ertomus 2006 uosik V

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2006

2 Hypo lyhyesti SISÄLLYSLUETTELO Hypo lyhyesti...1 Hypon vuosi Toimitusjohtajan katsaus...2 Tulostoimintavuosi Tuotteet ja palvelut...6 Tilinpäätös Toimintakertomus...9 Tuloslaskelma...17 Tase...18 Konsernin rahavirtalaskelma...19 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet...20 Tilinpäätöksen liitetiedot...22 Hallintoneuvoston lausunto...29 Tilintarkastuskertomus...29 Hypon hallinnointi (Corporate Governance)...30 Hallintoneuvosto...31 Hallitus...31 Tilintarkastajat...31 Henkilöstö...32 Hypon historia lyhyesti...33 Hypon profiili innovatiivisena asuntorahoituksen ja asumisen erikoistoimijana vahvistui toimintavuoden 2006 aikana. Asuntomarkkinoiden kehitykseen vastattiin ja tuotekonsepteja uudistettiin. Hypon monipuoliset erikoistuotteet laajenivat lainojen, talletusten ja Visa-korttien lisäksi myös kiinteistösektorin uudisrakennuskohteiden rahoittamiseen. Hypo tukee tuotteillaan asumisen laadun parantamista niin vanhemman asuntokannan kohentamisen kuin uudistuotannon rahoittamisen kautta. Hypon toiminnan ydin on Suomen vanhin valtakunnallinen ja yksityinen luottolaitos Suomen Hypoteekkiyhdistys sekä erikoistalletuspankki Suomen Asuntohypopankki Oy. Yhdessä nämä yhtiöt muodostavat Hypo-konsernin. Hypo palvelee asiakasjäseniään suojattujen internet- ja puhelinkanavien lisäksi Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevissa asiakaspalvelutiloissaan noin 30 vakituisen erikoisasiantuntijan toimesta. Hypon tavoitteena on luoda jatkuvasti uusia, vaihtoehtoisia ja asiakaslähtöisiä tapoja asumiseen ja asumisen rahoittamiseen perinteisten ratkaisujen rinnalle. Palvelemme asiakasjäseniämme yksilöllisesti ja pyrkien Suomen parhaaseen asuntolaina-asiantuntemukseen. Asiakassuhteitamme rakennamme pitkäjänteisesti, emme kvartaaleittain. Asiakasjäsenemme välttyvät palveluiden keskittämiseltä tai pankkisuhteensa vaihtamiselta, sillä emme edellytä palkkatileihin, laskunmaksuun, rahastoihin tai vakuutuksiin liittyvien pankkiasioiden siirtoa Hypoon. Hypon missio, visio ja strategia on rakennettu tämän päivän asuntomarkkinaympäristöä varten. Hypolle vahva vakavaraisuus on toiminnan perustana. Pitkän aikavälin visio vuodelle 2010 toteutuu suunnitelmien mukaisesti. Toimintaa asiakasjäsenten hyväksi kehitetään vision mukaisesti, kannattavan liiketoiminnan avulla. Hypon luottoluokitus on A + (vakaa). Vuosikertomuksessa Hypo-konsernin tuloslaskelma, tase, liitetiedot sekä rahavirtalaskelma on esitetty tuhansina euroina kukin luku erikseen pyöristettynä. Jäljennös alkuperäisistä konserniyhtiöiden tilinpäätöksistä on saatavissa Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä, (Yrjönkatu 9 A) PL 509, Helsinki tai tilattavissa puhelimitse (09) tai sähköpostitse hypo@hypo.fi. Suomen Hypoteekkiyhdistys julkaisee konsernin osavuosikatsauksen tammi-kesäkuulta viikolla 35 vuonna 2007.

3 Hypon vuosi 2006 Tammikuu Hypo Prime 2,75 % Hypo Vero2006-messuilla Suomen kulttuurirahaston Hypo-apurahat jaetaan Helmikuu Asuntomarkkina-analyysi Q1/2006 julkistus Tilinpäätöstiedote Maaliskuu Hypo Prime -koulutusohjelman IV osa Varsinainen kokous Uusi hallintoneuvosto ja hallitus Vuosikertomuksen julkistaminen Uusien asuntorahoituspäälliköiden nimitys Huhtikuu Vilhelmin päivä 6.4. Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen avaa Hypon Snellman-salissa Hypon J.V. Snellman näyttelyn Hypo Prime 3,30 % Eurooppa-Tyynivaltameri -indeksilainan liikkeeseenlasku Hypon, Conectin ja Finndomon ryhmärakentamiskonsepti Operatiivisten riskien arviointivaihe päättyy KED-tutkinto I/2006 Toukokuu Hypo Visa -projekti saavuttaa kannattavuusrajan LKV-koe I/2006 Hypon RS-kohteen, Asunto Oy Helsingin Gardenian myynti alkaa Kesäkuu Taloushallinnon uudelleenorganisoituminen Hypon JVK-ohjelman korottaminen 300 milj. euroon Asuntomarkkina-analyysi Q2/2006 julkistus Hypon RS-kohteen, Asunto Oy Espoon Rastasmetsän myynti alkaa Hypon RS-kohteen, Asunto Oy Helsingin Akaasian myynti alkaa Heinäkuu Hypo Premium -koulutusohjelman 360-arviot Tiedollisten riskien arviointivaihe Hypon RS-kohde, Asunto Oy Espoon Kaupunkivillat esitellään Espoon Asuntomessuilla Elokuu Osavuosikatsaus julkistetaan Nordisk Realkreditsamråd -kokous Syyskuu Hypon Premium koulutusohjelma alkaa Hypo Prime 3,60 % Asuntomarkkina-analyysin Q3/2006 julkistus Hypon RS-kohde, Asunto Oy Helsingin Pasaatituuli valmistuu Lokakuu Hypon JVK-sarjalainan 2/2006 liikkeeseenlasku Taloudellisten riskien arviointivaihe päättyy KED-tutkinto II/2006 Kirjanpitoasiantuntijaksi KLT Päivi Hyvärinen Marraskuu Strategisten riskien arviointivaihe päättyy Hypo Bond - Casino Royale -asiakastilaisuus LKV-koe II/2006 Lakimieheksi varatuomari Juho Pajari Hypon RS-kohteen, Asunto Oy Helsingin Artesaanin myynti alkaa Ensimmäinen Hypon tonttikonseptikohde, Asunto Oy Helsingin Gerbera valmistuu, ensimmäiset tonttikonseptin mukaiset tontin osien lunastukset Joulukuu Asuntomarkkina-analyysi Q4/2006 julkistus Markkinointipäälliköksi tradenomi Katja Miettinen Hypo Prime 3,80 % Hypon RS-kohteen, Asunto Oy Helsingin Orkidean myynti alkaa 1

4 Vuosi 2006 on kotona Kuulun siihen ikäluokkaan ja ihmistyyppiinkin, että minusta on oikein kiva olla kotona. Varsinkin jos siihen lasketaan sekä arkikoti että vapaa-ajan koti. Ei siksi ole yhtään hullumpaa todeta Hypoteekkiyhdistyksen 146. toimintavuoden olevan nyt kotona. Vuosi oli jälleen kerran erinomaisen hyvä asuntomarkkinavuosi ja Hypon tuloksissa vuosi näkyi yhtenä kaikkien aikojen parhaimpana vuotena. On aika panna vuosi 2006 kirjoihin ja kansiin. Kotitalouksien uudet asuntolainat ja asuntolainakannan kehitys Hypossa tammi.05 helmi.05 maalis.05 huhti.05 Uudet asuntolainat / milj. touko.05 kesä.05 heinä.05 elo.05 syys.05 loka.05 marras.05 joulu.05 tammi.06 helmi.06 maalis.06 huhti.06 touko.06 kesä.06 heinä.06 elo.06 syys.06 loka.06 marras.06 joulu.06 Asuntolainakanta / milj

5 Olemme muuttaneet, uusi osoitteemme on Rahoitimme tuhat uutta kotia 161 miljoonalla eurolla Kun viime vuoden lukuja katselee, niin hyvältä tuntuu, kun reilu tuhat asiakastamme saattoi lähettää tuttavilleen kortin, jossa luki Olemme muuttaneet, uusi osoitteemme on Uusi koti, jonka rahoitukseen Hypo osallistui vuoden aikana yli 160 miljoonalla eurolla, on sitä asuntounelmien täyttämistä tänään, eikä vasta huomenna, joka on koko pitkäaikaisen asuntorahoittamisen perimmäinen ajatus. Hypon perustehtäviä jo 147 vuoden ajan. Oman asunnon hankkimisessa aika on tärkeämpi asia kuin ajoitus Vuoden aikana käytiin myös yhä vilkkaammin keskustelua asuntojen hintakehityksestä, nousevista koroista ja asunnonostamiseen liittyvistä riskeistä. Hyvä että käytiin. Asunnon hankkiminen on aina iso juttu, yksi niistä elämän isoista päätöksistä. Juuri siksi julkaisemme kolmen kuukauden välein asuntomarkkina-analyysimme, jossa pyrimme kertomaan asiakkaillemme sen, mitä juuri nyt asuntomarkkinoilla toimivan olisi syytä miettiä, kun isoja ratkaisujaan on tekemässä. Silti on hyvä huomata, että kun on oman asunnon hankinnasta kysymys, tärkeintä ei ole yrittää hyödyntää asuntomarkkinoiden suhdannevaihtelua mahdollisimman tehokkaasti. Kuten voi esimerkiksi pörssisijoitusten kanssa hyvinkin toimia. Oman asumisen logiikka pelaa hiukan toisin erityisesti sen takia, että jossain on aina asuttava. Siksi emme suosittele tarpeellista asunnon hankinnan lykkäämistä sillä perusteelle, etttä hinnat joskus laskisivat, jos laskevat. Tai kun laskevat. Aika on nopeamman päättäjän puolella. Eli kun aikanaan jo hankki sen oman asunnon, tilanne ajan kanssa yleensä vain paranee. Suhdannelaskua odottava saattaa joutua odottamaan pitkäänkin, ja odotusaikana ajan kanssa kertyvää etua ei synny. Voi käydä niinkin, että tavoite vain karkaa ulottumattomiin. Lukko omaan kotiin ei aukea. Asemamme asuntorahoituksen erikoistoimijana vahvistui Vuosikertomus kertoo lukuina asemamme vahvistumisesta Suomen ainoana asuntorahoituksen erikoistoimijana. Asiakaspalautteemme vahvistaa uskoani myös siitä, että pienenä erikoistoimijana saavutimme tavoitetteemme olla entistä tunnetumpi ja asiantuntemukseen perustuva asuntorahoitustoimija isojen finanssitavaratalojen hyvin haastavassa puristuksessa. Näin aiomme jatkaa Hypon toimintaa tämän päivän finanssimarkkinoilla kuvaa parhaiten hovipiirtäjämme Pertti Hämäläisen oheinen kuvasarja. Matti Inha Toimitusjohtaja Ovathan ne asunnot kasvukeskuksissa kalliita. Kynnys omaan kotiin tuntuu usein korkealta. Joka päivä me Hypossa etsimme keinoja asiakasjäsenillemme oikean avaimen löytämiseksi tämän lukon avaamiseen. 3

6 Corporate Governance Hypoteekkiyhdistyksen varsinainen kokous nimitti pitämässään kokouksessa hallintoneuvoston uusiksi jäseniksi kiinteistöjohtaja Markku Koskisen ja varatoimitusjohtaja Hannu Tarkkosen. Lisäksi kokous valitsi varsinaiseksi tilintarkastajaksi KHT-tilintarkastusyhteisö PriceWaterhouseCoopersin vastuunalaisena tilintarkastajanaan KHT Juha Wahlroos. Hypoteekkiyhdistyksen hallintoneuvosto valitsi pitämässään kokouksessa puheenjohtajakseen professori Markku Koskelan ja varapuheenjohtajakseen asianajaja Väinö Teperin sekä nimitti hallituksen uudeksi jäseneksi toimitusjohtaja Sixten Korkmanin. Hypoteekkiyhdistyksen hallitus valitsi pitämässään kokouksessa puheenjohtajakseen professori Jarmo Leppiniemen ja varapuheenjohtajakseen pääjohtaja Jukka Tammen. Lisäksi hallitus päätti sisäisen tarkastuksen vuosisopimuksesta Ernst & Young Oy:n kanssa vastuunalaisena sisäisenä tarkastajana johtaja Ilona Halla. Kaikki nimitykset ja valinnat tehtiin Hypoteekkiyhdistyksen nimitysvaliokunnan esitysten mukaan. Hypon tuloskortti Hypo konsernin liiketoimintaa ohjataan ja seurataan tasapainotetun tuloskorttitoiminnan viitekehystä hyväksikäyttäen. Jokaisen hypolaisen henkilökohtainen tuloskorttitavoite kullekin vuodelle johdetaan hallituksen rakentamasta Hypo-konsernin tuloskortista. Se jakautuu neljään näkökulmaan 1) asiakas 2) talous 3) prosessit ja 4) oppiminen. Asiakasnäkökulma Asiakasnäkökulman merkittävin tavoite vuodelle 2006 oli nostaa suoraan asiakaspalvelutehtävissä olevien hypolaisten suhteellinen osuus 70 prosenttiin koko henkilöstön määrästä ja siten korjata aiempina vuosina vääristynyt tilanne. Asetettu tavoite ylitettiin. Vuoden 2006 aikana 75 prosenttia hypolaisista toimi asiakaspalvelutehtävissä ja 25 prosenttia hallinnossa. Tavoitteessa onnistuminen näkyy parempana asiakaspalveluna ja saavutettavuutena jatkuvasti kasvavista asiakaskontakteista huolimatta. Tätä toimintatapaa tukevat myös vuoden 2006 aikana vakiinnutetut verkko- ja puhelinpalvelu-uudistukset. Toinen tavoite oli lisätä sijoittajien tietoisuutta Hyposta ja sen erityispankkistrategiasta. Hypon joukkovelkakirja- ja sijoitustodistusohjelmat ovat mielenkiintoisia sijoituskohteita pääasiassa suomalaisille institutionaalisille sijoittajille ja yksityishenkilöiden varainhoidon asiakaskunnalle. Kasvanut kiinnostus perustuu siihen, että vakavarainen ja uudistunut Hypo on asuntovakuudelliselta taseeltaan ja keskinäiseltä toimintamalliltaan läpinäkyvä ja siten hyvin lähellä uutta covered bond -maailmaa ilman kiinnitysluottopankkilain mukanaan tuomia liiketoiminnan kehittämisen rajoitteita. Talousnäkökulma Talousnäkökulman kannalta tavoite oli parantaa peruskannattavuutta ja lisätä sen rinnalle muita tuottolähteitä. Tavoite saavutettiin. Peruskannattavuus on kolminkertaistunut vuodesta 2004 ja kaksinkertaistunut vuodesta Prosessinäkökulma Analysoimme vuoden 2006 aikana yli 5500 lainahakemusta, mikä on 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Asuntolainoja myytiin vuoden aikana puolestaan 161 miljoonan euron määrästä, mikä on lähes 25 prosenttia enemmän kuin vuonna Huomionarvoista on se, että ennen uudistusohjelman alkua vuonna 2001 Hypo ylti yhteensä lainhakemuksen analysointiin ja 80 miljoonan euron lainanmyyntiin. Kilpailun kiristymistä asuntolainamarkkinoilla kuvaa hyvin se, että lainahakemusten kolminkertaistumisesta huolimatta lainanmyynti Hypon yksilöllisesti asiakkaan tarpeisiin räätälöitävä käänteinen asuntolaina on vakiinnuttanut asemansa suomalaisilla asuntolainamarkkinoilla. Käänteinen asuntolaina mahdollistaa omaan kotiin sidotun pääoman vapauttamisen vaikkapa elämänlaadun parantamiseen, omasta kodista silti luopumatta. 4 Vuosikertomus 2006

7 vain kaksinkertaistui. Hypon toimintaprosessien virtaviivaistumista kuvaa puolestaan se, että kolminkertainen lainahakemusten määrä ja kaksinkertainen myynti on saavutettu henkilöstömäärän pysyessä ennallaan, vuoden 2001 tasolla. Myynnin kasvun rinnalla vakiinnutettiin kaikkien uusien tuotteiden ja palveluiden liiketoimintaprosesseja osaksi päivittäistoimintaa läpi talon, asiakaspalvelusta taloushallintoon. Osaamisnäkökulma Strategian mukaisesti Hypon henkilöstön asiantuntemukseen asuntorahoitusasioissa panostettiin. Vuoden 2006 lopussa joka toinen Hypon asiakaspalvelussa työskentelevä on suorittanut uudistetun LKV-tutkinnon ja lähes kaikilla on myös KED-tutkinto. Lisäksi saatettiin loppuun vuonna 2005 käynnistetty Hypo Prime -peruskoulutusohjelma ja aloitettiin uusi, jokaista hypolaista koskettava Hypo Premium -jatkokoulutusohjelma. Premium toteutetaan yhteistyössä Helsingin kauppakorkeakoulun pienyrityskeskuksen ja Completo Consulting Oy:n kanssa. Koulutuksen keskeinen sisältö on sisäinen ja ulkoinen myynti- ja asiakaspalvelutoiminta sekä tavoitekulttuurin toteuttaminen. Riskienhallinnan näkökulma Vuonna 2006 toteutettiin kattava Hypon riskiympäristön analysointi ja ns. jäännösriskien todennäköisyyksien ja vaikutusten arviointi Ernst & Young Oy:n analyysimenetelmän avulla. Analyysin lopputuloksia käytettiin suunniteltaessa Hypon Basel II -valmiuksien rakentamista ja operatiivisten riskien hallintatoimenpiteitä. Uusi riskiympäristön seuranta- ja arviointimalli on sopeutettu Hypon toimintamalliin ja kokoon. Ari Pauna Varatoimitusjohtaja

8 Tavoitteena tarjota Suomen parasta asuntorahoituksen asiantuntijapalvelua Asuntorahoituksen ratkaisut Asuntolaina on Hypon päätuote. Yksilöllinen asuntolaina räätälöidään aina asiakkaan tilanteeseen sopivaksi. Asiakkaan tilipankkina säilyy aina vanha tuttu pankki. Hypo Osaomistuskonsepti on suosittu tapa asumisunelmien toteuttamiseen silloin, kun asiakas ei vielä ole ihan varma oman asunnon hankinnasta. Asiakas etsii unelmiensa asunnon, johon haluaa muuttaa. Toiveasunto ostetaan yhdessä ja asiakas asuu siinä osaomistajana. Asiakkaalla on optio lunastaa koko asunto omakseen neljän vuoden kuluessa. Hypoteekkitakaus on yhdessä yhteistyökumppanimme kanssa tarjoama lisävakuus, jolla päästään jopa 100 prosentin rahoitusratkaisuun. Hypoteekkitakaus on liitettävissä oman asunnon hankkimiseen otettuun asuntolainaan. Hypo Asuntovakuudellinen kulutusluotto on tutkitusti markkinoiden edullisin asuntovakuudellinen kulutusluotto. Asiakasjäsenillämme on mahdollisuus rahoittaa luotolla vaikkapa auton, veneen tai kesämökin hankinta. ASP laina ja siihen liittyvä ASP-tili ovat hyvä ja perinteinen keino asuntosäästämiseen. Hypon erityisvakuusjärjestelyn hyödyntäminen ASP-lainan yhteydessä mahdollistaa ensimmäisen oman asunnon oston joustavalla tavalla. Hypo Opintolaina on valtion takaama opintolaina opintojen rahoittamiseen. Tarjoamme opintolainaa asiakasjäsenillemme, heidän lapsilleen ja lapsenlapsilleen erityisehdoin. Asuntovakuuksien säilytyspalvelu on liittymismaksun maksaneille asiakasjäsenille tarjoamamme ilmainen vakuuksien säilytyspalvelu. Vakuusasiakirjat ovat turvallisessa paikassa säilytyksessämme, mikä mahdollistaa myös nopeat ja joustavat luottopäätökset uutta lainaa tarvittaessa. Kevyen pääomavastikkeen asunto-osakeyhtiölaina kuuluu Hypon asunto-osakeyhtiöille tarjoamiin markkinoiden monipuolisimpiin rahoitusvaihtoehtoihin, jotka ottavat huomioon osakkaiden yksilölliset rahoitustarpeet. Lainahakemuksen voi täyttää kätevästi internetissä tai tulla tekemään toimistoomme, jossa asuntolainaasiantuntijamme palvelevat asiakkaita arkisin klo 9-16, muinakin aikoina sopimuksen mukaan. 6 Vuosikertomus 2006

