HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2013 26.3.2014"

Transkriptio

1 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen kuntatalouden kehitys Kaupungin talous Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä ja arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Hämeenlinnakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalousosan toteutuminen TILAAJA LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA IKÄIHMISTEN LAUTAKUNTA YHDYSKUNTALAUTAKUNTA YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA YHTEINEN JÄTELAUTAKUNTA KONSERNIPALVELUT PALVELUTUOTANTO PALVELUTUOTANNON HALLINTO VARHAISKASVATUSPALVELUT OPETUSPALVELUT LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT KULTTUURI- JA KIRJASTOPALVELUT TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄT PALVELUT IKÄIHMISTEN HOITO JA HOIVA KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS

2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen Kaupunki ja taseyksiköt (pl. Liikelaitokset) Liikelaitokset Kaupunki ja taseyksiköt (ml. Liikelaitokset) Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Kaupunki ja taseyksiköt (pl. Liikelaitokset) Liikelaitokset Kaupunki ja taseyksiköt (ml. Liikelaitokset) Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Ulkoinen tuloslaskelma (ml. Liikelaitokset) Ulkoinen tuloslaskelma Tuloslaskelma (ml. Liikelaitokset) Tuloslaskelma (sisäiset erät mukana) Rahoituslaskelma (ml. Liikelaitokset) Tase Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET HÄMEENLINNAN TERVEYSPALVELUT -LIIKELAITOS Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot LINNAN TILAPALVELUT -LIIKELAITOS Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot LINNAN LOMITUSPALVELUT -LIIKELAITOS Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot LINNANINFRA-LIIKELAITOS Tilinpäätöslaskelmat Tilinpäätöksen liitetiedot TASEYKSIKÖT ELINKEINORAHASTO Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KUNNAN TALOUTEEN LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA ALLEKIRJOITUKSET TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Liite 1: Luottamushenkilöt Liite 2: Strategisten yhtiöiden konserniraporttilomakkeet Liite 3 Talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelma

3 3 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Vuosi 2013 on ollut monien odotusten vuosi. Suomen kunnissa on odotettu valtakunnallisia linjauksia, lakiehdotuksia kuntarakenteesta, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä sekä uudesta valtionosuusjärjestelmästä. Kunnilla on ollut kädet täynnä töitä erilaisten selvitysten tekemisessä normaalitoiminnan lisäksi. Alkanut uusi valtuustokausi on osaltaan aikaansaanut odotuksia toiminnan ja talouden suhteen. Hämeenlinnan strategia uudistettiin ja sitä toteuttavien toimeenpano-ohjelmien työstäminen aloitettiin. Hämeenlinna on ollut ja on edelleen kehittyvä kaupunki, jossa uudistuvat palvelut pyritään tuottamaan mahdollisimman asiakaslähtöisesti ja vaikuttavasti. Hämeenlinnan sopimusohjaukseen tukeutuva toimintamalli kehittyi monin tavoin vuonna Lasten ja nuorten palvelujen uusi organisaatio rakennettiin alueellisuutta ja palveluprosesseja korostaen. Ikäihmisten palvelujen käynnistynyt rakennemuutos pitkäaikaishoivan laitospainotteisuudesta kotihoitoa mahdollistavaan palveluun eteni suunnitelman mukaisesti. Terveyspalveluita kehitettiin kanavamallin avulla, sähköisten palvelujen ja omahoidon palvelujen kirjoa pyrittiin laajentamaan. Elämänlaatupalvelujen vastuualueella kehitettiin kulttuuripalveluja kohti Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuotta. Uuden monitoimihallin rakentaminen parantaa liikuntapalveluja. Palvelujen tuottavuutta kehitettiin edelleen ja säästöjä pyrittiin saamaan aikaan jokaisella vastuualueella. Kaupunginhallituksen konsernijaoston toiminta käynnistettiin ja seutuyhteistyön kehittäminen aloitettiin loppuvuodesta Elinvoimaisuuden kehittämiseksi käynnistettiin HHT-hanke ja aloitettiin uuden elinkeinokonsernin kehittämistyö. Korkeakoulukeskuksen kehittämistyö on myös ollut erittäin tärkeää tuki osaamisen ja yritysten kilpailukyvyn kehittymiselle. Kaupungin väestönkasvu jäi jonkin verran tavoitteestaan. Hämeenlinnassa työllisyys on säilynyt valtakunnallisesti hyvällä tasolla. Työttömyysasteemme jäi edelleen alle maan keskiarvon. Hämeenlinnan kaupunki laajeni ja muuttunut kaupunkikuva onkin merkki jatkuneesta kehityksestä. Uusi asuinalue Siiriin rakentui. Engelinrannan kaavoitusta edistettiin kumppanuuskaavoituskilpailulla ja kaupunkirakennemallityöllä. Moottoritien kate valmistui ja liikenne alueella normalisoitui. Kauppakeskuksen ja asuntojen rakentaminen edistyi aikataulussaan. Kaavoitus eteni elinkeinoalue Moreenissa sekä asuinalueilla Rengon Rannanmaalla ja Iittalassa sekä kantakaupungissa useissa kohteissa. Sibeliuspuisto uudistettiin ja kaupunkipuiston alueella tehtiin uutta suunnittelua sekä jatkettiin perusparannustyötä. Taloushaasteet eivät helpottuneet vuonna Säästötoimista huolimatta vertailukelpoinen toimintakatteen (nettomeno) kasvu oli 3,6 % edelliseen vuoteen verrattuna eli tavoitetta korkeampi. Verotulojen ja valtionosuuden kasvu oli ennakoitua suurempi ja myyntivoittojakin saatiin, joten kokonaisuutena vuosi 2013 oli ylijäämäinen 7,5 miljoonaa euroa. Edellisen kerran ylijäämäinen tilinpäätös tehtiin vuodelta Talouden sopeuttamisohjelma jatkuu ja tavoitteena on saada alijäämät katettua viimeistään vuonna Tästä eteenpäin tarvitsemme vahvaan kaupunkistrategiaan pohjautuvaa kehittämistä ja palvelujen edelleen uudistamista. Hämeenlinnan kaupunki tarvitsee myös tulevina vuosina vahvaa yhteisöllistä toimintakulttuuria elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi HHT-kasvukäytävällä. On tärkeää, että yhteinen työ jatkuu kehittyäksemme hyvästä parhaaksi kantahämäläiseksi kaupungiksi. Talouden tasapainottaminen on edelleen haasteenamme ja erilaisia tuloihin ja menoihin vaikuttavia toimenpiteitä tarvitaan edelleenkin. Tahdon kiittää kaupungin henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä sekä kuntalaisia ja sidosryhmiä merkittävästä työpanoksesta toimintavuotena Kaupunkimme kehittäminen jatkuu. Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala

4 4 YLEISTIETOA HÄMEENLINNASTA Perustamisvuosi: 1639 Maapinta-ala: 1786 km 2 Vesipinta-ala: 246 km 2 Yhteensä: 2032 km 2 Kunnallisveroprosentti: 19,50 Väkiluvun kehitys Työttömyysprosentti: Aluehallintovirasto: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Hovioikeus: Kihlakunta: Verovirasto: Sairaanhoitopiiri: Maakunta: Maakuntaliitto: Maanmittaustoimisto: Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeen ELY-keskus (Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, Ympäristö ja luonnonvarat) Uudenmaan ELY-keskus (Liikenne ja infrastruktuuri) Turun hovioikeuspiiri Hämeenlinnan kihlakunta Sisä-Suomen verovirasto Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Kanta-Häme Hämeen liitto Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Väkiluku vuoden lopussa oli asukasta.

5 1.1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 5 Hämeenlinnan kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 59 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2013 toiminut Sari Rautio (KOK), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Teija Arvidsson (Krist), toisena varapuheenjohtajana Johannes Koskinen (SDP.) ja kolmantena varapuheenjohtajana Kirsi Ojansuu-Kaunisto (Vihr.). Kaupunginhallitus vastaa kaupungin johtamisesta ja kehittämisestä kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta, taloudenhoidosta, kaupungin omaisuudesta ja omistajapolitiikasta, kaupunkikonsernista, toiminnoista, palveluista ja palvelutuotannosta, elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä sekä niiden strategisesta suunnittelusta ja kehittämisestä. Kaupunginhallitukseen kuuluu 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2013 toiminut Iisakki Kiemunki (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Lulu Ranne (PerusS) ja toisena varapuheenjohtajana Tapio Vekka (KOK). Kaupunginhallituksen alaisena toimi konsernijaosto. Vuonna 2013 toimi kymmenen lautakuntaa: keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta, lasten ja nuorten lautakunta, elämänlaatulautakunta, terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta, ikäihmisten lautakunta, yhdyskuntalautakunta, ympäristö- ja rakennuslautakunta, jätelautakunta sekä maakunnallinen pelastuslautakunta. Omistajaohjauksen vastuualue perustettiin konsernipalveluihin. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että tilivelvollisia viranhaltijoita ovat kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja, henkilöstöjohtaja, kehitysjohtaja, talous- ja hallintojohtaja, tilaajajohtajat, tilaajapäälliköt, palvelutuotantojohtaja, palvelujohtajat, pelastusjohtaja ja liikelaitosten toimitusjohtajat. Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien kokoonpanot sekä kaupungin edustajat kuntayhtymissä on esitetty liitteessä 1. Hämeenlinnan kaupungin organisaatio on kuvattuna seuraavaan kaavioon.

6 Yleinen kuntatalouden kehitys Vuodelle 2013 kaikki ennustajatahot ennakoivat Suomelle varovaista talouskasvua. Syksyä kohti kasvuennusteet supistuivat. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote kasvun sijaan supistui 1,4 %. Investointien alamäki oli 2012 lopun tilanteeseen nähden peräti 8,9 %. Myös yksityinen kulutus laski 1,8 %. Suomen talouden kehitys oli pääosin muita EU-maita vaisumpaa. Luottamus Suomen talouteen säilyi kansainvälisesti kuitenkin hyvänä ja Suomi säilytti luottoluokituksensa parhaassa mahdollisessa luokassa. Etelä-Euroopan talouskriisin pahimmat vaikutukset vaimenivat vuoden kuluessa ja lainojen korkotaso säilyi hyvin matalana pienentäen edelleen korkokustannuksia. Kuntien talousnäkymät olivat kaksijakoiset. Vuoden 2013 lopputulos oli kunnille selvästi positiivisempi kuin edellisenä vuonna. Tehostamistoimien ja menoleikkausten lisäksi myös verotuksen aikataulu- ja maksurakennemuutokset paransivat tilinpäätöksiä. Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna kuntien näkymät kuitenkin säilyivät synkkinä. Talouden heikko kehitys heijastuu verotuloihin ja työttömyyden kautta avustus- ja palvelutarpeisiin. Valtionosuusleikkaukset siirtävät kustannusvastuuta edelleen kunnille samalla, kun väestö ikääntyy. Sekavana jatkuneet kuntarakennesuunnittelu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus eivät tarjoa helpotusta tilanteeseen. Kuntatalouden pitemmän aikavälin kehitykselle on kuvaavaa, että vuodelle 2013 päätti verojaan korottaa 119 kuntaa ja vuodelle 2014 veroja nosti jo peräti 156 kuntaa. Kun tarkastellaan vain vuotta 2013, siihen sisältyi monia myönteisiä tekijöitä. Kuntaliiton keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 milj. euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 milj. euroa. Vuosikate oli negatiivinen 36 kunnalla, kun 2012 vastaava luku oli yli kaksinkertainen. Kuntien verotulot kasvoivat 6,8 % edellisvuodesta. Viime vuoden tulosta vahvisti kuntien toimintojen tehostaminen, josta ainakin 400 milj. euroa toteutui KT Kuntatyönantajien selvityksen mukaan henkilöstömenosäästöinä. Lisäksi tulosta kohensivat verotuksen kertaerät 400 milj. euroa sekä tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset noin 170 milj. euroa. Tulokseen heikentävästi vaikuttaneita tekijöitä olivat puolestaan valtionosuusleikkaukset sekä kuntien tehtävien kasvu ja palveluiden kysynnän lisäys. Vuoden 2013 ennakkotietoja tarkasteltaessa on huomioitava, että vuosi 2012 oli kuntatalouden heikoin sitten vuoden Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, jossa oli kasvua noin 900 milj. euroa edellisvuodesta. Kuntien osalta tulorahoitus ei kuitenkaan ollut riittävä, sillä vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Investoinneista rahoitettiin vuosikatteella kunnissa ja kuntayhtymissä vain alle 60 prosenttia. Yhteenlaskettu vuosikate riitti poistoihin vain seitsemässä Manner-Suomen maakunnassa. Muissa yhdessätoista maakunnassa vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Kanta-Hämeessä oli korkein vuosikate suhteessa poistoihin, 131 prosenttia, pienin vuosikate suhteessa poistoihin oli Päijät-Hämeessä, 48 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 %. Manner-Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli euroa asukasta kohti Kaupungin talous Talouden kehitys ja tilinpäätöstilanne Kaupunginvaltuusto hyväksyi Hämeenlinnan tilausbudjetin vuodelle Budjetti laadittiin tasapainoon (ylijäämä noin 0,6 milj. euroa). Veroprosentit säilyivät vuoden 2012 tasolla (kunnallisvero 19,50 %, yleinen kiinteistövero 1,05 %, vakituinen asunto 0,45 % ja vapaa-ajan asunto 1,00 %). Hämeenlinnan seudun kuntaliitoksesta saatiin valtiolta viimeinen tukierä 4,2 milj. euroa. Vuosi 2013 oli taloudeltaan hyvin kaksijakoinen eli toimintakustannusten kasvu jatkui budjettia suurempana, mutta tulosta paransivat huomattavasti useat vuodelle 2013 sattuvat kertaluonteiset erät. Edellisen vuoden alijäämäisyys söi budjetin kasvuvaraa ja jo vuoden alussa ennustettiin, että toiminnan nettomenot (toimintakate) tulee ylittymään. Vaikka ylitysuhkien parissa työskenneltiin pitkin vuotta, ylitysennuste vain kasvoi loppuvuotta kohti. Tilinpäätöksessä toimintakate ylitti budjetin noin 3,1 milj. euroa. Ylitys olisi ollut peräti 5,7 milj. euroa, ellei kaupunki olisi saanut satunnaisia, budjetoimattomia omaisuuden myyntivoittoja lähes 2,6 milj. euroa.

7 7 Samalla kun toimintakustannusten kasvu ylitti edellisvuosien tapaan budjettitason, muut kustannustekijät käänsivät tilinpäätöstilanteen positiiviseksi. Näitä tekijöitä ei tiedetty ennakoida budjettiin ja osa ilmeni vasta aivan loppuvuodesta Tiivistyksenä suurimmat tilinpäätöstä parantavat tekijät: - 2,6 milj. euron omaisuuden myyntivoitot, - verotuloja kertyi noin 3,7 milj. euroa budjetoitua enemmän johtuen pääosin valtion loppuvuonna tekemästä maksuaikataulun ja maksuperusteiden muutoksesta, - valtionosuuksia saatiin lähes 2,4 milj. euroa yli budjetin, - rahoitustuotot olivat noin 2,3 milj. euroa kuluja suuremmat, - poistoja kirjattiin lähes 1,7 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Nämä kertaluonteiset erät, yhteensä 12,7 milj. euroa, kattoivat nettotoimintakustannusten 5,7 milj. euron ylittymisen ja nostivat tilinpäätöksen ylijäämän noin 6,9 milj. euroa budjetoitua paremmaksi eli 7,5 milj. euroon. Käyttötalous Lautakunnilla, palvelutuotannolla, liikelaitoksilla ja konsernipalveluilla oli käytettävänään nettomäärärahaa (toimintakate) 324,6 milj. euroa. Tilinpäätöksessä toimintakate on noin 327,7 milj. euroa eli 3,1 milj. euroa yli myönnetyn määrärahan. Toimintakatteessa eli käyttötalouden nettokuluissa on kasvua 2012 tilinpäätökseen (318,7 milj. euroa lukiokustannukset vähennettyinä) 2,8 %. Kasvuprosenttia pienentävät 2013 myyntivoitot (2,6 milj. euroa). Jos molempien vuosien luvuista jätetään myyntivoitot pois, todellinen kasvuprosentti 2012 ja 2013 toimintakatteiden välillä on 3,6 %. Käyttötalouden budjettipoikkeamia ja valtuuston myöntämiä ylitysoikeuksia käsitellään jäljempänä tarkemmin kohdassa Poikkeamat tilinpäätösvuoden tilausbudjettiin. Verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut Verotuloja kertyi lopulta selvästi budjettiarviota (250,6 milj. euroa) enemmän eli 254,3 milj. euroa. Tilanne muuttui loppuvuonna, kun valtio tarkisti verojen maksuaikataulua ja -perusteita. Seuraavassa on eri veroerien kehitys kolmelta vuodelta (koko maan kasvuprosentit ovat joulukuun tilitysten mukaisia): Muutos 1000 Muutos % Koko maa % Tulovero ,0 7,1 3,8 6,7 Yhteisövero ,4 10,2-27,4 8,2 Kiinteistövero ,4 5,9 5,9 7,4 Verot yht ,3 7,1 1,4 6,8 Valtionosuusarvio oli 90,1 milj. euroa. Todellinen kertymä nousi valtionosuusleikkauksista huolimatta selvästi paremmaksi, 92,5 milj. euroon. Vuonna 2012 valtionosuutta saatiin 97,2 milj. euroa. Valtionosuuseriä ei voida suoraan vertailla, koska 2012 valtionosuutta saatiin myös lukiokoulutukseen. Karkeahkosti voidaan laskea, että lukioiden valtionosuusvaikutus oli noin 8,5 milj. euroa. Vertailukelpoinen 2012 luku on näin ollen noin 88,7 milj. euroa. Tähän nähden kasvua tuli 3,8 milj. euroa eli 4,3 %. Koko maan valtionosuustulojen kasvu oli 2,7 %. Tilausbudjetissa oli rahoitustuottoja yhteensä 16,2 milj. euroa ja rahoituskuluja 15,7 milj. euroa. Todelliset tuotot olivat noin 15,1 milj. euroa ja kulut 12,3 milj. euroa. Näin ollen tuotot olivat 2,7 milj. euroa kuluja suuremmat (budjettitavoite oli + 0,4 milj. euroa). Sijoitusten tilanne Energialaitoksen myynnistä vuonna 2000 saatu kauppahinta on sijoitettu kaupunginvaltuuston tarkistamien sijoitustoiminnan periaatteiden mukaisesti. Kauppahintana saatiin 84,9 milj. euroa. Sijoitettu pääoma oli 77,4 milj. euroa. Sijoitusten markkina-arvo oli 84,6 milj. euroa. Salkunhoitajien varojen tuotto vuonna 2013 oli 6,0 %. Vuosien aikana on sijoitusten tuottoja käytetty jo 44,2 milj. euroa käyttömenojen katteeksi. Vuonna 2013 kassaan nostettiin 3,4 milj. euroa.

8 Pääomasijoitus Markkina-arvo %-osuus sijoitetusta arvosta Arvonmuutos Arvonmuutos % % Omaisuudenhoitoyhtiöt Osakesijoitukset Korkosijoitukset Omaisuudenhoitoyhtiöt yht , ,7 Vak uutusyhtiöt Osakesijoitukset Korkosijoitukset Vak uutusyhtiöt yhteensä , ,3 Kuntarahoitus Oyj , ,0 Sijoituk set yhteensä Osakesijoitukset ,4 Sijoitukset yhteensä Korkosijoitukset ,6 Vuosikate, poistot ja tilikauden lopputulos , ,4 Budjetin vuosikatetavoite oli 16,5 milj. euroa eli hieman budjetoituja poistoja (16,1 milj. euroa) suurempi. Todellinen vuosikate oli lähes 21,8 milj. euroa, joka on lähes 5,3 milj. euroa budjettia parempi. Poistojen määrä oli 14,4 milj. euroa eli lähes 1,7 milj. euroa arvioitua vähemmän. Investointiaikataulujen vuoksi osa poistoista siirtyi tuonnemmaksi. Vuosikate kattoi poistot 151-prosenttisesti. Budjetin mukaan tilikauden ylijäämätavoite oli vajaat 0,6 milj. euroa. Edellä mainituista syistä johtuen lopputulos oli huomattavasti parempi päätyen lähes 7,5 milj. euron ylijäämään. Vuoden 2012 lopussa kertyneitä alijäämiä oli taseessa yhteensä 20,8 milj. euroa. Vuoden 2013 ylijäämä pienentää taseeseen kertyneen alijäämän noin 13,3 milj. euroon. Investoinnit Tarkempi selvitys investoinneista on kohdassa Investointien toteutuminen. Seuraavaan taulukkoon on koottu investointien kokonaisuus, jossa myös liikelaitokset ovat mukana TP 2012 TB 2013 TB muutokset Toteuma 01-12/2013 Aineelliset hyödykkeet Maa-vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Osakkeet ja osuudet Investoinnit yhteensä Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien luovutustulot NETTOINVESTOINNIT Talonrakennusinvestointien toteutuksesta osa siirtyi vuodelle Maa-alueiden hankinta ja vastaavat luovutustulot olivat budjetoitua vähäisempiä. Nettoinvestoinnit (23,7 milj. euroa) olivat noin 3,5 milj. euroa määrärahaa pienemmät.

9 9 Lainakannan muutokset Budjetissa varauduttiin pitkäaikaisten lainojen 9,5 milj. euron nettolisäykseen. Vuoden aikana lainanottovaltuus nostettiin noin 10,9 milj. euroon. Vuoden vaihteessa todellinen nettolisäys oli 8,0 milj. euroa lähinnä investointien siirtymisestä johtuen. Lyhytaikaisia lainoja oli 5,3 milj. euroa edellistä vuodenvaihdetta enemmän. Lainakanta oli noin 194,9 milj. euroa, joka on /asukas. Koko maan keskimääräinen lainakanta oli ennakkotietojen mukaan /asukas. Konsernitilillä oli konserniyhtiöiden ja -yhteisöjen varoja vuoden vaihteessa 24,9 milj. euroa ja se on mukana em. lainakannassa. Lainakannan kasvu oli edellisvuoteen (181,6 milj. euroa) verrattuna 7,3 % (koko maan lainakanta kasvoi ennakkotietojen mukaan 13 %). Poikkeamat tilinpäätösvuoden tilausbudjettiin Toimintatuottojen ja -kulujen poikkeamat budjetista ulkoisen tuloslaskelman tasolla Toimintamäärärahojen riittävyydestä koko kaupungin tasolla saa oikeamman kuvan tarkastelemalla ulkoisia tuloja ja menoja. Tällöin kaupungin sisäinen maksuliikenne ei kasvata laskennallisesti tulo- ja menoeriä. Tilausbudjetin toimintatuottojen arvio oli edellisvuosien tapaan varovainen, sillä 80,1 milj. euron budjettiluku ylittyi 6,7 milj. euroa kasvaen kaikkiaan 86,8 milj. euroon. Tuottoja kertyi budjettia enemmän kaikissa tulolajeissa. Myyntituotoissa poikkeama oli noin + 2,0 milj. euroa, tuissa ja avustuksissa noin + 1,2 milj. euroa ja muissa toimintatuotoissa noin 3,4 milj. euroa (tästä omaisuuden budjetoimattomat myyntivoitot selittävät 2,6 milj. euroa). Valmistus omaan käyttöön oli lähes 7,1 milj. euroa ja ylitti budjettisumman 0,6 milj. euroa. Toimintakulujen ulkoinen budjettisumma oli 411,1 milj. euroa. Toteutuma nousi 421,6 milj. euroon ylittäen budjetin 10,5 milj. euroa. Henkilöstökuluista jäi säästöä 3,4 milj. euroa, mutta palvelujen ulkoinen osto ylittyi 5,7 milj. euroa. Avustusten varaus ylittyi 2,8 milj. euroa ja muut menoerät yhteensä 5,4 milj. euroa (tähän tosin sisältyy budjetissa kohdistamatta jäänyt -3,1 milj. euron erä). Toimintakatteen (käyttötalouden neton) budjettisumma oli 324,5 milj. euroa. Toteutunut toimintakate oli 327,7 milj. euroa ja se ylitti budjettiluvun 3,2 milj. euroa. Muiden tulo- ja menoerien poikkeamat on selvitetty edellisessä osiossa Talouden kehitys ja tilinpäätöstilanne. Tilaajaosan, tuottajaosan ja liikelaitosten poikkeamat budjetista sekä tilaajalautakuntien ylitysoikeudet Ensimmäinen taulukko käsittelee tilaajaosaa ja siihen kuuluvien lautakuntien ja konsernipalvelujen määrärahojen riittävyyttä, valtuuston myöntämiä ylitys- ja alitusoikeuksia sekä niiden riittävyyttä tilinpäätöstilanteeseen nähden. Lautakuntien ja konsernipalvelujen kokonaistoimintatuotot ja -toimintakulut ovat valtuustoon nähden sitovia. Kaupunginvaltuusto myönsi tilaajalautakunnille menojen ylitysoikeuksia yhteensä euroa ja tuloerien alitusoikeuksia euroa nettovaikutuksen ollessa euroa. Lasten ja nuorten lautakunta sai valtuustolta toimintakuluihinsa euron ylitysoikeuden. Ylitys muodostui kuitenkin selvästi suuremmaksi ja ylitti myönnetyn ylitysoikeudenkin noin eurolla. Lautakunta sai toimintatuottoja noin euroa budjetoitua enemmän, joten nettotasolla erotusta jäi noin euroa. Lasten ja nuorten lautakunnan määrärahojen ylitys nettona oli yhteensä noin euroa, josta lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen osuus oli noin euroa, päivähoidon osuus noin euroa, opetuksen osuus noin euroa ja lasten ja nuorten kasvua tukevien palvelujen osuus lähes euroa. Elämänlaatulautakunnan kustannukset pysyivät budjetin mukaisina. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnalle myönnettiin toimintakulujen ylitysoikeutta euroa. Lisäksi tulokertymäarviota korotettiin euroa. Toimintakulut kuitenkin ylittyivät noin euroa, joten ylitys oli noin euroa suurempi kuin ylitysoikeus. Tulot kasvoivat noin euroa budjettia suuremmiksi, joten nettotasolla erotusta jäi euroa. Lautakunnan määrärahojen nettoylitys oli kaikkiaan noin euroa. Varattu määräraha oli riittämättömin vammaispalveluissa, joissa se ylittyi lähes euroa. Kustannusten toteumataso oli sama jo Terveyspalvelujen osto ylitti varauksen noin euroa. Ikäihmisten lautakunnan toimintatuotot alittivat budjetin noin euroa. Koska menomäärärahaa jäi käyttämättä noin euroa, lautakunnan toimintakate oli budjetin mukainen. Yhdyskuntalautakunta sai valtuustolta euron alitusoikeuden tuloihinsa ja euron alitusoikeuden valmistukselle omaan käyttöön. Tilinpäätöksen mukaan tuottoja kuitenkin kertyi noin euroa ja valmistusta omaan käyttöön noin euroa budjettia enemmän. Menomäärärahaansa yhdyskuntalautakunta sai euron ylitysoikeuden. Toteutunut menojen todellinen ylitys muodostui kuitenkin huomattavasti suuremmaksi, noin euroksi. Jos tilinpäätöksen ja myönnetyt ylitys- ja alitusluvat suhteuttaa nettotasolla yhteen, nettoylitystä jäi noin euroa. Ympäristö- ja rakennuslautakunta sai tuloihinsa euron alitusoikeuden ja menoihinsa euron ylitysoikeuden. Tilinpäätöksessä tulot alittivat budjetin noin euroa ja menomäärärahaa säästyi lähes euroa, joten lautakunnan talous oli tasapainossa.

10 10 Toisin kuin muilla tilaajalautakunnilla, yhteisen jätelautakunnan nettomääräraha eli toimintakate on sitova. Tilinpäätös oli nettona budjetin mukainen. Konsernipalvelujen tuottoja yli budjetin kasvattivat omaisuuden myyntivoitot. Varattu menomääräraha oli riittävä. Toisessa taulukossa on kaupungin tuottajaosa ilman liikelaitoksia. Tuottajaosassa on toimintakate on sitova. Oman palvelutuotannon osalta toimintakate ylittyi noin euroa. Hämeenlinnan käytännön mukaisesti palvelutuotanto ei suoraan hae ylitysoikeuksia, vaan kaikki lisätarpeet kiertävät tilaajalautakuntien kautta. Tilaajalautakunnat olivat kyllä lisänneet ostojaan ja hakeneet niille ylitysoikeuden, mutta toteutetut lisäostot eivät riittäneet tasapainottamaan palvelutuotannon taloutta. Varhaiskasvatuspalvelujen nettokustannukset ylittivät budjetoidun noin euroa, lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut samoin noin euroa ja terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut noin euroa. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen osalta kuntien maksuosuus on sitova. Tilinpäätöksessä kuntien maksuosuus oli euroa ja alittaa sitovan budjettiluvun ( euroa) noin euroa. Myös toimintakate ja tilikauden tulos ovat budjettia paremmat. Kolmannessa taulukossa ovat liikelaitosten tulokset. Kaikilla liikelaitoksilla tilikauden tulos ja peruspääoman korko ovat sitovia. Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen tilikauden tulos on euroa parempi kuin budjettiluku. Myös toimintakate on euroa budjettitavoitetta parempi. Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksen tilikauden tulos on hiukan budjettia parempi eli euroa. Tilapalveluilla myös liikelaitokselle annettava avustus on sitova. Avustuksen määrä budjetissa ja tilinpäätöksessä oli euroa. Linnan Lomituspalvelut -liikelaitoksen tilikauden tulos oli euroa budjettitavoitetta parempi ja LinnanInfra-liikelaitoksella se oli euroa parempi. Näin ollen kaikkien liikelaitosten tulos oli sitovuussäännösten mukainen ja hieman budjettitavoitetta parempi.

11 11 TILAAJAOSA 1000 T ilinpä ä tös 2012 T B T ilinpä ä tös muutokse t 2013 Erotus T P - T B Ylitysoike us Ero ylitysoike ute e n T ILAAJAOSA YH T EEN SÄ Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate La ste n ja nuorte n la uta kunta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Elä mä nla a tula uta kunta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate T e rve yde n ja toiminta kyvyn e distä mise n la uta kunta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Ikä ihmiste n la uta kunta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Yhdyskunta la uta kunta Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Ympä ristö- ja ra ke nnusla uta kunta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Yhte ine n jä te la uta kunta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Konse rnipa lve lut ja ta se yksiköt Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

12 12 TUOTTAJAOSA 1000 Tilinpäätös 2012 T B muutokse t T ilinpä ä tös 2013 PALVELUT UOT ANT O ILMAN PELAST U SLAIT OST A JA LIIKELAIT OKSIA (Sisältää palvelutuotannon yhteisen hallinnon) Erotus T P - T B Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Pa lve lutuota nnon yhte ine n ha llinto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Va rha iska sva tuspa lve lut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Ope tuspa lve lut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate La ste n ja nuorte n ka svua tuke va t pa lve lut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kulttuuri- ja kirja stopa lve lut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate T e rve yttä ja toiminta kykyä e distä vä t pa lve lut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Ikä ihmiste npa lve lut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Ka nta -H ä me e n pe la stusla itos (Ei sisä lly pa lve lutuota nnon summiin) Toimintatuotot siitä kuntien maksuosuus Toimintakulut Toimintakate

13 13 LIIKELAITOKSET 1000 Tilinpäätös 2012 LIIKELAIT OKSET YHT EENSÄ T B muutokse t T ilinpä ä tös 2013 Erotus T P - T B Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos H ÄMEENLINNAN T ERVEYSPALVELU T -LIIKELAIT OS Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos LINNAN T ILAPALVELUT LIIKELAIT OS Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos LINNAN LOMIT USPALVELUT -LIIKELAIT OS Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden tulos LINNANIN FRA-LIIKELAIT OS Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2014 tilausbudjettiin ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2014 tilausbudjetti laadittiin pitkän aikavälin tasapainotusohjelman mukaisesti niin, että tulot ja menot ovat tasapainossa. Tilinpäätöksen 2013 ylijäämä, noin 7,5 milj. euroa, pienentää aikaisemmin kertyneitä alijäämiä. Ylijäämäisyydestään huolimatta tilinpäätösvuoden käyttömenojen kasvu pienentää 2014 budjetin kasvuvaraa. Tilinpäätöksen ylijäämäisyys johtui sellaisista kertaeristä, verojen aikataulu- ja rakennemuutoksista yms., jotka eivät helpota enää vuoden 2014 taloutta. Käyttötalouden neton eli toimintakatteen tasolla tilinpäätös oli 3,1 milj. euroa yli budjetin. Ilman omaisuuden budjetoimattomia myyntivoittoja ylitys olisi ollut 5,7 milj. euroa. Toimintakatteen eli nettokäyttömenojen osalta vuoden 2014 budjetin kasvuvara 2013 budjettiin nähden oli 5,7 %. Kasvutarpeen suuruuteen vaikutti olennaisesti 4,2 milj. euron kuntaliitostuen loppuminen vuoteen Ilman kuntaliitostukea budjettien välinen kasvuvara oli 4,3 %. Kun 2014 budjetin nettokäyttömenojen kasvuvaraa vertaa 2013 todelliseen tilinpäätökseen, kasvuvara supistuu ilman kuntaliitostukea 3,3 prosenttiin. Kun vähennetään vielä 2013 saatujen 2,6 milj. euron budjetoimattomien omaisuuden myyntivoittojen vaikutus, todellinen kasvuvara tipahtaa 2,6 prosenttiin.

14 14 Vuoden 2014 budjetin todellisesta kasvuvarasta, noin 8,5 milj. eurosta, merkittävä osa, noin 41 %, menee Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin talouden tasapainottamiseen. Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu on 4,9 % 2013 tilinpäätökseen nähden. Tämä edellyttää muiden toimintojen osalta tiukkaa kustannusten hallintaa ja tehostamistoimenpiteitä. Vuoden 2014 osalta valtionosuuksien maksatus on budjetin mukaista. Myöskään verotulot eivät näytä tuovan 2013 kaltaista helpotusta taloustilanteeseen. Niinpä onkin tärkeää, että talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelman mukaisissa hankkeissa onnistutaan suunnitelmien mukaisesti. Tasapainotusohjelma tarkistetaan syksyllä 2014 vuoden 2015 tilausbudjetin laatimisen yhteydessä Kaupungin henkilöstö Kesällä 2013 kaupunginvaltuusto päätti Hämeenlinnan kaupunkistrategiasta, jonka henkilöstöstrategisena päämääränä on Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö. Päämäärään pyritään arvostavalla ja kannustavalla henkilöstöjohtamisella, halutun ja kiinnostavan työnantajaimagon kehittämisellä, henkilöstön osaamisen ja aloitteellisuuden kehittämisellä ja korostamalla toiminnassamme yhteisvastuuta ja työn tuloksellisuutta. Tavoitteiden toteuttamiseen pyrittiin vuodelle 2013 asetettujen tavoitteiden toteuttamisella. Vuoden 2013 henkilöstöpoliittisia tavoitteita olivat: - Tuloksellisuussopimuksen mukaiset tavoitteet on asetettu kaikille palvelu- ja vastuualueille - henkilöstön aseman tukeminen muutoksissa - henkilöstön työhyvinvointia edistetään työhyvinvointiohjelman mukaisesti - kaupunki on houkutteleva työnantaja - henkilöstön osaamisen kehittäminen aktiivista Lisäksi kaupungin talouden tasapainottamiseksi kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman vuoteen 2018 saakka. Tätä täydentämään työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen välillä solmittiin tuloksellisuutta koskeva henkilöstösopimus vuosille Sopimuksen tavoitteena on ollut nostaa työn tuottavuutta, saada aikaan kustannussäästöjä sekä työn vaikuttavuutta. Sopimuksen voimassaoloaikana kaupunki ei ole lomauta henkilöstöään. Kuntaliitokseen liittyvä palvelussuhdeturva on ollut voimassa vuoden 2013 loppuun. Tuloksellisuussopimuksen mukaisesti palvelurakenneuudistuksia on jatkettu. Muutosten tuloksena kaupungin henkilöstömäärä on tavoitteen mukaisesti edelleen laskenut 2,7 %:illa vuodesta vuoden 2013 lopussa henkilöstön kokonaismäärä oli 3534 henkilöä. Määräaikaisen henkilöstön määrää on vähennetty myös tavoitteen mukaisesti. Vuoden 2013 määräaikaisissa palvelussuhteissa työskenteli 12,7 %. Lisäksi työllistettyjä oli 1,3 %. henkilöstöstä. Henkilöstökustannukset ovat toteutuneet vuonna ,4 M budjetoitua alemmalla tasolla, joskin vuokratyövoiman hankintaa käytettiin 2,3 M budjetoitua enemmän. Tuloksellisuussopimuksen mukaisesti toteutettuja ja valmisteltuja palvelurakennemuutoksia vuosina 2013 olivat seuraavat muutokset : - Yhdyskuntapalvelujen viranomaistehtävien siirtyminen tilaajaorganisaatioon lukien. Muutos koski seitsemää henkilöä. - vuoden 2013 alusta toteutettiin Ikäihmisten palvelualueen johtamisjärjestelmän uudistaminen, joka koski 14 palveluesimiestä sekä organisaatiorakenteen muutoksen myötä palvelualueen koko henkilöstöä - Kauriala-Myllymäen alueen ikäihmisten kotipalveluiden ja Virpolan asumispalveluyksikön toimintojen osaulkoistamiseen liittyvät henkilöstöjärjestelyt toteutuivat mennessä. Muutos koski 38 henkilöä. - Kanta-Voutilan vanhainkotiyksikön lakkauttaminen ja henkilöstön siirtyminen Keinusaaren hyvinvointiyksikköön. Muutos koski 46 henkilöä. Muutos toteutui mennessä. - Vuorentaan asumispalveluyksikön lakkauttaminen vuoden 2013 alussa. Muutos koski neljää henkilöä. - Sullitun ryhmäkodin lakkauttaminen vuoden 2013 alkuun mennessä. Muutos koski neljää henkilöä. - lukiokoulutuksen siirtyminen Koulutuskuntayhtymä Tavastian liikelaitokseksi alkaen. Muutos koski 98 opettajaa ja muuhun henkilöstöön kuuluvaa.

15 15 - LinnanInfra - liikelaitos aloitti Muutos on koskenut koko palvelualueen henkilöstöä eli noin 138 henkilöä.. - Hämeenlinnan Terveyspalvelut - liikelaitoksen Kanavamallin ja siihen liittyvän organisaatio- ja johtamismalli on otettu käyttöön Toimintamallin toimivuuden varmentaminen ja johtamisjärjestelmän vakiinnuttaminen on jatkunut vuoden 2013 ajan. Muutos on koskenut koko Hämeenlinnan Terveyspalvelut - liikelaitoksen henkilöstöä eli eri vaiheissa noin 430 henkilöä. - lasten ja nuorten palvelualueiden yhdistämistä ja organisaatioiden uudistamista on valmisteltu ProMu- hankkeessa yhdessä henkilöstön kanssa. Uusi Lasten ja nuorten palvelualueen organisaatiomalli on muodostettu ja organisaation johtamisjärjestelmästä on tehty päätökset. Vuoden 2013 mittaan on toteutettu laajat koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut sekä loppuvuodesta tehty tarvittavat virka- ja vakanssijärjestelyt. Uusi organisaatio aloitti toimintansa Muutos on koskenut 1550 henkilöä lukien Linnan Lomituspalvelut -liikelaitoksen yhtä lomittajaa koskeva henkilöstö siirto Salon kaupungin kanssa. Palvelurakennemuutokset on toteutettu hyvässä yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön sekä henkilöstöjärjestöjen kanssa noudattaen yhteistoiminnallista muutosjohtamisen Hämeenlinna-mallia. Tavoitteena on ollut samanaikaisesti kehittää työhyvinvointia ja työelämän laatua. Henkilöstön työkyvyttömyyden vähentämistä on tavoiteltu kehittämällä mm. työhyvinvointijohtamisen prosesseja. Sairastavuus onkin vähentynyt merkittävästi eli 11,6 % vuodesta Vuonna 2012 sairauspoissaoloja päiviä oli 14,4 kalenteripäivää vakinaista henkilöä kohden. Vuonna 2013 vastaava luku oli 13,1 kalenteripäivää. Sairauspoissaolojen vähentymisellä on merkittävä taloudellinen merkitys. Kustannushyöty oli noin 1,8 M. Henkilöstön työhyvinvointia selvitettiin vuonna 2013 Kevan tuella suoritetulla työhyvinvointikartoituksella. Kartoituksen mukaisesti 79 % vastaajista piti työyhteisönsä ilmapiiriä hyvänä. Keskiarvoksi saatiin 3,9 kun se edellisessä kyselyssä vuonna 2010 oli tasolla 3,8. Kyselyn yhteydessä toteutettiin myös sosiaalisen pääoman kartoitus, jonka tulos oli tasolla 3,7. Vuoden 2014 alkupuolella toteutetun kartoituksen tulos on 3,8. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että huolimatta merkittävistä palvelujen rakennemuutoksista Hämeenlinnassa on onnistuttu kehittämään tuloksellisuutta. Näiden tavoitteiden toteutuminen ei kuitenkaan ole vähentänyt koettua työelämän laatua vaan hienoisesti tulokset ovat parantuneet. Merkittävää on ollut työhyvinvoinnin kehittyminen sairauspoissaolojen merkittävänä eli 11,6 %:n vähentymisenä. Henkilöstöpalvelut on laatinut henkilöstöraportin vuodelta Kaupunkistrategian henkilöstöpolitiikkaa koskeva toiminnalliset tavoitteet vuonna 2013 toteutuivat seuraavasti: Kaupunkistrateginen tavoite Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Henkilöstöstrategiset tavoitteet Tuloksellisuussopimuksen mukaiset tavoitteet on asetettu kaikille palveluja vastuualueille Henkilöstön aseman tukeminen muutoksissa Tavoitteen toteutuminen Palvelurakennemuutoksia oli vuonna , jotka koskivat yli 2000 henkilöä. Henkilöstömäärä väheni 2,7 %. Henkilöstökustannukset alittuivat 3,4 M. Vuokratyövoimakustannukset ylittivät 2,3 M. Sairauspoissaolot vähenivät 11,6 % (tavoite 5 %), jonka laskennallinen kustannusvaikutus oli -1,8 M. Varhaiseläkkeistä aiheutuvat kustannukset toteutuivat edellisvuotta alhaisemmalla tasolla. Hämeenlinnan muutosjohtamis- ja yhteistoimintamallia on toteutettu kaikissa muutoshankkeissa. Henkilöstön työhyvinvointia edistetään työhyvinvointiohjelman mukaisesti Työhyvinvointikartoituksen tuloksena 79 % vastanneista kokee työilmapiirin oleva tasolla 3,9 ja sosiaalisen pääoman tasolla 3,7. Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat on laadittu kaikilla suurimmilla palvelualueilla.

16 Kaupunkistrateginen tavoite Henkilöstöstrategiset tavoitteet Kaupunki on houkutteleva työnantaja 16 Tavoitteen toteutuminen Hakemuksia avointa työpaikkaa kohden on ollut 16,7 (tavoite 5). Henkilöstön osaamisen kehittäminen on aktiivista Osaamisen kartoitusjärjestelmän käyttöä ei ole pystytty laajentamaan. Koulutuspäivien määrä on ollut 8666 päivää, vuonna päivää. Vuosina 2012 ja 2013 koulutukseen käytettiin 0,8 M Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Arvio merkittävistä riskeistä sisältyy jäljempänä olevaan kappaleeseen 1.2 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Ympäristötekijät Rakennushankkeisiin liittyviä pilaantuneiden maiden selvityksiä tehtiin mm. tapahtumapuiston, Engelinrannan, Vanajanranta II:n ja Keinusaari II:n osalta. Tuuloksen Teuron entisen sahan alueen pilaantuneen maan kunnostus tehtiin valtion jätehuoltotyönä, jonka rahoituksesta vastasivat Hämeen ELY-keskus sekä Hämeenlinnan kaupunki. Tuuloksen vesistöjen tilan parantamiseen liittyvä hanke jatkui. Hankkeessa valmisteltiin ja saatiin lupa aluehallintovirastolta Suolijärven Pohjoistenlahden kunnostamiseen sekä tehtiin vesikasvien niittoja. Osana Tuuloksen vesistöjen kunnostushanketta selvitettiin Leheen, Suolijärven Pohjoistenlahden, Takasen, Teuronjärven ja Valkjärven tilaa. Lisäksi tutkittiin kesän 2013 aikana kaikkiaan 17 järven tai lammen tila Hämeenlinnassa ja Hattulassa. Pannujärven Veitsijärvenojan alueella tehtiin vesistöselvitystä. Hämeenlinnan ilmanlaatua seurattiin yhdellä kaupunkialueelle sijoitetulla mittausasemalla. Mitattavia ilman epäpuhtauksia olivat typen oksidit, hiilimonoksidi ja ns. hengitettävät eli halkaisijaltaan alle 10 µm:n hiukkaset. Vuonna 2013 ei Hämeenlinnassa ylittynyt yksikään valtioneuvoston ulkoilman epäpuhtauksille asettamista ohje-, raja-, kynnys- tai tavoitearvoista. Kolmevuotinen Kymppi - Ympäristöystävällisiä työkaluja kunnan palvelutuotantoon -hanke päättyi vuoden 2013 lopussa. Vuoden 2013 aikana valmisteltiin Kestävä elämäntapa -ohjelma. Kestävä elämäntapa -ohjelman tavoitteena on koota yhteen Hämeenlinnan kestävän kehityksen keihäänkärjet: energiapihi Hämeenlinna, toimiva ekoarki, kestävästi kuluttava Hämeenlinna ja kestävän liikkumisen edistäminen. Lisäksi ohjelmassa tarkastellaan kestävän kehityksen ekologista, taloudellista ja sosiaalista hämeenlinnalaisnäkökulmaa. Asiakirja täydentää kaupunkistrategiaa ja edistää ympäristösitoumusten toteuttamista. Hämeenlinnan kaupunki osallistui Vanajavesikeskuksen rahoitukseen ja toimintaan. Hämeen liiton suojissa toimiva keskus tähtää alueen järvien ja jokien kuntoon saamiseen ja koko Hämeenlinnan seudun vetovoimaisuuden lisäämiseen.

17 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä ja arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Toimintakertomuksessa on selvitettävä, miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kaupungin ja konsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kaupungin ja konsernin johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat käytännössä sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Sisäinen tarkastus arvioi työohjelman mukaisesti sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä ja tilintarkastaja sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuutta. Selonteon lainsäädännöllinen perusta on siinä, että tilintarkastajan on tarkastuskertomuksessaan annettava lausunto sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuudesta. Kuntalain muutosten tavoitteena on vahvistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asemaa vuoden 2014 alusta lukien (KV ). Selonteon perusta ja tiivistelmä kannanotoista Asian valmistelu vastuutettiin eri tehtävä- ja palvelualueille siten, että tilaajajohtajat, palvelutuotantojohtaja sekä liikelaitosten toimitusjohtajat ja konsernivalvonnasta vastaavat valmistelevat selonteon. Selonteko perustuu em. henkilöiden valmistelemista aineistoista muodostettuun tiivistelmään merkittävimmistä havainnoista, olennaisimmista poikkeamista, riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Sen laadinta perustuu soveltuvin osin kansainväliseen sisäisen valvonnan viitekehikkoon COSO:oon. Selonteon laadinnan yhdenmukaistamiseksi toimeksiantoon sisältyivät alla mainitut sisäisen valvonnan keskeisimmät kohdealueet. 1) Kuvaus siitä, miten konsernipalvelujen, tilaajan ja palvelutuottajan, liikelaitoksen sisäinen valvonta ja riskienhallinta on käytännössä järjestetty - perustuu sisäisen valvonnan ja hyvän johtamis- ja hallintotavan toimintaohjeeseen, riskienhallinta-asiakirjaan ja asiaan liittyviin johtosääntöihin - sisäistä valvontaa toteutetaan ensisijaisesti palvelusopimusneuvotteluissa ja sopimusten seurantakokouksissa - talous- ja ennusteraportointi sekä johdon raportointijärjestelmä on tarkoitettu keskeisiksi johdon työkaluksi sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa - ilmenneisiin talouden riskeihin reagoitiin laatimalla talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelma (KV ) ja tuloksellisuuden kehittämistä koskeva henkilöstösopimus (KH ) - sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa valvontavastuussa olevien toimielinten ja viranhaltijoiden normaalia, jokapäiväistä työtä 2) Millaisia merkittäviä puutteita / haasteita on havaittu sisäisen valvonnan osa-alueilla (kohdat 4-8) kuluneella tilikaudella päätösten valmistelussa ei aina ole tehty riittäviä laskelmia ja analyysejä vaikutuksista ja kustannusmuutoksista: merkittävissä ratkaisuissa tulisi ottaa käyttöön vaikutusten ennakkoarviointi - kaupungin sisäisissä tilaajan ja tuottajan välisissä sopimuskäytännöissä on edelleen kehittämistarpeita - infran rakentamisen ja ylläpidon kustannusseurantaa on syytä kehittää edelleen mm. yhteistyössä LinnanInfraliikelaitoksen kanssa - maanrakennustyömaiden valvonta on perustunut riittämättömiin resursseihin; asian merkitys korostuu jatkossa uuden lainsäädännön myötä (verotusseuranta) - vuoden lopulla tuli ilmi lähinnä talouteen liittyvä väärinkäytösepäily. Asia saatettiin poliisin tutkittavaksi; tapauksen johdosta toimintaprosesseja täsmennetään ja sisäistä valvontaa tehostetaan - edellisvuosien tapaan vuoden 2013 budjetti laadittiin taloudellisten reunaehtojen ja toiminnan ristiriidassa, mikä johti mm. vammaispalveluissa ja työttömyyden aiheuttamissa kustannuksissa alibudjetointiin

18 3) Miten sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on tarkoitus kehittää vuonna 2014 ja taloussuunnittelukaudella riskienhallinnan näkökulmasta kaupungin ja konsernin maksuvalmiudesta huolehtiminen on tärkeä asia. Vuonna 2012 käyttöön otettua maksuvalmiuden seuranta- ja ennustamismenetelmää kehitetään edelleen - strategisten yhtiöiden omistajaohjausta, seurantaa ja valvontaa tehostettiin perustamalla 2013 omistajaohjausyksikkö ja kaupunginhallituksen konsernijaosto. Toimintaa kehitetään edelleen ja mm. konsernirakennetta jäntevöitetään - sähköinen arkistointimuodostussuunnitelma ja sopimusten sähköinen hallinta tulevat parantamaan sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa, kun asiakirjat ja sopimukset ovat paremmin hallittavissa ja seurattavissa - kunnallisteknisessä suunnittelussa ja kaavoituksessa ollaan tekemässä suunnitteluvarantoa, joka turvaa saumatonta rakentamis- ja tonttituotantoa myös poikkeustilanteissa (kiireelliset hankkeet, kaavavalitukset, infran yllättävät rikkoutumiset yms.) - tehtävä- ja vastuualueiden päivitys 4) Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen - toimintakatteen kasvua ei saatu rajoitettua budjetin mukaiseksi kaupunginhallituksen ja muun johdon ohjeistuksesta huolimatta - talouden prosesseille on tunnusomaista, että valmistelutyöt keskittyvät lyhyehköille ajanjaksoille ja eri vuosien prosessit (tilinpäätösvalmistelu, talouden seuranta, johtaminen ja raportointi sekä budjettivalmistelu) menevät myös päällekkäin. Tämä tuo erityistä haastetta riittävälle ja huolelliselle valmistelulle, määräaikojen noudattamiselle ja kokousaikatauluille - säädöksiä, päätöksiä ja ohjeita on paljon, joten riskinä on erityisesti uusien asioiden osalta puutteellinen informaatio, perehdyttäminen ja täytäntöönpano - esimiesten tulee noudattaa henkilöstöhallinnollisia ohjeita, virka- ja työehtosopimuksia ja työlainsäädäntöä - kunkin yksikön tulee toimia voimassa olevien lakien, säännösten, määräysten ja hyvän hallintotavan mukaisesti 5) Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus - vuonna 2013 raportoitiin 2012 tilinpäätökseen tavoitteiden toteutumisesta ja toiminnan tuloksellisuudesta. Vieläkin useat asetetut tavoitteet olivat vaikeasti mitattavissa tai ne oli ilmaistu siten, ettei toteutumisen astetta voitu arvioida. Arviointikertomuksessa niihin kiinnitettiin huomiota ja raportointia jouduttiin jälkikäteen laajahkosti täydentämään. Vuoden 2014 tavoitteita asetettaessa näitä epäkohtia pyrittiin korjaamaan - talouden tehostamisen ja sopeuttamisen toimenpideohjelman tuloksista raportoitiin kolmannesvuosiraporttien yhteydessä. Vuoden aikana kävi ilmeiseksi, että toimenpideohjelman tavoitteet vuosille eivät tule riittämään menojen kasvun hillitsemiseen. Niinpä vuodenvaihteessa käynnistettiin valmistelu uusista, tehokkaammista hankkeista - tuloksellisuuden arvioinnin keinoja on pyritty parantamaan tuotteistamisen avulla. Tuotekustannusten hyödyntäminen toiminnan arvioinnissa, ohjaamisessa ja johtamisessa on kuitenkin jäänyt edelleen varsin vaatimattomaksi tuotekustannusten laskennan aiheuttamaan työmäärään nähden - varojen käytön valvonnassa ei tapahtunut vuoden aikana merkittävämpiä muutoksia. Loppuvuonna ilmitullut, rikostutkinnassa oleva, epäilty varojen kavallustapaus antaa kuitenkin aihetta tarkentaa ja vahvistaa menettelytapoja niin, että vastaavat tapaukset voidaan jatkossa ehkäistä - osaa sisäisten kustannusten oikeellisuudesta ei voi tarkistaa, koska niiden sisälle ei pääse riittävällä tarkkuudella (mm. sisäiset atk-kustannukset ja konsernin vyörytyserät) - muilta osin viitataan tilinpäätöksessä kuvattujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisselvityksiin 6) Riskienhallinnan järjestäminen - perustuu riskienhallintapolitiikka-asiakirjaan sekä sisäisen valvonnan ja hyvän johtamis- ja hallintotavan toimintaohjeeseen - riskikartoitukset ja niiden perusteella tehtävät toimenpiteet - olennaista riskienhallinnan järjestämisessä on resurssoinnin seurannan selkeä vastuutus ja aikataulutus - sairaanhoitopiirin alijäämää kertyi lisää 2013, mikä on merkittävä ongelma ja riski myös kaupungin taloudelle - kaupungin vahinkoriskit henkilöstön, asiakkaiden ja omaisuuden osalta on asianmukaisesti vakuutettu muiden ns. ei vakuutettavissa olevien riskien (strategiset, taloudelliset ja toiminnalliset) ennakointi ja arviointivelvoite sekä merkitys korostuvat kuntalain muutosten johdosta - KV hyväksyi käyttöön otettavaksi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ( 5). Uusia säännöksiä on noudatettava vuoden 2014 alusta 18

19 19 7) Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta - kiinteistöomaisuuden keskittäminen Linnan Tilapalvelut -liikelaitokseen sekä Linnan Kiinteistökehitys Oy:öön ja Hämeenlinnan Asunnot Oy:öön on selkeyttänyt ja tehostanut omaisuuden hallintaa. Järjestelyjen myötä on onnistuttu jalostamaan ja realisoimaan tarpeettomaksi käyneitä kiinteistöjä. Linnan Tilapalvelut -liikelaitos myi 2013 aikana 15 kohdetta. Niiden yhteenlaskettu kauppahinta oli 1,3 milj., josta kertyi myyntivoittoa 0,8 milj. - kiinteistöjen kosteus-, home- ja ilmanlaatuongelmat olivat, kuten edellisvuosinakin, vahvasti esillä myös Toimintoja jouduttiin tämän vuoksi siirtämään muihin tiloihin. Sisäilmaongelmien selvittelyt ovat työllistäneet uuden kiinteistökehityspäällikön kokoaikaisesti. Useampia tutkimuksia ja saneeraussuunnitelmia oli myös vireillä. Tulevaisuuden haasteet sekä resurssitarpeet toimitilojen saneerauksissa, uudelleen järjestelyissä ja ylläpidossa tulevat olemaan hyvin mittavat - Tekme Oy:n kiinteistönhoidon ja siivouksen kilpailuttaminen jatkui muutamalla kohteella. Koko kaupunkia koskeva palvelu- ja hankintaohjelma tulee linjaamaan kilpailutuksen periaatteet - Linnan Tilapalvelujen ulkopuolisia palveluhankintoja ohjataan sopimusohjauksella - Infra-omaisuuden hoitoon on teetetty katujen ja ja väylien kuntoluokitus; sen avulla voidaan suunnata tulevien vuosien kunnostus- ja korjaustoimet siten, että korjausvelka pienenee suunnitellusti 8) Sopimustoiminta ja sopimusten hallinta - kaupungin sisäisten, tilaajan ja tuottajan välisten palvelusopimusten seuranta- ja muutoskäytäntöjä täydennettiin ja päivitettiin sopimusohjauksen kannalta erikoissairaanhoidon kustannusten hallinta on edelleen säilynyt vaikeana haasteena. Vaikka erikoissairaanhoitoon panostettiin selvästi muita toimintoja enemmän ( ,7 %), sairaanhoitopiirin alijäämä jatkoi yhä kasvuaan. Hämeenlinnan osuus alijäämästä on kasvamassa 2012 vajaasta 7,8 milj. eurosta 2013 noin 12,2 milj. euroon eli noin 4,4 milj. euroa - sähköisen sopimushallinnan ulottamista kaikkiin kaupungin toimintoihin jatkettiin edelleen 2013, työ on vielä kesken. Konsernipalvelujen osalta työ saatiin valmiiksi jo hankintoihin luotu sähköinen tilausjärjestelmä mahdollistaa ostojen paremman seurannan ja kohdistumisen sopimusten mukaisiin hankintapaikkoihin. Kustannuksiin nähden järjestelmästä ei ole kuitenkaan saatu riittävästi hyötyä. Volyymi on edelleen alhainen ja hankintoja suoritetaan yhä sopimusten ulkopuolisista ostopaikoista - valvonnan ja riskien hallinnan näkökulmasta uusi kotikuntalaki toi yhä lisääntyvän työalueen, kun on huolehdittava siitä, että muiden kuntien vastuulle kuuluvat kustannukset lasketaan ja peritään asianmukaisesti - sopimukset siivouksesta ja käyttäjäpalveluista Tekme Oy:n kanssa on tehty, mutta sopimusten mukaisessa toiminnassa on havaittu puutteita (ikäihmisten hoito ja hoiva) 9) Arvio merkittävimmistä riskeistä, epävarmuustekijöistä ja muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä - kaupungin palvelutarpeista ja -velvoitteista sekä tarvittavista investoinneista aiheutuvat kustannukset ovat kasvaneet nopeammin kuin kaupungin saamat vero-, valtionosuus- ym. tulot. Tämä on johtanut velkamäärän kasvuun ja alijäämäkehitykseen, joka on ulottunut myös erikoissairaanhoitoa järjestävään kuntayhtymään. Vuoden 2013 satunnaiset myyntivoitot ja verojen maksatuksen aikataulu- ym. muutokset helpottavat kaupungin tilannetta yhden vuoden osalta, mutta eivät vaikuta kehityssuuntaan. Myös tuleva valtionosuuden rakennemuutos supistaa Hämeenlinnan saamaa valtionosuutta. Tilanne vaatii jatkossa yhä tehokkaampia palvelurakenne-, tuottavuus- ja säästöratkaisuja - kaupungilla oli takausvastuita 183,0 M ( ,1 M ). Takauksia myönnettäessä edut ja riskit arvioidaan tapauskohtaisesti. Kokonaan ei voida välttyä siltä, että takauksen saajan lainanmaksukyky voi syystä tai toisesta muuttua ja aiheuttaa kaupungille takausvastuun - saastuneiden maiden puhdistustarve muodostaa epävarmuustekijän ja riskin, johon on vaikea varautua ja tarpeet vaihtelevat vuosittain suuresti. Keskustan reuna-alueilla piilee useampia maaperän saasteriskejä. Jos alueita otetaan rakentamiskäyttöön, on varauduttava puhdistamiseen - ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus on pysyvä vaikeus eräillä tehtäväaloilla, vaikka vuonna 2013 tässä on koettu myös onnistumisia - talouden tiukkuus tuo ristiriitaa palvelutarpeiden ja resurssien välille ja lisää joissakin tehtävissä henkilöstön kuormitusta. Tätä taustaa vasten on merkittävää, että Hämeenlinnassa on onnistuttu aktiivisilla työhyvinvointitoimenpiteillä pitämään sairauspoissaolot maltillisella tasolla - Linnan Tilapalvelut -liikelaitoksen selonteossa todetaan mm., että pääomavuokria on voitu kaupungin yleisen tiukan taloustilanteen vuoksi nostaa vain laskennallisesti, jolloin tilapalvelu ei saa käyttöönsä peruskorjauksiin tarvittavaa määrärahaa vuokrien kautta, vaan se palautuu omistajalle. Peruskorjaukset rahoitetaan kaupungin investointibudjetin kautta. Peruskorjauksiin vuosittain varattu investointimääräraha ei mahdollista kiinteistöjen kunnon säilymistä. Korjausvelka kasvaa vuosittain n. 3 miljoonaa euroa

20 20 - kiinteistöomaisuuden vuotuiseen peruskorjaukseen ja kunnossapitoon varatut määrärahat ovat pienet suhteessa kulutuksen ja ikääntymisen tuomiin tarpeisiin ja käyttöriskeihin, joita mm. yllättävät putkistovauriot ja lisääntyneet sisäilmaongelmat kuvastavat. Merkittävästi lisääntyneet sisäilmaongelmaepäilyt edellyttävät kalliita ja laajoja eritysasiantuntijoiden selvityksiä sekä joissain tapauksissa voimakkaiden oireiden vuoksi väistötiloihin siirtymisen nopeallakin taloudellisesti ennakoimattomalla aikataululla - talouden epävarmuustekijöitä lisää myytävien ja kehitettävien kohteiden myyntiaikojen venyminen markkinatilanteen huononemisen vuoksi, kaavamuutosprosessien viemä aika, kohteiden huono kunto ja alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaiset vaikeasti muuteltavat pohja- ja rakenneratkaisut - Tilapalvelujen ikääntyvä väestö: hiljaisen tietotaidon siirtäminen, henkilöstön vähentämistavoitteet, tuottavuustavoitteet mm. myyntien tehostaminen, tilakustannusten pienentäminen, erilaiset kiinteistökehitysprojektit, energiasäästön ja kestävän kehityksen tavoiteprojektit sekä lisääntyneet sisäilmaongelmat ovat tuoneet esiin jo osittain toteutuneetkin riskin henkilöstön jaksamisesta ja oikeasta mitoituksesta suhteessa tehtävien vastuisiin ja liikelaitoksen tulosodotuksiin Keskeiset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämistoimenpiteet ja suunnitellut jatkotoimenpiteet Sisäisen valvonnan selontekojen todettiin perustuvan sisäisen valvonnan ja hyvän johtamis- ja hallintotavan toimintaohjeeseen, riskienhallinta- ja konserniohjeeseen sekä irtaimen omaisuuden hallintaohjeeseen. Em. säännöksissä on määritelty sisäisen valvonnan tehtävät, vastuut ja toimintaperiaatteet. Selonteoissa tunnistettiin lukuisia kehittämiskohteita. Kohteina mainittiin mm. vastuiden ja tehtävien täsmentäminen sisäisen valvonnan osalta, toimenpiteiden määrittely palveluyksiköissä riskien minimoimiseksi sekä vaikuttavuuden ja asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen. Kiinteistöhuoltoon liittyvät hankaluudet tehtävien hoidossa, vastuunjaoissa ja tiedonkulussa, kun toimijoita on kolme (Tekme Oy, tilapalvelut ja kiinteistössä oleva palveluntuottaja). Kehittämishankkeiden keskeisimmäksi riskiksi on tunnistettu hankkeiden hyötyjen realisointi normaalitoiminnassa. Kehittämistoimenpiteinä mainittiin tietoturva-asiakirjojen päivitysten jatkaminen (linjaukset ja ohjeet) sekä tietoriskien systemaattinen arviointi. Riskikartoitusta jatketaan painopisteenä henkilötietoja sisältävät järjestelmät. Muita sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiskohteita kuluvalle taloussuunnittelukaudelle ovat tilaajatuottaja -toimintatavan täsmennykset, arviointi- ja ennakkomenetelmien kehittäminen tietotuotantoa parantamalla ja laatimalla selkeät valvontasuunnitelmat palvelujen tuotantoon. Muut yksiköiden esittämät kehittämistoimet toimitetaan organisaation vastuuhenkilöille huomioon otettavaksi ja toimenpiteitä varten. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi-, varmistus- ja asiantuntijatoimintaa, joka tuottaa lisäarvoa organisaatiolle ja päätöksenteolle. Sisäinen tarkastus tukee organisaatiota tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation riskienhallinta-, valvonta- ja hallintoprosessien toimivuuden arviointiin ja kehittämiseen. Toiminnan perustana on kaupunginhallituksen hyväksymä Hämeenlinnan kaupungin sisäisen tarkastuksen toimintaohje. Toimintaohjeessa on määritelty sisäisen tarkastuksen asema, tehtävät, valtuudet ja vastuu. Sisäinen tarkastus toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa. Kuluneelle tilikaudelle laadittiin sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelma, jonka kaupunginjohtaja hyväksyi. Sisäisen tarkastuksen toimet kohdistuivat vahvistetun tarkastussuunnitelman mukaisille alueille. Keskeisimpinä kohteina olivat kopiokone- ja monitoimilaitteiden hankinnat ja vuokraukset, konserniraportoinnin kehittäminen ja yhdenmukaistaminen, ilmitulleen taloudellisen väärinkäytösepäilyn selvittäminen, sisäisen valvonnan toimien tehostamisen ja seuranta- ja valvontamenetelmien luonti.

kuvat: Jorma Jämsen, Lentokuva Vallas HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2013

kuvat: Jorma Jämsen, Lentokuva Vallas HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2013 kuvat: Jorma Jämsen, Lentokuva Vallas 2013 t i l i n p ä ä t ö s HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2013 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2013 26.3.2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Olennaiset

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin 1 (5) Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota vahvempi vuonna 2016. Kaupungin tilikauden tulos oli 532 064 euroa ja ylijäämä esitettävien

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 23.05.2016 klo 9.00 14.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2014

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2014 1 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 1.1.2 Yleistietoa Hämeenlinnasta...

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Tilinpäätösinfo 25.3.2013

Tilinpäätösinfo 25.3.2013 Tilinpäätösinfo 25.3.2013 TILINPÄÄTÖS 2012 Keskeiset prosessit ja muutokset Kaupungin poliittisen päätöksentekojärjestelmän j uudistaminen vuodesta 2013 alkaen valmisteltiin ja hyväksyttiin. Vuoden aikana

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kaupunginhallitus 115 31.03.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 50/04.047/2016 KH 31.03.2016 115 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2014

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2014 1 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 1.1.2 Yleistietoa Hämeenlinnasta...

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta M Ä N T T Ä - V I L P P U L A N K A U P UN K I MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUS Tarkastuslautakunta Saap. t 3 / L 20 1 5 Dnro x.015 20 K v a 1 t. 1 20 L 5 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 233 22.8.2016 73 Tilausten toteutuminen 30.6.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 22.8.2016 233 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

TP INFO. Mauri Gardin

TP INFO. Mauri Gardin TP INFO Mauri Gardin 28.3.2011 Tunnusluvut TP 2010 TP 2008 TP 2009 TP 2010 Asukasluku 59 355 59 848 60 090 Tuloveroprosentti 19,5 19,5 20,0 Verotulot, 1000 184 280 186 853 199 275 * verotulot, /asukas

Lisätiedot

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 138 04.04.2016 Kaupunginvaltuusto 56 08.06.2016 Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 29/02.06.01/2016 KH 04.04.2016 138 Kuntalain 113 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2012 Hämeenlinnan kaupunginhallitus 25.3.2013

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2012 Hämeenlinnan kaupunginhallitus 25.3.2013 1 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2012 Hämeenlinnan kaupunginhallitus 25.3.2013 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 1.1.1 Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 27.3.2017 Tilinpäätös 2016 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden ylijäämä 8,3 milj. euroa

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2012

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2012 1 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 1.1.2 Kaupungin hallinto

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuustoseminaari 23.5.2017 Miksi? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toiminnan kehittäminen ja parantaminen Toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA

KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2019 KH 26.9.2016 1..1 Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunta Toimintatuotot 14 490 0 0 Toimintakulut -18

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot