EK:n toimintakertomus 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EK:n toimintakertomus 2008"

Transkriptio

1

2 EK:n toimintakertomus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintakertomus

3 Sisältö Vuoden 2008 aikana tapahtunutta 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 6 Henkilöstökertomus 7 Viestintä ja strateginen suunnittelu 9 Talouspolitiikka 10 Lainsäädäntö ja kauppapolitiikka 12 Työmarkkinat 14 Innovaatioympäristö ja osaaminen 16 Infrastruktuuri 18 PK-asiat 20 EK Bryssel 21 Aluetoiminta 22 Yhtiöt 24 EK:n jäsenliitot vuoden 2008 lopussa 25 EK:n hallitus EK:n edustajisto EK:n organisaatio 32 2 Toimintakertomus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

4 Vuoden 2008 aikana tapahtunutta Maailmantalous ajautui kohti laajaa talouskriisiä. Yritysten odotukset romahtivat Suomessakin syksyllä vientimarkkinoiden jumiuduttua. EK linjasi työmarkkinapolitiikalle uuden suunnan: työehtosopimukset neuvotellaan tulevaisuudessa toimialakohtaisesti ja päätösvaltaa työehdoista siirretään mahdollisimman paljon työpaikoille. Toisin kuin julkisuudessa on usein väitetty, myös PK-yritykset ovat erittäin halukkaita yrityskohtaiseen sopimiseen. Tämä kävi ilmi EK:n PK-yrityksille tekemästä kyselystä. Tulos tuki vahvasti EK:n uutta työmarkkinapoliittista linjausta. Elinkeinoelämän voimakkaas ti kan nattama Aalto-yliopisto perustettiin. EK on sitoutunut keräämään säätiöpääomaan 200 miljoonaa euroa, josta oli kertomusvuoden lopussa koossa 112 miljoonaa euroa. EK korosti sosiaaliturvaa uudistavassa Sata-komiteassa työn ensisijaisuutta toimeentulon lähteenä ja sosiaaliturvan rahoituksen kestävyyttä. EK osallistui aktiivisesti poliittiseen valmisteluun, jolla pyrittiin varmistamaan rahoituksen saatavuus yrityksille rahoitusmarkkinoiden lamaantumisen jälkeen. Maan hallitus päätti EK:n tavoitteiden mukaisesti tuntuvasta ansiotulovero jen kevennyksestä vuodelle Verotuksen ja kirjanpidon yhteensovitusongelma ei ratkennut kokonaan. Sukupolvenvaihdosten verokohteluun ei liioin löytynyt toimivaa mallia. EK vaikutti aktiivisesti kansallisen ilmasto- ja energiastrategian sekä EU:n energia- ja ilmastosäädösten valmisteluun energian saatavuuden ja suomalaisyritysten kilpailukyvyn varmistamiseksi. Päätavoitteet toteutuivat pitkälle sekä kansallisesti että EU-tasolla. Kilpailunrajoituslakia uudistettiin. Muutokset nopeuttavat kilpailuasioiden tutkintaa ja tehostavat Kilpailuviraston toimintaa. Myös yritysten oikeudet kirjattiin lakiin. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumin toiminta lähti hyvin liikkeelle. Cleantech Finland -brändi siirtyi EK:n omistukseen. EK osallistui aktiivisesti aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen valmisteluun ja yliopistolainsäädännön uudistamiseen. Kertomusvuonna laadittiin EK toimintaohjelma, johon määritettiin keskusliiton tavoitteet vuoteen Toimintaohjelmaa päivitetään säännöllisesti. Aluejohtokuntien työtä kehitettiin parantamalla vuorovaikutusta johtokunnan jäsenten ja EK:n johdon kesken. EK antoi kertomusvuoden aikana 208 lausuntoa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintakertomus

5 Toimitusjohtajan katsaus Suhdannenäkymät heikentyivät Suomessakin nopeasti kertomusvuonna, kun Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi laajeni asteittain globaaliksi reaalitalouden taantumaksi. Keskeisiä tavoitteita vuoden lopulla olivat rahoitusmarkkinoitten toiminnan elvyttäminen sekä yritysten investointi- ja käyttöpääomarahoituksen turvaaminen. Rakennustoimintaa ja koulutusta tukemalla voitiin ylläpitää taloudellista aktiviteettia ja edesauttaa sitä, että yhteiskunnan käytössä on myös tulevaisuudessa osaavaa työvoimaa. Työmarkkinajärjestöjen joulukuussa tekemät yhteiset esitykset toimivat pohjana elvytyspaketille, jonka maan hallitus kokosi vuoden 2009 alussa. * * * * Keskustelu ilmasto- ja energiapolitiikan linjauksista ja Suomen sopeutumisesta EU-tasolla tehtyihin periaatepäätöksiin leimasi vahvasti EK:n toimintaa sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittiseen selontekoon kirjattiin EK:n tavoitteiden mukaisesti, että elinkeinoelämän energian tarve tyydytetään rakentamalla riittävästi tuotantokapasiteettia. Myös EU:n päästökauppaa koskevissa neuvotteluissa saavutettiin ratkaisu, joka turvaa energiaintensiivisen teollisuutemme kilpailuasemaa. Hallituksen linjaus uusiutuvan energian syöttötariffin käyttöönotosta oli kuitenkin EK:n tavoitteiden vastainen. * * * * Kuva: Petri Juntunen EK päätti uusista työmarkkinapoliittisista tavoitteistaan edustajiston kevätkokouksessa. Sopimusneuvottelut käydään vastaisuudessa toimialoittain ja tavoitteena on lisätä yrityskohtaista päätösvaltaa. Juuri nyt myös syvenevä taantuma korostaa linjauksen tärkeyttä, sillä tilanne edellyttää yritys- ja toimialakohtaisten erojen huomioon ottamista kaikin mahdollisin keinoin. Sopimuspolitiikassa on lisäksi tunnustettava tarpeet kannustavien palkkausjärjestelmien kehittämiseen. 4 Toimintakertomus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

6 Työmarkkinapoliittisten linjausten juurruttaminen jäsenliittojen toimintaan jatkui koko toimintavuoden. Näkemystä viestitettiin aktiivisesti myös päätöksentekijöiden, median ja suuren yleisön tietoisuuteen. Kesän organisaatiouudistus EK:n toimistossa kertoi samoin uudesta työmarkkinapoliittisesta ajattelusta. EK saikin rohkaisevaa palautetta linjausten vastaanotosta, kun asiaa kysyttiin jäsenyrityksiltä palkkausjärjestelmätiedustelun ja PK-yritysten keskuudessa tehdyn, yrityskohtaisen sopimisen valmiuksia kartoittaneen selvityksen yhteydessä. * * * * EK saavutti keskeisimmät tavoitteensa sosiaaliturvauudistusta pohtineen niin sanotun Sata-komitean työssä. Työmarkkinajärjestöjen neuvotteluratkaisu syntyi tammikuussa Pitkäaikainen vaatimus työnantajien kansaneläkemaksun poistamisesta toteutui, työeläkemaksuista sovittiin pitkällä aikavälillä ja lisäksi päästiin eteenpäin työurien pidentämisessä sekä työttömyysturvan aktivoinnissa. EK:n kannalta keskeisessä hallitusohjelman tavoitteessa, ansiotuloverotuksen keventämisessä, edettiin kertomusvuonna tyydyttävästi. Tuloverotuksen keventämiselle on tulevaisuudessakin selkeät rakenteelliset ja suhdannepoliittiset perusteet. Kertomusvuonna alkoi myös seuraavaan vaalikauteen tähtäävä verotuksen kokonaistarkastelu. Maan hallitus linjasi kertomusvuoden lopulla innovaatiopolitiikkaa uusille urille. Kasvun ja kilpailukyvyn haasteisiin ei enää pystytä vastaamaan pelkästään toimialapohjaisen ja teknologialähtöisen strategian keinoin. Tarjontalähtöisen innovaatiopolitiikan rinnalla tulee vahvistaa kysyntälähtöistä innovaatiopolitiikkaa. EK tukee linjausta, mutta tunnustaa samalla suuret haasteet, jotka liittyvät käyttäjälähtöisten innovaatioiden kannusteisiin ja strategiaa tukevien palvelujen kehittämiseen. * * * * Kertomusvuonna EK:ssa kehitettiin entistä jäsentyneempää pitkän aikavälin strategista suunnittelua. Strategiatyöhön osallistui koko henkilöstö vaiheistetun verkkodialogin avulla. Strategiatyön pohjalta vahvistettiin EK:n strategiset painopisteet lähivuosiksi sekä laadittiin EK toimintaohjelma. Strategiaa päivitetään vuosittain. Kertomusvuonna otettiin käyttöön myös täsmennetty johtamisjärjestelmä ja panostettiin sektorikohtaisten tavoitekorttien kehittämiseen. Kortit otettiin käyttöön vuoden päättyessä osana suorituksenarviointijärjestelmää. EK:n toiminnassa ja yritysten toimintaympäristössä tapahtui vuoden aikana useita historiallisiksi luonnehdittavia asioita. Työtä riitti, ja vielä enemmän sitä on edessä. On syytä kiittää henkilöstöä, hallintoa, jäsenyrityksiä ja kaikkia yhteistyökumppaneita. * * * * EK:n vuonna 2005 aloittamat ponnistelut korkeakoulutuksen rakenteelliseksi uudistamiseksi alkoivat tuottaa tulosta uuden yliopistolain valmistelun edetessä. Uudistuksen kärkihanke, Aalto-yliopisto, sai alkunsa, kun yliopistoa ylläpitävä säätiö perustettiin ja yliopistolle nimitettiin hallitus ja valittiin rehtori. Puheenjohtaja Antti Herlinin panos hankkeen edistämisessä on ollut useamman vuoden ajan erittäin vahva. Leif Fagernäs Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintakertomus

7 Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK:n jäsenmäärä kasvoi kertomusvuonna hienoisesti. Jäsenliittoihin kuului vuoden 2008 lopussa yritystä, joista 96 prosenttia oli PK-yrityksiä. Jäsenyrityksissä työskenteli noin henkilöä. Organisaatiota uudistettiin EK:n organisaatiota uudistettiin kertomusvuonna. Työ- ja sosiaalilainsäädännön asiat, yritys- ja elinkeinolainsäädäntö sekä kauppapolitiikka muodostavat nyt Lainsäädäntö ja kauppapolitiikka -sektorin. Työmarkkinasektorin vastuulla ovat sopimustoiminta, työelämän kehittäminen ja erilaiset työmarkkinaselvitykset. Tietotuotanto vastaa uudessa organisaatiossa tietohallinnosta ja tietotuotannosta. Liittoyhteisön kehittyminen painottui liittojen organisatoriseen uudistumiseen, eikä EK:n jäsenliittojen lukumäärässä tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhteistyö käynnistyi kahdeksan jäsenliiton kesken perustetun Palvelualat ry -nimisen yhteistyöverkoston puitteissa. EK:n puheenjohtajuutta kaksi kautta hoitanut Kone Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin lopetti hallitustyöskentelyn EK:ssa kertomusvuoden lopussa. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin vuorineuvos Sakari Tamminen Rautaruukki Oyj:stä. Hallituksen muista jäsenistä vaihtui noin kolmannes. Keskusliiton talous kiristynyt Tilivuoden aikana saadusta 27,7 miljoonan euron tulorahoituksesta jäsenmaksuina kertyi 26,5 miljoonaa euroa. Loput olivat varsinaisen toiminnan tuottoja. Jäsenmaksut perustuivat jäsenyritysten vuoden 2007 palkkasummaan, vuoden 2006 jalostusarvoon tai näihin molempiin. Jäsenmaksuperusteita alennettiin rakennetyöryhmän suunnitelman mukaisesti ja lisäksi annettiin ylimääräinen 10 prosentin jäsenmaksualennus. Sijoitustoiminnan nettotulos oli 5,5 miljoonaa euroa tappiollinen. Kirjanpidolliseen tappioon vaikuttivat osaltaan sijoitusrahastojen arvonalennusten kirjaaminen sekä salkunhoitajan vaihdoksen yhteydessä realisoituneet myyntitappiot. Varsinaisen toiminnan kokonaiskulut olivat 27,2 miljoonaa euroa. Ne alittivat budjetin 0,6 miljoonalla eurolla. Tulorahoitus ei riittänyt keskusliiton toimintakulujen ja yhteistyöorganisaatioiden rahoitusosuuksien kattamiseen. Toimintatulos eli tulos ennen sijoitustoimintaa muodostui 0,7 miljoonaa euroa tappiolliseksi. Kun tähän lisätään vielä sijoitustoiminnan 5,5 miljoonan euron tappio, keskusliiton alijäämä oli tilivuonna yhteensä 6,2 miljoonaa euroa. Tietotuotanto palvelee EK:n tietotuotanto palvelee liittoyhteisöä uudistuneella organisaatiolla. EK:lle siirtyi kertomusvuonna taloudellinen vastuu liittoyhteisön yhteisen jäsentietojärjestelmän teknisestä kehittämisestä. EK:n ja jäsenliittojen teknistä infrastruktuuria rakennetaan konserniajattelun pohjalta niin, että toiminnassa voidaan saavuttaa suuren kokonaisuuden etuja. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että jäsentietojärjestelmä palvelee mahdollisimman tehokkaasti ja monipuolisesti sekä keskusjärjestöä että jäsenliittoja. Ensisijaista on myös jäsenyritysten työn helpottaminen kerättäessä erilaista tilastotietoa. EK kerää jäsenyrityksiltään säännöllisesti muun muassa palkkatietoja sekä henkilöstön määrään ja rakenteeseen, työtaisteluihin ja osaamistarpeisiin liittyviä tietoja. EK:lle laadittin Corporate Governance EK:lle laadittiin kertomusvuonna Corporate Governance -asiakirja (CG). Siinä kuvataan keskusliiton hyvää hallintotapaa sekä selvitetään EK:n tehtäviä ja tarkoitusta, rakennetta ja päätöksentekoa, sidosryhmäsuhteiden järjestämistä ja raportointimekanismeja. EK haluaa olla osaavin, asiantuntevin ja vaikutusvaltaisin suomalainen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Organisaation toiminta-ajatus nojaa tavoitteeseen rakentaa Suomessa toimiville yrityksille maailman parhaat toimintaedellytykset. Toiminnassaan EK toteuttaa yhteisesti määriteltyjä arvoja, joita ovat vahva osaaminen, vastuullisuus, tavoitteellisuus ja yhteistyö. EK haluaa olla rakentava ja yhteistyökykyinen kumppani suomalaisessa yhteiskunnassa. EK:n jäsenyritykset kokoluokittain Yrityksiä Henkilöä yrityksessä 6 Toimintakertomus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

8 Henkilöstökertomus EK täsmensi johtamisjärjestelmäänsä. EK:ssa oli töissä vuoden 2008 lopussa 198 työntekijää. Henkilöstöstä oli naisia 59 prosenttia ja miehiä 41 prosenttia. Uusia toimihenkilöitä rekrytoitiin 21, heistä määräaikaisissa tehtävissä työskenteli 12. Vuoden aikana 25 henkilön työsuhde EK:ssa päättyi. Heistä kuusi siirtyi Julkaisumonistamo Eteläranta Oy:öön ja kuusi jäi eläkkeelle. Henkilöstön keski-ikä oli 47,9 vuotta. Sairauspoissaoloja oli kertomusvuonna 2,5 prosenttia maksetusta työajasta. Edellisenä vuonna määrä oli 3,3 prosenttia. Henkilöstökulut 55 prosenttia kokonaiskuluista Pakolliset ja vapaaehtoiset henkilöstökulut olivat kertomusvuonna yhteensä 15 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen osuus kokonaiskuluista oli 55 prosenttia, ja palkkojen osuus henkilöstökuluista 81 prosenttia. Henkilöstökulut kasvoivat vuoteen 2007 verrattuna 7,5 prosenttia. Henkilöstökulujen muutokseen vaikuttivat palkkoihin yleiskorotusten lisäksi tehdyt rakennekorjaukset sekä lomapalkkavarauksen kasvu. Suoritepalkkioihin käytettiin yksi prosentti palkkasummasta kuten edellisenäkin vuonna. Henkilöstön koulutukseen käytettiin yhteensä euroa, josta kielikoulutuksen osuus oli euroa. Edellisvuonna vastaavat luvut olivat euroa ja euroa. EK-kerhon kautta henkilökunnalle tarkoitettuun liikunta- ja kulttuuritoimintaan sekä muuhun vapaa-ajan toimintaan käytettiin noin euroa. Verkosta voimaa sisäiseen viestintään EK-laisille yhteiset tärkeät asiat viestitään henkilöstötilaisuuksissa. Koko henkilöstön yhteisiä infoja järjestetään muutaman kerran vuodessa. Sektorit ja yksiköt pitävät säännöllisesti omia viikkopalavereitaan. Keskeisiä teemoja henkilöstötilaisuuksissa olivat kertomusvuoden ajankohtaisten asioiden lisäksi johtamisjärjestelmän kehittäminen, tavoitekortit ja EK:n strategiatyön eteneminen. Tilaisuudet tallennettiin webcastinglähetyksiksi. Näin myös niillä, jotka eivät päässeet osallistumaan, oli mahdollisuus katsoa tilaisuus jälkikäteen. Sisäinen tiedonvälitys siirtyi nettiaikaan, kun EK:n intranet, Eki, otettiin käyttöön joulukuussa. EK:n strategiatyöhön osallistettiin koko henkilöstö. Kevään 2008 kuluessa toteutettiin vaiheistettu verkkodialogi, jossa EK-laiset pääsivät tuomaan esiin näkemyksiään elinkeinoelämän skenaarioista EK:n menestystekijöihin ja kehittämiskohteisiin. Strategiatyön pohjalta syntyivät EK:n strategiset painopisteet ja EK toimintaohjelma. Johdon ja henkilöstön välisenä yhteistyöelimenä toimii EK:n yhteistyötoimikunta. Se muun muassa suunnitteli henkilöstön vapaa-ajan toimintaa sekä valmisteli alkuvuodesta 2009 toteutettavaa henkilöstötutkimusta. Joulukuussa järjestettiin yhteistyötoimikunnan vaalit, joissa valittiin toimikunnan henkilöstön edustajat ja yhteistoimintaedustajat toimikaudelle Jämäkkyyttä suorituksenohjaukseen Tavoite-, kehitys- ja suorituksenarviointikeskustelujen yhdenmukaisuuteen ja laadukkuuteen panostettiin. Alkuvuodesta järjestettävässä tavoitekeskustelussa sovitaan henkilökohtaisista tavoitteista ja mietitään keinoja, miten tavoitteet saavutetaan. Myöhemmin keväällä käydään kehityskeskustelu, jossa paneudutaan työhön ja työyhteisöön liittyviin asioihin sekä henkilön kehittymistarpeisiin. Vuoden lopulla arvioidaan työssä suoriutumista ja onnistumista suhteessa sovittuihin tavoitteisiin. Suoritusarvioinnin perusteella tehdään ehdotus suoritepalkitsemisesta. käännä >>> Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintakertomus

9 Koulutusta ja johtamisen kehittämistä EK-Akatemiassa tarjotaan valmennusta koko henkilöstön yhteisiin tai jonkin henkilöstöryhmän erityisiin osaamistarpeisiin. Kertomusvuonna järjestettiin koulutusta yritystoiminnasta ja yrittäjyydestä. Lisäksi EK-Akatemian ohjelmassa jatkuivat viestintä- ja esiintymistaidon valmennukset. EK-laisilla oli mahdollisuus osallistua ruotsin, englannin, ranskan, saksan ja viron kielen opetukseen. Kieliryhmissä oli mukana yhteensä yli 80 työntekijää. Kertomusvuonna otettiin käyttöön EK:n täsmennetty johtamisjärjestelmä ja panostettiin sektorikohtaisten tavoitekorttien rakentamiseen. Kaikki johtavat asiantuntijat osallistuivat tavoitekorttivalmennukseen. Loppuvuonna käynnistettiin EK:n uuden intranetin, Ekin, käyttöönottokoulutus, jota annettiin sekä järjestelmän ylläpitäjille että käyttäjille. Muut, 18 % N 80 % M 20 % Sihteerit ja assistentit, 15 % N 100 % M 0 % Henkilöstöjakauma, % Johto, sektorin/yksikön vetäjät, 6 % N 33 % M 67 % Yhteistoimistoliittojen vetäjät, 3 % N 33 % M 67 % Johtavat asiantuntijat ja asiantuntijat, 58 % N 45 % M 55 % Henkilöstön ikärakenne ja koulutustaso, % Aktivointia vapaa-ajalle EK tuki henkilöstön vapaa-ajan liikunta- ja kulttuuriharrastuksia vuosittaisen määrärahan puitteissa. EK-kerho järjesti liikuntatapahtumia muun muassa joogasta, sählystä, keilailusta ja tenniksestä kiinnostuneille. EK osallistui joukkueella sekä Naisten Kymppiin että Finlandia- hiihtoon. Lisäksi käytössä olivat liikuntasetelit. EK-kerho hankki myös lippuja lukuisiin teatteri- ja musiikkiesityksiin. Kokkikursseilla henkilöstö pääsi testaamaan kokkaustaitojaan. Yli 30 EK-laista osallistui henkilökunnan Budapestin- matkalle elokuussa v. 31 % 60 v. 17 % v. 7 % v. 19 % v. 26 % Opisto 21 % Muu 20 % Lisensiaatti/tohtori 5 % Korkeakoulu 54 % 8 Toimintakertomus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

10 Viestintä ja strateginen suunnittelu EK määritteli tavoitteensa vuoteen Toimintaohjelma kurkottaa vuoteen 2012 Kertomusvuonna laadittiin EK toimintaohjelma, johon määritettiin EK:n tavoitteet vuoteen Ohjelman lähtökohtana oli verkkodialogina laadittu Skenaario 2012: kehittyvä ja taantuva Suomi. Dialogiin osallistuivat EK:n hallitus, yrittäjävaltuuskunta sekä koko henkilöstö. Skenaariossa hahmotettiin Suomen tulevaa kehitystä elinkeinoelämän näkökulmasta sekä torjuttavat ja halutut skenaariopolut. Toimintaohjelmaan täsmennettiin EK:n toiminta-ajatus, visio sekä yhteiset menestystekijät ja kehittämistavoitteet. Lisäksi määritettiin neljä strategista painopistettä ja niiden pohjalta strategiset toiminta-alueet. Ne puolestaan purettiin konkreettisiksi projekteiksi vuosikohtaisiin toimintasuunnitelmiin. EK:n hallitus hyväksyi toimintaohjelman kesäkuussa Ohjelmaa laadittaessa kävi ilmeiseksi, että toimintaympäristö oli muuttumassa jopa merkittävällä tavalla. Murros realisoitui vuoden lopulla. Toimintaohjelman monia painotuksia joudutaankin määrittelemään uudelleen päivityksen yhteydessä. Nopeaa reagointia ja tulevan ennakointia Viestinnän kehittämisen lähtökohtia EK:ssa ovat viestinnän nopea murros, median volyymin kasvu sekä viestintäteknologian kehittyminen. Viestintä pirstaloituu, ja siitä tulee entistä yksilöllisempää ja riippumattomampaa. Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen edellyttää jatkuvasti nopeaa reagointikykyä ja tulevan ennakointia. Laaja yhteydenpito mediaan on EK:n viestinnän tärkeä perusta. EK:n viestinnän kulmakivet ovat operatiivinen viestintä sisältäen myös julkaisutuotannon, verkkopalvelu sekä PRIMA-lehti. EK osallistuu aktiivisesti myös elinkeinoelämän kansainväliseen viestintään yhteistyössä Finnfactsin kanssa. Kertomusvuoden aikana suomalaiseen elinkeinoelämään tutustui lähes 150 taloustoimittajaa pääasiassa EUmaiden, Venäjän ja Aasian johtavista talousmedioista. Verkkoviestinnässä runsaasti uudistuksia Kertomusvuonna EK:n julkisten verkkosivujen ulkoasu uudistettiin ja uusia palveluja avattiin. Päivittäistä uutistuotantoa lisättiin, ja käyttöön otettiin blogit ja videot. Uusina osioina avattiin kuntasivusto, joka kertoo EK:n näkemyksiä kuntien menestyksen eväistä. Ympäristöfoorumi perustettiin edistämään suomalaisen ympäristöliiketoiminnan kehittämistä. Muita uusia sivustoja olivat Aalto-yliopiston varainhankintasivusto, Elinkeinoelämän oppilaitosten ELOn sivusto sekä Oivallus-hankkeen sivusto oppivien verkostojen osaamistarpeista tulevaisuuden Suomessa. Jäsenpalvelusivusto (extra) uudistettiin kokonaan siten, että se sisältää vain räätälöityjä jäsentuotteita, kuten tietoa lakimuutoksista ja ohjeistuksia yrityksille. Sinne tehtiin myös verkkokurssi palkitsemisesta. EK:n sisäistä viestintää varten aloitettiin intranetin rakentaminen keväällä Intra avattiin joulukuun 2008 alussa. PRIMA katsoo tulevaisuuteen EK:n PRIMA-lehti on vankistanut yhä paikkaansa suomalaisten yritysjohtajien tärkeänä tiedonlähteenä ja EK:n imagonrakentajana. TNS Gallup teki PRIMAn lukijatutkimuksen kertomusvuoden keväällä. Siinä selvitettiin tyytyväisyyttä lehteen, sen sisältöön ja ulkonäköön sekä lehden vaikutusta mielikuvaan EK:sta. Pääasiallisena kohderyhmänä oli yritysten ylin johto. Tutkimuksen mukaan lehden tunnettuus on korkea: 90 prosenttia vastaajista tuntee sen. 85 prosenttia oli tyytyväisiä lehteen ja 91 prosenttia piti hyvänä, että EK tarjoaa lehden jäsenetuna. Neljäsosa katsoi PRIMAn vaikuttaneen myönteisesti mielikuvaan EK:sta. Lehden kehitystyö jatkuu usealla taholla. Sisällön perusrunko on EK:n tuottamaa aineistoa. Yritysjohdon näkemykset ovat mukana, samoin yhteiskunnan merkittävien päättäjien ja muiden korkeatasoisten asiantuntijoiden. Lehden painos on kappaletta. Se postitetaan jäsenyrityksille, poliitikoille, medialle ja muille yhteiskunnan vaikuttajille. Lokakuussa 2008 järjestettiin Helsingin Palacessa toisen kerran PRIMApäivä, joka keskittyi luovien alojen yrittäjyyteen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintakertomus

11 Talouspolitiikka Suhdannekäänne mullisti talouspoliittisen agendan. Taloudellisen tilanteen nopea muuttuminen ja suhdannenäkymien heikkeneminen lisäsivät kertomusvuonna valtavasti kiinnostusta taloustietoa kohtaan. EK:n talouspolitiikkasektorin ekonomistit seurasivat ja arvioivat tarkoin kotimaista ja kansainvälistä talouskehitystä sekä tuottivat monipuolista informaatiota yritysten taloudellisesta toimintaympäristöstä. He kommentoivat tilanteen kehittymistä medialle lähes päivittäin. Sektorin asiantuntijat jatkoivat aktiivista vaikuttamista talous- ja veropolitiikkaan. He osallistuivat ja vaikuttivat useisiin yrityksille tärkeisiin lainsäädäntöhankkeisiin. Vuoden aikana korostui poliittinen keskustelu monista hallitusohjelmaan kirjatuista veroratkaisuista ja niiden toteuttamistavoista. Vaalikauden tuloverokevennykset aloitettiin Hallitus päätti tuntuvasta ansiotuloverojen kevennyksestä vuodelle Verotus kevenee EK:n tavoitteiden suuntaisesti runsaalla miljardilla eurolla, kun neljän prosentin inflaatiotarkistus otetaan huomioon. Veroasteikon kaikkia luokkia alennettiin 1 1,5 prosenttiyksiköllä. Vaikka kunnallisverotus kiristyy jonkin verran, valtion tekemät ansiotuloverojen kevennykset tukevat merkittävästi kotimaista ostovoimaa ja kysyntää vuonna Verotus ja IFRS jäivät yhteensovittamatta Pitkään odotettu yritysverotuksen muutosesitys hyväksyttiin syksyllä Tarkoituksena oli sopeuttaa verotus kansainvälisiin tilinpäätösperiaatteisiin (IFRS:ään) ja osakeyhtiölakiin. EK:n tavoitteiden kannalta valitettavaa on, ettei yhteensovitusongelmaa ratkaistu poistojen eikä konserniavustuksen osalta. Uudistuksen valmistelun yhteydessä EK esitti, että elinkeinoverolain mukaisista kirjanpitokytkennöistä luovuttaisiin ainakin veropoistojen osalta. Myös konserniavustuslain yhteensovitus kansainvälisiin tilinpäätösperiaatteisiin voitaisiin toteuttaa varsin yksinkertaisilla verolainsäädännön muutoksilla. Nyt tehtyjen muutosten perusteella vain harvat yritykset voivat käyttää IFRS-tilinpäätöstä verotuksensa pohjana. Uusi lahjoitusvähennys yliopisto rahoitukseen EK:n tavoitteen mukaisesti myös yksityishenkilöille säädettiin oikeus lahjoitusvähennykseen verotuksessa. Vähennyskelpoisia ovat euron rahalahjoitukset yliopistoille ja korkeakouluille. Vähennyksen tarkoitus on olla erityisesti yliopistouudistukseen liittyvä kannuste yliopistojen yksityisen rahoituksen lisäämiseksi. EK:n esitti talouden elvytyskeinoja EK esitti joulukuussa 2008 yhdessä muiden työmarkkinajärjestöjen kanssa maan hallitukselle ehdotuksia talouden elvyttämiseksi. Hallitus otti ehdotuksiin tarkemmin kantaa tammikuussa 2009 julkistetussa lisäbudjetissa. Yritysrahoituksen selvitysmies, ministeri Antti Tanskanen julkisti niin ikään omat ehdotuksensa tammikuussa Merkittävimmät EK:n ehdottamat toimet ovat: Rahoitusmarkkinoiden ja yritysrahoituksen elvyttäminen laajalla toimenpidepaketilla. Rakennusalan tukeminen muun muassa korkotuettua asuntotuotantoa ja korjausrakentamista edistämällä sekä valtion ja kuntien rakennushankkeita aikaistamalla. Uusiutuvan energian sekä ydinvoiman lisärakentamisen edistäminen. Joidenkin aloitusvalmiiden liikennehankkeiden aikaistaminen sekä perusväylänpidon rahoituksen selvä lisäys sekä useita koulutus- ja työvoimapoliittisia toimenpiteitä. 10 Toimintakertomus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

12 Sukupolvenvaihdoksille ei lisähuojennusta Hallitus päätti marraskuussa 2008 luopua sukupolvenvaihdosten verotukseen hallitusohjelmassa ja toukokuussa 2008 esitetystä lisähuojennuksesta. Syyksi ilmoitettiin, että edus kunnan perustuslakivaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden enemmistö totesi verohuojennuksen korottamisen olevan ongelmallinen perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta. Myöhemmin esillä olleet mallit lähtivät siitä, että tietyissä tapauksissa yrityksen tase avattaisiin. Näiden vaihtoehtojen todettiin kuitenkin myös EK:n asiantuntija-arvioissa johtavan ennalta arvaamattomiin ja yritysten kannalta jopa nykytilaa huonompiin lopputuloksiin. Valitettava lopputulos oli, että hallitus veti esityksensä verohuojennuksen laajentamisesta pois eduskunnan käsittelystä. Samassa yhteydessä perintö- ja lahjaveroasteikkoihin tehtiin kuitenkin kolmen prosenttiyksikön kevennys I veroluokkaan. Verotuksen kehittämistyöryhmä asetettiin Valtiovarainministeri Jyrki Katainen asetti syyskuussa 2008 verotuksen kehittämistä selvittävän työryhmän, jonka puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Martti Hetemäki. Ryhmän määräaika on vuoden 2010 loppuun. Työryhmän on määrä arvioida talouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuvia verojärjestelmän muutostarpeita. Tavoitteena on, että verojärjestelmä tukisi nykyistä paremmin kestävää talouskasvua ja samalla kestävää julkisten palvelujen ja etuuksien rahoitusta ekologisen kestävyyden vaatimukset huomioon ottaen. EK painotti joulukuussa järjestetyssä kuulemistilaisuudessa, että veroratkaisuja tulee arvioida ennen kaikkea sen perusteella, miten ne vaikuttavat työpanoksen määrään ja tuottavuuden kasvuun. Suhdannetieto kiinnosti laajasti Talouspolitiikkasektori teki kerran kuukaudessa koko yksityistä sektoria koskevan suhdannetiedustelun. Tiedusteluja tehtiin yhdessä jäsenliittojen kanssa. EK:n tiedustelut ovat osa EU:n komission yhteistä suhdannetiedustelujärjestelmää. Vuoden aikana julkaistiin neljä Suhdannebarometria ja PK-Suhdannebarometria sekä 12 luottamusindikaattoritiedotetta. Investointitiedusteluilla kartoitettiin kiinteiden investointien lisäksi tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä yritysten kansainvälistymistä. Suhdannebarometrin julkistamisen yhteydessä EK otti kantaa ajankohtaisiin talouspoliittisiin kysymyksiin. Lisäksi tuotettiin materiaalia EK:n verkkosivuille, joilta löytyy automaattisesti päivittyviä kuvia kotimaisesta ja kansainvälisestä taloudesta, ajantasainen talouskatsaus sekä perustietoa verotuksesta ja EK:n talouspoliittisista tavoitteista. PRIMAlehdessä ilmestyi säännöllisesti artikkeleita verotuksesta ja suhdanteista sekä talouskommentteja. Vaikuttamista kotimaassa ja kansainvälisesti EK on vaikuttanut osaltaan EU:n talouspolitiikkaan ja Lissabonin strategiaan Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa sekä EU:n makrotalousdialogin kautta. Sektorin asiantuntijat osallistuivat useiden eri työryhmien työhön sekä kotimaassa että EU-tasolla. Heitä on muun muassa BusinessEuropen työryhmissä jäseninä ja raportoijina, ja näin he vaikuttavat aktiivisesti verosäännösten valmisteluun Euroopan komissiossa. Talous- ja verovaliokunta välittää EK:n jäsenyritysten näkemyksiä talouspolitiikkasektorille. Valiokunta kokoontui neljä kertaa vuoden 2008 aikana. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintakertomus

13 Lainsäädäntö ja kauppapolitiikka Viisas lainsäädäntö on kilpailuetu. Se antaa tilaa yrittämiselle ja kannustaa kasvuun. Parempi sääntely otti askeleen eteenpäin EK vaikutti kertomusvuonna yritysten hallinnollisen taakan keventämistä koskevan ohjelman valmisteluun. Maan hallitus sitoutui vähentämään hallinnollista taakkaa 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. Säädöshankkeiden yritysvaikutusten arviointia varten päätettiin asettaa työ- ja elinkeinoministeriön, oikeusministeriön ja elinkeinoelämän järjestöjen yhteinen toimielin. Vilkasta yrityslainsäädännössä EK vaikutti aktiivisesti uuden kansallisen IPR-strategian sisältöön. EK osallistui työsuhdetekijänoikeutta koskevan selvityksen valmisteluun ja vaikutti uuden tekijänoikeustoimikunnan työssä siten, että tekijänoikeuslain osittais uudistus käynnistettiin. EK vaikutti siihen, että yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun ulkopuolelle jäivät matkapuhelimet ja tietokoneet. EK osallistui julkisten hankintojen oikeussuojakeinojen kehittämistyöhön, nosti esille markkinaoikeuden pitkät käsittelyajat ja korosti markkinaoikeuden riittäviä resursseja. Lisäksi vaikutettiin uuden kuluttajapoliittisen ohjelman valmisteluun, tuotiin esiin yritysnäkökulmia tuoteturvallisuuslain uudistamisessa ja vaikutettiin EU:n kuluttajansuojasääntelyn uudistamiseen. EK oli aktiivisesti mukana Arvopaperimarkkinayhdistyksen toiminnassa kehittämällä muun muassa toimialan itsesääntelyä. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi uudistettiin. Listayhtiöiden edunvalvonta tehostui, kun EK ja Keskuskauppakamari perustivat listayhtiöiden neuvottelukunnan, joka toimii elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteis työja keskustelufoorumina. EU:ssa pyritään EK:n tavoitteiden mukaisesti yksinkertaistamaan ja keventämään yhtiöoikeudellista sääntelyä. EK vaikutti yksityisen eurooppayhtiöasetuksen valmisteluun siten, että uusi yhtiömuoto mahdollistaisi yritystoiminnan harjoittamisen samoilla periaatteilla eri EU-maissa. EK osallistui keskusteluun kansainvälisten ISA-standardien merkityksestä muun muassa johdon vahvistuskirjeitä koskevassa käytännössä. EK osallistui brändien arvostamista koskevan ISOstandardin valmisteluun. Muutoksia työlainsäädäntöön Työsopimuslakiin lisättiin säännös vuokrayrityksen ja käyttäjäyrityksen välisestä tietojenantovelvollisuudesta. Vuokratyöntekijän siirtyessä käyttäjäyrityksen palvelukseen koeajasta vähennetään aika, jonka työntekijä on ollut vuokrattuna käyttäjäyrityksessä. Vuokratyöntekijälle säädettiin lisäksi oikeus saada pyynnöstä selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista myös alle kuukauden jatkuvissa vuokratyösuhteissa. Sosiaaliturva kannustavaksi Sosiaaliturvan uudistamiskomitea (niin sanottu Sata-komitea) asetettiin kesäkuussa Sen tehtävänä on laatia ehdotuksia sosiaaliturvan kannustavuuden ja rahoituksen kestävyyden parantamiseksi sekä perusturvan uudistamiseksi. Määräaika on vuoden 2009 lopussa. Hyvinvoinnin edistäminen edellyttää erityisesti työllisyysasteen nostamista ja sosiaaliturvan rahoituksellisen tasapainon parantamista. EK on korostanut komiteassa työn ensisijaisuutta toimeentulon lähteenä sekä sosiaaliturvan menojen ja tulojen tasapainon parantamista. Keskeisiä toimenpiteitä ovat työelämään tulon varhentaminen, työttömyysjaksojen lyhentäminen ja työelämästä poistumisen myöhentäminen. Yksityisyyden suojasta työelämässä annettuun lakiin lisättiin säännökset siitä, millä perusteilla työnantajalla on oikeus käsitellä työnhakijaa tai työntekijää koskevia henkilöluottotietoja henkilöiden luotettavuuden arvioimiseksi. Yhteistoimintaa koskevien lakien val vontaa koskevaan lainsäädäntöön valmisteltiin muutos, jonka mukaan valvonta siirretään työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimivalle yhteistoiminta-asiamiehelle. 12 Toimintakertomus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

14 Selkeät menettelysäännöt kilpailuasioihin EK osallistui kilpailunrajoituslain uudistamiseen ja vaikutti siihen, että yksityisen ja julkisen sektorin toimintaedellytysten tasavertaisuutta selvitettiin kilpailupolitiikan keinoin. Kilpailunrajoituslakiin ehdotetaan muutoksia, joilla voidaan selkeyttää ja nopeuttaa kilpailuasioiden käsittelyä Kilpailuvirastossa. Tutkinnan kohteena olevien yritysten keskeiset puolustautumisoikeudet kirjataan lakiin EK:n aloitteesta. Uudistuksen ansiosta Kilpailuvirasto pystyy nyt keskittymään merkittävimpien kilpailunrajoitusten selvittämiseen ja puuttumaan tehokkaammin julkisen sektorin aiheuttamiin kilpailun vääristymiin. Tavoitteena on myös lisätä keinoja, joilla vaarattomat yrityskaupat voitaisiin hyväksyä nykyistä nopeammin. Yrityskaupan arvioinnissa käytettävä testi muutetaan EU:n yrityskauppatestiksi, mutta yrityskauppojen kieltokynnystä ei ole tarkoitus laskea eikä ilmoitusvelvollisuutta koskevia liikevaihtorajoja muuteta. Työeläkelaitosten osakesijoitukset turvattiin Työeläkemaksun nousupaineen hillintä edellyttää työeläkevarojen korkeita sijoitustuottoja. Siksi merkittävä osa varoista sijoitetaan osakkeisiin. Rahoitusmarkkinakriisi uhkasi pakottaa työeläkelaitokset luopumaan osakkeista, jotta vakavaraisuusvaatimukset täyttyisivät. EK vaikutti työeläkelaitosten säännösten väliaikaiseen muuttamiseen siten, että osakesijoittamisen mahdollisuudet säilytettiin. Hallitus antoi EK:n tavoitteiden mukaisesti eduskunnalle lakiesityksen, joka mahdollistaa työnantajille omien eläkelaitosten perustamisen maksuperusteisia lisäeläkkeitä varten. EK tavoittelee tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistamista. Kertomusvuonna valmistui kolmikantaisen työryhmän ehdotus uudistuksen sisältöja rakennemuutoksista. Kauppapolitiikassa myönteistä kehitystä EK tuki WTO:n neuvottelukierroksen sekä EU:n kahdenvälisten vapaakauppaneuvottelujen loppuunsaattamista Business Europen ja European Services Forum ESF:n kautta sekä kansallisesti. Näkemyksiä Venäjä-suhteiden kehittämisestä viestitettiin osallistumalla Business Europen ja Venäjän Teollisuuden ja yrittäjäin liiton yhteistapaamisten ja lausuntojen, EU Russia Industrialists Round Tablen, Association of European Businesses sekä US Russia Business Council -kokousten valmisteluun ja toteutukseen. EK määritteli keskeisimmät tavoitteet, joita EU:n Itämeristrategialla tulee edistää: alueen kilpailukykyä, työvoiman liikkuvuutta ja yhteisen valuutan pikaista käyttöönottoa. EK osallistui strategiasta annettavien lausuntojen valmisteluun BusinessEuropessa sekä Itämeren maiden neuvoston taloustyöryhmän neuvoaantavassa komiteassa. EK:n tavoitteet saatiin sisällytettyä lausuntoihin. Yhteistyössä ulkoasiain ministeriön kanssa käynnistettiin kaupan ja investointien esteitä kartoittava selvitys. Kauppapolitiikan tarjoamista mahdollisuuksista kaupan ja investointien esteiden ratkaisemiseksi tiedotettiin muun muassa järjestämällä aiheesta seminaari. EK järjesti kertomusvuonna tasavallan presidentin vierailuihin liittyvät valtuuskuntamatkat Indonesiaan, Singaporeen ja Vietnamiin sekä pääministerin vierailuun liittyvän valtuuskuntamatkan Etelä-Koreaan. EK järjesti myös keskustelutilaisuuksia Suomeen suuntautuvien vierailujen yhteydessä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintakertomus

15 Työmarkkinat Työehtosopimukset neuvotellaan tulevaisuudessa toimialakohtaisesti. Elinkeinoelämän keskusliitto linjasi kertomusvuoden toukokuussa työmarkkinapolitiikalle uuden suunnan: työehtosopimukset neuvotellaan tulevaisuudessa toimialakohtaisesti ja päätösvaltaa työehdoista siirretään mahdollisimman paljon työpaikoille. Yritysten menestyminen ja suomalaiset työpaikat voidaan turvata vain joustavilla sopimuksilla, jotka ottavat huomioon yritysten ja toimialojen erot sekä liiketoiminnan nopeat muutokset. Tärkeää on myös se, että uudella sopimuspolitiikalla voidaan edistää pätevyyteen ja hyviin työsuorituksiin perustuvaa kannustavaa palkkausta. Ennen uusia linjauksia EK:n hallitus ja edustajisto arvioivat vuosien neuvottelukierroksen tuloksia useampaan kertaan ja huolellisesti harkiten. Suuri joukko keskeisiä yritysjohtajia mietti vakavalla mielellä, millaista työmarkkinapolitiikkaa tulevaisuudessa tarvitaan, jotta Suomessa toimivat yritykset voisivat menestyä ja luoda pohjaa kilpailukykyiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. EK ja jäsenliitot ovat sitoutuneet vahvasti uusiin linjauksiin. Niiden toteuttamiseksi EK uudisti myös organisaatiotaan siten, että sopimusasiat erotettiin työ- ja sosiaalilainsäädännön kysymyksistä. Talouskasvun heikkenemisen myötä työmarkkinakeskusjärjestöt antoivat syyskuussa 2008 yhteisen kannanoton, jossa ne ilmoittivat, ettei edellytyksiä aikaisemmin toteutettuihin talous- ja työmarkkinapolitiikkaa yhteen sovittaviin keskitettyihin ratkaisuihin ole. Järjestöt korostivat, että tulevien sopimusratkaisujen täytyy tukea suotuisaa talouden, työllisyyden, kilpailukyvyn ja ostovoiman kehitystä. Tietoa sopimusneuvottelujen tueksi Kertomusvuonna neuvoteltiin uudet työehtosopimukset suurimmalle osalle kuljetusaloja sekä rakennusalalle ja paperiteollisuuteen. Alkuvuodesta syntyneet ratkaisut noudattivat syksyllä 2007 tehtyjen sopimusten mukaista palkankorotustasoa, joka on korkea. Loppukeväästä solmitussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa palattiin kesän 2007 sopimusten maltillisemmalle tasolle. EK laati neuvottelukierroksesta kattavan yhteenvedon sekä loi suuntaviivat tulevien sopimuskierrosten neuvottelukoordinaatiolle ja liittotason yhteistyölle. Työmarkkinasektori tuotti jäsenliittojen neuvottelutoiminnan tueksi sopimusratkaisuihin liittyviä selvityksiä ja laskelmia yhteistyössä EK:n tilastotuotannon kanssa. Myös eri maiden sopimuskäytäntöjä ja -ratkaisuja seurattiin aktiivisesti ja niistä raportoitiin jäsenliitoille. Työmarkkinat toimivammiksi joustoilla EK toimi aktiivisesti työmarkkinoiden toimivuutta edistävässä niin sanotussa kohtaantotyöryhmässä. Myös joustoturvatyöryhmässä ja sen alatyöryhmissä on EK:n edustus. Työryhmien tavoitteena on työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen, työpaikkatason joustojen kehittäminen sekä tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen lisääminen. EK:n asiantuntija kertoi työmarkkinajärjestöjen yhteisiä näkemyksiä EU:n joustoturvavaltuuskunnalle sen vieraillessa Suomessa. EK:ssa kävi kertomusvuonna myös useita muita ulkomaisia vierailijaryhmiä, jotka halusivat tutustua suomalaisen työelämän joustaviin käytäntöihin. Valmiuksia paikalliseen sopimiseen kehitettiin Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistyötä paikallisen sopimisen valmiuksien kehittämiseksi jatkettiin EK:n aloitteesta. Paikallisesta sopimisesta järjestettiin yhteinen seminaari marraskuussa Tilaisuudessa julkaistiin kansantajuinen tiivistelmä Turun yliopiston tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin paikallista sopimista. Lisäksi esiteltiin paikallisen sopimisen käytäntöjä ja onnistumisen edellytyksiä. EK jatkoi myös alueellisten seminaarien sarjaa, jossa yritykset kertovat kokemuksiaan paikallisesta sopimisesta. Eri puolilla Suomea järjestettyihin tilaisuuksiin osallistui noin 450 EK:n jäsenyritysten edustajaa. Seminaareja on järjestetty vuodesta Työehdoilla parempaan tuottavuuteen Neuvottelukierroksella sovittiin alakohtaisesti lukuisista sopimuskirjauksista, jotka parantavat yritysten mahdollisuuksia kohentaa tuottavuuttaan. Nämä kirjaukset koskivat yrityskohtaisen palkankorotuserän käyttöä, joustavampien työaikamallien käyttöönottoa ja tuottavuutta parantavia muita toimenpiteitä. EK edisti tuottavuutta myös lukuisissa työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteistyöhankkeissa sekä tuottavuustyöryhmissä. Työelämän kehittämisohjelma Tykesin siirto työministeriöstä Tekesiin pyrittiin toteuttamaan siten, että työpaikkojen kehityshankkeiden tukemiseen ei synny katkosta. 14 Toimintakertomus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

16 Uudet palkkamallit käyttöön Vuosien neuvottelukierroksella sovittuja uusia alakohtaisia palkkamalleja sovellettiin ensi kerran käytäntöön. Tuoreiden palkkausjärjestelmien lisäksi uutta monilla työpaikoilla olivat yritys- tai työpaikkakohtaiset palkankorotuserät. Uudistusten etenemistä seurattiin EK:n kesällä 2008 tekemällä palkkausjärjestelmätiedustelulla. Sen mukaan valtaosa yrityksistä haluaa tulevaisuudessakin toteuttaa ainakin osan työehtosopimusten palkankorotuksista yritystai työpaikkakohtaisesti voidakseen porrastaa palkat oikeudenmukaisemmin ja kannustavammin. Paikallisen palkankorotuserän osuuden toivottiin olevan seuraavalla neuvottelukierroksella tyypillisesti vähintään puolet kokonaiskorotuksesta. Valmiutensa sopia paikallisten erien käytöstä yritykset arvioivat hyviksi. EK:ta kuultiin perhevapaista Kolmikantaisessa samapalkkaisuusohjelmassa EK pyrki siihen, että työmarkkinoiden jakautumisen (segregaation) lieventämiseen tähtäävät hankkeet saadaan käyntiin. Julkisuudessa keskusteltiin vilkkaasti perhevapaiden tasaisemmasta jakautumisesta. Useat poliitikot esittivät kiintiöajatteluun perustuvan perhevapaamallin käyttöönottoa Suomessa. EK oli useita kertoja kuultavana eduskunnassa perhevapaajärjestelmän uudistustarpeista. Esiin tuotiin työelämänäkökohtia sekä korostettiin perheiden valinnanvapautta ja nykyisen järjestelmän joustavuutta. EK:n näkemykset vaikuttivat olennaisesti siihen, ettei eduskunta tehnyt lakialoitetta työn ja perheen yhteensovittamisesta. Syyskuussa 2008 käynnistyivät EUtason neuvottelut vanhempainvapaadirektiivin uudistamiseksi. EK:n edustaja toimii työnantajapuolen neuvotteluryhmän puheenjohtajana. Tavoitteena on modernisoida direktiiviä siten, ettei se vaaranna Suomen nykyisen perhevapaajärjestelmän toimivuutta. Neuvottelut jatkuvat vuonna Uusi menettely rajariitojen ratkaisuun Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat toukokuussa 2008 yhteisestä menettelystä, jolla seurataan ja ennakoidaan järjestökentässä ja sopimusrajoissa tapahtuvia muutoksia. Tavoitteena on välttää järjestö- ja sopimusrajaongelmia sekä pyrkiä ehkäisemään kiistojen kärjistyminen työmarkkinahäiriöitä aiheuttavaksi riidaksi. Menettely täydentää virallista työriitojen sovittelujärjestelmää. Kertomusvuoden aikana järjestöjen pysyvässä seurantaryhmässä käsiteltiin kaksi sopimusrajariitaa, jotka eivät kuitenkaan johtaneet osapuolten yhteisessä pöydässä tapahtuvaan kiistojen käsittelymenettelyyn (niin sanottu konsiliaatiomenettely). Työriidat sovitteluun joustavammin Työmarkkinakeskusjärjestöt ehdottivat työ- ja elinkeinoministeriölle joulukuussa 2008 työriitojen sovitteluorganisaation uudistamista. Ehdotuksen mukaan työnantajien sekä työntekijöiden ja virkamiesten välisten työriitojen sovittelua koskevasta piirisovittelijajärjestelmästä luovuttaisiin ja piirisovittelijat korvattaisiin tarvittavalla määrällä sovittelijoita. Ahvenanmaata lukuun ottamatta sovittelijoiden toimialueena olisi koko Suomi. Uudistuksella tavoitellaan nykyistä joustavampaa mahdollisuutta sovitella työriitoja joko paikallisesti tai valtakunnallisesti. Muutosta koskeva hallituksen esitys valmisteltiin kolmikantaisesti. Lain on tarkoitus tulla voimaan kesällä Vuonna 2008 EK:n jäsenkentässä oli 123 lakkoa. Kaikki lakot olivat laittomia. Työtaistelujen lukumäärä kasvoi edellisvuodesta, mutta menetettyjä työpäiviä oli vähemmän. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintakertomus

17 Innovaatioympäristö ja osaaminen Suomen menestys perustuu osaamiseen. Aalto-yliopiston perustaminen on historiallinen merkkipaalu. Aalto-yliopistosta suomalaisen osaamisen sampo Aalto-yliopisto on vastaus suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeeseen saada avainaloilleen maailmanluokan osaamista ja osaajia. Yliopistouudistuksen keihäänkärkenä kulkevan Aalto-yliopiston perustaminen eteni kertomusvuonna mallikkaasti: perustettiin yliopistoa ylläpitävä säätiö, nimitettiin hallitus ja valittiin rehtori. Uuden yliopiston kunnianhimoiset tavoitteet kansainvälisen kärkitason saavuttaminen, inspiroiva opiskelijakeskeinen kulttuuri, pitkäjänteinen edelläkävijätutkimus, kannustava henkilöstöpolitiikka ja kansainvälinen verkostoituminen parhaiden kanssa vastaavat EK:n näkemyksiä. Aalto-yliopisto tarvitsee tavoitteitaan vastaavat toimintaedellytykset. EK on sitoutunut keräämään säätiöpääomaan 200 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 lopussa koossa oli 112 miljoonaa euroa. EK toi kertomusvuonna aktiivisesti esiin elinkeinoelämän kantoja yliopistolaitoksen uudistamisesta ja korkeakoulujen rakenteellisesta kehittämisestä. Lausuntokierroksella ollut yliopistolakiluonnos oli pääosin kannatettava. Laki lisäisi yliopistojen taloudellista toimivaltaa ja autonomiaa, uudistaisi hallintoa ja antaisi nykyistä paremmat mahdollisuudet panostaa koulutuksen ja tutkimuksen korkeaan laatuun. Lisäksi EK osallistui kansainvälistymisstrategian laatimiseen ja teknillisen korkeakoulutuksen kehittämishankkeeseen sekä kertoi elinkeinoelämän näkemykset yliopistojen tulosohjaukseksi. Syksyllä käynnistettiin selvitys yliopistojen ja yritysten välisestä yhteistyöstä. EK oli mukana myös yliopistokeskusten arviointihankkeessa. Ammattikorkeakoulutuksen kehittäminen jatkui valtakunnallisilla hankkeilla. EK osallistui muun muassa ylempien ammattikorkeakoulututkintojen, tutkimus- ja kehittämistyön sekä opiskelijoiden ja työelämän yhteyksien kehittämiseen. Hankkeet jatkuvat vuoden 2009 loppuun. Oivallus-hanke selvittää osaamistarpeita Ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen valmisteluun EK otti osaa johtoryhmässä ja sen jaostoissa. Uudistuksesta valmistui väliraportti, jonka periaatelinjaukset hyväksyttiin hallituksen iltakoulussa. EK:n asiantuntija teki opetusministeriön toimeksiannosta selvityksen oppisopimuskoulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista. Opettajankoulutuksen ja työelämän yhteistyön lisäämiseksi järjestettiin yhteinen symposiumi Suomen Kasvatustieteellisen Seuran kanssa. EK oli mukana yrittäjyyskasvatuksen linjausten ja toimenpideohjelman uudistamisessa, korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden edistämisen yhteistyöryhmässä sekä lumaopetuksen kehittämisessä. Henkilöstö- ja koulutustiedustelulla selvitettiin yritysten henkilöstömäärän kehitystä, rekrytointitarpeita, koulutusjakaumaa sekä henkilöstön saatavuuteen liittyviä vaikeuksia. Kesäkuussa käynnistettiin ESR-rahoituksella uusi kolmevuotinen ennakointihanke Oivallus Oppivien verkostojen osaamistarpeet tulevaisuuden Suomessa. Hankkeen teemoista, verkostoista ja verkottujista, järjestettiin sidosryhmäseminaari marraskuussa. EK edisti työperusteista maahanmuuttoa EK osallistui uusien työ- ja elinkeinotoimistojen yhteydessä toimivien työllisyyden edistämistoimikuntien suunnitteluun. Niihin kuuluvat alueen työnantajien, työntekijöiden, kuntien sekä oppilaitosten edustajat. Tavoitteena on parantaa viranomaisten ja oppilaitosten yritystuntemusta. Työvoiman maahanmuuttoa valmisteltiin vuonna 2008 useissa ministeriöiden johtamissa hankkeissa, joissa myös EK oli mukana. Esitykset valmistuivat vuoden 2009 alkupuolella, muun muassa esitys hallituksen Työvoiman maahanmuuton toimintaohjelmaksi. Valtioneuvosto jätti eduskunnalle selonteon kotouttamisesta kertomusvuoden syksyllä. Sen pohjalta on tarkoitus valmistella kotouttamislain kokonaisuudistus vuonna EK osallistui lukuisiin EU:n, Business Europen ja OECD:n työryhmiin innovaatioiden ja osaamisen aloilla. 16 Toimintakertomus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

18 Kansallinen innovaatiostrategia valmistui EK osallistui aktiivisesti kansallisen innovaatiostrategian laatimiseen. Hallitus antoi strategian pohjalta eduskunnalle innovaatiopoliittisen selonteon. Strategian sisältö vastaa pitkälle EK:n näkemyksiä innovaatiopolitiikan kehittämistarpeista. EK julkaisi kertomusvuonna raportin palveluinnovaatioista tavoitteenaan edistää palvelusektorin innovaatiotoimintaa. Raporttia käytiin esittelemässä muun muassa TE-keskuksissa. Asiakaslähtöisten yrityspalvelujen tarjonnan tehostamiseksi ja monipuolisuuden turvaamiseksi EK vaikutti sekä TE-keskusten uudistamiseen että aluehallinnon kokonaisuudistuksen valmisteluun. Suomeen perustettiin kertomusvuonna kaksi uutta strategisen huippuosaamisen keskittymää eli SHOKia: metalli- ja konepaja-alan FIMECC Oy sekä energia- ja ympäristöalan CLEEN Oy. EK edesauttoi osaltaan terveys- ja hyvinvointikeskittymän valmisteluja. Yritykset kansainvälistymään! EK käynnisti kertomusvuonna ympäristöliiketoiminnan kansainvälistymistoimintoja, osallistui Shangai Expo 2010:n valmisteluihin sekä vaikutti Finpron rakenteiden uudistamiseen. KiVi Live! -projekti saatettiin loppuun, ja Kivi 2009 käynnistettiin kansainvälistymispalvelujen tunnettuuden lisäämiseksi. KiVi sai EU:n komissiolta tunnustuksen tultuaan nimetyksi yhdeksi parhaista käytännöistä. Kiina- ja Venäjä-verkkojen aktiivista toimintaa jatkettiin. EK vaikutti myös tuloksellisesti eduskuntaan yritysten kansainvälistymisvarojen lisäämiseksi. Rahoituksen turvaaminen loppuvuoden teema Kotimaisille riskirahoitusmarkkinoille saatiin EK:n tavoittelemia lisäresursseja, kun työeläkeyhteisöt ja Teollisuussijoitus perustivat Kasvurahastojen Rahasto Ky:n. Finnveran tytäryhtiöiden lisäpääomittaminen luo niin ikään innovatiivisten yritysten kasvulle lisämahdollisuuksia. Lisäksi selkiytettiin julkisten pääomasijoittajien rooleja. Finanssikriisin puhjettua syksyllä 2008 EK panosti rahoituksen saatavuuden turvaamiseen. Yritysten rahoitustilanteen helpottamiseksi ja viennin rahoituksen jatkuvuuden turvaamiseksi valtio muun muassa nosti Finnveran vastuukattoja, jotta Finnveran mahdollisuudet rahoittaa kannattavaa liiketoimintaa turvattaisiin. EK tuki nopeasti edennyttä valmistelua tuomalla valmistelijoiden tietoon yritystason ongelmia. Vauhtia tietoyhteiskuntakehitykseen EK vaikutti lukuisissa sähköisen viestinnän lainsäädäntö- ja politiikkahankkeissa, joilla luodaan pohjaa tietoyhteiskuntakehitykselle. Tärkeimpiä olivat EU:n sähköisen viestinnän lainsäädäntöpaketin käsittely, hallituksen laajakaistaohjelman hyväksyminen, taajuuspolitiikan uudistaminen sekä sähköisen tunnistamisen kehitys- ja lainsäädäntöhankkeet. Kertomusvuonna eri puolilla Suomea järjestettiin PK-yrityksille suunnattuja Tietotekniikka Menestystekijäksi (TiMe) -seminaareja, joita EK oli mukana toteuttamassa. Kehittyvät sähköiset palvelut ja tietotekniikka tuottavuuden edistäjänä olivat seminaarien kantavina teemoina. Lisäksi EK tuki verkkolaskutuksen nopeaa yleistymistä edistäviä toimia. Työelämälähtöisyyttä ammatillisiin tutkintoihin Kaikki tämänhetkiset 52 ammatillista perustutkintoa uudistetaan vuoteen 2010 mennessä. Uusia tutkintoja tulee kaivosalalle, kiinteistöpalveluihin ja prosessiteollisuuteen. EK:n tavoitteena on varmistaa tutkintojen työelämälähtöisyys. Uusi opintomoduuleihin perustuva tutkintorakenne antaa opiskelijalle mahdollisuuden suorittaa tutkinto osissa koulutusta ja työtä vuorotellen. Opiskelija voi valita osia myös toisista perus- tai ammattitutkinnoista ja rakentaa näin osaamistaan yksilöllisesti. Paikallisesti on mahdollista järjestää myös yritysten osaamistarpeista lähteviä tutkinnon osia. Yritysten ja järjestöjen aktiivisuutta tarvitaan varmistamaan, että uudistuksen periaatteet toteutuvat käytännössä ammatillisissa oppilaitoksissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintakertomus

19 Infrastruktuuri Hallituksen linjauksista vauhtia energiahankkeisiin ja liikenneinvestointeihin. Huolta ilmasto- ja ympäristövelvoitteiden kustannuksista. Laskelma päästökaupan kustannuksista EK vaikutti aktiivisesti EU:n päästökauppadirektiivin uudistukseen sekä kansallisesti että EU-tasolla. EK tilasi yhdessä toimialaliittojen kanssa PTT:ltä selvityksen päästökaupasta perusteollisuudelle aiheutuvista kustannuksista. Erityisesti tarkasteltiin, mitä päästöoikeuksien huutokauppa merkitsisi metsä-, teräs-, kemian- ja rakennustuoteteollisuuden yrityksille. Laskelmia hyödynnettiin EU-vaikuttamisessa, jossa saavutettiin onnistunut lopputulos. Investointituilla uusiutuvaa energiaa EK vaikutti uusiutuvan energian puitedirektiivin valmisteluun yhteistyössä toimialaliittojen ja BusinessEuropen kanssa. Tavoitteena oli lisätä joustavuutta ja minimoida kustannuksia. Tulokset vastaavat pitkälle EK:n tavoitteita. Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmistelussa EK suhtautui kriittisesti sähkön hintaa nostaviin ohjausjärjestelmiin ja korosti investointitukien merkitystä uusiutuvan energian edistämisessä. Tukien määrää nostettiin sekä kertomusvuoden että seuraavan vuoden osalta. Vastoin EK:n kannanottoja hallitus päätti lisäksi syöttötariffijärjestelmän valmistelemisesta. Muutosesityksiä EU:n ympäristölupadirektiiviin EK vaikutti yhteistyössä jäsenliittojen ja BusinessEuropen kanssa ympäristölupadirektiivin käsittelyyn neuvostossa ja parlamentissa. Elinkeinoelämän tiedot ja näkemykset saivat aikaan parannuksia päätöksentekijöiden kannanottoihin sekä kansallisesti että EU-tasolla. Ympäristövastuudirektiivin kansallisessa toimeenpanossa saatiin selkeytetyksi ympäristö- tai vesiluvan nojalla toimivien yritysten ennallistamisvastuuta. Ilmasto- ja energiastrategia vastasi monelta osin EK:n tavoitteita EK esitti näkemyksiään kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmisteluun sen eri vaiheissa. Perustavoitteena oli varmistaa edellytykset sille, että energiaa olisi saatavilla riittävästi ja kilpailukykyisin kustannuksin. On myönteistä, että hallitus nosti keskeiseksi linjaukseksi sähkön saannin turvaamisen kaikissa olosuhteissa. Sähköntuotannon lisäkapasiteettia tarvitaan tuontisähkön korvaamiseksi, kasvavan kysynnän turvaamiseksi ja käytöstä poistettavien voimalaitosten korvaamiseksi. EK korosti, että ydinvoima on päästötön ja kokonaiskustannuksiltaan edullisin perusvoiman tuotantomuoto. Hallitus suhtautui strategiassa myönteisesti ydinvoiman lisärakentamiseen ottamatta kantaa tuotannon tai laitosten määrään. Liikenneväyliin lisää rahaa Hallitus valmisteli liikennepoliittisen selonteon, jossa määriteltiin pitkäjänteinen väyläohjelma. EK piti vahvasti esillä tarvetta nostaa liikenneväylien rahoitustasoa. Väyläinvestointien rahoituksen tasoa nostettiin, ja lisää rahoitusta suunnattiin myös puuhuollon tarvitsemiin väyliin. Kaiken kaikkiaan väylien kunnossapidon rahoitus kuitenkin pieneni. EK laati yhdessä muiden työmarkkinajärjestöjen kanssa esitykset talouskehityksen elvyttämiseksi. Niissä nostettiin esiin liikenneväylien ylläpidon ja väyläinvestointien sekä korjausrakentamisen merkitys myös nopeina elvytystoimenpiteinä. Logistiikkakustannukset kriittiseen tarkasteluun Hallitusohjelman mukaisesti käynnistettiin logistiikkaa ja kuljetusalaa koskeva strateginen tarkastelu. EK vaikutti siihen, että foorumin työryhmiin tuli vahva elinkeinoelämän edustus ja logistiikkakustannukset nostettiin vahvasti tarkasteluun. EK esitti kriittiset näkemyksensä tiemaksuja koskeviin aloitteisiin. Kaakkois- Suomen rekkaliikennettä koskeva hanke ei edennyt. Sen sijaan hallitus käynnisti selvitykset pääkaupunkiseudun ruuhkamaksujen sekä koko maan kattavien raskaan liikenteen maksujen käyttöönotosta. 18 Toimintakertomus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

20 Luonnonvaroista strategia EK myötävaikutti luonnonvarakysymysten ennakoivaan esiin nostamiseen sekä osallistui Sitran koordinoimaan valmisteluun kansallisen luonnonvarastrategian aikaansaamiseksi. EK esitti näkemyksiä kaivoslakiehdotukseen tavoitteenaan edistää luonnonvarojen hyödyntämisen ja kestävän materiaalitalouden edellytyksiä. EK osallistui myös jätelain kokonaisuudistuksen valmisteluun keskeisenä tavoitteenaan jätteen ja tuotteen rajanvedon selkiytyminen jätehuollon puitedirektiivin mukaisesti. Energiatehokkuus eteni omaehtoisesti EK välitti tietoa energiatehokkuussopimuksista jäsenyrityksille. EK:n hallinnoimaan energiaintensiivisen teollisuuden toimenpideohjelmaan liittyi yli 30 yritystä, mikä vastaa lähes 100 prosenttia energiaintensiivisen teollisuuden energian käytöstä. EK teetti yhdessä toimialaliittojen kanssa VTT:llä selvityksen taajuusmuuttajien avulla saavutettavan energiansäästön potentiaalista teollisuudessa. Sen tulosten mukaan jäljellä oleva potentiaali on vain murto-osa aikaisemmin esitetystä. EK välitti tietoa selvityksestä kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmisteluun ja sidosryhmille. Tietoa yrityksille EK organisoi PK-yritysten energiaoppaan päivityksen, jossa hyödynnettiin myös PK-yrityksille tehtyä energiakyselyä. Oppaasta tehtiin nettiversio kaikkien yritysten käyttöön. EK järjesti yrityksille tietoiskuja ympäristölainsäädännöstä. Tilaisuuksissa oli runsaasti osanottajia, ja niistä saatiin hyvää palautetta. REACH-asetuksen edellyttämän esirekisteröinnin määräajan lähestyessä EK tiedotti yrityksille yhdessä kemianteollisuuden ja muiden jäsenliittojen kanssa esirekisteröinnistä ja muista velvoitteista. Ympäristöliiketoimintaan uusia välineitä EK:n ylläpitämän Elinkeinoelämän ympäristöfoorumin toiminta lähti hyvin liikkeelle. EK laati ympäristöfoorumille oman nettisivuston, joka sisältää tietoja ympäristöliiketoimintaa harjoittavista yrityksistä sekä organisaatioista, jotka tukevat ja edistävät ympäristöliiketoimintaa. Vuoden aikana nettisivuille koottiin noin 150 yritysesittelyä ja foorumiin saatiin yli tuhat yhdyshenkilöä. Ympäristöfoorumin puitteissa järjestettiin eri tahojen tapaamisia. Lisäksi EK järjesti kansainvälisen Cleantech Finland -seminaarin Ympäristötekniikka08 -messu tapahtuman yhteydessä. EK osallistui Cleantech Finland -bränditoiminnan kehittämiseen. Brändi siirtyi Sitralta EK:n omistukseen. EK:lla on brändin johtoryhmän vetovastuu, ja bränditoiminnan päätoteuttajana on Finpro. Ympäristö vaatimukset kokonaisarviointiin EK arvioi ja nosti esiin ilmasto- ja ympäristö perusteisten verojen, maksujen ja velvoitteiden kustannusvaikutuksia yritysten energia-, logistiikka- ja tuotantokustannuksiin. EK peräänkuulutti eri yhteyksissä parempaa kokonaisvaikutusten arviointia ilmasto- ja ympäristövelvoitteiden sekä taloudellisten ohjauskeinojen valmisteluun. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintakertomus

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Silmäys työelämästrategiaan 2020. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen

Silmäys työelämästrategiaan 2020. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen Silmäys työelämästrategiaan 2020 KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä

Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara. EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Miten osinkoverotus muuttuu Mitä on työperäinen osinko? Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara EK-päivä 31.3.2009, Jyväskylä Osinkoverotuksen pääperiaate - Listaamaton yhtiö 50 000 :sta verovapaata 15

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA PÄÄSÄÄNTÖISESTI HYVIN... 6 4 SUOMEN NYKYINEN KASVURAHOITUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025 Tilaisuuden avaus ECVT Round Table 2015 Helsinki 10.12.2015 opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen osasto AMOS seija.rasku@minedu.fi Sipilän hallituksen visio:

Lisätiedot

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Talous tutuksi Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Bruttokansantuote 120 115 Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Ruotsi 110 Saksa 105 100 95 90 Suomi Vuosi 2014 kolmas peräkkäinen

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Mari Pantsar-Kallio +358 50 3960 925 mari.pantsar-kallio@tem.fi Taustaa 2009 hyväksyttiin Venäjän uusi Energiastrategia vuoteen 2030 2009 Venäjällä hyväksyttiin laki

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014

Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus. Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Ammattikorkeakoulutuksen ja Arenen ajankohtaiset kuulumiset; ammattikorkeakoulu uudistus Riitta Rissanen Toiminnanjohtaja 9/2014 Arene ry:n kannanotto (5.3.2014) Yhteiskunnan ja talouselämän muutosten

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007

Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007 Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007 Leif Fagernäs Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osaamiseen panostaminen on välttämätöntä koska 1(2) Suomi tarvitsee menestyäkseen

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK

Työturvallisuuskeskus TTK Työturvallisuuskeskus TTK Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa TSR:n toiminta-avustus 3,1 miljoonaa euroa Toiminnan rahoitus pääosin tapaturmavakuutusmaksuilla Työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Työelämän trendit suomalaisen työelämäkulttuurin peilissä

Työelämän trendit suomalaisen työelämäkulttuurin peilissä EEVA-LIISA INKEROINEN Eeva-Liisa Inkeroinen (synt. 1963) on Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n työmarkkinasektorin apulaisjohtaja. Hän on ollut järjestötehtävissä työnantajapuolella vuodesta 1987 alkaen

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien osakeyhtiöiden hallinnointiohje (Corporate Governance -ohje) 1.1.

Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien osakeyhtiöiden hallinnointiohje (Corporate Governance -ohje) 1.1. Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien osakeyhtiöiden hallinnointiohje (Corporate Governance -ohje) 1.1.2012 Sisäisiä julkaisuja 6/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön visio Hyvinvointia

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Tavoite Talouden kääntäminen kasvu-uralle Työllisyyden lisääminen Kaikkien palkansaajien ostovoiman tukeminen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

Johtajien urakehityksen tukeminen TASURI-hankkeessa

Johtajien urakehityksen tukeminen TASURI-hankkeessa Euroopan unionin osarahoittama hanke Johtajien urakehityksen tukeminen TASURI-hankkeessa Eurooppanaisten vierailu STM:n tasa-arvoyksikköön 22.1.2015 Projektipäällikkö Mia Teräsaho, STM TASURI-hanke (Gender

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen

Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa. Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Hallinnollisen taakan vähentäminen Suomessa Better Regulation Day, 25.11.2010 Lainsäädäntöjohtaja Pasi Järvinen Yritysten hallinnollinen taakka Yritysten hallinnollisella taakalla tarkoitetaan lainsäädännön

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot