EK:n toimintakertomus 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EK:n toimintakertomus 2008"

Transkriptio

1

2 EK:n toimintakertomus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintakertomus

3 Sisältö Vuoden 2008 aikana tapahtunutta 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 6 Henkilöstökertomus 7 Viestintä ja strateginen suunnittelu 9 Talouspolitiikka 10 Lainsäädäntö ja kauppapolitiikka 12 Työmarkkinat 14 Innovaatioympäristö ja osaaminen 16 Infrastruktuuri 18 PK-asiat 20 EK Bryssel 21 Aluetoiminta 22 Yhtiöt 24 EK:n jäsenliitot vuoden 2008 lopussa 25 EK:n hallitus EK:n edustajisto EK:n organisaatio 32 2 Toimintakertomus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

4 Vuoden 2008 aikana tapahtunutta Maailmantalous ajautui kohti laajaa talouskriisiä. Yritysten odotukset romahtivat Suomessakin syksyllä vientimarkkinoiden jumiuduttua. EK linjasi työmarkkinapolitiikalle uuden suunnan: työehtosopimukset neuvotellaan tulevaisuudessa toimialakohtaisesti ja päätösvaltaa työehdoista siirretään mahdollisimman paljon työpaikoille. Toisin kuin julkisuudessa on usein väitetty, myös PK-yritykset ovat erittäin halukkaita yrityskohtaiseen sopimiseen. Tämä kävi ilmi EK:n PK-yrityksille tekemästä kyselystä. Tulos tuki vahvasti EK:n uutta työmarkkinapoliittista linjausta. Elinkeinoelämän voimakkaas ti kan nattama Aalto-yliopisto perustettiin. EK on sitoutunut keräämään säätiöpääomaan 200 miljoonaa euroa, josta oli kertomusvuoden lopussa koossa 112 miljoonaa euroa. EK korosti sosiaaliturvaa uudistavassa Sata-komiteassa työn ensisijaisuutta toimeentulon lähteenä ja sosiaaliturvan rahoituksen kestävyyttä. EK osallistui aktiivisesti poliittiseen valmisteluun, jolla pyrittiin varmistamaan rahoituksen saatavuus yrityksille rahoitusmarkkinoiden lamaantumisen jälkeen. Maan hallitus päätti EK:n tavoitteiden mukaisesti tuntuvasta ansiotulovero jen kevennyksestä vuodelle Verotuksen ja kirjanpidon yhteensovitusongelma ei ratkennut kokonaan. Sukupolvenvaihdosten verokohteluun ei liioin löytynyt toimivaa mallia. EK vaikutti aktiivisesti kansallisen ilmasto- ja energiastrategian sekä EU:n energia- ja ilmastosäädösten valmisteluun energian saatavuuden ja suomalaisyritysten kilpailukyvyn varmistamiseksi. Päätavoitteet toteutuivat pitkälle sekä kansallisesti että EU-tasolla. Kilpailunrajoituslakia uudistettiin. Muutokset nopeuttavat kilpailuasioiden tutkintaa ja tehostavat Kilpailuviraston toimintaa. Myös yritysten oikeudet kirjattiin lakiin. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumin toiminta lähti hyvin liikkeelle. Cleantech Finland -brändi siirtyi EK:n omistukseen. EK osallistui aktiivisesti aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen valmisteluun ja yliopistolainsäädännön uudistamiseen. Kertomusvuonna laadittiin EK toimintaohjelma, johon määritettiin keskusliiton tavoitteet vuoteen Toimintaohjelmaa päivitetään säännöllisesti. Aluejohtokuntien työtä kehitettiin parantamalla vuorovaikutusta johtokunnan jäsenten ja EK:n johdon kesken. EK antoi kertomusvuoden aikana 208 lausuntoa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintakertomus

5 Toimitusjohtajan katsaus Suhdannenäkymät heikentyivät Suomessakin nopeasti kertomusvuonna, kun Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi laajeni asteittain globaaliksi reaalitalouden taantumaksi. Keskeisiä tavoitteita vuoden lopulla olivat rahoitusmarkkinoitten toiminnan elvyttäminen sekä yritysten investointi- ja käyttöpääomarahoituksen turvaaminen. Rakennustoimintaa ja koulutusta tukemalla voitiin ylläpitää taloudellista aktiviteettia ja edesauttaa sitä, että yhteiskunnan käytössä on myös tulevaisuudessa osaavaa työvoimaa. Työmarkkinajärjestöjen joulukuussa tekemät yhteiset esitykset toimivat pohjana elvytyspaketille, jonka maan hallitus kokosi vuoden 2009 alussa. * * * * Keskustelu ilmasto- ja energiapolitiikan linjauksista ja Suomen sopeutumisesta EU-tasolla tehtyihin periaatepäätöksiin leimasi vahvasti EK:n toimintaa sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittiseen selontekoon kirjattiin EK:n tavoitteiden mukaisesti, että elinkeinoelämän energian tarve tyydytetään rakentamalla riittävästi tuotantokapasiteettia. Myös EU:n päästökauppaa koskevissa neuvotteluissa saavutettiin ratkaisu, joka turvaa energiaintensiivisen teollisuutemme kilpailuasemaa. Hallituksen linjaus uusiutuvan energian syöttötariffin käyttöönotosta oli kuitenkin EK:n tavoitteiden vastainen. * * * * Kuva: Petri Juntunen EK päätti uusista työmarkkinapoliittisista tavoitteistaan edustajiston kevätkokouksessa. Sopimusneuvottelut käydään vastaisuudessa toimialoittain ja tavoitteena on lisätä yrityskohtaista päätösvaltaa. Juuri nyt myös syvenevä taantuma korostaa linjauksen tärkeyttä, sillä tilanne edellyttää yritys- ja toimialakohtaisten erojen huomioon ottamista kaikin mahdollisin keinoin. Sopimuspolitiikassa on lisäksi tunnustettava tarpeet kannustavien palkkausjärjestelmien kehittämiseen. 4 Toimintakertomus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

6 Työmarkkinapoliittisten linjausten juurruttaminen jäsenliittojen toimintaan jatkui koko toimintavuoden. Näkemystä viestitettiin aktiivisesti myös päätöksentekijöiden, median ja suuren yleisön tietoisuuteen. Kesän organisaatiouudistus EK:n toimistossa kertoi samoin uudesta työmarkkinapoliittisesta ajattelusta. EK saikin rohkaisevaa palautetta linjausten vastaanotosta, kun asiaa kysyttiin jäsenyrityksiltä palkkausjärjestelmätiedustelun ja PK-yritysten keskuudessa tehdyn, yrityskohtaisen sopimisen valmiuksia kartoittaneen selvityksen yhteydessä. * * * * EK saavutti keskeisimmät tavoitteensa sosiaaliturvauudistusta pohtineen niin sanotun Sata-komitean työssä. Työmarkkinajärjestöjen neuvotteluratkaisu syntyi tammikuussa Pitkäaikainen vaatimus työnantajien kansaneläkemaksun poistamisesta toteutui, työeläkemaksuista sovittiin pitkällä aikavälillä ja lisäksi päästiin eteenpäin työurien pidentämisessä sekä työttömyysturvan aktivoinnissa. EK:n kannalta keskeisessä hallitusohjelman tavoitteessa, ansiotuloverotuksen keventämisessä, edettiin kertomusvuonna tyydyttävästi. Tuloverotuksen keventämiselle on tulevaisuudessakin selkeät rakenteelliset ja suhdannepoliittiset perusteet. Kertomusvuonna alkoi myös seuraavaan vaalikauteen tähtäävä verotuksen kokonaistarkastelu. Maan hallitus linjasi kertomusvuoden lopulla innovaatiopolitiikkaa uusille urille. Kasvun ja kilpailukyvyn haasteisiin ei enää pystytä vastaamaan pelkästään toimialapohjaisen ja teknologialähtöisen strategian keinoin. Tarjontalähtöisen innovaatiopolitiikan rinnalla tulee vahvistaa kysyntälähtöistä innovaatiopolitiikkaa. EK tukee linjausta, mutta tunnustaa samalla suuret haasteet, jotka liittyvät käyttäjälähtöisten innovaatioiden kannusteisiin ja strategiaa tukevien palvelujen kehittämiseen. * * * * Kertomusvuonna EK:ssa kehitettiin entistä jäsentyneempää pitkän aikavälin strategista suunnittelua. Strategiatyöhön osallistui koko henkilöstö vaiheistetun verkkodialogin avulla. Strategiatyön pohjalta vahvistettiin EK:n strategiset painopisteet lähivuosiksi sekä laadittiin EK toimintaohjelma. Strategiaa päivitetään vuosittain. Kertomusvuonna otettiin käyttöön myös täsmennetty johtamisjärjestelmä ja panostettiin sektorikohtaisten tavoitekorttien kehittämiseen. Kortit otettiin käyttöön vuoden päättyessä osana suorituksenarviointijärjestelmää. EK:n toiminnassa ja yritysten toimintaympäristössä tapahtui vuoden aikana useita historiallisiksi luonnehdittavia asioita. Työtä riitti, ja vielä enemmän sitä on edessä. On syytä kiittää henkilöstöä, hallintoa, jäsenyrityksiä ja kaikkia yhteistyökumppaneita. * * * * EK:n vuonna 2005 aloittamat ponnistelut korkeakoulutuksen rakenteelliseksi uudistamiseksi alkoivat tuottaa tulosta uuden yliopistolain valmistelun edetessä. Uudistuksen kärkihanke, Aalto-yliopisto, sai alkunsa, kun yliopistoa ylläpitävä säätiö perustettiin ja yliopistolle nimitettiin hallitus ja valittiin rehtori. Puheenjohtaja Antti Herlinin panos hankkeen edistämisessä on ollut useamman vuoden ajan erittäin vahva. Leif Fagernäs Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintakertomus

7 Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK:n jäsenmäärä kasvoi kertomusvuonna hienoisesti. Jäsenliittoihin kuului vuoden 2008 lopussa yritystä, joista 96 prosenttia oli PK-yrityksiä. Jäsenyrityksissä työskenteli noin henkilöä. Organisaatiota uudistettiin EK:n organisaatiota uudistettiin kertomusvuonna. Työ- ja sosiaalilainsäädännön asiat, yritys- ja elinkeinolainsäädäntö sekä kauppapolitiikka muodostavat nyt Lainsäädäntö ja kauppapolitiikka -sektorin. Työmarkkinasektorin vastuulla ovat sopimustoiminta, työelämän kehittäminen ja erilaiset työmarkkinaselvitykset. Tietotuotanto vastaa uudessa organisaatiossa tietohallinnosta ja tietotuotannosta. Liittoyhteisön kehittyminen painottui liittojen organisatoriseen uudistumiseen, eikä EK:n jäsenliittojen lukumäärässä tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhteistyö käynnistyi kahdeksan jäsenliiton kesken perustetun Palvelualat ry -nimisen yhteistyöverkoston puitteissa. EK:n puheenjohtajuutta kaksi kautta hoitanut Kone Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin lopetti hallitustyöskentelyn EK:ssa kertomusvuoden lopussa. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin vuorineuvos Sakari Tamminen Rautaruukki Oyj:stä. Hallituksen muista jäsenistä vaihtui noin kolmannes. Keskusliiton talous kiristynyt Tilivuoden aikana saadusta 27,7 miljoonan euron tulorahoituksesta jäsenmaksuina kertyi 26,5 miljoonaa euroa. Loput olivat varsinaisen toiminnan tuottoja. Jäsenmaksut perustuivat jäsenyritysten vuoden 2007 palkkasummaan, vuoden 2006 jalostusarvoon tai näihin molempiin. Jäsenmaksuperusteita alennettiin rakennetyöryhmän suunnitelman mukaisesti ja lisäksi annettiin ylimääräinen 10 prosentin jäsenmaksualennus. Sijoitustoiminnan nettotulos oli 5,5 miljoonaa euroa tappiollinen. Kirjanpidolliseen tappioon vaikuttivat osaltaan sijoitusrahastojen arvonalennusten kirjaaminen sekä salkunhoitajan vaihdoksen yhteydessä realisoituneet myyntitappiot. Varsinaisen toiminnan kokonaiskulut olivat 27,2 miljoonaa euroa. Ne alittivat budjetin 0,6 miljoonalla eurolla. Tulorahoitus ei riittänyt keskusliiton toimintakulujen ja yhteistyöorganisaatioiden rahoitusosuuksien kattamiseen. Toimintatulos eli tulos ennen sijoitustoimintaa muodostui 0,7 miljoonaa euroa tappiolliseksi. Kun tähän lisätään vielä sijoitustoiminnan 5,5 miljoonan euron tappio, keskusliiton alijäämä oli tilivuonna yhteensä 6,2 miljoonaa euroa. Tietotuotanto palvelee EK:n tietotuotanto palvelee liittoyhteisöä uudistuneella organisaatiolla. EK:lle siirtyi kertomusvuonna taloudellinen vastuu liittoyhteisön yhteisen jäsentietojärjestelmän teknisestä kehittämisestä. EK:n ja jäsenliittojen teknistä infrastruktuuria rakennetaan konserniajattelun pohjalta niin, että toiminnassa voidaan saavuttaa suuren kokonaisuuden etuja. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että jäsentietojärjestelmä palvelee mahdollisimman tehokkaasti ja monipuolisesti sekä keskusjärjestöä että jäsenliittoja. Ensisijaista on myös jäsenyritysten työn helpottaminen kerättäessä erilaista tilastotietoa. EK kerää jäsenyrityksiltään säännöllisesti muun muassa palkkatietoja sekä henkilöstön määrään ja rakenteeseen, työtaisteluihin ja osaamistarpeisiin liittyviä tietoja. EK:lle laadittin Corporate Governance EK:lle laadittiin kertomusvuonna Corporate Governance -asiakirja (CG). Siinä kuvataan keskusliiton hyvää hallintotapaa sekä selvitetään EK:n tehtäviä ja tarkoitusta, rakennetta ja päätöksentekoa, sidosryhmäsuhteiden järjestämistä ja raportointimekanismeja. EK haluaa olla osaavin, asiantuntevin ja vaikutusvaltaisin suomalainen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Organisaation toiminta-ajatus nojaa tavoitteeseen rakentaa Suomessa toimiville yrityksille maailman parhaat toimintaedellytykset. Toiminnassaan EK toteuttaa yhteisesti määriteltyjä arvoja, joita ovat vahva osaaminen, vastuullisuus, tavoitteellisuus ja yhteistyö. EK haluaa olla rakentava ja yhteistyökykyinen kumppani suomalaisessa yhteiskunnassa. EK:n jäsenyritykset kokoluokittain Yrityksiä Henkilöä yrityksessä 6 Toimintakertomus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

8 Henkilöstökertomus EK täsmensi johtamisjärjestelmäänsä. EK:ssa oli töissä vuoden 2008 lopussa 198 työntekijää. Henkilöstöstä oli naisia 59 prosenttia ja miehiä 41 prosenttia. Uusia toimihenkilöitä rekrytoitiin 21, heistä määräaikaisissa tehtävissä työskenteli 12. Vuoden aikana 25 henkilön työsuhde EK:ssa päättyi. Heistä kuusi siirtyi Julkaisumonistamo Eteläranta Oy:öön ja kuusi jäi eläkkeelle. Henkilöstön keski-ikä oli 47,9 vuotta. Sairauspoissaoloja oli kertomusvuonna 2,5 prosenttia maksetusta työajasta. Edellisenä vuonna määrä oli 3,3 prosenttia. Henkilöstökulut 55 prosenttia kokonaiskuluista Pakolliset ja vapaaehtoiset henkilöstökulut olivat kertomusvuonna yhteensä 15 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen osuus kokonaiskuluista oli 55 prosenttia, ja palkkojen osuus henkilöstökuluista 81 prosenttia. Henkilöstökulut kasvoivat vuoteen 2007 verrattuna 7,5 prosenttia. Henkilöstökulujen muutokseen vaikuttivat palkkoihin yleiskorotusten lisäksi tehdyt rakennekorjaukset sekä lomapalkkavarauksen kasvu. Suoritepalkkioihin käytettiin yksi prosentti palkkasummasta kuten edellisenäkin vuonna. Henkilöstön koulutukseen käytettiin yhteensä euroa, josta kielikoulutuksen osuus oli euroa. Edellisvuonna vastaavat luvut olivat euroa ja euroa. EK-kerhon kautta henkilökunnalle tarkoitettuun liikunta- ja kulttuuritoimintaan sekä muuhun vapaa-ajan toimintaan käytettiin noin euroa. Verkosta voimaa sisäiseen viestintään EK-laisille yhteiset tärkeät asiat viestitään henkilöstötilaisuuksissa. Koko henkilöstön yhteisiä infoja järjestetään muutaman kerran vuodessa. Sektorit ja yksiköt pitävät säännöllisesti omia viikkopalavereitaan. Keskeisiä teemoja henkilöstötilaisuuksissa olivat kertomusvuoden ajankohtaisten asioiden lisäksi johtamisjärjestelmän kehittäminen, tavoitekortit ja EK:n strategiatyön eteneminen. Tilaisuudet tallennettiin webcastinglähetyksiksi. Näin myös niillä, jotka eivät päässeet osallistumaan, oli mahdollisuus katsoa tilaisuus jälkikäteen. Sisäinen tiedonvälitys siirtyi nettiaikaan, kun EK:n intranet, Eki, otettiin käyttöön joulukuussa. EK:n strategiatyöhön osallistettiin koko henkilöstö. Kevään 2008 kuluessa toteutettiin vaiheistettu verkkodialogi, jossa EK-laiset pääsivät tuomaan esiin näkemyksiään elinkeinoelämän skenaarioista EK:n menestystekijöihin ja kehittämiskohteisiin. Strategiatyön pohjalta syntyivät EK:n strategiset painopisteet ja EK toimintaohjelma. Johdon ja henkilöstön välisenä yhteistyöelimenä toimii EK:n yhteistyötoimikunta. Se muun muassa suunnitteli henkilöstön vapaa-ajan toimintaa sekä valmisteli alkuvuodesta 2009 toteutettavaa henkilöstötutkimusta. Joulukuussa järjestettiin yhteistyötoimikunnan vaalit, joissa valittiin toimikunnan henkilöstön edustajat ja yhteistoimintaedustajat toimikaudelle Jämäkkyyttä suorituksenohjaukseen Tavoite-, kehitys- ja suorituksenarviointikeskustelujen yhdenmukaisuuteen ja laadukkuuteen panostettiin. Alkuvuodesta järjestettävässä tavoitekeskustelussa sovitaan henkilökohtaisista tavoitteista ja mietitään keinoja, miten tavoitteet saavutetaan. Myöhemmin keväällä käydään kehityskeskustelu, jossa paneudutaan työhön ja työyhteisöön liittyviin asioihin sekä henkilön kehittymistarpeisiin. Vuoden lopulla arvioidaan työssä suoriutumista ja onnistumista suhteessa sovittuihin tavoitteisiin. Suoritusarvioinnin perusteella tehdään ehdotus suoritepalkitsemisesta. käännä >>> Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintakertomus

9 Koulutusta ja johtamisen kehittämistä EK-Akatemiassa tarjotaan valmennusta koko henkilöstön yhteisiin tai jonkin henkilöstöryhmän erityisiin osaamistarpeisiin. Kertomusvuonna järjestettiin koulutusta yritystoiminnasta ja yrittäjyydestä. Lisäksi EK-Akatemian ohjelmassa jatkuivat viestintä- ja esiintymistaidon valmennukset. EK-laisilla oli mahdollisuus osallistua ruotsin, englannin, ranskan, saksan ja viron kielen opetukseen. Kieliryhmissä oli mukana yhteensä yli 80 työntekijää. Kertomusvuonna otettiin käyttöön EK:n täsmennetty johtamisjärjestelmä ja panostettiin sektorikohtaisten tavoitekorttien rakentamiseen. Kaikki johtavat asiantuntijat osallistuivat tavoitekorttivalmennukseen. Loppuvuonna käynnistettiin EK:n uuden intranetin, Ekin, käyttöönottokoulutus, jota annettiin sekä järjestelmän ylläpitäjille että käyttäjille. Muut, 18 % N 80 % M 20 % Sihteerit ja assistentit, 15 % N 100 % M 0 % Henkilöstöjakauma, % Johto, sektorin/yksikön vetäjät, 6 % N 33 % M 67 % Yhteistoimistoliittojen vetäjät, 3 % N 33 % M 67 % Johtavat asiantuntijat ja asiantuntijat, 58 % N 45 % M 55 % Henkilöstön ikärakenne ja koulutustaso, % Aktivointia vapaa-ajalle EK tuki henkilöstön vapaa-ajan liikunta- ja kulttuuriharrastuksia vuosittaisen määrärahan puitteissa. EK-kerho järjesti liikuntatapahtumia muun muassa joogasta, sählystä, keilailusta ja tenniksestä kiinnostuneille. EK osallistui joukkueella sekä Naisten Kymppiin että Finlandia- hiihtoon. Lisäksi käytössä olivat liikuntasetelit. EK-kerho hankki myös lippuja lukuisiin teatteri- ja musiikkiesityksiin. Kokkikursseilla henkilöstö pääsi testaamaan kokkaustaitojaan. Yli 30 EK-laista osallistui henkilökunnan Budapestin- matkalle elokuussa v. 31 % 60 v. 17 % v. 7 % v. 19 % v. 26 % Opisto 21 % Muu 20 % Lisensiaatti/tohtori 5 % Korkeakoulu 54 % 8 Toimintakertomus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

10 Viestintä ja strateginen suunnittelu EK määritteli tavoitteensa vuoteen Toimintaohjelma kurkottaa vuoteen 2012 Kertomusvuonna laadittiin EK toimintaohjelma, johon määritettiin EK:n tavoitteet vuoteen Ohjelman lähtökohtana oli verkkodialogina laadittu Skenaario 2012: kehittyvä ja taantuva Suomi. Dialogiin osallistuivat EK:n hallitus, yrittäjävaltuuskunta sekä koko henkilöstö. Skenaariossa hahmotettiin Suomen tulevaa kehitystä elinkeinoelämän näkökulmasta sekä torjuttavat ja halutut skenaariopolut. Toimintaohjelmaan täsmennettiin EK:n toiminta-ajatus, visio sekä yhteiset menestystekijät ja kehittämistavoitteet. Lisäksi määritettiin neljä strategista painopistettä ja niiden pohjalta strategiset toiminta-alueet. Ne puolestaan purettiin konkreettisiksi projekteiksi vuosikohtaisiin toimintasuunnitelmiin. EK:n hallitus hyväksyi toimintaohjelman kesäkuussa Ohjelmaa laadittaessa kävi ilmeiseksi, että toimintaympäristö oli muuttumassa jopa merkittävällä tavalla. Murros realisoitui vuoden lopulla. Toimintaohjelman monia painotuksia joudutaankin määrittelemään uudelleen päivityksen yhteydessä. Nopeaa reagointia ja tulevan ennakointia Viestinnän kehittämisen lähtökohtia EK:ssa ovat viestinnän nopea murros, median volyymin kasvu sekä viestintäteknologian kehittyminen. Viestintä pirstaloituu, ja siitä tulee entistä yksilöllisempää ja riippumattomampaa. Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen edellyttää jatkuvasti nopeaa reagointikykyä ja tulevan ennakointia. Laaja yhteydenpito mediaan on EK:n viestinnän tärkeä perusta. EK:n viestinnän kulmakivet ovat operatiivinen viestintä sisältäen myös julkaisutuotannon, verkkopalvelu sekä PRIMA-lehti. EK osallistuu aktiivisesti myös elinkeinoelämän kansainväliseen viestintään yhteistyössä Finnfactsin kanssa. Kertomusvuoden aikana suomalaiseen elinkeinoelämään tutustui lähes 150 taloustoimittajaa pääasiassa EUmaiden, Venäjän ja Aasian johtavista talousmedioista. Verkkoviestinnässä runsaasti uudistuksia Kertomusvuonna EK:n julkisten verkkosivujen ulkoasu uudistettiin ja uusia palveluja avattiin. Päivittäistä uutistuotantoa lisättiin, ja käyttöön otettiin blogit ja videot. Uusina osioina avattiin kuntasivusto, joka kertoo EK:n näkemyksiä kuntien menestyksen eväistä. Ympäristöfoorumi perustettiin edistämään suomalaisen ympäristöliiketoiminnan kehittämistä. Muita uusia sivustoja olivat Aalto-yliopiston varainhankintasivusto, Elinkeinoelämän oppilaitosten ELOn sivusto sekä Oivallus-hankkeen sivusto oppivien verkostojen osaamistarpeista tulevaisuuden Suomessa. Jäsenpalvelusivusto (extra) uudistettiin kokonaan siten, että se sisältää vain räätälöityjä jäsentuotteita, kuten tietoa lakimuutoksista ja ohjeistuksia yrityksille. Sinne tehtiin myös verkkokurssi palkitsemisesta. EK:n sisäistä viestintää varten aloitettiin intranetin rakentaminen keväällä Intra avattiin joulukuun 2008 alussa. PRIMA katsoo tulevaisuuteen EK:n PRIMA-lehti on vankistanut yhä paikkaansa suomalaisten yritysjohtajien tärkeänä tiedonlähteenä ja EK:n imagonrakentajana. TNS Gallup teki PRIMAn lukijatutkimuksen kertomusvuoden keväällä. Siinä selvitettiin tyytyväisyyttä lehteen, sen sisältöön ja ulkonäköön sekä lehden vaikutusta mielikuvaan EK:sta. Pääasiallisena kohderyhmänä oli yritysten ylin johto. Tutkimuksen mukaan lehden tunnettuus on korkea: 90 prosenttia vastaajista tuntee sen. 85 prosenttia oli tyytyväisiä lehteen ja 91 prosenttia piti hyvänä, että EK tarjoaa lehden jäsenetuna. Neljäsosa katsoi PRIMAn vaikuttaneen myönteisesti mielikuvaan EK:sta. Lehden kehitystyö jatkuu usealla taholla. Sisällön perusrunko on EK:n tuottamaa aineistoa. Yritysjohdon näkemykset ovat mukana, samoin yhteiskunnan merkittävien päättäjien ja muiden korkeatasoisten asiantuntijoiden. Lehden painos on kappaletta. Se postitetaan jäsenyrityksille, poliitikoille, medialle ja muille yhteiskunnan vaikuttajille. Lokakuussa 2008 järjestettiin Helsingin Palacessa toisen kerran PRIMApäivä, joka keskittyi luovien alojen yrittäjyyteen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintakertomus

11 Talouspolitiikka Suhdannekäänne mullisti talouspoliittisen agendan. Taloudellisen tilanteen nopea muuttuminen ja suhdannenäkymien heikkeneminen lisäsivät kertomusvuonna valtavasti kiinnostusta taloustietoa kohtaan. EK:n talouspolitiikkasektorin ekonomistit seurasivat ja arvioivat tarkoin kotimaista ja kansainvälistä talouskehitystä sekä tuottivat monipuolista informaatiota yritysten taloudellisesta toimintaympäristöstä. He kommentoivat tilanteen kehittymistä medialle lähes päivittäin. Sektorin asiantuntijat jatkoivat aktiivista vaikuttamista talous- ja veropolitiikkaan. He osallistuivat ja vaikuttivat useisiin yrityksille tärkeisiin lainsäädäntöhankkeisiin. Vuoden aikana korostui poliittinen keskustelu monista hallitusohjelmaan kirjatuista veroratkaisuista ja niiden toteuttamistavoista. Vaalikauden tuloverokevennykset aloitettiin Hallitus päätti tuntuvasta ansiotuloverojen kevennyksestä vuodelle Verotus kevenee EK:n tavoitteiden suuntaisesti runsaalla miljardilla eurolla, kun neljän prosentin inflaatiotarkistus otetaan huomioon. Veroasteikon kaikkia luokkia alennettiin 1 1,5 prosenttiyksiköllä. Vaikka kunnallisverotus kiristyy jonkin verran, valtion tekemät ansiotuloverojen kevennykset tukevat merkittävästi kotimaista ostovoimaa ja kysyntää vuonna Verotus ja IFRS jäivät yhteensovittamatta Pitkään odotettu yritysverotuksen muutosesitys hyväksyttiin syksyllä Tarkoituksena oli sopeuttaa verotus kansainvälisiin tilinpäätösperiaatteisiin (IFRS:ään) ja osakeyhtiölakiin. EK:n tavoitteiden kannalta valitettavaa on, ettei yhteensovitusongelmaa ratkaistu poistojen eikä konserniavustuksen osalta. Uudistuksen valmistelun yhteydessä EK esitti, että elinkeinoverolain mukaisista kirjanpitokytkennöistä luovuttaisiin ainakin veropoistojen osalta. Myös konserniavustuslain yhteensovitus kansainvälisiin tilinpäätösperiaatteisiin voitaisiin toteuttaa varsin yksinkertaisilla verolainsäädännön muutoksilla. Nyt tehtyjen muutosten perusteella vain harvat yritykset voivat käyttää IFRS-tilinpäätöstä verotuksensa pohjana. Uusi lahjoitusvähennys yliopisto rahoitukseen EK:n tavoitteen mukaisesti myös yksityishenkilöille säädettiin oikeus lahjoitusvähennykseen verotuksessa. Vähennyskelpoisia ovat euron rahalahjoitukset yliopistoille ja korkeakouluille. Vähennyksen tarkoitus on olla erityisesti yliopistouudistukseen liittyvä kannuste yliopistojen yksityisen rahoituksen lisäämiseksi. EK:n esitti talouden elvytyskeinoja EK esitti joulukuussa 2008 yhdessä muiden työmarkkinajärjestöjen kanssa maan hallitukselle ehdotuksia talouden elvyttämiseksi. Hallitus otti ehdotuksiin tarkemmin kantaa tammikuussa 2009 julkistetussa lisäbudjetissa. Yritysrahoituksen selvitysmies, ministeri Antti Tanskanen julkisti niin ikään omat ehdotuksensa tammikuussa Merkittävimmät EK:n ehdottamat toimet ovat: Rahoitusmarkkinoiden ja yritysrahoituksen elvyttäminen laajalla toimenpidepaketilla. Rakennusalan tukeminen muun muassa korkotuettua asuntotuotantoa ja korjausrakentamista edistämällä sekä valtion ja kuntien rakennushankkeita aikaistamalla. Uusiutuvan energian sekä ydinvoiman lisärakentamisen edistäminen. Joidenkin aloitusvalmiiden liikennehankkeiden aikaistaminen sekä perusväylänpidon rahoituksen selvä lisäys sekä useita koulutus- ja työvoimapoliittisia toimenpiteitä. 10 Toimintakertomus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

12 Sukupolvenvaihdoksille ei lisähuojennusta Hallitus päätti marraskuussa 2008 luopua sukupolvenvaihdosten verotukseen hallitusohjelmassa ja toukokuussa 2008 esitetystä lisähuojennuksesta. Syyksi ilmoitettiin, että edus kunnan perustuslakivaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden enemmistö totesi verohuojennuksen korottamisen olevan ongelmallinen perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta. Myöhemmin esillä olleet mallit lähtivät siitä, että tietyissä tapauksissa yrityksen tase avattaisiin. Näiden vaihtoehtojen todettiin kuitenkin myös EK:n asiantuntija-arvioissa johtavan ennalta arvaamattomiin ja yritysten kannalta jopa nykytilaa huonompiin lopputuloksiin. Valitettava lopputulos oli, että hallitus veti esityksensä verohuojennuksen laajentamisesta pois eduskunnan käsittelystä. Samassa yhteydessä perintö- ja lahjaveroasteikkoihin tehtiin kuitenkin kolmen prosenttiyksikön kevennys I veroluokkaan. Verotuksen kehittämistyöryhmä asetettiin Valtiovarainministeri Jyrki Katainen asetti syyskuussa 2008 verotuksen kehittämistä selvittävän työryhmän, jonka puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Martti Hetemäki. Ryhmän määräaika on vuoden 2010 loppuun. Työryhmän on määrä arvioida talouden toimintaympäristön muutoksista aiheutuvia verojärjestelmän muutostarpeita. Tavoitteena on, että verojärjestelmä tukisi nykyistä paremmin kestävää talouskasvua ja samalla kestävää julkisten palvelujen ja etuuksien rahoitusta ekologisen kestävyyden vaatimukset huomioon ottaen. EK painotti joulukuussa järjestetyssä kuulemistilaisuudessa, että veroratkaisuja tulee arvioida ennen kaikkea sen perusteella, miten ne vaikuttavat työpanoksen määrään ja tuottavuuden kasvuun. Suhdannetieto kiinnosti laajasti Talouspolitiikkasektori teki kerran kuukaudessa koko yksityistä sektoria koskevan suhdannetiedustelun. Tiedusteluja tehtiin yhdessä jäsenliittojen kanssa. EK:n tiedustelut ovat osa EU:n komission yhteistä suhdannetiedustelujärjestelmää. Vuoden aikana julkaistiin neljä Suhdannebarometria ja PK-Suhdannebarometria sekä 12 luottamusindikaattoritiedotetta. Investointitiedusteluilla kartoitettiin kiinteiden investointien lisäksi tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä yritysten kansainvälistymistä. Suhdannebarometrin julkistamisen yhteydessä EK otti kantaa ajankohtaisiin talouspoliittisiin kysymyksiin. Lisäksi tuotettiin materiaalia EK:n verkkosivuille, joilta löytyy automaattisesti päivittyviä kuvia kotimaisesta ja kansainvälisestä taloudesta, ajantasainen talouskatsaus sekä perustietoa verotuksesta ja EK:n talouspoliittisista tavoitteista. PRIMAlehdessä ilmestyi säännöllisesti artikkeleita verotuksesta ja suhdanteista sekä talouskommentteja. Vaikuttamista kotimaassa ja kansainvälisesti EK on vaikuttanut osaltaan EU:n talouspolitiikkaan ja Lissabonin strategiaan Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa sekä EU:n makrotalousdialogin kautta. Sektorin asiantuntijat osallistuivat useiden eri työryhmien työhön sekä kotimaassa että EU-tasolla. Heitä on muun muassa BusinessEuropen työryhmissä jäseninä ja raportoijina, ja näin he vaikuttavat aktiivisesti verosäännösten valmisteluun Euroopan komissiossa. Talous- ja verovaliokunta välittää EK:n jäsenyritysten näkemyksiä talouspolitiikkasektorille. Valiokunta kokoontui neljä kertaa vuoden 2008 aikana. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintakertomus

13 Lainsäädäntö ja kauppapolitiikka Viisas lainsäädäntö on kilpailuetu. Se antaa tilaa yrittämiselle ja kannustaa kasvuun. Parempi sääntely otti askeleen eteenpäin EK vaikutti kertomusvuonna yritysten hallinnollisen taakan keventämistä koskevan ohjelman valmisteluun. Maan hallitus sitoutui vähentämään hallinnollista taakkaa 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. Säädöshankkeiden yritysvaikutusten arviointia varten päätettiin asettaa työ- ja elinkeinoministeriön, oikeusministeriön ja elinkeinoelämän järjestöjen yhteinen toimielin. Vilkasta yrityslainsäädännössä EK vaikutti aktiivisesti uuden kansallisen IPR-strategian sisältöön. EK osallistui työsuhdetekijänoikeutta koskevan selvityksen valmisteluun ja vaikutti uuden tekijänoikeustoimikunnan työssä siten, että tekijänoikeuslain osittais uudistus käynnistettiin. EK vaikutti siihen, että yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun ulkopuolelle jäivät matkapuhelimet ja tietokoneet. EK osallistui julkisten hankintojen oikeussuojakeinojen kehittämistyöhön, nosti esille markkinaoikeuden pitkät käsittelyajat ja korosti markkinaoikeuden riittäviä resursseja. Lisäksi vaikutettiin uuden kuluttajapoliittisen ohjelman valmisteluun, tuotiin esiin yritysnäkökulmia tuoteturvallisuuslain uudistamisessa ja vaikutettiin EU:n kuluttajansuojasääntelyn uudistamiseen. EK oli aktiivisesti mukana Arvopaperimarkkinayhdistyksen toiminnassa kehittämällä muun muassa toimialan itsesääntelyä. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi uudistettiin. Listayhtiöiden edunvalvonta tehostui, kun EK ja Keskuskauppakamari perustivat listayhtiöiden neuvottelukunnan, joka toimii elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteis työja keskustelufoorumina. EU:ssa pyritään EK:n tavoitteiden mukaisesti yksinkertaistamaan ja keventämään yhtiöoikeudellista sääntelyä. EK vaikutti yksityisen eurooppayhtiöasetuksen valmisteluun siten, että uusi yhtiömuoto mahdollistaisi yritystoiminnan harjoittamisen samoilla periaatteilla eri EU-maissa. EK osallistui keskusteluun kansainvälisten ISA-standardien merkityksestä muun muassa johdon vahvistuskirjeitä koskevassa käytännössä. EK osallistui brändien arvostamista koskevan ISOstandardin valmisteluun. Muutoksia työlainsäädäntöön Työsopimuslakiin lisättiin säännös vuokrayrityksen ja käyttäjäyrityksen välisestä tietojenantovelvollisuudesta. Vuokratyöntekijän siirtyessä käyttäjäyrityksen palvelukseen koeajasta vähennetään aika, jonka työntekijä on ollut vuokrattuna käyttäjäyrityksessä. Vuokratyöntekijälle säädettiin lisäksi oikeus saada pyynnöstä selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista myös alle kuukauden jatkuvissa vuokratyösuhteissa. Sosiaaliturva kannustavaksi Sosiaaliturvan uudistamiskomitea (niin sanottu Sata-komitea) asetettiin kesäkuussa Sen tehtävänä on laatia ehdotuksia sosiaaliturvan kannustavuuden ja rahoituksen kestävyyden parantamiseksi sekä perusturvan uudistamiseksi. Määräaika on vuoden 2009 lopussa. Hyvinvoinnin edistäminen edellyttää erityisesti työllisyysasteen nostamista ja sosiaaliturvan rahoituksellisen tasapainon parantamista. EK on korostanut komiteassa työn ensisijaisuutta toimeentulon lähteenä sekä sosiaaliturvan menojen ja tulojen tasapainon parantamista. Keskeisiä toimenpiteitä ovat työelämään tulon varhentaminen, työttömyysjaksojen lyhentäminen ja työelämästä poistumisen myöhentäminen. Yksityisyyden suojasta työelämässä annettuun lakiin lisättiin säännökset siitä, millä perusteilla työnantajalla on oikeus käsitellä työnhakijaa tai työntekijää koskevia henkilöluottotietoja henkilöiden luotettavuuden arvioimiseksi. Yhteistoimintaa koskevien lakien val vontaa koskevaan lainsäädäntöön valmisteltiin muutos, jonka mukaan valvonta siirretään työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimivalle yhteistoiminta-asiamiehelle. 12 Toimintakertomus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

14 Selkeät menettelysäännöt kilpailuasioihin EK osallistui kilpailunrajoituslain uudistamiseen ja vaikutti siihen, että yksityisen ja julkisen sektorin toimintaedellytysten tasavertaisuutta selvitettiin kilpailupolitiikan keinoin. Kilpailunrajoituslakiin ehdotetaan muutoksia, joilla voidaan selkeyttää ja nopeuttaa kilpailuasioiden käsittelyä Kilpailuvirastossa. Tutkinnan kohteena olevien yritysten keskeiset puolustautumisoikeudet kirjataan lakiin EK:n aloitteesta. Uudistuksen ansiosta Kilpailuvirasto pystyy nyt keskittymään merkittävimpien kilpailunrajoitusten selvittämiseen ja puuttumaan tehokkaammin julkisen sektorin aiheuttamiin kilpailun vääristymiin. Tavoitteena on myös lisätä keinoja, joilla vaarattomat yrityskaupat voitaisiin hyväksyä nykyistä nopeammin. Yrityskaupan arvioinnissa käytettävä testi muutetaan EU:n yrityskauppatestiksi, mutta yrityskauppojen kieltokynnystä ei ole tarkoitus laskea eikä ilmoitusvelvollisuutta koskevia liikevaihtorajoja muuteta. Työeläkelaitosten osakesijoitukset turvattiin Työeläkemaksun nousupaineen hillintä edellyttää työeläkevarojen korkeita sijoitustuottoja. Siksi merkittävä osa varoista sijoitetaan osakkeisiin. Rahoitusmarkkinakriisi uhkasi pakottaa työeläkelaitokset luopumaan osakkeista, jotta vakavaraisuusvaatimukset täyttyisivät. EK vaikutti työeläkelaitosten säännösten väliaikaiseen muuttamiseen siten, että osakesijoittamisen mahdollisuudet säilytettiin. Hallitus antoi EK:n tavoitteiden mukaisesti eduskunnalle lakiesityksen, joka mahdollistaa työnantajille omien eläkelaitosten perustamisen maksuperusteisia lisäeläkkeitä varten. EK tavoittelee tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistamista. Kertomusvuonna valmistui kolmikantaisen työryhmän ehdotus uudistuksen sisältöja rakennemuutoksista. Kauppapolitiikassa myönteistä kehitystä EK tuki WTO:n neuvottelukierroksen sekä EU:n kahdenvälisten vapaakauppaneuvottelujen loppuunsaattamista Business Europen ja European Services Forum ESF:n kautta sekä kansallisesti. Näkemyksiä Venäjä-suhteiden kehittämisestä viestitettiin osallistumalla Business Europen ja Venäjän Teollisuuden ja yrittäjäin liiton yhteistapaamisten ja lausuntojen, EU Russia Industrialists Round Tablen, Association of European Businesses sekä US Russia Business Council -kokousten valmisteluun ja toteutukseen. EK määritteli keskeisimmät tavoitteet, joita EU:n Itämeristrategialla tulee edistää: alueen kilpailukykyä, työvoiman liikkuvuutta ja yhteisen valuutan pikaista käyttöönottoa. EK osallistui strategiasta annettavien lausuntojen valmisteluun BusinessEuropessa sekä Itämeren maiden neuvoston taloustyöryhmän neuvoaantavassa komiteassa. EK:n tavoitteet saatiin sisällytettyä lausuntoihin. Yhteistyössä ulkoasiain ministeriön kanssa käynnistettiin kaupan ja investointien esteitä kartoittava selvitys. Kauppapolitiikan tarjoamista mahdollisuuksista kaupan ja investointien esteiden ratkaisemiseksi tiedotettiin muun muassa järjestämällä aiheesta seminaari. EK järjesti kertomusvuonna tasavallan presidentin vierailuihin liittyvät valtuuskuntamatkat Indonesiaan, Singaporeen ja Vietnamiin sekä pääministerin vierailuun liittyvän valtuuskuntamatkan Etelä-Koreaan. EK järjesti myös keskustelutilaisuuksia Suomeen suuntautuvien vierailujen yhteydessä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintakertomus

15 Työmarkkinat Työehtosopimukset neuvotellaan tulevaisuudessa toimialakohtaisesti. Elinkeinoelämän keskusliitto linjasi kertomusvuoden toukokuussa työmarkkinapolitiikalle uuden suunnan: työehtosopimukset neuvotellaan tulevaisuudessa toimialakohtaisesti ja päätösvaltaa työehdoista siirretään mahdollisimman paljon työpaikoille. Yritysten menestyminen ja suomalaiset työpaikat voidaan turvata vain joustavilla sopimuksilla, jotka ottavat huomioon yritysten ja toimialojen erot sekä liiketoiminnan nopeat muutokset. Tärkeää on myös se, että uudella sopimuspolitiikalla voidaan edistää pätevyyteen ja hyviin työsuorituksiin perustuvaa kannustavaa palkkausta. Ennen uusia linjauksia EK:n hallitus ja edustajisto arvioivat vuosien neuvottelukierroksen tuloksia useampaan kertaan ja huolellisesti harkiten. Suuri joukko keskeisiä yritysjohtajia mietti vakavalla mielellä, millaista työmarkkinapolitiikkaa tulevaisuudessa tarvitaan, jotta Suomessa toimivat yritykset voisivat menestyä ja luoda pohjaa kilpailukykyiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. EK ja jäsenliitot ovat sitoutuneet vahvasti uusiin linjauksiin. Niiden toteuttamiseksi EK uudisti myös organisaatiotaan siten, että sopimusasiat erotettiin työ- ja sosiaalilainsäädännön kysymyksistä. Talouskasvun heikkenemisen myötä työmarkkinakeskusjärjestöt antoivat syyskuussa 2008 yhteisen kannanoton, jossa ne ilmoittivat, ettei edellytyksiä aikaisemmin toteutettuihin talous- ja työmarkkinapolitiikkaa yhteen sovittaviin keskitettyihin ratkaisuihin ole. Järjestöt korostivat, että tulevien sopimusratkaisujen täytyy tukea suotuisaa talouden, työllisyyden, kilpailukyvyn ja ostovoiman kehitystä. Tietoa sopimusneuvottelujen tueksi Kertomusvuonna neuvoteltiin uudet työehtosopimukset suurimmalle osalle kuljetusaloja sekä rakennusalalle ja paperiteollisuuteen. Alkuvuodesta syntyneet ratkaisut noudattivat syksyllä 2007 tehtyjen sopimusten mukaista palkankorotustasoa, joka on korkea. Loppukeväästä solmitussa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa palattiin kesän 2007 sopimusten maltillisemmalle tasolle. EK laati neuvottelukierroksesta kattavan yhteenvedon sekä loi suuntaviivat tulevien sopimuskierrosten neuvottelukoordinaatiolle ja liittotason yhteistyölle. Työmarkkinasektori tuotti jäsenliittojen neuvottelutoiminnan tueksi sopimusratkaisuihin liittyviä selvityksiä ja laskelmia yhteistyössä EK:n tilastotuotannon kanssa. Myös eri maiden sopimuskäytäntöjä ja -ratkaisuja seurattiin aktiivisesti ja niistä raportoitiin jäsenliitoille. Työmarkkinat toimivammiksi joustoilla EK toimi aktiivisesti työmarkkinoiden toimivuutta edistävässä niin sanotussa kohtaantotyöryhmässä. Myös joustoturvatyöryhmässä ja sen alatyöryhmissä on EK:n edustus. Työryhmien tavoitteena on työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen, työpaikkatason joustojen kehittäminen sekä tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen lisääminen. EK:n asiantuntija kertoi työmarkkinajärjestöjen yhteisiä näkemyksiä EU:n joustoturvavaltuuskunnalle sen vieraillessa Suomessa. EK:ssa kävi kertomusvuonna myös useita muita ulkomaisia vierailijaryhmiä, jotka halusivat tutustua suomalaisen työelämän joustaviin käytäntöihin. Valmiuksia paikalliseen sopimiseen kehitettiin Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistyötä paikallisen sopimisen valmiuksien kehittämiseksi jatkettiin EK:n aloitteesta. Paikallisesta sopimisesta järjestettiin yhteinen seminaari marraskuussa Tilaisuudessa julkaistiin kansantajuinen tiivistelmä Turun yliopiston tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin paikallista sopimista. Lisäksi esiteltiin paikallisen sopimisen käytäntöjä ja onnistumisen edellytyksiä. EK jatkoi myös alueellisten seminaarien sarjaa, jossa yritykset kertovat kokemuksiaan paikallisesta sopimisesta. Eri puolilla Suomea järjestettyihin tilaisuuksiin osallistui noin 450 EK:n jäsenyritysten edustajaa. Seminaareja on järjestetty vuodesta Työehdoilla parempaan tuottavuuteen Neuvottelukierroksella sovittiin alakohtaisesti lukuisista sopimuskirjauksista, jotka parantavat yritysten mahdollisuuksia kohentaa tuottavuuttaan. Nämä kirjaukset koskivat yrityskohtaisen palkankorotuserän käyttöä, joustavampien työaikamallien käyttöönottoa ja tuottavuutta parantavia muita toimenpiteitä. EK edisti tuottavuutta myös lukuisissa työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteistyöhankkeissa sekä tuottavuustyöryhmissä. Työelämän kehittämisohjelma Tykesin siirto työministeriöstä Tekesiin pyrittiin toteuttamaan siten, että työpaikkojen kehityshankkeiden tukemiseen ei synny katkosta. 14 Toimintakertomus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

16 Uudet palkkamallit käyttöön Vuosien neuvottelukierroksella sovittuja uusia alakohtaisia palkkamalleja sovellettiin ensi kerran käytäntöön. Tuoreiden palkkausjärjestelmien lisäksi uutta monilla työpaikoilla olivat yritys- tai työpaikkakohtaiset palkankorotuserät. Uudistusten etenemistä seurattiin EK:n kesällä 2008 tekemällä palkkausjärjestelmätiedustelulla. Sen mukaan valtaosa yrityksistä haluaa tulevaisuudessakin toteuttaa ainakin osan työehtosopimusten palkankorotuksista yritystai työpaikkakohtaisesti voidakseen porrastaa palkat oikeudenmukaisemmin ja kannustavammin. Paikallisen palkankorotuserän osuuden toivottiin olevan seuraavalla neuvottelukierroksella tyypillisesti vähintään puolet kokonaiskorotuksesta. Valmiutensa sopia paikallisten erien käytöstä yritykset arvioivat hyviksi. EK:ta kuultiin perhevapaista Kolmikantaisessa samapalkkaisuusohjelmassa EK pyrki siihen, että työmarkkinoiden jakautumisen (segregaation) lieventämiseen tähtäävät hankkeet saadaan käyntiin. Julkisuudessa keskusteltiin vilkkaasti perhevapaiden tasaisemmasta jakautumisesta. Useat poliitikot esittivät kiintiöajatteluun perustuvan perhevapaamallin käyttöönottoa Suomessa. EK oli useita kertoja kuultavana eduskunnassa perhevapaajärjestelmän uudistustarpeista. Esiin tuotiin työelämänäkökohtia sekä korostettiin perheiden valinnanvapautta ja nykyisen järjestelmän joustavuutta. EK:n näkemykset vaikuttivat olennaisesti siihen, ettei eduskunta tehnyt lakialoitetta työn ja perheen yhteensovittamisesta. Syyskuussa 2008 käynnistyivät EUtason neuvottelut vanhempainvapaadirektiivin uudistamiseksi. EK:n edustaja toimii työnantajapuolen neuvotteluryhmän puheenjohtajana. Tavoitteena on modernisoida direktiiviä siten, ettei se vaaranna Suomen nykyisen perhevapaajärjestelmän toimivuutta. Neuvottelut jatkuvat vuonna Uusi menettely rajariitojen ratkaisuun Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat toukokuussa 2008 yhteisestä menettelystä, jolla seurataan ja ennakoidaan järjestökentässä ja sopimusrajoissa tapahtuvia muutoksia. Tavoitteena on välttää järjestö- ja sopimusrajaongelmia sekä pyrkiä ehkäisemään kiistojen kärjistyminen työmarkkinahäiriöitä aiheuttavaksi riidaksi. Menettely täydentää virallista työriitojen sovittelujärjestelmää. Kertomusvuoden aikana järjestöjen pysyvässä seurantaryhmässä käsiteltiin kaksi sopimusrajariitaa, jotka eivät kuitenkaan johtaneet osapuolten yhteisessä pöydässä tapahtuvaan kiistojen käsittelymenettelyyn (niin sanottu konsiliaatiomenettely). Työriidat sovitteluun joustavammin Työmarkkinakeskusjärjestöt ehdottivat työ- ja elinkeinoministeriölle joulukuussa 2008 työriitojen sovitteluorganisaation uudistamista. Ehdotuksen mukaan työnantajien sekä työntekijöiden ja virkamiesten välisten työriitojen sovittelua koskevasta piirisovittelijajärjestelmästä luovuttaisiin ja piirisovittelijat korvattaisiin tarvittavalla määrällä sovittelijoita. Ahvenanmaata lukuun ottamatta sovittelijoiden toimialueena olisi koko Suomi. Uudistuksella tavoitellaan nykyistä joustavampaa mahdollisuutta sovitella työriitoja joko paikallisesti tai valtakunnallisesti. Muutosta koskeva hallituksen esitys valmisteltiin kolmikantaisesti. Lain on tarkoitus tulla voimaan kesällä Vuonna 2008 EK:n jäsenkentässä oli 123 lakkoa. Kaikki lakot olivat laittomia. Työtaistelujen lukumäärä kasvoi edellisvuodesta, mutta menetettyjä työpäiviä oli vähemmän. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintakertomus

17 Innovaatioympäristö ja osaaminen Suomen menestys perustuu osaamiseen. Aalto-yliopiston perustaminen on historiallinen merkkipaalu. Aalto-yliopistosta suomalaisen osaamisen sampo Aalto-yliopisto on vastaus suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeeseen saada avainaloilleen maailmanluokan osaamista ja osaajia. Yliopistouudistuksen keihäänkärkenä kulkevan Aalto-yliopiston perustaminen eteni kertomusvuonna mallikkaasti: perustettiin yliopistoa ylläpitävä säätiö, nimitettiin hallitus ja valittiin rehtori. Uuden yliopiston kunnianhimoiset tavoitteet kansainvälisen kärkitason saavuttaminen, inspiroiva opiskelijakeskeinen kulttuuri, pitkäjänteinen edelläkävijätutkimus, kannustava henkilöstöpolitiikka ja kansainvälinen verkostoituminen parhaiden kanssa vastaavat EK:n näkemyksiä. Aalto-yliopisto tarvitsee tavoitteitaan vastaavat toimintaedellytykset. EK on sitoutunut keräämään säätiöpääomaan 200 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 lopussa koossa oli 112 miljoonaa euroa. EK toi kertomusvuonna aktiivisesti esiin elinkeinoelämän kantoja yliopistolaitoksen uudistamisesta ja korkeakoulujen rakenteellisesta kehittämisestä. Lausuntokierroksella ollut yliopistolakiluonnos oli pääosin kannatettava. Laki lisäisi yliopistojen taloudellista toimivaltaa ja autonomiaa, uudistaisi hallintoa ja antaisi nykyistä paremmat mahdollisuudet panostaa koulutuksen ja tutkimuksen korkeaan laatuun. Lisäksi EK osallistui kansainvälistymisstrategian laatimiseen ja teknillisen korkeakoulutuksen kehittämishankkeeseen sekä kertoi elinkeinoelämän näkemykset yliopistojen tulosohjaukseksi. Syksyllä käynnistettiin selvitys yliopistojen ja yritysten välisestä yhteistyöstä. EK oli mukana myös yliopistokeskusten arviointihankkeessa. Ammattikorkeakoulutuksen kehittäminen jatkui valtakunnallisilla hankkeilla. EK osallistui muun muassa ylempien ammattikorkeakoulututkintojen, tutkimus- ja kehittämistyön sekä opiskelijoiden ja työelämän yhteyksien kehittämiseen. Hankkeet jatkuvat vuoden 2009 loppuun. Oivallus-hanke selvittää osaamistarpeita Ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen valmisteluun EK otti osaa johtoryhmässä ja sen jaostoissa. Uudistuksesta valmistui väliraportti, jonka periaatelinjaukset hyväksyttiin hallituksen iltakoulussa. EK:n asiantuntija teki opetusministeriön toimeksiannosta selvityksen oppisopimuskoulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista. Opettajankoulutuksen ja työelämän yhteistyön lisäämiseksi järjestettiin yhteinen symposiumi Suomen Kasvatustieteellisen Seuran kanssa. EK oli mukana yrittäjyyskasvatuksen linjausten ja toimenpideohjelman uudistamisessa, korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden edistämisen yhteistyöryhmässä sekä lumaopetuksen kehittämisessä. Henkilöstö- ja koulutustiedustelulla selvitettiin yritysten henkilöstömäärän kehitystä, rekrytointitarpeita, koulutusjakaumaa sekä henkilöstön saatavuuteen liittyviä vaikeuksia. Kesäkuussa käynnistettiin ESR-rahoituksella uusi kolmevuotinen ennakointihanke Oivallus Oppivien verkostojen osaamistarpeet tulevaisuuden Suomessa. Hankkeen teemoista, verkostoista ja verkottujista, järjestettiin sidosryhmäseminaari marraskuussa. EK edisti työperusteista maahanmuuttoa EK osallistui uusien työ- ja elinkeinotoimistojen yhteydessä toimivien työllisyyden edistämistoimikuntien suunnitteluun. Niihin kuuluvat alueen työnantajien, työntekijöiden, kuntien sekä oppilaitosten edustajat. Tavoitteena on parantaa viranomaisten ja oppilaitosten yritystuntemusta. Työvoiman maahanmuuttoa valmisteltiin vuonna 2008 useissa ministeriöiden johtamissa hankkeissa, joissa myös EK oli mukana. Esitykset valmistuivat vuoden 2009 alkupuolella, muun muassa esitys hallituksen Työvoiman maahanmuuton toimintaohjelmaksi. Valtioneuvosto jätti eduskunnalle selonteon kotouttamisesta kertomusvuoden syksyllä. Sen pohjalta on tarkoitus valmistella kotouttamislain kokonaisuudistus vuonna EK osallistui lukuisiin EU:n, Business Europen ja OECD:n työryhmiin innovaatioiden ja osaamisen aloilla. 16 Toimintakertomus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

18 Kansallinen innovaatiostrategia valmistui EK osallistui aktiivisesti kansallisen innovaatiostrategian laatimiseen. Hallitus antoi strategian pohjalta eduskunnalle innovaatiopoliittisen selonteon. Strategian sisältö vastaa pitkälle EK:n näkemyksiä innovaatiopolitiikan kehittämistarpeista. EK julkaisi kertomusvuonna raportin palveluinnovaatioista tavoitteenaan edistää palvelusektorin innovaatiotoimintaa. Raporttia käytiin esittelemässä muun muassa TE-keskuksissa. Asiakaslähtöisten yrityspalvelujen tarjonnan tehostamiseksi ja monipuolisuuden turvaamiseksi EK vaikutti sekä TE-keskusten uudistamiseen että aluehallinnon kokonaisuudistuksen valmisteluun. Suomeen perustettiin kertomusvuonna kaksi uutta strategisen huippuosaamisen keskittymää eli SHOKia: metalli- ja konepaja-alan FIMECC Oy sekä energia- ja ympäristöalan CLEEN Oy. EK edesauttoi osaltaan terveys- ja hyvinvointikeskittymän valmisteluja. Yritykset kansainvälistymään! EK käynnisti kertomusvuonna ympäristöliiketoiminnan kansainvälistymistoimintoja, osallistui Shangai Expo 2010:n valmisteluihin sekä vaikutti Finpron rakenteiden uudistamiseen. KiVi Live! -projekti saatettiin loppuun, ja Kivi 2009 käynnistettiin kansainvälistymispalvelujen tunnettuuden lisäämiseksi. KiVi sai EU:n komissiolta tunnustuksen tultuaan nimetyksi yhdeksi parhaista käytännöistä. Kiina- ja Venäjä-verkkojen aktiivista toimintaa jatkettiin. EK vaikutti myös tuloksellisesti eduskuntaan yritysten kansainvälistymisvarojen lisäämiseksi. Rahoituksen turvaaminen loppuvuoden teema Kotimaisille riskirahoitusmarkkinoille saatiin EK:n tavoittelemia lisäresursseja, kun työeläkeyhteisöt ja Teollisuussijoitus perustivat Kasvurahastojen Rahasto Ky:n. Finnveran tytäryhtiöiden lisäpääomittaminen luo niin ikään innovatiivisten yritysten kasvulle lisämahdollisuuksia. Lisäksi selkiytettiin julkisten pääomasijoittajien rooleja. Finanssikriisin puhjettua syksyllä 2008 EK panosti rahoituksen saatavuuden turvaamiseen. Yritysten rahoitustilanteen helpottamiseksi ja viennin rahoituksen jatkuvuuden turvaamiseksi valtio muun muassa nosti Finnveran vastuukattoja, jotta Finnveran mahdollisuudet rahoittaa kannattavaa liiketoimintaa turvattaisiin. EK tuki nopeasti edennyttä valmistelua tuomalla valmistelijoiden tietoon yritystason ongelmia. Vauhtia tietoyhteiskuntakehitykseen EK vaikutti lukuisissa sähköisen viestinnän lainsäädäntö- ja politiikkahankkeissa, joilla luodaan pohjaa tietoyhteiskuntakehitykselle. Tärkeimpiä olivat EU:n sähköisen viestinnän lainsäädäntöpaketin käsittely, hallituksen laajakaistaohjelman hyväksyminen, taajuuspolitiikan uudistaminen sekä sähköisen tunnistamisen kehitys- ja lainsäädäntöhankkeet. Kertomusvuonna eri puolilla Suomea järjestettiin PK-yrityksille suunnattuja Tietotekniikka Menestystekijäksi (TiMe) -seminaareja, joita EK oli mukana toteuttamassa. Kehittyvät sähköiset palvelut ja tietotekniikka tuottavuuden edistäjänä olivat seminaarien kantavina teemoina. Lisäksi EK tuki verkkolaskutuksen nopeaa yleistymistä edistäviä toimia. Työelämälähtöisyyttä ammatillisiin tutkintoihin Kaikki tämänhetkiset 52 ammatillista perustutkintoa uudistetaan vuoteen 2010 mennessä. Uusia tutkintoja tulee kaivosalalle, kiinteistöpalveluihin ja prosessiteollisuuteen. EK:n tavoitteena on varmistaa tutkintojen työelämälähtöisyys. Uusi opintomoduuleihin perustuva tutkintorakenne antaa opiskelijalle mahdollisuuden suorittaa tutkinto osissa koulutusta ja työtä vuorotellen. Opiskelija voi valita osia myös toisista perus- tai ammattitutkinnoista ja rakentaa näin osaamistaan yksilöllisesti. Paikallisesti on mahdollista järjestää myös yritysten osaamistarpeista lähteviä tutkinnon osia. Yritysten ja järjestöjen aktiivisuutta tarvitaan varmistamaan, että uudistuksen periaatteet toteutuvat käytännössä ammatillisissa oppilaitoksissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintakertomus

19 Infrastruktuuri Hallituksen linjauksista vauhtia energiahankkeisiin ja liikenneinvestointeihin. Huolta ilmasto- ja ympäristövelvoitteiden kustannuksista. Laskelma päästökaupan kustannuksista EK vaikutti aktiivisesti EU:n päästökauppadirektiivin uudistukseen sekä kansallisesti että EU-tasolla. EK tilasi yhdessä toimialaliittojen kanssa PTT:ltä selvityksen päästökaupasta perusteollisuudelle aiheutuvista kustannuksista. Erityisesti tarkasteltiin, mitä päästöoikeuksien huutokauppa merkitsisi metsä-, teräs-, kemian- ja rakennustuoteteollisuuden yrityksille. Laskelmia hyödynnettiin EU-vaikuttamisessa, jossa saavutettiin onnistunut lopputulos. Investointituilla uusiutuvaa energiaa EK vaikutti uusiutuvan energian puitedirektiivin valmisteluun yhteistyössä toimialaliittojen ja BusinessEuropen kanssa. Tavoitteena oli lisätä joustavuutta ja minimoida kustannuksia. Tulokset vastaavat pitkälle EK:n tavoitteita. Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmistelussa EK suhtautui kriittisesti sähkön hintaa nostaviin ohjausjärjestelmiin ja korosti investointitukien merkitystä uusiutuvan energian edistämisessä. Tukien määrää nostettiin sekä kertomusvuoden että seuraavan vuoden osalta. Vastoin EK:n kannanottoja hallitus päätti lisäksi syöttötariffijärjestelmän valmistelemisesta. Muutosesityksiä EU:n ympäristölupadirektiiviin EK vaikutti yhteistyössä jäsenliittojen ja BusinessEuropen kanssa ympäristölupadirektiivin käsittelyyn neuvostossa ja parlamentissa. Elinkeinoelämän tiedot ja näkemykset saivat aikaan parannuksia päätöksentekijöiden kannanottoihin sekä kansallisesti että EU-tasolla. Ympäristövastuudirektiivin kansallisessa toimeenpanossa saatiin selkeytetyksi ympäristö- tai vesiluvan nojalla toimivien yritysten ennallistamisvastuuta. Ilmasto- ja energiastrategia vastasi monelta osin EK:n tavoitteita EK esitti näkemyksiään kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmisteluun sen eri vaiheissa. Perustavoitteena oli varmistaa edellytykset sille, että energiaa olisi saatavilla riittävästi ja kilpailukykyisin kustannuksin. On myönteistä, että hallitus nosti keskeiseksi linjaukseksi sähkön saannin turvaamisen kaikissa olosuhteissa. Sähköntuotannon lisäkapasiteettia tarvitaan tuontisähkön korvaamiseksi, kasvavan kysynnän turvaamiseksi ja käytöstä poistettavien voimalaitosten korvaamiseksi. EK korosti, että ydinvoima on päästötön ja kokonaiskustannuksiltaan edullisin perusvoiman tuotantomuoto. Hallitus suhtautui strategiassa myönteisesti ydinvoiman lisärakentamiseen ottamatta kantaa tuotannon tai laitosten määrään. Liikenneväyliin lisää rahaa Hallitus valmisteli liikennepoliittisen selonteon, jossa määriteltiin pitkäjänteinen väyläohjelma. EK piti vahvasti esillä tarvetta nostaa liikenneväylien rahoitustasoa. Väyläinvestointien rahoituksen tasoa nostettiin, ja lisää rahoitusta suunnattiin myös puuhuollon tarvitsemiin väyliin. Kaiken kaikkiaan väylien kunnossapidon rahoitus kuitenkin pieneni. EK laati yhdessä muiden työmarkkinajärjestöjen kanssa esitykset talouskehityksen elvyttämiseksi. Niissä nostettiin esiin liikenneväylien ylläpidon ja väyläinvestointien sekä korjausrakentamisen merkitys myös nopeina elvytystoimenpiteinä. Logistiikkakustannukset kriittiseen tarkasteluun Hallitusohjelman mukaisesti käynnistettiin logistiikkaa ja kuljetusalaa koskeva strateginen tarkastelu. EK vaikutti siihen, että foorumin työryhmiin tuli vahva elinkeinoelämän edustus ja logistiikkakustannukset nostettiin vahvasti tarkasteluun. EK esitti kriittiset näkemyksensä tiemaksuja koskeviin aloitteisiin. Kaakkois- Suomen rekkaliikennettä koskeva hanke ei edennyt. Sen sijaan hallitus käynnisti selvitykset pääkaupunkiseudun ruuhkamaksujen sekä koko maan kattavien raskaan liikenteen maksujen käyttöönotosta. 18 Toimintakertomus 2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK

20 Luonnonvaroista strategia EK myötävaikutti luonnonvarakysymysten ennakoivaan esiin nostamiseen sekä osallistui Sitran koordinoimaan valmisteluun kansallisen luonnonvarastrategian aikaansaamiseksi. EK esitti näkemyksiä kaivoslakiehdotukseen tavoitteenaan edistää luonnonvarojen hyödyntämisen ja kestävän materiaalitalouden edellytyksiä. EK osallistui myös jätelain kokonaisuudistuksen valmisteluun keskeisenä tavoitteenaan jätteen ja tuotteen rajanvedon selkiytyminen jätehuollon puitedirektiivin mukaisesti. Energiatehokkuus eteni omaehtoisesti EK välitti tietoa energiatehokkuussopimuksista jäsenyrityksille. EK:n hallinnoimaan energiaintensiivisen teollisuuden toimenpideohjelmaan liittyi yli 30 yritystä, mikä vastaa lähes 100 prosenttia energiaintensiivisen teollisuuden energian käytöstä. EK teetti yhdessä toimialaliittojen kanssa VTT:llä selvityksen taajuusmuuttajien avulla saavutettavan energiansäästön potentiaalista teollisuudessa. Sen tulosten mukaan jäljellä oleva potentiaali on vain murto-osa aikaisemmin esitetystä. EK välitti tietoa selvityksestä kansallisen ilmasto- ja energiastrategian valmisteluun ja sidosryhmille. Tietoa yrityksille EK organisoi PK-yritysten energiaoppaan päivityksen, jossa hyödynnettiin myös PK-yrityksille tehtyä energiakyselyä. Oppaasta tehtiin nettiversio kaikkien yritysten käyttöön. EK järjesti yrityksille tietoiskuja ympäristölainsäädännöstä. Tilaisuuksissa oli runsaasti osanottajia, ja niistä saatiin hyvää palautetta. REACH-asetuksen edellyttämän esirekisteröinnin määräajan lähestyessä EK tiedotti yrityksille yhdessä kemianteollisuuden ja muiden jäsenliittojen kanssa esirekisteröinnistä ja muista velvoitteista. Ympäristöliiketoimintaan uusia välineitä EK:n ylläpitämän Elinkeinoelämän ympäristöfoorumin toiminta lähti hyvin liikkeelle. EK laati ympäristöfoorumille oman nettisivuston, joka sisältää tietoja ympäristöliiketoimintaa harjoittavista yrityksistä sekä organisaatioista, jotka tukevat ja edistävät ympäristöliiketoimintaa. Vuoden aikana nettisivuille koottiin noin 150 yritysesittelyä ja foorumiin saatiin yli tuhat yhdyshenkilöä. Ympäristöfoorumin puitteissa järjestettiin eri tahojen tapaamisia. Lisäksi EK järjesti kansainvälisen Cleantech Finland -seminaarin Ympäristötekniikka08 -messu tapahtuman yhteydessä. EK osallistui Cleantech Finland -bränditoiminnan kehittämiseen. Brändi siirtyi Sitralta EK:n omistukseen. EK:lla on brändin johtoryhmän vetovastuu, ja bränditoiminnan päätoteuttajana on Finpro. Ympäristö vaatimukset kokonaisarviointiin EK arvioi ja nosti esiin ilmasto- ja ympäristö perusteisten verojen, maksujen ja velvoitteiden kustannusvaikutuksia yritysten energia-, logistiikka- ja tuotantokustannuksiin. EK peräänkuulutti eri yhteyksissä parempaa kokonaisvaikutusten arviointia ilmasto- ja ympäristövelvoitteiden sekä taloudellisten ohjauskeinojen valmisteluun. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Toimintakertomus

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

HE 122/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi koulutuksen

HE 122/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi koulutuksen HE 122/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eräiden koulutusta koskevien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi koulutuksen arviointia koskevia

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos 24.04.2008 Hallituksen esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta yrityssalaisuudet, luvaton käyttö ja tietoturva 2 Hallitusohjelma hallitus edistää

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI ULKOINEN JA SISÄINEN TASAPAINO Korkea työttömyys täystyöllisyys Työttömyys % (sisäinen tasapaino) Suomen talouden tasapaino

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, normit ja kokeilut 1.9.2015 STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:

Lisätiedot

HE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin

HE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain 14 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia muutettavaksi siten, että ensimmäidollisimman

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet 22.9.2010 Jyrki Ijäs Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) mukaan: Valtakunnallisen arvioinnin

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT JUHTA asetus ja asettaminen JUHTA 28.2.2013 Sami Kivivasara, VM JulkICT Asetuksen uudistamisen taustaa Edellinen asetus oli annettu 2006 ja sitä on osittain uudistettu useaan kertaan. Tietohallintolaki

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

Työelämän trendit suomalaisen työelämäkulttuurin peilissä

Työelämän trendit suomalaisen työelämäkulttuurin peilissä EEVA-LIISA INKEROINEN Eeva-Liisa Inkeroinen (synt. 1963) on Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n työmarkkinasektorin apulaisjohtaja. Hän on ollut järjestötehtävissä työnantajapuolella vuodesta 1987 alkaen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ Vanhempi hallitussihteeri Merja Leinonen VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN NEUVOSTOSTA

OPETUSMINISTERIÖ Vanhempi hallitussihteeri Merja Leinonen VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN NEUVOSTOSTA OPETUSMINISTERIÖ Muistio Vanhempi hallitussihteeri 6.5.2009 Merja Leinonen VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN NEUVOSTOSTA 1 Tausta ja pääasiallinen sisältö Opetusministeriön yhteydessä on vuoden

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen

Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen EK-Foorumi, Vaasa 13.9.2016 Johtaja Riikka Heikinheimo Työelämän uudistuminen haastaa myös ammatillisen koulutuksen uudistumaan 2 6.9.2016 Esimerkkejä digimurroksesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUS- JA IHMISOIKEUSYHTEYSHENKILÖIDEN VERKOSTOSTA 1 Yleistä Valtioneuvosto hyväksyi 22.3.2012 kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman, jonka perusteella oikeusministeriö

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa 1.2.2017 lukien osapuolten kesken ajalle 1.3.2014-31.1.2017 allekirjoitetun työehtosopimuksen.

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa 1.2.2017 lukien osapuolten kesken ajalle 1.3.2014-31.1.2017 allekirjoitetun työehtosopimuksen. NEUVOTTELUTULOS VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖJEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN MUKAISESTI 1.2.2017-31.1.2018 1. Keskusjärjestöjen kilpailukykysopimus ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot