Sisältö. 2 Toimitusjohtajan katsaus 4 E.ON Finlandille vastuu on arvoasia

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2005

2 Sisältö 1 2 Toimitusjohtajan katsaus 4 E.ON Finlandille vastuu on arvoasia Liiketoimintavuosi Sähköliiketoiminta 7 Kaukolämpöliiketoiminta 8 Verkkoliiketoiminta 9 Tuotantoliiketoiminta 10 Henkilöstö 12 Konsernin johto Tilinpäätös 14 Hallituksen toimintakertomus 16 Konsernin tuloslaskelma 17 Konsernin tase 19 Konsernin rahavirtalaskelma 20 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 42 Emoyhtiön tuloslaskelma 43 Emoyhtiön tase 45 Emoyhtiön rahoituslaskelma 46 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 56 Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 57 Tunnusluvut 58 Osakkeet ja osakkeenomistajat 58 Osakkeenomistuksen jakauma 59 Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle 59 Tilintarkastuskertomus 60 E.ON Finland Oyj:n hallintoperiaatteet 62 Avainluvut 63 Yhteystiedot

3 2 Toimitusjohtajan katsaus 2005 Energia-alalle vuosi 2005 toi merkittäviä uusia toimialaan vaikuttavia tekijöitä.

4 3 Vuoden alussa alkoi ensimmäinen kasvihuonekaasujen päästökauppajakso Päästöoikeuksien kauppa käynnistyi useiden ennakkoarvioiden mukaisesti suhteellisen matalalla. Alkuvuoden aikana noteeraukset kallistuivat huomattavasti. Kesällä ne saavuttivat tähänastisen huippunsa, lähes 30 euroa tonnilta. Tämä vaikutti merkittävästi sähkön markkinahintoihin. Vaikka vesivuosi Pohjoismaissa oli normaalia sateisempi, nousi spot-sähkön keskimääräinen hinta Suomessa edellisvuodesta yli 10 %. Sähköverkkojen hinnoittelua koskevan sääntelyn uusi kolmen vuoden mittainen valvontajakso alkoi kertomusvuoden alusta. Uusi malli määrittää verkkoliiketoiminnalle suurimman sallitun tuottotason. Samalla tuli voimaan toimintojen eriyttämistä koskevia vaatimuksia, joiden mukaan muun muassa suurempien yhtiöiden verkkoliiketoiminta on yhtiöitettävä viimeistään vuoden 2007 alusta. Tämä koskee myös E.ON Finlandia. Sähkön käyttö Suomessa väheni 2,5 %. Teollisuuden sähkön tarve aleni metsäteollisuuden tuotannon pitkien seisokkien vuoksi peräti 6,2 %. Sen sijaan kotitalouksien kulutus kasvoi reilun prosentin. Sähkön tuonti kasvoi ennätystasolle viidennekseen koko sähkön hankinnasta. Kaukolämmön kulutus Suomessa oli 28,8 TWh, mikä oli hieman edellisvuotta pienempi johtuen poikkeuksellisen lämpimästä säästä. E.ON Finlandin sähkön myynti kasvoi 2,7 TWh:iin. Oma sähköntuotanto oli edellisen vuoden tasolla 1,0 TWh. Sähkön siirron määrä kasvoi lievästi ja oli 2,6 TWh. Vaikka kaukolämmön uusien asiakkaiden määrä oli merkittävä, pieneni myynti säätilasta johtuen hieman ja oli 2,5 TWh. Liikevoitto kasvoi hyvän operatiivisen toiminnan ja erityisesti sähköjohdannaisten markkina-arvon nousun myötä peräti 90 % 63,6 miljoonaan euroon. Kertomusvuoden aikana oli vireillä useita liiketoiminnan ja palveluiden kehittämiseen tähtääviä hankkeita. Uuden suurinvestoinnin, Suomenojan maakaasuvoimalaitoksen, valmistelua jatkettiin ja muun muassa ympäristölupakäsittely ja laitoksen esisuunnittelu etenivät. Suomenojan ja Joensuun voimalaitosten pääkattiloiden polttotekniikan uudistusinvestoinneilla tähdätään hyötysuhteiden ja ympäristövaikutusten parantamiseen. Internetin kautta tarjottujen online-palveluiden käyttömäärät jatkoivat kasvuaan ja lisäksi uusia palveluita otettiin käyttöön. Erittäin suosittu oli alkuvuodesta julkistettu hintalaskuri, jota on käytetty jo yli kertaa. Sekä kaukolämmön että sähkön mittauksia siirrettiin nopeassa tahdissa etälukuun. Vuoden lopussa kaukolämpöenergiasta jo yli 70 % on etäluennassa. Sähkön mittauspisteistä lähes on etäluvun piirissä. Jatkossa tämä mittaustietojen keräämis- ja hallintatekniikka mahdollistaa uusia palveluja, esimerkiksi energian täsmälaskutuksen, tarkan energian käytön seurannan ja laitevikojen nopeamman tunnistuksen. Vuoden lopulla päätettiin järjestelmähankinnasta, joka mahdollistaa sähköverkkovikojen reaaliaikaisen näytön karttapohjalla Internetin kautta. Palvelu otetaan käyttöön keväällä. E.ON Finlandin omistuksen järjestelyissä alkoi uusi vaihe, kun Espoon kaupunki päätti kuluvan vuoden tammikuussa myydä omistuksensa Fortum Power and Heat Oy:lle. Helmikuun alussa myös E.ON Nordic ilmoitti myyvänsä omat osakkeensa E.ON Finlandissa Fortumille. Tätä kirjoittaessani maaliskuun alussa on menossa kilpailuviranomaisten lupakäsittely, joka päättyy viimeistään kesäkuun alussa. Mikäli päätös on myönteinen, edellä mainitut kaupat merkitsevät, että yhteensä 99,8 % E.ON Finlandin osakkeista siirtyy Fortumin omistukseen. Kiitän lämpimästi asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme viime vuodesta ja monien kanssa erittäin pitkäaikaisesta yhteistyöstä. Suuren kiitoksen ansaitsee myös yhtiön henkilöstön erittäin lojaali, intensiivinen sekä osaava panos yhtiön pitkäjänteisessä kehittämistyössä. Matti Manninen toimitusjohtaja

5 4 E.ON Finlandille vastuu on arvoasia Vastuullisuus on yksi E.ON Finlandin arvoista ja se näkyy käytännön tekoina yhtiön toiminnassa. E.ON Finland kantaa vastuunsa niin työntekijöiden, asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden kuin ympäristön ja yhteiskunnan hyväksi. Sertifikaatteja ja turvallisia työtapoja. E.ON Finland on kehittänyt viime vuosina aktiivisesti johtamis- ja toimintajärjestelmiään. Ympäristöjärjestelmän sertifiointi laajeni vuonna 2004 kattamaan yhtiön koko toiminnan. Lokakuussa 2005 SFS-Inspecta Sertifiointi Oy arvioi E.ON Finlandin ympäristötoiminnan uusitun ympäristöstandardin ISO 14001:2004 perusteella ja uusi sertifikaatin sen mukaiseksi. Vuonna 2005 käynnistettiin työterveys- ja työturvallisuuden (TT) kehittämistyö. Tavoitteena on luoda yhtenäinen toimintamalli kaikkiin E.ON Finlandin yksiköihin. Samalla varmistetaan, että työtavat ovat terveelliset ja turvalliset sekä toiminta lakisääteiset ja muut TT-vaatimukset täyttävää. Vuonna 2006 yhtiöllä on valmiudet TT-toiminnan sertifioimiseen. E.ON Finland osallistuu myös muutaman muun yrityksen kanssa yritysvastuuta koskevaan projektiin, joka pääosin toteutetaan vuoden 2006 aikana. Päästökauppa alkoi. Kioton ilmastosopimuksen tarkoituksena on vähentää ihmisen toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Merkittävimmät kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi ja metaani. Kasvihuonekaasujen vähentyessä haittavaikutukset ilmastoon ja sitä kautta luontoon pienenevät. EU ja sen mukana Suomi on sitoutunut vähentämään päästöjään sovitulla tavalla. Vuonna 2005 käynnistynyt päästökauppa suunniteltiin mahdollisimman kustannustehokkaaksi tavaksi vähentää päästöjä. E.ON Finland investoi päästöjen vähentämiseksi Espoossa kaatopaikkakaasun hyötykäyttöön sekä maakaasuun lisäkäyttöön öljyn ja kivihiilen korvaajana. Nämä investoinnit ja esimerkiksi se, että Joensuussa korvattiin turvetta yhä enemmän biomassalla, mahdollistivat sen, että yhtiön päästöoikeuksia voitiin myydä vuonna Asiaan vaikutti osaltaan myös normaalia huomattavasti lämpimämpi vuosi. Tulevat vuodet näyttävät, mitä vaikutuksia marraskuussa julkistetulla valtioneuvoston energia- ja ilmastoselonteolla sekä vuoden lopussa Kanadassa pidetyn kansainvälisen ilmastokonferenssin kannanotoilla on energia-asioiden hoitoon Suomessa. Päästökauppa on nostanut Euroopassa sähkön hintoja myös sähköpörsseissä. Sähkön hintojen kohotessa investoinnit päästöttömiin tai vähäpäästöisiin tuotantomuotoihin, kuten tuuli- ja bioenergiaan, tulevat aiempaa kannattavimmiksi. Lisää yhteistuotantoa. Vuonna 2005 jatkettiin selvityksiä uuden maakaasukäyttöisen voimalaitoksen rakentamisesta Suomenojalle. Tavoitteena on mahdollistaa investointipäätöksen tekeminen jo vuoden 2006 syksyllä. Hanke kasvattaisi ympäristön kannalta edullista yhteistuotantoa niin, että Espoon alue olisi kaukolämmön lisäksi myös sähkön hankinnassa omavarainen vuodesta 2010 alkaen. Joensuun voimalaitoksella biopolttoaineella on merkittävä osuus käytetystä polttoaineesta. Lähes puolet siitä on metsäteollisuuden sivutuotteita kuten kuorta ja purua. Bioenergiaa kysytään entistä enemmän muun muassa päästökaupan takia. E.ON Finland yhdessä Kainuun Energia Oy:n kanssa valmisteli bioenergiayhtiötä Venäjälle. Päätös yhtiön perustamisesta tehtiin tammikuussa Tuotannollinen toiminta on tarkoitus käynnistää vuoden

6 aikana. Näin pyritään lisäämään edellytyksiä hiilidioksidivapaan biopolttoaineen käytölle E.ON Finlandin Joensuun ja Kainuun Voiman Kajaanin voimalaitoksissa. Biokaasua, maakaasua ja tuulisähköä. Espoon Kivenlahden lämpökeskuksessa on lokakuusta 2004 alkaen käytetty biokaasua, joka johdetaan 11 kilometrin päästä Ämmässuon kaatopaikalta. Kaatopaikkakaasun osuus vuonna 2005 Espoon kaukolämmön tuotannosta oli 8 %. Vuonna 2005 käynnistettiin projekti, jonka tavoite on biokaasun käytön lisääminen Kivenlahdessa edelleen. Myös Joensuun voimalaitoksella on käytetty polttoaineena kaatopaikalla syntyvää metaanikaasua. Suomenojan voimalaitoksen kivihiilikäyttöisen pääkattilan öljypolttimet muutettiin vuonna 2004 maakaasu/ öljypolttimiksi. Maakaasulla on korvattu varapolttoaineena raskas polttoöljy lähes kokonaan ja ajoittain myös kivihiilen käyttö. E.ON Finland on yksi Suomen Hyötytuuli Oy:n yhdeksästä osakkaasta. Yhtiö on maamme johtava tuulisähkön tuottaja, jolla on Porissa kahdeksan 1 MW:n yksikköä ja yksi 2 MW:n yksikkö sekä Raahessa viisi 2,3 MW:n yksikköä. Poriin kohoaa toukokuussa 2006 suomalaisvalmisteinen 3 MW:n laitos. Suomen Hyötytuuli on käynnistänyt lakisääteisen ympäristövaikutusten arviointiohjelman hankkeesta, jossa Porin Tahkoluodon edustan merialueelle rakennettaisiin tuulivoimalan offshoretuulipuisto. Valmistuessaan siitä tulisi Suomen suurin tuulipuisto. Tietoa teemaviikoilla. Motivan organisoimaa valtakunnallista energiansäästöviikkoa vietettiin lokakuussa nyt yhdeksättä kertaa. E.ON Finlandilla oli säästöviikon aikana neuvontapiste Espoon Isossa Omenassa ja Joensuun Prismassa, jossa kerrottiin energiansäästöstä ja sähkön järkevästä käytöstä sekä jaettiin energiansäästöesitteitä. Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Joensuun peruskoulujen kakkosluokille toimitettiin Hei, kaikki toimii -opetuspaketti. Paketti sisälsi Tarmo Koiviston piirtämän Lasten energiakirjan ja opettajille tarkoitettua aineistoa. Materiaalia hyödynsi yhteensä lähes innostunutta koululaista ja heidän opettajaansa. Energia Uudellamaalla -projekti toteutettiin toukokuussa jo 17. kerran. Projektiin osallistuvat koululaiset voivat tutustua eri energiakohteisiin ja paikalliseen energiayhtiöön ja he saavat tietoa energia- ja ympäristöasioista. Yhtenä tavoitteena on kannustaa nuoria luonnontieteiden ja tekniikan opiskeluun. Lähes peruskoulujen kahdeksansien luokkien oppilasta, joista oli toimialueeltamme, vieraili 21 kohteessa. Yhtenä kohteena oli Suomenojan voimalaitos, jossa vieraili 800 oppilasta opettajineen. E.ONin online -palveluissa asiakkaat voivat sopimus- ja laskutusasioita hoitaessaan tutustua myös energian käyttöön liittyviin arviotietoihin ja raportteihin. Internetsivuilla julkaistiin yhtiön ympäristöraportti vuodelta Sähkö- ja kaukolämpökuluttajien mittareiden etäluenta mahdollistaa tulevaisuudessa todellisen käytön mukaisen laskutuksen. Aikaisempaan arviolaskutukseen verrattuna asiakas voi paremmin seurata ja tarvittaessa myös ohjata omaa energiankäyttöään. Tukea yhteisötoimintaan. Vuoden 2005 Uutta Energiaa -apurahat lasten ja nuorten harrastustoimintaan jaettiin huhtikuussa. Nuorista koostuva raati käsitteli 130 hakemusta ja jakoi käytettävissä olevat euroa 25 ryhmälle eri puolilta maata. Tukea saivat muiden muassa musiikki, urheilu ja voimistelu, partio ja koulukerhot. E.ON Tuulisähköstä ja E.ON Biosähköstä saatavista varoista osa käytetään ympäristöhankkeisiin. Vuosina osallistutaan Espoon Matalajärven kunnostamiseen. Arvokas, mutta rehevöitynyt Matalajärvi on lintujärvi keskellä laajaa Natura-aluetta. Järven kunnosta ja ympäristöstä kiinnostuneet asukkaat perustivat suojeluyhdistyksen, jonka tavoitteena on alueen virkistysja luontoarvojen palauttaminen ennalleen. E.ON Finland oli tukemassa perinteistä huhtikuussa järjestettyä Länsiväyläjuoksua ja -kävelyä. E.ON-teltassa jaettiin esitteitä oikeaoppiseen sauvakävelyyn sekä lainattiin sauvoja tapahtuman ja haluttaessa pidemmäksikin ajaksi. Kaukolämpöviikolla tarjottiin lokakuisena sunnuntaina Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Joensuun uimahalleissa ilmainen uinti. Neljä vuotta sitten käynnistetty perinne houkutteli yhteensä yli kävijää.

7 6

8 E.ON Finland Oyj:n liiketoimintavuosi Liiketoimintayksiköiden toimintakuvaukset: Sähköliiketoiminta vastaa sähkön hankinnasta ja myynnistä sekä sähkönmyyntiin liittyvistä palveluista. Liiketoimintaan kuuluvat myynti yrityksille ja yksityisasiakkaille, sopimushallinta, tuotehallinta, sähkösalkkupalvelut sekä trading. Kaukolämpöliiketoiminta on kiinteistöjen lämmönhuollon hoitamista kaukolämmön tai maakaasun avulla ja niihin liittyvien palveluiden tarjoamista asiakkaille. Verkkoliiketoiminta tarjoaa sähkönkäyttäjille sähkön siirtoja liittymispalveluita Espoossa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Joensuussa. Tuotantoliiketoiminta vastaa sähkön ja lämmön yhteistuotannosta Espoon ja Joensuun voimalaitoksissa, sähkön tuotannosta Jokioisten vesivoimalaitoksessa sekä lämmön tuotannosta lämpökeskuksissa. Tuotanto vastaa myös lämmön ostosta muilta tuottajilta sekä tuotantoon ja jälleenmyyntiin tarvittavien polttoaineiden hankinnasta. Sähköliiketoiminta: Päästöoikeuksien kauppa näkyy hinnassa Sähkön hintaan on viimeisen kymmenen vuoden aikana vaikuttanut pääasiassa vesitilanne Pohjoismaissa. Vuonna 2005 uutena merkittävänä hinnan määrittäjänä tuli mukaan päästöoikeuksien kauppa. Päästöoikeudet nostavat fossiilisia polttoaineita käyttävien voimalaitosten tuotantokustannuksia ja siten myös sähkön markkinahintaa. Päästöoikeuksien hinnan nousu olikin merkittävin tekijä sähkön hinnan nousuun vuonna Alalla ei osattu ennakoida päästökaupan vaikutuksen suuruutta sähkön tukkumarkkinahintoihin. Pohjoismainen vesivoiman varastotilanne oli vuoden 2005 alussa erittäin hyvä. Päästöoikeuksien aiheuttama lauhdutusvoimalaitosten tuotantokustannusten nousu pienensi merkittävästi niiden tuotantoa. Näin ollen vesivoimalla tuotettiin Pohjoismaissa sähköä huomattavasti normaalia enemmän. Varastotilanne huononi vähitellen. Huolimatta normaalia runsaammista sateista, varastotilanne oli vuoden lopussa keskimääräistä hieman huonompi ja selvästi alempi kuin vuoden alussa. Pörssihinta nousi rajusti. Sähkön pörssihinta oli alkuvuonna 24 euroa/mwh ja loppuvuonna 35 euroa/mwh. Hinnannousu oli siis lähes 50 %. Siirtokapasiteetin rajoitusten vuoksi Suomen aluehinta oli ajoittain huomattavasti korkeampi. Sähkön termiinimarkkinoilla hinnat nousivat alkuvuonna voimakkaasti päästöoikeuksien hinnan nousun myötä. Nousu kuitenkin pysähtyi kesällä ja loppuvuonna hinnat pysyivät melko vakaina, kuitenkin selvästi alkuvuotta korkeampina. Kilpailu kiristynyt. Vähittäismarkkinoilla sähkön myyjien välinen kilpailu kiristyi sekä uusien toimijoiden että perinteisten sähköyhtiöiden kesken. Kiristyneen kilpailun vuoksi E.ON Finlandin sähköasiakkaiden määrä on pienentynyt edellisestä vuodesta hieman ja oli vuoden lopussa noin Vähittäismyynnin kannattavuus parani vuoden 2005 viimeisen vuosineljänneksen aikana. Sähköenergian hintaa muutettiin vuoden aikana kahdesti. E.ON Finland alensi toistaiseksi voimassa olevien sopimusten listahintoja muun muassa yhtiön pitkäjänteisen sähkön hinnan suojausstrategian ansiosta, mutta joutui nostamaan niitä sähkönhankinnan jatkuvasti kohonneiden kustannusten takia. Sähkön trading-kauppa oli vuonna 2005 sekä määrältään että tulokseltaan edellisiä vuosia vähäisempää. Kaukolämpöliiketoiminta: Leuto talvi vähensi lämmitystarvetta Vuosi 2005 oli ilmastollisesti keskimääräistä epävakaampi ja lämpimämpi. Alkuvuosi oli pitkäaikaisen keskiarvon mukainen, mutta etenkin syksy oli joulukuuhun asti poikkeuksellisen leuto. Tämä näkyi kiinteistöjen pienentyneenä lämmitystarpeena niin Espoon kuin Joensuun kaukolämpöverkkojen alueilla. Lämpöenergiaa myytiin E.ON Finlandin alueilla noin 1,3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Päästökauppa ja öljyn hinnan nopeat vaihtelut lisäsivät epävarmuutta koko energia-alalla. Uusia kaukolämpöasiakkaita liitettiin 263 ja vuoden lopussa kaukolämpöasiakkaita oli yhteensä Kaukolämpöä myytiin 2,5 TWh. Sopimustehon nettolisäys oli 29,5 MW. Maakaasua myytiin 45 GWh. Maakaasua käyttäviä asiakkaita oli vuoden lopussa 166. Vaikka lämmönmyynti väheni, taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Liikevaihto kasvoi ja operatiiviset kustannukset pienenivät. Mittavia investointeja. E.ON Finland investoi Espoon kaukolämpöverkkoon edelleen paljon, koska alue on yksi valtakunnan nopeimmin kasvavista. Uudisrakentaminen muuttaa kaupungin liikennejärjestelyjä, mikä lisää tarvetta myös kaukolämpöputkistojen muutoksiin.

9 8 Kaukolämpöputkistoa rakennettiin noin 26 kilometriä. Kilo Leppävaara, Jorvas Kivenlahti ja Soukka Kivenlahti -välillä käynnistettiin suurten yhdysjohtojen rakentaminen. Kirkkonummen kaukolämpöverkko yhdistetään keväällä 2006 Espoon kaukolämpöverkkoon ja näin saadaan lisää kaukolämmön käyttäjiä yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon piiriin. Joensuun alue kasvaa maltillisemmin. Siellä rakennettiin kaukolämpöputkistoa kaikkiaan 2,6 kilometriä. Merkittävin kohde oli Tulliportinkadulla tehty saneeraustyö. Kaukolämpöverkon saneeraus käynnissä. Espoon kaukolämpöverkko on osittain jo yli 30 vuoden ikäinen ja tästä aiheutuvat haitat pyritään minimoidaan verkon saneerausohjelmalla, jonka toteuttaminen on aloitettu. Joensuussa vikoja korjattiin saman verran kuin edellisinäkin vuosina. Kasvuun varaudutaan. Yhteistuotantokapasiteetin lisäykseen on valmistauduttu hakemalla rakentamislupa 11 kilometriä pitkälle DN800 -siirtolinjalle Suomenojalta Leppävaaraan. Linjan suunnittelu on nyt siinä vaiheessa, että urakkakyselyt voidaan lähettää heti uuden maakaasuvoimalaitoksen investointipäätöksen ratkettua. Etäluettavat energiamittarit yleistyvät. Etäluenta tuo E.ON Finlandin asiakkaille mahdollisuuden seurata omaa energiankäyttöään jopa tuntitasolla. Tämä mahdollistaa tehokkaan energiankäytön varsinkin, kun samalle raportille on tulevaisuudessa mahdollista saada myös tiedot sähkön- ja vedenkulutuksesta. Etäluennan piirissä on Espoon alueella jo yli asiakasta, mikä kattaa 72 % sopimustehosta. Joensuussa etäluennan asiakkaita on noin 650, joiden osuus sopimustehosta on yli 50 %. Tavoitteena on saada vuoden 2006 aikana lähes kaikki kaukolämmön asiakkaat etäluennan piiriin. Espoossa vuonna 2006 pidettävien asuntomessujen 31 kiinteistöä on liitetty kaukolämpöverkkoon. Kilpailua eri lämmitysratkaisuista. Vuoden 2005 alusta alkanut päästökauppa ohjaa myös kaukolämmöntuotantoa. Etenkin seuraavalle valvontajaksolle suunniteltu päästöoikeuksien merkittävä leikkaaminen aiheuttaa epävarmuutta kaukolämmön hintakehitykseen. Samaan aikaan vaihtoehtoiset lämmitysmuodot lisäävät kilpailua uusista asiakkaista ja vaikuttavat osaltaan myös kaukolämmön kiinnostavuuteen etenkin pientalojen lämmitysratkaisuna. Verkkoliiketoiminta: Siirtotoiminta sopeutuu uuteen valvontamalliin Vuosi 2005 aloitti uudistetun sähkömarkkinalain kolmivuotisen verkkotoiminnan valvontajakson. Valvonnan merkittävimmät muutokset olivat uusi tuotonsääntelymalli, vaatimus juridisesta eriyttämisestä yli 200 GWh:n verkkotoiminnoille viimeistään sekä tarkennukset siirtopalveluiden rakenteeseen ja hinnoitteluun. Lain vaikutuksia ja vaatimuksia selvittävä yhtiötason kehitysprojekti sai aikaan muun muassa tuotantosääntelyn seurantamallin ja verkkoliiketoiminnan yhtiöittämisen toteutussuunnitelman. Käytännön toimenpiteenä E.ON Finland laski sähkön siirtohintoja kahteen otteeseen: 8 % ja 4 % Niin ikään yhtiö päätti, että Verkkoliiketoiminnan yhtiöittäminen toteutetaan alkaen. Vuoden aikana laadittiin ohjeistus luottamuksellisten tietojen käsittelystä. Vuonna 2006 yhtiö valmistautuu ottamaan kantaa seuraavan valvontajakson sääntelymalliin. Rakentaminen kiihtyi. Espoon, Kirkkonummen, Kauniaisten ja Joensuun kasvu jatkui vilkkaana. Verkkoliiketoiminnassa tämä näkyi uutena sähköverkon liittymänä ja uutena asiakkaana. Sähkön käytön lämpötilakorjattu rakenteellinen kasvu oli noin 3 %. Siirtoasiakkaita oli vuoden lopussa noin Heille siirrettiin sähköä yhteensä 2,6 TWh. Verkostoinvestoinnit yhtiön vastuualueilla olivat 15,9 miljoonaa euroa. Niistä 63 % kohdistui uudisrakentamiseen, 19 % sähkön laadun parantamiseen ja 18 % saneeraukseen. Joensuun verkkoyksikön asennustoiminta ulkoistettiin Empower Oy:lle Palvelujen hankinta ja uudistetut toimintamallit käynnistyivät hyvin. Etäluenta edistyy. Energiamittausten etäluentaprojekti edistyi suunnitelmien mukaisesti. Vuoden lopulla oli noin mittausta etäluennan piirissä. Tämä tarkoittaa 35 % siirretystä energiamäärästä. Kaikki Joensuun asiakkaat liitetään etäluentaan seuraavien kolmen vuoden aikana. Espoossa Kauklahden asuntomessualueen kaikki rakennukset sekä neljä omakotitaloaluetta tulevat etäluentaan vuoden 2006 aikana. Uudesta mittaustietojärjestelmästä tehtiin hankintasopimus. Järjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain syksyyn 2006 mennessä.

10 9 Erityisen tuulinen vuosi. Vaikka Suomessa säästyttiinkin Etelä-Ruotsissa tammikuussa riehuneen Gudrunmyrskyn pahimmalta voimalta, vuosi 2005 oli kokonaisuutena ennätysmäisen tuulinen. Espoon ja Kirkkonummen haja-asutusalueilla oli useita sähkökatkoksia puiden kaaduttua johtojen päälle. Viat saatiin korjattua nopeasti hyvän ennakkovarautumisen ansiosta. Häiriöistä myös tiedotettiin onnistuneesti antamalla ennakkoon asiakkaille varoituksia tulevista katkoista. Verkkoliiketoiminnan tulevaisuuden haasteita on, miten asiakkaille aiheutuneet haitat saataisiin pysymään kohtuullisina, mikäli myrskyt jatkossa lisääntyvät. Tuotantoliiketoiminta: Lämmin vuosi vaikutti energiantuotantoon Kaukolämmön tilaustehon kasvusta huolimatta Espoossa lämmöntuotanto oli sama ja Joensuussa noin 5 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Lämmin vuosi näkyy suurten kuormahuippujen puuttuessa erityisesti normaalia vähäisempänä öljyn kulutuksena, mutta myös yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon määrä jäi lämpimien kelien aikana normaalia alhaisemmaksi. Suunniteltua alhaisempaan sähköntuotantoon vaikutti myös Suomenojan kaasuturbiinin generaattorin vuosihuollon pitkittyminen yli kuukaudella. Polttoaineiden hinnat vaihtelivat. Kivihiilen ja turpeen hintaa laski vuoden alusta alkanut päästökauppa, joka erityisesti turpeen kohdalla käytännössä lopetti sen käytön lauhdesähkön tuotannossa. Päästöoikeuden hintataso vakiintui loppuvuodesta noin 20 euroon tonnilta käytyään kesä-heinäkuun vaihteessa lähes 30 eurossa. Polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintakehitystä seuraten tuotannon optimointi johti siihen, että Joensuun voimalaitoksella biopolttoaineiden määrää lisättiin ja Suomenojan voimalaitoksella kivihiiltä korvattiin osittain maakaasulla. Kivihiilen maailmanmarkkinahinta laski vuoden aikana noin 30 %. Raakaöljyn hinnan nousu alkusyksyn suurten trooppisten pyörremyrskyjen johdosta nosti öljytuotteiden lisäksi kaasun hintaa huomattavasti. Tämä näkyy erityisesti vuoden 2006 alusta, kun uuden kaasusopimuksen puitteissa ostettavan kaasun hinta on aiempaa enemmän sidottu öljyn hintaan. E.ON Finlandin koko maakaasun hankinnasta uudella kaasusopimuksella hankitaan alle 10 %. Pääosa kaasusta hankitaan vanhalla sopimuksella, jonka hintaan vaikuttaa enemmän kivihiilen hinta. Biopolttoainetta tuodaan Venäjältä. Biopolttoaineiden hintakehitys jatkui voimakkaasti nousevana ja kilpailu käytettävissä olevista biopolttoaineista kiristyi. Biopolttoaineiden saatavuuden varmistamiseksi ja hintojen nousun hillitsemiseksi yhtiö toteutti biopolttoaineiden tuontikokeilun Venäjältä Joensuun voimalaitokselle. Tätä toimintaa on tarkoitus jatkaa vuonna 2006 perustamalla Venäjälle oma biopolttoaineiden hankintayhtiö, joka toimittaa polttoainetta voimalaitoksellemme. Isoja investointikohteita. Niin Suomenojan kuin Joensuunkin voimalaitoksilla E.ON Finland investoi pääkattiloiden polttotekniikoiden parantamiseen. Vuosihuoltojen yhteydessä tehdyillä muutoksilla saavutettiin merkittäviä parannuksia kattiloiden käytettävyyteen ja hyötysuhteeseen. Muita merkittäviä investointihankkeita olivat Joensuussa uusi Hasanniemen lämpökeskus ja Espoossa Tapiolan lämpökeskuksen toimitilojen uusiminen. Lisäksi Espoossa otettiin käyttöön voimalaitoksen ja lämpökeskukset kattava uusi prosessitietojärjestelmä. Espoon nykyinen kaukolämpökuorma mahdollistaa lämmön- ja sähkön yhteistuotannon huomattavan lisäämisen, koska nykyisellä tuotantorakenteella yhteistuotannon osuus koko lämmöntuotannosta on vain noin 64 %. Tähän tähtäävän Suomenojan uuden maakaasuvoimalaitoksen hankevalmistelut jatkuivat viime vuonna. Ympäristölupapäätöstä odotetaan alkuvuodesta 2006 ja hankkeen suunnitelmia tarkennetaan investointipäätöstä varten. Lämmöntarpeen kasvun myötä myös vara- ja huippukapasiteettia tarvitaan lisää. Tästä syystä Vermoon rakennetaan maakaasua käyttävä uusi lämpökeskus. Sähköisen asioinnin edelläkävijä E.ON Finland on kehittänyt määrätietoisesti sähköisen asioinnin kaikkia osa-alueita: Internet- ja ekstranetpalvelut asiakkaille ja medialle, henkilöstön intranetpalvelut sekä tarvittavat tekniset alustat ja välineet. Tavoitteena on vahvistaa E.ON Finlandin asemaa sähköisen asioinnin edelläkävijänä toimialalla. Jo nyt lähes kolmannes sopimustapahtumista hoidetaan onlinepalveluiden kautta. Tarjouslaskuri, sähköpostilasku ja kulutuslaskuri ovat uusimpia tarjottavia palveluja. Yhtiö on panostanut paljon myös asiakaspalvelun monipuoliseen osaamiseen, oikeaan palveluasenteeseen ja helppoon tavoitettavuuteen.

11 10 Henkilöstö OneE.ON sanoista tekoihin OneE.ON on kansainvälisen E.ON-konsernin yrityskulttuurin kattokäsite ja sen tarkoituksena on soveltaa yhteiset visio, missio, arvot ja toimintatavat käytäntöön jokapäiväisessä toimintaympäristössämme sekä luoda ja vahvistaa E.ON-henkeä. Vuoden 2005 aikana järjestettiin E.ON Finlandissa henkilökunnalle työpaja-tyyppisiä koulutuspäiviä helpottamaan OneE.ONin omaksumista ja toteuttamista jokaisen omassa työssä. Yhteistä OneE.ON-päivää vietettiin huhtikuussa koko konsernissa. Henkilökunnalle järjestettiin alkuvuodesta myös strategiapäivä, jossa strateginen suunnittelu ja tavoiteasetanta linkitettiin konsernin yhteiseen strategiaan ja tavoitteisiin. Marraskuussa toteutetun toimintatapatutkimuksen tuloksista selvisi, että OneE.ON-prosessi oli onnistunut ja henkilöstö oli sitoutunut edistämään yhtiön arvojen ja toimintamallien toteuttamista. Valmennusohjelmia ja kurssitusta. Voidakseen toteuttaa visioitaan E.ON tarvitsee työntekijöitä, jotka pyrkivät erinomaiseen suoritukseen ja ovat valmiita muutoksiin. E.ONilla on kansainvälisiä henkilöstön kehitysohjelmia, jotka tarjoavat työntekijöille uusia haasteita ja kehittävät heidän valmiuksiaan. E.ON AG:n ja E.ON Nordicin kehitysohjelmiin pohjaten käytiin E.ON Finlandissa läpi yhtiön avaintehtävät. Tuloksien perusteella suunniteltiin yhteistyössä Helsingin Kauppakorkeakoulun JOKO-koulutusyrityksen kanssa monipuolinen valmennusohjelma, joka käynnistyi E.ON JOKO -nimisenä tammikuussa Yhtiössä järjestettiin vuoden 2005 aikana mittavaa kielikoulutusta, johon osallistui työntekijöitä niin Espoosta kuin Joensuusta. Muita koulutustilaisuuksia ovat olleet työturvallisuuskortti-, sähköturvallisuus-, luottamuksellisuus-, ensiapukertaus- ja höyryturbiinikoulutus sekä päivystys- ja vianselvitysseminaari. Henkilökunta koulutettiin myös dokumentinhallintajärjestelmä Auricin käyttöön. Koulutuspäiviä on kertynyt kaikkiaan noin Henkilöstössä muutoksia. Vuoden 2005 aikana jäi eläkkeelle 23 henkilöä. Suurin osa eläkkeelle siirtymisistä oli seurausta jo aiemmin tehdystä eläketarjouksesta. Eläketapahtumat johtivat uusien henkilöiden rekrytointiin ja vuoden aikana solmittiin 27 vakinaista työsopimusta. E.ON Finlandin johtajisto uudistui: kaksi pitkäaikaista johtajaa siirtyi eläkkeelle ja uudet johtajat aloittivat työnsä kaukolämmön ja tuotannon johdossa. Virkistystä vapaa-ajalla. E.ON Finland kannustaa henkilöstöään harrastamaan ja kuntoilemaan tukemalla erilaisia vapaa-ajan toimintoja. Lomamökkien vuokraus, ulkoilukerho, kulttuurikerho, moottoripyöräkerho sekä monet liikuntalajit golfista salibandyyn ovat saaneet tukea vuoden aikana. Joensuun toimipaikassa on toiminut henkilöstön vapaa-ajan toimikunta Jowatti ry, joka on järjestänyt erilaisia liikuntatapahtumia ja -matkoja sekä muuta henkilöstön virkistystoimintaa. Vuoden 2006 alusta harrastustoiminta Espoossa ja Joensuussa yhtenäistettiin ja samalla otettiin käyttöön liikuntasetelit, jotka tarjoavat entistä monipuolisemman liikuntalajien valikoiman.

12 11

13 12 Konsernin johto Gregor Lilius Mirja Mutikainen Jari Kuivanen Matti Manninen Reija Väätäinen

14 13 E.ON Finland Oyj:n hallitus Valittu varsinaisessa yhtiökokouksessa Puheenjohtaja Lars Frithiof, toimitusjohtaja, s (hallituksessa 2004), E.ON AG:n edustaja Varapuheenjohtaja Martti Merra, varatuomari, s (2003), Espoon kaupungin edustaja Jäsenet E.ON AG:n edustajat Jan Bengtsson, CFO, 1958 (2003) Thomas König, doctor, s. 1965, (2004) Reiner Lehmann, doctor, s (2003) Olli Männikkö, sosionomi, s. 1944, (2003) Espoon kaupungin edustajat Erkki Hatakka, valtiotieteen maisteri, s Nina Knaapila, markkinointipäällikkö, s Varajäsenet Yrjö Rossi, toimitusjohtaja, s (2003), Espoon kaupungin edustaja Joep Wouters, varatoimitusjohtaja, s. 1968, E.ON AG:n edustaja Työvaliokunta alkaen Joep Wouters, varatoimitusjohtaja, s Khennet Tallinger, johtaja, s Martti Merra, varatuomari, s Erkki Hatakka, valtiotieteen maisteri, s Operatiivinen johto Jarmo Holmström Jouni Haikarainen Toimitusjohtaja Matti Manninen, diplomi-insinööri, s Tuotantoliiketoiminnan johtaja Jouni Haikarainen, diplomi-insinööri, s Verkkoliiketoiminnan johtaja Jarmo Holmström, insinööri, s Kaukolämpöliiketoiminnan johtaja Jari Kuivanen, diplomi-insinööri, s Sähköliiketoiminnan johtaja Gregor Lilius, diplomi-insinööri, s Kehitysjohtaja Mirja Mutikainen, diplomi-insinööri, MBA, s Talousjohtaja Reija Väätäinen, kauppatieteiden maisteri, s Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö Göran Lindell, KHT

15 14 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta Katsaus konsernin liiketoimintaan. E.ON Finland -konsernin sähkönmyynti oli 2,7 TWh, jossa kasvua noin 4 % edelliseen vuoteen verrattuna johtuen välitysmyynnin kasvusta. Sähkönmyynnin asiakasmäärä laski ja oli vuoden lopussa noin Sähkönsiirto kasvoi 2,2 % ja oli 2,6 TWh. Uusia asiakkaita liittyi verkkoon Siirtoasiakkaita oli vuoden lopussa noin Konsernin kaukolämmön myynti pieneni 1,3 % ja oli 2,5 TWh. Vuoden lämmitystarve oli noin 3 % alle edellisen vuoden tason. Sähköä tuotettiin yhtiön tuotantolaitoksissa yhteensä 1,0 (1,0 vuonna 2004) TWh. Espoon voimalaitoksissa tuotettiin sähköä 0,7 TWh ja Joensuun voimalaitoksessa 0,3 TWh. Konsernin oman sähköntuotannon osuus koko hankitusta sähköstä oli 36 (36) %. Kaukolämpöä tuotettiin omissa tuotantolaitoksissa 2,6 (2,5) TWh. Polttoaineina voimalaitoksissa käytettiin maakaasua, kivihiiltä, puuta ja turvetta. Liikevaihto kasvoi ja tulos parani selvästi. E.ON Finland -konsernin liikevaihto kasvoi 2,7 % ja oli 234 (228) miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto kasvoi 90 % ja oli 63,6 (33,4) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 64,0 (34,0) miljoonaa euroa. Tulos osaketta kohti oli 3,11 (1,83) euroa. Merkittävin tulokseen vaikuttava tekijä oli sähkön johdannaissopimusten arvostaminen markkinahinnan mukaan. Segmenttikatsaukset. Sähköliiketoimintasegmentin liikevaihto kasvoi 8 % ja oli 96 (89) miljoonaa euroa. Kasvu oli seurausta välitysmyynnin kasvusta. Vähittäismyynnissä liikevaihto laski sekä yritys- että yksityisasiakassegmentissä johtuen sekä myyntimäärien vähenemisestä loppukäyttäjäasiakkaille että myyntihinnan laskusta heinäkuussa. Sähköliiketoimintasegmentin liikevoitto oli 34,5 (-9,9) miljoonaa euroa. Tuloksen nousu johtui sähkön markkinahinnan noususta, joka vaikutti tulokseen johdannaissopimusten avoimen position kautta. IFRS säännösten mukaan sähköjohdannaisten markkina-arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan, koska yhtiössä ei sovelleta IAS 39 mukaista johdannaisten suojauslaskentaa. Verkkoliiketoimintasegmentin liikevaihto laski 3 % ja oli 53 (55) miljoonaa euroa. Liikevaihdon laskun aiheutti siirtohintojen alentaminen sekä heinä- että joulukuussa Segmentin tulos kasvoi noin 4 % ja oli 17,6 (16,9) miljoonaa euroa. Vuoden 2005 alusta Joensuun alueen urakointitoiminta ulkoistettiin. Kustannusten hallinta paransi tulosta. Kaukolämpöliiketoimintasegmentin liikevaihto kasvoi 5 % edellisestä vuodesta ja oli 91 (87) miljoonaa euroa. Polttoaineiden hinnannoususta aiheutunut kaukolämmön myyntihintojen korotus vuoden alussa ja syyskuun alussa nosti liikevaihtoa. Kaukolämpöliiketoimintasegmentin tulos heikkeni 12 % ja oli 13,2 (15,0) miljoonaa euroa. Tulosta vähensi polttoaineena käytetyn kivihiilen hintakehitys. Tuotantoliiketoimintasegmentin liikevoitto oli -0,3 (12,2) miljoonaa euroa. Päästökauppa paransi tuotannon tulosta, mutta toisaalta sähkön markkinahinnan nousu tuotannon suojaussopimuspositiossa heikensi merkittävästi tulosta. Investoinnit pääosin verkostoinvestointeja. Investoinnit olivat vuonna 2005 yhteensä 32,0 (40,2) miljoonaa euroa. Vuoden aikana investoitiin noin 13 miljoonaa euroa sähköverkoston ja noin 8 miljoonaa euroa kaukolämpöverkoston rakentamiseen. Muita investointeja tehtiin verkon mittarointiin, lämpökeskuksiin ja voimalaitosten käytön päästöjä vähentäviin investointeihin. Päästöoikeudet. Hiilidioksidien päästöoikeuksien kaupankäynnin aloittaminen on vaikuttanut yhtiön toimintaan tilivuoden aikana. Yhtiölle myönnettiin alkujaossa päästöoikeuksia 1,3 miljoonaa tonnia/vuosi vuosille Yhtiö on tehnyt viime vuosina useita investointeja hiilidioksidien päästömäärien vähentämiseksi energiantuotannossaan. Espoossa investoitiin kaasuputkeen Ämmässuon kaatopaikalta Kivenlahteen. Lisäksi polttotekniikan muutoksiin investoitiin sekä Suomenojan että Joensuun voimalaitoksella. Vuoden 2005 aikana toteutuneet CO2 -päästöt olivat yhteensä tonnia, joista Espoossa tonnia ja Joensuussa tonnia. Vuoden 2005 käyttämättä jäämiä päästöoikeuksia myytiin markkinoille. Päästöoikeuksien myynnistä saatu tulo, 7,5 miljoonaa euroa, on kirjattu tuotantoliiketoimintasegmentin tulokseen. Rahoitusasema parantui. Korolliset velat olivat 11 (16) miljoonaa euroa. Maksuvalmius oli hyvä. Likvidit rahavarat olivat yhteensä 38 (30) miljoonaa euroa. Yhtiön omavaraisuusaste oli vuoden 2005 lopussa 49 (46) %. Muut yhtiön taloudellista tulosta kuvaavat tunnusluvut ja tiedot yhtiön osakkeista on esitetty tilinpäätöksessä. Henkilöstö väheni. Konsernin henkilökunnan määrä oli katsauskautena keskimäärin 390 (435). Vakituista henkilökuntaa oli konsernin palveluksessa vuoden lopussa 354 (399). Henkilöstömäärän väheneminen aiheutui Joensuun urakointitoiminnan ulkoistamisesta Empower Oy:lle vuoden 2005 alusta sekä useista eläketapahtumista. Osake. Vuoden 2005 aikana yhtiön osakkeita vaihdettiin Helsingin Pörssissä yhteensä osaketta euron arvosta. Keskihinta oli 44,98 euroa osakkeelta Vuoden ylin kurssi oli 47,50 euroa ja alin 38,50 euroa. Vuoden 2005 viimeisin kaupantekokurssi oli 44 euroa, jolla hinnalla yhtiön markkina-arvo oli 688 miljoonaa euroa. E.ON Finland Oyj:n hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja eivät omista E.ON Finland Oyj:n osakkeita. Yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen vaihtovelkakirjalainoja

16 15 tai optiolainoja. Yhtiön hallituksella ei ole yhtiökokouksen antamaa valtuutusta laskea liikkeeseen uusia osakkeita eikä valtuutusta yhtiön omien osakkeiden hankintaan. Konsernin rakenne. E.ON Finland -konsernin muodostavat emoyhtiö E.ON Finland Oyj, toimiva tytäryhtiö Kiinteistö Oy Espoon Energiatalo, Viikinki Energia Oy ja osakkuusyhtiö Suomen Energia-Urakointi Oy. Hallitus ja tilintarkastajat. E.ON Finland Oyj:n yhtiökokous pidettiin Kokous valitsi yhtiön tilintarkastajayhteisöksi PricewaterhouseCoopers Oy:n. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin talousjohtaja Jan Bengtsson, toimitusjohtaja Lars Frithiof, valtiotieteen maisteri Erkki Hatakka, markkinointipäällikkö Nina Knaapila, tohtori Thomas König, tohtori Reiner Lehmann, varatuomari Martti Merra, sosionomi Olli Männikkö ja varajäseniksi vice president Joep Wouters ja toimitusjohtaja Yrjö Rossi. Hallitus valitsi puheenjohtajaksi Lars Frithiofin ja varapuheenjohtajaksi Martti Merran. Ympäristö. E.ON Finland Oyj:n koko toiminta on sertifioitu ISO standardin vaatimusten mukaiseksi vuonna E.ON Finland julkaisi ympäristöraporttinsa yhtiön Internet-sivuilla keväällä Raportti esittelee yhtiön toimintaa ympäristönäkökulmasta ja sisältää tietoa energian tuotannon, siirron ja käytön ympäristövaikutuksista. IFRS-standardien käyttöönotto tilinpäätöksessä. E.ON Finland Oyj siirtyi raportoimaan IFRS standardien mukaisen konsernitilinpäätöksen tilikaudelta Aikaisemmin konsernitilinpäätös laadittiin suomalaisen kirjanpitotavan (FAS) mukaan. Edellisen vuoden luvut on konvertoitu vertailukelpoisiksi. IFRS standardeihin siirtyminen muutti E.ON Finlandin laskentaperiaatteita eniten sähkön johdannaiskaupan osalta, jossa ei sovelleta johdannaisten suojauslaskentaa sekä liikearvopoistojen ja käyttöomaisuuden kiinteiden kulujen aktivoimisen osalta. IFRS standardien mukaiseen tilinpäätösraportointiin liittyviä muita muutoksia selostetaan vuosikertomuksen laatimisperiaatteissa tarkemmin. Katsauskauden jälkeisiä tapahtumia. Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan sopimuksen, jonka mukaan Fortum Oyj ostaa kaikki Espoon kaupungin omistamat E.ON Finlandin osaketta. Fortum Oyj ja E.ON Nordic AB allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan Fortum ostaa E.ON Nordicin omistamat osaketta. Kaupan toteutuminen vaatii Suomen kilpailuviranomaisten hyväksymisen. Edellä mainittujen kauppojen toteutuessa Fortumin hallussa on 99,8 % osakkeista. Riskienhallinta. Riskienhallinnan keskeinen tavoite E.ON Finlandissa on edesauttaa yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamista muuttuvassa ympäristössä. Vuonna 2005 riskienhallinnan painopiste oli yhtiön toimintamallin muokkaaminen vastamaan E.ON-konsernin yleisiä toimintamalleja. Suurin resurssipanostus tehtiin Sarbanes-Oxley Actin soveltamiseen taloudellisen informaation oikeellisuuden varmistamiseksi USA:n pörssilainsäädännön vaatimalla tavalla. Lisäksi käytössä ollutta sähkökaupan riskien hallinnan mallia laajennettiin emokonsernin vaatimusten mukaisesti polttoaineostoihin ja CO2-päästöoikeuskauppaan. Yhtiön hallitus hyväksyy vuosittain hyödykkeiden kuten sähkön ja hiilen hinta- ja volyymiriskiin liittyvät riskipolitiikat ja mandaatit osana taloudellista tavoitteiden asettamista. Asetettujen rajojen noudattamista seurataan kuukausittain kokoontuvassa riskiryhmässä. Rahoitusriskien hallintapolitiikat hyväksytään osana rahoitusstrategiaa. Toimintatapoja on kuvattu tarkemmin tilinpäätöstietojen liitteessä. Vuoden 2006 näkymät. Sähkön markkinahinnan muutokset ja polttoaineiden, erityisesti kivihiilen hinta ja päästöoikeuksien hintakehitys ovat merkittävimmät E.ON Finlandin tulokseen vaikuttavat tekijät. Pohjoismaisen sähkön tukkuhinnan arvioidaan olevan edellistä vuotta korkeammalla tasolla. Päästöoikeuksien markkinahintataso on pysynyt ennakko-odotuksia korkeammalla tasolla. Verkkoliiketoiminnan ja kaukolämpöliiketoiminnan myyntimäärien ennustetaan kasvavan vuoden 2006 aikana edellisvuoteen verrattuna. Tämä johtuu yhtiön jakelualueen kasvunäkymistä, mutta edellyttää myös, että lämmitystarve on keskimääräistä vuotta vastaava. E.ON Finland -konsernin tämän vuoden tuloksen ennakoidaan olevan edellistä vuotta alhaisempi. Syy tähän on viime vuoden poikkeuksellisen korkea tulostaso. Tämän arvion toteutumiseen vaikuttavat monet ulkopuoliset tekijät kuten sähkön markkinahintaan liittyvä epävarmuus, kilpailutilanteen kehittyminen, sääolosuhteet ja päästökaupan vaikutus. Osingonjakoehdotus. Hallitus on päättänyt ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan tilikaudelta ,12 euroa osakkeelta eli ,96 euroa ja voittovarojen tilille jätetään ,63 euroa. Osingonjakoehdotus perustuu yhtiön pääosakkaiden osakassopimuksessa määriteltyyn osinkopolitiikkaan, jonka mukaan osinkoa jaetaan 75 % emoyhtiön tuloksesta.

17 16 Konsernin tuloslaskelma (IFRS) (1000 euroa) Liite 2005 % 2004 % Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta Rahoitustuotot Rahoituskulut Voitto ennen veroja Tuloverot Tilikauden voitto Osakekohtainen tulos 13 3,11 1,83 Tilinpäätöksen liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

18 Konsernin tase, varat (IFRS) (1000 euroa) Liite % % Pitkäaikaiset varat 17 Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 15 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Voima- ja kaukolämpölaitteet Sähköverkko Kaukolämpöverkko Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset työt Osuudet osakkuusyhtiöissä Myytävissä olevat sijoitukset Muut pitkäaikaiset saamiset Laskennallinen verosaaminen Pitkäaikaiset varat yhteensä Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset Johdannaiset Muut lyhytaikaiset saamiset Rahavarat Lyhytaikaiset varat yhteensä Varat yhteensä Tilinpäätöksen liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

19 18 Konsernin tase, oma pääoma ja velat (IFRS) (1000 euroa) Liite % % Oma pääoma Osakepääoma Vararahasto Arvonmuutosrahasto Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Laskennallinen verovelka Eläkevelvoitteet Pitkäaikaiset varaukset Pitkäaikaiset korolliset velat Muut pitkäaikaiset velat Lyhytaikaiset velat Ostovelat Johdannaiset Muut lyhytaikaiset velat Tuloverovelat Lyhytaikaiset varaukset Lyhytaikaiset korolliset velat Velat yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä Tilinpäätöksen liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

20 Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS) (1000 euroa) Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto Poistot Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitto Varausten muutos Muut Oikaisut liikevoittoon Korkotuotot Osinkotuotot 6 64 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut Verot Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) Käyttöpääoman lisäys (-) / vähennys (+) Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Saadut osingot investoinneista Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntitulot Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten saamisten vähennys Pitkäaikaisten velkojen lisäys Pitkäaikaisten velkojen takaisinmaksut Lyhytaikaisten velkojen takaisinmaksut Osingonjako Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa