PÄÄTÖS Nro 39/11/2 Dnro PSAVI/67/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄÄTÖS Nro 39/11/2 Dnro PSAVI/67/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.6.2011 ASIA HAKIJA"

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 39/11/2 Dnro PSAVI/67/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Talvivaaran kaivokselle tapahtuvasta veden johtamisesta vesistöstä aiheutuvan vesivoiman tuoton vähentymisen korvaaminen Oulujoen vesistöalueella, Sotkamo, Kajaani, Vaala, Utajärvi, Muhos ja Oulu Talvivaara Sotkamo Oy VASTAPUOLET 1. Kainuun Voima Oy 2. Fortum Power and Heat Oy 3. Oulun kaupunki

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 ASIAN TAUSTAA... 3 HAKEMUS... 3 HAKEMUKSEN PERUSTELUT... 4 Hakemuksesta kuuleminen Vastapuolten vastineet Hakijan kuuleminen ja selitys VASTAPUOLTEN LISÄSELVITYS A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Käsittelyratkaisu Pääasiaratkaisu Korvausmääräykset Korvaushakemusten vireillepano RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Pääasiaratkaisun perustelut SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU MUUTOKSENHAKU... 42

3 3 ASIAN TAUSTAA Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 33/07/1 myöntänyt Talvivaara Projekti Oy:lle Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan. Päätöksen lupamääräysten 88 ja 99 ensimmäiset kappaleet kuuluvat seuraavasti: "88. Luvan saaja saa johtaa Kolmisopesta ja Nuasjärvestä kaivokselle toiminnassa tarvittavaa käyttövettä yhtensä enintään m tunnissa (n. 1,1 m 3 /s). Otettavan veden määrä on pidettävä mahdollisimman pienenä prosessiveden tehokkaalla kierrätyksellä. Vedenottolaitteet tulee rakentaa siten, että toiminnasta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistölle ja sen käytölle. Imuputki on varustettava kalojen kulun estävällä välppärakenteella tai vastaavalla." "99. Luvan saajan on tehtävä selvitys veden johtamisesta nesteenä käytettäväksi aiheutuvan vesivoiman käytön menetysten korvaamisesta Oulujoen vesistöalueella. Selvitys ja korvausesitys on toimitettava ympäristölupavirastoon mennessä, ellei asiasta ole osapuolten kesken tätä ennen sovittu." Vaasan hallinto-oikeus on antanut asiassa päätöksensä. Hallinto-oikeus on lisännyt ympäristölupaviraston päätöksen lupamääräykseen 60 toisen ja kolmannen kappaleen seuraavasti: "Lisäksi luvan saajan on laadittava vesitaselaskelma alueen vesistä. Vesitaselaskelmassa tulee selvittää niin tarkasti kuin mahdollista alueelle tulevat vedet (sadanta, vedenotto ja kemikaalien sisältämä vesimäärä ym.) ja alueelta lähtevät vedet (haihdunta, poistuva luonnonvesi ja muut alueelta lähtevät valumavedet, poistettava jätevesi sekä tuotteissa poistuva vesi ym.) Luvan saajan on vesitaselaskelman, vesistöön johdettavan kuormituksen, purkuvesien vastaanottokyvyn sekä tarkkailuohjelmasta saatavan tiedon pohjalta tehtävä tarkistettu esitys lupamääräykseen 7 liittyen jätevesien johtamisen jakautumisesta jatkossa eri vesistöjen suuntaan. Selvitykset esityksineen on liitettävä lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävään hakemukseen." Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä vahvistanut Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen. HAKEMUS Talvivaara Sotkamo Oy on Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt, että aluehallintovirasto ensisijaisesti toteaa, että hakijan toiminnasta ei aiheudu velvollisuutta korvata vesivoimaa, koska korvausvelvollisuudelle ei ole yksiselitteisesti osoitettavissa vastuuperustetta, vahinkoa ja syy-yhteyttä. Mikäli aluehallintovirasto kuitenkin katsoo, että vastuuperuste on olemassa, hakija on esittänyt, että virasto toissijaisesti määrää:

4 4 a) Kainuun Voima Oy:n ja Fortum Power and Heat Oy:n (yhteisesti jäljempänä voimayhtiöt ) toimittamaan aluehallintovirastolle korvausvelvollisuuden selvittämisen kannalta tarvittavat lisätiedot jäljempänä tarkennetun mukaisesti; b) hakijan korvaamaan voimayhtiöille mahdollisesti aiheutuvan menetyksen niin, että asiassa vaikeasti ja epätarkasti arvioitavissa ja näytettävissä oleva syy-yhteys ja vahinko korvattaisiin seuraavasti: i) korvaus perustuu hakijan toteutuneeseen vuosittaiseen vedenottoon (toteutunut vedenotto liitteen 5 taulukossa ja tuleva vedenotto arvioitu liitteenä 1 olevassa Pöyryn raportissa) ii) hakijan vedenkäytön puutteellinen ja epäadekvaatti syy-yhteys voimayhtiöiden vesivoimatuotannon menetyksiin huomioidaan adekvanssikertoimella 0,2, joka kerrotaan korvauslaskelman kanssa. Tällä huomioidaan muun muassa bioliuotuskasasta haihtuvan veden sataminen takaisin vesistöön, se ettei voimayhtiöiden säännöstelylupia ole muutettu sekä seitsemän muun jokivesistön varrella toteutettavat muut hankkeet, jotka vähentävät tai lisäävät vesivoimana käytettävissä olevaa vesimassaa, vaikeuttaen syy-yhteysarviointia. Lisäksi hakijan vesitalousluvassa määrätty säännöstelyvelvollisuus hyödyttää voimayhtiöitä kuivina kausina ja vähentää ohijuoksutustarvetta märkinä kausina, Pöyryn selvityksessä tarkemmin dokumentoidulla tavalla. iii) menetetyn sähköenergian hinnan arvioinnissa tulee vähintäänkin käyttää vuoden keskiarvohintaa, lisäksi sähkön hinnasta tulee vähentää voimayhtiöiden muuttuvat kulut. iv) kaivosalueen valuntavesiä ei huomioida poistuvana vesimääränä, koska tälle ei ole oikeudellista perustaa ja koska muidenkaan valuntavesiä tai sadantaa keräävien hankkeiden osalta ei hakijan käsityksen mukaan näin ole menetelty. Siltä varalta että nämä kuitenkin huomioitaisiin, tulee Pöyryn raportissa tehtyä arviota vähintään korjata Pöyryn raportissa tarkemmin arviodulla tavalla. Hakija on pyytänyt saada täydentää tätä selvitystä ja korvausesitystä saatuaan voimayhtiöiltä pyydettävät lisäselvitykset. Koska hakijan vedenotto tulee jatkossa lisääntymään ja on ollut alkuvaiheessa vähäistä, hakija on katsonut, ettei kertakorvaukselle ole edellytyksiä. HAKEMUKSEN PERUSTELUT Hanke, lupa ja korvausvaatimukset Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksensä nro 33/07/1 lupamääräyksessä 99 määrännyt, että Luvan saajan on tehtävä selvitys veden johtamisesta nesteenä käytettäväksi aiheutuvan vesivoiman käytön menetysten korvaamisesta Oulunjoen vesistöalueella. Selvitys ja korvausesitys on toimitettava ympäristölupavirastoon mennessä, ellei asiasta ole osapuolten kesken tätä ennen sovittu. Selvityksessä on kysymys

5 5 vesilain 16 luvun 24 :ssä tarkoitettujen vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten korvaamisesta luparatkaisusta erillisessä menettelyssä. Hakija on ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksessaan katsonut, että hakijan arvion mukaan toiminnasta ei aiheudu vesivoiman menetyksenä korvattavaa haittaa kuin korkeintaan Kainuun Voima Oy:lle. Kainuun Voima Oy ja Fortum Power and Heat Oy (jäljempänä yhtiöt ) ovat esittäneet ympäristölupa- ja vesitalousasian yhteydessä korvausvaatimuksia vesivoiman menetyksestä. Korvausvaatimukset perustuvat Talvivaaran käyttämän veden todelliseen ottomäärään ja sähkön markkinahintaan ja ovat enintään yhteensä kwh vuotuisena korvauksena. Hakija on käynyt neuvotteluja Fortum Power and Heat Oy:n edustajien kanssa, mutta neuvotteluissa ei ole päästy sopimukseen. Hakija on esittänyt hakemuksen liitteenä 1 olevan selvityksen "Kolmisopen säännöstelyn vaikutukset Oulujoen voimatalouteen, Talvivaara Sotkamo Oy, Pöyry, ". Selvityksessä on esitetty muun muassa laskelma Talvivaaran kaivoksen käyttämästä vedestä ja arvio yhtä suuren vesimäärän vähenemän aiheuttamista mahdollisista vaikutuksista voimalaitosten sähköntuotannossa. Hakija on korostanut, ettei Pöyryn laatiman selvityksen tarkoituksena ole määrittää mahdollisen korvausvelvollisuuden määrää, vaan ainoastaan tuottaa siihen arviointiin tarvittavaa taustatietoa. Korvausesityksessä esitetään sen sijaan hakijan kannanotto vedenoton korvattavuuteen ja mahdollisen korvauksen määräytymisperusteisiin. Asian oikeudellinen arviointikehys Tässä asiassa on kyse vedenkäyttötarpeiden yhteensovittamisesta teollisten ja voimantuotannollisten hankkeiden välillä. Tyypillisesti Suomen vesioikeudellisessa järjestelmässä on lähdetty siitä, että Suomen ilmastollisesta ja vesistöllisestä olosuhteista johtuen vesioikeudellisessa järjestelmässä ei ole ollut tarpeen eksplisiittisesti säännellä eri vesienkäyttömuotojen ja hankkeiden keskinäistä oikeutta vesiainekseen. Poikkeuksen tässä suhteessa on muodostanut samanaikaisesti vireillä olevien vedenottohankkeiden yhteensovittaminen vesilain 9 luvun 3 :n nojalla, mistä on nimenomaista normiohjausta. Tässä suhteessa Suomen vesioikeudellinen järjestelmä on poikennut tiiviimmin asuttujen ja teollistuneiden sekä vähemmillä vesivaroilla varustettujen valtioiden tarkemmin vesioikeudellisesti ohjatusta oikeustilasta. Hankkeiden välistä prioriteettiasema ei ole kuitenkaan Suomen vesilainsäädännössä tyhjentävästi ratkaistu. Näin ollen tällä oikeustilalla on vaikutuksia olemassa olevien hankkeiden osalta muun vedenkäytön aiheuttamien vaikutusten sietämisvelvollisuuteen ja tätä kautta hankkeiden välisiin korvausvelvollisuuksiin. Näkemystä tukee myös professori (emeritus) Erkki J. Hollon korvausasiaa koskeva oikeustieteellinen asiantuntijalausunto (liite 2), jossa todetaan, että vesilain järjestelmä ei sinänsä anna korvausoikeudellista suojaa odotukselle, että padon tai voimalaitoksen vesimäärä ei muiden käyttötarpeiden vuoksi saisi vähentyä. Voimalaitosluvan haltijalle ei siten synny oikeutta tiettyyn virtaaman määrään, vaan korvausperusteena on menetyksen eli vahingon taloudellinen arvo lunastuslain ja vahingonkorvauslain yleisten periaatteiden mukaisesti arvioituna (VL 11:5). Voimayhtiöiden vaatimukset asiassa lähtevät siitä olettamasta, että voimayhtiöillä olisi hallinnassaan olevan vesivoiman ja sen hyödyntämistä

6 6 koskevien vesitalous- ja säännöstelylupien kautta ehdoton ja priorisoitu oikeus vesistön vesiainekseen niin että, mikäli valjastetun vesistön yläjuoksusta otetaan luvallisesti vesiainesta vesilain mukaisesti hyväksyttävään tarkoitukseen (ja lupaharkinnassa asetettujen lupamääräysten reunaehdoin), olisivat voimayhtiöt ehdottomalla tavalla oikeutettuja täysimääräiseen korvaukseen jokaisen yläjuoksussa vedenottoon käytetyn vesikuution perusteella. Lisäksi korvausvaatimukset perustuvat siihen, että korvaus määräytyisi vesitalousluvan intressipunninnassa käytetyn yksinkertaistetun kaavan mukaan, huomioimatta todellista veden oton ja vesivoimatuotannon välisen syy-yhteyden suhdetta sekä siitä aiheutuvaa tosiasiallista vahinkoa. Käytännössä tässä olisi kysymys siitä verrannollisesta tilanteesta, jossa hakija velvoitettaisiin ostamaan markkinahintaan nähden merkittävään ylihintaan koko tämän sähkömäärän. Edellä mainitussa intressipunninnassa sähköntuotanto on laskettu kaavalla E = 8,5 x Q x H x T, missä: E = laskentajakson energia, 8,5 = tehokerroin, joka ottaa huomioon koneiston hyötysuhteen, Q = keskimääräinen käyttövirtaama laskentajaksolla (m 3 /s), H = keskimääräinen putouskorkeus (m), T = laskentajakson pituus (h). Tulokseksi on tällöin saatu (8,5 * 1,1 m 3 /s * 137,9 m * h = 11,3 GWh/a), jonka taloudellisen arvon määrittämiseen on käytetty Nordpoolin Suomen keskimäärästä aluehintaa vuonna 2006, joka keskimäärin oli 48 /MWh. Vuositasolla korvaus olisi täydellä vedenotolla näin ollen euroa ja ympäristölupaviraston laskemana koko hankkeen elinkaaren osalta 13,5 M. Hakija on korostanut, ettei jäljempänä tarkennetuista syistä johtuen kyseistä kaavaa voida suoraan sellaisenaan ottaa korvauksen määrittämisen pohjaksi siinäkään tilanteessa, että vastuuperusteen, vahingon ja syyyhteyden katsottaisiin olevan olemassa. Keskeisimmät perusteet liittyvät muun muassa seuraaviin tekijöihin: a) voimayhtiöiltä puuttuu priorisoitu yksinoikeus vesiaineeseen, erityisesti tilanteessa, jossa hakijan toiminta on luvanmukaista ja sitä harjoitetaan asetettujen vedenottorajoitusten ja säännöstelyrajojen puitteissa, sekä voimayhtiöt kykenevät harjoittamaan toimintaan omien säännöstelymääräystensä puitteissa; b) hakijan kaivosalueen valuntavedet, jotka rinnastuvat muiden rakennusja teollishankkeiden vastaaviin eivät lukeudu korvattavan vesimassan piiriin; c) voimayhtiöille näytetysti aiheutuva todellinen vahinko; d) muut vesistöön vaikuttavat vesiaineen poistumat (joista ei makseta korvausta voimayhtiöille); e) voimayhtiöiden vesimäärään kohdistuva ohijuoksutus; f) voimalaitosten seisokkiaika;

7 g) todellisen vedenoton määrä; ja 7 h) vedenoton todellinen nettovaikutus vesiaineen poistumaan (mukaan lukien muun muassa veden takaisin johtaminen vesistöön, käytetyn veden haihtumisen kautta vesistöön palautuva sadanta). Hakija on esittänyt edellä mainittujen seikkojen huomioimista edellä esitetyn ehdotuksen mukaisesti. Edunmenetyksen korvaamisen yleiset edellytykset Vesivoiman käytön menetyksen korvaamisessa on kysymys edunmenetyksestä, joka voimalaitosten omistajille aiheutuu Talvivaaran vedenotosta. Tämän edunmenetyksen olemassaolon ja korvaamisen arviointiin sovelletaan vesilain ns. luvanmukaisten vahinkojen korvaamista koskevia normeja. Vaikka nämä perustaltaan eroavat ns. deliktiperusteisista vahingonkorvauslaissa säädetyistä tilanteista, edellyttää luvan mukaisten vahinkojen, haittojen tai edunmenetysten korvaaminen kuitenkin yleisen vahingonkorvausvastuun tavoin vastuuperusteen, vahingon sekä toiminnan ja vahingon välisen syy-yhteyden osoittamista. Osa vastuuperusteen puuttumiseen liittyvistä seikoista liittyy myös korvausvaatimuksilta puuttuvaan syyyhteyteen suhteessa vedenottoon. Asiassa on lisäksi selvitettävä, minkälainen ja minkä suuruinen vahinko hakijan vedenoton takia yhtiöille aiheutuu. Korvausvelvollisuus Korvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää, että on olemassa korvausvelvollisuuden (normi)peruste. Sen ohella mitä edellä todettiin, liittyy arviointi tältä osin vesilakiin ja sen 11 luvun 3 :ään. Korvattava vahinko Korvattavan vahingon on oltava sellainen, että se tulee vesilain mainitun säännöksen mukaan korvattavaksi. Vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä on vesilain 11 luvun 5 mukaan suoritettava sen täyttä arvoa vastaava korvaus. Asiassa on kyse siitä, aiheutuuko voimayhtiöille vahinkoa voimalaitoksille vedenotosta johtuvan virtaavan veden vähentymisen takia. Vastaavalla tavalla kuin vahingonkorvausoikeuden kantaviin periaatteisiin kuuluvan ns. rikastumiskiellon osalta, ei myöskään vesioikeudellisen edunkorvausperiaatteen nojalla vahingonkärsijä saa hyötyä vahingosta. Tämä ilmenee myös vesilain 11 luvun 5 :n 2 3 momenteista eksplisiittisesti. Asiassa on näin ollen selvitettävä vahingonkärsijälle tosiasiallisesti koituva vahinko. Asian lopulliseen korvausselvitykseen vaikuttaa myös seikkoja, joista hakijan ei ole mahdollista esittää riittäviä tietoja, mutta jotka selvityksen kattavuuden kannalta ovat olennaisia. Tällaisia selvitettäviä seikkoja ovat muun muassa 1) minkä suuruista tosiasiallista vesivoiman menetystä voimalaitokset ovat tähänastisen hakijan vedenoton pohjalta voineet havaita, 2) mitkä ovat vahingonkärsijän hukkaan menneet investoinnit, 3) mikä on vahingonkärsijöiden omaisuuden arvon alennus, 4) mitkä ovat voimayhtiöiltä säästyneet muuttuvat kulut,

8 8 5) mikä on vahingonkärsijöiden menetys taloudellisten tunnuslukujen valossa, kuten liikevaihto ja erityisesti liikevoitto. Näiden seikkojen osalta hakija on pyytänyt, että aluehallintovirasto velvoittaa korvausta vaativat voimayhtiöt esittämään selvityksen. Syy-yhteys vahingon ja toiminnan välillä Vahingonkorvauksen perusteisiin kuuluu selvittää, onko vahinko sellaisessa syy-yhteydessä korvausvastuuseen johtavaan tekoon, että korvausvastuu syntyy. Tämä tarkoittaa sitä, että mahdollisesti osoitetun vahingon on oltava johdettavissa hakijan toimintaan ja oltava välitöntä seurausta siitä. Hakija on katsonut syy-yhteysvaatimuksen johdosta, ettei voimayhtiöille voi syntyä korvattavaa vahinkoa muuten kuin silloin, kun voimayhtiöt joutuvat seisottamaan vesivoimaloita säännöstelymääräysten alarajasta johtuen ja seisottamiselle kyetään osoittamaan välitön syy-yhteys hakijan vedenottoon. Otettava vesimäärä Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen lupamääräys 82 koskee Kolmisopen säännöstelyä ja Tuhkajoen minimivirtaamaa. Kolmisopen säännöstely on toteutettava järven luusuaan rakennettavalla padolla siten, ettei järven vedenkorkeus lyhytaikaisia hakijasta riippumattomia poikkeuksia lukuun ottamatta ylitä säännöstelyn ylärajaa N ,70 m ja alita säännöstelyn alarajaa N ,70 m. Kolmisopesta on juoksutettava Tuhkajokeen vähintään 300 l/s ja vähintään 700 l/s. Lupamääräys 88 koskee käyttöveden johtamista Kolpisopesta ja Nuasjärvestä. Hakija saa johtaa käyttövettä yhtensä m 3 tunnissa (noin 1,1 m 3 /s). Hakija on arvioinut ottamansa vesimäärän ja se on ollut m 3 /h. Todennäköinen keskimääräinen kulutus on noin m 3 /h. Hakijan vedenotto on alkanut toukokuussa Vuonna 2009 hakija on ottanut vettä Kolmisoppijärvestä m 3. Hakija on tilannut Pöyryltä selvityksen, jossa tarkastellaan vesimäärää, jonka hakija voi ottaa vesistöstä lupamääräysten puitteissa, vesimäärää, joka todennäköisesti jää hyödyntämättä vesivoimatuotannossa ja tätä vastaavan vesivoiman määrä. Selvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa korvausvelvollisuuden ja korvausten suuruuden määrittämiseksi. Tilanteen oikeudellisesta arvioinnista ja hakijan oikeudellisista velvollisuuksista sen sijaan lausutaan tässä hakijan laatimassa korvausesityksessä. Pöyryn laatiman selvityksen (liite 1) mukaan kaivoksen keskimääräinen vedenotto, joka myös on mahdollista säännöstelyrajojen puitteissa, on 0,28 m 3 /s. Vesistöön palautuvan veden määrä on määritelty olevan keskimäärin 0,042 m 3 /s. Selvityksessä on huomioitu kaivosalueen sadannan ja suotuvesien keräilyn vaikutus, jolloin keskimääräinen virtaaman pieneneminen Tuhkajoessa vuosikeskiarvona on noin 0,32 m 3 /s (palautuva vesi huomioitu). Laskelma pohjautuu tilanteeseen, jossa koko kaivosalue on suunnitellussa käytössä. Tämä ei kuitenkaan vastaa nykytilannetta, mistä syystä virtaaman keskimääräinen pieneneminen on tosiasiallisesti tätä pienemmällä tasolla.

9 9 Mitä tulee Pöyryn selvityksen pohjalta tehtäviin johtopäätöksiin vesimäärän vähenemisestä voimantuotannossa, on kuitenkin huomioitava vähintäänkin seuraavat seikat: a) luvut ovat olleet kuivempia kuin mitä pidemmän tarkasteluvälin perusteella olisi pääteltävissä ja näin ollen arvioinnissa huomioidut ohijuoksutustarpeet voimalaitoksilla ovat selvityksessä näyttäytyneet pienempinä kuin mikä todellinen keskimääräinen tilanne on. b) Edellä mainitun kaivosalueen sadannan ja suotovesien keräilyn vaikutuksen huomioimiselle korvausvelvollisuutta lisäävänä tekijänä ei ole oikeudellista perustetta, eikä tämän kaltaista vesien keräilyä hakijan käsityksen mukaan ole muiden hankkeiden osalta huomioitu vesivoimakorvausta perustavana tekijänä (muun muassa puuttuvan vastuuperusteen sekä adekvaatin syy-yhteyden johdosta). c) Pöyryn raportissa tehtyä arviota kaivosalueen sadannan ja suotovesien keräilyn osalta tulee joka tapauksessa vähintäänkin korjata kohdassa "Nettovedenoton määritys" tarkemmin arviodulla tavalla. d) Selvityksessä ei ole huomioitu sitä, että suuri osa hakijan käyttämästä vedestä haihtuu hyvin kuumista (noin o C) ja laajoista bioliuotuskasoista ja palautuu näin ollen sadannan kautta vesistöihin. Lisäksi on huomioitava tässä korvausesityksessä esitettävät seikat muun muassa vedenoton ja voimatuotannon vähentymän syy-yhteyden välillä. Vedenoton vaikutusten vähentäminen Hakijalle on asetettu ympäristö- ja vesitalousluvassa velvoite vähentää vedenoton vaikutuksia. Hakija pyrkii maksimoimaan otetun veden hyödyntämisen kierrättämällä osan ottamastaan vedestä metallien erottamis- ja talteenottoprosessissa. Hakija johtaa vettä takaisin vesistöön noin 0,042 m 3 /s. Hakijalle on myös asetettu ohijuoksutusvelvollisuus, mikä takaa vähimmäisvirtaaman lähivesistöissä ja vähentää täten muun muassa haittavaikutuksia voimayhtiöille. Kolmisopesta on juoksutettava Tuhkajokeen vähintään 300 l/s ja vähintään 700 l/s. Hakijan käyttämä vesi sitoutuu osaltaan kipsialtaisiin ja malmiin. Merkittävä osa hakijan ottamasta vedestä haihtuu ilmaan ja sitä kautta sataa takaisin luonnon kiertokulkuun. Vastaavasti merkittävän osan tästä sadannasta voidaan arvioida kohdistuvan Oulujoen vesistöön ja näin ollen voimayhtiöiden hyväksi. Hakija ei saa korvausta muille vesistöalueille kulkeutuneesta vesiaineesta, jolla näissä vesistöissä on voimataloutta edistäviä vaikutuksia. Voimayhtiöt eivät hakijan käsityksen mukaan korvaa vesistöalueelle haihdunnan kautta lisääntyvää vesimassaa hankkeista vastaaville. Lupavelvoitteiden mukaiset toimenpiteet vedenoton vaikutusten vähentämiseksi vastavuoroisesti vähentävät mahdollisesti aiheutuvan vahingon määrää. Koska korvausta tulisi määrätä vain tosiasiallisesta aiheutuneesta vahingosta (esim. VL 11:5.2), vedenoton vaikutusten vähentämistoimet, sadanta vesistöön ja muut vastaavat vaikutukset on otettava huomioon mahdollista korvausta määrättäessä.

10 Oikeus vedenottoon korvauksetta 10 Hakija on ensisijaisesti katsonut, ettei sillä ole korvausvelvollisuutta asiassa aiemmin todetuin ja jäljempänä täsmennetyin perustein. Vesioikeudellisessa järjestelmässä on periaatteena, ettei kukaan omista vesiluonnonvaraa. Vesialueen omistajalla on omistusoikeus vesialueeseen, mutta ei vesiaineeseen. Vesiaineen hyödyntämiseen ei tarvita muodollisen oikeuden perustamista. Vesilain periaatteiden mukaan veden käyttö on maksutonta, eikä vesialueen omistaja ole oikeutettu saamaan korvausta siitä, että vettä käytetään. Vedenotto on määritelty yleiskäyttöoikeudeksi, jota saa harjoittaa, kunhan omistajan oikeutta ei loukata. Hakija ottaa tarvitsemansa veden Kolmisoppijärvestä ja myöhemmin myös Nuasjärvestä. Voimayhtiöille ei ole Kolmisoppijärveen ja mahdollisesti myöhemmin vedenoton kannalta ajankohtaistuvaan Nuasjärveen myönnetty mitään erityisiä oikeuksia. Voimayhtiöiden oikeus Kolmisoppijärven ja Nuasjärven veteen on siten rinnastettavissa yleiskäyttöön. Yleiskäyttöoikeuden menetyksestä ei vesilain mukaan määrätä korvausta kuin poikkeuksellisesti. Hakijan vedenotto ei estä voimayhtiöitä käyttämästä vesivoimaansa eikä hakijan vedenotto huomattavasti vaikeuta voimayhtiöiden vesivoiman käyttöä. Vedenoton vaikutuksia vähennetään ensisijassa luvassa annettavilla ehdoilla, kuten hakijan ympäristö- ja vesitalousluvassakin on määrätty. Hollo toteaa (Erkki J. Hollo, Maankäyttö- ja vesioikeus, Helsinki 2006, s. 538), että Yhtenä periaatteena on, että kenelläkään ei ole korvausoikeudellisesti suojattua odotusta sen suhteen, että ympäristö muiden hallitsemilla alueilla säilyisi ennallaan. Yleiskäyttöoikeuksien lisäksi vesistöön kohdistuu todennäköisimmin muitakin sen vesitaseeseen vaikuttavia oikeuksia ja hankkeita, joista ei suoriteta korvausta voimayhtiöille. Vastaavasti tiedossamme ei ole, että voimayhtiöt suorittaisivat korvauksia muista vesistöistä tähän nyt kyseessä olevaan vesistöön kulkeutuvasta vesiaineesta, joka lisää voimayhtiöiden vesivoimaa. Edellä mainitut seikat osoittavat sen, etteivät voimayhtiöt ole oikeutettuja luottamaan ja lähtemään siitä, että kaikki vesiaineen poistaminen voimatalouteen valjastetusta vesistöstä suoraan ja kaavamaisesti johtaisi korvausvelvollisuuteen. Hakijalla ei siten ole korvausvelvollisuutta Kolmisoppijärvestä ja Nuasjärvestä ottamastaan vedestä voimayhtiöille. Mikäli kuitenkin aluehallintovirasto katsoo, että asiassa on tutkittava, aiheuttaako hakijan vedenotto korvattavaa vahinkoa yhtiöille, hakija on esittänyt jäljempänä yksityiskohtaisia perusteluja korvausasian käsittelyssä huomioon otettavista seikoista. Kyseiset korvauksettomuutta puoltavat seikat on myös huomioitava korvausta vähentävinä perusteina. Vesilain korvausperiaatteet Mikäli aluehallintovirasto katsoo, että hakijan vedenkäyttö olisi edellä mainitusta huolimatta joltain osin korvausvelvollisuuden alaista, hakija on esittänyt vesilain 11 luvun 3 :n säännöksiin viitaten seuraavaa: Korvausperusteiden soveltaminen Vesilain 11 luvun 3 :n 1 momentin korvausperusteiden soveltumattomuutta nyt käsillä olevaan tilanteeseen perustellaan seuraavilla näkökohdilla:

11 11 1) Kohdassa 1 tarkoitettu korvaus koskee korvausta lunastuksesta tai käyttöoikeudesta toisen kiinteään tai irtaimeen omaisuuteen. Nyt ei ole kysymys tämän lainkohdan soveltamisesta, koska hakijalle ei ole myönnetty käyttöoikeutta yhtiöiden kiinteään tai irtaimeen omaisuuteen. 2) Kohta 2 koskee muuta kiinteän tai irtaimen omaisuuden käytön menettämistä, estymistä tai vaikeutumista. Nyt ei ole kysymys yhtiöiden kiinteän tai irtaimen omaisuuden käytön estymisestä tai vaikeutumisesta, koska hakijan vedenotto Kolmisoppijärvestä ei estä tai vaikeuta yhtiöiden omaisuuden käyttöä. 3) Kohta 3 koskee edellä kohtiin 1 ja 2 liittyvää samalle omistajalle kuuluvaa muuta kiinteän tai irtaimen omaisuuden käyttöarvon vähenemistä, myyntiarvon alenemista tai rakennuksen siirtämisestä aiheutuvaa kustannusta. Tämä lainkohtaa ei sovellu, koska se on liitännäinen 1 tai 2 kohtien kanssa. 4) Kohta 4 koskee muun muassa vesivoiman käyttöoikeuden menettämistä, käytön estymistä tai vaikeutumista samoin kuin sellaiseen oikeuteen perustuvan muunkin varallisuusarvoisen edun menettämistä. Hakijan vedenoton seurauksena yhtiöt eivät menetä vesivoiman käyttöoikeutta. Hakijan toiminta ja lupa ei myöskään edellytä voimayhtiöiden säännöstelyrajojen tai lupien muuttamista ja voimayhtiöt kykenevät toimimaan näiden puitteissa. Kysymykseen saattaa tulla vesivoiman käyttöoikeuden vaikeutuminen tai vesivoimaan liittyvän varallisuusarvoisen edun menettäminen. Hakija tarkastelee näitä kohtia tarkemmin jäljempänä. 5) Kohta 5 koskee 4 kohdassa tarkoitetun rakennelman, laitteen tai kaluston hyödyttömäksi käymisestä aiheutuvaa vahinkoa. Nyt kyseeseen ei tule yhtiöiden rakennelmien tai laitteiden käyminen hyödyttömäksi, koska hakijan vedenotosta huolimatta yhtiöt voivat käyttää voimalaitoksia. 6) Kohdat 6-8 koskevat muihin kuin omistus- tai käyttöoikeuksiin perustuvia korvaustilanteita ja näiden kohtien perusteella korvataan erityistilanteissa esimerkiksi veden saannin estyminen. Voimayhtiöiden osalta ei ole kysymys veden saannin estymisestä, koska voimayhtiöt eivät ota vettä Kolmisoppijärvestä eikä Nuasjärvestä. Vesivoiman käyttöoikeuden estyminen tai vaikeutuminen Vesilain korvaussäännösten perusrakennetta on kuvattu teoksessa Erkki J. Hollo, Maankäyttö- ja vesioikeus, Helsinki 2006, s , jossa asia ilmaistaan seuraavasti: Perusrakenne korvaussääntelyn suhteen on, että pakkotoimien korvaamiseen sovelletaan lunastuslain korvausperiaatteita vesilain 11 luvusta ilmenevällä tavalla, luvallisiin vahinkoihin saman luvun muita säännöksiä sekä muihin kuin luvallisiin vahinkoihin yleisen vahingonkorvauslain tai ympäristövahinkolain säännöksiä. Vesitaloushankkeen aiheuttamat menetykset tulee lähtökohtaisesti korvata vesilain 11 luvun mukaisesti. Tällaiset vahingot perustuvat tarkoitukselliseen tosiasialliseen vahingon aiheuttamiseen. Vesilain mukaan kaikki hankkeesta johtuvat, laillisesti aiheutetut taloudelliset menetykset tulee korvata täysimääräisesti edellä esitellyn ns. edunkorvausperiaatteen mukaisesti. Olennaista on lisäksi huomioida, että vesilain 11 luvun 3 :ssä oleva luettelo on kuitenkin tyhjentävä (näin esimerkiksi oikeuskirjallisuudessa Hollo 1976, s. 458). Toisin sanoen vesilain nimenomaisesti korvattavaksi säädettyjen menetysten ulkopuolelle jäävät erät tai vahingot eivät oikeuta korvaukseen.

12 12 Vahinkotoimien ja haitankorvausten osalta vesilain 11 luvun 3 :n 1 momentin kohdat 1, 2 ja 3 koskevat omistusoikeutta ja kohdat 4 ja 5 erityisiä oikeuksia. 2 ja 4 kohdat koskevat oikeuden sisältöä ja 3 ja 5 kohdat ovat oikeuden liitännäisomaisuuteen kohdistuvia menetyksiä. Vahinkona tulee kysymykseen omistusoikeuden tasolla kiinteään tai irtaimeen kohdistuva vahinko, kun kyse ei ole pakkotoimen perustamisesta. Vahinko voi ilmetä oikeudenmenetyksenä tai esineellisenä vahinkona. Vahingoksi katsotaan myös omaisuuden käytön estyminen tai vaikeutuminen, myyntiarvon alentuminen sekä omaisuuden siirtämisestä tai muuttamisesta aiheutuvat kustannukset. Kyse on omaisuuden tarpeettomaksi tai hyödyttömäksi käymisestä aiheutuva korvaus. Näin ollen puhutaan vahingosta, joka aiheutuu säännöksessä mainitulle omaisuudelle. Hakija on kiinnittänyt tältä osin huomiota myös hakemuksen liitteenä olevaan Hollon lausuntoon, jossa todetaan, että voimalaitosluvan haltijalle ei synny oikeutta tiettyyn virtaaman määrään, vaan korvausperusteena on menetyksen eli vahingon taloudellinen arvo lunastuslain ja vahingonkorvauslain yleisten periaatteiden mukaan. Edellä olevan perusteella hakija on todennut, että vesivoiman käyttöoikeuden vaikeutumisen osalta kysymykseen tulee tilanteet, joissa on kyse oikeudenmenetyksestä tai esineellisestä vahingosta. Vahingoksi katsotaan omaisuuden käytön estyminen tai vaikeutuminen, myyntiarvon alentuminen sekä omaisuuden siirtämisestä tai muuttamisesta aiheutuva kustannukset. Ensisijaisesti hakija on katsonut, että yhtiöt eivät menetä oikeuttaan hyödyntää vesivoimaa, eikä voimalaitosten rakenteisiin aiheuteta vahinkoa. Myöskään voimayhtiöiden säännöstelyrajoihin tai vesitalouslupiin ei ole kohdistunut muutoksia hakijan hankkeen johdosta. Vesivoiman hyödyntäminen ei myöskään esty tai vaikeudu, laitoksen myyntiarvo ei muutu, eikä kyse ole siirto- tai muuttokustannusten korvaamisesta. Asiassa ei siten tule kysymykseen korvaus vesivoiman käyttöoikeuden estymisestä tai vaikeutumisesta (vesilain 11 luvun 3 :n 1 momentin kohta 4) tai tähän liittyvästä kohdan 5 mukaisesta vahingosta. Tältä osin ei aiheudu menetyksiä, johon voimayhtiöt eivät olisi varautuneet. Toissijaisesti, mikäli aluehallintovirasto katsoo, että hakija on velvollinen korvaamaan yhtiöille vesivoiman käyttöoikeuden vaikeutumisen, on korvauksen määrittämiseen sovellettava jäljempänä kohdissa esitettyjä perusteita. Syy-yhteys Vahingon korvaaminen edellyttää, että vahingon aiheuttanut teko on syyyhteydessä aiheutuneeseen vahinkoon. Syy-yhteyden olemassa olosta on oltava näyttö. Jollei näyttöä syy-yhteydestä ole, ei hakijallakaan ole korvausvelvollisuutta. Tältä osin hakija on vedonnut seuraaviin seikkoihin: 1. Vedenoton ja voimalaitosten etäisyys sekä muut yläjuoksun jokivesistöt Syy-yhteyden olemassa olo edellyttää, että hakijan vedenoton tulee ilmetä voimalaitoksella tai sen välittömässä läheisyydessä siten, että vesi fyysisesti vähenee voimalaitoksella. Lisäksi säännöstelyrajojen on tullut tuolloin estää voimalaitosten käytön aiheuttaen konkreettista vahinkoa voimayhtiöille.

13 13 Hakijan kaivostoiminnan yhteydessä harjoitettava metallien erottamis- ja talteenottoprosessi, jossa vettä käytetään, sijaitsee Sotkamossa, Nuasjärven eteläpuolella Kolmisoppijärven lähellä. Kainuun Voima Oy:n vesivoimalaitos sijaitsee Sotkamon reitin varrella Kajaanissa ennen kuin Sotkamon reitti laskee Oulujärveen. Linnuntietä kaivokselta Kainuun Voima Oy:n voimalaitokselle on noin 35 km. Fortum Power and Heat Oy:n vesivoimalaitokset sijaitsevat Oulujoessa, johon Oulujärvi laskee. Lähin Jylhämän voimalaitos sijaitsee noin 100 km:n päässä Talvivaaran kaivoksesta linnuntietä mitattuna ja kaukaisin Merikosken voimalaitos noin 180 km:n päässä. Oulujärveen laskee Sotkamon reitin lisäksi Hyrynsalmen reitti ja Hyrynsalmen reitin varrella on myös voimalaitoksia. Oulujärveen laskee lisäksi kuusi pienempää jokivesistöä. Mikäli vedenotto tapahtuisi välittömästi voimalaitosten yläpuolella, syyyhteys vedenoton ja voimalaitosten vedensaannin välillä olisi todennäköisempi. Nyt kuitenkin vedenotto tapahtuu ensinnäkin fyysisesti kaukana voimalaitoksilta ja toiseksi erityisesti Oulujoessa sijaitsevien voimalaitosten käyttämän vesi kertyy Sotkamon reitin lisäksi Hyrynsalmen reitin vesistöstä ja kuudesta pienemmästä jokivesistöstä. Näin ollen vesistön vesimäärään (muun muassa haihtumisen, sadannan, poisjohtamisen ja lisääntymisen johtamisen seurauksena) vaikuttaa lukuisat hankkeet tavalla, mikä heikentää olennaisesti hakijan vedenoton ja voimayhtiöiden käyttöasteen välistä syy-yhteyttä, eikä veden vähentymistä suoraan voi osoittaa johtuvan hakijan toimenpiteistä. Hakijan käsitys on, että hakijan vedenotto ei vaikuta lainkaan Oulujoessa olevien voimalaitosten veden saantiin. Hakija on tämän perusteella katsonut, että voimayhtiöiden on esitettävä syy-yhteyden selvittämiseksi, minkälaisen vahingon hakijan vedenotto on tähän mennessä aiheuttanut yhtiöille. Suomen vahingonkorvausoikeus, Routamo Ståhlberg Karhu, Helsinki 2006, s. 324, teoksessa todetaan, että oikeustieteessä ja -käytännössä vallitsee yksimielisyys siitä, ettei vastuu vahingosta voi ulottua niin pitkälle, kuin tekoja ja tapahtumia voidaan luonnonlaeista olevan kokemuksen avulla ja kussakin vahinkotapauksessa saatavan tiedon perusteella pitää vahingon syynä. Vahingon tulee olla adekvaatti eli ennalta arvattavissa oleva. Vahingon on myös oltava sellainen, että teko on omiaan aiheuttamaan juuri sanotunlaisen vahingon. Syy-yhteyden katkeamiseen vaikuttaa muun muassa se, että jokin muu tekijä aiheuttaa vastuun rajoittamisen. 2. Hakijan vedenotto vaihtelee olosuhteista riippuen, mutta sen vaikutus esim. Oulujärven vedenkorkeuteen on häviävän pieni. 3. Voimayhtiöt kuitenkin kykenevät toimimaan säännöstelylupaehtojen mukaisesti ja suunnittelemallaan tavalla. 4. Voimayhtiöt ovat joutuneet muutenkin varautumaan siihen, että vesimäärä vaihtelee. 5. Voimayhtiöt seisottavat laitoksiaan tuottojensa maksimoimiseksi. Taloudellisen vahingon osalta on edellytyksenä, että korvausvastuuta ei synny, ellei varallisuusasemassa todettu epäedullinen muutos tai kehitys ole syy-yhteydessä vahinkoon. Syy-yhteyden perusteella liian etäinen vahinko jää korvaamatta.

14 14 Hakija on edellä mainittujen seikkojen johdosta katsonut, ettei hakijan Kolmisoppijärvestä tapahtuvan vedenoton ja voimayhtiöiden väittämän vahingon välillä ole syy-yhteyttä. Yhtiöiden näyttövelvollisuus Yhtiöt ovat esittäneet korvausvaatimuksia menetetystä vesivoimasta. Asiassa on kysymys vesivoimalaitosten tuoton vähenemisestä eli taloudellisesta vahingosta. Hakija on katsonut, että yhtiöiden on esitettävä näyttö niille jo aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta. Mikäli taloudellista vahinkoa ei pystytä näyttämään, ei kyse ole korvattavasta vahingosta. Taloudellisen vahingon osalta on esitettävissä hypoteettinen tilanne, jossa verrataan yhtiöiden tilannetta vahinkotilanteessa ja ilman sitä. Laskemien erotuksena on saatavissa vahinko, jonka korvaamisesta asiassa saattaisi olla kysymys. Käytettävä sähkön hinta Hakija on katsonut, ettei sähkön markkinahinta kuvasta voimayhtiöille vesilain korvausjärjestelmän nojalla yhtiöille mahdollisesti korvattavaksi tulevan vahingon määrää. Saatavilla olevasta sähkön markkinahinnoista hakija on todennut, että Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähkön hinnan määräytymistä voidaan tarkastella Nord Poolin hinnoittelun avulla. Energiateollisuus ry on kerännyt vuosien keskimääräiset hinnat taulukkomuotoon ja tämän lisäksi julkaissut raportin energiavuodesta Taulukoista voidaan havaita, että sähkön hintavaihtelu on suurta. Taulukoiden perusteella laskettuna vuosien välisenä aikana keskimääräinen sähkön Spot-hinta on ollut 3,251 c/kwh. Mikäli hakijalla on korvausvelvollisuus sähkön menetyksestä, on korvaus määrättävä vuosittain jälkikäteen käyttäen hintana edellisen vuoden kuukausien Nord-Pool-hintojen keskiarvoa. Nord-Pool-hinnan keskiarvosta on vähennettävä edellä kohdassa "Korvattava vahinko" esitetyt säästöt. Muita edunmenetyksen laskemisessa huomioitavia seikkoja Vuotuinen voimalaitosten käyttötuntimäärä Korvausta arvioitaessa on otettava huomioon laitosten todellinen käyttötuntimäärä. Hakijalla on tiedossa, että voimalaitoksia ei käytetä vuorokauden ympäri. Perustetta korvata vesivoiman menetystä seisonta-ajoilta ei ole. Nettovahinko Vahinkoa korvattaessa on otettava huomioon myös yhtiöille syntynyt säästö, joka mahdollisesti korvattavan vesivoiman tuottamisesta on säästynyt. Kuten edellä on edunkorvausperiaatteen osalta todettu, vahingonkärsijä ei saa hyötyä vesioikeudellisista korvauksista. Hakija on katsonut, että yhtiöille on asettava velvollisuus esittää selvitys mahdollisesti jo aiheutuneen vahingon määrästä. Selvityksessä on otettava huomioon vähentyneen vesivoiman tuottamisesta syntynyt säästö. Hakija on viitannut edellä olevaan kohtaan "Edunmenetyksen korvaamisen yleiset edellytykset."

15 Korkokanta ja pääomittaminen 15 Hakija on vedenoton suurten vaihteluiden vuoksi katsonut, ettei kertakorvaukselle ole oikeudellisia edellytyksiä. Tämän päätelmän tueksi ja kaiken varalta hakija on kuitenkin esittänyt myös tarvittavat näkökohdat kertakorvauksen määrästä. Mikäli korvaus maksetaan kertakorvauksena, on määriteltävä pääomituksessa käytettävä korkokanta. Pääomituskerrointa käytetään, kun lasketaan arviointihetkestä ikuisuuteen yhtä pitkin vuosivälein jatkuvien samansuuruisten erien nykyarvo. Samansuuruisen vuotuiserän nykyarvo (pääomitus): T = a * 1/0,0p saadaan kertomalla vuotuinen tulo- tai menoerä (a), joka jatkuu samansuuruisena arviointihetkestä lukien aina ikuisuuteen asti, pääomituskertoimella. T = samansuuruisten vuotuiserien nykyarvo eli korvattava vahinko a = vuotuinen menoerä p = korkoprosentti Pääomituskertoimet eri korkokannoilla: Korko (p) 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % Pääomistuskerroin 33, , , , , , ,1111 Perinteisessä kiinteistöarvioinnissa on korkokantana yleisesti sovellettu 5 %:ia. Kaupallisten kohteiden arvioinnissa käytetään suurempia korkokantoja. Maanmittauslaitoksen www-sivuilla "Arviointi- ja korvaustiedot" kohdassa "Tuottoarvokaavat" todetaan laskentakoron valinnasta seuraavaa: Tuottoarvolaskelmissa on käytettävä sellaista reaalista korkoa, joka saadaan vastaavantyyppisistä sijoituksista pitkällä aikavälillä. Pankkien antotai ottolainauksen korkoa ei sellaisenaan voi käyttää, sillä näissä korko muodostuu reaalikoron ja nimellisten hintojen muutosten summasta. Laskentakorko tulee valita vaihtoehtoissijoituksen antaman reaalikoron perusteella. Tavallisia vaihtoehtoiskohteita ovat pankkitalletus, osakesijoitus tai valtion obligaatiot. Näiden antamien tuottojen perusteella voidaan laskea sijoituksen tuottovaatimus. Lisäksi tulee ottaa huomioon sijoituksen turvallisuus ja rahaksi muuttamisen helppous. Lisäksi Tuottoarvolaskelmissa on perinteisesti käytetty varsin yleisesti 5 %:n laskentakorkoa. Nykyisissä oloissa tästä on syytä poiketa mieluummin ylös- kuin alaspäin. Alhaisen riskin kiinteistöjen tuottovaatimuksena voitaneen käyttää nykyään 5 6 %:a. Tällä hetkellä pankkien korot ovat poikkeuksellisen alhaalla ja koroissa on nousupaineita. Viimeaikaisten uutisten mukaan korot ovat nousussa. Pankkien anto- tai ottolainauksen korkoa ei kuitenkaan tule käyttää, vaikka pitkien 5 ja 10 vuoden korkojen taso onkin lähempänä sijoitusten tuottovaatimusta kuin lyhyet korot. Taloudellisen tilanteen takia riskit sijoituksissa ovat suuret, jolloin myös tuottovaatimus on suuri. Sijoituksissa edellytetään tällä hetkellä noin

16 16 10 %:n tuottovaatimusta. Sähkön hinta on historiallisesti katsottava volatiiviseksi ja tämän vuoksi sähkön tuotanto on katsottava riskipitoiseksi sijoituskohteeksi. Mikäli kertakorvausta vastoin hakijan esitystä sovellettaisiin, hakija on katsonut, että korkona on käytettävä vähintäänkin 9 %, jolloin mainittuun kaavaan sovellettuna: a:n, eli vuotuisen menoerän osalta hakija on viitannut edellä sähkön hinnasta lausumaansa. p:n, eli korkona on käytettävä vähintäänkin 9 %, jolloin pääomituskerroin on korkeintaan 11,1. Vaatimus puolitoistakertaisesta korvauksesta Puolitoistakertaisen korvauksen soveltamisala Käydyissä korvausneuvotteluissa on tullut ilmi kantoja, että korvausta saatettaisiin hakea vesilain 11 luvun 6 :ään perustuen puolitoistakertaisena. Hakija on todennut, että korvauksen määräämiselle puolitoistakertaisena ei ole vesilain mukaista perustetta. Vesilain 11 luvun 6 :ssä säädetään seuraavaa: Milloin tämän lain nojalla myönnetään oikeus lunastaa, ottaa pysyvään käyttöön tai muuttaa vesialueeksi toiselle kuuluva maa-alue, on maapohjaan sekä sillä oleviin rakennuksiin, rakennelmiin ja laitteisiin kohdistuva vahinko korvattava puolitoistakertaisena. Korvaus on suoritettava puolitoistakertaisena niin ikään sille, joka joutuu menettämään vesivoimaa. Asiassa on kyse 1 momentin viimeisen lauseen merkityksestä. Nyt viimeinen lause ei sovellu, koska hakijalle ei myönnetä oikeutta ottaa käyttöön yhtiöiden vesivoimaa. Vesilain järjestelmässä vahinkolajit on luokiteltavissa pakkotoimikorvauksiin ja vahingonkorvauksiin. Pakkotoimikorvauksia koskee vesilain 11 luvun 3 :n 1 momentin 1) kohta ja nämä ovat korvauksia viranomaisen määräämästä käyttöoikeudesta. Vesilain 11 luvun 3 :n 1 momentin 2) 5) kohdat koskevat muita vahinkotilanteita, jotka hankkeesta saattaa aiheutua. Puolitoistakertainen korvaus koskee ainoastaan mainitun 1) kohdan mukaisia tilanteita. Teoksessa Maankäyttö- ja vesioikeus, Erkki J. Hollo, 2006 sivuilla selvitetään korvausjärjestelmän jakautumista pakkotoimiin ja vahinkotoimiin liittyviin korvauksiin. Pakkotoimitilanteessa korvaus on sama kuin lunastuslainsäädännössä. Lähtökohta on täysi korvaus paitsi niissä tapauksissa, joissa on suoritettava puolitoistakertainen korvaus. Vahinkotoimiin perustuva korvaus voi koskea kiinteää tai irtainta omaisuutta tai näihin liittyvää omaisuutta. Vahinkona tulee kysymykseen omistusoikeuden tasolla kiinteään tai irtaimeen kohdistuva vahinko, kun kysymys ei ole pakkotoimen perustamisesta. Vahingoksi katsotaan myös käytön estyminen tai vaikeutuminen. Kirjallisuudessa on otettu kantaa puolitoistakertaisen korvauksen soveltamisalaan. Puolitoistakertaisen korvauksen periaate on tullut vesilakiin vesioikeuslaista. E. J. Manner on käsitellyt puolitoistakertaisen korvauksen kysymystä kirjoituksessaan Koko arvo ja puoli lisäksi (Lakimies 1960 s ). Manner lausuu, että puolitoistakertaisuus on poikkeus vesi-

17 17 oikeuslain pääsääntöisestä yksinkertaisen korvauksen periaatteesta. Vesioikeuslaki ei säädä korotettua korvausta suoritettavaksi muusta kuin vesilaitoksen rakentamisen aiheuttamasta vahingosta. Puolitoistakertaisen korvauksen suorittamisvelvollisuus oli rakentajalla. Vesioikeuslain vedenhankintaa koskeva säännös oli 1 luvun 16 :ssä (419/1943) veden poisjohtamisen aiheuttamasta vahingosta ja haitasta on annettava täyttä arvoa vastaava korvaus. Hollo lausuu tältä osin hakemuksen liitteenä olevassa lausunnossaan, että Vedenhankinta oli vesioikeuslaissa vesilain tapaan erillinen hanke, jonka vesiaineeseen kohdistuvien vaikutusten osalta säädettiin yksinkertainen täyden arvon mukainen korvaus. Korvauksen puolitoistakertaisuus tulee kysymykseen vesivoiman osalta vain sellaisissa tilanteissa, joissa lunastetaan tai otetaan käyttöön toisen omistamaa vesivoimaa. Kyse on tällöin pakkotoimisesta puuttumisesta toisen vesivoimaan. Pakkotoimitilanteessa korvausperuste on lunastuslain täysi korvaus paitsi niissä tilanteissa, joissa vesilain säännösten mukaan on suoritettava puolitoistakertainen korvaus. E. J. Manner on lisäksi (Lakimies 1960) katsonut, että puolitoistakertaisen korvauksen suorittamiseen velvoittavan säännöksen pääperusteena on pidettävä käsitystä siitä, että kysymyksen ollessa ensi sijassa yksityisen edun hyväksi tapahtuvasta puuttumisesta toisen oikeuksiin, tuli tällaisen hyvityksen olla määrältään suurempi kuin täysi korvaus pakkolunastuksessa yleiseen tarpeeseen. Mannerin käsitys on ollut, että puolikertaisuussääntöä sovelletaan edelleenkin vain pakkotoimityyppisissä vahinkotilanteissa. Nyt yhtiöiden lupapäätökset jäävät entiselleen. Vesivoima määritellään vesilain 1 luvun 7 :ssä, jossa todetaan: Kosken tai muun vesistönosan vesivoima lasketaan keskivirtaaman ja sitä vastaavan putouskorkeuden mukaan. Hakija ei saa käyttöoikeutta yhtiöiden vesivoimaan. Jorma Pietilä lausuu korvauksen suuruutta koskevasta erityissäännöksestä, että milloin toiselle myönnetään oikeus lunastaa, ottaa pysyvään käyttöön tai muuttaa vesialueeksi toiselle kuuluva maa-alue, on maapohjaan sekä sillä oleviin rakennuksiin, rakennelmiin ja laitteisiin kohdistuva vahinko korvattava puolitoistakertaisena. Sama on voimassa sille suoritettavasta korvauksesta, joka joutuu menettämään vesivoimaa (Jorma Pietilä, Vesioikeus, 1979). Pietilä korostaa siten säännöksessä nimenomaisesti mainittuja pakkotoimia, kuten lunastusta ja oikeutta ottaa pysyvään käyttöön toisen kiinteää omaisuutta. Vesivoiman lunastaminen ja käyttöön ottaminen on rinnastettu kiinteän omaisuuden lunastamiseen. Pietilä viittaa vesilain 3 luvun säännökseen, jonka mukaan vesivoimaan voidaan perustaa pysyvä käyttöoikeus voimalaitoksessa käytettäväksi. Vesivoiman osalta missään muussa tilanteessa puolitoistakertainen korvaus ei tule kysymykseen. Erkki J. Hollon lausunnossa on selvitetty, missä tilanteessa vesilain mukaan määräytyvä korvaus on määrättävä puolitoistakertaisena. Hollo lausuu, että vedenottajan oikeus vesistön vesiaineeseen perustuu luvan tuottamaan vallinta-oikeuteen, ei muodollisesti perustettavaan toisen omaisuuteen kohdistuvaan pakkotoimioikeuteen eli lunastus- tai käyttöoikeuteen. Hollo korostaa lausunnossaan, että puolitoistakertaisuussääntö liittyy pakkotoimikorvaukseen. Tämä on yhteydessä siihen lain sanamuotoon, että menetyksen tulee aiheutua viranomaisen sallimasta pakkotoimesta eli lunastuksesta tai käyttöoikeuden perustamisesta. Veden johtaminen toisen vesialueelta ei ole tällainen pakkotoimi, koska vesiaineeseen ei voida perustaa pakkotoimioikeuksia [muutoin] kuin antamalla toiselle muodollinen oikeus vesivoimaan. Hollon toteamuksen mukaan pakkotoimioikeuksien

18 18 perustaminen on vesilain mukaan ainoa puolitoistakertaisen korvauksen soveltamistilanne. Laintulkinnassa poikkeussäännöstä on aina tulkittava supistavasti. Tälläkin perusteella puolitoistakertaisuussääntö koskee vain nimenomaisesti lainkohdassa mainittuja tilanteita. Momentin viimeistä lausetta ei voida tulkita irrallisena kaikkea vesivoimaan liittyviä korvauksia koskevaksi. Momentin ensimmäinen lause koskee selvästi pakkotoimikorvauksia ja jälkimmäinen lause on kytketty ensimmäiseen lauseeseen sidesanoilla niin ikään. Niin ikään -sanoilla rinnastetaan vesivoima maapohjaan ja laitteisiin, sellaisissa tilanteissa, joissa ne lunastetaan. Oikeuskäytäntö Lupakäytännössä rakennetun vesivoiman menetyksestä on tietyissä tapauksissa määrätty korvauksia puolitoistakertaisena. Esimerkiksi seuraavissa tapauksissa on kyse konkreettisesta putouskorkeuden madaltumisesta ja pysyvästä sähkön tuotantomahdollisuuksien vähentymisestä: 1) Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 75/2008/4, , Patojoen rakentaminen Perännejärven alivedenkorkeuden nostamiseksi, Ähtäri luvan saaja velvoitettiin korvaamaan vesivoiman menetys puolitoistakertaisena voimalaitoksen rakentamista koskevan suunnitelman mukaan putouskorkeus on 7,9 m ja vuotuinen energian tuotanto on MWh/a Pakarin pohjapadon rakentaminen pienentää putouskorkeutta 0,09 m ja energiantuotantoa 1,14 % eli 52,4 MWh/a Suihkonsalmen ja Vähäsalmen pohjapatojen rakentaminen pienentää edellä mainittujen lisäksi putouskorkeutta 0,32 m ja energiantuotantoa 4,05 % eli 186 MWh/a puolitoistakertainen korvaus pääomitettuna Pakarin padon osalta ja Suihkon- ja Vähäsalmen osalta , yhteensä ) Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 152/2005/3, , Haarajoen pohjapadon ja kalatien rakentaminen sekä Keravanjoen yläosan säännöstely, Järvenpää, Tuusula ja Mäntsälä luvan saajan on maksettava voimayhtiölle sähkön tuotantomahdollisuuksien menetyksestä kertakaikkisena korvauksena sähköntuotanto laskettu kaavalla E = 8,0 x Q x H x T, missä E = laskentajakson energia, 8,0 = tehokerroin, joka ottaa huomioon koneiston hyötysuhteen, Q = keskimääräinen käyttövirtaama laskentajaksolla (m 3 /s), H = keskimääräinen putouskorkeus (m), T = laskentajakson pituus (h) sähkön tuotantomahdollisuuksien menetys on kwh vuodessa, tämänhetkinen hintataso 0,03 /kwh pääomitettu ja korvaus puolitoistakertaisena Yllä olevat tapaukset eivät sovellu nyt käsiteltävään asiaan, koska tässä tapauksessa yhtiöiden voimalaitoksilla putouskorkeus ei muutu eikä voimalaitosten tuotantomahdollisuudet vähene. Vesivoiman korvaus tulee siten

19 19 kysymykseen tilanteissa, joissa konkreettisesti menetetään pysyvästi mahdollisuus käyttää vesivoimaa. Korkein hallinto-oikeus ei ole nimenomaisesti arvioinut ja ottanut kantaa vesilain 11 luvun 6 :n soveltamiseen vesivoiman käytön vaikeutumiseen liittyvässä korvausasiassa. Lisäksi on todettava, että kaikissa julkaistuissa korkeimman hallinto-oikeuden vesivoiman korvattavuutta käsittelevissä ratkaisuissa on päädytty siihen, ettei korvausvelvollisuutta ole. Vesivoimakorvauksia on käsitelty muun muassa seuraavissa ratkaisuissa: 3) Korkein hallinto-oikeus taltio 1645, (Vesiylioikeus /64/1993) ei korvausta vesivoiman menetyksestä menetys kohdistui sellaiseen vesivoimaan ja voimataloushyötyyn, jonka voimalaitosten omistajat olivat saaneet hyväkseen säännöstelyn seurauksena osallistumatta säännöstelystä aiheutuvien kustannusten suorittamiseen 4) Korkein hallinto-oikeus KHO 2005:7, kysymys aikaisemmin myönnetyn säännöstelyluvan lupamääräysten tarkistamisesta lupaa ei ollut vuorokausisäännöstelyyn lyhytaikaissäännöstelystä saatava hyöty ei ollut korvattava etuus voimalaitoksen omistajalle 5) Korkein hallinto-oikeus, KHO 2006:13 Voimalaitokselle aiheutunutta myyntituoton vaihtelua ei ollut korvattava, koska huomioon otettiin säännöstelyn yhteisvaikutus ja voimalaitosten omistajien asema säännöstelyn yhteistoiminnallisissa kokonaisjärjestelyissä 6) Korkein hallinto-oikeus taltio 43 Lahden jätevesien johtaminen Kymijoen vesistöön lopetettiin. Johtamista ei pidetty sellaisen toimenpiteenä, josta aiheutuvaa virtaaman pienentymistä Vääksynjoessa ja Kymijoessa olisi voitu määrätä vesilain mukaan korvausta menetetystä vesivoimasta. Korvauksen maksu Hakija on esittänyt, että mikäli aluehallintovirasto määrää hakijan maksettavaksi korvausta, korvaus tulisi määrätä maksettavaksi vuosittain. Vesilain 11 luvun 10 :n mukaan pääsääntö on, että vahvistettu korvaus on määrättävä maksettavaksi yhdellä kertaa. Johtuen tulevaisuudessa lisääntyvästä vedenotosta ja vedenoton vuosittaisesta vaihtelusta, hakija on katsonut, että on olemassa hyvät perustelut vuosiperusteisen korvausesityksen laatimiselle. Keskeiset näkökohdat mahdollisen korvauksen laskentakaavalle ja vuosittaisen korvauksen sisällölle on kuvattu alussa esitetyssä korvausesityksessä.

20 20 Hakija on todennut, että lähtökohtaisesti hakijalla ei ole ottamastaan vedestä korvausvelvollisuutta yhtiöille. Yhtiöille ei myöskään aiheudu hakijan veden oton takia vesilain mukaan korvattavaa menetystä. Hakija on ilmoittanut täydentävänsä selvitystään ja korvausesitystään saatuaan korvauksia vaatineilta yhtiöiltä pyydettävät lisäselvitykset. ALUEHALLINTOVIRASTON TOIMIVALTA Kysymyksessä on vesilain 16 luvun 24 :n 2 momentissa tarkoitettu korvausasia, joka on Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesilupapäätöksessä määrätty ratkaistavaksi myöhemmin ja jonka ratkaiseminen mainitun säännöksen mukaan kuuluu aluehallintoviraston toimivaltaan. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta kuuleminen Aluehallintovirasto on varannut Kainuun Voima Oy:lle, Fortum Power and Heat Oy:lle ja Oulun kaupungille tilaisuuden vastineen antamiseen hakemuksen johdosta. Vastapuolten vastineet 1. Kainuun Voima Oy Yhtiö on vastineessaan esittänyt ja vaatinut seuraavaa: Yhtiön käsityksen mukaan korvausvelvollisuus on jo lainvoimaisesti ratkaistu. Talvivaara Sotkamo Oy on ensisijaisesti esittänyt, ettei korvausvelvollisuutta olisi. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on lupapäätöksellään nro 33/01/1 myöntänyt Talvivaara Projekti Oy:lle luvan muun muassa veden johtamiseen Kolmisopesta ja Nuasjärvestä. Lupamääräyksen 99 mukaan luvan saajan on tehtävä selvitys veden johtamisesta nesteenä käytettäväksi aiheutuvan vesivoiman käytön menetysten korvaamisesta Oulujoen vesistöalueella. Selvitys ja korvausesitys on toimitettava ympäristölupavirastoon mennessä, ellei asiasta ole ennen tätä sovittu. Päätöksessä tehdyssä intressivertailussa vesivoiman menetykset on huomioitu hankkeesta aiheutuvina haittoina, ja aiheutuvista menetyksistä on määrätty asetettavaksi 1,5 miljoonan euron vakuus. Korvausvelvollisuus Talvivaaran kaivoshankkeen aiheuttaman vesivoiman menetyksestä Oulujoen vesistössä on siis jo hankkeen lupapäätöksessä lainvoimaisesti ratkaistu. Nyt on kyse vain korvauksen suuruudesta ja maksutavasta. Yhtiö on katsonut, että hankkeen ja korvauksen syy-yhteys on välitön ja yksiselitteinen. Hakijan väitteet vaikeasti ja epätarkasti arvioitavissa olevasta syyyhteydestä ovat perusteettomia. Vesilain 11 luvun 3 :n mukaan vahinkona, haittana ja muuna edunmenetyksenä on korvattava vesivoiman käyttö-

VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA

VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA VESILAIN MUUTOKSET 611/2017 ERITYISESTI VESISTÖN KUNNOSTUSHANKKEIDEN NÄKÖKULMASTA Vesistökunnostusverkoston talviseminaari 2018 Suomen ympäristökeskus 30.1.2018 1 I Vesilainsäädännön käyttöoikeussääntelyn

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

HE 262/2016 VP VESILAINSÄÄDÄNNÖN KÄYTTÖOIKEUSSÄÄNTELYN UUDISTAMISEKSI

HE 262/2016 VP VESILAINSÄÄDÄNNÖN KÄYTTÖOIKEUSSÄÄNTELYN UUDISTAMISEKSI HE 262/2016 VP VESILAINSÄÄDÄNNÖN KÄYTTÖOIKEUSSÄÄNTELYN UUDISTAMISEKSI 1 HAVAINNEKUVIA VESITALOUSHANKKEISTA 2 Kuva 1. Lillmälön ja Prostvikin lauttarantojen laituri- ja satamarakenteiden uusiminen sekä

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle vesilainsäädännön käyttöoikeussääntelyn uudistamiseksi (HE 262/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle vesilainsäädännön käyttöoikeussääntelyn uudistamiseksi (HE 262/2016 vp) Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori ankumpu@utu.fi 6.3.2017 Perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle vesilainsäädännön käyttöoikeussääntelyn uudistamiseksi (HE 262/2016 vp) Yleistä

Lisätiedot

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ympäristöoikeuden VII ajankohtaispäivä 10.4.2008 Joensuun yliopisto Hallintosihteeri Sinikka Pärnänen Korkein hallinto-oikeus Tilastoa Vesitalousasiat

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 54/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-125

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 54/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-125 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 54/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-125 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2005 ASIA HAKIJA Vesijohdon rakentamista koskevan päätöksen nro 54/2004/4 osittainen

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 41/10/2 Dnro PSAVI/79/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 41/10/2 Dnro PSAVI/79/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2010 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 41/10/2 Dnro PSAVI/79/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Tikkalansalmen raittisillan rakentamisajan jatkaminen, Sotkamo Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 35/10/1 Dnro PSAVI/155/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 35/10/1 Dnro PSAVI/155/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 35/10/1 Dnro PSAVI/155/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.5.2010 1 ASIA HAKIJA Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan muuttaminen tärinästä aiheutuvien haittojen estämiseksi,

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen 1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2005 ASIA HAKIJA Yksityiskohtaiselle suunnitelmalle jäte- ym. vesien käsittelyssä toteutettavista

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 ASIA LUVAN HAKIJAT Laiturin ja rannan täytön pysyttäminen tilan Pajuniemi RN:o

Lisätiedot

Vesijohdon ja paineviemärin rakentamista Kilpisjärven alitse koskevan aluehallintoviraston päätöksen nro 27/10/2 mukaisen rakentamisajan jatkaminen,

Vesijohdon ja paineviemärin rakentamista Kilpisjärven alitse koskevan aluehallintoviraston päätöksen nro 27/10/2 mukaisen rakentamisajan jatkaminen, PÄÄTÖS Nro 85/2013/2 Dnro PSAVI/32/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2013 ASIA Vesijohdon ja paineviemärin rakentamista Kilpisjärven alitse koskevan aluehallintoviraston päätöksen nro 27/10/2

Lisätiedot

Lupamääräysten yleinen muuttaminen

Lupamääräysten yleinen muuttaminen Matti Hepola 15.1.2018 Lupamääräysten yleinen muuttaminen SYS Vesioikeuspäivä 15.1.2019 Lupien pysyvyys muuttuu - hitaasti Lähtökohta on se, että lainsäädännön ja oikeuskäytännön linjaukset lupien pysyvyyteen

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Toppilan sataman toiminnan lopettamista koskevan määräajan jatkaminen, Oulu Oulun kaupunki / Oulun

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 ASIA HAKIJAT Laiturin rakentaminen kiinteistön Pohjoiskorvanniemi 140 407 3 153 edustalle Porovedellä, Iisalmi

Lisätiedot

Lunastusmenettely. 1 Ilkka Alm

Lunastusmenettely. 1 Ilkka Alm Lunastusmenettely 1 Ilkka Alm 1 Lunastuslainsäädäntö 2 Lunastuslupa ja lunastustoimitus 3 Voimajohtoalueen lunastuskorvaukset 2 Ilkka Alm Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 2/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 292 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 2/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 292 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 2/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 292 Annettu julkipanon jälkeen 15.1.2009 ASIA Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 82/2006/4 vesijohdon

Lisätiedot

Muistio. EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv)

Muistio. EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv) Muistio 31.3.2017 TEM/2453/05.03.03/2015 EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv) Lunastuksen tarkoitus Keskeiset oikeussäännökset EPV Tuulivoima Oy

Lisätiedot

KORVAUKSET. m Korvaukset on käsiteltävä viran puolesta m Täyden korvauksen periaate m Käypä hinta ennen lunastusta olleen tilanteen mukaan

KORVAUKSET. m Korvaukset on käsiteltävä viran puolesta m Täyden korvauksen periaate m Käypä hinta ennen lunastusta olleen tilanteen mukaan KORVAUKSET 33 Maan luovuttamisesta sekä vahingosta, haitasta tai kustannuksista, jotka tähän lakiin perustuvasta toimenpiteestä aiheutuvat kiinteistön omistajalle, tieosakkaalle tai 10 :ssä tarkoitetun

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentaminen Levijärven alitse, Kittilä Levin Vesihuolto Oy PL 35 99131

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 18/12/2 Dnro PSAVI/71/04.09/2011 Annettu

PÄÄTÖS Nro 18/12/2 Dnro PSAVI/71/04.09/2011 Annettu 1 PÄÄTÖS Nro 18/12/2 Dnro PSAVI/71/04.09/2011 Annettu 6.3.2012 ASIA HAKIJA Ontojärven ja Sotkamonjärvien säännöstelylupapäätöksen kevään pakkojuoksutusrajaa koskevan lupamääräyksen 2b kumoaminen, Kajaani

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; HANGON LÄNSISATAMAN LAAJENTAMINEN, HANKO

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; HANGON LÄNSISATAMAN LAAJENTAMINEN, HANKO PÄÄTÖS UUDELY/1/07.04/2012 9.1.2013 Hangon Satama Länsisatama 10900 Hanko SAANTITODISTUKSELLA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; HANGON LÄNSISATAMAN

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 128/10/1 Dnro PSAVI/293/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 128/10/1 Dnro PSAVI/293/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 128/10/1 Dnro PSAVI/293/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.12.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Laivakankaan kaivoksen ympäristöluvassa nro 84/09/2 määrätyn jätehuoltosuunnitelman määräajan

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 13.1.2011 Taltionumero 86 Diaarinumero 2098/2/09 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija, Jyväskylä Päätös, jota valitus koske Selostus

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 5/10/2 Dnro PSAVI/131/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 5/10/2 Dnro PSAVI/131/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA PÄÄTÖS Nro 5/10/2 Dnro PSAVI/131/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 4.2.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kosteikon ja laskeutusaltaan rakentamista Oivanginjärven valuma-alueelle koskevassa lupapäätöksessä nro

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 HAKIJA Pohjois-Karjalan rajavartiosto ASIA Sillan rakentaminen Koitereeseen laskevan Hiienjoen yli, Ilomantsi

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 9.5.2017 Taltionumero 2159 Diaarinumero 1730/1/16 1 (6) Asia Valittaja Ympäristölupa-asiaa koskeva valitus Terrafame Oy Päätös, jota valitus koskee 1. Aluehallintoviraston

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen Maa-20.2334 Korvausarviointi 15.9.2015 TkT Juhana Hiironen Päivän aikataulu 14:15 14:45 Kertausta lukutehtävän aihepiiristä 14:45 15:15 Ryhmätyö 15:15 15:40 Ryhmätöiden esittely 15:40 15:45 Seuraavaksi

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 94/10/1 Dnro PSAVI/243/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 94/10/1 Dnro PSAVI/243/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 94/10/1 Dnro PSAVI/243/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.10.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Laivakankaan kaivoksen ympäristöluvassa nro 84/09/2 määrätyn energiatehokkuusselvityksen määräajan

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 1 ASIA HAKIJA ON Kuusamo-työhönvalmennuskeskus ry:n ympäristöluvan rauettaminen, Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 39/07/1 Dnro Psy-2006-y-145 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 39/07/1 Dnro Psy-2006-y-145 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 39/07/1 Dnro Psy-2006-y-145 Annettu julkipanon jälkeen 17.4.2007 1 ASIA LUVAN HAKIJA Selkäsaaren aallonmurtajan poistamisajan jatkaminen, Kemi Morenia Oy PL 81 90101 OULU 2 HAKEMUS Morenia

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 279 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 279 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 92/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 279 Annettu julkipanon jälkeen 25.8.2006 ASIA HAKIJA Iiroonjärven vedenkorkeuden tarkkailuohjelmaa koskeva oikaisuvaatimus,

Lisätiedot

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 108 1 (5) 16.1.2015

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 108 1 (5) 16.1.2015 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 108 1 (5) 16.1.2015 LAUSUNTO POTILASVAKUUTUSVASTUUN KIRJAAMISOHJEIDEN MUUTTAMISESTA 1 Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiiri A ja sairaanhoitopiiri B (myöhemmin hakijat)

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 55/10/2 Dnro PSAVI/103/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 55/10/2 Dnro PSAVI/103/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2010 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 55/10/2 Dnro PSAVI/103/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Maakaapelin rakentaminen Sanginjoen alitse, Oulu Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy PL 116 90101

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun määräajan pidentäminen, Hollola

Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun määräajan pidentäminen, Hollola Etelä-Suomi Päätös Nro 118/2010/4 Dnro ESAVI/204/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2010 ASIA HAKIJAT Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun

Lisätiedot

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KUNTIEN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN KIINTEISTÖTEHTÄVIEN KOULUTUSPÄIVÄ 20.9.2011 Seppo Sadeharju Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA MIKÄ KEHITTÄMISKORVAUS,

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 HAKIJA Säviän vesiosuuskunta ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Nilakan Kärväslahteen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ho/

Helsingin kaupunki Esityslista 1/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ho/ Helsingin kaupunki Esityslista 1/2017 1 (5) 1 Oikaisuvaatimus yleisten töiden lautakunnan päätöksestä 31.5.2016 263 vahingonkorvausasiassa HEL 2016-002212 T 03 01 00 Päätösehdotus Perustelut päättää hylätä

Lisätiedot

Kunnanhallitus 113 02.04.2013

Kunnanhallitus 113 02.04.2013 Kunnanhallitus 113 02.04.2013 Lausunto Talvivaara Sotkamo Oy:n hakemuksesta: Ympäristöluvan muuttaminen koskien kaivosalueella olevien ylimääräisten prosessi-, kuivatus- ja valumavesien tilapäistä varastointia,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 1 1.1 Ojituksen käsite vesilaissa... 1 1.2 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooli ojitusasioissa... 1 2. Päätösasiat...

Lisätiedot

Ympäristö ja laki - kuinka vesiympäristön rakentamisen sääntely on muuttunut

Ympäristö ja laki - kuinka vesiympäristön rakentamisen sääntely on muuttunut Ympäristö ja laki - kuinka vesiympäristön rakentamisen sääntely on muuttunut Matti Hepola johtaja, OTT Lapin ympäristökeskus / Matti Hepola johtaja, OTT 1 Vesilain muutokset Vesilainsäädäntö on muuttunut

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 ASIA HAKIJA Maalämpöputkiston asentaminen meren pohjaan Pitkäsalmeen Turun Kaistarniemen

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 39/2014/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 39/2014/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 39/2014/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 14.4.2014 ASIA LUVAN HAKIJA Kalkkimaan kalkkitehtaan ja kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 61/2013/1 lupamääräyksen

Lisätiedot

1993 vp - HE 316 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 316 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 316 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Neuvostoliiton kanssa Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännöstä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä sopimuksen soveltamisesta annetun

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA

TOHOLAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA TOHOLAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 Soveltamisala 1.1 Ympäristönsuojelulain (86/2000) ja vesilain (264/1961) mukaisen luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelystä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Muistio LÄHITUULI OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTOLUPA (METSÄLAMMINKANGAS VUOLIJOKI)

Muistio LÄHITUULI OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTOLUPA (METSÄLAMMINKANGAS VUOLIJOKI) Muistio 7.2.2017 TEM/1498/05.03.03/2015 LÄHITUULI OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTOLUPA (METSÄLAMMINKANGAS VUOLIJOKI) Lunastuksen tarkoitus Keskeiset oikeussäännökset LähiTuuli Oy (jäljempänä

Lisätiedot

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2010 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Kyrönjoen ali sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 81/2013/1 Dnro PSAVI/76/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 81/2013/1 Dnro PSAVI/76/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 81/2013/1 Dnro PSAVI/76/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Inarin kalanviljelylaitoksen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 126/05/1 lupamääräyksestä poikkeaminen,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78. Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla,

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78. Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla, LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78 Annettu julkipanon jälkeen 8.6.2004 ASIA HAKIJAT Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Vesijohdon rakentaminen Punkalaitumenjoen alitse sekä töiden

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.6.2011 Taltionumero 1495 Diaarinumero 64/3/11 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Lisätiedot

Erkki J. Hollo Intressivertailu vaikutusindikaattorina. Prof. Erkki J. Hollo

Erkki J. Hollo Intressivertailu vaikutusindikaattorina. Prof. Erkki J. Hollo Intressivertailu vaikutusindikaattorina Prof. Esityksen rakenne Intressivertailun ideologia Käyttö normatiivisessa kontekstissa Eturakenteiden staattisuus ja dynaamisuus Dynaaminen ennakointi luvan muutospaineena

Lisätiedot

J AI uehall intovirasto Dnro ESAVl/168/04.08/2012

J AI uehall intovirasto Dnro ESAVl/168/04.08/2012 J AI uehall intovirasto Dnro ESAVl/168/04.08/2012 Etelä-Suomi 11.12.2013 Naantalin kaupunki Kaupunginhallitus PL 43 21101 NAANTALI!/. C:'.?('. ()(/ Viite Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen/

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Taivallammen kunnostus, Salla Sallan yhteismetsä Tapio Sinkkilä Kuusamontie 25 98900 Salla SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 2/07/1 Dnro PSY-2006-Y-113 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 2/07/1 Dnro PSY-2006-Y-113 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 2/07/1 Dnro PSY-2006-Y-113 Annettu julkipanon jälkeen 4.1.2007 1 ASIA LUVAN HAKIJA Ivalojoen Pajakosken alueen rantojen suojaamista koskevan lupapäätöksen nro 90/04/1 rakentamisajan jatkaminen,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (6) Teknisen palvelun lautakunta Stara/3 03.09.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (6) Teknisen palvelun lautakunta Stara/3 03.09.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (6) 139 Oikaisuvaatimuksen hylkääminen, kaupunkitekniikan rakentamisen yksikönjohtajan päätös 5.5.2015 23 HEL 2015-000649 T 03 01 00 Päätös päätti hylätä hakijan

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 42/04/2 Dnro Psy-2004-y-12 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 42/04/2 Dnro Psy-2004-y-12 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA PÄÄTÖS Nro 42/04/2 Dnro Psy-2004-y-12 Annettu julkipanon jälkeen 10.6.2004 1 ASIA HAKIJA Siikajoen yhteistarkkailuohjelman vahvistaminen Uljuan tekoaltaan rakentamisen ja Siikajoen säännöstelyyn liittyvän

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 94/05/1 Dnro ISY-2005-Y-180 Annettu julkipanon jälkeen Järvi-Suomen Uittoyhdistys. Uittoyhdistyksen kiinteän omaisuuden myynti.

PÄÄTÖS Nro 94/05/1 Dnro ISY-2005-Y-180 Annettu julkipanon jälkeen Järvi-Suomen Uittoyhdistys. Uittoyhdistyksen kiinteän omaisuuden myynti. PÄÄTÖS Nro 94/05/1 Dnro ISY-2005-Y-180 Annettu julkipanon jälkeen 28.9.2005 HAKIJA Järvi-Suomen Uittoyhdistys ASIA Uittoyhdistyksen kiinteän omaisuuden myynti. HAKEMUS Järvi-Suomen Uittoyhdistys on ympäristölupavirastolle

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 6/12/2 Dnro PSAVI/25/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 6/12/2 Dnro PSAVI/25/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 6/12/2 Dnro PSAVI/25/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 1 ASIA Levi- ja Sirkkajärven kunnostaminen Vaasan hallinto-oikeuden 2.11.2009 antamalla päätöksellä palauttamalta osalta,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 22/2006/1 Dnro LSY 2006 Y 267

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 22/2006/1 Dnro LSY 2006 Y 267 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 22/2006/1 Dnro LSY 2006 Y 267 Annettu julkipanon jälkeen 16.10.2006 ASIA Ähtärin kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksessä asetettujen

Lisätiedot

Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 233/2011/4 Dnro ESAVI/170/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 4.11.2011 ASIA HAKIJA Kyynärjärven kunnostus- ja ruoppaustöitä koskevien Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätöksen

Lisätiedot

Ojitusisännöinti ja vesilaki. Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Ojitusisännöinti ja vesilaki. Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén Ojitusisännöinti ja vesilaki Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki 22 23.2.2017 Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén Ojittaminen on Ojituksella tarkoitetaan maan kuivattamiseksi taikka muunlaisen

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 23/10/2 Dnro PSAVI/73/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 23/10/2 Dnro PSAVI/73/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2010 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 23/10/2 Dnro PSAVI/73/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Oikaraisen sillan rakentamista ja Hanniojan uoman siirtämistä koskevan aluehallintoviraston päätöksen

Lisätiedot

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6. 1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 39/12/2 Dnro PSAVI/35/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 39/12/2 Dnro PSAVI/35/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA PÄÄTÖS Nro 39/12/2 Dnro PSAVI/35/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2012 1 ASIA Kostonjärven säännöstelyn ylärajan väliaikainen ylittäminen, Taivalkoski LUVAN HAKIJA PVO-VESIVOIMA Oy Virkkulantie

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 27.9.2016 Taltionumero 4075 Diaarinumero 1045/3/15 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus ja hallintoriita-asia A Päätös, jota valitus koskee

Lisätiedot

Antopäivä PL 204, 65101 VAASA Puhelin 0100 86360, (lisämaksuton) Faksi 010 36 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi 27.9.

Antopäivä PL 204, 65101 VAASA Puhelin 0100 86360, (lisämaksuton) Faksi 010 36 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi 27.9. VAASAN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS Nro 11/0436/3 Korsholmanpuistikko 43 Antopäivä PL 204, 65101 VAASA Puhelin 0100 86360, (lisämaksuton) Faksi 010 36 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi 27.9.2011 01220/11/5139

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 31/11/2 Dnro PSAVI/107/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.5.2011 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 31/11/2 Dnro PSAVI/107/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.5.2011 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 31/11/2 Dnro PSAVI/107/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.5.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Siltajoen kalankasvatuslaitoksen vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen, Paltamo Pasi ja

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro Psy-2005-y-80 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2005 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro Psy-2005-y-80 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2005 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro Psy-2005-y-80 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2005 1 ASIA LUVAN HAKIJA Merikosken voimalaitoksen Lasaretinhaaran patoluukun korvaaminen kiinteällä patorakenteella, Oulu Oulun

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 13/2006/3 Dnro LSY 2004 Y 223

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 13/2006/3 Dnro LSY 2004 Y 223 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 13/2006/3 Dnro LSY 2004 Y 223 Annettu julkipanon jälkeen 9.2.2006 ASIA Rakennetun penkereen pysyttäminen Naurismonlahdella, Urjala, Vaasan hallinto

Lisätiedot

Päätös Nro 6/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/94/04.09/2010

Päätös Nro 6/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/94/04.09/2010 Päätös Nro 6/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/94/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 25.1.2011 ASIA HAKIJA Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 110/08/1 vesi- ja viemärijohtojen rakentamiselle

Lisätiedot

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan rikosvahinkojen korvaamisesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2013 1 (5) 20 Oikaisuvaatimus vahingonkorvauspäätöksestä HEL 2012-013496 T 03 01 00 Päätös Perustelut päätti hyväksyä kehittämisjohtajan päätöksestä 22.10.2012, 346 tehdyn

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 104/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 251 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 104/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 251 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 104/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 251 Annettu julkipanon jälkeen 7.9.2006 ASIA HAKIJA Pysyvän käyttöoikeuden myöntäminen Tiisijärven kunnostussuunnitelmaan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 2/2008/1 Dnro LSY 2007 Y 386. Loimaan kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan muuttaminen,

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 2/2008/1 Dnro LSY 2007 Y 386. Loimaan kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan muuttaminen, LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 2/2008/1 Dnro LSY 2007 Y 386 Annettu julkipanon jälkeen 8.1.2008 ASIA Loimaan kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan muuttaminen, Loimaa HAKIJA

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (621/2011) nojalla. kaivospiirin lakkauttamista koskevan kuulemisasiakirjan

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (621/2011) nojalla. kaivospiirin lakkauttamista koskevan kuulemisasiakirjan 1 (1) 10.1.2019 KaivNro 2250 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (621/2011) nojalla kaivospiirin lakkauttamista koskevan kuulemisasiakirjan Yhtiö: Pyhäsalmi Mine Oy

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 21/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 218 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 21/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 218 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 21/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 218 Annettu julkipanon jälkeen 26.2.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Muutoshakemus Länsi Suomen vesioikeuden 11.3.1985 antamaan päätökseen

Lisätiedot

EU-OIKEUDELLINEN TAUSTA

EU-OIKEUDELLINEN TAUSTA EU-OIKEUDELLINEN TAUSTA Apulaisprof. Niko Soininen Helsingin yliopisto/helsus 18.3.2019 1 SISÄLTÖ 1. Suomen sääntelyn nykytila 2. EU-oikeuden vaatimukset ja komission palaute Suomelle 3. Suomen nykysääntelyn

Lisätiedot

Kalatalousvelvoitteiden muuttamisen juridiset reunaehdot

Kalatalousvelvoitteiden muuttamisen juridiset reunaehdot Kalatalousvelvoitteiden muuttamisen juridiset reunaehdot Asianajaja Matias Wallgren Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Esityksen rakenne Oikeudellinen lähtökohta: perusoikeudet ja oikeusvoima Lainsäädäntö

Lisätiedot

Kaivosalan tulevaisuus-seminaari Talvivaaran korvaukset ja maksut. Pekka Erkinheimo Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj

Kaivosalan tulevaisuus-seminaari Talvivaaran korvaukset ja maksut. Pekka Erkinheimo Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Kaivosalan tulevaisuus-seminaari 4.-5.10.2011 Talvivaaran korvaukset ja maksut Pekka Erkinheimo Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Talvivaara lukuina Infrastruktuuri Kaivospiirin pinta-ala n.60 km² josta

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 40/2014/2 Dnro ESAVI/5/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 40/2014/2 Dnro ESAVI/5/04.09/2014. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 40/2014/2 Dnro ESAVI/5/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 25.3.2014 ASIA Vesialueen rakentamista Karistoon Kymijärven rantaan koskevassa Itä- Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 129/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-185 Annettu julkipanon jälkeen Paineviemärin rakentaminen Lapuanjoen alitse, Kuortane.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 129/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-185 Annettu julkipanon jälkeen Paineviemärin rakentaminen Lapuanjoen alitse, Kuortane. LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 129/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-185 Annettu julkipanon jälkeen 31.10.2005 ASIA LUVAN HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Lapuanjoen alitse, Kuortane.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ho/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ho/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2012 1 (5) 316 Oikaisuvaatimus yleisten töiden lautakunnan päätöksestä 31.1.2012 51 vahingonkorvausasiassa HEL 2011-010439 T 03 01 00 Päätös päätti hylätä hakijan oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila. Ympäristönsuojelulain 101

Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila. Ympäristönsuojelulain 101 Etelä-Suomi Päätös Nro 163/2012/1 Dnro ESAVI/125/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 11.10.2012 ASIA Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila.

Lisätiedot

Lisätietoja antaa: Kjell Kurtén, puh

Lisätietoja antaa: Kjell Kurtén, puh 1 (4) 10.1.2019 KaivNro 2250 HAKEMUKSESTA KUULEMINEN Kaivoslaki (621/2011) 40 KAIVOSPIIRIN LAKKAUTTAMINEN n (Tukesin) laatima yhteenveto Kaivospiirin haltija Pyhäsalmi Mine Oy y-tunnus: 1712341-0 Pyhäjärvi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 73/2006/4 Dnro LSY 2004 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 73/2006/4 Dnro LSY 2004 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 73/2006/4 Dnro LSY 2004 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 20.6.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Länsi Suomen vesioikeuden 17.7.1981 antaman päätöksen nro

Lisätiedot

Lunastustoimitus länsimetroa varten

Lunastustoimitus länsimetroa varten Lunastustoimitus länsimetroa varten Espoossa 9.7.2019 Mikael Still Maanmittauslaitos 2 Yleistä Maanalaisen tilan omistuksen on vakiintuneesti katsottu kuuluvan pintakiinteistön omistajalle Ulkopuolinen

Lisätiedot

Luonnos Selityspyyntö , korkeimman hallinto-oikeuden diaarinumero 5845/1/18

Luonnos Selityspyyntö , korkeimman hallinto-oikeuden diaarinumero 5845/1/18 1 (5) Luonnos 22.2.2019 Dnro LPR/283/23/2019 Korkein hallinto-oikeus / korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi Viite ASIA Selityspyyntö 4.2.2019, korkeimman hallinto-oikeuden diaarinumero 5845/1/18 Lappeenrannan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (5) Kaupunkiympäristölautakunta Asia/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (5) Kaupunkiympäristölautakunta Asia/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2019 1 (5) 34 Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden hallintopäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 18.5.2018 (13 ) (Tapulikaupunki) HEL

Lisätiedot

RÄÄKKYLÄ MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

RÄÄKKYLÄ MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT RÄÄKKYLÄ MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT Taksan käsittelypäätökset: Ympäristölautakunta 07.04.2008 5 Kunnanhallitus 08.05.2008 62 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot