Sidotut jalat, leikatut luomet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sidotut jalat, leikatut luomet"

Transkriptio

1 Irtolainen 3 / 2010

2 Sisällys Pääkirjoitus tässä IRTOLAISEN numerossa alkaa uusi palsta Man Tyrant, jossa Jaakko Mäntyranta käsittelee ajankohdattomia, epäoleellisia ja yhteiskunnallisesti turhia aiheita. Tällä kertaa aiheena ovat marginaaliin jääneet historialliset taudit, kuten nauruepidemia. Kaliforniassa tehtiin 70-luvulla luonnonsuojelun historiaa. Talouskriisi on synnyttänyt Amerikassa uudenlaisia ravintolakulttuurin muotoja: ruokakärryjä. 3 Pääkirjoitus 4 Terveisiä hallitukselta 5 Terveisiä laitokselta 6 Elottoman luonnon oikeudet 10 Viikko ilman alkoholia 12 Man Tyrant: Nauru lyhentää ikää 14 Kätevästi kärryssä 18 Marskin jalanjäljillä 20 Tisleitä ja tikanheittoa osakeanalyysi lasin alla 25 Terveisiä HYY:stä Kuten rypytön iho ja suurehkot rinnat nykyään, pienet jalat olivat naisia koskeva kauneusihanne vielä viime vuosituhannen Kiinassa. Sidotut jalat, leikatut luomet Taso järjesti Kehon kanssa jälleen Nälkäpäiväseminaarin. Vastaava päätoimittaja: Jaana Kiesiläinen Toimitusneuvosto: Maarit Olkkola ja Liisa Ketolainen Kannen kuva: Irtolaisen arkisto Päätoimittajat: Lauri Haikola ja Joona Nikinmaa Taitto ja ulkoasu: Maarit Olkkola Painopaikka: Picaset Oy, Helsinki Irtolainen on talous- ja sosiaalihistorian opiskelijoiden Taso ry:n ylpeästi linjaton tuotos. Julkaisemme neljä numeroa vuodessa. Lehti on jaossa Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston aulassa eli tuttavallisemmin Klixillä (Unioninkatu 35). Painos on 200 kpl. Asiatonta palautetta osoitteeseen: 26 Helsinki unen ja valveen rajamailla 28 Yhteistyötä ja avunantoa 30 Novelli: Lapsia, kahvia ja sämpylöitä (ikääntyvässä maailmassa) Miltä kuulostaisi kauneusleikkaus valmistujaislahjaksi? Entäpä kymmenen prosentin opiskelija-alennus leikkauksia tekevällä klinikalla? Suomalaisen opiskelijan korviin melko käsittämättömältä, mutta yhä useammalle kiinalaiselle nuorelle naiselle täysin järkeenkäyvältä. Helsingin Sanomissa 15. syyskuuta ilmestyneessä artikkelissa kerrottiin kauneusleikkauksien kasvaneesta suosiosta Kiinassa. Merkittävin asiakasryhmä ovat varakkaista perheistä tulevat nuoret naisopiskelijat. Leikkauksilla naiset pyrkivät parantamaan asemiaan työpaikka- ja avioliittomarkkinoilla. Kiinassa on nykyään entistä tärkeämpää näyttää hyvältä vakuuttavat niin tutkimukset, leikkauksia tekevät lääkärit kuin palveluihin turvautuvat naisetkin. Kauneusleikkauksien suosio on kasvanut vuosituhannen alusta yhtä matkaa Kiinan kansantalouden ja varakkaan keskiluokan kanssa. Esikuvakin on selvä: talousmahti ja kauneusleikkauksien kultamaa Yhdysvallat, jossa tehtiin tosin viime vuonna enää 8 miljoonaa leikkausoperaatiota enemmän kuin Kiinassa. Ilmiön juuret ovat kuitenkin syvemmällä historiassa kuin vuosikymmenen takana. Tämän päivän kauneusleikkaukset muistuttavat nimittäin yllättävän paljon 900- ja 1000-lukujen vaihteessa alkunsa saanutta, nykyään kidu- tukseksi laskettavaa ja kiellettyä jalkojen sitomista. Sitomisessa tyttölapsen varpaat käännetään jalkapöydän alle siteiden tai jopa ompelemisen avulla, jotta jalka ei koskaan pääse kasvamaan yli kymmensenttiseksi. Kuten rypytön iho ja suurehkot rinnat nykyään, pienet jalat olivat naisia koskeva kauneusihanne vielä viime vuosituhannen Kiinassa. Sitomisesta seurasi kipua ja tulehduksia, eivätkä jalkansa sitoneet naiset pystyneet enää koskaan kävelemään kunnolla. Myös kauneuleikkauksiin liittyy poikkeuksetta kipua ja vakavienkin komplikaatioiden riski. Erinäköisestä lopputuloksesta huolimatta toimenpiteiden tarkoitus on kuitenkin sama: täyttää yhteiskunnan asettamat ulkonäkövaatimukset ja taata oma taloudellinen turvallisuus avioliiton tai työpaikan kautta. Kuten kauneusleikkauksetkin, myös naisten jalkojen sitominen oli aluksi vain yläluokan tapa. Myöhemmin myös alemmat luokat alkoivat kopioida yläluokan asettamaa kauneusihannetta. Näin tulee todennäköisesti käymään myös kauneusleikkauksien kohdalla. Kiinalaisten vaurastuessa yhä useammalla on varaa leikkauksiin ja niiden yleistyessä yhä useampi nuori nainen tuntee myös sosiaalista pakkoa ulkonäkönsä muokkaamiseen kirurgin veitsellä. Jaana Kiesiläinen 2 I r t o l a i n e n 3 /

3 Terveisiä hallitukselta Terveisiä laitokselta Taas täällä! Minulla oli ilo palata yhteiskuntahistorian osastolle kolmen vuoden tauon jälkeen. Viimeksi olin yhteiskuntahistorian tohtoriassistenttina vuosina , ja sitä ennen opiskelin ja toimin tutkijana talous- ja sosiaalihistorian piirissä noin viidentoista vuoden ajan. Pitkän linjan tasolainen siis. Nyt hoidan talous- ja sosiaalihistorian yliopistonlehtorin virkaa tämän syksyn. maseuran, jne. Ne sitä vastoin, jotka ovat tällaista elämää karttaneet, ovat sen takia viettäneet yksinäisempää elämää, kuin mikä on hyödyllistä nuorelle tai vanhalle. Sillä missä keskinäistä kanssakäymistä ei tapahdu, siellä sielu puutuu, siellä kehittyy yksipuolisuutta ja kuivahtanutta egoismia. (Morgonbladet Suom. Klinge, M: Ylioppilastalo. HYY 1970.) Mikä mättää opinnoissa? Irtolainen aloittaa uuden perinteen, jossa puheenjohtajia kohtuuttomasti rasittanut pj-palsta korvataan vaihtuvien hallituslaisten teksteillä, joissa he esittelevät omia vastuualueitaan. Ensimmäisenä vuorossa ovat opintovastaavat. Kuten jotkut ehkä tietävätkin, opintovastaavat huolehtivat yhteydenpidosta osaston henkilökuntaan ja vastaavat yleisesti ainejärjestön edunvalvontatoiminnasta. Emme ehkä ole aivan yhtä tehokkaita kuin eräs Polhon opintovastaava, joka valvoo polholaisten etua opintoasioissa kuin Mustan Ruhtinaan silmä Mordorin pimeää maata Barad-dûrin huipulta, mutta parhaamme teemme. Oli miten oli, tiedossa on opintoasioiden suhteen varsin tapahtumarikas loppusyksy. Keskeisin lähiaikojen opintoasia on tulossa oleva tutkintorakenneuudistus. Nyt alkavassa prosessissa tutkintovaatimukset on tarkoitus myllätä melko perusteellisesti. Nykyisten kohtien tenttikirjojen uudelleenharkinnan lisäksi vaatimuksiin voidaan lisätä kokonaan uusia opintojaksoja tai poistaa vanhoja. Tiedekunnan opintoasiaintoimikunta on muotoillut asiasta valtsikan opintovastaavillekin esitellyn ohjeistuksen, jonka pohjalta uudistuksia ryhdytään valmistelemaan. Tiedekunnan periaate-ehdotuksen keskeisenä pyrkimyksenä on läpivirtauksen nopeuttaminen sitouttamalla opiskelijat suorittamaan 60 noppaa vuodessa ja muuta mukavaa. Opiskelijoiden onneksi tällaisista strategisista tavoitteista kumpuavat uudistukset ovat pääasiassa myönteisiä: opinto-ohjauksen lisääminen, osaamistavoitteiden kuvaaminen, tiedekuntatenttien kehittäminen ja niiden roolin vähentäminen sekä palautekäytäntöjen parantaminen. Samalla pyritään vähentämään pieniä opintojaksoja siten, että opintojaksot ovat pääsääntöisesti vähintään viiden opintopisteen laajuisia. Näiden yleisten linjausten käytännön toteutuminen on pitkälti kiinni oppiaineista, ja opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen uusien tutkintovaatimusten muotoilussa on varsin tärkeää niin opintovastaavien, kuin hallinnon ja opetushenkilökunnankin mielestä. Niinpä juuri nyt on hyvä hetki ryhtyä pohtimaan, mistä olet pitänyt talous- ja sosiaalihistorian opiskelussa ja mistä et, mitä toivoisit lisää ja mitä vähemmän. Palautetta kerätään syksymmällä, mutta toki opintovastaaville voi muutenkin kertoa mielipiteitään opinnoista esimerkiksi sähköpostitse. Tutkintorakenneuudistuksen valmistelu aloitetaan syksyn aikana muodostamalla asiaa valmisteleva työryhmä, johon myös opiskelijat saavat edustajia. Työryhmän ehdotuksen mukainen luonnos jätetään opintoasiaintoimikunnalle 15. helmikuuta ja uudet tutkintovaatimukset astuvat voimaan syksyllä Syksy ei kuitenkaan pyöri täysin tutkintorakenneuudistuksen ympärillä, vaan valtsikassa järjestetään myös muutamia opintoihin liittyviä tapahtumia: Marraskuussa pidetään tutkijapaneeli, joka tarjoaa tilaisuuden kuulla laitoksen tutkijoiden työstä sekä syödä pullaa (tai berliininmunkkia). Sen lisäksi Kannunvalajat järjestävät tiedekunnan henkilökunnan kanssa opintoillan, jossa kehitetään opintoja luovan brainstormigin merkeissä. Nyt on siis aika miettiä, mitä opinnoissa olisi kehitettävää. Opiskelijoiden ääni kuuluviin! Edelliset kolme vuotta vietin opiskelijoille hyvin tutussa instituutiossa, opiskelijakirjastossa. Kirjoitin siellä tutkimuksen 150 vuotta täyttäneen kirjaston vaiheista. Keisarillisen Aleksanterin yliopiston ylioppilaat perustivat yhteisen kirjaston vuonna 1858 ja myöhemmin siihen liitettiin myös hiukan vanhemman Akateemisen lukuyhdistyksen toiminta. Lukuyhdistys tilasi sanoma- ja aikakauslehtiä lukusaliinsa, jotta opiskelijat voisivat seurata maailman tapahtumia ja lukea muutakin kuin pölyttyneitä tenttikirjoja. Morgonbladetissa kirjoitettiin ylioppilaiden yhteisen kokoontumistilan tarpeesta vuonna 1846: Sellaista paikkaa on kaivattu, jossa vapaahetkenä voisi tavata samoin ajattelevia tovereita ja vaihtaa heidän kanssaan jonkin järkevän sanan, ja tällaisen puutteessa on tavattu ravintoloissa, joissa kuitenkin ympäristö on matkaansaattanut toisenlaisen tunnelman, kuin mitä olisi toivonut, lukuun ottamatta muita epäkohtia, joista akateemisen nuorison isät ja holhoojat voivat antaa lähempää tietoa. Liian moni on etsinyt vain seuraa, mutta tavannut juo luvun varoitukset sosiaalisesta näivettymisestä ja sielun puutumisesta ovat edelleen ajankohtaisia. Nykyään ei tarvita lehtilukusaleja ajankohtaisten asioiden seuraamiseksi. Maailma on tullut koteihin television ja internetin välityksellä, ja osaa kirjastojenkin aineistoista voi lukea elektronisessa muodossa kotisohvalta käsin. Halutessaan suuren osan opinnoistaan voi hoitaa etänä kirjatenteillä, esseillä ja verkkokursseilla. Kätevää sinänsä, mutta vaarana on tietenkin eristäytyminen neljän seinän sisälle luvun varoitukset sosiaalisesta näivettymisestä ja sielun puutumisesta ovat edelleen ajankohtaisia. Sosiaalinen media tarjoaa kyllä yhden areenan kanssakäymiselle, mutta ei korvaa kaikkea. Toivottavasti myös kasvokkain tapaamiseen on nykyäänkin riittävästi mahdollisuuksia. Ajatusten vaihtohan on yliopistoelämän tärkeimpiä ja samalla myös hauskimpia ulottuvuuksia. Hienoa olla taas täällä töissä yksinäisen puurtamisen jälkeen! Kiva tavata tuttuja opiskelijoita ja tutustua uusiin. Tulkaa kertomaan kuulumisia tai juttelemaan muuten vain. Vaihdetaan sanoja! Hanna Kuusi Pilvi Ainola ja Risto Tuomainen Tason opintovastaavat I r t o l a i n e n 3 /

4 Elottoman luonnon oikeudet Otto Tähk äpää uodelta 1972 peräisin oleva Sierra Club v. Morton nimellä tunnettu oikeudenkäynti ja sen lopputulos merkitsivät aikanaan suurta voittoa amerikkalaiselle luonnonsuojelulle. Tästä huolimatta jutussa yhtenä tuomareista toiminut ja pitkän linjan ympäristövaikuttajana tunnettu William O. Douglas ( ) halusi jättää oikeuden pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä, koska hänelle oikeudenkäynti oli muutakin kuin puhtaasti lainopillinen kysymys. Douglasille kysymys oli suuremmasta periaatteesta: Nykyisen huolen luonnon tasapainotilan suojelemisesta pitäisi johtaa siihen, että myös elottomalle luonnolle tulisi myöntää oikeus nostaa kanteita suojelemisensa puolesta. Samaisesta syystä tätä kannetta tulisi kutsua pikemminkin nimellä Mineral King v. Morton. 6 I r t o l a i n e n 3 /

5 Kaunis Mineral Kingin laakso sijaitsee Sequoian kansallispuistossa Kaliforniassa. ierra Clubin ja muiden luonnonsuojelujärjestöjen kannalta oikeudenkäynti päättyi siis suosiollisesti, mutta tuomari Douglas ei halunnut oikeudelle osoittamassaan kirjelmässä jättää asiaa vielä tähän: Kysymys edustusoikeudesta (eng. standing) tulisi yksinkertaisemmaksi ja keskustelun keskiöön, mikäli ympäristökysymyksistä voitaisiin käräjöidä osavaltion tuomioistuimien edessä elottoman luonnon nimissä silloin, kun sitä olisi kohtaamassa tuhoutuminen, joka aiheuttaa suurta yleistä pahennusta. Juuri tähän Douglas viittaa kirjoituksen alussa esitetyssä lainauksessa oikeutta ei hänen mielestään käyty Sierra Clubin jäsenten, vaan Mineral Kingin luonnon puolesta. Douglasin ajatus elottoman luonnon oikeuksista ei ole niin villi kuin se ehkä ensi kuulemalta vaikuttaa. Kirineral King on luonnonkaunis jääkauden muovaama laakso, joka sijaitsee Sequoian kansallispuistossa Kaliforniassa. Käräjöinnin kohteeksi laakso päätyi sen jälkeen kun Roger Mortonin johtama Yhdysvaltain metsähallinto oli hyväksynyt vuonna 1969 Walt Disney -yhtymän suunnitelmat alueelle rakennettavasta virkistyskeskuksesta. Toteutuessaan keskus olisi lasketteluhisseineen, hotelleineen ja parkkipaikkoineen tuonut aiemmin lähes asuttamattomalle alueelle kymmenien tuhansien turistien päivittäisen virran sekä kansallispuistoa halkovan moottoritien. Virkistyskeskussuunnitelmat joutuivat käräjille, kun Yhdysvaltain vanhin ja suurin luonnonsuojelujärjestö Sierra Club päätti riitauttaa metsähallinnon myöntämän lupapäätöksen. Oikeudenkäynti nousi merkittäväksi tapaukseksi jo ennen kuin se edes pääsi käräjille. Yhdysvaltalaisen oikeusjärjestelmän mukaan riitauttajan on kyettävä todistamaan, että koettu kärsimys tai haitta kohdistuu juuri häneen, ennen kuin hänellä on oikeus tulla kuulluksi (~standing) oikeuden edessä. Sierra Clubin kohdalla jouduttiin lakiteknisen umpikujan eteen, sillä tässä tapauksessa riitauttajana oli järjestö, jonka mukaan Mineral King ja sen luonto kärsisivät jos Disney-yhtiön annettaisiin toteuttaa suunnitelmansa. Oikeuden kannalta ongelmallista oli, että lain mukaan luonnolle aiheutuva haitta tai vahinko ei voinut kohdistua päätöksen riitauttaneeseen järjestöön. attitilanne ratkesi lopulta Sierra Clubin muokattua kannettaan niin, että asianomistajina olivatkin muutamat yksittäiset jäsenet koko järjestön sijaan. Näin ollen yksityishenkilöt saattoivat osoittaa oikeudelle, miten alueen esteettisiä ja virkistyksellisiä arvoja muuttavasta Disneyn hankkeesta olisi henkilökohtaista haittaa tai vahinkoa juuri heille. Itse oikeudenkäynti päättyi lopulta Sierra Clubin tappioon, mutta tosiasiallisesti koko oikeusprosessi oli järjestölle ja amerikkalaiselle luonnonsuojelulle suuri voitto. Sierra Club v. Morton oikeudenkäynnistä muodostui ennakkotapaus, jonka nojalla ympäristöjärjestöt saattoivat jatkossa viedä oikeuteen minkä tahansa rakennustai kaavoitushankkeen. Ehtona asian etenemiselle oikeuteen asti oli vain, että kanteet nostettiin sellaisen jäsenen nimissä, joka saattoi osoittaa hankkeesta olevan haittaa tai vahinkoa itselleen esimerkiksi vetoamalla heikentyviin metsästys-, kalastus- tai ulkoilumahdollisuuksiin. Periaatepäätös ei tietenkään taannut vielä suotuisaa lopputulosta oikeudessa, mutta tällä tavoin luonnonsuojelujärjestöt ainakin saattoivat asettua poikkiteloin ympäristö uhanneiden hankkeiden tielle. joituksessaan Douglas muistuttaa, että Yhdysvalloissa esimerkiksi valtamerialuksille ja yrityksille on myönnetty oikeustoimikelpoisuus lain edessä miksi ei siis kokonaisille ekosysteemeillekin? Douglasilla oli myös selkeä vastaus kysymykseen siitä kuka voisi toimia luonnon puolestapuhujana tällaisissa tapauksissa: -- he jotka vaeltavat, kalastavat, metsästävät, leiriytyvät tai muutoin viettävät aikaansa luonnossa ovat sen laillisia edustajia oikeuden edessä, olkoon heitä vähän tai paljon. -- he, joiden intiimi suhde elottoman luonnon kanssa on uhassa tulla tuhotuksi, saastutetuksi tai muutoin pilatuksi, ovat sen (elottoman luonnon) laillisia puolestapuhujia. ouglasin kirjoitusta ei tule tulkita väärin. Hänen mukaansa kenellä tahansa ei ole oikeutta toimia luonnon edusmiehenä oikeudessa. Ainoastaan ihmiset, joilla oli intiimi suhde nimenomaisen luonnon ekosysteemin kanssa, saattoivat puhua sen puolesta. Vain tällaiset henkilöt olivat Douglasin mukaan kykeneviä puolustamaan elottoman luonnon arvoja kokonaisuudessaan. Douglasin idea elottoman luonnon oikeuksista ei syntynyt tyhjästä, sillä samaisena vuonna 1972 oli jo ilmestynyt professori Christopher D. Stonen tunnettu artikkeli Should Trees Have Standing: Toward Legal Rights of Natural Objects. Omassa puheenvuorossaan Douglas viittasi myös tähän kirjoitukseen, jossa Stone huomautti ettei kaikkien ryhmien esimerkiksi lasten tai afroamerikkalaisten oikeus edustaa itseään oikeuden edessä ollut historiallinen itsestäänselvyys. Näille ryhmille oli kuitenkin aikojen kuluessa myönnetty tuo oikeus. Stonen ja Douglasin mielestä nyt oli elottoman luonnon vuoro. Yhdysvalloissa valtamerialuksille ja yrityksille on myönnetty oikeustoimikelpoisuus lain edessä miksi ei siis kokonaisille ekosysteemeillekin? ikalaisten suhtautuminen Douglasin puheenvuoroon oli osittain pilkallinen ja herätti vastakaikua vain hyvin rajatuissa piireissä. Kolmessakymmenessä vuodessa suhtautuminen on kuitenkin muuttunut. Nykyisten arvioiden mukaan Douglasin oikeuden pöytäkirjaan jättämä eriävä mielipide on merkittävämpi kuin itse oikeudenkäynti. Merkittäväksi Douglasin puheenvuoro ei muodostunut ainoastaan lainopillisena kysymyksenä, vaan ennen kaikkea syvällisempänä avauksena pohdinnoissa elottoman luonnon oikeuksista ja asemasta. Douglas toimi aikanaan erityisesti amerikkalaisen luonnonsuojelun esitaistelijana, mutta hänen ajatuksensa ovat kantaneet ajan kuluessa myös uutta mannerta pidemmälle. Douglasin kysymyksenasettelua elottoman luonnon oikeuksista voidaankin pitää melko universaalina. Ainakin se on sitä lähes kaikissa yksityisomistukseen ja luonnon resurssien hyväksikäyttöön perustuvissa teollisuusmaissa, joissa luonnon oikeudet ovat yhä pitkälti sidottuja ihmisten sille antamalle käyttöarvolle. Voisikin sanoa, että Douglasin puheenvuoro on tänä päivänä ajankohtaisempi kuin koskaan. Amerikkalaisen historioitsijan J.R. McNeillin mukaan näyttäisi siltä, että 1900-luvun merkittävimmäksi historialliseksi perinnöksi on muodostumassa luonnon kestämättömän ja alati kiihtyvän riiston mukanaan tuomat ympäristöongelmat. Näiden ongelmien eskaloituessa Douglasin tarjoama ajatusmalli saattaa kenties tarjota lähtökohdat pakotien löytämiseksi tuhoisaksi käyneestä oravanpyörästä. William O.Douglasin kirjoituksia teoksessa: O Fallon, James M.: Nature s Justice Writings of William O. Douglas. 8 I r t o l a i n e n 3 /

6 Viikko ilman alkoholia Reetta Muilu Sunnuntai Kohmelo ottaa minua hellästi kädestä ja taluttaa jääkaapille. Tarvitsen tasoittavan pystyäkseni sanomaan änkyttämättä Sojuz Sovetskih Sotsialistitšeskih Respublik. Nyt riitti, pidän alkoholittoman loppuelämän. Tai kuukauden. Jos pystyin selättämään obsessioni tupakointiin, pystyn varmasti myös käsittelemään himoani juomiseen analyyttisen viiltävästi. Lopettamisen pitäisi olla kuin lasten lääkärileikkiä, sillä en juo liikaa. Saman päivän iltana Roskapankissa puimme äänekkäästi edellistä keissiä: riemua, draamaa, portsarin naamaa. Kuukausi on liikaa: päätän kokeilla ensin viikon, alkaen tämän tuopin tyhjentämistä seuraavasta hetkestä. Maanantai Tämän piti olla helppoa. Illalla kuitenkin kronoslaiset ystävättäret houkuttelivat Kaislaan yksille. Ei minun edes varsinaisesti tehnyt mieli vaaleaa vehnämallasta. Ahdistavaa olikin yllättäen vaihtoehdottomuus. En yleensä juo maanantaisin ja voin helposti ottaa baarissa vain mehua tai maitokahvin, mutta huomasin asian olevan täysin erilainen, jos juominen ei ole edes vaihtoehto. Mitä iloa on olla baarissa, jos juominen ei ole edes vaihtoehto? Eivät kai ihmiset siellä toistensa takia käy. Tiistai Päädyn kuokkimaan Polhon kokoukseen. Kokouksen jälkeen kaikki jämähtävät Kuppalaan, siihen käyttökiellettyyn. Porukkaa valuu lisää, ja joku avaa baarin. Lähes kaikille taiotaan olut, vain pari ei juo ja he saavat hetken sinnikkäästi perusteltuaan rauhan. Minulle tuodaan myös, kiitti mut ei tänään. Tyynnyttelen nousevien kulmakarvojen aallokkoa vetoamalla huomiseen tenttiin, johon tosin suurin osa läsnäolijoista on tulossa. Lopulta viihdyn paikalla melko myöhään, ollenkaan juomatta ja nimenomaisesti viihtyen. Keskiviikko Herään iltapäivällä, huuhdon ibumaxin naamariin eilisillä punkun jämillä, kerrassaan pikantti väljähtynyt maku. Ei. Heräsin aikaisin, kertasin ennen luentoa, erehdyin jopa kysymään luennolla historiateoriasta, josta en tajunnut mitään. Suurin osa tutuista oli poissa ja harvat läsnä olleet loistivat lähinnä pahalla hajullaan. Itsetuntoni leijailee jossain Tornin naistenvessan tasolla. Voisin mennä illalla vielä salilta uimaan ja sitten hakemaan kotiini pari hylättyä kissaa - tai ehkä sittenkin lukemaan iltasatuja syöpälapsille? Torstai En juo, ei tee mieli. Kahvia meni reilusti Portaalissa ja pummin aktiivisesti tupakkaa viereisen pöydän valkokauluspojilta, jotka kertoivat opiskelevansa ihan oikeustiedettä. Korvikkeita? Perjantai Halusin kokea mutten viedä kokeilua aivan näin pitkälle, sitseihin, jotka unohdin. Yritin paniikissa perua sitsipaikkaani, enkä keksinyt muuta, joten kerroin olevani viikon viinavapaalla. Aha mut sit laitetaan sulle vaan se alkoholiton menu. Alkoholittomat sitsit? Sehän on outoa, kuin ajaisi vasenta kaistaa Slussenissa lokakuussa Nielin ennakkoluuloni ja päätin mennä joka tapauksessa, tähän mennessä kaikki on sitsimekkoarvontaa myöten mennyt nuottien mukaan. Lauantai Ymmärsin sitsien idean totaalisesti: opiskeijoiden seksielämän laadun kohentaminen. Jatkobileiden aikana tasolainen höpönassu (jonka kanssa aina flirttailen) on oksentamassa vessassa. Sillä aikaa polholainen poika (joka sanoo aina moi ja katsoo sitten kenkiinsä) on löytänyt itsevarmuutensa ja lähestyy minua punoittavin poskin, verestävin silmin. Päätin jo lähteä, kun kuulin jonkun kieltätyvän tarjotusta oluesta baaritiskillä, menen kysymään miksi. Voolainen poika (joka näyttää tulevalta suurlähettiläältä tai tennistähdeltä [eivät poissulje toisiaan]) sanoo, että hauskaa voi pitää myös ilman alkoholia. Päädyn lopulta hänen matkaansa. En kadu. Ehkä se peräänkuulutettu kohtuukäyttö on juttuni. Sitä paitsi Wikipedian mukaan alkoholit ovat vain ryhmä orgaanisia yhdysteitä. 10 I r t o l a i n e n 3 /

7 Man Tyrant Kärsivätkö nämä reivaajat tanssimaniasta? Nauru lyhentää ikää Jaakko Mäntyranta Entä jos nauruepidemiasta, tanssimaniasta tai vieraan aksentin syndroomasta olisi tullut maailmanhistorian pelätyin kulkutauti? Suu vaahdoten ihmiset tanssivat tuntien, jopa päivien ajan. illiam H. McNeillin klassikko Kansat ja kulkutaudit kuvaa kiehtovalla tavalla kulkutautien vaikutusta maailmanhistoriaan. Kirjassa pääpainon saavat malarian ja isorokon kaltaiset paljon kuolonuhreja vaatineet mutta varsin ikävystyttävät taudit. Vaihtoehtoisen historian ystävänä en itse voi kuitenkaan olla miettimättä, miltä maailmanhistoria näyttäisi, jos malarian, dengue-kuumeen ja koleran kaltaisten tylsien tautien sijaan historian merkittävimmät taudit olisivatkin olleet hieman, no, toisenlaisia. Entä jos Kolumbus, Pizarro ja kumppanit olisivatkin tuoneet Amerikan intiaanien kiusaksi isorokon sijaan nauruepidemian? Tai jos kaupungistumisen myötä tanssimaniasta olisi tullut Euroopan hallitseva lastentauti? Esittelen seuraavassa muutamia marginaaliin jääneitä tauteja, jotka yleistyessään olisivat saattaneet vaikuttaa maailmanhistorian kulkuun perin kummallisilla tavoilla. Keskiajan tanssimania Kesäkuun 24. päivänä vuonna 1374 Aachenin kaupungissa Saksassa puhkesi eriskummallinen epidemia: joukko kaupungin asukkaita alkoi tanssia hallitsemattomasti kaupungin kaduilla. Epidemia levisi nopeasti halki koko Länsi- ja Keski-Euroopan toistuen ajoittain aina 1700-luvun puoliväliin asti. Viimeinen tunnettu tapaus on 1840-luvulta Madagaskarista. Manian syy on yhä tuntematon, joskin monia teorioita on sittemmin esitetty. Parhaimmillaan kaupungista toiseen levinneen tanssimanian kourissa saattoi olla tuhansia ihmisiä. Suu vaahdoten ihmiset tanssivat tuntien tai jopa päivien ajan, kunnes väsymys vei lopulta voiton. Strasbourgiin vuonna 1518 iskeneen poikkeuksellisen ärhäkän tanssimanian johdosta jopa 400 miehen, naisen ja lapsen kerrotaan kuolleen pitkäkestoista fyysistä rasitusta seuranneeseen sydänkohtaukseen tai halvaukseen. Vaikka 2000-luvun Hippokrates, Dr. House, olisi epäilemättä ratkaissut tämänkin tapauksen alta aikayksikön, ei keskiajan lääketiede tuntenut parannuskeinoa tanssimaniaan. Jotkut kylät palkkasivat tanssimanian puhjetessa palvelukseensa muusikoita, sillä musiikilla uskottiin olevan sielua puhdistava vaikutus. Kirkon piirissä tanssimaniaa pidettiin itse Pelsepuupin tekosina, ja tanssijoiden ja muiden ilolintujen pyhimyksenä tunnettu Pyhä Vitus sai nimestään huolimatta osakseen paljon rukouksia. Historioitsijat ja lääketieteen ammattilaiset ovat sittemmin pyrkineet selittämään ilmiötä monenkirjavilla teorioilla. Eräs puutteelliseksi osoittautunut teoria on kouristuksia ruumiissa synnyttävä torajyvämyrkytys, joka voi aiheutua psykoaktiivisilla kemikaaleilla saastuneen rukiin syömisestä (kirjoittaja ei ota vastuuta kotikokeiluista toim. huom.). Myöskään apraksia ei tunnu selityksenä uskottavalta, sillä se ei ole tarttuva. Uskottavimmaksi selitykseksi tanssimanialle onkin noussut massahysteria. Mania puhkesi lähes poikkeuksetta pyhiinvaellusreittien varrella, ja lukutaidottoman, jatkuvan nälkäkuoleman partaalla eläneen ja mustan surman riivaaman siis kaikin puolin surkean eurooppalaisväestön sortuminen hysteriaan ei tunnu ajatuksena lainkaan kaukaa haetulta. Tanganyikan nauruepidemia Moni muistaa Monty Pythonin lentävästä sirkuksesta sketsin, jossa toisen maailmansodan kilpavarustelu saa ratkaisevan käänteen Englannin kehittäessä uuden tehokkaan joukkotuhoaseen, tappavan hauskan vitsin. Ilmiö ei ole aivan niin tuulesta temmattu kuin voisi kuvitella. Vuonna 1962 Kashashan kylän liepeillä nykyisen Tansanian alueella puhkesi nauruepidemia. Joidenkin raporttien mukaan epidemian iskettyä jopa tuhannet ihmiset aloittivat kuukausia kestäneen hallitsemattoman naurun. Toisten kuvausten mukaan kyse oli spontaaneista, ajoittaisista naurukohtauksista, jotka riivasivat Kashashan kylän väkeä iskien aina uudelleen epäsäännöllisin väliajoin. On eräänlainen tragedia, että kun nauru vihdoin raikasi yhdellä maailman kurjimmista alueista, oli silloinkin kyse vakavasta epidemiasta. Kuvausten mukaan naurukohtaus teki uhrinsa, useimmissa tapauksissa vuotiaan tytön, täysin toimintakyvyttömäksi, ja joissakin tapauksissa uhri alkoi naurun sijaan itkeä. Epidemia tuntui leviävän ihmisestä toiseen ja johti lopulta muutamien koulujen sulkemiseen Kashasassa ja sen lähialueilla. Kuolonuhreilta mitä ilmeisimmin kuitenkin vältyttiin. Kuuden kuukauden kuluttua epidemia oli hävinnyt, eikä sitä sittemmin ole tavattu missään päin maailmaa. Myös Tanganyikan nauruepidemia on myöhemmin tulkittu massahysteriaksi. Epidemia toimii kuitenkin muistutuksena kaiken maailman vitsiniekoille siitä, että huonojen puujalkavitsien kertomisella voi olla kauaskantoisia seurauksia. Vieraan aksentin syndrooma Vuonna 1907 ranskalainen neurologi Pierre Marie kuvaili ensimmäisen tunnetun tapauksen niin kutsutusta vieraan aksentin syndroomasta (Foreign Accent Syndrome). Raporttien mukaan syndroomassa aivoihin kohdistunut vamma, halvaus tai kehityshäiriö saa uhrinsa puhumaan äidinkieltään aivan kuin vieraalla aksentilla. Todellisuudessa kyse on aivovammasta, joka aiheuttaa häiriöitä aivojen puhekeskukselle. Toisen maailmansodan pauhatessa vuonna 1941 nuori norjalainen Astrid L. sai kranaatista. Nainen vaikutti jo parantuneen sirpalevamman jäljiltä, mutta alkoikin yllättäen murtaa norjaa saksalaisella aksentilla. Lienee paikallaan olettaa, että vamma tuskin teki Astridista suosittua naista kansallissosialistien miehittämässä Norjassa. Vuonna 2006 Newcastlessa Englannissa asuva Linda Walker, 60, alkoi yllättäen puhua englantia reteällä jamaikalaisaksentilla. Tuoreimmassa tunnetussa tapauksessa washingtonilainen Cindy Lou Romberg alkoi puhua englantia venäläisittäin jäljitellen jopa venäläisten maahanmuuttajien parissa usein tavattuja kielioppivirheitä. Vuosien 1941 ja 2009 välillä vieraan aksentin syndrooma on diagnosoitu vain 60 kertaa. Olisiko vieraan aksentin syndrooma sitten voinut vaikuttaa maailmanhistoriaan? Ehkä juuri Astrid L.:n saksalaisaksentti esti häntä liittymästä Norjan maanalaiseen vastarintaliikkeeseen. On suorastaan hyvin todennäköistä, että juuri Astrid L. oli se puuttuva linkki, jonka johdolla militær organisasjon olisi ajanut natsit ulos Norjasta. Tai sitten ei. 12 I r t o l a i n e n 3 /

8 Ruoka-sarja Kätevästi kärryssä Jaana Kiesiläinen Yhdysvaltojen Oregonissa ravintola-alan yrittäjät eivät ole antaneet laman lannistaa itseään. Peruskiven sijaan ravintola seisoo nyt pyörien päällä. Matkustimme kesällä poikaystäväni kanssa Yhdysvaltojen länsirannikon läpi. Hyvien ruokapaikkojen löytämiseen käytimme usein Yelppiä, suosittua sosiaalista hakukonetta. Yelpissä kaupunkien ja naapurustojen palveluja ja paikkoja arvostelevat ravintolakriitikoiden ja matkaoppaiden tekijöiden sijaan niiden aktiivisimmat käyttäjät kaupunkien asukkaat ja vierailijat. Ruusuista ja pyöräilystä tunnetussa Oregonin Portlandissa hakutulosten kärjessä keikkuivat yllättäen perinteisten kahviloiden ja ravintoloiden tilalla food cartit eli ruokakärryt. Ilmiö myös näkyi: aivan ydinkeskustan vieressä oli kolmen neljän kadun kokoinen alue, jolla oli kymmenkunta ruokakojua vieri vieressä. Tämän li- säksi kojuja tuli vastaan tämän tästä kaupungissa pyöräillessämme. Suomessa tällaisiin pientä asunto- tai perävaunua muistuttaviin ruokakärryihin törmää lähinnä öiden pimeinä tunteina yksinään kyhjöttävien nakkikioskien muodossa. Portlandissa kärryt olivat selkeästi enemmän lounasajan juttu. Useimmat sulkivat luukkunsa jo iltapäivällä, vaikka kyllä ilta- ja yöpalaakin myyviä vaunuja löytyi. Portlandin kärryt erosivat suomalaisista sukulaisistaan myös siinä, että ruuan paikan päällä syöminen oli tehty mukavaksi. Monilla kärryillä oli vieressään pari pöytää tai muutamia korkeita tuoleja vaunua reunustavan tiskin ääressä. Syödessämme lounasta Yelpissä loistavat arvostelut saaneessa italiaistyyppisessä Built to Grillissä saimme herkullisten pastojen lisäksi kuulla selityksen ruokakärryjen suurelle suosiolle Portlandissa. Vuoden 2008 finanssikriisistä alkaneen taantuman myötä ravintola-alalla menestymisestä on tullut aiempaa epävarmempaa. Pankit ovat vähentäneet lainanantooan, joten ravintolan perustamiseen tarvittavan alkupääoman keräämisestä on tullut haastavampaa. Pankkien lisäksi myös asiakkaat ovat tiukentaneet kukkaroidensa nyörejä, ja yhä useampi harkitsee ulkona syömistä kahteen kertaan. Niinpä Built to Grillin omistaja Brooke Howes oli päätynyt samaan ratkaisuun kuin mo- Ydinkeskustan vieressä oli kolmen neljän kadun kokoinen alue, jolla oli kymmenkunta ruokakojua vieri vieressä. 14 I r t o l a i n e n 3 /

9 net muutkin omasta ravintolasta haaveilleet ruokakärryn hankkimiseen. Ruokakärryn perustamiskustannukset vaihtelevat aina alle tuhannesta dollarista muutamaan kymmeneen tuhanteen dollariin saakka, mutta kärryn hankkiminen ja varustaminen tulee silti noin puolet halvemmaksi kuin perinteisen ravintolan tai kahvilan perustaminen. Suurimmat säästöt syntyvät luonnollisesti vuokrasta ja sisustuksesta, mutta muussakin voi säästää. Esimerkiksi mainonta hoitui Portlandissa Tarjonta vaihteli rasvaisesta bbq-kanasta huipputerveellisiin mehuihin ja mausteiseen intialaiseen. pääosin sosiaalisten medioiden, kuten Yelpin, Facebookin ja Twitterin kautta. Alhaisemmat kustannukset näkyvät asiakkaille edullisempina hintoina. Built to Grillistä pasta-annoksen sai kuudella dollarilla, eli noin neljällä ja puolella eurolla. Ruuan maku ja esillepano eivät ehkä olleet yhtä hienostuneita kuin ravintolan pöydässä, mutta esimerkiksi suomalaisten festariruokatelttojen tarjonnan jenkkien kärryt voittivat kevyesti. Kärryt näkyivät myös seuraavassa pysähdyspaikassamme Eugenessa, kahden tunnin bussimatkan päässä Portlandissa. Eugenessa oli hauska huomata, miten ruokakärryt tekivät yhteistyötä muiden yritysten kanssa. Yksi kärryistä oli paikallisen Ninkasipienpanimon edustalla olevalla viihtyisällä terassipihalla. Sisältä sai käydä hakemassa panimon olutta ja kärrystä syötävää sen kanssa. Vegaanista amerikkalaista kotiruokaa tarjoava Cornbread cafe-kärry toimi puolestaan omakotitalon alakertaan perustetun pienkustantamoiden poliittista kirjallisuutta myyvän ja lainaavan pikku kirjakaupan pihalla. Jo kahdesta kaupungista saatujen kokemuksien perusteella pystyi huomaamaan, miten joustavia ja erilaisiin olosuhteisiin sopeutuvia ruokakärryt ovat. Niitä voisikin hyvällä syyllä kutsua ravintola-alan kameleonteiksi. Vaatimattoman näköisestä valkoisesta vaunusta voi tulla melkein mitä tahansa snägärin ja delin väliltä, omistajan omasta ruokafilosofiasta riippuen. Portlandissa ja Eugenessa ruokakärryjen tarjonta vaihteli aina rasvaisesta bbq-kanasta huipputerveellisiin mehuihin ja mausteiseen intialaiseen. Ruokakärryjen kautta koko ruokakulttuurista voi tulla joustavampi. Perinteisiä ravintoloita matalammat kustannukset tuovat ravintolatoiminnan aloittelevien yrittäjien, kuten nuorten ja siirtolaisten ulottuville. Uusien tekijöiden myötä uudet reseptit ja ruokamuodit pääsevät nopeammin ja helpommin pinnalle. Joustavia kärryistä tekee myös niiden liikuteltavuus. Pyörien ansiosta liiketoiminnan voi siirtää kaavoituksen sallimissa puitteissa sinne, missä se vaikuttaa olevan kannattavinta tai hauskinta. Ruokakärryt voivat tyhjissä varastohalleissa tai rakennusten katoilla toimivien pop-up ravintoloiden tapaan viedä ruokaa ja ruokakulttuuria sinne, missä nitä ei tavallisesti olla totuttu näkemään. Lopulta ruokakärrystä voi tietenkin tulla oikea ravintola, mikäli vain asiakkaita ja suosiota riittää tarpeeksi. Oman kahvilan perustamista suunnittelevat esimerkiksi Cornbread Cafen tytöt Skeree ja Kristy. Tämänkesäisten kokemusten valossa voin kuitenkin sanoa, ettei kärryssäkään mitään vikaa ole päinvastoin! Built to grillin pasta-annos. Cornbread Cafe Eugenessa. Ruokakärryjä Portlandissa. 16 I r t o l a i n e n 3 /

10 Marskin jalanjäljissä Venla Jallinoja Suomalaisia perinneruokia on harvassa. Ihmiset mainitsevat kysyttäessä karjalanpiirakan, karjalanpaistin ja tai mämmin. Myös monelle tuntemattomampi Vorschmack on perinneruoka, vaikka sen lähtökohdat hieman muista perinneruuista poikkeavatkin. Sellaiseksi sitä voi kuitenkin kutsua, sillä sen toi Suomeen maamme ehkä tärkein kansallisikoni, Carl Gustaf Mannerheim. Vorschmack on hieman kuin marsalkka itse, monikulttuurinen historialtaan. Tällä hetkellä sitä ei juurikaan valmisteta suomalaisissa kodeissa, vaan sen perinne on jatkunut ennemminkin helsinkiläisissä klassikkoravintoloissa. Vorschmack on perinteisesti liha- ja sillimureke, mutta siitä löytyy useita toisistaan poikkeavia versioita, riippuen siitä, kuka sitä valmistaa, missä ja milloin. Toisinaan sen valmistukseen ei käytetä lihaa lainkaan ja joskus silli tai muu vaihtoehtoinen kala on jätetty täysin pois. Vorschmackin tarkasta alkuperästä tai iästä ei ole tietoa. Jossain lähteessä sen väitetään olevan venäläinen ruokalaji, kun taas seuraavalla taholla se julistetaan täysin juutalaiseksi ruuaksi. Juha Tanttu ehdottaa kirjassaan Siis Savoy, Ravintola Savoyn 60-vuotisjuhlakirja vorschmackin olevan juuta- Vorschmack on hieman kuin marsalkka itse, monikulttuurinen historialtaan. lais-puolalais-baltialais-ruotsalainen. Tämä kuvaus kertoo hyvin ruuan alkuperän tarkkuudesta. Syy juttuni aiheelle ei löydy kuitenkaan idästä vaan täältä Suomesta. Maallamme ja tällä salaperäisellä ruokalajilla on yhteinen hyvä ystävä, Mannerheim nimittäin. Legenda kertoo Mannerheiminin maistaneen ensimmäisen kerran Vorschmackia toimiessaan Varsovassa 1910-luvulla upseerikoulussa komentajana. Hän ihastui ruokaan ja toi sen Suomeen tai näin tarina kertoo. Tunnetuksi ruuan teki kuitenkin Suomessa Mannerheimin suosikkiravintola Savoy. Sen versio sisältää lampaanlihaa, kuten muutkin Suomessa tarjoiltavat Vorschmackit. Tähän esimerkiksi valitsemani vorschmack-ohje on Mannerheimin pitkäaikaisen keittäjän, Ida Lehtisen, resepti. Itse pidän tätä vakuuttavimpana aitona Mannerheimin vorschmack-ohjeena. Toisaalta, kilpailijoita on paljon, ja todennäköisesti marsalkka on syönyt tätä ruokalajia muillakin tavoilla valmistettuna. Olisi epärehellistä jättää paljastamatta muutamia oikoteitä, joita otan vorschmackia valmistaessani. Luulen, että niistä voi olla teillekin hyötyä. Muutamia vinkkejä siis ruuanvalmistukseen: Ensinnäkin en käytä lihamyllyä vaan tehosekoitinta (auts! Ida Lehtinen kääntyy nyt kyllä haudassaan). Toiseksi, lihavalintani on paistin sijasta lampaanjauheliha. Se kelpaa mielestäni aivan yhtä hyvin. Kunhan muistaa paistaa sen puolikypsäksi ennen tehosekoitinta. Jauheliha on myös paistia halvempi vaihtoehto, ja luulen että Marski kyllä ymmärtäisi tämän pula-ajan eläneenä miehenä. Jos haluat fiilistellä Suomen yhtä kansallisruuista mutta ohittaa kokkaamisen ja siirtyä suoraan syömiseen, voit toki nauttia vorschmackia ravintolassa. Helsingissä sitä tarjoavat esimerkiksi edelläkin mainittu Savoy, ravintola Elite ja ravintola No 11. Kaikki nämä ravintolat tarjoavat ruuan lisäksi historiallista tunnelmaa, etenkin Savoy, jossa Mannerheimille oli aina varattuna oma kantapöytä. Jos oikein laiskottaa ja on rahasta pulaa voit aina toki ostaa tölkin Nordic Deli Oy:n Marskin Vorschmackia. En tosin voi suositella tätä vaihtoehtoa, sillä en ole kyseistä mössöä maistanut. Nautit Vorschmackia sitten itsetehtynä, ravintolassa, tölkistä, selälläsi maaten tai päälläsi seisten, muista aina, että tämä ruokalaji pääsee täysin maullisiin ja tunnelmallisiin oikeuksiinsa vasta aidon Marskin ryypyn kera nautittuna. Kippis! Marskin Vorschmack 10:lle hengelle 1 kg lampaan ja vasikan paistia (tai 1 kg lampaan jauhelihaa) 2-3 sipulia voita paistamiseen 3 liotettua sillifileetä suolaa valkopippuria 1 dl konjakkia 1 dl korppujauhetta 3 dl kuohukermaa Vorschmackia tarjoavat Helsingissä ravintolat Savoy, Elite ja No 11. Paista lihat uunissa (jauheliha pannulla) kypsiksi, mutta jätä sisältä punertaviksi. Jäähdytä ja jauha raakojen sipulien ja sillifileiden kanssa hienoksi, lihamyllyssä tai tehosekottimessa. Mausta seos suolalla ja pippurilla ja ruskista voissa paistinpannulla. Lisää konjakki ja kerma. Kaada seos uunivuokaan ja kypsennä noin 20 minuuttia, kunnes pinta on ruskehtava. Koristele punajuuri- ja etikkakurkkukuutioilla ja tarjoa smetanan ja duchesse-perunoiden kanssa. 18 I r t o l a i n e n 3 /

11 Tisleitä ja tikanheittoa Lauri Haikola Sirkusapina Lushan vuotta aiemmin poimiman osakekorin tuotto peittosi 94 prosenttia maan sijoitusrahastoista. osakeanalyysi lasin alla Onko osakesijoittaminen pelkkää hakuammuntaa? Vai voiko erilaisten analyysikeinojen avulla rikastua? Eikun kokeilemaan. tavia brändejä, kuten Johnnie Walker, Smirnoff, Guinness ja Baileys. Äskeiset ovat myynnin arvolla tai määrällä mitattuna maailman ostetuimmat viski, vodka, stout ja likööri. Hyllyltä löytyy toki muitakin brändejä, mukaan lukien monen 007:n suosima Dom Perignon. Kolme vähän isompaa kuvaa edustavaa ajatusta kuvaavat alan tilannetta. Ensinnäkin ihmiskunta on kuluttanut alkoholia jo muutaman tuhat vuotta. Toiseksi myöhemmät sukupolvet ovat tähän asti olleet edeltäviä suurempia ja vauraampia. Kolmanneksi ne, joilla on varaa punaviiniin harvemmin nauttivat Lasolia. Näillä pohjilla lienee turvallista olettaa alkoholin ja DIAGEO:n myyvän hyvin myös jatkossa. Vaikka loput artikkelista sisältää hienoja sanoja ja numeroita, tämän tyylinen makrotason näkemys on luultavasti vankempi perustelu sijoituspäätökselle. Pelkät numerot eivät kanijoitussuositusten tai päätösten onnistumismahdollisuuksia indeksiä vastaan on vähemmän mairittelevasti verrattu apinan tikanheittoon. Varsinkin tammikuu 2010 oli rahastonhoitajille synkkä, ei niinkään talouden tilan puolesta, vaan koska venäläinen tutkimus vahvisti apinahypoteesin. Sirkusapina Lushan vuotta aiemmin poimiman osakekorin tuotto peittosi 94 prosenttia maan sijoitusrahastoista. Vaikka absurdi tulos on Daily Mailin uutisoima, herää kysymys, millä perusteilla pörssiin sijoitetaan. Lusha poimi voittajansa 30 valmiiksi valitun yhtiön korista. Karvattoman apinan kori on hieman suurempi. Pelkästään osakepörssejä on kymmeniä, suurimpina New York (NYSE), Tokio(TSE) ja Zürich(SIX). Jos valintajoukkoaan haluaa karsia, voi keskittyä tietyllä alueella tai toimialalla toimiviin tietyn kokoisiin yrityksiin. Sijoitustuottojen ennustamiseen Lähteet Tiedot ovat peräisin DIAGEO:n, Lontoon pörssin (LSE), Financial Timesin (FT) ja Altian verkkosivuilta. Toimittaja omistaa mainitun yrityksen osakkeita ja/tai tuotteita. löytyy jokaiselle analyytikolle oma kristallipallonsa ja ylikin. Lienee tarpeetonta mainita, että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Onkin reilua todeta, että löytyy sijoittajia, jotka eivät tyydy heittämään tikkaa ja kolikkoa ja voittavat indeksin pidemmällä aikavälillä. Ja vaikka heittäisivätkin, markkinaindeksille häviää jo tilastollisesti puolet sijoituksista. Muuten olisi aivan sama, mihin sijoittaa kaiken tuottaessa yhtä paljon. Miten ihmisen ja apinan sijoituspäätökset sitten eroavat? Saadaksemme syvällisemmän näkemyksen, miksi käteen sattunut pallo päätyy sijoitussalkkuun tai palautetaan koriin, allekirjoittanut heittää tikkaa Lontoon pörssistä (LSE) poimitun DIAGEO plc:n kanssa. Nimiä ja merkkejä Ensin on tarpeen hahmottaa ansaintalogiikka: mitä yritys tekee ja millä se tienaa. Nimestä huolimatta insinöörit ympäri maaliman eivät tilaa DIAGEO:lta PowerPoint-konsultointia. Insinööristä riippuen DIAGEO:n tuotteita kuitenkin saattaa kulua projektin aikana tai sen päätyttyä. Kyseessä on maailman suurin alkoholituotteiden valmistaja, joka syntyi vuonna 1997 Grand Metropolitanin ja Guinnessin fuusiossa. Se, että DIAGEO valmistaa vain yhtä tuotetta eikä hääri monella eri alalla, helpottaa analyysiä. Enää pitää selvittää, miten hyvin se tisleillään tienaa. Omat kokemukset yrityksen tuotteista on yleinen, joskin melko huono, tapa lähestyä sijoitusta. Varsinkin tässä tuoteryhmässä tulosten luotettavuus on kyseenalainen. Myös maksaan kohdistuva rasitus rajoittaa lähempää tarkastelua. Varmistetaan kuitenkin firman sivuilta, ettei pääasiallinen myyntiartikkeli ole jokin La Sol -henkinen valmiste. Yritys omistaa kohtuullisen vaikut- na ilman käsitys- tä niiden taustoista. Jos kaikki siirtyisivät pysyvästi vesilinjalle, olisi DIAGEO:n tähänastinen tuottoprosentti merkityksetön. Numeroita Oli näistä juomista mitä mieltä hyvänsä, joku niitä kuitenkin ostaa. DIAGEO:n markkinaosuus maailman premium-viino- ista on 29 prosenttia. Rahana myynti (liikevaihto) on kasvanut vuodesta 2007 noin 9,5 prosenttia nykyiseen miljoonaan puntaan. Isot luvut hahmottuvat helpommin suhteel- l i - sina, esimerkiksi liikevoiton osuutena liikevaihdos- 20 I r t o l a i n e n 3 /

12 DIAGEO:n ja Altian liikevaihto ja liikevoittoprosentti. Näiden väliltä on helppo valita. ta. DIAGEO:n liikevoittoprosentti ilman kertaluontoisia eriä on 21,23 prosenttia. Jos haluaa vertailla yrityksiä keskenään, kannattaa vertailukohde valita hyvin. Pernod & Ricard ja Bacardi ovat lähimpiä kilpailijoita. Kun otetaan kuitenkin vertailukohdaksi kotimainen Altia, nähdään, miksi vertailukohteella on väliä. Näillä kahdella on eri tilikausi, tilit eri valuutoissa (punnissa ja euroissa) ja täysin eri kokoluokka. Eikä valtio-omisteinen Altia liene edes kaupan. Sekaan voisi valita muita yleisesti käytettyjä mittareita vaikkapa ROE, ROCE, solvency ratio, current ratio, quick ratio ja niin pois päin. Näissäkin vertailtaisiin rahaliikennettä sisään ja ulos jakamalla jotain taseen tai tuloslaskelman lukuja toisilla. Altiasta kaikkia lukuja ei saa, koska se ei ole pörssiyhtiö. Aakkosia DIAGEO:n vuoden 2010 tilinpäätöksen 180 sivusta pitäisi löytää pari hyödyllistä numeroa, niin kutsuttua arvostus- tai avainlukua. Yleensä nämä on niputettu yhteen alkusivuille. Pahimmassa tapauksessa ne joutuu itse laskemaan ympäri tiedotetta piilotetuista luvuista. Yrityksellä on vahva tase ja yrityksen kannattavuus on hyvä tyylisen jargonin taustalla olevat numerot eli avainluvut, löytyvät yleensä osakkeen kotipörssin sivujen lisäksi (keksitty sivusto) tyyppisiltä virityksiltä siististi taulukoituna. Ongelma on, että nämä luvut voi laskea hieman eri tavoilla. Mikäli luvuissa on jutun lähteiden (DIAGEO, LSE, FT) kaltaisia pahimmillaan parin sadan miljoonan heittoja, tilinpäätös on varmin vaihtoehto. P/E (price/earnings) osakkeen hinta jaettuna osakekohtaisella tuloksella (EPS) kertoo käytännössä kuinka monen vuoden kuluttua yritys on tehnyt osakkeen hinnan verran voittoa. Pienempi luku on luonnollisesti parempi. Markkinoiden pitkän ajan keskiarvo pyörii 16 kieppeillä. Osakkeen hintaa voidaan myös verrata yrityksen taseeseen. Tätä ilmaisee P/B (price/book(value)), missä alle yhden tulos kertoo osakkeen olevan aliarvostettu eli markkina-arvo alittaa taseen kirjanpidollisen arvon. DIAGEO:n P/E on 16,8 ja P/B 1,6. Yhtiöt voi jaotella arvo- ja kasvuyhtiöihin. Arvoyhtiöillä on matala P/E ja P/B luku. Lisäksi niiden kannattavuus on hyvä, ja osakekurssi on suhteellisen vakaa (ks. beta). Kun DIAGEO:n osakekurssi laski finanssikriisin aikana vain noin 30 prosenttia, voisi sitä pienin varauksin pitää arvoyhtiönä. Yksi syy varovaisuuteen on DIAGEO:n Gearing eli nettovelkaantumisaste. Tällä hetkellä lainaa on yli kolme kertaa enemmän kuin omaa pääomaa. Toisaalta velan määrä on vähentynyt ja yrityksellä on vapaata kassavirtaa (FCF), jolla se voi maksaa lainaansa. Tilastollisesti arvoyhtiöt ovat tuottaneet kasvuyhtiöitä paremmin. Kuitenkin kannattaa sijoittaa yhtiöön eikä numeroihin. Tilinpäätöksen lisäksi voidaan tarkastella puhtaasti osakkeen kurssikehitystä ja siitä johdettuja lukuja, kuten osakkeen beta kerroin (β). Teknisesti beta kertoo, miten osakkeen hinnan odotetaan kehittyvän suhteessa kokonaisindeksiin. Pelkistetysti, jos indeksi nousee yhden prosentin ja beta on 1,2, osakkeen hinnan pitäisi nousta 1,2 prosenttia. DIAGEO:n osakkeen hinta on kirjoitushetkellä noin 11 puntaa ja beta 0,6. Lisäksi sijoituksen tuottoa ajatellen kiinnostaa yrityksen osakkeenomistajille tilikauden aikana jakama voitto eli osinko. Tästä kirjainten pyörittelystä jää käteen vastaus muutamaan keskeiseen kysymykseen. Tekeekö DIAGEO voittoa? Kyllä. Miten on vakavaraisuuden laita? Velkaa on melko reippaasti. Nettoaako DIAGEO niin paljon, että korkojen jälkeen jää rahaa kassaan? Siltä näyttää. Seuraavaksi mietitään, mikä on osakkeen käypä hinta. Yhtälöitä Osakkeilla saa äänivaltaa ja kakkukahvit yhtiökokouksessa, mutta sijoittajaa kiinnostaa myös tuotto. Pitäisi tietää kaksi asiaa: oma tuottovaatimus ja osakkeen tuotto-odotus. Ensimmäisen voi päättää itse, mutta tulevaa tuottoa on vaikeampi ennustaa. Jos haluaa viisi prosenttia vuotuista tuottoa, tuottovaatimus on viisi prosenttia. Lisätään vielä vallitseva riskitön korkotaso (noin yksi prosentti) niin tuottovaatimus on kuusi prosenttia. Sen sijaan tuotto-odotuksen voi laskea monella tavalla, joista kaikissa joutuu ennustamaan tulevaa. Katsotaan, minkä hintainen DIAGEO:n osake on osinkoperustaisen mallin mukaan kuuden prosentin tuottovaatimuksella. Oletetaan lisäksi, että nykyinen noin viiden prosentin osingon kasvu jatkuu kolme vuotta, jonka jälkeen kasvu on kolme prosenttia vuodessa. Tämä antaa nykyarvoksi 13,2 DIAGEO:n avainlukujen kehitys ja vuotuinen muutos prosentteina puntaa, toisin sanoen 20 prosenttia enemmän kuin osakkeen hinta. Tietysti voisi olettaa että viiden prosentin kasvu jatkuisi, mutta silloin osakkeen laskennallinen arvo olisi vähän alle 40 puntaa. Markkinahinnan ollessa 11 puntaa, on helppo todeta opiskelijan olevan väärässä. Ja tämä on olevinaan se helppo malli. Osinkoperustainen malli diskonttaa tulevien osinkojen ja sijoittajan tuottovaatimuksen perusteella osakkeen laskennallisen nykyarvon. Tilinpäätösperusteiset mallit, kuten vapaan kassavirran- ja lisäarvomalli, tekevät saman kassavirran ja taseen perusteella. Valitettavasti niiden ennustaminen on vähintäänkin haastavaa. Kun paljon yksinkertaisempi malli antoi villejä arvoja pienillä muutoksilla ja sen oletukset vedettiin käytännössä hatusta, jätetään enemmän taitoa vaativat mallit suosiolla väliin. Parempia malleja ja veikkauksia joka tapauksessa on, mutta banaanipalkalla mennään näillä. Äskeisistä poiketen CAPM (Capital Asset Pricing Model) on markkinaperusteinen malli, jolla lasketaan osak- Tilastollisesti arvoyhtiöt ovat tuottaneet kasvuyhtiöitä paremmin. Kuitenkin kannattaa sijoittaa yhtiöön eikä numeroihin. DIAGEO:n avainlukuja % / vuosi Liikevaihto (milj. ) ,41 % EPS (GBp) 55,4 59,3 64,3 65,5 5,78 % Osinko (GBp) 32,7 34,35 36,1 38,1 5,23 % FCF (milj. ) ,66 % Gearing 1 166,91 319,59 251,51 268,89-29 % 22 I r t o l a i n e n 3 /

13 Terveisiä HYYstä OSINKOPRUSTEINEN MALLI CAPM i P 0 = osakkeen nykyarvo D x = vuoden x osinko r = tuottovaatimus E(R i ) = arvopaperin tuottovaatimus/odotus R f = riskitön korkotuotto E(R m ) = markkinoiden tuotto β i = arvopaperin beta keen sen riskitason (beta) edellyttämä tuotto. Riskitön tuotto pankkitililtä tai valtion joukkolainana lienee noin yhden prosentin. Maailman osakemarkkinat puolestaan ovat MSCI World -indeksin mukaan kasvaneet noin 11,7 prosenttia vuodessa viimeisen 40 vuoden aikana. Näillä saadaan tulokseksi: 1 + (11,7 1) 0,6 = 7,42 prosenttia. Vallitseva matala korkotaso tekee osakkeista houkuttelevampia sijoituksia. Korkojen noustessa osakkeilta vaaditaan parempaa tuottoa. Markkinoiden odottamaa tuottoa voi verrata omaan tuottovaatimukseen: 7,42 prosenttia on parempi kuin esimerkin kuuden prosentin tuottovaatimus. Lisäksi nähdään onko muilla tavoin laskettu tuotto-odotus riskiin nähden riittävä. Kun tätä verrattaan omaan tuottovaatimukseen, on yli kuusi prosenttia hyvä, tai muihin laskettuihin tuotto-odotuksiin. Jolloin nähdään miten osake on hinnoiteltu. Rautalankamallilla DIAGEO:n osakekohtainen tulos oli 0,65 eli noin kuusi prosenttia osakkeen hinnasta. Tämä on markkinoiden osakkeen riskitasolla vaatiman tuoton alle tai lähellä sitä. Näin ollen CAPM:n mukaan osaketta ei kannata ostaa, ellei hinta laske tai tuotto-odotus parane. Tässä oletetaan edelleen paljon vähillä perusteluilla. Yhteisymmärrystä Jokainen päättää viime kädessä itse, onko lasi puoliksi tyhjä vai täysi ja houkutteleeko jonkin toisen lasin sisältö enemmän. Pankkien ja sijoitusyhtiöiden analyytikoiden tuotoksia on myös julkisesti nähtävillä oman päätöksen tueksi. Siltä varalta, että oma näkemys tai matematiikka on hataraa tai elämällä on parempaa sisältöä kuin tilinpäätösten syynääminen, vilkaistaan näitäkin analyysejä pikaisesti. Yksittäisten analyytikoiden näkemykset voivat poiketa rajustikin toisistaan, joten näistä on tapana koota niin kutsuttu konsensusarvio. Sijoitussuositukset esitetään yleensä muodossa: kohde, suositus, tavoitehinta. Käytännössä suositus ylipainota (outperform) tarkoittaa analyytikon olettavan esimerkiksi osakkeen hinnan nousevan 5 10 prosenttia enemmän kuin vertailuindeksi ja myy sen laskevan yli kymmenen prosenttia. Ei välttämättä juuri näillä prosenteilla tai sanoilla, mutta tähän tyyliin. Tavoitehinta on arvio osakkeen hinnasta vuoden päästä, yleensä pyöreänä tasalukuna. DIAGEO:n mediaani tavoitehinta (FT) on noin 12 puntaa, mikä tarkoittaisi toteutuessaan noinyhdeksän prosentin tuottoa 11 punnan nykyhinnalle. Jos omat laskelmat antoivat eri tuloksia mallista riippuen, Financial Timesin keräämät 27 analyytikon arviot DIAGEO:sta myös analyytikoiden välillä on eroa. Nyt ei vain tiedä, miten muut lukunsa arpovat. Analyytikoiden taustoista onkin hyvä tietää, miten hyvin he ovat onnistuneet aiemmin. Kukaan tuskin on aina oikeassa, mutta joku voi olla aina väärässä. Kärjistäen kuivamuonaa ja foliorullia painottavat suositukset kertovat enemmän niiden antajasta kuin kohteesta. Oma pääasiallinen tulonlähteeni on opintotuki, joten kannattaa harkita kahdesti sijoittamista tämän analyysin pohjalta. Financial Timesin kokoama aineisto sen sijaan puoltaa ostopäätöstä. Lakitekstiä Lopuksi leikkimielinen disclaimer siltä varalta, että joku tulee peräämään menettämiään opintorahoja. Muutenkin pieni präntti siitä, että laatija ei itse asiassa suosittelekaan mitään eikä varsinkaan ota vastuuta mistään, kuuluu tällaisiin analyyseihin. Politiikasta poiketen, omat sitoumukset tavataan ilmoittaa. Yllä oleva artikkeli on tuotettu puhtaasti informatiiviseen tarkoitukseen eikä sitä tule käsittää suositukseksi tai kehotukseksi hankkia tai myydä mainitun yrityksen osakkeita tai sen valmistamia tuotteita. Lukijan tulee ymmärtää, ettei toteutunut tuotto ole tae tulevasta. Analyytikkoarviot (27 kpl) Osta Ylipainota Pidä Alipainota Myy Nykyiset kk vanhat kk vanhat kk vanhat Rakenteissa vai kaduilla? Kuten sarjan aikaisemmista osista olette saaneet lukea, HYYllä on mielipiteitä ja niiden eteen tehdään töitä koko sydämellä. Mutta ovatko toimintatapamme oikeita? HYY on rakenteellinen ja institutionaalinen toimija. Ylioppilaskuntien lakisääteiset tehtävät on määritelty yliopistolaissa. HYYllä on yliopiston johtosäännön nojalla pääsy moniin pöytiin. Sen lisäksi historiallinen asema antaa painoarvoa HYYn sanomisille, ja hyvät suhteet takaavat neuvotteluyhteydet päättäjiin. Opiskelija, joka automaatiojäsenyyden myötä joutuu maksamaan joka syksy yli 40 euroa jäsenmaksua, voisikin kysyä, onko HYY käpertynyt omaan erinomaisuuteensa? Otetaanko olemassa olevat toimintatavat liian itsestään selvinä? Muistetaanko kysyä, mitä tätä kautta on saavutettavissa? Mitä toiminta sulkee pois? Kun yliopistolakikeväänä Opiskelijatoiminta-verkosto valtasi yliopiston rakennuksia, rehtori viesti ylioppilaskunnan suuntaan, että olisi parasta, että HYYn hallituksen jäsenet pysyisivät poissa valtauksista. Kun syyskuussa eräät HYYn hallituksen jäsenet osallistuivat Keppiä Kataiselle -mielenosoitukseen, jonka päätteeksi mielenosoittajat palauttivat kepit valtioneuvoston linnaan, saimme puhuttelun. Kyseiset tapaukset ovat ehkä triviaaleja, mutta ne kertovat siitä, millaisia odotuksia ja normeja tietyt toimintatavat luovat, ja miten nämä normit sisäistetään. Toki hyvien suhteiden kautta on myös saavutettavissa paljon: esimerkiksi kaupunki otti opiskelijoiden syksyisestä hätämajoituksesta edellisiä vuosia suuremman vastuun onnistuneen lobbauksen seurauksena. Säännöllisten rehtorin tapaamisten ansiosta saamme tietoa yliopiston tapahtumista aikaisempaa paremmin ja rehtori on valmis tukemaan opintotukitavoitteitamme. HYY toimii myös annettujen rakenteiden ulkopuolella. Syyskuussa järjestimme esimerkiksi Kusetuksen makua -tempauksen, jossa kansanedustajille jaettiin keltaista mehua näytepurkeissa. Rakenteiden ulkopuolisessa toiminnassa on se hyvä puoli, että toimijat voivat itse määrittää keskustelun lähtökohdat. Voimme käyttää radikaalimpia toiminnan tapoja, jotka mahdollistavat aivan toisenlaisen medianäkyvyyden kuin perinteiset kannanotot ja lausunnot. HYY on väistämättä institutionaalinen toimija, ja olisi typerää jättää käyttämättä sen tuomat asemat ja valta. Emme kuitenkaan saa ottaa toiminnan tapoja koskaan itsestään selvinä. On pystyttävä katsomaan juuri sen hetkistä tilannetta pitemmälle ja huomattava, missä menee se raja, jolloin hyvät suhteet ja työryhmät on aika heittää romukoppaan. Ennen kaikkea meidän on uskallettava! Katri Immonen kirjoittaja toimii HYY:n hallituksessa sosiaalipoliittisena vastaavana 24 I r t o l a i n e n 3 /

14 Helsinki unen ja valveen rajamailla Ravintola Kaisaniemen viereisellä nurmikolla nukkuu kolme nuorta miestä lusikkaasennossa. Alppipuisto kello 04.55, heinäkuun viimeinen hellepäivä, torstaiaamu. Puisto vaikuttaa lähes autiolta. Paikalla näkyy ainoastaan muutama pikkuruinen citykaninpoikanen. Puput ovat lähestulkoon söpöjä. Vaikka taivas on pilvetön, kastun hieman puiston läpi pyöräillessäni. Samalla saan vastauksen joskus aiemmin mietityttäneeseen kysymykseen siitä, kuinka puiston nurmikot ovat olleet vihreät koko kesän kuumuudesta huolimatta. Minut kastellut vesi on peräisin puiston lukuisista sadettajista. Puiston takaosasta löytyy yllättäen seurue ihmisiä, joiden piknik näyttää venähtäneen melko pitkäksi. Tai mistäs sitä tietää, koska he ovat aloittaneet? Nauru kuitenkin raikaa heidän keskuudestaan pyörätielle saakka. Itse jatkan pyöräilyä pysähtymättä kohti keskustaa. Olen lähtenyt liikkeelle Ilmalasta ja pyöräillyt jo Pasilan aseman ohi. Matkani aikana en näe ainuttakaan liikenteessä olevaa junaa. Yksi juna peruuttaa kuitenkin hiljalleen Ilmalan ratapihalta kohti rautatieasemaa. Arvelen, että kyseessä on aamun ensimmäinen juna Turkuun. Vastaani tulee muutama pyöräilijä. Toisten kasvoilta on luettavissa väsymys pitkän töissä vietetyn yön jäljiltä. Toiset taas ovat juuri heränneen oloisia ja pirteinä matkalla töihin tai minne lie ovatkaan menossa. Jatkaessani kohti keskustaa vastaani tulee Linnunlaulun päiväkodin mäessä polttariporukalta näyttävä seurue. Tällä seurueella illan tähtihetket näyttäisivät olevan jo kaukana takanapäin. Nyt suurimpana haasteena tuntuu olevan hereillä ja pystyssä pysyminen. Ravintola Kaisaniemen viereisellä nurmikolla nukkuu kolme nuorta miestä lusikka-asennossa. Miesten ympärillä ei ole muuta kuin muutama tyhjä kaljapullo. Kaksi miehistä on ilman paitaa mutta mikäs heidän on lämpimässä kesäyössä nukkuessa. Näky Rautatientorilla on absurdi. Torin kaakkoiskulmassa olevan grillin ympärillä maa on täynnä ihmisten ruoanjätteitä ja muita roskia. Niiden kimpussa häärii kymmeniä lokkeja. Humalaisen juhlakansan tavoissa on selkeästi parantamisen varaa. Ainoat paikalla näkyvät ihmiset ovat muutamat siivousauton kuljettajat. Heidän ansiostaan tunnin päästä ensimmäiset aamuvuoroihin menevät työntekijät saavat kävellä pitkin puhtaita katuja. Mietin pyöräillessäni, kuinkahan monta henkilöä on pitänyt palkata siivoamaan bilettävien ihmisten jätöksiä kaduilta. Espalla näky ei onneksi ole yhtä hirveä kuin Rautatientorilla. Maassa on vain vähän roskia, joiden kimpussa on muutamia lokkeja. Sadettajat hellivät täälläkin nurmikkoa. Kahdella penkillä makaa ihmisiä makuupusseissaan. Turisteja, tuumailen. Yhdellä penkillä keski-ikäinen eteläeurooppalaiselta vaikuttava pariskunta hempeilee. Muuten Espallakin on autiota. Minua lukuunottamatta kukaan ei näytä liikkuvan minnekään. Samalla ensimmäiset auringonsäteet iskevät talojen seiniin. Menen tunniksi sisätiloihin Unioninkadun ja Etelä-Esplanadin kulmassa. Tultuani takaisin ulos kaupunki on jo herännyt. Ihmisiä liikkuu kaduilla huomattavasti enemmän. Kauppatorilla torimyyjät kasaavat täyttä päätä kojujaan. Kaisaniemenkadulla on jo liikennettäkin jonkin verran. Muutama bussi huristelee kohti keskustaa, ja raitiovaunu kolistelee kiskojaan pitkin kohti Kalliota. Uusi päivä kaupungissa on selvästi alkamassa. Itse painun nukkumaan tehtyäni töitä koko yön. Antti E.P. Lehtinen 26 I r t o l a i n e n 3 /

15 Ken on Villin Lännen kaunehin? Terveisiä tapahtumista SOS-sitsit keräsivät yhteen intiaaneja, lehmipoikia ja saluunatyttöjä Tason lisäksi kaikista tuoreen sosiaalitieteiden laitoksen ainejärjestöistä. Yhteistyötä ja avunantoa yksyllä Tasossa on hoidettu suhteita. Asiapitoisella puolella jatkettiin menestyksekästä yhteistyötä Kehon kanssa Nälkäpäiväseminaarin muodossa. Sitten vuorossa olivat sosiaalitieteiden yhteiset SOS-sitsit, jotka veivät tällä kertaa Villiin Länteen. JIIIIIHAA! Kuvat: Simo Ortamo ja Mikko Virta Tasolaiset ja keholaise t osallistuivat seminaarin ohella Nälkä päivän lipaskeräykseen keskustakampuk sella. nerheim-salissa kuultiin Uuden ylioppilastalon Man tioista sekä suomalaisilpunaisen Ristin nälkäoperaa a. isilt liala ngo mo ta että 28 Irtolainen Cowboysit Cowgirlsit peittosivat ällään ja äär um luk ylivoimaisella tyylillään. Villiin Länteen mahtui myös sivistyneitä herrasmiehiä. Myös polholaise t osasivat intiaanien sotahuudon. Tason puhuja, tutkija Sakari Saaritsa kertoi 1900-luvun alun Suomen nälkäkuolemista. 3/

16 Novelli Lapsia, kahvia ja sämpylöitä (ikääntyvässä maailmassa) Minä pidän lasten katselemisesta. Mutta ennen kuin teet ilmoituksen poliisille, niin lue toki ensin tämä kirjoitus. Luulen nimittäin, etten ole tässä mielipuuhassani yksin. Olet varmaan itsekin huomannut joskus raitiovaunussa äitinsä kanssa matkustavan leikki-ikäisen, joka on niin täynnä lapsekasta levottomuutta ja uteliaisuutta, ettet vain voi saada silmiäsi irti hänestä. Mutta jos käykin niin, että keskittymisesi jostain syystä herpaantuu, huomaat pian muidenkin kanssamatkustajien suiden olevan virneessä ja myhäilevän tyytyväisinä. Ja samalla kaikki matkustajat tietävät sanattomasti, mistä heidän salaperäinen hyväntuulisuutensa johtuu. Todellinen päivänpiristäjä on myös kävely leikkipuiston ohi, joka on täynnä temmeltäviä pienokaisia. Voi jestas sitä energian ja elämänilon määrää! Joskus istahdan puiston viereiselle penkille, ostan kioskista kahvin ja sämpylän ja jään hetkeksi nauttimaan aurinkoisesta päivästä uusien ja riemukkaiden, mutta samalla sopivan etäisten tuttavuuksieni seurassa. Kertoisin mielelläni, mistä tämä voyeuristinen taipumukseni johtuu, mutta vielä en ole pystynyt keksimään sille täydentävää ja selittävää vastausta. Ehkä leikkivä lapsi on sitä, mitä aikuinen sisimmässään tahtoisi olla. Tosiasia on se, että lapsuuden aika on vain lyhyt vaihe ihmisen elämästä ja aika kuulemma kultaa muistot. Joku sosiologi tai sosiaalipsykologi sanoi minulle joskus, että lapsuuden kaipuu ja ihannointi johtuu jostain tietystä nostalgia-aspektista. Tiedä häntä, mutta ehkä voisin sittenkin saada vastauksen tähän mieltäni riivaamaan kysymykseen tekemällä lyhyen päiväretken lähimmän päiväkodin punaiseksi maalatun puuaidan viereen. Taidanpa ottaa termospullossa mukaan vähän kahvia ja eilen leipomiani sämpylöitä. Kiikarit ja kameran jätän tällä kertaa kotiin. Lapsia katsellessa kaltaiseni tylsistynyt ja elämänsä suunnan kadottanut nelikymppinen voi kokea nousun uusiin henkisiin korkeuksiin. Nuo riemun kiljahdukset ja huolettomat iltapäivät hiekkalaatikolla, kun saa täydestä sydämestään uskoa, että tarpeeksi syvän kuopan kauhomalla löytää lopulta Kiinaan, ovat asioita, joista aikuistenkin pitäisi pystyä ammentamaan. Lapset voivat nimittäin opettaa aikuisia. On hämmästyttävää, miten nuo pienet ihmisolennot löytävät aina jostain käsittämättömän paljon aikaa nauramiselle ja itkemiselle, tappelemiselle ja sopimiselle. Lapset ovat tehokkaita arjen toimijoita siksi, että he pystyvät aina ja kaikissa tilanteissa halaamaan hetkeä ja nauramaan maailmalle. Siksi myös minä viihdyn heidän seurassaan. Päivän päättyessä leikkipihat täyttyvät itkusta ja parusta. Rasittunut ilme kasvoillaan auton oven kiivaasti kiinni läimäyttävä aikuinen on tullut noutamaan tytärtään tai poikaansa tästä ajan ja ilon paratiisista. Ikään kuin hän tietäisi, miten tätä elämää pitäisi elää! On ikävää katsella, kun päiväkotilainen joutuu surumielisenä hylkäämään kesken jääneet leikkinsä tovereidensa kanssa aina seu- raavaan aamuun. Käsi kättä retuuttaen kiireinen, stressaantunut ja vastuuntuntoisena itseään pitävä aikuisihminen ei vastaa, vaikka hänen suloinen poikalapsensa vielä taivuttelee häntä lempeillä silmillään. Aikuisten maailmassa ei on kaikessa kylmäkiskoisuudessaan aina ei, mikä tarkoittaa myös sitä, että minunkin päiväni täällä päiväkodin pihalla on pulkassa. Surullista se on, että lapsuus loppuu niin nopeasti. Vielä surullisempaa on se, että lapset eivät itse ymmärrä elävänsä elämänsä parasta aikaa. Lapset oppivat elämää matkimalla, ja monesti matkimisen kohteena ovat aikuiset. Näin lapsi oppii jo hyvin varhaisessa vaiheessa, että elämässä saa arvostusta, jos pystyy käyttäytymään kuin aikuinen ja tuntea olevansa pikkuvanha. Lapsille ominainen välittömyys on kadonnut jo viimeistään teini-iässä. Kun katson linja-autossa vastapäätä muutaman penkkirivin päässä istuvaa teinityttöä intensiivisesti suoraan silmiin, huomaan tytön poskilla kohta paistavan kainon ja ujon punan. Niinä kertoina, kun teen saman vielä aikuisuuden porteille löytämättömälle alakoululaiselle, saan vastaukseksi usein vain leikkisän irvistyksen. Miksi iän karttuessa huolet tuntuvan lisääntyvän, kunnes lopulta niin moni on kuolemansa hetkellä monet asiat kokeneena ja nähneenä lopulta niin surullinen ja yksin? Tieto lisää tuskaa, kuten filosofian opettajallani oli aikoinaan tapana sanoa. Asioita on kuitenkin turha pohtia tässä vaiheessa yhtään enempää, kun kahvikin on melkein lopussa eikä repussa ole enää yhtään sämpylää. Aurinkokin on mennyt pilveen. Minua harmittaa, kun kuvittelen niiden lasten, jotka vielä puolisen tuntia sitten leikkivät äänekkäästi huudellen noissa keinuissa vailla huolta tulevaisuudesta, istuvan nyt hiljaa, yksin ja tylsistyneinä sisällä, kun vakavamielinen aikuinen vieressä täyttää veroilmoitusta tai tekee jotain muuta turhaa ja tylsää. Lähden kotiin ja harmituksen lievittämiseksi toivon löytäväni kotimatkaltani varjon ja laittavani sen kotona talteen piirongin laatikkoon. Ehkä sitten ensi yönä jätän kuudennen kerroksen asuntoni ikkunan auki ja lennän toiseen tähteen oikealla suoraan aamuun. Teemu Antikainen 30 I r t o l a i n e n 3 /

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Osakesäästämisen abc. Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä

Osakesäästämisen abc. Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä Osakesäästämisen abc Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä Mihin säästää? Taloudellinen epävarmuus, moni miettii mitä tehdä Pitäisi säästää eläkepäivien varalle, mutta mihin sijoittaa Korkotaso (12 kk

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

ODIN Kiinteistö Rahastokatsaus Tammikuu 2011. Nils Petter Hollekim

ODIN Kiinteistö Rahastokatsaus Tammikuu 2011. Nils Petter Hollekim ODIN Kiinteistö Rahastokatsaus Tammikuu 2011 Nils Petter Hollekim 2010 ja tulevaisuuden näkymät ODIN Kiinteistö -rahaston arvo nousi 45,8 prosenttia vuonna 2010. Rahaston vertailuindeksi nousi samana aikana

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 1 (6) Liitetietona on esitettävä sijoituspalveluyrityksen taloudellista kehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut viideltä viimeiseltä

Lisätiedot

Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla

Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla Kaupankäynti RBS minifutuureilla on kasvanut voimakkaasti viimeisen kahden vuoden aikana. Haluamme tällä lyhyellä oppaalla lisätä ymmärrystä näihin

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Mikä on riskitön korko ja pääoman tuottovaatimus Suomen Aktuaariyhdistys 13.10.2008 Pasi Laaksonen Yleistä Mikäli vastuuvelka on ei-suojattavissa (non-hedgeable)

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 MARKKINAKATSAUS AGENDA Lyhyt johdanto optioihin Näkemysesimerkki 1: kuinka tehdä voittoa kurssien laskiessa Näkemysesimerkki

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

ennustaminen Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ja Managerial Economics Sata ikivihreää pörssivihjettä Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin,

ennustaminen Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ja Managerial Economics Sata ikivihreää pörssivihjettä Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin, Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ennustaminen Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin, Sata ikivihreää pörssivihjettä ja Managerial Economics Sisällys 1 Yleistä sijoittamisesta 2 Kaupankäynnin ajoitus

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Toimitusjohtajan katsaus

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Toimitusjohtajan katsaus 4/2/2014 1 Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Toimitusjohtajan katsaus 4/2/2014 2 Hankinnat 2013 Ajankohta Kohde Velaton kauppahinta (milj. ) Velka (milj. ) Suunnatut annit (1000 osaketta) Asuntoja (kappaletta)

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Mitä tarkoittaa yrityksen sidosryhmä? Luettele niin monta sidosryhmää kuin muistat. 2. Ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä?

Lisätiedot

Pohjoismaiden osakkeet ulottuvillasi Taurus tekee sijoittamisesta helpon. Taurus Capital Ltd 24.04. 2010

Pohjoismaiden osakkeet ulottuvillasi Taurus tekee sijoittamisesta helpon. Taurus Capital Ltd 24.04. 2010 Pohjoismaiden osakkeet ulottuvillasi Taurus tekee sijoittamisesta helpon Taurus Capital Ltd 24.04. 2010 The Little Book that Beats the Market 2006 ilmestyi kirja, jonka tekijä väitti kehittäneensä osakevalintamenetelmän

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä

3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä 3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä Sijoittamisen rakenteellinen murros rantautumassa myös Suomeen Sijoitustoimialan kehitystä Suomessa helppo ennustaa: innovaatiot

Lisätiedot

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon - Analyytikon näkökulma Mikko Ervasti Analyytikko (Teknologia, Media & Telekommunikaatiolaitteet) Evli Pankki Oyj Puh: +358 9 4766 9314 Email:

Lisätiedot

Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto

Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto Taloudellinen lukutaito Suomessa: alustavia tuloksia edustavasta otoksesta suomalaisia Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto Mitä on taloudellinen lukutaito? OECD:n

Lisätiedot

Yleiskatsaus. Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi

Yleiskatsaus. Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi v.26 Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi www.aktiiviporssikauppa.com Yleiskatsaus Kohde-etuus Suositus 1 viikko 1 kuukausi LONG-tuote

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015- AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

Hajauttamisen perusteet

Hajauttamisen perusteet Hajauttamisen perusteet Sisältö 1. Miksi hajauttaa sijoituksia? 2. Ajallinen hajauttaminen 3. Hajautus omaisuusluokissa 4. Toimialakohtainen hajauttaminen 5. Hajauttaminen yhtiön koon mukaan 6. Maantieteellinen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

TIE KOULUUN 200:LLE LAPSELLE!

TIE KOULUUN 200:LLE LAPSELLE! TIE KOULUUN 200:LLE LAPSELLE! Kenfin Bridge toteuttaa vuosina 2012-2014 orpojen ja haavoittuvaisten lasten tukihankkeen Busiassa, Länsi -Keniassa. HANKKEESSA LAPSET SAAVAT: KOULUMAKSUN KOULUPUVUN KOULUMATERIAALIN

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.7% edellisvuodesta ja oli EUR 31.3m (EUR 19.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja

- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja - Kuinka erotan jyvät akanoista Petri Kärkkäinen salkunhoitaja eq Suomiliiga eq Suomiliiga on Suomeen sijoittava osakerahasto Rahasto sijoittaa varansa suomalaisiin ja Suomessa noteerattujen yhtiöiden

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Joukkorahoitus eli crowdfunding

Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus on vaihtoehtoinen tapa yritykselle löytää rahoitusta Ideana on esitellä yrityksen tuotteet ja palvelut suurelle joukolle ja saada heidät kiinnostuneiksi yrityksestä

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Liikevaihto 1985-2004

Liikevaihto 1985-2004 Liikevaihto 1985-24 5 4 Infrastruktuuri & ympäristö 3 Energia 2 Metsäteollisuus 1 1985 1991 1997 23 24 Metsäteollisuus, uusinvestoinnit 12 % vuotuinen kasvu 2 Liikevaihto markkina-alueittain 23 411,6 milj.

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen ISBN: 978-952-14-1731-3 ISBN: 978-952-14-1732-0 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Oletko Bull, Bear vai Chicken?

Oletko Bull, Bear vai Chicken? www.handelsbanken.fi/bullbear Handelsbankenin bull & Bear -sertifikaatit Oletko Bull, Bear vai Chicken? Bull Valmiina hyökkäykseen sarvet ojossa uskoen markkinan nousuun. Mikäli olet oikeassa, saat nousun

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Indeksiosuusrahastot eli ETF-rahastot

Indeksiosuusrahastot eli ETF-rahastot Indeksiosuusrahastot eli ETF-rahastot ETF = Exchange-Traded Funds (Pörssinoteerattu rahasto) Rahastoyhtiön ylläpitämä, yleensä passiivinen sijoitusrahasto Seuraa tiettyä markkinaa, yleensä jotain indeksiä

Lisätiedot

Kallista vai halpaa? Myynkö vielä - vai joko ostan? Sijoitusristeily 1.-2.10.2008 Tomi Salo Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto

Kallista vai halpaa? Myynkö vielä - vai joko ostan? Sijoitusristeily 1.-2.10.2008 Tomi Salo Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto Kallista vai halpaa? Myynkö vielä - vai joko ostan? Sijoitusristeily 1.-2.10.2008 Tomi Salo Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto Sisältö markkinat nyt talouskasvu yritysten tulosodotukset kasvun

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

ODIN Norge Rahastokatsaus Tammikuu 2011. Jarl Ulvin

ODIN Norge Rahastokatsaus Tammikuu 2011. Jarl Ulvin ODIN Norge Rahastokatsaus Tammikuu 2011 Jarl Ulvin 2010 ja tulevaisuuden näkymät ODIN Norge -rahaston arvo nousi 31,5 prosenttia vuonna 2010. Rahaston vertailuindeksi nousi samana aikana 29,1 prosenttia.

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

Kiinteistöt. Vaativat jatkuvaa hoitamista. Sitovat pääomaa ja riskejä. Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä

Kiinteistöt. Vaativat jatkuvaa hoitamista. Sitovat pääomaa ja riskejä. Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä Yritysesittely Kiinteistöt Vaativat jatkuvaa hoitamista Sitovat pääomaa ja riskejä Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä Kustannukset nousussa, varsinkin energian Ovat monimutkaisia ja herkkiä

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

Kvantitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvantitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Osakkeen arvonmääritysprosessi: 1. Ymmärrä yrityksen liiketoiminta ja tulonmuodostus Makrotalousanalyysi yhdessä toimiala-analyysin kanssa antaa

Lisätiedot

Aktiivinen pörssikauppa Mini-futuureilla

Aktiivinen pörssikauppa Mini-futuureilla RBS MINI-FUTUURIT, WARRANTIT, OPEN END SERTIFIKAATIT Aktiivinen pörssikauppa Mini-futuureilla Mika Raukko, SIP Nordic Oy www.aktiiviporssikauppa.com Agenda Mini-futuurit Mikä on Mini-futuuri? Kohde-etuudet

Lisätiedot

Mitä tulisi elämästä, ellei meillä olisi rohkeutta. - Vincent van Gogh

Mitä tulisi elämästä, ellei meillä olisi rohkeutta. - Vincent van Gogh Mitä tulisi elämästä, ellei meillä olisi rohkeutta. - Vincent van Gogh Taaleritehdas Oyj Taaleritehdas on finanssiryhmä, joka tarjoaa varainhoito- ja rahoituspalveluita institutionaalisille sijoittajille,

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Lähteet: Juho Malinen Itä-Suomen Ylliopisto Tulppaanimania 1634-1637 Malkie: Burton G. Sattumankauppaa Wall Streetillä Mackay: Charles, Extraordinary Popular Delusions

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ

VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ Vuokraa vene Sunny Boats jätä veneesi vuokrattavaksi avoveneiden vuokraus merellinen kokouspaketti VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ? LAITA VENEESI TUOTTAMAAN? SunnyBoats (SB) on vuonna 2008

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO

AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO AMERIKKA SIJOITUSRAHASTO UNITED BANKERS - OMAISUUDENHOITO- UB Amerikka patentoidulla sijoitusprosessilla tuloksiin UB Amerikka on Yhdysvaltain osakemarkkinoille sijoittava rahasto, jonka salkunhoidossa

Lisätiedot