Hetkisen tekstit Johanneksen kirjeet. 10 Syyskuu Lauantai. Johdanto 1. Johanneksen kirjeeseen

Transkriptio

1 Hetkisen tekstit Johanneksen kirjeet 10 Syyskuu Lauantai Johdanto 1. Johanneksen kirjeeseen Perimätiedon mukaan kirjoittaja on apostoli Johannes. Kirjeessä on paljon samoja käsitteitä ja ilmaisuja kuin Johanneksen evankeliumissa. Kirjeen kirjoittamisen syykin määritellään lähes samoin kuin evankeliumissa, 1 Joh.5:13: Tämän kaiken olen kirjoittanut teille, Jumalan Poikaan uskoville, jotta tietäisitte, että teillä on iankaikkinen elämä. Vertaa Joh.20:31. Kirje eroaa tyyliltään ja sisällöltään muista Uuden testamentin kirjeistä. Alussa ei ole mainintaa kirjoittajasta eikä vastaanottajista eikä lopussa ole kirjeille tyypillisiä tervehdyksiä. Enemmän kuin kirje kyseessä onkin ilmeisesti seurakunnille osoitettu traktaatti, jossa moneen kertaan eri ilmaisuin korostetaan kristinuskolle luovuttamattomia asioita: Jeesuksessa Jumala tuli todellisesti ihmiseksi. Jeesus eli ihmisen elämän ja vuodatti verensä sovittaen meidän syntimme. Jos elämme tämän Jeesuksen yhteydessä, se näkyy rakkaudessa toisiin uskoviin ja siinä, että noudatamme Jumalan käskyjä. Johanneksen aikana oli opettajia, jotka kielsivät Jumalan ihmiseksi tulon. He pitivät itseään kristittyinä, joilla oli syvempää ja hengellisempää tietoa kristinuskosta. He käyttivät kristillisiä käsitteitä, mutta antoivat niille uuden merkityksen. Johannekselle ei ole yhdentekevää miten Kristuksesta opetetaan. Hän sanoo suoraan, että jokainen joka kieltää Jeesuksen jumaluuden ja sen, että Jumala lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi on antikristus (1 Joh.2:22-23; 1 Joh.4:9-10). Uskovien ei tule uskoa kaikkea mitä opetetaan hengellisyyden nimissä. On koeteltava ja tutkittava onko oppi Jumalan sanan mukainen, koska liikkeellä on monia vääriä profeettoja (1 Joh.4:1). Väärä oppi näkyy myös harhaopettajien elämässä. Tunnusmerkki oikeasta yhteydestä Jumalan kanssa on Jumalan tahdon mukainen elämä.

2 10 Syyskuu Lauantai 1 Joh.1:1-4 Johannes aloittaa kirjeen samalla teemalla kuin evankeliumin: Alussa oli Sana. Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. (Joh.1:1;14) Sana tuli lihaksi Johannes korostaa pelastustapahtumien konkreettisuutta ja historiallisuutta. Hän tietää mistä puhuu. Hän oli kulkenut Jeesuksen matkassa noin kolme vuotta. Hän näki Jeesuksen kuoleman ja tutki käärinliinoja haudassa. Hän kohtasi useaan otteeseen ylösnousseen Jeesuksen. Hän katseli, miten Jeesus nousi taivaaseen. Hän sai muiden opetuslasten tavoin helluntaina vastaanottaa Pyhän Hengen. Johanneksen tavoite on auttaa kristittyjä pysymään sen iankaikkisen elämän osallisuudessa, josta hän ja muut apostolit olivat todistaneet. Apostoleilla oli yhteys Jumalaan ja hänen Poikaansa, Jeesukseen Kristukseen. Tähän yhteyteen ja sen tuomaan iloon Johannes haluaa auttaa kirjeen lukijoita. Oli olemassa vaara, että harhaopit eksyttäisivät uskovat apostolien opetuksesta ja sitä kautta yhteydestä Jeesukseen ja Isään. Paavali korostaa Efesolaiskirjeessä sitä, että seurakunta on rakennettu apostolien ja profeettojen perustukselle, kulmakivenä itse Jeesus Kristus. (Ef.2:20) Galatalaiskirjeessä hän varoittaa, että vaikka hän itse tai enkeli taivaasta julistaisi toista evankeliumia, niin olkoon kirottu, koska: Mitään toista evankeliumia ei kuitenkaan ole. Jotkut vain hämmentävät teidän ajatuksianne ja koettavat vääristää Kristuksen evankeliumia. (Gal.1: 7-8) Me ilmoitamme teille iankaikkisen elämän, joka oli Isän luona ja ilmestyi meille. (1 Joh.1:2) 12

3 Syyskuu Maanantai 1 Joh.1:5-10 Johannes korostaa niin voimakkaasti kristityn vaelluksen merkitystä, että hänen kirjoituksistaan on pyritty lukemaan oppi kristityn synnittömyydestä. Mutta Johannes sanoo selvästi, että vaikka hän itse väittäisi, että hänessä ei ole syntiä, niin hän pettää itseään. (1 Joh.1:10) Hyväksynkö sen, mitä Pyhä Henki minusta osoittaa? Jos en näe syntejäni, en kaipaa myöskään anteeksiantoa. Alkutekstissä käytetty sana tunnustaa (homologeoo) muodostuu sanoista yhteinen tai sama ja puhua. Tunnustaminen on sitä, että puhun yhdenmukaisesti Jumalan puheen kanssa: Kun Jumala sanansa ja Pyhän Henkensä kautta paljastaa syntini, olen valmis hyväksymään sen mitä hän minusta sanoo. Silloin Jumala antaa syntini anteeksi. Miksi Jumala antaa anteeksi? Koska hän on vanhurskas: täydellisesti pyhä ja oikeudenmukainen. Jumala on Jeesuksessa sovittanut maailman itsensä kanssa. Hän on luvannut antaa jokaiselle Jeesukseen turvautuvalle synnit anteeksi. Oman työnsä ja lupauksensa tähden Jumala puhdistaa minut kaikesta synnistä. Valo kuvaa Raamatussa Jumalan pyhyyttä, puhtautta ja kirkkautta. Psalmin kirjoittaja sanoo, että Jumalan sana on annettu valoksi matkallemme. (Ps.119:105) Kun vaellan valossa, näen yhä selvemmin syntini ja kaipaan Jeesuksen veren puhdistusta. Valossa vaeltaminen ei siis ole ihmisen omaa synnittömyyttä, vaan jatkuvaa anteeksiannon vastaanottamista. Syntien anteeksisaamisessa eläminen johtaa myös siihen, että kristityillä on yhteys keskenään. Yhteyden puuttumisen syynä on se, että emme vaella valossa. Ihminen, joka ei näe syntejään, ei tunne totuutta itsestään. 13

4 Syyskuu Tiistai 1 Joh.2:1-6 Johanneksen käyttämä puhuttelu rakkaat lapset osoittaa, millaisella mielellä hän haluaa olla auttamassa Jeesuksen omia puhtaaseen elämään. Millä asenteella minä yritän auttaa veljiä ja sisaria elämään Jeesuksen yhteydessä? Kristitty elää valossa ja siksi jatkuvassa synnintunnustuksessa Johannes on edellä sanonut, että jos väitämme, että meissä ei ole syntiä, me valehtelemme. (Joh.1:10) Nyt hän kehottaa meitä pysymään erossa synnistä. Johannes ilmeisesti pelkäsi, että joku ymmärtää hänen sanansa niin, ettei sillä ole väliä miten elän kun kuitenkin olen syntinen. Syntisyytemme ei kuitenkaan oikeuta meitä suhtautumaan välinpitämättömästi siihen miten elämme. Jumalan tunteminen näkyy siinä, että pidämme hänen käskynsä. Jeesus itse sanoi opetuslapsilleen: Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani. ( Joh.14:23) Suhtautumisemme Jeesukseen näkyy siis suhtautumisestamme hänen sanaansa. Jos sanomme, että olemme Jeesuksen omia, mutta emme halua noudattaa hänen sanaansa, me valehtelemme. Kehotettuaan meitä karttamaan syntiä Johannes muistuttaa, että kun teemme syntiä, meillä on puolustaja Isän luona: Jeesus Kristus. Alkutekstissä on jakeessa kaksi sana hilasmos, joka tarkoittaa sovitusuhria. Jeesus on koko maailman sovitusuhri. Kukaan ei voi vapautua synnistä ilman Jeesuksen sovitustyötä. Jeesuksen oma tarvitsee Jeesuksen sovitusuhria (hilasmos) jatkuvasti. Hän elää päivittäin syntien anteeksisaamisessa. Kristitylle on yhtä mahdotonta elää synnissä kuin kalalle on mahdotonta elää kuivalla maalla. Paul Madsen 14 Syyskuu

5 Keskiviikko 1 Joh.2:7-11 Ennen kuolemaansa Jeesus sanoi opetuslapsilleen: Minä annan teille uuden käskyn: rakastakaa toisianne! Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toinen toistanne. Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos te rakastatte toisianne." (Joh.13:34-35) Emme saa ajatella vain sitä, mikä on itsellemme mieluista. (Room. 15:1) Harhaopettajat korostivat opetuksissaan sitä, että he paljastavat asioita, jotka ovat uusia; heillä on salatietoa, jota kenelläkään muulla ei ole. Johannes painotti, että se mitä hän kirjoittaa ei ole uutta. Hän ei kirjoita uutta käskyä, kun hän kehottaa uskovia vaeltamaan valossa, noudattamaan Jumalan sanaa ja rakastamaan toisiaan. Jeesus itse oli antanut tämän käskyn omilleen. Siinä mielessä käsky on uusi, että Pyhän Hengen vaikutuksesta se on nyt toteutunut niissä, jotka elävät Jeesuksen yhteydessä. Pimeys on hälvennyt heidän elämästään. Uskovien keskinäinen rakkaus on osoitus siitä, että he elävät valossa. Se joka vaeltaa valossa rakastaa toisia Jeesuksen omia eikä hänessä ole mitään, mikä veisi kanssauskovia lankeemukseen. (Matt.18:6-7) Ihminen joka ei vaella valossa ei piittaa siitä, että eksyttää toisia pois Jeesuksen yhteydestä. Pimeys on sokaissut hänet niin, että hän ei ymmärrä olevansa matkalla kadotukseen ja johdattamassa myös toisia tuhoon. Olenko minä tänään auttamassa toisia elämään lähellä Jeesusta vai hajottamassa ja eksyttämässä? Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua. (Joh.17:23) 15

6 Syyskuu Torstai 1 Joh.2:12-17 Usein erehdymme vaatimaan juuri uskoon tulleelta vaellusta ja tietämystä, johon itse olemme kasvaneet vuosien aikana. Mutta on huolestuttavaa, jos lapsesta ei koskaan tule aikuista. (Hepr. 5:11-14) Sanan avulla kasvamme hengelliseen aikuisuuteen Johannes jakaa viestinsä vastaanottajat kolmeen joukkoon: lapsiin, isiin ja nuoriin. Voi myös olla, että puhuttelu lapseni tarkoittaa kaikkia kirjeen saajia. Lapset ovat niitä, jotka ovat vastaanottaneet syntien anteeksisaamisen ja tuntevat Jumalan taivaallisena Isänään. Hengelliset nuoret ovat niitä, jotka ovat alkaneet juurtua Jumalan sanaan. Sanan avulla he ovat oppineet erottamaan oikean ja väärän ja voittamaan Saatanan hyökkäykset. Hengellisiä isiä ovat ne, jotka ovat oppineet tuntemaan hänet, joka on ollut alusta asti. He voivat olla tukemassa ja auttamassa lapsia ja nuoria yhä syvempään Jeesuksen tuntemiseen. Tällaisia, Jumalan sanaan juurtuneita, isiä ja äitejä seurakunnassa tarvittaisiin paljon, etteivät nuoret uskovat joutuisi kaikkien opintuulten heiteltäviksi ja kavalien ja petollisten ihmisten pelinappuloiksi. (Ef.4:13-16) Se mikä usein tukahduttaa hengellisen kasvun on rakkaus tähän maailmaan. Elänkö tyydyttäen ruumiini haluja? Mihin silmäni ovat kiinnittyneet? Pyrinkö hankkimaan mahdollisimman paljon hyvyyksiä, aineellisia tai henkisiä, tästä maailmasta? Tänäänkin on tärkeä muistaa Jeesuksen sanat: Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa. (Matt.16:26) Perusta on kaikille sama: hengelliset isätkin tarvitsevat päivittäin syntien anteeksisaamista. 16 Syyskuu

7 Perjantai 1 Joh.2:18-21 Nimitys Antikristus (Vasta-Kristus) esiintyy vain Johanneksen kirjeessä, mutta sekä Uudessa että Vanhassa testamentissa puhutaan erityisestä Jumalan vastustajasta, joka ilmestyy lopun ajalla. (Dan.7: 23-27; 2 Tess.2:3-10 Ilm.13) Pyhä Henki kirkastaa Kristusta (Joh.16:14) Johannes lukijat tiesivät, että ennen Jeesuksen paluuta tulee ilmestymään Antikristus. Antikristus on henkilö, joka pyrkii ottamaan Kristuksen aseman. Vaikka tuo erityinen Kristuksen vastustaja ei ollut vielä ilmaantunut, jo Johanneksen aikana oli monia, jotka yrittivät tavalla tai toisella ottaa sen aseman, joka kuluu Kristukselle. He opettivat Kristuksesta Jumalan sanan vastaisesti. He pyrkivät eksyttämään Jeesuksen omia pois hänen yhteydestään. Johannes sanoo, että nuo antikristukset ovat lähteneet Kristuksen seurakunnan keskuudesta. Ovatko he olleet Jeesuksen omia ja luopuneet hänestä, vai eivätkö he ole koskaan eläneetkään Jeesuksen yhteydessä, vaikka ovat kuuluneet seurakuntaan? Johanneksen ajan harhaopettajat väittivät, että heillä on erityinen salainen tieto ja hengen voitelu. Johannes korostaa, että jokaisella Jeesuksen omalla on Hengen voitelu. Pyhä Henki avaa meille Jumalan sanan totuudet. Sanan avulla erotamme valheen totuudesta. Jeesus sanoi oman aikansa juutalaisille: "Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi. (Joh.8:31-32) "Varokaa, ettei kukaan johda teitä harhaan. Monet tulevat esiintymään minun nimelläni. He sanovat: 'Minä se olen', ja eksyttävät monia. (Mark 13:5-6) 17

8 Syyskuu Lauantai 1 Joh.2:22-29 Kristinuskon perustotuudet ovat niin tärkeitä pelastumisemme kannalta, että on syytä sanoa Johanneksen tavoin: se on valehtelija, joka kieltää Jeesuksen olevan Kristus. Joka kieltää Pojan hänellä ei ole Isääkään. Pelastumme pysymällä Jeesuksessa ja hänen sanassaan Johanneksen aikana Efesossa vaikutti Kerintos-niminen mies, joka kielsi Jeesuksen neitseestäsyntymisen. Hän opetti, että Jeesus oli tavallinen ihminen, johon Kristus asettui kasteessa. Kerintos opetti myös, että jumalallinen olemus poistui Jeesuksesta ennen kuin hän kärsi ja kuoli ristillä. Näin ristillä kuoli ihminen Jeesus, mutta ei Jumalan Poika. Johannes otti voimakkaasti kantaa mm. tähän harhaoppiin sanomalla, että se, joka kieltää että Jeesus on Vanhan testamentin lupaama Messias, Jumalan Poika, sen ihmisen Jumala ei ole Raamatun Jumala. Saman asian Jeesus oli sanonut niille juutalaisille, jotka kieltäytyivät vastaanottamasta häntä Jumalan Poikana. Hän sanoi, että vaikka he väittävät olevansa Jumalan lapsia, heidän isänsä on Saatana, koska he eivät rakasta sitä, jonka Isä on lähettänyt. (Joh.8:42-47) Ihminen, joka tunnustaa Jeesuksen Jumalan Pojaksi ja pysyy hänessä, ei joudu väistymään Jeesuksen luota silloinkaan, kun hän tulee kirkkaudessa. Ihmeteot tai salatieto eivät pelasta meitä. Pelastumme vain pysymällä Jeesuksessa ja hänen sanassaan. Jeesus sanoi, että hänen tullessaan on monia jotka sanovat, että he ovat ajaneet hänen nimessään ulos riivaajia ja tehneet voimatekoja, mutta Jeesus sanoo heille: En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, väärydentekijät! (Matt.7:21-23) 19

9 Syyskuu Maanantai 1 Joh.3:1-10 Jeesus tuli maailmaan tehdäkseen tyhjäksi Paholaisen teot. (1 Joh.3:8) Hän tuli pelastamaan syntiin langenneet ihmiset takaisin Jumalan yhteyteen. Hedelmistä te heidät tunnette. (Matt.7:16) Johannes kirjoitti evankeliumissaan, että jokaiselle, joka ottaa Jeesuksen vastaan, Jeesus antaa etuoikeuden tulla Jumalan lapseksi. (Joh.1:12-13) Armossaan Jumala on tehnyt meistä Pyhän Hengen avulla Jumalasta syntyneitä. (Joh.3:5-6) Maailma joka ei tunne Jumalaa ei voi ymmärtää Jumalan lasten maailmankatsomusta ja toimintatapoja. Kun Jumala on osoittanut meille niin valtavaa rakkautta, että on ottanut meidät lapsikseen, meidän tulee myös elää hänen lapsinaan. Jeesuksen oma ei elä synnissä. Johannes käyttää usein ilmaisua, joka voidaan kääntää muodossa joka tekee jatkuvasti syntiä tai joka elää synnissä. Jos joku sanoo olevansa Jumalan lapsi, mutta elää synnissä, hän ei ole sitä mitä sanoo olevansa. Elämästämme näkyy kenen lapsia olemme. Jumalan lapsi pyrkii elämään Jumalan tahdon mukaan. Hän turvautuu jatkuvasti Jeesuksen sovintotyöhön ja pitää itsensä puhtaana. Hän myös rakastaa toisia Jumalan lapsia. Vaikka olemme jo nyt Jumalan lapsia, niin vielä ei ole käynyt ilmi mitä meistä tulee. Kun Jeesus tulee takaisin, me saamme nähdä hänet kasvoista kasvoihin ja saamme uudet hänen kirkkautensa ruumiin kaltaiset ruumiit. (Kor.13:12; Fil.3:20.21) Me tulemme sellaisiksi ihmisiksi, miksi Jumala alun perin ihmisen loi. Katsokaa, kuinka suurta rakkautta Isä on meille osoittanut: me olemme saaneet Jumalan lapsen nimen, ja hänen lapsiaan me myös olemme. (1 Joh.3:1) 20 Syyskuu

10 Tiistai 1 Joh.3:11-18 "Olen puhunut teille tämän, ettei uskonne koetuksissa sortuisi. Teidät erotetaan synagogasta, ja tulee sekin aika, jolloin jokainen, joka surmaa jonkun teistä, luulee toimittavansa pyhän palveluksen Jumalalle. Näin he tekevät, koska he eivät tunne Isää eivätkä minua. (Joh.16:1-3) Maailman viha kuuluu uskovan luontaisetuihin. (Joh.15:18-19) Ensimmäinen ihmisten välinen murha liittyi uskonnon harjoittamiseen. Kain oli syvästi uskonnollinen ihminen. (1 Moos.4:3-16) Hän vei Jumalalle uhrilahjan. Jos uhri olisi ollut erehdys, hän olisi voinut uhrata uhrin, jonka tiesi Jumalan hyväksyvän. Mutta hän ei halunnut kunnioittaa Jumalaa Jumalana. Siksi hän vihasi veljeään, joka palveli Jumalaa tämän tahtomalla tavalla. Jumalan tahdon mukaan elävän on turha ihmetellä sitä, että maailma - myös uskonnollinen maailma, ja usein varsinkin se - vihaa häntä. Kun olemme vastaanottaneet Jeesuksen sovitustyön, Jumala itse on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen. (Room.5:5) Rakkaus Jumalan omia kohtaan on uuden elämän merkki. Jumalan oma rukoilee päivittäin: anna meille meidän syntimme anteeksi niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. (Matt.6:12, KR38) Joka vihaa veljeään on Jumalan silmissä murhaaja. Jos Jumalan oman sydämessä on vihaa veljeä kohtaan, hän joutuu menemään Jeesuksen eteen pyytämään syntiään anteeksi. Viha, katkeruus tai anteeksiantamattomuus minun sydämessäni on aina minun syntini, olipa toinen tehnyt mitä tahansa. Jumala vanhurskauttaa syntisen, mutta ei syntiä! 21 Syyskuu

11 Keskiviikko 1 Joh.3:19-24 Jumalan käsky on se, että meidän tulee uskoa hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen ja rakastaa toisiamme niin kuin Jumala on meitä käskenyt. Tässä ei ole kahta käskyä vaan yksi: kun turvaudumme Jeesukseen, hän vaikuttaa Henkensä kautta meissä rakkautta toisiimme. Uskon hedelmä on rakkaus Usein me irrotamme rakkauden ja uskon toisistaan. Mutta Johannes sanoo, että ei ole olemassa oikeaa rakkautta ilman uskoa eikä oikeaa uskoa ilman rakkautta. Kun suhteemme Jumalaan on korjautunut Jeesuksen kautta, myös suhteemme ihmisiin alkaa korjautua. Jeesuksen asennoituminen syntiin ja syntisiin on malli jokaiselle Jeesuksen omalle: Jeesus ei rakastanut syntiä, hän vihasi sitä - mutta hän rakasti syntistä niin paljon, että oli valmis kuolemaan kaikkien meidän puolestamme. Monelle meistä on varmasti suureksi lohdutukseksi ajatus, että Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki. Emme pääse siitä mihinkään, että sydämemme toisinaan syyttää meitä: tiedämme rakkaudettomuutemme, tiedämme kykenemättömyytemme elää Jumalan tahdon mukaisesti. Mutta Jumala on suurempi kuin sydämemme, hän tietää kaiken. Jumala ei tiedä vain syntejämme, hän tietää myös sen miten janoamme syntejämme anteeksi, miten haluamme elää hänen tahtonsa mukaan. Hän itse on armossaan asettanut meidät pyhyyteensä ja puhtauteensa. Saamme levätä hänen lupauksessaan, että mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa. (Room.8:1) Pelastusvarmuutemme perustuu siihen mitä Jumala on tehnyt ja tekee. Hän on antanut Henkensä meihin pelastuksemme vakuudeksi. Rakkauskin on hänen Henkensä vaikutusta meissä. 22 Syyskuu

12 Torstai 1 Joh.4:1-6 Johannes korostaa moneen otteeseen, että todellisen kristityn tuntomerkki on se, että hän tunnustaa Jeesuksen Kristuksen lihaan tulleeksi. (1 Joh.1:1-2,2:22-23;4:15, 5:1,5-6) Kaikki opit, jotka kieltävät Jumalan ihmiseksitulon, Jeesuksen jumaluuden tai Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen historiallisuuden ovat lähtöisin maailmasta. Yksikään henki, joka kieltää Jeesuksen, ei ole Jumalasta (1 Joh.4:3) Uudessa testamentissa Jeesus, Paavali ja Pietari varoittavat vääristä profeetoista. (Matt.7:15-16; 2 Tess.2.2-3; 2 Piet 2:1) Myös Johannes korostaa kirjeessään, ettei tule uskoa kaikkia henkiä, vaan on koeteltava, mikä on Jumalasta, koska vääriä profeettoja on liikkeellä. Jeesus oli sanonut, että eivät edes ihmeteot ole tae siitä, että ihminen toimii Jumalan tahdon mukaan. Myös Saatana tekee ihmeitä. (Matt.7:21-23) Johannes kehottaa meitä tutkimaan henget. Yksi selvä mittapuu on se, onko opetus Jumalan sanan mukaista. Kristillisen kirkon historiassa on aina esiintynyt opettajia, jotka ovat kieltäneet Jeesuksen jumaluuden, neitseestäsyntymisen tai sen, että Jeesus todella nousi kuolleista ruumiin omistaen. Näitä opettajia oli Johanneksen aikana ja heitä on edelleen. Johannes sanoo, että koska heidän oppinsa on lähtöisin tästä maailmasta, heidän opetuksensa miellyttää maailmaa. Jumalan lapselle on tärkeää, että hän pysyy Jumalan sanan ilmoittamassa totuudessa. Hänen ei tarvitse pelätä harhaopettajia, koska hän on voittajan puolella. Jumala, joka asuu henkensä kautta meissä, tulee voittamaan kaiken mikä on lähtöisin tästä maailmasta. Siksi yksikin Jumalan puolella on enemmistö. 23

13 Syyskuu Perjantai 1 Joh.4:7-16 Jumalan rakkaus on käsite, jonka usein kuulemme ja jota itsekin käytämme kevyesti. Ilmaisusta on tullut niin kliseemäinen ja latistunut, että meidän on vaikea käsittää sitä valtavaa näköalaa, jonka Johannes tuo eteemme. Me todistamme siitä, että Jumala lähetti Poikansa maailman pelastajaksi Kun puhumme Jumalan äärettömästä rakkaudesta meitä kohtaan, ymmärrämmekö, millaisen hinnan Jumala oli valmis maksamaan pelastaakseen meidät? Me olimme kaikki Jumalan vihollisia, kukaan ei halunnutkaan elää hänen tahtonsa mukaan. Kukaan meistä ei etsinyt häntä. (Room ) Jos Jumala antaisi ansiomme mukaan, kukaan ei pelastuisi. Mutta Jumala oli valmis sovittamaan syntimme ja antamaan meille oman vanhurskautensa: pyhyytensä, puhtautensa. Kaikki, mitä meillä Jumalan lapsina on, perustuu siihen, mitä olemme saaneet Jumalalta. Jumala lähetti ainoan Poikansa antamaan meille elämän. Jeesus otti omaan puhtaaseen ruumiiseensa kaikki syntimme. Paavali sanoo Korinttilaiskirjeessä, että Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa. (2 Kor.5:19. KR38) Jumalan rakkaus meitä kohtaan on meidän rakkautemme perusta. Jumalan olemukseen kuuluu rakkaus ja siksi myös Jumalasta syntyneen olemukseen kuuluu rakkaus. Pysymällä Jumalassa me pysymme rakkaudessa ja myös toisin päin: pysymällä rakkaudessa me pysymme Jumalassa. Jumalan Henki vaikuttaa meissä Jumalan mielen mukaista asennetta toisia ihmisiä kohtaan. Jumalan Henki meissä rakastaa Jumalan lapsia niin kuin Jumala rakastaa. Jumala ei pelasta meitä siksi, että näkisi meissä jotakin hyvää. Ainoa, mitä meillä on antaa Jumalalle on syntimme. 24

14 Syyskuu Lauantai 1 Joh.4:17-21 Mitä paremmin ymmärrän, mitä Jumala on rakkaudessaan puolestani tehnyt, sitä rohkeammalla mielellä voin olla: tiedän, että pelastukseni perustuu kokonaan Jumalaan - siihen mitä hän on, mitä hän on tehnyt ja tekee. Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? (Room. 8:31) Meidän ei tarvitse pelätä tuomion päivää, koska emme odota tuomiota vaan lopullista vapautusta. Roomalaiskirjeen luvussa kahdeksan Paavali kuvaa monin eri tavoin pelastusvarmuuttamme. Hän kysyy mm. että jos Jumala on puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? Vastaus on ilmiselvä: ei kukaan. Kun puolellamme on Jumala, jolla on kaikki valta, voimme olla varmoja pelastuksesta. Vähän myöhemmin Paavali huudahtaa: Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala - mutta hän julistaa vanhurskaaksi! Jumala voisi meitä syyttää, mutta armossaan hän on asettanut meidät omaan pyhyyteensä ja puhtauteensa. Ja Paavali jatkaa: Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus - mutta hän on kuollut meidän tähtemme, ja enemmänkin: hänet on herätetty kuolleista, hän istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme! (Room. 8:31-34) Jumalan rakkauden kokeminen synnyttää meissä rakkautta Jumalaan ja Jumalan lapsiin. Se, että elämme Jumalan rakkaudesta, näkyy suhteessamme toisiin kristittyihin. Jeesus sanoi, että kristittyjen keskinäinen rakkaus on voimakkain todistus maailmalle Jumalan pelastusteoista. (Joh.17:21-23) Jos joku sanoo rakastavansa Jumalaa mutta vihaa veljeään, hän valehtelee. Sillä se, joka ei rakasta veljeään, jonka on nähnyt, ei voi rakastaa Jumalaa, jota ei ole nähnyt. (1 Joh.4:19-20) 26 Syyskuu

15 Maanantai 1 Joh.5:1-5 Monet ihmiset sanovat rakastavansa Jumalaa ja rakastavansa toisia kristittyjä. Johannes sanoo, että rakkaus Jumalaan ja Jumalan lapsiin näkyy siinä, että noudatan Jumalan käskyjä. Jumalan käskyjen noudattaminen synnyttää kristittyjen keskinäisen rakkauden Meille ei tavallisesti tule mieleen sitoa yhteen Jumalan käskyjen noudattamista ja uskovien keskinäistä rakkautta. Jeesus sitoi ne voimakkaasti yhteen sanoessaan, että hänen omansa ovat yhtä silloin, kun he pysyvät Jeesuksessa niin kuin Jeesus pysyi Isässä. (Joh.17:21) Kun mietimme miten Jeesus pysyi Isässä, niin se tapahtui siten, että hän täytti Jumalan tahdon kaikessa. Helposti erehdymme ajattelemaan, että meidän täytyy rakkauden tähden mitätöidä Jumalan sana. Jeesus osoitti todellista rakkautta olemalla kuuliainen kuolemaan asti. Kuuliaisuudellaan hän valmisti meille täydellisen pelastuksen. (Hepr.5:8-9) Kun Johannes sanoo, että Jumalan käskyt eivät ole raskaat, hän ei varmasti tarkoita, että niitä on aina helppo noudattaa. Mutta niiden noudattaminen tekee ihmisen todella vapaaksi. (Joh.8:31-32) Jumalan tahdon mukainen vaellus antaa sisimpään ilon ja rauhan. (Joh.15:11; 16:33) Jumalan tahdon mukainen elämä johtaa usein siihen, että kristitty joutuu kokemaan pilkkaa ja halveksuntaa. Hänestä ei ahdistuksissa varmasti tunnu siltä, että hän on voittaja. Mutta Johannes muistuttaa meitä, että kun turvaudumme häneen, jolle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä, me olemme maailman voittajia. Jos en noudata Jumalan käskyjä, se on selvä osoitus siitä, että en rakasta hänen lapsiaan. 27

16 Syyskuu Tiistai 1 Joh.5:6-12 Mitä ajattelet Johanneksen tarkoittavan, kun hän sanoo: Hän, Jeesus Kristus, on tullut veden ja veren kautta - ei ainoastaan veden, vaan veden ja veren. Ja Henki on todistaja, sillä Henki on totuus? Todistajia on näin kolme: Henki, vesi ja veri Johanneksen ajan harhaopettajat opettivat, että Jumala asettui Jeesus-nimiseen ihmiseen kasteessa ja poistui hänestä ennen ristinkuolemaa. Heidän mielestään ristillä ei kuollut Jumalan Poika, vaan ihminen nimeltä Jeesus. Johannes korostaa, että Jumalan Poika kärsi myös kuoleman ristillä. Pyhä Henki todistaa meille, että Jeesus, joka kastettiin Jordanilla ja joka kuoli ristillä, oli Jumalan Poika, jonka välityksellä Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän. Jos kiellämme, että Jumalan Poika, Jeesus Kristus kantoi ristillä syntimme, teemme Jumalasta valehtelijan, kun emme usko hänen todistustaan Pojasta. Me olemme osallisia ikuisesta elämästä jo nyt, jos elämme Jumalan Pojan yhteydessä. Johannes sanoo evankeliumissaan: Sillä, joka uskoo Poikaan, on ikuinen elämä, mutta joka ei tottele Poikaa, se ei pääse näkemään elämää, vaan Jumalan viha pysyy hänen yllään. (Joh.3:36) Vain uskomalla Jeesukseen ja seuraamalla häntä voimme vapautua kuolemasta ja Jumalan vihan alaisuudesta. Ihminen ilman Jeesusta elää ikuisen kuoleman, kadotuksen alaisena. Jos Jumalan kuolematon Poika alistui maistamaan kuolemaa, ei ole kummallista, että tällainen kuolema merkitsee sovitusta tuomitulle ihmissuvulle. J.I. Packer: Jumalan tunteminen 28 Syyskuu

17 Keskiviikko 1 Joh.5:13-21 Johannes sanoo kirjoittaneensa sitä varten, että Jeesuksen omat voisivat nähdä yhä selvemmin, että he omistavat jo nyt ikuisen elämän uskoessaan Jumalan Poikaan. Jeesus on tosi Jumala ja iankaikkinen elämä (1 Joh.5:20) Jumalan lapsina saamme rohkeasti lähestyä Jumalaa ja voimme olla varmoja, että hän kuulee meitä. Kun pysymme Jeesuksessa, pyyntönämme on tapahtukoon sinun tahtosi. Siksi voimme olla varmoja, että Jumala antaa meille sen mitä pyydämme. Yksi tärkeä rukousaihe on esirukous toisten Jumalan lasten puolesta. Johannes on moneen otteeseen muistuttanut, miten oleellinen asia kristityn elämässä on yhteys toisiin kristittyihin. Nyt hän kertoo miten muun muassa voimme auttaa toisia Jumalan lapsia: kun näemme jonkun tekevän syntiä, joka ei ole kuolemaksi, meidän tulee rukoilla hänen puolestaan. Mitä Johannes tarkoittaa synnillä, joka on kuolemaksi? Synti, joka on kuolemaksi tarkoittaa ilmeisesti täydellistä Jeesuksesta luopumista, antikristukseksi tulemista. Täydellinen luopuminen Kristuksesta johtaa ikuiseen kuolemaan. Me elämme maailmassa, joka on Pahan vallassa. Saatana on edelleen tämän maailman ruhtinas. (Joh.14:30) Jeesuksen omina tiedämme kuuluvamme hänelle, joka on voittanut Pahan ja joka tulee kerran heittämään tämän siihen ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja tämän enkeleille. (Matt.25:41) Jumalan Pojan Jeesuksen Kristuksen toiminnan kautta me saamme nyt tässä maailmassa eläessämme tuntea hänet, joka on tosi Jumala ja iankaikkinen elämä, ja saamme elää hänessä. Meidän tulee varoa sitä, että emme anna minkään muun saada sydämessämme asemaa, joka kuuluu ainoalle tosi Jumalalle. 2. Johanneksen kirje

18 2. Johanneksen kirjeen kieli ja sisältö ovat hyvin samanlaiset kuin 1. Johanneksen kirjeessä. Tämä voisi olla vaikka kooste siitä. Kirjoittaja muistuttaa oikeasta uskosta Jeesukseen Kristukseen, Jumalan Poikaan, ja kristittyjen keskinäisestä rakkaudesta. Rakkautta on se, että elämme hänen käskyjensä mukaan Valitulla äidillä kirjoittaja tarkoittaa todennäköisesti jotakin määrättyä seurakuntaa ja lapsilla seurakunnan jäseniä. Valittu sisar, joka lähettää kirjeen saajille terveisiä on seurakunta, josta Johannes kirjeen lähetti. Ainoana elossa olevana apostolina Johannes ilmeisesti käyttää itsestään ilmaisua vanhin tai vanhus. Hän oli se vanhus, jonka seurakunnat hyvin tunsivat. Kirje on kirjoitettu n jkr. Johannes ilmaisee ilonsa tapaamistaan kristityistä, joiden hän oli nähnyt elävän totuudessa. Hän muistuttaa, että kristittyjen keskinäinen rakkaus syntyy siitä, että elämme Jumalan käskyjen mukaan. Seurakunnalle oli tärkeää pysyä apostolien julistamassa evankeliumissa, sillä sen välityksellä he olivat päässeet Jumalan yhteyteen. Kun Johannes sanoo, ettei tule toivottaa tervetulleeksi niitä, jotka kieltävät kristinuskon perustotuudet ja opettavat Jumalan sanan vastaisesti, hän ymmärtääkseni tarkoittaa opettajia. Kiertävät opettajat majoitettiin yleensä uskovien koteihin. Ei ollut yhdentekevää, keitä otettiin vastaan. Oli pidettävä huoli siitä, että seurakunnassa ei annettu tilaa harhaopettajille, jotka eksyttivät uskovia. Jokainen, joka ei pysy Kristuksen opetuksessa vaan tuo siihen jotakin lisää, on vailla Jumalaa. Jokaisella, joka tässä opetuksessa pysyy, on sekä Isä että Poika.

19 3. Johanneksen kirje 3. Johanneksen kirje on osoitettu yksityishenkilölle. Johannes ilmaisee ilonsa siitä, mitä on kuullut hengellisen lapsensa vaelluksesta totuudessa ja rakkaudessa. Johanneksen kirjeistä näemme selvästi, mitä Johannes tarkoittaa: Totuus on evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta, Jumalan Pojasta, sellaisena kuin apostolit olivat sen välittäneet. Rakkaus on Pyhän Hengen meissä synnyttämää rakkautta toisia Jumalan lapsia kohtaan. Lähetystyön tukeminen on jokaisen velvollisuus Johannes kertoo kirjoittaneensa muutaman sanan seurakunnalle. On mahdollista, että hän viittaa 2. Johanneksen kirjeeseen. Seurakunnassa oli kuitenkin Diotrefes-niminen henkilö, joka ilmeisesti esti kirjeen lukemisen ja levitti Johanneksesta ja tämän seurassa olevista kristityistä pahoja puheita. Hän myös kieltäytyi vastaanottamasta evankeliumin julistajia ja erotti jopa seurakunnasta niitä, jotka olivat uskaltaneet tukea heitä. Emme tiedä oliko Diotrefes seurakunnan johtaja vai muuten arvostetussa asemassa. Joka tapauksessa hän näyttää olleen henkilö, joka pyrki hallitsemaan seurakuntaa. Johannes suosittelee ystävälleen joitakin veljiä, joita tämä jo oli auttanutkin. Hän korostaa että meidän velvollisuutemme on tukea lähetystyöntekijöitä. Johannes siis sisällyttää itsensäkin niihin, joiden velvollisuus on tukea niitä, jotka julistavat evankeliumia pakanoille. He ovat lähteneet matkaan Kristuksen nimen tähden. On tärkeää, että uskovat ovat varustamassa heitä matkaan ja tukemassa heitä. Rakas ystävä, älä ota esimerkkiä pahasta, vaan hyvästä. Joka tekee hyvää, on Jumalasta, mutta se, joka tekee pahaa, ei ole Jumalaa nähnyt.