Jäsenmatkalla Viipurissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jäsenmatkalla Viipurissa 7 8.8.2010"

Transkriptio

1 1 M Jäsenmatkalla Viipurissa MATKAKERTOMUS s. 4 5 Moskovan metsäpaloista kantautuva savu leijuu Viipurin yllä. Tiivistelmä puheenjohtajan Aamulehdessä julkaisemasta artikkelista. Järki ohjaamaan maahanmuuttoa Maahanmuuttokeskustelu on käynyt alkuvuoden 2010 todella vilkkaana. Mielipiteitä on esitetty laidasta laitaan. Poliitikot toistelevat olevan tärkeää että keskustelua käydään, mutta merkittävät poliittiset toimenpiteet antavat odottaa itseään. Valmisteilla oleva uusi ulkomaalaislaki on lähinnä näpertelyä siihen nähden, mitä toimia todella tarvittaisiin. Eloisan maahanmuuttokeskustelun suurin puute on ollut kyvyttömyys erotella maahanmuuttoa eri muotoihinsa. Maahanmuuttajista puhutaan kokonaisuutena, vaikka he ovat tulleet maahan täysin erilaisilla perusteilla, ja eri tulokasryhmien vaikutukset yhteiskuntaamme poikkeavat suuresti. Tärkein maahanmuuton jakolinja on työperäisen ja niin sanotun humanitaarisen maahanmuuton kesken. Työperäisessä maahanmuutossa edellytetään hyödyn vastaanottavan yhteiskunnan ja maahanmuuttajan välillä olevan molemminpuolista; vastaanottaja tarvitsee työntekijää ja tulokas töitä. Humanitaarisessa maahanmuutossa puolestaan vastaanottavan yhteiskunnan tarpeilla ei lähtökohtaisesti ole merkitystä, vaan humanitaarinen maahanmuutto taloudellisine rasitteineen esitetään kansainvälisenä velvollisuutena. Humanitaarinen maahanmuutto on monimutkainen ilmiö ja oikeastaan jo käsitteenä harhaanjohtava. Vaikuttaa ilmeiseltä, että varsinkin turvapaikkajärjestelmää käytetään usein materiaalisen hyvinvoinnin tavoitteluun. Tämä on käynyt ilmi turvapaikanhakijoiden haastatteluissa, ja heidän hakeutumisestaan niihin maihin joissa tarjolla on eniten sosiaalietuuksia, samoin kuin Suomeen EU:n sisältä tulleista ilmeisen perusteettomista turvapaikanhakijoista. Turvapaikkojen hakemisen on myös huomattu olevan usein organisoitua, eli sitä järjestetään lähtömaissa maksua vastaan. Onkin hyvin ymmärrettävää, että valtaosa maahanmuuton kritiikistä kohdistuu juuri humanitaariseen maahanmuuttoon. Suomella ei järkiperäisessä mieles- Jatkuu sivulla 6

2 2 Pääkirjoitus Ahkeroidaan asiamme puolesta Kesä kääntyy syksyä kohti ja Suomalaisuuden Liiton toiminta on lähtenyt jälleen liikkeelle entistäkin vilkkaampana. Heti elokuun alussa kävimme joukolla Viipurissa, jossa yhä elää voimakas muisto kauniista suomalaisesta kaupungista. Matkakertomus kuvien kanssa löytyy tämän lehden sivuilta. Iloisen matkailun jälkeen on kuitenkin aika aloittaa syksyn työt. Tosin aivan laiskanpulskeina emme makailleet kesälläkään. Kielipoliittinen keskustelu on jatkunut taukoamatta ja Suomalaisuuden Liitto on osallistunut siihen niin lehdissä kuin televisiossa. Helsingin sanomat muun muassa julkaisi kesän ajan kirjoitussarjaa suomenruotsalaisesta kulttuurista, johon myös Suomalaisuuden Liitto kirjoitti kaksi kirjoitusta, jotka löytyvät tästä lehdestä. Kielipolitiikan ajankohtaisuudesta huolimatta emme saa unohtaa monia muitakaan tärkeitä kysymyksiä, joita meidän on pidettävä esillä. Saan puheenjohtajana jatkuvasti sähköpostia niin jäseniltämme kuin muilta kansalaisilta, joilla on hyviä ja tärkeitä ajatuksia asioista, joita Suomalaisuuden Liiton tulisi edistää tai joista varoittaa. Minulle on esitetty muun muassa hyvä suunnitelma pakkoruotsia käsittelevän seminaarin järjestämisestä. Samoin on ehdotettu keskustelutilaisuuksien järjestämistä tulevien eduskuntavaalien ehdokkaille. Edelleen on tuotu esiin muun muassa tarve Kalevalatalon rakennushankkeen henkiinherättämisestä, Viipurin pamauksen muistamisesta, ja suomalaisen historiankirjoituksen uudistamisesta. Kaikki esitetyt ajatukset ovat olleet perusteltuja, mutta harmilliseksi ongelmaksi nousee tällä hetkellä Suomalaisuuden Liiton käytettävissä olevan työvoiman vähyys: meillä on vain yksi palkattu työntekijä. Hänen ponnistelunsa pitävät juuri ja juuri toimiston kasassa ja yhdistyksemme paperityön ajan tasalla. Valtiolta emme saa tukea kuin itsenäisyyspäivän lipunnoston järjestämiseen. Edes puheenjohtaja ei voi työskennellä Liiton asioissa kuin leipätyönsä ohessa. Tekijöiden puute jarruttaa Suomalaisuuden Liiton toimintaa ja parhaidenkin ideoiden toteuttamista. Pitkällä aikavälillä meidän on välttämättä kyettävä lisäämään tekevien käsien määrää niin vapaaehtoisvoimin kuin palkattuna henkilöstönä. Meidän on pyrittävä monipuoliseksi suomalaisen kulttuurin edistäjäksi ja vaalijaksi, joka paitsi osallistuu rohkeasti kansalaiskeskusteluun, kykenee myös toteuttamaan konkreettisia hankkeita yhteistyössä muiden samanhenkisten järjestöjen kanssa. Tähän tarvitaan paitsi varoja, niin myös aktiivisia jäseniä. Sinua. Puheenjohtaja Sameli Suora Kuinka suuri Suomi? Kesällä on taas puhuttu Suomen alueista ja siitä, kuinka pohjoista maa-aluettamme asutetaan. Kun väki pakkautuu etelään kiihtyvällä tahdilla on kysytty, pitääkö pienempiä kuntia enää pitää asuttuna vai tulisiko maa keskittää lähinnä Tampereen eteläpuolelle. Perinteenä on ollut, että isänmaan tulisi tarjota suunnilleen samat peruspalvelut niin kemijärveläiselle, kajaanilaiselle, kurikkalaiselle kuin kauniaislaisellekin. Typistettyä isänmaata näkyy kauppaavan etenkin professoriväki kunnioitetussa Aalto-yliopistossa. Asian ajajina ovat toimineet professorit Paul Lillrank ja Esko Niemi. Heidän kritiikkinsä koskee etenkin rahanjakoa. Kuntien valtionosuuksien kautta etelän vauraat ihmiset joutuvat maksamaan vaikkapa köyhempien savukoskelaisten palveluista. Erikoista on, että tuotantoalan professorit eivät näytä ymmärtävän oman maansa tuotantoketjua. Metson, UPM- Kymmenen ja Ruukin kovapalkkaisia herroja ei olisi maksamassa veroja Helsingissä, ellei yrityksillä olisi ensin tehtaita ympäri Suomea. Pelkällä raporttien rustaamisella ei edes innovaatio-suomi menesty. Helsinki ei myöskään muunnu kovin helposti pelloiksi. Harva viitsisi herätä Töölössä navettaan tuottamaan ruokaa suomalaisille. Ensiksi pitäisi rakentaa vieläpä ne navetat. Pelkistetyimmillään keskitysfantasiat tuovat mieleen Josef Stalinin jättikolhoosit, ehkäpä kiinalaisella kapitalismilla höystettynä ja modernisoituna. Stalin oli kieltämättä tappavan tehokas, kuten Kiinakin. Silti professoreiden ajatuksissa kyse ei voi olla enää tuotannon tehostamisvaatimuksista. Kuntatalouden menoista pienet pitäjät vievät olemattoman osan. Suuret kulut syntyvät pääkaupunkiseudulla, jonka rakenteissa olisi tosiaan remontoitavaa. Ehkä aluepolitiikan alasajossa on kyse suomalaisten identiteetin uudelleen muovaamisesta tai ainakin pyrkimyksestä siihen. Emme kelpaa enää tavallisina suomalaisina, vaan meistä pitää rakentaa jotakin muuta, kuten Stalin pyrki tekemään venäläisistä Homo Sovieticuksia, neuvostoihmisiä. Osa eliitistämme ahmii amerikkalaisen kaupunkitutkijan Richard Floridan ajatuksia. Florida vannoo keskitettyjen, monikulttuuristen, tietotyöllä elävien ja seksuaalisesti vapaamielisten metropolien nimeen. Tähän isänmaa-ihanteeseen eivät kuulu korpi-suomen pienet maalaiskunnat. Ne ovat siitä yhtä kaukana kuin Pelkosenniemi Floridasta. Uutta ihmistä eivät luonnehdi puukirkot, kunnantalot eivätkä kyläkaupat, vaan Helsingin heteroystävälliset homobaarit ja innovointi pelkästä innovoinnin riemusta. Mitä haittaa keskittämisestä sitten olisi? Aluepolitiikkaa ajoi sodanjälkeisessä Suomessa ennen muuta kommunistien pelko. Eriarvoistumisen ja köyhyyden kasautumisen pelättiin johtavan yhteiskunnallisiin levottomuuksiin. Onko meillä enää pelkoa kapinoinnista, jos valtio vetäytyisi suuresta osasta maasta? Onneksi olemme laiskoja rähinöimään. Armeija ja poliisi saisivat luultavasti olla rauhassa varsinkin, kun ottaa huomioon syrjäseutujen ikääntyneen väestön. Muutamia murheita historiallisten maakuntien järjestelmällisestä alasajosta varmasti seuraisi. Verojen maksu ei olisi ensimmäisenä mielessä, jos palvelut puuttuisivat ja valtio veisi kodin. Juurettomuus ajaisi alakuloon, josta olisi omat, suomalaisittain hyvinkin tunnetut sosiaaliset seurauksensa. Alueiden ylläpitämistä on perusteltu usein maanpuolustuksellisilla syillä. Sotilaallisilla tyhjiöillä on taipumus täyttyä vierailla asevoimilla niin mahdottomalta ajatukselta kuin se nyt tuntuukin. Pahin ajatus olisi se, että kansalainen ei haluaisi enää puolustaa sellaista maata, joka ei arvosta hänen omaa kotiseutuaan, sen historiaa ja siellä asuvia tuttuja ihmisiä. Monille isänmaan ensimmäiset kuvat muodostuvat verkkokalvoille ensisijaisesti omasta kotiseudusta. Ne pysyvät siellä loppuun asti. Tunne isänmaasta ei ole vähäpätöisin syy, miksi Suomi tarvitsee yhä kaikkia neljää ilmansuuntaansa, länttä, itää, etelää ja pohjoista.

3 3 Helsingin sanomat julkaisi kesällä juttusarjan suomenruotsalaisuuden historiasta ja nykytilasta. Suomalaisuuden Liitto osallistui juttusarjaan kahden artikkelin voimin, jotka julkaistaan tässä uudelleen jäsentemme nähtäväksi. Erkki Pihkala Suomenruotsalaisten vauraus ei ole sattumaa Suomenruotsalaisia pidetään yleensä suomenkielisiä varakkaampina, ja tilastot osoittavat käsityksen oikeaksi. Ilmiöllä on selvät alueelliset ja historialliset sekä nykyään osin talouspoliittisetkin syynsä. Ruotsinkieliset ottivat aikoinaan haltuunsa rannikon ilmastoltaan ja silloisilta kulkuyhteyksiltään parhaat alueet ja sittemmin myös sisämaan kartanot. Suomen teollistuessa taloudellinen kasvu on ollut suotuisinta ruotsinkielisten asuttamissa maakunnissa. Tämä näkyy kansantalouden aluetilinpidossa. Jos koko maan bruttokansantuotteen (bkt) kasvua asukasta kohti vuonna 2007 merkitään sadalla, lukema oli Uudellamaalla 136, Itä-Uudellamaalla 106, Varsinais-Suomessa 97, Pohjanmaalla 94 ja Ahvenanmaalla 122. Kun otetaan huomioon väestöryhmien sijoittuminen seutukunnittain, ruotsinkielisten keskimääräiseksi indeksiksi saadaan 110. Arvio nojaa oletukseen, että ruotsin- ja suomenkielisten tulotasot ovat ruotsinkielisten asuttamissa seutukunnissa yhtä suuret. Todellisuudessa ruotsinkielisten tulotaso seutukuntiensa kantaasukkaina lienee kuitenkin korkeampi kuin suomenkielisten tulokkaiden. Indeksin osoittama noin kymmenen prosentin ero lienee siis minimi. Kainuun ja Savon köyhimmissä seutukunnissa indeksi on noin puolet ruotsinkielisten seutukuntien indeksistä ja Kyrönmaan indeksi puolet Vaasan luvusta. Suomen alkaessa teollistua maata hallittiin, koulutusta tarjottiin ja liike-elämää johdettiin yksinomaan ruotsiksi. Osaamista ja kansainvälisiä vaikutteita tuovat ulkomaalaiset maahanmuuttajat sulautuivat 1930-luvulle asti enimmäkseen ruotsinkielisiin. Suomen kielestä tuli muodollisesti täysin tasa-arvoinen ruotsin kanssa vuonna Vuoden 1906 eduskuntauudistus mursi ruotsinkielisten säätyvallan, mutta kunnallinen äänioikeus pysyi varallisuuteen sidottuna vuoteen Helsingin yliopisto suomalaistettiin vuonna Kauppakorkeakoulujen opiskelijoista oli vielä vuonna 1970 ruotsinkielisiä 27 prosenttia, koska ruotsinkielisten omistamat yritykset tarvitsivat osaajia konttoreihinsa. Suomenkieliset kelpasivat työmiehiksi. Korkeisiin virka-asemiin ja liike-elämän johtopaikkoihin kuuluu hyvät palkkaedut, ja varallisuutta kertyi ruotsinkielisiin perheisiin ja sukuihin muun muassa asuntovarallisuutena. Ruotsinkielisten palkkaerot suomenkielisiin nähden ovat kuitenkin ajan mittaan tasoittuneet luvun jälkipuoliskolla alkaneen niin sanotun kielitaistelun aikana ruotsinkielinen vähemmistö onnistui hyvällä menestyksellä suojelemaan omaa kieleen nojaavaa erityisasemaansa. Kielitaistelun tuloksena maa jakautui käytännössä vielä 1960-luvulla kahden suurpankin, Pohjoismaiden Yhdyspankin ja Kansallis-Osake-Pankin, yritysryhmittymiin. Ruotsinkielinen ja suomenkielinen pääoma olivat aikalaisille selviä käsitteitä. Vasta vuoden 1990-luvun suurlamassa vanha raha menetti asemiaan liike-elämässä ja leimallisesti ruotsin- ja suomenkieliset yritykset hävisivät sulautumisten tuloksena. Omistussuhteet ovat muuttuneet monikansallisiksi ja globaaleiksi. Liiketaloudellisessa Aikakauskirjassa (3/1999) julkaistun tutkimuksen mukaan suomenkielisistä 9,1 prosenttia ja ruotsinkielisistä 14,0 prosenttia omisti vuoden 1997 alussa pörssiosakkeita. Osakesijoitusten arvo asukasta kohti oli ruotsinkielisillä keskimäärin ja suomenkielisillä 6400 markkaa. Asukaskohtainen osakevarallisuus oli Ahvenanmaalla keskimäärin 33900, Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla markkaa. Kun suomenkielisen osakkeenomistajan salkun keskikoko oli markkaa, ruotsinkielisellä se oli markkaa. Maan osakevarallisuudesta ruotsinkieliset omistivat tuolloin 23,1 prosenttia. Toisen tutkimuksen (Liiketaloudellinen Aikakauskirja 4/2002) mukaan ruotsinkielisten osuus verotuksessa vuonna 2001 ilmoitetusta omaisuudesta oli 8,8 prosenttia, mikä merkitsi markan omaisuutta henkeä kohti, kun vastaava luku suomenkielisillä oli Suomenkielisillä metsien ja peltojen merkitys varallisuudelle oli iso, sillä he toimivat tyypillisesti maa- ja metsätalouden harjoittajina. Ruotsinkielisen Pohjanmaan kasvihuoneet ja veneenrakennus sekä turkistarhaus ovat oivia osoituksia alueelle leimallisesta yritteliäisyydestä. Kasvihuoneet tosin nauttivat viljelytukia ja veneenpito on verotonta toisin kuin kesäasuntojen tai auton omistus. Turkistarhaus ei tukiaisia tarvitse ehkä kalarehun subventointia lukuun ottamatta, ja epäeettisestä maineestaan huolimatta se on onnistunut säilyttämään asemansa Suomessa. Rkp ei ole turhaan ollut pysyvä hallituspuolue luvulla alkoholin salakuljetus loi vaurautta saaristoon, mikä näkyy yhä saariston rakennuskannassa. Sittemmin alkoholin ja muun tavaran verottomalla myynnillä on avokätisesti tuettu laivayhtiöitä ja varustamotoimintaa Alkon kustannuksella. Ruotsinkielisten vanhaa varallisuutta on viime vuosikymmeninä siirtynyt säätiöihin, joiden omaisuustulot ja - usein ruotsin kielen aseman edistämiseksi jaetut - apurahat ovat verottomia. Ruotsinkielisten hyvä taloudellinen menneisyys koituu näinkin heidän elintasonsa hyväksi myös tulevaisuudessa. Kieliriita yltyi pahimmillaan rotuhygieniaksi Suomessa on jo Venäjän vallan ajalta saakka käyty poliittista taistelua suomen ja ruotsin kielen asemasta sekä kieliryhmien eduista ja oikeuksista. Viime vuosina äänekkäin kiista on koskenut niin sanottua pakkoruotsia eli kaikkien suomenkielisten oppilaiden velvollisuutta opiskella ruotsia peruskoulussa. Rkp onnistui aikoinaan ujuttamaan pakkoruotsin vuoden 1968 peruskoulu-uudistukseen uhkaamalla muuten jättäytyä pois Mauno Koiviston johtamasta hallituksesta, johon puolue välttämättä tarvittiin mukaan. Päätös oli vastoin asiaa pohtineiden asiantuntijoiden ja eduskunnan sivistysvaliokunnan kantaa, mutta toisaalta se sai merkittävää tukea opetusministeri Johannes Virolaiselta. Historiallisesti katsoen tämä nykypäivään yltävä ja yhä jatkuva riidanaihe on vain yksi monista kieliryhmien välejä rasittaneista kysymyksistä, eikä suinkaan katkerin. Kun osa ruotsia puhuvasta eliitistä 1800-luvun puolivälissä heräsi suomalaisuuteen ja ryhtyi ajamaan suomenkielisen enemmistön asiaa, toinen osa eliittiä käpertyi kaikin keinoin puolustamaan ryhmäetujaan. Kyseessä ei siis ollut niinkään kieliryhmien taistelu, sillä niin suomalaisuuden kuin ruotsalaisuudenkin kannattajat olivat alkuun ruotsinkielisiä. Kyseessä oli paremminkin poliittinen taistelu kansallisen edun ja ryhmäedun välillä. Kieliriitoja ei nykyäänkään voida pitää puhtaasti kieliryhmien välisinä. Varsinkaan monia suomenkielisiä kielikiistat eri muodoissaan eivät kiinnosta lainkaan. Ruotsinkielisten edunvalvonta taas on keskittynyt muutamalle järjestölle, joita sitten osa ruotsia puhuvista kannattaa. Eniten yhteiskuntamme harmoniaa on historiassa haavoitettu silloin, kun militantti edunvalvonta on pyrkinyt leipomaan poliittisesta kieliriidasta suoranaista etnistä konfliktia. Tämä kehitys alkoi 1800-luvulla, kun svekomaanien parissa kehitettiin teoria erillisestä ruotsalaisesta kansallisuusryhmästä Suomessa. Keskeinen henkilö näiden ajatusten levittämisessä oli Axel Olof Freudenthal ( ), kiihkeä svekomaani, joka yhdisti ajattelussaan surutta kielen, kansan ja rodun. Hänen oppiensa mukaan ruotsinkieliset olivat eri rotua - ja lähes joka suhteessa erinomaisempia - kuin suomea puhuvat. Suomea puhuvilla ei Freudenthalin mukaan ollut kykyä kulttuurin luomiseen tai ylläpitämiseen, vaan nämä olivat jo rotunsa vuoksi tuomittuja älyn hitauteen. Kaikki sivistys oli ruotsia puhuvan rodun varassa. Itsenäisyyteen ei suomea puhuvalla kansalla ollut minkäänlaisia edellytyksiä. Freudenthal ei ollut ajatuksineen yksin. Vähitellen Suomessa levisi germaanis-ruotsalainen kansallisuusteoria, joka sai monet houkuteltua uskomaan kuuluvansa suomea puhuvia ylempään, itäruotsalaiseen rotuun. Freudenthal oli keskeinen taustavaikuttaja myös, kun Ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna Keväällä 1919 perustettu Svenska Finlands folkting eli suomenruotsalaiset kansankäräjät lähti sekin alun perin ohjelmassaan siitä, että Suomessa asui kaksi erillistä kansaa, suomea puhuva ja ruotsia puhuva. Kansankäräjät vaati vuonna 1920 ruotsinkielisille kulttuurista ja hallinnollista autonomiaa omine lääneineen, Ahvenanmaan tapaan. Vuonna 1921 perustettu suomenruotsalainen kansanterveysjärjestö Folkhälsankin oli ja 1930-luvulla hyvin huolissaan rotuhygieniasta. Folkhälsan kokosi eugeniikan oppien mukaista tutkimustietoa kansalaisten rotuominaisuuksista ja pyrki edistämään nimenomaan ruotsinkielisten lisääntymistä. Kaikkein räikeimmin ajatus kahdesta eri kansasta kävi ilmi jatkosodan jälkeen, kun Karjalan evakot torjuttiin monista ruotsinkielisistä kunnista. Tämä viimeistään osoitti, että oman edun valvonta ylitti solidaarisuuden toista kieltä puhuvia maanmiehiä kohtaan. Nykypäivän riitely pakkoruotsista on näihin äänenpainoihin verrattuna hillittyä, mutta vanhoista ajoista on silti välittynyt kaikuja nykypäiväänkin. On esimerkiksi hyvin erikoista, ettei Rkp Suomen äänekkäimmin rasismia vastustavana puolueena ole vieläkään irtisanoutunut Freudenthalista. Päinvastoin puolue jakaa suurimpana kunnianosoituksenaan Freudenthal-mitaleja, jollaisen esimerkiksi Paavo Lipponen sai ottaa vastaan ajettuaan läpi vuonna 2004 voimaan tulleen kielilain. Sinänsä on suuri tragedia, että kieliryhmien väliset, usein yliampuvatkin riidat ovat niin pitkään kylväneet katkeruutta ja vahingoittaneet kansallista yhtenäisyyttämme. Nykypäivänä meidän tulisi parhaamme mukaan hälventää tällaista vastakkainasettelua. Se onnistuu, kun välttää oman ryhmäedun ajamista toisen ryhmän kustannuksella. Jokohan tämä olisi se vuosisata, jona olemme valmiit jättämään taakse kansamme jaottelun suomensuomalaisiin ja suomenruotsalaisiin ja kukin meistä voisi olla vain suomalainen tai finne omalla kielellään?

4 4 Matkakertomus Jäsenmatka Viipuriin Teksti: Saila Savinen Kuvat: Jussi Niinistö Kaikkiaan 18 Suomalaisuuden Liiton jäsentä lähti 7. elokuuta, varhain lauantaiaamuna Vihdin Liikenteen linja-autolla kohti Viipuria, joka oli ennen talvisotaa Suomen kansainvälisin ja toiseksi suurin kaupunki. Kartano ja puisto-alue tunnettiin 1700-luvulla nimellä Lill-Ladngård. Vuonna 1750 kartanoa alettiin kutsua nimellä Charlottendahl Charlotte von Stupishinin mukaan suvun muuttaessa kartanoon. Tänä aikana puisto sai maisemapuutarhan tyylisen ulkonäön. Nykyisen ulkomuotonsa kartano sai vuonna 1788 paroni Ludwig Heinrich von Nicolayn toimesta ja tuolloin puisto sai nimekseen Monrepos. Suku omisti kartanon aina vuoteen 1942 asti. Neuvostoaikana puisto oli nimeltään Park Kalinina. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen puisto sai takaisin vanhan nimensä Monrepos. Kulttuurihistoriallisesti arvokas luvuilla kerätty kartanon kirjasto kuuluu suurimmaksi osaksi Kansallisarkiston kokoelmiin. Kuten tunnettua, Viipuri oli ennen sotaa vilkas kauppakaupunki ja huomattava kulttuurikaupunki jo keskiajalta lähtien, ja nähtävää riittää yhä vaikka kaupunki onkin vieraan vallan alla päässyt rapistumaan. Kaupungin kuuluisin nähtävyys, Viipurin linna rakennettiin jo vuonna Kaupunkioikeudet Viipuri sai 1400-luvun alussa. Matkalla kävimme sotahistoriallisesti merkittävissä paikoissa ja tutustuimme Viipurin katukuvaan ja rakennuskantaan. Yövyimme Uno Ullbergin piirtämässä arkkitehtuurisesti kiinnostavassa hotelli Viipurissa. Aamupalan jälkeen teimme kävelykierroksen jatkaen nähtävyyksien katselua ja tehden ostoksia. Monrepos puiston portti. Matka oli onnistunut, ruoka hyvää ja oppaamme, sotahistoroitsija Eeva Tammi, Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen, oli aivan uskomaton tietopankki.

5 5 Viipurin 700-vuotisjuhliin vuonna 1993 entisöitiin Viipurin linnan perustajan Torkkeli Knuutinpojan patsas, joka sijoitettiin alkuperäiselle paikalleen kaupunginmuseon eteen. Rakennus on ollut myös raatihuoneena, nykyisin se on asumiskäytössä. Linnoituksen kaupunginosassa sijaitseva vanha tuomiokirkon kellotorni ns. vahtitorni on 1400-luvulta (yläosa 1700-luvulta). Itse tuomiokirkko on Viipurin vanhin olemassa oleva kirkollinen rakennus. Tosin kirkosta on talvisodan jäljiltä pystyssä vain kiviseinät. Tuomiokirkko vihittiin käyttöön Kirkon holvien rakennusvuodeksi on merkitty Kirkko on päätetty kunnostaa kulttuuriperintökohteeksi ja sen alta etsitään Mikael Agricolan hautaa. Hankkeen vetäjänä on Mikael Agricola seura. Linna rakennettiin 1293 ruotsalaisten Karjalaan tekemän kolmannen ristiretken aikana. Viipurin kirjaston tarina sai alkunsa 1923, jolloin kauppaneuvos Juho Lallukan lesken, Maria Lallukan testamentti julkaistiin. Testamentissa hän määräsi puolet jälkeensä jättämästä omaisuudesta käytettäväksi kirjaston rakentamiseen Viipuriin. Kesäkuussa 1927 Viipurin kaupunginhallitus julkisti suunnittelukilpailun, jonka nouseva arkkitehti Alvar Aalto ( ) voitti. Kirjasto luovutettiin tilaajalle Neuvostoaikana rakennus rapistui pahoin luvun puolivälissä sitä on restauroitu kansainvälisin voimin ja Viipurin kirjaston ystävät ry:n johdolla. Tästä huolimatta rakennus on julkisivultaan varsin huonossa kunnossa.

6 6 Jatkoa etusivulta Järki ohjaamaan maahanmuuttoa sä ole ollut maahanmuuttopolitiikka oikeastaan lainkaan. Usein kuultu lausahdus Suomi tarvitsee maahanmuuttoa on tyhjä, ellei tarkenneta mihin Suomi maahanmuuttoa tarvitsee ja sitten valikoida sellaisia maahanmuuttajia, jotka kykenevät tarpeeseen vastaamaan. Ajatus siitä, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa mutta hyötynäkökohtia ei saa maahanmuutossa ottaa huomioon, on ristiriitainen. Olisi aika ottaa maahanmuutossa käyttöön yhtenäinen, järkiperusteinen valintajärjestelmä, joka on jokaiselle Suomeen haluavalle tasapuolinen ja kaikille oikeudenmukainen siis myös vastaanottajalle. Valintamenettely arvioisi jokaista siirtolaista yksilönä hänen omien tekojensa ja ansioittensa mukaan. Järjestelmä ei saa palkita tarinankerronnasta, vaan sen on perustuttava tosiasioihin ja dokumentteihin. Nykyään 80% turvapaikanhakijoista tulee Suomeen ilman asianmukaisia papereita. Uuden järjestelmän tulisi ottaa huomioon maahanmuuttajan mahdollisuudet menestyä työmarkkinoilla. Keskeiset valintakriteerit olisivat mm. koulutus, kielitaito, ikä, työmarkkinoiden tarpeet ja tietenkin mahdollinen valmiin työpaikan olemassaolo. Nykyään maahanmuuttajien työllisyysaste on selvästi kantaväestöä alhaisempi, kun asian tietenkin pitäisi olla päinvastoin, jotta maahanmuutto olisi yhteiskunnallemme eduksi. Meillä on nykyään kaksi ikään kuin päällekkäistä humanitaarisen maahanmuuton järjestelmää, pakolaisjärjestelmä ja turvapaikkajärjestelmä. Uuden maahanmuuton valintajärjestelmän rahoitus saataisiin purkamalla turvapaikkajärjestelmää, jonka kustannukset ovat valtavat ja hyväksikäyttö helppoa. Humanitaarisen maahanmuuton suhteen voitaisiin keskittyä pakolaisjärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen. Kaikkein kiireellisintä olisi perheenyhdistämisoikeuden kohtuullistaminen, sillä jokaista humanitaarista maahanmuuttajaa kohden seuraa perässä keskimäärin noin neljä ihmistä perheenyhdistämisten kautta. Toisin sanoen humanitaarinen maahanmuutto on todellisuudessa moninkertaista pakolaiskiintiöön ja myönteisiin turvapaikkapäätöksiin nähden. Kansainvälisen vastuun kantaminen on tietenkin tärkeää, mutta sitä voi tehdä monella tapaa. Valtiotasolla vastuuta kannetaan antamalla lainoja, kehitysapua, kriisiapua ja osallistumalla rauhanturvaoperaatioihin. Yksilötasolla jokainen voi esimerkiksi lahjoittaa rahaa keräyksiin, antaa mikrolainoja kehitysmaiden yrittäjille, tai ottaa ulkomaisia kummilapsia tuettavakseen. Jolleivät poliitikot muuten uskalla käydä lainsäädäntötyöhön, voitaisiin eduskuntavaalien yhteydessä järjestää neuvoa-antava kansanäänestys maahanmuuttopolitiikasta. Muutokseen olisi ryhdyttävä rohkeasti, sillä hyvää tarkoittavan järjestelmämme lopputuotokset ovat kaikin puolin huonot: syrjäytyvät humanitaariset maahanmuuttajat, ja toisaalta itsensä riistetyksi kokeva kantaväestö. Kaikki osapuolet ovat lopulta järjestelmässä uhreja. Kirsi Virtanen Kirjoittaja on Yle Radio 1:n toimittaja ja alla oleva kirjoitus perustuu hänen keskustelua herättäneeseen pakinaansa. Kannattaako pakkoruotsi? Meille suomenkielisille se, mitä tapahtuu maamme ruotsinkielisen väestön keskuudessa, on suuri arvoitus ja koko lailla hämärän peitossa. Siellä ne polskivat ja kaakattavat keskenään ikiomassa ankkalammessaan. Hysteerisyys, nurkkakuntaisuus, omaan napaan tuijottaminen ja suomenkielisten väheksyminen - siinäpä ovat suurin piirtein ne asiat, jotka tiedämme maamme ruotsinkielisistä. No, tiedämme sentään, että ruotsin kielen ansiosta meillä on tässä maassa kulttuuria ja hienostusta. Ilman ruotsia olisimme kuulemma vieläkin juntimpaa kansaa, koska vain ruotsin kieli on muka perusta aivan kaikelle, mikä liittyy sivistykseen. Tätä meille suomenkielisille on hoettu iät ja ajat. Maailmassa mahtaa kuitenkin olla miljoonia sivistyneitä ihmisiä, jotka eivät puhu ruotsia. Miksi ihmeessä suomenkielisten sivistys muka paranisi pelkästään sillä, että he osaavat ruotsia? Entä jos ranskalainen muuttaa Suomeen, kariseeko hänen sivistyksensä, koska hän ei osaa ruotsia? Ruotsin kieli närästää Monet suomenkieliset suhtautuvat kielteisesti ruotsin kieleen, ja se vasta on maamme ruotsinkielisen väestön mielestä rasismia pahimmillaan. Siitä he jaksavat marmattaa, kuinka heitä syrjitään, kun suomenkielinen väestö ei halua opetella heidän kieltään, vaikka laki niin sanoo. Ja jos joku pyytää heitä puhumaan suomea, silloin on aina kätevää viskata laki urputtajien naamaan; kyllä meille pitää puhua ruotsia ihan kaikkialla, koska laki sanoo niin. Suomenkielisiä ottaa pattiin koko ruotsin kieli. Ei siksi, että he erityisesti inhoaisivat ruotsinkielisiä, vaan siksi, että ruotsin kieli on pakollinen oppiaine, jolla ei ole järjellistä syytä olla pakollinen. Nyt jokainen svedupetteri älähtää, että ruotsiin heillä on lain mukaan oikeus kaikkialla, joten äläpäs nipota, meillä on laki turvanamme. Lakeja muutetaan kuitenkin jatkuvasti, joten hyvin voidaan myös muuttaa lakia, joka antaa ruotsille nykyisen etuoikeutetun aseman. Suuri osa koululaisista pitää ruotsin pakko-opetusta tyhmänä ja samoin ajattelevat lasten vanhemmatkin. Niinpä lapsi vuodesta toiseen kantaa kotiin todistuksia, joissa ruotsin arvosana on nelonen tai vitonen. Tietenkin se laskee keskiarvoa, mutta jos lapsi menestyy historiassa, biologiassa, matematiikassa, äidinkielessä, fysiikassa, kemiassa, englannissa tai missä hyvänsä muussa aineessa kuin ruotsi, niin se riittää. Näin ajattelevat niin lapset kuin vanhemmatkin. Ruotsinkieliset lapset eivät ole sen parempia, sillä he eivät opi koulussa suomen kieltä. Se ei huoleta lapsia eikä lasten vanhempia, koska suomi on junttien kieli eikä sitä ole mikään pakko osata. Edelleen Suomessa asuu paljon ruotsinkielisiä, joiden suomentaito on olematon. Ruotsinkieliset väittävät, että kyse on vain muutamasta vanhuksesta, kaikki muut puhuvat sujuvasti suomea. Kuka hyvänsä voi mennä päiväksi Teerijärvelle, Kruunupyyhyn, Maalahteen tai Luotoon. Hetkessä on löytynyt kymmenittäin nuoriakin ihmisiä, jotka eivät todellakaan osaa suomea. Usein tulee tilanteita, että ruotsinkielisten mielestä kaksikielisyys toimii vain yhdensuuntaisesti heiltä meille päin. Skämms ni inte? Minusta suomenruotsalaisten pitäisi hävetä, että heidän keskuudessaan on porukkaa, joka viis veisaa kaikesta siitä, mikä liittyy suomeen ja suomalaisuuteen. Eivät he edes koe olevansa suomalaisia, vaan pikemminkin ruotsalaisia, jotka jostain kohtalon oikusta joutuvat asumaan Suomessa. Minusta vaikuttaa siltä, että viisi prosenttia suomalaisista käyttää lakia kyykyttääkseen 95 % suomalaisista. Eihän se voi olla oikein! Ruotsinkielinen vähemmistömme on mestari lain taakse piiloutumisessa. Lagen säger att vi har rätt! Nyt yhä suurempi osa suomenkielisistä alkaa olla sitä mieltä, että tuo laki on syrjivä. Meillä on oikeus ruotsin kieleemme. No niin on, mutta eikös teillä olisi samalla myös velvollisuus puhua suomea? Eihän voi olla niin, että yhdellä ryhmällä on vain oikeuksia, muttei lainkaan velvollisuuksia. Meillä suomenkielisillä on oikeus puhua suomea, mutta meillä on kuulemma myös velvollisuus puhua ruotsia. Ruotsinkielisellä väestöllä taas on oikeus puhua ruotsia ja siinä kaikki. Ruotsinkielinen väestö on äärimmäisen herkkänahkaista, suorastaan hyökkäävää. Vertasin eräässä pakinassani maamme ruotsinkielisiä Viron venäjänkieliseen väestöön. Virolaiset ystävät sanoivat, että Virossa vaikka kuinka paljon perheitä, joissa puhutaan vain venäjää eikä viron kielen oppimisesta välitetä tuon taivaallista. Tilanne virossa on siis suurin piirtein täsmälleen sama kuin maamme ruotsinkielisen väestön tilanne. Venäläiset Virossa ja suomenruotsalaiset Suomessa Suomessa ja Virossa asuu ihmisiä, joilla on oikeus puhua omaa kieltään ja he tulkitsevat sen niin, että heillä vähemmistönä on oikeus vaatia kaikkia maan muita ihmisiä puhumaan heidän kieltään, mutta heillä on rikkomaton oikeus puhua tuota vain ja ainoastaan omaa kieltään; Virossa venäjää ja Suomessa ruotsia. Voitte tuskin Kirsi Virtanen uskoa minkälaisia haukkuja pakinasta sateli maamme ruotsinkielisiltä itseään niin sivistyneinä pitävät mollasivat minua kuin pahimmat satamajätkät. Olen pohtinut tätä kielikeskustelua tuon viime vuoden pyörityksen jälkeen. Miksi suomenruotsalaiset ovat niin suvaitsemattomia? Miksi heistä ei saa sanoa poikkipuolista sanaa ilman, että ollaan huutamassa kiihottamista kansanryhmää vastaan? Miksi he lähtevät lynkkauslinjalle heti, kun heistä puhutaan muuhun kuin imartelevaan sävyyn? Taustalla on tietenkin pelko oman kielen etuoikeutetun aseman ja samalla koko väestöryhmän aseman menettämisestä. Olisiko heille valjennut, että heillä on yhä vaikeampaa perustella oman kielensä erityisasemaa? Niin siinä on väistämättä käymässä. Suomenruotsalaisuus elää kyllä tulevaisuudessakin Suomessa, mutta lakkaa olemasta niin vahvasti heidän tukenaan, koska valtaväestö ei enää tule sitä sietämään. Ruotsinkielisten tulinen lobbaus oman kielen asemasta näkyy jo. He ovat saa-

7 7 neet tunnettuja suomalaisia puhumaan ruotsinkielen puolesta jopa presidentti Martti Ahtisaaren ja entisen pääministerin Paavo Lipposen. Kielen orjat sorron yöstä nouskaa Ruotsin kielen hyödyllisyyttä argumentoidaan oudolla tavalla. Ruotsi on kuulemma kieli, joka on hyvä oppia koska sen osaaminen helpottaa muiden kielten oppimista. Jaahas. Katsotaanpas. Olen vuosien mittaan ihmetellyt, että suomalaiset edelleen puhuvat usein tankeroenglantia, jopa nuoret. Jos ruotsi helpottaa germaanisten kielten puhumista, eikös tuon mukaan meidän kuuluisi puhua englantia vähintäänkin yhtä hyvin kuin syntyperäinen britti? Miksi ruotsia ei pakkosyötetä muissa maissa - vaikkapa Ranskassa helpottamaan muiden kielten oppimista? Kuitenkin sallimme, että lapsemme pannaan oppimaan pakkoruotsia. Se on aika julmaa. Jotakin kertoo puuttuvasta motivaatiosta, että 85 % suomenkielisistä aloittaa ruotsin pänttäämisen mahdollisimman myöhään eli 7. luokalla. Pakollisuus ei ole hyvä asia psykologisesti ajatellen varsinkaan kun pakollisuus tässä tapauksessa johtaa huomattavaan tasa-arvonongelmaan. Suomenkielisten on pakko opetella ruotsia, koska 5% maamme väestöstä niin sanoo ja-a, håll käften nu jag vet at det är lagen som säger så men ni står ju bakom, det är ni som gömmer er bakom den där lagen! Suomen kielen pakko taas johtuu siitä, että maamme väestöstä 91 % puhuu sitä äidinkielenään. Missä on tasa-arvo? Ei ole tasa-arvoa, että pieni vähemmistö voi pakottaa pääväestön tanssimaan pillinsä mukaan. Euroopan Komission kielten opetusta käsittelevä raportti Key data on Teaching Languages at School in Europe 2005, on todennut Suomen kielenopetuksen johtuvan poliittisista ja historiallisista syistä, ei siis itse kielen tarpeesta. Siis poliittisista ja historiallisista syistä ei tarpeesta! Voisiko enää selkeämmin sanoa! Opetusministeri Henna Virkkunen vilautteli äsken, että koulujen tuntimäärää pitäisi lisätä. Siitä nousi aikamoinen mekkala, kun kaikki totesivat, että koululaisilla on jo riittävästi, ellei liikaakin oppitunteja. Mutta jospa ensin poistettaisiin pari pakollista ainetta ja niiden tilalle tuotaisiin jotakin muuta? Silloin tuntimäärä pysyisi samana, mutta sisällön taso voisi parantua. Poistetaan siis pakkoruotsi ja samalla pakkouskonto. Kummatkaan eivät enää puolusta paikkaansa modernin koulun oppiaineina. Tilalle voidaan ottaa Virkkusen esittämiä taito- ja taideaineita. Mutta ennen kuin pakkoruotsi saadaan poistettua, lakia on muutettava ja opetushallituksen on muutettava suhtautumistaan. Tohmajärven kunta yritti olla edelläkävijä vuonna Kunta haki kokeilulupaa opettaa venäjää B-kielenä vaihtoehtona pakkoruotsille. Hakemuksessa tätä perusteltiin sillä että Itä-Suomessa on suurempi hyöty venäjänkielen taidosta. Ajatus sai laajaa tukea alueen yrittäjiltä ja naapurikunnilta sekä Pohjois-Karjalan liitolta. Opetusministeriö kuitenkin hylkäsi hakemuksen, koska kummankin kotimaisen kielen osaaminen on tärkeää koko Suomessa. Kuinkahan usein Tohmajärvellä tulee nyt käytettyä sitä ruotsinkieltä? Jos vaikka on töissä vaatekaupassa tai kenkäkaupassa tai missä hyvänsä missä ihmiset liikkuvat? Rasistikortti heilahtaa Pakkoruotsia vastustavat leimataan herkästi maamme ruotsinkielisen väestön keskuudessa rasisteiksi. Suomenruotsalaiset suhtautuvat siihen henkilökysymyksenä; jos vastustat pakkoruotsia niin se tarkoittaa, että vihaat suomenruotsalaisia. Aivan niin yksinkertaista tämä ei kuitenkaan ole. Lapsethan tätä kielipoliittista taakkaa joutuvat kantamaan taistellessaan typerän pakkokielihomman kanssa. Aikuiset tappelevat keskenään ja lapsille jää kärsijän rooli. Suomenkieliset lapset taistelevat, itkevät ja hikoilevat ruotsin kielen kanssa ruotsinkieliset lapset suomen kanssa. Sillä ei lapsen kannalta ole väliä, tuleeko ahdistava pakko ruotsista vai suomesta, lapsi tunnistaa vain pakon, pahan mielen ja epäonnistumisen pelon. Tämä kaikki johtuu kielipolitiikasta. Olemme sitoneet tähän kielikysymykseen valtavasti energiaa, koska molemmat kielet ovat erityisasemassa ja suojelussa. Kun lapset opiskelevat ruotsia tai suomea, he tietävät, että kyseessä on koko loppuelämä. Jos et opi juuri tätä kieltä, se tarkoittaa että pilaat mahdollisuutesi päästä elämässäsi eteenpäin. Sinulla ei ole yhtä paljon valinnanvaraa, sinulla on vähemmän mahdollisuuksia, vähemmän tilaisuuksia menestyä, vähemmän edellytyksiä löytää hyvä työ. Tuollaisia paineita lapsemme joutuvat kantamaan sen takia, että massaamme on järjettömän typerä kielipolitiikka. Miksi ihmeessä kaikista Suomen kansalaisista pitää tehdä kaksikielisiä ja väkisin? Suomesta puhutaan kaksikielisenä maana, ja se pitää paikkansa. Hallinto ja valtio ja muut instanssit ovat kaksikielisiä, mutta ihmiset eivät taatusti ole. Kaikille lienee selvää, että yhden asian opetteleminen on aina pois toisesta? Kouluissa on määrällinen määrä oppitunteja, joten jos niistä osa pakotetaan ruotsin kielen opiskeluun, se on joltakin muulta kieleltä tai aineelta pois. Suomenkieliselle lapselle ruotsi on vieras kieli siinä missä suahilikin ja ruotsinkieliselle lapselle suomi on vieras kieli. Miten ihmeessä olemme päätyneet tällaiseen pattitilanteeseen? Onko meillä minkäänlaisia mahdollisuuksia päästä tästä tilanteesta pois? Jotakin on pakko keksiä, koska eniten tästä kärsivät ne kouluissa pänttäävät lapset. Pakkoruotsi on typerää, en voi olla muuta mieltä. Ruotsin kielen tarpeellisuus on varsin häilyvä. Ruotsissa ja muualla pohjoismaissa selviää loistavasti englanninkielellä. Mutta entä jos vastaan tulee tilanne, että olisi ollut hyvä jos olisi osannut ruotsia? Elämässä tulee jatkuvasti tilanteita, joissa huomaa, että olisi kaivannut jotakin tiettyä taitoa. Ruotsin pakko-opettamista ei siis voi perustella silläkään, että joskus aivan taatusti tulee vastaan tilanne, jolloin tarvitsisit ruotsia. Ruotsin kieltä korostetaan silläkin, että sitä puhuu 10 miljoonaa ruotsalaista ja suomea vain 5 miljoonaa. Maailman mittakaavassa molemmat kielet ovat minimaalisia miksi siis pakottaa jo valmiiksi minimaalisen kielitaidon omaava ihminen oppimiaan toinen, yhtä minimaalinen kielitaito? Järki hoi! Sitten on tämä yhteinen historia, johon nojataan aina, kun halutaan puolustaa ruotsin kieltä. Mutta eikös se, että meillä on yhteinen historia Ruotsin kanssa tarkoita, että Ruotsilla on myös yhteinen historia meidän kanssamme? Nyt pitää siis alkaa vaatia pakkosuomea Ruotsin kouluihin yhteisen historian nimissä. Se, että jotakin on joskus tehty tai jotakin on joskus tapahtunut, on keino manipuloida ihmisiä luulemaan, että asia olisi automaattisesti hyvä. Kieli ja identiteetti Kieli on osa identiteettiä ja suomalaisten identiteetti on pohjoismaalainen, eli skandinaavinen. Olet varmaan kuullut tuon argumentin miljoona kertaa. Tuota, mikä skandinaavinen identiteetti? Jos ruotsin kieli olisi suomalaisten identiteettiin kuuluva tärkeä osa, silloinhan olisi itsestään selvää, että puhuisimme ruotsia, eikä pakkoruotsikeskustelua olisi edes syntynyt. Mutta suomalaisen identiteettiin kuuluu äidinkieli eli suomi ei pakkoidentiteetti eli pakkoruotsi. Tuota identiteettiväitettä vastaan puhuu myös se, että harva suomalainen on tarvinnut ruotsinkieltä koulun jälkeen. Ja kuinka tärkeä osa identiteettiä kieli oikein on myöhemmin opittu kieli siis? Minä puhun myös englantia, enkä todellakaan tunne, että minulla olisi brittiläinen tai amerikkalainen identiteetti. Suomi on pohjoismaa ja meidän kielemme on suomi ja se riittää siihen, että voimme sanoa olevamme pohjoismaalaisia. Islantikin on pohjoismaa ja siellä ainoa virallinen kieli on islanti. Mitä muuta asiaa perustellaan sillä, että se on ollut osa historiaamme jo pitkään? Mitä muuta perustellaan sillä, että se on osa kulttuuria, osa identiteettiämme? Mitä muuta asiaa perustellaan sillä, että sen ymmärtäminen helpottaa muiden, samankaltaisten asioiden ymmärtämistä? No, uskontoa ja sen asemaa Suomessa. Pakkoruotsi ei siis olekaan mikään kieli, vaan se on uskonto. Edellisestä Suomen Mieli -lehdestä oli jäänyt uuden kunniajäsenemme, kauppaneuvos Kari Hautasen kuva pois, joten se julkaistaan nyt jälkikäteen tässä. SUOMALAISUUDEN LIITOSTA KAIKKIEN ITSENÄISTEN VALTIOIDEN PÖYTÄ- JA SALKOLIPUT SEKÄ MAAKUNTAVIIRIT AURORANKATU 7 A 1, HELSINKI Puhelin: Sähköposti: Kotisivut: TILAA OMASI!

8 8 Euroopan unionin jäsenmaat ja maiden viralliset kielet Maa Alankomaat Belgia Italia Luxemburg Ranska Saksa Irlanti Iso-Britannia Tanska Kreikka Espanja Postugali Itävalta Ruotsi Suomi Kypros Latvia Liettua Malta Puola Slovakia Slovenia Tsekin tasavalta Unkari Viro Viralliset kielet hollanti hollanti, ranska, saksa italia luxemburg, saksa, ranska ranska saksa iiri, englanti englanti tanska kreikka espanja portugali saksa ruotsi suomi, ruotsi kreikka, turkki latvia liettua malta, englanti puola slovakki sloveeni tsekki unkari viro Suomalaisuuden Liitossa oli 843 jäsentä Jäsenille tiedoksi: Suomalaisuuden Liiton kotisivu-uudistus on loppusuorallaan. Uusiin sivuihin voi käydä tutustumassa tutussa osoitteessa jossa myös voi liittyä Liiton jäseneksi. Mainosta sivujamme myös tuttavillesi sekä jaa linkkiä facebookissa ja keskustelupalstoilla. Haluan liittyä Suomalaisuuden Liiton jäseneksi. Hyväksyn liiton tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Sukunimi: Lähiosoite: Postinumero ja -toimipaikka: Koulutus: Ammatti/Arvo: Puhelin: Etunimi: Syntymävuosi: Sähköposti: Haluan vastaanottaa sähköpostitse Sähkökannel-tiedotetta: (rasti = haluan; tyhjä tai viiva = ei halukas) Olen valmis vapaaehtoiseen talkootyöhön liiton hyväksi: (rasti = halukas; tyhjä tai viiva = ei halukas). Toivomuksia hallitukselle: Paikka ja aika: JÄSENHAKEMUS Suomalaisuuden Liiton hallitukselle (tarvittaessa jatka kääntöpuolelle ) Allekirjoitus: Jäsenmaksu on 20 euroa. Työttömältä, samassa taloudessa asuvalta jäseneltä tai alle 26-vuotiaalta 10 euroa. Palautus postitse tai sähköpostilla liiton toimistoon: Suomalaisuuden Liitto ry Aurorankatu 7 A 1, HELSINKI Puhelin (09) Mistä sait tiedon Suomalaisuuden Liitosta? Numero 2/2010 SYKSY Numero vuosikerta Toimitus: Aurorankatu 7 A Helsinki puhelin (09) Päätoimittaja: Toimitussihteeri: Saila Savinen Julkaisija: Suomalaisuuden Liitto ry ISN Taitto: TR-Latomo Oy Paino: Satakunnan Painotuote Oy, 2010 Sähköposti: kolumbus.fi Internet/kotisivut: Tilaushinnat: 7 /vuosikerta ilmestyy neljä kertaa vuodessa tai kolmesti yhden numeron ollessa kaksoisnumero. Irtonumero 2. Suomalaisuuden Liiton perustivat kaikki suomenkieliset puolueet Johannes Linnankosken aloitteesta. Liiton jäsenyys on avoin jokaiselle suomalaiselle, joka hyväksyy liiton tarkoituksen. Lisätietoja numerosta (09)

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Europarlamenttivaalit 2014

Europarlamenttivaalit 2014 Oikeusministeriö Europarlamenttivaalit 2014 Tiedotustilaisuus 29.4.2014 1 Vaalien toimittamisaika 22. - 25.5.2014 Torstaina: Hollanti ja UK Perjantaina: Irlanti Perjantaina ja lauantaina: Tshekki Lauantaina:

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset 1.1.2017 alkaen Kaksi 1.1.2017 voimaan astuvaa lakimuutosta helpottaa pankkipalvelujen tarjoamista oleskeluluvan saaneille. Henkilökorttilaki Ulkomaalaisen

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 11.1.2013 Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 00.0.2012 1 Naisten ja miesten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen sekä toiminnallisen tasa-arvon edistäminen Helsingin valtuustokauden strategian

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Hannu Alanko 7.2.2013 Hoffmanco International 1 Hoffmanco International Oy Health Due Diligence nykytila-analyysi Sirius ohjausjärjestelmä Sirius sairauskassa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Indikaattoritietoja halutaan paljon mutta käytetään vähemmän

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot

Jyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot Jyväskylän kaupungin kansainväliset yhteistyöverkostot Kulttuurin kansainväliset yhteydet Jyväskylän kaupungin vastuulalueilla on laajat ja toimivat kansainväliset yhteydet. Kansainväliset näyttelyt Graphica

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Taina Juurakko Paavola Tutkijayliopettaja, dosentti Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

HAKEMUS TÄYSIAIKAISEKSI OPISKELIJAKSI TEOLOGINEN SEMINAARI

HAKEMUS TÄYSIAIKAISEKSI OPISKELIJAKSI TEOLOGINEN SEMINAARI HAKEMUS TÄYSIAIKAISEKSI OPISKELIJAKSI TEOLOGINEN SEMINAARI Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Valokuva Henkilötunnus Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero (t) Sähköposti 1 Siviilisääty

Lisätiedot

VIERASKIELISTEN KOULUTUSOHJELMIEN YHTEISHAKU 2013

VIERASKIELISTEN KOULUTUSOHJELMIEN YHTEISHAKU 2013 VIERASKIELISTEN KOULUTUSOHJELMIEN YHTEISHAKU 2013 Anastasia McAvennie Admissions Office / Hakutoimisto Puh. 044 7101 229 admissions@kajak.fi hakutoimisto@kajak.fi anastasia.mcavennie@kajak.fi 1 Tilastotiedot:

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

Työelämä muuttuu monipuolisen

Työelämä muuttuu monipuolisen Työelämä muuttuu monipuolisen kielitaidon merkitys elinkeinoelämälle kasvaa Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KIELITIVOLI-konferenssi 27..202 Esityksen sisältö Tavat tehdä töitä muuttuvat

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149 TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot