MYLLYMÄEN PÄIVÄKOTI. Myllymäen päiväkoti, Liljalaaksonkatu 21, puh

Transkriptio

1

2 MYLLYMÄEN PÄIVÄKOTI Myllymäen päiväkoti, Liljalaaksonkatu 21, puh Uudenkaupungin kaupungin keskustaan valmistui v Myllymäen päiväkoti. Talo sijaitsee puutalovaltaisen asuntoalueen reunalla, koulukeskuksen, jäähallin, uimahallin ja pelastuslaitoksen läheisyydessä. Rakennus on Myllymäen puiston, metsikön reunalla. Päiväkotipaikkoja on 42. Paikkoja tarjotaan kokopäiväesikoululaisille sekä 3-5 -vuotiaille päivähoitolapsille. Päiväkotimme on auki klo , aukioloajoissa joustamme mahdollisuuksien mukaan. Henkilökuntaamme kuuluu lastentarhanopettajia, lastenhoitajia ja tarvittaessa erityisavustajia. Joukossamme toimii myös varhaiskasvatuksen erityisopettaja kahtena päivänä viikossa. 2

3 ALUEEN ERITYISPIIRTEITÄ päivähoitoon hakeutuvat lapset tulevat laajalta alueelta / lapset menevät myös moniin eri kouluihin erilaisia perheitä, kaupunki / maaseutu päiväkodin sijainnista johtuen hyvät mahdollisuudet käydä kävellen esim. uimahallissa, jäähallissa, koulun jumppasalissa, museossa ja kirkossa, urheilukentällä. keskustan sijainnista huolimatta myös luonto lähellä 3

4 ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Uudenkaupungin päivähoitoa ohjaavat arvot (lapsilähtöisyys, kumppanuus, vaikuttavuus) näkyvät toiminnassamme tasa-arvoisena ja yksilöllisyyttä korostavana suhtautumisena niin lapsiin, perheisiin kuin työntekijöihinkin. Tuemme lapsen kasvua ja kehitystä hänen omista lähtökohdista käsin kumppanuussuhteessa huoltajien kanssa. Toimintamme on avointa ja keskustelevaa. Tuloksellisuus näkyy päivähoidon laadukkuutena. Meille on tärkeää, että kasvuympäristö on myönteinen, turvallinen ja lapsen tarpeita huomioiva lapsen tiedot ja taidot karttuvat ohjatuissa tuokioissa, arkipäivän toiminnoissa sekä omaehtoisessa leikissä lapsi saa myönteisiä kokemuksia ja elämyksiä, joiden avulla hän voi kasvaa aktiiviseksi, itseensä luottavaksi ja erilaisuutta hyväksyväksi ihmiseksi 4

5 TOIMINNASSA PAINOTTUVAT Varhaiskasvatuksen tavoitteena on hyvinvoiva lapsi. Päiväkotimme tarjoamassa varhaiskasvatuksessa yhdistyy hoito, kasvatus ja opetus. Leikillä on keskeinen osuus toiminnassa. Oppimistilanteissa kiinnitetään huomio oppimistapoihin, jotka ovat lapselle mielekkäitä ja jolloin lapsi voi kokea oppimisen ja onnistumisen iloa (esim. liikunta, leikki, musiikki). Toimintaa järjestetään pienryhmissä mahdollisuuksien mukaan. Päivittäisistä toiminnoista selviytyminen Omatoimisuutta - pukeutumisessa / riisuutumisessa - siisteydessä (käsien pesu, wc käynnit) - tavaroista huolehtimisessa Minäkäsityksen vahvistuminen, tunteiden ilmaiseminen Päivähoidon aloittaminen (hoitopaikkaan jääminen), vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö jo ennen hoidon alkua tärkeää. Käytössämme Luotsiväylä päivähoidon aloittamisessa, (= tutustumiskertoja useita, pieniä hetkiä kerrallaan, eri aikoina päivistä, tutustumisvihko hoitopaikasta kotiin ). Tärkeää on opetella erilaisten tunteiden havaitsemista ja nimeämistä, eläytymistä ja tunteiden ilmaisun kontrollia. Sosiaalinen käyttäytyminen Vuorovaikutuksen taidot, yhteistoiminta ja ryhmäytyminen, kohteliaat tavat, auttaminen, jakaminen, vuoron odottaminen, sääntöjen noudattaminen (esikoululaiset laativat aikuisten kanssa yhdessä ryhmän säännöt ja allekirjoituksellaan lupautuvat noudattamaan niitä), ristiriitatilanteiden ratkaiseminen (yhdessä lasten kanssa neuvotellen) ja käyttäytymisen kontrolli. 5

6 Motoriikan harjaantuminen Erilaiset liikkumistavat, kehon hallinta, erilaisten liikuntavälineiden käyttö, rentoutuminen, hienomotoriset taidot Kielen ja puheen kehittyminen Sana- ja käsitevarasto, puheen selkeys, kielen ymmärrettävyys, asioiden kertominen ja kuvailu (päivittäisten kuulumisten kertomisen lisäksi sadutamme lapsia), keskittyminen kuuntelemiseen. Uusien asioiden oppimisen ilo Rohkaisua ja kannustusta kokeiluun ja tekemiseen. Oppimiseen ei ole muuta alkua kuin ihmettely. Ilmaisun monipuolistuminen Tutustutaan ja opetellaan ilmaisemaan itseään liikunnan, musiikin, kuvallisen ilmaisun ja esittämisen keinoin Luonnon kunnioittaminen Luontoa säästävän elämäntapaan ohjaaminen, luonnosta nauttiminen. Teemme retkiä lähimaastoon ympäri vuoden seuraten vuodenaikojen vaihteluja. Omaan kulttuuriin ja kulttuuriperintöön tutustuminen Tutustutaan kansanperinteeseen ja omaan kulttuuriin (museokäynnit, vierailut jne.), juhlapyhäperinteet, vuodenkierto 6

7 ERITYISPIIRTEITÄ TOIMINNAN SISÄLLÖSTÄ Myllymäen päiväkodissa painotamme erityisesti liikunnan osuutta. Liikuntaa toteutamme monipuolisten liikuntamuotojen avulla: liikuntaleikit, satuvoimistelu, temppuilu, välinevoimistelu, telinevoimistelu, musiikkiliikunta, joukkuepelit, ulkoliikunta, urheilu, luontoretket jne. Hyvät mahdollisuudet toimintaan antaa läheiset liikuntapaikat (päiväkodin keskeinen sijainti). Seikowin koulun jumppasali on kaksi kertaa viikossa käytössämme. Toimimme isossa tilassa, oikeiden välineiden kanssa (köydet, nojat, sähly, yms.), juoksuleikit mahdollisia ja samalla tutustumme koulumaailmaan. Jäähallissa on varattuna joka viikko 1,5 tuntia jääaikaa päivähoitolapsille syksystä kevääseen. Päiväkodistamme on joka viikko ainakin yksi ryhmä luistelemassa. Myös päiväkodin vieressä oleva lampi jäätyy / jäädytetään talvisin päivittäisiä luisteluharjoituksia varten. Hiihtoa harrastamme sään mukaan viereisessä puistossa, jossa on myös hyvät pulkkamäet. Muutenkin käytämme puiston tuomia mahdollisuuksia laajentaa pihaulkoiluamme. Uimahalli on kaikille lapsille kävelymatkan päässä. Uimakoulu järjestetään esikoululapsille ja muiden kanssa käydään tutustumiskäynneillä jos vain uimahallista löytynee vapaita aikoja. Myös uimahallin judosali antaa vaihtoehtoja erilaiseen jumppaamiskokemuksiin. Päiväkotimme piha on mukavan iso, vaihteleva, valoisa mutta myös varjoisa mäntyjen katveessa. Piha on uusittu viimeisten vuosien aikana sekä pohja-aineksen että välineiden suhteen EU:n vaatimusten mukaan. Päiväkodin sisätiloista löytyy jumppasali, jossa voi jumppatuokioita toteuttaa pienemmän ryhmän kanssa. Sali on lasten vapaassa käytössä päivittäin (salivuorot), patjarakentelua, puolapuut, trampoliini ym. Liikuntaleikkejä harrastetaan myös aamutuokioilla ja välipaloina päivän aikana. Luonto- ja ympäristökasvatus liittyy läheisesti myös liikuntaan. Ympärivuotiset retket tuttuun lähimetsään tuovat vastapainoa rakennettuun ympäristöön ja avaavat monia kokemuksia, tutkimuksia, elämyksiä ja oivalluksia. Ympäristökasvatus alkaa omien jälkien siivouksesta! 7

8 KESKEISET TOIMINTAMENETELMÄT Keskeisen perustan kasvulle päiväkodissa antavat muut samanikäiset lapset, (vertaisryhmät ja mallit), sekä leikki tarkoituksenmukaisessa ympäristössä. Lisäksi huomioimme säännöllisesti toistuvat perushoitotilanteet, aikuisen tavoitteellisen ohjauksen sekä oppimisympäristön. Leikki Suurin osa lapsen omaehtoisesta toiminnasta on vapaata leikkiä, jolle järjestämme päivittäin riittävästi aikaa. Lasten tulee saada leikkiä haluamiaan leikkejä. Aikuisen tehtävänä näemme huolehtia lapsen turvallisuudesta näissä tilanteissa. Päiväkodissamme on mahdollisuus jakaa lapsia eri huoneisiin leikkitilanteissa. Tämä mahdollistaa pitkäjänteistä ja keskittynyttä leikkiä. Roolileikkejä varten olemme valmistaneet lapsille varustelaatikoita, joihin olemme keränneet materiaaleja erilaisia leikkejä varten, esim. kotileikki, merirosvoleikki, kauppaleikki, parturileikki. Myös omia leluja on lupa tuoda kerran viikossa päiväkotiin, unileluja päivittäin. Soveltuva leikkivälineistö on tarpeen rikkaan leikin mahdollistamiseksi. Aikuisen myönteinen ja leikkiä tukeva asenne on merkittävä leikin syntymiselle ja onnistumiselle. Aikuisen tavoitteellinen ohjaus Lapsi tulee kohdata lämmöllä, yksilöllisyys ja persoonalliset luonteenpiirteet huomioiden ja niitä kunnioittaen. Havainnoimalla lapsen toimintaa aikuinen saa tärkeää tietoa lapsen kehityksestä. Näiden tietojen pohjalta aikuinen suunnittelee toiminnan huomioiden lapsen iän ja kehitystason. Toiminnassa hyödynnetään liikuntaa, taidekasvatusta, musiikkia, draamaa, tutkimista, retkiä sekä tietenkin leikkiä. Arvioinnissa käytetään kuuntelun ja havainnoinnin pedagogiikkaa. Kasvatusympäristön huomioiminen Kasvatusympäristö rakennetaan ja muokataan lapsen kehitystä tukevaksi. Monipuolinen ja joustava ympäristö mahdollistaa eri aistien ja koko kehon käytön tutkimisessa, kokeilemisessa ja oivaltamisessa. Ajankohtaiset aiheet (esim. vuodenaikojen vaihtelut, tapahtumat) huomioidaan ympäristön toteutuksessa, sekä sisätiloissa että ulkona. Tärkeää on myös ylläpitää tarpeenmukainen, riittävä ja toimiva välineistö. Lapset osallistuvat kykyjensä mukaan ympäristön ylläpitämiseen ja uudistamiseen. 8

9 LAPSEN KASVUN KANSIO Kaikille päivähoitolapsille kokoamme päiväkodissa henkilökohtaisen kasvun kansion. Kansioon keräämme tietoa lapsen kehityksestä, kasvusta, oppimisesta ja toiminnasta päiväkodissa. Kasvun kansioon tallennetaan esim. valokuvia toiminnasta, työskentelystä, hoitopäivän eri tilanteista sekä erilaisista tapahtumista, lapsen itse keksimiä loruja, satuja ja tarinoita sekä näytteitä kädentaidoista. Kasvun kansio kertoo lapsesta itsestään. Se on hyvä työväline lapsen kasvun ja oppimisen seuraamiseksi ja suunnittelemiseksi. Se toimii myös yhteistyön välineenä kodin ja päiväkodin välillä. Vanhemmat hankkivat lapselleen tyhjän kansion ja me yhdessä lapsen kanssa täytämme sitä hoitokauden aikana. Kansioita säilytetään eteisessä, jossa lapset ja vanhemmat voivat sitä tutkia halutessaan. Kansion voi viedä myös kotiin tutkittavaksi. Kansioon kerätyt dokumentit välittävät vanhemmille tietoa lapsen päivähoidosta. Kasvun kansion aktiivinen työstäminen ja sen tutkiminen yhdessä lapsen kanssa edistää lapsen itsearviointitaitojen kehittymistä sekä oppimaan oppimista. Lapsen kanssa yhdessä valikoidaan kansioon koottavat työt. Lapsi huomaa kehittymisensä kasvunkansiostaan, kun aikuinen kyselee lapselta kansion sisällöstä ja prosesseista, joissa lapsi on ollut mukana. Kansion sisällön tulee olla mielekästä luettavaa ja katseltavaa, sen tulee olla yleisilmeeltään myönteinen. Kansiota tutkiessaan lapselle välittyy onnistumisen elämyksiä ja tunne Minä osaan ja minä opin. 9

10 KASVATUSKUMPPANUUS KOTIEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ Kasvatuskumppanuus alkaa heti perheen tullessa tutustumaan hoitopaikkaan. Hoitosuhteen alkaessa laaditaan jokaiselle lapselle yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma, Pikku-Majakka, yhdessä vanhempien kanssa, jota myös seurataan ja arvioidaan yhdessä. Keskustelussa vanhempien kanssa kiinnitetään erityistä huomiota lapsen kehitystä vahvistaviin myönteisiin puoliin. Lapsen hyvinvointiin liittyvät huolenaiheet ja ongelmat tuodaan esille mahdollisimman varhain ja konkreettisesti ja niihin haetaan ratkaisua yhdessä vanhempien kanssa. Päiväkodissa vanhempia ohjataan tarvittaessa hakemaan apua myös muista palveluista, esim. neuvolasta, perheneuvolasta, lastensuojelusta. Lasta hoitoon tuotaessa ja kotiin haettaessa kerrotaan kuulumiset. Vanhempain-illat, juhlat ja muut päiväkodin järjestämät tapahtumat ovat tilanteita, joissa vanhemmat tutustuvat myös muiden lasten vanhempiin. Eräs tällainen hyvin suosittu ulkotapahtuma on syksyisin järjestettävä yhteinen Lyhty-ilta, johon ovat tervetulleita koko perhe ( isovanhemmat, kummit ym. ). TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista arvioidaan päiväkoti- ja henkilötasolla säännöllisesti. Käytössä on TAK arviointijärjestelmä (tutkiarvioi-kehitä). Vanhemmilta saatu palaute otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan päiväkodin toimintaa suunniteltaessa. Henkilökunta suunnittelee ja arvioi toimintaa säännöllisesti päivittäin/viikottain. Keväällä päiväkodin johtaja pitää henkilöstön kanssa kehityskeskustelut, joiden pohjalta arvioidaan ja kehitetään toimintaa. Näkyväksi tehtyjä tavoitteita on helpompi myös arvioida. Henkilöstön keskinäinen yhteistyö ja hyvinvointi vaikuttaa päivähoitolapsiin. Positiivinen vaikutus edellyttää, että päiväkodissa on rakennettava yhteisymmärrys siitä, mikä työyhteisössä ja työssä on tärkeää säilyttää ja mitä pitäisi yhdessä kehittää. 10

11 11