2/2011. Nuorena yrittäjäksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2011. Nuorena yrittäjäksi"

Transkriptio

1 2/2011 Nuorena yrittäjäksi

2 sisältö 7 10 Hermia Oululaiset insinöörit olivat kuulemassa, kuinka UIL on heidän tukenaan Nokian muutoksissa. Liiton kampanja käynnistyi maaliskuun alussa. Yrityskeskus auttaa kasvuhaluisia yrityksiä maailmalle tarjoamalla niille verkostoja ja rahoitusta. Pääkirjoitus... 5 Tekniikan etiikan ongelma Uutisia... 6 Kolumni... 8 Yrittäjyydessä on mahdollisuus Puheenjohtajan palsta Miksi suomalaiset liitot tekevät kansainvälistä edunvalvontaa Edunvalvontaa yrittäjäasiaa Hermiasta maailmalle yritysidean kanssa Gurux kasvaa IGL Technologies Yritystallista potkua Yrittäjävaliokunta ajaa insinööriyrittäjien etuja Yrittäjäksi jaetun ilon kautta Osaaminen Sijoittamalla oman elämänsä herraksi Yhteiskunnasta Onnistumisen käsikirjoitus suomalaiselle insinöörille UIL:n jäseniä eduskuntavaaleissa Insinööri kuntapäättäjänä Maailmalta EU-remontti ammattipätevyysvaatimuksiin Ay-liikkeen kanta EU-linjauksiin tiukentuu Totta ja tutkittua Tekniikan alan yrittäjät kasvuhaluisia Työajat lyhentyneet EU:ssa Oikeutta Yrittäjäkin tarvitsee työttömyysturvaa Opiskelija-asiaa Kentän kuulumisia Järjestöjohtajat miettivät jäsenpitoa Jäsentietopalvelu tiedottaa Järjestöyhteydet Tapahtumia Kannen kuva: Mikael Hautala 2

3 17.3. numero 2/2011 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Filosofi Pekka Himanen sai opettajaltaan Georg Henrik von Wrightiltä kirjeen. Siinä hän sai parhaan elämänohjeen ole paras omassa jutussasi. Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , 6.6., 1.9., 6.10., , Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: 43 Uranosteen kevät on täynnä tarjontaa. Aloitustilaisuus Oulussa keräsi paikalle yli 200 kaupallisen ja teknisen alan korkeakoulutettua. Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN UUSI INSINÖÖRI 3

4 Suomen merkittävin valmistavan teollisuuden Samaan aikaan Teolliset Palvelut 11 ja ChemBio 2011 tapahtumat ammattitapahtuma Osta paremmin, viisaammin ja kustannustehokkaammin kuin kilpailijasi! Tapahtuma auttaa yritystäsi ottamaan seuraava askeleen tuotannossa, tekemään tuotteestasi entistä paremman ja leikkaamaan samalla kustannuksia MAALISKUUTA 2011 HELSINGIN MESSUKESKUS SUBCONTRACTOR2011 Näytteilleasettajia Verkostoitumista Seminaareja Uutuuksia Innovaatioita...ja paljon muuta Yhteistyökumppani Markkinointiyhteistyökumppani Säästä aikaa ja rahaa, rekisteröidy tapahtumaan maksutta osoitteessa:

5 pääkirjoitus Tekniikan etiikan ongelma Maaliskuu 2011 Ilona Mäenpää Risto Salminen tunnustaa, että hänellä on ongelma hän on ollut kiinnostunut etiikasta koko elämänsä. Etiikka kiusasi terveellä tavalla jo opetusuralla, mutta nyt Metropolia Ammattikorkeakoulun Teollinen tuotanto -yksikön johtajana kysymykset ovat kasvaneet. Iso peruskysymys globaalisti ja juuri nyt on: kuka omistaa tiedon? Toinen iso kysymys arjessa on se, kuka päättää, mitä on hyvä opetus onko se opiskelija, opettaja vai työelämä. Insinöörietiikan painoarvoa lisää Salmisen mukaan teknologian suuri toteutusvoima. Käyttäminen vaikuttaa aina vahvasti kanssaihmisiin ja ympäristöön. Kenellä on valta tehdä päätös siitä, mitä teknologiaa kehitämme ja otamme käyttöön? Tekniikan haasteita globaalissa yhteiskunnassa käsi teltiin monelta eri kantilta etiikka-aiheisessa seminaarissa Metropolia Ammattikorkeakoulussa (s. 22). Kun Itä-Aasia haastaa lännen mahtivaltiot, on Suomikin kovan paikan edessä. Haluammeko säilyttää oman hyvän asemamme, kysyi insinööriopiskelijoita edustanut Reima Pentikäinen samassa seminaarissa. Onko meillä jotain, mitä muilla ei ole? Voiko eettinen standardi olla yksi kilpailukyvyn tekijöistä? Globaali vastuu on myös iso kisa hyvistä ideoista. Tässä on suuri mahdollisuus Suomelle tuoda esiin parasta insinööriosaamistamme. Muun muassa energian ja puhtaan veden saanti sekä kaupungistumisen mukanaan tuomat ongelmat asettavat suuria haasteita. Niissä meillä on jo korkeatasoista osaamista ja ratkaisuja tarjolla. Samoin uudet sähköisen lehden jakeluun liittyvät ratkaisut odottavat maailmanmarkkinoiden valtaamista. Insinöörin vastuu käsittää nyt koko maapallon. Vastuu ei ole vaatimaton, mutta se onkin mitoitettu insinööreille. UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Rinnakkaisjäsenyyssopimuksen allekirjoitustilaisuudessa UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari (oik) ja järjestöjohtaja Mikko Wikstedt sekä OAJ:n järjestöpäällikkö Petri Lindroos ja puheenjohtaja Olli Luukkainen. Taustalla assistentti Sari Tarvainen. Kuva: Minna Rosenström. Rinnakkaisjäsenyyssopimus OAJ:n kanssa n Uusi Insinööriliitto ja Opetusalan Ammattijärjestö allekirjoittivat maaliskuun alussa sopimuksen rinnakkaisjäsenyydestä. Ensisijainen työmarkkina-jäsenyys on OAJ:ssä, ja UIL hoitaa ammatillis-aatteellista edunvalvontaa. Rinnakkaisjäsenyyden odotetaan kiinnostavan muun muassa ammattikorkeakouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja aikuiskoulutuskeskuksissa opettajana työskenteleviä insinöörejä. Sopimus astuu voimaan 1.4. Aiheesta kerrotaan lisää seuraavassa Uusi Insinööri -lehdessä. YTN: TeliaSoneran vähennykset perusteettomia n TeliaSonera Finland aloittaa yt-neuvottelut, joiden tavoitteena on noin 200 työsuhteen lakkauttaminen. Ylemmät toimihenkilöt YTN pitää yrityksen toimia tuomittavina, sillä todellisia perusteita irtisanomisille ei ole. Irtisanomisten yhteydessä TeliaSonera ilmoitti samalla rekrytointitarpeesta. YTN muistuttaa työsopimuslaista, joka sisältää uudelleensijoitus- ja koulutusvelvoitteen. TeliaSonera on viime vuosina aktiivisesti laiminlyönyt henkilöstönsä kouluttamisen, joten se on itse ajanut itsensä tähän umpikujaan. Yritys on tehnyt viime vuodet myös erittäin hyvää tulosta; viimeisin tulos 2010 loppuvuoden osalta osoittaa sen olevan taloudellisesti loistavassa kunnossa. Yt-neuvotteluesityksessä viitataan taloudellisiin perusteisiin, joilla ei kuitenkaan ole yrityksen tulosten valossa mitään pohjaa, sanoo YTN:n ICT-alan vastuullinen asiamies Tage Lindberg. YTN toivoo TeliaSoneran toimivan tilanteessa kunnolla ja yhteiskuntavastuullisesti, siihen sillä on täydet taloudelliset edellytykset. LTY-alalla saavutettiin neuvottelutulos n LTY-alan työehtosopimusten allekirjoittajat Ylemmät Toimihenkilöt YTN, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Pardia sekä Palvelualojen työnantajat PALTA saavuttivat neuvottelutuloksen, jonka mukaan alkaen maksetaan yleiskorotus 1,3 prosenttia alkaen maksetaan yrityserä 0,9 prosenttia. Neuvottelutulos ei koske rautatiealaa. Kunta-alan palkkaratkaisu turvaa ostovoiman n Kunta-alalle saatiin kuntatyönantajan ja neljän pääsopijajärjestön kesken neuvottelutulos tämän vuoden palkankorotuksista. UIL:n jäsenten osalta sopimuksen tekivät Tekniikka ja Terveys KTN ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO. Yleiskorotus 1.5. alkaen on 1,2 prosenttia ja paikallinen järjestelyerä toukokuun alusta lukien 0,8 prosenttia. Lisäksi maksetaan 1.5. kertaerä, jonka suuruus on 100 euroa KV-TES ja TS-sopimuksissa ja opetusalalla 140 euroa. Suunnittelijapätevyydet putoamassa pois insinööreiltä n Juuri julkistetusta RakMk A2 osasta, suuresti insinöörisuunnittelijoiden elinkeinonharjoittamiseen vaikuttavasta asiakirjasta, puuttuu keskeisin rakennusalan toimija insinööri. Ehdotus ei ota huomioon yksilön ammatinharjoittamisen eikä elinkeinotoiminnan mahdollisuuksien edistämistä työmarkkinoilla. Ehdotus ei huomioi myöskään koulutusjärjestelmän mahdollisuuksia pätevyyksien tuottamiseen. Rakennusten suunnittelupätevyyksistä keskeisin, pääsuunnittelijapätevyys, kaipaa tarkennuksia määrittelyynsä insinöörien osalta. Alalla toimivien henkilöiden ammatin harjoittamisen esteitä pitää purkaa, eikä käytännössä ammatinharjoittamisen esteeksi muodostuvia ohjeita tai määräyksiä saa laatia. Ympäristöministeriössä asiaa on valmisteltu erilaisissa kokoonpanoissa vuodesta UIL vaatii, että helmikuussa julkistetun ehdotuksen määräystä pääsuunnittelutehtävästä muutetaan. Liitto vaatii myös insinöörien tehtävien palauttamista takaisin rakentamismääräyskokoelman ohjeeseen vuoden 6

7 2008 työryhmän ehdotuksen mukaisesti. Valtiolle uusi sopimus n Valtion pääsopijat pääsivät sopuun palkankorotuksista ja muutosturvasta. Sopimus toi 1.2. alkaen yleiskorotuksen 1,3 prosenttia. Virastoerä 1.5. lukien on 0,5 prosenttia. Lisäksi sovittiin 0,2 prosenttia tasa-arvoerästä, joka tulee voiman myös 1.5. Jos tasa-arvoerästä ei päästä neuvottelutulokseen, se yhdistetään virastoerän kanssa. Jatkuvaan muutoksen kourissa olevalle valtion henkilöstölle palkankorotuksiakin tärkeämpää on muutosturvasta saavutettu sopu. Jos muutostilanteissa tehtävät muuttuvat vähemmän vaativiksi, palkkaus säilyy kuitenkin vähintään 24 kuukauden ajan ennallaan. Nokia aloittaa yt-neuvottelut Suomessa n Nokia ilmoitti laskiaistiistaina aloittavansa uutta organisaatiota koskevat yhteistoimintaneuvottelut Suomessa. Nokia sanoo, että neuvotteluissa käsitellään uuden organisaation rakenteeseen liittyviä työnjärjestelyitä, ei vielä henkilöstövähennyksiä. Nokian mukaan uuden strategian henkilöstövaikutukset eivät vielä ole tiedossa. Uuden organisaation ja toimintatavan suunnittelu etenee, ja aloitamme nyt neuvottelut siitä, miten uusi toimintatapa vaikuttaa organisaatiorakenteisiin, tuotesuunnitelmiin sekä työmenetelmiin ja -tehtäviin, sanoo Nokian Suomen henkilöstöjohtaja Ville Valtonen. Kuten luottamusmiehet ja me olemme edellyttäneet, Nokia ei ole ensimmäisenä ryhtynyt irtisanomisiin, toteaa UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari. Organisaatiomuutos on käytävä rauhassa läpi. Sen jälkeen Nokian on ohjattava mahdollisesti ilman työtehtäviä jäävät koulutukseen tai tarjottava muita tehtäviä. Nokian on tarjottava myös irtisanomisaikoja, jotka ovat lakisääteisistä merkittävästi pidempiä. UUSI INSINÖÖRI Varautuminen Nokian muutoksiin on aloitettu Liitto on valmiina, kun mahdolliset irtisanomisyt-neuvottelut alkavat, sanoo Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari. n Nokian älypuhelimien käyttöjärjestelmän muutos voi tietää uutta uraa sadoille suomalaisille Symbian- ja MeeGo-suunnittelijoille. Tilanne on epäselvä ja varmaa tietoa irtisanomisista ei ole. Uusi Insinööriliitto on nostanut valmiustilaa ja julkisti UIL on koko urasi käyttöjärjestelmä -projektin. Hankkeessa on mukana kaksi liiton asiamiestä ja yksi lakimies. He vastaavat nokialaisten yhteydenottoihin, joita varten on avattu suora puhelinlinja ja sähköposti. Sivustolla on myös paljon muutostilanteeseen liittyvää tietoa. Järjestelyllä varmistetaan, että nokialaisia voidaan palvella nopeasti ja liiton muu työsuhdeneuvonta ei ruuhkaudu. Nokian insinöörit ovat huippuosaajia, joiden työura jatkuu varmasti erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Muutossiltana toimivat työllistämisyhdistykset, joista Oulu ja Tampere ovat jo toiminnassa ja järjestävät työnhakuun liittyviä koulutuksia. UIL:n tavoitteena on ESR-rahoitteisten hankkeiden mahdollisimman pikainen käynnistäminen myös pääkaupunkiseudulla ja Salossa. Rahoitusta haetaan myös valtakunnalliseen hankkeeseen, joka auttaisi nokialaisia työllistymään jokaisella paikkakunnalla. Puheenjohtaja Pertti Porokarin johdolla kiertue suuntasi kaikkiaan kuudelle Nokian saitille. Ouluun Elektroniikkatien ja Peltolan tilaisuuksiin tuli paikalle yli 50 insinööriä. Lehdistötilaisuudessa Porokari näki liiton roolin sillanrakentajana insinöörien ja työpaikkojen välillä. UIL ja työllistämisyhdistykset ovat suunnitelleet myös tilaisuuksia, joissa ICT-alan firmat ja insinöörit kohtaavat. Seuraavan kerran liitto on päättänyt kiertää Nokian toimipisteitä toukokuussa, mutta tilaisuuksia järjestetään niin paljon kuin on tarvetta. Riippuen Nokian päätöksistä jo silloin voidaan esitellä työnhakupalveluita ja pitää CV-klinikoita. Kevään aikana myös neuvottelujärjestö YTN kiertää Nokia-paikkakuntia. YTN-luottamushenkilöt ovat ensisijainen tietokanava liittyen yrityksen sisäisiin yhteistoimintaneuvotteluihin. Oma ammattiliitto tukee Jo alusta lähtien insinöörien oma ammattiliitto on mukana, koska mikäli irtisanomisiin mennään, tarvitaan paljon urahallintapalveluita ja henkilökohtaista neuvontaa. Nokia on jäsentemme yleisin työnantaja. Se työllistää esimerkiksi Oulun Insinöörien jäsenistä joka kuudennen. Lisäksi hyvin merkittävä joukko jäseniä työskentelee Nokian alihankintayrityksissä. Heitä projektin asiamiehet tapaavat mielellään, tarvitsemme kuitenkin yhteyshenkilöitä näissä firmoissa olevista jäsenistä. Jos Nokian muutokset koskettavat myös sinun työnantajaasi, ota yhteyttä osoitteeseen: Teksti: Mikko Sormunen, asiamies Kirsti Laurinolli 7

8 kolumni Kirjoittaja Vilho Korkeamäki on yrittäjä Yrittäjyydessä on mahdollisuus hiessä on sinun leipäsi ansaittava oli tuttu kannustus tämän päivän yli kuusikymppisille lapsuus- ja nuoruusvuosilta. Siinä oli Otsansa suuntaa, oli tavoitteena sitten insinööritittelin tai jonkun muun ammattinimikkeen hankkiminen. Vuosikymmeniä sitten ani harva lähti heti koulunpenkiltä yrittäjäksi, osaaminen oli hankittava pitämällä jalat toisen pöydän alla. Näin kävi myös tämän kirjoittajalla, sillä yrittäjyys alkoi kymmenen harjoitteluvuoden jälkeen vuonna Syy yrittäjäksi ryhtymiseen voi olla moninainen, se voi olla erikoisosaaminen tai mikä ajopuuteoria tahansa. Itselleni sopii selitykseksi parhaiten alueellinen markkinarako; ja niin lähdin perustamaan sähköalan osakeyhtiötä. Enimmillään yhtiö työllisti runsaat 20 henkilöä, mutta erinäisten toimien jälkeen työmaana on yhden hengen kommandiittiyhtiö. Firman koko ei ole mitenkään hullumpi, päätäntävalta on aina mukana. Merkittävää parannusta henkiseen turvallisuuteen toi vuoden 1995 alussa voimaan tullut lakimuutos, joka mahdollisti ammatinharjoittajille ja yrittäjille ansiosidonnaisen päivärahan. Tämän työttömyysturvamuutoksen myötä yöunetkin pitenivät vaaksan verran. Mitä 35 vuotta on sitten antanut? Vuosiin on mahtunut sekä myötä- että vastamäkeä. On ollut itsenäisyyttä ja yksinäisyyttä. Ennen kaikkea se on mahdollistanut oman aloitekyvyn käytön. Lisäksi voi itse säädellä riskinottoa ja työpaineita. Tosiasiassa yhdenkin hengen firmassa on liukuva työaika saa aloittaa ennen seitsemää ja lopettaa illalla kymmenen jälkeen. Yrittäjyyden alkutaipaleella sai usein kuulla ihmettelyn siitä, että olenko yrittäjänä vielä liiton jäsen. Niihin kysymyksiin on ollut helppo vastata myönteisesti. Mukana oleminen on tuonut laajan verkoston, sillä useissa hankkeissa kanssa- tai vastapelaaja on ollut insinööri. Enkelitoiminnasta Jos joku käyttää itsestään bisnesenkeli -nimikettä voi mukana olla jo vahva pullistelun maku. Kirjoittajakin on jo saanut palautetta kyseisestä, ehkä sopimattomastakin tittelistä. Tuntuu kuitenkin hyvältä olla jossakin vaiheessa elämää vaikkapa enkeli, kun ei tuosta tuonpuoleisestakaan ole niin tietoa. Kyseenalaisen tittelin syntykaupunki lienee Tampere, jossa olen saanut toimia sekä Hermia Yrityskehitys Oy:n osakkaana ja puheenjohtajana vuodesta 2003 että rahoitusyhtiö Hermia Ventures Oy:n osakkaana ja puheenjohtajana vuodesta Molemmissa yhtiöissä työskennellään lähinnä innovaatio- ja kasvuyritysten parissa niitä kehitellen. Rahoitusyhtiön työsarkaa on lainata aloituspääomaa ja lähteä myös osakkaaksi. Tällaiseen oravanpyörään olen hypännyt ja ryhtynyt kahden pääyhtiön lisäksi osakkaaksi vajaaseen kahteenkymmeneen yritykseen. Suurimpia harmeja alkavilla yrityksillä ovat taloushuolet. Alkupääoman hankkimisen jälkeen tulee yleensä vielä yksi tai kaksi rahoitusaaltoa, sillä jo muutaman yrittäjäkuukauden jälkeen tahtovat pelimerkit käydä vähiin. Mukana olevan sparraajan apua tarvitaan rahoitusjärjestelyissä. Muita tärkeitä avuja ovat kyky kuunnella alkavaa yrittäjää ja tuoda hänen vahvat puolensa esiin sekä vahvistaa vielä niitä. Toiminnan vakiinnuttua on normaalien päivittäisten liiketoimien ohella pyrkimys myös yrityksen arvon kasvattaminen. Sijoittajaosakas tietää jo mukaan lähtiessään, että kyseessä on riskisijoitus. Positiivista tulosta pitänee odottaa yleensä kolmesta viiteen vuotta. Sinä aikana saa jo viitteitä siitä, tuleeko voittoa tai vaihtoehtoisesti kokemusta. Jos siivet kantavat hyvin, voidaan yhtiössä aloittaa exitien valmistelu kauppaamalla yritys vielä suuremmille pääomasijoittajille tai jopa pörssiyhtiöille. Riskisijoittamisesta olen saanut sekä kokemusta muutaman konkurssin myötä että vaivan palkkaa onnistuneiden myyntien myötä. Yritysryppäässä näyttää olevan muutama kultakimpalekin. Useimmat aloittavat yritykset ovat keskittyneet niin pienille tuote- tai palvelusektoreille, että Suomen markkinat on kyllästytetty muutamassa kuukaudessa. Sen vuoksi niissä yritetään levitellä hartioita melko pian kansainvälisille markkinoille. Tämä on tiedostettu myös Hermia Yrityskehitys Oy:ssä, joka kiinalaisten kumppaneiden kanssa perusti viime keväänä teknologiansiirtoyhtiön Kiinaan Nanjingin kaupunkiin. Syksyllä perustettiin myös yhtiö venäläisten kanssa samaan tarkoitukseen, sen yhtiön kotipaikka on Tampere. 8

9 puheenjohtajan palsta Miksi suomalaiset liitot tekevät kansainvälistä edunvalvontaa Maaliskuu 2011 Pertti Porokari Kiinan avattua markkinansa länsimaille alkoi kilpajuoksu kehittyvien markkinoiden teollisesta hyödyntämisestä. Tästä alkoi kehitys, joka vaurastutti kyllä Kiinan taloutta ja tarjosi osalle köyhää maaseutuväestöä töitä ja mahdollisuuden parempaan elintasoon, mutta usein hyvin epäeettisin keinoin. Sama kehitys leviää muualle Aasiaan yhä köyhemmille alueille kuten Intiaan ja Vietnamiin ja myös Afrikan ja Etelä-Amerikan mantereille. Kansainväliset elektroniikkateollisuusjätit rynnistävät joka maailman kolkkaan toisaalta uusien markkinoiden takia, mutta myös aina vain halvemman työvoiman perässä. Tekstiiliteollisuus onnistui tekemään saman jo paljon aikaisemmin ja ehkä vähemmällä huomiolla. Kansainvälinen ay-toiminta pyrkii estämään muun muassa lapsityövoiman käytön ja tavoittelee kaikille maailman työntekijöille asiallisia työoloja ja työsuhteen ehtoja, jotta teollistuminen ei leviäisi epäeettisin keinoin. Tästä syystä myös Insinööriliitto on mukana kansainvälisessä edunvalvonnassa SASK:n eli Suomen ammattijärjestöjen solidaarisuuskeskuksen ja kansainvälisten ammattisihteeristöjen kuten maailman metalli IMF ja -kemia ICEM kautta. Hyvää kevättä! INSINÖÖRI UUSI 9

10 edunvalvonta yrittäjyydestä Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Markku Teittinen (Kiinan kuvat) ja Mikael Hautala Hermiasta maailmalle yrityside Hermia Yrityskeskus Tampereella auttaa uusia innovatiivisia ja kasvuhaluisia yrityksiä maailmalle tarjoamalla niille verkostoja ja rahoitusta. Yhteistyöllä kiinalaisen Wuxin kaupungin kanssa sikäläiset markkinat ovat avautuneet erityisesti anturiteknologian yrityksille. Hermia Yrityskeskus järjesti viime lokakuussa seminaarimatkan anturimessuille Wuxin kaupunkiin Kiinaan. Matkalle osallistui 21 hengen yritysdelegaatio. Mukana olivat myös nuoret uuden polven yritykset IGL Technologies ja Gurux, joista on juttua edempänä. Matka oli onnistunut ja saimme solmittua paljon hyödyllisiä uusia kontakteja myös kaupungin johtoon, kertovat hankkeen puuhamiehet insinööri Vilho Korkeamäki ja DI Pekka Jussila. Korkeamäki on Yrityskeskuksen hallituksen puheenjohtaja ja Jussila sen toimitusjohtaja. Wuxi on saanut Kiinassa roolin toimia kansallisena anturiteknologian kehittämiskeskuksena. Toimintaansa varten se sai vastikään 3 miljardin euron aktivointirahan. Se onkin noussut Shanghain rinnalle kasvavaksi investointikohteeksi. Wuxissa draivi on kova ja siellä on myös helpompi luoda kontakteja ja lähteä kasvuun kuin vaikkapa Shanghaissa, Jussila tietää. Kaupunki houkuttelee yritysten li- 10

11 Käyntikorttien vaihtoa kiinalaisittain, kuvassa oikealla Pekka Jussila ja hänen vieressään Vilho Korkeamäki Hermia Yrityskehitys Oy:stä. Rahaston tekemä myötäsijoitussopimus yrityksen kanssa tarkoittaa sitä, että kumpikin osapuoli sijoittaa. an kanssa säksi myös yliopistoja alueelleen. Myös suomalaisten korkeakoulujen mahdollisuutta toimia siellä selvitetään. Kiina tulee Suomeen Eräänä osoituksena, vaikkakin pienenä, Wuxin kaupungin toiminnan aktivoitumisesta myös Suomessa, on sen Euroopan toimiston perustaminen Hermia Yrityskeskuksen tiloihin. Tässä overseas station issa on jo ainakin molempien maiden lippu, työpöytä ja tuolit. Avajaisetkin on jo pidetty. Kumppanuudesta on molemminpuolista hyötyä, Jussila sanoo. Jussilan mielestä Suomi voisi olla solmukohde, kun Kiina tulee Eurooppaan. Näin suomalaiset voisivat kehittää palvelujaan, saada investointeja ja työtä. Myös Korkeamäelle globalisaatio ja Kiina ovat pikemminkin mahdollisuuksia kuin uhkia. Nyt odotetaan Kiinan tulevan suomalaisille sijoitusmarkkinoille. Hermia Ventures -sijoitusrahaston kautta sillä olisi tähän kaikki mahdollisuudet, sanoo rahaston hallituksen puheenjohtaja, insinööri Vilho Korkeamäki. Tukea kasvuyrityksille Hermia Yrityskeskus rakentaa yrityskeskusta Tampereelle kehittämällä uusia liiketoimintamuotoja. Kansainvälisten verkostojen luomisessa ja siemenrahastojen hankinnassa se avustaa innovatiivisia yritysideoita niiden alkuvaiheessa matkalla yrityksiksi. Pekka Jussilan vuonna 1992 perustama Yrityskeskus on avustanut yli 300 yritysstarttia kasvuun ja tehnyt noin konsultointitoimeksiantoa. Keskuksella on toimipisteet Tampereen lisäksi Salossa ja Lappeenrannassa sekä Hollannissa. Miksi sitten lähteä Kiinaan? Yrityksillä, jotka ovat teknologisesti orientoituneita, on tarjota sekä palveluita että oivallusta. Suomi ei enää riitä niille, vaan ne joutuvat miettimään muita markkinoita. Siksi kasvava markkina-alue Kiina on tullut niin voimakkaasti mukaan kuvioihin. Myös Intian merkitys on räjähdysmäisesti kasvanut, Jussila sanoo. Ja kun sinne haluaa mennä, on parempi mennä yhdessä kuin yksin. Valmiit verkostot ja kumppanit ovat kullanarvoisia, sillä kulttuurierotkin voivat olla monelle suuri järkytys. Puhumattakaan kielimuurin tuomista ongelmista. Korkeamäki ja Jussila ovat aiemmin useaan otteeseen vierailleet Kiinassa, mutta nyt tuntuu että oikea tatsi on löytymässä. Yritysenkeleitä tarvitaan Korkeamäki on yksi aktiivisimmista yritysenkeleistä Tampereen seudulla. Hän on sijoittanut 15 yritykseen rahojaan sekä tukeakseen uusia yrittäjiä alkuun että vanhasta kokemuksesta. Hänellä on yrittäjäkokemusta vuodesta 1976 lähtien Bisnesenkelinä voi myös olla vaarana, että rikastuu, hän naurahtaa. Hermia Ventures -sijoitusrahaston kohteet ovat yksityisiä tahoja. Rahasto hakee hyviä sijoituskohteita ja pyrkii jopa 15 %:n vuosituottoon. Yritykset, jotka tekevät kauppaa Kiinan kanssa, pääsevät kiinni sijoitusrahaston lupaamaan 15 prosentin tuottoon, Korkeamäki lupaa. Näin yritys voi kasvaa. Niin ovat tehneet myös IGL Technologies ja Gurux. Rahaston tekemä myötäsijoitussopimus yrityksen kanssa tarkoittaa sitä, että kumpikin osapuoli sijoittaa. Mukaan on otettu muitakin sijoittajia kuin pankkeja, muun muassa Vera, jolla on etuoikeus sijoittamiseen. Tämä siksi, että rahasta on puutetta. Yliopistoilta ei tule startteja samaan malliin kuin 2000-luvun alussa. Laman lisäksi kuntien vetäytyminen pois yritystukien alkuvaiheesta on vaikeuttanut tilannetta. Intoa yrittämiseen olisi, mutta siemenrahoittajista on puutetta, Korkeamäki kiteyttää. Viime vuonna Yrityskeskuksen hallituksen kokouksessa käsiteltiin 12 hakemusta, jotka kaikki olivat kiinnostuneita siemenrahasta. Kun näistä muutama otetaan rahoituksen piiriin, voi alku käynnistyä jopa kuudessa viikossa. Yleensä se kestää 3 6 kuukautta. n UUSI INSINÖÖRI 11

12 edunvalvonta yrittäjyydestä Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Markku Teittinen (Kiinan kuvat) ja Mikael Hautala Gurux kasvaa Mikko Kurunsaari. Mikko Kurunsaari perusti Guruxin runsaat 12 vuotta sitten, kun oman yrityksen perustaminen kiehtoi enemmän kuin työnteko Nokialla. Nyt yritys työllistää viisi henkilöä ja suunta on kasvuun päin. Gurux kehittelee ja valmistaa ohjelmistoja kaukoluettavia mittareita varten ja on käynnistänyt sitä varten avoimen lähdekoodin yhteisön. Kiinalaiset olivat kovasti kiinnostuneita avoimen lähdekoodin yhteisöstämme, kertoo yhteisön luonut Mikko Kurunsaari. Hän valmistui tietoliikenneinsinööriksi Raahessa vuonna Avoimen lähdekoodin yhteisölle tarjotaan palvelua mittareiden etälukemiseen. Tietoa kerätään laitteilla, sähkömittaukset muutetaan informaatioksi, jota voidaan käyttää muun muassa sähkön laadun seurannassa. Tarjoamme muutaman mittarin lukua ilmaiseksi yhteisömme jäsenille, Kurunsaari selvittää. Nälän kasvaessa asiakkaat haluavat enemmän palveluja. Ja kun sana kiirii, yhä useampi liittyy yhteisöön ja tilaa sen palveluja. Tuotekehitys voimakasta Yritys otti vuoden 2008 vuoden lopussa ison riskin ja lähti kehittämään yritystä palvelujen suuntaan. Tämän kuun alussa julkaistiin pilvipalvelu, jonka avulla luetaan erilaisia mittareita. 12

13 Mikko Kurunsaari Gurux Oy:stä käymässä neuvotteluja. Tuomme asiakkaillemme lisäarvoa heidän laitteidensa datasta muuttamalla sen älykkyydeksi, jota voidaan käyttää päätöksenteon tukena, Kurunsaari selvittää. Tähän on tähdätty kahden vuoden kehitystyöllä, jossa edetään porras portaalta. Tiiviit yhteydet Kiinaan Kurunsaari uskoo, että Wuxin kaltaiset matkat ja niiden aikana solmitut suhteet lisäävät yhteistyömahdollisuuksia Kiinan markkinoilla. Yrityksellä on tiiviit ja säännölliset yhteydet muun muassa Kiinan hallituksen edustajiin. Totta kai toivomme että löytäisimme jälleenmyyjiä tuotteillemme myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Tähän yritys saa vetoapua myös Tekesin Groove -projektissa. Intiassa tuote on herättänyt myös suurta kiinnostusta. Se soveltuukin hyvin sähkönkulutuksen seuraamiseen maassa, jossa sähkönkulutus kasvaa voimakkaasti. Voimakas tuotekehitys edellyttää lisää henkilökuntaa, mikä puolestaan vaatii rahaa. Yritys on vastikään aloittanut riskirahoituksen etsinnän. Jos saamme rahoituksen kuntoon, pääsemme nopeammin eteenpäin tuotekehityksessä ja myös kasvussa. Miksi yrittäjäksi Yrittäminen on intohimoisten miesten laji, Kurunsaari kuittaa kyselyt yrittämisen ihanuudesta ja kurjuudesta. Epäonnistumisen pelko on monille esteenä lähteä yrittäjäksi. Siitä kun pääsee pois, niin kaikki menee hyvin. Palkka tulee tilille ja firma pyörii. Eiköhän se riitä. n UUSI INSINÖÖRI 13

14 edunvalvonta yrittäjyydestä Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Markku Teittinen (Kiinan kuvat) ja Mikael Hautala Aleksander Ivaine. IGL Technologies 14 -Technologies Oy perustettiin IGLjoulukuussa 2009 TTY:n Yritystallin ja Hermia Yrityskehitys Oy:n avustuksella. Kolmen teekkarin mielestä aika oli kypsä oman bisnesidean toteuttamiselle. Yrityksen innovaatio on kauko-ohjattavat pistorasiat auton lämmitykseen ja/tai lataukseen. Puolisen vuotta mietimme ideaa, sitten päätimme toimia, kertoo TTY:n yritystallista ponnistusta etsinyt Aleksander Ivaine. Hän on nyt yrityksen toimitusjohtaja ja työntekijöitä on kaksi. Hermia Yrityskeskus auttoi liiketoimintasuunnitelman, yritysstrategian ja rahoituksen järjestämisessä. Omassa yrityksessä ideoitaan pystyy toteuttamaan paremmin. Minulle oli pettymys, että palkkatyössä ei uskottu teekkarin ideaan, Ivaine kertoo. Wuxin matkalla myös Ivaine löysi mahdollisia yhteistyökumppaneita samalla matkalla olleista suomalaisista yrityksistä. Ivaine uskoo palaavansa Kiinaan tekemään bisnestä jossain vaiheessa. Paljonko firma maksaa, kiinalaiset kysyivät jo matkan aikana. Tuote oli silloin vielä prototyyppitasolla, joten sitä ei voinut vielä myydä. Eikä ole myyty vieläkään. Kiinnostus innovaatiota kohtaan on nimittäin herännyt myös Ivainen venäläisten tuttujen piirissä Venäjällä. Jos markkinat tuotteelle aukeavat siellä, voi edessä olla todella iso kasvu yrityksen liikevaihdossa.

15 Tuotamme jatkuvasti uusia ideoita ja se on meille myös ongelma, sillä myyntityöhön eivät rahkeet enää riitä. Onneksi Yrityskeskukselta löytyy myös Vuokraa myyntimies palvelu, Ivaine toteaa. Etäohjausjärjestelmä IGL-Technologies in yritysidea on siis piharasioiden internetin yli hallittava etäohjausjärjestelmä. Yritys on ensimmäisenä Suomessa suunnitellut ja toteuttanut tämän innovaation, joka on huomioitu myös Pirkanmaan INNO- SUOMI-kunniamaininnalla. etolppa koostuu lyhyenkantaman verkkomoduuleista ja GSM/GPRS-ohjausmoduuleista. Lyhyenkantaman verkkomoduulit asennetaan piharasioiden sisälle, jossa ne hoitavat lämmityksen päälle/pois -kytkemisen. Jos olet lähdössä lentomatkalle, voit matkapuhelimella ajasta etukäteen lentoaseman parkkipaikalla olevan autolämmityspistorasian päälle ja järjestelmä mittaa myös käytetyn sähköenergian. GSM/GPRS-ohjausmoduuli sijoitetaan niin, että sen lähettämä signaali kattaa koko parkkialueen. Moduulin tehtävänä on käskyjen lähettäminen verkkomoduuleille sekä datan vastaanottaminen ja sen lähettäminen eteenpäin etolppa palvelimelle. Piharasioiden käyttäjät lähettävät ohjauskäskyjä Internet-selaimen tai matkapuhelimen kautta palvelimelle, josta käskyt välittyvät eteenpäin. Jokainen käyttäjä saa oman käyttäjätunnuksen etolppa -internetsivulle, jonka kautta piharasian ohjaus tapahtuu. Yrityskeskus auttoi rahoituksen järjestämisessä. Ajastuksessa käyttäjät voivat hyödyntää ekotoimintoa, jolloin lämmitys käynnistyy automaattisesti ulkolämpötilan mukaan. Jos ekotoimintoa ei halua käyttää, lämmitysajan pituuden voi määrittää myös itse. n Vasemmalta Lim Bernard (Confidex Oy) sekä Alexander Ivayne ja Evgeni Gordejev IGL Technologies Oy:stä Tampereelta. UUSI INSINÖÖRI 15

16 edunvalvonta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Yritystallista potkua Seinäjoen ammattikorkeakoulussa etsitään erilaisia malleja yrittäjyyden edistämiselle opiskeluaikana. Yritystallissa opiskelija voi tehdä niin projektiopinnot kuin työharjoittelunkin liittyen ikiomaan yritysideaan. Tämän vaihtoehdon on SeAMK Tekniikassa valinnut 39 tekniikan alan opiskelijaa. Seinäjoen ammattikorkeakoulun Yritystalli käynnistettiin Etelä- Pohjanmaan liiton rahoittaman EAKR-hankkeen puitteissa vuonna Tallisopimuksen tehnyt opiskelija on tavallaan erityisasemassa, sillä hän voi rakentaa opintosuunnitelmansa sellaiseksi, että hän voi samalla kehittää omaa yritysideaansa, uutta tuotetta tai yrittäjyysosaamistaan. Myös erilaisia projektiopintoja voi suorittaa yritysideaan liittyen, kertoo yrityspalvelupäällikkö Helena Hannu. Myös työharjoittelun voi halutessaan tehdä omassa yrityksessä esimerkiksi perustamistoimien ja toiminnan käynnistämisen merkeissä. Oman yritysidean, uuden tuotteen tai palvelun kehittämiseen liittyvistä opinnoista voi kertyä opintopisteitä jopa lähemmäs sata. Tallisopimuksia on tehty tällä hetkellä kaikkiaan 144 opiskelijan kanssa. Heistä nelisenkymmentä on tekniikan alan opiskelijoita. Yritystallitoiminnan puitteissa perustettuja yrityksiä on lähes 50. Opiskelijan valmistumisen jälkeen perustetuista yrityksistä ei ole aivan tarkkaa tietoa, koska suurin osa palaa kotipaikkakunnilleen ympäri Suomea. SeAMKin jokaisessa yksikössä ja toimipisteessä on oma tallipäällikkönsä, joka vastaa toimialan yritystalliopiskelijoista. Toimintaan voivat osallistua kaikki yrittäjyydestä kiinnostuneet opiskelijat eri toimialoilta niin nuoret kuin aikuisopiskelijatkin. Yritystalliopiskelijoille ja muille yrittäjyydestä kiinnostuneille on rakennettu erityinen yritystalliopintojaksojen tarjotin ja se on yhteinen kaikille koulutusaloille, Hannu selvittää. Poikkitieteellisyys valttina Parhaat innovaatiot syntyvät usein eri alojen rajapinnoilla. Niinpä SeAMKissa pyritään aktiivisesti luomaan ja tarjoa- 16

17 maan opintojaksoja, joissa olisi useampien eri alojen opiskelijoita. Parhaillaan toteutetaan toista kertaa liiketoiminnan suunnitelmalliseen käynnistämiseen liittyvää opintojaksoa, jossa opiskelijoita on sosiaali- ja terveysalalta, tekniikasta, liiketaloudesta ja kulttuurista. Myös opintojakson ohjaajatiimi on poikkitieteellinen. Opintojaksolla on nyt osallistujia 39, mikä Hannun mukaan alkaa olla enimmäismäärä tiimityöskentelyyn ja tutkivaan oppimiseen perustuvalla kurssilla. On tosi ilahduttavaa, että liiketalouden kurssit kiinnostavat myös insinööriopiskelijoita, Hannu sanoo. Yhdessä ideointi avaa suunnattomasti opiskelijoiden ja myös ohjaajien näkökulmia. Opiskelijat kokevat monialaisessa tiimissä olevansa oman alansa asiantuntijoita, mutta huomaavat myös, että sillä ei yksin pärjää. Muiden alojen ymmärtämistä tarvitaan viimeistään työelämässä. Poikkitieteellisyyden mahdollistaminen opinnoissa on tulevaisuutta. Se on meillä SeAMKissa tärkeä kehittämisen paikka, Hannu sanoo. Pari vuotta onkin hartiavoimin tehty työtä sen eteen, että ainakin osa yrittäjyysopinnoista olisi mahdollisia eri alojen opiskelijoille yhteisesti. Nyt alkavat palat loksahdella kohdalleen. Ongelmia tuottavat edelleen lukujärjestykset ja opintojen jaksotukset eri koulutusaloilla. Helena Hannu on kuitenkin toiveikas. Kun Framin jatkeeksi tuleva uusi rakennus valmistuu, siirtyy liiketalouden ja pk-yrittäjyyden opinnot kaupungilta samalle kampukselle tekniikan ja kulttuurin kanssa. Se avaa aivan uusia mahdollisuuksia yhteistyölle. Yhdessä yrittäjäksi Myös useampi opiskelija voi yhdessä perustaa yrityksen ja olla asiakkaana Yritystallissa. Näitä useamman yhdessä tekemiä tallisopimuksia on yllättävän paljon. Yrittäjäksi voi ryhtyä myös sukupolvenvaihdoksen tai yritysoston kautta. Myös aikuisopiskelijoita on Seinäjoella runsaasti mukana Yritystallissa. Yritystallilaisilla on tukena ammattikorkeakoulun asiantuntijatiimi, joka Yhdessä ideointi avaa suunnattomasti opiskelijoiden ja myös ohjaajien näkökulmia. voi auttaa esimerkiksi verkostojen rakentamisessa. Tarvittaessa ulkopuoliset asiantuntijat kuten ELY-keskuksen yritysneuvojat voivat kertoa näkemyksensä liikeideasta. Yhteistyössä eri ammattikorkeakoulujen kanssa on myös haettu erilaisia malleja yrittäjyyden edistämiselle. Eri maakunnissa kun on hyvin erilaiset lähtökohdat. Turku ja Salo ovat tyypillisesti italan vaikutuspiirissä, Satakunta taas on ollut teollisuuspiippujen aluetta ja Etelä- Pohjanmaa p&k -yritysten luvattua aluetta, Hannu selvittää. n Teksti: Juha Teerimäki Yrittäjävaliokunta ajaa insinööriyrittäjien etuja Uusi Insinööriliitto valvoo myös insinööriyrittäjien etuja. Vuodesta 1993 lähtien toiminut yrittäjävaliokunta tukee ammatinharjoittaja- ja yrittäjäjäsenten palvelua. Uuden Insinööriliiton työmarkkinatutkimuksen mukaan päätoimisina yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimii noin kaksi prosenttia jäsenkunnasta. Lisäksi merkittävästi suurempi määrä jäseniä toimii sivutoimisina yrittäjinä, jotka saavat varsinaisen toimeentulonsa palkkatyöstä. UIL:n yrittäjävaliokunnan tehtävä on tukea ammatinharjoittaja- ja yrittäjäjäsenten palvelua liitossa, paneutua heidän ongelmiinsa ja puuttua epäkohtiin, antaa lausuntoja ja ottaa kantaa yrittäjille tärkeisiin asioihin sekä korostaa työnantajien ja työntekijöiden ja toisaalta oppilaitosten, opiskelijoiden ja yrittäjien yhteistyön tärkeyttä. Viime aikoina yrittäjävaliokunta on ajanut aktiivisesti muun muassa insinöörien A-suunnitteluoikeuksien säilymistä Suomen rakennusmääräyskokoelmissa. Yrittäjävaliokunta paneutuu myös yrittäjien työkyvyn ja ammattitaidon ylläpitoon liittyviin asioihin, toimii aktiivisesti yrittäjien työttömyysturvan parantamiseksi sekä pyrkii edistämään yrittäjien laajempaa verkostoitumista. Valiokunta on ollut mukana perustamassa Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassaa ja on edelleen edustettuna kassan hallituksessa. Yrittäjävaliokunnan jäsenillä on henkilökohtaista kokemusta yrittäjyydestä pitkältä ajalta. Insinööriyrittäjät toimivat useilla aloilla, mikä näkyy myös yrittäjien valiokunnan kokoonpanossa. Yrittäjien valiokunnan jäsenet harjoittavat esimerkiksi konepaja-, ohjelmistojen suunnittelu- ja rakennusalan yrittäjyyksiä. n UUSI INSINÖÖRI 17

18 edunvalvonta Teksti: Ari Hautaniemi n Kuva: Erkki Brotkin Yrittäjäksi jaetun ilon kautta Tilastojen mukaan suomalaiset eivät ole maailman innokkaimpia yritysten perustajia. Erityisesti korkeasti koulutettujen halu perustaa yrityksiä on nähty huolestuttavan matalaksi. Sami Makkula ja Hannu Kaikonen palvelumuotoiluosaamista Lahden ammattikorkeakoulussa kehittävästä ServiceD-hankkeesta eivät purematta niele väitettä siitä, ettei yrittäjyys kiinnostaisi suomalaisia. Yrittäjyysintoa on kyllä, mutta yrittämistä ajetaan väärällä tavalla. Kun yrittäjyys nähdään muun elämän uhraamisena, eihän se houkuttele. Mielikuvia on muutettava ja yrittäjyydestä tehtävä innostava juttu, linjaa myös Francis McCarron, Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa opiskelijoiden yrittäjyysasenteita kehittävän Dynahankkeen projektipäällikkö. Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskuksessa työskentelevä kolmikko on huomannut, etteivät nykyiset yrittäjyyspalvelut tavoita kaikkia kohderyhmiä. Erilaisten henkilöstövuokrausfirmojen määrä ja kaupallisten työnvälityspalveluiden kasvava suosio kertoo siitä, että ainakin osa nuorista kaipaa attraktiivisempia, suoraviivaisempia tapoja työllistyä. Kun puhutaan esimerkiksi muotoilijoista, perinteiset, viranomaisvetoiset kanavat yrityksen perustamiseksi eivät kiinnosta, Makkula kertoo. On suuri ongelma, ettei valtaosa taitavasta yrittäjyyspotentiaalista kiinnostu yrittäjyydestä. He eivät halua oppia kirjanpitoa vaan keskittyä siihen, missä ovat hyviä, Kaikonen toteaa. Heille ei ole tärkeintä patenttisuojaukset ja oman pesän varjelu, vaan se, kenen kanssa ja miten asioita tehdään, McCarron jatkaa. Kolmikko puhuu niin sanotusta pilviyrittäjyysmallista, joka tarjoaisi aidon ja houkuttelevan vaihtoehdon yksin puurtamiselle. Erilaisten osaajien yhteisö Yrityspilvessä eri alojen ammattilaiset esimerkiksi kirjanpitäjistä insinööreihin ja muotoilijoista nettisivuntekijöihin muodostavat aktiivisen yhteisön, jossa yhden osaaminen tukee ja kehittää toisen osaamista. Yrityspilvi ei ole verkosto perinteisessä mielessä. Se on aktiivinen 24/7 -yhteisö, jota kuvaa jatkuva hallittu kaaos, jossa jokainen toimii asioiden eteenpäin viemiseksi, Kaikonen kuvailee. McCarronin mukaan kyse on yrittäjyyden mullistamisesta. Kun perinteisesti yrittäjä tekee kaiken itse ja yksin hiiskumatta muille tai ainakaan oman verkostonsa ulkopuolelle tekemisistään, yrittäjäpilvessä uusia avauksia haetaan nimenomaan yhdessä muiden kanssa. Makkula kertoo myös, ettei yrittäjän tarvitse fakkiutua toimialaan, jonka hän yrityksen perustamislomakkeeseen kirjaa. Suomessa rakastetaan titteleitä ja aloja, joiden mukaan asetamme itsellemme turhia esteitä. Ammattirajat pitäisi räjäyttää ja aloja yhdistää. Miksi insinööri pitäisi sitoa vain insinööritoimistoon? Yrittäjyyden ei tarvitse olla yhden asian yrittäjyyttä. Yrityspilvessä mietitään jatkuvasti sitä, miten omilla vahvuuksilla voi auttaa muiden ideoita eteenpäin. Puhutaanko samaa kieltä? Perinteisessä tuotekehittelyprosessissa ensimmäiset palaverit kuluvat siihen, että eri alojen ihmiset esittelevät itseään, taustojaan ja käsityksiään. Liian kauan menee siihen, että päästään oikeasti tekemään asioita, ServiceD-hankkeen Sami Makkula kertoo. Saman projektin Hannu Kaikosen mukaan yrittäjäpilviajatteluun perustuva lahtelainen Kuutio on vastaus tähän. Toiminta ei perustu sille, että erilaiset ihmiset tapaavat toisensa ensimmäisen kerran vasta siinä vaiheessa, kun tehtävä esitellään. Kuution jäsenet tapaavat toisiaan jatkuvasti ja tulevat tutuiksi epämuodollisessa yhteisössä. Samalla haasteisiin voidaan tarttua heti. Kun kaikki tietävät, mitä toinen osaa, ihmiset osaamisen taustalla tulevat kyllä tekemisen myötä tutuiksi. Yhteistä kieltäauttaa myös se, ettei perinteisiä johtajia, alaisia tai muita hierarkiaeroja ei ole, kun kaikki ovat yhtä lailla yrittäjiä. Kuutio ottaa huomioon yksilöiden tarpeet ja sen tosiseikan, että eri alojen ihmiset puhuvat eri kieltä. Tärkeintä on luoda sellainen miljöö, että ajatukset ruokkivat toisiaan ja erilaiset yhdistelmät mahdollistuvat. Monella alalla tämä on jo toteutunut. Mainostoimistot eivät ole enää pelkkiä mainostoimistoja, insinööritoimistot eivät ole pelkkiä insinööritoimistoja. Perinteisen projektipäällikön rooli muuttuu Kuutiossa välittäjäksi, tulkiksi, mahdollistajaksi, miehet toteavat. (AH) 18

19 Lahden ammattikorkeakoulun Dyna-hankkeen projektipäällikkö Francis McCarron on ajamassa yrittäjäinnostusta opiskelijoihin ja rakentamassa uudenlaista yritysyhteisöä. Tässä kohtaa luovuus astuu peliin. Mahdollisuuksia on rajattomasti, kunhan vain ympäristö tukee niiden keksimistä. Kohti avointa lähdekoodia Uudenlaiseen yrittäjyyskulttuuriin liittyy avoimuus. Siinä missä perinteisesti hyvälle innovaatiolle on haluttu mahdollisimman nopeasti patenttisuoja, McCarron lähtisi toiseen suuntaan. Olemme opiskelijoiden kanssa usein keskustelleet, miten estää oman keksinnön päätyminen tahtomatta jollekin suurelle yritykselle. Sen sijaan, että piilottaa ideansa pöytälaatikkoon, on pidettävä siitä meteliä, tehtävä kaikille tiettäväksi, että minä olen tehnyt tämän. Vaatimattomuus ei aina kaunista. Jos tekee itsensä tunnetuksi innovatiivisena uudistajana ja suunnannäyttäjänä, kiinnostusta riittää varmasti. Näin saat eräänlaisen henkisen tekijänoikeuden tuotteelle, joka päätyisi kaikista mahdollisista patenttisuojauksista riippumatta jossain vaiheessa nimellisin muutoksin halpamaiden tuotantoon, Kaikonen jatkaa. Kun kilpailijat kopioivat, täytyy itse olla ajattelussaan reilusti muita edellä. Lahdessa tehdään jo? Kun valmistava teollisuus häviää ja siirrytään tuotekehitykseen ja luovuuteen, tulee pilviyrittäjyydestä yksi tämän vuosisadan suurimmista jutuista suomalaisessa kansantaloudessa, Makkula väittää. Hän onkin yhdessä McCarronin ja Kaikosen kanssa mahdollistamassa sitä, ettei Lahdessa jäädä passiivisesti odottelemaan. Kolmikko on kehittelemässä Kuutio-nimellä kulkevaa konseptia, yrittäjäyhteisöä, jolla pidetään osaajat Lahdessa sen sijaan, että valmistuvat opiskelijat muuttaisivat kaupungista pois. Kuutio tulee tarjoamaan luoville ihmisille mahdollisuuden keskittyä oman juttunsa kehittämiseen ilman, että resursseja kuluu asioihin, jotka eivät ole ydinosaamista. Kuutiossa ei tyydytä kasvattamaan yritysten määrää tai kokoa sinänsä, vaan se keskittyy kehittämään täysin uudenlaisia yritysideoita sekä yhdistämään erilaisia alueiden osaajia ja ihmisiä. Luovuudessa ei ole kyse ainoastaan muotoilijoista, taiteilijoista tai suunnittelijoista. Sitä löytyy joka alalta, insinööreistä alkaen. Uudet ideat syntyvät, kun erilaisista lähtökohdista tulevia ajatuksia törmäytetään, Makkula kertoo. Miten sitten varmistetaan se, että Kuutioon saadaan riittävästi eri alojen ihmisiä? Varsinkin alkuvaiheessa pitää kyetä tehokkaasti keräämään sopivia yksilöitä. Lisäksi pitää olla näyttöjä siitä, että Kuutiossa syntyy bisnestä, McCarron linjaa. Kuution seinien sisällä halutaan tarjota riittävästi säpinää ja vuorovaikutteisuutta. Sen jäsenten täytyy voida tehdä asioita yhdessä myös työnteon ulkopuolella ja osallistua esimerkiksi laajemmin sosiaaliseen kehittämiseen. Insinöörinä näen vielä, että Kuution on oltava myös virtuaalinen yhteisö, jonka on oltava tavoitettavissa, vaikka yrittäjä olisi Singaporessa, Kaikonen lisää. n UUSI INSINÖÖRI 19

20 osaaminen Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Valtteri Johansson opiskelee konetekniikkaa Turun ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyötä hän tekee parhaillaan Juha Punta Oy:lle. Hän on ollut mukana yhdistystoiminnassa toimimalla koulutuspoliittisena vastaavana TIO:n hallituksessa vuodet sekä viimeiset kaksi vuotta opiskelijoiden edustajana Lounais-Suomen Insinöörien hallituksessa. Nelikymppisenä eläkkeelle oli aikaisemmin Johanssonin teema. Nyt hän ei ole siitä asiasta enää yhtä varma. Sijoitusten kanssa ei koskaan tiedä, miten käy! 20

21 Sijoittamalla oman elämänsä herraksi Sijoittamisella saatu lisätulo on ollut tervetullut apu opiskelija Valtteri Johanssonin rahakassassa. On kivaa, kun rahaa on käytössä, jos tulee yllättäviä menoja, hän sanoo. Valtteri Johanssonin sijoittaminen lähti liikkeelle kummitädiltä joululahjaksi saaduista rahastoosuuksista vuonna Parikymppisenä saatu innostus on kehittänyt nuoren miehen osaamista rahamarkkinoiden syövereissä. Helpoin tapa on aloittaa sijoittaminen rahastoista, sillä yhdellä kaupalla saa silloin hajautetun salkun, Johansson neuvoo. Myös kehittyville markkinoille pääsee helpommin rahastojen kautta. Säästämisen ydin voi olla passiivisesti hallinnoiduissa sijoitustuotteissa eli ETF:issä (Exchange Traded Fund). Niissä yhdistyvät suoran osakesijoituksen ja rahastosijoituksen edut. Niillä käydään kauppaa pääsääntöisesti samalla tavalla kuin osakkeilla. Esimerkiksi sijoittamalla OMX Helsinki 25 -indeksiosuusrahastoon, saa vastaavaa indeksiä seuraavan salkun aikaiseksi yhdellä kaupalla. Myöhemmin yrityksien painotuksia voi muuttaa yksittäisillä osakesijoituksilla. Tietojen ja varallisuuden karttuessa kannattaa sijoittamisen painopistettä siirtää rahastoista suoriin osakesijoituksiin ylisuurien hallinnointikulujen välttämiseksi. Itse aloitin osakesijoittamisen perinteisistä suuryrityksistä, joiden liiketoiminta on vakaalla pohjalla ja joiden tiedetään jatkossakin jakavan osinkoa, Johansson kertoo. Hän on pikkuhiljaa siirtynyt pois kivijalkapankkien tarjoamista rahastoista kohti itsenäisesti hoidettua sijoitussalkkua. Hän myös suosittelee sijoittamista netin kautta. Intrenet-välittäjän kautta sijoittaminen on helppoa, halpaa ja nopeaa. Kaupankäyntikulut ovat pienempiä ja säilyttäminen ilmaista toisin kuin useimmilla perinteisillä pankeilla. Kirjautuminen on vaivatonta netissä ja sopimuspaperit tulevat kotiin allekirjoitettaviksi muutamassa päivässä. Internet-välittäjät järjestävät myös alkeisja jatkokursseja asiakkailleen. Omia strategioita voi myös testauttaa erilaisia tietokantoja vastaan. Riskit täytyy tiedostaa Sijoittamisessa piilee aina riski, siksi täytyy olla varovainen. Enempää ei saa sijoittaa kuin minkä on valmis menettämään. Paljonko hän on voittanut sijoituksillaan, sitä hän ei suostu paljastamaan. Ei pelkillä tuotoilla vielä elä, mutta mukavaa lisätuloa se on ollut opiskelijalle. On kiva, kun rahaa on käytössä, jos tulee yllättäviä menoja. Jos vaikka haluaa ostaa uuden kameran, niin kuin Johansson vastikään teki. Valtteri Johansson oppi jo kotona, että rahaa kannattaa laittaa talteen. Mutta sitä hän ei ymmärrä, että ihmiset makuuttavat säästöjään tavallisilla pankkitileillä. Rahojen makuuttaminen lähes nollakorkoisella tilillä ei ole missään määrin järkevää, Johansson on oppinut. Kuitenkin hänkin pitää käyttövarat ja sijoitusvarat erillään. Miten osakkeet valitaan Onko Johanssonilla sijoitusstrategiaa? Miten hän valitsee osakkeet, joihin sijoittaa? Johanssonin osakesalkun ytimen muodostavat sijoitukset suomalaisiin yrityksiin, mutta suunnitelmissa on tehdä suoria osakesijoituksia myös ulkomaisiin yrityksiin. Valtteri Johansson tutkii yritysten tilinpäätöksiä, vuosikertomuksia sekä uutisia, joissa kerrotaan yritysten kehittymisestä. Yrityksiä on seurattava ja katsottava, millaisella taloudellisella pohjalla niiden toiminta on. Ovatko ne jatkossakin kannattavia ja onko suuria muutoksia edessä. Pitää etsiä pieniä merkkejä, niin että pääsee sijoittamaan ennen kuin pörssikurssien nousu on kaikkien tiedossa. Jos kaikki pienet merkit tietäisi, sijoittaminen olisikin helppoa. Johanssonin mukaan vuosikertomuksista voi huomata jotain, mikä puhuttaa. Osavuosikatsaukset puolestaan kertovat, luottaako esimerkiksi yrityksen toimitusjohtaja tulevaisuuteen. Talouslehtien keskustelupalstoja seuraamalla voi tulla esiin yrityksiä koskevia tietoja. Perusvirhe Johanssonin mielestä on se, että lähtee suinpäin sijoittamaan johonkin otsikoihin nousseeseen yritykseen. Kun asiasta puhutaan jo julkisesti ja yrityksen kurssi on lähtenyt nousuun, on jo useimmiten myöhäistä sijoittaa siihen. n Sijoittamisessa piilee aina riski. Enempää ei saa sijoittaa kuin minkä on valmis menettämään. UUSI INSINÖÖRI 21

22 yhteiskunnasta Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Tuulikki Holopainen Uuden Insinööriliiton etiikkavaliokunnan puheenjohtaja Aulis Huikko (vas.) tarkastaa, että kaikki on kunnossa. Paneeliin osallistuivat Risto Salminen Metropolia ammattikorkeakoulusta, Teppo Turkki Sitrasta, Jouko Niemi TEPistä ja Reima Pentikäinen IOL:stä. Teknologian etiikan haasteita Uuden Insinööriliiton ja Metropolia Ammattikorkeakoulun yhdessä järjestämän etiikka-aiheisen seminaarin paneelissa mietittiin teknologian haasteita globaalissa yhteiskunnassa. Globalisaatio on kautta ihmiskunnan historian altistanut ihmiset epäeettisen toiminnan houkutuksille, totesi Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari seminaarin avauspuheessaan. Viimeksi Kiinan avattua markkinansa länsimaille alkoi kilpa juoksu kehittyvien markkinoiden teollisesta hyödyntämisestä. Kansainvälinen ay-toiminta pyrkii toiminnallaan estämään muun muassa lapsityövoiman käytön ja tavoittelee kaikille maailman työntekijöille säällisiä työoloja ja työsuhteen ehtoja, jotta teollistuminen ei leviäisi epäeettisin keinoin. Siksi UIL on mukana kansainvälisessä edunvalvonnassa SASKin ja kansainvälisten ammattisihteeristöjen kuten maailman metalli ja kemia kautta. Risto Salminen, joka on toiminut yli 25 vuotta opettajana, miettii yhä vielä, mikä on tekniikan opettajan työn etiikka. Tekniikan etiikassa on se ongelma. että tekninen ratkaisu on joko tai, ei sekä että. Se tuo jatkuvan ongelman, sillä maailmassa on useita oikeita ratkaisuja. Insinöörityössä riskinä on yhden vahvan suunnan lineaarisuus. Asiantuntijuus yhdellä alueella estää näkemästä sivulle. Tämä korostuu myös tekniikan opetuksessa. Ja mitä on hyvä opetus, kuka sen määrittelee? Onko se opiskelija, opettaja, työelämä, maine? Ketä kuunnella, ketä uskoa, tämäkin on jatkuva ongelma. Iso kysymys globaalisti Salmisen mielestä on, kuka omistaa tiedon. Haastaako kungfutsealaisuus lännen Teppo Turkki tutkii Sitrassa, mitä Itä-Aasian kehitys merkitsee Suomelle. Turkin mukaan maailman painopiste on oikeasti siirtymässä Itä-Aasiaan. Aasia ottaa takaisin hegemonian, joka sillä oli vuotta. 200 vuotta teollista vallankumousta nosti Euroopan ja Yhdysvallat ja 1900-luvulla väliaikaisesti johtoon. Itä-Aasiasta nousee Turkin mukaan uudentyyppinen toiminnan logiikka, joka perustuu kungfutsealaisuuteen. Sen mukaan yk- 22

23 silö on alisteinen yhteisölle ja ansaitsee olemassaolonsa toteuttamalla sen arvoja. Tämä näyttää tuottavan länttä dynaamisemman ja taloudellisesti kilpailukykyisemmän sekä systeemisesti voimakkaamman toimintamallin. Kiinan kohdalla se tuottaa myös nopeaa kehitystä. Kiina on 20 vuodessa muuttunut maailman tehtaaksi. Nyt se on nopeasti muuttumassa maailman innovaatio- ja tutkimus- sekä kehitysympäristöksi. Mitä on henkinen pääoma Jouko Niemi kysyi, onko henkinen pääoma vain tietotaitoa, kuten usein tunnutaan ajateltavan. Kuitenkin on tärkeää, mitä sillä tehdään. Pääomaan kuuluu myös henkinen selkäranka. On yhteiskuntia, joissa on luonnonvaroja ja mahdollisuuksia, mutta ihmiset keskittyvät juonittelemaan ja varastelemaan toisiltaan. Toisaalta on maita, joissa vähäisillä luonnonvaroilla on henkisen pääoman tuella onnistuttu luomaan suurta vaurautta. Henkinen pääoma auttaa siis paitsi vaurauden luomisessa, myös yleisessä ihmisten hyvinvoinnissa. Pitää olla hereillä ja nähdä mikä suunta on meillä kehittymässä. Reima Pentikäinen mietiskeli kansainvälistyvää opiskelumaailmaa. Onko meillä, mitä ei ole muilla. Tai onko muilla, mitä ei ole meillä? Haluammeko säilyttää oman hyvän asemamme? Kenen omaisuutta henkinen pääoma on? Opiskelijat väittelivät etiikasta Etiikka-aiheiseen väittelyyn oli saatu kaksi kolmehenkistä joukkuetta. Joukkueet väittelivät aiheista: Onko biopohjainen bensiini oikeasti ympäristöystävällistä? ja Energian säästäminen on turhaa, ydinvoimalla saadaan puhtaasti tarvittava lisäenergia. Turkulaisia opiskelijoita edustivat Heikki Heimonen, Juha Hämäläinen ja Jens Holmström. Helsinkiläisten joukkueessa olivat Reima Pentikäinen, Ville Välimäki ja Joona Haavisto. n UUSI INSINÖÖRI Opiskelija Pekka Himanen sai aikanaan kirjeen opettajaltaan filosofi von Wrightiltä. Sen sisältämän rikastavan vuorovaikutuksen ja arvonannon hän muistaa vieläkin. Onnistumisen käsikirjoitus suomalaiselle insinöörille Verkostoyhteiskunnan murros on luonut osaajien verkoston, jonka voima on rikastavassa vuorovaikutuksessa ja innovatiivisuudessa. Kätkössä oleva luova potentiaali pääsee näin parhaiten ulos, sanoo filosofi Pekka Himanen. Himanen haluaisi lisää luovuuden kulttuuria ja lisää insinöörimenestymisiä. Haasteena on luoda insinöörialan dream team. Olennaista on nyt nähdä, että kriisissä on suuret mahdollisuudet. Suomessa on hillittömästi insinööriosaamista osaammeko toimia toisin ja antaa mahdollisuuden 50 uudelle pikku-nokialle. Vai uskommeko tragediamoodin mukaan siihen, että kohtalo on jo valmiiksi kirjoitettu ja se on huono. Luovuus, rikastavan yhteisön vuorovaikutus ja luottamus näistä voi aueta tie joko unelmiin tai pelkoon, Himanen sanoo. Parhaassa tapauksessa tavoittelemme unelmia. Mutta aivan liian usein energia kuluu pelon kulttuurissa. Insinöörialallakin on tällä hetkellä kyse siitä, annammeko pelon kulttuurille vallan. Munauksenestostrategia ohjaa meitä. Himanen suosittelee heittäytymään sille alueelle, missä olemme epävarmoja. Parin heittäytymisen päässä löytyy varmuus. Himanen ottaa esimerkiksi ystävänsä Linus Torvaldsin ja kysyy: Miten on mahdollista, että 21-vuotias opiskelija haastoi maailman suurimman ohjelmistotalon Microsoftin? Vastauksena on: luova intohimo ja sosiaalisen verkoston voima. Se energisoi ja palkitsee. Himanen itse osoitti luovaa intohimoa väitellessään tohtoriksi 20-vuotiaana. Samalla hän haastoi professorinsa ja maailman johtavan filosofin uusilla ulostuloilla. Georg Henrik von Wright halusi vielä yli 80-vuotiaana näyttää pystyvänsä olemaan avoin ja auttamaan nuorta tutkijaa olemaan paras siinä, mitä tämä osasi. Himanen antaa von Wrightille kunnian rikastavan vuorovaikutuksen ympäristön luomisesta. Wrightiltä hän sai myös parhaan elämänohjeen ole paras omassa jutussasi. n 23

24 yhteiskunnasta Koonnut: Kirsi Tamminen n Kuvat: Ehdokkaiden omat albumit UIL:n jäseniä eduskuntavaaleissa Kysyimme Uuden Insinööriliiton jäseniltä, jotka ovat kansanedustajaehdokkailta, minkä he nostavat tärkeimmäksi teemaksi UIL:n hallitusohjelmatavoitteissa. Helsingin vaalipiiri Heikki Silvan Suomen Senioripuolue Kaikki UIL:n hallitusohjelmatavoitteet ovat kannatettavia. Nostan kuitenkin etusijalle työelämän kehittämiseen liittyvät asiat, koska ne vaikuttavat eniten menestymiseemme ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseen. Hämeen vaalipiiri Heikki Silvan. Ilari Mäkimattila. Ilari Mäkimattila Piraattipuolue Työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan vaikuttavuutta on parannettava. Työntekijä on osa yrityksen sisäistä perhettä. Hänellä on paras tieto tekemästään työstä. Hän voi kaikkein parhaiten kertoa, miten hänen työtään voisi tehostaa ja helpottaa. Johdon ja työntekijöiden välinen kommunikaatio ja yhteinen toiminta korostavat yhteishenkeä ja motivoivat työntekijöitä. Tyytyväisyys työyhteisöön korostaa innovaatiota. Kymen vaalipiiri Jari Larikka. Jari Larikka Kansallinen Kokoomus Yrittäjyyttä on edistettävä. Suomalaista yrittäjyyttä on edistettävä, koska vain siten voidaan tehokkaasti luoda Suomeen uusia työpaikkoja. Varsinkin korkeasti koulutettujen tukemiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska sitä kautta päästään parhaiten kiinni kasvuhakuiseen yrittäjyyteen sekä uusien teollisten toimialueiden kehittämiseen. Lapin vaalipiiri Sari Moisanen Vasemmistoliitto Työpaikkademokratiaa ja yhteistoimintaa tulee määrätietoisesti kehittää. On turhaa puhua epätyypillisistä työsuhteista, sillä silppu-, pätkä- ja vuokratyöstä on tullut jo tavanomaisia työsuhteita. Perusteettomat pätkä- ja vuokratyösuhteet sekä määräaikaisten työsuhteiden käyttö irtisanomissuojan kiertämiseen täytyy lopettaa lakia ja valvontaa tiukentamalla. Avoimuuden vuoksi henkilöstönedustajilla tulee olla parempi tiedonsaantioikeus ja mahdollisuus olla mukana määrittämässä tarpeita määräaikaisten työsuhteiden käyttöön. 24

25 UIL:n hallitusohjelman tavoitteet on luettavissa osoitteessa Sari Moisanen. Mari Kangas. Latekoe Lawson Hellu. Eero Suutari. Esko Kurvinen. Oulun vaalipiiri Mari Kangas Kansallinen Kokoomus Työelämän muuttuessa tulee panostaa enemmän elinikäiseen oppimiseen. Enää ei voida pitää itsestään selvyytenä sitä, että kerran hankittu ammattitaito kantaa koko työuran ajan. Aikuisopiskelijoita pidetään keskimäärin motivoituneina ja itseohjautuvina oppijina, jotka ovat valmiita panostamaan tulevaisuuteen opiskelun avulla. Nyt on tärkeä huolehtia, että työelämässä oleville tai uuden työuran tarvitseville luodaan mahdollisuudet opiskeluun niin, että opiskelu on myös taloudellisesti mahdollista. Esko Kurvinen Kansallinen Kokoomus UIL:n hallitusohjelmatavoitteet ovat kaikki tärkeitä, mutta nostan kuitenkin tärkeimmäksi yrittäjyyden edistämisen. Suomalaisen, ihmiskasvoisen ja vastuuntuntoisen yrittäjyyden merkitys on avainasemassa uusien pysyvien työpaikkojen luomisessa. Yrittäjäkoulutuksen lisääminen korkeakouluissa on perusteltua, jotta nykyistä useampi korkeasti koulutettu näkisi yrittäjyyden todellisena uravaihtoehtona. Samasta syystä on myös parannettava suomalaisten pienyritysten menestymismahdollisuuksia. Latekoe Lawson Hellu Vihreät Alueellisesti korkealaatuinen koulutus on turvattava. Pohjois-Suomessa tulee säilyä monialainen korkeakoulukoulutus. Se on yksi keino pitää koulutetut nuoret täällä ja turvata pohjoisen kehittäminen ja osaavan työvoiman saanti. Koulutus ei voi olla etelän korkeakoulujen varassa. Sen lisäksi täytyy olla tarjolla valmistuville koulutusta vastaavaa työtä, jotta muuallekin opiskelemaan lähteneet kokisivat tämän pohjoisen kiinnostavana vaihtoehtona ja muuttaisivat valmistuttuaan tänne takaisin. Pohjoisen vetovoimaa on kaikin keinoin lisättävä. Eero Suutari Kansallinen Kokoomus Tutkimus ja kehitysinvestointeja on nostettava. Yhteiskunnan tehtävänä on luoda hyvä toimintaympäristö yrityksille ja kannustaa yrityksiä kasvamaan. Kasvava vienti on meille siksi erityisen tärkeää. Viennin kasvu on ollut merkittävä tekijä Suomen kehittyessä nykyiseksi hyvinvointivaltioksi. Suomessa on eurooppalaisista maista suhteessa kaikkein vähiten vientiin tähtääviä kasvuyrityksiä. Rakennemuutosten myllerryksessä tarvitsemme kaikenkokoisia kasvavia yrityksiä, joten tutkimus- ja kehitysinvestointeja on nostettava. UUSI INSINÖÖRI 25

26 yhteiskunnasta Verkkolehdessä esitellään kansanedustajaehdokkaita enemmän. Taneli Voltti Muutos 2011 Kaikki UIL:n tavoitteet edistävät jaksamista sekä hyvinvointia, mutta itselleni tärkeimpänä nousi työelämään siirtymisen nopeutuminen. Opiskelijoita tulee tukea rahallisesti entistä enemmän, jotta he suoriutuisivat opinnoista jopa alle tavoiteajan. Opiskelun arvostus tulee nostaa työttömyyden ohi: aina opiskelun pitäisi kannatta enemmän kuin työttömyyden. Tehokkailla tukitoimilla saadaan opiskelukierto nopeaksi ja tulevaisuudessa meillä on suurempi määrä ammattilaisia hoitamassa tätä valtiota. Taneli Voltti. Antti Impiö. Pirkanmaan vaalipiiri Antti Impiö Piraattipuolue Ammattikorkeakoulujen rahoitus on siirrettävä valtiolle. Koko ammattikorkeakoulujen perus- eli opetusrahoituksen tulee olla valtion vastuulla. Näin varmistetaan kaikille ammattikorkeakouluopiskelijoille laadukas opetus riippumatta siitä, missä amk:ssa tai toimipisteessä opiskellaan. Uudenmaan vaalipiiri Pasi Vähämartti Piraattipuolue Aluepolitiikalla on tuettava kasvua. Muuttotappioalueiden autioituminen ja työpaikkojen väheneminen on saatava pysähtymään ja käännettyä kasvuun, sillä nykyisestä kehityksestä ei hyödy kukaan. Kasvusta hyötyisivät myös lapset ja ikäihmiset parempien kulkuyhteyksien ja palveluiden läheisyyden muodossa. Seppo Lehtinen. kilpailukyky kansainvälisesti hävitään. On turha opiskella ja kouluttautua työttömäksi ja työllistyä satunnaisesti johonkin toiseen työhön. Jari Tulonen Kristillisdemokraatit Julkisen sektorin roolia on selkeytettävä. Työmäärät joillakin julkisen sektorin aloilla ovat aivan kohtuuttomat ja työntekijät nääntyvät työtaakan alle. Päättäjät edellyttävät, että julkisen sektorin on tehtävä päätökset tietyssä määräajassa. Tämä on tietysti kohtuullista asiakasta ajatellen, mutta jos resursseja ei ole riittävästi, se kiristää vain työntekijöiden työtaakkaa entisestään. On kohtuutonta vaatia korkealaatuisia palveluja nopeasti, jos ei ole riittäviä resursseja niiden tuottamiseen. n Pasi Vähämartti. Varsinais-Suomen vaalipiiri Seppo Lehtinen Sosiaalidemokraatit Nuorten insinööriopiskelijoiden harjoituspaikkojen saanti sekä vastavalmistuneiden insinöörien nopea työllistyminen oikealla palkalla. Jos näitä asioita ei saada nopeasti kuntoon, niin Suomen Jari Tulonen. 26

27 Insinööri kuntapäättäjänä Insinöörin luottamusmieskoulutus antaa hyvän pohjan lautakunnan puheenjohtajana toimimiseen. Kuva: Helena Tuovinen Onko insinööristä sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajaksi? Tuo kysymys nousi eteen, kun vuosi sitten jouduin tilanteeseen, jossa kotikaupunkiini Varkauteen valittiin uusi sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja. Suomessa on 340 kuntaa ja jokaisessa kunnassa sosiaalija terveystoimi haukkaa suurimman osan verotuloista. Riippuu paljon tietysti kuntien ikärakenteesta, kuinka palvelujen tuotanto jakautuu sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen ja teknisen toimen osalle. Esimerkiksi Varkauden kaupungissa sosiaali- ja terveystoimen osuus on käyttötaloudesta yli 60 prosenttia. Vajaan 23 tuhannen asukkaan kaupungissa toimitaan noin 65 miljoonan euron käyttötalousbudjetilla sosiaali- ja terveystoimessa. Palveluita tuottava organisaatio Kunta tai kaupunki voidaan tulkita hyvin laajaa palvelusektoria tuottavaksi yritykseksi. Kuntien yhteenlaskettu kokonaisbudjetti pyörii reilun 80 miljardin euron vuositasolla. Aika monessa kunnassa juuri kunta itse on suurin työnantaja. Eri lautakunnat ja puheenjohtajat ovat tekemässä vuosittain hyvin merkittäviä yhteiskunnallisia päätöksiä. Lautakunnissa on edustettuna koko kirjo eri ammattikuntien jäseniä ja erilaisen koulutustaustan omaavia. Näin pitää ollakin, jotta laaja-alainen kuntalaisten näkemys saadaan kuuluviin. Kunnan hallinnossa päätöksenteko on siirtynyt entistä enemmän lautakuntatasolle. Itse näen, että suomalaisessa ja akavalaisessa insinöörikoulutusohjelmassa ei tiedosteta yhteiskunnan taustatoimintojen merkitystä ja vaikutusmahdollisuuksia. Insinöörejähän koulutetaan yritysten tarpeisiin, mutta samat talouden lainalaisuudet pätevät myös kuntatalouden puolella. Yhteiskunnan perusrakenteiden toimivuus on kuitenkin yritystoiminnalle hyvin tärkeässä ja keskeisessä asemassa esimerkiksi oikeanlaisen kaavoituspolitiikan ja yritystukien myötä. Opiskeluaikana jo toimijaksi Esa Tuovinen Varkauden kaupungintalon ovella. Myös insinööri voi avartaa maailmankatsomustaan aktiivisella yhteiskuntapolitiikkaan tutustumisella. Olin aktiivinen insinööriopiskelija Raahen tietokonealan oppilaitoksessa 1980-luvun alussa ja toimin myös opiskelijajärjestössä IOY:ssä. Osallistumalla erilaisiin Insinööriliiton ja YTN-koulutuksiin nuorella insinöörillä oli mahdollisuus saada hyvät taustat kokouskäytännöistä. Myös neuvottelutaidot voivat auttaa selvitä haasteellisesta lautakunnan kokouksesta puheenjohtajana. Jokainen meistä insinööreistä tietää sen, että insinööri maksaa keskimäärin vajaa 15 prosenttia efektiivistä kunnallisveroa palkkatuloistaan. Tällä taataan suomalaisen hyvinvointipolitiikan pohjarakenne kuntatasolla. Kun kevään vaaleissa valitaan taas jokunen insinöörikin eduskuntaan, niin kuntatason päättäjän harras toive on, että yhtään ylimääräistä lisävaatimusta kuntien palvelutuotantoon ei ole syytä enää asettaa ilman valtion verotulojen siirtoa kuntatasolle. n Esa Tuovinen, Varkautelainen insinööri UUSI INSINÖÖRI 27

28 maailmalta Teksti: Markus Penttinen, kansainvälisten asioiden päällikkö, Akava EU-remontti ammattipätevyysvaatimuksiin Euroopan unioni ryhtyy uudistamaan useita akavalaisia aloja koskevaa ammattipätevyysdirektiiviä. Tarkoitus on remontoida järjestelmä, jolla ammattilainen saa pätevyytensä tunnustettua liikkuessaan maasta toiseen. 28 Nykyisellään jopa kolmasosassa pätevyyden tunnustamistapauksia on ongelmia. EU:n tuomioistuin joutuu jatkuvasti painimaan itse järjestelmän tai sen jäsenmaakohtaisen soveltamisen aiheuttamien vaikeuksien kanssa. Korkeakoulutusta Euroopan tasolla yhtenäistänyt Bolognan prosessi on lisäksi luonut paineita uudistaa direktiiviä. Uudistuksesta aloitetta valmisteleva EU:n komissio on käynnistänyt lausuntokierroksen. Nyt vain harvoilla aloilla selvät sävelet Tällä hetkellä järjestelmässä on kahdenlaista toimintamallia. Tiettyjen alojen koulutuksen vähimmäisvaatimukset on harmonisoitu EUtasoisella lainsäädännöllä. Tämän ansiosta ammattilainen saa pätevyytensä automaattisesti tunnustettua liikkuessaan maasta toiseen Euroopan unionin alueella. Näitä ammatteja ovat muun muassa arkkitehdit ja lääkärit. Useimmilla ammattialoilla koulutuksen vähimmäisvaatimuksia ei kuitenkaan ole yhtenäistetty EU-tasolla. Niillä on voimassa ammattipätevyyksien yleinen tunnustamisjärjestelmä. Sen mukaan ammattilaisella on periaatteessa oikeus harjoittaa ammattiaan kaikissa EU-maissa, mutta jäsenmaat voivat vaatia häneltä täydentävinä toimenpiteinä valvottua harjoittelua tai pätevyystestiä. Harjoittelun tai testin läpikäyminen voi joissain tapauksessa olla liian vaivalloista ja eri maiden käytännöt vaihtelevia. Komissio haluaa selvittää, kannattaisiko menettelyjä yhtenäistää. Ammattilaiskorttien kanssa uusintayritys Lausuntokierroksella selvitellään myös sitä, millaista koulutuksen pituutta ja sisältöä ammattipätevyysvaatimuksissa tulisi edellyttää. Lisäksi pohditaan, pitäisikö vaatimuksissa keskittyä nykyistä enemmän koulutuksen todellisiin tuloksiin. Keskustelua käydään myös niin sanotusta osittaisesta pääsystä harjoittamaan ammattia. Vastavalmistuneiden liikkuvuutta ja pätevöitymistä haluttaisiin helpottaa. Monissa Euroopan maissa pelkkä tutkinto ei täytä ammatinharjoittamisen edellytyksiä, vaan lisäksi vaaditaan ohjattua alan työntekoa tai harjoittelua. Tätä harjoittelua ei kuitenkaan välttämättä tunnisteta päteväksi muissa maissa. Nykyiseen ammattipätevyysdirektiiviin on kirjattu mahdollisuus luoda eurooppalaisia ammattilaiskortteja, joilla voisi todistaa pätevyytensä. Esimerkiksi insinööreillä ja lääkäreillä on ollut koehankkeita, mutta ne eivät ole juuri johtaneet tuloksiin. Nyt on tarkoitus yrittää uudelleen korttien ottamista käyttöön. Eurocadres tekee lausunnon Nykydirektiivi on tarjonnut ammattijärjestöille mahdollisuutta esittää yhteiseurooppalaisia ammatillisia pätevyysvaatimuksia EU:lle. Esimerkiksi psykologien ja sosiaalityöntekijöiden järjestöt tutkivat asiaa perusteellisesti, mutta esitysten esteenä ovat olleet etenkin maakohtaiset erot koulutusvaatimuksissa. Komissio esittää, että järjestelmän tilalle tulisi jonkinlainen eurooppalainen, ilmeisesti ammattikohtainen koulutusohjelma täydentämään kansallisia tutkintoja. Euroopan palkansaajien kannanotot komission lausuntopyyntöön valmistelee Koulutettujen ryhmien ja ylempien toimihenkilöiden neuvottelukunta Eurocadres, jossa Akava on mukana. Lisäksi monien akavalaisten liittojen eurooppalaiset kattojärjestöt vastannevat komission lausuntopyyntöön. n

29 Teksti: UP/Aleksi Vienonen, Heikki Lehtinen n Kuva: Matti Niemi / Gorilla Ay-liikkeen kanta EU-linjauksiin tiukentuu Suomalainen ay-liike uhkaa tiukentaa linjaansa Euroopan unioniin ja hallituksen EU-linjauksiin, mikäli eläkeasioita ja työurakysymyksiä aletaan ohjata EU-tasolta. Jokin aika sitten STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää kritisoi kovin sanoin vielä puheiden asteella olevia suunnitelmia. Hänen mukaansa talouskriisin varjolla koetetaan laittaa jäihin ay-liikkeelle ja palkansaajille tärkeä yhdentymisen osa-alue eli niin sanottu sosiaalinen Eurooppa. Meillä on liikaa esimerkkejä papereista, joissa lähdetään liikkeelle siitä, että palkansaajiin kohdistuvan hevoskuurin kautta EU-maiden talous saadaan kuntoon, Mäenpää sanoi. Samansuuntaista viestiä on kuulunut myös SAK:sta. Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen suhtautuu tilanteeseen vähän maltillisemmin. Hänen mukaansa palkansaajaliike tukee sellaista politiikkaa, jolla tuetaan Euroopan kilpailukykyä, ja tiukempi talouskurikin on tarpeen. Mutta eläkeiän tapaisiin asioihin, jotka kuuluvat selvästi kansallisen päätäntävallan piiriin, ei EU:n pidä puuttua. Saksan ja Ranskan johtajat esittivät helmikuussa yhteisen listan toimista, joihin kaikkien euromaiden pitäisi sitoutua talouskurin ja maiden julkisen talouden tilan parantamiseksi. Joukossa oli muun muassa eläkeiän korottaminen 67 vuoteen, palkkojen indeksisidonnaisuudesta luopuminen ja julkisen talouden vajeiden rajaaminen perustuslaeilla hyvin pieneksi. Suunnitelma herätti kuitenkin niin paljon vastustusta, että nyt maaliskuussa katsotaan, millaiseen yhteisymmärrykseen on mahdollista päästä. Hallituksen syytä kuunnella Näyttö kahden laman taittamisesta on sellainen, jota arvostetaan ja jonka vuoksi meitä kuunnellaan. Mikäli suunnitelmaa viedään tältä pohjalta eteenpäin, välirikko ay-liikkeen kanssa olisi Mäenpään mukaan lähes varma. Viimeisen sinetin se saisi toukokuussa, kun Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY pitää toukokuussa kokouksensa Ateenassa. Mäenpään mukaan hänen viestinsä on suunnattu Suomen hallitukselle. Se ei saisi hymistellä ja kannattaa toimia, joissa talouskriisin kurimuksesta yritetään selvitä palkansaajien oikeuksia rajaamalla tai eläkeikää mekaanisesti nostamalla. Meillä on ollut käsitys, että Eurooppa perustuu eri arvoille kuin Yhdysvallat, Mäenpää sanoi. Vankkana konsensusmiehenä tunnettu Mikko Mäenpää sanoo, että suomalainen konsensuspolitiikka on vakavasti vaakalaudalla, mikäli konsensus katoaa EU-linjauksista. Puheet yhteiskuntasopimuksesta ovat silloin suhteellisen tyhjää sanahelinää. Samantyyppisiä näkemyksiä esittää Akavan Viljanen EAY:n hallituksen kokouksen tauolla. Täällä näkee, että Suomella on roolinsa. Näyttö kahden laman taittamisesta on sellainen, jota arvostetaan ja jonka vuoksi meitä kuunnellaan. Ja ne näytöt perustuvat juuri tuohon kolmikantaiseen yhteistyöhön. Jos se malli murenee, niin sitten pallo ei ole hallituksen eikä kenenkään muunkaan hallussa, Viljanen painottaa. n UUSI INSINÖÖRI 29

30 totta & tutkittua Teksti: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö Tekniikan alan yrittäjät kasvuhakuisia Akavan tuoreen tutkimuksen mukaan tekniikan alan koulutuksen saaneet yrittäjät ovat muita akavalaisia halukkaampia kasvattamaan yritystään. Valtaosa akavalaisista yrittäjistä toimii kokopäivätoimisina yrittäjinä ilman palkattuja työntekijöitä. Useimmille akavalaisille yrittäjille yrittäjyys on ollut luonteva askel heidän työurallaan. Osa on havainnut houkuttelevan liiketoimintamahdollisuuden tai muuten tarjoutui mahdollisuus ryhtyä yrittäjäksi. Myös tyytymättömyys omaan palkkatyöhön on toiminut monelle sysäyksen yrittäjyyteen. Noin viidennes yrittäjistä totesi, että yrittäjyys on ollut pakon sanelemaa ei ollut muita keinoja työllistyä tai työsuhde oli päättymässä. Myös insinööri-yrittäjistä valtaosa toimii yksinyrittäjinä ja suuri osa heistä myös omistaa yrityksensä yksin. Noin 40 prosentilla tutkimukseen vastanneista insinööriyrittäjistä on palkattua työvoimaa, tyypillisimmin 1 3 henkilöä. Työntekijöiden määrä on viime vuo- Akavan tutkimus Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi korkeasti koulutettujen keskuudessa on toteutettu osana Suomen Akatemian WORK-tutkimusohjelman rahoittamaa ja Turun kauppakorkeakoulun TSE Entre-tutkimusyksikön toteuttamaa tutkimushanketta. Tutkimukseen vastasi noin 3400 akavalaista, joista yrittäjinä toimi noin 1200 henkilöä. TSE Entren tutkijoiden Katri Luomalan, Elisa Akolan ja Jarna Heinosen kirjoittama tutkimusraportti on luettavissa Akavan verkkosivuilla: Artikkelissa on käytetty myös UIL:n tutkimuksen laskelmia tutkimusaineiston insinöörien vastauksista. sien aikana ollut pikemminkin kasvamaan päin. Valtaosalla yrittäjistä kasvuaikeet ovat kuitenkin maltillisia, tavoitteena on pitää yrityksen toiminta nykyisellä tasolla. Tekniikan alan yrittäjistä 42 prosenttia ilmoittaa tavoitteenaan olevan yrityksen kasvattamisen. Kasvuhakuisuus on tekniikan koulutuksen saaneilla yrittäjillä suurempaa kuin muiden akavalaisten koulutusalojen yrittäjillä. Yrittäjillä vaihteleva työ Tutkimuksessa kartoitettiin myös yrittäjien työn piirteitä, työtyytyväisyyttä ja elämänlaatua. Yrittäjät kokivat työnsä vaihtelevammaksi, itsenäisemmäksi ja merkityksellisemmäksi kuin tutkimuksen palkansaajavastaajat. Heillä oli myös enemmän mahdollisuuksia ongelmien ratkaisemiseen ja ehjien työkokonaisuuksien tekemiseen. Palkansaaja-asemassa toimivilla taas korostuivat työn sosiaaliset piirteet, heillä oli enemmän mahdollisuuksia muiden kanssa työskentelyyn ja ystävyyssuhteiden solmimiseen. Palautteen saaminen koettiin heikohkoksi niin yrittäjien kuin palkansaajienkin keskuudessa. Tutkimuksen vastaajat olivat ylipäätään tyytyväisiä työhönsä ja elämäänsä yleensä, yrittäjät vielä tyytyväisempiä kuin palkansaajat. Tyytyväisimmät yrittäjät ovat terveysalalla ja tyytymättömimmät tekniikan alalla. Erot eri koulutusalojen yrittäjien välillä eivät kuitenkaan olleet kovin suuria. Elämänsä ulkoisiin puitteisiin tekniikan alan miesvaltaiset yrittäjät olivat kuitenkin muita tyytymättömämpiä. 30

31 Naiset katsoivat miehiä yleisemmin saavuttaneensa elämässään tärkeimmäksi kokemansa asiat. Tyytyväisyys ja työstressin kokeminen olivat yhteydessä keskenään, sillä tyytyväisimmät terveysalan yrittäjät kokivat vähiten työstressiä ja tekniikan alan yrittäjillä kärsivät stressistä eniten. Kokonaisuutena tarkastellen yrittäjät kokivat palkansaajia vähemmän työn aiheuttamaa stressiä. Yrittäjät aikoivat jäädä eläkkeelle myöhemmin kuin palkansaajat. Lähes joka kolmas yrittäjä suunnitteli jäävänsä eläkkeelle yli 65-vuotiaana. Tyypillisimmin eläkkeelle suunniteltiin siirryttävän vuotiaana. n Työajat lyhentyneet EU:ssa Teksti: Ulla Aitta, Akava ja Juha Teerimäki, UIL Viimeisen parin vuosikymmenen aikana EU-jäsenmaissa sovelletut virka- ja työehtosopimusten mukaiset työajat ovat lyhentyneet. Vuonna 1991 keskimääräinen viikkotyöaika oli 40,5 tuntia (EU12), vuonna 2010 vastaava viikkotyöaika oli 37,5 tuntia (EU27). Kolmen viimeisen vuoden aikana työajan pysyvästä lyhentämisestä ei olla sovittu missään jäsenmaassa luvun lopun taantuma lisäsi kuitenkin tilapäisesti lyhyempää työaikaa sekä osaaikatyötä tekevien osuutta. Esimerkiksi Saksassa työajat vuosina keskimäärin hieman lyhenivät. Valtaosassa EU-maita lainsäädäntö noudattaa voimassa olevan työaikadirektiivin mukaista 48 tunnin viikkotyöaikarajaa. Joissakin maissa raja on asetettu alemmaksi eli 40 tuntiin. Työaikadirektiivistä huolimatta 12 prosenttia eurooppalaisesta työvoimasta teki vuonna 2010 ylipitkiä työviikkoja. Vuonna 2000 osuus oli 15 %. Ylipitkiä työviikkoja tehtiin enemmän teollisuudessa kuin palvelualoilla. Lähes puolet ammatinharjoittajista ja itsensä työllistäjistä tekivät yli 48-tuntista työviikkoa. Enemmistö eurooppalaisesta työvoimasta eli noin 60 prosenttia on tyytyväinen nykyisen työaikansa pituuteen. Nykyistä lyhyempään työviikkoon haluaisivat siirtyä ammatinharjoittajat ja itsensä työllistäjät sekä vanhemmat ikäluokat. Työaikajärjestelyt eri sopimusaloilla ovat eriytymässä toisistaan. Tämä on seurausta erilaisista työaikajoustoista sekä lisääntyneestä osa-aikatyöstä. Suomi sijoittuu joustavien työaikajärjestelmien kohdalla Euroopan maiden ykköseksi. Ylipitkät työajat terveysriski Yli 48-tunnin työviikkoja tekevistä työntekijöistä 38 prosenttia koki merkittäviä ongelmia työn ja muun elämän tasapainottamisessa. Lyhyempää työviikkoa tekevillä vastaava osuus oli 16 prosenttia. Työn ja oman ajan rajat ovat hämärtymässä: kaksi kolmesta eli 66 prosenttia työntekijöistä on tavoitettavissa puhelimitse myös työajan ulkopuolella. Ylipitkillä työajoilla on kielteisiä vaikutuksia työntekijän terveyteen, tapaturmiin sekä työn ja muun elämän tasapainoon. Eri maissa toteutetut työlääketieteelliset tutkimukset kertovat, että pitkät työajat ja jatkuvat ylityöt lisäävät työntekijän alttiutta sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Työaikojen pidentäminen tai työn intensiteetin lisääminen ei suoraviivaisesti johda tuottavuuden kasvuun. Tuottavuuden kasvu tietotyövaltaisessa työelämässä perustuu enemmän työn organisoinnin kehittämiseen kuin työtuntien määrän lisäämiseen. Työaikadirektiiviä uudistetaan Seminaarissa keskusteltiin työaikadirektiiviin liittyvistä opt out -ehdoista ja Eurooppalaisia ay-järjestöjä edustavan EAY:n järjestämässä työaikoja käsittelevässä Working for better times -konferenssissa keskityttiin ajankohtaisiin eurooppalaisia työaikoja selvittäviin tutkimuksiin. Tuloksia esittelivät eurooppalaiset työelämän tutkimuslaitokset Dublin Foundation, ETUI, Deloitte ja CREST. Seminaarissa käsiteltiin myös eurooppalaisen työaikadirektiivin muutoshaasteita ja -tarpeita. tarpeesta niiden poistamiseen. Opt outin käyttöä lisää ammattirakenteiden muutos: työehtosopimusten ulkopuolelle jäävien ylempien toimihenkilöiden osuus kasvaa. Suomessa työaikadirektiiviä pyritään kiertämään ylentämällä ylempiä toimihenkilöitä johtajiksi, jolloin he jäisivät työaikasuojelun ulkopuolelle. Varallaolo eli On call -työaika tulee lukea viralliseksi työajaksi. Direktiivin sallima 48-tunnin työviikon tasoittumisjakso tulee säilyttää pääsääntöisesti neljän kuukauden mittaisena. Poikkeaminen (enintään 12 kuukauteen) vain työehtosopimuksella. Työaikadirektiivin tulee helpottaa työn ja muun elämän yhteensovitusta. Työaikadirektiivin ulkopuolelle jätettävä vain ylin johto ja suoraan näiden alla työskentelevät johtajat. n UUSI INSINÖÖRI 31

32 oikeus Teksti: Antero Tala, kassanjohtaja, AYT-kassa Yrittäjäkin tarvitsee työttömyysturvaa Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT on suomalaisten yrittäjien perustama palveluorganisaatio, joka tarjoaa jäsenilleen työttömyysturvaa. AYT on perustettu v Vuonna 2009 yleinen työttömyysaste Suomessa oli voimakkaassa kasvussa. Joillakin aloilla palkansaajien työttömyysaste nousi reilusti yli 10 %:iin. Vuonna 2010 työttömyys oli onneksi selkeässä laskussa useimmilla aloilla. Yrittäjillä sen sijaan työttömyys kulkee ajallisesti yleisen työttömyyskehityksen jäljessä. Niinpä nytkin yrittäjien työttömyys oli vuonna 2010 korkeammalla tasolla kuin kahtena edeltävänä vuotena. AYT-kassan maksatuksen perusteella yrittäjien keskimääräinen työttömyysaste vuosina 2008 ja 2009 oli 3,4 % kuukausikeskiarvoilla mitattuna. Vuonna 2010 työttömyysaste oli keskimäärin 3,8% ja päivärahoja sai n. 7 % jäsenistä yhteensä 5,1 milj.. Kehitystilastojen mukaan näyttää siltä, että yrittäjienkin työttömyyskehitys olisi nyt tasaantunut. Arvioimmekin, että työttömyysasteen kasvua ei enää tapahdu vaan tämän vuoden mittaan tilanne kääntyy jonkin verran parempaan suuntaan. Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa? Työttömyysturvalain mukaan yrittäjäksi katsotaan: pääasiallisen toimeentulonsa yritystoiminnasta saava henkilö, joka on YEL- (tai MYEL-) vakuutusvelvollinen TyEL:n piiriin kuuluva henkilö, joka työskentelee johtavassa asemassa (toimitusjohtaja, hallituksen jäsen) yhtiössä, jossa hänellä on vähintään 15 % tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa vähintään 30 % äänivallasta. henkilö, joka työskentelee yhtiössä, jossa hänellä tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään puolet äänivallasta Yrittäjän perheenjäseneksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (sekä avio- että avo-), lapset ja vanhemmat. Yrittäjällä on oltava lakisääteinen eläkevakuutus AYT-kassaan liittymisen ehtona on se, että yrittäjä on eläkevakuuttanut itsensä lakisääteisessä järjestelmässä (YEL, MyEL, TyEL) vähintään 710 euron työtulosta kuukautta kohden. Eläkevakuutuksen perusteeksi vahvistetun työtulon on siis oltava vähintään euroa/ vuosi. Todettakoon, että myös Kelan kautta maksettavassa perusturvassa on sama eläketasovaatimus. Milloin yrittäjä on työtön? Työttömyysturvalla ei kompensoida yritystoiminnan kausivaihteluita. Turvan saaminen edellyttää yleensä, että yritystoiminta on kokonaan lopetettu. Työttömän yrittäjän tulee ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Päätöksen työttömyydestä tekee siis työvoimaviranomainen, joka antaa asiasta lausunnon päivärahan maksajalle (AYT-kassa). Lausunto on aina kassaa sitova. Yrittäjän voidaan katsoa lopettaneen yritystoimintansa esimerkiksi silloin, kun yritys on joutunut konkurssiin tai myyty, samoin silloin, kun yritys on lopetettu ja yrittäjä on luopunut eläkevakuutuksesta sekä tehnyt toiminnan lopettamisesta ilmoitukset vero- ja muille viranomaisille Kassassa oltava jäsenenä vähintään 18 kuukautta Ansiopäivärahan saamisen edellytys on työssäoloehdon täyttäminen kassan jäsenenä. Ehto täyttyy, kun on ollut 18 kk jäsenenä AYT-kassassa ja toiminut saman ajan yrittäjänä siten, että eläkevakuutuksen työtulo on ollut vähintään 710 euroa/kk. Työssäoloehtoon voi saada 6 kuukauden hyvityksen sellainen palkansaajakassan jäsenenä ollut henkilö, joka 1 kk:n kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta liittyy yrittäjäkassaan. Mikä katsotaan yrittäjän palkaksi, millainen jäsenmaksu? AYT-kassassa voi vakuuttaa itsensä enintään lakisääteisen eläkevakuutuksensa mukaisesta työtulosta. Valittu työtulo katsotaan yrittäjän palkaksi päivärahaa ja jäsenmaksua määritettäessä. Verotettava tulo tai yrityksen liikevaihto eivät siis suoranaisesti vaikuta päivärahan tai jäsenmaksun suuruuteen. Keskimääräinen jäsenmaksu AYTkassassa on tällä hetkellä n. 300 euroa/ vuosi perustuen n euron vuosityötuloon eläkevakuutuksessa.. Jäsenmaksu on kokonaisuudessaan vähennyskelpoinen yrittäjän tuloverotuksessa. Yrittäjäkassan jäsenmaksu on selkeästi suurempi kuin palkansaajakassoissa, johtuen järjestelmien erilaisesta rahoituksesta. Palkansaajakassan maksamista päivärahoista katetaan jäsenmaksuilla 5,5 % (valtionosuus 94,5 %) ja yrittäjäkassassa keskimäärin % (valtionosuus %). Päivärahan maksaminen Ansiopäivärahaa maksetaan seitsemän päivän omavastuuajan jälkeen viideltä päivältä viikossa yhteensä enintään 500 työttömyyspäivältä. Mikäli yrittäjälle syntyy lopettamisen yhteydessä puh- 32

33 dasta myyntivoittoa, se voi siirtää päivärahan alkamisaikaa. Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan (helmikuu 2011) lakiuudistus käsittelyaikatakuusta, joka ollaan säätämässä voimaan keväällä Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa Kelan ja työttömyyskassojen pitää pystyä antamaan etuuspäätöksensä 30 päivässä niiden hakemisesta. Tämä säädös ei voimaan tullessaan aiheuta muutospaineita AYT-kassassa, koska meillä käsittelyajat päivärahahakemuksille ovat lyhimpiä Suomessa. Jo useiden vuosien ajan käsittelyaikamediaani AYTssa on ollut 1 2 päivää. Mitä muuta AYT tekee kuin maksaa päivärahoja? Eräs tärkeistä tehtäväalueista on kassan taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen. Kassan omaisuutta on hoidettu turvatusti ja tuottavasti niin, että AYT on selkeästi Suomen vakavaraisimpia työttömyyskassoja. Kassan maksukykyisyys ja toimintavalmius on turvattu. AYT-kassa toimii aktiivisesti myös yrittäjän työttömyysturvasäännösten kehittämisessä. Kassa tekee jatkuvasti esityksiä ja aloitteita sekä Työttömyyskassojen yhteisjärjestön kautta että suoraan viranomaisille ja poliittisille päättäjille. Kannattaako liittyä AYT-kassaan? Työttömyyskassaan liittyminen on yrittäjälle selkeä riskivakuutus verrattavissa vaikka palovakuutukseen. Yrittäjän riski jäädä työttömäksi on tällä hetkellä n. 7 %, kun tulipalon riski on enimmillään 0,3 %:n tasossa. Kannattaa siis liittyä AYT-kassaan. Vielä on syytä painottaa sitä, että kassaan kannattaa liittyä silloin, kun kaikki on vielä hyvin. Jos yrityksen tilanne alkaa olla uhkaava, on liittyminen usein jo liian myöhäistä, koska AYT:ssa on oltava jäsenenä vähintään puolitoista vuotta, jotta oikeus päivärahaan syntyy. Yhteystiedot AYT-kassasta ja yrittäjien työttömyysturvasta saa tietoa internetsivuiltamme: ayt.fi. Nettisivujen kautta voi myös liittyä kätevästi jäseneksi. Tietoja saa myös maksuttomasta puhelinpalvelustamme , joka vastaa arkisin päivinä klo n Katso Perhelomakohteet ja hae lomalle Perheen kanssa kesälomalle A-lomien edullisilla perhelomilla riittää tekemistä isoille ja pienille lomalaisille. Tarjolla on monia hyviä lomakohteita kylpylöissä, hotelleissa, urheiluopistoilla ja lomakeskuksissa. Haettavina ovat kesän lomaviikot ovat Hakuaika päättyy Perhelomiin saa lomatukea :: Perhe- ja virkistyslomat: 170 euroa/aikuinen, lapset 6 16-vuotta 85 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. :: Nuoret perheet -lomat: omavastuu 100 euroa/aikuinen, lapset 6 16-vuotiaat 80 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. :: Koululaisperheiden ryhmäperheloma: omavastuu 120 euroa/aikuinen, lapset 6 16-vuotta 90 euroa, alle 6-vuotiaat maksutta. A-lomat ry Ratamestarinkatu Helsinki puh (arkisin 9 12) UUSI INSINÖÖRI 33

34 opiskelijat Opiskelija, joko sinulla on työttömyysvakuutus? Työttömyysvakuutus on vakuutus siinä missä muutkin vakuutukset. Työttömyyskassan kautta voit työttömäksi jäätyäsi saada ansiopäivärahaa, joka on huomattavasti korkeampi kuin Kelan peruspäiväraha. Ansiopäiväraha lasketaan omista työssäoloaikaisista tuloista. Kuvasta näet sen miten korvaus kasvaa tulojen mukaan, kun taas peruspäiväraha pysyy samana tuloista riippumatta. Jo n euron kuukausituloilla ansiosidonnainen työttömyyskorvauksesi nousee kaksinkertaiseksi peruspäivärahaan verrattuna. Jotta ansiopäivärahaa voi saada, täytyy kassan jäsenen täyttää tietyt ehdot. Ensimmäinen ehto on jäsenyysehto, jonka mukaan jäsenyyden kassassa on täytynyt kestää vähintään 34 työttömyyttä edeltävää kalenteriviikkoa. Toinen ehto on työssäoloehto, joka tarkoittaa, että jäsenyyden aikana täytyy olla töissä tietty aika tietyillä ehdoilla. Perussääntö on, että työssäoloa pitää olla 34 kalenteriviikkoa edellisen 28 kuukauden aikana, mutta esimerkiksi opiskelulla 28 kuukauden tarkastelujaksoa voi pidentää jopa 7 vuoteen. Näin ehdit siis /kk Ansiopäivärahan suuruus Ansiopäiväraha Peruspäiväraha Palkka, /kk hyvin kerryttää työssäoloehdon täyteen opiskelujen aikaisilla kesätöillä ja työharjoitteluilla. Työstä saatavan palkan tulee olla työehtosopimuksen mukainen tai vähintään /kk (v. 2011). Jos töitä ei löydykään heti valmistumisen jälkeen, pääset heti ansiosidonnaiselle päivärahalle ja paremmalle toimeentulolle peruspäivärahaan verrattuna. Insinöörien ja insinööriopiskelijoiden työttömyyskassa on IAET-kassa. Kassaan voit liittyä, kun sinulla on voimassa oleva työsuhde missä tahansa palkkatyössä. Mikäli työskentelet opintojesi ohella lukukauden aikana, tutustu nettisivuillamme tarkemmin työssäoloehdon kerryttämiseen osa-aikatyöllä. Jos et tällä hetkellä ole työsuhteessa, muista huolehtia kassajäsenyys kuntoon heti kesätöiden /työharjoittelun alettua keväällä. Liittyminen käy helpoiten IOL:n nettisivuilla osoitteessa Lomake vaatii kirjautumisen jäsensivuille. Kirjautumiseen vaadittavan jäsennumeron löydät jäsenkortistasi. Liittymislomakkeita saat myös oman paikallisyhdistyksesi toimistolta. n Kesätyöt kiikarissa? Jos oma kesätyöpaikka ei ole vielä varmistunut, ei peli välttämättä vielä ole menetetty. Vielä on mahdollista löytää oma työpaikka tulevallekin kesälle. Ihan summassa hakemuksia ei kannata lähetellä vaan kannattaa miettiä mitä työltä haluaa. Opintoaikainen työskentely vaikuttaa pitkälti myös valmistumisen jälkeiseen uraan, joten on syytä punnita meneekö helppojen töiden ja hyvän palkan perässä vai pyrkiikö joka opiskelukesä keräämään laadukasta opintoja tukevaa työkokemusta. Työnhaussa oma aktiivisuus on kaiken A ja O. Kannattaa seurata oman alueen rekrytointimessujen tarjontaa sekä seurata ilmoittelua lehdissä ja verkkopalveluissa (muista myös UIL:n jäsenilleen tarjoama Kesäkissa-palvelu osoitteessa Viimeistään nyt on korkea aika päivittää oma CV vastamaan tiedoiltaan nykytilannetta. Tärkeää on, että kaikkien oleellisten kokemustietojen ja -taitojen lisäksi CV on helppolukuinen ja selkeä asemoinniltaan. Työhakemuksen kirjoittamista on myös hyvä harjoitella ja kieliasun voi tarkistaa jollain ulkopuolisella. Hakemus räätälöidään vastaamaan sitä paikkaa, johon olet hakemassa. Muista, että liitolta saat apua myös työnhaussa. Täältä tullaan työelämä -oppaasta löytyy hyödyllisiä vinkkejä niin työnhakuun, haastattelutilanteisiin kuin työsopimuksen solmimiseenkin. Opas lähetetään kolmannen vuoden opiskelijoille kevään aikana ja muut voivat tilata sen liiton toimistolta. Liiton asiamiehet käyvät kevään aikana kenttäkierroksien yhteydessä pitämässä kouluilla työsuhdeinfoja, joista saa paljon hyödyllistä tietoa kesätöihin ja harjoitteluihin liittyen. Kenttäkierroskalenteri: > liiton jäsenenä > Kenttäkierros kevät n 34

35 Tero Rinne puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry Vuoden 2010 voittaja JoukkoTandem. Kuva Jyrki Koskinen. Porin Insinööriopiskelijapäivillä kilpaillaan Tekniikalla ja Hyötyliikunnalla Tekniikka ja X -kisa on Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n jokavuotinen kilpalu, jossa kilpailijoiden aikaansaamat insinöörimäiset värkit ja vempeleet kilpailevat paremmuudesta. Tämän vuotiseksi aiheeksi IOL:n hallitus päätti Tekniikka ja Hyötyliikunta. Keksinnön eli kilpailutuotoksen tulee jollain tapaa liittyä Tekniikka ja X-kisan aiheeseen. Keksintöjen tulee olla valmis syksyn Insinööriopiskelijapäiville mennessä, jossa tuotokset esitellään yleisölle. Tämän vuoden Insinööriopiskelijapäivät vietetään Porissa Arvovaltainen raati tuomitsee ja pisteyttää keksinnöt Tekniikka ja X -kilpailun sääntöjen mukaan. Arvostelussa vaikuttavina tekijöinä ovat siis kekseliäisyys, työn vaikeusaste, erityinen nokkeluus sekä annetun aiheen noudattaminen. Viime vuonna Tampereella järjestetyillä Insinööriopiskelijapäivillä käydyn Tekniikka ja Joukkoliikenne -kilpailun voittajaksi päätyi kuopiolaisen Pitkälle Polkevat -joukkueen tandempolkupyörä JoukkoTandem. Aikaisempina vuosina mainetta niittäneitä keksintöjä ovat olleet esimerkiksi morsettava kosteusja lämpömittari, polkijaa itseään ruoskiva polkupyörä, tekstiviestillä toimiva jukeboksi, kaljasampo, sukkahousumankeli, potkukelkkaan integroitu tietokone, oluen pikajäähdyttäjä ja drinkinsekoitusautomaatti. Tutustu Tekniikka ja X -kilpailun sääntöihin IOL:n nettisivujen opiskelijakulttuuri-osiossa. Lisätietoja Tekniikka ja X -kisasta saat IOL:n hallitukselta (kulttuurivastaava Heikki Heimonen sekä IOL:n toimistolta. n Kesätöitä ja tulevaisuuden turvaa Jälleen on se aika, kun opiskelijat lähettävät kymmeniä työhakemuksia yrityksiin kesätöiden toivossa. Useimmat heistä saavatkin haluamansa kesätyöpaikan, mutta monet joutuvat tyytymään erilaisiin töihin kuin mitä toiveissa oli. Pääasia on kuitenkin muistaa, että jokainen työ on panostusta omaan tulevaisuuteen. Kaikki opiskeluaikana tehty työ katsotaankin eduksi, kun haetaan töitä valmistumisen jälkeen. Insinööriopiskelijan onkin hyvä aloittaa työskentelyuransa jo opintojen ensimmäisenä vuotena ja valmistumista kohti hakea haastavampiin työtehtäviin. Tällä tavoin voi kehittää omaa osaamistaan ja saa paremman näkemyksen siitä, millaista työelämä valmistumisen jälkeen on. Insinööriopiskelijaliitto tarjoaa kesätöihin menevälle opiskelijalle erilaisia etuja ja palveluita. Liitolta löytyy oppaita ja ohjeistuksia niin työnhakuun kuin työelämään siirtymiseenkin. Lisäksi työsopimuksen voi lähettää liiton lakimiehille tarkastettavaksi ennen sen allekirjoittamista. Palkkaa neuvoteltaessa avuksi löytyvät liiton palkkasuositukset. Päivitetyt palkkasuositukset voit tarkistaa muun muassa Insinööriopiskelijaliiton kotisivuilta. Kesätöihin mentäessä kannattaa myös muistaa turvata tulevaisuus liittymällä työttömyyskassaan. Työttömyyskassaan liittymällä turvaat tulevaisuutesi mikäli jäät opintojesi jälkeen tai kesken työurasi työttömäksi. Työttömyyskassapäivien kartuttaminen kannattaa siis aloittaa jo opintojen aikana, jolloin on enemmän aikaa saada vaaditut kassapäivät täyteen. Insinööriopiskelijaliitto järjestää kevään aikana eri paikkakunnilla työsuhdeinfoja. Niissä käsitellään muun muasa työsopimuksen tekoa, palkkausta ja työn hakemista. Kysy omalta paikallisyhdistykseltäsi milloin ko. tilaisuus järjestetään ja käy kuuntelemassa. Muista, että mikään tieto ei ole turhaa! Onnea ja menestystä kesätyöpaikan hakemiseen! UUSI INSINÖÖRI 35

36 jäsenyys Teksti: Kirsi Tamminen n Kuva: Tarja Paajonen, Akava Jäsenhankintaa kaverille suosittelemalla Kuluttajamarkkinointitutkimusten mukaan wordof-mouth -viestintä on ensisijainen vaikutuksen lähde. Suusta suuhun kulkeva wom-viestintä on epävirallista, kuluttajien välistä viestintää. Word-of-mouth -viestintä eroaa puskaradiosta siinä, että womviestintä on kontrolloitua. Elintarviketieteiden maisteri Nea Leinonen selvitti pro gradu -tutkielmassaan Agronomiliitto ry:n suosittelukampanjaa, opiskelijoille suunnattua jäsenhankintakampanjaa. Hän tutki word-of-mouth -viestintään vaikuttavaa eri tekijöitä, muun muassa sisäistä motivaatiota, suosittelijan ja organisaation välistä suhdetta sekä palkitsemista. Suosittelijan oma motivaatio on yksi merkittävimmistä tekijöistä suosittelumarkkinoinnin onnistumisessa. Motivaatio kumpuaa sekä yhteisöllisyydestä että yksilöllisyydestä. Yhteisöllisyys kuvastaa halua olla yhteydessä muiden ihmisten kanssa. Yhteisöllinen haluaa jakaa mielipiteitään sekä olla avuksi. Leinosen mukaan mielellään mielipiteitänsä jakavat tutkittavat sanoivat, että se johtui joko tyytyväisyydestä tai tyytymättömyydestä tiettyyn asiaan. Ne jotka eivät mielellään jakaneet mielipiteitänsä eteenpäin, sanoivat sen johtuvan liikamarkkinoinnin varomisesta ETM Nea Leinosen tutkielma kartoittaa Agronomiliiton jäsenhankintakampanjaa syksyltä 2009, jossa alan opiskelijoita kannustettiin suosittelemaan ammattijärjestön jäsenyyttä uusille Akava myönsi hänelle vuosittain jaettavan Pohjola-stipendin ansiokkaasta tutkimustyöstä Akavan jäsenjärjestöjen toimittamien esitysten perusteella. Työskentelin Agronomiliiton opiskelijasihteerinä ja olin itse mukana suunnittelemassa markkinointikampanjaa, josta sittemmin tuli tutkimuskohteeni, Nea Leinonen sanoo. tai hankaluudesta ottaa vastaan kielteistä palautetta asiasta, jota itse suosittelee. Yksilöllisyyttä kuvaavat halu näyttää, että tietää, keskipisteenä oleminen sekä kokeilun halu. Kun tietää, mistä puhuu, nauttii siitä, että tuo esille oman tietämyksen jostakin asiasta, Leinonen kuvailee. Toisaalta osa tutkittavista koki huomion keskipisteenä olemisen epämiellyttävänä. Ne henkilöt, jotka mielellään haluavat olla esillä ja kertoa mielipiteensä muille, ovat myös niitä, jotka osallistuvat mielellään suosittelukampanjoihin. Palkitsemisella on paikkansa Jäsenhankintakampanjassa uusia jäseniä hankkineet tutkittavat kokivat palkitsemisen omana etuna ja keinona ansaita. He myös kokivat, että palkitsemisen sijaan esimerkiksi hyvä palvelu auttaa suosittelua. Agronomiliiton kampanjassa palkittiin ainoastaan suosittelija, mitä pidettiin epäoikeudenmukaisena. Tutkittavien mielestä reilumpaa on palkita joko pelkkä liittyjä tai sitten molemmat. Suosittelijat kokivat tyytyväisyyttä myös siitä, että suositteluviesti oli mennyt perille, kun uusi jäsen liittyi. Läheistä palvelua helppo suositella Suosittelu tapahtuu todennäköisemmin, jos suosittelijalla on aitoa halua suositella suositeltavaa organisaatiota, Leinonen arvioi. Aito halu suosittelijoille syntyy tyytyväisyydestä suositeltavaan organisaatioon. Organisaation kokeminen helposti lähestyttävänä kannustaa suositteluun. Leinosen mielestä mitä yksinkertaisempi suosittelukampanja on, sitä paremmin se toimii. Mukana olevia on muistutettava suosittelusta ja viestin on oltava selkeää. Suosittelu toimii myös paremmin, jos palvelu tai tuote, kuten liitto, koetaan läheiseksi ja helposti lähestyttäväksi. Suosittelijan ja suosituksen vastaanottajan välisellä suhteella on myös merkitystä, Leinonen sanoo. Hän arvelee, että suosittelu läheiselle ihmiselle toimii parhaiten tai se saattaa olla jopa edellytys suosittelun syntymiselle. Tutkimus myös viittaa siihen, että suosittelijana toimitaan mieluiten oman ikäiselle tai nuoremmalle henkilölle. n 36

37 Aina ajankohtaista ympäristöasiaa 10 kertaa vuodessa YMPÄRISTÖ JA TERVEYS-lehti TILAUSHINNAT 2011 (UIL:n jäsenille jäsenhintaan!) Vuosikerta 62,- Kesto 58,- Opiskelija/jäsen 42,- puh. (02) Tilaa tietoa! Hinta 38,00 euroa Hinta 28,00 euroa Hinta 24,00 euroa Hinta 15,00 euroa Hinnat sis. 9 % alv. Tilauksiin lisätään toim.kulut

38 kentän kuulumisia Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää Järjestöjohtajat miettivät jäsenpitoa Järjestöjohtajat ideoivat liiton tulevaisuutta helmikuuta Seinäjoella. Jäsenhankintaan ja -pitoon syvennyttiin hartiavoimin ryhmätöissä. Ja hyviä ideoita kertyikin roppakaupalla. Neuvottelupäivät järjestänyt yhdistys Etelä-Pohjanmaan Insinöörit oli varannut paikalle saapuneille noin 70 liiton päättäjälle runsaasti alueellista ohjelmaa. Non-stop vierailun aikana tutustuttiin SeAMK:n tekniikan yksikössä Framissa kone- ja tuotantotekniikan, virtuaalitekniikan sekä materiaalitekniikan laboratorioihin. Neuvottelupäivillä ideoitiin jäsenhankintaan ja -pitoon liittyviä kikkoja projektiasiamies Tommi Grönholmin johdolla. Pienryhmissä mietittiin, mikä on se viesti, jota liitosta halutaan ulospäin viestiä. Etsittiin siis vastauksia kysymyksiin: mitä varten liitto on olemassa, mikä on ammattiyhdistystoiminnan tarkoitus ja mitä edunvalvonta tarkoittaa. Pia Luovula (oik.), Heidi Kaipiainen ja Markku Uusitalo (vas.) Satakunnan Insinööreistä ryhmätöissä Minna Suomisen kanssa. Ay-liikkeen saavutuksista kerrottava Yhteisesti todettiin, että myös ay-liikkeen saavutuksista on kerrottava, vaikkapa kertomalla, mistä ne lomarahat ja ylityökorvaukset on kaikille järjestynyt. Kaikessa markkinoinnissa pitää käydä ilmi, miksi liitto on olemassa ja mikä on ay-toiminnan tarkoitus. Yhteistyötä alue- ja paikallisyhdistysten välillä on lisättävä. Insinööriyttä on tuotava avoimesti ja myönteisesti esiin. Mediayhteyksiä on hyvä parantaa, Johanna Anttonen (vas.), Mikko Torvela ja Seppo Pihlaja Etelä-Pohjanmaan Insinööreistä ideoimassa yhdessä Pieksämäen Seudun Insinöörien Matti Häkkisen kanssa. 38

39 Mikkelin Insinöörien puheenjohtaja Arto Puumalainen (vas.) nappasi palkinnon Vuoden alueyhdistys -kisassa. Vierellä Panu Pankakari Savonlinnan Insinööreistä. Helsingin Insinöörien Rope Sidebras (vas.) suositteli koulutustilaisuuksia järjestettäväksi mahdollisimman rennossa ilmapiirissä. Takana projektiasiamies Tommi Grönholm kuuntelee korvat valppaina. hyvillä suhteilla saa helpommin asiaakin läpi. Erilaista tarjontaa eri-ikäisille Alueyhdistysten ja liiton pitää suunnitella erilaista ohjelmaa eri elämänvaiheessa oleville jäsenille tasapuolisesti. Sama tapahtuma ei vetoa kaikkiin. Nuorille insinööreille voi vaikkapa perustaa omia ryhmiä, hyödyntää sosiaalista mediaa heidän tavoittamiseksi, järjestää extreme-tapahtumia ja vapaa-ajan kursseja sekä tarjota urahallintakoulutusta. Oulun Insinöörien Arttu Mainio kertoi 2-vuotisvalmistujaisjuhlien suosiosta ja ehdotti asiantuntijapankin perustamista vaikkapa talonrakentajille. Yhdistysten omat kotisivut ja sosiaalinen media on otettava käyttöön, UIL:hän on tekniikan huippuammattilaisten liitto, Grönholm totesi. Myös omalla työpaikalla voi järjestää tapahtumia ja tehdä liittoa tunnetuksi. Ja kaverin voi ottaa mukaan. Liittoon kuuluminen ei saa olla salaisuus, suurin osa suomalaisista on järjestäytynyt oman alansa ammattiliittoon. Jäsenhankinta ja -pito kuuluu niin liiton työntekijöille, luottamusmiehille kuin alueyhdistysaktiiveille, Grönholm halusi painottaa. n Mikkelin Insinöörit on Vuoden alueyhdistys Mikkelin Insinöörit palkittiin vuoden 2010 alueyhdistyksenä hyvän jäsenhankinnan ansiosta. Jäsenmäärä kasvoi viime vuonna 10,6 prosenttia. Yhdistyksen puheenjohtajan Arto Puumalaisen mukaan keskeisin tekijä jäsenmäärän myönteisessä kehityksessä on ollut Mikkelin talousalueen myönteinen vire elinkeinoelämässä, mikä on mahdollistanut sekä insinöörien muuttamisen seudulle että pysymisen seutukunnalla insinööreille on kysyntää. Mikkelin Insinööreillä on aina ollut insinööriys ja ammatillisaatteellisuus keskiössä, unohtamatta työelämän haasteitakaan, Puumalainen sanoi. Molempia on tuotu vahvasti esiin perusinsinöörit kuuluvat insinööriliittoon, niin vapaa-ajalla kuin työelämässä. Yhdistyksen johtokunta on myös ollut aktiivinen niin kokouksissa kuin yhdistyksen ulkopuolella. Puumalaisen neuvot jäsenhankintaa miettiville: pitäkää yhdistyksen www-sivut kunnossa ja ajan tasalla koko ajan markkinoikaa jäsentapahtumia sähköpostitse reagoikaa nopeasti jäsenten ottaessa yhteyttä ja verkostoitukaa omalla alueellanne UUSI INSINÖÖRI 39

40 KAKURO KAKURO on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa tulee olla luku 1 9. Rivin numeroiden summan tulee vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle Bulls Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa. Ratkaisu löytyy verkkolehden sivuilta Uruguay ja Namibia jälleen SASKin talkookohteina Etelä-Amerikassa sijaitseva Uruguay sekä eteläisessä Afrikassa sijaitseva Namibia ovat tänäkin vuonna SAS- Kin perinteisten talkoomatkojen kohteena. Kumpaankin maahan lähtee syksyllä 14 vapaaehtoisen joukkue, joka tutustuu noin kuukauden ajan paikallisen ammattiyhdistysliikkeen toimintaan ja osallistuu pienimuotoisen työprojektin toteutukseen. Haku kumpaankin talkoojoukkueeseen on SASKin nettisivuilla. Viimeinen hetki lähettää hakemuksensa on maanantaina 11. huhtikuuta. Joukkueet valitaan mennessä, ja valituille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Talkoomatkat ovat osanottajien itsensä kustantamia retkiä, joiden isäntinä toimivat paikalliset ammattijärjestöt. Matkojen ohjelma sisältää sekä pienimuotoista remonttityöskentelyä että isäntämaahan ja paikallisiin kumppaneihin tutustumista. Matkan loppupuolella on vapaa lomajakso. SASK järjestää matkaan kuuluvat lennot ja sopii matkaohjelmasta ja mm. majoituksesta isäntäjärjestöjen kanssa. Matkaan kuuluu myös pakollinen viikonloppuvalmennus. Talkoomatkat on tarkoitettu ammattiyhdistysliikkeen jäsenille etusija valinnassa on SASKin kannatusjäsenillä. Kuhunkin joukkueeseen valitaan eri-ikäisiä naisia ja miehiä eri ammattiryhmistä ja eri puolilta Suomea. n KYMMENEN KYSYMYSTÄ 1. Milloin Insinööri-nimike vahvistettiin? 2. Kuka suomalainen insinööri on voittanut Jyväskylän suurajot seitsemän kertaa? 3. Kuinka monta työpaikkailmoitusta Uuden Insinööriliiton Insinööripörssissä oli ? 4. Millä alueilla toimii OTTY-projekteja? Otty eli Omatoimisen Työllistymisen Tuki auttaa mm. työttömiä ja työttömyysuhan alla olevia insinöörejä löytämään uusia työmahdollisuuksia. 5. Monessako ammattikorkeakoulussa annetaan tällä hetkellä insinöörikoulutusta? 6. Mikä oli insinöörien keskiarvopalkka UIL:n viime lokakuussa toteutetussa Työmarkkinatutkimuksessa? 7. Montako prosenttia insinöörikunnasta on naisia? 8. Mikä on insinöörin virallinen englanninkielinen nimike käyntikortissa? 9. Montako kertaa Insinööriopiskelijapäivät on järjestetty? 10. Milloin imppulakin saa ottaa käyttöönsä? Koonnut: koulutus- ja tutkimusyksikkö Oikeat vastaukset ovat Uusi Insinööri -verkkolehdessä osoitteessa: 40

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä

3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä 3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä Sijoittamisen rakenteellinen murros rantautumassa myös Suomeen Sijoitustoimialan kehitystä Suomessa helppo ennustaa: innovaatiot

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 2 Aluksi Uusi Insinööriliitto UIL ry, on edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tarjoaa jäsenistölleen turvaa, menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA

KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA KARJALAN TASAVALTA BISNESFOKUKSESSA Venäjän-kaupan huippuseminaari Lahdessa 3.10.2013 Markinvest Oy, Karjalankatu 35A 15150 LAHTI 03 752 1810 www.markinvest.fi Tehdään oikeita asioita oikein. Asiakkaistamme

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin

Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin Yrittäjyys- ja työelämäpäivä Hyvinkään Laureassa Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin 15.5.2014 Timo Liukko First Round Oy 1 Tarjoamme Viihtyisät tilat Suomen teollisuuden historiaa sykkivässä vanhassa

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaminen kannattaa. Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth

Vastuullinen sijoittaminen kannattaa. Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth Vastuullinen sijoittaminen kannattaa Vastuullinen sijoittaminen 10.6.2010 Anna Hyrske ja Magdalena Lönnroth Kuinka uudesta hypetyksestä vastuullisessa sijoittamisessa on kyse? - Onko vastuullinen sijoittaminen

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS. Mikko Ahonen Fasilitaattori. 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi

JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS. Mikko Ahonen Fasilitaattori. 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi JYVÄSKYLÄN YRITYSTEHDAS Mikko Ahonen Fasilitaattori 040 5233 840 Mikko.ahonen@jklinnovation.fi Esityksen sisältö 1. Mikä Protomo? 2. Kansallinen Protomo-verkosto 3. Protomo-toiminta Jyväskylässä 4. Protomon

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

INTERNET-UUTISET. 5. vuosikerta - Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti - Julkaisija: Info Center Finland Oy - Kesä 2008 (n:o 2/2008) - Jakelu 76.

INTERNET-UUTISET. 5. vuosikerta - Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti - Julkaisija: Info Center Finland Oy - Kesä 2008 (n:o 2/2008) - Jakelu 76. INTERNET-UUTISET 5. vuosikerta - Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti - Julkaisija: Info Center Finland Oy - Kesä 2008 (n:o 2/2008) - Jakelu 76.000 kpl Videoneuvottelu säästää aikaa, rahaa, hermoja ja ympäristöä

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Verkostoyhteistyön merkitys ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisessä Ammatillisen toisen asteen koulutuksen Intia-verkosto

Verkostoyhteistyön merkitys ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisessä Ammatillisen toisen asteen koulutuksen Intia-verkosto Verkostoyhteistyön merkitys ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisessä Ammatillisen toisen asteen koulutuksen Intia-verkosto Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari Paasitorni 17.4.2013 Mika Heino,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja Oma yritys Wanha Satama 19.-20.3.2013 HAAGA-HELIA kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Rohkeasti uuteen ammattiin Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Miten toimittava, jotta rohkeus kasvaisi? 1. Tunnustettava aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS YT2 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LITE Tämä työkirja on tarkoitettu yrityksen perustamista suunnitteleville henkilöille ja soveltuu parhaiten

Lisätiedot

Ratkaiseeko rahoituksen saatavuus menestyksen?

Ratkaiseeko rahoituksen saatavuus menestyksen? Ratkaiseeko rahoituksen saatavuus menestyksen? Esityksen sisältö: 1. Oman pääoman rahoitus tienhaarassa: enkeleitä onko heitä? 2. Milloin rahoitusta kannattaa hakea? 3. Joukkorahoitus vai pääomasijoittaja?

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

esitelmä 5.2.2004 / Pekka Ruusunen Taustat Yrityksen perustaminen - vain rahan vuoksiko?

esitelmä 5.2.2004 / Pekka Ruusunen Taustat Yrityksen perustaminen - vain rahan vuoksiko? Ohjelmistoliiketoiminnan ja yrittämisen arkea ja juhlaa esitelmä 5.2.2004 / Pekka Ruusunen Agenda Taustat Yrityksen perustaminen - vain rahan vuoksiko? Pääoman hankinta Softafirman strategioista - tuotteita

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus Oy

Suomen Teollisuussijoitus Oy Suomen Teollisuussijoitus Oy Suorat sijoitukset Salo 28.8.2014 Pääomasijoittamisella keskeinen merkitys kasvun rahoittajina myös Suomessa Tutkimuksessa selvitettiin vuosina 2002 2008 ensisijoituksen saaneiden

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue PK hallitusbarometri VII 205 Pirkanmaa alue Alue Kaikki vastaajat (N=280) N 200 80 60 40 20 00 80 60 40 20 0 7 55 3 33 40 72 78 59 29 35 50 09 77 22 4 9 78 82 Asema organisaatiossa 60 50 40 30 20 0 0 53

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen. Pääomasijoituksilla

Lisätiedot

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen.

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Opinnäytetyön tekeminen hankkeessa on paras osa opintoja! Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Metropolian ROKOKO-hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo Metropolia Ammattikorkeakoulu Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo Yhteisö, uudistaja ja kumppani Metropolia on pääkaupunkiseudulla toimiva ammattikorkeakoulu, joka kouluttaa kulttuurin, liiketalouden,

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

PILOTTEJA JA KUMPPANUUKSIA START-UPEILLE JA SUURYRITYKSILLE TULOKSET 2015

PILOTTEJA JA KUMPPANUUKSIA START-UPEILLE JA SUURYRITYKSILLE TULOKSET 2015 PILOTTEJA JA KUMPPANUUKSIA START-UPEILLE JA SUURYRITYKSILLE TULOKSET 2015 MITÄ SYNTYY KUN KOLME SUURYRITYSTÄ AVAA LIIKETOIMINTAOSAAMISENSA JA RESURSSINSA START-UP -YRITYKSILLE? 100 JÄTETTYÄ HAKEMUSTA KASVUYRITYKSILTÄ

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 25.3.2015 Lappeenranta Moderaattorina Markku Hokkanen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -projekti Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki Diakin Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Lisätiedot

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Etelä-Savon noin 6700 yrityksestä valtaosa on pieniä, muutaman henkilön yrityksiä. < 10 henkilön yrityksiä 95% Yksinyrittäjiä 44% (Etelä-Savon Yrittäjien

Lisätiedot

YRITYSYHTEISTYÖ =Yritysten kehittämisideat koulujärjestelmää koskien ja yritysten akuutit osaamishuolet, Koulutusvaliokunta 2014

YRITYSYHTEISTYÖ =Yritysten kehittämisideat koulujärjestelmää koskien ja yritysten akuutit osaamishuolet, Koulutusvaliokunta 2014 YRITYSYHTEISTYÖ =Yritysten kehittämisideat koulujärjestelmää koskien ja yritysten akuutit osaamishuolet, Koulutusvaliokunta 2014 HAVAINTOJA JA UUSIA IDEOITA Osaamiskysymykset strateginen kilpailutekijä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Osaajia tarvitaan aina

Osaajia tarvitaan aina LTA ennen ja nyt Liiketalouden Liitto LTA ry:n juuret juontavat vuoteen 1949 Kauppaopistonkäyneiden liitto Förbundet för f.d. Handelinstitutselever r.y. perustettiin Tampereella 4.12.1949. Merkonomiliitto

Lisätiedot