaisuusohjelma, yt-lain uudistus ja muutosturva nousevat vaalikauden kärkilistaan palkansaajakeskusjärjestöjen arvioissa. Omien tavoitteiden läpimeno eduskuntakaudella vaihtelee suuresti. Kaikki kolme palkansaajakeskusjärjestöä antavat hallitukselle kiitosta kolmikannan arvostamisesta. Palkansaajien, työnantajien ja valtiovallan edustajien yhteistyöllä on saatu pakettiin vaikeitakin asioita. Yhteistoimintalain uudistaminen ja uuden tasa-arvolain laatiminen kestivät monta vuotta. - Usea kolmikantaisesti valmistelu laki on mennyt eduskunnassa sellaisenaan läpi, SAK:n johtaja Lauri Lyly kiittelee yhteistyötä. STTK:n johtaja Markku Salomaa antaa hallitukselle tunnustusta siitä, että se on kysynyt palkansaajajärjestöiltä, miten tulossa olevat lakiesitykset vaikuttavat työmarkkinoihin. Kertaalleen järjestöiltä jopa pyydettiin ideoita. - Viime syksynä hallitus toivoi työmarkkinakeskusjärjestöiltä ratkaisuesityksiä työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto-ongelmaan. Tuolloin sovittiin muuttoavustuksesta, oppisopimuskoulutuksen lisäämisestä ja Arava-säännösten lieventämisestä. Akavan johtaja Markku Lemmetty nimeää yhteistyön tuloksiksi muun muassa kirkon, valtion ja kuntien palkkaohjelmat. Kouluarvosana vaihtelee SAK:ssa ja STTK:ssa ollaan pääosin tyytyväisiä hallituksen talous-, työllisyys- ja veropolitiikkaan. Akavassa toivotaan, että palkansaajien verohelpotukset olisi kohdistettu toisin. Lemmetty muistuttaa, että 15 EU-jäsenmaan joukossa akavalaisten tulotasolla olevia verotetaan Suomessa ankarimmin. Sen sijaan matalapalkkaiset ovat meillä keveimmin verotettuja. Toinen kivi kengässä on työllisyyden hoito. Osin koulutuspolitiikan takia insinöörien ja tradenomien työttömyys on yleistynyt. STTK antaa työllisyyden ja koulutuksen hoidosta hallitukselle ruusujen ohella risuja. Hallitus lupasi ryhtyä erityisiin toimiin määräaikaisten palvelussuhteiden vakinaistamiseksi. Kunta- ja valtiosektorilla on Salomaan mukaan edelleen runsaasti tehtävää. Ruusuja tulee ammatillisen koulutuksen arvostuksen nostamisesta. Tosin keskeyttämisluvut pitäisi saada pienemmiksi. Kumpikin järjestöistä moittii, ettei opiskelijoiden opintososiaalista asemaa saatu vieläkään parannettua. Täysipäiväinen opiskelu opintotuen turvin ei onnistu vieläkään. Lemmetty huomauttaa, ettei apurahatutkijoidenkaan sosiaaliturvassa edetty. Sulkia hattuun Hallitusohjelmaan kirjatuista ja läpimenneistä muutoksista STTK ottaa sulan hattuunsa samapalkkaisuusohjelmasta. Järjestö kirjasi tavoitteen ohjelmaansa kaksi vuotta ennen hallituksen asettamista. Työn ja perheen yhteensovittaminen eteni järjestöjen mukaan pienin askelin. Perhevapaita kehitettiin, mutta työnantajille tulevia kustannuksia ei saatu jaettua tasan mies- ja naisvaltaisten alojen kesken. Akava ja STTK kiittelevät työaikapankille saatua palkkaturvaa, mutta harmittelevat vuorotteluvapaan jatkon jäämistä auki. SAK:n rinta on rottingilla, sillä tupossa saatiin järjestön ajama muutosturva vihdoin läpi. - Tietyissä elämäntilanteissa muutosturva on kaikkein tärkein juttu. Jos työntekijä joutuu tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotuksi, muutosturva auttaa. Toinen iso asia on tilaajavastuu, jotta pelisäännöt säilyvät kunnossa, Lyly luettelee. Akavassa ylpeillään globalisaatiokeskustelun herättämisestä ja palvelurakenneuudistuksen jouduttamisesta. Yhteiset ponnistukset Kansanedustaja ottaa selvää ja vahtii Ilman tavoitteen kirjausta hallitusohjelmaan asian on melko turha odottaa etenevän vaalikaudella. Vaikka järjestöt painottavat hallituksen merkitystä ja kiittelevät kolmikantaa, kansanedustajillakin on tärkeä roolinsa. - Tapaamme säännönmukaisesti eri puolueiden ihmisiä ja kerromme heille meille tärkeistä asioista. Kansanedustajat osaavat käyttää keskusjärjestöjen asiantuntemusta, SAK:n Lauri Lyly sanoo. STTK:n Markku Salomaa muistuttaa, että muutosturva ja harmaan talouden estämistä käsiteltäessä eduskunta vahti, jotta niihin saatiin myös resursseja. - Työvoimahallintoon tuli 25 muutosturva-asiamiestä, ja työsuojelupiireihin saatiin 12 harmaaseen talouteen keskittyvää virkamiestä. Akavan Markku Lemmetty Järjestöt ovat tyytyväisiä, että eläkeratkaisut saatiin tehtyä ajoissa. Keski-Euroopan maissa vellovaan eläkekapinaan ei meillä ole tarvetta. Lyly muistuttaa, että palkansaajien eläketurva pystyttiin säilyttämään, kun muutokset tehtiin ajoissa ja isoihin menoeriin varaudutaan vuoden 2008 alusta. Työelämän tietosuojaa pitää kehittää koko ajan muun muassa EU-säännösten takia. Sähköisen viestinnän tietosuojalaki vuonna 2004 oli yksi askel muutosketjussa. Vaalikaudella saatiin uudistettua myös vuosilomalaki, jolla taattiin lomaoikeudet myös epätyypillisissä työsuhteissa oleville. Työsuojeluun saatiin puhtia, kun yhteiset työpaikat ja riskien kartoitus kirjattiin lakiin. UP/Birgitta Suorsa sanoo, että eduskunnan kokoonpanolla on iso merkitys työelämäasioiden etenemiselle. Mutta kansanedustajien lobbaamisellakin on sijansa. - Demokratia kannalta on tärkeää, että kansanedustajat tietävät, mitä ratkaisut merkitsevät eri kansalaisryhmille. Lobbaus on siinä mielessä tiedonjakamista. Yksi nukkuu ja toinen touhuaa Vaalit jakavat kansan kahtia Kansa jakautuu kahteen ääripäähän: toiset jakavat vaalimainoksia kädet kohmeessa ilman korvausta, kun toiset kääntävät vaalipäivänä kylkeä ja jatkavat uniaan. Osallistumisinto vaaleissa on laskenut tasaisesti vuoden 1962 eduskuntavaaleista lähtien. Silloin eduskuntavaaleissa äänesti noin 85,1 prosenttia äänioikeutetuista, kun nykyään äänestysprosentti kiikkuu seitsemänkymmenen prosentin tuntumassa. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 69,7. Parhaiten äänestämiseen houkuttelevat presidentinvaalit. Heikoimmalle sijalle jäävät eurovaalit. Velvollisuutta vai vaikuttamista? Dosentti Sami Borg on tutkimuksissaan jakanut vaaliuurnille vaivautuvat kansalaiset kahteen ryhmään. Yhdet äänestävät siksi, että ajattelevat sillä olevan heille tai heidän edustamilleen aatteille hyötyä. Toiset täyttävät vaalilipun, Samalla kun liki kolmannes jättää vaalit väliin, pieni puolueaktiivien vähemmistö jännittää vaaleja hurmoshenkisissä vaalivalvojaisissa. koska he kokevat sen kansalaisvelvollisuudekseen. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat sanovat yleensä, että äänestäminen on keino vaikuttaa. Suurin osa äänestää kuitenkin velvollisuudentunteesta. Vaikuttamista ja omaa hyötyä tavoittelee vain noin Tapio Tuuri kuusi prosenttia äänestäjistä. Tyypillistä suomalaisille äänestäjille on myös, että he tietävät äänestävänsä tai vaihtoehtoisesti äänestämättömyytensä jo kuukausia ennen vaaleja. Välinpitämättömyyttä ja protestointia Jotkut jättävät äänestämättä, koska he haluavat protestoida yhteiskuntaa vastaan. He saattavat esimerkiksi pitää poliitikkoja epämiellyttävinä. Yleisempää on välinpitämättömyys ja epäusko mahdollisuuteen vaikuttaa yhteiskuntaan. Tutkimusten mukaan keskimäärin puolet nukkuvista äänestäjistä kokee, että äänestämisellä ei voi vaikuttaa politiikkaan. Tällöin äänestyspaikalle vääntäytyminen on turha ponnistus. Ikä selittää paljon Ikä vaikuttaa eniten äänestyskäyttäytymiseen. Nuoret äänestävät laiskasti. Äänestämättä jättäminen nuorena jatkuu herkästi läpi elämän. 12

13 Pomotus on lisääntynyt työpaikoilla Työolobarometri: Työpaikan muutoksista ei saa tietoa Siljan hylje maksoi 58 miljoonaa Omaa työtä koskevat vaikutusmahdollisuudet ovat vähentyneet suomalaisilla työmarkinolla, kertoo tuore työolobarometri. Työntekijät eivät saa kyselyn mukaan tarpeeksi tietoa työpaikan muutoksista ja tavoitteista. Lisäksi esimiehet suhtautuvat aiempaa kielteisemmin työntekijöiden tekemiin muutosesityksiin. Työntekijät kokevat, että pomotus työpaikoilla on lisääntynyt. Myös työn mielekkyys laahaa yhä lamavuosia jäljessä. Työministeriön erikoissuunnittelija Pekka Ylöstalo tiivistää työntekijöiden tunnot lauseeseen Hyvin menee, mutta työnteossa ei ole mitään tolkkua. Kunnat keräsivät työnantajana huonoimmat sijat sekä työn mielekkyydessä että työntekijöiden jaksamisessa. Kunnissa työelämä on kehittynyt huonoon suuntaan miltei kaikilla mittareilla arvioituna. Työministeri Tarja Filatovin mukaan kuntien työntekijöiden pahoinvointi liittyy kuntien rakennemuutokseen. Hän vaatii kuntia parantamaan tiedonkulkuaan ja paneutumaan erityisesti henkilöstöjohtamiseen. Työntekijät uskovat työpaikan pysyvyyteen Erot työpaikkojen välillä ovat vertailun mukaan kasvaneet huomattavasti. Osassa työpaikkoja työelämän osa-alueet ovat kohentuneet, mutta toisissa heikentyneet Työelämässä olevat keskiikäiset ja suuret ikäluokat ovat innokkaimpia äänestäjiä. He ovat sisäistäneet velvollisuuden osallistua vaaleihin. Puolueetkin suuntaavat kampanjansa lähinnä heihin. Myös eläkeläiset ovat kovia äänestäjiä. Vanhoilla on voimakas velvollisuudentunne yhteiskuntaa kohtaan. Äänestäminen nähdään isänmaallisena tekona. Tulotasolla vähän vaikutusta Työministeri Tarja Filatov kehottaa työnantajia parantamaan tiedonkulkua työpaikoilla. huomattavasti. Työntekijät uskovat kuitenkin aiempia vuosia vakaammin oman työpaikkansa pysyvyyteen. Työpaikan varmuus sai kouluarvosanaksi yhdeksän. Peräti 90 prosenttia uskoo saavansa heti uuden työpaikan, vaikka nykyinen työsuhde päättyisi. Teollisuuden, yksityisten palveluiden ja valtion palkansaajista noin 70 prosenttia kokee palkkauksensa oikeudenmukaiseksi. Kunnissa vain 46 prosenttia. Työntekijät ovat tyytyväisiä mahdollisuuteen pitää ylityöt kokonaisina vapaapäivinä. Tällaisen järjestelmän piirissä on 47 prosenttia palkansaajista. UP/Birgitta Suorsa Tuloilla ei tutkimusten mukaan ole äänestyskäyttäytymiseen kovin suurta merkitystä, koulutuksella ja yhteiskunnallisella asemalla sen sijaan kyllä. Korkeasti koulutetut osallistuvat vaaleihin vilkkaimmin. Sanotaan, että paremmin koulutetut ihmiset kokevat sisäistä kansalaispätevyyttä; eli he tuntevat ymmärtävänsä poliittisia päätöksiä muita ihmisiä paremmin. Tutkijat väittävät, että koulutetut kokevat myös suurempaa yhteiskunnallista velvollisuudentuntoa kuin muut. Maanviljelijät ovat perinteisesti olleet Suomen ahkerimpia äänestäjiä. Myös yrittäjät vaeltavat vaaliuurnille sankoin joukoin. Työttömät ovat passiivisimpia. Tutkimusten mukaan syynä on pettyminen yhteiskuntaan. He eivät usko, että politiikan keinoin voitaisiin heidän asemaansa kohentaa. Lähteet: Sami Borg, Velvollisuus vaikuttaa (1996). Villiina Hellsten ja Tuomo Martikainen, Nuoret ja uusi politiikka (2001). UP/Aleksi Vienonen Tallinkin uusi alus valmistuu tämän vuoden huhtikuussa. Tallinkin tilikausi päättyy jo elokuussa, mutta jostain syystä koko tilinpäätös julkistetaan vasta tammikuussa, jolloin myös yhtiökokous pidetään. Viime vuosi oli vauhdikas. Tallink listautui vuoden 2005 lopulla Tallinnan pörssiin ja kasvatti samalla pääomiaan. Uusi Galaxy aloitti liikenteen viime huhtikuussa ja yksi Autoexpress myytiin. Varustamo osti Hangosta Rostockiin seilaavat Superfastit, joiden Suomen-sataman se on jo ehtinyt muuttaa Helsinkiin ja ulottaa niiden reitin myös Tallinnaan. Lisäksi se avasi keväällä uuden reitin Riiasta Tukholmaan. Kesäkuussa kerrottiin, että Tallinkista tulee Siljan uusi omistaja. Laivasto kaksinkertaistui Tallink meni ostosten myötä täysin uuteen uskoon. Nyt noin puolet sen matkustaja-, rahti- ja autokuljetuksista tulee reiteiltä, joita sillä ei ollut vielä vuosi sitten. Elokuun lopussa sillä oli 21 omaa alusta, joista kymmenen oli hankittu vuoden aikana. Muutama alus on vuokrattu pois uusien tieltä, joita on tulossa vielä kolme. Ensimmäinen eli Star aloittaa Helsinki-Tallinna -reitillä huhtikuussa. Firman paisuminen näkyy myös tilinpäätöksessä. Liikevaihto kasvoi puolella edelliskauteen verrattuna, vaikka Silja oli mukana luvuissa vain heinä-elokuun osalta ja Superfastit huhtikuusta lähtien. 404 miljoonan euron liikevaihdosta jäi toiminnallista tulosta 67 miljoonaa euroa. Se oli suhteellisesti hieman enemmän kuin edellisellä kaudella. Silja toi hyvän tuoton Siljan osuus Tallinkin tilinpäätöksessä näyttää komealta, kun siihen tuli mukaan vain kaksi vilkasta kesäkuukautta. Suomen ja Ruotsin välisen liikenteen osuus Tallinkin kaikkien reittien liikevaihdosta ei ollut vasta kuin runsas viidesosa, mutta liiketuloksesta se toi kolmanneksen. Helsinki-Tallink -reitin osuus sekä liikevaihdosta että tuloksesta oli runsas 40 prosenttia. Vajaan neljänneksen liikevaihdosta tuova Viron ja Ruotsin välinen liikenne oli selvästi huonommin kannattavaa ja uusi Latvia-Ruotsi reitti oli vielä tappiolla. Mutta Tallinkilla eri reittien kannattavuus on heitellyt paljonkin vuodesta toiseen. Öljy ja korot kiinnostavat Siljan osuus Tallinkin laivaliikenteen tuloksesta näyttää komealta, kun mukana oli kaksi vilkasta kesäkuukautta. Tallinkin tulos näytti kirjanpidollisten järjestelyjen vuoksi tosi komealta, mutta tulosta sen täytyy tehdäkin, sillä lähes miljardin investoinnit vuoden sisällä kasvattivat velkataakkaa 860 miljoonaa euroa. Tallinkia kiinnostaa todennäköisesti kovin se, miten öljyn hinta kehittyy. Palkkakustannusten osuus liikevaihdosta on Tallinkilla pysynyt 15 prosentin paikkeilla. Mutta polttoainekulujen osuus on noussut parissa vuodessa kahdeksasta prosentista 13 prosenttiin. Osa johtuu öljyn hinnannoususta, osa siitä, että myös Tallink joutui viime vuonna siirtymään kokonaisuudessaan vähärikkisempään mutta kalliimpaan polttoaineeseen. Mutta öljyn hinta vaikuttaa muutakin kautta, sillä sen muutokset näkyvät herkästi koroissa, menipä öljyn hinta melkein mihin suuntaan tahansa. Puolen prosentin koronnousu Tallinkin velkataakalla on rahassa yhdeksän miljoonaa euroa vuositasolla. Johdolle voi tulla paha mieli Tallinkin vuosikertomus on moniin suomalaisfirmojen vuosikertomuksiin verrattuna erinomaisen yksityiskohtainen. Sieltä löytyy lähes kaikki, esimerkiksi yksityiskohtia Siljan kaupasta. Siljan kiinteän omaisuuden eli lähinnä laivojen arvoksi kaupassa määriteltiin 469 miljoonaa euroa. Siljan tuotemerkille tuli hintaa 58 miljoonaa euroa. Sekin selviää, että kauppa ei ole vielä lopullisesti selvä. Joidenkin omaisuuserien arvosta on vielä erimielisyyttä ja Tallink uskoo niiden selvitessä saavansa vähän alennusta kauppahinnasta. Johdon ja hallinnon palkkoja ja palkkioita Tallink ei suomalaiseen tapaan kuitenkaan kerro. Yhtiön mielestä hyöty tästä tiedosta on pienempi kuin hallintoelinten jäsenille aiheutuva mahdollinen harmi ja epämukavuus tällaisen jokseenkin herkän yksityisasioihin kuuluvan tiedon julkistamisesta. UP/Heikki Lehtinen 13

14 Myös kauneuskilpailujen juontaminen kuuluu risteilyisännän työnkuvaan Risteilyisäntä Petri Lehtinen: Inhimillisyyttä työelämään Viking Linen Rosellan risteilyisäntä ja viihdeosaston esimies Petri Lehtinen on elävä esimerkki siitä, että ihminen voi toipua masennuksesta. Petri on työuransa aikana käynyt läpi syvän masennuksen ja uupumuksen, eikä hän ole pelännyt puhua julkisuudessa ongelmistaan. Ei myöskään kiusattuna olemisestaan yhdellä työpaikoistaan. - Ihminen kantaa mukanaan elämänsä aikana kokemaansa. Olen oppinut henkisesti kestämään paljon. Sekä työelämässä että yksityiselämässä pitää olla inhimillisyyttä. Työssä turhan helposti unohdetaan inhimilliset ja lämpimät arvot eli juuri ne asiat, jotka tuottavat tulosta. Nelikymppinen Petri Lehtinen on työskennellyt miltei puolet elämästään Viking Linen eri aluksilla. Väliin mahtuu vaikeita ja rankkoja vuosia, mutta tervehdyttyään Petri on ottanut kaiken koulutuksena työhönsä ja kovaan bisnesmaailmaan. Siksi hän uskaltaa puhua myös ns. pehmeistä arvoista, kuten inhimillisyydestä, mikä ei työympäristössä nouse kovin korkealle ainakaan virallisissa puheissa. Niihin kuuluvat myynti ja tavoitteet ja katteet ja matkustajamäärät ja muu vastaava. Mutta jos inhimillisyys ei ole arvossaan työssä, kovia arvoja on vaikeampi saavuttaa. - Inhimillinen lämpö ei ole useinkaan isoista asioista kiinni. Jos esimies ei tervehdi alaisiaan, työpaikan ilmapiiri voi huonontua, Petri mainitsee esimerkin. Toisten huomioiminen ja kunnioitus on hyvä pitää mielessä myös työssä. - En tykkää lässyttää ja puhua paskaa; en minä sitä tarkoita. Mielin kielin oleminen ärsyttää minua sekä siviili- että työelämässä. Petri on sitä mieltä, että kiireisessäkin työssä toiset pitää ottaa huomioon ja käyttäytyä hyvin. Kun osoittaa kunnioitusta toista ihmistä kohtaan, sitä saa Petrin mukaan myös itse osakseen. Hän uskoo vakaasti, että niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Masentunut ei ole hullu Petri on aina painanut paljon töitä. Hän teki sanojensa mukaan hirveän pitkiä päiviä ja oli hirveän väsynyt, niin että välillä hän pystyi vain itkemään. Äidin vakava sairaus ja kuolema edesauttoivat omaa sairastumista, eikä masentuminen jälkikäteen ajateltuna ollut ihme. Sairauslomalla Petri joutui olemaan puolisen vuotta pois laivatyöstä. Tänä aikana hän keskusteli ammattiauttajien kanssa ja löysi apua ja tukea tätä kautta. Ystävien ja työkavereiden tuki ja apu ovat merkinneet paljon tervehtymisen kannalta. Petri pelkäsi saavansa potkut varustamosta, kun hän oli esiintynyt julkisuudessa ja puhunut vaikeuksistaan. Mutta kävikin päinvastoin: häntä kiitettiin keskustelun avaamisesta tärkeästä asiasta. Mielenterveyden Keskusliitto valitsi Petrin historian ensimmäiseksi Hyvän Mielen lähettilääkseen vuonna Petri ei ole pelännyt hulluksi leimaantumista, mikä ainakin ennen kohtasi mielenterveyden ongelmistaan avoimesti puhuneita ihmisiä. Toipumisen jälkeen Petri on toiminut aktiivisesti monissa eri yhteisöissä ja järjestöissä, onpa hän mukana kotikaupunkinsa Kauniaisten kunnallispolitiikassakin sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenenä. Yleispolitiikasta Petri kommentoi, että hän toivoisi puolueiden ja suomalaisten yritysten suosivan kokousmatkoillaan suomalaisia varustamoja ja laivoja. Arvot muuttuivat Oma sairastuminen ja äidin kuoleminen syöpään pari vuotta sitten ovat saaneet Petrin miettimään omia arvojaan. Hän oli äidin omaishoitajana puolitoista vuotta ja vietti lähes koko vapaa-aikansa hänen luonaan. Siinä ennätti pohtia elämän peruskysymyksiä. - Nyt olen huomannut ja oppinut, ettei raha ole kaikki kaikessa. Arvostan ystäviä yli kaiken. Terveys ja ystävät ovat elämäni peruspilarit, Petri sanoo tänä päivänä. Petri hymähtää, että hänellä taitaa olla jonkin sortin neljänkympin kriisi. - Minulla ei ole perhettä ja tyhjyys tuntuu tietyllä tavalla. Kun tyhjyys painaa, teen hirveästi töitä. Se syö miestä helvetisti, vaikka myös antaa paljon. Petri kokee psykologiselta kannalta hienoksi, että hän saa kokea, että hänen tekemäänsä työtä arvostetaan ja että työn jälki näkyy. Temperamenttisen miehen mielialat vaihtelevat, ja välillä parasta elämässä on olla yksin ihan hiljaa. - Kiireen vastapainoksi on tärkeää mennä vaikka Suomenlinnan kallioille tai Kauniaisten metsiin kävelemään, elämäänsä tasapainoa ja mielenrauhaa etsivä Petri sanoo. - Uskon kohtaloon elämässä, Petri vakuuttaa. Vikingin vanhin risteilyisäntä Ennen meritöitä Petri toimi muun muassa junaisäntänä, mallina ja matkaoppaana Espanjassa, mutta palkka niissä hommissa oli huono verrattuna laivatyöhön. Matkaopasaikanaan Petri haki uuteen Cinderellaan, joka myöhästyi, ja niin töitä löytyi Naantalin ja Kapellskärin väliä silloin ajaneesta Rosellasta nissenä kesällä Olin yhden kuukauden töissä joka päivä ja palkka oli suuri, Petri muistelee. Upouuteen Cinderellaan siirryttyään Petri oli aluksi kokousosastolla nissenä ja tuurasi myöhemmin risteilyisäntänä. Hän siivosi öisin kokousosastoa ja viihdytti päivällä 24 tunnin risteilyllä olleita matkustajia. Alun jälkeen Petri on kiertänyt kaikki punaiset laivat ristiin rastiin ja ollut mukana varustamon eri viihdeprojekteissa. Seitsemän vuotta meni niin Cinderellassa kuin Isabellassakin. Nykyään Tallinnan ja Helsingin välillä kulkevaan Rosellaan hän tuli takaisin kolmisen vuotta sitten. Matkustaja törmää risteilyisäntään usein heti laivaan astuessaan, kun tämä on toivottamassa ihmisiä tervetulleiksi. Tätä työtä tekevät kutsuvat sitä laivan lastaamiseksi, joka on vähän erilaista kuin täkkäreiden tekemä lastaus. Matkustajat saavat käteensä risteilyn/matkan ohjelman, jonka suunnittelu ja työstäminen yhdessä toisten kanssa kuuluu risteilyisännän tehtäviin. Laivan tervetulotilaisuudet, erilaiset kilpailut ja markkinointi ja ihmisten viihdyttäminen ovat työn näkyviä puolia. Konttorityö tietokoneen ääressä, markkinointi-ideoiden ja uusien ohjelmanumeroiden suunnittelu yhdessä maahenkilökunnan kanssa eivät näy julkisuuteen. - Nyt nelikymppisenä elämä on hieman rauhoittunut ja selkiintynyt. Olen ikä- ja palveluvuosiltani vanhin punaisten laivojen risteilyisännistä, Petri kertoo. Työstä positiivista energiaa Petri kertoo saavansa työstä positiivista energiaa. - Elän päivän kerrallaan, mutta suunnittelen pitkällä aikavälillä elämääni jaksoissa. En pelkää mitään olen käynyt niin suuria asioita läpi. Elämä opettaa. Jos ei muuta, niin hiljaa kulkemaan, Petri pohtii. Kaksinaamaisuutta Petri ei voi sietää. Hän itse sanoo asiat suoraan päin naamaa, jos tarve vaatii, mutta hän ei puhu pahaa takanapäin. - En pelkää seisoa sanojeni takana. Sen olen oppinut, että elämässä ei tarvitse teeskennellä ja että kaikkia ei tarvitse miellyttää. Työssäni tietysti haluan viihdyttää asiakkaita, koska haluan heidän viihtyvän laivalla. Petri kertoo arvostavansa Viking Linea työnantajana. - Se on kouluttanut ja kasvattanut minut. 14

15 Seuraava lehti Merimies-lehti 2/2007 ilmestyy 7. maaliskuuta Tähän numeroon tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 21. helmikuuta Työeläkkeiden perusteena olevat ansaintatiedot yhteen järjestelmään Rosellan risteilyisäntä Petri Lehtinen kaipaa elämään enemmän inhimillisyyttä. Rosella on idylli - Olen ylpeä Rosellasta, sehän on idylli. Meillä on parhaimmillaan 4000 matkustajaa päivässä. Pienessä laivassa olen joutunut oppimaan perusasiat jopa tekniikasta. Petri tekee kymmenen päivän mittaista vuorottelua. Työvahdit ovat pitkiä ja reitti raskas, Petrin vertauksen mukaan laiva on kuin nelosen ratikka. Olennaisena jaksamisen kannalta ovat Petrin mielestä pitkät vapaat ja lomat sekä mukava työympäristö. Petri on ollut mukana markkinoinnin kanssa ideoimassa ja kehittelemässä Rosellaan matkustajia houkuttelevia teemoja. Puheissa vilahtavat muun muassa viihdepiknikit, Riitta Väisäsen kymppitonnibingo ja timanttitanssit, joissa kaikkien matkustajien kesken arvotaan timanttisormus. Eläväinen, asiastaan ja työstään innostuva ja siihen sitoutuva Petri sanoo, että hän tykkää tehdä duuniaan. Työssä näkee kaiken Työssään Petri näkee koko suomalaisen kansanluonteen kirjon. Joskus humalaiset matkustajat huutelevat törkeyksiä ja haistattelevat. Siinä ei temperamenttiaan saa päästää valloille. - Joskus kyllä mietin, missä elopellossa me oikein ollaankaan. Olen saanut kuulla kaiken mahdollisen aasta ööhön ja kuullut uhkailuja ikävän palautteen antamisesta. Viikkarilla suhtaudutaan vakavasti kaikkeen asiakkailta tulleeseen palautteeseen, ja ne käsitellään aina asianomaisen henkilön kanssa sekä tilannekohtaisesti myös esimiespalaverissa. Risteilyisäntä on laivalla palveluorganisaation johtoryhmän jäsen. Palautteet menevät aina esimiehille. Ihmiset voivat laittaa halutessaan minkälaista palautetta tahansa, mutta Petrin mukaan ammattitaitoinen esimies oppii erottamaan asiallisen palautteen epäasiallisesta. Avoimuus lisääntynyt Petri kiittelee Viking Linen lämmintä ilmapiiriä. Avoimuutta on vuosien saatossa tullut paljon lisää. Sellainenkin asia, että nykyään saa asioida omalla äidinkielellään eikä pelkästään ruotsiksi, on tärkeä. Petri arvelee, että ehkä oma ikäkin vaikuttaa asioiden myönteiseksi kokemiseen. Työpaikkansa suhteen Petri on nähnyt ulosliputusuhkia ja myös Cinderellan siirtymisen Ruotsiin muutama vuosi sitten. - Pelkään, että suomalaiset merimiehet ovat pian työttömiä. Elanto ja työn mielekkyys ovat meille kaikille tärkeitä. Meille on tärkeää, että voimme olla ylpeitä itsestämme, työstämme ja työnantajastamme. Kun on hankauksia, se heijastuu suoraan työhön. Merimies-Unionista Petrillä on hyvät kokemukset. Hän on vuosien mittaan saanut liitosta tukea, kun on sitä tarvinnut. Unioniin ja varustamoon päin hän esittää toivomuksen, etteivät palkat enää laskisi, sillä siitä hän on kuullut monen Rosellalla purnaavan. AJP kuvat Miguel Vera Työeläkkeiden perusteena olevia ansaintatietoja ylläpidetään nyt yhdessä tietojärjestelmässä. Vuodenvaihteessa toteutettu mittava rekisteriuudistus onnistui teknisesti hyvin ja toimi testauksissa odotetusti. Vuoden alusta käyttöön otettua uutta rekisteriä kutsutaan ansaintajärjestelmäksi. Sitä ylläpitää eläkelaitosten ja Eläketurvakeskuksen (ETK) omistama Arek Oy. Eläketurvakeskus painottaa, että tietojärjestelmien uudistuminen ei vaikuta mitenkään eläke-etuihin. Tiedot ovat tallessa ja eläkkeen hakemiseen liittyvät palvelut ovat normaalisti käytettävissä. Kaikki ansiotyöluettelotiedot ovat saavissa myös sähköisesti sekä eläkelaitosten Internetsivuilta että ETK:n ylläpitämällä Työeläke.fi -nettisivustolta. Uudistamisesta johtunut työeläkerekisteritietojen saatavuudessa ollut lyhytaikainen palvelukatkos on myös päättynyt tammikuun alussa. Katkoksen johdosta viimeisimmät tiedot päivittyvät rekisteriin tammi-helmikuun aikana, jonka seurauksena eläkeratkaisujen tekeminen eläkelaitoksissa saattaa hieman viivästyä alkuvuonna. Ansaintajärjestelmää ylläpitävä Arek Oy on eläkevakuutusyhteisön perustama osakeyhtiö, jonka asiakkaina ETK:n lisäksi ovat Etera, Eläke-Fennia, Ilmarinen, Kela, Kirkon keskusrahasto, Kuntien eläkevakuutus, Merimieseläkekassa, Pensions- Alandia, Silta, Tapiola, Valtiokonttori, Varma ja Veritas. Uutta ansaintajärjestelmää pidetään Suomen suurimpana yksittäisenä tietojärjestelmähankkeena. Ansaintajärjestelmän uudistusurakka liittyi vuoden alussa voimaan tulleeseen Työntekijän eläkelakiin (TyEL). Laki yhdisti ja selkiytti yksityisalojen työeläkelait yhdeksi kokonaisuudeksi. 15

16 Lappalainen Globbari Timo Lappalainen, 47, on ollut kohta pari vuotta Kepan, Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen toiminnanjohtajana. Lappalainen? Kyllä. Sama mies. Sama mies, joka 90-luvulla isännöi kuusi vuotta Antwerpenin merimieskirkkoa ja toimi siellä pappina. Sama mies, joka sittemmin lähti Lontooseen kansainvälisen kuljetusliiton ITF:n merenkulkusäätiöön hallintojohtajaksi. Uuden vuoden tietämissä Lappalainen ynnää urakehitystään Kepassa: - Ehkä näiden tehtävien yhteinen nimittäjä on, että ne kaikki ovat olleet aatteellisia töitä ja sitten ihmisten parissa työskentelyä. Mutta kyllä niihin on liittynyt myös maailmanparannusnäkökulma ja sen puolesta lobbaaminen tai globbaaminen ja globbarina oleminen. - En ole voinut ajatella itseäni jossakin kaupallisessa tuotantoprosessissa tehtävänäni kasvattaa osinkoja omistajille ja sitä kautta vaurautta. Se ei ole ollut minun juttuni, eikä minulla olisi ollut siihen koulutustakaan, hän pohtii. Papiksi vihitty teologian maisteri on sitä vastoin ollut pätevä merimieskirkkoon, kansainväliseen ay-liikkeeseen ja nyt Kepaan. Viimeksi mainittuun hänet on valittu jopa kaksi kertaa: ensin määräaikaiseksi sijaiseksi ja noin vuosi sitten vakinaiseksi toiminnanjohtajaksi. Kummallakin kerralla hakija vielä testattiin ja todettiin myös sopivaksi. SASK kuuluu Kepaan Kepa, Kehitysyhteistyön palvelukeskus toimii 280 jäsenjärjestönsä yhdyssiteenä ja palvelujärjestönä. Se on myös etujärjestö. Ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK, johon Merimies-Unionikin kuuluu, on myös Kepan jäsen. Lappalaisen mielestä ay-liike sopii hyvin sen laajaan järjestökirjoon. Valtionavun saajana Kepa on sitoutunut kehitysyhteistyömme perustavoitteisiin, köyhyyden vähentämiseen, kestävään kehitykseen ja ihmisoikeuksien ja tasa-arvon vahvistamiseen. - Ay-liike istuu tähän joukkoon jo historiallisista syistä. Se on solidaarisuusliikettä. Kepalle on hyvin tärkeää pitää myös tämä merkittävä osa kansalaisyhteiskuntaa mukana toiminnassamme, Lappalainen sanoo. - Solidaarisuus ei ole enää vain tietyn poliittisen värin tai liikkeen yksinoikeus, kuten se vähän oli 60- tai 70-luvuilla. Nyt se on muuttunut meidän yhteiseksi vahvuudeksemme. Hanketasolla SASKilla ja Kepalla on myös paljon yhteistä. - SASK tekee samansuuntaista työtä, kuin me viiden kenttätoimistomme kautta Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Timo Lappalainen tunnustautuu maailmanparantajaksi. Varallisuuden hankkiminen osakkeenomistajille ei oikein ole minun juttuni, hän sanoo. Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen tuli merenkulkijoille tutuksi Antwerpenin merimieskirkon johtajana ja pappina. Antwerpenistä miehen tie vei Lontooseen kuljetusalan kansainväliseen liittoon. - Me emme niinkään rakenna konkreettisesti vaikkapa sairaaloita, vaan pyrimme vahvistamaan kansalaisjärjestöjä vähän samaan tapaan kuin SASK vahvistaa paikallisia ay-liikkeitä. Köyhyys vaaliteema Eduskuntavaalien alla Lappalainen enteilee keskustelua Suomen kehitysavusta. Sen tavoite 0,7 pros. BKT:stä vuoteen 2010 mennessä näyttää jo karanneen käsistä pros. istuu syvällä Kepan julkisuuskuvassa. Minun täytyy kyllä myöntää, että siitä on tullut vähän rasite meidän muitten viestiemme läpimenon kannalta. - Mutta kampanjoimme vaaleissa kuitenkin kehitysavun määrän puolesta. Kyllä sillä on merkitystä, kuinka paljon rahaa saadaan kasaan. Viime vuonna Pariisissa järjestetyssä kansainvälisessä kehitysapukonferenssissa ynnättiin, että vaikka kaikki valtiot lunastaisivat kehitysapulupauksensa, loppusumma tulisi vielä kaksinkertaistaa, jotta YK:n tavoite köyhyyden puolittamisesta vuoteen 2015 mennessä toteutuisi. Kepan vaaliteemoja ovat myös epäreilu kauppa ja globaali eriarvoisuus. Näistä etenkin eriarvoisuuden Lappalainen uskoisi kolahtavan merenkulkijoihin, jotka ovat sen omin silmin nähneet. - Maailmasta tulisi paljon turvallisempi, jos köyhien ja marginalisoituneiden ihmisten määrää voitaisiin vähentää. Merimiehet, jotka joutuvat käymään monenlaisissa satamissa, tietävät, mitä tarkoitan. - Köyhyyttä on, kun satamassa x luotsille täytyy antaa kolme viskipulloa tai satamassa y kaksi viskipulloa. Korruptio ja huono hallinto ovat vain jäävuoren huippuja, siinä ketjussa, joka lähtee eriarvoisuudesta ja köyhdyttävistä rakenteista. Venäjä päänahka Globbarin työsuhde-etuja on ajoittain myös turhautuminen. - Maailmanparannusbisneksessä mukana oleminen on tietyllä tavalla elämäntapajuttu, Lappalainen sanoo. - Kepassakaan ei oikeastaan koskaan päästä maaliin, konkreettisia tuloksia ei näissä hommissa oikein voi osoittaa. Meitä on pikemminkin varustettu matkalle, kuin kerrottu, että oltaisiin perillä. Kansainvälisessä kuljetusliitossa ITF:ssä Lappalainen kuitenkin iloitsee saaneensa arvokkaan sulan hattuunsa. Tosin vasta lähtönsä jälkeen. - Olimme siirtyneet vähitellen yksittäisistä hankkeista alueellisiin. Niiden voimavara oli siinä, että päästiin käyttämään suurempia kokonaisuuksia, massaa ja painostusta ja myös saamaan aikaan poliittisia muutoksia. Kumppaneitten avulla pystyttiin luomaan paljon enemmän kansainvälistä painetta, hän selvittää. - ILOn silloisessa sopimuksessa 163 merenkulkualan viihtyvyydestä valtiot sitoutuivat järjestämään merenkulun palveluja. Sen ratifioivat ensin Norsunluurannikko ja Georgia ja vähän Lappalaisen Suomeen muuton jälkeen Venäjä. - Keskeistä sopimuksen hyväksymisessä Venäjällä olivat alueohjelmaa koordinoivan toimiston ja ILO-virkaimiesten hyvä yhteistyö, Lappalainen kiittää. Aloite oli kuitenkin tullut ITF: ltä, ja sitä Kepan toiminnanjohtaja voi pitää omana saavutuksenaan. Nykyisessä tehtävässään hän ei odota henkilökohtaisia saavutuksia. Ei ainakaan kovin nopeasti. Mutta omia eskon puumerkkejään uusi toiminnanjohtaja on toki jo jättänyt. Kuopiosta maailmalle lähteneen Timo Lappalaisen virkakaudella Kepan kehitysapuesitteessä jo luvataankin, että antaessaan suap. Hilkka Jukarainen 16

17 Työhallinnossa aiempaa edullisemmat neuvontanumerot Työhallinnossa on tämän vuoden alusta otettu käyttöön asiakkaille aiempaa edullisemmat neuvontanumerot. Matkapuhelimesta uusiin alkuisiin neuvontanumeroihin soitettaessa puhelun hinta alenee merkittävästi ja maksaa matkapuhelumaksun (mpm). Lankalinjasta soitettuna puhelu maksaa paikallisverkkomaksun (pvm). Puhelun hinta vaihtelee soittajan ja operaattorin välisen sopimuksen mukaan. Työhallinnon valtakunnallinen puhelinpalvelu Työlinja palvelee myös entistä edullisemmin Työlinja on työhallinnon valtakunnallinen puhelinpalvelu. Työlinjalta soittajat saavat tietoa avoimista työpaikoista, työttömyysturvasta, siviilipalveluksesta ja koulutuksesta. Työnantajat voivat ilmoittaa Työlinjan kautta avoimista työpaikoista ja saada neuvontaa mm. työhallinnon verkkopalveluiden käytössä. Puhelinpalvelusta saa tietoa myös irtisanotun muutosturvasta ja työntekijän oleskeluluvasta. Työlinja palvelee useimmissa Jouluterveiset Merellä M/t Tempera Eronen Kalevi Gustefsson Peter Haikkala Hannu Halmesvirta Harri Hassinen Mikko Huhtala Samu Huttunen Ari Huumonen Jani Jurvanen Mika Jääskeläinen Saila Kaistamo Marko Karjalainen Petra Kaukoranta Jani Kohonen Harry Kurkaa Jaakko Leviäkangas Paavo Okkola Jorma Orädd Panu Palander Lasse Parviainen Seppo Partikainen Ville Perhonmäki Petra Pukkila Oskari Pahja Veli-Matti Ramstedt Boris Rosenström Jani Silvast Juho Sundberg Stig Suomalainen Kai Tiilikainen Antti Vahala Jaakko Vajesoja Anne asioissa arkisin kello 8-19 välisenä aikana. Tärkeimmät työnhakijoille suunnatut palvelut löytyvät numeroista (avoimet työpaikat ja työvoimatoimistojen palvelut) ja (työnhaun muutostiedot). Koulutuslinjan uusi rinnakkaisnumero on Työlinja palvelee myös ruotsiksi. Kaikki Työlinjan uudet palvelunumerot löytyvät työhallinnon verkkoosoitteesta Työlinja vastaa kysymyksiin myös sähköpostitse. Viesteihin vastataan mahdollisimman pian, arkisin viimeistään vuorokauden sisällä. Työlinjan sähköpostiosoite on Milloin soittaa työvoimatoimistoon, milloin Työlinjalle, milloin työhallinnon puhelinvaihteeseen? Kaikissa yleisluontoisissa työvoimatoimiston palveluita ja työnhakua koskevissa kysymyksissä kannattaa soittaa Työlinjalle, josta soittaja voidaan tarvittaessa ohjata eteenpäin. Lähimpään työvoimatoimistoon kannattaa olla Virkki Mikko Virtala Kaarina Virtala Pekka Vuorela Jenni Vuorinen Lauri Yli-Rajala Veikko Ms Gabriella Johansson Jaakko Jussila Pirjetta Kumpulainen Hannu Rainio Ilari Stenius Iida Westerlund Anton Travemünde M/S Runner Arpiainen Velho Hedman Juhani Heino Ami Heino Heikki Hjort Matti Holla Taisto Holopainen Martti Huhtanen Harri Jokila Ari Kallio Rainer Karlsson Kai Kirppu Esko Kosonen Kari Kuituniemi Jorma Leino Petri Liimatainen Risto yhteydessä silloin, kun tavoittelee tiettyä henkilöä tai haluaa tietoa jostain palvelusta paikallisesti. Työhallinnon puhelinvaihde yhdistää soittajan oikealle henkilölle ja oikealle asiantuntijalle. Mistä tietoa uusista numeroista? Kaikki työhallinnon, työvoimatoimistojen ja Työlinjan uudet neuvontanumerot löytyvät vuoden vaihteessa osoitteesta sekä työvoimatoimistojen omilta kotisivuilta (osoitteet ovat muotoa esim. Vanhat alkuiset numerot Vanhat numerot jäävät sellaisenaan käyttöön. Vanhan alkuisen lankaliittymän puheluhinnat ovat 8,21 senttiä / puhelu + 1,47 senttiä minuutti. Matkapuhelimista soitettaessa työhallinnon alkuisiin numeroihin hinta on 29,13 senttiä/ minuutti (kaikki operaattorit). Mortamo Aki Muurla Pekko Norgren Kari Nyström Nysä Patrikainen Pauli Peltola Jupe Petersen Sören Reittonen Ville Rissanen Vesa Salo Arto Simula-Korpela Aila Toivonen Heikki Toivonen Juha E. Ullstedt Tomas Viiliäinen Tapsa Maissa Lukkari Seppo, Kotka Rainio Ilkka, Pello Kaisa ja Arvo, Turku Pappinen Niilo, Turku Kuusisto Eliina, Turku Pentti Pirjo-Riitta, Turku Vaasan Seudun Merieläkeläiset ry. Hasselblatt Karin Hautala Salme Merenkulkijoille mitä parhainta uutta vuotta JM Apu, jäämies S.W. Räsänen - bimut, pojat MAAILMAN MERILTÄ Uupumus on vakava riski Merimiesten ylipitkät työajat muodostavat vakavan riskin sekä heidän omalle terveydelleen että aluksille ja niiden ympäristölle. Tätä korostetaan Cardiffin yliopiston tuoreessa selvityksessä. Sen mukaan merenkulun piirissä ja usealla muulla toimialalla tehdyt tutkimukset johdonmukaisesti varoittavat uupumuksen aiheuttamista riskeistä. Tapaustutkimukset paljastavat, että väsymys on ollut merkittävä tekijä lukuisissa meriliikenteen onnettomuuksissa, kuten Exxon Valdezin karilleajossa vuonna Siinä kymmenien miljoonien raakaöljylitrojen valuminen veteen aiheutti merten historian pahimman öljytuhon. Asiantuntijat ovat yksiselitteisesti osoittaneet, että unen puute heikentää tarkkaavaisuutta sekä päättely- ja reagointikykyä yhtä vaarallisesti kuin alkoholi. Sen lisäksi pitkäaikainen univaje ja lepoaikojen vääränlainen jaksottaminen kuormittavat verenkierto- ja useita muita elimiä haitallisesti. Lähes puolet Cardiffin yliopiston tutkimukseen osallistuneista merimiehestä on tehnyt 85-tuntisia ja jopa pidempiä työviikkoja. Runsas kolmannes raportoi tilanteista, joissa henkilökunnan pitkät työajat olivat lisänneet alusten toimintaan liittyneitä riskejä. Uupumuksen vaaroja voidaan vähentää ennen muuta palkkaamalla aluksille niin paljon työvoimaa, ettei henkilöstön vähäisyys pakota ylipitkiin työaikoihin, tutkimuksessa todetaan. Siihen taas tarvitaan merimiesten työaikojen nykyistä tiukempaa kansallista ja kansainvälistä normittamista, tutkimuksen tekijä, professori Andy Smith esittää. Kuljetustyöläisten kansainvälinen liitto ITF on julkaissut Smithin tutkimuksen verkkosivustossaan (www.itf.org.uk). ILO rekisteröi hylättyjä merimiehiä Kansainvälinen työjärjestö ILO on ylläpitänyt vuodesta 2004 lähtien hylättyjen merimiesten rekisteriä. Siihen on kertynyt 40 tapausta, joissa varustamo on jättänyt jonkin aluksensa työntekijät vieraassa satamassa oman onnensa varaan. Hylkäystapauksia on paljastunut satamissa ympäri maailmaa. Rekisterin mukaan hylkäämisestä on kolmessa vuodessa kärsinyt yli 500 merimiestä. ILO:n merenkulkuasiantuntija Jean-Yves Legouas kuvailee ILO:n verkkosivustossa Al Manara aluksen tapausta. Se lähti tammikuussa 2006 hiililastissa Somaliasta kohti Dubaita. Konerikko katkaisi matkanteon ja Saint Kitts ja Neviksen lipun alla operoiva alus ajelehti merellä 18 päivää ennen kuin Seychellien satamaviranomaiset hinasivat sen laituriin. Varustamo kieltäytyi maksamasta Seychellien viranomaisille hinauksesta, eikä alus päässyt jatkamaan matkaansa. Köyhistä maista peräisin olleille merimiehille omistaja oli velkaa puolen vuoden palkat. Vielä kesäkuussa 2006 aluksella oli kiikissä neljä merimiestä. ITF oli aiemmin järjestänyt neljän muun paluun kotimaihinsa. Sataman viranomaiset toimittivat jäljelle jääneille ruokaa ja juomavettä. Legouasin mukaan Al Manaran tapaus ei ole poikkeuksellinen. Hylätyt merimiehet eivät aina saa nopeasti apua satamaviranomaisilta, eivätkä kotimaittensa viranomaisilta, Legouas muistuttaa. On paljastunut myös niin epäselviä tapauksia, ettei niitä ole heti tunnistettu hylkäyksiksi. Eräät alusten omistajat ovat toimittaneet tosiasiallisesti jo hylkäämilleen merimiehille epäsäännöllisin välein joitakin satasia. Ne eivät ole riittäneet edes välttämättömään ravintoon, mutta ovat vaikeuttaneet hylkäyksen havaitsemista, Legouas selostaa. ILO:n uudella rekisterillä edistetään toimintaa, jolla varustamoidensa hylkäämät merimiehet autetaan mahdollisimman nopeasti takaisin kotimaihinsa. Koonnut Juhani Artto 17

18 Filippiiniläisten merimiesten vaimojen taakka on raskas miesten ollessa merillä Suomalaisten merimiesten vaimoilla oli vuotta sitten raskas vastuu kodista, lapsista ja perheen taloudesta miesten ollessa merillä kuukausia kerrallaan. Tämän päivän vuorottelujärjestelmän ansiosta suomalaiset merenkulkijat voivat aivan toisin osallistua perheensä arkeen. Lisäksi laivalla ollessaan he voivat periaatteessa olla päivittäin sähköpostin ja matkapuhelinten avulla yhteydessä perheeseensä. Suurimmalle osalle maailman mukavuuslippulaivoilla työskentelevistä merimiehistä on sitä vastoin normaalia olla poissa perheen luota kymmenen kaksitoista kuukautta kerrallaan. Sen jälkeen merimies on kotona ehkä kuusi kahdeksan viikkoa ennen kuin ottaa seuraavan pestin. Filippiinien, Intian ja Venäjän kaltaisissa maissa merimiesten vaimojen on pakko kantaa raskas vastuu kotikentällä heidän miestensä ollessa merillä. Itkin joka ilta molempien kaksoispoikieni sairastaessa viime vuonna dengue-kuumetta. Rukoilin hiljaa itsekseni, että mieheni tulisi kotiin. Mutta hän oli laivalla toisella puolella maapalloa elättääkseen meidät täällä kotona. En halunnut hänen olevan huolissaan minun takiani. Näin kertoi filippiiniläisen merimiehen vaimo Nori Jordan, jonka tapasin äskettäin Bacolodin kaupungissa Negrosin saarella. Haastattelin Bacolodissa yhteensä kolmisenkymmentä merimiesten vaimoa, jotka kertoivat arkipäivästään. Naisten kertomukset olivat sekä liikuttavia että myös usein traagisia. Filippiinit on katolinen maa, jossa perheellä on hyvin suuri merkitys. Maan asukkaista useiden miljoonien on kuitenkin pakko työskennellä ulkomailla niin kutsuttuina siirtotyöläisinä voidakseen elättää itsensä ja perheensä. Suurimman osan Filippiinien koulutetuista opettajista, lääkäreistä ja sairaanhoitajista on pakko työskennellä maan rajojen ulkopuolella elättääkseen perheensä. On aivan tavallista, että filippiiniläiset lääkärit työskentelevät sairaanhoitajina Yhdysvalloissa ja filippiiniläiset opettajat ja sairaanhoitajat kotiapulaisina Hongkongissa tai jossakin arabivaltiossa. 25 prosenttia maailman merimiehistä on kotoisin Filippiineiltä Lähes 25 prosenttia maailman kauppalaivaston miehistöstä on kotoisin Filippiineiltä. Tämä merkitsee siis sitä, että yli filippiiniläistä merimiestä purjehtii jatkuvasti ulkomaisilla aluksilla. Tämän lisäksi myös vielä rekisteröityä filippiiniläistä merimiestä toivoo saavansa työtä. Maahan ovat jääneet filippiiniläisten siirtotyöläisten perheet, merimiesten tapauksessa heidän vaimonsa. - Tiesin mihin ryhdyin mennessäni naimisiin merimiehen kanssa, sanoo Legaya Serueto. - Totta kai on rankkaa ja yksinäistä mieheni Randyn ollessa merillä. Mutta hänen täytyy kuitenkin tehdä työtä voidakseen elättää meidät. Lisäksi perheemme on pian vielä suurempi, sanoo Legaya ja taputtaa vatsaansa. Hänen miehensä Randy on työskennellyt seitsemän vuotta toisena perämiehenä Filippiinien sisäisessä lauttaliikenteessä. Tänä päivänä hän odottaa kaikkien pätevyyspapereidensa saamista voidakseen hakea työtä ulkomaiselta alukselta. Randy Serueto kasvoi Bacolod Cityssä. Täällä hän kävi myös nelivuotisen merimieskoulun ja valmistui vuonna Palkka meidän omilla laivoillamme on huomattavasti pienempi kuin ulkomaisilla aluksilla. Palkkani on juuri ja juuri 300 dollaria kuukaudessa, hän sanoo. Randy työskenteli filippiiniläisillä lautoilla viisi kuusi kuukautta kerrallaan ja oli sitten kotona pari viikkoa ennen seuraavaa viisi kuukautta kestävää matkaa. - Viime vuosi on ollut alamäkeä siinä yhtiössä, jossa olen työskennellyt, joten säännöllistä työtä on ollut vaikea saada. Siksi toivon voivani pestautua pian. Säästömme alkavat huveta. - Miehistönvälitystoimisto Manilassa on luvannut, että pääsisin laivalle lähikuukausina. 18

19 Merimiehen vaimo Nori Jordan yhdessä kolmen lapsensa kanssa. Mitä Legaya sitten ajattelee siitä, että Randy ehkä piankin lähtee työhön laivalle ja on poissa melkein vuoden. - Tiedän, että olen hyvin yksinäinen uuden vauvan ja kolmivuotiaan tyttäremme kanssa. Tiedän jokaisena tulevana päivänä kaipaavani Randya ja itken varmasti usein itseni uneen. Mutta me filippiiniläiset tiedämme, että meidän on pakko tehdä uhrauksia voidaksemme luoda lapsillemme paremman tulevaisuuden. Legaya on aikaisemmin työskennellyt kymmenen vuotta erään osuuskunnan taloudenhoitajana. Yhtiö, jossa hän työskenteli, lopetettiin viime vuonna. - Olen koulutukseltani ekonomi opiskeltuani viisi vuotta Bacolodin yliopistossa. Valitettavasti tuo koulutus ei näytä tällä hetkellä olevan paljonkaan arvoinen. Tänä päivänä ainoat tulomme saamme pienen kaupan hoitamisesta odottaessamme, että Randy saisi pestin. Randy ja Legaya Serueto ovat yhtä mieltä siitä, että tänä päivänä Filippiinien suurena ongelmana on työn puute. He kokevat, ettei hallitus vaikuta olevan kiinnostunut luomaan uusia työtilaisuuksia, auttamaan väestöä. Vaikea tilanne kotimaan työmarkkinoilla on aiheuttanut sen, että jopa Legaya on viime aikoina yhä enemmän miettinyt töiden etsimistä ulkomailta. - Perheellämme täytyy olla säännölliset tulot tullaksemme toimeen. Minun on kuitenkin vaikea lähteä. Meillä on pieni tyttäremme, joka olisi vaikea jättää pidemmäksi aikaa, ja kohta meillä on myös uusi vauva. Siksi on parasta, jos Randy voi taas pian tehdä työtä ja hankkia tuloja perheelle. Totta kai tulee yksinäistä, kun hän lähtee merille, mutta meidän on myös tultava toimeen. Vuosien kuluessa olemme myös tottuneet siihen, ettemme näe toisiamme pitkiin aikoihin. Kun Randy on ollut lautoilla, olemme olleet yhdessä vain neljä - viisi viikkoa vuodessa. Legaya painottaa, että hänen täytyy olla optimistinen, uskoa parempaan tulevaisuuteen. Muuten saattaa olla vaikea jaksaa arkipäivää. Hän itse kasvoi hyvin köyhässä perheessä. - Lapsuudenkodissani meillä ei ollut juoksevaa vettä eikä sähköä. Meillä ei ollut edes huonekaluja ja äitini laittoi ruokaa avotulella, Legaya sanoo. - Pystyin jatkamaan opintojani yliopistossa saamani valtion stipendin turvin. Myös vanhempi veljeni tuki minua opiskeluaikanani taloudellisesti. Niin Filippiineillä toimitaan. Perhesiteet ovat hyvin tiiviit ja perheen piirissä autamme toisiamme mikäli vain mahdollista. Merimiehen vaimolla Nori Jordanilla on seitsenvuotiaat kaksospojat ja kahdeksanvuotias tytär. Perheen talossa asuu myös Norin veli. Nori syntyi Bacolodin esikaupungissa ja kouluttautui Cebun yliopistossa farmaseutiksi. - Mutta naimisiinmenoni jälkeen olen ollut kotona. Mieheni Bobby on koulutukseltaan perämies, mutta viime vuosina hänen on ollut pakko työskennellä matruusina ulkomaisilla laivoilla. Vähän aikaa sitten agentti lupasi hänelle parempipalkkaisen perämiehen tehtävän, mutta tähän mennessä ei vielä ole tapahtunut mitään. Bobbyn normaalisopimus on kymmenen kuukautta, mutta joskus hän on ollut poissa perheen luota lähes vuoden. Kaikki vastuu kotikentällä Miltä tuntuu, kun miehesi on niin paljon poissa? - Se on rankkaa, koska minun on pakko ottaa koko vastuu täällä kotona, lapsista, taloudesta ja muusta. Kaksospojat ovat vilkkaita ja vaativat paljon aikaa. Legaya Serueto Minun pitää huolehtia siitä, että lapset ovat kouluun mennessään puhtaita ja siistejä, että he saavat kunnon ruokaa, että laskut maksetaan ja paljon muuta. - Mieheni palkka ei riitä kaikkeen, koska rahaa menee myös mieheni veljen lasten auttamiseen. Veljen kaksi lasta opiskelee sairaanhoitajaksi ja koulumaksut ovat suuria. Mieheni veli on työtön ja siksi meidän pitää auttaa veljen lapsia. Mieheni palkan pitää riittää sekä meidän perheellemme että hänen veljensä perheelle. Pitääkö se väite paikkansa, että ulkomaisilla laivoilla työskentelevät filippiiniläiset merimiehet elävät palkallaan ylellistä elämää? - Ei, se ei valitettavasti pidä paikkaansa. Tosin Bobby saa palkkansa dollareina, mutta monia kuukausia eivät rahat riitä edes kaikkiin laskuihin. Hänen palkkansa on noin 1000 dollaria kuukaudessa ylityöt mukaan lukien. Ennen naimisiinmenoaan Nori työskenteli farmaseuttina. Hänen palkkansa oli silloin juuri ja juuri 100 dollaria kuukaudessa. Oletko usein yhteydessä mieheesi hänen ollessaan merillä? - Kyllä, meillä on tapana lähettää toisillemme säännöllisesti tekstiviestejä. Joskus Bobby myös satamassa ollessaan soittaa. Viimeksi kuulin hänestä viikko sitten. Laivalla työskentelynsä jälkeen Bobby Jordan on kotona kaksi - kolme kuukautta. - Kun hän on taas lähdössä merille, lapset itkevät monta päivää. Tunnen myös itseni äärettömän surulliseksi ja yksinäiseksi. - Kaikkein kamalinta on, kun lapset sairastuvat ja joudun yksin hoitamaan heitä, Nori sanoo. Hänen äänensä melkein murtuu ja kyyneleet alkavat valua hänen poskilleen. - Olin varma, että pojat kuolisivat, kun he viime vuonna saivat dengue-kuumeen moskiittojen pistoksista. He olivat hyvin sairaita ja tilanne oli useita viikkoja kriittinen. Poikien jouduttua sairaalaan meille syntyi suuria sairaalakustannuksia. He olivat sairaalassa melkein kaksi viikkoa. Nyt täysin parantuneet kaksospojat ovat koulussa ensimmäisellä luokalla ja tytär Nicole toisella luokalla. Jordanin perheen suurena huolena on se, että kaikki heidän useiden vuosien aikana lasten tulevaa koulutusta varten rahastoon säästämänsä rahat haihtuivat äskettäin tuuleen. Rahoja hallinnoiva yksityinen vakuutusyhtiö nimittäin meni konkurssiin. - Olimme saaneet kokoon yli kolme tuhatta dollaria. Se oli kaikki, mitä olimme onnistuneet säästämään lasten tulevaa koulutusta varten, kun Collage Insurance Bank teki konkurssin viime vuonna. - Kaikki rahat, joita olimme raataneet kokoon vuosikausia turvataksemme lastemme tulevaisuuden, pyyhkäistiin olemattomiin, Nori Jordan sanoo lohduttomana. - Kaikesta huolimatta meidän täytyy taistella lastemme vuoksi. Mieluiten haluaisimme panna lapset yksityiskouluun, mutta siihen meillä ei ole varaa. Taloudelliset iskut, joita olemme joutuneet kokemaan viime vuonna, ovat luhistaneet taloutemme. Nyt on vain purtava hammasta ja ryhdyttävä yrittämään kerätä uutta säästöpääomaa, vaikka elämä juuri nyt tuntuu kovin raskaalta, sanoo Nori Jordan, yksi Filippiinien useista sadoista tuhansista merimiesten vaimoista. Lennart Johnsson SEKO-SJÖFOLKin Sjömannen-lehden toimittaja 19

20 Viking petrasi pitkin vuotta Lakkovakuutus kaikille laivoille Vikingillä koko vuosi sujui edellisvuotta paremmin, kun mittarina käytetään liikevaihdon ja liiketoiminnan kulujen erotusta. Helsingin ja Tallinnan väliä ajava Rosella kuljetti viime vuonna matkustajaa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 19 prosenttia. Vikingin viime kausi meni suhteellisen hyvin, sillä liikevaihto kasvoi kuusi prosenttia 406 miljoonaan euroon ja liikevoitto nousi 14 miljoonaan euroon. Viime vuonna tulosta kertyi vertailukelpoisin luvuin vain viisi miljoonaa euroa. Vaikka Vikingin alkukausi marraskuusta huhtikuuhun sujui tuloksen kannalta miinuksella, toiminnallisesti jo ensimmäinen neljännes oli selvästi edellisen kauden alkua parempi. Huhtikuun jälkeen yhtiön johto vielä arvioi koko kauden tuloksen pysyttelevän edellisvuoden tasolla, vaikka toinenkin neljännes meni selvästi edellisvuotta paremmin. Kesäkaudella matkustajamäärien kasvu hidastui keväästä, mutta liikevaihto ja tulos kehittyivät hyvin. Loppukausi sujui vielä paremmin. Matkustaja- ja rahtimäärät kasvoivat vain runsaan prosentin edellisvuodesta, mutta liikevaihtoa tuli lisää seitsemän prosenttia. Liikevaihdon kasvusta jäi käteen lähes kolmannes, joten kannattavuus nousi selvästi. Kannattavuuden parantuminen tuli lähinnä matkustajaliikenteen puolelta, vaikka rahtitoiminnassakin tulot kasvoivat hieman nopeammin kuin kuljetettujen rekkojen määrä. Nähtävästi etenkin syksyn matkailijat toivat hyvin rahaa, sillä vielä heinäkuun loppuun saakka Viking kertoi, että matkustajakohtainen tuotto oli edellisvuoden tasolla. Vasta vuosikertomuksessa sen sanottiin nousseen. Kulukuri puri lähes kaikkialla Koko vuoden 23 miljoonan euron liikevaihdon kasvusta Vikingille jäi kulujen jälkeen käteen hieman vajaa kolmannes. Vajaan 16 miljoonan euron kulujen noususta polttoainekulujen nousu vei seitsemän miljoonaa euroa ja ulkopuolelta ostetut tavarat neljä miljoonaa euroa. Kaikista kuluista jo lähes kymmenen prosenttia menee polttoaineisiin ja osuus on noussut lujasti. Työntekijää kohti laskettu palkkasumma kasvoi keskimäärin vain 1,5 prosenttia. Tosin toimitusjohtajan kohdalla nousu oli lähes viisinkertainen ja hallituksen jäsenet saivat palkkioihinsa neljänneksen korotuksen. Valtiolta saatujen palautusten noustua henkilöstökulut kokonaisuudessaan nousivat kuitenkin vain 0,7 prosenttia eli 0,7 miljoonaa euroa. Jonkinlainen kululisäys tuli myös siitä, että Viking otti viime vuonna kaikille aluksilleen lakkovakuutuksen. Kulukuri ja myynnin kasvu tuotti myös sen, että liiketoiminnan tuoma nettorahavirta vahvistui lähes kaksinkertaiseksi edellisvuodesta 34,5 miljoonaan euroon. Sillä pystyttiin kattamaan uuden XPRS-aluksen 13 miljoonan euron ennakkomaksu, maksamaan alusten kunnossapitoinvestoinnit ja lyhentämään vanhoja velkoja lähes yhdeksän miljoonaa euroa. Kassaankin jäi vielä rahaa seitsemän miljoonaa euroa edellisvuotista enemmän. Osakkaatkin saivat omansa Nettorahavirtaa kasvatti myös se, että Viking ei maksanut osinkoja edelliseltä kaudelta. Viime kaudelta niitä maksetaan yhteensä 5,9 miljoonaa euroa. Yhtiö julkisti viime vuonna linjauksen, että se jakaa osinkoina vähintään 40 prosenttia varsinaisen liiketoiminnan tuloksesta. Nyt jaettiin 44 prosenttia. 40 prosentin raja näyttää suhteellisen matalalta, mutta silläkin osuus lopullisesta tuloksesta voi nousta korkeaksi, sillä liiketuloksen jälkeen rahaa tarvitaan vielä rahoituskuluihin. Ne kasvavat jo tällä kaudella, kun velat tänä vuonna kasvavat uuden aluksen maksujen myötä. Vikingin uusi XPRS-alus tulee Helsingin ja Tallinnan välille ensi vuoden alkupuolella ja Rosellakin on pärjännyt siinä liikenteessä hyvin. Silti yhtiö luopui samanlaisten lisäalusten ostosta ja miettii sen sijaan uuden aluksen tilaamista Maarianhaminan ja Kapellskärin väliseen liikenteeseen. Viking Line on laskenut eläkeläisten määrän kasvavan vahvasti Ruotsissakin. Heidät on tarkoitus saada uudelle alukselle etenkin sesonkiaikojen ulkopuolella. Sillä välillä Tallink ei ole häiritsemässä. UP/Heikki Lehtinen Haapis jäi eläkkeelle Kiitoksia paljon Viking Linelle ja Isabellan työkavereille muistamisesta jäädessäni eläkkeelle 1. 2 alkaen. Kiitos myös Lounais- Suomen osastolle, Unionin hallitukselle ja liiton koko henkilökunnalle pitkäaikaisesta yhteistyöstä. Erityisesti kiitos kokeille, jotka jaksatte taistella näinä vaikeina merenkulun muutosten aikoina halpatyövoimaa vastaan. Synnyinseudulta Kalajoelta lähdettiin pääsiäisenä -68 naapurin pojan kyydissä Turkuun ja takaisin palattiin Kalajoen hiekkasärkille. Eläkkeelle jäämistä ilahdutti myös papaksi tuleminen. Nyt lähden Thaimaan lämpöön ja hyvän ruuan äärelle iloisten ihmisten pariin. Terveisiä ja kiitoksia kaikille kavereille, jotka tulivat tutuiksi vuosien varrella. Pertti Haapis Haapasaari Haapis går i pension Ett varmt tack till Viking Line och arbetskamraterna på Isabella för vänlig hågkomst när jag gick i pension den 1 februari. Jag vill också tacka Sydvästra Finlands avdelning, Unionens styrelse och förbundets hela personal för ett mångårigt samarbete. Ett speciellt tack till kockarna som under dessa sjöfartens svåra tider med alla dess förändringar orkade kämpa mot anställandet av billig arbetskraft. Från min födelsebygd Kalajoki reste jag påsken -68 tillsammans med en grannpojke till Åbo och återresa blev det sedan till Kalajokis sanddyner. Pensionärstillvaron fick extra glans genom att jag blev farfar. Nu hägrar en resa till Thailand, till värme, god mat och glada vänners lag. Hälsningar och tack till alla kamrater som jag blev bekant med under årens lopp. Pertti Haapis Haapasaari Merimies-Unionin hallituksen jäsen, Isabellan entinen laivaluottamusmies, pursimies Pertti Haapasaari on jäänyt eläkkeelle. Hänen tilalleen Unionin hallitukseen tuli Timo Koskinen Lounais-Suomen osastosta. Sjömans-Unionens styrelsemedlem, Isabellas tidigare fartygsförtroendeman, båtsman Pertti Haapasaari har gått i pension. Hans plats i styrelsen övertas av Timo Koskinen från Sydvästra Finlands avdelning. 20

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta.

Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. EY-tuomioistuin: Lakko-oikeus ei ole ehdoton Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. Syynä olivat merihenkilökunnan palkat ja edut

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002

BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 BIRKA LINE ABP TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2002 Liikevaihto nousi 88,33 miljoonaan euroon (86,93 euroa vuonna 2001). Liiketulos parani 27 %:lla 18,70 miljoonaan euroon (14,66 miljoonaa euroa). Tulos ennen tilinpäätössiirtoja

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

2016 2015 2014 2013 2012 ARKISTO

2016 2015 2014 2013 2012 ARKISTO Pörssitiedotteet Pvm 2016 2015 2014 2013 2012 ARKISTO Pörssitiedotteet 8.12.2011 ASPON PÄÄOMAMARKKINAPÄIVÄ 8.12.2011 8.12.2011 ASPO TARKENTAA NÄKYMIÄÄN VUODELLE 2011 8.12.2011 ASPO-KONSERNIN LEIPURIN OSTAA

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 Ajankohta Tilaisuus Paikka Ilmoitt. viim. Alueell./ valtak. kutsu TAMMIKUU 13.1. Työvaliokunta kokoontuu, eduskunta Helsinki 25.1. Hankepoliklinikka

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Lolan Eriksson Hallitusneuvos 25.2.2015 Yleissopimuksen tausta Torjutaan alusten painolastivesien ja sedimenttien mukana leviäviä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014 Loviisalainen 2015 Österstjernan Pakettijahti www.osterstjernan.fi 200 ÖSTERSTJERNAN VUOTTA ÅR 1814 2014 Purjehdukset 2015 TILAUSPURJEHDUKSET Tilauspurjehduksilla alus miehistöineen on tilaajan käytössä

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA. Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013

HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA. Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013 HARMAA TALOUS JA ULKOMAINEN TYÖVOIMA Erkki Laukkanen SAK:n työympäristöseminaari, 23.3.2013 HARMAA TALOUS VUONNA 2008 (HARMAA HIRVI, 2010) Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaaman tutkimuksen mukaan harmaan

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI AL KEMIAA AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI Olet saanut käsiisi laboratorio ja prosessialan opiskelijoiden oman lehden, joka on järjestyksessään jo ensimmäinen

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

ESL Shipping Oy Astu laivaan!

ESL Shipping Oy Astu laivaan! ESL Shipping Oy Astu laivaan! Pääomamarkkinapäivä 8.12.2011 1 Avainluvut 2009 Q3/2011 2009 2010 1-9/2011 Liikevaihto, Me 63,8 79,5 71,0 Liikevoitto, Me 14,7 11,5 7,8 Henkilöstö 194 183 186 Kuljetusmäärä,

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Käytä kuivana! Sisäkäymälä hankinnasta käyttöön suomenkielinen seminaari 23.8.2012 21.8.2012 Carita Tuli 1 TULI-SÄHKÖ OY EKOKÄYMÄLÖIDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi

Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi Tässä raportissani visualisoin koko Perhekurssiprosessin kulun kurssin suunnittelusta jälkimarkkinointiin Kurssin suunnittelu ja kalenterointi Perhe On

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 Rippikouluun ilmoittautuminen Hei sinä ensi vuonna 15 vuotta täyttävä nuori! Roihuvuoren seurakunta kutsuu erityisesti sinut rippikouluun. Jos taas olet jo vanhempi

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella

Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp. Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Ympäristövaliokunta 24.9.2015 E 44/2015 vp Risteilyalusten käymäläjätevedet Itämeren alueella Lolan Eriksson Hallitusneuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Matala murtovesiallas, jossa vesi vaihtuu hitaasti

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla

Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla 28.1.2014 Marjanviljelijän työvoima- ja palkkapäivä, Suonenjoki Itä-Suomen aluehallintovirasto, Merja Laakkonen 28.1.2014 1 Työnteko-oikeudesta

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot