Alueellisen innovaatiojärjestelmän vaikuttavuuden vahvistaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alueellisen innovaatiojärjestelmän vaikuttavuuden vahvistaminen"

Transkriptio

1 Alueellisen innovaatiojärjestelmän vaikuttavuuden vahvistaminen Tarkastelussa osaamisintensiivisten asiantuntijapalveluiden (KIBS) käyttäminen ja tuottaminen Toni Saarivirta Anmari Viljamaa Seliina Päällysaho Juha Vänskä Soile Kotala Jari Kuusisto SC-RESEARCH Pl 44, Lapua, FINLAND, TEL , FAX

2 1. JOHDANTO TUTKIMUSKYSYMYKSET, MENETELMÄT JA AINEISTO HUONEKALUJEN VALMISTUS JA METALLITEOLLISUUS SUOMESSA METALLITEOLLISUUS HUONEKALUJEN VALMISTUS ASIANTUNTIJAPALVELUITA TUOTTAVIEN YRITYSTEN (KIBS) MERKITYS INNOVAATIOJÄRJESTELMÄSSÄ MITÄ ASIANTUNTIJAPALVELUITA TUOTTAVAT YRITYKSET (KIBS) OVAT? KIBS:IT TIEDON VÄLITTÄJINÄ JA TALOUSKASVUN EDISTÄJINÄ KIBS-PALVELUJEN KÄYTTÖ METALLI- JA HUONEKALU-KLUSTEREISSA HAASTATELLUT YRITYKSET KIBS-PALVELUJEN KÄYTTÖ Tekniset KIBS-palvelut Liiketoiminnan kehittämiseen liittyvät palvelut Markkinointiin liittyvät palvelut Muut palvelut Yhteenveto palvelujen käytöstä KIBS-PALVELUJEN SAATAVUUS JA LAATU KIBS-PALVELUJEN KÄYTÖN SYYT Mihin KIBS-palveluita käytetään? Miksi KIBS-palveluja käytetään? KIBS-PALVELUJEN HANKKIMINEN Asiakasyritysten tietolähteet Hankinnan haastavuus Yritysten ostoratkaisut KOKEMUKSIA PALVELUJEN KÄYTÖSTÄ Hyviä ja huonoja kokemuksia palveluista Onnistuneen KIBS-käytön edellytykset asiakkaan kannalta KIBS-KÄYTTÖ JA ASIANTUNTIJAHENKILÖSTÖ TULEVAISUUDESSA YHTEENVETO ASIANTUNTIJAPALVELUJEN (KIBS) TUOTTAMINEN ASIANTUNTIJAPALVELUITA TUOTTAVAT YRITYKSET KIBS:ien taustatiedot KIBS:ien markkinat ja asiakkaat Asiantuntijapalveluiden hyödyntäminen Asiantuntijapalveluiden tulevaisuus Yhteenveto ASIANTUNTIJANÄKÖKULMA KIBS-PALVELUIHIN KIBS:ien markkinat ja asiakkaat Asiantuntijapalveluiden hyödyntäminen Asiantuntijapalveluiden tulevaisuus Yhteenveto LOPUKSI KIBS:IEN KÄYTTÖ HAASTATTELUJEN VALOSSA KIBS:IT OSANA KEHITTYVÄÄ ALUEELLISTA INNOVAATIOJÄRJESTELMÄÄ SUOSITUKSIA LÄHTEET LIITTEET 2

3 1. JOHDANTO Innovaatiojärjestelmää koskevissa keskusteluissa osaamisintensiiviset liikeelämänpalvelut (KIBS) ja ns. uusi talous ovat olleet kasvavan huomion kohteena. Molemmilla alueilla kehitys nivoutuu yhteen tieto- ja viestintätekniikan sekä erilaisten asiantuntijapalveluiden hyödyntämisen kanssa. Teknologia ja tehokas osaamisintensiivisten palvelujen hyödyntäminen luovat yhdessä mahdollisuuksia myös perinteisten toimialojen uudistamiseen. Nykyaikainen tietoliikenne ja tietojenkäsittely tarjoavat entistä parempia mahdollisuuksia KIBS-palveluiden tuottajan ja asiakkaan vuorovaikutukselle (Siivonen ja Martikainen, 2004). Tässä tutkimusraportissa tarkastellaan KIBS-palveluiden ostamista, käyttämistä ja tuottamista. Tarkastelun kohteena on erityisesti 1) miten metalli- ja huonekaluklustereihin kuuluvat yritykset hyödyntävät KIBS-palveluita, ja 2) miten KIBS:ien käyttöä voitaisiin entisestään tehostaa. Tarkastelussa ovat mukana molemmat toimialat Etelä- Pohjanmaan alueelta sekä vertailuryhminä metalliteollisuuden toimijaverkostot ns. Väli-Suomen alueelta (Etelä-Pohjanmaan lisäksi tarkastelu kohdennetaan Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntiin) sekä huonekaluteollisuuden toimijaverkostot Lahden alueelta. KIBS-alojen tarkastelussa tutkimusraportissa ovat mukana tietotekniikkapalvelut, tekniset palvelut ja liikkeenjohdon konsultointi sekä kirjanpito ja tilintarkastus. Tutkimushankkeen rahoittajina ovat toimineet Tekes, Etelä-Pohjanmaan Liitto sekä Emineo Oy. Hanke on toteutettu SC-Researchissä Toimialana palvelut yleensä ja erityisesti osaamisintensiiviset KIBS-palvelut edustavat yhtä dynaamisinta kasvusektoria. Vuonna 2002 Suomessa toimi runsaat KIBS-alojen yritystä. Vuodesta 1995 näiden määrä on kasvanut yrityksellä eli yli kolmanneksella, kun koko yrityskentässä yritysten määrä on lisääntynyt viidenneksellä (Lith, 2004). Vuonna 2002 palvelut kokonaisuudessaan edustivat noin 70 prosenttia Suomen kansantuotteesta (Siivonen ja Martikainen, 2004). Koska osaaminen ja innovaatiot ovat yhä merkittävämpi talouden kasvun moottori, KIBS-yritykset ovat saamassa strategisemman aseman innovaatiojärjestelmässä. Ainakin periaatteessa ne voivat toimia yritysverkostojen solmukohtina, joihin kumuloituu arvokasta osaamista ja innovaatiopotentiaalia (esim. Miles, 2003). 3

4 Osaltaan KIBS-palveluiden roolia korostaa laajentunut innovaatiokäsite, joka ei enää rajoitu pelkästään t&k-toiminnan puitteissa syntyneisiin radikaaleihin innovaatioihin. Nykykäsityksen mukaan myös luovat, vähittäiset parannukset ja oppiminen edustavat innovaatioita, joita tapahtuu koko ajan, kun esim. yritykset kehittävät toimintojaan muuttuvilla markkinoilla. Innovaatiot voivat tuotteiden ja palveluiden lisäksi liittyä organisaatioon, verkostoihin, arvoketjuihin ja liiketoimintamalleihin (ks. esim. Miettinen et al., 1999; Siivonen ja Martikainen, 2004; Toivonen, 2004). Tiivistäen edellä olevan, KIBS-palvelut edustavat parhaimmillaan asiakasyritykselle joustavasti saatavilla olevia täydentäviä resursseja, jotka edistävät yrityksen kehittymistä, oppimista ja kilpailukykyä. Raportin seuraavassa luvussa esitellään tarkemmin tutkimuskysymykset, käytetyt tutkimusmenetelmät ja empiirinen aineisto. Kolmannessa luvussa esitetään tilastollinen katsaus huonekalujen valmistukseen ja metalliteollisuuteen Suomessa. Neljäs luku tarkastelee asiantuntijapalveluita tuottavien yritysten (KIBS) merkitystä innovaatiojärjestelmässä. Aihealueen keskeiset käsitteet määritellään, ja asiantuntijapalveluita tuottavien yritysten merkitystä niin innovaatiojärjestelmässä kuin talouskasvussakin pohditaan aiemman tutkimuksen pohjalta. Tutkimusraportin viides luku sisältää tutkimustulokset KIBS-palveluiden käytöstä metalli- ja huonekaluklustereissa, ja kuudes luku vastaavasti tutkimustulokset KIBS-palveluiden tuottamisesta. Viimeisessä luvussa esitetään tutkimustulosten yhteenveto ja johtopäätökset. 4

5 2. TUTKIMUSKYSYMYKSET, MENETELMÄT JA AINEISTO Tutkimuskysymykset Tutkimushankkeen keskeisenä tehtävänä on tarkastella metalli- ja huonekaluklustereissa KIBS-palveluiden käyttöä ns. Väli-Suomen alueella (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala) sekä Lahden alueella. Yksityiskohtaisemmin tutkimuskysymykset voidaan määritellä seuraavasti: 1) Millaista on KIBS-palveluiden tämän hetkinen käyttö metalli- ja huonekaluklustereissa? 2) Millaista on palveluiden saatavuus ja laatu asiakkaan näkökulmasta tarkasteltuna? 3) Miten voidaan luonnehtia palvelutarjonnan tuntemusta ja tietolähteitä? 4) Mitä palvelujen ja niiden käytön kehittämistarpeita voidaan tunnistaa? Tavoitteena on myös saada lisää tietoa KIBS-palveluiden tarjonnasta, ja pohtia, miten innovaatiojärjestelmää voidaan kehittää niin, että asiantuntijapalveluiden tarjonta tavoittaa entistä paremmin pk-yritykset. Tutkimuksella pyritään hahmottamaan, miten metalli- ja huonekaluteollisuuden yritykset voivat entistä paremmin hyödyntää KIBSpalveluja. Lisäksi tutkimuksessa pyritään löytämään kriittisiä tekijöitä, joihin vaikuttamalla KIBS palveluiden tarjontaa ja kysyntää/hyödyntämistä voidaan tehostaa. Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus asiantuntijapalvelun hyödyntämisen oppimisesta, jota havainnollistaa Kuva 1. 5

6 Kuva 1. Asiantuntijapalvelun hyödyntämisen oppiminen portaittain. Lähde: Kuusisto, Kautonen & Hyypiä (2004). Lähestymistapa perustuu portaittaiseen oppimiseen, jossa pk-yritysten valmiudet kehittyvät askel askeleelta riippuen kunkin yrityksen valmiuksista. Lähtökohtatilanteessa pk-yrityksen tulee olla tietoinen asiantuntijapalveluiden tarjonnasta. Tietoisuus tarjonnasta voi osaltaan auttaa pk-yrityksiä tunnistamaan kehitystarpeita, joissa asiantuntijapalveluita voidaan hyödyntää. Seuraavassa vaiheessa kriittiseksi tekijäksi muodostuu asiantuntijapalveluiden ostamisen osaaminen, mm. sopivan palveluntarjoajan tunnistaminen ja toimeksiannon muotoilu. Kun asiantuntija alkaa toimia yhdessä yrityksen kanssa, on tärkeää, että tarjolla olevaa asiantuntemusta pystytään hyödyntämään oppimalla uusia asioita ja levittämällä tätä osaamista yrityksen sisällä. Erityisen kriittiseksi vaiheeksi on aikaisempien tutkimusten perusteella tunnistettu ensimmäinen kerta, jolloin pyritään hyödyntämään joko yrityksen sisäisen tai ulkoisen asiantuntijan osaamista. Mikäli ensimmäinen ostotapahtuma onnistuu ja siitä saadaan myönteisiä kokemuksia, yrityksellä on huomattavasti paremmat mahdollisuudet jatkaa asiantuntijapalveluiden hyödyntämistä ja kehittää sitä kautta omaa osaamistaan. Tutkimusmenetelmät ja aineisto Yrityshaastattelut: Asiakasyrityshaastatteluissa käytettiin puolistrukturoitua teemalomaketta. Osa kysymyksistä kysyttiin valmiiksi luokitelluin vaihtoehdoin, kun taas osa avoimin kysymyksin. Valmiit vastausvaihtoehdot annettiin kysymyksiin, jotka käsittelivät mm. eri palvelujen saatavuutta, laatua ja käytön intensiteettiä. Avoimet kysymykset käsit- 6

7 telivät mm. palveluiden käytölle asiakasyrityksissä asetettuja tavoitteita, hankintatapoja sekä palvelujen hyödyntämisen mahdollisia ongelmia. Tutkimussuunnitelmassa tavoitteeksi asetettiin 30 haastattelua metallin ja 15 haastattelua huonekalualan kärkiyrityksissä. Väli-Suomen alueen metallin kärkiyritykset valittiin neljänä kuuden yrityksen ryppäänä Savon, Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan alueilta. Väli-Suomen alueeseen lukeutuvat huonekalualan yritykset sijaitsivat tässä tutkimuksessa valtaosin Lahden seudulla. Haastateltavien yritysten valikoinnissa otettiin tavoitteeksi ns. rikas otos, eli haastateltavaksi haluttiin yrityksiä, joiden kautta saataisiin mielenkiintoista tietoa. Vaikka otos rakennettiin maantieteellistä tasapainoa mukaillen, sillä ei siis pyritty tilastolliseen yleistettävyyteen. Yritysten valikoinnissa käytettiin pääasiassa alueellisten elinkeinotoimijoiden (esim. TEkeskusten yritysosastot, kärkiyritysprojektit) asiantuntemusta sekä internet-hakuja. Suorat yhteydenotot alueellisiin toimijoihin tuottivat listoja potentiaalisista yrityksistä. Listoja karsittiin osin internet-hakujen perusteella, minkä jälkeen haastattelupyynnöt esitettiin suoraan yrityksiin. Ensisijaisesti kussakin yrityksessä haastateltiin yritysten toimitusjohtajaa. Haastattelut tehtiin henkilökohtaisina haastatteluina yritysten omissa tiloissa, ja ne kestivät keskimäärin 40 minuuttia. KIBS-palveluiden käyttöön yrityksessä liittyvissä kysymyksissä palvelut oli jaettu neljään ryhmään: tekniset palvelut, liiketoiminnan kehittämiseen liittyvät palvelut, markkinointiin liittyvät palvelut sekä muut palvelut. Palvelujen käyttöä, saatavuutta, laatua sekä näkemyksiä ja kokemuksia KIBS-palveluista tarkasteltiin tämän jaottelun valossa. Haastatteluissa haettiin myös epäsuorasti merkkejä yritysten innovatiivisuudesta. Innovatiivisuutta arvioitiin summaindikaattorilla, joka huomioi sekä yrityksen toiminnan jo toteutuneita piirteitä että yrityksen näkemyksiä toimintaympäristöstään. Indikaattorin tekijät painotusjärjestyksessä ovat uudet tuotteet, kasvuhakuisuus, uudet markkinat, kilpailun kokeminen, toimintatapojen uudistaminen sekä viennin rakenne. Asiantuntijahaastattelut: Tutkimusraportin asiantuntijahaastattelut (19) toteutettiin teemahaastatteluina, joista kymmenen tehtiin KIBS-yrityksille ja yhdeksän yksityisen tai julkisen sektorin edustajille, jotka omasivat pitkän kokemuksen KIBS:issä tai KIBS:ien kanssa toimimisesta. Haastatteluiden teemat olivat markkinat ja asiakkaat, asiantuntijapalveluiden 7

8 hyödyntäminen ja tulevaisuuden näkymät. Markkinat ja asiakkaat -teemassa pyrittiin saamaan kokonaiskuva haastateltujen yritysten markkinoiden laajuudesta ja KIBS:ien kilpailutilanteesta. Tässä teemassa pyrittiin lisäksi kartoittamaan KIBS:ien tärkeimpiä asiakkaita, tyypillisiä asiakassuhteita sekä sitä, miten uusi palvelu syntyy. Asiantuntijapalveluiden hyödyntäminen -teemassa selvitettiin KIBS:ien ja heidän asiakkaidensa tyypillisiä ostoprosesseja ja toiminnassa ilmenneitä keskeisiä ongelmia. Lisäksi KIBS:eiltä tiedusteltiin, miten he näkevät oman toimintansa laadun, osallistuvatko he asiakkaidensa innovaatiotoimintaan, ja mitkä tekijät edesauttavat palveluiden uudelleenkäyttöä. Teemahaastattelun viimeisessä osiossa tulevaisuuden näkymät KIBS:eiltä selvitettiin, miltä markkinat näyttävät jatkossa, ja mitkä palvelut mahdollisesti lisääntyvät ja mitkä vähenevät. Asiantuntijahaastatteluissa tarkasteltiin viittä eri KIBS-alaa, jotka jaettiin edelleen kolmeen kategoriaan. Näihin kuuluvat: 1) tietotekniikkapalvelut, 2) tekniset palvelut ja liikkeenjohdon konsultointi sekä 3) kirjanpito ja tilintarkastus. Yhdessä nämä kategoriat muodostavat kolme keskeisintä KIBS-alaa, kun kriteereiksi valitaan yritysten henkilöstömäärät ja liikevaihdot. Tarkastelu suoritettiin kolmella tasolla: kansainvälinen (pääosin pääkaupunkiseutu), kansallinen/maakunnallinen (Pirkanmaa) ja maakunnallinen (Etelä-Pohjanmaa). Haastateltujen KIBS:ien koko on suoraan verrannollinen niiden toiminta-alueeseen: pääkaupunkiseudun KIBS:it ovat suurempia kuin maakuntatason KIBS:it. Seuraavassa luvussa esitetään tilastokatsaus huonekalu- ja metalliklustereihin Suomessa. 8

9 3. HUONEKALUJEN VALMISTUS JA METALLITEOLLISUUS SUOMESSA 3.1 Metalliteollisuus Toimialan kuvaus Yleisimmin metalliteollisuuteen luetaan kuluvaksi Tilastokeskuksen TOL toimialaluokituksen mukaiset luokat: TOL 27 Metallien jalostus TOL 28 Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet TOL 29 Koneiden ja laitteiden valmistus TOL 34 Autojen ja perävaunujen valmistus TOL 35 Muu kulkuneuvojen valmistus alaluokkineen Luokka TOL 27 sisältää rauta- ja värimetallin sulatuksen ja puhdistuksen malmista, harkoista tai romusta sähkömetallurgisia ja muita prosessimetallurgian tekniikoita käyttäen. Tähän luokkaan kuuluvat yksiköt valmistavat myös metalliseoksia. Luokkaan TOL 28 kuuluu sellaisten metallituotteiden valmistus (esim. osat, säiliöt ja rakenteet), joille on ominaista paikallaan pysyvyys. Luokkiin TOL 29, 34 ja 35 sitä vastoin kuuluu tällaisten metallituotteiden kokoaminen ja asennus monimutkaisemmiksi yksiköiksi, usein muihin materiaaleihin yhdistettynä. (TOL 2002). Yritysten lukumäärä metalliteollisuudessa on pysynyt vuosien 2002 ja 2003 aikana kutakuinkin samanlaisena. Ainoastaan luokka Muu kulkuneuvojen valmistus (TOL 35) on kyennyt lisäämään yrityskantaansa. Muissa toimialaan kuuluvissa luokissa yritysten lukumäärä on ollut hienoisessa laskusuunnassa (Taulukko 1). 9

10 Taulukko 1: Yritysten lukumäärä metalliteollisuudessa vuosina 2002 ja Lähde: Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri, YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ (KOKO MAA) TOL 27 Metallien jalostus TOL 28 Metallituotteiden valmistus pl. koneet ja laitteet TOL 29 Koneiden ja laitteiden valmistus TOL 34 Autojen ja perävaunujen valmistus TOL 35 Muu kulkuneuvojen valmistus Yhteensä: Metalliteollisuus Taulukko 2 esittelee keskeisimmät tunnusluvut metalliteollisuuteen kuuluvien luokkien toimipaikoista, liikevaihdosta sekä henkilöstömäärästä Etelä-Savon, Pohjois- Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan maakunnissa. Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen Yritys- ja toimipaikkarekisteristä vuodelta Vuoden 2003 puuttuvat tiedot on korvattu vuoden 2002 tiedoilla (*). Tilastoista voidaan havaita, että Metallituotteiden valmistus (TOL 28) sekä Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 29) ovat metalliteollisuuden suhteellisesti merkittävimmät ryhmät eri tunnusluvuilla mitattuna. Taulukko 2: Eri luokkien keskeisimmät tunnusluvut tarkasteluun kuuluvissa maakunnissa vuonna Lähde: Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri / Juha Elf TOIMIPAIKAT Etelä- Savo Pohjois- Karjala Keski- Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Näissä yhteensä TOL TOL TOL TOL TOL Yhteensä: LIIKEVAIHTO (milj. euroa) TOL 27 0* 5* TOL 28 0* 166* TOL TOL * TOL * Yhteensä: HENKILÖSTÖ TOL 27 0* 37* TOL 28 0* 1 488* TOL TOL * TOL *

11 Yhteensä: Taulukossa 3 on esitelty metalliteollisuuteen kuuluvien toimialojen tuotannon bruttoarvo, jalostusarvo sekä vienti. Yhteensä metalliteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2003 n. 26 mrd. euroa. Jalostusarvo oli yhteensä n. 7,6 mrd. euroa ja metalliteollisuuden koko tuotannosta noin 12,8 mrd. euroa meni vientiin. Suurimpana yksittäisenä alatoimialana näillä tunnusluvuilla mitattuna oli Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 29). Taulukko 3: Tuotannon brutto- ja jalostusarvot sekä vienti koko maassa vuonna Lähde: Tilastokeskus ja Tullihallitus/TietoEnator Bruttoarvo Jalostusarvo Vienti (miljoonaa euroa) TOL 27 Metallien jalostus TOL 28 Metallituotteiden valmistus pl koneet ja laitteet TOL 29 Koneiden ja laitteiden valmistus TOL 34 Autojen ja perävaunujen valmistus TOL 35 Muu kulkuneuvojen valmistus Yhteensä: Metalliteollisuus Metallituoteteollisuus Lähes puolet tutkimuksessa haastatelluista metallinklusterin kärkiyrityksistä voidaan lukea kuuluvaksi metallituoteteollisuuteen. Tilastokeskuksen TOL toimialaluokituksen mukaan metallituoteteollisuus pitää sisällään lähinnä TOL 28 Metallituotteiden valmistus -luokan eri alaluokat: TOL 281 Metallirakenteiden valmistus TOL 282 Metallisäiliöiden lämmityskattiloiden, -patterien ja kuumavesivaraajien valmistus TOL 283 Höyrykattiloiden valmistus TOL Metallin takominen, työstö jne. TOL 286 Ruokailuvälineiden, työkalujen jne. valmistus TOL 287 Muu metallituotteiden valmistus 11

12 Metallituoteteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2004 n. 5,4 mrd. euroa ja jalostusarvo yhteensä n. 2,1 mrd. euroa. Alalla työskenteli noin työtekijää, joka on muutaman prosentin vähemmän vuoteen 2003 verrattuna. Metallituoteteollisuuden tuotannosta vajaa 1,4 mrd. euroa meni vientiin. Suurin vientimaa vuonna 2004 oli Ruotsi (19 %). Vienti Venäjälle (12 %) ja Viroon (7 %) on ollut myös alalle tärkeää (Tullihallitus, 2004). Vuonna 2005 metallituoteteollisuuden tuotannon odotetaan kasvavan noin viisi prosenttia, mikäli maailmantalouden orastava elpyminen jatkuu. Metallituoteteollisuuden kasvu on myös erittäin riippuvainen kotimaisen kysynnän kehityksestä. Kotimaassa kysyntään vaikuttavat erityisesti rakennus- ja koneteollisuuden sekä elektroniikkaalan näkymät. Koneteollisuus ja rakentaminen ovat metallituotteiden tärkeitä jatkojalostajia ja investoinnit näillä aloilla vaikuttavat suoraan metallituotteiden tuotannon kasvuun. Myös elektroniikkateollisuuden välillinen vaikutus toimialaan on merkittävä, ja sen suhdannetaantuma on näkynyt metalliteollisuuden puolella. Vuodelle 2005 metallituoteteollisuuden viennin kasvuksi on arvioitu kahdeksan prosenttia. Maailmantalouden vaikutukset aiheuttavat kuitenkin epävarmuutta. 3.2 Huonekalujen valmistus Toimialan kuvaus Huonekalujen valmistukseen luetaan kuluvaksi Tilastokeskuksen TOL 2002 toimialaluokituksen mukainen luokka TOL 361 Huonekalujen valmistus. Huonekalujen valmistus puolestaan pitää sisällään seuraavat viisi alaluokkaa: TOL 3611 Tuolien ja istuinten valmistus TOL 3612 Muiden toimisto- ja myymäläkalusteiden valmistus TOL 3613 Muiden keittiökalusteiden valmistus TOL 3614 Muiden huonekalujen valmistus TOL 3615 Patjojen valmistus. Virallisista tilastoluokituksista poiketen ala jaetaan käytännössä kolmeen luokkaan: kodin huonekaluihin (sisältää luokat TOL 3611, 3614 ja 3615), julkikalusteisiin (luokka TOL 3612) ja keittiökalusteisiin (luokka TOL 3613). Tosin jako ei ole täysin 12

13 puhdas ja esimerkiksi luokka TOL 3614 pitää sisällään myös paljon julkikalustevalmistajia. Taulukko 4 esittelee tarkemmat tiedot eri alatoimialoista. Taulukko 4: Huonekalujen valmistus (TOL 361) -toimialan kuvaus. Lähde: Tilastokeskuksen Toimipaikkarekisteri (2004). Yritysten lkm Liikevaihto (milj. euroa) Henkilöstön määrä TOL 3611 Tuolien ja istuinten valmistus TOL 3612 Muiden toimisto- ja myymäläkalusteiden valmistus TOL 3613 Muiden keittiökalusteiden valmistus TOL 3614 Muiden huonekalujen valmistus TOL 3615 Patjojen valmistus Yhteensä: TOL 361 Huonekalujen valmistus Huonekaluteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2004 vähän yli miljoonaa euroa (1 140 vuonna 2003), ja vuoteen 2002 verrattuna se suureni noin prosentilla. Vuoden 2003 tilastojen mukaan ala työllisti yli henkilöä, vaikka määrä vuosituhannen vaihteen huipun jälkeen on ollut vuosittain laskeva. Tosin kokonaisuutena ottaen henkilöstön määrän odotetaan tulevaisuudessa jonkin verran kasvavan, ja etenkin toimisto- ja myymäläkalustevalmistajilla on huomattavia odotuksia henkilökunnan määrä kasvun suhteen. Vuonna 2003 työntekijöitä henkilöstöstä oli noin 67 prosenttia (7 500). Viime vuosina toimihenkilöiden suhteellinen osuus on ollut kasvussa (Lähde: Tilastokeskus, teollisuuden alue- ja toimialatilasto). Toimialan yrityksistä lähes kaikki ovat kotimaisessa omistuksessa ja perheyrityksiä. Toimialan 20 suurinta yritystä tekee liikevaihdosta yli puolet, mutta yleiskuvana toimiala on erittäin pienyritysvaltainen. Vuonna 2002 noin 86 % toimipaikoista työllisti alle 10 henkilöä. Toimialan koko liikevaihdosta näiden yritysten osuus oli 21 % ja henkilöstömäärästä 22 %. Yli 250 henkilöä työllistäviä toimipaikkoja oli ainoastaan kaksi. 21 suurinta yritystä työllisti 43 % alan henkilöstöstä. Pienten yritysten päämarkkinat ovat kotimaassa, ja vain harvalla niistä on vientitoimintaa. Huonekalujen tarjonnan arvo vuonna 2004 oli noin 1,3 mrd. euroa (1,2 mrd. euroa vuonna 2003). Tarjonta kotimaan markkinoilla onkin 2000-luvun tasaisen vaiheen jäl- 13

14 keen hieman kasvanut. Kotimaisesta huonekalutuotannosta ulkomaille vietiin vähän yli viidennes ja viennin arvo vuonna 2004 oli ennätykselliset 283 milj. euroa. Valtaosa uskoo viennin määrän pysyvän ennallaan, tosin odotukset viennin suhteen ovat jo pitkään olleet huomattavasti toteumia suuremmat. Kotikalusteet ovat viennin merkittävin tuoteryhmä. Tärkein markkina-alue suomalaisille huonekaluvalmistajille on aina ollut Ruotsi, jonne suuntautuu noin 20 % viennistä. Muita tärkeitä vientimaita ovat Venäjä (12 %), USA (10 %) sekä Saksa (10 %). Yhteensä EU-maiden osuus viennistä on yli 60 %. Tuonnin arvo oli vuonna 2004 noin 334 milj. euroa ja sen ennustetaan kasvavan vuonna 2005 jopa kymmenen prosenttiyksikön verran. Huonekalujen tuonti on keskittynyt kotikalusteisiin, ja niiden osuus (57 %) on edelleen kasvussa. Seuraavaksi suurin tuoteryhmä on huonekalujen osat (16 %). Tuonti EU-maista on yli 60 % huonekalujen kokonaistuonnista, ja suurin yksittäinen tuontimaa on Ruotsi 24 %:n osuudella. Myös Virolla on merkittävä osuus huonekalujen tuonnissamme. Huonekalujen valmistuksen kannattavuus on heikompaa kuin muualla teollisuudessa keskimäärin, vaikka kaikkien toimialojen yhteenlasketut kannattavuusluvut paranivatkin vuonna Keskimääräinen käyttökateprosentti oli vähän yli 10 % ja omavaraisuusaste noin 46 %. Toimialan yritysten kannattavuudessa ja vakavaraisuudessa on suuria eroja. Käytännössä kannattavuus paranee yrityksen henkilöstömäärän kasvaessa (yli 50 työntekijää). Pienimmillä yrityksillä (alle 10 työntekijää) on kuitenkin paras omavaraisuusaste. Yritysten liikevaihto/henkilö on kasvanut tasaisesti koko 90- luvun ajan. Huonekalujen valmistajien pääasiallisella asiakaskunnalla eli jakeluketjuilla on vahva neuvotteluasema. Lisäksi tuotteilla on kaikissa EU-maissa kilpaillut ja kylläiset markkinat. Menestyminen kovassa kilpailussa vaatii yrityksiltä selkeästi kohdennettua, suunnitelmallista ja asiakaslähtöistä toimintatapaa sekä tiivistä yhteistyötä alan toimijoiden kesken. Alan menestyjiä tulevat olemaan ydinosaamiseen erikoistuvat, selkeän liiketoimintakonseptin omaavat sekä tehokkuuteen panostavat yritykset. 14

15 Toimialan alueellinen jakauma Liikevaihdon ja henkilöstön määrän mukaan mitattuna suurin huonekaluteollisuuden toimialakeskittymä on Päijät-Hämeessä eli lähinnä Lahden seudulla (ks. Taulukko 5). Seuraavina tulevat Uusimaa, Etelä-Pohjanmaa sekä Varsinais-Suomi. Suomen huonekaluteollisuuden suurimmat yritykset ovat Lahden seudulla. Uusimaa ja Etelä- Pohjanmaa ovat puolestaan alan pienyritysvaltaisinta aluetta. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan yrityskanta on pienentymässä, vaikka vuosi 2004 olikin poikkeuksellinen, ja aloittavia yrityksiä oli enemmän kuin lopettaneita yrityksiä. Yritysmäärän ei kuitenkaan odoteta enää kasvavan lähivuosina, sillä suuri joukko yrittäjiä on siirtymässä eläkkeelle. Tästä syystä osa yrityksistä lopettaa toimintansa kokonaan ja osan ostaa henkilö, joka muutoin olisi perustanut uuden yrityksen. Toisaalta toimintojen ulkoistaminen ja alihankinnan lisäys voisi kasvattaa yritysmäärää, mutta näiden töiden oletetaan pikemminkin siirtyvän pääosin jo olemassa oleville yrityksille, jotka ovat menettäneet jakelutiensä kaupan keskittymisen seurauksena. Viime vuosina konkurssiin haettujen yritysten määrä on ollut noin kolmisenkymmentä. Taulukko 5: Toimialan TOL 361 (Kaikki huonekalut) keskeisimmät tunnusluvut vuonna 2003 maakunnittain. Lähde: Toimialakatsaus, Toimiala Online/Tilastokeskus. Toimipaikat Liikevaihto Henkilöstö (1000 ) Uusimaa Häme Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Pohjois-Savo Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Lappi Yhteensä: Tarkastelussa mukana olevat maakunnat on lihavoitu. 15

16 Huonekaluteollisuus EU-maissa Euroopassa huonekalujen valmistus on puun jalostuksen toimialoista suurin. Vuonna 2003 huonekaluteollisuuden tuotannon arvo oli 79,4 mrd. euroa. Tämä käsittää noin 54 % koko puutuoteteollisuuden tuotannon arvosta. Huonekaluja valmistavien yritysten määrä EU:ssa on lähes , joista noin on alle 20 henkilöä työllistäviä ja yli 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Yhteensä yritykset työllistävät lähes henkilöä. Saksassa valtaosa yrityksistä on yli 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä, kun taas esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa valtaosa yrityksistä on alle 20 henkilön yrityksiä. (UEA, 2005). Tarkasteltaessa koko EU:n aluetta, voidaan havaita, että tuonnin osuus on kasvanut merkittävästi enemmän kuin vienti. Yleisesti ottaen EU:n alueen jakelijat ovat keskittyneet ja ostavat harvemmilta toimittajilta. Myös valmistajapuoli on keskittynyt, ja toiminnan keskittyminen yhä suurempiin yrityksiin jatkuu voimakkaasti edelleen. Huonekaluista yli 80 % valmistetaan viidessä eri maassa. Suurimpia huonekalujen valmistajamaita ovat Saksa (27 %), Italia (26 %) ja Ranska (12 %). Tarkasteltaessa alaa koko maailman tasolla, Kiinan osuus on vahvassa kasvussa. Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Huonekalujen valmistuksella on suurin kytkentä asiakkaisiinsa eli huonekalukauppaan. Toinen luonnollinen kytkentä tulee raaka-aineostoista. EU:n tasolla huonekaluteollisuus ostaa 20 % sahatavaratuotannosta, 55 % lastulevyteollisuuden tuotannosta ja 90 % mdf-teollisuuden tuotannosta (UEA, 2005). Lisäksi Suomessa merkittävä osa huonekalujen valmistuksen kytkennöistä liittyy nykyisin erilaisiin maahantuojiin, koska mm. erilaisia heloja, tekstiilejä ja alan erikoiskoneita ei juurikaan valmisteta kotimaassa. Huonekaluja valmistavat yritykset eivät koe olevansa osa metsäteollisuutta, ja ovat viime aikoina voimakkaasti tuoneet julki haluaan erottua siitä. Yritykset kokevat pikemminkin kuuluvansa sisustus- ja huonekalualalle. Tätä tukee osaltaan myös huonekaluteollisuuden asiakaskunnassa tapahtunut kehitys: entistä suurempi osa huonekalukaupasta käydään kokonaisvaltaista sisustusta myyvien liikkeiden kautta. 16

17 Luvussa neljä tarkastellaan asiantuntijapalveluita tuottavien yritysten (KIBS) merkitystä innovaatiojärjestelmässä. 4. ASIANTUNTIJAPALVELUITA TUOTTAVIEN YRITYSTEN (KIBS) MERKITYS INNOVAATIOJÄRJESTELMÄSSÄ 4.1 Mitä asiantuntijapalveluita tuottavat yritykset (KIBS) ovat? Asiantuntijapalveluita tuottavista yrityksistä käytetään usein nimitystä KIBS (= Knowledge Intensive Business Services). KIBS:it toimivat eri elinkeinoelämän sektoreilla ja niiden toiminta perustuu korkeaan, henkilökohtaiseen osaamiseen, jota toiset yritykset ja organisaatiot edelleen hyödyntävät. KIBS-palvelut ovat yksi dynaamisimmista ja nopeimmin kasvavista liiketoiminnan muodoista tällä hetkellä (Miles, 2003). KIBS:eistä voidaan käyttää ainakin kahta määritelmää (Toivonen, 2004). Ensimmäisen määritelmän mukaan KIBS:ien henkilökunta muodostuu asiantuntijoista, jotka yleensä ovat korkeasti koulutettuja. Toisen määritelmän mukaan KIBS:it auttavat asiakkaitaan uuden tiedon muodostamisessa. Yleensä KIBS:ejä koskevissa tutkimuksissa keskitytään ainoastaan yksityisellä sektorilla toimiviin yrityksiin, mutta laveammin määriteltynä myös jotkin julkisen sektorin organisaatiot voidaan laskea KIBS:eihin kuuluviksi. Tässä tutkimuksessa keskitytään kuitenkin perinteen mukaisesti ainoastaan yksityisellä sektorilla toimiviin asiantuntijayrityksiin. KIBS-alat jaetaan myös tutkimuksesta 1 riippuen eri tavoin. Lith (2005) on käyttänyt seuraavaa kuutta kategoriaa jaottelussaan 1) tietotekniikkapalvelut (TOL 721 Atk-laitteistokonsultointi, TOL 722 Ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi, TOL 723 Tietojenkäsittely, TOL 724 Tietokanta- ja verkkopalvelut, TOL 726 Muu tietojenkäsittelypalvelu) 2) tekniset palvelut ((TOL 742 Tekninen palvelu, TOL 743 Tekninen testaus ja analysointi, TOL Taideteollinen muotoilu ja suunnittelu) 1 Toivosen (2004) jaottelu: 1) tietotekniikkapalvelut, 2) tutkimus ja kehitys, 3) lainopilliset palvelut, 4) kirjanpito ja tilintarkastus, 5) markkinointi, 6) tekniset palvelut, 7) liikkeenjohdon konsultointi, 8) työvoiman vuokrauspalvelut ja 9) yksityisen sektorin koulutus. 17

18 3) tutkimus ja kehittäminen (TOL 731 Luonnontieteen ja tekniikan tutkimus ja kehittäminen, TOL 732 Yhteiskuntatieteellinen ja humanistinen tutkimus ja kehittäminen) 4) lainopilliset ja taloudelliset palvelut ((TOL 7411 Lakiasian palvelu, TOL 7412 Laskentatoimi, kirjanpito, tilintarkastus ja veroneuvonta, TOL Perintätoimistot ja luottotietopalvelu) 5) mainos- ja markkinointipalvelut (TOL 7413 Markkinatutkimus ja mielipideselvitykset, TOL 744 Mainospalvelu, TOL Messujen ja kongressien järjestäminen) 6) konsultti- ja henkilöstöpalvelut (TOL 7414 Liikkeenjohdon konsultointi, TOL Työvoiman vuokraus, TOL Muu työvoiman ja henkilökunnan hankinta) Suomen KIBS-aloista eniten henkilöitä työskentelee tietotekniikkapalveluissa, joiden osuus KIBS:ien kokonaistyöllisyydestä vuonna 2001 oli n. 30 %. Toiseksi suurin KIBS-ala samana vuonna oli vastaavasti tekniset palvelut (n. 27 % KIBS:ien kokonaistyöllisyydestä). Seuraavaksi suurin ala oli kirjanpito ja tilintarkastus (n. 9 %). Vaikka KIBS:ien osuus Suomen bruttokansantuotteesta on pieni (vuonna 2000 n. 2,4 %), niin Suomen yrityksistä niiden osuus on kuitenkin n. 11 %. (Toivonen, 2004; Lith, 2005.) Taulukko 6 esittää KIBS-toimipaikkojen jakautumisen TE-keskusalueittain. Taulukko 6: KIBS-alojen toimipaikat TE-keskusalueittain vuonna Lähde: Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri (2004 / Marja Toivonen) Osuus toimialan toimipaikoista, koko maa, % Osuus toimialan henkilöstöstä, koko maa, % Osuus toimialan liikevaihdosta, koko maa, % Toimipaikat, lkm Uusimaa ,6 54,5 63,6 Varsinais-Suomi ,7 8,6 7,4 Pirkanmaa ,7 8,9 6,9 Häme ,9 3,7 2,8 Pohj.-Pohjanmaa ,9 5,9 4,5 Kaakkois-Suomi ,9 3,1 2,5 Keski-Suomi ,9 3,5 2,6 Pohjanmaa ,4 2,4 1,9 Pohjois-Savo 903 3,0 2,4 2,0 Satakunta 879 3,0 2,4 1,9 Etelä-Pohjanmaa 721 2,4 1,0 0,8 Lappi 638 2,1 1,3 1,5 Etelä-Savo 550 1,9 0,9 0,8 Pohjois-Karjala 537 1,8 0,8 0,6 Kainuu 217 0,7 0,5 0,3 Yhteensä:

19 Kuten taulukosta 6 nähdään, KIBS-yritykset ovat hyvin voimakkaasti keskittyneet pääkaupunkiseudulle ja sen välittömään ympäristöön. Uudenmaan TE-keskuksen toimialueen osuus KIBS-alojen toimipaikoista vuonna 2002 oli n. 46 %, henkilöstöstä 55 %, ja liikevaihdosta 64 %. Uudellamaalla liki viidennes kaikista yritystoimipaikoista toimii KIBS-aloilla, koko maassa vastaavan luvun ollessa 11 %. Yksittäisistä toimialoista ääriesimerkkejä ovat mm. tilintarkastustoiminta, liikkeenjohdon konsultointi ja lakiasiainpalvelut, jotka ovat keskittyneet erittäin vahvasti nimenomaan pääkaupunkiseudulle, ja jossa ne palvelevat suuria ja maksukykyisiä yrityksiä sekä näiden pääkonttoreita. 3.2 KIBS:it tiedon välittäjinä ja talouskasvun edistäjinä Riippumatta siitä, miten KIBS-alat jaotellaan, KIBS:eille ominainen yhteinen piirre on toiminnan perustuminen asiantuntevuuteen ja henkilökohtaiseen inhimilliseen pääomaan. KIBS:ien keskeiseksi rooliksi on nähty toimiminen tiedon välittäjänä toisten yritysten ja organisaatioiden välillä innovaatiojärjestelmässä, ja sitä kautta taloudellisen kasvun edistäminen. KIBS:it käyttävät toiminnassaan usein uusinta teknologiaa, ja ne suhtautuvat ylipäätään myönteisesti uusiin asioihin. Näin toimiessaan KIBS:it edelleen välittävät positiivista uuteen ajatteluun suuntautuvaa ajattelutapaa myös perinteisiin yrityksiin ja organisaatioihin, ja tätä kautta ne auttavat koko taloutta sopeutumaan uuden tietoyhteiskunnan edellyttämiin haasteisiin. (Miles, 1993, 2000, 2003; Metcalfe & Miles, 2000; Toivonen, 2004; Muller and Zenker, 2001; Won & He, 2005; OECD, 2006.) Miles (2003) mm. katsoo, että KIBS:it voidaan useimmiten nähdä ongelman ratkaisijoina ja kehittäjinä. KIBS:ejä voitaisiin jaotella perinteisiin (markkinointi, lakipalvelut, konsultointi ym.) ja uuteen teknologiaan liittyviin (tietotekniikkasovellukset, insinöörialat ym.) (Miles ym, 1995). Perinteiset KIBS:it käyttävät teknologiaa hyväkseen, mutta uutta teknologiaa tuottavat KIBS:it välittävät sitä edelleen myös muiden käyttöön. KIBS:ien kehitys ja niiden nopea kasvu alkoi 1980-luvulla. Sitä ennen palvelut nähtiin jossain mielessä ylimääräisenä kuluna, tai ainakin vähemmän tärkeinä kuin esimerkiksi suoraan tuotantoon panostaminen. Ei ole täysin selvää, mistä KIBS:ien nopea 19

20 kasvu johtuu, mutta ensisijaisesti KIBS:ien palvelut ovat kysyntälähtöisiä. Yritykset alkoivat 1980-luvulla vahvasti ulkoistaa osia toiminnoistaan, ja tämän ulkoistamisen ympärille kehittyi vähitellen omat markkinansa. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että ulkoistamisen ensimmäiset sykäykset lähtivät palveluita tuottavien yritysten ja julkisen sektorin taholta. Vähitellen lisääntyneen kysynnän ympärille alkoikin muodostua yhä enemmän KIBS:ejä. (Toivonen, 2004.) Tämän päivän taloudet nojaavat yhä enemmän tietoon ja oppimiseen. Tässä asetelmassa KIBS:eillä on tärkeä rooli tiedon välittäjänä. Konseptit kuten oppiva talous ja tietoon perustuva talous ovat meille kaikille tuttuja. Lin (2003), Petrakis ja Stamatakis, (2002), Asteriou ja Agiomirgianakis (2001) sekä Saarivirta, Consoli ja Ramlogan (2005) esimerkiksi ovat osoittaneet, että tieto ja inhimillinen pääoma ovat keskeisiä muuttujia taloudellisessa kasvussa. Ns. inhimilliseen pääomaan nojaava kasvuteoria tunnetaan nimellä endogeeninen kasvuteoria, joka poikkeaa edeltäjästään neoklassisesta kasvuteoriasta siinä, miten se mallintaa tiedon talouskasvussa (Romer, 1986, 1989; Solow, 1956). Endogeenisen kasvuteorian perusoletus on, että ideasektori yhdessä perinteisen tuotantosektorin kanssa siirtää knowledge spillovers :ien kautta tuotantomahdollisuuksien käyrää, joka näkyy tuottavuuden kohoamisena ja talouskasvuna. Tällöin oppimisen ja tiedon lisääntymiseen kautta innovaatiotkin ovat todennäköisempiä. Tieto itsessään ei kuitenkaan johda parempaan tuotokseen, vaan oleellista on kuinka tietoa käytetään. Tieto pitääkin kapitalisoida eli ottaa käyttöön ja hyödyntää edelleen. Tässä tehtävässä asiantuntijapalveluita tarjoavat yritykset ovat ratkaisevassa osassa. Oppimisella innovaatioihin OECD:n (2001) sekä Conceicaon ja Heitorin (2002) mukaan tällä hetkellä vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että tiedolla, sen tuottamisella ja jakaantumisella, on yhä voimakkaampi merkitys taloudellisessa kehityksessä ja kilpailukyvyssä. Innovaatiot ja oppiminen ovat avainasemassa nykyajan tietoon perustuvassa taloudessa. Thummin (2002) mukaan innovaatioiden ja teknologisen kehityksen voidaan suoraan katsoa olevan yhteydessä kilpailukykyyn. Mitä innovatiivisempi ja teknologisesti kehittyneempi talous on, sitä kilpailukykyisempi se myös on. Olennaista kuitenkin on, että innovaatiot tarvitsevat pohjakseen tietoa. OECD:n (2001) mukaan tieto onkin panos, jota hyödyntämällä saadaan aikaan taloudellista kasvua. Tieto itsessään ei kuitenkaan 20

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Liike-elämän palveluiden tulevaisuuden näkymät. Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palveluiden tulevaisuuden näkymät. Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluiden tulevaisuuden näkymät Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Johdanto: KIBS (Knowledge Intensive Business Services) Hajanainen toinen toisiaan tukeva kokonaisuus Määrittelyhaaste

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila Tekninen konsultointi TOL 2008 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot