Alueellisen innovaatiojärjestelmän vaikuttavuuden vahvistaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alueellisen innovaatiojärjestelmän vaikuttavuuden vahvistaminen"

Transkriptio

1 Alueellisen innovaatiojärjestelmän vaikuttavuuden vahvistaminen Tarkastelussa osaamisintensiivisten asiantuntijapalveluiden (KIBS) käyttäminen ja tuottaminen Toni Saarivirta Anmari Viljamaa Seliina Päällysaho Juha Vänskä Soile Kotala Jari Kuusisto SC-RESEARCH Pl 44, Lapua, FINLAND, TEL , FAX

2 1. JOHDANTO TUTKIMUSKYSYMYKSET, MENETELMÄT JA AINEISTO HUONEKALUJEN VALMISTUS JA METALLITEOLLISUUS SUOMESSA METALLITEOLLISUUS HUONEKALUJEN VALMISTUS ASIANTUNTIJAPALVELUITA TUOTTAVIEN YRITYSTEN (KIBS) MERKITYS INNOVAATIOJÄRJESTELMÄSSÄ MITÄ ASIANTUNTIJAPALVELUITA TUOTTAVAT YRITYKSET (KIBS) OVAT? KIBS:IT TIEDON VÄLITTÄJINÄ JA TALOUSKASVUN EDISTÄJINÄ KIBS-PALVELUJEN KÄYTTÖ METALLI- JA HUONEKALU-KLUSTEREISSA HAASTATELLUT YRITYKSET KIBS-PALVELUJEN KÄYTTÖ Tekniset KIBS-palvelut Liiketoiminnan kehittämiseen liittyvät palvelut Markkinointiin liittyvät palvelut Muut palvelut Yhteenveto palvelujen käytöstä KIBS-PALVELUJEN SAATAVUUS JA LAATU KIBS-PALVELUJEN KÄYTÖN SYYT Mihin KIBS-palveluita käytetään? Miksi KIBS-palveluja käytetään? KIBS-PALVELUJEN HANKKIMINEN Asiakasyritysten tietolähteet Hankinnan haastavuus Yritysten ostoratkaisut KOKEMUKSIA PALVELUJEN KÄYTÖSTÄ Hyviä ja huonoja kokemuksia palveluista Onnistuneen KIBS-käytön edellytykset asiakkaan kannalta KIBS-KÄYTTÖ JA ASIANTUNTIJAHENKILÖSTÖ TULEVAISUUDESSA YHTEENVETO ASIANTUNTIJAPALVELUJEN (KIBS) TUOTTAMINEN ASIANTUNTIJAPALVELUITA TUOTTAVAT YRITYKSET KIBS:ien taustatiedot KIBS:ien markkinat ja asiakkaat Asiantuntijapalveluiden hyödyntäminen Asiantuntijapalveluiden tulevaisuus Yhteenveto ASIANTUNTIJANÄKÖKULMA KIBS-PALVELUIHIN KIBS:ien markkinat ja asiakkaat Asiantuntijapalveluiden hyödyntäminen Asiantuntijapalveluiden tulevaisuus Yhteenveto LOPUKSI KIBS:IEN KÄYTTÖ HAASTATTELUJEN VALOSSA KIBS:IT OSANA KEHITTYVÄÄ ALUEELLISTA INNOVAATIOJÄRJESTELMÄÄ SUOSITUKSIA LÄHTEET LIITTEET 2

3 1. JOHDANTO Innovaatiojärjestelmää koskevissa keskusteluissa osaamisintensiiviset liikeelämänpalvelut (KIBS) ja ns. uusi talous ovat olleet kasvavan huomion kohteena. Molemmilla alueilla kehitys nivoutuu yhteen tieto- ja viestintätekniikan sekä erilaisten asiantuntijapalveluiden hyödyntämisen kanssa. Teknologia ja tehokas osaamisintensiivisten palvelujen hyödyntäminen luovat yhdessä mahdollisuuksia myös perinteisten toimialojen uudistamiseen. Nykyaikainen tietoliikenne ja tietojenkäsittely tarjoavat entistä parempia mahdollisuuksia KIBS-palveluiden tuottajan ja asiakkaan vuorovaikutukselle (Siivonen ja Martikainen, 2004). Tässä tutkimusraportissa tarkastellaan KIBS-palveluiden ostamista, käyttämistä ja tuottamista. Tarkastelun kohteena on erityisesti 1) miten metalli- ja huonekaluklustereihin kuuluvat yritykset hyödyntävät KIBS-palveluita, ja 2) miten KIBS:ien käyttöä voitaisiin entisestään tehostaa. Tarkastelussa ovat mukana molemmat toimialat Etelä- Pohjanmaan alueelta sekä vertailuryhminä metalliteollisuuden toimijaverkostot ns. Väli-Suomen alueelta (Etelä-Pohjanmaan lisäksi tarkastelu kohdennetaan Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntiin) sekä huonekaluteollisuuden toimijaverkostot Lahden alueelta. KIBS-alojen tarkastelussa tutkimusraportissa ovat mukana tietotekniikkapalvelut, tekniset palvelut ja liikkeenjohdon konsultointi sekä kirjanpito ja tilintarkastus. Tutkimushankkeen rahoittajina ovat toimineet Tekes, Etelä-Pohjanmaan Liitto sekä Emineo Oy. Hanke on toteutettu SC-Researchissä Toimialana palvelut yleensä ja erityisesti osaamisintensiiviset KIBS-palvelut edustavat yhtä dynaamisinta kasvusektoria. Vuonna 2002 Suomessa toimi runsaat KIBS-alojen yritystä. Vuodesta 1995 näiden määrä on kasvanut yrityksellä eli yli kolmanneksella, kun koko yrityskentässä yritysten määrä on lisääntynyt viidenneksellä (Lith, 2004). Vuonna 2002 palvelut kokonaisuudessaan edustivat noin 70 prosenttia Suomen kansantuotteesta (Siivonen ja Martikainen, 2004). Koska osaaminen ja innovaatiot ovat yhä merkittävämpi talouden kasvun moottori, KIBS-yritykset ovat saamassa strategisemman aseman innovaatiojärjestelmässä. Ainakin periaatteessa ne voivat toimia yritysverkostojen solmukohtina, joihin kumuloituu arvokasta osaamista ja innovaatiopotentiaalia (esim. Miles, 2003). 3

4 Osaltaan KIBS-palveluiden roolia korostaa laajentunut innovaatiokäsite, joka ei enää rajoitu pelkästään t&k-toiminnan puitteissa syntyneisiin radikaaleihin innovaatioihin. Nykykäsityksen mukaan myös luovat, vähittäiset parannukset ja oppiminen edustavat innovaatioita, joita tapahtuu koko ajan, kun esim. yritykset kehittävät toimintojaan muuttuvilla markkinoilla. Innovaatiot voivat tuotteiden ja palveluiden lisäksi liittyä organisaatioon, verkostoihin, arvoketjuihin ja liiketoimintamalleihin (ks. esim. Miettinen et al., 1999; Siivonen ja Martikainen, 2004; Toivonen, 2004). Tiivistäen edellä olevan, KIBS-palvelut edustavat parhaimmillaan asiakasyritykselle joustavasti saatavilla olevia täydentäviä resursseja, jotka edistävät yrityksen kehittymistä, oppimista ja kilpailukykyä. Raportin seuraavassa luvussa esitellään tarkemmin tutkimuskysymykset, käytetyt tutkimusmenetelmät ja empiirinen aineisto. Kolmannessa luvussa esitetään tilastollinen katsaus huonekalujen valmistukseen ja metalliteollisuuteen Suomessa. Neljäs luku tarkastelee asiantuntijapalveluita tuottavien yritysten (KIBS) merkitystä innovaatiojärjestelmässä. Aihealueen keskeiset käsitteet määritellään, ja asiantuntijapalveluita tuottavien yritysten merkitystä niin innovaatiojärjestelmässä kuin talouskasvussakin pohditaan aiemman tutkimuksen pohjalta. Tutkimusraportin viides luku sisältää tutkimustulokset KIBS-palveluiden käytöstä metalli- ja huonekaluklustereissa, ja kuudes luku vastaavasti tutkimustulokset KIBS-palveluiden tuottamisesta. Viimeisessä luvussa esitetään tutkimustulosten yhteenveto ja johtopäätökset. 4

5 2. TUTKIMUSKYSYMYKSET, MENETELMÄT JA AINEISTO Tutkimuskysymykset Tutkimushankkeen keskeisenä tehtävänä on tarkastella metalli- ja huonekaluklustereissa KIBS-palveluiden käyttöä ns. Väli-Suomen alueella (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala) sekä Lahden alueella. Yksityiskohtaisemmin tutkimuskysymykset voidaan määritellä seuraavasti: 1) Millaista on KIBS-palveluiden tämän hetkinen käyttö metalli- ja huonekaluklustereissa? 2) Millaista on palveluiden saatavuus ja laatu asiakkaan näkökulmasta tarkasteltuna? 3) Miten voidaan luonnehtia palvelutarjonnan tuntemusta ja tietolähteitä? 4) Mitä palvelujen ja niiden käytön kehittämistarpeita voidaan tunnistaa? Tavoitteena on myös saada lisää tietoa KIBS-palveluiden tarjonnasta, ja pohtia, miten innovaatiojärjestelmää voidaan kehittää niin, että asiantuntijapalveluiden tarjonta tavoittaa entistä paremmin pk-yritykset. Tutkimuksella pyritään hahmottamaan, miten metalli- ja huonekaluteollisuuden yritykset voivat entistä paremmin hyödyntää KIBSpalveluja. Lisäksi tutkimuksessa pyritään löytämään kriittisiä tekijöitä, joihin vaikuttamalla KIBS palveluiden tarjontaa ja kysyntää/hyödyntämistä voidaan tehostaa. Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus asiantuntijapalvelun hyödyntämisen oppimisesta, jota havainnollistaa Kuva 1. 5

6 Kuva 1. Asiantuntijapalvelun hyödyntämisen oppiminen portaittain. Lähde: Kuusisto, Kautonen & Hyypiä (2004). Lähestymistapa perustuu portaittaiseen oppimiseen, jossa pk-yritysten valmiudet kehittyvät askel askeleelta riippuen kunkin yrityksen valmiuksista. Lähtökohtatilanteessa pk-yrityksen tulee olla tietoinen asiantuntijapalveluiden tarjonnasta. Tietoisuus tarjonnasta voi osaltaan auttaa pk-yrityksiä tunnistamaan kehitystarpeita, joissa asiantuntijapalveluita voidaan hyödyntää. Seuraavassa vaiheessa kriittiseksi tekijäksi muodostuu asiantuntijapalveluiden ostamisen osaaminen, mm. sopivan palveluntarjoajan tunnistaminen ja toimeksiannon muotoilu. Kun asiantuntija alkaa toimia yhdessä yrityksen kanssa, on tärkeää, että tarjolla olevaa asiantuntemusta pystytään hyödyntämään oppimalla uusia asioita ja levittämällä tätä osaamista yrityksen sisällä. Erityisen kriittiseksi vaiheeksi on aikaisempien tutkimusten perusteella tunnistettu ensimmäinen kerta, jolloin pyritään hyödyntämään joko yrityksen sisäisen tai ulkoisen asiantuntijan osaamista. Mikäli ensimmäinen ostotapahtuma onnistuu ja siitä saadaan myönteisiä kokemuksia, yrityksellä on huomattavasti paremmat mahdollisuudet jatkaa asiantuntijapalveluiden hyödyntämistä ja kehittää sitä kautta omaa osaamistaan. Tutkimusmenetelmät ja aineisto Yrityshaastattelut: Asiakasyrityshaastatteluissa käytettiin puolistrukturoitua teemalomaketta. Osa kysymyksistä kysyttiin valmiiksi luokitelluin vaihtoehdoin, kun taas osa avoimin kysymyksin. Valmiit vastausvaihtoehdot annettiin kysymyksiin, jotka käsittelivät mm. eri palvelujen saatavuutta, laatua ja käytön intensiteettiä. Avoimet kysymykset käsit- 6

7 telivät mm. palveluiden käytölle asiakasyrityksissä asetettuja tavoitteita, hankintatapoja sekä palvelujen hyödyntämisen mahdollisia ongelmia. Tutkimussuunnitelmassa tavoitteeksi asetettiin 30 haastattelua metallin ja 15 haastattelua huonekalualan kärkiyrityksissä. Väli-Suomen alueen metallin kärkiyritykset valittiin neljänä kuuden yrityksen ryppäänä Savon, Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan alueilta. Väli-Suomen alueeseen lukeutuvat huonekalualan yritykset sijaitsivat tässä tutkimuksessa valtaosin Lahden seudulla. Haastateltavien yritysten valikoinnissa otettiin tavoitteeksi ns. rikas otos, eli haastateltavaksi haluttiin yrityksiä, joiden kautta saataisiin mielenkiintoista tietoa. Vaikka otos rakennettiin maantieteellistä tasapainoa mukaillen, sillä ei siis pyritty tilastolliseen yleistettävyyteen. Yritysten valikoinnissa käytettiin pääasiassa alueellisten elinkeinotoimijoiden (esim. TEkeskusten yritysosastot, kärkiyritysprojektit) asiantuntemusta sekä internet-hakuja. Suorat yhteydenotot alueellisiin toimijoihin tuottivat listoja potentiaalisista yrityksistä. Listoja karsittiin osin internet-hakujen perusteella, minkä jälkeen haastattelupyynnöt esitettiin suoraan yrityksiin. Ensisijaisesti kussakin yrityksessä haastateltiin yritysten toimitusjohtajaa. Haastattelut tehtiin henkilökohtaisina haastatteluina yritysten omissa tiloissa, ja ne kestivät keskimäärin 40 minuuttia. KIBS-palveluiden käyttöön yrityksessä liittyvissä kysymyksissä palvelut oli jaettu neljään ryhmään: tekniset palvelut, liiketoiminnan kehittämiseen liittyvät palvelut, markkinointiin liittyvät palvelut sekä muut palvelut. Palvelujen käyttöä, saatavuutta, laatua sekä näkemyksiä ja kokemuksia KIBS-palveluista tarkasteltiin tämän jaottelun valossa. Haastatteluissa haettiin myös epäsuorasti merkkejä yritysten innovatiivisuudesta. Innovatiivisuutta arvioitiin summaindikaattorilla, joka huomioi sekä yrityksen toiminnan jo toteutuneita piirteitä että yrityksen näkemyksiä toimintaympäristöstään. Indikaattorin tekijät painotusjärjestyksessä ovat uudet tuotteet, kasvuhakuisuus, uudet markkinat, kilpailun kokeminen, toimintatapojen uudistaminen sekä viennin rakenne. Asiantuntijahaastattelut: Tutkimusraportin asiantuntijahaastattelut (19) toteutettiin teemahaastatteluina, joista kymmenen tehtiin KIBS-yrityksille ja yhdeksän yksityisen tai julkisen sektorin edustajille, jotka omasivat pitkän kokemuksen KIBS:issä tai KIBS:ien kanssa toimimisesta. Haastatteluiden teemat olivat markkinat ja asiakkaat, asiantuntijapalveluiden 7

8 hyödyntäminen ja tulevaisuuden näkymät. Markkinat ja asiakkaat -teemassa pyrittiin saamaan kokonaiskuva haastateltujen yritysten markkinoiden laajuudesta ja KIBS:ien kilpailutilanteesta. Tässä teemassa pyrittiin lisäksi kartoittamaan KIBS:ien tärkeimpiä asiakkaita, tyypillisiä asiakassuhteita sekä sitä, miten uusi palvelu syntyy. Asiantuntijapalveluiden hyödyntäminen -teemassa selvitettiin KIBS:ien ja heidän asiakkaidensa tyypillisiä ostoprosesseja ja toiminnassa ilmenneitä keskeisiä ongelmia. Lisäksi KIBS:eiltä tiedusteltiin, miten he näkevät oman toimintansa laadun, osallistuvatko he asiakkaidensa innovaatiotoimintaan, ja mitkä tekijät edesauttavat palveluiden uudelleenkäyttöä. Teemahaastattelun viimeisessä osiossa tulevaisuuden näkymät KIBS:eiltä selvitettiin, miltä markkinat näyttävät jatkossa, ja mitkä palvelut mahdollisesti lisääntyvät ja mitkä vähenevät. Asiantuntijahaastatteluissa tarkasteltiin viittä eri KIBS-alaa, jotka jaettiin edelleen kolmeen kategoriaan. Näihin kuuluvat: 1) tietotekniikkapalvelut, 2) tekniset palvelut ja liikkeenjohdon konsultointi sekä 3) kirjanpito ja tilintarkastus. Yhdessä nämä kategoriat muodostavat kolme keskeisintä KIBS-alaa, kun kriteereiksi valitaan yritysten henkilöstömäärät ja liikevaihdot. Tarkastelu suoritettiin kolmella tasolla: kansainvälinen (pääosin pääkaupunkiseutu), kansallinen/maakunnallinen (Pirkanmaa) ja maakunnallinen (Etelä-Pohjanmaa). Haastateltujen KIBS:ien koko on suoraan verrannollinen niiden toiminta-alueeseen: pääkaupunkiseudun KIBS:it ovat suurempia kuin maakuntatason KIBS:it. Seuraavassa luvussa esitetään tilastokatsaus huonekalu- ja metalliklustereihin Suomessa. 8

9 3. HUONEKALUJEN VALMISTUS JA METALLITEOLLISUUS SUOMESSA 3.1 Metalliteollisuus Toimialan kuvaus Yleisimmin metalliteollisuuteen luetaan kuluvaksi Tilastokeskuksen TOL toimialaluokituksen mukaiset luokat: TOL 27 Metallien jalostus TOL 28 Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet TOL 29 Koneiden ja laitteiden valmistus TOL 34 Autojen ja perävaunujen valmistus TOL 35 Muu kulkuneuvojen valmistus alaluokkineen Luokka TOL 27 sisältää rauta- ja värimetallin sulatuksen ja puhdistuksen malmista, harkoista tai romusta sähkömetallurgisia ja muita prosessimetallurgian tekniikoita käyttäen. Tähän luokkaan kuuluvat yksiköt valmistavat myös metalliseoksia. Luokkaan TOL 28 kuuluu sellaisten metallituotteiden valmistus (esim. osat, säiliöt ja rakenteet), joille on ominaista paikallaan pysyvyys. Luokkiin TOL 29, 34 ja 35 sitä vastoin kuuluu tällaisten metallituotteiden kokoaminen ja asennus monimutkaisemmiksi yksiköiksi, usein muihin materiaaleihin yhdistettynä. (TOL 2002). Yritysten lukumäärä metalliteollisuudessa on pysynyt vuosien 2002 ja 2003 aikana kutakuinkin samanlaisena. Ainoastaan luokka Muu kulkuneuvojen valmistus (TOL 35) on kyennyt lisäämään yrityskantaansa. Muissa toimialaan kuuluvissa luokissa yritysten lukumäärä on ollut hienoisessa laskusuunnassa (Taulukko 1). 9

10 Taulukko 1: Yritysten lukumäärä metalliteollisuudessa vuosina 2002 ja Lähde: Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri, YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ (KOKO MAA) TOL 27 Metallien jalostus TOL 28 Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet TOL 29 Koneiden ja laitteiden valmistus TOL 34 Autojen ja perävaunujen valmistus TOL 35 Muu kulkuneuvojen valmistus Yhteensä: Metalliteollisuus Taulukko 2 esittelee keskeisimmät tunnusluvut metalliteollisuuteen kuuluvien luokkien toimipaikoista, liikevaihdosta sekä henkilöstömäärästä Etelä-Savon, Pohjois- Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan maakunnissa. Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen Yritys- ja toimipaikkarekisteristä vuodelta Vuoden 2003 puuttuvat tiedot on korvattu vuoden 2002 tiedoilla (*). Tilastoista voidaan havaita, että Metallituotteiden valmistus (TOL 28) sekä Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 29) ovat metalliteollisuuden suhteellisesti merkittävimmät ryhmät eri tunnusluvuilla mitattuna. Taulukko 2: Eri luokkien keskeisimmät tunnusluvut tarkasteluun kuuluvissa maakunnissa vuonna Lähde: Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri / Juha Elf TOIMIPAIKAT Etelä- Savo Pohjois- Karjala Keski- Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Näissä yhteensä TOL TOL TOL TOL TOL Yhteensä: LIIKEVAIHTO (milj. euroa) TOL 27 0* 5* TOL 28 0* 166* TOL TOL * TOL * Yhteensä: HENKILÖSTÖ TOL 27 0* 37* TOL 28 0* 1 488* TOL TOL * TOL *

11 Yhteensä: Taulukossa 3 on esitelty metalliteollisuuteen kuuluvien toimialojen tuotannon bruttoarvo, jalostusarvo sekä vienti. Yhteensä metalliteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2003 n. 26 mrd. euroa. Jalostusarvo oli yhteensä n. 7,6 mrd. euroa ja metalliteollisuuden koko tuotannosta noin 12,8 mrd. euroa meni vientiin. Suurimpana yksittäisenä alatoimialana näillä tunnusluvuilla mitattuna oli Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 29). Taulukko 3: Tuotannon brutto- ja jalostusarvot sekä vienti koko maassa vuonna Lähde: Tilastokeskus ja Tullihallitus/TietoEnator Bruttoarvo Jalostusarvo Vienti (miljoonaa euroa) TOL 27 Metallien jalostus TOL 28 Metallituotteiden valmistus pl koneet ja laitteet TOL 29 Koneiden ja laitteiden valmistus TOL 34 Autojen ja perävaunujen valmistus TOL 35 Muu kulkuneuvojen valmistus Yhteensä: Metalliteollisuus Metallituoteteollisuus Lähes puolet tutkimuksessa haastatelluista metallinklusterin kärkiyrityksistä voidaan lukea kuuluvaksi metallituoteteollisuuteen. Tilastokeskuksen TOL toimialaluokituksen mukaan metallituoteteollisuus pitää sisällään lähinnä TOL 28 Metallituotteiden valmistus -luokan eri alaluokat: TOL 281 Metallirakenteiden valmistus TOL 282 Metallisäiliöiden lämmityskattiloiden, -patterien ja kuumavesivaraajien valmistus TOL 283 Höyrykattiloiden valmistus TOL Metallin takominen, työstö jne. TOL 286 Ruokailuvälineiden, työkalujen jne. valmistus TOL 287 Muu metallituotteiden valmistus 11

12 Metallituoteteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2004 n. 5,4 mrd. euroa ja jalostusarvo yhteensä n. 2,1 mrd. euroa. Alalla työskenteli noin työtekijää, joka on muutaman prosentin vähemmän vuoteen 2003 verrattuna. Metallituoteteollisuuden tuotannosta vajaa 1,4 mrd. euroa meni vientiin. Suurin vientimaa vuonna 2004 oli Ruotsi (19 %). Vienti Venäjälle (12 %) ja Viroon (7 %) on ollut myös alalle tärkeää (Tullihallitus, 2004). Vuonna 2005 metallituoteteollisuuden tuotannon odotetaan kasvavan noin viisi prosenttia, mikäli maailmantalouden orastava elpyminen jatkuu. Metallituoteteollisuuden kasvu on myös erittäin riippuvainen kotimaisen kysynnän kehityksestä. Kotimaassa kysyntään vaikuttavat erityisesti rakennus- ja koneteollisuuden sekä elektroniikkaalan näkymät. Koneteollisuus ja rakentaminen ovat metallituotteiden tärkeitä jatkojalostajia ja investoinnit näillä aloilla vaikuttavat suoraan metallituotteiden tuotannon kasvuun. Myös elektroniikkateollisuuden välillinen vaikutus toimialaan on merkittävä, ja sen suhdannetaantuma on näkynyt metalliteollisuuden puolella. Vuodelle 2005 metallituoteteollisuuden viennin kasvuksi on arvioitu kahdeksan prosenttia. Maailmantalouden vaikutukset aiheuttavat kuitenkin epävarmuutta. 3.2 Huonekalujen valmistus Toimialan kuvaus Huonekalujen valmistukseen luetaan kuluvaksi Tilastokeskuksen TOL 2002 toimialaluokituksen mukainen luokka TOL 361 Huonekalujen valmistus. Huonekalujen valmistus puolestaan pitää sisällään seuraavat viisi alaluokkaa: TOL 3611 Tuolien ja istuinten valmistus TOL 3612 Muiden toimisto- ja myymäläkalusteiden valmistus TOL 3613 Muiden keittiökalusteiden valmistus TOL 3614 Muiden huonekalujen valmistus TOL 3615 Patjojen valmistus. Virallisista tilastoluokituksista poiketen ala jaetaan käytännössä kolmeen luokkaan: kodin huonekaluihin (sisältää luokat TOL 3611, 3614 ja 3615), julkikalusteisiin (luokka TOL 3612) ja keittiökalusteisiin (luokka TOL 3613). Tosin jako ei ole täysin 12

13 puhdas ja esimerkiksi luokka TOL 3614 pitää sisällään myös paljon julkikalustevalmistajia. Taulukko 4 esittelee tarkemmat tiedot eri alatoimialoista. Taulukko 4: Huonekalujen valmistus (TOL 361) -toimialan kuvaus. Lähde: Tilastokeskuksen Toimipaikkarekisteri (2004). Yritysten lkm Liikevaihto (milj. euroa) Henkilöstön määrä TOL 3611 Tuolien ja istuinten valmistus TOL 3612 Muiden toimisto- ja myymäläkalusteiden valmistus TOL 3613 Muiden keittiökalusteiden valmistus TOL 3614 Muiden huonekalujen valmistus TOL 3615 Patjojen valmistus Yhteensä: TOL 361 Huonekalujen valmistus Huonekaluteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2004 vähän yli miljoonaa euroa (1 140 vuonna 2003), ja vuoteen 2002 verrattuna se suureni noin prosentilla. Vuoden 2003 tilastojen mukaan ala työllisti yli henkilöä, vaikka määrä vuosituhannen vaihteen huipun jälkeen on ollut vuosittain laskeva. Tosin kokonaisuutena ottaen henkilöstön määrän odotetaan tulevaisuudessa jonkin verran kasvavan, ja etenkin toimisto- ja myymäläkalustevalmistajilla on huomattavia odotuksia henkilökunnan määrä kasvun suhteen. Vuonna 2003 työntekijöitä henkilöstöstä oli noin 67 prosenttia (7 500). Viime vuosina toimihenkilöiden suhteellinen osuus on ollut kasvussa (Lähde: Tilastokeskus, teollisuuden alue- ja toimialatilasto). Toimialan yrityksistä lähes kaikki ovat kotimaisessa omistuksessa ja perheyrityksiä. Toimialan 20 suurinta yritystä tekee liikevaihdosta yli puolet, mutta yleiskuvana toimiala on erittäin pienyritysvaltainen. Vuonna 2002 noin 86 % toimipaikoista työllisti alle 10 henkilöä. Toimialan koko liikevaihdosta näiden yritysten osuus oli 21 % ja henkilöstömäärästä 22 %. Yli 250 henkilöä työllistäviä toimipaikkoja oli ainoastaan kaksi. 21 suurinta yritystä työllisti 43 % alan henkilöstöstä. Pienten yritysten päämarkkinat ovat kotimaassa, ja vain harvalla niistä on vientitoimintaa. Huonekalujen tarjonnan arvo vuonna 2004 oli noin 1,3 mrd. euroa (1,2 mrd. euroa vuonna 2003). Tarjonta kotimaan markkinoilla onkin 2000-luvun tasaisen vaiheen jäl- 13

14 keen hieman kasvanut. Kotimaisesta huonekalutuotannosta ulkomaille vietiin vähän yli viidennes ja viennin arvo vuonna 2004 oli ennätykselliset 283 milj. euroa. Valtaosa uskoo viennin määrän pysyvän ennallaan, tosin odotukset viennin suhteen ovat jo pitkään olleet huomattavasti toteumia suuremmat. Kotikalusteet ovat viennin merkittävin tuoteryhmä. Tärkein markkina-alue suomalaisille huonekaluvalmistajille on aina ollut Ruotsi, jonne suuntautuu noin 20 % viennistä. Muita tärkeitä vientimaita ovat Venäjä (12 %), USA (10 %) sekä Saksa (10 %). Yhteensä EU-maiden osuus viennistä on yli 60 %. Tuonnin arvo oli vuonna 2004 noin 334 milj. euroa ja sen ennustetaan kasvavan vuonna 2005 jopa kymmenen prosenttiyksikön verran. Huonekalujen tuonti on keskittynyt kotikalusteisiin, ja niiden osuus (57 %) on edelleen kasvussa. Seuraavaksi suurin tuoteryhmä on huonekalujen osat (16 %). Tuonti EU-maista on yli 60 % huonekalujen kokonaistuonnista, ja suurin yksittäinen tuontimaa on Ruotsi 24 %:n osuudella. Myös Virolla on merkittävä osuus huonekalujen tuonnissamme. Huonekalujen valmistuksen kannattavuus on heikompaa kuin muualla teollisuudessa keskimäärin, vaikka kaikkien toimialojen yhteenlasketut kannattavuusluvut paranivatkin vuonna Keskimääräinen käyttökateprosentti oli vähän yli 10 % ja omavaraisuusaste noin 46 %. Toimialan yritysten kannattavuudessa ja vakavaraisuudessa on suuria eroja. Käytännössä kannattavuus paranee yrityksen henkilöstömäärän kasvaessa (yli 50 työntekijää). Pienimmillä yrityksillä (alle 10 työntekijää) on kuitenkin paras omavaraisuusaste. Yritysten liikevaihto/henkilö on kasvanut tasaisesti koko 90- luvun ajan. Huonekalujen valmistajien pääasiallisella asiakaskunnalla eli jakeluketjuilla on vahva neuvotteluasema. Lisäksi tuotteilla on kaikissa EU-maissa kilpaillut ja kylläiset markkinat. Menestyminen kovassa kilpailussa vaatii yrityksiltä selkeästi kohdennettua, suunnitelmallista ja asiakaslähtöistä toimintatapaa sekä tiivistä yhteistyötä alan toimijoiden kesken. Alan menestyjiä tulevat olemaan ydinosaamiseen erikoistuvat, selkeän liiketoimintakonseptin omaavat sekä tehokkuuteen panostavat yritykset. 14

15 Toimialan alueellinen jakauma Liikevaihdon ja henkilöstön määrän mukaan mitattuna suurin huonekaluteollisuuden toimialakeskittymä on Päijät-Hämeessä eli lähinnä Lahden seudulla (ks. Taulukko 5). Seuraavina tulevat Uusimaa, Etelä-Pohjanmaa sekä Varsinais-Suomi. Suomen huonekaluteollisuuden suurimmat yritykset ovat Lahden seudulla. Uusimaa ja Etelä- Pohjanmaa ovat puolestaan alan pienyritysvaltaisinta aluetta. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan yrityskanta on pienentymässä, vaikka vuosi 2004 olikin poikkeuksellinen, ja aloittavia yrityksiä oli enemmän kuin lopettaneita yrityksiä. Yritysmäärän ei kuitenkaan odoteta enää kasvavan lähivuosina, sillä suuri joukko yrittäjiä on siirtymässä eläkkeelle. Tästä syystä osa yrityksistä lopettaa toimintansa kokonaan ja osan ostaa henkilö, joka muutoin olisi perustanut uuden yrityksen. Toisaalta toimintojen ulkoistaminen ja alihankinnan lisäys voisi kasvattaa yritysmäärää, mutta näiden töiden oletetaan pikemminkin siirtyvän pääosin jo olemassa oleville yrityksille, jotka ovat menettäneet jakelutiensä kaupan keskittymisen seurauksena. Viime vuosina konkurssiin haettujen yritysten määrä on ollut noin kolmisenkymmentä. Taulukko 5: Toimialan TOL 361 (Kaikki huonekalut) keskeisimmät tunnusluvut vuonna 2003 maakunnittain. Lähde: Toimialakatsaus, Toimiala Online/Tilastokeskus. Toimipaikat Liikevaihto Henkilöstö (1000 ) Uusimaa Häme Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Pohjois-Savo Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Lappi Yhteensä: Tarkastelussa mukana olevat maakunnat on lihavoitu. 15

16 Huonekaluteollisuus EU-maissa Euroopassa huonekalujen valmistus on puun jalostuksen toimialoista suurin. Vuonna 2003 huonekaluteollisuuden tuotannon arvo oli 79,4 mrd. euroa. Tämä käsittää noin 54 % koko puutuoteteollisuuden tuotannon arvosta. Huonekaluja valmistavien yritysten määrä EU:ssa on lähes , joista noin on alle 20 henkilöä työllistäviä ja yli 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Yhteensä yritykset työllistävät lähes henkilöä. Saksassa valtaosa yrityksistä on yli 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä, kun taas esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa valtaosa yrityksistä on alle 20 henkilön yrityksiä. (UEA, 2005). Tarkasteltaessa koko EU:n aluetta, voidaan havaita, että tuonnin osuus on kasvanut merkittävästi enemmän kuin vienti. Yleisesti ottaen EU:n alueen jakelijat ovat keskittyneet ja ostavat harvemmilta toimittajilta. Myös valmistajapuoli on keskittynyt, ja toiminnan keskittyminen yhä suurempiin yrityksiin jatkuu voimakkaasti edelleen. Huonekaluista yli 80 % valmistetaan viidessä eri maassa. Suurimpia huonekalujen valmistajamaita ovat Saksa (27 %), Italia (26 %) ja Ranska (12 %). Tarkasteltaessa alaa koko maailman tasolla, Kiinan osuus on vahvassa kasvussa. Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Huonekalujen valmistuksella on suurin kytkentä asiakkaisiinsa eli huonekalukauppaan. Toinen luonnollinen kytkentä tulee raaka-aineostoista. EU:n tasolla huonekaluteollisuus ostaa 20 % sahatavaratuotannosta, 55 % lastulevyteollisuuden tuotannosta ja 90 % mdf-teollisuuden tuotannosta (UEA, 2005). Lisäksi Suomessa merkittävä osa huonekalujen valmistuksen kytkennöistä liittyy nykyisin erilaisiin maahantuojiin, koska mm. erilaisia heloja, tekstiilejä ja alan erikoiskoneita ei juurikaan valmisteta kotimaassa. Huonekaluja valmistavat yritykset eivät koe olevansa osa metsäteollisuutta, ja ovat viime aikoina voimakkaasti tuoneet julki haluaan erottua siitä. Yritykset kokevat pikemminkin kuuluvansa sisustus- ja huonekalualalle. Tätä tukee osaltaan myös huonekaluteollisuuden asiakaskunnassa tapahtunut kehitys: entistä suurempi osa huonekalukaupasta käydään kokonaisvaltaista sisustusta myyvien liikkeiden kautta. 16

17 Luvussa neljä tarkastellaan asiantuntijapalveluita tuottavien yritysten (KIBS) merkitystä innovaatiojärjestelmässä. 4. ASIANTUNTIJAPALVELUITA TUOTTAVIEN YRITYSTEN (KIBS) MERKITYS INNOVAATIOJÄRJESTELMÄSSÄ 4.1 Mitä asiantuntijapalveluita tuottavat yritykset (KIBS) ovat? Asiantuntijapalveluita tuottavista yrityksistä käytetään usein nimitystä KIBS (= Knowledge Intensive Business Services). KIBS:it toimivat eri elinkeinoelämän sektoreilla ja niiden toiminta perustuu korkeaan, henkilökohtaiseen osaamiseen, jota toiset yritykset ja organisaatiot edelleen hyödyntävät. KIBS-palvelut ovat yksi dynaamisimmista ja nopeimmin kasvavista liiketoiminnan muodoista tällä hetkellä (Miles, 2003). KIBS:eistä voidaan käyttää ainakin kahta määritelmää (Toivonen, 2004). Ensimmäisen määritelmän mukaan KIBS:ien henkilökunta muodostuu asiantuntijoista, jotka yleensä ovat korkeasti koulutettuja. Toisen määritelmän mukaan KIBS:it auttavat asiakkaitaan uuden tiedon muodostamisessa. Yleensä KIBS:ejä koskevissa tutkimuksissa keskitytään ainoastaan yksityisellä sektorilla toimiviin yrityksiin, mutta laveammin määriteltynä myös jotkin julkisen sektorin organisaatiot voidaan laskea KIBS:eihin kuuluviksi. Tässä tutkimuksessa keskitytään kuitenkin perinteen mukaisesti ainoastaan yksityisellä sektorilla toimiviin asiantuntijayrityksiin. KIBS-alat jaetaan myös tutkimuksesta 1 riippuen eri tavoin. Lith (2005) on käyttänyt seuraavaa kuutta kategoriaa jaottelussaan 1) tietotekniikkapalvelut (TOL 721 Atk-laitteistokonsultointi, TOL 722 Ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi, TOL 723 Tietojenkäsittely, TOL 724 Tietokanta- ja verkkopalvelut, TOL 726 Muu tietojenkäsittelypalvelu) 2) tekniset palvelut ((TOL 742 Tekninen palvelu, TOL 743 Tekninen testaus ja analysointi, TOL Taideteollinen muotoilu ja suunnittelu) 1 Toivosen (2004) jaottelu: 1) tietotekniikkapalvelut, 2) tutkimus ja kehitys, 3) lainopilliset palvelut, 4) kirjanpito ja tilintarkastus, 5) markkinointi, 6) tekniset palvelut, 7) liikkeenjohdon konsultointi, 8) työvoiman vuokrauspalvelut ja 9) yksityisen sektorin koulutus. 17

18 3) tutkimus ja kehittäminen (TOL 731 Luonnontieteen ja tekniikan tutkimus ja kehittäminen, TOL 732 Yhteiskuntatieteellinen ja humanistinen tutkimus ja kehittäminen) 4) lainopilliset ja taloudelliset palvelut ((TOL 7411 Lakiasian palvelu, TOL 7412 Laskentatoimi, kirjanpito, tilintarkastus ja veroneuvonta, TOL Perintätoimistot ja luottotietopalvelu) 5) mainos- ja markkinointipalvelut (TOL 7413 Markkinatutkimus ja mielipideselvitykset, TOL 744 Mainospalvelu, TOL Messujen ja kongressien järjestäminen) 6) konsultti- ja henkilöstöpalvelut (TOL 7414 Liikkeenjohdon konsultointi, TOL Työvoiman vuokraus, TOL Muu työvoiman ja henkilökunnan hankinta) Suomen KIBS-aloista eniten henkilöitä työskentelee tietotekniikkapalveluissa, joiden osuus KIBS:ien kokonaistyöllisyydestä vuonna 2001 oli n. 30 %. Toiseksi suurin KIBS-ala samana vuonna oli vastaavasti tekniset palvelut (n. 27 % KIBS:ien kokonaistyöllisyydestä). Seuraavaksi suurin ala oli kirjanpito ja tilintarkastus (n. 9 %). Vaikka KIBS:ien osuus Suomen bruttokansantuotteesta on pieni (vuonna 2000 n. 2,4 %), niin Suomen yrityksistä niiden osuus on kuitenkin n. 11 %. (Toivonen, 2004; Lith, 2005.) Taulukko 6 esittää KIBS-toimipaikkojen jakautumisen TE-keskusalueittain. Taulukko 6: KIBS-alojen toimipaikat TE-keskusalueittain vuonna Lähde: Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri (2004 / Marja Toivonen) Osuus toimialan toimipaikoista, koko maa, % Osuus toimialan henkilöstöstä, koko maa, % Osuus toimialan liikevaihdosta, koko maa, % Toimipaikat, lkm Uusimaa ,6 54,5 63,6 Varsinais-Suomi ,7 8,6 7,4 Pirkanmaa ,7 8,9 6,9 Häme ,9 3,7 2,8 Pohj.-Pohjanmaa ,9 5,9 4,5 Kaakkois-Suomi ,9 3,1 2,5 Keski-Suomi ,9 3,5 2,6 Pohjanmaa ,4 2,4 1,9 Pohjois-Savo 903 3,0 2,4 2,0 Satakunta 879 3,0 2,4 1,9 Etelä-Pohjanmaa 721 2,4 1,0 0,8 Lappi 638 2,1 1,3 1,5 Etelä-Savo 550 1,9 0,9 0,8 Pohjois-Karjala 537 1,8 0,8 0,6 Kainuu 217 0,7 0,5 0,3 Yhteensä:

19 Kuten taulukosta 6 nähdään, KIBS-yritykset ovat hyvin voimakkaasti keskittyneet pääkaupunkiseudulle ja sen välittömään ympäristöön. Uudenmaan TE-keskuksen toimialueen osuus KIBS-alojen toimipaikoista vuonna 2002 oli n. 46 %, henkilöstöstä 55 %, ja liikevaihdosta 64 %. Uudellamaalla liki viidennes kaikista yritystoimipaikoista toimii KIBS-aloilla, koko maassa vastaavan luvun ollessa 11 %. Yksittäisistä toimialoista ääriesimerkkejä ovat mm. tilintarkastustoiminta, liikkeenjohdon konsultointi ja lakiasiainpalvelut, jotka ovat keskittyneet erittäin vahvasti nimenomaan pääkaupunkiseudulle, ja jossa ne palvelevat suuria ja maksukykyisiä yrityksiä sekä näiden pääkonttoreita. 3.2 KIBS:it tiedon välittäjinä ja talouskasvun edistäjinä Riippumatta siitä, miten KIBS-alat jaotellaan, KIBS:eille ominainen yhteinen piirre on toiminnan perustuminen asiantuntevuuteen ja henkilökohtaiseen inhimilliseen pääomaan. KIBS:ien keskeiseksi rooliksi on nähty toimiminen tiedon välittäjänä toisten yritysten ja organisaatioiden välillä innovaatiojärjestelmässä, ja sitä kautta taloudellisen kasvun edistäminen. KIBS:it käyttävät toiminnassaan usein uusinta teknologiaa, ja ne suhtautuvat ylipäätään myönteisesti uusiin asioihin. Näin toimiessaan KIBS:it edelleen välittävät positiivista uuteen ajatteluun suuntautuvaa ajattelutapaa myös perinteisiin yrityksiin ja organisaatioihin, ja tätä kautta ne auttavat koko taloutta sopeutumaan uuden tietoyhteiskunnan edellyttämiin haasteisiin. (Miles, 1993, 2000, 2003; Metcalfe & Miles, 2000; Toivonen, 2004; Muller and Zenker, 2001; Won & He, 2005; OECD, 2006.) Miles (2003) mm. katsoo, että KIBS:it voidaan useimmiten nähdä ongelman ratkaisijoina ja kehittäjinä. KIBS:ejä voitaisiin jaotella perinteisiin (markkinointi, lakipalvelut, konsultointi ym.) ja uuteen teknologiaan liittyviin (tietotekniikkasovellukset, insinöörialat ym.) (Miles ym, 1995). Perinteiset KIBS:it käyttävät teknologiaa hyväkseen, mutta uutta teknologiaa tuottavat KIBS:it välittävät sitä edelleen myös muiden käyttöön. KIBS:ien kehitys ja niiden nopea kasvu alkoi 1980-luvulla. Sitä ennen palvelut nähtiin jossain mielessä ylimääräisenä kuluna, tai ainakin vähemmän tärkeinä kuin esimerkiksi suoraan tuotantoon panostaminen. Ei ole täysin selvää, mistä KIBS:ien nopea 19

20 kasvu johtuu, mutta ensisijaisesti KIBS:ien palvelut ovat kysyntälähtöisiä. Yritykset alkoivat 1980-luvulla vahvasti ulkoistaa osia toiminnoistaan, ja tämän ulkoistamisen ympärille kehittyi vähitellen omat markkinansa. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että ulkoistamisen ensimmäiset sykäykset lähtivät palveluita tuottavien yritysten ja julkisen sektorin taholta. Vähitellen lisääntyneen kysynnän ympärille alkoikin muodostua yhä enemmän KIBS:ejä. (Toivonen, 2004.) Tämän päivän taloudet nojaavat yhä enemmän tietoon ja oppimiseen. Tässä asetelmassa KIBS:eillä on tärkeä rooli tiedon välittäjänä. Konseptit kuten oppiva talous ja tietoon perustuva talous ovat meille kaikille tuttuja. Lin (2003), Petrakis ja Stamatakis, (2002), Asteriou ja Agiomirgianakis (2001) sekä Saarivirta, Consoli ja Ramlogan (2005) esimerkiksi ovat osoittaneet, että tieto ja inhimillinen pääoma ovat keskeisiä muuttujia taloudellisessa kasvussa. Ns. inhimilliseen pääomaan nojaava kasvuteoria tunnetaan nimellä endogeeninen kasvuteoria, joka poikkeaa edeltäjästään neoklassisesta kasvuteoriasta siinä, miten se mallintaa tiedon talouskasvussa (Romer, 1986, 1989; Solow, 1956). Endogeenisen kasvuteorian perusoletus on, että ideasektori yhdessä perinteisen tuotantosektorin kanssa siirtää knowledge spillovers :ien kautta tuotantomahdollisuuksien käyrää, joka näkyy tuottavuuden kohoamisena ja talouskasvuna. Tällöin oppimisen ja tiedon lisääntymiseen kautta innovaatiotkin ovat todennäköisempiä. Tieto itsessään ei kuitenkaan johda parempaan tuotokseen, vaan oleellista on kuinka tietoa käytetään. Tieto pitääkin kapitalisoida eli ottaa käyttöön ja hyödyntää edelleen. Tässä tehtävässä asiantuntijapalveluita tarjoavat yritykset ovat ratkaisevassa osassa. Oppimisella innovaatioihin OECD:n (2001) sekä Conceicaon ja Heitorin (2002) mukaan tällä hetkellä vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että tiedolla, sen tuottamisella ja jakaantumisella, on yhä voimakkaampi merkitys taloudellisessa kehityksessä ja kilpailukyvyssä. Innovaatiot ja oppiminen ovat avainasemassa nykyajan tietoon perustuvassa taloudessa. Thummin (2002) mukaan innovaatioiden ja teknologisen kehityksen voidaan suoraan katsoa olevan yhteydessä kilpailukykyyn. Mitä innovatiivisempi ja teknologisesti kehittyneempi talous on, sitä kilpailukykyisempi se myös on. Olennaista kuitenkin on, että innovaatiot tarvitsevat pohjakseen tietoa. OECD:n (2001) mukaan tieto onkin panos, jota hyödyntämällä saadaan aikaan taloudellista kasvua. Tieto itsessään ei kuitenkaan 20

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Alueraporttien 1/2003 yhteenveto. Suomen Yrittäjät

Pk-yritysbarometri. Alueraporttien 1/2003 yhteenveto. Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2003 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 3.5.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2016 Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Kasvun mahdollistajat ohjelmistoala ja tekninen konsultointi

Kasvun mahdollistajat ohjelmistoala ja tekninen konsultointi Kasvun mahdollistajat ohjelmistoala ja tekninen konsultointi TIMO METSÄ-TOKILA http://www.temtoimialapalvelu.fi/ Ohjelmistoala ja tekninen konsultointi TOL 2008 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010 PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Voimavarojen suuntaaminen avainosaamisalueille PuuSuomi-laatuohjelma

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille

Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille Mikko Viitanen 5.11.2012 Kalajoki Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Innovaatiot

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Koko maa -6 % Varsinais-Suomi. Pohjois-Pohjanmaa. Uusimaa -4 % Pirkanmaa -8 % Kaakkois-Suomi. Varsinais-Suomi -11 % Pohjois-Savo

Koko maa -6 % Varsinais-Suomi. Pohjois-Pohjanmaa. Uusimaa -4 % Pirkanmaa -8 % Kaakkois-Suomi. Varsinais-Suomi -11 % Pohjois-Savo TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku näyttäisi taittuneen viime vuoden loppupuolella - Kolmas vuosineljännes monilla alueilla edellistä parempi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2016 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä Vuonna 2016 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* Osa. Aluetaloudellinen tarkastelu Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Julkaisusarja A, Nro A3/009 *Tutkimus perustuu Menestyvä Satakunta kansainvälisessä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 7 alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 4 7 Uusimaa Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 7 alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 7 9 7 9 Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 7 alueraportti,..7 : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot