Jäsenmatkalla Viipurissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jäsenmatkalla Viipurissa 7 8.8.2010"

Transkriptio

1 1 M Jäsenmatkalla Viipurissa MATKAKERTOMUS s. 4 5 Moskovan metsäpaloista kantautuva savu leijuu Viipurin yllä. Tiivistelmä puheenjohtajan Aamulehdessä julkaisemasta artikkelista. Järki ohjaamaan maahanmuuttoa Maahanmuuttokeskustelu on käynyt alkuvuoden 2010 todella vilkkaana. Mielipiteitä on esitetty laidasta laitaan. Poliitikot toistelevat olevan tärkeää että keskustelua käydään, mutta merkittävät poliittiset toimenpiteet antavat odottaa itseään. Valmisteilla oleva uusi ulkomaalaislaki on lähinnä näpertelyä siihen nähden, mitä toimia todella tarvittaisiin. Eloisan maahanmuuttokeskustelun suurin puute on ollut kyvyttömyys erotella maahanmuuttoa eri muotoihinsa. Maahanmuuttajista puhutaan kokonaisuutena, vaikka he ovat tulleet maahan täysin erilaisilla perusteilla, ja eri tulokasryhmien vaikutukset yhteiskuntaamme poikkeavat suuresti. Tärkein maahanmuuton jakolinja on työperäisen ja niin sanotun humanitaarisen maahanmuuton kesken. Työperäisessä maahanmuutossa edellytetään hyödyn vastaanottavan yhteiskunnan ja maahanmuuttajan välillä olevan molemminpuolista; vastaanottaja tarvitsee työntekijää ja tulokas töitä. Humanitaarisessa maahanmuutossa puolestaan vastaanottavan yhteiskunnan tarpeilla ei lähtökohtaisesti ole merkitystä, vaan humanitaarinen maahanmuutto taloudellisine rasitteineen esitetään kansainvälisenä velvollisuutena. Humanitaarinen maahanmuutto on monimutkainen ilmiö ja oikeastaan jo käsitteenä harhaanjohtava. Vaikuttaa ilmeiseltä, että varsinkin turvapaikkajärjestelmää käytetään usein materiaalisen hyvinvoinnin tavoitteluun. Tämä on käynyt ilmi turvapaikanhakijoiden haastatteluissa, ja heidän hakeutumisestaan niihin maihin joissa tarjolla on eniten sosiaalietuuksia, samoin kuin Suomeen EU:n sisältä tulleista ilmeisen perusteettomista turvapaikanhakijoista. Turvapaikkojen hakemisen on myös huomattu olevan usein organisoitua, eli sitä järjestetään lähtömaissa maksua vastaan. Onkin hyvin ymmärrettävää, että valtaosa maahanmuuton kritiikistä kohdistuu juuri humanitaariseen maahanmuuttoon. Suomella ei järkiperäisessä mieles- Jatkuu sivulla 6

2 2 Pääkirjoitus Ahkeroidaan asiamme puolesta Kesä kääntyy syksyä kohti ja Suomalaisuuden Liiton toiminta on lähtenyt jälleen liikkeelle entistäkin vilkkaampana. Heti elokuun alussa kävimme joukolla Viipurissa, jossa yhä elää voimakas muisto kauniista suomalaisesta kaupungista. Matkakertomus kuvien kanssa löytyy tämän lehden sivuilta. Iloisen matkailun jälkeen on kuitenkin aika aloittaa syksyn työt. Tosin aivan laiskanpulskeina emme makailleet kesälläkään. Kielipoliittinen keskustelu on jatkunut taukoamatta ja Suomalaisuuden Liitto on osallistunut siihen niin lehdissä kuin televisiossa. Helsingin sanomat muun muassa julkaisi kesän ajan kirjoitussarjaa suomenruotsalaisesta kulttuurista, johon myös Suomalaisuuden Liitto kirjoitti kaksi kirjoitusta, jotka löytyvät tästä lehdestä. Kielipolitiikan ajankohtaisuudesta huolimatta emme saa unohtaa monia muitakaan tärkeitä kysymyksiä, joita meidän on pidettävä esillä. Saan puheenjohtajana jatkuvasti sähköpostia niin jäseniltämme kuin muilta kansalaisilta, joilla on hyviä ja tärkeitä ajatuksia asioista, joita Suomalaisuuden Liiton tulisi edistää tai joista varoittaa. Minulle on esitetty muun muassa hyvä suunnitelma pakkoruotsia käsittelevän seminaarin järjestämisestä. Samoin on ehdotettu keskustelutilaisuuksien järjestämistä tulevien eduskuntavaalien ehdokkaille. Edelleen on tuotu esiin muun muassa tarve Kalevalatalon rakennushankkeen henkiinherättämisestä, Viipurin pamauksen muistamisesta, ja suomalaisen historiankirjoituksen uudistamisesta. Kaikki esitetyt ajatukset ovat olleet perusteltuja, mutta harmilliseksi ongelmaksi nousee tällä hetkellä Suomalaisuuden Liiton käytettävissä olevan työvoiman vähyys: meillä on vain yksi palkattu työntekijä. Hänen ponnistelunsa pitävät juuri ja juuri toimiston kasassa ja yhdistyksemme paperityön ajan tasalla. Valtiolta emme saa tukea kuin itsenäisyyspäivän lipunnoston järjestämiseen. Edes puheenjohtaja ei voi työskennellä Liiton asioissa kuin leipätyönsä ohessa. Tekijöiden puute jarruttaa Suomalaisuuden Liiton toimintaa ja parhaidenkin ideoiden toteuttamista. Pitkällä aikavälillä meidän on välttämättä kyettävä lisäämään tekevien käsien määrää niin vapaaehtoisvoimin kuin palkattuna henkilöstönä. Meidän on pyrittävä monipuoliseksi suomalaisen kulttuurin edistäjäksi ja vaalijaksi, joka paitsi osallistuu rohkeasti kansalaiskeskusteluun, kykenee myös toteuttamaan konkreettisia hankkeita yhteistyössä muiden samanhenkisten järjestöjen kanssa. Tähän tarvitaan paitsi varoja, niin myös aktiivisia jäseniä. Sinua. Puheenjohtaja Sameli Suora Kuinka suuri Suomi? Kesällä on taas puhuttu Suomen alueista ja siitä, kuinka pohjoista maa-aluettamme asutetaan. Kun väki pakkautuu etelään kiihtyvällä tahdilla on kysytty, pitääkö pienempiä kuntia enää pitää asuttuna vai tulisiko maa keskittää lähinnä Tampereen eteläpuolelle. Perinteenä on ollut, että isänmaan tulisi tarjota suunnilleen samat peruspalvelut niin kemijärveläiselle, kajaanilaiselle, kurikkalaiselle kuin kauniaislaisellekin. Typistettyä isänmaata näkyy kauppaavan etenkin professoriväki kunnioitetussa Aalto-yliopistossa. Asian ajajina ovat toimineet professorit Paul Lillrank ja Esko Niemi. Heidän kritiikkinsä koskee etenkin rahanjakoa. Kuntien valtionosuuksien kautta etelän vauraat ihmiset joutuvat maksamaan vaikkapa köyhempien savukoskelaisten palveluista. Erikoista on, että tuotantoalan professorit eivät näytä ymmärtävän oman maansa tuotantoketjua. Metson, UPM- Kymmenen ja Ruukin kovapalkkaisia herroja ei olisi maksamassa veroja Helsingissä, ellei yrityksillä olisi ensin tehtaita ympäri Suomea. Pelkällä raporttien rustaamisella ei edes innovaatio-suomi menesty. Helsinki ei myöskään muunnu kovin helposti pelloiksi. Harva viitsisi herätä Töölössä navettaan tuottamaan ruokaa suomalaisille. Ensiksi pitäisi rakentaa vieläpä ne navetat. Pelkistetyimmillään keskitysfantasiat tuovat mieleen Josef Stalinin jättikolhoosit, ehkäpä kiinalaisella kapitalismilla höystettynä ja modernisoituna. Stalin oli kieltämättä tappavan tehokas, kuten Kiinakin. Silti professoreiden ajatuksissa kyse ei voi olla enää tuotannon tehostamisvaatimuksista. Kuntatalouden menoista pienet pitäjät vievät olemattoman osan. Suuret kulut syntyvät pääkaupunkiseudulla, jonka rakenteissa olisi tosiaan remontoitavaa. Ehkä aluepolitiikan alasajossa on kyse suomalaisten identiteetin uudelleen muovaamisesta tai ainakin pyrkimyksestä siihen. Emme kelpaa enää tavallisina suomalaisina, vaan meistä pitää rakentaa jotakin muuta, kuten Stalin pyrki tekemään venäläisistä Homo Sovieticuksia, neuvostoihmisiä. Osa eliitistämme ahmii amerikkalaisen kaupunkitutkijan Richard Floridan ajatuksia. Florida vannoo keskitettyjen, monikulttuuristen, tietotyöllä elävien ja seksuaalisesti vapaamielisten metropolien nimeen. Tähän isänmaa-ihanteeseen eivät kuulu korpi-suomen pienet maalaiskunnat. Ne ovat siitä yhtä kaukana kuin Pelkosenniemi Floridasta. Uutta ihmistä eivät luonnehdi puukirkot, kunnantalot eivätkä kyläkaupat, vaan Helsingin heteroystävälliset homobaarit ja innovointi pelkästä innovoinnin riemusta. Mitä haittaa keskittämisestä sitten olisi? Aluepolitiikkaa ajoi sodanjälkeisessä Suomessa ennen muuta kommunistien pelko. Eriarvoistumisen ja köyhyyden kasautumisen pelättiin johtavan yhteiskunnallisiin levottomuuksiin. Onko meillä enää pelkoa kapinoinnista, jos valtio vetäytyisi suuresta osasta maasta? Onneksi olemme laiskoja rähinöimään. Armeija ja poliisi saisivat luultavasti olla rauhassa varsinkin, kun ottaa huomioon syrjäseutujen ikääntyneen väestön. Muutamia murheita historiallisten maakuntien järjestelmällisestä alasajosta varmasti seuraisi. Verojen maksu ei olisi ensimmäisenä mielessä, jos palvelut puuttuisivat ja valtio veisi kodin. Juurettomuus ajaisi alakuloon, josta olisi omat, suomalaisittain hyvinkin tunnetut sosiaaliset seurauksensa. Alueiden ylläpitämistä on perusteltu usein maanpuolustuksellisilla syillä. Sotilaallisilla tyhjiöillä on taipumus täyttyä vierailla asevoimilla niin mahdottomalta ajatukselta kuin se nyt tuntuukin. Pahin ajatus olisi se, että kansalainen ei haluaisi enää puolustaa sellaista maata, joka ei arvosta hänen omaa kotiseutuaan, sen historiaa ja siellä asuvia tuttuja ihmisiä. Monille isänmaan ensimmäiset kuvat muodostuvat verkkokalvoille ensisijaisesti omasta kotiseudusta. Ne pysyvät siellä loppuun asti. Tunne isänmaasta ei ole vähäpätöisin syy, miksi Suomi tarvitsee yhä kaikkia neljää ilmansuuntaansa, länttä, itää, etelää ja pohjoista.

3 3 Helsingin sanomat julkaisi kesällä juttusarjan suomenruotsalaisuuden historiasta ja nykytilasta. Suomalaisuuden Liitto osallistui juttusarjaan kahden artikkelin voimin, jotka julkaistaan tässä uudelleen jäsentemme nähtäväksi. Erkki Pihkala Suomenruotsalaisten vauraus ei ole sattumaa Suomenruotsalaisia pidetään yleensä suomenkielisiä varakkaampina, ja tilastot osoittavat käsityksen oikeaksi. Ilmiöllä on selvät alueelliset ja historialliset sekä nykyään osin talouspoliittisetkin syynsä. Ruotsinkieliset ottivat aikoinaan haltuunsa rannikon ilmastoltaan ja silloisilta kulkuyhteyksiltään parhaat alueet ja sittemmin myös sisämaan kartanot. Suomen teollistuessa taloudellinen kasvu on ollut suotuisinta ruotsinkielisten asuttamissa maakunnissa. Tämä näkyy kansantalouden aluetilinpidossa. Jos koko maan bruttokansantuotteen (bkt) kasvua asukasta kohti vuonna 2007 merkitään sadalla, lukema oli Uudellamaalla 136, Itä-Uudellamaalla 106, Varsinais-Suomessa 97, Pohjanmaalla 94 ja Ahvenanmaalla 122. Kun otetaan huomioon väestöryhmien sijoittuminen seutukunnittain, ruotsinkielisten keskimääräiseksi indeksiksi saadaan 110. Arvio nojaa oletukseen, että ruotsin- ja suomenkielisten tulotasot ovat ruotsinkielisten asuttamissa seutukunnissa yhtä suuret. Todellisuudessa ruotsinkielisten tulotaso seutukuntiensa kantaasukkaina lienee kuitenkin korkeampi kuin suomenkielisten tulokkaiden. Indeksin osoittama noin kymmenen prosentin ero lienee siis minimi. Kainuun ja Savon köyhimmissä seutukunnissa indeksi on noin puolet ruotsinkielisten seutukuntien indeksistä ja Kyrönmaan indeksi puolet Vaasan luvusta. Suomen alkaessa teollistua maata hallittiin, koulutusta tarjottiin ja liike-elämää johdettiin yksinomaan ruotsiksi. Osaamista ja kansainvälisiä vaikutteita tuovat ulkomaalaiset maahanmuuttajat sulautuivat 1930-luvulle asti enimmäkseen ruotsinkielisiin. Suomen kielestä tuli muodollisesti täysin tasa-arvoinen ruotsin kanssa vuonna Vuoden 1906 eduskuntauudistus mursi ruotsinkielisten säätyvallan, mutta kunnallinen äänioikeus pysyi varallisuuteen sidottuna vuoteen Helsingin yliopisto suomalaistettiin vuonna Kauppakorkeakoulujen opiskelijoista oli vielä vuonna 1970 ruotsinkielisiä 27 prosenttia, koska ruotsinkielisten omistamat yritykset tarvitsivat osaajia konttoreihinsa. Suomenkieliset kelpasivat työmiehiksi. Korkeisiin virka-asemiin ja liike-elämän johtopaikkoihin kuuluu hyvät palkkaedut, ja varallisuutta kertyi ruotsinkielisiin perheisiin ja sukuihin muun muassa asuntovarallisuutena. Ruotsinkielisten palkkaerot suomenkielisiin nähden ovat kuitenkin ajan mittaan tasoittuneet luvun jälkipuoliskolla alkaneen niin sanotun kielitaistelun aikana ruotsinkielinen vähemmistö onnistui hyvällä menestyksellä suojelemaan omaa kieleen nojaavaa erityisasemaansa. Kielitaistelun tuloksena maa jakautui käytännössä vielä 1960-luvulla kahden suurpankin, Pohjoismaiden Yhdyspankin ja Kansallis-Osake-Pankin, yritysryhmittymiin. Ruotsinkielinen ja suomenkielinen pääoma olivat aikalaisille selviä käsitteitä. Vasta vuoden 1990-luvun suurlamassa vanha raha menetti asemiaan liike-elämässä ja leimallisesti ruotsin- ja suomenkieliset yritykset hävisivät sulautumisten tuloksena. Omistussuhteet ovat muuttuneet monikansallisiksi ja globaaleiksi. Liiketaloudellisessa Aikakauskirjassa (3/1999) julkaistun tutkimuksen mukaan suomenkielisistä 9,1 prosenttia ja ruotsinkielisistä 14,0 prosenttia omisti vuoden 1997 alussa pörssiosakkeita. Osakesijoitusten arvo asukasta kohti oli ruotsinkielisillä keskimäärin ja suomenkielisillä 6400 markkaa. Asukaskohtainen osakevarallisuus oli Ahvenanmaalla keskimäärin 33900, Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla markkaa. Kun suomenkielisen osakkeenomistajan salkun keskikoko oli markkaa, ruotsinkielisellä se oli markkaa. Maan osakevarallisuudesta ruotsinkieliset omistivat tuolloin 23,1 prosenttia. Toisen tutkimuksen (Liiketaloudellinen Aikakauskirja 4/2002) mukaan ruotsinkielisten osuus verotuksessa vuonna 2001 ilmoitetusta omaisuudesta oli 8,8 prosenttia, mikä merkitsi markan omaisuutta henkeä kohti, kun vastaava luku suomenkielisillä oli Suomenkielisillä metsien ja peltojen merkitys varallisuudelle oli iso, sillä he toimivat tyypillisesti maa- ja metsätalouden harjoittajina. Ruotsinkielisen Pohjanmaan kasvihuoneet ja veneenrakennus sekä turkistarhaus ovat oivia osoituksia alueelle leimallisesta yritteliäisyydestä. Kasvihuoneet tosin nauttivat viljelytukia ja veneenpito on verotonta toisin kuin kesäasuntojen tai auton omistus. Turkistarhaus ei tukiaisia tarvitse ehkä kalarehun subventointia lukuun ottamatta, ja epäeettisestä maineestaan huolimatta se on onnistunut säilyttämään asemansa Suomessa. Rkp ei ole turhaan ollut pysyvä hallituspuolue luvulla alkoholin salakuljetus loi vaurautta saaristoon, mikä näkyy yhä saariston rakennuskannassa. Sittemmin alkoholin ja muun tavaran verottomalla myynnillä on avokätisesti tuettu laivayhtiöitä ja varustamotoimintaa Alkon kustannuksella. Ruotsinkielisten vanhaa varallisuutta on viime vuosikymmeninä siirtynyt säätiöihin, joiden omaisuustulot ja - usein ruotsin kielen aseman edistämiseksi jaetut - apurahat ovat verottomia. Ruotsinkielisten hyvä taloudellinen menneisyys koituu näinkin heidän elintasonsa hyväksi myös tulevaisuudessa. Kieliriita yltyi pahimmillaan rotuhygieniaksi Suomessa on jo Venäjän vallan ajalta saakka käyty poliittista taistelua suomen ja ruotsin kielen asemasta sekä kieliryhmien eduista ja oikeuksista. Viime vuosina äänekkäin kiista on koskenut niin sanottua pakkoruotsia eli kaikkien suomenkielisten oppilaiden velvollisuutta opiskella ruotsia peruskoulussa. Rkp onnistui aikoinaan ujuttamaan pakkoruotsin vuoden 1968 peruskoulu-uudistukseen uhkaamalla muuten jättäytyä pois Mauno Koiviston johtamasta hallituksesta, johon puolue välttämättä tarvittiin mukaan. Päätös oli vastoin asiaa pohtineiden asiantuntijoiden ja eduskunnan sivistysvaliokunnan kantaa, mutta toisaalta se sai merkittävää tukea opetusministeri Johannes Virolaiselta. Historiallisesti katsoen tämä nykypäivään yltävä ja yhä jatkuva riidanaihe on vain yksi monista kieliryhmien välejä rasittaneista kysymyksistä, eikä suinkaan katkerin. Kun osa ruotsia puhuvasta eliitistä 1800-luvun puolivälissä heräsi suomalaisuuteen ja ryhtyi ajamaan suomenkielisen enemmistön asiaa, toinen osa eliittiä käpertyi kaikin keinoin puolustamaan ryhmäetujaan. Kyseessä ei siis ollut niinkään kieliryhmien taistelu, sillä niin suomalaisuuden kuin ruotsalaisuudenkin kannattajat olivat alkuun ruotsinkielisiä. Kyseessä oli paremminkin poliittinen taistelu kansallisen edun ja ryhmäedun välillä. Kieliriitoja ei nykyäänkään voida pitää puhtaasti kieliryhmien välisinä. Varsinkaan monia suomenkielisiä kielikiistat eri muodoissaan eivät kiinnosta lainkaan. Ruotsinkielisten edunvalvonta taas on keskittynyt muutamalle järjestölle, joita sitten osa ruotsia puhuvista kannattaa. Eniten yhteiskuntamme harmoniaa on historiassa haavoitettu silloin, kun militantti edunvalvonta on pyrkinyt leipomaan poliittisesta kieliriidasta suoranaista etnistä konfliktia. Tämä kehitys alkoi 1800-luvulla, kun svekomaanien parissa kehitettiin teoria erillisestä ruotsalaisesta kansallisuusryhmästä Suomessa. Keskeinen henkilö näiden ajatusten levittämisessä oli Axel Olof Freudenthal ( ), kiihkeä svekomaani, joka yhdisti ajattelussaan surutta kielen, kansan ja rodun. Hänen oppiensa mukaan ruotsinkieliset olivat eri rotua - ja lähes joka suhteessa erinomaisempia - kuin suomea puhuvat. Suomea puhuvilla ei Freudenthalin mukaan ollut kykyä kulttuurin luomiseen tai ylläpitämiseen, vaan nämä olivat jo rotunsa vuoksi tuomittuja älyn hitauteen. Kaikki sivistys oli ruotsia puhuvan rodun varassa. Itsenäisyyteen ei suomea puhuvalla kansalla ollut minkäänlaisia edellytyksiä. Freudenthal ei ollut ajatuksineen yksin. Vähitellen Suomessa levisi germaanis-ruotsalainen kansallisuusteoria, joka sai monet houkuteltua uskomaan kuuluvansa suomea puhuvia ylempään, itäruotsalaiseen rotuun. Freudenthal oli keskeinen taustavaikuttaja myös, kun Ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna Keväällä 1919 perustettu Svenska Finlands folkting eli suomenruotsalaiset kansankäräjät lähti sekin alun perin ohjelmassaan siitä, että Suomessa asui kaksi erillistä kansaa, suomea puhuva ja ruotsia puhuva. Kansankäräjät vaati vuonna 1920 ruotsinkielisille kulttuurista ja hallinnollista autonomiaa omine lääneineen, Ahvenanmaan tapaan. Vuonna 1921 perustettu suomenruotsalainen kansanterveysjärjestö Folkhälsankin oli ja 1930-luvulla hyvin huolissaan rotuhygieniasta. Folkhälsan kokosi eugeniikan oppien mukaista tutkimustietoa kansalaisten rotuominaisuuksista ja pyrki edistämään nimenomaan ruotsinkielisten lisääntymistä. Kaikkein räikeimmin ajatus kahdesta eri kansasta kävi ilmi jatkosodan jälkeen, kun Karjalan evakot torjuttiin monista ruotsinkielisistä kunnista. Tämä viimeistään osoitti, että oman edun valvonta ylitti solidaarisuuden toista kieltä puhuvia maanmiehiä kohtaan. Nykypäivän riitely pakkoruotsista on näihin äänenpainoihin verrattuna hillittyä, mutta vanhoista ajoista on silti välittynyt kaikuja nykypäiväänkin. On esimerkiksi hyvin erikoista, ettei Rkp Suomen äänekkäimmin rasismia vastustavana puolueena ole vieläkään irtisanoutunut Freudenthalista. Päinvastoin puolue jakaa suurimpana kunnianosoituksenaan Freudenthal-mitaleja, jollaisen esimerkiksi Paavo Lipponen sai ottaa vastaan ajettuaan läpi vuonna 2004 voimaan tulleen kielilain. Sinänsä on suuri tragedia, että kieliryhmien väliset, usein yliampuvatkin riidat ovat niin pitkään kylväneet katkeruutta ja vahingoittaneet kansallista yhtenäisyyttämme. Nykypäivänä meidän tulisi parhaamme mukaan hälventää tällaista vastakkainasettelua. Se onnistuu, kun välttää oman ryhmäedun ajamista toisen ryhmän kustannuksella. Jokohan tämä olisi se vuosisata, jona olemme valmiit jättämään taakse kansamme jaottelun suomensuomalaisiin ja suomenruotsalaisiin ja kukin meistä voisi olla vain suomalainen tai finne omalla kielellään?

4 4 Matkakertomus Jäsenmatka Viipuriin Teksti: Saila Savinen Kuvat: Jussi Niinistö Kaikkiaan 18 Suomalaisuuden Liiton jäsentä lähti 7. elokuuta, varhain lauantaiaamuna Vihdin Liikenteen linja-autolla kohti Viipuria, joka oli ennen talvisotaa Suomen kansainvälisin ja toiseksi suurin kaupunki. Kartano ja puisto-alue tunnettiin 1700-luvulla nimellä Lill-Ladngård. Vuonna 1750 kartanoa alettiin kutsua nimellä Charlottendahl Charlotte von Stupishinin mukaan suvun muuttaessa kartanoon. Tänä aikana puisto sai maisemapuutarhan tyylisen ulkonäön. Nykyisen ulkomuotonsa kartano sai vuonna 1788 paroni Ludwig Heinrich von Nicolayn toimesta ja tuolloin puisto sai nimekseen Monrepos. Suku omisti kartanon aina vuoteen 1942 asti. Neuvostoaikana puisto oli nimeltään Park Kalinina. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen puisto sai takaisin vanhan nimensä Monrepos. Kulttuurihistoriallisesti arvokas luvuilla kerätty kartanon kirjasto kuuluu suurimmaksi osaksi Kansallisarkiston kokoelmiin. Kuten tunnettua, Viipuri oli ennen sotaa vilkas kauppakaupunki ja huomattava kulttuurikaupunki jo keskiajalta lähtien, ja nähtävää riittää yhä vaikka kaupunki onkin vieraan vallan alla päässyt rapistumaan. Kaupungin kuuluisin nähtävyys, Viipurin linna rakennettiin jo vuonna Kaupunkioikeudet Viipuri sai 1400-luvun alussa. Matkalla kävimme sotahistoriallisesti merkittävissä paikoissa ja tutustuimme Viipurin katukuvaan ja rakennuskantaan. Yövyimme Uno Ullbergin piirtämässä arkkitehtuurisesti kiinnostavassa hotelli Viipurissa. Aamupalan jälkeen teimme kävelykierroksen jatkaen nähtävyyksien katselua ja tehden ostoksia. Monrepos puiston portti. Matka oli onnistunut, ruoka hyvää ja oppaamme, sotahistoroitsija Eeva Tammi, Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen, oli aivan uskomaton tietopankki.

5 5 Viipurin 700-vuotisjuhliin vuonna 1993 entisöitiin Viipurin linnan perustajan Torkkeli Knuutinpojan patsas, joka sijoitettiin alkuperäiselle paikalleen kaupunginmuseon eteen. Rakennus on ollut myös raatihuoneena, nykyisin se on asumiskäytössä. Linnoituksen kaupunginosassa sijaitseva vanha tuomiokirkon kellotorni ns. vahtitorni on 1400-luvulta (yläosa 1700-luvulta). Itse tuomiokirkko on Viipurin vanhin olemassa oleva kirkollinen rakennus. Tosin kirkosta on talvisodan jäljiltä pystyssä vain kiviseinät. Tuomiokirkko vihittiin käyttöön Kirkon holvien rakennusvuodeksi on merkitty Kirkko on päätetty kunnostaa kulttuuriperintökohteeksi ja sen alta etsitään Mikael Agricolan hautaa. Hankkeen vetäjänä on Mikael Agricola seura. Linna rakennettiin 1293 ruotsalaisten Karjalaan tekemän kolmannen ristiretken aikana. Viipurin kirjaston tarina sai alkunsa 1923, jolloin kauppaneuvos Juho Lallukan lesken, Maria Lallukan testamentti julkaistiin. Testamentissa hän määräsi puolet jälkeensä jättämästä omaisuudesta käytettäväksi kirjaston rakentamiseen Viipuriin. Kesäkuussa 1927 Viipurin kaupunginhallitus julkisti suunnittelukilpailun, jonka nouseva arkkitehti Alvar Aalto ( ) voitti. Kirjasto luovutettiin tilaajalle Neuvostoaikana rakennus rapistui pahoin luvun puolivälissä sitä on restauroitu kansainvälisin voimin ja Viipurin kirjaston ystävät ry:n johdolla. Tästä huolimatta rakennus on julkisivultaan varsin huonossa kunnossa.

6 6 Jatkoa etusivulta Järki ohjaamaan maahanmuuttoa sä ole ollut maahanmuuttopolitiikka oikeastaan lainkaan. Usein kuultu lausahdus Suomi tarvitsee maahanmuuttoa on tyhjä, ellei tarkenneta mihin Suomi maahanmuuttoa tarvitsee ja sitten valikoida sellaisia maahanmuuttajia, jotka kykenevät tarpeeseen vastaamaan. Ajatus siitä, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa mutta hyötynäkökohtia ei saa maahanmuutossa ottaa huomioon, on ristiriitainen. Olisi aika ottaa maahanmuutossa käyttöön yhtenäinen, järkiperusteinen valintajärjestelmä, joka on jokaiselle Suomeen haluavalle tasapuolinen ja kaikille oikeudenmukainen siis myös vastaanottajalle. Valintamenettely arvioisi jokaista siirtolaista yksilönä hänen omien tekojensa ja ansioittensa mukaan. Järjestelmä ei saa palkita tarinankerronnasta, vaan sen on perustuttava tosiasioihin ja dokumentteihin. Nykyään 80% turvapaikanhakijoista tulee Suomeen ilman asianmukaisia papereita. Uuden järjestelmän tulisi ottaa huomioon maahanmuuttajan mahdollisuudet menestyä työmarkkinoilla. Keskeiset valintakriteerit olisivat mm. koulutus, kielitaito, ikä, työmarkkinoiden tarpeet ja tietenkin mahdollinen valmiin työpaikan olemassaolo. Nykyään maahanmuuttajien työllisyysaste on selvästi kantaväestöä alhaisempi, kun asian tietenkin pitäisi olla päinvastoin, jotta maahanmuutto olisi yhteiskunnallemme eduksi. Meillä on nykyään kaksi ikään kuin päällekkäistä humanitaarisen maahanmuuton järjestelmää, pakolaisjärjestelmä ja turvapaikkajärjestelmä. Uuden maahanmuuton valintajärjestelmän rahoitus saataisiin purkamalla turvapaikkajärjestelmää, jonka kustannukset ovat valtavat ja hyväksikäyttö helppoa. Humanitaarisen maahanmuuton suhteen voitaisiin keskittyä pakolaisjärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen. Kaikkein kiireellisintä olisi perheenyhdistämisoikeuden kohtuullistaminen, sillä jokaista humanitaarista maahanmuuttajaa kohden seuraa perässä keskimäärin noin neljä ihmistä perheenyhdistämisten kautta. Toisin sanoen humanitaarinen maahanmuutto on todellisuudessa moninkertaista pakolaiskiintiöön ja myönteisiin turvapaikkapäätöksiin nähden. Kansainvälisen vastuun kantaminen on tietenkin tärkeää, mutta sitä voi tehdä monella tapaa. Valtiotasolla vastuuta kannetaan antamalla lainoja, kehitysapua, kriisiapua ja osallistumalla rauhanturvaoperaatioihin. Yksilötasolla jokainen voi esimerkiksi lahjoittaa rahaa keräyksiin, antaa mikrolainoja kehitysmaiden yrittäjille, tai ottaa ulkomaisia kummilapsia tuettavakseen. Jolleivät poliitikot muuten uskalla käydä lainsäädäntötyöhön, voitaisiin eduskuntavaalien yhteydessä järjestää neuvoa-antava kansanäänestys maahanmuuttopolitiikasta. Muutokseen olisi ryhdyttävä rohkeasti, sillä hyvää tarkoittavan järjestelmämme lopputuotokset ovat kaikin puolin huonot: syrjäytyvät humanitaariset maahanmuuttajat, ja toisaalta itsensä riistetyksi kokeva kantaväestö. Kaikki osapuolet ovat lopulta järjestelmässä uhreja. Kirsi Virtanen Kirjoittaja on Yle Radio 1:n toimittaja ja alla oleva kirjoitus perustuu hänen keskustelua herättäneeseen pakinaansa. Kannattaako pakkoruotsi? Meille suomenkielisille se, mitä tapahtuu maamme ruotsinkielisen väestön keskuudessa, on suuri arvoitus ja koko lailla hämärän peitossa. Siellä ne polskivat ja kaakattavat keskenään ikiomassa ankkalammessaan. Hysteerisyys, nurkkakuntaisuus, omaan napaan tuijottaminen ja suomenkielisten väheksyminen - siinäpä ovat suurin piirtein ne asiat, jotka tiedämme maamme ruotsinkielisistä. No, tiedämme sentään, että ruotsin kielen ansiosta meillä on tässä maassa kulttuuria ja hienostusta. Ilman ruotsia olisimme kuulemma vieläkin juntimpaa kansaa, koska vain ruotsin kieli on muka perusta aivan kaikelle, mikä liittyy sivistykseen. Tätä meille suomenkielisille on hoettu iät ja ajat. Maailmassa mahtaa kuitenkin olla miljoonia sivistyneitä ihmisiä, jotka eivät puhu ruotsia. Miksi ihmeessä suomenkielisten sivistys muka paranisi pelkästään sillä, että he osaavat ruotsia? Entä jos ranskalainen muuttaa Suomeen, kariseeko hänen sivistyksensä, koska hän ei osaa ruotsia? Ruotsin kieli närästää Monet suomenkieliset suhtautuvat kielteisesti ruotsin kieleen, ja se vasta on maamme ruotsinkielisen väestön mielestä rasismia pahimmillaan. Siitä he jaksavat marmattaa, kuinka heitä syrjitään, kun suomenkielinen väestö ei halua opetella heidän kieltään, vaikka laki niin sanoo. Ja jos joku pyytää heitä puhumaan suomea, silloin on aina kätevää viskata laki urputtajien naamaan; kyllä meille pitää puhua ruotsia ihan kaikkialla, koska laki sanoo niin. Suomenkielisiä ottaa pattiin koko ruotsin kieli. Ei siksi, että he erityisesti inhoaisivat ruotsinkielisiä, vaan siksi, että ruotsin kieli on pakollinen oppiaine, jolla ei ole järjellistä syytä olla pakollinen. Nyt jokainen svedupetteri älähtää, että ruotsiin heillä on lain mukaan oikeus kaikkialla, joten äläpäs nipota, meillä on laki turvanamme. Lakeja muutetaan kuitenkin jatkuvasti, joten hyvin voidaan myös muuttaa lakia, joka antaa ruotsille nykyisen etuoikeutetun aseman. Suuri osa koululaisista pitää ruotsin pakko-opetusta tyhmänä ja samoin ajattelevat lasten vanhemmatkin. Niinpä lapsi vuodesta toiseen kantaa kotiin todistuksia, joissa ruotsin arvosana on nelonen tai vitonen. Tietenkin se laskee keskiarvoa, mutta jos lapsi menestyy historiassa, biologiassa, matematiikassa, äidinkielessä, fysiikassa, kemiassa, englannissa tai missä hyvänsä muussa aineessa kuin ruotsi, niin se riittää. Näin ajattelevat niin lapset kuin vanhemmatkin. Ruotsinkieliset lapset eivät ole sen parempia, sillä he eivät opi koulussa suomen kieltä. Se ei huoleta lapsia eikä lasten vanhempia, koska suomi on junttien kieli eikä sitä ole mikään pakko osata. Edelleen Suomessa asuu paljon ruotsinkielisiä, joiden suomentaito on olematon. Ruotsinkieliset väittävät, että kyse on vain muutamasta vanhuksesta, kaikki muut puhuvat sujuvasti suomea. Kuka hyvänsä voi mennä päiväksi Teerijärvelle, Kruunupyyhyn, Maalahteen tai Luotoon. Hetkessä on löytynyt kymmenittäin nuoriakin ihmisiä, jotka eivät todellakaan osaa suomea. Usein tulee tilanteita, että ruotsinkielisten mielestä kaksikielisyys toimii vain yhdensuuntaisesti heiltä meille päin. Skämms ni inte? Minusta suomenruotsalaisten pitäisi hävetä, että heidän keskuudessaan on porukkaa, joka viis veisaa kaikesta siitä, mikä liittyy suomeen ja suomalaisuuteen. Eivät he edes koe olevansa suomalaisia, vaan pikemminkin ruotsalaisia, jotka jostain kohtalon oikusta joutuvat asumaan Suomessa. Minusta vaikuttaa siltä, että viisi prosenttia suomalaisista käyttää lakia kyykyttääkseen 95 % suomalaisista. Eihän se voi olla oikein! Ruotsinkielinen vähemmistömme on mestari lain taakse piiloutumisessa. Lagen säger att vi har rätt! Nyt yhä suurempi osa suomenkielisistä alkaa olla sitä mieltä, että tuo laki on syrjivä. Meillä on oikeus ruotsin kieleemme. No niin on, mutta eikös teillä olisi samalla myös velvollisuus puhua suomea? Eihän voi olla niin, että yhdellä ryhmällä on vain oikeuksia, muttei lainkaan velvollisuuksia. Meillä suomenkielisillä on oikeus puhua suomea, mutta meillä on kuulemma myös velvollisuus puhua ruotsia. Ruotsinkielisellä väestöllä taas on oikeus puhua ruotsia ja siinä kaikki. Ruotsinkielinen väestö on äärimmäisen herkkänahkaista, suorastaan hyökkäävää. Vertasin eräässä pakinassani maamme ruotsinkielisiä Viron venäjänkieliseen väestöön. Virolaiset ystävät sanoivat, että Virossa vaikka kuinka paljon perheitä, joissa puhutaan vain venäjää eikä viron kielen oppimisesta välitetä tuon taivaallista. Tilanne virossa on siis suurin piirtein täsmälleen sama kuin maamme ruotsinkielisen väestön tilanne. Venäläiset Virossa ja suomenruotsalaiset Suomessa Suomessa ja Virossa asuu ihmisiä, joilla on oikeus puhua omaa kieltään ja he tulkitsevat sen niin, että heillä vähemmistönä on oikeus vaatia kaikkia maan muita ihmisiä puhumaan heidän kieltään, mutta heillä on rikkomaton oikeus puhua tuota vain ja ainoastaan omaa kieltään; Virossa venäjää ja Suomessa ruotsia. Voitte tuskin Kirsi Virtanen uskoa minkälaisia haukkuja pakinasta sateli maamme ruotsinkielisiltä itseään niin sivistyneinä pitävät mollasivat minua kuin pahimmat satamajätkät. Olen pohtinut tätä kielikeskustelua tuon viime vuoden pyörityksen jälkeen. Miksi suomenruotsalaiset ovat niin suvaitsemattomia? Miksi heistä ei saa sanoa poikkipuolista sanaa ilman, että ollaan huutamassa kiihottamista kansanryhmää vastaan? Miksi he lähtevät lynkkauslinjalle heti, kun heistä puhutaan muuhun kuin imartelevaan sävyyn? Taustalla on tietenkin pelko oman kielen etuoikeutetun aseman ja samalla koko väestöryhmän aseman menettämisestä. Olisiko heille valjennut, että heillä on yhä vaikeampaa perustella oman kielensä erityisasemaa? Niin siinä on väistämättä käymässä. Suomenruotsalaisuus elää kyllä tulevaisuudessakin Suomessa, mutta lakkaa olemasta niin vahvasti heidän tukenaan, koska valtaväestö ei enää tule sitä sietämään. Ruotsinkielisten tulinen lobbaus oman kielen asemasta näkyy jo. He ovat saa-

7 7 neet tunnettuja suomalaisia puhumaan ruotsinkielen puolesta jopa presidentti Martti Ahtisaaren ja entisen pääministerin Paavo Lipposen. Kielen orjat sorron yöstä nouskaa Ruotsin kielen hyödyllisyyttä argumentoidaan oudolla tavalla. Ruotsi on kuulemma kieli, joka on hyvä oppia koska sen osaaminen helpottaa muiden kielten oppimista. Jaahas. Katsotaanpas. Olen vuosien mittaan ihmetellyt, että suomalaiset edelleen puhuvat usein tankeroenglantia, jopa nuoret. Jos ruotsi helpottaa germaanisten kielten puhumista, eikös tuon mukaan meidän kuuluisi puhua englantia vähintäänkin yhtä hyvin kuin syntyperäinen britti? Miksi ruotsia ei pakkosyötetä muissa maissa - vaikkapa Ranskassa helpottamaan muiden kielten oppimista? Kuitenkin sallimme, että lapsemme pannaan oppimaan pakkoruotsia. Se on aika julmaa. Jotakin kertoo puuttuvasta motivaatiosta, että 85 % suomenkielisistä aloittaa ruotsin pänttäämisen mahdollisimman myöhään eli 7. luokalla. Pakollisuus ei ole hyvä asia psykologisesti ajatellen varsinkaan kun pakollisuus tässä tapauksessa johtaa huomattavaan tasa-arvonongelmaan. Suomenkielisten on pakko opetella ruotsia, koska 5% maamme väestöstä niin sanoo ja-a, håll käften nu jag vet at det är lagen som säger så men ni står ju bakom, det är ni som gömmer er bakom den där lagen! Suomen kielen pakko taas johtuu siitä, että maamme väestöstä 91 % puhuu sitä äidinkielenään. Missä on tasa-arvo? Ei ole tasa-arvoa, että pieni vähemmistö voi pakottaa pääväestön tanssimaan pillinsä mukaan. Euroopan Komission kielten opetusta käsittelevä raportti Key data on Teaching Languages at School in Europe 2005, on todennut Suomen kielenopetuksen johtuvan poliittisista ja historiallisista syistä, ei siis itse kielen tarpeesta. Siis poliittisista ja historiallisista syistä ei tarpeesta! Voisiko enää selkeämmin sanoa! Opetusministeri Henna Virkkunen vilautteli äsken, että koulujen tuntimäärää pitäisi lisätä. Siitä nousi aikamoinen mekkala, kun kaikki totesivat, että koululaisilla on jo riittävästi, ellei liikaakin oppitunteja. Mutta jospa ensin poistettaisiin pari pakollista ainetta ja niiden tilalle tuotaisiin jotakin muuta? Silloin tuntimäärä pysyisi samana, mutta sisällön taso voisi parantua. Poistetaan siis pakkoruotsi ja samalla pakkouskonto. Kummatkaan eivät enää puolusta paikkaansa modernin koulun oppiaineina. Tilalle voidaan ottaa Virkkusen esittämiä taito- ja taideaineita. Mutta ennen kuin pakkoruotsi saadaan poistettua, lakia on muutettava ja opetushallituksen on muutettava suhtautumistaan. Tohmajärven kunta yritti olla edelläkävijä vuonna Kunta haki kokeilulupaa opettaa venäjää B-kielenä vaihtoehtona pakkoruotsille. Hakemuksessa tätä perusteltiin sillä että Itä-Suomessa on suurempi hyöty venäjänkielen taidosta. Ajatus sai laajaa tukea alueen yrittäjiltä ja naapurikunnilta sekä Pohjois-Karjalan liitolta. Opetusministeriö kuitenkin hylkäsi hakemuksen, koska kummankin kotimaisen kielen osaaminen on tärkeää koko Suomessa. Kuinkahan usein Tohmajärvellä tulee nyt käytettyä sitä ruotsinkieltä? Jos vaikka on töissä vaatekaupassa tai kenkäkaupassa tai missä hyvänsä missä ihmiset liikkuvat? Rasistikortti heilahtaa Pakkoruotsia vastustavat leimataan herkästi maamme ruotsinkielisen väestön keskuudessa rasisteiksi. Suomenruotsalaiset suhtautuvat siihen henkilökysymyksenä; jos vastustat pakkoruotsia niin se tarkoittaa, että vihaat suomenruotsalaisia. Aivan niin yksinkertaista tämä ei kuitenkaan ole. Lapsethan tätä kielipoliittista taakkaa joutuvat kantamaan taistellessaan typerän pakkokielihomman kanssa. Aikuiset tappelevat keskenään ja lapsille jää kärsijän rooli. Suomenkieliset lapset taistelevat, itkevät ja hikoilevat ruotsin kielen kanssa ruotsinkieliset lapset suomen kanssa. Sillä ei lapsen kannalta ole väliä, tuleeko ahdistava pakko ruotsista vai suomesta, lapsi tunnistaa vain pakon, pahan mielen ja epäonnistumisen pelon. Tämä kaikki johtuu kielipolitiikasta. Olemme sitoneet tähän kielikysymykseen valtavasti energiaa, koska molemmat kielet ovat erityisasemassa ja suojelussa. Kun lapset opiskelevat ruotsia tai suomea, he tietävät, että kyseessä on koko loppuelämä. Jos et opi juuri tätä kieltä, se tarkoittaa että pilaat mahdollisuutesi päästä elämässäsi eteenpäin. Sinulla ei ole yhtä paljon valinnanvaraa, sinulla on vähemmän mahdollisuuksia, vähemmän tilaisuuksia menestyä, vähemmän edellytyksiä löytää hyvä työ. Tuollaisia paineita lapsemme joutuvat kantamaan sen takia, että massaamme on järjettömän typerä kielipolitiikka. Miksi ihmeessä kaikista Suomen kansalaisista pitää tehdä kaksikielisiä ja väkisin? Suomesta puhutaan kaksikielisenä maana, ja se pitää paikkansa. Hallinto ja valtio ja muut instanssit ovat kaksikielisiä, mutta ihmiset eivät taatusti ole. Kaikille lienee selvää, että yhden asian opetteleminen on aina pois toisesta? Kouluissa on määrällinen määrä oppitunteja, joten jos niistä osa pakotetaan ruotsin kielen opiskeluun, se on joltakin muulta kieleltä tai aineelta pois. Suomenkieliselle lapselle ruotsi on vieras kieli siinä missä suahilikin ja ruotsinkieliselle lapselle suomi on vieras kieli. Miten ihmeessä olemme päätyneet tällaiseen pattitilanteeseen? Onko meillä minkäänlaisia mahdollisuuksia päästä tästä tilanteesta pois? Jotakin on pakko keksiä, koska eniten tästä kärsivät ne kouluissa pänttäävät lapset. Pakkoruotsi on typerää, en voi olla muuta mieltä. Ruotsin kielen tarpeellisuus on varsin häilyvä. Ruotsissa ja muualla pohjoismaissa selviää loistavasti englanninkielellä. Mutta entä jos vastaan tulee tilanne, että olisi ollut hyvä jos olisi osannut ruotsia? Elämässä tulee jatkuvasti tilanteita, joissa huomaa, että olisi kaivannut jotakin tiettyä taitoa. Ruotsin pakko-opettamista ei siis voi perustella silläkään, että joskus aivan taatusti tulee vastaan tilanne, jolloin tarvitsisit ruotsia. Ruotsin kieltä korostetaan silläkin, että sitä puhuu 10 miljoonaa ruotsalaista ja suomea vain 5 miljoonaa. Maailman mittakaavassa molemmat kielet ovat minimaalisia miksi siis pakottaa jo valmiiksi minimaalisen kielitaidon omaava ihminen oppimiaan toinen, yhtä minimaalinen kielitaito? Järki hoi! Sitten on tämä yhteinen historia, johon nojataan aina, kun halutaan puolustaa ruotsin kieltä. Mutta eikös se, että meillä on yhteinen historia Ruotsin kanssa tarkoita, että Ruotsilla on myös yhteinen historia meidän kanssamme? Nyt pitää siis alkaa vaatia pakkosuomea Ruotsin kouluihin yhteisen historian nimissä. Se, että jotakin on joskus tehty tai jotakin on joskus tapahtunut, on keino manipuloida ihmisiä luulemaan, että asia olisi automaattisesti hyvä. Kieli ja identiteetti Kieli on osa identiteettiä ja suomalaisten identiteetti on pohjoismaalainen, eli skandinaavinen. Olet varmaan kuullut tuon argumentin miljoona kertaa. Tuota, mikä skandinaavinen identiteetti? Jos ruotsin kieli olisi suomalaisten identiteettiin kuuluva tärkeä osa, silloinhan olisi itsestään selvää, että puhuisimme ruotsia, eikä pakkoruotsikeskustelua olisi edes syntynyt. Mutta suomalaisen identiteettiin kuuluu äidinkieli eli suomi ei pakkoidentiteetti eli pakkoruotsi. Tuota identiteettiväitettä vastaan puhuu myös se, että harva suomalainen on tarvinnut ruotsinkieltä koulun jälkeen. Ja kuinka tärkeä osa identiteettiä kieli oikein on myöhemmin opittu kieli siis? Minä puhun myös englantia, enkä todellakaan tunne, että minulla olisi brittiläinen tai amerikkalainen identiteetti. Suomi on pohjoismaa ja meidän kielemme on suomi ja se riittää siihen, että voimme sanoa olevamme pohjoismaalaisia. Islantikin on pohjoismaa ja siellä ainoa virallinen kieli on islanti. Mitä muuta asiaa perustellaan sillä, että se on ollut osa historiaamme jo pitkään? Mitä muuta perustellaan sillä, että se on osa kulttuuria, osa identiteettiämme? Mitä muuta asiaa perustellaan sillä, että sen ymmärtäminen helpottaa muiden, samankaltaisten asioiden ymmärtämistä? No, uskontoa ja sen asemaa Suomessa. Pakkoruotsi ei siis olekaan mikään kieli, vaan se on uskonto. Edellisestä Suomen Mieli -lehdestä oli jäänyt uuden kunniajäsenemme, kauppaneuvos Kari Hautasen kuva pois, joten se julkaistaan nyt jälkikäteen tässä. SUOMALAISUUDEN LIITOSTA KAIKKIEN ITSENÄISTEN VALTIOIDEN PÖYTÄ- JA SALKOLIPUT SEKÄ MAAKUNTAVIIRIT AURORANKATU 7 A 1, HELSINKI Puhelin: Sähköposti: Kotisivut: TILAA OMASI!

8 8 Euroopan unionin jäsenmaat ja maiden viralliset kielet Maa Alankomaat Belgia Italia Luxemburg Ranska Saksa Irlanti Iso-Britannia Tanska Kreikka Espanja Postugali Itävalta Ruotsi Suomi Kypros Latvia Liettua Malta Puola Slovakia Slovenia Tsekin tasavalta Unkari Viro Viralliset kielet hollanti hollanti, ranska, saksa italia luxemburg, saksa, ranska ranska saksa iiri, englanti englanti tanska kreikka espanja portugali saksa ruotsi suomi, ruotsi kreikka, turkki latvia liettua malta, englanti puola slovakki sloveeni tsekki unkari viro Suomalaisuuden Liitossa oli 843 jäsentä Jäsenille tiedoksi: Suomalaisuuden Liiton kotisivu-uudistus on loppusuorallaan. Uusiin sivuihin voi käydä tutustumassa tutussa osoitteessa jossa myös voi liittyä Liiton jäseneksi. Mainosta sivujamme myös tuttavillesi sekä jaa linkkiä facebookissa ja keskustelupalstoilla. Haluan liittyä Suomalaisuuden Liiton jäseneksi. Hyväksyn liiton tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Sukunimi: Lähiosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Koulutus: Ammatti/Arvo: Puhelin: Etunimi: Syntymävuosi: Sähköposti: Haluan vastaanottaa sähköpostitse Sähkökannel-tiedotetta: (rasti = haluan; tyhjä tai viiva = ei halukas) Olen valmis vapaaehtoiseen talkootyöhön liiton hyväksi: (rasti = halukas; tyhjä tai viiva = ei halukas). Toivomuksia hallitukselle: Paikka ja aika: JÄSENHAKEMUS Suomalaisuuden Liiton hallitukselle (tarvittaessa jatka kääntöpuolelle ) Allekirjoitus: Jäsenmaksu on 20 euroa. Työttömältä, samassa taloudessa asuvalta jäseneltä tai alle 26-vuotiaalta 10 euroa. Palautus postitse tai sähköpostilla liiton toimistoon: Suomalaisuuden Liitto ry Aurorankatu 7 A 1, HELSINKI Puhelin (09) Mistä sait tiedon Suomalaisuuden Liitosta? Numero 2/2010 SYKSY Numero vuosikerta Toimitus: Aurorankatu 7 A Helsinki puhelin (09) Päätoimittaja: Toimitussihteeri: Saila Savinen Julkaisija: Suomalaisuuden Liitto ry ISN Taitto: TR-Latomo Oy Paino: Satakunnan Painotuote Oy, 2010 Sähköposti: kolumbus.fi Internet/kotisivut: Tilaushinnat: 7 /vuosikerta ilmestyy neljä kertaa vuodessa tai kolmesti yhden numeron ollessa kaksoisnumero. Irtonumero 2. Suomalaisuuden Liiton perustivat kaikki suomenkieliset puolueet Johannes Linnankosken aloitteesta. Liiton jäsenyys on avoin jokaiselle suomalaiselle, joka hyväksyy liiton tarkoituksen. Lisätietoja numerosta (09)

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Tuuli Mirola Anneli Pirttilä Terttu Kauranen Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied Sciences 2013 Saimaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielivalintamateriaalia Tampereen kaupunki Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Europarlamenttivaalit 2014

Europarlamenttivaalit 2014 Oikeusministeriö Europarlamenttivaalit 2014 Tiedotustilaisuus 29.4.2014 1 Vaalien toimittamisaika 22. - 25.5.2014 Torstaina: Hollanti ja UK Perjantaina: Irlanti Perjantaina ja lauantaina: Tshekki Lauantaina:

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

A2- kielivalinta. 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli

A2- kielivalinta. 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli A2- kielivalinta 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli Hyvät KOLMASLUOKKALAISTEN vanhemmat Lapsellanne on nyt mahdollisuus valita toinenkin vieras kieli englannin lisäksi.

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 11.1.2013 Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 00.0.2012 1 Naisten ja miesten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen sekä toiminnallisen tasa-arvon edistäminen Helsingin valtuustokauden strategian

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat HMV-sääntelyn tiekartta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat Sisältö HMV-sääntely» Mitä ja miksi? HMV-sääntelyn punainen lanka Tiekartta 2013 2017» HMV-analyysit ja

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot