Potilasturvallisuudesta 12 20

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Potilasturvallisuudesta 12 20"

Transkriptio

1 Terveysalan ammattilehti 3/2013 Potilasturvallisuudesta Kuntoutusta Vanhusten hoidosta 30 39

2 UUTUUS SFINXiä täydentävä sovellus PHARAO on suunniteltu potilaan lääkehoidon haittojen arviointiin. PHARAOssa on yli arviota lääkkeen haittavaikutuksista. Sovelluksessa voi tarkistaa potilaan lääkkeiden haittavaikutusprofiilin, mm. lääkeaineen antikolinergisen, serotoner gisen, sedatiivisen, alfasalpaavan ja QT aikaa pidentävän vaikutuksen suhteen. PHARAO on keskeinen työkalu kokonaislääkitysarvioinnin tekemisessä. Sovellus tuottaa lääkkeiden haittavaikutusprofiilit ja antaa varoitukset haittojen todennäköisyydestä SFINXin tapaan liikennevaloilla. Sisällöt on tuottanut Medbase Oy. Pharao_185_270.indd

3 Viitasaarella katsotaan tulevaisuuteen Kuntouttava työote vaatii asiakkaan sitoutumisen Viitasaarella eletään vanhaksi, mutta myös sairastetaan keskimääräistä enemmän. Siksi paikkakunnalla korostetaan nyt kuntouttavaa työotetta, mikä on kirjattu kansiin valtuustopäätöksellä. S inänsä kuntouttava työote ei ole uusi asia: Viitasaaren sairaalassakin sitä on käytetty aiemmin. Tästä vuodesta lähtien toimitaan kuitenkin entistä suunnitelmallisemmin sekä tavoitteellisemmin koko perusturvan toimialalla. Teksti ja kuvat: EEVA VÄNSKÄ Muun työn osaksi Kuntouttava työote tulee sairaalan arkeen toimintatavan ja keskustelun kautta. Kun hyvin käy, hoidossa oleva ihminen saa kokemuksen siitä, että hänestä välitetään ja että hän tulee kuulluksi. Ehkä insuliinidiabeetikko voi jatkaa pistosten antamista itselleen, jos siihen kykenee. Tai potilas voi sairaalassa vaikka pedata sängyn itse, niinhän kotonakin tehdään. Mitä kuntouttava työote Viitasaarella tarkoittaa perusturvan toimialajohtaja Anneli Latva-Nevala? Pyritään siihen, että ihmiset saisivat olla toimintakykyisinä kotonaan mahdollisimman pitkään. Esimerkiksi muistisairaalle omalla kodilla on erityisen tärkeä merkitys, koska tutut huoneet, huonekalut ja esineet ovat se muisti, johon sairastunut nojaa. Koko elämää ei voi tuoda mukanaan laitokseen. Muistisairauksien lisäksi Viitasaarella kamppaillaan muun muassa diabeteksen, astman, verenkiertosairauksien, mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien kanssa, niin kuin jossain määrin koko Suomessa. Viitasaarella sairastavuus on jopa 30 prosenttia korkeampaa kuin muualla valtakunnallisen indeksin mukaan; ihmiset ovat entistä monisairaampia ja vaikeahoitoisempia kuin aiemmin. Terveydenhoidolle tämä on erityinen haaste. Meidän on kysyttävä, teemmekö oikeita asioita? Miten voimme asioihin vaikuttaa? Ja miten sitoutamme Uusi erityisryhmien vuokraasuntotalo Wiitalinna on saanut asukkaita toukokuussa. Taloon kulkee käytävä sairaalan puolelta. 24 TERVEYS JA TALOUS 3/2013 ihmiset mukaan oman toimintakyvyn ylläpitämiseen? Virikkeitä ja sitoutumista Perinteiset sairaalat voisivat muuttua entistä virikkeellisemmiksi. Osastolla voisi olla kuntoutushuone potilaiden käytössä tai omasta huoneesta voisi tulla ruokailemaan saliin, Latva-Nevala sanoo. Tai miten olisi keinutuolit? Nojatuolit saliin ja huoneisiin jotain muutakin kuin sänky. Viitasaarella ollaan suunnittelemassa uutta kuntohuonetta. Ruokasalissa on säädettäviä pöytiä, joiden ääreen pääsee pyörätuolilla. Sairaalan terassilla voi kahvitella lämpimällä ilmalla ja ihailla aukeavaa järvimaisemaa. Kaikkeahan ei voi saavuttaa heti, eikä ihminen kykene sitoutumaan jättimäiseen elämänmuutokseen yhdellä rysäyksellä. Jos painoa pitäisi pudottaa, edetään askel kerrallaan. Kun potilas onnistuu osatavoitteessaan, hänen tulisi saada siitä myös myönteistä palautetta. Tavoitteena on keskustelun kautta löytää tavoite, johon ihminen sitoutuu. Lähtötilanne ja tavoitteet käydään läpi asiakkaan kanssa niin, että tarvittaessa mukana voi olla monta ammattilaista. Joskus joku asiakas sanoo, että: Älkää saarnatko tuota samaa kuin vaimo aina saarnaa. Silloin täytyy tietysti miettiä, että käykö asiakas turhaan hakemassa terveydenhoitoa, jos ei itse ole siihen valmis sitoutumaan. Jos on perussairauksia, niin ne tietysti pitää hoitaa hyvin, mutta sen jälkeen terveydenhuollon ammattihenkilöstö Viitasaarella pyrkii toimiin, joilla ihmisen elämänlaatu paranee. Käyttöön otetaan konkreettinen lista, joka käydään läpi asiakkaan kanssa. Ihmisen ehdoilla Uusi potilaslaki tuli voimaan Kun terveydenhoito oli aiemmin organisaatiolähtöistä, se on nyt asiakaslähtöistä, tai sitä sen ainakin tulisi olla. Anneli Latva-Nevala sanoo, että kuuma sote-keskustelu on hakoteillä siinä, että organisatorisilla muutoksilla voisi hallita. Muutokset tehdään ihmisten kautta ja heidän ehdoillaan, ei organisaatiokaaviota piirtämällä. Latva-Nevala puhuu tiimityön tärkeydestä, asiantuntijat toimivat alueittain asiakkaan hyväksi. Viitasaa- 3/2013 TERVEYS JA TALOUS :03:34 Kunnalle paljon velvoitteita - Lain lähtökohtana on turvata asiakkaan palvelutarpeesta syntyvät palvelut asumistavasta riippumatta. Sinälläänhän laki on ainutlaatuinen ja historiallinen. Se antaa kunnalle paljon velvoitteita, muun muassa kunnan on laadittava valtuustokausittain suunnitelma toimenpiteistään ikäihmisten hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi sekä heidän tarvitsemiensa palvelujen järjestämiseksi ja ke- hittämiseksi. Lisäksi kunnan on arvioitava ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua vuosittain. Palvelujen laadun arvioimiseksi on hankittava säännöllisesti palautetta palveluja käyttäviltä henkilöiltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä lausunto vanhusneuvostolta. Jokaisessa kunnassa tulee olla vanhusneuvosto, jolle taataan riittävät toimintaedellytykset, Hanna Tainio toteaa. - Kunnan on myös hankittava riittävä määrä tarpeellista asiantuntemusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, turvallisen lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta, Tainio jatkaa. KUVA TARJA RUUSKA/ ARK. Vanhus tarvitsee palveluja ja auttajia. Happi ei tule minun luo, minun on pyöräiltävä hapen luo, Saima-mummo vitsailee. Joonas Hiekkavirta ulkoiluttaa. Hän on urheiluseura Säynätsalon Riennon koripalloilija ja tällä kertaa vapaaehtoinen ulkoiluttaja. Kansanedustaja Hanna Tainio pohtii, että ongelmista päällimmäisenä on varmasti kuntien talous. Lain toimeenpanoon on valtio varautunut 54,3 prosentin osuudella eli lähes151 miljoonalla eurolla vuosina Kuntien osuus on hieman alle puolet tästä. Kuten tiedämme, kuntien taloudellinen tilanne on kovin kireä, joten kaikki uudet velvoitteet koetaan raskaiksi. Toinen ongelma on varmasti monessa kunnassa pula osaavista työntekijöistä. Palvelusuunnitelman laadinta vaatii laaja-alaista osaamista ja siksi vastuutyöntekijältä odotetaan paljon. Suurissa kunnissa on varmasti osaamista näissä tehtävissä, mutta ei varmastikaan kaikissa. Meidän on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota työntekijöiden koulutukseen, sillä heidän asemansa on keskeinen lain onnistuneessa toteutuksessa. Tämän lisäksi vanhusten määrän lisääntyessä saattaa muistakin osaajista, mm. geriatreista olla pulaa. Koulutuksen suunnittelussa pitää osata varautua myös näihin tarpeisiin, Hanna Tainio korostaa. Hanna Tainio muistuttaa, että iäkkään henkilön kannalta on tärkeää, jotta jokaiselle palveluita tarvitsevalle nimetään oma vastuutyöntekijä, jonka kanssa tehdään palvelutarpeen arviointi ja laaditaan palvelusuunnitelma. - Palveluiden ja tukitoimien tar- 30 TERVEYS JA TALOUS 3/2013 3/2013 TERVEYS JA TALOUS 31 SA1303_30-32_vanhuspalvelulaki.indd :04:36 Uusilla ohjelmistoilla aikaa asiakkaille Lahden kaupunki on kehittänyt vanhusten kotipalveluita voimakkaasti. Viime vuonna alkanut Kotiin kohdistuvien palveluiden kehittämisen uusi aika -hanke kestää kesäkuuhun 2014 saakka. Hankkeella on kolme tavoitetta: kehittää tuottavuutta, lisätä palveluiden asiakaskeskeisyyttä ja parantaa työntekijöiden työhyvinvointia. Puolet asiakaskäynneistä tekee oma hoitaja Optimaalisen kotikäynnin kehittämisellä tarkoitetaan yksinkertaistaen sitä, että oikea hoitaja on oikeassa pai- kassa oikeaan aikaan ja paikalle on päästy järkevää reittiä käyttäen. Työn jakamisessa tulee huomioida monta asiaa. Asiakkaiden tarpeet ja henkilökunnan osaaminen vaihtelevat. Myös omahoitajuus pitää huomioida. Matkojen tulisi olla järkeviä ja niitä suunniteltaessa tulee huomioida liikkuuko hoitaja autolla, kävellen vai pyörällä. Tavoitteemme on, että puolet asiakaskäynneistä tekee oma hoitaja, Eija Repo kertoo. Tähän saakka asiakaskäynnit on jaettu käsin viiden ihmisen voimin, jolloin jokainen on jakanut noin 300 tapahtumaa päivässä. Työnjakajan työaika on kahdeksan tuntia. Projektipäällikkönä tavoitteeni on, että optimointi vapauttaisi työnjakajien työpäivästä puolet esimerkiksi asiakastyöhön, Eija Repo kertoo. Kauppapalvelun asiakas Joel Repo on pitkästä aikaa ostoksilla kotihoidon tukipalvelujen järjestämänä kauppapäivänä. Asiakkaan luona 56 prosenttia työajasta Lahdessa on kaksivuorotyötä tekeviä hoitajia lähes 300. Asiakkaita on lähes 900 ja määrä kasvaa koko ajan. On selvää, ettei töitä pystytä tekemään samalla porukalla ellei työkaluja kehitetä ja työaikaa vapauteta varsinaiseen asiakastyöhön. Tämän vuoksi Lahdessa on kehitetty Hilkka-toi- 34 KUVA:VILLE EERIKÄINEN H TERVEYS JA TALOUS 3/2013 3/2013 TERVEYS JA TALOUS 35 SA1303_34-37_vanhustenhoito.indd :05:53 lut pakko huomioida. Oulu on menettänyt viime vuosina monien muiden kaupunkien tapaan veroja 36 miljoonaa verotuloja puuttuu. Esimerkiksi Nokialla on siinä suuri merkitys, Kirsti Ylitalo-Katajisto toteaa. Oulun palvelumalli 2020 Palvelumalli 2020 esiteltiin uudelle valtuustolle tämän vuoden tammikuussa. Palvelumallissa keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kuntaliitoksen ja yhdistymissopimuksen tavoitteita, hyvinvointijohtaja kertoo. Väestörakenne muuttuu lapsia ja nuoria on entistä enemmän ja ikään- O Terveysasemista hyvinvointikeskuksia Teksti: TARJA RUUSKA Kuvat: OULUN KAUPUNKI U udessa Oulussa on mukana yhteensä viisi kuntaa: Oulu, Kiiminki, Oulunsalo, Haukipudas ja Yli- Ii. Kuntaliitoksen myötä Oulu nousee Suomen viidenneksi suurimmaksi kaupungiksi ja asukkaita siellä on yli Tämän myötä haasteet ovat suuret. 40 Monituottajuus Viime vuoden alusta uutta palvelumallia valmistellessa esille nousi, että terveyskeskustoimintaan otetaan yhä vahvemmin mukaan sosiaalipalvelut, kertoo kaupungin hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto. Hyvinvointikeskuksissa voi olla useita toimijoita mukana. Sosiaali- ja terveydenhuollon ohella saman katon alla voi olla vaikkapa nuoriso-, erityis-, kulttuuri- ja sivistystoimen toimijoita. Palvelua antavat monet sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistelmät. Hyvinvointikeskusten lisäksi kuntalaisille tarjotaan palveluja matalan kynnyksen hyvinvointipisteissä, liikkuvina ja sähköisinä palveluina. Hyvinvointikeskeisyys käsittää pitkälti myös ennakoivaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa, hyvinvointijohtaja toteaa. Hyvinvointikeskusten palveluaikoja on pohdittu myös käyttäjien kannalta järkevimmiksi muun muassa joidenkin keskusten aukioloaikojen pidentämisellä. Taustatyötä tehdessämme ja eri vaihtoehtoja analysoidessamme havaitsimme, että eniten terveydenhuollon palveluita käyttävä asiakaskunta käyttää paljon myös sosiaalipalveluita. Uudessa palvelumallissa osin palveluja tarjoavien tahojen osittainen päällekkäistoiminta vähenisi. Tämä edellyttää yhä tiiviimpää tiimityötä, mutta sillä olisi myös kustannuksia vähentävä vaikutus. Hyvinvointijohtaja muistuttaakin, että taloudelliset näkökohdat uuden palvelumallin rakentamisessa on olterveys JA TALOUS 3/2013 ulussa on toiminut 14 terveyskeskusta. Oulussa on esitetty erilaisia malleja ja oheisten kolmen mallin lisäksi on kevään aikana esitetty uusi näiden mallien välimuoto, joka etenee kaupungin luottamuselimissä loppukevään/kesän aikana. 1. Pieniä muutoksia nykyiseen palveluverkkoon 2. Kahdeksan hyvinvointikeskusta 3. Neljä hyvinvointikeskusta Uusien hyvinvointikeskusten lisäksi järjestetään matalan kynnyksen hyvinvointipisteitä sekä liikkuvia ja sähköisiä palveluja. 4. Viimeisin esitys hyvinvointikeskusten toteuttamisen linjauksiksi: toimintamallin mukaiset kokonaisuudet muodostetaan vaiheittain , 2020 >: Haukipudas (linjauspäätös), Pohjoinen keskus (linjauspäätös), Kiiminki (linjauspäätös), Tuira (linjauspäätös), Kontinkangas (linjauspäätös) Eteläinen hyvinvointikeskus Kaakkuri-Oulunsalo (linjauspäätös ja jatkovalmistelu), Itäinen keskus (Hiukkavaara) jatkovalmistelu. Suun terveydenhuollon perustason hoito toteutetaan aluksi kuudessa keskuksessa: Haukipudas, Pohjoinen keskus, Kiiminki, Kontinkangas ja Eteläinen Keskus (Kaakkuri ja Oulunsalo). Suuremmat yksiköt mahdollistavat pitkälle menevän työnjaon, joustavat palveluketjut ja tilojen sekä laitteiden tehokkaan käytön. Suun erikoissairaanhoito ja päivystys siirretään Kontinkankaan hyvinvointikeskukseen. Erikoissairaanhoitoa toteutetaan jalkautuvalla työtavalla myös muissa hyvinvointikeskuksissa. Lisäksi otetaan käyttöön vaiheittain kaksi liikkuvaa hoitoyksikköä. Hyvinvointikeskuksissa terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen ammattilaiset ja muut toimijat toimivat yhteistyössä vastaten laaja-alaisesti ennaltaehkäi- 3/2013 TERVEYS JA TALOUS SA1303_40-41.indd TERVEYS JA TALOUS 3/2013 SA1303_2-3.sis.indd 3 tyneiden määrä kasvaa. Työllisyystilanne ei näytä paranevan pikaisella aikataululla. Kuntapalvelujen tarve kasvaa ja pula ammattilaisista on arkea jo usealla palvelualalla. Talouden tilanne on heikentynyt ja velkaantuminen on saatava hallintaan, palvelumalli -raportissa todetaan. Palvelumallissa esitetään vaihtoehtoiset suunnitelmat kullekin palvelualueelle. Ne sisältävät toimenpiteet lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä. Toiminnan kehittämisessä henkilöstön rooli on oleellinen. Oulun palvelumalli on myös osa Oulun uutta strategiaa. Valmistelua on tehty talven ja kevään aikana luottamushenkilöiden, henkilöstön ja viranhaltijoiden sekä kuntalaisten yhteistyönä. Olemme jalkautuneet myös kentälle. Olemme järjestäneet Oulu-raateja, kertoneet palveluista pohjana palvelumalli Kuntalaiset ovat voineet kommentoida ja esittää mielipiteitään netti-keskustelupalstoilla. On selvää, että haja-asutusalueilla asuvat reagoivat vahvimmin. Mutta sekin on havaittu, että palvelun tarvitsija asettaa tutun terveysaseman ykkösvaihtoehdoksi, vaikka se ei olisi lähempänä kuin mahdollisesti tuleva uusi hyvinvointikeskus. Isot muutokset herättävät aina tunteita ja edellyttävät uusia tapoja toimia myös palvelujen käyttäjiltä, Kirsti Ylitalo-Katajisto miettii. Vaihtoehtoisia malleja Palvelurakenteet uusiksi Oulussa Oulun monikuntaliitos on aiheuttanut sen, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on täytynyt miettiä uudella tavalla. Oulu muuttaa terveysasemansa hyvinvointikeskuksiksi ja -pisteiksi. Tarja Ruuska Tervetuloa Hämeenlinnaan 9 10 Tarja Ruuska Potilasturvallisuus on laatuasia 17 Jari Hakala Halpis-tuotteet turvallisuuden uhka 21 Eeva Vänskä Kuntouttava työote vaatii asiakkaan sitoutumisen 24 Tarja Ruuska Jatkuva koulutus ja tiivis yhteistyö tärkeää AVH-kuntoutuksessa 27 Teksti: PÄIVI KANTONEN anke on Lahden sosiaali- ja terveystoimen sekä FastROI Oy:n yhteinen 2,5 vuotta kestävä kehityshanke. Sen kokonaiskustannus on euroa, josta puolet on Tekesin rahoitusta. Toimintaa on tehostettava. Vuonna 2005 meillä oli asiakaskäyntiä, kun taas vuonna 2011 käyntejä oli lähes tuplaten, kappaletta. Asiakasmäärä ei ole varsinaisesti kasvanut, mutta asiakkaiden luokse tehdään entistä enemmän käyntejä päivän aikana. Käyntien lisäys on tehty lähes samalla henkilöstömäärällä, kertoo projektipäällikkö Eija Repo. Kotiin kohdistuvien palveluiden kehittämisen uusi aika -hankkeella on neljä osa-aluetta: optimaalisen kotikäynnin kehittäminen, työvuorosuunnittelun parantaminen, raportoinnin ja tilastoinnin parantaminen päätöksenteon tueksi ja kotihoidon lääkäritoiminta sekä sen aloittaminen. 6 Tarja Ruuska Lääkkeiden koneellinen annosjakelupalvelu parantaa potilasturvallisuutta 14 Talous ja pula osaajista Palvelutarpeen arviointi Terveys ja talouspäivien ohjelma Tarja Ruuska Tietoisuus potilasturvallisuudesta lisääntyy 12 ve on selvitettävä kokonaisvaltaisesti ja viipymättä yhteistyössä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa. Palveluita voi hakea myös suullisesti eli aina ei tarvitse täyttää hankalaa kirjallista hakemusta. Palvelusuunnitelma on tarkistettava aina silloin, kun vanhuksen toimintakyvyssä tapahtuu olennaisia muutoksia, jotka vaikuttavat hänen palvelutarpeeseensa. Lakiin kirjataan myös, että iäkäs henkilö voidaan sijoittaa pitkäaikaiseen laitoshoitoon vain silloin, kun se on lääketieteellisesti perusteltua sekä vanhuksen arvokkaan ja turvallisen hoidon kannalta välttämätöntä. -V anhuspalvelulakia valmisteltiin jo viime hallituskaudella ja viime syksynä se saatiin monien vaiheiden jälkeen valmiiksi. Valitettavasti päällimmäisenä laista jäi mieleen kiista sitovista henkilöstömitoituksista, mikä jätti varsinaisen lain sisällön varjoonsa. Aikataulu sinällään oli joustava ja antoi mahdollisuuden perehtyä huolella lain sisältöön, toteaa sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän kansanedustaja Hanna Tainio. Hanna Tainio on lääketieteen ja kirurgian tohtori ja hän toimii asiantuntijaylilääkärinä Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hän on toiminut kesäkuusta 2011 ja samana vuonna aloittanut myös kansanedustajana. 5 Olli-Pekka Ryynänen Miksi Sote? Teksti: TARJA RUUSKA Vanhuspalvelulaki astuu voimaan 1. heinäkuuta. Laki ja sen valmistelu on herättänyt keskustelua puolesta ja vastaan hallitus- ja oppositiopuolueissa ja myös mediaa on aihe kiinnostanut. Pääkirjoitus: Rauno Ihalainen 20 ja Perusturvan toimialajohtaja Anneli Latva-Nevalan mielestä kuntaa ei pelasta suuri koko, vaan se, että asioita tehdään oikein. SA1303_24-26_vänskä.indd Vanhuspalvelulaki edellyttää palvelujen turvaamista vanhuksille 3/2013 sevästä työstä, varhaisen tuen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista. Hyvinvointikeskukset toimivat asiakaslähtöisesti ja poikkitoiminnallisesti. Keskukset eivät ole identtisiä, vaan muotoutuvat alueiden asukkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Keskuksissa edistetään sähköisten palvelujen käyttömahdollisuuksia ja ne toimivat tukikohtina mm. liikkuville erityisasiantuntijoille ja matalan kynnyksen palveluille. Kaikissa hyvinvointikeskuksissa tarjotaan seuraavia palveluita: hoitajien ja lääkäreiden vastaanotot, neuvolapalvelut, kotiin annettavat lapsiperhepalvelut/ennalta ehkäisevä perhetyö, näytteenotto, sosiaalityön ohjaus ja neuvonta, perustason mielenterveysja päihdepalvelut, fysioterapeuttien vastaanotto ja puheterapia. Hyvinvointipisteellä tarkoitetaan toimipistettä, jossa asiakkaille voi olla tarjolla useita kunta- ja hyvinvoinnin palveluita ja myös muiden toimijoiden palveluita. Palvelusisältö vaihtelee alueen asiakastarpeiden ja etäisyyksien mukaisesti. Palveluina tarjotaan mm. terveysneuvontaa, elintapaohjausta, hoidon tarpeen arviointia ja palveluohjausta, pieniä toimenpiteitä sekä sähköisiä hyvinvointipalveluita. Hyvinvointipisteessä voi olla asiakastarpeen mukaisesti saatavilla esimerkiksi sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja sosiaalityön palveluita ja osassa voi olla myös neuvola- ja lääkäripalveluita. Hyvinvointipisteet ovat merkityksellisiä asiakkaille, jotka tarvitsevat peruspalveluita kohtalaisen usein. Erityispalvelujen konsultaatiota järjestetään tarvittaessa joko paikan päälle tai etäyhteyksin. Tarja Ruuska Vanhuspalvelulaki edellyttää palvelujen turvaamista vanhuksille 30 SET-pakina Kirotut kuntayhtymät 33 Päivi Kantonen Uusilla ohjelmistoilla aikaa asiakkaille 34 Mirkka Kortelainen Monipuolinen palveluketju tuo turvallisuutta 38 Tarja Ruuska Palvelurakenteet uusiksi Oulussa 40 Anna-Aurora Kork Ylöjärven terveyskioski madalsi miesten hoitokynnystä 42 Tuoteuutisia 44 I detta nummer: 20 och (Suunnitelman ja päätösten etenemistä voi seurata www. ouka.fi ) :14: :45:18

4 RAVITSEMUSHOIDON STRATEGIASEMINAARI klo 8:00 16:00 TAYS / Teiskontie 35, TAMPERE Aika Ohjelma Suomen III ravitsemushoidon strategiaseminaarin teemana on ravitsemushoidon vaikuttavuus ja vajaaravitsemus. Seminaarissa esitellään Case- esimerkkejä ravitsemushoidon kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Seminaarissa ovat mukana ravitsemushoidon asiantuntijat kuten lääkärit, ravitsemusterapeutit, hoitajat, ruokapalvelun edustajat, hoitotyönjohdon edustajat, sosiaali- ja terveystoimialan johdon edustajat sekä ravitsemustiedettä ja terapiaa kouluttavien ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen edustajia. 8:00-8:30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi Aamupäivän puheenjohtaja, Virpi Kemi, ruokapalvelujohtaja, Tays 8: 30-8:35 Hyvää huomenta ja asiaan, Virpi Kemi, ruokapalvelujohtaja, Tays 8:35-8:45 (10 min) Päivien avaus, Rauno Ihalainen, sairaanhoitopiirin johtaja, PSHP 8:45-9:15 (30 min) Ravitsemushoidolla vaikutuksia kansantalouteen, Timo Keistinen, lääkintöneuvos,stm 9:15-9:45 ( 30 min) Ravitsemussuositukset uudistuvat, Suvi Virtanen, professori, THL 9:45-10:00 (15 min) Tauko 10:00-10:30 (30 min) Hoidonohjaus, Case - modifioitu Atkinsin dieetti lasten vaikeahoitoisessa epilepsiassa, sairaanhoitajat Katja Korhonen ja Eija Lappalainen, lasten neurologian yksikkö, KYS 10:30-11:00 (30 min) Ravitsemushoidon toteutus Case - ketogeeninen ruokavalio moniammatillisena yhteistyönä, Minna Similä, ravitsemusterapeutti, HUS Ravioli 11:00-12:00 Lounas Iltapäivän puheenjohtaja Jari T Korhonen, Tedy ry:n puheenjohtaja 12:00-12:30 (30 min) Perinteisestä potilasroolista aktiiviseen arjen asiakkaaksi, Birgit Aikio, hotellin johtaja, Tampereen potilashotelli 12:30-13:15 (45 min) Nutrition Day- ravitsemushoidon benchmarkkaus, Dr. Karin Schnidler 13:15-13:45 (30 min) Ravitsemushoidon erityiskysymykset ruoansulatuskanavan leikkauspotilailla Juha Saarnio, gastrokirurgian osastonylilääkäri, kirurgian klinikka, OYS, 13:45-14:10 Päiväkahvi *) 14:10-14:40 (30 min) Vajaa ravitsemuksen vaikutukset toimintakykyyn, Jaakko Valvanne geriatrian professori, TAY 14:40-15:10 (30 min) Vajaaravitsemus ruokapalvelun palvelukonseptissa, Jaana Levo, ruokahuoltopäällikkö, TYKS, 15:10-15:50 Vajaaravitsemuksen tunnistaminen ja hoito sekä vaikutukset kustannuksiin, Ulla Siljamäki Ojansuu, johtava ravitsemusterapeutti, Tays 15:50-16:00 (10 min) Yhteenveto ja päivänpäätös 16:00 Tilaisuus loppuu Seminaarissa pidetyt esitykset löytyvät seminaarin jälkeen osoitteesta Seminaariin ilmoittautuminen mennessä Ilmoittautumismaksun 90,00 sis. alv 24 % laskuttaa Tedy ry. Ilmoittautumismaksu sisältää seminaaripäivän ruokaja kahvitarjoilut ja järjestämiskulut. Seminaarin osallistujat varaavat ja maksavat majoituksen itse. Seminaari majoitustarjoukset löytyvät osoitteesta Tervetuloa Tampereelle Suomen kolmanteen ravitsemushoidon strategiaseminaariin! 4 TERVEYS JA TALOUS 3/2013

5 20 ja Terveysalan ammattilehti 76. vuosikerta Toimitus Sirpa Sarén PL Helsinki Päätoimittaja: Tuomo Meriläinen Toimitusneuvosto Tuomo Meriläinen Merja Huisman Pasi Parkkila Sirpa Sarén Ilmoitusmarkkinointi Je-Mark Ky Jukka Eriksson Pelimannintie 15 K Helsinki Ilmoitusaineisto Forssa Print Esko Aaltosen katu 2, PL Forssa Tilaukset ja osoitteenmuutokset Forssa Print Maija Mastovaara fax: Jäsenasiat Outi Kalske kohdasta jäsenhakemus Julkaisija ja kustantaja Terveys ja talous ry Ulkoasun suunnittelu Julle Oy Taitto Forssa Print Pirjo Tähtinen Paino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN Lehden artikkeleiden kopiointi ilman kustantajan lupaa on kielletty Tätä kirjoitettaessa ei ole tiedossa Petteri Orvon työryhmän linjauksia soteuudistukselle. Lehden julkaisuhetkellä tarkempaa tietoa jo on. Maan hallituksen tahtotila sen sijaan on käynyt selväksi. Sote-uudistus halutaan viedä päätökseen tasajalkaa kuntauudistuksen kanssa. Kataisen hallituksen sote-uudistuksen kolme keskeistä tavoitetta ovat sosiaali- ja terveydenhuollon kuntapohjainen järjestämisvastuu, palvelujärjestelmän kaksiportaisuus ja palvelujen toiminnallinen integraatio. Näihin tavoitteisiin pääsyä tuetaan vastuukuntamallin ensisijaisella käyttöön otolla. Hallinnollisista himmeleistä, kuten kuntayhtymistä halutaan pois. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilöt esittivät vähintään asukkaan järjestämisvastuullisia kokonaisuuksia. Maaliskuun lopulla hallitus alensi kehysriihessä väestöpohjan perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen osalta vähintään asukkaaseen ja ilmoitti sote-alueiden lukumääräksi noin 20. Selvityshenkilöiden esityksessä sote-auleita oli 34. On ilmeistä, että hallituksen keskeiset tavoitteet eivät kaikki mahdu samaan yhtälöön. Jostakin on luovuttava ja se näyttäisi olevan palvelujärjestelmän kaksitasoisuus. Perustason palvelujen mahdollistaminen yli asukkaan kunnille, tarkoittaa käytännössä minisote-alueiden muodostamista. Niiden lukumäärää voi vielä vain arvailla. Täyden palvelun sote-alueita, joiden sisällä pienemmät sotet toimisivat, olisi puolestaan noin 20. Tämä tarkoittanee pitkälti samoja alueellisia kokonaisuuksia kuin nykyiset sairaanhoitopiirit. Onko ratkaisu onnistunut. Sen lopulta näyttää tulevaisuus. Joka tapauksessa palvelujärjestelmä tulee olemaan vähintään kolmitasoinen, kun myös sote-ervat otetaan lukuun. Eli on perustaso, laajennettu perustaso ja erityistaso. Kun tähän yhdistetään yliopistosairaaloiden mahdollinen hallinnollinen erityisasema, ollaan kohtuullisen monimuotoisessa rakenteessa järjestämisvastuun ja palvelutuotannon osalta. Kriitikoiden mielestä nyt tehdään vääriä valintoja. Toisaalta porrasteinen kokonaisuus voi myös toimia. Viimekädessä on kyse siitä, miten tiukaksi eri toimijoiden väliset rajapinnat muodostuvat. Ja siinä asiassa paikallisten päättäjien ja käytännön työntekijöiden asenteet ja yhteistyökyky ovat ratkaisevia. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistaminen on lopulta eduskunnan tahdon alla. Lainsäätäjä säätää uudet lait ja sovittaa ne yhteen olemassa olevaan lainsäädäntöön, kuten perustuslakiin. Saamme siis sellaisen sosiaalija terveydenhuollon, mitä kansa pienoiskoossa tahtoo. Tahtotila voi tarkoittaa joko uutta palvelujärjestelmää tai nykyisen osittaista korjailua. Kaikista riskeistä huolimatta olisin mieluimmin valitsemassa ensimmäisen vaihtoehdon. RAUNO IHALAINEN Sairaanhoitopiirin johtaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 3/2013 TERVEYS JA TALOUS 5

6 6 SA1303_6-9_ohjelma.indd 6 TERVEYS JA TALOUS 3/ :17:34

7 3/2013 TERVEYS JA TALOUS SA1303_6-9_ohjelma.indd :17:37

8 Majoitus Kiintiövaraus Terveys- ja talouspäivät Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko Aulangontie 93, Hämeenlinna tai puh hh: 110 /vrk 2 hh: 140 (70 /hlö/vrk) Sokos Hotel Vaakuna Possentie 7, Hämeenlinna tai puh hh: 99 /vrk 2 hh: 119 /huone/vrk Hotelli Emilia Hämeenlinna Raatihuoneenkatu 23, Hämeenlinna tai puh hh: 99 /vrk 2 hh: 59,50 /hlö/vrk Hotelli Cumulus Hämeenlinna Raatihuoneenkatu 16-18, Hämeenlinna tai hh: 100 /vrk 2 hh: 126 /huone/vrk Hotelli Vanajanlinna, tai puh hh: 145 /vrk 2 hh: 85 /hlö/vrk Intrum Justitia -konserni on Euroopan johtava luotonhallinta-alan asiantuntija, jonka liikevaihto vuonna 2012 oli 466 milj. euroa. Sen asiantuntijaa palvelee toimeksiantajiaan 20 Euroopan maassa. Yrityksen palvelut kattavat koko luotonhallinnan ketjun kotimaassa ja kansainvälisesti: luottopäätökset ja asiakkaiden luottokelpoisuuden valvonnan, laskutuksen ja reskontran, maksumuistutukset, perinnän sekä arvonlisäveropalvelut. INTRUM JUSTITIA TOIMII TERVEEN TALOUDEN MOOTTORINA Laskutuksen ja reskontran hoidon ammattilainen Suomessa Intrum Justitia toimii kuudella eri paikkakunnalla ja asiakkaita palvelee yli 400 asiantuntijaa. Luottotietoyhtiönäkin tunnettu Intrum Justitia tarjoaa osaamistaan myös yritysten sekä julkishallinnon laskutuksen ja reskontran eri haasteisiin. Laajempien ratkaisumallien avulla tehostetaan entisestään laskutuksen ja reskontran prosesseja. Lisätietoja: Lassi Pakkanen Intrum Justitia Oy puh Intrum Justitia Oy, PL 47, Helsinki puh TERVEYS JA TALOUS 3/2013

9 Tervetuloa Hämeenlinnaan Teksti: TARJA RUUSKA Terveys ja talouspäivät järjestetään tänä vuonna syyskuuta Hämeenlinnassa. Päivien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin talousjohtaja ja myös Hämeen Terveys- ja talousyhdistyksen puheenjohtaja Seppo Karhu kertoo, että tämän vuoden pääteema oli helppo valita. Se on Terveydenhuollon rakenneuudistus. - Terveys ja talouspäivillä esillä oleva aihe on puhuttanut jo pitkään ja puhuttaa syksylläkin. Saman aiheen ympärille olemme suunnitelleet myös muun ohjelman, Seppo Karhu toteaa. Päivien ohjelmassa mm. Sosiaalija terveysministeriön osastopäällikkö Kirsi Paasikoski pitää esitelmän: Terveydenhuollon palvelurakenteiden muuttaminen valtakunnallisesti. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin uusi johtaja, Jouko Isolauri kertoo, millainen on alueen kunta- ja palvelurakenne. Paneelikeskustelussa valtionhallinnon, eduskunnan, sairaanhoitopiirin ja perusterveydenhuollon edustajat vaihtavat ajatuksia palvelurakenteiden muuttamisesta. Verkatehtaalla ja Aulangolla - Päivät pidämme Hämeenlinnan Verkatehtaalla, joka on historiallinen miljöö ja suosittu kongressipaikka. Iltaoh- KUVA: HÄMEENLINNAN KAUPUNKI jelma on järjestetty Aulangolle. Siellä on mahdollista osallistua moniin aktiviteetteihin. Kylpyläpalveluiden ohella vierailija voi valita golfin, tenniksen, ratsastuksen tai reippaan ulkoilun upeissa Aulangon rantamaisemissa, Seppo Karhu vinkkaa. Vierailija voi poiketa myös Hämeen linnassa, joka on kulttuuri- ja taidehistoriallinen kokonaisuus vuosisadasta toiseen. Ja Turkusestahan voi saapua Hämeenlinnaan tuhatvuotista Hämeen härkätietä Talousjohtaja kertoo, että Kanta-Hämeellä ja Päijät-Hämeellä on yhteinen Terveys ja talousyhdistys ja edellisen kerran yhdistys oli järjestämässä päiviä Lahdessa, vuoden 2001 syksyllä. - Ne päivät jäivät mieleen vahvana myös ikävällä tavalla. Tuona syksynähän lentokoneet iskivät WTC:hen. Siitä kymmenisen vuotta aiemmin päivät olivat Hämeenlinnassa ja samalla periodilla päivien järjestäminen vuorottelee. Eli kahdet Terveys ja talouspäivät on alueellamme minun aikanani järjestetty. Seppo Karhu kertoo, että hän on osallistunut päiville useimmiten, eli lukuisia kertoja myös viime vuoden päiville Oulussa. Seppo Karhu on toiminut vt. sairaanhoitopiirin johtajana Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä, edeltäjän siirryttyä eläkkeelle. Huhtikuun 22. päivä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja, Jouko Isolauri aloitti Kanta-Hämeessä ja Seppo Karhu jatkaa tuttua pestiään talousjohtajana. - Lämpimästi tervetuloa Hämeenlinnaan keskustelemaan ajankohtaisista ja tärkeistä aiheista, puheenjohtaja toivottaa. Päivien ohjelma on lehdessä sivuilla 6-7. Seppo Karhu toivottaa kaikki sydämellisesti tervetulleeksi syksyllä Hämeenlinnaan Terveys ja talouspäiville. 3/2013 TERVEYS JA TALOUS 9

10 Miksi Sote? Kuva: Kuopion kaupunki 10 TERVEYS JA TALOUS 3/2013

11 OLLI-PEKKA RYYNÄNEN Yleislääketieteen professori, Itä-Suomen yliopisto Kuopion perusturvalautakunnan puheenjohtaja Ongelmia ei voi poistaa. Ne voidaan vain korvata uusilla ongelmilla. Uudistus on onnistunut, jos uudet ongelmat ovat vähemmän harmillisia kuin vanhat. (Aaron Wildawsky 1989 Kanadan terveysuudistuksesta) Mihin lopulta tarvitaan koko Sote-uudistusta? Suomalainen terveydenhuolto on ajautunut useisiin limittyviin ongelmiin. Erikoissairaanhoidon kustannukset karkaavat käsistä eikä perusterveydenhuoltoa saada toimimaan. Väestöpohjasta kiisteltäessä tahtoo unohtua, puhutaanko nyt rahoituspohjasta vai palveluiden tuotannosta. Rahoituspohjan pitäisi olla suuri. Palveluiden järjestämisen väestöpohja riippuu taas hoidettavista sairauksista itsestään. Ensinnäkin ongelmana ovat liian pienet kunnat. Missään muualla maailmassa ei terveydenhuoltoa ole pilkottu näin pieniin yksiköihin. Pieni kunta merkitsee suurta kustannusten ja osaamisen satunnaisvaihtelua ja kykenemättömyyttä investointeihin. Sanotaan, ettei kahta köyhää yhdistämällä synny yhtä rikasta, mutta satunnaisvaihtelu kyllä pienenee. Jos tavoitteena on satunnaisuuden tasaaminen, siihen riittää maan jakaminen sotealueisiin. Meillä on jo nyt toimivia sotealueita. Mutta ne eivät riitä kaikkiin tuleviin tarpeisiin. Suomessa on monikanavainen terveydenhuollon rahoitus eli raha kulkee Kelan kanavaa ja kuntakanavaa sielläkin jakautuneena perusterveydenhuollon rahaan ja erikoissairaanhoidon rahaan. Oleellista on, että saman tahon tulee maksaa sekä hoidot että sairasvakuutuksen päivärahat, lääkekorvaukset, matkat, kuntoutuksen ja yksityispalveluiden käytön. Silloin loppuu osittaisoptimointi potilaan kustannuksella. Suomalainen terveydenhuolto hukkaa vuosittain jättisummia pelkkään monikanavaiseen rahoitukseen. Monikanavaisen rahoituksen purku ei onnistu kovin pienten rahoittajatahojen kanssa. Jos maassa olisi 20 kuntaa, niin tämä saattaisi jo onnistua. Hallintohimmelit eivät ole päättäjien suosiossa, mutta jos kuntia tai edes keskuskuntia on enemmän kuin 20, niin terveydenhuollon rahoituspohja vaatii jonkin ratkaisun. Kyseeseen tulisi joko kuntien yhteistoiminta tai siirretään juttu valtiolle. Terveydenhuollon rahoituspohjan toimivuuden määrää luonnonlaki eikä sitä voi toisin päättää. Paitsi jos sallitaan uppoaminen syvemmälle. Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto tulisi integroida. Sekin vaatii melko suuria yksiköitä, vähintään nykyisen sairaanhoitopiirin kokoisia. Jos maassa on kahden kerroksen sotealueita, joissa toiset nojaavat nykyiseen keskussairaalaan ja toiset eivät, niin syntyy melkoinen soppa erikoissairaanhoidon toteuttamisesta. Keskussairaalaton sotealue kilpailuttaa erikoissairaanhoidon ja siinä samassa romahduttaa muutaman nykyisen keskussairaalan. Päivystyskelpoinen keskussairaala vaatii noin ihmisen väestön. Terveydenhuollon vanha asetelma, jossa lääkäri is- tuu työhuoneessaan ottamassa vastaan hänelle ilmoittautuneita potilaita, on auttamatta tullut tiensä päähän. Mikään kapasiteetti ei riitä täyttämään kysyntää, jos vastaanoton toimintatapa ei muutu. Keinoina muuttaa vastaanoton rakennetta ovat sähköiset yhteydet, nopeutetut pikapalvelut, lääkärin ja muiden työntekijöiden tiimityöskentely ja pitkäaikaisten sairauksien ohjelmoitu hallinta. Sote ei ole mikään käsittämätön sotku. Se on ihan selvä juttu, kun sen oikein ymmärtää. Säädettävät keittiön kalusteet Nostolauteet Honkimaa Kiiminki Puh Suomalainen Salli Salli SwingFitillä istut aktiivisesti. Jopa 10 vuoden takuu Kaksiosainen, liikettä myötäilevä istuin Ennaltaehkäisee ja parantaa istumisen aiheuttamia haittoja Sovi koekäyttö tai esittely työpaikallesi! /2013 TERVEYS JA TALOUS 11

12 Tietoisuus potilasturvallisuudesta lisääntyy Teksti: TARJA RUUSKA Kuva: STUDIO LINDELL Potilasturvallisuutta tulee tarkastella laajana ilmiönä ja siten myös tutkimusta tehdään niin sektoritutkimuslaitoksissa, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL), Teknologian tutkimuskeskuksessa (VTT) ja Työterveyslaitoksella (TTL) sekä yliopistoissa. 12 Tutkimuksen suurin haaste on rahoituksen vähäisyys Suomessa. Siksi potilasturvallisuustutkimuksen tulokset nousevatkin usein esiin varsinaisten tutkimusten sivutuotteina. Lisäksi yliopistollista tutkimusta tehdään tällä hetkellä eriasteisina opinnäytetöinä. Rahoituksen kohdentaminen tutkimukseen esimerkiksi Suomen Akatemian tutkimusohjelman kautta edistäisi tutkimuksen tilaa suuresti. Itä-Suomen yliopistossa tänä vuonna toimintansa aloittava Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä parantaa varmasti omalta osaltaan tutkimuksen teon mahdollisuuksia Suomessa ja edistää tutkijoiden verkottumista, toteaa professori Kaija Saranto. Kaija Saranto on sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon professori Itä- Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella, missä hän vastaa vuonna 2000 alkaneesta alan maisterikoulutuksesta. Vuonna 2012 International Medical Informatics Association (IMIA) akkreditoi koulutusohjelman ensimmäisenä yliopistokoulutuksena maailmassa. Professsori Saranto on usean tieteellisen yhdistyksen jäsen ja ICT:n asiantuntijana monessa terveydenhuollon asiantuntijaryhmässä. Hänen tutkimuksensa kohdistuu terminologioiden käyttöön sähköisessä potilaskertomuksessa sekä koulutuksellisiin ja organisatorisiin seikkoihin tietojärjestelmien käyttöönotoissa. Lisäksi hän johtaa potilasturvallisuuden tutkimusryhmää Itä-Suomen yliopistossa. Saranto on toiminut Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojenkäsittely-yhdistyksen puheenjohtajana ja kansainvälisen ACENDIOn (Association for Common. European Nursing Diagnoses, Interventions and Outcomes) puheenjohtajana Tällä hetkellä hän toimii näyttöön perustuvan hoitotyön tutkimusta ja kehittämistä harjoittavan Joanna Briggs Instituutin Suomen yhteistyökeskuksen varajohtajana sekä IMIA SIGNIn (International Medical Informatics Association) varapuheenjohtajana. Vuonna 2012 hänet kutsuttiin jäseneksi American College of Medical Informatics - tutkijayhteisöön ensimmäisenä suomalaisena asiantuntijana. Yhteisön tehtävänä on edistää tiedonhallinnan alalla tapahtuvaa tutkimusta kansainvälisenä verkostona. TERVEYS JA TALOUS 3/2013

13 Strategia, ohjelma ja opas tukena Kaija Sarannon mukaan sosiaali- ja terveysministeriön Kansallinen potilasturvallisuusstrategia vuodelta 2009 ja sen toteuttamista tukeva ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen johtama Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma ovat tärkeitä lähtökohtia kansallisen kehityksen kannalta. - Lisäksi Potilasturvallisuusopas potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimeenpanon tueksi on keskeinen työväline organisaatioille. Terveydenhuollon organisaatioissa laaditut potilasturvallisuussuunnitelmat ovat edistäneet hyvien käytäntöjen leviämistä ja kohdentaneet resursseja keskeisten haasteiden voittamiseen. Henkilökunnan osaaminen erityisesti lääkehoidossa on kohdentuneen koulutuksen, selkiintyneiden lupakäytäntöjen ja säännöllisen tiedotuksen avulla vaikuttanut myönteisesti riskien hallintaan. Kansainvälisesti WHO:n ohjeistukset tarkistuslistojen käytöstä erityisesti kirurgisessa toiminnassa ja vaaratapahtumaluokitusten kehittämisessä ovat harmonisoineet riskien hallintaa. Riskitietoisuus turvallisuuden perusta Kaija Saranto korostaa, että koulutuksessa omaksutaan runsaasti kliinisiä taitoja, mutta kuitenkin tietoisuus riskien olemassaolosta on turvallisuuden perusta. - Jokaisella työntekijällä on vastuu turvallisesta toiminnasta. Potilasturvallisuuden vahvistamista voidaan tarkastella aseptisen turvallisuuden, kuten esimerkiksi käsihygienian kannalta, hoitoympäristön turvallisuuden, kuten vaikkapa kaatumisten tai putoamisten ehkäisyn kannalta, lääkehoidon turvallisuuden, kuten lääkkeiden annostelun, jakelun tai vaikutusten seurannan kannalta tai viestinnän, kuten esimerkiksi yksityisyyden suojan takaamisen kannalta. Kaiken turvallisuuden perustana on turvallisuuskulttuuri, joka edistää hyviä ja turvallisia toimintatapoja. Sanonta do no harm to patients - olla vahingoittamatta potilasta, pitää sisällään monia näkökulmia, Kaija Saranto toteaa. Hänen mukaansa kansalliset verkostot, kuten Suomen potilasturvallisuusyhdistys ja Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma ovat myös verkkosivustojensa avulla edistäneet jokaisen potilasturvallisuudesta kiinnostuneen tietoisuutta uudesta tiedosta. - On erittäin tärkeää, että tietoa jaetaan kansallisesti ja samalla tietysti seurataan kansainvälistä kehitystä. HaiPro-raportointijärjestelmä tilasturvallisuustutkimuksen asiantuntijaryhmä, Kaija Saranto kertoo. Kommunikointi ja sen puute - Oman taustani, tiedonhallinnan näkökulmasta, olen viime aikoina seurannut erityisesti sähköisten tietojärjestelmien ja potilasturvallisuuden välistä yhteyttä tutkimuksissa. Näyttää siltä, että aikaisemmat ohjelmistovirheet ja riskeille altistavat käytettävyysongelmat ovat onneksi takana. Sen sijaan nykyään vaaratilanteisiin liittyy huolestuttavan usein osaamisen vajeet. Henkilökunta ei ole hallinnut sähköisen järjestelmän käyttöä ja osaamattomuuttaan aiheuttaa riskitilanteita. Edelleen sekä kansainvälisesti että kansallisesti kommunikointi lähinnä sen puute ja tiedonkulku puutteellisin muodoin tai välinein aiheuttaa runsaasti vaaratapahtumia, professori Kaija Saranto pohtii. - Valitettavasti edelleen klassinen vääräpuoli -syndrooma aiheuttaa vaaratilanteita, tosin onneksi enemmän läheltä piti -tilanteita kuin varsinaisia haittatapahtumia. Ikävänä piirteenä näissä tilanteissa on ollut se, että riskin paljastaa potilas itse eikä henkilökunta, jolle oikeiden potilastietojen tulisi olla itsestäänselvyys. Luonnollisesti asiakkaan ja potilaan kuuleminen ja näkemykset vaaratapahtumien ehkäisyssä ovat erittäin tärkeitä. Onneksi asiaan on alettu kiinnittää huomiota ja potilaille on kehitetty verkkosivustoja, joilla he voivat ilmoittaa havaitsemistaan vaaratapahtumista. Eira on uusi, selkeän linjakas led-valaisin. Valaisimen keskellä oleva led-rengas luo tehokasta, alaspäin suuntautuvaa tutkimusvalaistusta. Laaja opaalikupu puolestaan luo miellyttävää yleisvalaistusta. Joustava Eira on energiatehokas ja pitkäikäinen valaistusratkaisu. Vaaratapahtumien seurannan kehittyminen HaiPro -raportointijärjestelmän käyttöönoton myötä on edistänyt ennaltaehkäisevää toimintaa. - Järjestelmä on käytössä hyvin kattavasti erikoissairaanhoidossa ja leviää vähitellen perusterveydenhuoltoon. Järjestelmä mahdollistaa turvallisuuden seurannan organisaation tasolla ja valtakunnallisestikin meillä on varmasti pian käytössä menettelytapa, jolla myös tutkijat pääsevät analysoimaan jo nyt satoja tuhansia ilmoituksia sisältävää tietokantaa. Tätä asiaa pohtii erityisesti THL:n powww.fagerhult.fi 3/2013 TERVEYS JA TALOUS 13

14 Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä sairaala-apteekin annosjakelukoneen lääkevalikoima käsittää lähes 300 lääkevalmistetta. Tabletit tai kapselit sijoitetaan ns. kasetteihin, joista kone jakelee ne annospusseihin. Lääkkeiden koneellinen annosjakelupalvelu parantaa potilasturvallisuutta Teksti: TARJA RUUSKA Kuvat: SAIRAALA-APTEEKKI 14 TERVEYS JA TALOUS 3/2013

15 Lääkkeiden koneellinen annosjakelu on levinnyt viime vuosina avoapteekkien lisäksi sairaala-apteekkeihin. Keski- Suomen keskussairaalan sairaalaapteekin annosjakelupalvelu käynnistyi vuonna Tällä hetkellä annosjakelupalvelun piirissä on noin 350 potilasta. Palvelun tärkein hyöty on tutkitusti potilaiden lääkitysturvallisuuden paraneminen. Kone tekee lääkejakelussa vähemmän virheitä kuin ihminen manuaalilääkejakelussa. Tämä on havaittu myös sairaala-apteekissa koneellisen annosjakelutoiminnan käynnistyttyä tulos on käytännössä täysin virheetöntä. - Koneella tabletit ja kapselit voidaan jakaa potilas- ja antoaikakohtaisesti kerta-annospusseihin. Näin yhdessä annospussissa on potilaan tiettynä ajankohtana otettavaksi tarkoitetut lääkkeet selkeästi etiketöityinä, kertoo proviisori Kaisa Hänninen. Koneellinen annosjakelu tapahtuu valvotussa lääkevalmistustilassa (D-luokan puhdastila), jossa toiminta on ohjeistettu tarkasti GMP standardien mukaan. Hoitajat tilaavat osastoilta potilaiden annosjaeltavat lääkkeet kahden viikon jaksoissa sähköisesti erillisellä tilausohjelmalla. Sähköinen annosjakelutilaus ohjautuu sairaala-apteekin annosjakeluohjelmistoon, josta saadun tiedon perusteella annosjakelukone jakaa potilaan lääkkeet antoajankohdan mukaan annospusseihin. Annosjaellut lääkepussit tarkastetaan sairaala-apteekissa vielä koneellisesti, erillisen tarkastuslaitteen avulla, ennen lääkeannospussien toimitusta osastolle. - Tarkastuslaite tunnistaa annospussin sisältämät lääkevalmisteet tarkasti tablettien ja kapseleiden koon ja värin perusteella vertaamalla annospussissa olevan lääkevalmisteen kuvaa tabletista/kapselista otettuun referenssikuvaan. Sairaala-apteekin koneellisessa annosjakelussa ei ole tapahtunut yhtään lääkkeen jakeluvirhettä kuluneen parin vuoden aikana, jota tarkastuslaite ei olisi havainnut. Lokomat Intensiivinen, robotisoitu kävelykuntoutus Tieteellisesti todistettua näyttöä aivohalvaus-, aivovamma-, selkäydinvamma-, CP-vamma- sekä MS-potilailla. Lokomat muodostuu robotisoidusta ortoosista, dynaamisesta painokevennysjärjestelmästä sekä kävelymatosta. Saatavana lasten ja aikuisten ortoosit. Kirjaamisen yhdenmukaisuus Koneellinen annosjakelupalvelu parantaa potilaan lääkitysturvallisuutta myös siten, että annosjakelupalvelun piirissä olevien potilaiden lääkehoitotieto on kirjattu muita yhdenmukaisemmin eri terveydenhuollon toimijoilla. Lisäksi potilaan lääkelista tarkastetaan säännöllisesti annosjakelutilauksen yhteydessä kahden viikon välein. - Palvelun piiriin valikoituu usein pitkäaikaishoidon potilaita. Heille olisi suositeltavaa tehdä säännöllisesti ja aina palvelun aloituksen yhteydessä lääkehoidon arviointi yhteistyössä lääkärin kanssa. Tällä hetkellä sairaala-apteekin annosjakelupalveluun liittyvien potilaiden lääkitys sovitetaan sairaalan peruslääkevalikoimaan, huomioiden lääkevalmisteiden soveltuvuus koneelliseen annos- Fysioline Oy Arvionkatu 2, Tampere p /2013 TERVEYS JA TALOUS 15

16 jakeluun. Samalla tarkastetaan lääkityksen antoajankohtia ja mahdollisia yhteisvaikutuksia. Hoitajien työaika hoitotyöhön Proviisori Kaisa Hänninen ja vastaava farmaseutti Marja Kallio korostavat, että koneellisen annosjakelun ansiosta hoitajien työaikaa säästyy varsinaiseen hoitotyöhön. Myös tämän voi kokea yhtenä potilasturvallisuuden parantajana. Esimerkiksi pitkäaikaishoidon osastoilla joudutaan toimimaan usein vajaamiehistöllä, joten hoitotyöajan lisääntyminen on merkittävä tavoiteltu hyöty. Koneellisella annosjakelulla pyritään vähentämään myös osastojen lääkemenoja ja lääkehävikkiä. Tutkimusten mukaan lääkkeiden varastointitarve osastoilla vähenee koneellisen annosjakelupalvelun myötä. Sen johdosta lääkehävikki pienenee esimerkiksi lääkitysmuutosten yhteydessä, kun käyttämättä jäävien lääkkeiden määrä vähenee. - Koneellisen annosjakelun etuina ovat potilasturvallisuuden ohella myös hygieenisyys ja nopeampi tapa jakaa lääkkeitä, Marja Kallio toteaa. Pilottiyksiköistä laajentuen 16 Farmaseutti käy läpi koneellisesti jaellut ja tarkastetut lääkeannospussit ennen kuin ne toimitetaan osastolle. Kaisa Hänninen ja Marja Kallio kertovat, että pari vuotta sitten lääkkeiden annosjakelupalveluun lähti ensimmäisinä mukaan kaksi pitkäaikaishoidon osastoa. Tästä pilotointivaiheesta laadittu loppuraportti on toiminut tärkeänä työvälineenä toiminnan kehittyessä ja laajentuessa. Pilotoinnin jälkeen annosjakelupalveluun on liittynyt uusia asiakasyksiköitä ja sairaala-apteekki on kehittänyt annosjakelupalveluaan edelleen. Vuoden 2012 aikana uusia asiakkaita palvelun piiriin on liittynyt Laukaasta, Jyväskylän kaupungilta, Saarijärveltä sekä Sotainvalidien sairaskodilta. Tällä hetkellä annosjakelupalvelun piirissä on noin 350 pitkäaikaishoidon potilasta palvelun laajentuessa kevään aikana Viitasaarelle ja Pihtiputaalle. Yhdellä annosjakelukoneella voidaan sairaala-apteekin arvion mukaan jakaa noin 600 potilaan lääkkeet kahden viikon jaksoina nykyisillä resursseilla. Annosjakelupalvelun soveltumista myös akuutimman hoidon osastoille on pilotoitu. - Viime syksynä saimme apteekin ja osastojen käyttöön uutena ominaisuutena sähköiset valokuvat annosjakelussa käytettävistä tableteista ja kapseleista. Kuvien avulla voidaan tunnistaa tabletit ja kapselit ja varmistua annospussien lääkesisällöstä, kun tehdään esimerkiksi lääkitysmuutoksia, Marja Kallio kertoo. Yhteistyöskentelyä Annosjakelupalvelussa olevien osastojen lääkelaatuvastaavat ja sairaalan apteekin henkilökunta ovat tehneet alusta saakka tiivistä yhteistyötä. Sairaala-apteekista on neuvottu ja annettu ohjausta puhelimitse, sähköpostilla sekä ohjauskäynneillä. - Annosjakelupalvelu mahdollistaa kiinteän yhteistyön sairaala-apteekin ja osastojen välillä, mikä edesauttaa osaltaan lääkehoidon turvallista toteuttamista, kertoo farmaseutti Sari Kauppinen. Hyöty yhteinen Vaikka annosjakelu- ja tarkastuslaitteiden hankinta oli iso investointi sairaala-apteekille, uskoo apteekin henkilökunta annosjakelupalvelusta saatavien hyötyjen olevan vähintään sen arvoisia. - Annosjakelupalvelu avaa osaltaan tietä laajemmalle moniammatilliselle yhteistyölle tulevaisuudessa. Hoitajien, lääkäreiden ja lääkealan asiantuntijoiden välinen yhteistyö edistää merkittävästi potilasturvallisuutta. TERVEYS JA TALOUS 3/2013

17 Sote-soppaa Sote-koordinaatioryhmä esittää, että kunta- ja sote-palvelurakenteen uudistus perustuu vahvoihin peruskuntiin, jotka muodostuvat luontaisista työssäkäynti- ja asiointialueista. Koordinaatioryhmä linjasi, että sosiaalija terveydenhuollon järjestämisvastuu määräytyy kunnan asukasluvun mukaan yhdenmukaisin periaattein koko maassa. Yksittäistapauksissa väestöpohjakriteereistä voidaan poiketa, jos siihen on erityiset perusteet, esimerkiksi jos siten turvataan kielelliset oikeudet. Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja voivat järjestää (järjestämisvastuu) kunnat ja sote-alueet. Kunta voi vastata perustason palveluista tai laajan perus- ja erityistason palveluista, silloin kun se on sote-alueen vastuukunta. Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vastuukunnassa on kuntien yhteinen toimielin, jossa on kuntien edustus. Poikkeuksena sote-alueen hallintomalli voi olla myös kuntayhtymä. Kuntayhtymässä äänivalta määräytyy kunnan asukasluvun perusteella asukkaan kunnalla on oikeus pääsääntöisesti järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut. Vähintään noin asukkaan kunta voi toimia perustason alueen vastuukuntana. Perustason sote-palveluja ovat lähinnä nykyiset terveyskeskusten ja sosiaalitoimen palvelut. Lisäksi vastuukunta voi saada oikeuden järjestää joitakin jo nykyisinkin järjestämiään peruserikoissairaanhoidon palveluja. Laajan perustason palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi kunnan on kuuluttava sote-alueeseen. Laajalla perus- ja erityistasolla tarkoitetaan kaikkia lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja mukaan lukien erikoissairaanhoitoa. Maakunnan keskuskaupunki ja vähintään noin asukkaan kunta voi järjestää laajan perustason sosiaali- ja terveyspalveluja. Maakunnan keskuskaupungin on toimittava sotealueen vastuukuntana. Päätettyjen kriteerien pohjalta on mah- 3/2013 TERVEYS JA TALOUS dollista syntyä sote-aluetta. Arvion mukaan nykyrakenteilla lukumäärä voisi olla 25. Uudistuksessa lähtökohtana on, että sote-alue vastaa nykyisin sairaanhoitopiireille kuuluvista tehtävistä. Sairaanhoitopiirit lakkautetaan vuoden 2016 loppuun mennessä ja järjestämisvastuu siirtyy sote-alueille. Alle asukkaan kunnilla ei ole oikeutta järjestää itse sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Tämä kunta saa asukkailleen soten perustason palvelut siten, että se tukeutuu lähimmän työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden yli asukkaan keskuskuntaan. Alueen keskuskunta järjestää palvelut vastuukuntaperiaatteella. Jos kunta ei kuulu työssäkäyntialueeseen ja toiminnallista kokonaisuutta ei voi muodostaa, kunta kuuluu suoraan sosiaali- ja terveydenhuoltoalueeseen (sote), joka järjestää kunnan tarvitsemat sote-palvelut. Jokainen sote-alue kuuluu erityisvastuualueeseen (erva), joita on viisi. Yliopistolliset sairaalat toimivat myös jatkossa alueillaan erikoissairaanhoidon palveluja väestölle antavina sairaaloina. Sairaalat siirtyvät sote-alueen omistukseen. Perustason alueet ja sote-alueet määritellään valtioneuvoston asetuksella. Alueiden muodostamisen kriteereistä kuullaan kuntia jo marraskuussa 2013 kuntarakennelaissa tarkoitetun ilmoituksen yhteydessä. Varsinainen asetus annetaan vuoden 2015 aikana. Kuntien ehdotukset sote-alueiksi pyydetään siten, että ne ovat valtioneuvoston käytettävissä vuoden 2014 loppuun mennessä. Sote-alueet aloittavat toimintansa viimeistään Terveys ja talousyhdistys järjesti Terveyspolitiikkaseminaarin, jossa pohdittiin Sote-uudistusta. STM:n kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee kertoi Sote-uudistuksen etenemisestä ja kireästä aikataulusta sekä pohti erilaisia rakenteita ja malleja. Päivi Sillanaukee korosti Sote-ratkaisujen erittäin keskeistä asemaa julkisen talouden tulevaisuuden kannalta. Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen pohti esitelmässään sosiaali-ja terveydenhuollon tulevaisuuden näkymiä, haasteita sekä tämän päivän ongelmia sekä eriarvoisuutta. Terveyskeskusten lääkäripalvelut ovat niukasti resursoituja. Lääkäripula vaikuttaa palvelujen saatavuuteen. Hoitotakuu ei toimi perusterveydenhuollossa. - Yli 60 %:ssa terveyskeskuksista odotusaika lääkäriin on 2-4 viikkoa, viidesosalla terveyskeskuksista peräti 5-12 viikkoa. Perusterveydenhuollon sijaan lääkärit ovat hakeutuneet työterveyteen ja erikoissairaanhoitoon. Työterveyshuolto toimii monelta osin hyvin. Siihen halpaan ei kuitenkaan pidä mennä, että oletetaan kaikkien työnantajien tarjoavan kattavia ja hyviä työterveyspalveluja. Tämä riippuu millaiset sopimukset on työpaikkakohtaisesti neuvoteltu. Haasteita riittää tällä sektorilla, mutta Haatainen haluaa nostaa esiin myös vaikean tilanteen lastensuojelussa sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa. Tällaiset asiat eivät saisi jäädä yksittäisten pienten kuntien harteille. Alustusten jälkeen käytiin paneelikeskustelu, jossa pohdittiin mm. soteuudistuksen kytkemistä yhteen kuntarakenneuudistuksen kanssa. Paneelikeskusteluun osallistuivat professori Jussi Huttunen, toimitusjohtaja Pentti Itkonen, johtaja Tarja Kauppila ja professori Juha Kinnunen. 17

18 Potilaat tiedostavat yhä paremmin, miksi heillä on tunnisterannekkeet ja miksi joka käänteessä varmistetaan henkilöllisyys. Potilasturvallisuus on laatuasia Vaasan keskussairaalassa on tehty suunnitelmallista potilasturvallisuustyötä vuosikausia. Olemme panostaneet kokonaisvaltaisesti potilasturvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Kehittämisen tulee pohjautua järjestelmälähtöisyyteen ja avoimuuteen. Olemme tehneet kovasti työtä tällaisen ilmapiirin rakentamisessa ja potilasturvallisuuden seurannassa ja mittausten valossa menemme oikeaan suuntaan, toteaa hallintoylihoitaja Marina Kinnunen Vaasan sairaanhoitopiiristä. Teksti: TARJA RUUSKA Kuvat: JAAKKO KUIVAMÄKI, MARINA KINNUNEN 18 TERVEYS JA TALOUS 3/2013

19 Alkuvuosina panostimme siihen, että otimme käyttöön erilaisia menettelytapoja, joilla saadaan tietoa tapahtuneista vaaratapahtumista ja potilasturvallisuuden tilasta. Samaan aikaan aloimme rakentaa potilasturvallisuusjärjestelmää, jonka avulla varmistetaan, että potilasturvallisuutta kehitetään saatujen tietojen pohjalta. Olemme siis pyrkineet systemaattisesti luomaan potilasturvallisuusjärjestelmää. Se on toimintatapojen kokonaisuus, joka on ohjeistettu ja kuvattu organisaatiotasolla ja sille on asetettu tavoitteeksi potilasturvallisuuden edistäminen, kehittäminen, koulutus ja tiedottaminen sekä määriteltyjen potilasturvallisuustapahtumien seuranta, analysointi ja raportointi. Organisaatiosta yksiköihin Potilasturvallisuusjärjestelmä on osa turvallisuusjohtamisjärjestelmää, jolla turvallisuutta kehitetään kokonaisvaltaisesti. Lisäksi meillä on potilasturvallisuutta edistäviä menetelmiä ja käytäntöjä. Ne ovat yksityiskohtaisia menettelytapoja ja toimintaohjeita, jotka koskevat koko organisaatiota ja erillisiä yksiköitä, hallintoylihoitaja kertoo. Laatutyö kaiken pohjana Marina Kinnunen korostaa, että kehittämistyössä on vahva laatunäkökulma. Meillähän on hyvänä pohjana pitkä laatutyö. Koko keskussairaala on saanut laaduntunnustuksen ja ylläpidämme jatkuvaa laadunkehittämistä laatujärjestelmän avulla. Laatu ja potilasturvallisuustyö kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Olemme pyrkineet alueellisuuteen, eli tukeneet potilasturvallisuuden kehittämistä sekä alueemme perusterveydenhuollossa että ensihoidossa. Omaiset ja potilaat mukana Vaasan keskussairaalassa suunnitelmallinen kehittämistyö on jatkunut jo yli viisi vuotta. Viime vuosina olen kokenut tärkeänä esimerkiksi sen, että tutkimme itse vakavia vaaratapahtumia ja pyrimme selvityksen pohjalta kehittämään toimintaa niin, että vastaavaa ei 3/2013 TERVEYS JA TALOUS enää tapahtuisi. Otamme tähän myös omaiset ja potilaat mukaan, Marina Kinnunen painottaa. Koulutusta ja tietoa Vaasan sairaanhoitopiirin henkilöstö on saanut viime vuosina CRM-koulutuksen (Crew Resource Management). CRM-koulutus on saatavilla olevien inhimillisten ja teknisten resurssien tehokasta hyödyntämistä turvallisuuden varmistamiseksi. Käytännössä sillä tarkoitetaan toiminnassa sovellettavia rutiineja, yhteistyötä ja viestintää. Sen avulla saatavilla oleva tieto ja työvoima käytetään tehokkaasti tehtävien suorittamiseen ja kriittisten toimenpiteiden varmistamiseen. Tämä koulutus on saanut myönteistä palautetta ja antanut konkreettisia keinoja kehittää turvallisuutta, hallintoylihoitaja kertoo. Ennaltaehkäisyä realistisesti Pyrimme oppimaan virheistä, mutta toisaalta yhä enemmän pyrimme siihen, että pystymme jo ennakolta arvioimaan vaaratapahtumia ja riskejä. Paljon olemme siis tehneet, mutta olemme realistisen tietoisia siitä, että paljon on vielä tekemistä. Marina Kinnunen korostaa, että mitään tarkkaa ja luotettavaa tietoa siitä, mitä sairaalassa voi tapahtua, ei ole olemassa. Mutta meillä on monta erilaista seurantamenettelyä, joista pystyy toki arvioimaan tilannetta. Vapaaehtoisen raportoinnin avulla nähdään, mistä vaaratapahtumista ilmoitetaan eniten. Eniten ilmoitetaan lääkehoidon vaaratapahtumista ja toiseksi eniten tiedonkulkuun liittyviä vaaratilanteita. Seuraavaksi tapaturmia, joista yleisimpiä ovat kaatumiset. Sairaalainfektioita seurataan tarkasti ja ne ovat potilasturvallisuusriski. Tiivis yhteistyöverkosto Hallintoylihoitaja muistuttaa, että jokainen kantaa potilasturvallisuudesta vastuuta omalta osaltaan. Sairaalassa on vahva asiantuntijaverkosto, jonka tehtävä on tukea turvallisuuden kehittämistä. Meillä kokoontuu alueellinen laatu- ja potilasturvallisuustyöryhmä, jossa on perusterveydenhuollosta jokaiselta sairaanhoitopiirin kunnalta edustajat. Alueen ensihoito ja koulut on huomioitu. Lisäksi nyt on aloittanut asiakasraati, jota toivotaan tiiviiksi yhteistyökumppaniksi. Johto on vahvasti sitoutunut turvallisuuden kehittämiseen, Marina Kinnunen kertoo. Raportointia ja seurantaa Vaasan keskussairaalassa seurataan ja raportoidaan potilasturvallisuutta monin menetelmin. Meillä on käytössä sekä vapaaehtoisuuteen perustuvia järjestelmiä että ns. retrospektiivinen menetelmä, jolla jälkikäteen tarkastellaan tilannetta potilasasiakirjoista. Erikseen seurataan esimerkiksi infektioita ym. Sairaalassa on potilaille ja omaisille erilaisia raportointikeinoja. Potilasasiamiehet raportoivat aktiivisesti potilaiden heille esiintuomista asioista. Laadimme vuosittain laatu- ja potilasturvallisuusraportin, jossa kootaan yhteen seurantatieto ja sen pohjalta laaditaan seuraavan vuoden toimenpidesuunnitelma. Yhtenäistämistä ja varmistamista Marina Kinnunen kertoo, että henkilökunnalle ja potilaille on laadittu ohjeita erityyppisten tilanteiden varalle. Ohjeistuksia on erilaisia. Olemme yhtenäistäneet käytäntöjä, esimerkiksi lääkehoidon prosessissa meillä on tehty lukuisia yhtenäistämisiä ja turvallisuuden varmistamisia. Lupakäytännöt on yhdenmukaistettu ja varmistettu osaamista. Lääkehoidossa on kaksoistarkastukset, lääkkeenjakotiloja on parannettu potilasturvallisemmaksi, lääkkeenjaon käytäntöjä ja kirjaamista on yhtenäistetty tukemaan turvallista lääkehoitoa. Huoneentauluja ja ohjeistuksia Sairaalassa on potilaille huoneentauluja ja muita ohjeistuksia, jotta he voivat osallistua turvallisuutensa varmistamiseen, vaikka vastuu turvallisuudesta on ammattilaisilla. Myös raportoinnista on yhtenäisiä käytäntöjä potilaan tunnistamisesta, perehdyttämi- 19

20 sestä, leikkaussalin tarkistuslistat sekä esimerkiksi kotiutuksen ja laitossiirron tarkistuslistat. Potilaille ja omaisille on ollut jo kauan käytössä erilaista materiaalia ja esitteitä. Muun muassa esite, jossa on kerrottu keinot, miten potilas voi tuoda esiin kokemansa vaaratapahtuman. Lisäksi ovat lakisääteiset menettelyt muistutus ja kantelu sekä omat käyttöönottamamme menettelytavat. Vaikkapa potilaan/omaisen vaaratapahtumailmoitus. Käytössä on potilaille huoneentaulut. Niissä tuodaan esille asioita, joita potilas voi itse varmistaa. Tällä hetkellä testataan potilaan käsikirjaa ja tulossa on kampanja avoimuuden käytännöistä. Potilaskeskeisyyden teemapäivä oli tammikuussa. Käynnistimme asiakasraadin, jossa sairaanhoitopiirin alueella asuvat, raatiin ilmoittautuneet kansalaiset saavat osallistua toimintamme kehittämiseen, hallintoylihoitaja esittelee. Motivointia ja sitouttamista Potilaat, omaiset ja henkilöstö ovat suhtautuneet potilasturvallisuuden edistämiseen positiivisesti. Aina ei toki kaikkea oteta heti innolla vastaan, mutta kun pystytään osoittamaan, että uudella menettelytavalla voidaan kehittää potilasturvallisuutta, niin yleensä kehittäminen lähtee myönteisesti liikkeelle. Henkilöstö itse antaa paljon hyviä ideoita. - Potilailla tulisi toki olla suurin motivaatio hyvään potilasturvallisuuteen. Raportointia vaaratapahtumista Olemme tehneet erilaisia asioita heidän aktivoimisekseen. Potilaat ja omaiset varmasti suhtautuvat myönteisesti kehittämistyöhömme. Potilasturvallisuuden edistäminen ei ole aina kovin helppoa. On monia yksinkertaisia asioita, joihin sitoutumalla voimme varmistaa turvallisuuden, mutta kokonaisuudessaan on kyse monimutkaisesta ilmiöstä, ja kehittäminen on jatkuvaa. Aina tulee uusia riskejä turvallisuudelle, Marina Kinnunen pohtii. Uskon, että potilaat ovat motivoituneita. Esimerkkinä potilaan tunnistaminen ihmiset ymmärtävät paremmin, miksi joka käänteessä varmistetaan henkilöllisyys ja miksi kaikilla sisällä olevilla potilailla on tunnisterannekkeet. Henkilöstö ymmärtää, miksi esimerkiksi lääkehoidossa on kaksoistarkastuksia. Valtakunnallista kehitystä oidon aikana sattuneista virheistä aiheutuu Suomessa vuositasol- arviolta satojen miljoonien kustannukset. Terveyden ja hyvin- -Hla voinnin laitoksen tavoitteena on puolittaa hoidossa aiheutuvien haittojen ja vahinkojen määrä vuoteen 2020 mennessä. - VTT on ollut yksi keskeisiä toimijoita potilasturvallisuuskeskustelun esiinnostamisessa. VTT:n kehittämä HaiPro-vaaratapahtumien raportointijärjestelmä ja siihen liittyvä menettelytapa (nyk. Spinn-off-yritys Awanicin ylläpitämänä) on laajasti käytössä suomalaisissa terveydenhuolto-organisaatioissa. - Potilasturvallisuus laatu- ja kilpailuvaltiksi hanke toteutettiin VTT:n, Työterveyslaitoksen, Vaasan sairaanhoitopiirin sekä terveydenhuollon palveluita ja tuotteita tarjoavien yritysten, Awanic Oy:n, Huperman Oy:n ja NHG Audit Oy:n yhteistyönä. Hanketta rahoittivat Tekes ja projektin toimijat. Lääkehoidossa on kaksoistarkastukset, lääkkeenjakotiloja on parannettu potilasturvallisemmaksi ja lääkkeenjaon käytäntöjä ja kirjaamista on yhtenäistetty. Kun aloitin kokoaikaisena potilasturvallisuuden kehittäjänä, taisin olla ainoa Suomessa. Nyt meitä on varmasti ainakin 20. Paljon on alkanut tapahtua ja esimerkiksi vaaratapahtumien raportointijärjestelmä on käytössä kaikissa sairaanhoitopiireissä. THL:n potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma on vienyt eteenpäin kehittämistä Suomessa. Myös potilasturvallisuustrategia ja terveydenhuoltolain laatu- ja potilasturvallisuuspykälä ovat olleet hyviä suunnannäyttäjiä. Toki asenteissa on varmasti paljon tehtävää, mutta hyvällä matkalla ollaan kohti parempaa potilasturvallisuuskulttuuria ja -turvallisuutta, hallintoylihoitaja uskoo. Hyvää Suomessa on ollut se, että vaaditaan suunnitelmaa laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta sen sijaan, että markkinoitaisiin erillisiä työkaluja ja seurantamenettelyjä. Pyritään kokonaisvaltaiseen turvallisuuden kehittämiseen ja hallitsemiseen. Potilasturvallisuus luvuissa Potilasturvallisuuden merkitystä tai kustannussäästöjä on hankala osoittaa luvuissa, kun ei ole yhtä mittaria, jolla osoittaa turvallisuuden tasoa. Kansainvälisten tutkimusten ja esimerkiksi Suomessa Jutta Järvelinin tutkimuksen pohjalta voidaan osoittaa, että laaduttomuuden kustannukset ovat suuret. Jokaisella vältetyllä haittatapahtumalla voidaan säästää työresursseja sekä rahaa, hallintoylihoitaja painottaa. Marina Kinnunen on saanut kaksi palkintoa potilasturvallisuustyöstä. Sairaanhoitajaliitto palkitsi hänet vuonna 2008 Venny Snellman palkinnolla. Vuonna 2011 hänet palkittiin Mediuutisten Terveydenhuollon 100 vaikuttajaa -kisassa, jossa hän sai toisen sijan. Kinnunen on työskennellyt Vaasan sairaanhoitopiirissä vuodesta Sairaanhoitajana vuosina , laatupäällikkönä vuosina ja vuoden 2012 toukokuusta lähtien hallintoylihoitajana. 20 TERVEYS JA TALOUS 3/2013

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Pääministerin ilmoitus sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen etenemisestä

Pääministerin ilmoitus sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen etenemisestä Pääministeri Jyrki Katainen Pääministerin ilmoitus Eduskunnassa 16.5.2013 Pääministerin ilmoitus sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen etenemisestä Vaikka Suomi on monilla mittareilla terveydenhuollon

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten

Lisätiedot

VASTAUSLUONNOS STM:N KYSELYYN KOSKIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL- LON VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTTIA

VASTAUSLUONNOS STM:N KYSELYYN KOSKIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL- LON VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTTIA VASTAUSLUONNOS STM:N KYSELYYN KOSKIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL- LON VALMISTELURYHMÄN VÄLIRAPORTTIA 27.6.2013 TAUSTATIEDOT 1. Vastauksen antajan virallinen nimi Nimi Jyväskylän kaupunginhallitus 2. Vastaaja

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus 24.4.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali-

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori SOTE uudistuksesta Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF 15.11.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sisältö Mistä sote-uudistuksessa on kysymys? Järjestämis- ja tuottamisvastuu Rahoitus

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle Soteuudistuksen kulmakivet ja eteneminen Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 14.2.2017 Sote -johdolle 1 14.2.2017 - Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Aikataulu 2016 2017 2018 2019 Soteuudistuksen ja maakuntien

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? 1 31.1.2017 Sote uudistuksen pilarit I /II 1. Vahva järjestäjä maakunta 18 maakuntaa kuntaorganisaatioiden sijasta

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi otetaan

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi otetaan 1 Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi otetaan yksitasoinen kuntayhtymämalli. Tässä mallissa sosiaali-

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Vestala 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Mika Riipi. SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi

Mika Riipi. SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi Mika Riipi SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi Etunimi Sukunimi / 11.10.2012 Kuntarakennelaki 30.11.2013 ilmoitus siitä minkä kunnan tai kuntien kanssa kunta selvittää yhdistymistä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Oma Häme kuntakierros Forssa

Oma Häme kuntakierros Forssa Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Uuden kunnan sote Porin seudulla Työryhmän loppuraportin keskeiset asiat

Uuden kunnan sote Porin seudulla Työryhmän loppuraportin keskeiset asiat Uuden kunnan sote Porin seudulla Työryhmän loppuraportin keskeiset asiat Työvaliokunta 6.6.2015 Aulis Laaksonen Uusi Sote Keskeiset tavoitteet Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset Sote-valmisteluryhmä 22.5.2013 24.5.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali-

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Vanhusneuvostojen seminaari Lahti 23.5.3016 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Kaikille yhdenvertaiset sosiaali-

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista TAUSTATIEDOT. nmlkj Kunta Valitse kuntanumero

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista TAUSTATIEDOT. nmlkj Kunta Valitse kuntanumero Lausuntopyyntö STM Lausuntopyyntö järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraportista Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä on laatinut

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020 IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN Marja Heikkilä Saarijärvi 19.4.2016 Keski-Suomen SOTE 2020 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen Palvelurakenneuudistus opittiinko menneestä, miten ohjata tulevaa? Seminaari 22.8.2013, STAS ja Lääkäriliitto, Helsinki

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja

Lisätiedot

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut 17.1.2017 Kick off Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Perhe- ja sosiaalipalvelut NEUVONTA ja OHJAUS, sosiaaliasiamiestoiminta

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 13.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun askelmerkit Kanta-Hämeen vetovoima- ja kuntapäivä Jukka Lindberg Projektipäällikkö Hämeen liitto Hämeen parasta kehittämistä! 2015 Kanta-Hämeen sote-valmistelun

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

TOIMINNAN MUUTOS DIGITALISAATION AVULLA

TOIMINNAN MUUTOS DIGITALISAATION AVULLA TOIMINNAN MUUTOS DIGITALISAATION AVULLA Lapin ja Länsi-Pohjan sote-johdon seminaari Pohtimolammella 27.5.2016 JUHANI HEIKKA OULUN KAUPUNKI / KOORDINAATIORYHMÄN PJ. ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Lakivalmistelun

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntanäkökulma soteuudistukseen Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja 12.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - Kuntaliiton näkemyksiä Kuntaperusteinen järjestelmä keskeinen hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Itsehallintoalueet EPL seminaari 22.2.2016 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Soten vaiheet Kehittämisohjelmat Kansallinen terveyshanke

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot