Kesäpäivät Seinäjoella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kesäpäivät Seinäjoella"

Transkriptio

1 3/2007 Kesäpäivät Seinäjoella Toimiston väki aihtuu, Mallalla katse tulevaan Budjettiesityksen ratarahat riittämättömiä Tes- neuvottelut tulossa Kesän vapaa-aika on koonnut kisaamaan ja tapaamaan

2 Pääkirjoitus Helsingissä 14. päivänä syyskuuta 2007 LIIKENNEMINISTERI SELVITYTTÄÄ JUNIEN MYÖHÄSTYMISIÄ - ONKO VALTIOLLA SYYTÄ ITSEKRITIIKKIIN? Liikenneministeri Anu Vehviläinen on pyytänyt VR Osakeyhtiöltä ja Ratahallintokeskukselta selvitystä junien myöhästymisestä. Ministeri vaatii RHK:lta ja VR Oy:ltä vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mistä ongelmat aiheutuvat ja mitä toimenpiteitä RHK ja VR Oy aikovat tehdä niiden vähentämiseksi? Liikenneministeri Vehviläinen arvioi, että etenkin tietojärjestelmiin liittyvät ongelmat näyttävät olevan junaliikenteessä yleisiä. Veturinkuljettajien ovat päivittäisessä työssään ongelman ytimessä. Rautatiejärjestelmän luonne on kuitenkin sellainen, että yksittäisen veturinkuljettajan mahdollisuudet vaikuttaa myöhästymisiin ovat vähäisiä tai olemattomia silloin, kun järjestelmä vikaantuu tai rikkoutuu. Veturinkuljettaja kokee myöhästymistilanteessa stressiä, suorituspaineita ja turhautumista. Häntä ahdistavat samat kysymykset kuin rautatieliikenteen asiakkaitakin: Missä ja kenessä on vika? Miksi mikään ei toimi? Miksi tieto ei kulje? Liikenneministerin selvityspyyntö on tervetullut. Selvityksessä pitää kartoittaa junien myöhästelyn syyt mahdollisimman monipuolisesti. On analysoitava, mikä osuus myöhästelyssä on laitevioilla, kalustolla, tekniikan puutteilla, huonolla töiden organisoinnilla, laiminlyönneillä, laadunvalvonnan puutteella, riittämättömillä henkilöstöresursseilla, varajärjestelmien olemattomuudella, rataverkon rakenteella ja jälkeenjääneisyydellä. Selvitystyössä on varattava oma osuutensa myös valtion omien toimintojen itsetutkisteluun. Kuinka paljon ongelmat aiheutuvat vuosikymmeniä kestäneistä riittämättömistä ratainvestoinneista? Tämä on ehkä analyysin vaikein osa ja siksi sen tekemiseen tarvittaisiin puolueeton selvitysmies, sillä tässä asiassa VR konserni, Ratahallintokeskus ja liikenne- ja viestintäministeriö tutkivat kaikki omia tekemisiään ja tekemättä jättämisiään. Vanhasen II hallituksen tekemä valtion budjettiesitys vuodelle 2008 lisää junaliikenteen nopeusrajoituksia ja liikennehäiriöriskejä. Budjettiesityksestä puuttuu radanpidon kunnossapitomäärärahoista näillä näkymin noin 50 miljoonaa euroa. Radanpidon vähimmäistarve olisi 190 milj.euroa, kun budjettiesitys lupaa 140 milj.euroa. Kierre jatkuu. Samanaikaisesti valtion budjettiesitys on runsaat 2 miljardia euroa ylijäämäinen. Kansallisvarallisuutemme valtion rataverkko rapautuu edelleen. 2 Veturimies 3/2007

3 Liiton ajankohtaista 2 Pääkirjoitus: LIIKENNEMINISTERI SELVITYTTÄÄ JUNIEN MYÖHÄSTYMISIÄ 4 Puheenjohtajan palsta: Budjettiesityksen ratarahat riittämättömiä 6 Ratalinjaukset Suomessa 8 Pääluottamusmies: Työvuoroista taas kerran 10 Luottamusmiehestä halutaan koko firman asianajaja 24 Valtuuston Tes seminaari 28 Kesäpäivät Seinäjoella Vapaa-aika 32 Motoristit koolla 34 Teppo Nurminen: Kyllä juhlat meiltä käy 36 Veturimiesten naisten kokous Oulussa 37 Veturimiesten Sm - Beach volley- kisa 2007 Valtuusto pohti tulevia Tes-neuvottelutavoitteita. Asiasta raotetaan hieman lisää sivulla 24. Liiton kesäpäivät juhlittiin Seinäjoella. Sivut Vapaa-aikaa on vietetty monin eri tavoin, ongellakin. Työsuojelu 12 Erityisvaltuutettu: Lääkärit ja erityistyösuojeluvaltuutetut Kouvolassa 13 Aikojen takaa: Veturimies ja alkoholi 14 Tsv ja varatsv:n koulutuspäivät Oulussa 16 Uutta Sm 5 junaa arvioimassa 18 Kotkan pojatkin olivat vähällä saada 20 Veppipalsta 22 Ari Julku: Kulunvalvontalaitteiden ohjelmistomuutokset Kentältä 26 Kilu: EI TUPOA II 40 Veturinkuljettaja Erkki Kontiosta Director musices 37 VML onkimestaruuskilpailut 38 Tenniskisat Jyväskylässä 42 Jalkapallokisat Seinäjoella 44 VML Golf 2007 Tekniikkaa ja kulunvalvontaa, työsuojeluosiossa sivut Seuraava Veturimies -lehti ilmestyy joulukuussa. Lehteen tarkoitetun aineiston tulee olla marraskuun puoliväliin mennessä toimittajalla. Julkaisija Veturimiesten liitto Toimitus: John Stenbergin ranta 6, Helsinki puh Päätoimittaja: Timo Tanner puh: , Toimittaja: Markku Vauhkonen timo.tanner@veturimiesliitto.fi GSM fax Toimitusneuvosto: Risto Elonen, Timo Tanner ja Markku Vauhkonen Koti os: Kesäkatu 6, Pieksämäki markku.vauhkonen@pp1.inet.fi Tilaushinta vsk. 20 euroa Ilmoitushinnat 2007: 1/1 sivua 250 euroa 1/2 sivua 170 euroa pienemmät ilmoitukset, lisäväri ja 4-väri sopimuksen mukaan. ISSN Turenki - Kirjapaino Jaarli Oy Veturimies 3/2007 3

4 Risto Elonen Liiton ajankohtaista PUHEENJOHTAJAN PALSTA Budjettiesityksen ratarahat riittämättömiä Valtiovarainministeriön esitys valtion vuoden 2008 tulo- ja menoarvioksi ei lupaa mitään uutta rautateille. Ratojen perusparannukseen ei ole osoitettu riittävästi rahaa ja siten rataverkon kunto heikkenee edelleen, mikäli rahoituksen tasoa ei esitetystä koroteta. Budjettiesitys tuntuu perin oudolta. koska ennen vaaleja kaikki puolueet olivat hyvin yksimielisiä ja ymmärtäväisiä ratojen perusparannukseen osoitettujen rahojen riittämättömyydestä. Samanaikaisesti kun riittäviä varoja ei osoiteta rataverkon ylläpitoon, niin julkisuudessa vaaditaan operaattorilta selvityksiä junien myöhästelystä. On selvää, että esimerkiksi kalustosta tai yhtiön omasta toiminnasta johtuvat häiriöt tulee hoitaa VR Osakeyhtiön omilla toimenpiteillä nykytasoa huomattavasti paremmalle tolalle. Kalustoon on viimeisten kymmenen vuoden aikana investoitu mittavia summia, joten parempaa laatua tulee ehdottomasti edellyttää. Liikennöitsijän on viimeistään nyt tarkasteltava kriittisesti toimintojaan: Onko esimerkiksi kunnossapito-organisaation tehostamisessa ja kalustonsekä miehistökiertojen optimoinnissa menty jo liian pitkälle tehokkuuden nimissä? Onko häiriöihin varautumisen aste enää riittävä? Liikenteen täsmällisyyden ympärillä on viimeisten vuosien aikana tehty paljon työtä, mutta olisiko nyt aika ottaa myös suorittavan portaan henkilöstön edustajia näihin projekteihin ja työryhmiin. Veturinkuljettajillakin voisi olla ideoita, miten kaikkien VR Osakeyhtiön työntekijöiden kannalta elintärkeää junaliikenteen täsmällisyyttä voidaan parantaa. Mikäli halutaan minimoida ajolangoista, muusta ratainfrasta tai jo aikansa eläneistä liikenteenohjauksen työvälineistä johtuvat häiriöt, tulee rataverkon omistajan eli valtion lisätä kunnossapitoon suunnattuja määrärahoja. Julkisuudessa vika on aina liikennöitsijässä ja sen henkilökunta ottaa vastaan asiakaspalautteen livenä jokaisella työvuorollaan. Korkea aika päästä täsmällisyyteen Henkilöliikenteen matkustajamäärät ovat viime vuosina kehittyneet suotuisasti. Nyt ollaan sillä viivalla, jossa junien täsmällisyys on vain yksinkertaisesti saatava paremmalle tasolle. Ainoastaan tätä kautta matkustajat valitsevat jatkossakin junan muiden kuljetusmuotojen sijaan. Viimeistään nyt kaikkien osapuolten tulee tehdä kaikki voitavansa, jotta liikenteen täsmällisyys saadaan paremmalle tasolle. En usko, että rautatieliikenteen eri toimijoiden välillä vallitsee suuria erimielisyyksiä siitä, miten asioita voidaan parantaa. Ehkä eri tahojen tulisi esiintyä nykyistä päättäväisemmin yhdessä ja nostaa esille tarmokkaammin rahoituksen alhaisesta tasosta johtuvia ongelmia. Tarvitaan rahaa Päättäjien taholta todetaan usein juhlapuheissa, että rautateillä on tärkeä rooli ja merkitys tulevaisuudessa turvallisena ja ympäristöystävällisenä kuljetusmuotona. On vain erittäin valitettavaa, että puheet loppuvat yleensä silloin, kun rataverkkoon pitäisi löytää lisää rahaa. Valtion budjetin näkökulmasta ei määrärahojen lisäys perusparannukseen ole edes mikään kovin merkittävä menoerä. Viimeisten vuosien aikana eduskunta on aina jonkinlaisen mekkalan jälkeen kuitenkin lisännyt perusparannuksen määrärahoja, jotta ainakin välttämättömimmät työt pääradoilla on voitu hoitaa. Toivottavasti eduskunnassa löytyy taas asiantuntemusta ratarahoituksen suhteen kun budjettikäsittely käynnistyy. Budjettiesityksessä todetaan, että mikäli ratarahoituksen taso ei tästä nouse, joudutaan vuoteen 2011 mennessä lakkauttamaan liikenne kokonaan noin 220 ratakilometriltä. Kun samaan aikaan tiedetään metsäteollisuuden tarpeet kotimaisen puun hankinnan lisäämiseksi, ei voi kuin ihmetellä, mikä ihme oikein vaivaa suomalaista väyläpolitiikkaa sekä päättäjiä tässä asiassa. Ministeriön budjettiehdotuksesta puuttuvat myös kokonaan varat maan päälentokentän rataverkkoon yhdistävän kehäradan osalta. On vaikeaa ymmärtää, miksi tätä pääkaupunkiseudun liikenteen kehittämisen kannalta välttämätöntä hanketta ei lähdetä toteuttamaan, vaan asia siirretään hamaan tulevaisuuteen. Mikäli oikeasti halu- 4 Veturimies 3/2007

5 taan helpottaa liikenneruuhkia sekä vähentää kansalaisten oman auton käyttöä, uusiinkin väylähankkeisiin tulee osoittaa varoja aikana jolloin Suomen valtio on vauraampi kuin koskaan. Mielestäni oikorata on hyvä esimerkki siitä, miten ihmisiä voitaisiin saada joukkoliikenteen piiriin, kunhan vain väylästö olisi kunnossa. Rata - ja tieverkon ylläpito ja edelleen kehittäminen tulisi nähdä erittäin merkittävän kansallisomaisuuden hoitona eikä ainoastaan kulueränä. TES - neuvottelut Veturimiesten liitto aloittaa TES neuvottelut syyskuussa. Ennen neuvottelujen aloittamista on valtuuston taholta linjattu tavoitteita normaalien kokousten lisäksi valtuuston seminaarissa elokuun loppupuolella. Kesällä syntyi eräille teollisuuden aloille uusia sopimuksia hieman eri vivahtein ja painotuksin. Voidaan kai sanoa, että eri alat tekevät sopimuksiaan tällä kertaa omista lähtökohdistaan. Julkisuudessa on teknologiateollisuuden taholta kerrottu, että mitään yleistä linjaa ei maahan Liiton ajankohtaista ole nyt tehtyjen sopimusten myötä syntynyt. Näin varmasti on. Toisaalta pitkän TUPO - kauden jälkeen palkankorotustentarve taitaa kaikilla palkansaajilla olla hyvin samanlainen. Valtionvarainministeri Kataisen budjettiesitys ei tavallisen palkansaajan jokapäiväiseen elämään lupaa minkäänlaisia helpotuksia päinvastoin. Veturimiesten liitto aloittaa neuvottelut valtuuston linjaamista tavoitteista. Neuvottelujen edistymisestä kerrotaan enemmän liiton kotisivuilla heti kun tiedotettavaa asiasta on. Budjettiesityksessä todetaan, että mikäli ratarahoituksen taso ei tästä nouse, joudutaan vuoteen 2011 mennessä lakkauttamaan liikenne kokonaan noin 220 ratakilometriltä. Kuva on otettu Järvi-Suomen radalta lähellä Savonlinnaa, Savonlinnan ja Huutokosken välillä. Pölkyt ovat lahoja ja kasvavat sieniä, heittoja on paljon, kiskot ohuita, pusikot tunkevat penkan takaa, A-luokan rata ei ole parasta A- luokkaa. Nopeus on tavarajunalla 35 km/h, hieman kevyempänä Dm 12 saa ajaa osan matkaa viittäkymppiä. Tällä kohtaa 40 km/h. Kiskobussilla hiljalleen ajaessa kuuluu vain iloinen rapina ja kiskojen nostalginen kolke. Kiskojen välillä kasvavat puun taimet raapivat kiskobussin alustaa ja välillä saattaa saada reunapuista raapaisun. Rataosa on joskus ollut tärkeäkin poikittaisyhteys ja henkilöliikennettä hoidettiin Dm 7 kalustolla. Nyt on vain muutama juna viikossa puita hakemassa väliasemien lastausraiteilta. Muuten on sitten hiljaisempaa. Varkauden Sanomat kirjoittaa pääuutisenaan, että rataosa Huutokoski - Savonlinnan 75 kilometrin väli saa remonttirahaa 42 miljoonaa ja se peruskorjataan ensivuoden aikana. Rata korjataan edullisimmalla tavalla käyttämällä kierrätysmateriaalia, jota vapautuu muilta rataosilta. Rata saatetaan sellaiseen kuntoon, että se kestää normaalin akselipainon ja ehkäpä 80 km/h:n nopeuden. Veturimies 3/2007 5

6 Jyrki Pietilä Liiton ajankohtaista Ratalinjaukset Suomessa (II): Poikkiratoja, yhdysratoja, oikoratoja ja samalla myös kelpo rataa rullalle Kovimmat väännöt ratalinjauksista taidettiin käydä jo 1800-luvulla. Mutta onhan monenmoista sattunut sittemminkin. Vertaus verkonkudontaan kuvaa hyvin rautatieyhteyksien kehittämistyötä. Silmiä lisää, silmiä lisää, siinä se kutojan tavoite. Lapin sodan jälkeen juna jopa kulki talvikuukaudet Kemijärven jäälle - risuilla vahvistetulle jäälle - rakennetulla tilapäisradalla. Voisi väittää, että se on ollut Suomen kaikkien aikojen erikoisin rautatie. Jäärata Kemijärveltä itäänpäin toimi talviaikaan. Keväisin jään päälle tuli vettä, mutta siitä huolimatta liikennettä ylläpidettiin. Kuva VML:n arkistot. Autonomian ajan lopulla Suomen rautatiekartta alkoi jo muistuttaa pitkälle nykyistä. Junakyydillä pääsi jo Rovaniemelle asti. Tosin esimerkiksi Jyväskylän ja Pieksämäen välinen rata ei ollut vuonna 1917 vielä valmis, tai samoin puuttui vielä yhteys Joensuun, Kajaanin ja Oulun väliltä. Itsenäisen Suomen pääkaupungin uusi rautatieasema - tämä nykyinen - vihittiin käyttöön parahiksi itsenäisyyden aamunkoitossa vuonna luvulla saatiin valmiiksi poikkirata Elisenvaarasta, menetetystä Karjalasta, Poriin. Reitti kulki Savonlinnan, Pieksämäen ja Jyväskylän kautta. Se oli ensimmäinen iso poikkirata, toteaa Matti Bergström, Rautatiemuseon johtaja. Poikkiratoja yritettiin viivytellä, ettei venäläisten ollut liian helppo valloittaa Suomea ratoja pitkin, Bergström sanoo. Tietyt rautatiesillatkin rakensivat suomalaiset vaivihkaa niin, ettei yli voisi jyristellä mikä tahansa huippupainava panssarijuna. Ei sitä virallisesti sanottu. Mutta niin se oli, Bergström lisää. Suomen rautatieverkko rakentuikin paljolti etelästä pohjoiseen. Tampereelta porhallettiin pian niin Poriin kuin Pohjanmaalle tai Kouvolasta Kuopioon ja Kajaaniin. Esimerkiksi yleiskansalliset laulujuhlat saatettiin pitää vuonna 1896 Sortavalassa asti, kun pikku seminaarikaupunkiin pääsi jo sujuvasti Karjalan rataa kiskoitse. Rautatie yhdisti kansakuntaa. Lehdistö, lennätin ja 1880-luvulta alkaen myös puhelin saattoivat kansalaisia keskinäiseen henkiseen yhteyteen. Mutta vasta rautatie sai eri heimot - satakuntalaisista karjalaisiin, uusmaalaisista lappilaisiin - toden teolla kohtaamaan toisensa fyysisesti. Maailmansotien välillä lähinnä vain yhdysratoja J. V. Snellman oli ajattelut, että rautatiet tuovat Suomeen hyvinvointia ja edesauttavat maan rauhanomaista kulttuurinkylvöä. Vuoden 1918 kansalaissodassa nähtiin, että rautatietä voidaan käyttää valitettavasti myös sodan töissä. Rautatiet olivat kansalaissodassa avainasemassa, kun maantiestö oli vielä huonokuntoista ja opasteetkin teillä niin ja näin. Sekä valkoisten että punaisten huolto riippui paljolti junakuljetuksista. Yksi legenda - josta Antti Tuuri on hiljan kirjoittanut romaaninkin - on punaisten asejuna Pietarista Tampereelle, heti kansalaissodan alkupäivinä. Itsenäisyyden alkuaikojen merkittävimpänä radanrakennuskohteena pidetään Nurmeksen ja Oulun välistä rataa, joka valmistui Nyt pääsi Ouluun kahtakin reittiä. Se toinen - läntinen - kulki tietenkin Tampereen, Haapamäen ja Seinäjoen kautta. Vuonna 1931 aloitti liikennöinnin Viipurin-Joensuun-Oulun juna. Ajanjakson on kaikkiaan luonnehdittu olleen yhdysratojen rakentamisen aikaa: tuolloin rakennettiin paljolti nykyiset pääratojen väliset poikittaisyhteydet. Samalla juna oli saanut autosta vahvan haastajan, niin henkilö- kuin rahtiliikenteessä. Kun bussit uhkasivat napata yhä vain suuremman potin henkilöliikenteestä, VR vastasi haasteeseen tihentämällä pysäkkivälejä. Lähiliikenne oli kylläkin alkanut jo niinkin aikaisin kuin Silloin Helsingistä Järvenpäähän kulkenut juna alkoi tyydyttää lähinnä huvilayhdyskunnissa - kuten Oulunkylässä, Pukinmäessä ja Malmilla - asustelevien matkustustarpeita. Lättähattujen aikaan oli vielä vuosikymmeniä. 6 Veturimies 3/2007

7 Liiton ajankohtaista Suomen rataverkon pituus oli talvisodan syttymisvuonna 1939 reilut 5300 kilometriä. Jatkosota kasvatti rataverkkoa Itä-Karjalaan päin, mutta jatkosodan jälkeiset alueluovutukset Neuvostoliitolle huvensivat myös rataverkkoa. Kiskotietä oli alueluovutusten jälkeen enää kilometrin verran. Sota ei säästänyt rautateitäkään. Murheellisin rautateihimme liittyvä sotamuisto on varmaan Elisenvaaran pommitus vuonna Neuvostokoneet moukaroivat säälittä Karjalan kannakselta saapunutta evakkojunaa, jolloin kuoli toistasataa ihmistä: aikuisia ja lapsia, siviilejä ja sotilaita. Pisimpään vei rataverkon kuntoon saattaminen pohjoisessa Suomessa saksalaisten vetäytyessään suorittamien räjäytysten jäljiltä. Lapin sodan jälkeen juna jopa kulki talvikuukaudet Kemijärven jäälle - risuilla vahvistetulle jäälle - rakennetulla tilapäisradalla. Voisi väittää, että se on ollut Suomen kaikkien aikojen erikoisin rautatie. Onneksi valokuvat todistavat sen olemassaolon. Maailman pisin tunneli ja päärata Sodan jälkeen oli suurin kiire paikata itäisessä Suomessa rataverkkoon alueluovutuksen takia syntynyt aukko: rakentaa rata Simpeleen ja Parikkalan välille. Työ saatiin valmiiksi Sitten suunnattiin huomio mm. Tampereen ja Jyväskylän väliseen ratayhteyteen. Erityisesti väli Jämsä - Jyväskylä oli maaston vuoksi suuritöinen, mutta vihdoin 1977 saatiin koko rataosuus valmiiksi. Ja niin ovat laivapikajunat voineet sujuvasti ajaa Joensuusta Turun satamaan asti. Samalla Lievestuoreen Pönttövuoren vanha tunneli menetti statuksensa maan pisimpänä rautatietunnelina 4,3 kilometrin mittaiselle Lahdenvuoren tunnelille rataosalla Orivesi-Jyväskylä. Ei sovi unohtaa myöskään Porkkalan tapausta, vaikkei siinä radan rakentamisesta ollutkaan kyse. Neljä vuosikymmentä oli Turun ja Helsingin välillä saatu harjoittaa suoraa rantarataliikennettä, kun 1944 tuli eteen uusi ongelma: Neuvostoliitolle 1944 pakkoluovutettu Porkkalan alue. Usean vuoden ajan oli Helsingin ja Turun välisessä kiskoliikenteessä pakko astua kymmenien vuosien mittainen taka-askel: palattiin hoitamaan junaliikennettä Helsingistä Turkuun vanhaan malliin Hyvinkään tai Toijalan kautta. Onneksi verkko jo oli niin tiheä, että varasilmiäkin oli olemassa. Ja sitten, 1940-luvun lopulla, Neuvostoliitto antoi hieman periksi: junaliikenne saatiin hoitaa Porkkalan läpi, kunhan matkustajavaunujen ikkunat peitettiin läpiajon ajaksi. Vaununeteisissä seisoivat neuvostosotilaat vartiossa, estäen vessojenkin käytön - jottei sen ajan vesikloseteista olisi heitelty alas kiskoille propagandamateriaalia neuvostosotilaiden työmoraalin jäytämiseksi. Porkkalasta käytettiin ilmaisua maailman pisin rautatietunneli. Sen olemassaolo päättyi Porkkalan 1956 tapahtuneen takaisinluovutukseen.. Entä päärata? Käsite päärata vakiintui, kun 1971 oli saatu yhteys Tampereelta Parkanon kautta Seinäjoelle. Yhteys Helsinki-Tampere-Oulu on maan kiskoliikenteen valtasuoni. Yhteys jatkuu tältä valtasuonelta, kuten tiedetään, Lapin puolelle asti. Samalla kun rata valmistui tuonne pohjoisen Pirkanmaan ja eteläisen Pohjanmaan korpiin sekä soille, menetti Keuruun Haapamäki, legendaarinen risteysasema, yhdessä hujauksessa merkitystään. Yhden voitto voi olla toisen tappio, rautateilläkin. Ratoja rullalle, uusia tilalle Suomen liikennöidyn rataverkon pituus on reilut kilometriä, josta yli puolet on sähköistetty. Viime vuosikymmenten suuri juttu onkin ollut juuri sähköistäminen, joka aloitettiin 1960-luvun puolessavälissä, ensimmäiseksi osuudella Helsinki - Kirkkonummi. Sähköistys vain ei näy kartalla sillä tavoin konkreettisesti kuin uuden radan raivaaminen. Huippuvuonna 1979 maassa oli rataa yli kilometriä, reilusti 300 kilometriä enemmän kuin nykyään. Rataahan on niinsanotusti taitettu rullalle. Mm. vanha poikittaisyhteys Elisenvaarasta Poriin on paljolti muisto vain. Viime aikojen merkkipaaluja on ollut mm. Pasilan aseman käyttöönotto 1990 sekä Keravan ja Lahden välisen oikoradan avaaminen Tuo lahtelaisia jälleen hellivä oikoratahan on junien automaattisella kulunvalvonnalla varustettu. Radalla ei ole tasoristeyksiä, ja taajama-alueilla rata on aidattu. Palattiin paljolti siihen edistykselliseen tilaan, jossa jo oli oltu maamme taannoisella ensimmäisellä ratapätkällä, Helsingin ja Hämeenlinnan välisellä - Matti Bergström hymähtelee. Oikorata parantaa junaliikenteen välityskykyä itäiseen Suomeen. Samalla luodaan edellytykset lisätä pääradan kapasiteettia Helsingistä Tampereelle ja sieltä edelleen pohjoiseen, kun osa liikenteestä on siirtynyt pääradalta oikoradalle. Helsingistä pääsee oikorataa Lahteen nopeimmillaan alle 50 minuutissa. Mutta eihän rataverkon kutominen taida koskaan päättyä - niin kauan kuin junaliikennettä on. Nyt on ajan sana Lentorata, joka on vahvasti ehdolla Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkevan radan nimeksi. Ratahan erkanisi pääradasta Tikkurilan pohjoispuolella, kaartaisi lentoaseman kautta, ja yhtyisi Martinlaakson rataan Huopalahdessa. Artikkelisarjan (I-II) lähteitä: Jutikkala, Eino: Turun kaupungin historia Turku 1957 Kiiskinen, Kyösti & Ahonen, Seppo: Rautahevon kyydissä. Jyväskylä 1996 Nieminen, Erkki & Puntari, Erkki & Immonen, Keijo: Vauhtia ja voimaa. Valtionrautatiet Tampere 1986 Rasila, Viljo: Tampereen historia II luvulta vuoteen Tampere 1984 Suomen valtionrautatiet. Historiallisteknillis-taloudellinen kertomus I. Helsinki 1912 Turpeinen, Oiva: Höyryllä Hämeeseen. Rautatie Helsingistä Hämeenlinnanaan. Korotan, Slovenia 2003 Turpeinen, Oiva: Pietarin rata. Rajamaasta maailmalle. Hämeenlinna 2004 Veturimies 3/2007 7

