KONTTILIIKENTEEN TILASTOPALVELUT

Transkriptio

1 KONTTILIIKENTEEN TILASTOPALVELUT ESISELVITYS Kati Raikunen Kotka 2

2 SISÄLTÖ Tiivistelmä...4 Aihesanastoa Johdanto Saatavilla olevat tilastopalvelut Yritysten tilastot Tilastopalvelun tarjoajat Satamaliitto Satamanpitäjät Tulli Merenkulkulaitos Tilastopalveluiden välinen tiedonsiirto Tilastojen väliset poikkeavuudet Puuttuvat tilastotiedot Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet Pohdintaa haastattelujen pohjalta Uuden tilastopalvelun tarve Mahdolliset tietolähteet Palvelun kohderyhmä Jatkoselvitystä varten LÄHTEET..21 LIITTEET Liite 1. Esiselvityksen aikana tehdyt haastattelut Liite 2. Haastattelukysymykset Liite 3. Otteita tilastoista Merenkulkulaitos kauttakulkuliikennetilasto Satama liikennetilasto Satamaliitto transitotilasto Tulli - maantietransitotilasto Liite 4. SAD-tullauslomake 3

3 Tiivistelmä Suomen ja Venäjän välinen transitoliikenne on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Konttikuljetukset muodostavat huomattavan osan Suomen kautta Venäjälle menevästä tavaraliikenteestä. Konttikuljetusten kasvaessa myös kuljetuksiin liittyvän tilastoitavan tiedon määrä kasvaa. Luotettavan tilastotiedon merkitys tilastotietoa tuottavien ja hyödyntävien toimijoiden keskuudessa on suuri, kun ennustetaan kuljetusten ja tavaraliikenteen trendejä. Tietojen perusteella mm. konttivarustamot tekevät päätöksiä liiketoiminnan kehittämiseen liittyen. Tämän esiselvityksen tavoitteena oli dokumentoida nykyisin käytössä olevia suomalaisia konttiliikenteen julkisia tilastopalveluja ja niiden keskinäisiä riippuvuuksia. Lisäksi selvitettiin tilastojen sisältöä ja niiden mahdollisia puutteita yritysten näkökulmasta. Toimijoiden mielipidettä sekä tarpeita mahdollisen uuden tilastopalvelun rakentamisesta kartoitettiin myös. Tilastopalveluina on saatavilla eri tarkkuuksilla sekä eri tavoin määriteltyä tietoa, joista toiset ovat julkisia ja toiset suunnattuja vain tietylle käyttäjäryhmälle. Julkisia tilastoja tarjoavat Merenkulkulaitos, Satamaliitto, satamat sekä Tulli. Rajattua tilastotietoa kerätään mm. PortNet järjestelmään, jonka käyttöön tarvitaan käyttäjätunnukset ja jonka tietojen näkyvyys käyttäjille on rajallinen. Tilastopalveluiden lisäksi yritykset keräävät omia tilastoja liiketoiminnastaan, joka on tarkoitettu vain heidän omaan käyttöön. Esiselvityksen yhteydessä haastateltiin 14 organisaatiota, jotka koostuivat konttiliikenteen yhteydessä toimivista yrityksistä ja viranomaisista. Yleisesti idea uudesta palvelusta otettiin hyvin vastaan ja sen käyttöönotosta kuin myös edistymisestä oltiin halukkaita kuulemaan. Selvitys antaa myös jatkotoimenpide-ehdotuksia uutta tilastopalvelua silmälläpitäen, mutta se ei ota kantaa itse järjestelmän kehittämiseen, sillä työn tarkoituksena oli ainoastaan selvittää nykyistä toimintaa ja antaa lähtökohdat tulevalle projektille. Loppuun on myös kirjattu auki jääneitä kysymyksiä. Eniten kaivattua tietoa ovat liikkuvan tavaran määritelmät. Toinen esiin noussut tietotarve koskee tavaran alkuperäistä lähtösatamaa, alkuperämaata, ja lähtöaikaa. Merenkulkulaitoksen tilastoissa lähtöpaikaksi merkitään aluksen viimeisin satama, joka on usein Euroopassa sijaitseva syöttösatama. Tietoa siitä, mistä satamasta tavara alkujaan on lähtöisin, ei ole varsinkaan transitoliikennettä koskien. Uusi tietopalvelu on lähes poikkeuksetta kaikkien mielestä tervetullut lisä nykyisten tilastopalveluiden rinnalle. Palvelun avulla pystyttäisiin tuottamaan lisähyötyä sellaisille toimijoille, joille tiedonsaanti liiketoiminnan suunnittelun kannalta on tärkeää. 4

4 Aihesanastoa Depot Alan toimijoiden käyttämä nimitys tyhjille konteille. Satamaoperaattori Ahtaus- ja terminaalitoimintaa harjoittava sekä satamien muita tavarankäsittelyja logistiikkapalveluja tuottava yhteisö (Satamaoperaattorit ) Huolinta Huolinnalla tarkoitetaan tavaroiden kuljetuksesta ja siihen liittyvistä toiminnoista huolehtimista rahdinkuljettajan vastuulla tai ilman rahdinkuljettajan vastuuta. Huolintaan kuuluu järjestää tai hoitaa mm. tavaroiden vastaanottaminen toimeksiantajan lukuun, niiden käsittely, purkaus, lastaus, pakkaus, tarkastus ja varastointi. Samoin tehtäviin voi kuulua tavaroiden tullauksen hoitaminen tai toimeksiantajan avustaminen siinä, tavaravakuutuksen merkitseminen toimeksiantajan lukuun, auttaminen tarvittavien vienti- ja tuontiasiakirjojen hankinnassa, perimisen suorittaminen, toimeksiantajan avustaminen tavaralähetyksen maksuun liittyvissä kysymyksissä ja neuvonta kuljetukseen ja jakeluun liittyvissä kysymyksissä. (Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ) Manifesti Tavara- tai matkustajalista, josta käy ilmi määrä, laatu, vastaanottaja sekä mahdolliset suuryksikön numerot (Huolinta-alan käsikirja 2005, s. 345) TEU- yksikkö Konttiliikenteen perusmittayksikkönä käytetään TEU-yksikköä (Twenty feet Equivalent Units). Yksi TEU tarkoittaa yhtä 20 jalkaa pitkää, 8 jalkaa leveää ja 8,5 jalkaa korkeata konttia. Sen sisätilavuus on 32 kuutiometriä ja kokonaistilavuus 38 kuutiometriä. TEUn avulla ilmaistaan luku, joka ilmoittaa kuinka monta 20 jalan konttia alus pystyy lastaamaan. (Vapaa tietosanakirja Wikipedia / Huolintaalan käsikirja 2005, s. 335 ) EDI Meklari Englanniksi Electronic Data Interchange. Sähköisen tiedon esitystapa, jonka kielioppi koostuu sanomakuvauksista eli sanomista, jotka sisältävät ohjeet siitä, kuinka tietyn tapahtuman asiakirjan tiedot tulee esittää siirrettäessä niitä elektronisesti. (Tekniikka.info ) Välittäjä, joka toimii esim. varustamon edustajana ja hoitaa täten mm. ilmoitustietojen tekemisen, usein satamaoperaattori tai vastaava. Laivameklari 5

5 Välittäjä, jonka tehtävänä on löytää lasteja vapaalle tonnistolle sekä vapaita laivoja rahdattaville tuotteille (Huolinta-alan käsikirja 2005, s. 345) SAD-lomake Tulli-ilmoitus eli yhtenäisasiakirja. (Huolinta-alan käsikirja 2005, s. 129) Tullin tilastoluokitusstandardit CN SITC CPA MIG NAEC Yhdistetty nimikkeistö (Combined Nomenclature) (rev.4) Kansainvälisen kaupan luokittelustandardi (Standard International Trade Classification) Tuoteluokittelu toiminnan lajin mukaan (Classification of Products by Activities) Toimialaryhmät pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan (Main Industrial Groupings) (rev.1) Euroopan yhteisön toimialaluokitus (Nomenclature générale des Activités économiques dans les Communautés européennes) (Tulli ) 6

6 1. Johdanto Tämä raportti on esiselvitys transitokonttiliikenteen tilastopalveluiden kehittämisestä. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa nykyiset konttiliikenteen tilastoja tuottavat tahot, sekä tutkia mahdollisuutta luoda uusi tilastopalvelu, joka pystyisi palvelemaan tiedon käyttäjiä paremmin. Selvityksessä esitellään olemassa olevien tilastopalveluiden sisältöä sekä toimintaa ja alan toimijoiden näkemyksiä uudesta tietopalvelusta, tukemaan mahdollista tilastopalvelun kehitysprojektia ja toimimaan pohjana mahdollisen projektin suunnittelussa. Esiselvitysraportin lopussa annetaan ehdotuksia jatkotoimenpiteistä, tulevan tilastopalvelun suunnittelun jatkamiseksi. Raportin aineistona toimivat selvityksen aikana tehdyt asiantuntijahaastattelut. Haastattelut on toteutettu alan toimijoita laajasti silmälläpitäen, jotta lopputulos käsittäisi mahdollisimman laajan näkökulman aiheesta. Esiselvityksen yhteydessä haastateltiin 14 organisaatiota, jotka koostuivat konttiliikenteen yhteydessä toimivista yrityksistä ja viranomaisista. Liite 1 sisältää listan esiselvityksen aikana tehdyistä haastatteluista. Haastattelujen lisäksi aihetta lähestyttiin tutustumalla tarjolla oleviin tilastoihin sekä perehtymällä aihetta käsittelevään tai siihen liittyvään kirjallisuuteen ja tietoon Internetissä. Vaikka tarve esiselvitykselle nousi esiin pientä kohderyhmää varten, rajattiin työ koskemaan suurempaa toimijaryhmää, jotta aiheesta saataisiin kokonaisvaltaisempi ja totuudenmukaisempi kuva. Kohdeyritykset toimivat joko Kymenlaaksossa tai Helsingissä, ja ne koostuivat transitoliikenteen kanssa toimivista organisaatioista. Alue rajattiin suppeaksi koska suuri osa Venäjän transiton kanssa toimivista yrityksistä sijaitsee tällä alueella. Raportti jakaantuu kahteen osioon. Ensimmäisessä osiossa esitellään olemassa olevat tilastopalveluiden tarjoajat, käsitellään tilastopalveluiden ja toimijoiden välistä tiedonsiirtoa, poikkeavuuksia sekä puuttuvia tietoja. Toisessa osiossa tehdään johtopäätöksiä ja esityksiä jatkotoimenpiteistä mahdollisen uuden tilastopalvelun rakentamiseksi. Esiselvitys toteutettiin kesällä 2008 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun hallinnoiman NELIohjelman koordinoimana. Selvityksen on laatinut BA Kati Raikunen YTM Jouni Ehon ja DI Raija Salon ohjaamana. 7

7 2. Saatavilla olevat tilastopalvelut Tilastopalveluina on saatavilla eri tarkkuuksilla sekä eri tavoin määriteltyä tietoa, joista toiset ovat julkisia ja toiset suunnattuja vain tietylle käyttäjäryhmälle. Julkisia tilastoja tarjoavat Merenkulkulaitos, Satamaliitto, satamat sekä Tulli. Rajattua tilastotietoa kerätään mm. PortNet järjestelmään, jonka käyttöön tarvitaan käyttäjätunnukset ja jonka tietojen näkyvyys käyttäjille on rajallinen. Tilastopalveluiden lisäksi yritykset keräävät omia tilastoja liiketoiminnastaan, joka on tarkoitettu vain heidän omaan käyttöön. Edellä mainittujen tilastopalveluiden välillä tapahtuu tiedonsiirtoa, joka hoidetaan vakiintuneiden tiedonsiirtotapojen avulla. Tilastopalveluiden tarjoajia, tilastojen linkittymistä toisiinsa sekä tilastoissa olevia poikkeavuuksia käsitellään raportissa myöhemmin, kuten myös haastatteluissa esiin nousseita tarpeita ja mielipiteitä uudesta tilastopalvelusta. Tilastopalveluiden lisäksi yritykset ja organisaatiot hyödyntävät erilaisia ennusteita, joita ovat mm. ETLAn (Elinkeinoelämän tutkimuslaitos) suhdannebarometri, Suomen pankin tarjoamat talousennusteet sekä Elinkeinoelämän keskusliitos suhdannebarometri. Näiden lisäksi mm. Ulkopoliittinen instituutin (UPI) teettämiä ja julkaisemia tutkimuksia on mahdollista hyödyntää ennusteita tehtäessä Yritysten tilastot Haastatelluilla yrityksillä (LIITE 1) on lähes poikkeuksetta omia (satama)liikenne- ja liiketoimintatilastojaan, jotka on tarkoitettu vain yrityksen omaan käyttöön. Omien tilastojen avulla seurataan liiketoimintaa ja sen kehitystä. Omien tilastojen pohjalta yritykset luovuttavat joitakin kokonaislukuja tai yksityiskohtaista tietoa sisältäviä tietoja tilastoja tuottaville tahoille, sovittujen käytäntöjen mukaan. Tilastopalveluiden käyttöön luovutettavan tiedon laatu riippuu siitä, kenelle tieto luovutetaan. Esimerkiksi satamille annettavan tiedon ei tarvitse olla yhtä yksityiskohtaista kuin mitä Merenkulkulaitos sekä Tulli velvoittavat. Eri alan yrityksillä on myös eri velvoitteet tiedon luovuttamiseen, riippuen siitä, kuinka lähelle liiketoimintaa ulottuu viranomaistahoja. Mitä kiinteämmässä yhteistyössä viranomaisten kanssa työskennellään, sitä tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa on luovutettava. Ne yritykset, joiden toiminnasta kerätään vain kokonaisvolyymitietoja, eivät tarkempaa tietoa myöskään haluaisi antaa. Haastattelujen mukaan nykyisen tasoisen tiedon antaminen mahdollisen uuden tilastopalvelun käyttöön olisi kuitenkin mahdollista. Yrityksen omien tilastojen sisältö riippuu siitä, millä alalla yritys toimii. Tilastojen tiedot käsittelivät tuonnin, viennin sekä transiton määrää, liikuteltavien konttien lukumäärää sekä TEU määriä, käsiteltävien konttien painoa tonneissa sekä konttien sisältämää tavaraa. Tavaralaadun tilastoinnissa ilmeni suuria eroja, sillä joillekin yrityksille kontin sisällöllä ei ole lainkaan merkitystä (lukuun ottamatta vaaralliset aineet), jolloin tietoa ei tilastoitu, kun taas toisille tavaran lajilla oli merkitystä. 8

8 Toimialasta riippuen tilastoidaan myös varastotilannetta, purettujen ja täysien konttien määrää sekä tietoja yhteistyökumppaneista (tavaran vastaanottaja, varustamo jne.). Yleisimpiä tietolähteitä ovat erilaiset toimeksiannot ja manifestit, rahtikirjat, ahtaajien/varustamoiden/meklareiden lähettämät tiedot sekä huolitsijoiden tekemät SAD- lomakkeet (passitusasiakirja). Laskujen sisältöä hyödynnettiin harvemmin, sillä tarvittavat tiedot saatiin usein poimittua jo edellä mainituista tietolähteistä. Manifestien pohjalta puolestaan luotiin laskut asiakkaille, manifestissa mainittujen töiden mukaan. Tiedot tallentuvat tietojärjestelmiin joko asiaan tarkoitettujen ohjelmien avulla täysin sähköisesti, puoliautomaattisesti, mobiiliverkon kautta tai toisinaan täysin manuaalisesti. Osa ohjelmista tuottaa itsenäisesti tilastoja; joidenkin kohdalla tiedot on syötettävä ohjelmasta esim. Excel taulukkoon, jossa itse tilastotaulukot luodaan. Yhtenäistä järjestelmätyyppiä ei haastatelluilla yrityksillä ollut, vaan kaikkien ohjelmat olivat räätälöity yrityksen omiin tarpeisiin. Yllättävää oli, että edes saman alan yrityksillä ei välttämättä löytynyt mitään yhtenäisyyksiä järjestelmien kesken. 2.2 Tilastopalvelun tarjoajat Tässä kappaleessa esitellyt tilastopalveluiden tarjoajat suhtautuivat positiivisesti ajatukseen uudesta tilastointijärjestelmästä ja ilmaisivat myös mahdollisuuden tietojen luovuttamiseen, jos uusi tilastopalvelu aloitetaan Satamaliitto Satamaliitolla on tarjolla laajat satamaliikennetilastot, jotka ovat vapaasti saatavilla organisaation verkkosivuilla. Satamaliitto luo tilastot satamilta sekä Merenkulkulaitokselta saamiensa tietojen perusteella. Tilastoja löytyy sekä kuukausi- että vuositasolta. Kuukausitilastot o Satamaliitto saa Merenkulkulaitokselta, joka puolestaan kerää tiedot keskitetysti kaikilta satamilta. Kuukausittaiset tilastot ovat sisällöltään vuositilastoja suppeammat. Tilastovaihtoehtoja on vain kolme: satamien kauttakulkuliikenne, satamien ulkomaan konttiliikenne sekä satamien ulkomaan tavaraliikenne. Satamaliitto julkaisee Merenkulkulaitokselta saamansa tilastot sivuilla sellaisenaan. Vuositilastot o Satamaliitto kerää itse suoraan satamilta, valmiin lomakkeen avulla. Satamat palauttavat sähköisen lomakkeen Satamaliitolle loppuvuodesta tai heti vuoden alusta. Viimeisimmät lomakkeeseen tallennettavat tiedot saattavat olla sataman arvioita. Vuositilastot sisältävät liikennetilastojen lisäksi tietoja mm. satamien varallisuudesta sekä teknisiä tietoja. Satamaliitto katsoo, että luvuissa ei näyttäisi olevan virheitä (tiedot näyttävät paikkaansa pitäviltä), jonka jälkeen ne julkaistaan verkossa. Kuukausitaso: Vuositaso: Satamat>>>> Merenkulkulaitos >>>> Satamaliitto Satamat>>>> Satamaliitto 9

9 2.2.2 Satamanpitäjät Kotkan satama Kotkan satama julkaisee kuukausittaisia liikennetilastoja satamansa kautta kulkevasta liikenteestä. Huolitsijat ja muut toimijat ilmoittavat omat konttiliikennetietonsa satamalle, joka lisää ne yhteen muiden tietojen kanssa, joista yhdessä koostuvat liikennetilastot. Liikennetilastot ovat saatavilla sataman verkkosivuilla. Satama käyttää tietopohjanaan PortNet järjestelmää, jonne on syötetty ennakkotietoja saapuvista aluksista. Alusten saavuttua satamaan puuttuvat tiedot täydennetään PortNet järjestelmään sataman toimesta. Satama välittää tilastotietoja sekä Satamaliitolle että Merenkulkulaitokselle. Kuukausittaiset tilastot lähetetään Merenkululaitokselle, joka julkaisee tiedot verkkosivuillaan sen jälkeen, kun ne on tarkistettu PortNet ohjelmasta. Merenkulkulaitokselle lähetettävät tiedot ovat hyvin yksityiskohtaisia, mutta vain osa näistä tiedoista julkaistaan julkisissa tilastoissa. Vuosittaiset tilastot lähetetään Satamaliitolle, joka julkaisee tiedot sellaisenaan omilla verkkosivuillaan, mutta myös Satamaliitto karsii tiedoista yksityiskohtaiset tiedot pois. Transitokonttiliikenteen kohdalla tietoa kerätään paljon suppeammin kuin muun liikenteen kohdalla. Transitosta tilastoidaan vain kokonaismäärät, eikä esim. tavaramääritelmiä ole ollenkaan, kuten muusta liikenteestä. Tietojen suppeaa julkaisemista perustellaan tietosuojalla, sillä liian tarkat tiedot voisivat liiaksi yksilöidä tavaran käsittelijöitä 1. Haminan satama Haminan satama välittää tietoja samoin tavoin viranomaisille kuin Kotkan satamakin ja käyttää tietojensa pohjana PortNet järjestelmää, josta löytyvät ennakkotiedot saapuvista aluksista. Satama julkaisee omia liikennetilastoja verkkosivuillaan Satama tilastoi ja korjaa tarkasti kaikki saamansa tiedot liikkuvista aluksista. Tiedot saapuvat satamalle manifesteina, joista tarvittavat tiedot kirjataan tietojärjestelmään. Konttitilastoista kirjataan ylös liikennemäärät, mutta esim. tavaramääritelmää ei manifesteista tallenneta. Suurin syy tähän on tiedon laajuus, sillä tavaraluokitteluja on useita, ja niiden kaikkien ylös kirjaaminen veisi yksinkertaisesti liikaa aikaa. Jos liikennetietoihin tulee jälkeenpäin muutoksia, korjataan ne muutosmanifesteista saatujen tietojen mukaisiksi, jotka satama saa varustamoilta. Meklareilta muutosmanifesteja ei normaalisti saavu Tulli Tullin tilastointi poikkeaa muista tilastoinnista siinä, että se ei tilastoi tietoja TEU määrissä, vaan kiloissa ja euroissa. Tulli myös tilastoi kulkevan tavaran tarkemmin kuin muut tilastojen tarjoajat, 1 Tässäkin tapauksessa olisi kuitenkin mahdollista ehkä hieman laajempi tietojen julkaiseminen, ilman että tietosuoja vaarantuisi. Kirjoittajan kommentti 10

10 tilastoiden mm. tavaralajin. Se hyödyntää luokituksessa tilastoluokitusstandardien mukaisia nimikkeistöjä ja luokituksia joita ovat CN, SITC, CPA, MIG sekä NAEC. Transitoliikenteen kohdalla Tullin tilastointimääritelmät ovat kuitenkin hieman erilaiset kuin muun liikenteen kohdalla, sillä mm. tavaramääritelmiä on supistettu suurempiin pääryhmiin. Näin toimitaan, jotta oikean tilaston löytäminen rajalla olisi nopeampaa, taulukoiden luonti olisi helpompaa ja jotta ne olisivat selkeälukuisempia. Tulli itse hyödyntää toiminnassaan Merenkulkulaitoksen tilastoja, joiden mukaan se mm. veloittaa väylämaksuja varustamoilta. Merenkulkulaitoksen tilastot >>> Tulli >>> Väylämaksut Omien tilastojen tiedot raja-asemilla Tulli saa huolintaliikkeiden täyttämistä SAD- lomakkeista, joihin on merkattu mm. kulkevan tavaran määritelmä, paino ja arvo. Huolintaliikkeiden SAD >>> Tulli >>>tullin tilastot Tullin kohdalla tilastointiin tulee muutoksia, kun vuodenvaihteessa otetaan käyttöön uusi sähköinen tullaus. Sähköisen tullauksen avulla pyritään pääsemään pois paperidokumenteista, jotta tieto kulkisi täysin sähköisesti. Sähköisen tullauksen avulla myös raja-asiointi saattaa nopeutua, kun tieto saapuu jos hyvissä ajoin sähköisenä ja se saadaan nopeammin myös eteenpäin. Aluksi sähköinen tullaus saattaa lisätä työtä useammallakin taholla, mutta ajan kanssa se tulee helpottamaan tullauskäytäntöjä. Tullin tilastojen heikkoudeksi mainittakoon se, ettei kuljetusmuotoa tilastoida laisinkaan. Tästä syystä tilastojen keskinäinen vertailu vaikeutuu, sillä muissa tilastoissa kuljetusmuoto on usein eritelty. Sähköisen tullauksen tullessa käyttöön voi olla mahdollista lisätä palveluun uutena tietona kuljetusmuoto. Tätä ennen eri muodot olisi kuitenkin määriteltävä hyvin Merenkulkulaitos Merenkulkulaitoksen tuottaa virallisia tilastoja, joita keräävät ja hyödyntävät muut viranomaiset sekä alan toimijat. Merenkulkulaitos tilastoi tietoja EU-velvoitteiden mukaan; tilastointipalvelua koordinoi Eurostat, joka tuottaa tilastotietoa Euroopan Unionin käyttöön. Merenkulkulaitos tilastoi useita erilaisia tietoja meriliikenteestä, mutta tässä selvityksessä käsitellään vain sen tuottamia liikennetilastoja. Satamien kuukausitilastot Merenkulkulaitos saa suoraan satamilta, joiden tiedot se tarkistaa PortNetista. Jos eroavaisuuksia löytyy, muutetaan tiedot vastaamaan PortNetin tietoja, sillä siellä olevaan tietoon on merkattu myös kaikki pienet muutokset aluksista. Merenkulkulaitokselta kuukausitilastot siirtyvät Satamaliitolle, joka julkaisee tiedot omilla verkkosivuillaan. Vuositilastot Merenkulkulaitos teettää omien kuukausitilastojensa pohjalta. 11

11 Kuukausitaso: Satamat >>>> Merenkulkulaitos >>>> Satamaliitto Vuositaso PortNet Varustamot ja meklarit Merenkulkulaitoksen liikennetilastojen pohjana toimii PortNet järjestelmä, joka on meriliikenteen tietojärjestelmä. Nykyisen PortNetin omistaa PortNet- yhteisö, johon kuuluvat Merenkulkulaitos, Tulli sekä satamat, mutta vuodenvaihteen jälkeen omistus siirtyy Merenkulkulaitokselle sekä Tullille, jolloin siitä tulee täysin valtion omistama järjestelmä. PortNet- järjestelmä PortNet on Suomen alusliikenteen sähköinen seuranta- ja raportointijärjestelmä, joka sisältää alusten manifestitiedot sähköisessä muodossa. PortNetin tiedot ovat peräisin varustamoilta sekä meklareilta, jotka syöttävät järjestelmään tietoja liikkuvista aluksista. Ennakkotiedot syötetään järjestelmään sen mukaan, mihin on velvoitettu ja miten tärkeinä meklarit tiedot näkevät. PortNetiin kirjattavia, yleisiä ja julkisia tietoja aluksista ovat tiedot aluksesta (lähtö ja tulo satama, aluksen nimi jne.), lastista (tavaran paino - tonnia sekä tavaran laadusta, jotka on jaettu karkeisiin 16 tavaran ryhmiin), vaarallisesta lastista sekä alusjäteilmoitus. Kahta viimeistä näistä, kuten ei myöskään tarkkoja tietoja yksilöidyistä aluksista, ei tilastoida normaalisti esim. Merenkulkulaitoksen julkaisemissa kauttakulkuliikennetilastoissa. Alkuperämaata/-satamaa ei tietoihin syötetä, koska sitä velvoiteta tilastoimaan. Tietojen lisääminen tilastoihin lisäisi myös meklarien työtä, vaikkakin lisätyötä teettäisi ainoastaan tiedon näppäily ohjelmaan. PortNetiin kirjataan ennakkotiedot aluksista ja niiden liikenteestä, jotka varmistetaan myöhemmin kun alus varmennetaan (saapuminen / lähtö). Jos laivan tiedoissa on jotakin ennakkotiedoissa poikkeavaa, korjataan tiedot oikeiksi PortNet järjestelmään. Tämän tietojen muutoksen hoitavat joko meklarit tai varustamot itse. Kun muutoksia järjestelmään on tehty, ilmoittaa ohjelma siitä tiedotteella, jolloin muutos noteerataan myös Merenkulkulaitoksella. Merenkulkulaitoksen ja PortNet järjestelmän tilastojen on oltava tarkat, sillä niitä käyttävät seurannan lisäksi myös mm. Rajavartiolaitos ja Tulli. Tämän vuoksi tiedot tarkistetaan aina huolella. Myös meklareille sekä varustamoille virheiden korjaaminen on kannattavaa, sillä he saavat maksut sekä liikennetiedot sen mukaan, miten laivoja sekä lastia satamissa liikkuu. Tämän vuoksi virheitä korjataan näiden toimijoiden puolelta herkemmin kuin esim. satamien toimesta. 12

12 Taulukko 1. TILASTOJEN TOIMINTA Päivitys Toiminta menetelmä Käyttäjät/ hyödyntäjät Plussat Miinukset Muuta Satamaliitto kk / vuosittain Satama Kotka Satama Hamina Tulli Merenkulku laitos PortNet järjestelmä kk / tietoa päivittäin kk / tietoa päivittäin kk / ¼ vuosittain / vuosittain kk/ vuosittain (julkaisu) Päivittäin kk tilastotiedot Merenkulkulaitokselta, vuositilastolähde satamat kk tilastot Merenkulkulaitokselle, vuositilastot Satamaliitolle. Omat liikennetilastot sataman toimijoilta. Hyödyntää pohjana PortNet järjestelmää kk tilastot Merenkulkulaitokselle, vuositilastot Satamaliitolle. Omat liikennetilastot sataman toimijoilta. Hyödyntää pohjana PortNet järjestelmää Tilastoi kilot, määrät, rahdin. Tietolähde SAD-tullauslomake. Hyödyntää PortNet järjestelmää. Merenkulkulaitokselta tilastotietoja väylämaksuihin. Viranomaistilasto. Toimii Eurostat:in koordinoinnin mukaan. Hyödyntää PortNet järjestelmää pohjana & tiedon tarkistamisessa Ennakkotiedot alusliikenteestä, muuttunut ja todellinen tieto korjataan järjestelmään. Tiedon syöttäjiä meklarit/varustamot/satamatoimijat. jäsensatamat, logistiikkayritykset, satamien rahoittajat muut satamat, varustamot, sataman yritykset muut satamat, varustamot, sataman yritykset viranomaiset, yritykset Satamaliitto, varustamot/meklarit, satamatoimijat satamat, Merenkulkulaitos, Tulli, Rajavartiolaitos ym. viranomaiset & yrityskäyttäjät (varustamot/meklarit jne.) Kattavat vuositilastot satamista Viranomaislähde - tieto luotettava, Viranomaistaho - tieto luotettavaa, julkaistava tieto tarkistetaan Yksityiskohtaista tietoa Luottaa satamilta saatuihin tietoihin - ei tarkistuta tietoja Kaikki pienet muutokset eivät kirjaudu Kaikki pienet muutokset eivät kirjaudu Transito: kuljetusmuoto puuttuu, tavaramääritelmät kavennettu, alkuperämaa ei tiedossa Tilastoi vain lähtösataman. Tiedon julkaisu saattaa kestää Tiedot suurilta osin salattuja Uusi sähköinen tullausjärjestelmä käyttöön v muutoksia toimintaan Muutoksia organisaatiorakenteeseen v PortNet II järjestelmä käyttöön alkuvuodesta (siirtyy täysin valtion omistukseen) 13

13 2.3 Tilastopalveluiden välinen tiedonsiirto Edellä mainittujen tilastopalveluiden tarjoajien välinen tiedonsiirto ja yhteistyö toimivat useaan eri suuntaan. Tiedonvälityksestä johtuen myös tilastollisia poikkeavuuksia syntyy, kun tieto liikkuu monen tekijän kautta. Syitä tilastojen poikkeavuuksiin on esitelty kappaleessa Tilastojen väliset poikkeavuudet. Seuraavalla kuvalla on pyritty selkeyttämään tiedonsiirtoa eri toimijoiden kesken ja välillä. TILASTOJEN VÄLINEN TIEDONSIIRTO Varustamot & meklarit Alustiedot järjestelmään Väylämaksujen perintä PortNet Tulli Sataman pitäjä Ennakko tietojen hyödyntä minen järjestelmä Kuukausitilastot Tietojen tarkistus Merenkulkulaitos Liikennetietojen luovutus Vuositilastot Kuukausitilastot Satamaliitto Yritykset (satamassa toimivat) Kuva 1. Tilastojen välinen tiedonsiirto (Huom. Merenkulkulaitos tuottaa vuositilastonsa omista kuukausitilastoistaan.) 2.4 Tilastojen väliset poikkeavuudet Saatavilla olevia tilastoja verrattaessa toisiinsa, voidaan havaita poikkeavuuksia tilastoiden välillä. Poikkeavuuksiin vaikuttavia tekijöitä ei ole vain yhtä, vaan ne saattavat johtua myös monen tekijän summasta. Joitakin syistä on mahdollista eritellä. Seuraavaan on pyritty listaamaan mahdollisia vaikuttavia tekijöitä: Järjestelmien erot. Tietoa välitetään toimijalta toiselle, joilla kaikilla on omat tietojärjestelmänsä. Poikkeavuuksia saattavat aiheuttaa mm. pyöristystoiminnot eri järjestelmissä. Tiedonkulku toimijoiden välillä. Tieto kulkee monen toimijan kautta, jolloin virheitä saattaa syntyä inhimillisten virheiden (esim. näppäilyvirhe) takia.

14 Tilastointitapojen erot. Milloin tavara / transito merkataan saapuneeksi o laivan saapuessa satamaan o laivan irtautuessa satamasta o tavaran lähtiessä sataman portista (huomaa varastointiajan vaikutus) o tavaran ylittäessä raja (Tullin käytäntö, myös varastointiaika vaikuttaa) Jälkeenpäin tulevat muutokset ja korjaukset. Osa kirjaa pienetkin muutokset tilastoihin; joiltain pienet muutokset jäävät merkkaamatta Tietojen tarkistus. Jotkin tahoista tarkistavat tiedot ennen niiden julkaisemista, toiset luottavat saatuihin tietoihin, jos ne näyttävät järkeviltä Tilastojen kiinnilaitto eli mitkä tiedot otetaan mukaan edellisen kauden tilastoihin. Järjestelmien eroista saattaa johtua pienet tilastojen heitot, mutta suuria eroavaisuuksia näistä tuskin syntyy. Todennäköisempää on, että lukuja siirrettäessä omalle järjestelmälle sattuu näppäilyvirhe, jolloin tiedot menevät väärin. Tällaiset virheet havaitaan kuitenkin helposti, joten ne saadaan usein myös korjattua oikeiksi. Tilastointitapojen erot ovat todennäköisempi syy virheiden syntymiseen. Satamat saavat tietonsa yrityksiltä, jotka merkkaavat lastin saapuneeksi joko siinä vaiheessa kun alus kiinnittyy satamaan tai kun se irrottaa itsensä satamasta (jolloin aluksen tiedot varmistetaan). Jotkut toimijoista ilmoittavat tavaran siinä vaiheessa, kun se lähtee sataman porteista ulos. Jos tavara käy välivarastossa ennen kuljetusta, vaikuttaa tämä tilastointiaikaan. Satama taas ilmoittaa tilastot eteenpäin siinä vaiheessa, kun on saanut tiedot yrityksiltä. Jotakin lastia ei välttämättä ole kuitenkaan ehditty ilmoittaa kauden aikana ja se jää pois tilastosta. Tulli taas puolestaan tilastoi tavaran kun se ylittää rajan, mikä voi tapahtua huomattavasti myöhemmin kuin sen saapuessa satamaan. Jälkeenpäin tapahtuvat muutokset ovat suuri syy tilastojen poikkeuksiin. Kaikki satamat ja meklarit eivät välttämättä ilmoita muutoksista joita jälkikäteen ilmenee, kun taas varustamot ja osa meklareista ilmoittaa muutoksista. Tällaisista syistä johtuvia eroja ilmenee varsinkin Merenkulkulaitoksen, Satamaliiton ja satamien välisessä tiedonkulussa. Satamat eivät välttämättä merkitse kaikkia muutoksia omiin tilastoihin jälkikäteen, tai eivät saa muutosilmoituksia meklareilta. Merenkulkulaitos sen sijaan tarkistaa tiedon PortNet järjestelmästä, jonne meklarit korjaavat tiedon myös jälkikäteen. Satamaliitto taas saa tiedon Merenkulkulaitokselta, jolloin tiedot tallentuvat erilaisina Merenkulkulaitoksen ja Satamaliiton tilastoihin kuin satamien tilastoihin. Myös tilastojen kiinnilaittoajankohta vaikuttaa tilastojen sisältöön. Jotkut tilastopalvelujen tarjoajista sulkevat edellisen kauden tilastot aiemmin kuin toiset, jolloin mukaan otettavat tiedot poikkeavat eri kohdasta. Jotkut toimijoista voivat odottaa tilastoiden muutoksia puolisen vuotta, kun toiset odottavat vain muutaman kuukauden. Tilastotietoihin on tapana tulla muutoksia vielä jälkikäteenkin (alukset irrottautuvat satamista kauden jälkeen, aluksen tiedot poikkeavat ennakkoilmoituksesta jne.). Kaikki edellä mainitut vaikuttavat osaltaan tilastojen heittoihin. Suurin syy lienee kuitenkin se, ettei jälkikäteen tulevia muutoksia ilmoiteta, ja että tilasointitapa ja -aika vaihtelevat toimijoiden välillä. Merenkulkulaitoksen tiedot sisältävät viimeisimmän ja korjatun tiedot (joka on peräisin PortNetistä), kun taas satamat ja Satamaliitto saattavat julkaista puutteellisia tietoja, koska virheitä ei 15

15 ole oikaistu/niistä ei ole ilmoitettu. Tullin poikkeavat määrät taas todennäköisesti johtuvat ajoituksesta, eli milloin tavara merkataan transitoksi (satama - laivan irrotessa satamasta, Tulli tavaran ylittäessä tullauspisteen rajalla). 2.5 Puuttuvat tilastotiedot Yksi tämän työn lähtökohdista oli selvittää, minkälaisia lisätietoja yritykset mahdollisesti kaipaavat tilastoihin. Jotta haastatteluissa saadut vastaukset eivät olisi olleet ohjattuja, kysymyslista oli muotoiltu siten, ettei se antanut vaihtoehtoja mahdollisesti puuttuvista tilastotiedoista. Tämä saattaa olla osasyynä siihen, että ehdotuksia puuttuvista tilastotiedoista tuli vain muutamia. Tosin lyhyen harkinnan jälkeen moni toimija keksi jonkin tiedon, joka olisi hyvä saada käyttöön, mutta nämä eivät useinkaan olleet välttämätöntä tietoa. Monelle jo omien tilastojen olemassa olo on riittävä ja ne, jotka hyödynsivät myös julkisia tilastoja, kokivat pärjäävän hyvin olemassa olevien tietojen varassa. Joitakin ehdotuksia uuden tietopalvelun sisältöön kuitenkin nousi esiin. Eniten kaivattua tietoa ovat liikkuvan tavaran määritelmät. Nykyisin tietoa liikkuvasta tavarasta on vain vähän, ja sekin tieto mitä on olemassa, on usein luokiteltu niin laajoihin ryhmiin, että todellisuudessa monen tavaran määritelmä jää arvoitukseksi. Esimerkkinä mainittakoon määritelmät Muut tavarat sekä Kappaletavara, jotka eivät loppujen lopuksi kerro tavaran laadusta oikein mitään. Tällaisissa kuljetuksissa kontin sisältö koostuu usein useasta eri tavarasta, joten jokaisen tavaralaadun yksittäinen luokittelu vaatisi suunnattomasti aikaa. Tulli tilastoi tullattavan tavaran yleisen CN luokittelun mukaan, joihin kuuluu kaikkiaan yli eri tavaraluokitusta. Transiton kohdalla luokitusta on kuitenkin supistettu 32 luokkaan, jotta tiedon käsitteleminen olisi helpompaa. Tulli tilastoi liikkuvan tavaran sekä euromäärissä että tonneissa. Tullin tilastoista ei kuitenkaan selviä minkälaisella kuljetuksella tavara on viety, sillä Tulli ei erittele kontteja ja muita kuljetusmuotoja tilastoissaan. Tullille tiedot tulevat huolintaliikkeiden täyttämistä SAD- lomakkeista, jotka kuljettaja esittää rajalla. Merenkululaitoksen tilastoissa tavarat on jaoteltu 15 tai 16 luokan ryhmiin, jotka mitataan tonnin painomäärissä. Merenkululaitos käyttää yhtenä määritelmänä Kappaletavara-luokkaa, johon lukeutuukin suurin osa liikkuvasta tavarasta. Erilaiset luokitukset vaikeuttavat tavaraliikenteen seuraamista ja teettävät työtä niiden käyttäjille. Luokitukset on kuitenkin laadittu niin, että ne vastaavat parhaiten juuri viranomaistahojen tarpeisiin sekä velvoitteisiin, ja niiden muuttaminen lisäisi vain työtä tilastontuottajille. Pitkällä aikajänteellä samankaltainen lajittelu voisi kuitenkin palvella paremmin kaikkia osapuolia. Sekä Tullilla että Merenkululaitoksella tarkemmat tiedot tavaran laadusta on olemassa, mutta sitä ei mm. tietosuojallisista syistä julkaista. Tietoja voi kuitenkin tiedustella molemmilta viranomaisilta, jolloin tarkempaa tietoa voi olla mahdollista saada. Jos tieto tavaran laadusta olisi saatavilla, olisi mm. kuljetusyritysten helpompi suunnitella tulevia hankintojaan, kun tiedettäisiin millaisia tavaravirtoja mihinkin paikkaan kulkee, ja samainen tieto varmasti kiinnostaisi myös muita toimijoita. Tiedon luovuttamisessa tulee vastaan kuitenkin ongelma tietosuojan kanssa. Tarkkoja tavara ja tavaravirtoja ei tilastoida, sillä tämän avulla voitaisiin helposti päätellä tavaran toimittajat, kuljettajat sekä muut sidosryhmät. Nykyiseen verrattuna laajemman tiedon jako olisi kuitenkin mahdollista, sillä pelkkien kokonaisvolyymeja tilastointi ei 16

16 välttämättä vielä paljastaisi toimijatahoja, eikä tietosuojaa näin rikottaisi. Toinen esiin noussut tietotarve koskee tavaran alkuperäistä lähtösatamaa, alkuperämaata, ja lähtöaikaa. Merenkulkulaitoksen tilastoissa lähtöpaikaksi merkitään aluksen viimeisin satama, joka on usein Euroopassa sijaitseva syöttösatama. Tietoa siitä, mistä satamasta tavara alkujaan on lähtöisin, ei ole. Tieto kiinnostaa, jotta selviäisi mistä Suomen kautta kulkeva tavara saapuu ja missä tavaravirrat liikkuvat. Myös tieto siitä, milloin alus esim. Kaukoidästä lähtee kohti Eurooppaa, olisi tervetullutta. Jos tieto saapuisi Suomen jo aluksen lähtiessä Kaukoidästä, voitaisiin tuleviin toimeksiantoihin varautua jo kuukausi etukäteen, kun nyt toimeksiannot saapuvat vain muutaman päivän varoitusajalla syöttösatamasta tai vasta kun alus on jo kiinnittynyt satamaan. Tiedot tavaran alkuperämaasta sekä sen saapumisaikataulusta ovat valtamerivarustamoilla tiedossa, mutta näitä tietoja ei erinäisistä syistä kirjata enää jatkoyhteyksien manifesteihin. Jos tiedon saantia vietäisiin vielä eteenpäin, kiinnostavaa olisi tietää mistä tavarat lähtösatamaan saapuvat ja minne ne jatkavat matkaansa määräsatamasta. Tällainen tiedon kerääminen on kuitenkin lähes mahdotonta, varsinkin tulosatamaan saapuvien tavaroiden kohdalla. Huolitsijoilla on olemassa tieto minne tavara määräsatamasta jatkaa, mutta tämä tieto pidetään asiakkaan ja toimijan välisenä asiana. Suomeen saapuvan ja tänne jäävän tavarasta lähtömaa on tiedossa. Tieto on pakollinen mm. Tullia varten. Transitotavarasta lähtömaata ei tarvitse selvittää Suomen tullia varten, eikä sitä myöskään siis tilastoida. 3. Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet Esiselvityksen pohjalta nousseet johtopäätökset tilastopalvelusta sekä jatkotoimenpiteet on koostettu tähän kappaleeseen. Nämä voivat toimia suuntaa sekä tietoa antavana pohjana tulevan tilastopalvelun kehitysprojektia suunniteltaessa. Seuraavissa käydään läpi haastattelujen herättämiä pohdintoja, mutta otetaan myös kantaa tulevan tilastopalvelun kohderyhmään sekä tietolähteisiin. Lopuksi on listattu joitakin auki jääneitä kysymyksiä, joiden ratkaiseminen tulee ajankohtaiseksi tilastopalvelun kehitysprojektin edetessä. 3.1 Pohdintaa haastattelujen pohjalta Yleinen asenne uutta tietopalvelu kohtaan oli positiivinen ja mielenkiintoa herättävä. Uusi tilastopalvelu on tervetullut lisä nykyisten tilastojen joukkoon, jotka ovat olleet olemassa jo jonkin aikaa ja joiden tietosisältö on rajallista. Huolimatta positiivisesta asenteesta uutta palvelua kohtaan, monen haastateltavan oli vaikea kuvitella millainen uusi tilastopalvelu tulisi olemaan. Lähinnä kysymyksiä herätti tilastopalvelun tiedon sisältö, jonka koostumukseen osattiin ottaa vain vähän kantaa. Myös yksityisyydensuoja-asiat mietityttivät; uusi palvelu laajemmalla tietomäärällään saattaisi rikkoa näitä säännöksiä. Palvelun maksullisuuteen ei ollut olemassa vain yhtä vastausta ja sen kohtalo selvinneekin vasta toteutumisen ollessa lähempänä. Ne tahot, joita palvelu vähiten kiinnosti, eivät siitä mielellään mitään myöskään maksaisi. Moni haastateltava myönsi kuitenkin, että hyvästä tiedosta ollaan valmiita 17

17 maksamaan, mutta silloin tiedon olisi oltava jotakin sellaista, jota ei vielä ole saatavilla. Viranomaistiedot ovat nyt jo suurilta osin ilmaisia, ja he myös saavat tietonsa ilmaiseksi. Tästä herääkin kysymys, voiko uuden tilastopalvelun tieto olla maksullista, jos sen lähdetietona toimii viranomainen? Haastateltavilta nousi esiin myös muutamia hyviä kysymyksiä siitä, joilla etsittiin helpompaa tietä laajemman tilastopalvelun saannille. Vastaukset näihin saatiin muiden haastattelujen yhteydessä. K: Voisiko Merenkulkulaitoksen tilastoja laajentaa nykyisestä, jolloin uutta palvelua ei tarvita? V: Merenkulkulaitos tuottaa jo nyt kattavia tilastoja meriliikenteestä PortNet ohjelman pohjalta, jotka koostuvat meriliikenteen lisäksi monesta muustakin tiedosta, joten tilastotietojen laajentaminen ei tule kysymykseen. Tämä voisi aiheuttaa tiedon maksullistumisen, joka ei ole viranomaisen mieleen. K: Miksi luoda samankaltainen tilastopalvelu jo olemassa olevan PortNetin rinnalle? V: PortNet on keskittynyt vain meriliikenteen kuljetuksiin. Lisäämällä näihin tietoihin muita tietoja saataisiin aikaiseksi laajempi tilastopalvelu, joka palvelisi myös muita tahoja kuin PortNetn käyttäjiä. Merenkulkulaitos ei tällaista tilaston laajennusta lähde tekemään edellä mainitusta syystä. Niiden tahojen kesken, joiden välillä tilastotietojen välitystä tapahtuu, lähes kaikilla oli oma, muista poikkeava käsityksensä toisista tilastopalveluista ja niiden luotettavuudesta. Tämä saattaa johtua siitä, että joidenkin tahojen välillä ei ole tietojensiirron lisäksi minkäänlaista yhteydenpitoa, eivätkä ne periaatteessa tiedä toisistaan paljoakaan. 3.2 Uuden tilastopalvelun tarve Uusi tietopalvelu on lähes poikkeuksetta kaikkien mielestä tervetullut lisä nykyisten tilastopalveluiden rinnalle. Palvelun avulla pystyttäisiin tuottamaan lisähyötyä sellaisille toimijoille, joille tiedonsaannilla on suurta merkitystä. Huutavaa tarvetta kyseisenlaiselle palvelulle ei kuitenkaan näytä olevan, sillä myös nykyisten palveluiden kanssa tullaan hyvin toimeen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei palvelulle löytyisi käyttäjiä, sillä moni toimija, joka ei kokenut palvelua erityisen tärkeänä, ilmaisi kuitenkin mielenkiintonsa kokeilla tai mahdollisesti käyttää palvelua, jos siellä oleva tieto toisi jotakin uutta tietoa toimijalle. Palvelun avulla pystyttäisiin siis paremmin palvelemaan toimijoita, varsinkin niitä, joille tiedonsaanti liiketoiminnan suunnittelun ja toiminnan kannalta on tärkeää. Sen lisäksi pystyttäisiin tuottamaan lisäpalvelua sellaisille tahoille, joille ei merkittävää vaikutusta palvelun lanseeraamisesta olisi, mutta jotka voisivat sitä halutessaan hyödyntää esim. mielenkiinnosta. Näiden huomioiden pohjalta voidaan havaita tarve uudelle tilastopalvelulle, jonka avulla voidaan paremmin tuottaa tietoa eri toimijoille, näiden omien tarpeiden mukaan. 18

18 3.3 Mahdolliset tietolähteet Vaihtoehtoja mahdollisina tietolähteinä toimiviksi tahoiksi on useita. Tiedon taso vaihtelee tarjoajatahoilla jonkin verran, mutta myös tarvittavan tiedon laatu vaikuttaa siihen, mikä tietolähteistä parhaiten palvelee uutta palvelua. Myös tuleva kohderyhmä vaikuttaa tarvittavaan tietoon. Tietolähteen voidaan luokitella kahteen karkeaan ryhmään: viranomaislähteisiin, joihin kuuluvat Merenkulkulaitos sekä Tulli, sekä toimijalähteisiin, joita ovat Satamaliiton lisäksi mm. satamat, varustamot sekä huolintaliikkeet. Näistä suurin tilastotiedon tarve vaikuttaa olevan varustamotoiminnassa mukana olevilla tahoilla, joilla myös tarvittava tieto löytyy. Yksi vaihtoehto on tehdä varustamojen välinen sopimus tietojen luovuttamisesta. Tällöin eteneminen voisi tapahtua seuraavassa järjestyksessä: Selvittää Suomessa toimivat/liikkuvat varustamot. Tämä selviää esim. Merenkulkulaitoksen julkaisusta Suomen kauppalaivasto 2008, jossa varustamoinakin toimivat kauppalaivastot on merkattu erikseen. Yhteydenotto näihin varustamoihin, kun tilastopalvelun kehitys ajankohtainen Tällaisiin sopimuksiin tähdättäessä on kuitenkin muistettava, että halukkuus tietojen luovuttamiseen vaihtelee toimijoiden välillä. Esiin nousi myös fakta, että tietoja ei tahdota luovuttaa sen enempää kuin kilpailijatkaan luovuttavat. Yhdeksi ongelmaksi tietojen luovutuksesta nousi myös tiedonjako useaan paikkaan; jos samoja tietoja luovutetaan kahteen paikkaan, lisää se työtä yrityksissä. Nykyinen tietojen välitys on lähes täysin sähköistetty, mikä ei aiheuta lisätyötä yrityksissä, toisin kuin uusi palvelu saattaisi tehdä. Tämä tukee puolestaan ajatusta, että tietolähteinä viranomaislähteiden käyttö on edullinen vaihtoehto, jotka muutoinkin toimivat tiedonvälittäjinä. Viranomaislähteiden kohdalla Tullin tilastojen käyttö yhdessä PortNet järjestelmän kanssa loisi kattavan paketin, jos tiedonsaantia voitaisiin hieman laajentaa nykyisestä. Tällä hetkellä tilastoihin annettava tietoa ei ole niin laaja kuin se voisi olla, eivätkä pienet laajennukset aiheuttaisi vielä sitä, että yksityisyydensuoja vahingoittuisi tai katoaisi. Tällaisesta tietojen laajemmasta luovutuksesta on kuitenkin sovittava viranomaisten kanssa. Jos tietolähteenä toimii PortNet järjestelmä ja tilastopalvelu halutaan pitää siihen linkitettynä, linkitys PortNet sivustolle tai mahdollisuus sivuille siirtymiseen PortNet sivuston kautta voitaisiin mahdollisesti toteuttaa. Tämän avulla voitaisiin palvella myös kohderyhmää, joka osittain muodostuu PortNet järjestelmän käyttäjistä. 19

19 3.4 Palvelun kohderyhmä Lopullinen kohderyhmä vaikuttaa siihen, kuinka laajasti tietoa järjestelmään kannattaa tilastoida. Kohderyhmä voi koostua joko pienestä osasta toimijoita, jolloin tarvittavan tiedon laatu voidaan tarkemmin yksilöidä, tai vaihtoehtoisesti se voi koostua laajemmin monen toimijan ryhmästä, jolloin tietoa tulee olla enemmän, jotta se palvelisi useampaa tahoa, mutta tällöin tieto ei välttämättä ole yhtä yksilöityä. Molemmissa ryhmissä ovat etunsa sekä miinuksensa, jotka liittyvät lähinnä tiedon tarpeeseen ja sen laajuuteen sekä mahdollisina tietolähteinä toimiviin tahoihin ja näiden kanssa tehtäviin sopimuksiin. Lopullinen kohderyhmä koostunee kuitenkin sen mukaan, kenellä tilastopalvelulle on suurin tarve ja ketä sillä voitaisiin parhaiten palvella. Todennäköistä on, että kohderyhmä koostuu jonkinlaisesta osasta niistä organisaatioista, jotka toimivat sataman kanssa yhteistyössä tai näiden organisaatioiden yhteistyökumppaneista. Riippuen siitä, minkälaista tietoa palveluun aiotaan liittää, myös osa nykyisen PortNet järjestelmän käyttäjäryhmästä saattanee olla osa tulevan palvelun kohderyhmää. Kohderyhmää miettiessä on mietittävä myös se, mistä tieto aiotaan hankkia. Jos lähdetietoa tahdotaan taholta, joka itse ei palvelusta hyödy, voi tiedon saannissa ilmetä ongelmia tai ainakin haasteita. 3.5 Jatkoselvitystä varten Kuinka yhdistää eri tietolähteiden tiedot niin, että ne ovat yhtenäiset ja selkeäsi luettavat. Tulevien tietolähteiden valinta vaikuttaa tähän, ja näiden tietotasoihin tulisikin perehtyä ennen lopullista valintaa. Kuinka rajata tilastotieto siten, että se tarjoaa uutta tietoa, mutta ei siitä huolimatta riko yksityisyyden suojaa tai salassapitovelvollisuuksia. Tiedon annosta sekä rajoituksista tulisi keskustella niin viranomaisten kuin niidenkin kanssa, joita tiedot koskevat. Kuinka ja keneltä saada tieto alkuperämaasta (Tullilla ei tietoa, lähtösatamasta lähtevällä varustamoaluksella tieto löytyy). Kuinka tiedonanto näiden kanssa on sovittavissa? Kuinka vakuutetaan toimijat palvelun tärkeydestä ja tiedonanti saadaan sujumaan alusta alkaen? Onko tuleva palvelu maksullinen? Onko tieto niin erilaista ja informoivaa, että siitä ollaan valmiita maksamaan? Rajaako maksullisuus käyttäjäryhmän pieneksi? 20

20 LÄHTEET Elinkeinoelämän keskusliitto (EK). Huolitsijan tehtävät Pohjoismaisen Speditööriliiton yleisten määräysten mukaan. Saatavissa: [Viitattu ] Hörkkö, Heli Huolinta-alan käsikirja. Helsinki : Suomen Huolintaliikkeiden Liitto ry. Satamaoperaattorit ry. Saatavissa: [Viitattu ] Tekniikka.info. Sanakirja: EDI-sanoma. Saatavissa: [Viitattu ] Tulli. Ulkomaankauppatilastot. Saatavissa: [Viitattu ] Vapaa tietosanakirja Wikipedia. Artikkeli kontti. Saatavissa: [Viitattu ] 21