PPV-LEHTI KAUSI 2004 PAJAMÄEN PALLO-VEIKOT RY. Nuorille elinikäinen harrastus jo vuodesta 1969

Transkriptio

1 PPV-LEHTI KAUSI 2004 PAJAMÄEN PALLO-VEIKOT RY Nuorille elinikäinen harrastus jo vuodesta 1969

2 SISÄLLYSLUETTELO 35-vuotias PPV 3 I-juniorit ( ) 4 H-juniorit (1996) 6 F-juniorit (1994) 7 E-juniorit (1993) 9 D2-juniorit (1992) 11 C1-juniorit (1989) 13 A-juniorit 14 Edustusjoukkue 15 Kakkosjoukkue 17 Seos 18 Futsal 18 Ikämiehet 19 Sarjataulukot 20 Joukkueiden yhteystiedot 22 Seuran hallituksen yhteystiedot vuodelle Kiitämme tuesta Vermo 5 Helsingin seudun kesäyliopisto 16 K-Munkki 23 Nygårdin Autokoulu 24 Kansikuva Kuvaaja: Kimmo Räisänen Maalivahti: Eeki Ruponen Pelitilanne: F-junioreiden maalivahti Eeki Ruponen riemuitsee torjuttuaan rangaistuspotkun Taitto Kurt Martinsen 2

3 35-VUOTIAS PPV PPV Värikäs jalkapallokausi 2004 on takana ja vuoteen 2005 tähtäävä harjoittelukausi on paraikaa meneillään.talven harjoittelumahdollisuudet juniorijoukkueillamme ovat täysin Pajamäki-hallin varassa. PPV:n hallitunnit kattavat miltei sataprosenttisesti nykyisten juniorijoukkueidemme harjoitusvuorot alkaneena talvena. Entä muutaman vuoden kuluttua,kun joukkueiden lukumäärä kasvaa ja Pajamäki-hallin `vuokrasopimus` päättyy? Harjoittelumahdollisuudet tuntuvat supistuvan vuosi vuodelta: koulujen saleissa ei saa pelata jalkapalloa ja yksityisten hallien iltapäivä- ja iltavuorot ovat täynnä ja ns. yövuorot ovat varsin kalliita. Helpotusta alueemme talviharjoitteluun toisi Talin lämmitettävä tekonurmi, jonka rakentaminen kuitenkin on kaupungin rahapulan vuoksi jäissä. että edustusjoukkue voitti, vaan se, että erotuomareiden km-laskutus oli miltei kaksinkertainen todellisiin kustannuksiin nähden. Suomen Palloliittoon lähetetty tiedustelu asiasta sai varsin myönteisen vastauksen: selvitämme asiaa. Asiaa on nyt selvitelty Liitossa yli yhdeksän kuukautta, joten selvitys on varmaankin erittäin perusteellinen!! Sitten otsikkoon. PPV täyttää tänä vuonna 35 vuotta. Vietämme juhlia työn merkeissä, joten seuraava virstanpylväs viiden vuoden kuluttua saakoon kunnolliset juhlat. Kiitän kaikkia PPV:n pelaajia, vanhempia, taustahenkilöitä ja tukijoita kaudesta 2004 ja toivotan Hyvää Joulua ja Menestyksekästä Palloilukautta Antero Lehto puheenjohtaja Nuorimmat juniori-ikäluokkamme lisäsivät vuoden aikana pelaajamääriään vahvasti. F-H -ikäluokissa pelaa jo miltei 40 nappulaa ja ensi vuonna voimme nähdä PPV:n riveissä 2000-luvulla syntyneitä pelaajanalkuja. PPV:n miesjoukkueet menestyivät menneellä kaudella hyvin. Edustusjoukkue saavutti piirin hopeamitalit, ikämiesjoukkueista neljävitoset niinikään hopeaa ja nelikymppiset pronssia. Ensi kaudelle nousi reservijoukkueesta kolmevitosten ikämiehiin liki kymmenen tasokasta peluria, joten odotukset silläkin rintamalla ovat kovat. Ja osallistuimmehan me kahdella miesten joukkueella Suomen Cupiinkin. Kuinka ollakaan arpa oli varsin oikullinen, sillä edustusjoukkue ja reservijoukkue pelasivat keskinäisen ottelun. Hämmästystä ei herättänyt se, Anna tukesi PPV:lle - mahdollista unelmat Pajamäen Pallo-Veikkojen Tuki ry Nordea

4 I-JUNIORIT ( ) Uusi 97-joukkue sai ensimmäiseen kauteensa lentävän lähdön. Alussa mukana oli yhdeksän jo edellisellä kaudella ysikutosten mukana ollutta veteraania. Tieto hauskasta puuhasta oli levinnyt päiväkodeissa sekä takapihoilla ja hallikauden aikana joukkoon liittyikin heti alusta lähtien koko ajan lisää reippaita pelaajanalkuja. Kauden päättyessä ryhmässä oli mukana 18 pientä Palloveikkoa. Treenit vedettiin yhteisellä vuorolla ysikutosten kanssa, mutta kuitenkin käytännössä aina omassa ryhmässä. Alusta lähtien treenattiin kaksi kertaa viikossa ja samalla tahdilla vedettiin muutamia taukoja lukuun ottamatta koko kausi. Kun olosuhteet sallivat, siirryttiin treenaamaan Talin puistotien kentälle, joka tarjoaa mukavan ja suojaisan sijaintinsa takia hyvät puitteet pikkumiesten treeneille. Olipa kentälle täksi kaudeksi saatu Stadilta myös ydinsodan kestävät maalit. Iso bonus on myös vieressä sijaitseva leikkipuisto, jossa pelimiesten pikkusiskot ja veljet saavat telmiä. Treenien ohjelma kopioitiin käytännössä suoraan ysikutosten treeniohjelmasta kuitenkin niin, että tarpeen vaatiessa tehtiin aina pientä sovittamista. Hannun suunnittelemat treenit sopivat kuitenkin pääsääntöisesti sellaisenaan ja perustaitoja sekä motoriikkaa treenattiin pääasiassa leikitellen ja hauskaa pitäen. Osallistumisaktiivisuus oli ilahduttavan korkea. Vuoden synkimpinä sydäntalven aikoinakin iloisia pipopäitä saapui aina treeneihin sankoin joukoin ja vauhti oli niin kovaa, että kylmyydestä kärsivät vain verkon toisella puolella nököttäneet vanhemmat. Ainoastaan kesälomat toivat ymmärrettävästi mukanaan vähän enemmän poissaoloja. Matseja pelattiin kauden aikana 34 kappaletta. Talven aikana otimme tietämättämme melkoisen hevoskuurin. Treenimatsit nimittäin satuimme sopimaan koko ikäluokan kovimpia vastustajia vastaan ja talven ajan harjoittelimmekin lähinnä häviämistä. Lumien kadottua maasta pääsimme kuitenkin varsin pian ihanteelliselle tasolle, jossa tappioita tuli enää vain lähes yhtä paljon kuin voittoja. Syyskauden alkaessa ryhmä oli jo kasvanut niin suureksi, että loput matsit vedimme kahdella joukkueella, jolloin saimme ottelukohtaiset peliajat kohdalleen. Lassilan peliiltojen lisäksi pääsimme kahdesti kokeilemaan Bolliksen hienoja puitteita ja kiitokset siitä piirille. Kyllä se pläägän alla oleva materiaali tuntuu pieneenkin jalkaan. Lisäksi osallistuimme kevätpuolella KäPan ja PiTan järjestämiin turnauksiin. Seuran kuopukset edustivat PPV:tä erittäin mallikelpoisesti pelaten aina reilusti ja vastustajaa oikealla tavalla kunnioittaen. Pakettiin kuului myös vakiona hyvä käytös niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin. Esimerkiksi yhtään kirosanaa ei tullut valmentajien korviin koko kauden aikana eikä pelikaveria kertaakaan moitittu. Hiekkakakkujakin tehtiin vaihtopenkillä varmasti enemmän kuin yksikään muu joukkue tällä planeetalla. Marraskuusta lähtien 97 treenaa omana ryhmänään ja olemme myös erityisen iloisia siitä, että voimme palauttaa oman perintömme seuralle. 98-pojissa on nimittäin valmiina vahva runko, jonka ympärille on hyvä rakentaa seuraava joukkue. 4

5 PPV Joukkueessa mukana olleet pelaajat: Nämä eivät unohdu: Alanenpää Arakivi Hämäläinen Kaleva Kokkonen Lazarov Leivo Lumiala Marttila Mäkelä Nikitin Pesonen Rua Saarela Sippola Suokas Suopajärvi Vink Joonas Nico Miro Aaron Juuso Anton Otto Tuure Rasmus Lassi Jyri Arttu Stefan Eero Juha Heikki Henri Riku Eka voitto Bolliksen peli-illat 15 eri maalintekijää, 11:lle uran eka maali Kevättalven treenimatsien ja syksyn viimeisen peli-illan välinen ero 30 yhdessä futikseen kasvanutta Palloveikkoa päättäjäisisten yhteiskuvassa Kiitokset pienille pelaajille, vanhemmille, isävalmentajille sekä Hannulle ja Tainalle, joiden työ on vienyt reilusti yli 30 pientä futaajaa hienon harrastuksen pariin! Jaani Marttila, isävalmentaja 5

6 H-JUNIORIT (1996) Joukkueen kausi alkoi marraskuussa harjoitusten käynnistyttyä loistavassa Pajamäki-hallissa. Harjoituksiin osallistui tässä vaiheessa kahdeksan poikaa. Heti alusta alkaen harjoiteltiin lähes ammattimaiseen tyyliin kaksi kertaa viikossa, näin harjoituskertoja kertyikin yli 70 kauden aikana. Harjoitusten pääpaino oli erilaisissa motoriikkaa kehittävissä leikeissä (mm. ketteryys, reaktionopeus, rytmitaju, jne.) pallon kanssa ja ilman palloa. Valmennusjohto onnittelikin taajaan itseään monipuolisista peleistä, joissa pienen kilpailun myötä pallo tuli tutuksi. Väliin valmentaja yritti tyrkyttää myös taitoharjoitteita, mutta pojat antoivat diplomaattiseen tapaansa palautteen näistä harjoitteista; tylsää! Kauden aikana joukkue osallistui 10 peli-iltaan, lisäksi talvikaudella pelattiin harjoitusotteluja Pajamäki-hallissa. Osallistuimme em. pelien lisäksi myös kahteen turnaukseen: Viikinki-turnaus Vuosaaressa ja Cumulus-turnaus Hämeenlinnassa. Hämeenlinnassa avasimme myös kansainvälisten otteluiden sarjamme virolaista JKKotkasia vastaan tasapelillä. Loppukaudesta pelasimme kahdella joukkueella pelaajamäärän jatkuvasti kasvaessa. Näin pyrittiin edelleen varmistamaan kaikkien riittävä peliaika (puolen pelin takuu). Kaikkiaan pelejä saatiin kasaan kunnioitettavat 42 kpl kauden kuluessa. Pelit olivat pääsääntöisesti erittäin tasaisia ja riippuen tuulen suunnasta ja valmentajan sukkien väristä voitot, tappiot ja tasapelit vaihtelivat pelistä toiseen. Pelipaikoistakaan ei pidetty liikaa tai oikeastaan ei yhtään kiinni, ainoastaan maalivahdin piti pysyä keskimäärin tolppien välissä. Pelipaikat ehditään opetella tulevien kausien aikana. Kauden kohokohtia: Uudet pelipaidat Harjoitusottelut äitejä vastaan Jalkapallon EM-kisat Portugalissa Hämeenlinnan Cumulus-turnaus Kauden päätöksen ikäkausiottelut 20 pelaajan rajan rikkoutuminen Joukkueessa pelasivat seuraavat pelimiehet: Alatalo Arakivi Eerikinharju Ervast Ferm Hintsanen Inberg Joensuu Jokinen Kolmonen Laukkanen Maanonen Mäkelä Nylander Nylander Päärni Starck Sundelin Sundelin Välisalo Niko Alex Elias Elias Teemu Seemi Anton Eerik Tino Petteri Joona Tuomas Leevi Tiitus Jaska Pekka Christian Tomi Aleksi Nico Kiitokset kaikille hienoille pelaajille ja kotijoukoille tästä mukavasta kaudesta. Näitä hetkiä ja kuvia joukkueen valmennustiimi ja johto muistelee lämmöllä, kun katselemme vuoden 2016 EM-lopputurnausta ja meidän poikia siellä. Hauskanpito jatkuu jälleen marraskuussa, jolloin vihelletään kausi 2005 käyntiin talviharjoitusten alkaessa. Sitä ei kannata missata! Hannu Kolmonen, joukkueenjohtaja 6

7 F-JUNIORIT (1994) PPV Kuva 1. Helsinki-Cup 2004 Pelivuoden 2004 aikana pojat saivat taas nauttia yhteisistä jalkapallohetkistä niin harjoituksissa kuin piirisarjassakin sekä lisäksi tietysti harjoitusmatseissa ja itse turnauksissa. Kuluvana pelivuonna F-junioreihin kuului kaiken kaikkiaan 20 poikaa, joista kaksi vaihtoi vuoden aikana lajia ja kaksi oli silloin tällöin apuna G-junioreista (1995). Mukana ovat olleet seuraavat pelaajat: Miki Bergroth, Joonas Carlsson, Elias Herranen, Sami Hätälä, Emil Inberg (lajin vaihto), Juha-Pekka Joronen, Jeffrey Kam (s.95), Markus Kari, Eero Kenttä, Juhana Laakso, Otto Nousiainen, Robert Pättiniemi (lajin vaihto), Markus Rantakangas, Joni Rasa, Eeki Ruponen, Sakari Räisänen, Julius Soini, Okko Takkinen (s.95), Johannes Teittinen ja Aleksi Tuominen. Valmentajina ovat olleet Jere Järvinen, Mikko Lamberg ja Jari Tuominen (vastuuvalmentaja). Toimihenkilöinä ovat toimineet Seppo Laakso (rahastonhoitaja), Ilpo Kari (huoltaja) ja Erkki Ruponen (joukkueenjohtaja). Pelillisesti kausi meni tyydyttävän ja hyvän välimaastossa. Joukkueemme pelasi välillä ihailtavan pirteästi ja välillä kuin unessa. Paras esimerkki molemmista oli HPS-turnaus, jossa pelasimme lauantaina ihailtavaa peliä joukkueena, mutta sunnuntaina peli oli kuin varjo lauantaisesta. Kevään piirisarjassa taas oli runsaasti tiukkoja ja jännittäviä pelejä. Voittoja ei vielä keväällä irronnut, mutta syksyn piirisarjan peleissä tiukat matsit päättyivät vihdoinkin voittoisasti, jos yhtä tasapeliä ja viimeistä matsia ei lasketa. Viimeisessä matsissa peli-into tuntui valuvan sateen mukana hiekkaan ja kentällä oleviin lukuisiin lammikoihin. Kauteen mahtui siis paljon hyviä pelejä, mutta vielä on parantamisen varaa. Tästä kaudesta jäi hyvä maku ja siitä on hyvä jatkaa seuraavaan kauteen, sillä voimme olla varmoja, että hankkimalla lisää pelikokemusta ja käymällä ahkerasti harjoituksissa seuraava kausi on aina edellistä parempi! Tammi-huhtikuussa jalkapalloharjoituksia pidettiin Pajamäen juniorijalkapallohallissa kaksi kertaa viikossa. Tämän jälkeen siirryimme harjoittelemaan ulos Talin nurmi- ja hiekkakentille elokuun loppuun asti. Helsinki Cupista alkoi ansaittu jalkapallokesäloma, jota vietettiin heinäkuun loppuun. Lokakuun loppupuolella jalkapalloharjoitukset siirtyivät taas takaisin Pajamäen juniorijalkapallohalliin, jossa ohjattuja harjoituksia järjestettiin torstaisin ja sunnuntaisin sekä marraskuusta alkaen myös lauantaisin. Jatkuu seuraavalla sivulla... 7

8 Otimme osaa seuraaviin turnauksiin ja sarjoihin: FC Espoon talvisarja (Pojat F-94 lohko K + jatkopelit) Kevään 2004 SPL Helsinki piirisarja (F-10 pojat lohko 4) HPS-turnaus ( ) Helsinki Cup 2004 ( ) Syksyn 2004 SPL Helsinki piirisarja (F-10 pojat lohko 6) Barca Cup 2004 ( ) PuiU 75-vuotisjuhlaturnaus ( ). Oheisista kesäisen aurinkoisista kuvista jokainen voi hyvin aistia, millä sykkeellä pojat pelasivat ja olivat mukana tämän vuotisessa joukkueessa. Kiitokset Kimmo Räisäselle vauhdikkaista kuvista! Kuva 3. Armoton taistelu 8 Kuva 2. Vaikka lentäen Joukkueen pelaajat, valmentajat, toimihenkilöt ja vanhemmat ovat kaikki omalla panoksellaan tehneet/mahdollistaneet vuoden 2004 joukkueen eli PPV:n F-juniorit. Heille kiitos! Erkki Ruponen, joukkueenjohtaja Kuva 4. Pysähtyäkin pitää

9 E-JUNIORIT (1993) PPV Mennyt kausi sujui joukkueemme osalta vaihtelevasti. Aloitimme kauden huhtikuussa harjoitusleirillä Lohjan Kisakalliossa. Leiri suunniteltiin huolella, sekä valmennusohjelman että poikien vapaa-ajan suhteen. Joukkueessa kaikki kevätkaudella mukana olleet osallistuivat leirille ja tällä oli selvästi positiivinen vaikutus joukkuehengelle. Positiivisten kokemusten kannustamina pyrimme järjestämään vastaavan leirin myös tulevan kauden alussa. Valmistauduimme tulevaan kesäkauteen muutamalla harjoitteluottelulla ja keväällä osallistuimme kahteen, Puistolan urheilijoiden ja PK-35 Realin turnaukseen, joista jälkimmäisessä tuli pronssia. Kevään piirisarja menikin joukkueelta loistavasti. Emme hävinneet yhtään ottelua lohkossamme ja voittoja tuli neljä. Kesällä osallistuimme ensimmäistä kertaa Helsinki cuppiin. Joukkue kasvoi keväällä niin suureksi, että meillä oli parhaimmillaan 19 pelaajaa. Koska edelleen pelasimme piirisarjassa seitsemällä pelaajalla, päätimme valmentajien ja vanhempien kesken osallistua syksyn piirisarjaan kahdella joukkueella kahteen lohkoon. Päätöksen takana oli halu taata kaikille pojille riittävästi peliaikaa. Jälkikäteen katsottuna tämä ei ollut viisas ratkaisu, sillä syksyllä joukkueesta lopetti kolme poikaa ja syyskauden piirisarjan otteluita häiritsivät monen pojan jalkavammat ja sairastelut. Loppujen lopuksi meillä oli välillä vaikeuksia saada joukkuetta kasaan ja mieleen muistuivat ne ajat, jolloin joukkueessa ei ollut riittävästi pelaajia. Otteluihin osallistuivat pitkälti samat pelaajat. Lohkojen lopputulokset olivat mielenkiintoisia. Molemmissa saimme kaksi voittoa, myös siinä, missä keväällä lähes samoja vastustajia vastaan olimme voittaneet tai pelanneet tasan. Kovemman lohkon voitot olivat tietenkin positiivinen yllätys, mutta lohkon rökäletappiot masentavia. Osan syksyn kevättä heikommasta menestyksestä selittävät lukuisat sairastamiset, osaa taitaa selittää poikiin levinnyt epävarmuus ja levottomuus, minkä jako kahteen joukkueeseen aiheutti. Syksyllä osallistuimme kolmeen turnaukseen, jotka kaikki menivät loistavasti ja lohduttivat piirisarjan tappioita. Kahdesta turnauksesta, FC-Viikingien ja Toukolan Teräksen järjestämistä saimme pronssia ja Vihdissä järjestetystä NuPS:n turnauksesta, missä taso oli kova, tulimme kahdeksanneksi. Menneen kauden päällimmäiseksi muistoksi jäi jälleen jo perinteiseksi tullut Toukolan Teräksen syyskuun lopulla järjestämä Sähkövaloturnaus. Pronssi nimittäin ratkesi tiukan rankkarikisan jälkeen. Vanhempien katsomossa tunnelmat olivat hyvin sähköiset sen jälkeen kun kolmen ensimmäisen rangaistuslaukauksen jälkeen tulos oli 2-2. Sitten tulivat ylimääräiset laukaisijat, joista ensimmäisen meidän loistava maalivahtimme torjui ja kun vielä oma laukaisumme osui maaliin, ilo oli ylimmillään sekä joukkueessa että katsomossa. Turnauksen jälkeen jäimme kuukauden ansaitulle lomalle. Välissä juhlistimme mennyttä kautta joukkueen omilla syyskauden päättäjäisillä Mäkelänrinteen uimahallissa. Jatkuu seuraavalla sivulla... 9

10 Ilkka Tuomi kertoo pojille jalkapallototuuksia. Ei enään hiekkakakkuja, tässä iässä osataan jo kuunnella. Menneellä kaudella joukkueessa pelasivat seuraavat pelaajat: Hassi Hassi Heiskanen Koene Maanonen Mäkelä Lapatto Oinas Pajunen Pakarinen Peltonen Pohjola Pokka Salonen Räsänen Taalas Timonen Tuomi Wirzenius Antti Juhani Juhana Ivar Joonas Eeli Lauri Mikko Leo Reko Henri Janne Markus Sebastian Antti Sasu Aaro Christian Markus Pojat treenaamassa. Tältä näyttää kunnon rintapotku. Joukkuetta valmensivat Ilkka Tuomi (vastuuvalmentaja) ja Pauli Räsänen. Minna Piispa, joukkueenjohtaja Ilkka Tuomi hieroo pojille taktiikkaa Pauli Räsäsen valvoessa. 10

11 D2-JUNIORIT (1992) PPV E-juniorien kausi oli kasvun kautta monessakin mielessä. Näin alkoi joukkueemme vuosikertomus viime vuonna ja samaan tapaan voimme aloittaa nytkin, jopa se lauseen aloituskin kasvoi (E:stä D:hen; tark. D2:een).Takana on tosiaan jälleen hyvin sujunut jalkapallokausi, kausi, jonka aikana joukkueessa tapahtui kasvua monessa mielessä. Pojat venähtivät pituutta, henkilökohtaista taitoa karttui roimasti ja ennen kaikkea yhteishengen ja yhteenkuuluvaisuuden tunteen kasvu oli lähes käsin kosketeltavaa, varsinkin kauden lopussa. Myös jalkapallollisesti kasvettiin. Liiton ja piirin termein todettuna kasvettiin ulos LeikkiMaailmasta siirtyen KaveriMaailmaan ja sen mukana tulleisiin uutuuksiin: piirin peleistä ylläpidettiin julkista sarjataulukkoa, paitsiossa ei saanut enää majailla, pelikentän koko kasvoi ja peliaikakin kasvoi. Samoin pelaajien lukumäärä pelissä kasvoi ja tässä törmättiinkiin valitettavaan tosiasiaan. Edellä mainitusta erilaisista kasvuista huolimatta kasvua ei kuitenkaan tapahtunut siellä, missä sitä olisi eniten kaivattu: joukkueen oma koko ei kasvanut! D2 ikäluokkaan lähdettiin talvella 12 pojan voimin ja vaikka Tuukka liittyikin koripallokauden loputtua mukaan, niin alusta alkaen tiedettiin kaudesta tulevan vaativan ja aktiivista osallistumista edellytettäisiin kaikilta: pelithän pelataan 1+8:lla pelaajalla! Pelillisesti kausi alkoi talviharjoittelulla vuoroillamme Pajamäen hallissa ja Munkkivuoren ala-asteen liikuntasalissa. Koulun liikuntasalissa ei jalkapalloa päästy potkimaan, mutta kuntoa, liikuntaa ja pelisilmää joukkuepeliin haettiin erilaisilla sovituksilla. Jalkapalloon riitti sitten tilaa Pajamäen hallissa. Talven ja kevään aikana pelattiin myös kolme tasaista harjoitusottelua. Kevään piirisarjassa kohdattiin seitsemän vastustajaa ja koettiin monenmoista. Päästiin maineikkaalle Töölön Pallokentälle, kastuttiin kunnolla Kontulassa, Siltamäessä pelattiin vajaalla joukkueella ja kevätsarja päättyi Konalan kentällä, jossa laskeva aurinko sokaisi maalivahtimme ja tuuli oli koko pelin ajan vastainen! Kevään pelit olisivat olleet joukkueellamme vielä hankalammat ellemme olisi saaneet PPV-93:lta mainioita vahvistuksia. Kiitos kaikille itsensä likoon laittaneille! Kansainvälisyyttäkin oli jälleen mukana. Joukkue sai heinä-elokuuksi vahvistuksen, kun Vili, vaalea mies mustasta Afrikasta, kävi lomailemassa ja pelasi tutussa joukkueessa. Kansainvälistä pelikokemusta karttui, kun Helsinki Cupissa pääsimme jälleen pelaamaan itänaapurin joukkuetta vastaan. SMENA ei tällä kertaan osunut (uskaltanut?) samaan lohkoon, mutta Liga of Kostroma toi tuulahduksen itäisen aron peleistä. Eikä kesän runsaat sateetkaan haitanneet hienoa Helsinki Cupiamme! Syksyn piirisarja alkoi makeasti: 10-0 voitto PoHU:sta oli mannaa! Myös sarjan muissa peleissä näkyi väsymätöntä uurastusta ja maalejakin syntyi yhtensä yli kolme kertaa enemmän kuin kevään sarjassa. Hienoa kehitystä ja voimakasta tahdonlujuutta ja uurastusta; varsinkin kun kaikki pelit pelattiin omin voimin. Jatkuu seuraavalla sivulla... 11

12 Syyskaudella käytiin myös kahdessa turnauksessa. Lassilassa perinteinen PoHU turnaus oli jälleen hyvin järjestetty ja peleissä oli tunnelmaa. Myös PuiU:n harrasteturnaus oli hyvä kokemus. Molemmissa turnauksissa pelattiin useita tasaisia ja jännittäviä pelejä. Tosin turnausten loppupuolella pelaajien voimat alkoivat olla lopussa. Kyllä valmentajan ja huoltajien luontoa koeteltiin tehtäessä tiukassa pelissä väsyneen pelaajan vaihto toiseen, melkein yhtä väsyneeseen, kun samaan aikaan vastustaja pystyi vaihtamaan koko kentällisen! Kaikki pelit kummassakin turnauksessa (yhteensä 12) pelasimme vain yhdellä vaihtomiehellä. Kiitoksia pojille kuluneesta kaudesta sekä koko vuosia kestäneestä yhdessäolosta!! Kiitoksia valmentajallemme Erkki Fontellille (Fonalle) puurtamisesta ja jaksamisesta poikien harrastuksen toteuttamiseksi. Samoin Juha Aartoaholle, rahastonhoitajallemme, kiitos kuluneesta vuodesta! Sekä tietysti kiitos kaikille vanhemmille, isille ja äideille, avusta ja yhteistyöstä! Sanotaan, että maailma on avoin; vain taivas rajana! PPV- 92:n kohdalla (tätä kirjoitettaessa) maailma on harvinaisen avoin. Aikanaan näemme, mihin pallo kuljettaa ja missä pojat kuljettavat palloa ensi kaudella! Tapio Kenttä, joukkueenjohtaja Kauden aikana opittiin ja koettiin monenmoisia asioita: Voitettiin tai hävittiin, märkä peli pelattiin! Yritin laittaa jalkaa pallon päälle, kun huomasin, että pallohan on pyöreä, ja kaaduin! Vaikkei suurta varustekassia olekaan, niin jotain sentään tarvitaan: Peli alkaa kohta! Joo, mutt kun mun nappikset unohtu kotiin! Voisitsä lähtee hakeen? Turnauksen ensimmäisen päivän alussa: Miks pitää venytellä, mitä hyötyy? Turnauksen toisen päivän aamuna: Hei, voiksä vähän neuvoo lisää venyttään! Mull on jalat ihan jumissa! PPV-92:ssa pelasi kauden aikana (osan tai koko kauden): Aartoaho Fontell Jokinen Kakkuri Kenttä Kiljunen Kinnunen Kokkonen Lindsberg Parviainen Pesonen Rantasalo Sääksvuori Tetri Eero Joonas Eero Lauri Aapo Teemu Vili Jani Peter Teemu Tuukka Ilkai Eero Erkki Kauden päätöstilaisuudessa joukkueesta palkittiin Eero Aartoaho, Jani Kokkonen ja Peter Lindsberg. 12

13 C1-JUNIORIT (1989) PPV Kuva 1. PPV-89 joukkueen pelaajia voittoisan Tapiola turnauksen jälkeen (lokakuu 2004) Syksyllä 2003 HJK-Kannelmäen joukkueen pelaajisto siirtyi PPV-89:ään. Tämän seurauksena joukkueen pelaajamäärä kohosi lähelle kolmeakymmentä. Myös valmennus vahvistui Kimmo Järvisalon siirtyessä pelaajien mukana HJK-Kannelmäestä. Valmentajina toimivat siis Kimmo Järvisalo ja Jorma Mahlanen, sekä apuvalmentajina Risto Hemmi ja Jouko Takkunen. Rahastohoitajana jatkoi Juha Kilpinen ja joukkueenjohtajana toimi Anita Ingman. Harjoituksia oli talvikaudella kerran viikossa Paloheinän Kipinä -hallissa ja kaksi kertaan Pajamäen hallissa. Kesällä harjoiteltiin lähinnä Talissa. Harjoitusten yhteydessä oli talvella kerran viikossa TANOKE- harjoituksia ulkopuolisen ohjaajan vetämänä ja sen tuloksena joukkueen pelaajien taitotaso on selvästi kohonnut. Espoon talvisarjassa oltiin yhdellä joukkueella ja lopullinen sijoitus sarjassa oli kolmas. Piirisarjaan osallistuttiin kahdella joukkueella (punaiset ja valkoiset). Toinen joukkue pelasi keväällä ykköslohkossa ja toinen joukkue kolmoslohkossa. Syksyllä toinen joukkueista pelasi edelleen ykköslohkossa ja toinen joukkue nousi kakkoslohkoon. Näistä ykköslohkon joukkue sijoittui kolmanneksi ja oli vähällä nousta aluesarjaan. Kakkoslohkossa pelannut joukkue puolestaan voitti oman lohkonsa. Joukkueet osallistuivat useisiin turnauksiin ja niistä oli tuliaisina useita mitaleja ja arvokkaita päänahkoja. Voitimme mm. Hesa Cupissa hopealle sijoittuneet OLS:n. Juha Kilpinen, rahastonhoitaja 13

14 A-JUNIORIT PPV-A:n kausi 2004 koostui tuloksellisesti pettymyksistä. Hakkasimme päätämme seinään ja joimme tervaa. Lopulta alamäen lasku päättyi jäävuoreen törmäämiseen ja uppoamiseen. Talvella tilanne näytti vielä hyvältä syntyneiden ikäluokan vanheneminen lohkaisi miehistöömme suuren loven, mutta se kuitenkin paikattiin tulomuutolla, mm. PPJ:stä ja Atlantiksesta. Pääosa pelaajista oli 1985 syntyneitä, joille nyt tarjottiin vastuuta sekä kentällä että kopissa. Harjoittelu vietiin läpi Pirkkolassa, Pajamäessä ja Myllypurossa, usein yhdessä reservijoukkueen kanssa. Aktiivisuus oli kiitettävää. Piirinsarjassa olimme neljän joukkueen lohkossa, jossa muut olivat SM-sarjan joukkueita. Jatkoon emme piirissä päässeet. Kevään sarjaan lähdettiin epävarmoin tuntein, ulkokenttäharjoittelu Kannelmäessä ei ollut vetänyt samalla lailla kuin talven treenit. Puolustusvoimat ja loukkaantumiset olivat lisäksi karsineet ryhmäämme, mutta uskoimme kuitenkin itseemme. Vaan ei. Lähes kaikki pelit olivat kenttätapah tumien valossa tasaisia, mutta lähes kaikki ottelut hävittiin. Omien maalipaikkojen tuhlailu ja käsittämättömät mustat periodit, joiden aikana vastustaja iski useamman maalin, toistuivat joka ottelussa. Jos ei voita, ei säily sarjassakaan: kevään päättyessä siis päättyi myös syksyn 2000 noususta alkanut PPV-A:n ykkösdivariura. Kesän saapumiserä oli sitten kohtalokas. Vielä enemmän pelaajia veti peltipaidan päälleen, ja koska palloilimme piirinsarjassa, ei harjoitusvapaita irronnut. Pelit olivat lisäksi arkisin, joten viikonlopunkaan lomia ei voineet solttumme hyödyntää. Tämä tarkoitti otteluiden pelaamista ilman vaihtopelaajia ja tämähän ei pitkässä juoksussa onnistu. Kun lopulta Tammisaaren pelireissulle oli lähdössä vain kymmenen miestä, jouduimme viheltämään pelin poikki. Piirille oli lähetettävä luopumisilmoitus. Vaikka tulokset olivat mitä olivat, pelasi PPV-A:ssa hyviä pelaajia ja hyviä jätkiä. Tämä tekijä jätti kaudesta valoisan kuvan. Joukkueen eteen teki suunnattoman työn valmentaja Jari V.S.O.P. Hiltunen, joka vastasi joukkueesta jälleen ainoana valmentajana. Kiuru Sipilä jatkoi rahojen vahtimista, mistä myös hän ansaitsee suuren kiitoksen. PPV-A:n siirtyessä nyt toistaiseksi telakalle haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni kiitoksiin. Olen Jarin ohella ainoa, joka on kahlannut PPV:n nykyisen A:n mukana sen synnystä syksyllä 1998 sen loppuun syksyllä 2004, joten luulen tietäväni mistä puhun. Haluan kiittää vanhoja valmentajia Velimatti Helasterää, Harri Korpilaaksoa ja Kimmo Peltosta. Samaten haluan kiittää taustavaikuttajia Raine Lindholmia, Matti Laaksoa, Tuula Vikmania ja Kiuru Sipilää. Myös haluan kiittää kaikkia PPV-A:n punaisessa paidassa esiintyneitä pelaajia Antikaisesta Österlundiin. Kaikkein eniten haluan ilmaista kunnioitukseni miehelle, johon PPV-A henkilöityy. Jari Hitunen on itseään säästämättä kiskonut PPV:n vanhinta ikäluokkaa eteenpäin aina syksystä 1997 ja ansaitsee kunnon pullon konjakkia. Antti Peltonen, joukkueenjohtaja 14

15 PPV EDUSTUSJOUKKUE Välivuosi lupaavasta alusta huolimatta Talvikausi alkoi tutuissa merkeissä testijuoksulla Pirkkolan tutuilla poluilla. Uusia miehiä ilmoittautui alun toista kymmentä, muutaman vanhan sotaratsun tehdessä tilaa nuoremmille siirtymällä Karrien talliin odottelemaan ikämiessarjojen alkua. Nuoret miehet toivat mukanaan taitoa ja liikkuvuutta, mutta koppitunnelman suhteen koettiin suuri notkahdus. Siinä missä vanhoilla ukko & poikamiehillä ei ollut koskaan kiire minnekään, lähtivät uudet miehet loppuverryttelystä suoraan Bemareilleen. Tikonkin Volvossa löytyi usein tyhjää tilaa, mitä edelliskaudella ei juuri tapahtunut. No käytäntöä muutettiin ja miehet oppivat lopulta tuntemaan toisensa. Tentit, futsal, lumileirit ja muut nuorten miesten aktiviteetit verottivat ajoittain osallistujien määrää, mutta kokonaisuudessaan into oli odotettua suurempi. Harjoitusottelut sydäntalvella antoivat odottaa paljon. Peli nopeutui ja monipuolistui. Useille pelipaikoille näytti löytyvän vaihtoehtoja ja ainoaksi ongelmaksi pelättiin jäävän kokeneen maalivahdin löytäminen. Kevään myötä ongelmat alkoivat kuitenkin lisääntyä. Pahoja loukkaantumisia tuli viikoittain. Miikan epäonnistunut polvileikkaus, Hynyn oikutteleva jalkapöytä, Tuokin raju polvivamma ja Pertun pitkä poissaolo aiheuttivat rajuja muutoksia niin puolustukseen kuin hyökkäykseen. Tähän lisättiin tulossa olevat allergiaongelmat, oli valmennusportaassa olo kuin kevätjäillä. Piirin finaalissa mitalin väri haalistui ja sarjan alkuun lähdettiin enemmänkuin epävarmoissa tunnelmissa. Tuohon saumaan ei Kantsun Zyklon ollut paras mahdollinen aloitusvastustaja. Sarjanousija osoitti tasonsa tylysti ahdistamalla nuoren Punakoneen heti nurkkaan. Aloitustappiosta kuitenkin toivuttiin ja toinen sarjanousija PK-50 sai poistua Lassilasta 4-0 tappio niskassaan. Vuoden kohokohta osui seuraavalle viikolle. Suomen cupissa vastaan asettui ykkösen Vuosaaren Viikingit. Vartti taisteltiin tasaisesti eikä kahden sarjaportaan eroa havainneet ainakaan satunnaiset ohikulkijat. Loppulukemat olivat kuitenkin tylyt, eikä jaksottaiset painostusjaksot jaksaneet tunnelmaa paljon kohottaaa. Rankan ottelun veroa maksettiin sitten divarin seuraavalla kierroksella kun Kiffenin kakkonen nöyryytti väsynyttä Pajamäkeä Kumpulanlaakson postimerkillä. Rökäletappio AC Vantaata vastaan sinetöi nuoren joukkueen suunnitelmat lopullisesti. Sarjakärki karkasi eikä pelillisesti pystytty lainkaan siihen mihin oli ajateltu. Tavoitteen karattua etsittiin uutta pelijuonta osin uusilla miehillä ja keskittymällä entistä tiukemmin puolustamiseen. Voittoja tulikin ja kun sarjakärki pelasi ristiin, ei ero piikkiin näyttänytkään enää yhtä toivottomalta. Syyskauden murheellinen alku ja varsinkin tuskallinen tappio Pohulle, söivät sitten eväät lopullisesti. Kaikki tiesivät, että loppukausi tultaisiin enemmänkin vain pelailemaan, eikä viime kauden kaltaista voitosta voittoon hurmosta ollut tiedossa. Tilanne antoi kuitenkin mahdollisuuden jakaa peliaikaa tasaisemmin, mikä toivottavasti näkyy kokemuksena seuraavalla kaudella. Maalivahdeille kausi oli hankala. Mikon monet loukkaantumiset pakottivat nostamaan Hiltusen nuoren Eetun rinnalle. Suuriin otsikoihin eivät miehet päässeet, mutta kokemusta kertyi varmaan ensi kautta silmällä pitäen. Kauden maalikuninkuuden voitti jälleen Lauha. Kauden parhaana palkittiin Jatkuu seuraavalla sivulla... 15

16 kovia kolhuja kokenut Jonde. Zempparina kunnostautui Leukku, tehden ohessa komeita erikoistilannemaaleja. Kapteenin nauhaa kantoi takuuvarmaa työtä tehnyt Lade. Simon edesottamukset ansaitsevat myös erikoismaininnan. Nuori taitava PPV ei ollut vielä valmis otsikoihin. Pahat avainpelaajien loukkaantumiset sarjan alla sotkivat toisaalla puolustuspelaamisen yhtenäisyyttä ja toisaalla tylsyttivät hyökkäyspään monipuolisuutta. Kunnia kuitenkin niille, jotka astuivat remmiin ja osoittivat otteillaan PPV:jen juniorityön laatua ja laajuutta. Ensi kauteen lähdetään rinta pystyssä tekemään entistä parempaa tulosta tehokkaammin, huolellisemmin ja toivottavasti onnekkaammin! Harri Korpilaakso, valmentaja 16

17 PPV KAKKOSJOUKKUE PPV:n reservijoukkue pelasi jälleen erinomaisen kauden IV divisioonassa. Joukkue oli lohkonsa kolmas, edellään vain rajusti sarjaan panostaneet MaKu sekä HIFK Soccer. Varsinkin syyskauden nousu oli huima, viimeiset 12 ottelua pelattiin ilman tappiota. Pelaajat valitsivat MVP:ksi Petri Hakalan. VTK (Vähiten Taantunut Konkari) oli Tuomas Sorri. Antti Lehto oli jälleen kerran joukkueen maalitykki tehoillaan Antti Peltonen valittiin Kentiltä Kivat Kaverit -palkinnon saajaksi ansioistaan joukkuepelaajana. Lisäksi kaikki pelaajat palkittiin pizzalla ja oluella sekä vähäpukeisella lenkillä Mannerheimintien tuntumassa. Perään vielä PPV2:n joukkueenjohtajan Jan Karlqvistin mietteitä menneestä kaudesta: Kivaa kuitenkin oli ja lisää uutta verta kaivataan myös taustahenkilöpuolelle (valmentajat, huoltajat, joukkueenjohtaja etc...) janne Lue lisää PPV2:n valmennuskriisistä PPV:n nettisaitin keskustelualueelta. Yksi kauden erikoisuuksista oli Karri-Karri -valmennuskaksikon huhuttu välirikko, joka kirvoitti pitkän keskustelun PPV:n internetsivuilla. Tilanteeseen puututtiin koko joukkueen voimin päätössaunassa, missä järjestettiin huutoäänestys kumpi valmentajista olisi Vuoden Kasurinen. Kilpailu päättyi ratkaisemattomaan. Kaudella 2005 useat veteraanipelaajat siirtyvät ikämiesjoukkueeseen. Kakkonen onkin tilanteessa, jossa kaivataan uutta vertaa ja sitä toivottavasti löytyy jälleen kerran seuran omista junioreista. Tervetuloa taas ensi kaudella pelaamaan ja kannustamaan, ilon kautta. Karri Karsi, valmentaja 17

18 SEOS Kausi 2004 oli Seoksen historiassa ehdottomasti paras, sekä tulosten että peliesitysten valossa. Peli oli alkanut kehittyä hyvään suuntaan edellisen kauden lopulla, ja puolustus oli saatu toimimaan. Tälle kaudelle siirryttäessä kokoonpano oli vakiintunut, eikä Seos enää ollut vain joukko eri-ikäisiä ja -kokoisia miehiä, vaan tästä sekalaisesta sakista oli vihdoinkin alkanut muodostua joukkue. Ennen kauden alkua olimme osallistuneet kevät-cupiin, joka pelattiin pienellä kentällä. Kevät-cupin heikohkon menestyksen perusteella ei voinut vielä arvata, että tuleva kausi olisi edeltäjiään huomattavasti parempi. Lohkomme koostui hyvin pitkälti samoista joukkueista, joita vastaan olimme aikaisempinakin vuosina pelanneet, eikä se ollut kaikille mieleinen asia. Se kuitenkin tiedettiin, että lohkon muut joukkueet ovat kaikki voitettavissa, vaikka osa onkin kovia. Kevätkaudella emme hävinneet yhtään ottelua, mutta silti mieltä jäi hiukan painamaan muutama tasapeli, jotka olisi voinut voitoksikin kääntää. Lohkon kolmostila ja selkeästi parantunut joukkue- ja hyökkäyspeli eivät kuitenkaan antaneet syytä synkistelyyn. Syyskauteen lähdettiin kutosdivarista haaveillen, vaikka ajatus noususta vanhempaa polvea hieman hirvittikin. Syyskauden alussa jouduimme kuitenkin kärsimään kauden ainoan tappion - lohkon lopulta voittanutta joukkuetta vastaan. Ottelu oli kuitenkin tiukka, ja hyvä suoritus kovaa joukkuetta vastaan vain lisäsi uskoa omaan peliin. Taistelu noususta jatkui aivan kauden viimeiseen peliin saakka, vaikka kutosdivari jäi loppujen lopuksi vain pisteen päähän. Pääsimme kuitenkin huipentamaan kautemme hienolla tavalla, kun viimeinen ottelumme siirrettiin Talin halliin pelattavaksi. Puitteet olivat hyvät, ja onnistuimme kaiken lisäksi rökittämään sarjan kolmosen 4-0. Kulunut kausi oli hieno kokemus, ja hyvän pelimenestyksen lisäksi kaikilla tuntui olevan mukavaa sekä kentällä että sen ulkopuolella. Ensi kausi tulee todennäköisesti olemaan hieman vaikeampi, koska osa joukkueesta joutuu suorittamaan asevelvollisuuttaan, mutta sekään ei pysty horjuttamaan Seoksen vakaata nousutavoitetta. Aapo Kotkavuori FUTSAL Talviharjoittelun ohessa sopivana harjoitusmuotona toimii futsalpelit. Pieni pelikenttä ja vähäinen ( 1+4) pelaajamäärä tehostavat pelin nopeutta ja kiihkeyttä. Futsal korostaa tekniikkaa ja nopeaa peliälyä. Pelissä ei ole aikaa samalla tavalla kuin isolla kentällä kesäolosuhteissa. Pallo on laitettava liikkumaan nopeasti tai vastustaja on pian ihossa kiinni. Voidaan tietysti sanoa, että futsal eroaa selkeästi kesäjalkapalloilusta (lyhyt peliaika, kova puulattia, ei taklauksia jne.), mutta tärkeimmät elementit, kuten pallo, maalinteko, yhteispeli ovat mukana molemmissa pelimuodoissa. Olen seurannut PPV:n futsalpelejä tänä syksynä ja todennut erittäin lyhyen kokemukseni perusteella, että harjoitustapahtumina tilaisuudet puolustavat paikkaansa erinomaisesti. Joten, zemppiä PPV-futsaljoukkueille. Antero Lehto 18

19 PPV IKÄMIEHET Mitalinmakuinen ikämieskausi. -40:llä ei tietoakaan kriisistä! Ikämiehet -45 Alkusarjassa pelasimme kahdesti tasan ja voitimme loput ottelumme. Tämä takasi pääsymme 40-mitalisarjaan, jonne selvisivät lisäksemme Kiffen ja KäPa. Alkusarjassa Kiffenin reppuun pistettiin pallo vain kerran, PPV:n toimesta. Jatkosarjassa Kiffen näytti todelliset kyntensä ja -40 SM-pronssijoukkue vei Punakonetta 6-0 lukemin. Toisessa mitalisarjan ottelussa tasasimme pisteet KäPan kanssa ja näin ollen saimme kaulaamme piirin pronssit vuonna Viime vuonna olimme ensimmäinen joukkue joka putosi mitalisarjasta joten tavoite saavutettiin, koska kauden alussa tavoitteeksi laitettiin mitalisarjaan pääsy. Tähän kun vielä lisätään 45:en saavuttama hopeatila, niin voidaan todeta, että olemme yksi parhaista ikämiestoimintaa pyörittävistä seuroista helsingin piirissä. Eli tulevalla kaudella voimme edelleenkin olla polvet rustottuneina ylpeitä siitä, ettemme ole juuttuneet sohvan pohjalle, vaan jaksamme harrastaa kuningas-jalkapalloa ja tavata tuttuja kenttien reunoilla. Allekirjoittanut siirtyy sivuun toisen vetäjän paikalta, Johanssonin Jykän tullessa Nummen Kaitsun kanssa vetojuhdiksi ensi kaudella.. ja aikaa on vierähtänyt jo yli kolme vuosikymmentä, kun ensimmäisen kerran katselin Zengan, Kallen, Klasun ja kumppaneiden peliä. Vuosi oli Painoa on noille pelureille kertynyt vuosien mittaan lisää, mutta kun katselin syksyllä 2004 näiden nykyisten 45-ikäreiden peliä, on todettava, että taidot ovat yllämainitusta vuodesta lisääntyneet melkoisesti. Hienointa asiassa on se, että poikien harrastus on kantanut koko PPV:n historian 35 vuotta ajan ja jatkuu yhä. Kuten PPV-lehden kannessa seisoo: nuorille elinikäinen harrastus jo vuodesta Tämä pätee em. pelureiden kohdalla täydellisesti. nimimerkki sivustakatselija Kentän laidalta raportoi AP. 19

20 SARJATAULUKOT D-12 pojat, lohko 7 kevät HJK-j/Munkka FC Kontu/Laz PuiU/Leeds PPJ/Laru SAPA/ FC POHU/Blue PPV FC Viikingit/ D-12 pojat, lohko 7 syksy KäPa/reds FC Kontu/Lazi Allianssi j/ Atlantis FC/D SAPA/ FC Viikingit/ PPV FC POHU/Blue C-15 pojat punainen, lohko 1 kevät SAPA/vihreät Gnistan PPV/pun Kiffen HPS MPS/United Atlantis FC/B YJK C-15 pojat punainen, lohko 1 syksy PK-35/ SAPA/vihreät HPS Atlantis FC/B Kiffen Gnistan PPV/pun C-15 pojat valkoinen, lohko 3 kevät SAPA/mustat PPV/valk HJK-j/Lsalo Gnistan/Roots MPS/Kanuunat PK-35/ C-15 pojat valkoinen, lohko 2 syksy PPV/valk SAPA/mustat HJK-j/Lsalo Gnistan/Roots FC POHU PK-35/ Valtti MPS/Kanuunat A-pojat, ykkönen / länsi kevät Honka FC Espoo TPV HJS LoPa P-Iirot SalPa EsPa HyPS PPV Edustusjoukkue, 3-divisioona lohko 3 Futura Pato MPS Gnistan/Ogeli PPV FC POHU Kiffen/ AC Vantaa Zyklon RIlves PK Team KäPa