8 Liiton ajankohtaista Ari Kostiainen Työvuoroista taas kerran Edellisessä lehdessä kirjoitetun jälkeen olemme keskustelleet Junaliikennöinnin kanssa työvuoroista ja tehneet muistion tavoitteista työvuorosuunnittelun osalta. Muistiossa kiinnitetään huomiota työvuorojen mielekkyyteen ja lepojen sijoittumiseen sekä muihin työvuoroja kehittäviin asioihin. Tahtotila on nyt kuvattu ja on aika mennä tässäkin asiassa eteenpäin. Voi sanoa että nyt tiedetään suunta mutta vauhti vaihtelee tavoitteiden saavuttamiseksi ja takaiskuiltakaan ei voida välttyä, eli kyse on kaikkien tavoitteiden yhteensovittamisesta parhaalla mahdollisella tavalla. Muistion sisältöä. Todettiin yhteisesti, että sopimismahdollisuus parantaa työvuorojen ja vuorotaulujen mielekkyyttä sekä henkilöstön käytön tehokkuutta. Sopimismahdollisuuden puuttumisen oletetaan aiheuttavan lepojen ja lyhyiden työvuorojen lisääntymistä sekä ongelmia vuorotaulusuunnitteluun. Muistioon kirjatuilla toimenpiteillä on tavoitteena aikaansaada kahden työvuorojen mielekkyystekijän (lepojen lukumäärä ja työvuorojen keskipituus) osalta nopea parannus sekä edesauttaa työvuorojen ja vuorotaulujen mielekkyystekijöiden systemaattisempaa huomioimista jatkossa. Muistioon kirjatut numeeriset tavoitteet koskevat voimaan astuvia työvuoroja ja periaatteelliset tavoitteet tämänhetkisiä olosuhteita mm. liikennemäärän ja -rakenteen, työehtosopimuksen sekä kilpailutilanteen osalta. Sopimuksen asiakysymykset ovat seuraavat: Vetopalvelu sitoutuu siihen, että lepojen lukumäärä on voimaan astuvissa suunnitelluissa työvuoroissa alle 2600 kpl/työjakso. Koska lepojenkin osalta mielekkyys on lukumäärää tärkeämpi asia, ei seuraaville suunnittelukierroksille ole tarkoituksenmukaista asettaa tarkkaa lukumäärätavoitetta. Jatkossa tavoitteena kuitenkin on, että olosuhteiden pysyessä vakaina myös lepojen lukumäärä pysyy suhteellisen vakaana ja että lepojen vähentämiseksi ja niiden mielekkyyden parantamiseksi työskennellään aktiivisesti. Jatkossa pyritään yhdessä määrittelemään lepojen työvuoroon kohdentumista kuvaavia tavoitteita (esim. työaikakertymä ennen ja jälkeen levon, levon sijoittuminen vuorokauden aikaan nähden, levon pituus suhteessa työaikaan, kokonaissitoutumisaika työvuoroon), jotka kuvaisivat kehittymistä pelkkää lepojen lukumäärätavoitetta paremmin. Tavoitteena on löytää sellaiset keinot joilla vältetään lyhyitä työvuoroja ja varsinkin lyhyitä työvuoroja joissa on lepo. Levoista emme pääse kokonaan eroon, mutta myös niissä voi olla laadullisia tavoitteita. Osapuolet kehittävät yhdessä mittarit kuvaamaan työvuorojen mielekkyyttä ja sopivuutta vuorotauluihin. Tavoitteena on, että mittarit ovat käytössä suunnittelussa. Vetopalvelu asettaa vuodelle 2008 selkeät numeeriset tavoitteet henkilöstön käytön tehokkuudelle ja mielekkyydelle. Vetopalvelu sitoutuu siihen, että työvuorojen keskipituus nousee ratkaisussa tasolle 9,75 tuntia. Seuraavien suunnittelukierrosten osalta tätä mittaria kehitetään ja tavoite harkitaan uudelleen. Tässä tavoitteessa on tarkoitus löytää yleismittaria tarkempi mittari joka kertoisi paikkakuntatasolla jo työvuoroja suunniteltaessa mihin suuntaan kehitys on menossa. Osapuolet sitoutuvat tukemaan vakaan yhteistyön kehittymistä niin, että muutostarpeet totuttuihin käytäntöihin on mahdollista käsitellä yhdessä ja ottaa huomioon suunnittelussa hyvissä ajoin. Tässä osassa sitoudumme vakaaseen kehitykseen ja asioiden keskustelemiseen etukäteen huomioiden myös toteuttamiseen tarvittavat ajat. Pohjois-Suomessa suunnitteilla ollut työpaja -kokeilu toteutetaan. Kokeilun ajankohdan määrittelevät työvuorosuunnittelun esimies ja Oulun vetopalvelukeskuksen päällikkö yhdessä paikallisten henkilöstön edustajien kanssa. Tämä kokeilu toteutuu syyskuun aikana ja tavoitteena on löytää työvuoroja joulukuun ajojakoa varten. Säännöllisten tavarajunien perumiskieltokokeilu toteutetaan vuoden 2007 aikana ensin yhden kausiliikennekauden pituisena. Vaikutukset kuljetusjärjestelmään ja henkilöstön käyttöön analysoidaan kokeilun jälkeen tavoitteena löytää pysyviä toimintatapoja, jotka tukevat myös veturinkuljettajien työvuorojen ja vuorotaulujen vakautta. TAVU -työryhmän loppuraportti ja työryhmän jälkeiset käytännön kokemukset käydään läpi yhdessä Vetopalvelun ja VML:n välillä. Pyritään löytämään menettelyt, joilla työryhmän suositusten perimmäiset tavoitteet saadaan toteutumaan saadut kokemukset huomioiden. Tässä paperissa kuvatut tavoitteet edellyttävät suurelta osin toteutuakseen sopimismahdollisuuden käyttöä työvuorosuunnittelussa. Osapuolet sitoutuvat toiminnallaan ja viestinnällään tukemaan sitä, että voi- 8 Veturimies 3/2007

9 Liiton ajankohtaista maan astuvien työvuorojen suunnittelussa voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet. Tehokkuutta ja mielekkyyttä edistäviä työvuorosopimuksia voidaan taas tehdä voimaan astuvista työvuoroista alkaen. Työvuoroista sovittaessa noudatetaan henkilöstösuunnitteluun liittyviä yhteistoimintamenetelmiä koskevassa ohjeessa kuvattua menettelyä. Työvuorojen sopimismenettelyllä pyritään myös tukemaan riittävän työmäärän ohjaamista vaikeasti työllistettäviin työpisteisiin. Lähiliikennetyövuorojen suunnittelussa pyritään löytämään keinoja ko. työhön pääasiallisesti osallistuvien työpisteiden työvuorojen laatuerojen tasoittamiseen. Sovittu tosissaaan Näin on siis sovittu ja molemmat osapuolet tosissaan. Tämän jälkeen on ollut parikin ajojakoa ja menestys on ollut mielekkyyden suhteen vaihtelevaa ja lepojen osalta alenevaa tasoa. Viimeisimmässä ajojaossa tunnit lisääntyivät noin kolmellatuhannella tunnilla, mutta lepojen määrä väheni edellisestä ajojaosta valtakunnallisesti. Työvuorosopimusten määrä on nyt pysynyt järkevällä tasolla aiempaan verrattuna, mutta niiden säännöt ovat edelleen samat. Niitä tulee käyttää molempia tavoitteita huomioiden. Varmaankaan molemmat eivät toteudu kaikissa työvuoroissa mutta molemmat ovat tasa-arvoisia työvuoroja suunnitellessa. Nyt tarvitaan kärsivällisyyttä ja varsinkin sitoutumista tehtäviin toimenpiteisiin kaikilta osapuolilta. Kuten edellä huomataan, on kohtia monta joihin yritetään vaikuttaa ja voi olla että jotkin kohdat yhdessä kumoavat toistensa vaikutuksen vaikka niin ei ole tarkoitettu. Yhteistyössä kehitetään parempia työvuoroja ja siirrytään lähemmäksi tavoitteita. Osaston luottamusmiehet (varamiehet) 2007 Hma Jyrki Laine (Jukka-Pekka Leviäinen) Hki Tero Palomäki (Jyrki Nurmi, Jukka Virta) Ilm Kari Sonninen (Kari Tenhunen, Heikki Nousiainen) Imr Seppo Hartikainen (Sami Kaivosoja) Jns Ismo Luukkonen (Jari Rannanmaa) Jy Taisto Lahtinen (Juha Tikka) Kr Onni Helenius (Göran Lilja) Kem Vesa Tikkakoski (Jouko Mänty) Kok Keijo Myllymäki (Jarmo Laitala) Kon Aarne Karjalainen (Jorma Lehtonen) Kta Jouni Nykänen (Timo Hyyrynen) Kv Matti Pakkanen (Väinö Mäkelä, Timo Kauppinen) Kuo Hannu Siippainen (Erkilä Kari) Lh Heikki Moilanen (Ari Packalén) Lr Mauno Sirén (Ilkka Ristimäki) Ol Timo Satomaa (Jukka Virpi, Tapio Mettovaara) Pm Raimo Nikulainen (Veijo Hakulinen) Pri Kauko Pärssinen (Reijo Heikkilä) Ra Esa Uitto (Seppo Kuusisto) Ri Jarmo Silvennoinen (Kari Laaksonlaita) Roi Erkki Pallari (Markku Velakoski, Lasse Hiltunen Kjä) Sl Timo Kettunen (Jyrki Vauhkonen) Sk Jorma Isosomppi (Jari Ojanperä) Tpe Jorma Viitanen (Timo Törmä) Tku Kari Ojanen (Yrjö Laamanen) Vlp Lasse Jämsä (Jorma Rantanen) Yv Ilmo Isotalus (Jukka Laukkanen) Veturimies 3/2007 9

10 Liiton ajankohtaista UP/ARI HAUTANIEMI Luottamusmiehestä halutaan koko firman asianajaja Työmarkkinajärjestöt uskovat henkilöstöedustuksen kasvattavan merkitystään Työmarkkinakeskusjärjestöissä uskotaan, että ilmapiiri luottamushenkilötoiminnan uudistamiselle on nyt otollinen. Meneillään oleva liittokohtainen tuloratkaisukierros on nostanut paikallisen sopimisen asemaa. Kun keskitetyt päätökset eivät tarjoa ratkaisumalleja työpaikkakohtaisissa neuvotteluissa, henkilöstön edustuksen rooli korostuu. Luottamusmiehen aseman kehittämisestä on painotettu julkisuudessa, mutta käytännön tason ehdotukset ovat jääneet vähiin. Keskusjärjestöjen mukaan suunta on kohti entistä ammattitaitoisempaa koko työpaikan edunvalvojaa ja asianajajaa. Tiedonsaantioikeus ja turva SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto näkee luottamusmiehen aseman parantamisen olevan ehdoton edellytys koko paikalliselle sopimiselle. Työpaikalla on oltava aidosti tasavertaiset neuvottelusuhteet. On työnantajankin etu, että työntekijäpuoli voi tehdä oikeita päätöksiä, joihin on helppo sitoutua ja joita ei tarvitse alvariinsa irtisanoa. Lehto nostaa esiin ensinnäkin koulutuksen sekä tiedonsaantioikeuden. Tieto ja ymmärrys esimerkiksi talouteen liittyvistä asioista korostuu luottamusmiehen työssä. Mikäli työpaikalla ei avoimesti keskustella tai tiedetä, millä ehdoilla mitäkin sopimuksia on tehty, eivät nämä sopimukset kyllä kovin kestäviä ole. Myös korkeasti koulutettujen palkansaajien ja ammatinharjoittajien keskusjärjestö AKAVA soisi luottamushenkilöille nykyistä enemmän tiedonsaantioikeutta, jo käytännön syistä. Monet ongelmat henkilöityvät yksittäisiin työntekijöihin, vaikka asiat koskettavat monia. Esimerkiksi määräaikaisuuden peruste on kohta, johon luottamusmiehellä ei nykyisin ole suoranaista oikeutta, AKAVA:n lakimies Maria Löfgren toteaa. SAK:n Lehto pönkittäisi myös luottamusmiehen turvaa. Jotta luottamusmies voi tehdä työtään, on perusasioiden oltava kunnossa. Tämä tarkoittaa irtisanomissuojan parantamista. AKAVA:n Löfgrenin mukaan on huolehdittava myös luottamusmiehen jaksamisesta. Ei ole helppoa toimia työpaikan ukkosenjohdattimena. Unohtaa ei sovi sitäkään, että työtä tehdään omien hommien ohella. Tästä on saatava riittävä korvaus. AKAVA korostaa, että kehittäminen pitäisi ulottaa koskemaan koko henkilöstöedustusta, työsuojeluvaltuutetuista luottamusmiehiin ja muihin edustajiin. Osapuolten avarrettava näköalaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan parhaat ratkaisut luottamusmiehen aseman parantamiseen löytyvät toimiala- ja työpaikkakohtaisesti. Työpaikat ovat erilaisia. Paikallisesti tiedetään parhaiten, minkälaisten asioiden kanssa painitaan, joten on turha lähteä ratkomaan asioita keskusjärjestötasolla, EK:n työmarkkinaasiantuntija Simopekka Koivu kertoo. Hän pitää tärkeänä, että henkilöstöedustusta kehitetään myös työnantajan näkökulmasta. Aseman parantaminen ei voi tarkoittaa vain lisää vapauksia ja palkkioita. Se ei tuo mitään uutta. Koivun mukaan myös työrauhan parantaminen ja lakkojen määrän väheneminen tulee ottaa tavoitteiksi. Työntekijäedustuksen pitää avartaa näkökantaansa perinteisestä lain ja sopimusten valvojasta enemmän työelämän kehittämisen puolelle. Jotta kehittymistä voi tapahtua, on jokaisen otettava asiaan uusi perspektiivi. Kaikki kuitenkin haluavat samaa asiaa: Työpaikkaa, jossa viihdytään ja voidaan keskustella. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen ymmärtää työnantajaa. Olen elinkeinoelämän kanssa samaa mieltä siitä, ettei asiaa voida tarkastella ainoastaan oikeuksien näkökulmasta. On keskusteltava myös henkilöstöedustajan tehtävistä ja vastuista. Reagoijasta kehittäjäksi STTK on Auvisen mukaan hakannut monen tulopoliittisen kokonaisratkaisun kohdalla päätään seinään luottamusmieskysymyksessä. Kun on vaadittu lisää aikaa ja tietoa, niin työnantajapuolella on epäilty, mitä tällä ajalla ja tiedolla tehdään. Nyt keskusjärjestö on ottanut uuden linjan. Enää kyse ei voi olla vain omien asemien puolustamisesta. Kaikkien osapuolten täytyy ymmärtää, että hyvinvointi työpaikalla lisää myös tuottavuutta. Auvisen mukaan työelämä muuttuu, samoin asenteet. STTK on luonut jäsenliittojensa avulla kuvaa henkilöstöedustajan työstä vuonna Työ tulee painottumaan enemmänkin työhyvinvointiin, työyhteisön johtamiseen ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen, perinteisten tehtävien rinnalla. Muutos edellyttää, että henkilöstöedustajan työstä tehdään ammattimaista. Sitä ei voi tehdä enää siinä sivussa. On siirryttävä pois ongelmien odottelusta ja niihin reagoimisesta kohti tulostavoitteita ja sitä, että rakennetaan yhdessä työpaikan tulevaisuutta. Myös kenttä ymmärtää tämän. Vastakkainasettelun kulttuuri on murenemassa. Kunhan tuottavuutta ei revitä työläisen selkänahasta. AKAVA:n Maria Löfgrenin mukaan nykymaailmassa luottamushenkilöitä ei voidakaan pitää enää vain työntekijäpuolen toimijoina. Henkilöstöedustaja ei ole mikään agitaattori vaan aidosti vuorovaikutuksessa työntekijän ja työnantajan välillä. Henkilöstöedustaja on tulehtuneessa tilanteessa voimavara, joka pystyy hoitamaan kokonaisuutta. 10 Veturimies 3/2007

11 Liiton ajankohtaista Karelian Trains tilasi nopeita junia Helsingin ja Pietarin välille Karelian Trains on tilannut Alstomilta neljä nopeaa junaa Helsingin ja Pietarin välille. Junat tulevat liikenteeseen vuonna Kaupan arvo on noin 120 miljoonaa euroa. Hankkeen rahoittaa OKO Pankki Oyj. Tavoitteena on lyhentää Helsingin ja Pietarin välinen matka-aika noin kolmeen tuntiin, kun se on nykyisin viisi ja puoli tuntia. Suunnitelmien mukaan päivittäin kulkisi neljä junavuoroa molempiin suuntiin. Pietarin-matkan nopeuttaminen edellyttää uuden kaluston lisäksi ratainvestointeja sekä Suomessa että Venäjällä. Myös kaikki rajamuodollisuudet pitää siirtää liikkuvaan junaan. Venäjän puoleiset rataosuudet on tarkoitus kunnostaa vuosina Suomessa Lahti-Luumäki-osuus valmistuu vuonna Junassa on kaksivirtajärjestelmä, jotta se voi kulkea sekä Suomen että Venäjän rataverkolla. Junan huippunopeus on 220 kilometriä tunnissa. Junassa on seitsemän vaunua ja yhteensä 350 paikkaa. Junassa on ravintola, business-luokka, invapalvelut sekä paikat lemmikkien kanssa matkustaville. Junamatkustus kasvussa Suomen ja Venäjän välillä Matkustajamäärien Helsinki Pietarireitillä arvioidaan kasvavan kolminkertaisiksi viiden vuoden kuluessa nopean liikenteen aloittamisesta. Vuonna 2006 tällä välillä tehtiin junamatkaa. Kaikkiaan Suomen ja Venäjän välillä tehtiin viime vuonna junamatkaa. Matkojen määrä kasvoi 26 % edellisestä vuodesta. Kasvu on jatkunut voimakkaana myös tänä vuonna: tammi-elokuussa matkustus Venäjänjunissa kasvoi 21 %. Matkustajista 60 % on venäläisiä ja 29 % suomalaisia. Lisäksi junissa on kansainvälisiä matkustajia Euroopasta, Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta. Helsingin ja Pietarin välillä on joka päivä kaksi junayhteyttä, suomalainen Sibelius ja venäläinen Repin. Moskovan-reitillä kulkee päivittäin Tolstoiyöjuna. Karelian Trains on VR Osakeyhtiön ja Venäjän rautatieyhtiö OAO RZD:n yhteinen yritys. Sen tehtävänä on hankkia Helsinki-Pietari-liikenteen nopeat junat ja kunnossapitopalvelut. Lisätietoja:Toimitusjohtaja Ilkka Keränen, Karelian Trains, puh Veturimies 3/

12 Työsuojelu Kari Ojala Lääkärit ja erityistyösuojeluvaltuutetut Kouvolassa VR työterveyslääkärit sekä tykypäällikkö sekä heidän toimistoväki yhdessä liittojen erityisvaltuutettujen kanssa kokoontuivat Kouvolaan jo perinteiseksi muodostuneille neuvottelupäiville. Päivien tarkoituksena oli käydä työterveyshuollon ja sairaanhoidon kehittämistarpeet, henkilöstöjärjestöjen näkökulmasta. Ennen tätä varsinaista palaveria kävimme tutustumassa Kouvolan tornin tiloihin ja toimintaan liikenteenohjauksen näkökulmasta. Tornista hoidetaan niin oikoradan liikenteenohjaus, kuin Kouvola- Pieksämäki sekä Lahti -Luumäki välillä. Valvomon asemapäällikkö Harri Vauhkonen kertoi meille ohjausalueen organisaatiosta sekä koulutuksesta, miten liikenteenohjaajan ammattiin koulutetaan. Työpaikka on ns. avoin tila, joka näin ulkopuolisen käynnin perusteella ilman laatu oli aika huono. Kuumuus johtui huonosta ilmastoinnista sekä atk- laitteiden tuottamasta lämmöstä. Mielenkiintoisen työpaikkakäynnin jälkeen aloitimme päivien ohjelman purkamisen Hotelli Cumuluksen neuvotteluhuoneessa. Hän kertoi kyselystä terveydenhuolto palvelutuottajille ja siitä saadusta yhteenvedosta. Otso myös totesi, että terveydenhoito kasvaa, mutta se ei vähennä sairaspoissaoloja. Palvelutuottajien ketjuttaminen on johtanut hintojen nousuun. Näiden puheiden jälkeen etv:t saivat tuoda ajatuksiaan julki. Yhtenä päällimmäisenä ajatuksena oli, mitä tulevaisuudessa tulee vaikuttamaan palveluihin juuri isojen terveystalojen yhdistyminen ja niiden meneminen pörssiin. Onko sen jälkeen rahan tavoittelu tärkeämpää kuin potilaan hoitaminen. Samalla todettiin, että terveydenhuollolta toivotaan jämäkkää otetta riskikartoituksien ja työpaikkaselvityksien tekemiseen. Siinä joitakin mainittavia vaikka keskustelua käytiin laidasta laitaan, mutta tämän hetken tilanne terveydenhuoltopalvelun osalta saa kaikkien mielestä positiivisen palautteen. Työterveyslääkärit kertoivat omalta alueeltaan tilanteita. L- Suomen alueella on havaittavissa, ettei pitkäaikaissairaille ole pidetty kuntoutuspalavereita. Alkoholiin ja sen käyttöön on myös puututtava oli työterveyslääkärin Anita Sorvojan mielipide asiasta L- Suomen alueella. I- Suomen työterveyslääkäri Leena Pitkämäki totesi, että rakennukset joissa työskennellään on useassa homeongelmia tai muuta rakennukseen liittyviä korjaustoimenpiteitä. Kuntoutuksen nykytilasta VR:llä kertoili työkykypäällikkö Liisa Ilvesmäki-Saarinen ja samalla saatiin myös VR eläkesäätiön kuulumisia ylilääkärin Otso Ervastin kertomana. Päivien päätteeksi menimme iltaa istahtamaan sekä nauttimaan hyvästä iltapalasta Kouvolassa Harjuntielle Leena ja Sakari Pitkämäen luokse. Siellä lämpöisen illan ja hyvän tarjoilun johdosta vierähti ilta mukavasti. Leenalle ja Sakarille vielä kiitokset näin lehden välityksellä kaikesta hyvästä illan viettoon kohdistuneista särpimistä. Ylilääkäri Otso Ervasti aloitti päivät kertomalla Hyvinvointi ja Työkyky asioista. Sairaslomat ovat pysyneet kohtalaisella tasolla, joka on oikeastaan ainoa mittari millä voidaan mitata henkilöstön viihtyvyyttä työssään. Vaikka osa henkilöstöstä ikääntyykin niin sairaslomat heidän osaltaan ovat pysyneet samoissa lukemissa vuodesta toiseen. Suurin ongelma on tällä hetkellä ikävuoden työtekijät joiden sl- prosentit ovat nousussa. VR työterveyslääkärit sekä tykypäällikkö sekä heidän toimistoväki yhdessä liittojen erityisvaltuutettujen kanssa kokoontuivat Kouvolaan neuvottelupäiville. 12 Veturimies 3/2007

13 Työsuojelu Veturimies ja alkoholi Vastuunalaisempaa tehtävää on vaikea ja toimintatarmo äärimmilleen jännitettynä. löytää kuin junan kuljettajan toimi. Samaa voi sanoa yleensä veturimiesten Mutta hyvin harva tulee matkustaessaan ja muuallakaan kiinnittä- tehtävästä. Kuljettajan huostaan on uskottu usein lukuisia ihmishenkiä ja neeksi huomiota tähän vaikeaan tehtävään. Ainoastaan junatapaturmissa kalliita tavaroita. Toivorikkaana ja luottamuksella jättävät ihmiset kalliimmat kohdistuu mielenkiinto veturimiehiin omaisensa ja itsensä niiden huostaan. ja niiden toimintaan. Useimmiten silloin on arvostelumme heidän toimen- Kuljettajan täytyy olla kaikkina vuoden- ja vuorokauden aikoina, säästä ja sa hoitamisesta sekä nopea että tuomitseva tai ainakin ankarasti arvos- ilmasta, sekä poudasta että sateesta, ynnä polttavasta helteestä ja hyytävästä pakkasesta huolimatta valmis kiittävä. televa, ja vain harvoin tunnustava ja tointaan hoitamaan suuremmalla tarkkuudella. Jo pienikin poikkeus tärkeällä tymätöntä huomiokykyä kysyvän teh- Veturimiesten aina täyttä ja häiriy- Kirjoittajan mielestä juomaa sai antaa vain veturille. Tämä on oikein. Kirjoitus on kaukaa menneisyydestä, Veturimieslehdessä julkaistu, kieliasu ajanmukainen, asia vieläkin ajankohtainen. kohdalla voi olla monen auttamaton tävän täyttäminen voi helposti muuttua kokonaan ylivoimaiseksi viinan turmio. Sekunnin torkahdus, merkin huomaamattomuus tai sen väärin ymmärrys voi aiheuttaa arvaamattomia väsymyksen kautta. Kokeelliset tutki- vaikutuksen tai muuten ylenmääräisen vaurioita. Sanalla sanoen on kuljettajan tehtävä erittäin vastuunalainen jo ten pienet alkoholimäärät alentavat mukset ovat näyttäneet, että jo verra- senkin takia, että siinä täytyy olla monta tuntia yhtä mittaa koko huomiokyky ten tarkan työn suorittamiskykyä. ihmisen sekä huomiokykyä että muu- Niin- pä alenee esimerkiksi konekirjoituksessa alkoholin vaikutuksesta sekä nopeus että kirjoituksen virheettömyys. Samoin alenee ampumiskokeissa sattumien luku jo melko pienten alkoholimäärien kautta; niin myöskin yhteenlaskukyky sekä luetun muistaminen huonontuu. Tällaiset sielullisen toiminnan häiriöt eivät voi yhdentekeviä missään ihmisen koko huomiotai toimintakykyä vaativassa työssä. Mutta alkoholi ei alenna mainittuja selvään sielulliseen toimintaan perustuvia suorituksia ainostaan tilapäisesti heti alkoholin nauttimisen jälkeen, vaan voi sen aiheuttama häiriö kestää verraten kauankin. On nimittäin huomattualkoholin, nauttimisen jälkeen, viipyvän veressä noin tuntia ja sitten on huomattu esimerkiksi sunnuntaina nautitun an tavan aihetta useampiin tapaturmiin tehdastyössä maanantaina kuin muina viikonpäivinä tapahtuu. Se häiriö sielullisessa toiminnassa, jonka veressä virtaava alkoholi synnyttää ei tietenkään voi poistua ennen kuin itse alkoholi verestä ja muualta ruumiista on poistunut. Jos taas nauttii yhä edelleen alkoholia niin on täysin säännöllinen sielun toiminta melkein mahdoton. Edellä sanotusta käy helposti esille miten turmiollinen ja kohtalokas veturimiesten väkijuomien nauttiminen voi olla. Kun toimi jo itsessään kysyy täyttä huomiokykyä, niin kaikenlaiset sielullista toimintaa häiritsevät seikat, kuten väkijuomien nauttiminen varmasti on, ovat arvaamattoman turmiolliset sekä veturimiehille itselleen että heidän huostaansa uskotuille. Tunnolliset veturimiehet varmaan huomaavat itse asian ajateltuaan, että heidän on oman ja muiden hyvän takia väkijuomia vältettävä. Helsinki Taav. Laitinen Veturimies 3/

14 Työsuojelu Kari Ojala VML etv. Tsv ja varatsv:n koulutuspäivät Oulussa Koulutuspäivät pidettiin pohjoisen kauniissa kaupungissa, Oulussa. Paikkana oli hotelli Cumulus, johon tällä kertaa oli päässyt mukaan yhteensä 50 työsuojelusta vastaavaa veturimiestä. Keväinen sää helli meitä ainakin alkupäivänä ja siitä saimme myös nauttia iltasellakin saunan ja päivällisen jälkeen. Päivät aloitettiin tuttuun tapaan liiton puheenjohtajan puheella. Risto kertoi missä mennään niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Vireillä olevista työryhmistä saimme tietoa sekä tulevista direktiivipaketeista. Asiaa tuli tututtuun tapaan Ristolta ja moni sai jotain myös kirjattua omiin muistiinpanoihinkin. Riston jälkeen olikin vuorossa sitten Petri Auno, joka taas toi asioita julki työnantajan näkökulmasta. Hän kertoi tulevaisuuden veturinkuljettaja pulasta, joka tulee vastaan vuosien aikana jollei sitä ennen saada lupaa kouluttaa vuosittain uutta kuljettajaa. Hän esitteli myös kalustoa ja siihen kohdistuvia muutoksia. Suurinta keskustelua aiheutti DR16 veturisarjan siirto Itä- Suomen vaihtotöihin, joka ei nyt sitten toteudu suunnitellun aikataulun mukaisesti. Auno kertoi nolla tapaturmaa -ajattelumallin sisäistämisestä sekä toteutuneista tapaturmaluvuista. Mielenkiintoinen luennoitsija oli eläkesäätiön toimitusjohtaja Hannu Hokka. Hän valotti meille hieman eläkesäätiön toimintamallia. Hokka kertoi, miten rahat on sijoitettu ja millaisiin sijoitusrakenteisin ollaan menty. Saimme nähtäväksi erilaisia lukuja joista kävi ilmi, että VR eläkesäätiö on Suomen toiseksi suurin eläkesäätiö Nokian jälkeen. Uusi Tyel velvoittaa eläkelaitoksia lähettämään vakuutetuille työeläkeotteen vuodesta 2008 alkaen. Lisäeläkkeen laskennassa tulee vielä tässä vaiheessa ongelmia koska Valtionkonttorin vapaakirjojen laskenta valmistuu vasta Tämä asia on Koulutuspäivät pidettiin Oulussa. Paikkana oli hotelli Cumulus, tällä kertaa mukaan oli päässyt yhteensä 50 työsuojelusta vastaavaa veturimiestä. hyvä viestiä jo etukäteen kentälle, jotta ei tule sitten epäselvää kun lasken- myös uuden junaturvallisuussäännön kertomana. Hän otti yhdeksi aiheeksi nan saa luettavaksi. sisällön. Muutoksia tulee ja ainakin Lopuksi Hannu totesi, että eläkesäätiö on työnantajalle eläkevakuutlisesti. teoksen sivujen määrä vähenee oleeltamisen muoto jonka tavoitteena on -Liikenteeseen tällä ei tule olemaan olla edullisin ja järkevin. vaikutusta, totesi Taisto. Saunomisen, päivällisen, illan istumisen ja keskusteluiden jälkeen aloi- Myyrän infopaketti GSM-r radio- Päivien päätteeksi kuultiin Pekka timme seuraavana päivänä turvallisuusjohtaja Yrjö Poutiaisen luennolla. että projektista on edetty LOV- verkon laitteesta ja sen tilanteesta. Hän kertoi Hän kertoi, ettei junaturvallisuuteen tai käyttöön ottamisen vaiheeseen. Tämä sen parantamiseen ole tulossa uusia tarkoittaa l- ohjauksen päätelaitteen laitteita. Nyt olemme jatkuvasti puhuneet vain junaturvallisuudesta, pitää verkon ja vetureiden päätelaitteen muutosta ja sillä halutaan varmistaa aloittaa keskustelut myös työturvallisuudesta ja sen parantamisesta. Asia nen liikenneviestintä. käyttöönottamisen jälkeen oikeaoppi- on tärkeä, koska koko ajan tullaan Uudet vetureiden päätelaitteet asennetaan vanhojen rinnalle ja vanhat rekrytoimaan VR:lle uutta väkeä. Kymmenen vuoden aikana VR:ltä poistuu poistetaan siinä vaiheessa kun GSM-R noin 5000 henkilöä. toimii luotettavasti sekä linjaliikenteessä että vaihtotöissä. Ylilääkäri Otso Ervasti kertoi sairauspoissaoloista niin luvuin kuin Mitään tarkkaa vuosilukua ei osattu sanoa mutta toivottavasti edetään fläppitauluesityksin. Sairauslomat vaihtelevat vuosikymmenien aikana ja vuosien välillä päätelaitteiden asennuksen suhteen. Vielä laskuakin on tapahtunut, mutta nyt ollaan nousussa. Tämä johtuu siitä, että on vuosia jäljellä.. Suomi valtiolla menee hyvin. Paljon muutakin tietoa saatiin ja Otso piti Kiitos kaikille työsuojeluvaltuutetuille ja varamiehille mukana olosta omilla jutuillaan koko porukan hyvin vireillä. Lopuksi tarkennettiin muutamilla kysymyksillä mielenkiintoisia den tuloksien perusteella osastot va- ja tämän vuoden lopulla on vaalit, joi- asioita. litsevat uudet/ vanhat seuraavalle neljävuotiskaudelle. Vaihdoksia tapahtuu eläkkeelle lähdön tai vaalien tulok- Vielä meillä oli tilaisuus kuulla RVI:n toimintaa Taisto Tontin sen perusteella. 14 Veturimies 3/2007

15 Työsuojelu Osaston työsuojeluvaltuutetut (varat) 2007 Hma Jouko Palola (Jyrki Skippari) Hki Jan Nylund (Jukka Kukkonen, Jukka Virta) Ilm Pekka Janhunen (Matti Airaksinen, Heikki Nousiainen) Imr Kalevi Luukkonen (Pekka Partanen, Jouni Vesterinen) Jns Arto Kukkonen (Ari Pöllänen, Urpo Iivonen) Jy Pentti Öhman (Juha Valldén, Heikki Väänänen) Kr Markku Korpimäki (Ilpo Paananen) Kem Jaakko Rantamaa (Markku Alamartimo, Matti Kaltiola) Kok Jouko Erkkilä (Kurt Hjulfors) Kon Jari Huotari (Ilkka Haverinen, Kauko Kurkinen) Kta Kimmo Lappalainen (Kalle Räsänen) Kv Hannu Muhonen (Markku Kuronen) Kuo Ilpo Tolonen (Markku Laakkonen) Lh Kari Poutanen (Ari Packalén, Harri Toivonen) Lr Jari Vanninen (Raimo Karhula) Ol Esa Vanhatalo (Jarmo Virkkala, Kari Harvala) Pm Timo Rytkönen (Veikko Marttinen, Timo Venäläinen) Pri Kari Kortesniemi (Vesa Katajisto, Heikki Kangaskoski) Ra Seppo Kuusisto (Kai Marttila) Ri Jarmo Levänen (Ilkka Kaisla, Petri Turpeinen) Roi Aarre Koski (Lasse Hiltunen) Sl Jaakko Nousiainen (Jyrki Vauhkonen) Sk Pertti Rintamäki (Jari Oravasaari, Olli Elmeranta) Tpe Timo Törmä (Timo Latva) Tku Heikki Suominen (Pekka Hyvärinen, Aimo Rauhala) Vlp Jorma Rantanen (Lasse Jämsä) Yv Ari Kulonen (Jarmo Sorvisto, Pauli Hautamäki) Kylmälahden remontti Syksyllä aloitetaan Kylmälahdessa päärakennuksen saneeraus. Remontin kestoksi on kaavailtu marraskuu 2007-maaliskuu Remontin aikana päärakennuksen käyttö ei ole mahdollista. Asiasta tiedotetaan tarkemmin syksyn aikana, kun tarkka remontin kesto on selvillä. Kylmälahden muu käyttö on mahdollista myös remontin aikana, ainoastaan päärakennus on kiinni. Matkailuautoilla yms. voi Kylmälahdessa vierailla ja aitoissa on mahdollisuus yöpyä mikäli lämpöä riittää. Samoin saunat ovat käytössä. Päärakennuksen koko yläkerta puretaan kattoineen pois ja tilalle tulee kokonaan uusi majoituskäyttöön suunniteltu yläkerta. Samalla asennetaan myös koko rakennuksen ilmanvaihtolaitteistot. Uutta tilaa rakennetaan yläkertaan yli sata neliötä. Alakerran remontissa uusiutuu ainakin ns. välieteisen tila, koska sen alla oleva kellari on kosteusongelmien ta- kia korjattava. Välieteiseen tulee myös en säännösten mukaisiksi. Tämä koskee myös saunojen jätevesiä. lisää wc-tiloja. Remontti teetetään kokonaisuudessaan rakennusfirmoilla. Suunnittelija että rakennuttajan edustajana hank- Liiton hallitus päätti kesäkuussa, on rakennusinsinööri Kalle Hokkanen keessa on Markku Vauhkonen Pieksämäeltä. Keiteleeltä. Remontin aikana uusitaan myös Lisätietoja asiasta: Kylmälahden jätevesijärjestelmä uusi- Kylmälahden päärakennuksen yläkertaan tehdään suuri remontti, tai se rakennetaan kokonaan uudestaan. Tässä suunnitelmaa majoitustilojen kohentamiseksi. Veturimies 3/

16 Työsuojelu Kari Ojala Uutta Sm 5 junaa arvioimassa Matkalle osallistuivat Junakalustoyhtiön sopimusneuvottelijoiden lisäksi Jv:ltä Jan Nylund, allekirjoittanut ja Timo Ahlroth. Hlä:ltä Jari Äikäs ja junahenkilökunnasta Esa Autio, Lari Nylund ja Pertti Siltakoski Perjantaina tutustuimme erilaisissa valmistusvaiheissa oleviin FLIRT juniin Stadlerin tehtaalle Bussnangissa. Tehtaalla valmistetaan runkoja alumiinista ja teräksestä, myös telit valmistetaan omatuotantona. Stadler on ostanut meille tutun SLM telituotannon, joka aikoinaan valmisti Sr2 veturin telit. Runkolevyt tulee alihankkijoilta kuten valtaosa laitteista ja kokoonpano suoritetaan tehtaalla. Merkillepantava huomio oli, että johdinsarjoja tehtiin käsityönä ja ulkoikkunat laitettiin perinteisellä tiivistemenetelmällä eikä liimaamalla. Flirt junia on käytössä kaikkiaan noin 350 kpl mm Sveitsissä, Saksassa ja tehtaalla oli valmistumisvaiheessa olevia junia mm. Unkariin ja USA:n Texasiin. Tehtaalla oli mahdollisuus tutustua junamalleihin ja vertailla eri operaattorien erilaisiin mieltymyksiin ohjaamon, matkustamon ym. laitteiden sijoittelusta ja käyttötavasta. Flirt junaa valmistetaan sähkökäytöllä ja dieselsähkökäytöllä. Sähkökäyttöisiä löytyy monille jännitetasoille ja kaksineuvoisina, jossa on kahdet sähkölaitteet ja niiden käyttö näin mahdollistaa ajamisen eri maiden Flirt junia on käytössä kaikkiaan noin 350 kpl mm Sveitsissä, Saksassa ja tehtaalla oli valmistumisvaiheessa olevia junia mm. Unkariin ja USA:n Texasiin. välillä. littua kuljettajanistuin, ohjaamon Dieselkäyttöisessä on erillinen vaunu johon on koottu moottoriyksikkö ja otetangot vain osan asioista mainitak- avattavien ikkunoiden malli sekä näin matkustamo on saatu kaikista seni. osastoista hiljaiseksi. Toukokuulla pidetyn palaverin perusteella oli ohjaamosta ja matkusta- Kuno Schmidin johdolla tutustumaan Lauantaina lähdimme mosta rakennettu maketti, johon oli SBB:n käytössä oleviin Flirt juniin. Menimme IC junalla Zug:n, josta Flirt - otettu huomioon toiveita kytkimien ym. hallintalaitteiden sijoittelusta. junalla Luzerniin. Paluumatkalla pääsimme Kunon johdolla tutustumaan Stadlerin Sm 5 projektikoordinaattori Kuno Schmidin johdolla kävimme läpi makettia kohta kohdalta, Zug. ajon aikana ohjaamoon välin Luzern - arvioiden ja keskustellen eri vaihtoehdoista varusteiden ja toimintojen sijettajan kanssa junan käytöstä ja hä- Keskustelimme matkan aikana kuljoittamiseksi. Ajopöydän laitesijoittelu nen työurastaan. oli alkutoiveiden mukaisessa kunnossa, mutta pientä säätöä tehtiin ja asi- vuotta. Samalla vastasi kysymykseen Hän kertoi olleensa kuljettajana 21 oista päästiin yhteisymmärrykseen. kuinka paljon veturimiehiä on palveluksessa eli Sveitsissä on kaikkiaan Asiaan palataan heinä-elokuun aikana loppukoosteen tiimoilta. noin 4000 kuljettajaa, heistä 3000 on Konduktöörit passailivat matkustamon varustusta ja eteistilan leimaus- Kuljettajien ajot jakautuvat siten, SBB:n palveluksessa. laitteita sekä ovitoimintoja kohdalleen. että 2000 ajaa henkilöjunia, 1000 ajaa Se koettiin hyväksi, että tehtaalla oli tavarajunia, mutta myös sekaisin tavara/henkilöjunia ja 1000 on muiden runsaasti eri junamalleja nähtävänä. Niitä kierrellessä näimme toimivia yksityiskohtia, joiden perusteella saimme yhtiöiden palveluksessa. ajatuksia myös laitesijoittelun mahdollisuuksista Junakalustoyhtiölle tilatnen työvuorokansio, josta löytyi aika- Kuljettajalla oli käytössä sähköitavaan junaan. Ohjaamoon saatiin vataulu, työvuorot ja muu informaatio 16 Veturimies 3/2007

17 Työsuojelu Paul-Erik Söderlund Uusi Vep VR:llä aloitin armeijan jälkeen tilapäisenä asemamiehenä Nokian asemalla, veturimiesoppilaaksi Turkuun v.1975, sieltä Tampereelle kuljettajakursseille v.1981 syksyllä. Useiden vuosien heitossa olon jälkeen silloisen määräysesimiehen Mustakorven Matin kannustuksella ja vielä nykyäänkin esimiehinä (käytönvalvojina) toimivien Tiaisen Ossin ja Mäkisen Arton myötämielisellä suhtautumisella alkoivat opinnot ensin Helsingin teknillisen koulun koneosastolla, josta teknikon todistus v.1997, sen jälkeen opinnot jatkuivat Hämeen ammattikorkeakoulussa Hämeenlinnassa, josta valmistuin insinööriksi (AMK) v Työt veturinkuljettajana vuoroin linjaja sm-vuoroissa jatkuivat kuitenkin vielä helmikuun 2007 loppuun saakka ja maaliskuun alussa aloitin työni vetopalveluasiantuntijana. Stadlerin Sm 5 projektikoordinaattori Kuno Schmidin johdolla kävimme läpi makettia kohta kohdalta, arvioiden ja keskustellen eri vaihtoehdoista varusteiden ja toimintojen sijoittamiseksi. Ajopöydän laitesijoittelu oli alkutoiveiden mukaisessa kunnossa, mutta pientä säätöä tehtiin ja asioista päästiin yhteisymmärrykseen. työvuorolle. Lisäksi hänellä oli GSM puhelin, jolla pystyy olemaan yhteydessä tarpeen mukaan liikenteenohjuksen kanssa, aika lailla vastaava kuten meillä pendossa. Huomioitiin, että junan kiihtyvyys jopa >100km/h oli hyvä verrattuna meidän esim Sm 4 junaan eli Junakalustoyhtiön Matti Vesasen toteamus, että Sm 4 on mopo, verrattuna Sm 5 junaan todettiin paikkansa pitäväksi. Diagnostiikan ym laitteiden toiminta-ajatuksista voi päätellä, että suunnittelussa ja valmistuksessa on ollut tekemisen meininki. Aika näyttää onko moni kakku päältä kaunis jne. vaan onko niin, että saadaan toimiva kaupunkijuna? Ensivaikutelma ainakin oli hyvä. Haasteita käyttöönotossa ja sen jälkeisessä koeliikenteessä riittää. Ensimmäiset kaksi junaa pitäisi tul- la Suomeen 2008 loka-marraskuussa ja 2009 pitäisi olla koeliikenne kiihkeästi menossa. Sarjajuna toimitukset alkavat Veturimies 3/

18 Kentältä Kuva on otettu syksyllä 2005 Kotkan tallilla katselmusajon aikaan. Antti Laajalahti Kotka Kotkan pojatkin olivat vähällä saada Nimittäin parempia vetureita ajokikseen, mutta taisi mennä hyvä yritys ketuille. Tarinan alku on 2005 vuoden alkupuoliskolla, kun allekirjoittaneelta kyseltiin mielipidettä: kumpi olisi parempi seuraaja satamavaihtotyöhön Dv16 kalustolle, Dv12 vai Dr16? Aikaisemman sijoituspaikkani ansiosta oli molemmista tyypeistä kertynyt kokemusta kohtalaisesti ja vastaus oli heti selvä:dr elokuussa järjestettiin viikon mittainen katselmusajo Kotkassa. Tällöin testattiin veturin sopivuutta raskaaseen vaihtotyöhön satamassa ja kyseltiin myös maahenkilöstön mielipidettä. Mielipiteet jakautuivat osin puolesta, osin vastaan. Teknisiltä- ja käyttöominaisuuksiltaan veturin todettiin soveltuvan hyvin raskaaseen vaihtotyöhön. Voimaa riittää raskaittenkin roikkien irrotukseen ja jarruvoimaa löytyy riittävästi, eikä voimansiirron lämpöongelmia ilmennyt. Tyyppikoulutus saatiin lähes kaikille Kotkan kuljettajille 2006 vuoden loppuun mennessä siirrettiin ensimmäinen veturi Kotkaan korvaamaan Dv16 kalustoa. Samana päivänä oli tarkoitus käyttää veturia iltavuorossa, mutta n. 10 minuuttia ennen työvuoron alkua Kotkan Rl:n osaston luottamusmies oli tuonut lappusen josta ilmeni että maahenkilöstö kävelee mieluummin kuin nousee Dr16 veturin kyytiin. Asian selvittämiseksi pyydettiin ulkopuolisen arviotsijan apua, ja sellaista tulikin Uudenmaan työsuojelupiiristä. Veturista löytyi kaiteitten ja ramppien osalta sanomista, rampit ovat liian pieniä, ym. Jos vaunukalustoa tutkittaisiin samoilla kriteereillä, olisi vaunujen käyttö vaihtotyössä ehdottomasti kiellettävä ennen mittavia parannuksia. Veturiasia jäi ikään kuin tuuliajolle, kukaan ei tuntunut tietävän asiasta oikein mitään tai ei ainakaan mitä pitäisi tehdä; oltiin kuin isännättömän talon rengit. Kysyin Kouvolassa asiasta VR:n johdon vierailun aikaan missä vaiheessa asia mahtaa olla, mutta saamastani vastauksesta ilmeni etteivät maailmamme kohdanneet. Hyvinkään konepaja teki mallikappaleen muutostöistä jotka oli listattu työsuojelupiirin tarkastuksessa. Päättäjätasolta ei löytynyt ryhtiä ottaa veturi käyttöön, vaan päätöksen käyttöönotosta tekevätkin paikalliset osastojen luottamusmiehet. Päätös on arvatenkin kielteinen: ei koskaan tänne. Asia on edennyt aika oudosti. Syksyllä 2005 Kouvolassa pidetyn palaverin päätös oli selvä:dr16 sarja siirtyy Kaakkois-Suomeen korvaamaan käytöstä poistuvaa Dv16 sarjaa. Kuitenkaan siirtoa ei toteutettu, ilmeisesti Kaakkois-Suomen maahenkilöstön heikon kunnon vuoksi. Seuraaviin uuden henkilökunnan rekrytointiin kannattaa katseet suunnata pohjoiseen, sieltä löytyy sellaista porukkaa joka pääsee kaikenlaisten veturien kyytiin. Tämän todistaa se, että pohjoisemmilla liikennepaikoilla on vaihtotyö onnistunut koko ajan myös Dr16 vetureilla. Nyt asialle on tullut jatkoa, Kotkan veturimiehille aloitettiin Dv12 tyyppikoulutus. Kyseinen veturi on hyvä junanvetäjä ja näpäkkä kevyessä vaihtotyössä mutta satamapäivystykseen se ei sovellu. Korkea kestotehoraja tulee aiheuttamaan ongelmia. Veturia on testattu Haminan satamassa ja todettu soveltumattomaksi satamapäivystykseen. Onkohan meneillään joku toiveuni että jos tonnit olisivat vaikka keventyneet. Veturin pieni veto- ja jarruvoima muuttaa työnteon näpertelyksi ja aiheuttaa lisäpäivystäjien tarvetta. Lisäksi kun savuttavalla Dv12 veturilla mennään tekemään vaihtoja nykyisiin satamaoperaattoreiden purkuvarastoihin niin ympäristösertifikaatit joutaa heittää roskikseen. Kyseiset varastot pyritään näet pitämään mahdollisimman puhtaina, niihin ei päästetä autoja sisälle ja purkutrukeissakin käytetään katalysaattoreita vaikka ovatkin nestekaasukäyttöisiä. Lisänä vielä Dv12 sarjan kiva jarrumelu. Toivottavasti maksavat asiakkaat tuovat mielipiteensä julki mieluummin vaikka hankalasti kuunneltavina puheluina järjestelymestarille kuin että siirtävät kuljetuksia kumipyörille. Satamapäivystyksen raakuudesta kertoo jotakin tänä kesänä tullut uusi ennätys. Viikon huoltovälin aikana eräändr14 veturinpyöristä kului 8milliä pois. Jos Dv12 veturista kulutetaan satamassa muutama sentti pois niin onko veturi enää linjakelpoinen? Sama veturi saattaa kiertää jossakin myös pikajunan vetoon. Asioita kannattaisi miettiä tarkkaan ja kaikilta tahoilta. Ei liene kovin järkevää jos kalustovalinnat tehdään huutoäänestyksellä kuten plutoonanpäälliköiden valinnat yhdeksänkymmentä vuotta sitten eräässä armeijassa. Eihän silläkään armeijalla ollut menestystä 18 Veturimies 3/2007

19 Kentältä Nordea Pankki Suomi Oyj / Nordea Rahoitus Suomi Oy Yhdellä kortilla saat monta etua Hanki nyt Liitto MasterCard, saat kätevästi samalla kortilla sekä liittosi jäsenkortin että kansainvälisen maksuaika- ja luotto kortin tarjoamat edut. Liitto MasterCard on sekä jäsenkortti että maksuaika- ja luottokortti. Korttiin sisältyy lisäksi käteviä lisävakuutuksia ja myös halutessasi Nordean pankkikortti sekä automaattikortti. Saat yhdellä kortilla kolmen kortin edut. Liitto MasterCard -korttia voit hakea, olitpa minkä tahansa pankin asiakas. Liitto MasterCard -kortilla saat nämä edut: euron luottolimiitti Korotonta maksuaikaa keskimäärin 30 päivää Käteisnostot sekä kotimaassa että ulkomailla Liittosi jäsenedut Liittosi valitsemat vakuutusedut: ostoturva ja käteisnostoturva Lisäksi voit halutessasi yhdistää Liitto MasterCard -korttiin myös Nordean pankki- ja automaattikorttiominaisuudet sekä verkkopankkipalvelut. Tilaa hakemus jo tänään! Lisätietoja ja Liitto MasterCard -hakemuksen saat osoitteesta soittamalla Nordea Asiakaspalveluun (pvm/mpm) ma pe 8 20 ja Nordean konttoreista. * Luoton myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy. Sen korko on 3 kk euribor + 7,5 %. Kun nimelliskorko on esim. 11,76 % (08/07), on todellinen vuosikorko 14,76 %. Todellinen vuosikorko on laskettu käytössä olevalle euron luotolle ja siinä on huomioitu pääkortin vuosimaksu 60. Veturimies 3/

20 Työsuojelu Kuva on otettu Ilmalan varikon tiloissa olevasta ilmakuvasta. Jutun juuri on pitkälti Ilmalan ympäristöön ja Helsingin liikenteeseen liittyvä. Jatkossa muutkin vepit kirjoittavat palstalle oman alueensa ja oman erityisalansa asioista. Timo Ahlroth ja Paul-Erik Söderlund Helsingin vetopalvelukeskus Veppipalsta Tieto lisää tuskaa, sanotaan. Eräs kanava tiedon välittämiseen voisi olla tämä Veturimies - lehti, jota toivottavasti luetaan vielä tämän jutun jälkeenkin. Tarkoitus on, että vetopalveluasiantuntijat vuorollaan tuovat palstalla esille alueensa erikoisia ja kaikkia kiinnostavia asioita. Ohjeita ja määräyksiä tuntuu tulevan joka tuutista ja vaarana on, että tulee eräänlainen infoähky. Pitäisi kuitenkin pystyä poimimaan omaa työtään koskevat ohjeet, sillä niitä on kuitenkin velvollisuus noudattaa. Ilmoitustaulujen lukeminen kuuluu työpäivän aloittamiseen, mutta se ei tunnu riittävän. Veturinkuljettajien infokioski on ilmeisesti vielä melko tuntematon foorumi, vaikka sieltä on ammennettavissa runsaasti hyvää tietoa. Vikakirjaan taannoin kirjatutut viat on löydettävissä infokioskin kohdasta Vetokaluston vikatiedot, josta muutaman päivän vii- 20 Veturimies 3/2007

21 Työsuojelu veellä voi lukea tehdyt korjaukset havaitsemistaan ja joko X 1-lomakkeelle tai vikakirjaan kirjoittamistaan vioista. Linkki vikatiedostoon on /vrosl01:8080/services/veko/ fault.form, josta voi talon koneilla käydä suorituksia kurkistelemassa. Oikea kanava Radioliikenteen määräykset tuntuvat olevan joskus vaikeaselkoisia, varsinkin Helsingin osalta Ilmalan ratapihalla käytäntö tuntuu vaihtelevan. Kun vetokalustohalleilta pyritään Ilmala 1:n tai 2:n alueelle, luvat pyydetään kanavalla 21, saadun luvan jälkeen ollaan kanavalla 7. Ilmala 1:n tai 2:n alueelta luvat voi pyytää joko k.7 tai k.21, saadun luvan jälkeen k.7, ellei liikenteenhoitajan kanssa muuta sovita (esim. Pendo-pesu). Kiellettyä ei luvanotto ole 21 kanavalla myöhemminkään varsinkin, kun 7 kanava on ajoittain kovin kuormitettu. Radioliikenteen osalta on kuunteluseurantaa suoritettu myös koko maan kattavasti. Huomautuksia on tehty kaikille osapuolille. Koetetaan pitää täsmällinen viestintä yhtenä tärkeimmistä asioista. Eli tunnukset ja viestinnän määrämuotoisuus täydellisinä. Juoksijat Vek- käsikirjaan tuli mm. lisäys junan aikataulun mukaiseen lähtemiseen. Sen mukaan ei juoksijoita odoteta junamiehistön vastaavan antaman lähtövalmiusilmoituksen jälkeen. Sen pitäisi olla itsestään selvä asia, mutta ei tunnu olevan. On turha vedota asiakaspalveluun, palvellaan mieluummin niitä, jotka tulevat ajoissa junalle, eikä niitä, jotka vähät välittävät muista matkustajista ja heidän ehtimisistään. Usein vaan tahtoo olla, että vaatii hyvää yhteistyötä konnarin ja kuljettajan kanssa, kun lähtösoitto tulee eikä väriä ole ja vielä matkustajat pyrkivät junaan ovien ollessa lukittuna. Kytkennät Sm-junien kytkennät ja katkaisut puhuttavat aika-ajoin; joko ei osata tai jakseta esim. vaihtaa päätytiivistettä (Sm1-2) ja sen vuoksi on jopa junia jouduttu perumaan. Katkaisun jälkeen lämmöille laitto ja asianmukaiset tarkistukset kuuluvat saapuvalle kuljettajalle. Sm 4 osalta voidaan kytkennässä menetellä kuten pendossa eli, että kytkentä suoritetaan ennen ovilukitusten avaamista ja matkustajien ulos päästämistä. Näin saadaan kytkentä tehtyä turvallisesti. Lämmöt Sr 1 vetureihin on jo valtaosaan asennettu ajomoottorilämmitys ja maavuotovalvonta. Niistä on ohjeistusta saatavilla mm. infokioskista. Erityisesti nyt talven lähestyessä on muistettava kytkeä ajomoottorilämmitykset veturia seisontaan jätettäessä. Itseäänkin säästää, kun ei joudu erotuksia maavuotojen takia tekemään. Lämmityksen kytkeytymisen ehtoinahan ovat käsijarru kiinni, suuntakahva keskelle ja lämmitys päälle ajopöydän painonapista. Pendot Pendolinojen osalta on tullut palautetta siitä, ettei kuljettaja ole koodannut puhelinta junan numerolle tai jos on koodattu, puhelinta ei ole ainakaan laitettu lataukseen, vaikka akku on lähes tyhjä. X 1- lomakkeita ei edelleenkään kirjoiteta havaituista vioista. Ellei vikoja kirjata, ei niitä myöskään ikinä korjata, niin turhauttavaa kuin se samoista vioista kirjoittaminen onkin. Muutosta on tullut X 1 menettelyyn seuraavasti: Faksatut tiedot eivät auta pendojen korjausta, sillä korjattava juna on edelleen jossain maakunnassa. Faksit korkeintaan antavat tietoa tulevista korjauksista, mutta itse korjaus ei onnistu ennen kuin pendo on Turussa tai Helsingissä. Postitetut X1:t sotkevat työnohjausta, sillä ne saattavat pahimmillaan tulla lähes viikon myöhässä. Postinkulku ottaa oman aikansa, varikolle jaetaan posti joka toinen päivä ja viikonloppuisin koko tämä postinjakelu pysähtyy. Tänä aikana vikaantunut pendo on saattanut käydä useaan otteeseen varikolla ja vika kenties jopa ehditty korjata. Kun X1:t saapuvat aikanaan postissa, joudutaan joka kerta tarkastamaan ovatko viat jo järjestelmässä tai korjattu, eli tutkimaan Vetahen työjonoselaimelta onko vika järjestelmässä ja/ tai Vetahen vikahistoriasta onko vika jo korjattu. Varsinkin suuremmista vioista on aiheellista ilmoittaa kunnossapitoon jo matkalta ja sehän käy kätevästi pendon GSM puhelimella. Ennakkoilmoittamisella kunnossapito voi tulla jo työkalut ojossa junaa vastaan se saapuessa varikolle ja näin lyhyemmälläkin kääntymisellä korjaustoimenpiteitä ehditään tekemään. Ilmalan ratapiharemontin takia on tallipäivystäjän käytävällä postilaatikko johon voi hallityömaan veturivarikon raiteille saavuttaessa jättää X1 lappusia. Ei ole kielletty katsomasta laatikkoon ja jos on kulkua vaunuhallin puolelle, voi ottaa x1:t matkaan ja viedä huoltokorjaukseen. X1 kirjoittaminen on edelleen sallittua. Pendoliinoissa on vikoja edelleen riittänyt. Kallistusöljyt ovat kuumat ja kylmät yhtä aikaa, päättele siitä sitten kumpi on oikea tieto. Keularakenteet ovat erilaisten vaurioitten takia olleet pitkin kesää huonossa kytkentäkunnossa. Tämä onkin sitten näkynyt erikseen ajettavien määränä, joita on päivittäin ollut kohti Helsinkiä ja 7010 junissa on kisko- ja paineilmajarruvikoja ollut ehkä muita enemmän. Syynä on alustan putkistojen rikkinäisyys. Putkien vaihto vaatii vaunun teleiltä noston, joka tehdään heti, kun tilanne sallii. Italiassa korjauksessa ollut 7105 vaunu on tulossa Suomeen 30.8 ja siitä edelleen testeihin syyskuun aikana. Kaupalliseen liikenteeseen juna saataneen loppusyksyn 2007 aikana. Jarrut irti Käsitteet ylilataus ja toisaalta täyttöisku tuntuvat olevan melko sekaisin varsinkin uusilla kuljettajilla. Vuonna 2006 oli runsaasti kuumakäynti - ilmaisuja, joihin syyksi merkittiin kuljettajan ajovirhe. Ainakaan tehdyissä selvityksissä ei jarrulaitteista jälkeenpäin löytynyt vikaa. Onko syynä se, että joko liian voimakkaan jarrutuksen tai JKV tekemän jarrutuksen jälkeen pyritään jarrujen irtoamista nopeuttamaan reilulla täyttöiskulla? Vai onko syynä pienet paineenalennukset ja irrotukset, joiden jälkeen osa jarruista irtoaa, osa ei? Tilanteessa jossa on jouduttu tekemään voimakas jarrutus ja saadaankin ajoa sallivaa opastetta voi perässä olla hyvinkin jarrut kiinni, jos irrotus aika jää lyhyeksi. Näin junan viimeisiin vaunuihin voi saada lovet, varsinkin jos perässä on tyhjiä. Veturimies 3/

22 Työsuojelu Ari Julku Kulunvalvontalaitteiden ohjelmistomuutokset Ohjelmiston käyttöönotto yleisessä liikenteessä Odotettua pidempään kestäneiden koeajojen ja lukuisien eri ohjelmistoversioiden testauksen jälkeen uuden ohjelmiston käyttö yleisessä liikenteessä aloitettiin 36 laitteistolla 5. kesäkuuta Ohjelmisto asennettiin tuolloin viiteen Sr1-, viiteen Sr2- ja 10 Dv12-veturiin sekä yhteen Sm1-, yhteen Sm2-, kahteen Sm3-, kahteen Sm4- ja kahteen Dm12-junaan. Ohjelmiston toimivuutta seurattiin lukemalla rekisteröintimuistien tietoja. Lähes heti havaittiin mm. silloin tällöin esiintyvän ongelmia laskennallisen valvontanopeuden käsittelyssä. Lukuisien kuljettajalle näkymättömien vikakoodien lisäksi saattoi kuljettajapaneeliin tulla PIENVIKA-ilmoitus. Ongelmia esiintyi erityisesti Tikkurilan kaupunkiradan itäisimmän raiteen viimeisellä pääopastimella E 220 Helsinkiin saavuttaessa. Vikatilanne syntyi aktivoitaessa laskennallinen valvontanopeus ja jos junatiedot olivat yhden Sm4-rungon ja R-jarrulajin (junan sn 120) mukaiset. Ohjelmasta tehtiin koeliikenteen kokemusten perusteella vielä kaksi uutta versiota ja lopullinen hyväksyntä annettiin vihdoin 30. toukokuuta Kesä-heinäkuun vaihteessa päivitettiin kaikkien Sm3-junien JKVlaitteet ja kuukautta myöhemmin päivitykset aloitettiin Dv12-vetureissa. Elokuun lopulla uusi ohjelma oli noin 70 Dv12-veturissa sekä ensimmäisessä kappaleessa mainitussa koeliikenteen kalustossa lisättynä kolmella Sr1- ja viidellä Sr2-veturilla. Tavoitteena oli saada Dv12-veturit muutettua uudelle ohjelmalle ennen syksyn pahimpia lehtikelejä. Muun kaluston päivityksien suunniteltiin etenevän lokakuusta alkaen. Korttien toimituksissa on kuitenkin ollut viiveitä elo-syyskuussa, joka vaikuttaa myös yllä mainittujen tavoitteiden toteutumiseen. En käy tässä läpi uudestaan kaikkia muutettuja ominaisuuksia, sillä näistä 22 Veturimies 3/2007

23 Työsuojelu asioista on kirjoitettu Veturimies-lehdessä 3/2003 ja Rautatietekniikka-lehdessä 1/2005. Tärkeimmät kuljettajan toimintaan vaikuttavat asiat kerrotaan toukokuussa 2006 julkaistussa kuljettajien tiedotteessa. Tässä katson kuitenkin tarpeelliseksi kertoa hiukan lisää parista merkittävimmästä muutoksesta. Tämän artikkelin viimeisessä luvussa kerron millaisia tietoja JKV-asioista löytyy tietoverkkomme sähköisen työpöydän eli Verstaan työtiloista. Kaarreprosenttien nollaus vauhdissa Junatietojen muuttaminen on mahdollista pysähdyksissä oltaessa. Lisäksi kaarreprosenttien nollaus on sallittu liikkeellä oltaessa, jos JKV-laitteella ei ole tiedossa edessä olevia alkavia kaarrerajoituksia. Tällaisen rajoituksen olemassaolon havaitsemista vaikeuttaa se, että rajoitusta ei monestikaan näytetä kuljettajalle. Prosenttien ollessa asetettuina, nopeusrajoitus on usein junan suurinta nopeutta suurempi. Prosenttien nollaus on tällöin estetty, jotta tavoitenopeuden äkillisestä putoamisesta ei aiheutuisi hätäjarrutusta. Alkanut ylinopeuden valvonnassa oleva kaarrerajoitus ei estä prosenttien nollausta. Sallittu nopeus voi tällöin pudota äkillisesti, mutta tästä aiheutuu enintään käyttöjarrutus 1, jonka saa irrottaa nopeuden laskiessa sallitun nopeuden tasolle (+3/5 km/h). Prosenttien nollauksen sallinta tai esto ratkaistaan KORJAUS-painiketta painettaessa. Muutos astuu voimaan pakollisen junatietojen tarkistuskierroksen jälkeen. Jos KORJAUSpainikkeen painamisella ei ole mitään vaikutusta, on prosenttien nollaus tällöin estetty yllä kuvatusta syystä. Tässä tilanteessa voi jäädä odottelemaan tähän tilaan ja kokeilla painaa KORJA- US-painiketta uudestaan silloin tällöin odotellen koska prosenttien nollaus sallitaan. Tässä tilanteessa tavoitenopeuden ja -etäisyyden näytöt toimivat normaalisti kertoen kuljettajalle seuraavan junan kulkuun vaikuttavan nopeusrajoituksen tai seis-opasteen olemassaolosta. Tekstinäyttö ei kerro tavoitepisteen tyyppiä, vaan siinä esitetään junatietoa KR% XX. Yllä kuvatussa tilanteessa, odoteltaessa koska prosenttien nollaus on mahdollista, kannattaa pyrkiä välttämään JKV:n jarrutuksia. Tässä tilanteessa katseltaessa junatietoja, paneelin näytössä ei kerrota JKV:n jarruttavan, ei anneta lupaa irrottaa JKV:n jarrutus eikä myöskään JARRUJEN IRROTUS - painike toimi. Jarrutuksen tapahtuessa ja JKV-paneelin antaessa piipittävää äänimerkkiä on siten poistuttava junatietojen tarkistuksen tilasta, jotta voitaisiin irrottaa JKV:n jarrutus. Ylinopeuden valvonnan muutos Ympärilyönnin estojärjestelmiä vailla olevissa Dv12-vetureissa on ongelmana erityisesti syksyn liukkailla keleillä ympärilyönnin seurauksena tapahtuvat hätäjarrutukset. Pysähdyksiin asti vievä hätäjarrutus johtaa aina liikennehaittoihin ja usein myös pyörävikoihin. Ongelmien vähentämiseksi ylinopeuden valvonnasta on siten poistettu hätäjarrutus. JKV tekee enintään käyttöjarrutuksen 1, joka on yhden barin jarrujohdon paineenalennus. Tämän jarrutuksen saa irrottaa nopeuden laskettua sallitun nopeuden (+3/5 km/h) tasolle. Nopeusmittari näyttää tosiaikaisesti, ympärilyönnit ja luistot mukaan lukien, pyörän akselilta mitattua nopeutta. Samalta akselilta mitattu JKV:n nopeustieto ei kuitenkaan aina seuraa nopeita muutoksia. Tämän vuoksi on mahdollista, että käyttöjarrutus ei välttämättä tapahdu heti nopeusmittarin osoittaessa vähintään +5/10 km/h ylinopeutta. Jarrujen irrotuskaan ei välttämättä ole mahdollista heti nopeuden laskiessa vaaditun rajan alapuolelle. Huonoissa olosuhteissa jo käyttöjarrutus 1 aiheuttaa pyörien lukkiutumisen ja näin ollen lovien syntyminen ei ole kaikissa tilanteissa vältettävissä. Myös veturin jarrulajiasettimen R-asento altistaa pyörien lukkiutumista, kun käytössä on korotettu jarrusylinterien paine yli 55 km/h nopeuksilla. Onneksi kuitenkin R-jarrulajin käyttö on Dv12-vetureissa vähäisempää. Tällä hetkellä sanoisin, että JKV:n jarrutuksen tapahtuessa kannattaa yrittää estää pyörien lukkiutuminen hiekottamalla, siten irrotus on nopeimmin mahdollista. Pyörien lukkiutuessa ja hidastuvuuden ollessa suurempi kuin 2,5 m/s 2, JKV:n nopeustieto jää jälkeen todellisesta nopeudesta ja irrotuksen sallintaa joutuu odottelemaan pidemmän aikaa. Tulee huomata, että tavoitepisteen valvonnassa tapahtuvat jarrutuskäyrien perusteella aktivoitavat jarrutukset ovat eri asia kuin ylinopeuden valvonnan jarrutukset. Tavoitepisteen valvonnassa tehtävien jarrutusten ehtoja ei ole muutettu ja siellä tapahtuu edelleenkin hätäjarrutus mikäli käyttöjarrutus ei ole riittävä nopeuden vähentämiseen. JKV-asiat sähköisellä työpöydällä Junaliikennöinnin ylläpitämässä työtilassa J: Veturinkuljettajien Info- Kioski, löytyy mm. JKV:tä koskevia toimintaohjeita asiakirjakansiosta Junaturvallisuus ja edelleen JKV- ja EKE-ohjeet. Kunnossapitopalvelujen ylläpitämässä työtilassa S: JKV, löytyy puolestaan mm. JKV:n toimintaa ja tekniikkaa käsitteleviä dokumentteja. Ohjelmistomuutoksista kertova Rautatietekniikkalehdessä 1/2005 julkaistu artikkeli löytyy asiakirjakansiosta Tekniset selosteet. Päivitetty koko JKV-järjestelmää koskeva toimintaseloste löytyy samasta asiakirjakansiosta. Toimintaseloste on jaettu viiteen osaan, joista ensimmäisessä osassa eli Yleisselosteessa esitellään JKV-järjestelmä kokonaisuutena menemättä yksityiskohtiin. Veturinkuljettajan näkökulmasta JKV:n toimintaa käsitellään toisessa osassa, Valvontatoiminnot. Kolmannessa ja neljännessä osassa käsitellään veturilaitteiden ja tiedonsiirron tekninen toiminta sekä viidennessä osassa käsitellään baliisisanomien koodausta. Työtilaan S: JKV on myönnetty lukuoikeudet kaikille VR:n käyttäjätunnuksille. Jos työtilaan pääsy on estetty, järjestelmä tarjoutuu lähettämään oikeuksien myöntämistä koskevan viestin. On sattunut, että yhteiskäytössä olevilta käyttäjätunnuksilta on oikeuksia puuttunut. Veturimies 3/

24 Liiton ajankohtaista Valtuuston Tes seminaari Valtuusto kävi työehtosopimusseminaarissaan läpi tulevien neuvottelujen tavoitteita. Aluksi selviteltiin sitä suhdetta, jolla tehtäisiin yleiskorotus ja mikä erityisongelmien osuus olisi. Yleiskorotusten suuntaan ollaan menossa. Eli valtuusto haluaa peruspalkan korotuksia. Suhdeluku liikkui korkealla ja lisäpalkkiokorotusten osuus on jäämässä pienemmäksi. Neuvotteluihin tällä on sellainen vaikutus, että veturimiesten spesiaaliongelmiin ei ollakaan niin paljoa panostamassa, vaan halutaan nostaa peruspalkkaa. Valtuusto keskusteli hersyvästi levoista ja niiden pois ostamisesta. Ajojaolla on voitu vaikuttaa aina lepoihin ja niiden kohdistumiseen eri varikoille. Jos panostetaan lepojen kustannuksiin, saattaa seuraavassa ajojaossa levot hävitä siten, ettei niistä kustannuksia synny. Tämä olisi varmasti hyvä, mutta onko se meidän maksettava palkankorotusrahoituksella. Tämä on selkeästi työnantajan itsensä aiheuttama kustannus ja sen myös maksettava, tuumittiin valtuustossa. Vanhalla tutulla ryhmätyökuviolla valtuusto teki jakoa siitä, mitkä asiat ovat tärkeimpiä seuraavissa neuvotteluissa. Valtuusto listasi oman tärkeysjärjestyksensä erityisongelmille, joita lisäpalkkioiden korotuksilla voitaisiin korvata. Loppuksi valtuustopiti kokouksen ja hyväksyi neuvottelutavoitteen, jossa yleiskorotuksen on oltava reilu ja koko rataverkolle on kohdistuttava tasapuolisesti korotuksia myös lisäpalkkioiden kautta. Sopimuskauden pituus on valtuuston mielestä riippuvainen myös seuraavan vaalikokouksen ajankohdasta. Tarkoitus on, että seuraavien vaalien jälkeen valitut vastuuhenkilöt eivät joutuisi heti uusiin neuvotteluihin, vaan sisäänajoaikaa tulisi sopivasti. Markku Luomala Kokkolasta ja Timo Tanner käyvät läpi työryhmien näkemyksiä neuvottelutavoitteiden tärkeysjärjestyksestä. Näkemiin kaikki tuttavat, erikoisesti Veturimiesten liiton jäsenet. Olen Savon sydämessä, ihmettelen valoisia kesäiltoja, kirkkaita päiviä ja monia ukkospilviä, annan korvieni nauttia savolaisista sutkautuksista. Sain kuulla höyryjunan kukkokiekuu -vislauksen, kun se saapui Varkaudesta. Makustelen Moilasen luhtirukiista leipää. Nukun paljon, vetelehdin, venyttelen ja harjoittelen sitä savolaisten 11. käskyä (elä hättäele). Oma työsarkani on kynnetty. Toivon mukavia ja hyviä työvuosia niille joilla niitä vielä on jäljellä. Liitolle toivotan menestystä, veturimiehille ja -naisille vahvaa yhteishenkeä vaikeissakin paikoissa. Kiitos kaikille jotka muistitte minua, entiset työtoverit ja muut. Nauttikaamme elämästä. Pieksämäki, heinäkuu Marja-Riitta (Malla) Mustonen (eläkeläinen 1.9. alkaen) Tervetuloa Uusi henkilö liiton toimistossa on osastosihteeri Anne Maarit Valli. Hän työskentelee osaksi Veturimiestenliitossa ja osaksi AKT:ssa. Työt jakaantuvat pitkälti tarpeen mukaan ja joustavasti. Anne-Maarit Valli on ollut kymmenen vuotta AKT:ssa. Siirtyminen uuteen tehtävään vei ainoastaan yhdet yöunet. Anne-Maarit odottaa uudessa tehtävässään uusia haasteita, uusia ihmisiä ja yhteistyön lisääntymistä liittojenkin välillä. Anne-Maarit ottaa myös liiton nettisivujen päivittämisen haltuunsa. Puhelin Veturimies 3/2007

25 Vaalit Vakuuta itsesi ja perheesi jopa 50 % järjestöalennuksella! Riski, että tekevälle sattuu: 99 % Jos vahinko joskus sattuu kohdallesi, se koskettaa kaikkia niitä, joille olet tärkeä. Järjestösi jäsenenä saat Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksen jopa 50 % vastaavia yksilöllisiä henkilövakuutuksia edullisemmin*. Me Ifissä tunnemme riskit. Siksi osaamme auttaa sinua välttämään niitä. Kerromme lisää verkossa numerossa (ma pe 8 20) tai lähimmässä Ifissä. * Alennukset lasketaan turva- ja järjestökohtaisesti. Veturimies 3/

26 Kentältä Nimim. Kilu EI TUPOA II : liittokohtaisten paluu Syksyn aivan ns. näillä näppäimillä alkavat tuloneuvottelut puhuttavat niin ratkaisussa kuin tulevissakin, ja saanen levoista, niin tämän syksyn palkka- kentällä kuin konttoreissakin. Olikin tiinpa korvaus rahana tai aikana, tärkein merkitys ei ole siinä, että lepoja aivan pakko kirjoittaa tuo otsikko; toivottavasti en joudu kirjoittamaan tekevät veturinkuljettajat saavat siitä enää kolmatta osaa trilogiaan, ainakaan kunnon korvauksen. Ei, vaan siinä, että otsikolla III: Tupo strikes back: imperiumin vastaisku vän paljon, kannattaa sen tehdä suh- kun lepo maksaa työnantajalle riittä- Kentällä on menossa hengähdystauko: valtuusto on evästetty ja ko- lepo voitaisiin poistaa. teellisen kalliitakin järjestelyjä, jotta koontunut asettaen tavoitteet ja neuvottelijat ottavat ensikosketuksia. ei dollisesti tulevaisuudessa maksettava Käsitys, jonka mukaan levoista mah- voi tuudittautua pelkästään odottamaan, kuin keskiviikkoisen lottokimääräistä tulokertymää, on sikäli vir- aikaperustainen korvaus vähentää keskupongin jättämisen jälkeen, vaan on heellinen, että lepojen kustannusten oltava valppaana ja valmiudessa. tuntuvasti noustessa työnantaja vähentää nopeasti levot alimpaan mahdolli- Osastojen kokoukset velvoittavat valtuustoedustajat antaen heille eväitä tulosten arviointiin ja hyväksyntään mikä, nostaa levon kustannuksia. Tässeen minimiinsä, ja työaikakorvaus, jos sekä hylkäämiseen. Tämä vaatii tiivistä yhteydenpitoa kentälle ja tiukkaa monessakin suhteessa enemmän kuin sä auttaa työaikaperustainen korvaus palautetta kentältä neuvottelijoille rahakorvaus, vaikka jälkimmäinen olisi suurikin; kun lepoajastakin kertyy päin. Osastojen aktiiviset toimihenkilöt ovat tässä suhteessa korvaamattomia. Viime kädessä tulosten hyväksynen miesten lukumäärä vastaavassa suh- työaikaa, vähenee käytettävissä olevitä on kuitenkin oltava kentän rivijäsenten käsissä, valtuustoedustajien paitsi perinteiset työtunnit, myös teessa kun jaksottaista työaikaa lisää, kautta tai suoraan äänestäen, tilanteen levoista saatava, työaikamääräinen mukaan. korvaus. Rahamääräisellä korvauksella saadaan ehkä kehitys alkuun mutta Ei levoille todella merkittävä askel lepojen minimointiin lienee saavutettavissa vain Ei liene kahta ajovarikkoa, joilla on edes suunnilleen samansuuruinen työaikaperustaisella lepoaikakorvauksella. määrä samantapaisia lepoja. Lepojen määrä ja vaikutus työvuoroihin vaihtelee, samoin niiden mielekkyys, 4-6 suunnittelun mahdollisuudet vaikuttaa On ymmärrettävää, että työvuoro- tunnin lepo iltaisin joka toisessa työvuorossa syö miestä siinä missä kah- niin kauan kuin ainakaan Cargo ei lepojen tarpeeseen ovat rajalliset ts. deksan tunnin makuu keskellä kirkasta päivääkin. Lepo työvuoron osana resursseja mitenkään, niin kauan on omissa kuvioissaan huomioi työvoima- voitaneen hyväksyä vain sydänyön aikaan ja silloinkin tarkoin kriteerein. pätkiä, joista hälyttävän suuri osa pi- sieltä odotettavissa risaisia työvuoron On varikoita, joissa lepojen määrä tää sisällään levon. Tekemällä lepo kalliiksi, annetaan liikkeenjohdolle aihet- ja laatu ei ole ongelma. Toisaalta on varikoita, joissa levot muodostavat todellisen kipupisteen, joka tekee järmekanismeihin ja antaa sitä kautta ta puuttua Cargon sisäisiin suunnittelukevien työvuorojen teon mahdottomaksi ja vie pahimmillaan koko työnsuus vaikuttaa junien kulkuunpa- myös vuorosuunnittelulle mahdolliteosta mielekkyyden. noihin, peruutuksiin, ja ennen kaikkea, Riittävän suuren korvauksen saami- junien aikatauluttamisiin. Ihanteellinen lopputulos ei suinkaan ole se, että lepojen riivaamat varikot kuittaavat sievoisen summan lepokorvauksista tai hyötyvät niistä työaikaa, vaan se, että levot vähentyvät minimiinsä ja tässäkin suhteessa varikkojen väliset erot tasoittuvat. Siksi koko kentän tulee nyt ja vastaisuudessa tukea levoista maksettavien korvausten vaatimista ei koske meitä kannanoton sijaan. Ei monimutkaiselle palkkaukselle Jos järjestelyvarat ts. tekstikorotuksiin varattu summa olisi riittävä, voitaisiin sitä käyttää mm. kaikkien paikallistyötä tekevien saattamiseen palkkauksellisesti samalle viivalle. Hyvänä tavoitteena voisi olla, että paikallistyössä ts. ratapihapäivystyksessä, tallipäivystyksessä tai erilaisissa varautumistehtävissä tienaisi saman verran kuin linjakuljettajan keskimääräinen ansio on, vaikkapa yksinajon pikajunakilometrikorvauksen mukaisesti laskien. Tästä olisi lyhyt matka joskus kehittelemääni palkkausmalliin: jos kerran kaikki tienaavat vähintään tuon yksinajon linjakuljettajan verran, voitaisiin tämän verran virantekorahoja eli lisäpalkkioita siirtää, jälleen tarvittaessa sopivaa järjestelyvaraerää käyttäen, peruspalkkaan! Korotus tulisi luonnollisesti tehdä, ei jonkun laskennallisen palkkapotin mukaan, vaan jonkinlaisena takuupalkkalausekkeen tapaisena, jolloin uudeksi peruskuukausipalkaksi tulisi niin paljon, kuin mitä kuljettaja todellisuudessa tienaisi peruspalkkaa sekä koko kuukauden ajan tätä yhtenäistettyä paikallis/linjarahaa. Näin menetellen ei kenenkään palkka ainakaan laskisi nykyisestään. Menettelylle olisi ainakin eräässä suhteessa myös työnantajan luja tuki: palkkaus ja erityisesti sen laskenta myös yksinkertaistuisi tavattomasti: jos kuljettaja tekee mitä tahansa muuta työtä kuin ajaa nopeata junaa tai raskasta tavarajunaa, saa hän palkkauksen (tähän korotetun) peruspalkan mukaan. Nykyisen kaltaisia lisäpalkkioita maksettaisiin vain, jos ajettava juna on nopea tai raskas. Luonnollisesti tämä korotettu peruspalkka olisi voimassa aina, myös vuosi- ja sairasloman ja pakettimatkan aikana. Haittatyölisiä- 26 Veturimies 3/2007

27 Kentältä hän ei tämä malli muuttaisi nykyisestä miksikään. Idea on vapaasti käytettävissä. Ei kompromisseille Tavoiteltaessa pitkää sopimusta korostuu tämänhetkinen lähtötilanne: palkkamme ovat jääneet jälkeen tuottavuuden kehityksestä ja samaan aikaan työnantajamme voi taloudellisesti ehkä paremmin kuin koskaan. Nyt tehtävä sopimus on tärkeä suuntaviitta tulevaisuuteen, ja voi hyvinkin olla, että 2-3 vuoden sopimuksen umpeutuessa työnantajamme taloudellinen tilanne ja maamme talouskasvukin voivat olla aivan eri näköisiä kuin nyt. Nyt on se paljon puhuttu tuhannen taalan paikka vaatia meille se, mikä meille myös kuuluu. Sitkeyttä ja jaksamista neuvottelijoilta ja heidän tukiryhmiltään tarvitaan. Tuloksia tuskin syntyy kauniisti pyytämällä vaan on vaadittava ja esitettävä vaatimuksen tueksi riittävän järeät toimet. Tässä taloudellisessa tilanteessa ei ole mitään tarvetta eikä syytä tyytyä edes tämänsyksyisen yleisen palkankorotuslinjan mukaisiin kompromisseihin vaan on pysyttävä lujana ja katsottava asiaa vain oman ammattiryhmämme tilanteiden ja tavoitteiden näkökulmasta. Tämä tietää tilannetta, jossa voimme ajatella hyväksyvämme vasta tuntuvasti yli 10 %, ehkä mieluummin lähemmäs 20%, palkankorotuksen kaksivuotisella sopimuksella. Tätä kirjoitettaessa on muilla aloilla hyväksytty reilua kymmentä prosenttia työnantajan kommentilla: tässä lähestytään kohta ylärajaa, ilman kaiketi ensimmäistäkään lakkovaroitusta. Eli kipuraja työnantajaleirin puolella on jossain kaukana kymmenen prosentin yläpuolella. Kävipä tämänsyksyisellä liittokierroksellamme miten tahansa, saimmepa katsoaksemme riittävästi tai emme, lienee kaikille selvää, että liittokohtainen neuvottelutilanne on ammattiryhmämme kannalta jokseenkin aina parempi kuin tupo. Liittyminen tupoon voisi tulla kysymykseen vain äärimmäisen tiukassa taloudellisessa tilanteessa, jossa kaikkien palkansaajien tulisi olla samassa rintamassa. Tällaista ei kuitenkaan ole näköpiirissä ja useimmat meistä toivonevat liittokohtaisten sopimusten jatkuvan hamaan tulevaisuuteen. Lienee yhtä selvää, että yhdellä sopimuksella, pitkälläkään sellaisella, ei ratkaista kaikkia palkkausongelmiamme ja puutteitamme kerralla. Olkoon tämänsyksyinen palkkaratkaisu kuitenkin hyvä ponnahduslauta tuleviin sopimuksiin ja tuokoon se tullessaan parempaa ja vauraampaa tulevaisuutta. Veturimiesoppilaskurssi K40 koolla Oppilaskurssi K40, Hyvinkään konepajalla vuonna 1965 marraskuussa opiskelun aloittanut ryhmä, ja 40 vuotta sitten toukokuussa varikoille harjoitusta jatkamaan siirtynyt joukko kokoontui muisteloiden merkeissä Haapamäen Höyryveturipuistossa Paikalle oli saapunut runsaslukuinen veturimieskaarti, osa puolisoidensa kanssa. Tapaaminen oli monelle ensimmäinen Hyvinkäältä lähdön jälkeen. Muutosta oli tapahtunut ja niinpä Tapsan toteamus hänen saavuttuaan piti paikkansa: Ei näkynyt yhtään tuttuja, vanhoja ukkoja vain. Piti katsoa peiliin ja silloin löyty kaverit. Vaikka näkyvissä oli muutamia kuutamoita ja partoja, niin kyllä alta löytyi aivan samat kujeet omaava porukka. Vietimme yhteisen viikonlopun loistavassa kesäsäässä ruokaillen, puistoon tutustuen ja lopuksi vielä tanssahdellen. Koko ajan tietysti muistelot singahtelivat pitkän uran tehneiden kesken. Muutama on matkanvarrella vaihtanut alaakin ja osa ei päässyt saapumaan, mutta terveiset poisjääneidenkin osalta tulivat perille. Sen verran pidettiin kokoustakin, että sovittiin jatkotapaamisesta, jonka järjestämisvastuu saatiin vieritetyksi seinäjokelaisten suuntaan. Kolmen vuoden päästä pyritään lakeuden maisemissa tapamaan. Kiitokset kaikille jotka jaksoitte tulla paikalle, tapaaminen oli saamani käsityksen mukaan kaikille mieluinen tapahtuma. Jäädään odottamaan seuraavaa kertaa ja toivotaan että saamme nyt poisjääneitäkin mukaan siihen tapahtumaan. Olisihan se kiva nähdä taas kaikki paikalla ja mitata paljonko parta on kasvanut ja tukka harventunut. Aulis Aalto veturimies evp ( ei VR palveluksessa) Veturimies 3/

28 28 Veturimies 3/2007 Vaalit

29 Vapaa-aika Teksti ja kuvat: Markku Vauhkonen Kesäpäivät Seinäjoella Ministeri Pekkarinen mainitsi puheessaan monesti ratarahoituksen. Myöskin tämän edustamamme kuljetusmuodon tärkeys ja ympäristöystävällisyys oli puheessa mukana. Veturimiesten edellisistä kesäpäivistä oli kulunut jo toistakymmentä vuotta, Kouvolassa niitä silloin kerran vietettiin. Nyt kesäpäiville kokoonnuttiin Seinäjoelle, lakeuden pääkaupunkiin. Ensi vuosi on myös juhlavuosi, koska liittomme täyttää 110 vuotta. Veturimiesten liitto on yksi vanhimmista ammattiliitoista Suomessa. Elokuun alkupäivät olivat lämpimät, pitkän hellejakson jälkeen muutamalla sadepisaralla kostutetut. Juhlaviikonlopun aurinkoinen sää oli kuin tilattu kesäpäiviä varten. Useilla muilla ammattijärjestöillä kesäpäivien ohjelmaan kuuluvat erilaiset kilpailutapahtumat ja ottelut. Meillä keskitytään perinteisesti vain juhlaan. Nytkin päiväjuhla pidettiin Seinäjoen kaupungin teatterisalissa, jossa juhlapuhujana oli ministeri Mauri Pekkarinen. Iltajuhlaa vietettiin Hotelli Lakeudessa. Lisäksi tapahtuman aikana oli mahdollisuus tutustua oppaiden myötä maailmankuuluun Seinäjoen Aalto-keskukseen. Seinäjoki on kuuluisa arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemasta yhtenäisestä rakennuskompleksista, johon kuuluvat Seinäjoen kirkko, seurakuntakeskus, kaupungintalo, kirjasto, teatteri ja valtion virastotalo. Kauempana keskustassa on vielä Aallon kaksikymmentä luvulla suunnittelema Suojeluskuntapiirin Esikuntatalo. Seinäjoen nykyinen julkisuus on paljolti Tangomarkkinoiden varassa, mutta paikkaan tutustuttuaan, voi todeta Seinäjoen olevan hyvin monipuolinen ja kehittyvä kaupunki. Seinäjoella on innovaatiokylä, jonka osaamisaloja ovat älytekniikka, elintarvikeala ja terveysteknologia. Seinäjoelta löytyy myös yliopistoyksikkö ja ammattikorkeakoulu Seinäjoesta on mainintoja jo 1500 luvulta, alkuun Östermyra ruukin mukaan nimettynä. Nyt kehitys on kulkenut siihen suuntaan, että lähikunnat ovat liittymässä hallinnollisesti Seinäjokeen kuntaliitosbuumin myötä. Juhla Kaupunginteatterin areena oli päiväjuhlan pitopaikka. Paikalla oli yli 200 kesäpäivävierasta. Juhlaan kuuluivat niin puheet kuin erilaiset esitykset. Alkuun Eduskunnasta hipoen kuljettajan tehtäviin siirtynyt veturinkuljettaja Harry Wallin tervehti juhlakansaa ja lahjoitti ministeri Mauri Pekkariselle pohjanmaalaisen perinneurheiluvälineen, pesäpalloräpylän. Jokaisen sormen paikkaa voi kuulema säätää. Ministeri Pekkarinen mainitsi puheessaan monesti ratarahoituksen. Myöskin tämän edustamamme kuljetusmuodon tärkeys ja ympäristöystävällisyys oli puheessa mukana. Lupauksia rataverkon ylläpitämiseen ja kohentamiseksi saimme kuulla. Kuinka nämä lausutut sanat jalkautuvat jokapäiväisen työmme hedelmiksi, sen saa aika näyttää. Liiton puheenjohtaja Risto Elonen painotti puheessaan yli satavuotiaan liiton tulevaisuuden kuvia. Edunvalvonnan ohella panostetaan jäsenistön vapaa-aikaan ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien parantamiseen. - Liiton hallitus on päättänyt, että Veturimies 3/

30 Vapaa-aika Jokaisella lienee kotonaan Aalto-maljakko, yksi hänen tuotantonsa eniten tunnettu esine. Seinäjoen kaupungin teatterin eteistiloissa on Alvar Aallon lasiesineistöä esillä. Kokoelmassa on esillä myös sellainen astia joita ei enää ole olemassa kuin kaksi, valmistettunakin oli vain kolme, mutta siivooja kuulemma toiminnassa muutoinkin panostetaan aiempaa enemmän myös jäsenten vapaa-ajan toimintaan. Tästä esimerkkeinä voidaan mainita lisääntynyt leiritoiminta, joihin on lisätty sekä perheille, että veteraaneille suunnatut lomaviikot. Samaan aikaan on myös tehty päätökset Kylmälahden majoitustilojen saneeraamisesta ajan vaatimuksien mukaisesti, kertoi Elonen puheensa aluksi. Kilpailun kehittymiseen rautateille puheenjohtaja Elonen totesi: - Suomessa on tähän asti ymmärretty VR Osakeyhtiön vahvuudet ja kilpailuun sekä kilpailuttamiseen liittyviä asioita on tarkasteltu kansallisista lähtökohdista. Tässä yhteydessä on tiedostettu maamme erityispiirteet: Pitkät kuljetusetäisyydet, väestötiheys sekä maamme rautatieverkoston kapasiteetti tai sen puutteet. Rataverkko ja teollisuuslaitosten sijoittuminen sekä väestön keskittyminen näyttää Ruhrin alueella kovasti toisenlaiselta kuin esimerkiksi täällä Pohjanmaalla. Suomen maltilliseen linjaan hän on tyytyväinen ja painotti: - Suomessa on EU direktiivit otettu kilöliikennepalveluverkko ja näin on käyttöön niin sanotusti maltillisesti. On voitu tarjota yrityksille ja kansalaisille tehty se, mikä on ehdottomasti välttämätöntä eikä toimenpiteillä ole vaadaan sanoa, että valittu linja on ollut lähes yhdenvertaisia palveluja. Voirannettu rautateiden toimintaedellytyksiä. Näin on myös voitu säilyttää kaa sopeutua sekä tehostaa toimen- hyvä ja samalla on annettu VR:lle ai- koko maan kattava tavara- ja henpiteitään systemaattisesti aina liikelait- Veturimiesten liitto ei vastusta - vaikka jossakin on muutakin väitetty- uusien operaattoreiden tuloa rautatieliikenteeseen, mutta se edellyttää näiltä liiton yleissitovan työehtosopimuksen määräysten ehdotonta noudattamista. Samalla liitto edellyttää, että viranomaiset myöntäessään turvallisuustodistusta edellyttävät mahdollisilta uusilta toimijoilta kaikkien liikennöinnin aloittamiseen liittyvien kriteerien täyttymistä täydellisesti, vakuutti puheenjohtaja Risto Elonen. 30 Veturimies 3/2007

31 Vapaa-aika Saimme myös erityisen juhlan aikaiseksi kun puheenjohtaja Heikki Nurmi kukitettiin 70 vuotisjuhlan vuoksi. Hän ei asiaa ollut esille tuonut eikä maininnut, mutta toimistossa oltiin hereillä ja näin pystyttiin merkkipaalu huomioimaan. Onneksi olkoon. ostamisesta lähtien. - Veturimiesten liitto ei vastusta - vaikka jossakin on muutakin väitettyuusien operaattoreiden tuloa rautatieliikenteeseen, mutta se edellyttää näiltä liiton yleissitovan työehtosopimuksen määräysten ehdotonta noudattamista. Samalla liitto edellyttää, että viranomaiset myöntäessään turvallisuustodistusta edellyttävät mahdollisilta uusilta toimijoilta kaikkien liikennöinnin aloittamiseen liittyvien kriteerien täyttymistä täydellisesti. Ainoastaan näin varmistetaan suomalaisen rautatieliikenteen korkea turvallisuustaso myös tulevaisuudessa, oli Elosen viesti rautatievirastoonkin päin. Puhuessaan Idänliikenteen monista erityisominaisuuksista Elonen totesi - Toivon, että maan hallitus suhtautuu idänliikenteen avaamiseen liittyviin kysymyksiin saman linjan mukaan kuin kilpailun avaamiseen on tähänkin asti suhtauduttu ja tehdään ratkaisut niistä lähtökohdista, jotka palvelevat parhaiten suomalaista yhteiskuntaa ja tässä tapauksessa myös valtion omaa liikenneyhtiötä. Liittokohtaisten Tes-neuvottelujen alkamiseen puheenjohtaja Elonen suhtautuu rauhallisesti. Liitto on valmistellut hyvin tavoitteensa ja taustansa neuvotteluille. Erityisasioiden kärjet on haettu ja hiottu. Puheessaan Elonen painotti että - Yleiskorotuksen lisäksi yksi veturimiesten kannalta esiin nouseva kysymys on se, miten vähennetään veturimiesten työhön sitoutumista. Veturimiehet viettävät työvuoroillaan suhteettoman paljon aikaa lepohuoneilla ilman mainittavaa korvausta työajan tai muun kompensoinnin osalta. Tämän asian korjaantumista on odotettu varsin maltillisesti jo useiden vuosien ajan samanaikaisesti kun henkilöstön on vähentynyt. - Pieni erityisammattiryhmä - kuten veturimiehet - hukkuu helposti suureen kokonaisuuteen ja alan erityspiirteistä johtuvat ongelmat jäävät vähemmälle huomiolle suuressa massassa. Toisaalta veturimiehet säilyttävät puheoikeuden asioihinsa vain korkean järjestäytymisasteen myötä. Tässä kohtaan on sanottava, että nyt viiden vuoden aikana koulutettu uusi veturimiessukupolvi on tämän asian erittäin hyvin ymmärtänyt. Meidän lähes 100 prosentin järjestäytymisasteeseemme ei uusien veturimiesten myötä ole tullut minkäänlaista notkahdusta. Samalla on todettava, että tämä uusi sukupolvi on lähtenyt mukaan osastojen toimintaan erittäin hyvin, totesi Elonen tyytyväisenä. Liittojen välisen yhteistyön vankentamisesta AKT:n kanssa Elonen totesi, että on huomattu ja löydetty useita toimintamuotoja, joissa liittojen edut ovat hyvin yhteneväisiä. Ja yhdessä esiintymisellä saavutetaan parempia tuloksia molempien liittojen kannalta katsottuna. - Veturimiesten liitto toimii edelleen myös yhteistyössä muidenkin kuljetusalan liittojen kanssa ja perinteisesti rautatieläisliittojen yhteistyö on ollut hyvää ja tuloksekasta. Mikäli joskus ollaan tilanteessa, jossa löytyy edellytyksiä katsoa kuljetussektorin edunvalvonnan parantamista jonkun laajemman yhteisön kautta, en usko, että Veturimiesten liitto on ensimmäisenä asiaa torpedoimassa. Lähtökohtana kuitenkin silloin pitää olla aito edunvalvonnan tason parantaminen jäsenistön kannalta eikä vain suuruuden kautta saatavat ekonomiset tai muut vastaavat hyödyt, sanoi Elonen puheensa lopuksi. Juhlassa oli myös paikallisia esiintyjiä, Crococheer- ryhmä esitti cheerleader- tyyppisen esityksen joita voi nähdä urheilutapahtumien yhteydessä. What If on seinäjokinen lauluyhtye, joka esiintyy ilman säestystä, on oma säestäjänsä. Näitä hienoja esityksiä saimme nähdä pariinkin otteeseen. Seinäjoen Aalto -keskus on maailman kuulu, ehkäpä vielä enemmän ulkomaalisten ihannoima kuin mitä kotimaassa osataankaan arvata. Kaikki, ihan ovenkahvoja myöten on Alvar Aalto suunnitellut. Tähän miljööseen saimme tutustua juhlan jälkeen Seinäjoen kaupungin oppaiden opastamina. Näppärimmät pääsivät lakeuden kirkon tapuliin, josta näkyi latomeri, Lapualle asti. Kaupungintalon kokoussalissa on viiva, tai taive, tai katon ja seinän kulma, josta Aalto on kuuluisa. Vaikka tällainen tavan tallaaja ei näistä paljon ymmärrä, jäi silmäni siihen kaarteeseen kiinni. Käykää katsomassa. Jokaisella lienee kotonaan Aaltomaljakko, yksi hänen tuotantonsa eniten tunnettu esine. Seinäjoen kaupungin teatterin eteistiloissa on Alvar Aallon lasiesineistöä esillä. Kokoelmassa on esillä myös sellainen astia joita ei enää ole olemassa kuin kaksi, valmistettunakin oli vain kolme, mutta siivooja kuulemma Illalla Iltajuhlaa vietettiin perinteisesti ruokapatojen äärellä. Lakeus oli paikan nimi ja esiintyjänä Rehupiikles, enempää ei toivoa voinut. Meidät rokotettihin ihan torella pohojanmaalaisiksi. Veturimies 3/

32 Vapaa-aika Saimme myös erityisen juhlan aikaiseksi kun puheenjohtaja Heikki Nurmi kukitettiin 70 vuotisjuhlan vuoksi. Hän ei asiaa ollut esille tuonut eikä maininnut, mutta toimistossa oltiin hereillä ja näin pystyttiin merkkipaalu huomioimaan. Onneksi olkoon. Paikalla oli paljon vanhoja tuttuja ympäri Suomen. Pieniä kokoontumisajoja oli myös tehty, tultu tapaamaan juhlan merkeissä työ- ja perhetuttuja. Yksi ryhmä oli 30-vuotisen taipaleensa juhlassa, Ryskyt ovat pitäneet jatkuvaa ja vuosittaista yhteiseloa. Nyt heillä oli jo 30 vuotta täynnä, löytyykö muita vastaavia tiiviitä, saman ajattelun ja toiminnan perheryhmiä? Kesäjuhlan kunniaksi ja helteenkin takia toimittajan takki kastui tanssiessa ja koko puvun sai viedä palattua pesulaan. Yritin siellä tamperelaiselle opetuskuljettajalle neuvoa jenkan askeleita, mutta taisi kappale loppua kesken, ennen kuin härkäparilla saimme askeleet kohdalleen. Kiitoksia vielä kesäjuhlien järjestäjille, Seinäjoen osastolle hienosta tapahtumasta. Ryskyt, 1978 alkaen. Ensimmäinen yhteinen sattumanvarainen tapaamisemme oli Oulussa VML:n Liittopäivillä Istuimme vaimoni kanssa iltajuhlassa ravintolan pöydässä. Pöydässä oli kaksi vapaata paikkaa johon Kuusisaaren Aila ja Jussi tulivat istumaan. Jussi ja Sihvosen Risto olivat tutustuneet Hyvinkäällä oppilaskoulussa ja asuneetkin yhteisessä kolhoosissa. Koposet ja Sihvoset olivat perhetuttuja keskenään. Koposet asuivat tuohon aikaan Savonlinnassa, ja tunsimme heidät vaimoni kanssa sieltä kautta. Illan aikana tarinoimme, ja ehkä otimme ystävystymisen kunniaksi maljan jos toisenkin. Illan aikana asia kiertyi seuraavan kesän vastaavaan tilaisuuteen, ja teimme päätöksen että tapaisimme siellä. Talven aikana ei ollut mitään yhteyden ottoa. Vuoden 1979 Liittopäivät olivat Porissa, taas juhlittiin ja pidettiin hauskaa yhdessä. Jkl:n juhlat jäivät allekirjoittaneelta ja puolisolta väliin, mutta kaikki seuraavat juhlat olemme olleet mukana. Liitopäivät ovat muuttuneet kesäpäiviksi Heti alussa tuntui että tämä joukkio on sopivasti hullua keskenään, joten pärjäämme varmaan myöskin muualla yhdessä. Päätimme kokeilla Kylmälahtea ja tulos oli hyvä. Kylmälahdessa enimmillään joukkiomme oli lapset mukaan lukien 15 henkeä. Lapset viihtyivät Kylmälahdessa erinomaisesti, heille järjestettiin mm. hiihtokilpailut. Nuorimmaisemme Kaisa oli 3 viikkoa vanha ollessaan ensimmäistä kertaa Kylmälahdessa. Aika on tehnyt tehtävänsä, ja lapsille on tullut kuvioihin omatkin perheet, mutta 8 keski-ikäistä jatkaa. Päätimme sitten laajentaa reviiriämme ja siirtyä ulkomaan matkailuun. Ruotsin risteilystä aloitimme ja sillä matkalla nimesimme porukan RYSKYIKSI. Nimen keksi Koposen Irma. Nimi lienee syntynyt siitä, että aina missä liikumme on siellä rytinää ja ryskettä, mutta hillitysti tietenkin. Yhteisiä ulkomaanmatkoja olemme tehneet 5 kpl. Ensimmäisen matkan jälkeen, joka suuntautui Mallorcalle, osa porukasta oli 2 viikkoa, totesimme että voisimme olla kaikki 2 viikkoa yhteisellä matkalla. Avattiin Ryskytili, ja aloitettiin matkarahojen säästäminen. Viimeksi viime syksynä olimme Fuerteventuralla lomailemassa ja nauttimassa mukavasta yhdessä olosta. Kylmälahdessa käymme edelleen vähintään kerran vuodessa. Olemme kerran olleet viikon metsätöissä raivaten koivikon ja tehden polttopuita. Joukossamme on loistava kokki Jussi, joka taikoo erinomaisia ruokia nautittavaksemme. Kaikenlaisen kirjanpidon hoitaa tarkasti Risto S. Ideanikkarina mitä erilaisimmissa asioissa toimii Risto K, erityistaitonaan kalansuolaus. Allekirjoittanut on toiminut matkojen järjestelijänä. Allekirjoittaneen vaimo on vielä ainoa työelämässä oleva Suuren kiitoksen kaikesta tästä ansaitsevat loistavat vaimomme, jotka ovat aina täysillä kaikessa mukana. Yhdessä olemme juhlineet syntymäpäiviä, eläkkeelle jäämisiä ja lasten Yoja hääjuhlia. Näihin vuosiin on mahtunut myös erilaisia suruja, jotka RYSKYT ovat yhteisesti myötäeläneet. Aikaisemmin illat menivät kohtuudella kosteasti juhlien, mutta nykyisin pelaamme Uunoa. Uunovihkossa on nyt myös verenpaine ja verensokeritiedot. 30 v juhlamme olemme aikoneet viettää Roomassa. Olkoon tämä tarina kannustimena nuorille veturimiehille osallistua VML:n järjestämiin tilaisuuksiin. Sieltä saattaa löytyä elinikäisiä ystävyyssuhteita. Ryskyjen edustajana asiat kirjasi Holopaisen Pekka 32 Veturimies 3/2007

33 Kentältä Teksti ja kuvat Jussi Kulmala Motoristit koolla Veturimiesmotoristien 17. kokoontumisajot järjestettiin turkulaisten toimesta lomakylä Lomasäkylässä Paikka oli kokoontumisajoille mitä parhain, sillä jokaisella oli mahdollisuus majoittua haluamallaan tavalla. Vaihtoetoja oli jokaiseen makuun, ihan telttamajoituksesta kaikilla mukavuuksilla olevaan huvilamajoitukseen. Ilmojenhaltijakin oli kokoontumisajoille suosiollinen ja tapahtumaan osallistui peräti 122 motoristia. Perjantaina saunottiin, paistettiin makkaraa ja palauduttiin matkan rasituksista. Kokoontumisajojen päivien ohjelmassa oli leppoisan yhdessäolon lisäksi vähän virikkeitäkin. Lauantaina monissa kilpailussa palkittu taitelija ja moottorinpyörien rakentaja Seppo Määttänen näytti diakuvia ja kertoi tarinoita rakennetuista ja hienosti maalatuista moottoripyöristä. Jouko Johanssonin johdolla Turun Seudun Mobilistit saapuivat paikalle vuoden 1962 Volkkarin pikkubussilla ja 1936 vuoden Volvo kuorma-autolla. Volvon lavalle oli lastattu muutakin ajan henkeen sopivaa tekniikkaa ja sitä porukassa ihasteltiin. Mukaan oli lastattu myös polkupyörä, jota oli vähän paranneltu motoristiystävällisemmäksi. Polkupyörän ajo-ominaisuudet oli muutettu siten, että sitä voi ohjata ainoastaan ns. vastaohjauksella. Pyörällä ajamisesta pidettiin oikein kilpailukin. Osanotto kilpailuun oli runsas ja pyörällä yritettiin ajaa ihan tosissaan, tyylejäkin oli monta, mutta niin vain kävi, että ainoastaan yksi kilpailija pystyi pyörällä ajamaan. Majaniemen Mikko Tampereelta kävi näyttämässä miten ajetaan kun osataan. Voimaa (moottoripyörän renkaanheitto) ja tarkkuutta (ritsa-ammunta) vaativien kisojen lisäksi palkittiin myös tapahtumaan osallistuja joka oli yhteisiältään vanhin (motoristi & pyörä) sekä yhteisiältään nuorin osallistuja. Motoristi & pyörä vanhimman yhteisikä oli 96 vuotta ja nuorimman yhteisikä oli 24 vuotta. On hienoa todeta, että kokoontumisajoon iältään vanhimman osanottajan pojanpoika myös osallistui tapahtumaan. Turkulaiset halusivat vielä erikseen muistaa tamperelaisia ja Jari Laukkala sai hienolla kuvalla varustetun motoristipaidan. Perinteinen kiertopalkinto Torvikisko lähti motoristien mukana Ouluun. Ensi vuoden kokoontumisajot järjestään Joensuun motoristien toimesta ja silloin kokoonnutaan taas isolla porukalla. Veturimies 3/

34 Kentältä Teppo Nurminen Kyllä juhlat meiltä käy Vain yksi on joukosta poissa. Kun on kerran ollut mukana VML:n sa ansainneet. Juhlayleisön keski-ikää kesäpäivien järjestelyissä, niin on miltei pakko lähteä mukaan kaikille kuitenkin pakko panna merkille tosi- kokonaisuutenaankin katsellessa oli seuraavillekin. Juhlista nimittäin nauttii paljon enemmän, kun tietää mikä päällekaatuvaan VML:n sukupolvenasia, joka johtaa ajatukset lähivuosina työmäärä on tehty taustalla, jotta vieraat viihtyvät ja asiat sujuvat. Suunta Koolla olivat todellakin vain ne kuuluivaihdokseen ja sen hallitsemiseen. Seinäjoelle oli siis kesäloman lopuksi sat Wanhat Towerit. Nuoremman polven veturimiestä siellä ei vielä nähty. poikaporukan kanssa otettava. Päiväjuhlasta myöhästyimme sen verran, Jokiristeilyt oli nyt pakko jättää väliin, meritauti meinasi iskeä päälle kui- että tervetuliaismaljat siemottiin kiireisesti keskenämme tyhjässä teatterin aulassa, kilistelimme kyllä, mutstressi painoi jo päälle, joten palasimvalla maallakin ja loman loppumista kättelyt jäi vähemmälle. Ehdimme me ajoissa kotiin. Kiitos järjestäjille, kuitenkin sopivasti seuraamaan kulttuuripitoista ohjelmaa ja kuulemaan hauskaa oli. ministeri Mauri Pekkarisen juhlapuhetta. Hän on meidän kannaltamme Ei ihme, että esimiesten strategia- Rivit harvenevat nykyään tärkeä mies, koska pitää takataskussaan kaikkia VR-yhtymän osaketoksen hallinta saa yhä suurempia papereissa henkilöstörakenteen muukirjoja. Ihan se on luonnossakin nähtynä sutki ja suulas äijä, ei ole mies mallia työnantajasta, me olemme painoarvoja. Joskus kannattaa ottaa turhaan poliitikko, osasi ottaa kuulijakuntansa ja muisti mainita kaikki rau- haasteiden edessä. Eläkepoistuma vie liittona ja osastoina aivan samojen tatieliikenteen yhteiskunnalliset hyvät lähimmän viiden vuoden aikana vapaavuoroon noin 800 veturinkuljettajaa, puolet. Mitään lupauksia ei sentään rivien välistäkään ollut havaittavissa. kymmenessä vuodessa poistuu jo Joskus olisi mukava päästä kuokkavieraana kuuntelemaan, mitä jollekin Talo yrittää hidastaa muutosta rivistä koko nykyinen vanhempi polvi. kumipyöräyleisölle tarinoitaisiin. rassaamalla tp-vuoroja ja tarjoamalla Illallinen täytti kaikki odotukset, pientä porkkanaa ylipalvelukseen jääville, mutta nämä toimet eivät suuria Rehupiikles rokkasi niin että suomiverkkarit ja jussipaidat heiluivat, eikä linjoja miksikään muuta. Jatkosopimuksia on tehty 13 kpl, joten vain hiu- miedoimpia juomia baaritiskillä edes laskettu. Työuran varrella on tullut kan on saatu lykättyä suurta koulutusbuumia eteenpäin. Kun muistamme, paljon tuttavuuksia eri yhteyksistä ja monia iloisia jälleennäkemisiä illan aikana tapahtui. Sen panin merkille, että ensimmäistäkään uutta kuljettajaa il- että moniin työpisteisiin ei ole vielä monet kaverit näyttivät jotenkin erilaisilta kuin silloin kurssiaikoina, ikääntuksen tulevan muutoksen rajuudesta. mestynyt, niin saamme kalpean aaviskuin he olisivat näiden monien vuosien kuluessa vanhentuneet jo useilla yhteydessä ei tulokkaille kannata vie- Ihan työsopimuksen allekirjoituksen vuosilla. Johtuu varmaan väärästä lä mainostaa vapaana olevaa luottamusmiehen tai puheenjohtajan paik- ravitsemuksesta tai jostain. Mukana oli myös paljon arvokkaan näköisiä kutsuvieraita, eläkkeellä olevia ay-aktiive- tullaan tekemään lähivuosina melko kaa, mutta varmaa on, että ay-tehtäviä ja, jotka aikoinaan ovat itseään säästämättä puurtaneet yhteisten etujemme ma onneksi ajan myötä korjaantuu, pienelläkin kokemuksella. Tämä ongel- eteen ja jotka varmasti olivat kutsun- mutta siirtymävaiheeseen liittyy suuria ja monenlaisia riskejä. Sukupolvenvaihdoksien yhteydessä puhutaan ns. hiljaisesta tiedosta, jota ei voi oppia kursseilla tai lukea kirjoista. Ammattiasioidenkin puolella tällaista tietoa saattaa löytyä, mutta ay-toimintamme onkin sitten tätä tavaraa pullollaan. Untuvikko edunvalvoja saattaa törmäillä kuin norsu posliinikaupassa, ellei hän tunne vastapuolta ja tiedä pelikentän rajoja ja sääntöjä. Neuvottelutilanteissa kokematonta viedään kuin lammasta lahtipenkiin. Ei siis riitä, että koulutamme tulijat uuteen ammattiinsa, myös ay-toiminnassa riittää opetustehtävää meille kaikille. Kymmenen vuoden päästä näemme, olemmeko siinä onnistuneet. Rivit täyttyvät VRKK:ssa on kiihtyvä veturimieskato ensimmäisenä nähtävissä, koska koulutuspäätöksestä ensimmäiseen itsenäiseen työvuoroon kuluu aikaa noin 1,5 vuotta. Koulutusmäärissä ei mitenkään etukäteen varauduta tulevaan suureen muutokseen, ihan kädestä suuhun eletään eli vain vuotuinen poistuma korvataan. Nyt oli kuitenkin jo pakko laittaa isompi vaihde silmään ja siirryttiin kolmeen rinnakkaiseen kurssiin. Ei hätää, kyllä VRKK vielä tästä selviää, luokkahuoneita on löytynyt, uusia opettajia on saatu houkuteltua ja simulaattoreissakin on illat ja viikonloput vielä vapaana. Koulutuksen todelliset pullonkaulat eivät olekaan koulutuskeskuksen päässä, vaan työpisteissä tapahtuvassa työnopetusvaiheessa. Työnopastajan tehtävään liittyy eräitä epäkiitollisia ominaisuuksia, jotka eivät kaikille tehtävään kouluttautuville saata olla selvillä. Esim. Imatralla on lähes puolet porukasta koulutettu TOP tehtäviin, jotta suhteessa suuri oppilasmäärä olisi pystytty asiallisesti kouluttamaan vaativan ammatin saloihin. Osa opastajista on saanut kuljettaa oppilaita mukana työvuoroissaan jo vuosien ajan aina kyllästymiseen saakka. Uskokaa pois vaan asiasta tietämättömät, että paljon helpompaa on hoidella ajohommat itse, kuin vierestä seurata ja opastaa oppilaan ajamista. Olen kuullut tapauksesta eräältä suuremmalta paikkakunnalta, jossa eräs työuupumuksen partaalla hoiperteleva työnopastaja oli pientä taukoa opetustehtäviin pyytäessään jou- 34 Veturimies 3/2007

35 Kentältä Kesäpäiville putkahtivat työnsä lomassa myös Jari Saarela ja Marko Autio. Saarela on oululainen opetuskuljettaja ja Autio veturinkuljettajan ammattiin valmistuva oppilas. Heidän harjoittelureissuunsa mahtui sopivasti kesäpäivien päiväjuhlaan osallistuminen. Marko Autio on alavieskalainen 33 vuotias, aikaisemmin linja-autoja ajanut perheenisä. Veturinkuljettajaksi valmistuttuaan hän sijoittuu Kokkolaan. Jutun kirjoittaja perää uusien kuljettajien edustajia liiton edunvalvontatehtäviin. Nyt olisi hyvä hetki herätä vaikuttamaan tulevaisuuden työehtoihin ja muihin tulevaisuuden veturinkuljettajien tärkeisiin asioihin. Veturimiesten liitolla on pitkä historia, ensi vuonna täytetään 110 vuotta. Kaikki haluavat liiton vahvan ja aktiivisen vaikutuksen jatkuvan. Jatkumisen edellytyksenä on myös joustava siirtyminen uuden sukupolven vaatimuksiin. Väistämättä edessä oleva sukupolven vaihdos liiton hallinnossa on voitava hoitaa juoheasti. Tervetuloa aktiiviseen ammattiyhdistykseen vaikuttamaan omiin asioihin. tunut hyvin omituisen kohtelun ja painostuksen kohteeksi. Hyvä ettei koko työsuhdetta päätetty siihen paikkaan. Eräänlainen ajankuva tämäkin. Toisaalta taas oppilasmäärien vaihtelusta, koulutuksen eri vaiheista, työvuororakenteesta, lomakierroista ym. johtuen ei kaikille innokkaillekaan työnopastajille joskus voida ohjata oppilaita pitkään aikaan. Tämä on omiaan lannistamaan opetushaluja ja johan siinä saattaa koulutusniksit päästä unohtumaankin. Jotkut tarkkaavaisimmat saattavat huomata senkin asian, että joillakin työreissuilla normaalit lisäpalkkiot ylittäisivät TOP työstä maksettavan erityistehtävälisän. Eipä paranna motivaatiota tämäkään asia. Huolestuttavaa on se, että vaikka olemme koulutusmäärissä vasta alkulämmittelyissä, niin jo nyt on törmätty TOP vaiheessa kaikenlaisiin ihmeellisiin järjestelyongelmiin. Kuljettajien koulutusohjelmassa pyritään 2-3 veturisarjan ajopätevyyteen. Imatralaiset oppilaat ovat siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että juuri enempää sarjoja ei työvuoroissa vastaan tulekaan, he voivat keskittyä jo tyyppikoulutuksissa tutuiksi tulleisiin laitteisiin. Monilla muilla paikkakunnilla vetokaluston kirjo on varsin laaja, ja sekä oppilas että opastaja joutuvat mielestäni liian suuren oppimistehtävän eteen hypätessään joka päivä aivan eri näköiseen ja ikäiseen ohjaamoon. Ei näin lyhyellä kurssilla voi eikä tarvitse oppia hallitsemaan kaikkea VR:n kalustoa. Kyllähän liikkeelle saa minuutin opastuksella minkä tahansa vehkeen, mutta käsittääkseni se ei meille koulutuksen tasoksi ihan riitä. Tiedän tapauksen, jossa TOP on joutunut hätätilanteessa kenguruloikalla siirtymään ohjaamon toiseen nurkkaan tärkeisiin hengenpelastustehtäviin. Henki säilyi sillä kertaa, mutta jälkikäteen selvisi, että kukaan ei ollut neuvonut oppilaalle miten hätäjarrutus kyseisellä laitteella tapahtuu, vaikka sillä oli jo tehty useita harjoittelureissuja ilman tyyppikoulutusta. Mutta mitäpä sen on väliä, kunhan nyt jollakin vehkeellä ajellaan vaan. Pikku vinkki lentoliikenteestä: Pilotit saavat turvallisuussyistä lentää vain yhtä konetyyppiä kerrallaan. Oppilasmäärien kasvaessa on ongelmaksi tullut myös sopivien opastustyövuorojen puute. Eräällä paikkakunnalla oppilaat ovat ajoittain tehneet vain 2-3 harjoittelureissua viikossa. Noilla tuntimäärillä ei VRKK kuitenkaan luvannut päästötodistuksia oppilaille antaa, joten eiköhän harjoittelun määrää ole jo saatu lisättyä. Yhtä asiaa tässä kyllä ihmettelen: Miksi oppilaita ei määrätty yksinään penkin päähän tallille istumaan? Siinähän olisi tunnit kätevästi täyttyneet ja työnopastuskuluissakin olisi mukavasti säästetty. Veturimies 3/

36 Seija Parkkila Veturimiesten naisten kokous Oulussa Kentältä Tänä vuonna oli Oulun veturimiesten naisten vuoro järjestää kesäpäivät. Kokouspaikaksi oli valittu Oulun Cumulus. Oululaiset mukaan lukien osanottajamäärä oli 54 henkilöä. Tervetulolaululla aloitettu päiväjuhla toivotti kaikki tervetulleeksi kau- (setti), - seinävaate max 60 cm x 60 cm.. ovat: -merkattu liina, -kaulaliina ja pipo niiseen Ouluun. Jos kokousasiat ei kiinnostanut sai käydä kaupungilla shoppailemassa tai Puheenjohtajan Anne Heikkinen toi esille nykyajan säästötoimet jotka johtaa myös psyykkiseen jaksamiseen. pahtumaa. Ouluhan on muutenkin vaikkapa torilla katsomassa jazz-ta- Esim. Veturimiehen työ on muutenkin tapahtumarikas kaupunki varsinkin vastuullista, itsenäistä ja nykyisin yksinäistä työtä ilman. että työhön tulles- kuten tapana on. kesällä. Iltajuhla aloitettiin ruokailulla, sa ei ole ns. säästösyistä tallipäivystäjää, jolle voi muodollisesti ilmoittau- juhlakuntoon. Arpoja on myyty pitkin Kokoustila alakerrassa oli laitettu tua, sekä samalla jutella vaikkapa niitänäitä, - että on säitä pidellyt jne. Lausuntataiteilija Anja Yliportimo lau- päivää ja arvottavia on runsaasti. Heljä Rahikkala esitti runon sekä sui illan mittaan muutaman runon. kronikan. Oululaisten oma pappi Reino Tanjunen piti hartaushetken pois- tosi kaunista katseltavaa. Nähtiin itämaista tanssia joka oli nukkuneiden kynttilän sytytysten jälkeen. Kynttilöitä oli 3 kpl tällä kertaa. (Asta Jauhiainen, Anneli Taipaleenmäki Oulun tytöt lauleli pienenä tyttönä Oulun seuran täytti kevättalvella 75 ja Irma Huotarinen). vuotta. Tapahtumaa juhlistettiin mansikkakakkukaffeilla. vuonna kultamerkin sai Irja Ronkainen Ansioituneita muistettiin. Tänä Kokouksia oli perinteisesti kaksi. Oulusta. Liittomme puheenjohtaja Ensin hallituksen kokous jota seurasi Anne Heikkinen on toiminut liiton välittömästi edustajakokous. virkailijana 10 vuotta, hän sai kultamerkkiinsä kultaisen kehyksen. Lisäk- Edustajakokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Mitään erikoista ei kuitenkaan tullut esille. Maire Saisaloa ja Sirkka Keinästä si muistettiin Oulun kunniajäseniä Ensi vuoden uudet käsityösarjat ruusulla. Käsityökilpailun palkinnot menivät seuraavasti: Kankaan painanta: 1. Tyynyliinat nuku hyvin Irma Huotarinen Oulu 2. Tarjottimien säilö Airi Sipinen Kv 3. Kaitaliina kissankellot Irma Huotarinen Oulu 4. Verhokappa joulun sydämet Pirjo Kupias Kouvola 5. Esiliina akat Irma Huotarinen Oulu Lapaset 1. Huopatumput Marja Mettälä Kouvola 2. Tumppuset Irma Huotarinen Oulu 3. Kukkaset Airi Sipinen Kouvola 4. hellin hellät ja lämpimät kädet Hellin EvestiKouvola 5. Tytön unelmalapaset Anja Hartikainen mkouvola Jouluiset työt 1. Lasityö madonna Seija Parkkila Oulu 2. Joulupallot Pirjo Kupias Kouvola 3. Tilkkutyö pöytäliina joulutähti Tatjana Kirjuntscheff-Janhunen Karjaa 4. Piparkakkutalo Seija Parkkila Oulu 5. Koriste-esine tonttujen kuoro Airi Sipinen Kouvola Yleisön mielestä kaunein käsityö oli lasityö Madonna. Työn tekijä Seija Parkkila sai palkinnoksi lasityön hedelmäasetelma. Käsityöarvostelijoina olivat Pohjois-Pohjanmaan Käsija Taideteollisuus ry:n Merja Puurunen ja Liisa Törmänen. Pisteet jakautuivat. Kouvola 22 p. Oulu 20 p. Karjaa 3 p. ja Joensuu 1 pisteen. Ohjelmassa oli vielä pienoisnäytelmä Ammattitaidon puute. Huutokauppa missä kolme tavaraa Keramiikka kala, kello ja lasityö Madonna. Arpajaiset jonka tuotto pantiin puoleksi Liiton ja järjestävän seuran kanssa. Sunnuntaiaamuna olivat kaikki pirteänä aamupalalla ja valmiina kiertoajelulle. Linja-auto jo odottikin ulkona. Perinteisesti kävimme Oulun tuomiokirkossa, joka meille esiteltiin. Esittelyn teki pastori Erkki Vaara. Olihan toki meidän oma pappimme Erkki Tanjunen myös toivottamassa meille hyvää retkipäivää. Sankarihaudalla käynnin jälkeen jatkoimme matkaa Potnapekalla (kumipyörillä kulkevalla pienoisjunalla) Hietasaareen ja Nallikariin. Kauniita maisemia katsellen ja nauhalta tulevaa opastusta kuunnellen. Kahvit maistuivat lasitaide Runolinnassa Iinatissa. Siellä oli kauniita lasitöitä myytävänä ja taisi sieltä lähteä kauniita lasejakin mukaan. Seuraavaksi suunta jatkui Tyrnävälle Hannuksen pirtille. Sieltä löytyi sellainen pitopaikka, että kesäpäivät majoituksineen sopisi tällaiselle porukalle. Ruoka oli tosi hyvää ja riittävästi. Kahvit päälle niin kyllä jaksaa taas. Kotiinlähdön aika koittaa aina liian aikaisin. Kiitokset Oulun seuralle järjestelyistä. Seuraavan kerran kokoonnumme syksyn neuvottelupäivään Seinäjoelle lokakuulla. Vuoden 2008 kesäpäivät järjestää Karjaa sekä Turku yhdessä. 36 Veturimies 3/2007

37 Kentältä Veturimiesten Sm - Beach volley- kisa 2007 (King of the beach) Kouvola Käyrälammen beach volleystadion Pelit pelattiin king of the beach menetelmällä (henkilökohtainen). Vapaana ollut pelaaja toimi tuomarina. Tuomarijärjestys arvottiin jokaisen pelin jälkeen ja samalla määräytyi myös pelijärjestys. Hannu Mykkänen Tulokset: 1.Hannu Mykkänen Kouvola 2.Esa Härkönen Kouvola 3.Jari Ripattila Kouvola 4.Jarmo Kuusela Lahti 5.Hemmo Väkevä Kouvola Pelit: Jari / Hemmo - Jarmo / Esa Jarmo / Jari - Hemmo / Hannu Esa / Hannu - Hemmo / Jarmo Hemmo / Esa - Hannu / Jari Jari / Esa - Jarmo / Hannu voitot pisteet Hannu Esa Jari Jarmo 1-7 Hemmo 1-12 VML onkimestaruuskilpailut Imatra Veturimiesten tämänvuotiset onkimestaruudet ratkottiin kirkasvetisen vuoksen rannalla Imatralla, lähes helteisessä kesäkelissä. Samalla paikalla pidettiin aikoinaan liiton ensimmäiset onkikilpailut, joten kisat palasivat ikään kuin juurilleen vuosien jälkeen. Kilpailijoita oli saapunut ympäri Suomea kaikkiaan 21- henkeä. Kotikenttäedun hyödynsi parhaiten eläkeläisten sarjan voittanut Arvo Sintonen Imatralta, voittaen niukasti toiseksi tulleen Kouvolan Urpo Arolan noin yhdellä kalalla. Yleisen sarjan kaikki palkintosijat menivätkin sitten Kouvolaan, mestarina Eero Lintukangas, joka myös narrasi kilpailun suurimman ahvenen painoltaan 196 g. Jorma Ketola Yleinen Eläkeläiset 1. Lintukangas Eero Kv Härkönen Esa Kv Marttila Jukka Kv Behm Jouko Imr Niemivirta Juha Imr Laapas Ossi Lr Laamanen Yrjö Tku Latvala Antti Kv Perttunen Juha Kv Puranen Teemu Kv Tolvanen Juha Imr Keronen Timo Imr Ketola Jorma Tku Sintonen Arvo Imr Arola Urpo Kv Salmela Kari Imr Marttila Ossi Kv Kankare Viljo Tku Koponen Pentti Kv Pöntinen Osmo Tku Pärssinen Eino Tpe 76 Yhteissaalis 8464 Suurin kala Ahven 196 g Lintukangas Eero Kotikenttäedun hyödynsi parhaiten eläkeläisten sarjan voittanut Arvo Sintonen Imatralta. Vasemmalla Eero Lintukangas joka voitti yleisen sarjan ja sai kilpailun suurimman kalan. Veturimies 3/

38 Vapaaa-aika Tenniskisat Jyväskylässä Veturimiesten perinteiset tenniksen nelinpelikisat pelattiin perjantaina todella loistavissa olosuhteissa Jyväskylässä Hippoksen massakentillä. Lukuisten yhteensattumien vuoksi vakiojoukosta puuttui useita pelimiehiä, mutta paikalle saapuneet vuodattivat hikeä heidänkin edestään. Koska tapana on ollut, että parit arvotaan pelien tasaisuuden vuoksi, kentillä nähtiin todella tiukkoja pelejä. Ainoastaan pari Ilkka Kaljunen/Jyrki Raunio osoittautui liian kovaksi yhdistelmäksi voittamalla puhtaasti kaikki pelinsä. Koska mukana oli vain 5 paria, kaikki parit saivat ottaa mittaa toisistaan, joten selittelyille ei jäänyt sijaa. Kakkossijasta käytiin tiukka taisto parien Warjus/Sipinen - Lehtokorpi/ Talvinen kesken. Ottelu ratkesi vasta tiebreakissa parin Warjus/Sipinen eduksi 2-1. Neljännestä sijasta käytiin niinikään tiukka taisto, jossa pari Ahonen/ Montonen otti selkävoiton parista Haimi/Kaakkomäki. Kauttarantain on kuulunut puheita, että jotkut tenniksenharrastajat eivät osallistu kisoihin, koska parit arvotaan. Kuvaan mahtuivat kaikki tenniskisaan osallistuneet. Lisää osallistujia kaivataan. Tervetuloa mukaan viihtymään ja kisaamaan ensi vuonna. Koska meissä pelaajissa on monella seen ratkaisuun pelien pitämiseksi suht tasolla pelaavia, toiset harrastavat aktiivisesti ja toiset vain silloin tällöin, luavat pelata tutun parin kanssa ja pari tasaisina. Jos nyt kuitenkin jotkut ha- taso-erot pelaajien kesken ovat aika ei ole parasta A -ryhmää, tämä tietysti onnistuu. Että eikun vuoden päästä suuria. Ja koska tämän turnauksen tarkoitus ei ole pelata hampaat irvessä lisää pareja mukaan, ettei tapahtuma mitalinkiilto silmissä, vaan viihtyä ja jää pelkästään eläkemiesten niskoille. samalla tavata pelikavereita vuosien varrelta, niin olemme päätyneet kysei- Tennisterveisin Tuomo Talvinen. Tulokset: I Ilkka Kaljunen Jns/Jyrki Raunio Kv, II Kari Warjus Hki/Petri Sipinen Kv, III Keijo Lehtokorpi Jy/Tuomo Talvinen Jy, IV Martti Ahonen Tpe/Pertti Montonen Kv, V Markku Haimi Kv,eläk/Markku Kaakkomäki,Tpe Lukuisten yhteensattumien vuoksi vakiojoukosta puuttui useita pelimiehiä, mutta paikalle saapuneet vuodattivat hikeä heidänkin edestään. 38 Veturimies 3/2007

39 Vapaa-aika ONNI KIERTÄMÄÄN -LOMAVIIKKO Veturimiesten liitto järjestää yhdessä Perhelomien kanssa liiton veteraanijäsenille ja heidän puolisoilleen lomaviikon Pohjois-Karjalassa Lomakeskus Huhmarissa. Lomaviikon hinta henkilöltä on 100 euroa, johon sisältyy majoitus, täysihoito ja viikon ohjelma. Ohjelmaan kuuluu monipuolista ryhmäliikuntaa mm. sauvakävelyä, vesijumppaa, rentoutusharjoituksia ja venyttelyä. Lisäksi on tarjolla erilaisia hyvinvointiin liittyviä luentoja ja toimintaa monessa muodossa, kuten mm. retkeilyä, tanssia ja muistijumppaa. Lomatukeen käytetään Raha-automaatti-yhdistyksen Perhelomille sosiaaliseen lomatoimintaan myöntämää avustusta. Lomalle hakeutumiseen tarvittavia lomakkeita ja lisätietoja lomaviikosta saa Perhelomien toimistosta, sähköposti puhelimitse (09) tai (09) Verkkosivut ovat Hakemukset tulee palauttaa mennessä Perhelomien toimistoon, Kaisaniemenkatu 3 A 7, Helsinki. Lomaviikolle on varattu paikkoja 30 henkilölle. Valintaan vaikuttavat hakijan aiemmin saama lomatuki, tulot ja terveydellinen tila. Näiden kahden kuvan väliin mahtuu 33 vuotta. Veturi ja mies on sama. Tukka on ajan myötä Erkki Pallarilta harventunut, mutta muuta ei liene tapahtunut. Veturille on tehty täydellinen saneeeraus. Se on purettu kokonaan, vaihdettu putket, sähköjohdot, ohjaamo uusittu ja paljon muuta. Vanhemman kuvan aikaan veturi on vielä ollut melko uusi ehkä kymmenen vuotias. Erkki Pallari on kuljettajana Rovaniemellä. Hän on myös osastonsa luottamusmies ja valtuuston varajäsen. Harrastuksiin taitaa kuulua ainakin moottoripyöräily, koska toimittaja tapasi hänet Joensuun asemalla tutustumassa Dm 12 vaunuun. Hän oli silloin vaimonsa kanssa moottoripyörällä lomamatkalla. Veturimies 3/

40 Vapaa-aika Eino Törrönen Veturinkuljettaja Erkki Kontiosta Director musices Tasavallan Presidentti myönsi sadalleneljällekymmenellekolmelle ansioituneelle suomalaiselle arvonimiä. Arvonimen saaneiden joukossa oli myös pieksämäkeläinen veturinkuljettaja Erkki Kontio. Director musices arvonimen Tasavallan Presidentti voi myöntää ansioituneelle muusikolle. Erkki Kontion saama arvonimi on veturinkuljettajalle myönnettynä varsin harvinainen, mutta ei suinkaan ilman perusteita. Erkin soittoharrastus alkoi jo 8-vuotiaana isänperintönä ja isän ostamalla huuliharpulla. Varsin pian kuitenkin alkoi soida myös harmonikka Erkin käsittelyssä hänen syntymä tienoolla Kajaanin maalaiskunnan Murtomäessä. Myöskään Kuopion konepajassa 1951 alkaneet veturimiesopinnot eivät vieraannuttaneet Erkkiä musiikin harrastuksesta - päinvastoin. Oppilaskouluaikaan veturimiesopintojen lisäksi tuli merkittävänä lisänä myös musiikin teorian opinnot kahden vuoden ajan. Musiikkitietoineen ja veturimies- taitoineen Kontio muutti Pieksämäelle vuonna 1954 aluksi veturinlämmittäjän- ja myöhemmin veturinkuljettajan tehtäviin. Musisointi on kuulunut miehen vapaa-ajan harrastukseen pian 70-vuotta. Eräs merkittävä tapahtuma oli vuonna 1971, tällöin Erkki Kontio oli perustamassa edelleenkin vilkkaasti toimivaa Pieksämäen Harmonikkakerhoa. Koko kerhon toiminnan ajan Kontio on toiminut myös kerhossa harmonikansoiton opettajana. Tähän mennessä harmonikansoiton oppia on Erkiltä saanut lähes 100 soitonopetukseen hakeutunutta. Harmonikan soiton ja soiton opetustyön lisäksi Erkki Kontio on tehnyt myös sävellys- ja sovitustyötä. Erkin omakohtaisesta soittotaidosta on myös näyttöä. Vuonna 2001 tuli suomenmestaruus Ikaalisissa kaksirivisten pelimannien yli 50-vuotiaiden sarjassa. Paitsi pitkäaikainen toiminta musiikin parissa 75-vuotiaan arvonimensaajan saajan ansioluettelosta löytyy kahdenkymmenen vuoden työskentely VML:n Pieksämäen osaston toimikunnassa. Järjestötoiminnan aikaan sijoittuu osaston varapuheenjohtajuutta, vuoron luottamusmiehenä toimintaa ja liittokokousedustuskin. Myös veturimiesten kouluttajana Erkki ehti toimia12-vuoden ajan, oppilaskoulussa ja kuljettajakurssien jälkeisessä tyyppikoulutus työssä. Monitaitoisen miehen harrastuspiiriin on kuulunut lähes 40- vuotta myös radioamatööri toimintaa, kuunteluyhteyksiä on tullut kaikkiin maapallon osiin ja lähes 100 maahan. Director musices Erkki Kontio ja Pieksämäen osaston höyryveturi Kana. 40 Veturimies 3/2007

41 Kentältä Ristikko ei saanut kovinkaan suurta suosiota. Kymmenkunta vastausta saapui. Liekö edellinen ollut niin vaikea, kun vastauksia ei juurikaan tullut. Nyt uusi ratkottava ja palautukset joulukuunhun mennessä: Veturimieslehti Ristikko Kesäkatu Pieksämäki Kahdelle oikeinvastanneelle on luvassa palkinto. Edellisen ristikon voittajat ovat Timo Niilola Kouvolasta ja Mauri Ilonen Seinäjoelta. Onneksi olkoon. Veturimies 3/

42 Vapaa-aika Teksti ja kuvat Timo satomaa Jalkapallokisat Seinäjoella Liiton jalkapallomestaruudesta pelattiin Seinäjoella Jouppilan jääurheilukeskuksessa. Pelit pelattiin tekonurmella kahdella kentällä 2 x 20 minuutin peliajalla. Liiton ensimmäinen jalkapalloturnaus pelattiin jo 30 vuotta sitten silloinkin Seinäjoella, joten ilmassa oli juhlan tuntua. Aamulla vielä oli pieni pelko otteluohjelman toteutumisesta junaliikennettä kiusanneen liikenteenohjausjärjestelmän kaatumisen vuoksi. Ongelma vaati järjestäjiltä aamun aikana muutamia puhelinsoittoja. Kiitos joustavan liikenteenohjauksen, kaikki muut joukkueet Imatraa lukuun ottamatta ehtivät paikalle ja pelit saatiin käyntiin. Molempina päivinä aurinko paistoi kuumasti ja lämpötila lähenteli hellelukemia. Kentät olivat suojaisessa rinteessä niin, ettei tuulikaan päässyt paikallaolijoiden oloa viilentämään. Järjestävä osasto piti kentän laidalla kioskia, josta halukkaat voivat ostaa virvokkeita nestetasapainon hallintaan. Kahdeksan joukkuetta oli paikalla valmiina ratkomaan tämän vuoden jalkapallomestaruutta, Kouvola ja Seinäjoki olivat taas välivuoden jälkeen mukana. Pelaajia joukkueissa oli 12 osastosta. Kuopio puolusti viime vuoden mestaruuttaan. Helsinki pelasi turnauksen yhtä ottelua lukuun ottamatta vajaalla joukkueella. Vielä toissa vuonna Helsinki oli mukana kahdella joukkueella. Joukkueet oli jaettu kahteen lohkoon viimevuoden sijoitusten perusteella, Seinäjoki ja Kouvola arvottiin lohkoihin. Ensimmäisenä päivänä pelattiin yksinkertainen sarja. Myöhästymisen vuoksi Imatra joutui pelaamaan kaikki kolme otteluaan peräjälkeen. Helsingin Toni Heiskanen pahan teossa Seinäjoen maalilla. Järjestäjät valitsivat hänet turnauksen parhaaksi pelaajaksi, hän oli myös turnauksen paras maalintekijä 12 maalilla. Helsinki aloitti vahvasti vaikka pelasikin viidellä miehellä. Kaksi ensimmäistä otteluaan se voitti suvereenisti lukemin 8 1, ensin nöyrtyivät isännät ja seuraavaksi Tampere. Kolmannenkin ottelunsa Helsinki selvitti itselleen lukemin 2 0, nyt kaatui Joensuu/Pm/Jy. Toisen lohkon voittajaksi pelasi Kouvola myös kolmella voitolla. LOHKO A Kuopio Imatra Riihimäki Kouvola LOHKO B Helsinki Joensuu/Pm/Jy Tampere Seinäjoki/Kok Päivän otteluiden tulokset ja lohko järjestys: LOHKO A LOHKO B Kuopio Kouvola 1 5 Seinäjoki/Kok Helsinki 1 8 Kuopio Riihimäki 3 5 Joensuu/Pm/Jy Tampere 6 0 Kouvola Imatra 3 1 Seinäjoki/Kok Jns/Pm/Jy 0 2 Imatra Riihimäki 6 1 Helsinki Tampere 8 1 Kuopio Imatra 4 0 Helsinki Jns/Pm/Jy 2 0 Riihimäki Kouvola 2 6 Seinäjoki/Kok Tampere 3-0 Koska A lohkossa tuli kolme joukkuetta samoihin pisteisiin, ratkaistiin niiden järjestys liiton jalkapallo sääntöjen mukaan, keskinäisten otteluiden maalieron perusteella LOHKO A pisteet tehdyt päästetyt Kouvola Kuopio Imatra Riihimäki LOHKO B Helsinki Joensuu/Pm/Jy Seinäjoki Tampere Tehdyt Päästetyt +/- Kuopio Imatra Riihimäki Veturimies 3/2007

43 Vapaa-aika Toisen päivän tulokset: Riihimäki Tampere 5 4 rl (2 2) Imatra Seinäjoki/Kok 6 2 Kuopio/Kon - Joensuu/Pm/Jy 0 4 Kouvola Helsinki 5 1 Sijoitukset: 1. Kouvola 2. Helsinki 3. Joensuu/Pm/Jy 4. Kuopio/Kon 5. Imatra 6. Seinäjoki/Kok 7. Riihimäki 8. Tampere Alkulohkon paremmuusjärjestyksen selvittyä, saatiin taisteluparit seuraavan päivän sijoituspeleihin. Toisen päivän aloittivat lohkoneloset ja -kolmoset, neloset pelasivat sijoista seitsemän ja kahdeksan, kolmoset sijoista viisi ja kuusi. Jumbofinaalissa Riihimäen ja Tampereen välillä käytiin tiukka matsi, kumpikaan ei olut vielä luovuttanut. Varsinainen peliaika päättyi tasalukemiin 2 2 ja paremmuus ratkaistiin rangaistuspotku kisalla. Riihimäki vei ottelun lopulta lukemin 5-4. Finaalipelissä jalkapallomestaruuden ratkoivat Kouvola ja Helsinki, pelaajat liikkuivat kentän päästä päähän, tilanteita ja jännitystä riitti. Kouvola kasvatti kuitenkin maalieroaan tasaisesti niin, että Helsingin mahdollisuudet voittoon pienenivät hetki hetkeltä. Toisen erän loppupuolella Helsinki menetti vielä yhden miehen loukkaantumisen vuoksi ja neljään kenttäpelaajan supistunut ryhmä ei kyennyt antamaan vastusta Kouvolan voitonnälkäiselle joukkueelle. Kouvola vei ottelun lukemin 5 1 ja samalla voitti VML:n vuoden 2007 jalkapallomestaruuden. Järjestäjät valitsivat turnauksen parhaaksi pelaajaksi Helsingin Toni Heiskasen, joka oli myös turnauksen paras maalintekijä 12 maalilla. Ensi vuonna kisaisäntänä toimii Kuopion osasto. Tulevat mestarit ensimmäisenä päivänä ottelutauolla. Eturivi vas: Pasi Kauppi, Mauri Kouki, keskirivi Ari Joutjärvi,Kimmo Kuusisto, Sakari Olkkonen, Raimo Venäläinen ja Jukka Miettinen. Takarivi Timo Munukka, Samu Malvikko ja Juha Värtinen. Veturimies 3/

44 Vapaa-aika Teksti ja kuvat Timo Satomaa VML Golf 2007 Kouvolan osaston järjestämät golfkisat pelattiin kesäkuuta Koski- Golfissa Kuusankoskella. Kisajärjestelyistä vastasi Seppo Moilanen. Kisapäivien sääennustus ei ollut suotuisa, mutta onneksi molemmille päiville povattu sade ja ukkonen kiersivät kisapaikan. Ensimmäinen päivä oli tosin pilvinen, mutta jatkuvasta sateen uhasta huolimatta säiden haltija oli armollinen. Toisena päivänä aurinko paistoi, ja ilma oli mitä mainioin. Päivän aikana voimistunut tuuli aiheutti joillekin pientä päänvaivaa mailavalintojen suhteen. Kenttä oli hyvässä kunnossa ja kisajärjestelyt toimivat erinomaisesti. Ennakkoon ilmoittautuneesta 29 golffarista 24 aloitti ensimmäisenä päivänä. Ensimmäisen kerran mukaan oli saatu myös kauniimman sukupuolen edustaja. Liiton uusi taloudenhoitaja Taru Sundelin-Ojala starttasi ensimmäisen päivän kierrokselle mukaan. Taru toivoi, että muitakin naisia ryhtyisi lajin harrastajaksi, nyt kun heitä on veturinkuljettajan ammatissa. Veturimiesgolffareiden taso alkaa olla kovaa luokkaa: 21 pelaajan tasoitus on alle 20, mitä voidaan jo pitää hyvänä. Heistä kuusi pelaa alle 10:n tasoituksella Perinteisesti mestaruus pelattiin lyöntipelinä, minkä lisäksi ratkottiin paremmuus myös tasoitukset huomioiden, lähimmäs lippua ja pisin avaus -kisoissa. Kaksi viimeistä mittelöä, pisin avaus ja lähimmäs lippua ratkottiin kisojen toisena päivänä. Pisin avaus mitattiin heti ensimmäisellä väylällä. Porukat taisivat puristaa liikaa mailanvarresta, koska vasta yhdestoista pelaaja sai pallon pysymään väylällä. Pisimmän draivin lopulta löi Iisalmen Pekka Janhunen. Lähimmäs lippua kisa mitattiin 150 metrin mittaisella par 3 väylällä, jossa Riihimäen Ari Luotonen löi pallon 2 metrin 67cm päähän lipusta. Ensimmäisen päivän jälkeen johdossa oli Kouvolan Seppo Moilanen, 78 lyönnillä (5 yli kentän parin), toisena Iisalmen Pekka Janhunen (81 lyöntiä), kolmantena Jyväskylän Keijo Lehtokorpi (81 lyöntiä). Toisena päivänä kaikki 24 golffaria lähtivät jatkamaan ja selvittämään lopullisen paremmuusjärjestyksen. Neljäntenä toiseen päivään lähteneellä Jarmo Laitalallakin oli sanansa sanottavana, sillä hän oli vain neljä lyöntiä jäljessä Moilasta. Kilpa oli edelleenkin tiukka, sillä kaikki olivat varmoja lyönneissään. Janhunen kiersi radan molempina päivinä samalla tuloksella. Moilasen etumatka riitti, järjestys pysyi samana ja voitto ratkesi niukalla yhden lyönnin erolla(161). Kolmikko Moilanen, Janhunen ja Lehtokorpi muodostivat saman kolmen kärjen myös tasoituspelissä. Moilanen palkittiin lisäksi paras eläkeläinen palkinnolla. Vuonna 2008 kisat järjestetään Kokkolassa. Seppo Moilasen avauslyönti toisen päivän kierrokselle. Puolustettavana on ensimmäisen päivän johtopaikka ja tavoitteena voitto. Hermo piti, voitto ratkesi lopulta niukalla yhden lyönnin erolla. Jyväskylän Keijo Lehtokorpi ensimmäisen päivän kierroksella antaa tyylinäytteen. Tilannetta seuraa Turun Kari Ojanen, Taru Sundelin- Ojala liiton toimistosta sekä tekninen tarkkailija Yrjö Wilen. 44 Veturimies 3/2007

45 Vapaa-aika LYÖNTIPELI ILMAN TASOITUKSIA LYÖNTIPELI TASOITUKSIN SIJA PELAAJA K1 K2 BRUTTO 1. Moilanen Seppo Janhunen Pekka Lehtokorpi Keijo Laitala Jarmo Nykänen Jouni Tanskanen Jussi Viinikka Eero Patja Seppo Martikkala Timo Luotonen Ari Ojanen Kari Fagerström Tapio Koivisto Kari Tuovila Arto Nikander Jukka Yli-Kortesniemi K Karppanen Tarmo Törmälä Risto Rintanen Jukka Hippi Pentti Ruusunen Rauno Anttila Heikki Luukkonen Ismo SIJA PELAAJA K1 K2 NETTO 1. Moilanen Seppo Janhunen Pekka Lehtokorpi Keijo Martikkala Timo Rintanen Jukka Laitala Jarmo Koivisto Kari Nykänen Jouni Patja Seppo Ojanen Kari Tuovila Arto Tanskanen Jussi Viinikka Eero Karppanen Tarmo Hippi Pentti Luotonen Ari Fagerström Tapio Yli-Kortesniemi K Nikander Jukka Törmälä Risto Anttila Heikki Ruusunen Rauno Luukkonen Ismo LÄHIMMÄS LIPPUA v7: Luotonen Ari PISIN AVAUS v1: Janhunen Pekka Palkintojen jako oli iloinen tapahtuma. Veturimies 3/

46 Muistamme In memoriam Valtonen Taisto Juhani Haminan osasto r.y. Pepponen Leo Tampereen osasto r.y. Solehmainen Kauko Olavi Pieksämäen osasto r.y. Korpi Taisto Antero Kemin osasto r.y. Seppälä Aarne Helsingin osasto r.y. Rautiainen Niilo Kalevi Iisalmen osasto r.y. Aarnio Jorma Tapani Pieksämäen osasto r.y. Rossi Reijo Tapio Pieksämäen osasto r.y. Jaatinen Esko Matti Antero Joensuun osasto r.y. Kärnä Uuno Antero Tampereen osasto r.y. Vulli Pentti Kalervo Vilppulan osasto r.y. Viljanen Seppo Olavi Helsingin osasto r.y. Törrönen Heikki Oulun osasto r.y. Jauhiainen Einari Oulun osasto r.y. Ollikainen Pentti Uolevi Pieksämäen osasto r.y. -lehden osoitteenmuutos Nimi Vanha lähiosoite Vanha postitoimipaikka Uusi lähiosoite Uusi postitoimipaikka Lähetä lipuke: Veturimiesten liitto John Stenbergin ranta Helsinki 46 Veturimies 3/2007

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1.

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1. ;: ft II 1/11 \\1\ "~" Liikenne- ja viestintäministeriö 10.11.2011 LVM/1707/08/2011 VR-Yhtymä Oy liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70 100 m: 10,93 Tero Heikkinen -94 11,18 Hannu Hokkanen -84 11,1 Tapani Nykänen -80 11,44 Pasi Tervonen -90 11,2 Kalevi Vauhkonen -70 11,54 Jari Pynnönen -87 11,57 Reijo Erkkilä -84 11,4 Seppo Kupila -56

Lisätiedot

Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, 6.-7.11.1971, Kankaanpää ja Lappeenranta (KankU ja LrTU), 83 os.

Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, 6.-7.11.1971, Kankaanpää ja Lappeenranta (KankU ja LrTU), 83 os. Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, 6.-7.11.1971, Kankaanpää ja Lappeenranta (KankU ja LrTU), 83 os. 1. Kari Toivonen Helsingin Tarmo 2. Kari Keskinen Tampereen Voimailijat 3. Pekka Laakso Rauman Voimailijat

Lisätiedot

Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016)

Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016) KEURUUN KAUPUNKI LAUSUNTO Liikenne- ja viestintäministeriö Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016) KEURUUN KAUPUNGIN LAUSUNTO JUNIEN OSTO- JA VELVOITELIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

SM Pystykorva H Sarja Tulokset

SM Pystykorva H Sarja Tulokset Sarja H SM Pystykorva H Sarja Tulokset 5.9.2009 1 Alik. Nylund Jussi E-Häm Res.p. 261 2 Thm Hakomäki Jaakko E-Pohj Res.p. 250 3 Korp. Maijala Simo P-Pohj Res.p. 250 4 Jääk. Kääriäinen Pekka P-Pohj Res.p.

Lisätiedot

14. - 16.3.1980, HELSINKI, Viipurin Voimailijat

14. - 16.3.1980, HELSINKI, Viipurin Voimailijat 14. - 16.3.1980, HELSINKI, Viipurin Voimailijat 1. Reijo Haaparanta Kauhajoen Karhu 2. Reijo Luokkanen Tampereen Painiseura 3. Jukka-Pekka Tanner Tampereen Painiseura 1. Taisto Halonen Lapin Veikot 2.

Lisätiedot

ERÄ I. 1 Korp. Haukkala Markku H Et-Poh. 5 Alik. Iso-Oja Antti H60 Et-Pohj. 6 Maj. Raitila Jarmo H60 Et-Pohj.

ERÄ I. 1 Korp. Haukkala Markku H Et-Poh. 5 Alik. Iso-Oja Antti H60 Et-Pohj. 6 Maj. Raitila Jarmo H60 Et-Pohj. ERÄ I 1 Korp. Haukkala Markku H Et-Poh. 2 Yliltn. Konttinen Heimo H50 Poh-Savo 3 Kapt. Pajala Heikki H50 Et-Pohj 4 Alik. Lindroos Reijo H60 Et-Pohj 5 Alik. Iso-Oja Antti H60 Et-Pohj. 6 Maj. Raitila Jarmo

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Suomen veturit ja moottorijunat 2011. Koonnut: Henri Hovi

Suomen veturit ja moottorijunat 2011. Koonnut: Henri Hovi Suomen veturit ja moottorijunat 2011 Koonnut: Henri Hovi Sisällysluettelo: 1 Sr2 2 Sr1 3 Sm6 4 Sm5 5 Sm4 6 Sm3 7 Sm2 8 Sm1 9 Dr16 10 Dr14 11 Dv12 12 Dm12 13 Dm7 14 Muu museokalusto Dokumentissä esitellään

Lisätiedot

Tampere, Voimailijat

Tampere, Voimailijat 18. - 19.1.1975 Tampere, Voimailijat 1. Reijo Haaparanta Kauhajoen Karhu 2. Tapio Savola Lappajärven Veikot 3. Kalle Vuorenmaa Lapuan Virkiä 1. Harri Uusimäki Lappajärven Veikot 2. Raimo Hilden Heinolan

Lisätiedot

Itä-Suomen mestaruuskilpailut Joroinen

Itä-Suomen mestaruuskilpailut Joroinen http://kesa.sporttisaitti.com Itä-Suomen mestaruuskilpailut Joroinen 28.06.2014 Päivitetty Lopputulokset 28.6.2014 20:46 Sarja M 1 54 MARKO HOLOPAINEN M PK 19 22 41 0 2 61 JUHA HEIKKILÄ M PK 20 18 38 1

Lisätiedot

PYSTYKORVAN SM 2014 ERÄ I

PYSTYKORVAN SM 2014 ERÄ I ERÄ I 1 Alik. Laitinen Kari H K-S Res.piirit 2 Ylik. Hänninen Vesa H50 K-S Res.piirit 3 Kers. Piippanen Hannu H50 K-S Res.piirit 4 Korp. Yli-Ketola Jukka H Et-Pohj 5 Ylik. Keskinen Veli-Matti H50 Et-Pohj

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, SKAL 0,5 km (v) 1. Petra Tuovinen Kuopion Kuorma-autoilijat ry 6.20 Lapset alle 8, SKAL 0,5 km (v) 1. Jukka Rautio Oulun Kuorma-autoilijat ry 3.08 2. Jenni Tuovinen Kuopion Kuorma-autoilijat

Lisätiedot

Lopputulokset Perinnekivääri 300m makuu lks. RESUL:n avoimet "Pystykorva" - perinneaseen SM-kilpailut. Kilpailutoimisto.

Lopputulokset Perinnekivääri 300m makuu lks. RESUL:n avoimet Pystykorva - perinneaseen SM-kilpailut. Kilpailutoimisto. D t 1 76 Salovaara Pilvi Pir 85 108 193 2 54 kers Lauri Teija P-Poh 79 73 152 Osallistujia: 2 Sivu 1 / 4 H t 1 47 alik Kuikka Petrus E-Kar 129 127 256 2 72 alik Rautio Jouko P-Poh 123 130 253 3 62 alik

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät 51 kg 67 kg 1. Antti Juntumaa Oulun Tarmo 1. Rainer Tapio Rovaniemen Reipas 2. Jukka Arola Otanmäen Työv.Urh. 2. Kalevi

Lisätiedot

Juniorien kr.room. painin SM-kilpailut, , Viitasaari, Lappajärvi ja Tiutinen, 126 osallistujaa

Juniorien kr.room. painin SM-kilpailut, , Viitasaari, Lappajärvi ja Tiutinen, 126 osallistujaa Juniorien kr.room.painin SM-kilpailut, 29.-30.1.1966 (Janakkalan Jana, Hallan Visa ja Lappajärven Veikot) 2. Raimo Virolainen Tampereen Painimiehet 3. Jorma Kujanne Tampereen Painimiehet 1. Jorma Virolainen

Lisätiedot

Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi

Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi Kaupungin jory 23.1.2018 Yhteistyötapaaminen 5.2.2018 Esityksen lähteinä mm. Pirkanmaan liiton materiaalia 1 15.2.2018 Mikko Nurminen EU:n prioriteetti-käytävät

Lisätiedot

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 RASTI 1 Suomenmestaruuskilpailu 1999 Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 Kilpailijat Pisteet Rangaistukset Aika Ls Tulokset No Nimi Lk. Joukkue PP

Lisätiedot

Rakennusliitto ry:n liittokokousvaalit 2011 Tulos vertailulukujärjestyksessä vaaliliitoittain

Rakennusliitto ry:n liittokokousvaalit 2011 Tulos vertailulukujärjestyksessä vaaliliitoittain Rakennusliitto ry:n liittokokousvaalit 2011 Koko maa Lähetetty: 85578 Äänestys%: 31,0 Hyväksytty: 26323 Hyväksytty%: 99,1 Hylätty: 228 Hylätty%: 0,9 Valitaan: 222 Hyväksytty: 4152 Hyväksytty%: 99,2 Hylätty:

Lisätiedot

Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, , Sunila ja Nurmo

Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, , Sunila ja Nurmo Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, 15.-16.10.1966, Sunila ja Nurmo 1. Ilmari Huhtala Lapuan Virkiä 2. Jorma Kujanne Tampereen Painimiehet 3. Matti Huhtala Lapuan Virkiä 1. Eino Juusela Nurmon Jymy 2.

Lisätiedot

1. Martti Silvennoinen Kiteen Eläkkeensaajat ry 2. Juhani Merjanen Haminanseudun Oloneuvokset ry 3. Voitto Voutilainen Polvijärven Eläkkeensaajat ry

1. Martti Silvennoinen Kiteen Eläkkeensaajat ry 2. Juhani Merjanen Haminanseudun Oloneuvokset ry 3. Voitto Voutilainen Polvijärven Eläkkeensaajat ry Sija Nimi Seura 1. Martti Silvennoinen Kiteen Eläkkeensaajat ry 2. Juhani Merjanen Haminanseudun Oloneuvokset ry 3. Voitto Voutilainen Polvijärven Eläkkeensaajat ry 4. Vesa Puotanen Suur-Lappeenrannan

Lisätiedot

Yhdistää puoli Suomea

Yhdistää puoli Suomea 1 Yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA Itärata yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA 3 Itärata puoli Suomea liikkeellä Vetovoimaa ja elinvoimaa

Lisätiedot

5. Kyösti Korpiola ,1971,1973,1974 ( ,1967,1970, ,1968) ( ,1964) ( )

5. Kyösti Korpiola ,1971,1973,1974 ( ,1967,1970, ,1968) ( ,1964) ( ) 1. Timo Korpiola 68 1963 80 1967,1969,1970 (3. 1966) 93 1971 +93 1972 (3. Yleismestaruus 1963) 2. Max Jensen 80 1963,1964 Yleismestaruus 1963 (2. 1964) 3. Pauli Hissa +80 1963,1964 Yleismestaruus 1964

Lisätiedot

TULOKSET. ISM 2018 ja SM esikisa Kuopio HIRVI 100M

TULOKSET. ISM 2018 ja SM esikisa Kuopio HIRVI 100M TULOKSET ISM 2018 ja SM esikisa Kuopio 30.6.2018 HIRVI 100M Sarja Etunimi Sukunimi Piiri Py Ju Alku Loppu Tulos Ratko Huom M 1 Heikki Jetsonen PS 40 59 99 94 193 2 Jari Leväniemi PK 39 55 94 94 188 3 Aleksi

Lisätiedot

Miten VR Matkustajaliikenne on kehittänyt ja kehittää palvelujaan?

Miten VR Matkustajaliikenne on kehittänyt ja kehittää palvelujaan? Miten VR Matkustajaliikenne on kehittänyt ja kehittää palvelujaan? Pro Rautatien seminaari 15.3.2012 Antti Jaatinen Senior Adviser VR Group Käynnissä mittavat kalustoinvestoinnit 1. VR käynnisti vuonna

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Teuva, Rivakka

Teuva, Rivakka 23. - 24.11.1985 Teuva, Rivakka 1. Marko Kiikeri Ilmajoen Kisailijat 2. Michael Lyyski Laihian Liitto-Urheilijat 3. Mika Heikkonen Riihimäen Voima-Veljet 2. Hannu Härkänen Ylä-Tikkurilan Kipinä 3. Seppo

Lisätiedot

, HELSINKI, Jyry

, HELSINKI, Jyry 14. - 16.2.1975, HELSINKI, Jyry 1. Raimo Hirvonen Helsingin Paini-Miehet 3. Raimo Rasinkangas Lapin Kaira 1. Kari Toivonen Viipurin Voimailijat 2. Martti Pykäläinen Outokummun Vesa 3. Kari Väliaho Muhoksen

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

Sijoitus Sarja Y Tulos Napa 1 Siren Markus Salonseudun RT Luomanaho Mika Pohjanmaan RT 10

Sijoitus Sarja Y Tulos Napa 1 Siren Markus Salonseudun RT Luomanaho Mika Pohjanmaan RT 10 Sijoitus Sarja Y Tulos Napa 1 Siren Markus Salonseudun RT 10 10 10 10 10 9 9 9 8 8 10 10 10 10 10 9 9 9 9 9 188 5 2 Luomanaho Mika Pohjanmaan RT 10 10 10 9 9 9 9 9 9 8 10 10 10 10 10 10 9 9 9 9 188 2 2

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

ISM-hirvenhiihto. Yksilökilpailut. Hiihtely. Nilsiä,

ISM-hirvenhiihto. Yksilökilpailut. Hiihtely. Nilsiä, ISM-hirvenhiihto Nilsiä, 25.02.2017 Yksilökilpailut Hiihtely Sarjalle ei lasketa aikapisteitä. Sarjassa on 4 arviomatkaa. Nimi Nro Piiri Arviointi Ammunta Pisteet 1. Honkanen Leo 134 PK 520 (+4m/-4m/+11m/+21m)

Lisätiedot

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET Päivitetty: 25.11.2012 Pentti Nieminen Lisäykset ja korjaukset puh. 050-3485607, peetun@luukku.com

Lisätiedot

Länsi-Suomen läänin mestaruuskilpailut 2015

Länsi-Suomen läänin mestaruuskilpailut 2015 Nokian Ampumarata 28.06.2015 19:09:48 SML-Luodikko erä 1, sunnuntai 28.6.2015 klo 09:00-09:25 1 Jani Lindgren KS M 5 Tapio Silen PH M 2 Ari Lindstedt PH M 6 Kari Äikäs KS M 3 Janne Koivumäki Po M 7 Kari

Lisätiedot

Jäsen M alle 50v. Sijoitus Etunimi Sukunimi Paikkakunta Tulos (kg) 1 Lauri Rautaharkko Tampere 0,850 2 Veli-Pekka Oikarinen Kerava 0,798 3 Jari

Jäsen M alle 50v. Sijoitus Etunimi Sukunimi Paikkakunta Tulos (kg) 1 Lauri Rautaharkko Tampere 0,850 2 Veli-Pekka Oikarinen Kerava 0,798 3 Jari Jäsen M alle 50v. Sijoitus Etunimi Sukunimi Paikkakunta Tulos (kg) 1 Lauri Rautaharkko Tampere 0,850 2 Veli-Pekka Oikarinen Kerava 0,798 3 Jari Heikkinen Mikkeli 0,772 4 Antti Nurminen Jyväskylä 0,716

Lisätiedot

1. Hokkanen Jaana URMAS Savolainen Päivi KAMS Niskanen Eeva K-SMAS

1. Hokkanen Jaana URMAS Savolainen Päivi KAMS Niskanen Eeva K-SMAS Suomen Metsästäjäliitto Pohjois-Savon piiri Hirvenjuoksun PM-kilpailut IISALMI 21.7.2013 Sarja M Paras aika 21.00 1. Väätäinen Kari URMAS 287 254 594 1135 2. Lemmetty Timo Haapamäen HS 300 272 534 1106

Lisätiedot

Suomen veturit ja moottorijunat 2012. Koonnut: Henri Hovi

Suomen veturit ja moottorijunat 2012. Koonnut: Henri Hovi Suomen veturit ja moottorijunat 2012 Koonnut: Henri Hovi Sisällysluettelo: 1 Sr2 2 Sr1 3 Sm6 4 Sm5 5 Sm4 6 Sm3 7 Sm2 8 Sm1 9 Dr35 10 Dr16 11 Dr14 12 Dv12 13 Dm12 14 Dieselkäyttöinen museokalusto 15 Höyrykäyttöinen

Lisätiedot

SAVO-KARJALA CUP 2013

SAVO-KARJALA CUP 2013 4 Partanen Joona Parikkala 35 24 29 5 35 128 1 3 Muhonen Tuomo Kirjavala 31 27 5 15 44 122 2 5 Timonen Osmo Uukuniemi 23 23 25 5 41 117 3 10 Seppänen Raimo Savonlinna 15 5 31 29 33,5 113,5 4 24 Bäck Kari

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, STL 0,5 km (v) 1. Oskari Kotiaho Vantaan Taksiautoilijat ry 4.11 2. Veera Yletyinen Kuopion Taksiautoilijat ry 6.33 Lapset alle 8, STL 0,5 km (v) 1. Elias Korhonen Ristijärven Taksiautoilijat

Lisätiedot

Tulos vertailulukujärjestyksessä

Tulos vertailulukujärjestyksessä 1 / 5 I Vaalipiiri 1 Viitasalo Mikko 10 Kokoomus 975 5197,00 valittu 2 Leppiniemi Raili 12 Sitoutumattomat 1674 3262,00 valittu 3 Rautava Risto 8 Kokoomus 737 2598,50 valittu 4 Heinäluoma Eero 16 SDP 1299

Lisätiedot

SML Länsi-Suomen lääninmestaruuskilpailu Ilmahirvi, sarja S Ilmahirvi, sarja S Ilmahirvi, sarja N 176

SML Länsi-Suomen lääninmestaruuskilpailu Ilmahirvi, sarja S Ilmahirvi, sarja S Ilmahirvi, sarja N 176 SML Länsi-Suomen lääninmestaruuskilpailu Jalasjärvi, 8.4.2018 Ilmahirvi, sarja S15 1. Heikkilä Ida KS 93 92 185 2. Hakala Mikko PH 80 91 171 3. Annala Toni PO 83 87 170 4. Heikkinen Aleksi PO 77 84 161

Lisätiedot

ISM Single Competitor Competitions. Nilsiä,

ISM Single Competitor Competitions. Nilsiä, ISM 2014 Nilsiä, 09.02.2014 Single Competitor Competitions M Nimi Nro Piiri Hiihto Arviointi Ammunta Pisteet 1. Savolainen Esa 14 PS 300 (23:29) 256 (-9m/+13m) 558 (93) 1114 2. Tuovinen Janne 5 PS 261

Lisätiedot

Reservin ampumamestaruuskilpailut Rovaniemi

Reservin ampumamestaruuskilpailut Rovaniemi Reservin ampumamestaruuskilpailut 17-19.8.2018 Rovaniemi Eräluettelot Pienoiskivääri 60 ls makuu 09.00-09.50 2. Nylund Jussi alik H E-HÄ 3. Uusivirta Jarno stm H K-PO 4. Halttu Riku jääk H P-PO 5. Raittinen

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Turku Senior Open 2017 Finaaliin vaihe klo alkaa 10:00

Turku Senior Open 2017 Finaaliin vaihe klo alkaa 10:00 26.11.2017 1. vaihe klo alkaa 10:00 Tulokset 18/18 pelatun erän jälkeen 2. vaihe klo alkaa 12:30 Alkukilpailun sijat 1-7 (suoraan finaalivaiheeseen 2) 1 Tissarinen Veli-Matti CPS 2 Murtomäki Kari Alfa

Lisätiedot

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015 SM-esikilpailu Lumijoki, 27.06.2015 Yksilökilpailut M 1. Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja 300 (20:06) 240 (-24m/+6m) 582 (97) 1122 2. Marttila Petri 1 Oulu 278 (23:41) 288 (-1m/-5m) 546 (91) 1112 3. Tapani

Lisätiedot

Tulos vertailulukujärjestyksessä 1 / 5

Tulos vertailulukujärjestyksessä 1 / 5 Tulos vertailulukujärjestyksessä 1 / 5 I Vaalipiiri 1 Leppiniemi Jarmo 3 Sitoutumattomat - 2757 4601,00 valittu 2 Akaan-Penttilä Eero 8 Kokoomus 794 3793,00 valittu 3 Hakala Lotta 4 Sitoutumattomat - 557

Lisätiedot

Myyrmäen Kalamiehet ry 1 (8) 31.03.2015

Myyrmäen Kalamiehet ry 1 (8) 31.03.2015 Myyrmäen Kalamiehet ry 1 (8) 31.03.2015 TALVEN 2015 TULOKSIA 1. Kerhon omat kilpailut Sarjakilpailut: Miehet: 1. Tomi Ojanperä 56 pistettä 2. Arto Männistö 50 pistettä 3. Mikko Väänänen 49 pistettä Naiset:

Lisätiedot

MAKSIMIRANKING 2019 PVM. VIRALLINEN N50 56,1 Minna Mäkirinne-Autio 40, Helsinki

MAKSIMIRANKING 2019 PVM. VIRALLINEN N50 56,1 Minna Mäkirinne-Autio 40, Helsinki MAKSIMIRANKING 2019 PVM. VIRALLINEN 29.9.2019 57 54,30 Johanna Forsström / 88 77,5 28.9.2019 SM - kilpailut Loppi 57N50 56,1 Minna Mäkirinne-Autio 40,0 8.6.2019 Helsinki 63 62,30 Aino Askala / 92 72,5

Lisätiedot

Toimitsijalista SM Pitkä R1 7.-8.9.2013 SYÖTE sivu 1 Tehtävä

Toimitsijalista SM Pitkä R1 7.-8.9.2013 SYÖTE sivu 1 Tehtävä Toimitsijalista SM Pitkä R1 7.-8.9.2013 SYÖTE sivu 1 Tehtävä maali 1. Vesa Halonen pj SK PT Yleisseuranta 2. Tommi Sillanpää SK PT Yleisseuranta 3. Kaj Fredriksson SK PT Tulostus 4. Kai Mutka SK PT Videoseuranta

Lisätiedot

# Pelaaja Seura Yhteensä

# Pelaaja Seura Yhteensä Teerenpeli Tour 2015 kokonaistilanne - 3 parasta tulosta lasketaan mukaan SCR # Pelaaja Seura 1 2 3 4 5 6 Yhteensä 1 El- Ghaoui Mohamed MeG 79 86 80 84 243 2 Lehtikangas Jari LG 85 76 85 85 246 3 Lindqvist

Lisätiedot

Classic Motocross Cup Heinola Kierrosajat 1 Piippola Pauli (Classic A)

Classic Motocross Cup Heinola Kierrosajat 1 Piippola Pauli (Classic A) 16.8.2014 17:16:25 1 (134) 1 Piippola Pauli (Classic A) 1 2:22,60 0:19,74 2 2:02,86 0:00,00 3 2:54,59 0:51,73 16.8.2014 17:16:25 2 (134) 3 Väkeväinen Tom (Classic A) 1 2:09,60 2 2:33,70 0:09,43 3 2:24,27

Lisätiedot

Rata 1 ylätaulu 88 Toiva Jarmo P-HA M Rata 1 ylätaulu 38 Korkeela Jarkko K-64 M alataulu 28 Ylikojola Reijo IlmA M alataulu 76 Lindstedt Ari NoSA M

Rata 1 ylätaulu 88 Toiva Jarmo P-HA M Rata 1 ylätaulu 38 Korkeela Jarkko K-64 M alataulu 28 Ylikojola Reijo IlmA M alataulu 76 Lindstedt Ari NoSA M Eräluettelo sarjat N, M, M20, M18 klo 09.00 Erä 1 (nopeat klo 10.20) klo 09.20 Erä 2 (nopeat klo 10.40) Rata 1 88 Toiva Jarmo P-HA M Rata 1 38 Korkeela Jarkko K-64 M 28 Ylikojola Reijo IlmA M 76 Lindstedt

Lisätiedot

PERINNEASE SM 2014 SANTAHAMINA Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta

PERINNEASE SM 2014 SANTAHAMINA Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta Lauantai 24.5.2014 klo 10-12 Pistoolirata Pistoolin kouluammunta 20 Smolander Åke 94 Rasku Hannu 22 Toivanen Jouni 95 Rasku Jukka 24 Soini Jukka 98 Fred Christer 25 Partanen Pentti 99 Salo Sakari 27 Ruotsalainen

Lisätiedot

Sija Nimi Piiri Kaloja JOUKKUE NAISET

Sija Nimi Piiri Kaloja JOUKKUE NAISET Rantaonginta Savonlinna 1.8.2017 Sija Nimi Piiri Kaloja JOUKKUE NAISET 1 1,746 ANDERSIN ANNI 0,898 TYNKKYNEN KAIJA 0,432 VAJANTO AILA 0,416 2 MIKKELIN 1,586 MESIÄINEN SATU 0,888 AHONEN PIRKKO 0,216 HÄKKINEN

Lisätiedot

PVM LAJI SUKUP. PITUUS PAINO RASVAEVÄ VIKA SAANTIPAIKKA VIEHE KALASTAJAT

PVM LAJI SUKUP. PITUUS PAINO RASVAEVÄ VIKA SAANTIPAIKKA VIEHE KALASTAJAT LOHITILASTO 2007 Kesäkuu Saalismerkintöjä 136 kpl PVM LAJI SUKUP. PITUUS PAINO RASVAEVÄ VIKA SAANTIPAIKKA VIEHE KALASTAJAT 30,6 Lohi U 99 8,6 K E Lappea Poppeli Aarne ja Joni Suvanto 30.6. Lohi N 96 9,78

Lisätiedot

Pilkki 1 / 8 AKT Pilkkikilpailut : :00 Joukkue saalis Sukunimi Etunimi Osasto Sarja Joukkue Saalis paino paino

Pilkki 1 / 8 AKT Pilkkikilpailut : :00 Joukkue saalis Sukunimi Etunimi Osasto Sarja Joukkue Saalis paino paino Pilkki 1 / 8 Härkönen Kyösti 002 Imatran Autoalantyöntekijät Miehet yli 55 v 002 / 1 Ohvo Yrjö 002 Imatran Autoalantyöntekijät Miehet yli 55 v 002 / 1 Peltonen Seppo 002 Imatran Autoalantyöntekijät Miehet

Lisätiedot

Reservin ampumamestaruuskilpailut 2015

Reservin ampumamestaruuskilpailut 2015 Tyrri, Kouvola 14. - Pistooli pika-ammunta 3x20 ls, sarja H 1. Räsänen, Marko KAI 97100 197 98 98 196 97 94 191 584 2. Lahti, Teemu K-S 99100 199 98 89 187 98 98 196 582 3. Talvitie, Marko E-P 94 97 191

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT JOROINEN

ITÄ-SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT JOROINEN TULOKSET..009 19:09 SARJA M Kainulainen Olavi PS 95 9 191 1 45 51 Mankinen Mika PS 89 95 184 5 Seppä Timo SS 91 90 181 Eskelinen 4 1 Jukka PS 95 81 17 5 59 Hassinen Ari PK 89 81 170 Kirjavainen 4 Mikko

Lisätiedot

SKAL:n & Taksiliiton hiihtomestaruuskilpailut Tulostettu klo Sivu 1 STL 6v 1km Lähti : 3 Keskeytti : 0 Hylätty : 0

SKAL:n & Taksiliiton hiihtomestaruuskilpailut Tulostettu klo Sivu 1 STL 6v 1km Lähti : 3 Keskeytti : 0 Hylätty : 0 Tulostettu 12.03.16 klo 13.30.05 Sivu 1 STL 6v 1km 1 503 Savolainen Anni Kuopion Taksiautoilijat ry 17.35,9 0,0 2 504 Vepsäläinen Julianna Suonenjoen Taksiautoilijat r 20.29,5 +2.53,6 3 502 Juvani Iiris

Lisätiedot

XXXXIV AVOIMET LUHANGAN KISAT

XXXXIV AVOIMET LUHANGAN KISAT Olympiapistooli 2x30ls perjantaina 13.7.2018 1. M 75 Aimo Ahonen KSA 87 78 69 88 88 66 = 476 2. M 75 Risto Marjanen KSA 91 74 65 84 79 44 = 437 1. M 80 Sakari Paasonen LAS 84 79 58 87 55 23 = 386 2. M

Lisätiedot

Classic Motocross Heinola Kierrosajat 35 Lahti Jukka (Classic A)

Classic Motocross Heinola Kierrosajat 35 Lahti Jukka (Classic A) 1 (129) 35 Lahti Jukka (Classic A) 1 3:12,46 0:24,17 2 2:48,29 0:00,00 1 2:38,80 2 2:40,66 0:00,00 3 2:45,05 0:04,39 4 8:44,45 6:03,79 1 2:36,81 2 2:42,99 0:02,31 3 2:41,95 0:01,27 4 2:42,56 0:01,88 5

Lisätiedot

OTTELUT Kaukalopallo Poliisien yli 35v. SM SARJATAULUKKO LOHKO 1. Savonlinna/Mikkeli

OTTELUT Kaukalopallo Poliisien yli 35v. SM SARJATAULUKKO LOHKO 1. Savonlinna/Mikkeli 1 OTTELUT Kaukalopallo Poliisien yli 35v. SM Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue LOHKO 1 1 6.2.2008 08:00 Kaarina Pori 2-2 15 6.2.2008 08:45 Vantaa Turku 3-9 9 6.2.2008 09:30 Savonlinna/Mikkeli

Lisätiedot

Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna JHL

Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna JHL 27.11.2017 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2018 - JHL YHTEENVETO KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit, 3 kpl - Uuden luottamusmiehen kurssi, kaikki

Lisätiedot

Keski-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma LÄHTÖKOHDAT JA SISÄLTÖ 2018

Keski-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma LÄHTÖKOHDAT JA SISÄLTÖ 2018 Keski-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma LÄHTÖKOHDAT JA SISÄLTÖ 2018 Lähtökohdat ja sisältö 1. Suunnitelman lähtökohdat 2. Tekijät 3. Lopputuotteet Lähtökohdat, tavoite ja pääsisältö Varkaus-Pieksämäki

Lisätiedot

50m Kivääri 60 ls, makuu sarja Y

50m Kivääri 60 ls, makuu sarja Y Kiväärilajit 50m Kivääri 60 ls, makuu sarja Y 1. alik Tomi Huuhka V-S 99 98 98 99 98 97 589 2. alik Marko Tanskanen P-K 98 97 97 98 99 98 587 3. alik Heikki Ranne V-S 96 98 98 97 98 97 584 25x 4. alik

Lisätiedot

Poliisien sm-hiihdot sprintti

Poliisien sm-hiihdot sprintti Page 1 / 5 Poliisien sm-hiihdot sprintti T U L O K S E T Oulun Hiihtoseura M60; M55; M50; M45; M40; M35; NYL; MYL; M60_F1; M55_F1; M50_F1; M45_F1; M40_F1; M35_F1; NYL_F1; MYL_F1; M60 Miehet 60 vuotta 1.1

Lisätiedot

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? 1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

Pentti O. Pohjola. Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä

Pentti O. Pohjola. Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä Pentti O. Pohjola Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä Luottamushenkilöt virkistäytymässä Power Parkissa Ammattiosasto vei luottamushenkilöt tänä vuonna virkistäytymään

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Meurasalo Antti Pohjois-Savon RT Y 193 98 95 4 10 5 2 Tiihonen Tommi

Lisätiedot

Hirvenjuoksun ISM-kisa

Hirvenjuoksun ISM-kisa Hirvenjuoksun ISM-kisa Juuka, 04.07.2015 Yksilökilpailut Kävelijät Sarjalle ei lasketa aikapisteitä. Sarjassa on 4 arviomatkaa. Nimi Nro Piiri Arviointi Ammunta Pisteet 1. Lemmetty Tuomas 164 PS 548 (+9m/+3m/+8m/+6m)

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Lyöntipeli Scratch Pelaaja Seura Tulos Pelaaja Diskattu Syy

Lyöntipeli Scratch Pelaaja Seura Tulos Pelaaja Diskattu Syy Lyöntipeli Scratch Pelaaja Seura K1 K2 Tulos 1. Laitala Jarmo KoG 80 79 159 2. Lehtokorpi Keijo MGS 85 86 171 3. Tanskanen Jussi AG 87 85 172 4. Nykänen Jouni KG 85 89 174 5. Ojanen Kari KGM 90 89 179

Lisätiedot

10 hyvää syytä. Järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu

10 hyvää syytä. Järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu 10 hyvää syytä Järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu 10 hyvää syytä, miksi järjestäytynyt työntekijä on työnantajan etu Yhteiset pelisäänöt 1. Tehokas yhteistyö henkilöstön kanssa Luottamusmies

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

MESTARIHIIHTO 2014-15 -haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi. Grönstrand

MESTARIHIIHTO 2014-15 -haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi. Grönstrand MESTARIHIIHTO 2014-15 -haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi Kauno Kyhälä Sakari Ukonmaanaho Kari Kuoppamaa Reijo Puurunen Jorma Halonen Petri Pitkänen Ari Grönstrand Risto Ruostetsaari Risto Pekkala

Lisätiedot

RHY:n hirvenhiihtokisa

RHY:n hirvenhiihtokisa RHY:n hirvenhiihtokisa Juuka, 05.03.2016 Yksilökilpailut Kilpasarja Miehet alle Nimi Nro Seura Hiihto Arviointi Ammunta Pisteet 1. Nousiainen Jarno 102 Petrovaaran Metsästysseura 2. Hirvonen Jarkko 101

Lisätiedot

TKK - johtokuntapaikat / henkilöittäin kaudet Summa / Nro

TKK - johtokuntapaikat / henkilöittäin kaudet Summa / Nro TKK - johtokuntapaikat / henkilöittäin kaudet 4.9.2018 Summa / Nro Nimi Yhteensä Mantila Jyrki 37 Kortet Hannu 31 Leinonen Asko 24 Sepponen Pekka 21 Sinisalo Tauno 21 Saarenheimo Kauko 19 Virta Asko 19

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

MIESTEN ISTUMALENTOPALLON SM-KISAT

MIESTEN ISTUMALENTOPALLON SM-KISAT MIESTEN ISTUMALENTOPALLON SM-KISAT 14.-15.3.2015 SUININLAHDEN KOULU, TOIVALA TURNAUSPAIKKA: SUININLAHDEN KOULU, TOIVALANTIE 60, TOIVALA (SIILINJÄRVI) TURNAUKSEN JOHTAJA: MARKKU AUMAKALLIO JÄRJESTÄVÄN SEURAN

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja 50

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja 50 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja 50 Osanottajia yhteensä 49 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Thure Seppo Suur-Savon SB 50 191 94 97 2 9 9 2 Riihiluoma Tapio

Lisätiedot

Kansallinen 25 ja 125 tikkaa Hämeenlinna/Lammi Järjestäjä Lammin Tikka

Kansallinen 25 ja 125 tikkaa Hämeenlinna/Lammi Järjestäjä Lammin Tikka Kansallinen 25 ja 125 tikkaa Hämeenlinna/Lammi Järjestäjä Lammin Tikka 19.02.2017 päivitetty 20.2.2017 klo 16.30 25 tikkaa MM 1. Hyyrynen Juha KLT 42 42 43 43 42 212 2. Järvinen Tarmo JST 39 44 42 43 40

Lisätiedot

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta

Lisätiedot

XXXXII AVOIMET LUHANGAN KISAT

XXXXII AVOIMET LUHANGAN KISAT Pienoiskivääri lauantai 16.7.2016 klo 9:00 alkaen Kaikkia ampujia pyydetään tulemaan radalle klo 10:30 mennessä. Paikka Sarja Nimi Seura Makuu Asento 1 2 3 M 50 Jari Lehtinen KSA x x 4 M 50 Juha Haavisto

Lisätiedot

6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet

6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet 6. - 7.11.1965, KOTKA, Paini-Miehet 1. Reino Salimäki Kuortaneen Kunto 2. Veikko Järvelä TUL / Haukiputaan Heitto 3. Kaarlo Nykänen TUL / Koiton Riento 1. Raimo Taskinen TUL / Kemin Into 2. Jorma Virolainen

Lisätiedot