9 asuntorahoituksen asiantuntijasivusto Asumiseen ja asumisen rahoittamiseen keskittyneet internet-sivumme saavat kiitosta tietosisällöstään. Osoitteesta löytyy monipuolisia ja selkeitä ohjeita asumisen rahoittamiseen ja asuntolainan hakemiseen. Testaa erityisen suositut ja monipuoliset lainalaskurimme! Neljännesvuosittain julkaisemamme valtakunnallinen Asuntomarkkina-analyysi ylittää ilmestyessään uutiskynnyksen eri medioissa. Analyysi sisältää omat suosituksemme kasvukeskusten asuntomarkkinoiden tilanteesta ja on erillisellä sopimuksella yhteistyökumppaniemme hyödynnettävissä. Analyysi on luettavissa hypo.fi-sivuillamme. Visa-kortit ja talletustilit Hypon kilpailukykyisiä pankkipalveluja Hypo Visa kortti on markkinoiden asiakasystävällisin Visa Classic -maksuaikakortti, jossa asiakkaalla on mahdollisuus tutkitusti markkinoiden edullisimpaan luottokorttiluottoon. Jopa euron luottolimiitti ilman luotonvarausprovisiota ja tarvittaessa kaksikin maksutonta rinnakkaiskorttia esim. muiden perheenjäsenten käyttöön. Hypo Vip Visa -kortti on yrityskäyttöön suunniteltu, Suomen työnantajakorttimarkkinoilla ainutlaatuinen maksuaikakortti, jossa on pysyvä luotto-ominaisuus. Hypo Visa Co-branding yhteistyö mahdollistaa hyville yhteistyökumppaniyrityksillemme oman näköisensä Visa kortin lanseeraamisen Hypo Visan edullisin ehdoin. Jatkuvat talletustilit ja määräaikaistalletukset saa Hyposta kilpailukykyisin korkoehdoin. Talletustili Hypossa on turvallinen ja tuloksellinen vaihtoehto säästämiseen. Hypon erikoistalletustilit Hypo Baby, Hypo Stipendi ja Hypo Avioliitto ovat erinomainen lahja nuorille asuntosäästäjien aluille. Ahkerille säästäjille maksamme kilpailukykyisen talletuskoron lisäksi lisäkorkoa tiliehtojen mukaisesti. Hypo Baby -talletustilistä on tullut suosittu lahja pienille asuntosäästäjille. 7

10 Hypon vuokra-asunnot ja innovatiiviset ideat uudisasuntojen rahoitukseen Hypon omistamia vuokra-asuntoja on yli kaksi sataa hyvillä paikoilla eri puolilla pääkaupunkiseutua. Hypon vuokra-asunto on hyvä vaihtoehto asumistilanteen ratkaisemiseksi eri elämäntilanteissa. Asunnonvaihtoasunto on hyvä vaihtoehto asunnonvaihtajalle ja omakotitalorakentajalle kahden asunnon loukun välttämiseksi. Avainhenkilöasunto on yksilöllinen asumisratkaisu Hypon yhteistyökumppaneiden avainhenkilöille. Tonttikonsepti on ratkaisu asunto-osakeyhtiön tonttikustannuksista aiheutuvien osakaskohtaisten rasitusten jaksottamiseen tuleville vuosille. Konsepti on käytössä yhteistyökumppaniemme kanssa toteutettavissa asuntorakentamiskohteissa Suomen suurimmissa kasvukeskuksissa. RS-pankkipalvelumme ovat yhteistyökumppaniemme käytettävissä. RS-kohteistamme on lisätietoja internetsivuillamme. > Hypon RS-palvelut olivat käytössä Espoon asuntomessualueelle rakennetun Asunto Oy Espoon Kaupunkivillojen rahoituksessa. Asunto Oy Helsingin Kalevanranta on esimerkki Hypon kiinteistöjalostuskohteesta. Asumisen tasoa nostettiin rakennuttamalla vanhaan kiinteistöön huoneistokohtaiset parvekkeet. Sijoittajille Hypon sijoitustodistus- ja joukkovelkakirjaohjelmat ovat suosittuja korkosijoittajien keskuudessa, jossa arvostetaan Hypon taseen läpinäkyvyyttä sekä sitä, että antolainaus (kiinnitysluottopankkien tapaan) on aina reaalivakuudellista. Hypon sijoitustodistukset ovat tarjolla sijoittajille, joiden sijoitustarve on vähintään euroa ja sijoitusaika enintään vuoden. Hypon joukkovelkakirjalainat toteutetaan 300 miljoonan euron kokoiseilla joukkovelkakirjaohjelmalla, jonka alla tehdään erillisiä, ehdoiltaan sijoittajalähtöisiä liikkeeseenlaskuja. 8 Vuosikertomus 2006

11 Toimintakertomus Toimintaympäristö Suomen Hypoteekkiyhdistyksen 146. toimintavuonna asuntomarkkinoilla tapahtui iso periaatteellinen muutos, kun korkoympäristössä siirryttiin nouseviin korkoihin. Korkojen nousu ei kuitenkaan heijastunut asuntomarkkinoihin merkittävästi, vaan kaupankäynti jatkui vilkkaana ja vanhojen asuntojen hinnat jatkoivat nousuaan. Suomen rahalaitosten kotitalouksille myöntämien asuntolainojen kanta kasvoi 14,1 prosenttia vuonna 2006 (16,7 % vuonna 2005). Uusien ja uudelleen neuvoteltujen sopimusten kasvu edellisestä vuodesta oli 9,4 prosenttia. Kasvuprosentti osoittaa rahalaitosten kotitalousasiakkaista käymän kilpailun jatkuneen edellisvuotta hieman laimeampana ja toisaalta, kilpailun siirtyneen osittain myös muihin tuoteryhmiin. Euriborkorot nousivat tasaisesti koko vuoden. Yleisimmin asuntolainojen viitekorkona käytetty 12 kuukauden euriborkorko nousi vuositasolla 1,17 prosenttiyksikköä, samanaikaisesti pankkien uusien asuntoluottojen keskikorko nousi ainoastaan 0,94 prosenttiyksikköä. Uusista asuntoluotoista valtaosa otettiin yhä euriborkorkoihin sidottuna. Edellisvuoteen nähden pankkien omiin primeviitekorkoihin sidottujen asuntolainojen osuus kasvoi merkittävästi, sillä prime-korot pidettiin markkinakorkoja maltillisemmassa nousussa vuoden 2006 aikana. Hypon kotitalousasiakkaiden luottokannasta lähes 40 prosenttia on sidottu kiinteisiin korkoihin, kun kotitalouksien kokonaislainakannasta kiinteään korkoon on sidottu ainoastaan 6,4 prosenttia. Asuntokauppoja tehtiin kappalemääräisesti 5 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Asuntojen hintojen nousu jatkui, mutta edellisvuotta hieman hitaampana. Vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen nousu oli koko maassa 6,6 prosenttia, pääkaupunkiseudulla 8,0 prosenttia ja muualla Suomessa 5,1 prosenttia. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrien vuosinousu 2,6 prosenttia oli selvästi asuntojen hintojen nousua pienempi. Kotitalouksien talletuskanta jatkoi Suomessa kasvuaan 6,4 prosentin vuosivauhdilla. Talletuskannan keskikorko nousi euriborkorkojen nousua vähemmän, tammikuun 1,01 prosentista joulukuun 1,50 prosenttiin. Kotitalouksien talletukset Suomen rahalaitoksiin eivät kattaneet määrällisesti kotitalouksien asunto- ja kulutusluottokantaa, ja siksi rahalaitokset rahoittivat toimintaansa myös muun muassa laskemalla liikkeeseen erilaisia velkapapereita. Suomen Hypoteekkiyhdistys julkaisi neljännesvuosittain oman asuntomarkkinoiden tilanneanalyysinsä. Analyysin tarkoituksena on kertoa pelkistetysti asuntomarkkinatilanteesta ja sen muuttumisesta sekä ajankohtaisista seikoista asuntomarkkinoilla toimiville. Analyysi rakentuu asuntomarkkinoihin keskeisesti vaikuttavien tekijöiden, kuten asuntojen kysyntä/tarjonta -tilanteen, korkotason ja asuntojen hintatason yhdistelmänä. Suomen Hypoteekkiyhdistyksen konserni Suomen Hypoteekkiyhdistyksen konserni (jäljempänä Hypo-konserni) on ainoa asuntorahoitukseen ja asumiseen keskittynyt erikoistoimija Suomessa. Suomen Hypoteekkiyhdistyksen kotipaikka ja hallinnollinen päätoimipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena on koko Suomi. Hypo-konsernin konsernitilinpäätös muodostuu emoyhtiö Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä (jäljempänä Hypoteekkiyhdistys, Hypo), sen täysin omistamista tytäryhtiöistä Suomen AsuntoHypoPankki Oy:stä (jäljempänä AsuntoHypoPankki) ja Hypoteekkinotariaatti Oy:stä (jäljempänä Hypoteekkinotariaatti) sekä 61,9 prosenttisesti omistamasta kiinteistötytäryhtiö Bostadsaktiebolaget Taoksesta (jäljempänä Taos). Konsernitilinpäätökseen on rahoitustarkastuksen määräysten sallimalla tavalla jätetty yhdistelemättä kiinteistötytäryhtiöt As Oy Helsingin Yhdyskunnantie 56 sekä As Oy Vanhaväylä 17 sekä osakkuudet muissa kiinteistöyhtiöissä. AsuntoHypoPankin tehtävänä on tarjota ensisijaisesti Hypoteekkiyhdistyksen asiakasjäsenille sopivia talletuspankkipalveluita. Hypoteekkinotariaatin, joka sulautettiin AsuntoHypoPankkiin, toiminta käsitti asuntoosakkeiden omistamista ja vuokraamista. Taos omistaa ja hallinnoi tonttia ja rakennusta sekä vuokraa toimitiloja, joissa tiloissa myös Hypon asiakaspalvelutilat sijaitsevat. Varainkäyttö ja varainhankinta Konsernin tavoitteena on luoda jatkuvasti vaihtoehtoisia ja asiakaslähtöisiä tapoja asumiseen ja asumisen rahoittamiseen perinteisten palvelujen rinnalle. Hypon varat on sijoitettu pääosin antolainaukseen sekä sijoituskiinteis- 6 5 Korkokate, milj Oma pääoma ja vapaaehtoiset varaukset, milj

12 töihin. Varainhankinta on markkinaehtoista ja noudattelee korko- ja muilta ehdoiltaan antolainaustoiminnan ehtoja riskiaseman neutraloimiseksi. Luotonanto Hypo-konsernin antolainauksen pääpainopistealue on kotitalouksille myönnettävät asuntolainat ja siihen läheisesti liittyvät muut rahoituspalvelut asuntovakuutta vastaan. Konsernin lainakannan kasvu oli tavoitteiden mukaista, kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 12,8 prosenttia. Kotitalouksien asuntolainakanta kasvoi 14,5 prosenttia, mikä ylitti hieman Suomen asuntolainamarkkinoiden keskimääräisen kasvun. Uusia tai uudelleen neuvoteltuja lainoja nostettiin konsernissa yhteensä 161,0 miljoonaa euroa. Konsernin lainakanta vuoden lopussa muodostui pääryhmittäin seuraavasti: Lainakanta, milj Muutos Muutos % Kotitalouksien asuntolainat 306,3 267,5 38,8 14,5 % Kotitalouksien kulutusluotot ja muut lainat 19,7 17,8 1,9 10,9 % Kotitaloudet yhteensä 326,0 285,3 40,7 14,3 % 51,0 miljoonaa euroa (48,1 milj. ). Taseen loppusummaan suhteutettuna kiinteistösijoitukset olivat 8,9 prosenttia, eli selvästi alle luottolaitoslain salliman 13 prosentin enimmäismäärän. Muut sijoitukset Konsernin likviditeettiasema vuoden päättyessä oli hyvä johtuen varautumisesta vuoden 2007 alkupäivinä erääntyviin varainhankinnan maksuvelvoitteisiin. Käteiset varat, saamiset luottolaitoksilta ja saamistodistukset olivat yhteensä 36,8 miljoonaa euroa ja sisälsivät pääosin rahamarkkinatalletuksia. Rahamarkkinatalletukset, jotka turvaavat Hypo-konsernin päivittäistä maksuvalmiutta, on tehty konsernin varainhankinta- ja sijoituspolitiikan limiittien mukaisesti lähinnä eri pankkivastapuoliin. Konsernin muu varainkäyttö koostui pääosin Hypoteekkiyhdistyksen pörssiosake- ja rahastosijoituksista. Pörssiosakkeet ja muut rahasto-osuudet ovat pitkäaikaisia sijoituksia, joiden määrää vähennetään strategian mukaisesti lähivuosien aikana. Hypoteekkiyhdistys ei käy aktiivista arvopaperikauppaa. Taloyhtiöt ja muut yhteisöt 116,1 103,6 12,5 12,1 % Taloyhtiöiden korkotukilainat 18,5 19,2 0,7 3,8 % Taloyhtiöt ja muut yhteisöt yhteensä 134,6 122,8 11,8 9,6 % Valtion varoista välitetyt luotot 0,6 0,8 0,2 22,1 % Kaikki lainat yhteensä 461,2 408,9 52,4 12,8 % Pitkäaikaiset osakesijoitukset vähenivät strategian mukaisesti jatketusta pörssiosakemyyntien johdosta. Osakkeet ja rahasto-osuudet lisääntyivät kuitenkin nettomääräisesti 6,7 miljoonalla eurolla johtuen lyhytaikaisen likviditeetin sijoittamisesta korkorahastoon sekä osakesijoituksien käyvän arvon muutosten vuoksi. Kiinteistösijoitukset Hypo-konserni hyödyntää tasettaan monipuolisesti tarjotessaan tuotteita ja palveluita asiakasjäsenille. Kiinteistösijoitukset ovat vakiintunut osa konsernin strategian mukaista, asiakasjäsenille tarjottavaa tuotekokonaisuutta ja siten osa aktiivista liiketoimintaa. Kiinteistösijoitukset sijaitsevat pääkaupunkiseudun keskeisillä asuntoalueilla ja koostuvat pääosin vuokrattuina olevista asuinhuoneistoista ja asuntoyhtiöille pitkäaikaisesti vuokratuista ja murto-osin lunastettavaksi tarkoitetuista asuntotonteista. Konsernin kiinteistösijoitukset lisääntyivät 6,0 prosenttia 2,9 miljoonalla eurolla. Eniten lisääntyivät asuinhuoneistoomistukset. Valtaosin hankintamenoin, osin arvonkorotetuin arvoin kirjanpitoon merkityt kiinteistösijoitukset olivat Varainhankinta ja johdannaissopimukset Liiketoiminnan käyttöön tarvittavat varat hankitaan euromääräisenä rahoitusmarkkinoilta laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja ja sijoitustodistuksia sekä muilta rahoittajatahoilta yksittäisin velkakirjalainoin. Konsernin varainhankinnan yhteismäärä oli 486,0 miljoonaa euroa, lisäystä edellisen tilikauden päättymisestä oli 86,9 milj.. Suomen Asiakastiedon Hypo-konsernille antama pitkäaikainen luottoluokitus on A+ vakaa, mikä edustaa luottoluokittajan käyttämässä skaalassa ylempää keskitasoa. Hypoteekkiyhdistyksen antamat velkasitoumukset käyvät muun muassa vakuutusyhtiöiden ja eläkelaitosten pitkäaikaisen vastuuvelan katteeksi sekä ovat riskipainoltaan 20 prosentin riskiluokassa luottolaitosten vakavarai- 500 Lainakanta, milj. 500 Lainakannan rakenne, milj Taloyhtiöt ja muut yhteisöt Kotitaloudet yhteensä 10 Vuosikertomus 2006

13 suuslaskennassa. Hypon antolainaus eli pääosa taseen saatavakannasta on kiinnitysluottopankkien tapaan aina reaalivakuudellista, mikä on konsernin varainhankinnan hinnan muodostuksessa hyvän vakavaraisuuden ohella olennainen elementti. Hypoteekkiyhdistyksen joukkovelkakirjaohjelma korotettiin 200 miljoonasta eurosta 300 miljoonaan euroon. Ohjelmaesite päivitettiin ja sitä täydennettiin osavuosikatsauksen tiedoin Hypoteekkiyhdistys laski tämän ohjelman alla liikkeeseen kaksi joukkovelkakirjalainaa, osakeindeksituottoisen joukkovelkakirjalainan 1/2006 sekä 6 kuukauden euriboriin sidotun, enimmäismäärältään 75 milj. :n suuruisen vaihtuvakorkoisen sarjalainan 2/2006. Liikkeeseen lasketut nimellismäärät yhteensä näistä liikkeeseen laskuista olivat 88,0 milj.. Joukkovelkakirjalainojen ja sijoitustodistusten liikkeellä oleva kanta oli 227,1 milj., mikä oli 46,7 % kokonaisvarainhankinnasta. Osana konsernin maksuvalmiutta on AsuntoHypoPankin ottolainaus- eli talletuskanta 23,7 milj.. Talletuskannan lisäys edelliseen tilinpäätöshetkeen verrattuna oli 12,2 milj.. Hypoteekkiyhdistys on suojannut varainkäytön ja varainhankinnan välisen avoimen korko- ja osakeindeksiriskin riskien hallinnan edellyttämällä tavalla johdannaissopimuksin siten, että joukkovelkakirjojen korkosidonnaisuudet noudattelevat pääosin antolainakannan korkosidonnaisuuksia. Hypon liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjalainat, joiden tuotto sijoittajille on sidottu tiettyjen osakeindeksien arvon kehitykseen sisältävät ns. kytkettyjä johdannaisia. Nämä velkoihin liittyvät kytketyt johdannaiset ja niitä vastaavat erilliset optiosopimukset on markkina-arvostettu ja kirjattu tulosvaikutteisesti. Taseen vastaavissa ja vastattavissa esitettyjen kytkettyjen johdannaisten käyvät arvot olivat 8,6 milj.. Oman pääoman muutokset Oma pääoma oli tilikauden päättyessä 62,5 miljoonaa euroa (58,5 milj. ), kasvua edellisen tilikauden päättymisestä oli 6,8 %. Omaa pääomaa kasvattivat käyvän arvon rahaston 1,2 miljoonan euron muutos sekä vararahastoon kirjatut liittymismaksut 0,3 miljoonalla eurolla. Tilikauden voitto kartutti omia pääomia 3,8 miljoonalla eurolla. Omaa pääomaa vähensivät arvonkorotusrahastossa sijoituskiinteistösalkusta tapahtuneiden myyntien vuoksi tehdyt 0,5 miljoonan euron arvonkorotusten peruutukset. Pörssiosakkeiden ja rahasto-osuuksien myynneistä kirjatut bruttomääräiset myyntivoitot 0,6 milj pienensivät käyvän arvon rahastoa. Konsernitilinpäätöksen taseessa yleinen tappiovaraus 10,8 milj. (9,9 milj. ) on esitetty nettomääräisellä laskennallisella verovelalla vähennettynä vapaassa omassa pääomassa kohdassa edellisten tilikausien voitto. Yleiseen tappiovaraukseen liittyvän laskennallisen verovelan muutos vähensi omaa pääomaa 0,3 miljoonalla eurolla. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuoliset sitoumukset olivat yhteensä 218,1 milj. (157,4 milj. ). Myönnettyjen, nostamattomien lainojen määrä oli 37,8 milj. (28,7 milj. ). Suojaamistarkoituksessa tehtyjen koronvaihtosopimusten nimellisarvot olivat 178,2 milj. (120,9 milj. ). Asunto-osakkeiden osaomistukseen liittyvät asetetut myyntioptiot olivat 2,1 milj. (2,0 milj. ). Konsernin toiminnan tulos, kannattavuus ja vakavaraisuus Hypo-konserni tavoittelee tasaista lainakannan ja asiakasjäsenten määrän kasvua riskit halliten. Kannattavuudesta ja kustannuksista huolehditaan pitämällä organisaatio tuottavuutta edistävänä ja toimintatavat kustannustehokkaina. Toiminnan tulos käytetään vakavaraisuuden ylläpitämiseen ja kilpailukykyisten tuotteiden kehittämiseen asiakasjäsenten eduksi. Konsernin liikevoitto oli 4,8 miljoonaa euroa (2,7milj. ). Liikevoiton kasvu johtui ensisijaisesti edellistä tilikautta suuremmista sijoituskiinteistöjen myyntivoitoista, asuntotonttien vuokratuottojen noususta sekä kustannustehokkuudesta. Myös palkkiotuotot kehittyivät suotuisasti. Kulu-tuottosuhde oli 47,9 %. Konsernin toimintaa kuvaa ja sitä seurataan mittarilla, joka on korkokatteen ja myyntivoitoista puhdistetun sijoituskiinteistöjen nettotuottojen yhteissumma. Kyseisen mittarin kasvu jatkui myönteisenä, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 6,4 prosenttia huolimatta korkokatteen pienentymisestä 0,2 miljoonalla eurolla. Kasvaneen antolainakannan korkotuotot eivät riittäneet kompensoimaan lisääntyneitä korkokuluja kireänä pysyneestä asuntolaina-asiakkuuksien kilpailutilanteesta ja varainhankinnan määrän antolainakantaa nopeammasta kasvusta johtuen. Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot koostuivat pörssiosakkeiden myyntivoitoista ja olivat 0,6 miljoonaa euroa (0,8 milj. ). Palkkiotuotot lisääntyivät 26,4 prosenttia ja olivat 0,6 miljoonaa euroa (0,5 milj. ). Lisäys aiheutui laajentuneen tuotevalikoiman vakiintumisesta osaksi liiketoimintaa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotot sisältävät asuin- ja liikehuoneistojen sekä asuntotonttien vuokratuotot, vastike- ja muut kulut, sijoituskiinteistöistä tehdyt poistot sekä realisoituneet myyntivoitot. Sijoituskiinteistöjen nettotuotot olivat 5,0 milj., kun vastaavan ajanjakson nettotuotot vuotta aiemmin olivat 2,9 milj.. Vuokratuotot nousivat edelliseen vuoteen verrattuna erityisesti tonttisijoituksiin sitoutuneen pääoman kasvusta johtuen. Myyntivoittojen osuus sijoituskiinteistöjen nettotuotoista oli 2,6 milj. niiden oltua 1,0 milj. edellisvuoden vastaavalla ajanjaksolla. Konsernin henkilöstö- ja muut hallintokulut vähenivät 0,1 miljoonalla eurolla ja olivat 3,7 milj. (3,8 milj. ). Hallintokuluja ohjattiin lisäksi kuluryhmän sisällä panostamalla edellistä vuotta enemmän markkinointiin eli näkyvyyden ja tunnettuuden parantamiseen. Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä pienensivät tulosta 0,4 milj. (0,5 milj. ). Tilikaudella ei syntynyt merkittäviä arvonalentumistappioita. Liiketoiminnan muut kulut pienenivät 20,3 prosentilla ja olivat 0,3 miljoonaa euroa. Kirjanpidossa aikaisemmin tehdyn yleisen luottotappiovarauksen verotuksessa vähennyskelpoinen määrä lisääntyi lainakannan kasvun vuoksi, mikä vähensi tilikauden veroja 0,3 miljoonaa euroa (0,5 milj. ). Lisäksi uusi 1,6 miljoonan euron yleinen luottotappiovaraus vähensi tilikauden veroja 0,4 miljoonaa euroa, jolloin laskennalliset verovelat lisääntyivät vastaavasti. 11

14 Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut ja vakavaraisuus Konsernin kolmen viime vuoden tunnusluvut, jotka kuvaavat liiketoiminnan kehitystä ja taloudellista asemaa, esitetään laskentaperiaatteiltaan vertailukelpoisina. Tunnusluvut vuosilta (milj. ) Liikevaihto 18,1 20,1 17,2 18,5 23,8 Liikevoitto / tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 2,5 4,1 3,7 2,7 4,8 % liikevaihdosta 13,9 20,3 21,7 14,5 20,1 Oman pääoman tuotto % (ROE) 4,3 6,7 5,1 4,2 6,4 Koko pääoman tuotto % (ROA) 0,6 0,8 0,6 0,5 0,7 Omavaraisuusaste, % 14,5 11,9 12,7 12,3 10,9 Vakavaraisuus, % 22,9 20,9 19,7 18,7 18,2 Kulu-tuotto-suhde, % 61,3 51,0 45,5 64,0 47,9 Henkilöstömäärä tilikauden lopussa Palkat ja palkkiot 0,9 1,1 1,2 1,4 1,3 Taseen loppusumma 370,1 438,6 438,9 474,6 574,6 Luottolaitoslain vakavaraisuutta koskevien säännösten mukaan luottolaitoksen oman pääoman ja vapaaehtoisten varausten (omat varat) tulee olla vähintään 8 prosenttia riskipainotetuista saamisista, omaisuudesta ja vastuusitoumuksista. Konsernin vakavaraisuussuhde oli 18,2 prosenttia (18,7 %) ja muodostui seuraavasti: riskiperusteista hallintaa kansallisen lainsäädännön voimaan tulosta alkaen. Vakavaraisuusuudistuksella oletetaan olevan lievä myönteinen vaikutus konsernin vakavaraisuuteen erityisesti asuntovakuudellisen asuntolainakannan laskennassa käytettävien riskipainoarvojen muutoksesta johtuen. Hypo-konserni julkaisee ensimmäisen IFRS -konsernitilinpäätöksen päättyvältä tilikaudelta. IFRS-laskentaperiaatteisiin siirtymisellä ja niiden noudattamisella ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernin tuloskehitykseen tai vakavaraisuuslaskennassa ilmoitettaviin omien varojen määrään. Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä Hypoteekkiyhdistyksen sääntöjen 22 :n mukaan vuotuisesta voitosta on siirrettävä käyttö- tai vararahastoon vähintään 80 prosenttia, jos oman pääoman ja riskipainotettujen sitoumusten suhde (vakavaraisuus -%) on alle 8 prosenttia ja vähintään 70 prosenttia jos suhde on vähintään 8 mutta alle 9 prosenttia. Mikäli vakavaraisuus -% on vähintään 9 prosenttia, käyttö- tai vararahastoon on siirrettävä vähintään 50 prosenttia vuosivoitosta. Hypoteekkiyhdistys Hypoteekkiyhdistys Muutos-% Vakavaraisuus, milj. euroa Konserni Konserni Muutos-% Omat varat - ensisijaiset omat varat 52,3 48,2 8,5 % 52,6 48,9 7,5 % - toissijaiset omat varat 11,7 11,5 1,3 % 11,7 11,5 1,3 % Omat varat yhteensä 64,0 59,7 7,1 % 64,2 60,4 6,3 % Riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset 352,3 320,3 10,0 % 356,2 325,7 9,4 % Vakavaraisuus % (Tier I) 14,9 % 15,1 % -1,3 % 14,8 % 15,0 % -1,7 % Vakavaraisuus % 18,2 % 18,7 % -2,6 % 18,0 % 18,5 % -2,8 % Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Hypoteekkiyhdistyksen ja sen konsernin taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2006 tilikauden päättymisen jälkeen. Hypoteekkiyhdistyksellä tai sen konserniyhtiöillä ei ole ollut tilikauden päättymisen jälkeen hallintomenettelyjä, oikeudenkäyntejä, välimiesmenettelyjä tai muita tapahtumia, joilla olisi ollut merkittävä vaikutus Hypoteekkiyhdistyksen taloudelliseen asemaan. Hypoteekkiyhdistyksellä ei ole myöskään tiedossa, että tällaisia menettelyjä, oikeudenkäyntejä tai tapahtumia olisi vireillä tai uhkaamassa. Arvio tulevasta Asuntorahoituksen ainoana erikoistoimijana Hypon liiketoimintanäkymät jatkuvat suotuisina. Hypoteekkiyhdistyksen lainakannan kasvutavoitteen sekä kannattavuuden odotetaan kehittyvän edelleen suotuisasti. Hypoteekkiyhdistys noudattaa Basel II -vakavaraisuusuudistuksen mukaista vakavaraisuuslaskentaa ja vakavaraisuuden Hallituksen esitys Hypoteekkiyhdistyksen voittovarojen käyttämisestä on: Voittovarat Vuoden 2006 voitto ,57 Edellisten vuosien käyttämätön voitto ,23 Voittovarat yhteensä ,80 Voiton käyttöehdotus Siirretään vararahastoon ,00 Siirretään käyttörahastoon ,00 Varataan yleishyödyllisiin tarkoituksiin 5 000,00 Jätetään käyttämättä ,80 Yhteensä ,80 Riskienhallinnan strategiat ja käytännöt Hypo-konsernin tulee olla riskinkantokykyinen suhteessa liiketoimintansa riskeihin. Riskinkantokyky muodostuu kannattavuudesta, pääomien laadusta ja määrästä sekä laadullisista tekijöistä, joihin kuuluvat luotettava hallinto sekä sisäinen valvonta, riskien hallinta ja pääomahallinta. 12 Vuosikertomus 2006

15 Tunnuslukujen laskentakaavat Liikevaihto korkotuotot + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + palkkiotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + sijoituskiinteistöjen tuotot Oman pääoman tuotto % (ROE) liikevoitto - tuloverot oma pääoma + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) x 100 Koko pääoman tuotto % (ROA) liikevoitto - tuloverot taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) x 100 Omavaraisuusaste % oma pääoma + tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä taseen loppusumma x 100 Vakavaraisuus % oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset laskennallisella verovelalla vähennettynä + velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla - aineettomat hyödykkeet riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä x 100 Kulu-tuotto -suhde hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + sijoituskiinteistöjen nettotuotot x Kotitalouksien uudet asuntoluotot pankeista, keskikorko 98 06, % tammikuu 98 huhtikuu 98 heinäkuu 98 lokakuu 98 tammikuu 99 huhtikuu 99 heinäkuu 99 lokakuu 99 tammikuu 00 huhtikuu 00 heinäkuu 00 lokakuu 00 tammikuu 01 huhtikuu 01 heinäkuu 01 lokakuu 01 tammikuu 02 huhtikuu 02 heinäkuu 02 lokakuu 02 tammikuu 03 huhtikuu 03 heinäkuu 03 lokakuu 03 tammikuu 04 huhtikuu 04 heinäkuu 04 lokakuu 04 tammikuu 05 huhtikuu 05 heinäkuu 05 lokakuu 05 joulukuu 05 tammikuu 06 huhtikuu 06 heinäkuu 06 lokakuu 06 joulukuu 06 Kaikki pankit 12 kk euriborkorko keskiarvo Valtion 5 v. obligaatiokorko Riskienhallinnalla pyritään varmistamaan, että kaikki merkittävät riskit, jotka voivat haitata konsernin strategian ja tavoitteiden toteutumista, tunnistetaan, arvioidaan ja raportoidaan. Riskienhallinnan tehtävänä on edesauttaa Hypo-konsernin häiriötöntä ja vakaata toimintaa ja estää sellaisten riskien ja menetysten syntyminen, jotka voisivat olennaisesti vaarantaa konsernin vakavaraisuuden tai aiheuttaa sen maineen ja arvostuksen heikkenemisen. Konsernin riskienhallinnassa noudatetaan hallituksen hyväksymiä periaatteita ja ohjeistusta sekä valtuusjärjestelmää. Seuranta tapahtuu riski- ja poikkeamaraportein. Riskienhallinnan järjestämisessä on huomioitu konserni- ja organisaatiorakenne sekä liiketoimintojen laajuus. Konsernin emoyhtiö Suomen Hypoteekkiyhdistys toteuttaa riskienhallinnan konsernitasolla. Hypo-konserni valmistautui vuonna 2006 Basel II vakavaraisuusuudistukseen uudelleenarvioimalla riskienhallinnan toimintatapoja, riskien mittaamista sekä riskeiltä suojautumisen tehokkuutta. Tehdyn kartoituksen tuloksena konsernille vahvistettiin joulukuussa 2006 vakavaraisuuden riskiperusteisen hallinnan periaatteet noudatettaviksi helmikuussa 2007 voimaan tulleen luottolaitoslain mukaisen vakavaraisuusuudistuksen myötä. Luottoriskin pääomatarpeen mittaamisessa käytetään luottoriskin standardimenetelmää ja operatiivisen riskin vähimmäisvakavaraisuuslaskennassa noudatetaan perusmenetelmää. Riskienhallinta kattaa mm. luottoriskin, operatiivisen riskin, rahoitustaseen riskit, kiinteistösijoitusten riskit ja strategiset riskit. Konserniin kuuluvilla yhtiöillä ei ole lainkaan kaupankäyntivarastoa eikä maksujenvälitystä. Luottoriski ja luotonannon keskittyneisyysriski Luottoriski syntyy, kun vastapuoli, yleensä luotonsaaja, ei pysty vastaamaan velvoitteistaan eikä luoton vakuus riitä kattamaan luotonantajan saatavaa. Luottoriski on Hypokonsernin liiketoiminnan riskeistä keskeisin. 13

16 Konsernin ydintoimintona on luotonanto, joka keskittyy kotitalouksille ja asunto-osakeyhtiöille turvaavaa kiinteistövakuutta vastaan myönnettäviin luottoihin. Luotonanto perustuu asiakkaan luottokelpoisuuteen ja riittävään lainanhoitokykyyn sekä näiden lisäksi turvaavaan vakuuteen. Luottopäätös perustuu ennen päätöksentekoa tehtävään luottopäätösanalyysiin, jonka tekemisessä noudatetaan viranomaisten ohjeita ja määräyksiä sekä Hypon omia, ylimmän johdon vahvistamia ohjeita. Henkilökunnan tietoisuus olemassa olevan ohjeistuksen sisällöstä ja sen käytännön soveltamisesta varmistetaan koulutuksella ja osaamistesteillä. Ohjeiden noudattamista valvotaan jatkuvasti yksi yli periaatetta luottopäätöksenteossa hyödyntäen. Lisäksi Hypossa hyödynnetään johdon jatkuvaa vahvaa osallistumisastetta luotonannon päivittäistoimintaan ja ulkoistetun sisäisen tarkastuksen säännönmukaisia luotto- ja vakuusprosessin tarkastuksia. Vakuudeksi edellytetään lähtökohtaisesti aina kiinteistövakuutta ja vakuudelta luotonottajan ylläpitämää vakuutusturvaa. Mahdollisten laiminlyöntien varalle Hypo ylläpitää erityisvakuutusta vakuusasemansa turvaamiseksi. Luottosalkku on hajautunut kotitalouksille koko Suomen alueelle myönnettyihin asuntovakuudellisiin luottoihin. 70 % luottosalkusta on kotitalouksille myönnettyjä ja 30 % asunto-osakeyhtiöille myönnettyjä kiinteistövakuudellisia luottoja. Koska merkittävä osa luotonannosta on kotitalouksille myönnettyjä asuntoluottoja, on koko luottosalkku jakautunut suhteellisiin pieniin luottoihin. Suurin alueellinen luottosalkun keskittymä on Uudellemaalle myönnetyissä asuntovakuudellisissa luotoissa. Lisäksi luottosalkku sisältää tavallisten asuntolainojen lisäksi erikoistuotteita, jotka vaikuttavat asiakaskunnan rakenteeseen sitä edelleen hajauttavasti. Yksittäisistä vastapuolista aiheutuvien riskikeskittymien syntymistä ja olemassaoloa seurataan jatkuvasti ja suuren asiakasriskin sisäinen raja pidetään luottolaitoslainsäädännön mukaisen ehdottoman 25 %:n rajaa alempana. Edellä kerrottujen hallintakeinojen jälkeen jäävä jäännösriski ilmenee toteutuessaan viime kädessä luottotappioina. Järjestämättömien saamisten kokonaismäärä pysyi edelleen alhaisena ja oli 2,2 miljoonaa euroa. Hallintakeinojen tehokas käyttö, luottoriskin tehokas seuranta ja erittäin vähäiset luottotappiot ilmentävät luottoriskin jäännösriskin vähäisyyttä suhteessa Hypokonsernin omiin varoihin. Operatiivinen eli toiminnallinen riski Operatiivisella riskillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka aiheutuvat puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa, henkilöstössä muutoin tai ulkoisista tekijöistä. Hypo-konsernin liiketoiminnallisesta kokonaisuudesta aiheutuvia operatiivisia riskejä kartoitetaan ja mitataan kokonaisvaltaisella, sisäisen tarkastuksen kanssa toteutettavalla riskikartoituksella, jossa on otettu kantaa jäännösriskien toteutumisen todennäköisyyteen ja vaikutuksiin. Pienenä toimijana Hypon operatiivisista riskeistä korostuvat henkilö-, tietotekniikka- ja yhden toimipaikan riskit. Näiden riskien hallintaan ja seurantaan kiinnitetään liiketoiminnassa huomiota mm. hajauttamalla osaamista useille eri henkilöille ja huolehtimalla tietojärjestelmien kahdentamisesta ja sijoittamisesta myös toimitilojen ulkopuolelle. Keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu alan tunnustetuille toimijoille tai hankittu valmisohjelmistoina. Toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Erityistä huomiota on kiinnitetty tietoturvallisuuden parantamiseen, uuden tuotteen tai palvelun sisältämien riskien arviointiin, asiakkaan tunnistamis- ja tuntemisjärjestelmän luomiseen sekä sisäisen valvonnan toimivuuteen järjestämällä asianmukaista koulutusta sekä kehittämällä ja lisäämällä ohjeistusta. Oikeudellisia riskejä hallitaan mm. käyttämällä vakiosopimuksissa pankkialan vakiomuotoisia ja viranomaisten hyväksymiä sopimusehtoja. Kiinteistösijoitusten riskit Kiinteistösijoitusten riskeillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä sekä sijoitusten keskittyneisyyteen liittyviä riskejä. Luottolaitoslain mukainen enimmäismäärä kiinteistösijoituksille ja niihin rinnastettavilla, kiinteistöyhteisöille myönnetyille luotoille ja takauksille on 13 prosenttia taseen loppusummasta. Tämä raja muodostaa perustan Hypo-konsernin kiinteistöriskien hallinnalle ja sisäistä rajaa kiinteistösijoitusten enimmäismääräksi pidetään luottolaitoslain ehdotonta rajaa alhaisempana. Arvonalentumis- ja tuottoriski Kiinteistösijoitusten arvonalentumisriski toteutuu, mikäli maa-alueiden ja asunto-osakkeiden käyvät hinnat alenevat alhaisemmiksi kuin hankintahinnat. Kiinteistöistä aiheutuvan arvonalentumisriskin hallitsemiseksi Hypokonserni tekee sijoitukset pitkäaikaisina sijoituksina. Sijoituskiinteistöt koostuvat asuntotonteiksi tarkoitetuista maa-alueista ja edelleen vuokratuista asuntoosakkeista. Valtaosa sijoituskohteista sijaitsee Suomen suurimpiin kasvukeskuksiin hajautuneena, sijoituksia ulkomaisiin kohteisiin ei tehdä. Konsernin taseesta ilmenevä sijoituskiinteistöjen arvo vastaa sijoitusten todellista tai niistä myytäessä vähintään saatavaa arvoa. Asuntotonttiomistusten osalta arvonalentumisriski on eliminoitu sopimuksellisesti. Kiinteistösijoitusten yhteismäärä oli 8,9 % suhteutettuna konsernin kokonaistaseeseen. Asuinhuoneistojen kirjanpitoarvot olivat noin 78 prosenttia arvioiduista käyvistä arvoista. Kiinteistösijoitusten tuottoriskillä tarkoitetaan omistuksista kerrytettävissä olevien tuottojen alentumista. Tuottoriski toteutuu, mikäli kohteiden vuokrausaste alenee tai vuokrausmarkkinoiden tuottotaso laskee yleisesti. Hypo-konsernin omistamien asuinhuoneistojen vuokrasopimuksissa on sovittu vuokrantarkistusten ajoittumisesta, vuokranantajan oikeudesta tarkistaa vuokraa sekä vuokratasojen sitomisesta yleisesti käytössä oleviin indekseihin. Tonttivuokrat tarkistetaan vuosittain pohjautuen elinkustannusindeksin kehitykseen siten, että vain indeksin nousu vaikuttaa vuokraan sitä nostavasti. Tuottoriskiä hallitaan myös ylläpitämällä omistusten hyvää yleiskuntoa ja valikoimalla omistukset vuokrauksen kannalta houkuttelevilta alueilta eli pääosin kasvukeskuksista. Kiinteistösijoituksille asetettu nettotuottotavoite vaihtelee kohteen mukaan 5-7 prosentin välillä. Kiinteistösijoitusten nettotuotto kirjanpitoarvoilla laskettuna vuonna 2006 oli 4,9 prosenttia. Vahingoittumis- ja keskittyneisyysriski Omaisuuden vahingoittumisriskit on katettu edellyttämällä kohteilta riittävää vakuutusturvaa. Kiinteistösijoitukset on hajautettu useisiin kohteisiin eri kasvukeskuksissa ja olemassa olleet omistuskeskittymät yksittäisiin kiinteistöihin on purettu. Kiinteistöliiketoiminnan vastapuolten monilukuisuudesta huolehditaan ja isoja tonttikokonaisuuksia rakennusajaksi vuokrattaessa hyväksytään vastapuoliksi pääsääntöisesti vain pörssinoteerattuja, alalla tunnustettuja ja vakiintuneita toimijoita. 14 Vuosikertomus 2006

17 Rahoitustaseen rahoitus-, likviditeetti- ja korkoriski Konsernin rahoitus- ja korkoriskit kohdistuvat koko toimintaan liittyvänä ja niitä mitataan, seurataan ja hallitaan tarkastelemalla konsolidoitua rahoitustasetta. Taseen rakenteellinen rahoitus- ja likviditeettiriski Taseen rakenteellisella rahoitus- ja likviditeettiriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonannon rahoittamiseen liittyvää epävarmuutta ottolainauksen ja luotonannon suhteella tarkasteltuna. Hypo-konsernin strategian mukaisesti liiketoiminta keskittyy pitkäaikaiseen luotonantoon, jota talletuspankkitoiminta tukee monipuolistaen asiakkaille tarjottavaa tuotekokonaisuutta. Talletuskantaa ei siten asemoida konsernin pitkäaikaiseksi varainhankintalähteeksi, vaan sen tehtävänä on toimia osana konsernin lyhytaikaista maksuvalmiutta. Konsernin varainhankinta on huomattavasti pidempiaikaisempaa kuin alan toimijoilla keskimäärin, koska tietyt varainhankintasopimusten takaisinmaksut on sidottu näissä sopimuksissa olevan antolainakannan lyhennyksiin. Laina-ajaltaan yli kymmenen vuotta olevaa asuntolainakantaa varten Hypon nostama ja nostamaton, lainaajaltaan vastaava rahoitus oli 17 prosenttia suhteutettuna antolainakannan määrään. Konsernin varainhankinnan lähtökohtana ja rakenteellisen rahoitusriskin hallintakeinona on varmistaa pitkän aikavälin luotonannon rahoittaminen ylläpitämällä monipuolisia rahoitusvastapuolia ja rahoitustapoja. Olemassa olevat limiitit pitkäaikaisen varainhankinnan järjestämiseksi sekä rahamarkkinatalletukset lyhytaikaisen maksuvalmiuden turvaamiseksi pidetään riittävällä tasolla liiketoiminnan kasvutavoitteisiin nähden. Ulkopuolisen luokittajan Hypo-konsernille antamaa luottoluokitusta ylläpidetään, jotta korkosijoittajat saavat analyysistä puolueetonta tietoa Hypo-konsernista sijoituskohteena. Varainhankinta toteutetaan ylimmältä johdolta saaduin valtuuksin. Toteutetuista velkaemissioista tai käytössä olevista rahoituslimiiteistä sekä maksuvalmiuden ylläpidosta raportoidaan ylimmälle johdolle säännöllisesti. Ylin johto hyväksyy myös maksuvalmiutta ylläpitävien lyhytaikaisten talletusten vastapuolilimiitit. Taseen saamisten ja velkojen maturiteettiepätasapaino (jälleenrahoitusriski) Taseen saamisten ja velkojen maturiteettiepätasapaino aiheuttaa riskin jälleenrahoituskustannusten noususta. Saamisten sopimushetkellä mitattu maturiteetti ja keskimääräinen juoksuaika on pidempiaikaista kuin varainhankinta. Maturiteettiepätasapainoa hallitaan solmimalla mahdollisimman pitkäaikaisia varainhankinnan sopimuksia ottaen huomioon varainhankinnan markkinaehtoisuudelle ja hinnoittelulle asetetut tavoitteet. Asuntolaina-asiakkaiden alkuperäisiin maksusuunnitelmiin nähden ennenaikaiset lainojen takaisinmaksut johtavat siihen, että konsolidoidun taseen saamisten ja velkojen maturiteettiepätasapaino on todellisuudessa vähäisempi kuin luottoja myönnettäessä. Varainhankinnan keskimaturiteettia seurataan ja se raportoidaan ylimmälle johdolle säännöllisesti. Saamistodistusten ja johdannaisten markkina-arvojen muutos (investointiriski) Konsernitaseen muut kuin antolainauksen korolliset saatavaerät ovat luonteeltaan maksuvalmiutta ylläpitäviä ja siten juoksuajaltaan lyhytaikaisia. Johdannaissopimuksia käytetään varainhankinnassa ja ainoastaan suojaamistarkoituksessa. Näiden sopimusten markkina-arvojen muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen tai vakavaraisuuteen. Luotonannon ja sen rahoituksen kytkeytyminen eri viitekorkoihin (korkoriski) Korkoriskillä tarkoitetaan konsernin taseen korollisten saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavien viitekorkojen sekä eriaikaisten korontarkistuspäivien aiheuttamaa epäsuotuisaa muutosta konsernin korkokatteeseen. Korkoriskiä mitataan gap analyysilla, jossa lasketaan yhden prosentin koronmuutoksen vaikutusta konsernin nettokorkotuottoihin vuodessa. Korkoriskin hallitsemiseksi korkoasema pidetään strategian mukaisesti neutraalina. Konsernin korollisten saatavien viitekorot määräytyvät asuntolainoissa yleisesti käytettyjen viitekorkojen mukaisesti. Varainhankinnassa toimitaan markkinaehtoisesti ja järjestelystä riippuen viitekorkona käytetään joko 6 tai 12 kuukauden euriborkorkoa tai kiinteää korkoa taseen saatavakannan viitekorkoja ja uudelleenhinnoitteluhetkiä seuraten. Ns. luonnollisen suojautumisen jälkeistä avointa korkopositiota hallitaan korkojohdannaissopimuksin neutraalin korkoaseman ylläpitämiseksi. Pörssiosakkeiden ja rahasto-osuuksien hintariski Pörssiosakkeiden hintariski syntyy markkina-arvon tai osinkotuoton alentumisen heilahteluista aiheuttaen negatiivisen vaikutuksen konsernin omistuksessa oleviin pörssinoteerattuihin osakkeiden ja rahasto-osuuksien markkina-arvoihin ja omien varojen määrään. Konserni vähentää edelleen osakeriskiään tulevina vuosina luopumalla hallitusti pitkäaikaisista sijoituksistaan pörssiosakkeisiin ja rahasto-osuuksiin. Strategiset riskit Strategiset riskit tunnistetaan ja arvioidaan säännöllisesti osana ylimmän johdon strategiatyöskentelyä sekä Hypon avainhenkilöiden kesken sisäisen tarkastuksen tarjoaman riskikartoitustyökalun avulla. Viranomaisriski, toimintaympäristön suhdanne- ym. vaihteluista johtuvat riskit, sekä varainhankinnan saatavuuteen vaikuttavat riskit ovat luonteeltaan sellaisia, että ne toteutuvat makrotaloudessa tapahtuvien olennaisten muutosten vuoksi ja aiheuttavat konsernin liiketoiminnalle muutosvaatimuksia. Kilpailutilanteeseen liittyvät riskit puolestaan aiheutuvat pääasiassa kilpailijoiden tekemistä ratkaisuista. Hypo-konsernin suojautumiskeinona kaikkien näiden riskien osalta on valitun toimintastrategian tarkentaminen uusien olosuhteiden mahdollistamalla tavalla. Viranomaisriski ilmenee luottolaitostoiminnan sääntelyja valvontaympäristöstöön mahdollisesti lyhyehkölläkin aikavälillä toteutuvina muutoksina. Ennakoimattomien muutosten toteuttaminen nopealla aikataululla saattaa lisätä hallintoon ja tietotekniikkaan sitoutuvia kustannuksia ja siten heikentää toiminnan kannattavuutta lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna. Resurssien käytettävyydestä riippuen tällaiset muutokset saattavat myös hidastaa asiakaspalvelun erikoistuote- ja erikoispalvelukokonaisuuksien markkinoille tuontia ja vaikuttaa konsernin kilpailukykyyn muihin luottolaitostoimijoihin nähden. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna sääntely- ja valvontaympäristön muutokset takaavat omalta osaltaan, että luottolaitostoiminta toimialana on terveellä ja kannattavalla pohjalla. Epäsuotuisat toimintaympäristön muutokset, kuten talouden voimakkaat suhdannevaihtelut, aiheuttavat riskin luottosalkun kasvutavoitteiden saavuttamisesta. Matalan suhdanteen vaikutukset saattavat myös heikentää luottosalkun kokonaislaatua ja luottojen vakuutena olevien kiinteistöjen arvot voivat laskea samanaikaisesti 15

18 luottosalkun heikentymistä kerraten. Hypo-konsernin varainhankinta saattaa joiltain osin vaarantua, mikäli pääomamarkkinoilla olisi epätavanomainen, esimerkiksi kansainvälisen kriisin tai heikon suhdanteen aiheuttama markkinatilanne. Tällaisessa tilanteessa konsernin maksuvelvoitteista huolehditaan sopeuttamalla liiketoimintaa likviditeetin turvaamiseksi. Luottolaitosten välinen kova kilpailu aiheuttaa sekä uhkia että mahdollisuuksia Hypon kannattavuudelle. Kokonaisasiakkuuksista kilpaileminen asuntolainamarginaalia epäterveesti hyväksikäyttäen voi johtaa Hypon kannattavuuden kasvun hidastumiseen lyhyellä aikavälillä, mutta luo samalla menestymisen mahdollisuuksia pitkällä aikavälillä. Hallinnointi- ja ohjausjärjestelmät Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimintaa säätelevät luottolaitosten toimintaa sääntelevät yleiset lait ja asetukset sekä erityislaki hypoteekkiyhdistyksistä. Rahoitustarkastus valvoo toimilupaviranomaisena Hypoteekkiyhdistyksen toimintaa. Vaikka Hypoteekkiyhdistys ei ole ns. listayhtiö, on sillä joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijana velvollisuus noudattaa monelta osin listayhtiöitä koskevia säännöksiä. Yksityiskohtaisemmat tiedot Hypoteekkiyhdistyksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä (Corporate Governance Statement) on julkaistu erillisenä asiakirjana, joka on saatavissa Hypoteekkiyhdistyksestä ja sen kotisivuilta osoitteesta Hypoteekkiyhdistyksen kokous, hallintoneuvosto ja hallitus Hypoteekkiyhdistyksen jäsenet käyttävät ylintä päätösvaltaa Hypoteekkiyhdistyksen kokouksissa niissä asioissa, jotka kuuluvat kokouksen päätettäviin. Hypoteekkiyhdistyksen varsinainen kokous pidettiin Helsingissä 31. päivänä maaliskuuta Hypoteekkiyhdistyksen asioita hoitavat hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja. Toimielinten jäsenvalinnat tehtiin Hypoteekkiyhdistyksen nimitysvaliokunnan tekemän valmistelutyön ja esitysten pohjalta. Kaikki valinnat olivat yksimielisiä ja nimitysvaliokunnan esitysten mukaisia. Erovuorossa olleista hallintoneuvoston jäsenistä valittiin uudelleen seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi toimitusjohtaja Antti Arjanne, toimitusjohtaja Kyösti Ekdahl, lehtori Elina Rantala, varatuomari Jukka Räihä sekä toimitusjohtaja Terho Salo. Hallintoneuvostosta jäivät pois varatuomari Lauri Koivusalo ja varatuomari Juhani Erma. Uusina jäseninä hallintoneuvostoon seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin kiinteistöjohtaja Markku Koskinen ja varatoimitusjohtaja Hannu Tarkkonen. Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin professori Markku Koskela ja uutena varapuheenjohtajana aloitti asianajaja Väinö Teperi. Hallitukseen kuuluivat alkaen sijoitusjohtaja Jari Eklund, toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, toimitusjohtaja Sixten Korkman, professori Hannu Kuusela, professori Jarmo Leppiniemi, toimitusjohtaja Olli Salakka, pääjohtaja Jukka Tammi sekä lisäksi lakimääräisesti Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Matti Inha ja tämän varamiehenä varatoimitusjohtaja Ari Pauna. Hallitus valitsi puheenjohtajakseen professori Jarmo Leppiniemen ja varapuheenjohtajakseen pääjohtaja Jukka Tammen. Hallituksella oli 13 kokousta. Kokousten osallistumisaste oli lähes 100 %. Henkilöstö, eläkevastuut, kannustaminen ja osaamisen kehittäminen Henkilöstön määrä oli vuoden aikana keskimäärin 30 (36), tilikauden lopussa vakituisen henkilöstön määrä oli 28. Hypoteekkiyhdistyksen henkilökunnan pakollinen eläketurva on järjestetty Keskinäinen Eläkevakuutus yhtiö Tapiolasta otetulla vakuutuksella. Lisäeduista huolehtii toimintapiiriltään suljettu Suomen Hypoteekkiyhdistyksen Eläkesäätiö, jossa ei ole vastuuvajausta. Koko henkilöstö kuuluu käytössä olevan kannustin- ja palkitsemisjärjestelmän piiriin. Palkitsemisjärjestelmässä huomioidaan yrityksen menestyminen sekä kunkin henkilökohtainen suoriutuminen. Järjestelmän sisältö ja perusteet vahvistetaan kullekin vuodelle erikseen Hypoteekkiyhdistyksen hallituksen toimesta. Koko henkilöstön osaamiseen panostettiin tilikaudella sisäisellä koulutusohjelmalla (Hypo Prime), jolla varmistetaan säännöllisin väliajoin riittävä tuote- ja prosessiosaaminen. Syksyllä aloitettiin yhdessä Helsingin kauppakorkeakoulun pienyrityskeskuksen kanssa koulutusohjelma Hypo Premium, jolla varmistetaan ulkoisten ja sisäisten myyntitaitojen ja muuttuvan yrityskulttuurin omaksuminen organisaatiossa. Tilikaudella asiakaspalvelussa työskentelevistä henkilöistä suoritti uuden LKV-tutkinnon 3 henkilöä. LKV-tutkinnon suorittaneiden kokonaismäärä kasvoi näin 10 henkilöön. Työtyytyväisyyttä seurattiin toteuttamalla 360-asteen työtyytyväisyystutkimus. Tilintarkastajat Varsinaisessa kokouksessa varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin seuraavaksi tilikaudeksi suostumuksensa mukaisesti KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, jonka nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimii Juha Wahlroos, KHT ja tämän varamiehenä Jukka Mynttinen, KHT. Helsingissä helmikuun 28. päivänä 2007 Hallitus Hallituksesta jäi pois professori Pentti Vartia. Hänen tilalleen uudeksi hallituksen jäseniksi Hypoteekkiyhdistyksen hallintoneuvosto nimitti toimitusjohtaja Sixten Korkmanin. 16 Vuosikertomus 2006

19 Konsernin tuloslaskelma Tilinpäätös Liitetieto Korkotuotot , ,4 Korkokulut , ,7 KORKOKATE 2 856, ,7 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 2 107,8 142,5 Palkkiotuotot 3 598,1 473,3 Palkkiokulut 3 3,2 9,4 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 4 550,7 735,1 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot , ,0 Hallintokulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 1 744, ,8 Henkilösivukulut Eläkekulut 323,7 317,1 Muut henkilösivukulut 98,3 104,3 Muut hallintokulut 1 535, ,9 Hallintokulut yhteensä 3 702, ,2 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 7 398,3 527,4 Liiketoiminnan muut kulut 6 273,9 343,6 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista 8 19,1 46,6 LIIKEVOITTO 4 784, ,5 Tuloverot 936,2 277,0 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO VEROJEN JÄLKEEN 3 848, ,5 TILIKAUDEN VOITTO 3 848, ,5 17

20 Konsernin tase Liitetieto VASTAAVAA Käteiset varat ,2 500,9 Saamiset luottolaitoksilta Vaadittaessa maksettavat , ,6 Muut ,0 0, , ,6 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Muut kuin vaadittaessa maksettavat 12, 26, , ,6 Saamistodistukset Julkisyhteisöiltä ,6 0,0 Muilta ,7 0, ,3 0,0 Osakkeet ja osuudet , ,0 Johdannaissopimukset ,2 0,0 Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot ,1 461,7 Aineelliset hyödykkeet Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 17, 18, , ,2 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 17, , ,0 Muut aineelliset hyödykkeet 17, ,2 486, , ,4 Muut varat 19 79,7 61,3 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot , ,8 Laskennalliset verosaamiset 21 0,0 0,7 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,0 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille Muut kuin vaadittaessa maksettavat , ,4 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Talletukset Vaadittaessa maksettavat , ,9 Muut , , , ,4 Muut velat Muut kuin vaadittaessa maksettavat , ,9 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Joukkovelkakirjat , ,3 Muut , , , ,1 Johdannaissopimukset Muut 8 632,2 0,0 Muut velat Muut velat , ,2 Siirtovelat ja saadut ennakot , ,3 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Muut , ,0 Laskennalliset verovelat , ,6 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 29, , ,0 Arvonkorotusrahasto 21, , ,3 Muut sidotut rahastot Vararahasto , ,3 Vapaat rahastot Käyvän arvon rahasto Käypään arvoon arvostamisesta 21, , ,5 Muut rahastot , ,0 Edellisten tilikausien voitto 21, , ,5 Tilikauden voitto , , , ,2 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,0 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset ja pantit 0, ,0 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset Arvopapereiden takaisinostosopimukset 2 053, ,0 Muut , ,6 Koronvaihtosopimukset (nimellisarvot) , ,0 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ , ,6 18 Vuosikertomus 2006